TAT 12 Hellgren Virpi

Työntekijöiden kokemuksia työturvallisuudesta Skanskassa
*
Virpi Kilpeläinen
Siikaranta-opisto
Työelämän asiantuntijan tutkinto -12
Toukokuu 2010
Sisältö
1. Johdanto
2. Skanskan työturvallisuuskulttuuri
3. Tutkimuksen toteuttaminen
4. Tulosten analysointi
5. Loppupäätelmä
Lähteet
1
1
3
4
11
1. Johdanto
Tämän projektin lähtökohtana on ollut tekijöiden kiinnostus työsuojeluun ja halu tietää
kuinka työsuojelu laajemmin koetaan työmaatasolla, työntekijöiden keskuudessa. Olemme
molemmat tempaantuneet mukaan Skanskan työsuojelutoimintaan ja meille työhyvinvoinnista ja
työturvallisuudesta on muodostunut tärkeä osa elämässämme. Jari on jo pitkän linjan puurtaja,
joka on toiminut urallaan useamman kauden Skanska Etelä-Suomen työsuojeluvaltuutettuna,
valtuutettuna myös työmaatasolla, sekä työsuojelupiirin tarkastajana ja Skanskan Etelä-Suomen
alueen turvallisuusasiantuntijana. Itse olen toiminut työmaan työsuojeluvaltuutettuna sekä Skanska
Etelä-Suomen työsuojelun 1. varavaltuutettuna ja koenkin että, minulla on vielä paljon opittavaa.
Rakennusliiton Siikaranta-pistossa käymissämme koulutuksissa olemme saaneet laajemman
kuvan rakennusalan työsuojelun toimivuudesta ja intoutuneet asiasta vielä syvemmin. Toivottavasti
tämä tekemämme projekti palvelee myös työnantajamme pyrkimyksiä kohti parasta mahdollista
työsuojeluasennetta.
Projektiin valmistauduttiin kyselyllä joka toimitettiin kaikille Skanska Etelä-suomen alueen
työntekijöille niin asuntorakentamiseen kuin toimitilarakentamiseenkin. Kyselyyn valitsemillamme
kysymyksillä pyrimme tuomaan esille henkilöstön kokemukset ja tarpeet työturvallisuuden saralla.
Tarkoituksena on myös tarkastella tuloksia eri toimialojen (asunto- ja toimitilarakentaminen) ja
henkilöstöryhmien keskuudessa ( ikäluokittain: alle 26v, 26-35v,36-45v, 46-55v ja yli 55v ) ja pyrkiä
miettimään mistä mahdolliset eroavaisuudet saattaisivat johtua. Pyrkimyksenä on tuoda esiin
mahdolliset epäkohdat jotta niihin olisi helpompi tarttua ja jotta toimintaa ja tapoja voitaisiin näiltä osin
tehostaa niin että kaikilla olisi varmasti samat edellytykset päästä työstään terveenä kotiin.
2. Skanskan työturvallisuuskulttuuri
Skanska yrityksenä
Skanska on perustettu Etelä- Ruotsissa vuonna 1887 mutta nykyään Skanska konserni toimii
valituilla kotimarkkina-alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa ja
kuuluu maailman kymmenen suurimman rakennusyhtiön joukkoon. Työntekijöitä on n.56000
ja rakennushankkeita vuosittain n.12000.Suomeen ensimmäinen haarakonttori perustettiin
1
vuonna 1917. Nykyinen Skanska Oy perustettiin vuonna 1994 ja se vastaa Suomen ja Viron
rakentamispalveluista, asunto- ja toimitilarakentamisesta sekä infrastruktuurin projektikehityksestä ja
sen alaisuudessa on n.2900 työntekijää joista n.2500 Suomessa.
Skankassa on pyritty viime vuosina panostamaan työtapaturmien ehkäisyyn. Skanskassa uskotaan,
että kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa eli tavoitteena on nolla tapaturmaa. Tavoitteena on saada
tapaturmataajuus vähenemään alle neljään tapaturmaan miljoonaa henkilötyötuntia kohden vuoden
2010 loppuun mennessä. Oleellisinta erinomaisen turvallisuustason saavuttamisessa on riskien
ennakointi ja vaarojen tunnistaminen jo hankkeen tarjousvaiheessa. (lähde: skanska.fi)
Skanskan työturvallisuusstrategia vuodelle 2010
Skanskan maailmanlaajuinen kunnianhimoinen tulevaisuuden tavoite työturvallisuudessa on 0
tapaturmaa, jota kohti mentäessä on taas määritelty uusi työturvallisuusstrategia vuodelle 2010.
