Vihreydestä
Kumppanuuden rakentaja 1 ■ 2011 Smail Vihreydestä vastuullisuuteen 8 22 14 Laatu lähtee asenteesta Lahden Talot sai ympäristötehokkuudesta laudaturin Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa Tärkeintä Teksti: Katri Syvärinen Kuva: Susa Junnola Tärkeintä on jatkuva oppiminen ”50-vuotisrajapyykin aikaan tuli tunne, että hitsi vieköön, jotain hauskaa pitää keksiä. Perheeni on aina harrastanut musiikkia, mutta itse olin pyörinyt mukana lähinnä roudarina – kunnes päätin ryhtyä opettelemaan saksofonin soittoa. Viihdyn saksofonin kanssa mökillä, jossa ei ole naapureita kuuntelemassa. Siellä saan harjoitella ja kokeilla rauhassa niin kauan, että soitto sujuu. Yritin käydä viikoittaisella soittotunnillakin, mutta siitä ei tullut mitään, koska olin usein matkoilla. Varsinaisia tavoitteita harjoittelussa ei ole. Olen huomannut, että oppimistavoite on hyvä pitää mielessä, mutta soitan kuitenkin mieluummin omaksi ilokseni kuin tulosten takia. Musiikki on mielettömän hauskaa. Haluaisin ehtiä soittamaan enemmän, mutta työ vie ajan tehokkaasti. Toimin yli 20 vuotta prosessiteollisuudessa, joten rakennusala on ollut virkistävä hyppy uuteen. Uudessa tehtävässäni haluan jälleen onnistua, ja se tarkoittaa jatkuvaa opettelemista. Haasteissa onnistuminen kantaa elämässä eteenpäin. Ei ainakaan pääse tylsistymään! Olen huomannut, että toisin kuin soittamisessa, rakennusprojekteissa ei ole sitä ylellisyyttä, että lopputulosta voi harjoitella kerta toisensa jälkeen ennen ensi-iltaa. Virtuaalirakentaminen (BIM) on merkittävä edistysaskel, jonka avulla voidaan etukäteen havainnollistaa, miltä projektin yksityiskohdat tulevat ’kuulostamaan’. Lopputulos on kuitenkin aina kiinni työmaatiimin osaamisesta. Arvostan erityisesti kokemusta ja asiakastyötä, joiden avulla saamme tuotettua asiakkaalle ylivertaisen elämyksen kilpailijoihin nähden. Opiskelin kaksi erilaista tutkintoa. Näin jälkikäteen katsottuna kauppakorkeakoulu tuntui enemmän ammattiin valmistavalta ja teknillinen korkeakoulu puolestaan ajattelutapaa valmentavalta opinahjolta. Noina vuosina ehdin toki viettämään myös hauskaa opiskelijaelämää. Sitä kokemusta suosittelen lapsillenikin. Työelämän tiukassa väännössä ehtii kyllä olemaan mukana pitkään. Harvoin mietin, millaisia uusia asioita haluan vielä elämässäni oppia. Sanotaan, että tekevälle sattuu, mutta tekevälle tulee myös vastaan kaikenlaista uutta. Tilaisuuksiin pitää tarttua. Tähän mennessä uutta opittavaa on ilmaantunut jatkuvasti.” Kuka? Jari Mäntylä, Skanska Oy:n talousjohtaja, kauppatieteiden maisteri ja diplomi-insinööri Tärkeintä töissä ovat uudet haasteet ja niissä onnistuminen. Mahtaako olla geeneissä perittyä vai kotoa opittua, mutta työ on tärkeä osa elämää, ja se mitä tekee, pitää tehdä kunnolla. Tärkeintä vapaalla on töistä irtautuminen esimerkiksi soittamalla lasteni kanssa. Tytär istuu pianon ääreen, poika tarttuu kitaraan, ja minä voin tapailla kappaleita yhdessä heidän kanssaan – se on kaikkein suurin juttu. Vanhat levyni Deep Purplesta ja ABBAsta alkaen ovat päässeet uuteen käyttöön. Olen suorastaan päässyt lasten piireihin, kun he ovat todenneet, että isä wau, sinulla on tällaisia levyjä! 2 3 Tässä ja nyt Tule tule hyvä talo! Laadukkaan rakentamisen resepti on monikerroksinen ja -ulotteinen asia, johon kaikki rakentamisen osapuolet tuovat omat mausteensa. 816 Tampereen Annalassa vastaavat mestarit Marko Mäkinen (vas.) ja Olli Vartiainen piristävät ikääntynyttä lähiöruusua korjaamalla ja rakentamalla uutta. 4 Kestävä kehitys on maailman kokoinen haaste, jota ratkotaan tehokkaimmin paikallisesti, linjaa kaupunkitutkija Kaarin Taipale. 14 20 Urbaani monimuotoisuus muovaa historiallista telakka-aluetta. 22 Liisa Salmela päätoimittaja Laatumatkalla Lahden ensimmäiset matalaenergiakerrostalot saivat huipputodistuksen. Kuvassa vas. Tapio Pulkkinen ja Tero Mattila Skanskasta sekä Lahden Talojen Eero Lukkarinen. Vakiopalstat Tärkeintä............................... 2 Pääkirjoitus........................... 4 Nostot................................... 6 Tulevaisuudenkuva............. 19 Kuvatut............................... 28 3 x väite.............................. 