MAHDOLLISUUS
KUJALAN LOGISTIIKKAKESKUS | RUDUKSEN TURVAPUISTO VR LOGISTIIKAN LEHTI 2/2010 TOIMIVA LOGISTIIKKA KASVATTAA PAPYRUSTA BALTIASSA VIRKISTYSTÄ IISALMESTA MAHDOLLISUUS Venäjä panostaa yhdistettyihin kuljetuksiin 2 LAHTI 7.5. KLO 14.25 » HEINÄKUUSSA VALMISTA Lahden Kujalan logistiikkakeskuksen ykkösvaihe saavutti harjakorkeutensa huhtikuun lopussa. Töitä jatketaan ripeässä tahdissa niin, että Transpointin käyttöön tulevat 14 000 neliömetrin terminaali-, varasto- ja toimistotilat sekä terminaalialue valmistuvat heinäkuun loppuun mennessä. Logistiikkakeskus sijaitsee E75:n ja valtatie 12:n risteyksessä. Liikenteellisesti erittäin hyvä sijainti tekee mahdolliseksi helpot ja nopeat yhteydet kaikkialle Suomeen. Logistiikkakeskuksen ratkaisuissa on korostettu energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Tilat lämmitetään maakaasulla. Lämmön talteenotto parantaa lämmityksen hyötysuhdetta. Terminaalitilojen vesikiertoinen lattialämmitys pitää lattian kuivana ja edistää työturvallisuutta. Logistiikkakeskuksen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa YIT. 3 2/10 MARKUS HENTTONEN Pääkirjoitus Tulevaisuus vie pohjoiseen KREETTA JÄRVENPÄÄ 4 MAAILMANTALOUS ja yritykset rakentuvat ihmisten unelmista, visioista ja ennusteista. Ilman unelmia tuskin syntyisi kovin paljon uutta. Myönteisiä tulevaisuuden näkymiä ja unelmia tarvitaan etenkin tuhkapilvien ja talouspakettien keskellä. Mistä on Suomen ja pohjoisen tulevaisuus tehty? Tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen puhuu tässä lehdessä ”täydellisestä myrskystä” eli suuren mittakaavan muutoksesta, joka aikanaan siirtää maailman kuljetusvirtoja pohjoiseen. Hänen ennustettaan puoltaa kolme asiaa. Ensimmäiseksi pohjoisen meritiet ovat aukeamassa liikenteelle ympäri vuoden. Toiseksi Pohjois-Kanadassa ja Pohjois-Venäjällä on vielä mittavia kaasu- ja öljyvarastoja. Kolmas logistiikan muutosta tukeva tekijä on Trans-Siperian radan merkityksen kasvu. Kuljetusreittien muuttuminen on mahdollisuus myös Suomelle. Kaivokset ovat toinen tärkeä osa Suomen tulevaisuutta. Metallikaivosten louhintamäärät ovat parin vuoden sisällä nousemassa muutamasta miljoonasta tonnista 25 miljoonaan tonniin. Tulevaisuudessa määrät voivat olla jopa 50–60 miljoonaa. Kaivosteollisuudessa on sekin hyvä puoli, että se luo uusia työpaikkoja ruuhka-Suomen ulkopuolella. Juuri näistä syistä Suomen on erittäin tärkeää ylläpitää ja parantaa pohjoisen raideyhteyksiä. Etenkin Oulun ja Seinäjoen välisen rataosuuden perusparantaminen on elintärkeä hanke koko Suomen kuljetusketjulle. Kyseessä on Suomen vilkkaimmin liikennöity tavaraliikennerata, joka tuo työtä paitsi Oulun seudulle, myös koko Pohjois-Suomeen sekä Kokkolaan ja Kokkolan satamaan. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 800 miljoonaa euroa. Laskelmien mukaan varsin huonokuntoisen radan perusparannus maksaisi itsensä nopeasti takaisin, koska koko suomalainen yhteiskunta ja teollisuus hyötyisi siitä niin paljon. Mutta nyt hankkeen valmistuminen uhkaa viivästyä vuosilla − jopa 2020-luvulle asti. Kyse on lopulta siitä, minkälaisille unelmille haluamme rakentaa tulevaisuutta. Pitää olla unelma siitä, miten ihmisiä ja tavaraa kuljetetaan tulevaisuuden Suomessa. Monessa maassa on jo nähty, että tulevaisuus on raiteilla. Myös Suomi-brändi rakentuu pitkälti ainutlaatuisen luonnon ja ympäristöystävällisyyden varaan. Ei siis ole yhdentekevää, miten ja millä tavarat ja ihmiset täällä meillä kuljetetaan. Kuten sanottu, tulevaisuutta on vaikea rakentaa ilman unelmia. Esimerkiksi Mika Aaltosen visiot saattavat alkuun kuulostaa huimilta, mutta niissä on hohtoa ja hänen ajatuksensa sytyttävät tunteita ja kipinän. Tulevaisuus rakentuu tämän päivän päätöksistä. HANNA VON WENDT Päätoimittaja Info JULKAISIJA VR-Yhtymä Oy PL 488 00101 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Hanna von Wendt TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Ruuhijärvi Sari Sohlström Hanna von Wendt Markku Rimpiläinen TOIMITUS Alma Media Lehdentekijät Oy Munkkiniemen puistotie 25 PL 502, 00101 Helsinki www.lehdentekijat.fi TUOTTAJA Markku Rimpiläinen TOIMITUSSIHTEERI Marika Viherlaiho AD Miikka Tikka TAITTO Toni Talvenheimo KUVATOIMITTAJA Laura Vuoma REPRO Aste Helsinki Oy PAINO PunaMusta Oy, Joensuu 2010 PALAUTE JA OSOITTEENMUUTOKSET linked@vr.fi ISSN 1798-5129 VAKIOPALSTAT Palveluksessanne 2 / Pääkirjoitus 4 / Uutiset 6 Svensk resumé 30 / Turvallisesti 31 Sisältö 2/10 14 8 ASIAKKAAMME 18 KANSAINVÄLISESTI 20 SUOMI TÄNÄÄN 24 KENTÄLLÄ 26 24/7 24 26 Suomalainen kuljetuselinkeino voi hyötyä Venäjän kuljetusmarkkinoiden rakennemuutoksista. Rautatiemonopolin purkaminen ja maantieliikenteen merkityksen kasvu luovat potentiaalia yhdistetyille kuljetuksille. VR Logistiikka neuvottelee parhaillaan Venäjän rautateiden RZD:n kanssa VR:n mahdollisesta osallistumisesta RZD:n logistiikkakeskukseen Belyj Rastissa. 14 8 20 TÄSTÄ PUHUTAAN Papyrus Finland Oy uudisti Viron markkinoita palvelevan logistiikkansa muutama vuosi sitten. Transpoint International (FI) Oy sai pian uudistuksen jälkeen hoitaakseen kuljetukset Vantaalta Viroon, varastonpidon Tallinnassa sekä jakelukuljetukset Virossa. Samalla logistiikkayhtiö otti palkkalistoilleen paikallista varasto- ja kuljetushenkilöstöä. Pohjoisten meriteiden aukeaminen, uudet kaasu- ja öljyvarat Pohjois-Kanadassa ja Pohjois-Venäjällä sekä Trans-Siperian junaradan yksityistämissuunnitelmat ovat muuttamassa globaaleja kuljetusreittejä. ”Kuljetusreitit siirtyvät pohjoiseen”, sanoo tulevaisuustutkija ja Aaltoyliopiston tutkimusjohtaja Mika Aaltonen. Uudet ja tulevat kaivokset kasvattavat nopeasti Suomen kaivosten tuotantoa. Jo tehtyjen investointipäätösten ansiosta metallikaivosten louhintamäärät ovat nousemassa parin vuoden takaisesta neljästä miljoonasta tonnista vuodessa noin 25 miljoonaan tonniin vuodessa. VR Logistiikka uusii asiakaspalvelunsa toimintamallin. Toiminta keskitetään Kouvolaan perustettuun contact center -tyyppiseen palvelukeskukseen. Lisäksi palvelukeskuksella on toinen toimipiste Vainikkalan rautatierajaasemalla. Palvelukeskuksessa on käytössä aivan uudenlainen puhelinpalvelusovellus. Olvin virvoittavien juomien tie Iisalmesta Porojärven rannalta pitkulaisen Suomen eri myynti- ja nautintopisteisiin vaatii tarkkaa osaamista ja etukäteissuunnittelua. Olvin ulkoisen logistiikan pääyhteistyökumppani on Transpoint, joka hoitaa Olville runkokuljetukset ja siirtoajopalvelut Pohjois-Suomea lukuun ottamatta kaikkialle Suomeen. 