Tämä tuo työmaille uusia ja tiukennettuja käytäntöjä jotka vaativat henkilöstöltä vielä suurempaa
sitoutumista työturvallisuuteen. Tarkoitus on tehostaa työsuojelunkeskustoimikuntien toimintaa
ja jatkaa Skanska Oy:n johtoryhmän ja nimettyjen laajennetun johtoryhmän jäsenien säännöllisiä
työmaitten työturvallisuuskierroksia. Pyrkimyksenä on myös varmistaa, että organisaation joka tasolla
on käytettävissä tarvittava turvallisuusosaaminen. Turvallisuuspätevyydet tullaan saavuttamaan
kouluttamalla henkilöstö (työtuvallisuuskortti-, perehtynyt nostaja-, TR- ja tulityökorttikoulutus sekä
työsuojelun peruskurssi). Työmaan työsujeluvaltuutettujen osaaminen otetaan tehokäytöön ja
tullaan määrittelemään heille selkeät tehtävät, TR-mittauksen mittausperusteita tiukennetaan ja
laajennetaan työn turvallisuussuunnitelman (TTS) käyttöä kattamaan myös matalamman riskin
työt. Työterveyden aseman korostaminen ja nostaminen mitattavaksi tavoitteeksi on seuraava
suuri haaste.Työterveyshuolto jatkaa työnergonomiaa tutkivaa hanketta, pyritään myös torjumaan
käsitapaturmia sekä tuki- ja liikuntaelimistön tapaturmia, pölyaltistumisen aiheuttamia ammattitauteja
pyritään myös vähentämään. Oleellista on myös pyrkiä varmistamaan, että yhteistyökumppanitkin
kehittävät turvallisuustasoaan.
Skanskan työturvallisuusorganisaatio
2
3. Tutkimuksen toteuttaminen
Päätimme tehdä kyselyn kaikille Etelä-Suomen alueen työntekijöille koska Skanskaa pidetään
rakennusalalla edelläkävijänä työturvallisuudessa ja halusimme saada myös työntekijöiden
mielipiteen ja näkemyksen selville asiasta, siihen kysely oli mitä parhain.
Kysymyksiä laatiessamme saimme arvokkaita vinkkejä ja neuvoja Työturvallisuuspäälikkö
Antti Leinolta ja Turvallisuusasiantuntija Mari Kiurulalta. Mari työskentelee toimitilayksikössä
turvallisuusasiantuntijana ja samalla hän tekee turvallisuusinfoihin tarvittavat julisteet, lisäksi Mari
toimittaa sisäistä turvallisuus tiedotetta ja häneltä saimme loistavia näkemyksiä jäsentelyymme.
Pitkien pohdintojen jälkeen päädyimme kaksi sivuiseen kyselyyn joka piti sisällään 40 kysymystä
joihin oli 3 vastausvaihtoehtoa, lisäksi oli pari kysymystä joihin vastaus annettiin sanallisena.
Kysely myös testattiin parilla työmaalla, koska epäilimme sen mahdollisesti olevan liian pitkä, mutta
testivastaajien näkemyksen ja keskimäärin 6 minuutin vastausajan perusteella emme lähteneet
lyhentämään sitä.
2008 syyskuussa kun kysely postitettiin tilanne oli sellainen että tapaturmataajuus oli vähän alle
20. Kyselyn aikana tämä ei tietenkään muuttunut koska palautus aikaa oli vain pari viikkoa. Kypärä
pakko oli tullut voimaan vuoden 2006 alusta, lisäksi huomioväritetyt vaatteet olivat tulleet meillä
pakollisiksi vuoden 2008 alusta. Vuoden 2009 loppuun tilanne oli jo huomattavasti parantunut
tapaturmataajuuden jäädessä 8,6. Kysyimme myös mielipidettä henkilökohtaisista suojaimista, oliko
niitä saatavilla, mitä niistä oli hankala käyttää ja mitkä olivat sellaisia jotka saattoivat helpoiten jäädä
käyttämättä. Lisäksi kysyimme palaverikäytännöistä, pidettiinkö joka viikko, kerran kuussa vai eikö
ollenkaan. Skanskassa aloitti 2008 alusta myös työturvallisuusasiantuntijat jotka kiersivät työmailla
pitämässä tietoiskuja työturvallisuuteen liittyen, kysyimme myös onko pidetty "iskuja" ja onko niistä
työntekijöiden mielestä ollut hyötyä. Omin sanoin sai kommentoida henkilökohtaisia suojaimia
ja niiden käyttöä sekä tapauksia joissa mahdollisesti oli joutunut kieltäytymään työtehtävästä
arvioidessaan sen olevan liian riskialtis.