30 25 Skanskan väripaletti ohjaa ympäristötehokasta suunnittelua ja rakentamista. Tuskin voimme lukea lehteä ilman jonkinlaista testiä: autoja, kodinkoneita, työkaluja... ruoasta tai ruokajuomista puhumattakaan. Lähes kaikille testattaville tuotteille on yhteistä se, että ne ovat massatuotteita. Niiden tuotantosarjat voivat olla satoja, jopa satoja tuhansia kappaleita. Ne valmistetaan tiettyjen, usein kansainvälisten standardien mukaisesti, jolloin niiden ominaisuuksien ja laadun arviointi on varsin yksiselitteistä ja riidatonta. Rakentamisessa asiat ovat toisin. Kahta täysin samanlaista, standardoitua lopputuotetta ei ole olemassakaan. Jokainen liike- tai toimistorakennus, asuintalo tai liikenneväylä on oma yksilöllinen tuotteensa. Ja mikä oleellisinta: jokaisella tuotteella on oma, usein tilaajan määrittelemä hintansa. Onko rakentamisen laadun arviointi yksiselitteisesti ja riidattomasti edes mahdollista? Tuskin. Rakentamisen eri osapuolet määrittelevät laadun kukin omasta lähtökohdastaan käsin. Onko laadun tarkka määrittely tarpeellista? Kenties näin on, mutta tärkeämpää on sellainen keskustelu ja vuorovaikutus, joka edistää laatuajattelua ja -työtä. Matka on tärkeämpi kuin päämäärä – sitä kun ei kukaan pysty paikantamaan, se siirtyy koko ajan. Tässä Smailissa olemme laatumatkalla. Sivuilla 8–13 ovat äänessä julkisen ja yksityisen rakennuttamisen, rakentamisen sekä julkisen vallan vaikuttajat. Heidän osuuttaan täydentää sivuilla 14–15 kestävän kehityksen ja globalisaation asiantuntija. Heidän sanomansa on kriittinen, innostava ja haastava – niin kuin laadukkaat matkat tapaavat olla. Joensuun tiedepuistossa on kaupungin valovoimaisimmat toimitilat. 26 Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, 00101 Helsinki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puhelin 020 719 2201 [email protected] Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy, puhelin 03 222 9088 Taitto: Juha Immonen Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 6/2011 Painos: 6 500 kpl Paperi: MultiArt Silk 130g/m2 Kaarin Taipaleen kuvasi kanteen Susanna Kekkonen Osoitteenmuutokset ja palaute: [email protected] www.skanska.fi tai puhelin 020 719 2384 5 Kuva: Reima Heimonen Nostot Sydän suojaan Oivaltavasti esteettömämpää wc- ja kylpyhuonetilaa Selkeys ja nuorekas muotokieli olivat tuomariston pääkriteerejä, joilla se rankkasi kuusi ehdotusta toiselle kierrokselle HELPOTUS-muotoilukilpailussa. 19 ehdotusta keränneessä kilpailussa Skanska Kodit ja esteettömyyden asiantuntijaorganisaatio Avaava etsivät uusia ja oivaltavia tuoteratkaisuja wc- ja kylpyhuonetilaan. Kilpailutuotteiden – wc-tukikaideparin, seinäkiinnitteisen tukikahvan ja seinään asennettavan suihkuistuimen – tavoitteena on helpottaa niin liikkumisesteisen henkilön, ikääntyneen pariskunnan kuin lapsiperheenkin arkea. Teollisuustaiteen liiton Ornamon kilpailusäännöillä toteuttavan kaksivaiheisen muotoilukilpailun tulokset julkistetaan vuoden 2012 aikana. Käy seinällä, tykkäätkö? Skanska monipuolistaa viestintäänsä sosiaalisen median kanavissa. Facebook-sivut avattiin keväällä ja seuraavaa panostuskohde ovat blogit. Havainnekuva, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy Tulevan Skanskatalon sydän, koko talon korkuinen atrium, sai huhtikuun lopulla katon suojakseen. Liki 40 tonnin painoinen katto rakennettiin maassa valmiiksi runkotöiden aikana. Skanskatalo eli Skanskan uusi Suomen-pääkonttori on Mannerheimintien ja Hakamäentien kulmaan rakennettavan Manskun Rasti -toimistokeskittymän ensimmäinen talo. Noin 9 000 kerrosneliön kokoisen Skanskatalon on määrä valmistua vuoden 2012 alussa. Manskun Rastin kehittämisestä ja tilojen vuokraamisesta vastaava Skanska Commercial Development Finland on nyt aloittanut myös keskittymän kakkosvaiheen. Se on Skanskatalon lailla kahdeksankerroksinen toimistotalo. Taloon valmistuu elokuun loppuun mennessä vuonna 2012 noin 7 500 neliötä vuokrattavaa toimitilaa. Skanska tähtää Manskun Rasti -hankkeessa LEED-ympäristöluokituksen ylimpään eli platinatasoon. Kuva: Matti Matikainen Käy Skanskan seinällä ja katso, tykkäätkö: www.facebook.com/skanskafinland ”Kiitos, kaikenlainen tuki on tervetullutta ja arvokasta”, Skanska Kotien sisustajalle Teiju aarrevallalle kerrottiin. Sanojina olivat Vary:n eli Vailla Vakinaista Asuntoa ry:n edustajat, jotka ottivat vastaan Kotien sisustuskäytössä olleilta huonekaluja ja kodinkoneita. Yllä: Varyn toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen kertoi kutsu- www.skanska.fi/manskunrasti vieraille toukokuussa avatun Helsingin Mäkelänkadun Kalkkers-yökahvilan vapaaehtoistoiminnasta. 6 Oma asema korttelin päässä Skanskan ensimmäisen asuintalon rakentaminen Vantaan uudella Leinelän asuinalueella on hyvässä vauhdissa. As. Oy Vantaan Metsähisen 34 omistusasunnon arvioidaan valmistuvan ensi vuoden kesäkuussa. Muun muassa luonnonympäristöllä, maisema-arkkitehtuurilla ja taiteella omaleimaisuuttaan luova Leinelä sijaitsee Vantaalla Ilolan vieressä, Tikkurilan ja Kehä III:n tuntumassa. Metsähinen on vuonna 2014 valmistuvan Kehäradan varrella, korttelin päässä juna-asemasta. Helsinkiin matka taittuu alle puolessa tunnissa ja esimerkiksi lentoasemalle tai Aviapoliksen työpaikka-alueelle muutamassa minuutissa. www.kodit.skanska.fi Marraskuu mielessä Toivotamme Smailin lukijoille rentouttavaa kesää ja vireää syksyä! Kuva: Matti Hyvönen Ounasvaaran suurmäellä Rovaniemellä on aivan erityinen merkitys mäkihyppääjille: se on useimpina vuosina talvikunnossa marraskuussa, ensimmäisenä koko maailmassa. Mäki on vakiinnuttanut paikkansa huippuhyppääjien ensilumen leiripaikkana. Leiri- ja kilpailupaikan perinne oli kuitenkin katkeamassa 2000-luvun lopulla, sillä 60-luvulla rakennetun betonimäen rakenteet eivät enää olleet edustuskunnossa. Nyt legendaarinen K-90-mäki on taas kisavireessä. Skanska Infra korjasi mäen perinpohjaisesti viime vuonna. 