5 2/10 Uutiset ∞ PLUGI 6 Metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia halutaan alentaa METSÄTEOLLISUUDEN logistiikkaongelmiin on etsitty ratkaisua Liikenneviraston työryhmässä, joka luovutti raporttinsa liikenneministeri Anu Vehviläiselle 29. huhtikuuta. Pääosa työryhmän ehdotuksista käsittelee rautatieliikenteen kehittämistä. Työryhmä esittää, että valtio alentaisi tavaraliikenteen ratamaksua ja -veroa väliaikaisesti kahden vuoden ajaksi vuoden 2012 loppuun saakka. VR-Yhtymä Oy puolestaan sitoutuisi siirtämään ratamaksun ja -veron huojennuksista syntyvän kustannusedun täysimääräisenä teollisuuden kuljetusmaksuihin. Työryhmän mielestä metsäteollisuuden ja VR:n tulee yhdessä selvittää rautatiekuljetusten tehostamista, junakaluston määrää ja vaunukierron parantamista. Tavoitteena on saada selville, voitaisiinko kuljetusten suunnitelmallisuutta parantaa. Pidemmän aikavälin kehitystoimia ovat puuhuollon terminaaliverkon kehittäminen ja metsäratojen liikennemäärien kasvattaminen. Visiona on päästä noin 20 puuterminaalin verkkoon. Metsäratojen liikennettä pyritään kasvattamaan terminaaliratkaisuin ja puuhuollon kannalta tärkeiden rataosien täsmäkunnostuksella. Työryhmä kiinnitti huomiota myös satamien toiminnan tehostamiseen. Jo rakenteilla olevan Kotkan Mussalon sataman Kotolahden ratapihalle ehdotetaan yhteensä 10 miljoonan euron jatkorahoitusta. Pääjohtaja Juhani Tervalan johtaman selvitysryhmän jäseninä olivat Timo Jaatinen, Anders Portin ja Harri Rumpunen Metsäteollisuus ry:stä, Mikael Aro, Erik Söderholm ja Ilkka Seppänen VR-Yhtymä Oy:stä, Raimo Mansukoski Elinkeinoelämän keskusliitosta, Kari Jääskeläinen LVM:stä sekä Kari Ruohonen ja Martti Kerosuo Liikennevirastosta. VR-konserni tyydyttävään tulokseen VR-konsernin tappio pieneni vuoden 2010 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Liikevoitto oli 22,1 miljoonaa euroa tappiollinen. Vuonna 2009 tappiota kertyi vastaavana aikana 25,2 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vuosineljänneksen tulos oli -16,7 miljoonaa euroa, kun viime vuoden vastaava tulos oli -18,6 miljoonaa euroa. ”Tuloskehitystä voidaan pitää tyydyttävänä, kun huomioidaan, että siihen sisältyy poikkeuksellisesta talvesta johtuneita kertaluonteisia kustannuksia”, VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo. Elokuussa 2009 alkanutta kannattavuuden parantamiseen tähtäävää muutosohjelmaa on viety eteenpäin suunnitelmien mukaan. Logistiikkadivisioonassa on kehitetty asiakaspalvelua, josta yksi esimerkki on Kouvolassa aloittanut keskitetty asiakaspalvelukeskus. Tukitoiminnoissa henkilöstö-, IT- ja taloushallinnon organisaatioiden keskittäminen konsernitasoisiksi palvelukeskuksiksi etenee. Tavaraliikenne kasvoi sekä rautateillä että maanteillä. Rautateiden kotimaan kuljetusmäärät olivat 5,5 miljoonaa tonnia, mikä oli prosentin viimevuotista enemmän. Suurin tuoteryhmä kotimaan kuljetuksissa oli edelleen metsäteollisuus, jonka kuljetusmäärät laskivat prosentin. Metalliteollisuuden kuljetukset kasvoivat 9,0 prosenttia, kemianteollisuuden kuljetusmäärät 12,8 prosenttia. Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne kasvoi 11,3 prosenttia. Tähän määrään sisältyvät sekä Suomen tuonti- ja vientikuljetukset että transitoliikenne. Venäjän tuonti- ja vientikuljetukset nousivat 6,1 prosenttia. Edellä mainitun liikenteen kokonaisvolyymi oli vuosineljänneksellä 1,7 miljoonaa tonnia. Eniten kasvoivat (39,3 %) metsäteollisuuden kuljetukset Venäjältä Suomeen. Suomen kautta kulkeva transitoliikenne kasvoi vuosineljänneksellä 26,4 prosenttia tonnimäärän ollessa 0,7 miljoonaa. Q1 TAVARALIIKENTEEN KULJETUKSET 9,56 milj. tonnia 9,6 milj. tonnia neljänneksellä oli 7,9 miljoonaa tonnia, jossa oli kasvua 3,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Autoliikenteen tavarakuljetukset olivat kvartaalilla 1,7 miljoonaa tonnia, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 8,7 prosenttia. VR Logistiikan kuljetusmäärät ovat lähteneet maltilliseen nousuun. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana kokonaiskuljetusmäärä oli 9,6 miljoonaa tonnia eli 4,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Junaliikenteessä kuljetettu tavaramäärä vuosi- Q1/2009 Q1/2010 7 PLUGI SOILE LAAKSONEN 2/10 Seinäjoki–Vaasa-rataosan sähköistystyöt aikataulussa SEINÄJOKI–VAASA-rataosan sähköistys etenee suunnitelmien mukaan. Maastotyöt alkoivat huhti–toukokuun vaihteessa. Sähköistyksen sekä siihen liittyvien muutos- ja rakennustöiden on määrä valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Hankkeen aikana sähköistetään rataa 75 kilometrin matkalta sekä Orne johtaa koko maantieliikenteen myyntiä Myyntijohtaja Tapio Orne johtaa Transpoint-yhtiöiden maantieliikenteen myyntiä kokonaisuudessaan. Maantieliikenteen common carrier -asiakkuuksien hoidon siirryttyä Transpoint Oy Ab:n vastuulle myös Transpoint International (FI) Oy:n myyntiorganisaatio on siirtynyt Ornen alaisuuteen 1. maaliskuuta. rakennetaan Haapojan ja Mustasaaren syöttöasemat. Hankkeen valmistuttua sähköistys ulottuu myös Isokyrön ja Laihian liikennepaikoille sekä Vaasan ratapihalle. Sähköistysurakan kokonaisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa. Ratatyöt hidastavat liikennettä Vainikkalassa Suomen ja Venäjän rajalla tehdään parasta aikaa mittavia ratatöitä. Valmistuttuaan ne nopeuttavat sekä henkilöettä tavaraliikennettä. Vuoden alussa alkaneet ratatyöt jatkuvat kesällä Vainikkalan ja Buslovskajan ratapihoilla sekä rataosalla Viipuri–Buslovskaja. Töiden vuoksi liikennöintiä joudutaan rajoittamaan väliaikaisesti ja tekemään erityisjärjestelyjä junien tarkastuksiin sekä Venäjän tullin toimintaan. Tästä aiheutuu päivittäisestä liikennetilanteesta riippuen 1–3 vuorokauden viivästyksiä Suomesta Venäjälle suuntautuviin kuljetuksiin. Viiveet vaikuttavat myös tuontiliikenteeseen ja Suomen kautta kulkevaan transitoliikenteeseen. Tyhjien vaunujen palauttamisessa Suomesta Venäjälle on samansuuruisia viiveitä. Tilanteen parantamiseksi VR on yhdessä RZD:n kanssa kasvattanut junapituuksia Haminasta ja Kotkasta palautuville tyhjille vaunuille. Liikenne on keskeytettynä kokonaisuudessaan 21.–26.6.2010 uusien raiteiden rataverkkoon liittämisen vuoksi. 8 VENÄJÄ ON SUOMEN LOGISTIIKAN VETURI Venäjän logistiikan kasvusta ja rakennemuutoksesta hyötyy eniten investoimalla Venäjälle. Teksti ja kuvat Markku Rimpiläinen V iidensientoista TransRussia-kuljetusmessujen kulissit Moskovassa olivat harvinaisen komeat. Kiiltävien pilvenpiirtäjien rakennustyöt uudella Moskova Cityn alueella aivan messukeskus Expocentren vieressä olivat käynnistyneet vuoden tauon jälkeen. Venäjän talous on selkeästi kääntynyt kasvuun. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit ennustaa, että Venäjän talous kasvaa tänä vuonna kuusi prosenttia. Venäjän talousministeriön mukaan kasvu on tosin hidastunut alkuvuoden aikana vuoden 2009 loppupuoliskoon verrattuna. Kasvu näkyy myös rautateillä, joka on edelleen tärkein kuljetusmuoto Venäjän sisäisessä liikenteessä. Venäjän rautatiet (RZD) kuljetti tammi–huhtikuussa 12,9 prosenttia enemmän rahtia kuin samana aikana viime vuonna. Kulutuskysynnän kasvusta kertova konttiliikenne kasvoi 20,9 prosenttia. Venäjän vientitulojen kannalta elintärkeissä öljykuljetuksissa kirjattiin 11 prosentin kasvu. RAKENNEMUUTOS ON ALKANUT Talouden kasvuodotukset näkyivät selvästi TransRussia-messuilla. Suurimman osan näyttelytilasta olivat varanneet venäläiset yritykset, mutta saksalaisten ja Baltian maiden läsnäolo oli poikkeuksellisen näyttävää. Kasvaville kuljetusmarkkinoille on tulijoita. Tavaraa ei kuitenkaan kuljeteta entiseen malliin. Meneillään on kolme erittäin syvällistä rakenteellista muutosta, jotka vaikuttavat vahvasti myös suomalaiseen kuljetuselinkeinoon. Ensimmäinen muutos on se, että valtiojohtoista rautatielaitosta ei enää ole olemassa. Venäjän rautateiden eli RZD:n tavaravaunut on suurelta osin siirretty uudelle tavaraliikenneyhtiölle OAO PGK:lle. Maassa toimii myös lukuisa joukko muita kalustoyhtiöitä. Teollisuus omistaa suuren määrän omia vaunuja. Toinen merkittävä muutos on rautateiden suhteellisen merkityksen väheneminen. Venäjän perinteinen raakaaineita ja puolivalmisteita kuljettava teollisuus luottaa edelleen rautateihin. Sen sijaan uusi pk-teollisuus rakennetaan alueille, joilla ei ole välttämättä lainkaan rautatieyhteyttä. Uusi, nouseva teollisuus tarvitsee toimivaa maantielogistiikkaa. Kolmas suuri muutos kouraisee myös Suomea. Venäläiset panostavat lujaa omiin satamiinsa. Pietarin satamaa on jatkuvasti parannettu. Suomenlahden rannalla sijaitseva UstLugan satama kuljetti 10,4 miljoonaa tonnia tavaraa jo vuonna 2009. Kun yhtälöön otetaan vielä mukaan Baltian satamien kehitys, on aivan selvää, että Suomen satamiin ei välttämättä enää koskaan saada huippuvuosien transitoliikennettä. Mitä suomalaisten logistiikkayritysten pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Nyt on aika lähteä Venäjälle. Suomen rannoille ei kannata jäädä odottelemaan. TERMINAALEJA RAKENNETAAN VR-Yhtymän Moskovan-edustuston päällikkö ja Venäjän-maajohtaja Vladislav Shepetovski kävelee VR:n messuosastolle ripein askelin. Hän kiirehtii messuille suoraan neuvottelusta, jossa puhuttiin VR:n mahdollisesta osallistumisesta RZD:n logistiikkakeskukseen Belyj Rastissa. RZD aikoo rakentaa Belyj Rastin aseman läheisyyteen modernin logistiikkakeskuksen, jossa olisi hyvät maantie- ja rautatieyhteydet, yhdistettyjen kuljetusten terminaali sekä laaja varastoalue. Myös VR on kiinnostunut osallistumaan hankkeeseen. TALOUDEN KASVUODOTUKSET NÄKYIVÄT SELVÄSTI TRANSRUSSIA-MESSUILLA. 9 2/10 » PILVENPIIRTÄJIEN RAKENNUSTYÖT JATKUVAT JÄLLEEN UUDELLA MOSKOVA CITYN ALUEELLA. 10 RAUTATIELIIKENTEESEEN TULEE LISÄÄ KILPAILUA JA ERILAISIA VAIHTOEHTOJA. ”Toistaiseksi olemme neuvotteluvaiheessa. Pitää löytää yhteistyömuoto, joka sopii molemmille osapuolille. Mutta aikataulu on todella nopea. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, päätökset on mahdollista tehdä jo tämän vuoden puolella”, Shepetovski sanoo. Belyj Rastin sijainti on otollinen. Se sijaitsee 50 kilometriä Moskovasta pohjoiseen niin sanotun Betonka- eli Betonikehän varrella Suomeen ja Pohjois-Venäjälle johtavien maanteiden välillä. Sadan hehtaarin kokoiselle alueelle rakennetaan myös ratapiha, jossa pystytään purkamaan yli kilometrin mittaisia konttijunia. ”Belyj Rastin logistiikkakeskus tekisi mahdolliseksi sen, että pääsisimme vetämään Suomesta Moskovaan omaan terminaaliimme kokonaisia aikataulutettuja konttijunia. Molemmissa päissä VR Logistiikka voisi hoitaa myös keräilyn ja paikallisjakelun”, VR logistiikan rautatieliikenteestä vastaava johtaja Ilkka Seppänen suunnittelee. Belyj Rastin lisäksi RZD suunnittelee rakentavansa Venäjälle kokonaisen terminaaliverkoston, joka kattaisi kaikki tärkeimmät kaupungit ja rajaasemat. YKSITYISVAUNUJEN MÄÄRÄ KASVAA Venäjällä toimi vuonna 2008 noin 2 000 yksityistä rautatieoperaattoria, joiden hoidossa oli 38 prosenttia rautateiden tavaraliikenteestä. Suurimpien joukkoon kuuluvat muun muassa FESCO, Globaltrans ja Transoil. Suomalainen Nurminen Logistics Oyj omistaa Venäjällä noin 1 000 omaa tavaravaunua, jotka on kirjattu pietarilaisen tytäryhtiön taseeseen. Vaunut palvelevat pääasiassa Suomen ja Venäjän välistä liikennettä, mutta ne liikkuvat myös Venäjän sisällä sekä Suomen ja muiden IVY-maiden välisessä liikenteessä. 11 2/10 BELYJ RASTIIN SUUNNITELLAAN SUURTA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALIA. VR LOGISTIIKAN YLEISILMEELTÄÄN VIHREÄ OSASTO TRANSRUSSIA-MESSUILLA. ”Pelikenttä täällä on aivan toisenlainen kuin aikaisemmin. Rautatiereformi etenee aivan suunnitelmien mukaan ja rautatieliikenteeseen tulee lisää kilpailua ja erilaisia vaihtoehtoja”, sanoo Nurminen Logisticsin rautatieliikenteestä vastaava johtaja Harri Vainikka. Myös Vainikka arvioi, että yhdistettyjen kuljetusten merkitys Venäjällä kasvaa. Rautateiden asema runkokuljettajana säilyy vahvana, mutta noutoja jakelukuljetuksissa tarvitaan myös yhä pidempiä rekkoja. Vainikka epäilee, että suuret bulkkitavaroiden kuljetukset hoidetaan jatkossa Venäjän ja Baltian satamista, jotka ovat erikoistuneet suurten tavaramassojen käsittelyyn. Suomalaisten kannattaa valita toinen tie. ”Meidän täytyy integroitua syvälle asiakkaan prosessiin ja tuoda tulevaan kehitykseen eurooppalaisia näkökantoja yhteistyössä venäläisten kanssa. Venäjä on iso veturi myös suomalaiselle logistiikalle.” • ISTOCKPHOTO 12 13 2/10 VLADISLAV SHEPETOVSKI JOHTAA VR:N MOSKOVAN-EDUSTUSTOA JA TYÖSKENTELEE VR:N VENÄJÄN-MAAJOHTAJANA. Edustaja Venäjällä ”VR:n hyvät Venäjä-suhteet eivät ole mitään juhlapuheiden vertauskuvia. Pidämme jatkuvasti yhteyttä venäläisiin yhteistyökumppaneihimme. Välit ovat todella tiiviit ja luottamukselliset”, sanoo VR:n Moskovan-edustuston päällikkö Vladislav Shepetovski. Suhteita on vaalittu huolella vuosikymmenen ajan. Pitkä työ on kannattanut, sillä Venäjän rautatiet on ottanut VR:n mukaan kuljetusalan yhteisyrityksiinsä ensimmäisenä länsimaalaisena rautatieyhtiönä. VR:n Moskovan-edustusto sijaitsee käytännöllisesti Venäjän rautateiden RZD:n tiloissa. RZD tytäryhtiöineen on ollut perinteisesti VR:n tärkein kumppani. Lisäksi yhtiö harjoittaa tiivistä yhteistyötä muidenkin venäläisten yritysten kanssa. ”Perustehtäväni on VR:n edustaminen Venäjällä. Se tarkoittaa yhteydenpitoa yhteistyökumppaneiden verkostoon, mutta myös verkoston laajentamista ja uusien yhteistyökumppaneiden ja liiketoimintamahdollisuuksien etsimistä. Meillä on hyvät suhteet myös valtion viranomaisiin ja suuriin elinkeinoelämän järjestöihin. Voimme edistää VR:n intressejä monella tasolla.” Viime vuosina Shepetovski on ollut tiivisti mukana uusien yhteisyritysten synnyttämisessä. ”Markkinatilanne on muuttunut nopeasti, ja VR on reagoinut muutokseen tekemällä päätöksen yhteisyritysten perustamisesta yhdessä venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa”, Shepetovski sanoo. 14 VARASTOMIES JUKKA-PEKKA HÄMÄLÄINEN KERÄILEE TUOTTEET KORKEAVARASTOSTA, JOSSA ON KOLMISENTUHATTA NIMIKETTÄ. 