3
Lopulta kun kyselyt olivat palautuneet meille takaisin alkoi tiedon kerääminen lomakkeista
taulukoihin. Kyselyitä postitettiin n.520 kpl ja niitä palautui meille 152 kpl, näinollen vastausprosentiksi
muodostui 29%. Se ei ollut huima mutta riittävä jotta tuloksia pääsi arvioimaan jokseenkin
realistisesti. Pyrkimysemme on tarkastella vastauksia ensisijaisesti toimialoittain mutta on
kiinnostavaa tutkia myös kuinka esim. ikä vaikuttaa siihen miten asiat on koettu.
4. Tulosten analysointi
Vastausten tarkastelu jaoteltuna asunto- ja toimitilarakentamisen kesken sekä ikäryhmien
mukaan
Toiminta työmaalla
Kysyimme työntekijöiltä omakohtaisia kokemuksia työmaansa turvallisuudesta ja
perehdytyskäytännöistä. Sekä asuntorakentamisessa että toimitilarakentamisessa työntekijät kokivat
että pystyvät hoitamaan työnsä ilman sen suurempia riskejä (asunto 88% / toimitila 84%).Työmaiden
työsuojeluhenkilöstö eli päälikkö ja valtuutettu olivat työntekijöille tuttuja, vain keskimäärin 10%:lle
heidän henkilöllisyytensä ei ollut selvillä. Jotain heidän toimintatavoistaan kertoo kuitenkin se että
asuntopuolella vain 77% ja toimitilapuolella 71% koki saavansa heiltä tarpeeksi tietoa ja opastusta
työturvallisuusasioissa. Työmaiden perehdytystoimintatavoissa on nähtävissä myös suhteellisen
suuria epäkohtia, vaikka vastaajista 90% oli perehdytetty työmaalle tullessaan, asuntopuolella 19% ja
toimitilapuolella 26% työntekijöistä kokivat ettei sitä suoritettu perusteellisesti ja hyvin. Perehdytyksen
yhteydessä tehtävälle työmaakierrokselle oli toimitilapuolen työntekijöistä päässyt vain 67% ja
asuntopuolen työntekijöistäkin vain 62%.
4
Asuntorakentaminen
Toimitilarakentaminen
Kun tarkastelimme vastauksia ikäryhmien kesken saimme kysyttäessä työmaan toimintatapojen
turvallisuudesta, hyvin saman suuntaisia vastauksia. Kaikkein turvallisimmaksi työmaansa kokivat
91% 46-55 vuotiaista kun yli 55 vuotiaista niin koki 81%. Muiden ikäryhmien vastaukset asettuivat
tasaiseti näiden väliin. Kysyttäessä ikäryhmien tietämystä työmaidensa työsuojeluhenkilöstöstä,
valtuutetun tunsivat lähes 100%:sti kaikki mutta kysyttäessä työsuojelupäälikköä, alle 26- vuotiaista
sen tiesivät vain 69% kun muiden tietämys oli 90%:n luokkaa. Parhaiten heiltä tietoa ja opastusta
työturvallisuusasioissa tunsivat saavansa yli 55 -vuotiaat kun taas 26-35 -vuotiaista näin koki
ainoastaan 50% vastaajista.Taas oli havattavissa eroja myös perehdytyksissä, 26-35- vuotiaat
ilmoittivat että heidät kaikki ( 100% ) oli perehdytetty työmaalle tultaessa, muiden ryhmien prosenttien
sijoittuessa 86% - 91%:n välille. Sama 26-35 vuotiaiden ryhmä kuitenkin oli sitä mieltä että 64%
perehdytyksistä eivät olleet perusteellisia ja heistä vain 29% oli ohjattu työmaakierrokselle. Muiden
ryhmien vastausprosentit perehdytyksen perusteellisuudesta vaihtelivat 66 - 78% välillä ja heistä alle
26- vuotiaille oli 77%:lle tehty työmaakierros, muiden ryhmien prosenttien jäädessä työmaakierroksen
osalta n. 65%:n kummallekin puolelle.