45 asteen kulmassa nousevan kannen korjaaminen oli oman lajinsa huippusuoritus. 7 Teksti: Katri Syvärinen Kuvat: Kimmo Torkkeli Onnistunut resepti, laadukas lopputulos Täydellinen kakku ei synny vain taidokkaasta kuorrutuksesta, ensiluokkaisista raakaaineista tai hiotuista leipomisen prosesseista, vaan kaikista näistä. Leipurin täytyy myös tietää, mikä herkuttelijan suuhun sopii ja paljonko tämä on valmis makuelämyksestä maksamaan. 8 K uten juhlakakun leipomisen, myös laadukkaan rakentamisen resepti on monitasoinen ja -ulotteinen asia. Jokainen tilaaja ja rakennuksen tuleva käyttäjä kokee laadun omista lähtökohdistaan. Yhden mielestä tyylikäs voi olla toisen makuun epäkäytännöllinen. Yhden mielestä korkealaatuinen voi toisen mielestä juuri ja juuri ylittää laatukriteerien vähimmäistasot. Rakentamisen laadun keskeisimpiä kysymyksiä on hinta–laatu-suhde. Jokainen haluaa parasta mahdollista, mutta eri asia on, mitä paras mahdollinen saa maksaa. Onnistuneen kakun leipominen alkaa tilauksesta, jonka lähtökohtana useimmiten on tietynlainen perusresepti. Rakennusalalla haasteet muodostuvat siitä, että standardoitua lopputuotetta ei ole, vaan hankkeessa syntyy joka kerta uusi prototyyppi. Neuvotteluvaiheessa olennaista on, että rakennusliike ymmärtää tilaajan tarpeita ja on halukas joustamaan, jotta ne saadaan toteutettua. Kehittynyt, mahdollisesti vakioitu ja standardisoitu suunnitteluprosessi on tärkeä osa laatua. Suunnitelmat täytyy suunnittelupöydällä ja -ruudulla viedä riittävän pitkälle. – Mikäli yksityiskohdat jätetään työmaalla ratkaistavaksi, niitä ei kiireessä ehditä suunnitella kunnolla, tai ainakaan niistä ei osata tehdä tilaajan toiveiden mukaisia, sanoo 30 vuotta alalla toiminut rakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen Helsingin kaupungin RAKENTAMISEN LAATU asuntotuotantotoimisto Att:stä, joka rakennuttaa pääkaupunkiin noin tuhat asuntoa vuosittain. Hyvä suunnittelu korostuu myös ostotoiminnassa. Materiaalit tulisi hankkia niin, että voidaan joka kerta noudattaa yrityksen valitsemia ja asiakkaan toivomia standardeja – ei osteta sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Asiakkaan pitää voida luottaa myös siihen, että turhan hukkatavaran syntymiseltä vältytään ja että materiaalien alkuperä ja tuotanto vastaavat sovittuja kriteerejä. Kiire on laadun vihollinen Ammattitaitoinen suunnittelu tarkoittaa realistista aikataulua. Kiire on onnistumisen pahin vihollinen. – Yleensä kun aikataulu pettää, pettää budjetti ja sen jälkeen laatu. Yrityksen johdolla pitäisi olla kanttia sanoa, että vaikka aikataulu ja budjetti ovat pettäneet, täytyy silti pitää kiinni työn laadusta, Mykkänen alleviivaa. Työmaavaiheessa laadun keskeisiä osatekijöitä ovat hänen mielestään työturvallisuudesta huolehtiminen, aktiivinen tiedonkulku ja tekijöiden perehdyttäminen. Suunnittelupöydältä viestien tulisi kulkea käytännön tekijöille, jotta myös nämä ymmärtävät tilaajan toiveet. Olenko ylpeä laadusta? Lopputuloksen laatua arvioidaan usein viimeistelyn jäljen mukaan. Valmiin rakennuksen laatu on paljon muutakin. Korkeatasoinen rakennus on käyttäjälleen turvallinen ja terveellinen – niiltäkin osin, mitä käyttäjä ei voi päällepäin nähdä. Laatuun vaikuttavat ratkaisevasti rakennuksen käytännöllisyys, esteet- tömyys, materiaalien kestävyys ja tarkoituksenmukaisuus sekä viihtyisyys. Nämä laadun osatekijät jokainen rakennuksen käyttäjä arvottaa omalla tavallaan. Toisaalta asiakas ei välttämättä ole ammattilainen rakentamisen laadussa eikä osaa hahmottaa lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä. Siksi rakennusliikkeen tulee osata ja haluta tarjota asiantuntemustaan. Halu onkin avainsana. Risto Mykkänen ja yliarkkitehti Pekka Lukkarinen ympäristöministeriöstä korostavat, että laatu on nimenomaan asenne- ja osaamiskysymys. – Laatu lähtee liikkeelle halusta saada aikaan jotakin kestävää, jotakin jolla on arvoa. Jos lähdetään vain tekemään rahaa, laatu jää kakkoseksi. Halun lisäksi tarvitaan osaavaa suunnittelua ja toteuttamista. Niissäkin tullaan asenteeseen: 9 "Laatu lähtee liikkeelle halusta saada aikaan jotakin kestävää." - Yliarkkitehti Pekka Lukkarinen, ympäristöministeriö olenko vain töissä täällä vai haluanko olla ylpeä työstäni, Pekka Lukkarinen toteaa. Lukkarisen mielestä suuri onnettomuus oli kahdenkymmenen vuoden takainen lama. Se vei toteutusportaasta osaavia tekijöitä, joilla oli asenne kohdallaan. Sen jälkeen perinteinen työssä oppiminen kärsi vahingon. Risto Mykkänen muistuttaa, että rakennusliikkeen pitäisi suhtautua jokaiseen hankkeeseen referenssikohteena. Ei riitä, että joskus on tehty jotain laadukasta ja saatu sen ansiosta