15 2/10 ”MYYNTIMME VIROSSA ON LISÄÄNTYNYT JA TOIMITUSKETJUIHIN LIITTYVÄT KUSTANNUKSET PIENENTYNEET”, HARRI JANTUNEN SANOO. PAPERIA NOPEASTI BALTIAN MARKKINOILLE Paperitukkukauppa Papyrus Finland Oy:n, Papyrus Viron ja Papyrus Latvian sekä Transpoint International (FI) Oy:n yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia Baltian markkinoilla. Vantaan keskusvarastolta Viroon lähtevät toimitukset ovat perillä seuraavana päivänä. Teksti Timo Hämäläinen Kuvat Katja Tähjä P apyrus Finland Oy uudisti Viron markkinoita palvelevan logistiikkansa muutama vuosi sitten. Transpoint International (FI) Oy sai pian uudistuksen jälkeen hoitaakseen kuljetukset Vantaalta Viroon, varastonpidon Tallinnassa sekä jakelukuljetukset Virossa. Samalla logistiikkayhtiö otti palkkalistoilleen paikallista varasto- ja kuljetushenkilöstöä. ”Halusimme parantaa Viron Papyruksen asiakkaiden palvelua ja siten saada paikalliselle Papyrukselle lisää myyntiä. Haimme myös kustannustehokkuutta pienentämällä varastoihin sitoutuvaa vaihto-omaisuutta”, kertoo Papyrus Finlandin logistiikkajohtaja Harri Jantunen. Jantusen mukaan tavoitteet ovat toteutuneet odotusten mukaisesti. ”Asiakkaillamme on nopeasti saatavilla aiempaa laajempi valikoima. » mukaan yhtiöt ovat kuitenkin kehittämässä tietojen tallennusta, käsittelyä ja siirtoa varten EDI-pohjaista järjestelmää. Transpoint International hoitaa kuljetukset pääosin oman henkilöstön voimin ja omalla kalustolla. Yhtiön palveluksessa työskentelee Virossa ja Latviassa yhteensä noin 100 henkilöä. Onnistuneen yhteistyön avaimina Jantunen nostaa esiin hyvät ja toimivat henkilösuhteet kaikilla tasoilla. Erityisesti hän kiittelee Transpoint Internationalin toimitusjohtajan Kari Voutilaisen sitoutumista logistiikkahankkeisiin ja Key Account Manager Petri Lehdon paneutumista Papyruksen asioiden hoitamiseen. 16 • Siivoustarvikkeita ISS:lle ARKINLEIKKAAJA OLLI VEKKI LEIKKAA PAPERIARKKIPINOT ASIAKKAAN HALUAMAAN KOKOON. Papyrus Viron ja Papyrus Latvian myynti on lisääntynyt, ja toimitusketjuihin sekä hallintoon liittyvät kustannukset niin Suomessa kuin Virossa ovat pienentyneet. Tavaroiden kierto Vantaan varastossa on nopeutunut”, Jantunen luettelee. Papyrus Finland toimittaa noin 90 prosenttia Viroon menevistä tuotteista suoraan Vantaan keskusvarastosta. Kun asiakas tilaa tuotteen iltapäivällä, se on perillä seuraavana päivänä missä tahansa Virossa. Osa tuotteista pitää toimittaa saman päivän aikana. Näitä toimituksia palvelee Tallinnassa sijaitseva noin 8 000 neliömetrin suuruinen Transpoint Internationalin logistiikkakeskus. Papyrus käyttää varastosta kulloiseenkin markkinatilanteeseen tarvittavan määrän lavapaikkoja. MYÖS LATVIAAN Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet niin hyviä, että kumppanukset ovat ottamassa Virossa koetellun toimintamallin käyttöön myös Latviassa. Yhteistyö Latviassa alkoi viime syksynä. Kesäkuun alussa Transpoint International otti runkokuljetusten lisäksi hoitaakseen myös varaston Riikassa ja tuotteiden jakelun varastosta asiakkaille. ”Olemme saaneet jo pienessä ajassa käännettyä yhtiön kannattavuuden Latviassa positiiviseksi. Se oli yksi keskeisistä tavoitteista, kun lähdimme kehittämään yhteistyötä”, Jantunen sanoo. Uuden toimintatavan myötä Papyrusyhtiöt Virossa ja Latviassa ovat onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuttaan. KANNATTAVUUS KOHENI Papyruksella on Virossa ja Latviassa omat toimitusjohtajansa ja myynti- ja markkinointiorganisaationsa, jotka raportoivat Suomeen. ”Kommunikointi on paikallistasolla helppoa, sillä Papyrus Eestin ja Papyrus Latvian toimitilat sijaitsevat samalla tontilla kuin varasto. Kaiken lisäksi yhtiöiden henkilöstö tuntee hyvin toisensa”, Jantunen toteaa. Tällä hetkellä tilaus- ja rahtikirjaliikenne tapahtuu pääosin sähköpostin välityksellä. VR Logistiikan Key Account Manager Petri Lehdon Papyrus Finland otti vuoden alusta hoitaakseen ISS Oy:n tarviketoimitukset Liedon varastolta. Käytännön varastotyöstä ja kuljetuksista vastaa Transpoint Oy Ab. ISS:llä on ollut jo pitkään Transpointin tiloissa varasto, josta yhtiö on toimittanut tarvikkeet omiin toimipisteisiinsä ja franchising-periaatteella toimiville Laatutakuu-yrittäjille eri puolille Suomea. Toimitusosoitteita on yhteensä noin 2 500–3 000. ”Tavaroiden hankinta ja logistiikka ovat meidän vastuullamme. Transpoint hoitaa varastoa käytännössä ja kuljettaa tavarat asiakkaille tilausten perusteella. Tilauksia varten on rakennettu sähköinen kauppajärjestelmä”, logistiikkajohtaja Harri Jantunen kertoo. Jantusen mukaan siivoustarvikkeiden ja pehmopapereiden toimitukset ISS:lle sopivat Papyrukselle hyvin, sillä hankinta ja logistiikka ovat yhtiön ydinosaamista. Sitä tukevat osaava henkilöstö, Euroopan laajuisen tukkuriketjun volyymit ja toimintaa varten viritetyt tietojärjestelmät. ”Tulemme jatkossa hankkimaan myös muita asiakkaita, jotka saavat hyötyä tavaratoimitusten yhdistämisestä meidän toimitusketjuihimme”, Jantunen sanoo. Transpointille Papyruksen ja ISS:n tekemä sopimus tarkoittaa lähinnä päämiehen muutosta, sillä Transpoint hoiti jo aiemmin ISS:n varastoa ja tavaratoimituksia suoraan tämän kiinteistö- ja toimitilapalveluyrityksen laskuun. HAKETTA KISKOILLE Energiapuun ja hakkeen kuljetukset ovat rautateille suuri mahdollisuus, sanoo VR Logistiikan rautatiekuljetuksista vastaava johtaja Ilkka Seppänen. OLET VR LOGISTIIKAN RAUTATIEKULJETUKSISTA VASTAAVA JOHTAJA. MITÄ KAIKKEA VASTUULLASI ON? 17 VR Logistiikan rautatieoperaatioiden toiminta kokonaisuudessaan ja ennen kaikkea se, että asiakkaille pidetään se, mikä luvataan. 2/10 MITKÄ ASIAT TYÖLLISTÄVÄT SINUA JUURI NYT? Kuljetusjärjestelmäämme uudistetaan parhaillaan uutta kysyntätilannetta vastaavalle tasolle. Toinen tärkeä tehtävä on tietysti toimitusvarmuuden ylläpito. Vaikka kuljetusjärjestelmää hiotaan kaiken aikaa, toimitusvarmuuden on pysyttävä asiakkaita tyydyttävällä tasolla. ONKO VR LOGISTIIKAN VAUNUKALUSTON MÄÄRÄ RIITTÄVÄ? Alkuvuodesta toimitusvarmuudessa on ollut suuria haasteita, koska vaunujen kiertonopeus on eri syistä pudonnut noin vuorokaudella. Jatkossa kiertonopeutta on tehostettava. Kalustoa on riittävästi, koska meillä on edelleen samat 10 000 vaunua kuin kuljetusten huippuvuosina. MITÄ UUTTA ON MENEILLÄÄN? Ratapihojen vaihtotöihin haetaan uusia teknologioita. Nyt jo noin puolessa vaunuistamme on sähköinen tunniste. Samalla koko ratapihatoimintojen ohjausmalli uudistetaan. KUN SELLU- JA PAPERITEHTAIDEN MÄÄRÄ VÄHENI, RAAKAPUUN RAUTATIEKULJETUSTEN ARVIOITIIN KASVAVAN. ONKO NÄIN KÄYNYT? Kun hankinta-alueet laajenevat ja kuljetusmatkat pitenevät, rautatiekuljetukset yleensä lisääntyvät, mutta ainoastaan tilapäisesti. Noin kahdessa vuodessa asiakkaat saavat kuljetusjärjestelmänsä muutettua uutta tilannetta vastaavaksi. LIIKENNEVIRASTO ON JO ESITTÄNYT, ETTÄ RAAKAPUUTERMINAALIT PITÄISI YHTIÖITTÄÄ RUOTSIN MALLIN MUKAISESTI. MITÄ MIELTÄ OLET TÄSTÄ? Ruotsissa toimintamalli perustuu noin 30 keskitettyyn raakapuuterminaaliin. Suomessakin keskustellaan tarvittavien terminaalien määrästä ja omistusmallista. Tärkeintä on se, että järjestelmä pysyy mahdollisimman yksinkertaisena eikä byrokratiaa tai kustannuksia lisätä. VOIKO BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄMINEN KASVATTAA RAUTATIEKULJETUKSIA? Ehdottomasti, ja konkreettisia avauksiakin on jo tehty. Olemme kokeilleet esimerkiksi energiakäyttöön liittyviä hakekuljetuksia ja etsineet hakkeelle sopivia konttiratkaisuja. Nyt täytyy olla innovatiivinen ja keksiä uusia ratkaisuja. Kuljetuskustannukset