26-35 vuotiaat
Vuodelle 2010 laadittu strategia tuo varmasti parannusta työsuojeluhenkilöstön tietoihin ja
taitoihin koulutuksen muodossa ja toivottavasti heistä itsestään löytyisi myös into pitää nämä asiat
päivitettynä. Perehdytyksen osalta tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Työmailla on käytössään
moninainen repertuaari tarvittavaa yleisluonnollista perehdytysmateriaalia ja sen läpikäyminen
ei tuloksista päätellen tuota sen suurempia vaikeuksia. Tulisi kuitenkin huomioida että jokainen
työmaa on omanlaisensa joten perehdytysmateriaalin läpi käyminen ei yksin riitä, sillä juuri siellä
työmaalla ne riskit ja vaaratekijät piilevät. Olisi hyvä myös korostaa perehdyttämisen suurta
sosiaalista vaikutusta, onhan se ainutkertainen tilaisuus tutustua uuteen työntekijään ja työntekijän
työsuojeluhenkilöstöön ja työnjohtoon. Työmaakierroksen aikana työntekijälle voidaan esitellä myös
5
muita työntekijöitä ja heidän toimenkuviaan joka edesauttaa työntekijää helpommin löytämään
paikkansa tässä työyhteisössä ja varmasti omaltaosaltaan madaltaa kynnystä kysyä ja informoida
myös työsuojeluun liittyvissä asioissa.Varsinkin tämä varmasti auttaisi nuoria, vielä työuransa alussa
olevia työntekijöitä kotiutumaan paremmin työmaillemme, lisäksi uskon että heidän asenteisiinsa on
vielä suhteellisen helppo vaikuttaa ja työnjohdon "hälläväliä asenne" perehdytystä suoritettaessa ei
varmasti muokkaa sitä oikeaan suuntaan.
Työnjohdon ja työsuojeluvaltuutetun puuttuminen laiminlyönteihin koettiin myös puutteelliseksi,
tämä on huolestuttavaa, koulutuksella saamme tiedot ja taidot ajantasalle mutta millä heihin saa
iskostettua rohkeuden puuttua asioihin.Sillä työturvallisuus on asia jonka tiukasta linjasta ei kellään
pitäisi olla varaa lipsua.
asuntorakentaminen
toimitilarakentaminen
Samoja kysymyksiä ikäryhmien kesken tarkasteltuna, kokivat yli 55 -vuotiaat että laiminlyönteihin
puututtiin työnjohdon puolesta 72%:sti ja työsuojeluvaltuutetun osalta 71%:sti. Nuoremmat ikäryhmät
eivät kokeneet asioiden olevan näin hyvällä mallilla vaan 26-35 -vuotiaat ilmoittivat työnjohdon
laiminlyönteihin puuttumisen olevan 43%:n luokkaa ja työsuojeluvaltuutetunkin osalta vain 50%:n
luokkaa ja alle 26- vuotiaiden näkemykset tukivat tätä kokemusta. 36-45- vuotiaiden ja 46-55vuotiaiden mielestä puuttuminen laiminlyönteihin oli n.60%:n luokkaa molempien osalta.
Henkilökohtaiset suojaimet ja niiden käyttö
Kysyessämme mielipiteitä eri suojaimista ja niiden käytöstä ja käyttömukavuudesta, ilmeni
todella selkeästi että hengityssuojaimiin ei olla tyytyväisiä (asunto21%/ toimitila 36%).