hyvä maine. – Palvelulupaus pitää lunastaa jokaisessa projektissa erikseen. Tilaaja on aina oikeutettu huippuvalmiiseen tuotteeseen. On suuri houkutus tarjota asiakkaalle puolivalmista ja kokeilla, jokohan se kelpaisi, varsinkin noususuhdanteessa, Mykkänen arvioi. Kerralla valmista Useiden suuryritysten johdossa toiminut vuorineuvos Matti Sundberg puolestaan korostaa, että laadun merkitys pitäisi sisäistää rakennusliikkeissä uudella tavalla. – Silloin kun ei olla paneuduttu laadun sisimpään luonteeseen, ollaan usein sitä mieltä, että meidän toimialallemme eivät yleiset laatujärjestelmät sovi. Toki rakentaminen eroaa tehdasprosesseista, mutta silti tämä on selittelyä, sanoo Sundberg, joka toimii Skanskan hallituksen varapuheenjohtajana. Kuva: Outi Törmälä Lisää ymmärrystä käyttö- ja ylläpitov ”Perinteisissä kilpailu-urakoissa ei laadukas rakennusliike saa vielä sitä etua, joka sille kuuluisi, sillä valintoja ohjaa pääosin tarjoushinta”, Seppo Kemppainen Keskolta sanoo. 10 Kun jopa 20 000 -neliöinen Citymarket nousee uudelle asuinalueelle, kyse on kymmenien miljoonien investoinnista. Kauppapaikkatoiminnan tavoitteena on tukea Keskon liiketoimintaa. Siksi rakentamisen laatu tarkoittaa konsernille sitäkin, että uusia, helposti saavutettavia ja tilakustannuksiltaan kilpailukykyisiä kauppapaikkoja on mahdollista kehittää nopeasti ja kauppapaikkojen verkosto pidetään siten ajanmukaisena. Sijainti ja liiketilojen ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti kaupan menestymisedellytyksiin. Kaupan alalla toimitilat ovat merkittävä kustannustekijä. Vastaavasti tilakustannusten alentuminen tuottaa merkittävän kilpailuedun. Keskolla kiinnitetään runsaasti huomiota siihen, mitä rakentaminen sekä tontti liittymineen maksaa, kuinka kalliiksi rakennuksen käyttö ja ylläpito tulee, kuinka joustavasti tiloja voidaan muuttaa sekä kuinka helposti omistuksesta voi halutes- saan luopua tai vuokrasopimukselle saada jatkoa. Mittavan hankekannan parissa toimivalle yhtiölle olennaista rakentamisen laatua on teknisten ja toiminnallisten laatukriteerien lisäksi sujuva, jatkuva ja ristiriidaton yhteistyö kumppanien kanssa. Rakennuttajapäällikkö Seppo Kemppainen kertoo, että tärkeä tavoite on pitää yhtiöön liitetty tilaajariski alhaisena. ”Haluamme, että hankkeet pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan tavalla, joka edistää uusien hankkeiden kehitystä ja pitää meidät haluttuna yhteistyökumppanina. Urakoitsijassa arvostan avoimuutta, rehellisyyttä ja halua viedä asioita sovinnolla eteenpäin. Osa suurten rakennusliikkeiden johtajista pyrkii välttämään riskejä, osa näkee riskit mahdollisuutena. Mitä monimutkaisempi hanke, sitä avarakatseisempi pitää olla.” RAKENTAMISEN LAATU "Yrityksen johdolla pitäisi olla kanttia sanoa, että vaikka aikataulu ja budjetti ovat pettäneet, täytyy silti pitää kiinni työn laadusta." - Rakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen, Att – Meillä ei saisi olla edes mitään lopputarkastuksia. Korjattavien asioiden listoja ei pitäisi joutua tekemään. Kun tehdään kerralla valmista, toiminta tehostuu. Oikein ymmärrettynä laatu on rakennusliikkeelle erinomainen kilpailuvaltti ja siten valtava mahdollisuus. Rakennusalalla ei toistaiseksi ole kehitetty menetelmiä, joilla laadun voisi suoraan ottaa mukaan urakkakilpailuun vaikuttavana tekijänä. Sundbergin mielestä alalle tulisi kehittää yhtä tiukat toimintakonseptit kuin vaikkapa autotehtaan kokoonpanossa. Kun asioihin paneudutaan huolellisesti, standardit sopivat myös alalle, jossa ei joka kerta valmisteta samaa tuotetta. Selkeät kriteerit on mahdollista opettaa alihankkijoillekin. Kaikki eivät kuitenkaan ole asian suhteen yhtä luottavaisia. – En ole vielä löytänyt työpäällikköä, joka pystyisi hallitsemaan laatukriteereitä monipolvisessa aliurakointiketjussa, Pekka Lukkarinen ympäristöministeriöstä toteaa. Tietomallinnus vakioi suunnittelun laatua Kun yritys tekee korkeaa laatua, asiakas saa rahalleen vastinetta: hyvää elämänlaatua, terveyttä – ja samalla luottamusta rakennusliikkeen toimintaan. Rakennuksen ylläpito ja käyttökustannukset alenevat. Rakennusliikkeen toiminta on kannattavaa, eikä siitä aiheudu kuormitusta pitovaiheeseen Tavoitteena tarkoituksenmukainen laatu Ruokakeskosta hoidetaan pääosa Keskokonsernin Suomen kiinteistökannan ylläpidon ohjauksesta. Vuonna 2010 konsernin omistamien tai vuokraamien kiinteistöjen ja toimitilojen pinta-ala oli lähes neljä miljoonaa neliötä. Näin suureen tilakantaan liittyviä korjaustarpeita ilmenee päivittäin. Ne koskevat sisäilmaominaisuuksia, talotekniikan toimivuutta, kantavien rakenteiden kuormankantokykyä ja vesivuotoja. Lattioiden ja pihojen pintarakenteet, automaattiovien toimivuus, muuttuneista viranomaismääräyksistä johtuvat tarpeet sekä tilojen ja tekniikoiden toimintaan liittyviä suunnitteluvirheet aiheuttavat nekin ongelmia. Laatukysymykset ovat kestoaihe Keskon