tuontyyppisissä kuljetuksissa voivat helposti olla suuret, koska lähtöpaikat ovat ohuiden tavaravirtojen päissä. VOISIKO HAKKEEN JA ENERGIAPUUN KULJETUKSISSA HYÖDYNTÄÄ RAAKAPUULLE LUOTUA KULJETUSJÄRJESTELMÄÄ? Kyllä voi. Suomeen on hahmoteltu 20 täyden palvelun raakapuuterminaalin verkostoa. Samassa yhteydessä kannattaa ilman muuta ottaa huomioon energiapuun kuljetukset ja erilaiset haketusvaihtoehdot. TEKSTI MARKKU RIMPILÄINEN KUVA SARRI KUKKONEN 18 TÄYDELLINEN MYRSKY SIIRTÄÄ KULJETUSREITTEJÄ Kolme samanaikaista suuren mittakaavan muutosta ravistelee Suomea. Pohjoisten meriteiden aukeaminen, uudet kaasu- ja öljyvarat Pohjois-Kanadassa ja Pohjois-Venäjällä sekä TransSiperian junaradan yksityistämissuunnitelmat ovat muuttamassa globaaleja kuljetusreittejä. Teksti Markku Rimpiläinen Kuva Plugi E nsimmäistä kertaa sitten Kolumbuksen maailmankarttaa ollaan piirtämässä uusiksi. Sen sijaan, että tavara ja energia liikkuisivat nykyisiä reittejä Panaman ja Suezin kautta, kuljetusreitit siirtyvät pohjoiseen”, sanoo tulevaisuustutkija ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Mika Aaltonen. Uusien pohjoisten kuljetusreittien muotoutuminen ja vahvistuminen ovat Aaltosen mukaan Suomelle ja suomalaisille yrityksille megaluokan mahdollisuus. ”Suomi on nyt ensimmäistä kertaa historiansa aikana tilanteessa, jossa se voi päästä pois reuna-alueelta olennaiseksi osaksi muotoutumassa olevaa globaalia kuljetusreittiä. Suomesta voi tulla suurten kuljetusvirtojen solmukohta.” KOLMEN MUUTOKSEN SILMÄSSÄ Kahtena viime kesänä pohjoiset meritiet – Koillisväylä ja Luoteisväylä – ovat olleet täysin jäättömiä. Aaltosen ja Michael Loescherin tekemän tutkimuksen mukaan 10–20 vuoden päästä liikennöinti pohjoisilla reiteillä on mahdollista ympäri vuoden. ”Venäjän pohjoispuolitse kulkeva Koillisväylä lyhentää kuljetusmatkaa JÄÄPEITE SYKSYLLÄ 2002. JÄÄPEITE 2070–2090 19 ARVIOITU LÄMPÖTILOJEN NOUSU TALVELLA NOIN VUOTEEN 2090 MENNESSÄ. + 7–12 +6 +5 +4 + 0–3 KULJETUSREITIT Kiinan ja Euroopan välillä 40 prosentilla ja pienentää samalla rahtikustannuksia merkittävästi. Luoteisväylä on puolestaan 30 prosenttia nykyisiä kuljetusreittejä lyhyempi. Jo huomattavasti pienemmätkin säästöt ovat muuttaneet logistisia reittejä”, Aaltonen muistuttaa. Pohjoisen merireitit eivät palvele pelkästään idän ja lännen välisiä tavarakuljetuksia. Kuljetustarpeet arktisilla merialueilla lisääntyvät, kun rantavaltiot alkavat hyödyntää alueen käyttämättömiä energiavaroja. Venäjällä on Aaltosen mukaan valmiita suunnitelmia siitä, miten se ottaa käyttöön Novaja Zemljan ympäriltä löydettyjä kaasu- ja öljyvarantoja. Suuria hyödyntämättömiä esiintymiä löytyy myös Pohjois-Kanadan ja Pohjois-Alaskan edustoilta. ”Kaasu- ja öljyvarat tullaan ottamaan käyttöön, ja ne liikkuvat putkia pitkin ja laivojen avulla”, Aaltonen sanoo. Kolmas logistiikan muutosta tukeva tekijä on Trans-Siperian radan merkityksen kasvu. ”Venäjän hallitus on tehnyt periaatepäätöksen Trans-Siperian radan yksityistämisestä ja uudistamisesta. Ilman globaalia taantumaa uudistuksia olisi varmaan jo alettu työstää. Uskon, että Venäjän hallitus käynnistää hankkeet uudelleen, kunhan talouskasvu pääsee taantuman jälkeen taas vauhtiin.” Aaltonen huomauttaa, että Saksa on investoinut Berliinin ja Moskovan välisen ratayhteyden parantamiseen. Myös jatkoyhteys Trans-Siperian radalle kiinnostaa saksalaisia. MIHIN SUOMI HALUTAAN SIJOITTAA? Aaltonen on käynyt puhumassa uusista kuljetusreiteistä kahden vuoden ajan eri puolilla maailmaa, muun muassa Etelä-Korean ja Saksan päättäjille. ”Muutosstrategiani muistuttaa Al Goren muutosstrategiaa ilmastonmuutoksen suhteen. Uskon, että tuhannen luennon jälkeen kriittinen massa on tietoinen tilanteesta ja reaalinen muutos tapahtuu.” Aaltonen huomauttaa, että monet eri tason toimijat vaikuttavat uuden logistisen reitistön muotoutumiseen. Mikään yksittäinen maa ei pysty sitä omilla päätöksillään luomaan. ”Päättäjien vastuulla on tehdä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja. Me tutkijat tuotamme näkemyksellistä tietoa päätöksenteon pohjaksi.” ”Tulevaisuutta rakennetaan nyt. Olemme etsineet seuraavaa Nokiaa eri suunnista. Suomi uusien reittien varrella näyttää paljon paremmalta kuin Suomi syrjässä niistä”, Aaltonen pohtii. • VENÄJÄN POHJOISPUOLELLA KULKEVA KOILLISVÄYLÄ LYHENTÄÄ KULJETUSMATKAA KIINAN JA EUROOPAN VÄLILLÄ 40 PROSENTILLA. RAC Finland Vuonna 2006 Aaltonen puhui Wienissä kansainvälisessä kongressissa tulevaisuuden öljyvaroista. Samassa kongressissa oli esiintyjänä amerikkalainen Michael Loescher, entinen Yhdysvaltain laivaston tiedusteluasiantuntija, joka oli tehnyt vuosina 2000–2004 maailman laajinta skenaarioihin perustuvaa tulevaisuustutkimusta Yhdysvaltain hallitukselle. ”Huomasimme, että kumpikin meistä oli keskittynyt ammatillisesti tulevaisuuden tutkimukseen ja riskien ennustamiseen. Jaoimme myös käsityksen, että maailma ei ole ainoastaan kriisissä, se on myös muuttumassa. Ja kumpikin meistä oli sitä mieltä, että suurvallat eivät voi johtaa maailmaa kohti uutta tulevaisuutta”, Aaltonen sanoo. Suomalais-amerikkalainen yhteistyö syveni nopeasti. Miehet perustivat yhteisen tutkimusyhtiö RAC Finlandin ja perehtyivät kahden vuoden ajan pohjoisten kuljetusreittien muutokseen. Työn tulokset julkaistiin tutkimuksessa The Perfect Storm – täydellinen myrsky. 2/10 UUTTA LOUHITTAVAA 20 Suomen maankamaraa kaivetaan ja louhitaan lyhyen hiljaiselon jälkeen ahkerammin kuin koskaan. Teksti Timo Hämäläinen Kuvat Pekka Lassila / KL arkisto, Ari Leppä / KL arkisto U udet ja tulevat kaivokset kasvattavat nopeasti Suomen kaivosten tuotantoa. Jo tehtyjen investointipäätösten ansiosta metallikaivosten louhintamäärät ovat nousemassa parin vuoden takaisesta neljästä miljoonasta tonnista vuodessa noin 25 miljoonaan tonniin vuodessa. ”Jos kaikki pitkälle valmistellut hankkeet toteutuvat, metallikaivosten louhintamäärät kasvavat tämän vuosikymmenen kuluessa 50–60 miljoonaan tonniin vuodessa”, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen arvioi maaliskuussa mineraalistrategiahankkeen avausseminaarissa. Mineraalistrategia liittyy valtioneuvoston luonnonvarastrategiaan, jonka on määrä valmistua syksyllä. Ministeriön mineraalistrategian käytännön toteutuksesta vastaa Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi näkee kaivannaisteollisuuden vahvistumiselle useita syitä. ”Mineraalivarantoja on kartoitettu pitkäjänteisesti ja lupaavia esiintymiä on tutkittu huolellisesti. Geologista tietoa on kerätty systemaattisesti, ja tieto on helposti saatavilla”, Nurmi sanoo. Monet esiintymistä on löydetty jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Niiden hyödyntäminen on tullut kannattavaksi vasta nyt, kun metallien hinnat ovat kohonneet. Lisäksi louhinta- ja rikastustekniikka ovat kehittyneet niin, että kaivoksia kannattaa perustaa aiempaa köyhempien malmiesiintymien varaan. METALLIEN HINNAT NOUSEVAT, RIKASTUSTEKNIIKKA KEHITTYY. Lisää rahtia rautateille VR Cargossa seurataan tarkasti hankkeiden etenemistä. Johtaja Ilkka Seppänen kuvailee suunnitteilla olevia kaivoshankkeita erittäin kiinnostaviksi. ”Olemme valmiit reagoimaan hyvinkin nopeasti, jos kaivosyhtiöt tekevät päätöksiä avata uusia kaivoksia ja aloittaa rikastekuljetuksia.” Infrastruktuuri vaikuttaa paljon kuljetusjärjestelmän teknisiin ratkaisuihin. Seppäsen mukaan uuden kaivoksen kuljetustarpeita palvelevan vaunukaluston rakentaminen vie testeineen helposti vähintään kaksi vuotta. Uusien hankkeiden myötä kaivannaisteollisuuden kuljetusmäärät voivat nousta jopa noin 10 miljoonaan tonniin. Se on liki kolmannes rautateiden tämänhetkisestä kuljetusmäärästä. 