Putoamissuojavaljaitten käyttö koettiin myös molemmilla toimialoilla jollain tasolla hankalaksi
6
( asunto 23 % / toimitila 35%). Kolmen hankalimman sakkiin oli asuntorakentamisessa nostettu
myös suojalasit 22% ja toimitilarakentamisessa kypärä 25%. Laiminlyöntejä suojainten käytössä
myönnettiin tapahtuneen kiireeseen vedoten runsaasti molemmilla toimialoilla(asunto 60% / toimitila
54%). Suurimmaksi osaksi laiminlyönnit koskivat hengityssuojaimen käyttöä mutta myös huomattava
osa ilmoitti niiden koskevan suojalaseja. Suojalasien käytön osalta tilanne on varmasti muuttunut
koska uuden käytännön myötä suojalaseja käytetään työmaalla koko ajan.
asuntorakentaminen
toimitilarakentaminen
Ikäryhmittäin asiaa tarkasteltaessa kiireestä johtuvia, omakohtaisia, henkilökohtaisten suojainten
käyttöön liittyviä laiminlyöntejä tapahtui jokaisessa ryhmässä runsaasti. Alle 26 -vuotiaista ja 36- 45vuotiaista näin ilmoitti tapahtuneen peräti 69% vastaajista. En tiedä onko sattumaa mutta peilatessa
asiaa palkkatietojen kanssa nousi esille että juuri 36-45 -vuotiaiden ryhmässä työskennellään eniten
urakkapalkalla ja yli 55-vuotiaiden ryhmässä jossa työskenneltiin vähiten urakkapalkalla myös
suojainten käytön laiminlyöteihin oli vastausten perusteella syyllistynyt vain 36% vastaajista. Kaikissa
ikäryhmissä koettiin kuitenkin että suojaimia oli työmailla 80-90%:sti saatavilla.
Keskimääräisesti tyytyväisimpiä suojaimiin olivat alle 26 -vuotiaat, heille vain hieman hankaluuksia
tuottivat kypärä, suojalasit ja putoamissuojavaljaat(n. 20%). Seuraavassa ikäryhmässä, 26-35vuotiaat, nousi esille hankaluudet hengityssuojaimien käytössä ja samaa olivat kokeneet myös loput
ikäryhmät. Ikäryhmässä 46-55 -vuotta, suurimmaksi yksittäiseksi nousi putoamissuojavaljaat, joiden
osalta 44% vastaajista ilmoitti niiden käytön olevan hankalaa. Yli 55- vuotiaat pitivät hankalana
putoamissuojavaljaiden ja hengityssuojainten käytön ohella myös 29%:sti kypärän käyttöä.
On hassua että aivan kuin kiireeseen vedoten voisi niin työelämässä kuin elämässä yleensäkin,
kiertää lakeja tai muuttaa sääntöjä. Kaikista vähiten se kiire meitä onnettomuuksilta suojelee,
päinvastoin, silti kiireestä johtuville laiminlyönneille tuntuu löytyvän yleisellä tasolla hyväksyntä.
Ollaan sitten työmaalla tai liikenteessä voi kiire helposti aiheuttaa todella ikäviä seurauksia. Täytyy
löytää keinoja siihen että saadaan ihmiset työmailla ymmärtämään että kaiken kiireen keskelläkin on
velvollisuus asettaa oma ja työtovereiden turvallisuus kiireen edelle.
Turvallisuus- ja palaverikäytännöt
7
Työmaillamme on käytössä turvallisuushavaintokortti jolla havainnollistetaan sattuneiden tapaturmien
lisäksi myös läheltä piti tilanteita, huomattuja puutteita sekä niihin voi kirjata myös positiivisia asioita
työmaan turvallisuudesta ja toimintatavoista. Tehtyjen havaintojen avulla voidaan miettiä miksi
on näin, voisiko toimintatapoja muuttaa tai parantaa. Tarkoitus varmasti on että jokainen oppisi
huomioimaan työympäristöään hieman tarkemmin. Tehdyt havainnot käydään läpi ja kirjatut puutteet
korjataan. Havainnot käydään läpi myös viikottaisissa palavereissa ja niistä kirjataan tiedot myös
sisäiseen järjestelmään. Turvallisuushavaintoja kirjattiin vuonna 2009 yhteensä 8045 kpl, tavoitteena
on nostaa tuo luku 10000. Kirjatuista havainnoista kävi ilmi että eniten havaintoja (31%) tehtiin
riskinottamisesta ja henkilösuojainten käytöstä. tulokset ovat siis saman suuntaisia kuin kyselyn
kautta saamamme tiedot. Skanska Suomi palkittiin vuonna 2009 Eu-palkinnolla turvallisuusteosta
juuri turvallisuushavaintokortin käyttöönoton vuoksi.