sisäisessä keskustelussa. Seppo Kemppainen kertoo, että uusien kohteiden rakennuttamisessa tavoitteena on tarkoituksenmukainen laatu. Käyttöiäl- tään pisimmissä rakennusten osissa laatuvaatimukset ovat korkeimpia. Sen sijaan useammin muunneltavissa rakennusten osissa vaatimuksia alennetaan. ”Kokemus on osoittanut, että kovalle kulutukselle alttiisiin liikerakennuksiin ei tule sallia heikkolaatuisia pintamateriaaleja tai perustekniikoita. Seurauksena ovat jopa vuosikymmeniä ennenaikaiset korjaukset ja jatkuvat liiketoiminnan häiriöt.” Laatuvaatimusten speksejä Keskolla kehitetään jatkuvasti kertyneiden kokemusten ja viranomaismääräysten päivitysten mukaan. Riskipitoisimpien ja vaikeimmin korjattavien rakennusosien määrittelyä on tarkennettu. Määrityksistä on pyritty poistamaan turha mystiikka. ”Haluamme sallia urakoitsijoille teknisissä ratkaisuissa useita vaihtoehtoisia tuotteita ja hankintalähteitä niin kauan kuin ratkaisujen rajaamiseen ei ole erityistä syytä”, Kemppainen kertoo. Kokonaisymmärrys puuttuu Rakennusyritysten kyvyssä vastata laatuvaatimuksiin Seppo Kemppainen ei yleisesti ottaen ole nähnyt kehitystä. Toimintaa ohjaa lyhytnäköinen kustannusten minimointi, vaikka samalla takuuvastuuriski kasvaa. Rakennusliikkeet menettävät osan tuloksestaan takuukorjauksiin ja kymmenvuotisvastuisiin sekä vastuista tilaajien kanssa riitelyyn. ”Tilaajille seuraukset voivat liiketoimintahäiriöiden, omien tai konsulttiresurssien käytön ja käyttäjäkompensaatioiden vuoksi olla suurempia kuin jälkivastuitaan hoitavalle urakoitsijalle. Vakavat erimielisyydet voivat viedä rakennusliikkeeltä mahdollisuuksia tuleviin hankkeisiin.” Kemppainen uskoo, että yksi syy hitaaseen laatukehitykseen on se, ettei rakennusliikkeiden ja ylläpitopalveluyritysten välillä juuri tapahdu työntekijä- tai tiedonvaihtoa. 11 ”Oikein ymmärrettynä laatu on rakennusliikkeelle erinomainen kilpailuvaltti ja siten valtava mahdollisuus.” - Vuorineuvos Matti Sundberg ympäristölle tai yhteiskunnalle. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus pysyvät korkealla tasolla. Jotta tähän päästään, tulee koko yrityksen toimintaketjua kehittää perusteellisesti. Laatukriteerit tulisi ulottaa kaikille toiminnan portaille yhtiön hallituksen päätöksistä alkaen. Hyvä laatu edellyttää työntekijöiden kouluttamista, riittävää valvontaa ja dokumentointia. – Tietomallinnus on hyvä suunta suunnittelun vakioimiseksi. Kun kaikki osapuolet oppivat käyttämään samoja tietomallien muotoja, päästään huomattavasti havainnollisempaan työskentelyyn, Pekka Lukkarinen sanoo. Asuntoministeri Jan Vapaavuori on todennut, että rakentamisen laatu on ilmasto-, sosi- aali- ja terveyspoliittisesti niin merkittävä kysymys, että myös julkisella vallalla on velvollisuus puuttua rakentamisen laatuun tarvittaessa erilaisilla sanktioilla. Vakavia virheitä esiintyy Vapaavuoren mukaan edelleen liikaa. Varsinaisten viranomaissanktioiden sijaan hän korostaa markkinatoimijoiden roolia laatuongelmien ratkaisemisessa. – Se, että huonosti asiansa hoitava yritys menettää markkinaosuuksiaan, on huomattavasti tehokkaampi sanktio kuin viranomaisen määräämä seuraamus. Tämä ei kuitenkaan juurikaan toteudu tämän päivän rakennusmarkkinoilla. Siksi niin tilaajien kuin laajemminkin kuluttajien pitäisi ryhdistäytyä, kilpailuttaa alan yrityksiä muullakin kuin hinnalla ja puuttua tomerammin Oikeaa laatua sopiva Näin kokonaisuuden ymmärrys ei alalla kehity. ”Harvoin rakennusliikkeen edustaja on hyvin selvillä siitä, mitä kaikkea rakennusten käyttöajalle mahtuu, ja kuinka massiivisia ongelmia mitättömissä yksityiskohdissa tinkiminen tai virheiden peittely voi omistajille ja käyttäjille aiheuttaa. Rakennutta- jakonsultitkaan eivät yleensä ymmärrä käytön ja ylläpidon aikaista problematiikkaa”, Kemppainen toteaa. ”Suurten rakennusliikkeiden edustajien kiinnostus asiakkuuksien pitkäjänteiseen kehittämiseen on kuitenkin kasvussa. Käymme laatu- ja yhteistyökysymyksistä kaiken aikaa enemmän keskustelua.” ”Harmaaseen talouteen puuttuminen on kasvattanut merkitystään. Kun olemme jo kymmeniä vuosia selvittäneet vaikkapa lapsityövoiman käyttöä kehitysmaiden tehtaissa, meidän pitäisi pystyä varmistumaan myös siitä, että Mannerheimintiellä olevalla työmaalla verot ja palkat maksetaan asianmukaisesti.” – Rakennuttajapäällikkö Seppo Kemppainen, Kesko 12 Kuka tahansa osaa tehdä mahdollisimman korkealaatuista, mutta olennaista on osata asiakkaan toivomaa laatua kustannustehokkaasti. Technopoliksen kiinteistöjohtaja Kari Kokkonen painottaa, että laatukäsitteeseen on aina syytä ottaa mukaan hintakomponentti. Kokkonen korostaa, että tilaajalla ja rakennusliikkeellä on oltava yhteiset tavoitteet kirkkaana mielessä. Laadukas on käyttötarkoitukseensa sopivaa, terveellistä, turvallista, ympäristölle ystävällistä ja kustannustehokasta. Technopoliksella on tällä hetkellä 600 000 neliömetriä toimitiloja kymmenessä