21 2/10 Toimivia kaivoksia ja valmisteilla olevia kaivoshankkeita KITTILÄ SOKLI KOLARI KEVITSA TOIMIVA KAIVOS VALMISTEILLA SUHANKO KEMI LAIVA PYHÄSALMI KAUSTINEN TALVIVAARA SIILINJÄRVI KYLYLAHTI PAMPALO JOKISIVU LÄHDE: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS » 22 ”Rikastustekniikka pitää räätälöidä aina erikseen tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Kevitsasta löydetyn malmin rikastusprosessi on kehitetty siten, että kuparin ja nikkelin saannot malmista ovat nousseet huomattavasti.” PALJON ESIINTYMIÄ Suomi kiinnostaa kansainvälisiä kaivosyhtiöitä. Se tulee ilmi muun muassa amerikkalaisen Frazer Instituten tekemässä tutkimuksessa, jossa alan päättäjät arvioivat alueita niiden kaivospolitiikan ja mineraalien löytymispotentiaalin perusteella. Suomi sijoittui ranking-listalla kolmanneksi. Yritykset kokevat Suomen turvalliseksi toiminta- ja investointiympäristöksi. Infrastruktuuri on kunnossa ja etäisyydet pieniä. Kynnys malminetsintään ja kaivostoiminnan käynnistämiseen on matala verrattuna moniin muihin alueisiin. Ja mikä tärkeintä, Suomen kallioperän malmipotentiaali on kansainvälisesti vertailtuna korkea. Suurin osa Suomesta kuuluu geologisesti niin sanottuun Fennoskandian kilpialueeseen, joka muistuttaa geologisessa mielessä Kanadan, Afrikan ja Australian perinteisiä kaivosseutuja. Kilpialueella tarkoitetaan sellaista kallioperän aluetta, jossa peruskallion kivet ovat näkyvissä. ”On todennäköistä, että Suomesta löytyy vielä ennestään tuntemattomia malmiesiintymiä. Mukana on myös harvinaisia high tech -metalleja, joiden kysyntä kasvaa ja joiden saatavuus on globaalisti uhattuna. Lisäksi meillä on hyvät mahdollisuudet löytää kannattavia teollisuusmineraaliesiintymiä”, Nurmi sanoo. TALVIVAARA HYVÄSSÄ VAUHDISSA Kaivannaisteollisuus tuo työtä ja toimeliaisuutta yleensä alueille, joissa työpaikat ovat muutoin tiukassa. Viime vuosina käynnistyneistä hankkeista suurin on Talvivaaran kaivos Sotkamossa. Kaivoksella sovelletaan biokasaliuotusta suhteellisen köyhän, mutta laajuudeltaan Euroopan suurimpiin kuuluvan nikkelisulfidiesiintymän rikastamiseen. Kaupallinen johtaja Pekka Erkinheimo kertoo, että ensi vuoden loppuun mennessä tuotannon pitäisi yltää jo täyteen vauhtiin. Samalla raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetus- määrät kaivosradalla nousevat jopa yli 1,5 miljoonaan tonniin vuodessa. Kaivosyhtiö on nostanut nikkelin ja sinkin tuotantotavoitteita alkuperäisestä. Näillä korotetuilla tuotantomäärillä ja tunnetuilla malmivarannoilla kaivoksen eliniäksi on laskettu 46 vuotta. Elinikä voi pidentyä, mikäli alueelta löydetään lisää malmivaroja. Junat kuljettavat kaivoksella tuotetun nikkeli-kobolttisekasulfidisakan Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaille. Sinkkisulfidisakka kuljetetaan Kokkolan satamasta Belgiaan. Myöhemmin kaivos alkaa tuottaa myös kuparirikastetta. NIKKELIÄ JA KUPARIA KEVITSASTA Kevitsa Mining Oy valmistelee nikkeli−kupari-kaivoksen avaamista Sodankylän Kevitsassa. Tuotannon on määrä käynnistyä avolouhinnalla kesällä 2012. Kaivosyhtiö louhii aluksi viisi miljoonaa tonnia malmia vuodessa, jolloin kaivos tuottaa 89 000 tonnia nikkelirikastetta ja 59 000 tonnia kuparirikastetta vuodessa. Yhtiö on kuitenkin hakemassa lupaa louhintamäärän nostamiseksi 50–100 prosentilla. 23 2/10 SUOMI KIINNOSTAA KANSAINVÄLISIÄ KAIVOSYHTIÖITÄ. Arvion mukaan malmia voidaan louhia kannattavasti noin 20 vuotta. Sen jälkeen louhinnassa pitäisi siirtyä maan alle. Maajohtaja Krister Söderholmin mukaan rikasteesta kiinnostuneita sulattoja löytyy niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. ”Rikaste on järkevintä kuljettaa junalla, jos se viedään Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalle Harjavaltaan. Jos rikaste viedään kauemmas, kannattaa se laivata jossain satamassa, esimerkiksi Kemissä. Kaikissa tapauksissa rikaste lastataan ensin autojen kyytiin. Junavaunuihin rikaste voidaan kuormata Kemijärvi–Rovaniemi-rautatien varrella”, Söderholm sanoo. RAUTAA KOLARISTA Kanadalainen Northland Resources Inc. valmistelee kaivosten avaamista Pajalaan ja Kolariin. Suomen ja Ruotsin puolella lähellä rajaa on parikymmentä rautamalmiesiintymää. Osa malmioista sisältää myös kuparia ja kultaa. Kaivosyhtiö aikoo aloittaa Ruotsin puolella sijaitsevien malmioiden louhinnan vuonna 2012. Louhittavaa näistä esiintymistä riittää arvion mukaan ainakin 24 vuodeksi. Tavoit- teena on nostaa rikastetuotanto viiteen miljoonaan tonniin vuonna 2014. Suunnitelmien mukaan rikaste kuljetetaan rautateitse Kemiin ja sieltä edelleen laivoilla asiakkaille. Alkupään kuljetuksesta ei ole vielä tehty ratkaisua. Rikaste voidaan siirtää putkilinjaa pitkin Suomen puolelle Äkäsjokisuuhun tai rakentaa välille uusi, noin 18 kilometriä pitkä kaivosrata. Radan suunnittelu sai huhtikuussa tuulta alleen, kun Ruotsin valtio lupasi osallistua ratahankkeen rahoitukseen. Liikennevirasto valmistelee omalta osaltaan rikastekuljetusten mahdollista käynnistymistä. ”Kolarin ja Kemin välistä rataosuutta parannetaan parhaillaan. Tästä työstä päätettiin ennen kuin kaivoshankkeesta oli mitään tietoa. Rikastekuljetusten takia rataa pitää vahvistaa lisää. Tarkoitus on, että koko rataosuudella kaivosalueelta Kemiin voi liikennöidä 950 metriä pitkillä junilla, joiden akselipaino on korkeintaan 22,5 tonnia”, johtaja Kari Ruohonen kertoo. FOSFORIA SOKLISTA Yara International aikoo avata fosforikaivoksen Sokliin. Yhtiön tavoitteena on aloittaa malmin louhinta ja rikastus syksyllä 2015. Yara selvittää tällä hetkellä vaihtoehtoa, jossa fosforimalmi siirrettäisiin rikastettavaksi Kovdoriin. Kaivoskaupunki sijaitsee Venäjän puolella noin 50 kilometriä Soklista. Yksi mahdollisuus on, että malmi rikastetaan Soklissa ja kuljetetaan jatkojalostettavaksi yhtiön tuotantolaitoksille. Sitä varten Soklista pitäisi rakentaa rautatie Kelloselkään. Ympäristöministeriö on hyväksynyt vaihemaakuntakaavan, joka antaa mahdollisuuden radan suunnitteluun. ”Syksyn jälkeen pääsemme vertailemaan eri vaihtoehtoja”, kertoo hanketta Suomessa koordinoiva logistiikkajohtaja Eero Hemming. Hemmingin mukaan Yaralla on vakaa aikomus avata kaivos, vaikka lopullinen päätös vielä puuttuukin. Tarkoitus on louhia rikkain osa malmiosta 20 vuodessa. Kaivos voi Hemmingin mukaan olla käynnissä toistasataa vuotta, jos kaikki Soklin tunnetut malmivarat päätetään hyödyntää. • 24 VR VR LOGISTIIKKA