Kyselyn mukaan vain hieman yli puolet työntekijöistä on kirjannut työturvallisuushavaintoja,
asuntorakentamisessa 60% ja toimitilarakentamisessa 56%, kuitenkin asuntorakentamisessa 85%
ja toimitilarakentamisessakin 70% pitivät niitä tarpeellisina. Havaintojen läpikäyminen palavereissa
ei ollut jokaisella työmaalla muodostunut käytännöksi koska vastausten mukaan asuntopuolelta
66% ja toimitilapuolelta vain 55% näin toimittiin. tämä saattaa johtua myös siitä että kysely toi
8
ilmi palaverikäytännöissä olevan puutteita. Toimitilarakentamisen puolelta 25% ilmoitti jopa ettei
työmaalla pidetty palavereja lainkaan, vastaavasti asuntorakentamisessa näin ilmoitti tapahtuneen
vain 4%.
Ikäryhmä vertailussa ahkerimmiksi työturvallisuushavaintojen kirjaajiksi ilmoittivat itsensä 46-55 vuotiaat työntekijät, heistä yli 70% oli tehnyt havaintoja vuonna 2008, alle 26 -vuotiaat ilmoittivat
että heistä vain 25% oli kirjannut havaintoja kyseisenä vuonna. Havaintojen läpikäyminen ja
palaverikäytännöt koettiin ikäryhmien kesken hyvin samankaltaisesti ja niiden osalta enemmän kertoo
tuo tarkastelu toimialoittain.
asuntorakentaminen
toimitilarakentaminen
Työmaan turvallisuustietoisku
Työmaan turvallisuustietoisku on lyhyt tilaisuus, jossa tutustutaan turvallisuusasiantuntijan johdolla
mm. työturvallisuutta, työmenetelmiä tai ergonomiaa parantaviin asioihin.
Turvallisuustietoisku kestää noin 20 minuuttia. Se pidetään joustavasti siellä missä se on aiheeseen
liittyen sopivinta; toimistossa tai työmaalla lähellä työpistettä tai välinettä josta on puhe. Tilaisuuden
johtaa työmaan vastaava mestari ja siihen osallistuu koko työmaan väki. Tietoiskuaiheen esittelee
turvallisuusasiantuntija. Tietoiskut voidaan pitää esimerkiksi viikkopalaverin yhteydessä.
Tietoiskuja varten on valmista aineistoa aiheista:
- TyöturvallisuusPAKKA
- Työn turvallisuussuunnitelma (TTS)
- Viillonsuojakäsineet
- Järjestys ja siisteys
- Kiinteät telineet
- Noston ohjaus
- Tarkasta turvallisuutesi
- Tulityöt
9
- Taakan sitominen
- Silmien suojaus
- Käsin tehtävät nostot ja siirrot
- Jätehallinta
Turvallisuustietoiskuista ja niiden tarpeellisuudesta kysyttäessä näkyy mielestäni selvästi se että
ne olivat tuolloin syksyllä 2008 vielä aika uusi asia ja vastauksista kävi ilmi etteivät kaikki olleet
vielä päässeet niihin tutustumaan. Asuntorakentamisen puolella 70% vastaajista kuitenkin piti niitä
tarpeellisina mutta toimitilarakentamisen puolella ei vielä ollut kauheaa intoa asiasta koettu prosentin
jäädessä 41:een.Vastaajista, 46-55 -vuotiaista ja yli 55 -vuotiaista yli 60% piti turvallisuustietoiskuja
tarpeellisina, nuoremmat ikäpolvet eivät ilmeisesti ollet saaneet esityksistä yhtä paljon irti koska
heidän vastauksensa jäivät molemminpuolin 40%.