kaupungissa. Rakennushankkeita on koko ajan käynnissä noin kymmenen. Käyttäjä- ja asiakastyytyväisyyttä seurataan yhtiössä systemaattisesti. Sisäilman laatu on viime aikoina ollut asiakkaille tärkeä asia. Myös siisteys, viimeistelyn laatu, toiminnallisuus ja sisustusratkaisut kiinnostavat. RAKENTAMISEN LAATU "Laatuvaatimukset ovat alalla nyt korkeammat kuin koskaan." - Laatu- ja työsuojelupäällikkö Tero Niemelä, Skanska varsinkin karkeisiin virhetapauksiin, ministeri Vapaavuori on tiedottanut julkisuuteen. Parantaminen ei lopu ikinä Skanskassa laatuajattelu lähtee yksilöllisestä kokemuksesta. Asiakkaalle pyritään tarjoamaan sitä, minkä hän kokee laadukkaaksi. Tekninen normi on helpompi määritellä, kun taas asiakkaan kokemaan laatuun ei välttämättä ole suoria mittareita. Skanska Talonrakennuksen Läntisen alueyksikön laatu- ja työsuojelupäällikkö Tero Niemelä arvioi, että laatuvaatimukset ovat alalla nyt korkeammat kuin koskaan. Lämmöneristävyydet ja tiiveydet ovat parempia, mittaukset tehdään tarkemmin, tekniset järjestelmät ovat kehittyneempiä ja myös monimutkaisempia kuin ennen. Niemelä kertoo, että kymmenvuotisvastuun piiriin kuuluvia suurempia, kertaluontoisia virheitä tulee harvakseltaan. Sen sijaan asuntokauppalain mukaisen takuun piiriin kuuluvia pienempiä virheitä korjataan useammin. Ne johtuvat muun muassa materiaalien, työtapojen ja suunnittelun puutteista. – Pyrimme tekemään mahdollisimman paljon ennakkotarkastuksia, jotta korjauksilta vältytään. Mutta meidänkin suorituksissamme taso vaihtelee. Aina ei päästä nollavirheluovutuksiin, ja huolellisuuden tasoa kaikissa vaiheissa pitää nostaa entisestään. Parantaminen ei lopu ikinä. ”Pyrimme siihen, että luovuttamamme tilat ovat kaikilta osin virheettömiä, kun asiakkaat muuttavat sisään. Asiakkaita on kuitenkin monenlaisia, ja käyttäjien tarpeet muuttuvat. Tämä edellyttää rakentamiselta ja teknisiltä järjestelmiltä joustavuutta, jotta tilat voidaan räätälöidä jokaiselle asiakkaalle sopivaksi. Useimmille tilojen hinta–laatu-suhde on silti tärkeämpi kuin viimeisen päälle sisustettu ja yrityksen ilmeen mukaan brändätty tila.” Kokkosen mukaan ympäristöasioiden merkitys laatutekijänä on viime vuosina kasvanut. Technopoliksen oman palvelukonseptin kehittäminen asettaa omat vaatimuksensa rakennusten joustavuudelle. Technopolis tarjoaa asiakkailleen toimitilojen lisäksi ICT-, kokous- ja asiakaspalveluja sekä toimitilojen käyttöön ja ylläpitoon liittyviä palveluja. Kuva: Outi Törmälä opivalla hinnalla ”Perinteinen käsitys lasin, jalopuun ja marmorin korkeasta laadusta ei ole meidän arvomaailmamme mukaista. Mas- ”Hyvään laatuun kuuluvat toimitusvarmuus, pitävät aikataulut, virheettömyys, toimiva yhteistyö tilaajan kanssa sekä yhteistyö loppukäyttäjien kanssa. Rakennusvaiheessa on selkeä systematiikka, miten laatu todennetaan.” – Kiinteistöjohtaja Kari Kokkonen, Technopolis sasta voi erottua laadulla, mutta tuotteen pitää olla myös hinnaltaan kilpailukykyinen”, Kari Kokkonen Technopoliksesta muistuttaa. 13 Teksti: Katri Syvärinen Kuvat: Susanna Kekkonen Vihreä, vihreämpi, vastuullinen Kontillinen energiatehokkuutta parantavaa teknologiaa ei vielä tee rakentamisesta vastuullista. Kehityksen kestävyys on maailman kokoinen haaste, jota ratkotaan tehokkaimmin paikallisesti. T uotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia osataan jo jossain määrin vaatia ja markkinoida. Yritykset ovat oppineet huomioimaan toiminnassaan ympäristöystävällisyyden – mutta niillä on kiusaus keskittyä vain siihen. Tärkeämpää olisi siirtyä kohti kokonaisvaltaista vastuullisuutta. Aidosti kestävä toiminta on nimittäin vihreyttä laajempi käsite. ’Ympäristöystävällisyys’ ei ole olemassa tyhjiössä. Yksittäinen energiatehokas hotelli ei ole kestävää rakentamista, jos sen sijoittamisessa ei huomioida toiminnan vaikutuksia infrastruktuuriin ja materiaalivirtoihin. Viime vuosina käsitteitä on sekoittanut harhakuva, että jos taloon asennetaan kontillinen energiatehokasta teknologiaa, syntyisi kestävää rakentamista. Energiatehokkuus ei vielä ratkaise edes luonnonvara- eikä ekosysteemikysymyksiä. Markkinoinnissakaan faktat eivät aina ole kohdallaan. Jos vaikkapa ympäristöystävällisen paalutuksen ansiosta rakennusta myydään ympäristöystävällisenä, ollaan metsässä, sillä paalutuksen osuus pelkästään työmaanaikaisista hiilidioksidipäästöistä on vain neljä prosenttia. Teräksen, betonin ja talotekniikan osuus on selvästi suurempi, käytönaikaisista päästöistä puhumattakaan. ”Rakentaminen ei voi olla kestävää, elleivät koko prosessi, materiaalien tuotanto ja tilojen käyttö kuluta radikaalisti nykyistä vähemmän energiaa, jonka tuotannossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Rakennuksen liikenteellinen sijainti sekä alueen energiantuotannon menetelmä ja raaka-aine ovat energiayhtälön keskeisiä muuttujia”, sanoo vapaa kaupunkitutkija, 14 tekniikan tohtori Kaarin Taipale. Vastuullisuus