UUDISTAA ASIAKASPALVELUNSA VR Logistiikka uusii asiakaspalvelunsa toimintamallin. Toiminta keskitetään Kouvolaan perustettuun contact center -tyyppiseen palvelukeskukseen, jossa palvellaan jatkossa avain- ja raideliikenteen asiakkaita. Lisäksi palvelukeskuksella on toinen toimipiste Vainikkalan rautatieraja-asemalla. Teksti Ulla-Maija Mansikka kuva Soile Laaksonen Logistiikka Palvelukeskukseen keskitetään vaiheittain kaikkien VR Cargon asiakaspalvelupisteiden toiminta eri puolilta maata. Kesään mennessä sinne siirretään VR Cargon 13 asiakaspalvelupisteen toiminnat. Loppujen asiakaspalvelupisteiden toiminnan on määrä siirtyä palvelukeskukseen seuraavaan kesään mennessä. ”Asiakaspalvelun fyysisellä sijainnilla ei ole enää suurta merkitystä sen vuoksi, että toiminta perustuu sähköisiin järjestelmiin ja kommunikointi tapahtuu puhelimitse tai sähköpostilla”, perustelee uutta mallia palvelukeskuksen johtaja Minna Lehtinen. Palvelukeskuksessa on käytössä aivan uudenlainen puhelinpalvelusovellus ja useita tietojärjestelmiä. ”Uutta palvelumallia kehitettäessä lähtökohtana on ollut asiakaspalvelun tasalaatuisuus. Kun asiakas soittaa meille, palveluneuvoja ottaa hänen asiansa hoitaakseen. Asiakas voi luottaa siihen, ettei asiaa pallotella muille tahoille.” UUDEN PALVELUKESKUKSEN HENKILÖKUNTAA. KUVASSA VASEMMALLA SIRKKU ERIKSSON, EIJA KOSONEN, MARJALIISA KOHO, MINNA LEHTINEN, ULLA PETELIUS, MARI PAJARI, SAMI SAVOLAINEN, LEA SAHALA, ANNE LEHTONEN, ANJA ALATALO, ULLA PENSOLA-VILLANEN, MIA NIEMI, AULI AHLSTRÖM, MAARIT SUORTTI, ANNE HUOTARI, ASTA POHJOLA JA SERGEI ONISHKO. 25 2/10 TIIMITYÖSKENTELYÄ Palvelukeskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa kuljetustilausten vastaanotto, rahtikirjojen käsittely, asiakaskyselyihin vastaaminen sekä kansainvälisen liikenteen palveleminen. Toiminta on jaettu tiimeihin, joille on nimetty tiiminvetäjät. Asiakaspalvelutiimissä vastataan asiakaspuheluihin, hoidetaan vaunutilauksia sekä kotimaisia rahtikirjoja ja ollaan yleensä ensikosketuksessa asiakkaaseen. Kansainvälisessä tiimissä käsitellään kansainvälisten rahtikirjojen lisäksi huolinta- ja tullausasioita. Kansainvälistä tiimiä vetää Mari Pajari. Nimettyjen asiakkaiden tiimissä, josta vetovastuussa on Ulla Petelius, hoidetaan tiettyjen suurasiakkaiden palvelut. Sirkku Erikssonin luotsaamassa tukitiimissä käsitellään laskutusta ja tehdään enemmän aikaa vieviä taustatöitä ja selvityksiä. ”Tiimeissä työskentelevät palveluneuvojat ovat kaikki erikoistuneet oman tiiminsä vastuualueen asioihin, joten heistä jokainen pystyy auttamaan tiiminsä palveluja tarvitsevaa asiakasta”, Minna Lehtinen sanoo. MONIPUOLISTA OSAAMISTA Palvelukeskuksen perustamisvaihe on vaatinut paljon työtä, ja työ on vielä osittain kesken. Kaikkeen ei ole ollut valmiita ratkaisuja, mutta käytännön ongelmia on ratkottu sitä mukaa, kun niitä on eteen tullut. Kouvolan toimipisteessä tulee työskentelemään 23 palveluneuvojaa ja neljä tiiminvetäjää. Palvelukeskuksen toisessa toimipisteessä Vainikkalassa hoitaa rajaliikenteen asiakaspalvelua vajaat 20 palveluneuvojaa. Osa uusista palveluneuvojista on työskennellyt aikaisemminkin VR Cargolla tai Transpointilla, osa porukasta on talon ulkopuolelta tulleita kuljetusalan ammattilaisia. Uusien tehtävien vaatimaa koulutusta annetaan työn ohessa. ”Asiakaspalvelutaitojen ja järjestelmien hallinnan lisäksi palveluneuvojilta vaaditaan myös kielitaitoa. Erityisesti asiakaspalvelutiimissä työskentelevät joutuvat käyttämään työssään suomen lisäksi myös venäjää, englantia ja ruotsia”, Minna Lehtinen kertoo. • Asiakkaita informoidaan muutoksista • Alkuvaiheessa palvelukeskuksessa työskennellään kello 8–16. Myöhemmin palveluaika tulee olemaan kello 7–20. • Asiakkaita informoidaan muutoksista ja uusista puhelinnumeroista sitä mukaa, kun siirrot etenevät asema ja alue kerrallaan. • Asiakkaat saavat tarvittavat tiedot kirjeitse tai sähköpostitse. 26 KÄYMISKELLARISSA RIITTÄÄ KORKEUTTA JA VALVOTTAVAA. LAATU JA UUDET TUOTTEET SYYNÄTÄÄN LABORATORIOSSA. PULLOTUSLINJALLA KILISEE, MUTTA AINA EI KUULOSUOJAIMIA TARVITA. IISALMESTA Olvin virvoittavien juomien tie Iisalmesta Porojärven rannalta pitkulaisen Suomen eri myyntija nautintopisteisiin vaatii tarkkaa osaamista ja etukäteissuunnittelua. Sitä on tarvittu jo 132 vuoden ajan.Teksti Arja Vartia Kuvat Rami Salle 10 LITRAN UUTEASTIOITA MENOSSA RAVINTOLAKÄYTTÖÖN. UUTEASTIOISTA SAADAAN "PISTOOLILLA" VIRVOITUSJUOMIA. 27 2/10 P animomestari William Gideon Åberg ja hänen rouvansa Onni perustivat juoppouden poistamiseksi panimon vuonna 1878. Zacharias Topeliuksen hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille. Tuolloin Suomessa toimi noin 78 panimoa. Itsenäisenä suomalaisena niistä on säilynyt ainoastaan Olvi. Toiminta on viime vuosina laajentunut Valko-Venäjälle ja Baltian maihin. Nykyisin Olvin valikoimissa on voimakkaampiakin juomia, virvokkeiden ja oluiden rinnalle ovat kiilanneet suosikeiksi nousseet lonkerot ja siiderit. Iisalmen panimossa vallitsee mukava ja leppoisa tunnelma, kuten panimoteollisuuteen sopii. Juomien valmistaminen vaatii kuitenkin kemian tarkkaa osaamista. Pullotus, tölkitys, korkitus ja varastointi eivät suju ilman tiukkaa suunnittelua ja tekniikan apua. Logistiikan on sujuttava sekä talon sisällä että ulkona, muuten eivät päivittäiset panimolta lähtevät 30−60 täysperävaunurekallista löydä onnistuneesti perille. Olvin ulkoisen logistiikan pääyhteistyökumppani on Transpoint, joka hoitaa Olville runkokuljetukset ja siirtoajopalvelut Pohjois-Suomea lukuun ottamatta kaikkialle Suomeen. ”Juomat lähtevät Iisalmesta rekoilla. Kalustona käytetään kiinteäkorisia sekä jalkakonttilaitteilla varustettuja autoja”, Olvin logistiikkapäällikkö Timo Miettinen kertoo. Transpoint vie Olvilta lähtevät tavarat jakeluterminaaleihin ja keskusliikkeisiin. Sieltä matka jatkuu yleensä Olvin väreissä olevien sopimuskuljettajien kyydissä. Transpoint hoitaa osan kuljetuksista. » 28 12-PAKIN ELI MÄYRÄKOIRIEN LINJA KÄYNNISSÄ. Paluukyydissä Iisalmeen tulee kaikenlaista tehtaan tarvitsemaa tavaraa sekä päällysteitä. Suomeksi se tarkoittaa tyhjiä pulloja ja koreja. VAATIVIA KULJETUKSIA Juomien kuljetus on tarkkaa puuhaa, jossa haasteita riittää. Talvella täytyy varmistaa, etteivät juomat jäädy. Sidonta on hallittava aina hyvin, koska lastit eivät ole selkeää lavatavaraa, vaan erimallisia ja -kokoisia kokonaisuuksia. Lähetykset on pakattu valmiiksi asiakkaiden tilauslistojen mukaan. ”Olvin kuljetuksissa pyrimme käyttämään juomakuljetuksiin tottuneita kuljettajia”, asiakkuudesta vastaava VR Logistiikan Key Account Manager Anssi Hattunen sanoo ja jatkaa ”Vaikka kuljetukset ovat erittäin vaativia, vahinkoja sattuu kokonaismäärästä todella vähän”, Hattunen kertaa. ”Totta kai, turvallisuus ajaa kaikkien asioiden edelle. Ajoaika- ja työaikalakien noudattaminen on Transpointilla hyvin järjestetty”, Timo Miettinen kiittelee. AIKATAULUSSA PYSYTTÄVÄ Aikataulut ovat tärkeitä niin Olville kuin Transpointillekin. Transpointin autoille on nimetyt tiukat