Työn turvallisuussuunnitelma
10
Vaarallisista töistä ja työvaiheista laaditaan kirjalliset suunnitelmat. Vaarallisista töistä ja työvaiheista
on työturvallisuuslainsäädännössä oma lista (VNp 629/94 rakennustyön turvallisuudesta, liite
2). Rakennuttaja voi myös määritellä vaarallisia töitä ja työvaiheita, joista pitää laatia kirjallinen
suunnitelma. Nämä vaatimukset rakennuttaja esittää yleensä turvallisuusasiakirjassa.Jokaisen
työmaalla työskentelevän ali- ja sivu-urakoitsijan on myös laadittava vaarallisista töistä ja työvaiheista
kirjalliset suunnitelmat töiden aloittamisen ehtona. Työmaan vastuuhenkilö huolehtii, että tämä
vaatimus liitetään sopimuksiin ja/tai työmaan turvallisuussääntöihin. Vastuuhenkilö käy läpi ali- ja
sivu-urakoitsijan laatimat suunnitelmat ja antaa tarvittaessa ohjeita suunnitelmien täydentämiseksi.
Vaarallisesta työstä ja työvaiheesta laaditaan kirjallinen suunnitelma käyttäen siihen laadittua
suunnitelmalomaketta. Työn ja työvaiheen turvallisuus varmistetaan käymällä läpi ko. työvaihetta
koskeva muistilista. Täytetty muistilista liitetään osaksi suunnitelmaa. Työmaan vastuuhenkilö vastaa
vaarallisten töiden ja työvaiheiden suunnittelusta ja suunnitelmien laadinnasta. (työsuojeluhallinto.fi)
Asuntorakentamisen ja toimitilarakentamisen vastauksista ilmeni että, 75% vastaajista tiesi mikä
TTS ( työn turvallisuussuunnitelma) on ja mitä se pitää sisällään, siltikin vain noin reilut 20% oli
itse ollut mukana tekemässä sellaista. Tämän asia pitäisi kuitenkin muuttua tämän vuoden aikana
koska Skanskan uuden turvallisuusstrategian mukaan on tarkoitus laajentaa TTS:n laadintaa myös
matalamman riskin töihin. Myös ikäryhmittäin tarkasteltuna vastaukset olivat saman suuntaisia,
eniten suunnitelmien tekemisiin olivat osallistuneet 26-35- vuotiaat 36%:n osuudella ja vähiten niissä
mukana olivat olleet alle 26- vuotiaat 12%:n osuudella
5. Loppupäätelmä
Teknisesti työturvallisuus on hyvällä mallilla, suojainten saatavuus on hyvä ja laatukin useimmissa
suojaimissa on hiottu huippuunsa. Turvallisia toimintatapoja on kehitetty ja niitä on mietitty kattamaan
laajalti rakennustyömaiden eri työvaiheet silmällä pitäen.Innovatiivinen työmaahenkilöstö on
omalta osaltaan ollut kehittelemässä uusia laitteita ja toimintatapoja ja niiden mukanaan tuomasta
lisäturvallisuudesta, tehokkuudesta ja paremmasta ergonomiasta pääsevät osallisiksi kaikki.
Työterveyshuolto toimii todella kattavasti ja tekee omalta osaltaan tärkeää ennaltaehkäisevää ja
tutkivaa työtä henkilöstön terveemmän tulevaisuuden ja työssäjaksamisen eteen. Valtaosaltaan
tulokset ovat myönteisiä ja ainoa selvempi kehittämiskohde liittyy perehdyttämiseen.
Perehdyttämisen ongelmat näkyvät lähinnä siinä, että sitä ei suoriteta kunnolla loppuun. Esimerkiksi
työmaakierros jää liian usein tekemättä.
11
Tuntuukin siltä, että kaikki tarvittavat resurssit on olemassa, jotta 0 tapaturmaa työmaillamme
saavutettaisiin. Suurin jarru tuntuisi olevan asenteet työmaahenkilöstön keskuudessa. Täytyy löytää
keinoja joilla motivoitaisiin henkilöstö tosissaan sitoutumaan työturvallisuuteen ja saataisiin työmaille
lisää ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, se lisäisi ihmisten työssäjaksamista. Keinoja on
varmasti monia, pitää vain oivaltaa niistä parhaimmat ja kohdentaa ne oikein jotta saadaan asiat
sujumaan. Haluan uskoa, että tulevaisuudessa me kaikki pääsemme työstä terveenä kotiin.
12
Lähteet
Skanskan työturvallisuus kulttuuri,Skanskan työturvallisuusstrategia 2010, skanska.fi,
Työmaan turvallisuustietoisku, skanska intra
Työn turvallisuussuunnitelma, työsuojeluhallinto.fi
Kansikuva, nauris.fi
13