syntyy siitä, että otetaan huomioon ympäristövaikutusten lisäksi päätösten sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Taloudellista kestävyyttä voi Taipaleen mielestä verrata muiden resurssien kestävään käyttöön: rahaa ei pidä käyttää niin, että aiheutetaan oheisvaurioita luonnonvaroihin tai inhimilliseen pääomaan. Työstä tulee maksaa oikeudenmukainen korvaus, eikä mutkia saa yrittää oikaista korruptiolla. Paikallisilla päätöksillä globaali vaikutus Kestävä kehitys on maailman yhteinen haaste. Siksi yksityiskohtiakin on tarkasteltava globaalisti. Ilmastonmuutos ei koske vain Suomea, rakennusmateriaaleja tai energiaa ei tuoteta vain täällä, rakennuksilla ei ole vain suomalaista työvoimaa. Silti Kaarin Taipale on sitä mieltä, että tärkeimmät ratkaisut tehdään paikallisella tasolla. ”Kansainvälisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä huolimatta vasta kaupungeissa, kylissä, kodeissa ja työpaikoilla kestävästä kehityksestä tulee totta. On vaikea kuvitella paikallistason päätöstä, joka ei vaikuttaisi kehityksen kestävyyteen. Liikennejärjestelmää koskevat ratkaisut ovat kauaskantoisimpia. Keskeisiä kysymyksiä ovat myös energiantuotanto, asuntopolitiikka, vesi- ja jätehuolto sekä hankintapolitiikka.” Kaupunkialueiden merkitys päätöksenteossa kasvaa. Globalisaatio on madaltanut raja-aitoja sekä hallinnossa että teollisessa tuotannossa. Kaupunkien tarve erottautua on kasvanut, sillä kilpailu asukkaista, yrityksistä ja turisteista on kiihkeää. Seutujen vetovoima on sidoksissa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun, Kaarin Taipale • Kaupunkitutkija, tekniikan tohtori • Osaamisalueet: globalisaatio ja paikallisuus, erityisesti kaupunkien, paikallishallinnon, kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön muutosprosessit • Toiminut muun muassa kuntien maailmanjärjes- tö ICLEI’n puheenjohtajana, Helsingin rakennusvalvonnan virastopäällikkönä sekä YK-vetoisen kestävän rakentamisen Marrakech-työryhmän puheenjohtajana joita koskevat ratkaisut tehdään metropolien tasolla – jossa päätöksenteon odotetaan olevan nopeampaa ja jouhevampaa kuin valtiollisella tasolla. Mielenkiintoinen kysymys on, millaisia kaupunkibrändejä tulevaisuudessa halutaan rakentaa. Perustuvatko ne työpaikkoihin, kulttuuriin, viihtyisyyteen tai innovatiivisuuteen? Vastuullisuus on yksi mahdollinen erottautumiskeino. Kaarin Taipale muistuttaa, että tulijoita ei houkutella sirkustempuilla. ”Merkittäviä vetovoimatekijöitä ovat perusasiat: veden juomakelpoisuus, turvallisuus, julkinen liikenne, lentoyhteydet, terveyspalvelut, opiskelupaikkojen tarjonta, telekommunikaatioverkot, asuntotarjonta ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Päätöksentekoprosessien sisälle asukkaat ja yritykset eivät aina näe, mutta ne näkevät ja kokevat lopputuloksen.” Julkisen sektorin toimijoiden pitää osata vaatia yksityisiltä toimittajilta kansalaisille parhaita ratkaisuja. Ei pidä tyytyä ostamaan vain sitä, mitä markkinoilla tarjotaan, vaan on haettava yhdessä myös kokonaan uusia ratkaisuja. Maailmalla on monia esimerkkejä siitä, miten liikkumisen ja maankäytön ratkaisuissa ovat vaihtaneet auton näkökulman kansalaisten näkökulmaksi. Esimerkiksi Soulissa kaupungin keskellä kulkeneen joen päälle oli rakennettu moottoritie, mutta valistuneet päättäjät purkivat moottoritien ja palauttivat joen. Enemmän rohkeutta! Kaarin Taipale toivoo yrityksiltä suurempaa aktiivisuutta vastuullisuusasioissa. Hyvää yrityskansalaisuutta on tehdä enemmän kuin vain se, mitä määräyksissä vaaditaan. Yrityksillä pitää olla halua tarttua asioihin. Kun yksi yritys aloittaa, muille syntyy paineita seurata perässä. ”Rakennusalalta odotetaan tulevaisuudessa todennäköisesti, ettei se tarjoa vain ’taloja’ vaan tietyillä ominaisuuksilla varustettuja tiloja ja niiden ylläpidon eri pituisiksi ajanjaksoiksi – eli integroitua suunnittelua ja pitkän tähtäyksen kokonaisvastuuta. Liian usein kuulemme, että yritykset eivät voi ottaa riskejä, ja siksi käytetään vain perinteisiä ratkaisuja. Mutta vain rohkeasti uudistumalla saadaan käyttöön vaihtoehtoja, jotka osoittavat tietä eteenpäin.” ”Käsitteet ovat hankalia. Sanassa ’ympäristöystävällinen’ on jotakin teennäistä, ikään kuin pitäisi olla kiltti. Ympäristöjärkevä tai ympäristötietoinen olisivat parempia. Kyse on planeetan luonnonvarojen käytöstä: siitä, ettei esimerkiksi katkaista luonnon kiertokulkuja saastuttamalla pohjavesiä, juomavettä ja kalavesiä. On alettu ymmärtää ekosysteemien monimutkaisuutta ja niiden tuhoamisen kohtalokkuutta.” ”Kaupungit voivat tukea autotonta kansalaista, jalankulkijaa ja julkisen liikenteen käyttäjää monilla kyseiselle paikkakunnalle räätälöidyillä ratkaisuilla”, Kaarin Taipale kannustaa. 