nouto- ja ONKO VÄRI JA KOOSTUMUS OIKEA? LABORATORIOSSA TIEDETÄÄN. perille tuloajat. Yleensä kuormien on oltava perillä viiteen mennessä noutoa seuraavana aamuna. Tavaraa lähtee Iisalmesta ympäri vuorokauden. Aikataulujen on myös sovittava yhteen varaston keräilypisteiden toimintojen kanssa, muuten tavara tukkeutuu Olvin sisävarastoissa. ”Meillä on Olvin kanssa sovittu vuosittain tuotantosuunnitelma. Se muuttuu koko ajan, koska kuormien koot ja määrät vaihtelevat vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan. Vuoden varrelle mahtuu kymmenkunta eri suunnittelu- ja tuotantoversiota”, KAM Anssi Hattunen kertoo. Osa tavaroista kulkee myös normaalin runkoliikenteen mukana, joten volyymimuutokset tuovat lisämuuttujia. Niiden osuus koko liikenteestä on merkittävä, ja jos volyymimuutokset eivät toimi, niin se näkyy muussakin liikenteessä. ”Olvin toimitukset toimitetaan asiakkaalle 48 tunnin toimitusrytmillä. Tämä lisää kuljettamisen haastetta, koska autoja on oltava liikkeellä jo ennen kuin tilausmäärät ovat lopullisia”, logistiikkapäällikkö Anssi Miettinen muistuttaa. Olvin ja Transpointin yhteistyö on jatkunut jo kuusi vuotta. • VAIKKA TUOTANTO ON PITKÄLTI AUTOMATISOITU, VALVONTAA TARVITAAN TUOTANTOLINJOILLAKIN. 29 2/10 PIAN JO MATKALLA TEHTAALTA ASIAKKAALLE. Svensk resumé ∞ MARKKU RIMPILÄINEN 30 Ryssland är lokomotiv för Finlands logistik I RYSSLAND håller det på att ske en djup strukturell förändring, som i hög grad både påverkar den finländska transportnäringen och ger den nya möjligheter. Det statsledda ryska järnvägsverket finns inte längre. De godsvagnar som ägs av de ryska järnvägarna RZD har till största delen överförts till det nya godstransportföretaget PGK OAO. En annan betydande förändring är att järnvägarnas relativa betydelse minskar. Järnvägen är ännu viktig för den traditionella industrin i Ryssland, som transporterar råvaror och halvfabrikat. Däremot behöver den nya industri som nu växer upp en fungerande landsvägslogistik. Den tredje stora förändringen påverkar också Finland. Ryssland satsar hårt på sina egna hamnar. Via de finländska hamnarna kanske det aldrig mera kommer att gå lika mycket transittrafi k som under toppåren. Det nya marknadsläget kan utnyttjas genom investeringar i Ryssland. VR Logistik förhandlar som bäst med RZD om huruvida VR skall delta i RZD:s logistikcentrum i Beliyj Rast nära Moskva. ”Logistikcentret i Beliyj Rast skulle göra det möjligt att dra hela containertåg från Finland till terminalen i Moskva enligt en fast tidtabell. I båda ändorna kunde VR Logistik också sköta plockningen och den lokala distributionen”, säger direktör Ilkka Seppänen, som ansvarar för VR Logistiks järnvägstrafi k. Förutom i Beliyj Rast planerar RZD att i Ryssland bygga ett helt terminalnätverk som skulle täcka alla de viktigaste städerna och gränsstationerna. ∞ Snabba papperstransporter till Baltikum Samarbetet mellan Papyrus Finland Oy och Transpoint International har gett goda resultat på den baltiska marknaden. Leveranserna från centrallagret i Vanda till Estland är framme nästa dag. Papyrus Finland byggde om sina logistiktjänster för den estniska marknaden för några år sedan. Transpoint International (FI) Oy fick snabbt efteråt ansvaret för transporterna från Vanda till Estland, skötseln av lagret i Tallinn och distributionen i Estland. Samtidigt anställde logistikbolaget lokal lageroch transportpersonal. ”Våra kunder har nu snabb tillgång till ett större utbud än tidigare. Försäljningen har ökat och kostnaderna för transporter och administration har minskat både i Finland och i Estland. Lageromsättningen i Vanda har försnabbats”, berättar Papyrus Finlands logistikdirektör Harri Juntunen. Papyrus Finland levererar 90 procent av produkterna till Estland direkt från centrallagret i Vanda. När kunden beställer produkten på eftermiddagen är den framme följande dag var som helst i Estland. De produkter som måste levereras samma dag går direkt från Transpoint Internationals logistikcentrum på 8 000 kvadratmeter i Tallinn. Erfarenheterna av samarbetet har varit så goda att företagen nu tar i bruk verksamhetsmodellen också i Lettland. VR Logistik förnyar sin kundtjänst VR Logistik förnyar sitt kundtjänstkoncept. Verksamheten koncentreras till en servicecentral i Kouvola, som fungerar som ett kontaktcenter. Dessutom har servicecentralen en filial på järnvägsstationen i Vainikkala. Verksamheten vid alla VR Cargos kundbetjäningsställen i Finland koncentreras stegvis till VR Logistiks servicecentral. Före sommaren flyttas verksamheten hit från 13 av VR Cargos kundbetjäningsställen. Verksamheten vid resten av kundbetjäningsställena överflyttas till servicecentralen före nästa sommar. Turvallisesti 31 2/10 BO INGVES RUDUS OY:N TYÖTURVALLISUUSPÄÄLLIKÖN TEPPO LAINION KEHITTELEMÄ TURVAPUISTO ESITTELEE KOURIINTUNTUVASTI HUOLIMATTOMUUDEN SEURAUKSIA. Turva-ajattelua kädestä pitäen Ruduksen oikeita työtapoja ja työtapaturmia esittelevä turvapuisto Espoon Ämmässuolla on rakennettu yhden vakavan tapaturman hinnalla. SANASTA turvapuisto tulee ehkä ensimmäisenä mieleen kuva iloisesti leikkivistä lapsista. Tämän puiston rastit ovat kuitenkin lasten leikistä kaukana, vaikka puisto onkin nukkeja täynnä. Niiden avulla näytetään hyvin todentuntuisesti työmailla tapahtuneet pahimman luokan hölmöilyt. Yhtä lailla täällä opitaan tietenkin myös oikeat työtavat. ”Idea tuli omistajakonsernimme amerikkalaisen tytäryhtiön kehittämästä uusien työntekijöiden perehdyttämispuistosta. Tästä kehitimme ajatuksen puistosta, jossa työntekijämme ja alihankkijamme voisivat laajemminkin oppia oikeat työskentelytavat ja välttää turhat riskit työmailla”, Rudus Oy:n työturvallisuuspäällikkö Teppo Lainio sanoo. Sen verran hyvästä ideasta oli kyse, että noin parikymmentä rakennus-, infra- ja kuljetusyritystä on jo tullut mukaan turvapuistoa kehittämään ja hyödyntämään. Transpoint Cargon lahjoittaman perävaunun avulla näytetään konkreettisesti, miten betonielementtejä pitää sitoa oikeaoppisesti. Ratahal- lintokeskuksen kanssa on suunniteltu lyhyen ratapätkän rakentamista puiston infrapuolelle. ”Puisto on ensimmäinen lajissaan Euroopassa. Se on herättänyt kiinnostusta myös Rudus-konsernin sisällä. Olen saanut kutsun esitellä hanketta pääkonttorissamme Irlannissa. Pian toinen puisto aloittaa toimintansa Oulussa.” Näkyykö onnettomuustilastoissa jo parannuksia? ”Näin lyhyen ajan perusteella varmoja johtopäätöksiä ei vielä voi vetää. Mutta kun Ruduksella sattui vuonna 2009 viisitoista poissaoloon johtanutta tapaturmaa, niitä oli vuonna 2008 noin 30 ja vuonna 2007 noin 60. Perättäisiä tapaturmattomia päiviä oli syyskaudella sata. Toivon, että puiston antamien hyvien turvakäytäntöjen avulla hyvä kehitys jatkuisi niin, että pääsemme kohta tavoitteeseemme eli nollaan tapaturmaan”, Lainio sanoo. TEKSTI BO INGVES VR VR LOGISTIIKKA TRANSPOINT OY AB www.transpoint.fi TRANSPOINT CARGO OY www.transpointcargo.fi TRANSPOINT INTERNATIONAL (FI) OY www.transpoint.eu VR CARGO www.vrcargo.fi
© Copyright 2024