15 Teksti: Reetta Salonen Kuvat: Antero Tenhunen ja Kimmo Torkkeli Lähiöruusulle lisää vetovoimaa Useimpien 1970-luvulla kukoistustaan eläneiden vuokrataloalueiden vetovoima kaipaa kipeästi lisätehoa. Tämä koettiin ja nähtiin myös Tampereen Annalassa. Pienten pintaremonttien sijaan Tampereen kaupungin omistama VTS-kodit -vuokrataloyhtiö käynnisti Annalassa mittavan uudistushankkeen, joka sisältää niin korjaus-, täydennys- kuin ympäristörakentamistakin. Tavoitteena ei ole vain asumisen laadun parantaminen, vaan myös alueen imagon kohottaminen. ”Avoimuudesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta 16 Katu- ja piha-alueiden lisärakentamisella on parannettu ratkaisevasti asumisen viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta. U udistuva Annala -hanke on mittasuhteiltaan poikkeuksellinen. Uudistettava alue on 5,5 hehtaarin korttelikokonaisuus, johon kuuluu yhteensä kahdeksan kiinteistöä. VTS-kodit perusparantaa 35 miljoonan euron hankekokonaisuudella yli 300 asuntoa ja rakennuttaa yli 50 uutta asuntoa vuoteen 2016 mennessä. Pontimena suuren luokan uudistukselle oli paitsi kiinteistöjen modernisoinnin tarve, myös Annalan imagon hienoinen laskusuhdanne. ”Annalalla on oikeastaan edelleen ihan hyvä maine, ja asukkaat viihtyvät vehreällä alueella hyvin. Uusien asukkaiden houkutteleminen on kuitenkin ollut haasteellista. Kun mietimme Vilusen Rinteen päivittämistä nykyaikaan, kokonaisvaltainen uudistus tuntui parhaalta sijoitukselta tulevaisuuteen”, summaa kiinteistöpäällikkö Timo Koskinen Tampereen Vuokratalosäätiöstä, joka hallinnoi Vilusen Rinne Oy:n kiinteistöjä. Tekeillä oleva uudistusurakka tähtää alueen yleisilmeen kohentamiseen ja asumismukavuuden lisääntymiseen, mutta myös asuntomäärän kasvuun. ”Tavoitteena on kohentaa alueen viihtyisyyttä ja markkinoitavuutta. Haluamme siis alueelle lisää asukkaita”, Timo Koskinen kuvailee. ”Kortteliin rakentuu joitain isompia perheasuntoja, mutta perusparannettavissa kohteissa suuntaus on pienempään asuinpinta-alaan. Tampereella yli 50 prosenttia vuokra-asunnoista on kuitenkin yhden tai kahden hengen talouksia.” Hankkeeseen haettiin alusta asti partnershipkumppania, jonka kanssa yhteistyö on tiiviimpää kuin perinteisessä tilaaja-urakoitsija-mallissa. Kumppaniksi valikoitui Skanska. ”Tähtäämme optimiin kustannustehokkuuteen misestahan partnershipin hyödyt kumpuavatkin.” 17 Kahden peruskorjattavan 4-kerroksisen talon kulmaukseen valmistuu 5-kerroksinen uudisrakennus. ja hyvän kumppanin kanssa kokonaisuutta on voitu suunnitella järkevästi. Meille on tärkeää tietää kustannukset tarkasti etukäteen ja voida luottaa kumppanin teknistaloudelliseen asiantuntemukseen. Avoimuudesta ja yhteen hiileen puhaltamisestahan partnershipin hyödyt kumpuavatkin”, Koskinen pohtii. aikataulutusta ja harmaita hiuksia Annalan mittavassa urakassa peruskorjataan vanhaa ja rakennetaan uutta rinnakkain. Kokonaisuudessa on siis hallittava molempien rakentamismuotojen ominaispiirteet ja yhdisteltävä niihin vielä ympäristörakentamisenkin ratkaisut. Työmaan päivittäishaasteiksi ovat osoittautuneet muun muassa työmaaliikenteen ja logistiikan kysymykset. ”Logistisia ratkaisuja on mietitty tarkkaan työmaaliikenteen rauhoittamiseksi. Yhteisten aliurakoitsijoiden takia olemme limittäneet työvaiheitammekin niin, että ne sujuvat aikataulullisesti mahdollisimman jouhevasti”, uudisrakentamisesta vastaava Marko Mäkinen Skanskalta kertoo. Korjausrakentamiseen kuuluu usein matkan varrel- Vanhojen talojen energiatehokkuus – ja ulkonäkö – paranevat muun muassa nykyaikaisilla ikkunoilla ja ulko-ovilla, tietävät rakennusmies antti pekka Hakanen (vas,) sekä mestarit Olli Vartiala ja Marko Mäkinen. 18 la ilmenevien yllätysten mahdollisuus sekä probleemat uuden tekniikan upottamisessa jo olemassa oleviin rakenteisiin. Niin tässäkin projektissa.”Huomasimme jossain vaiheessa pintatasoitteiden irtoilevan parissa talossa. Syyksi paljastui vanhojen lattiarakenteiden kunto. Jouduimme piikkaamaan lattiat auki ja tekemään ne uudestaan, mikä tietysti hidasti projektin aikataulun mukaista etenemistä. Päänvaivaa ovat aiheuttaneet myös esimerkiksi iv-putkien upottaminen vesikattoihin tehtyihin roiloihin. Siinä taisi tulla muutama harmaa hius lisää”, hymyilee Olli Vartiala, joka mestaroi korjausrakentamista. Lisää tehokkuutta, lisää viihtyvyyttä Vilusen Rinteen korttelikokonaisuutta uudistetaan ensimmäisessä vaiheessaan kolmessa osiossa. Nyt alueelle on jo valmistunut kolme uutta rivitaloa ja kolme kerrostaloa on saatu peruskorjattua julkisivuineen päivineen. ”Peruskorjattavien talojen asuntomäärää on saatu kasvatettua ottamalla aiemmin tehottomassa käytössä ollutta maantasokerrosta asumiskäyttöön sekä rakentamalla yhteen taloon lisäkerros. Kahden peruskorjattavan talon väliin on myös rakennettu uusi yksirappuinen talo, jossa on 24 asuntoa”, vastaavat mestarit listaavat. Kun korttelikokonaisuuden asumisviihtyvyyttä kohennetaan, uudistetaan ympäristöäkin reilusti. Uusien asuinrakennusten lisäksi alueelle on tehty autokatoksia, ulkoiluvälinevarastoja sekä teemallisia piha-alueita, jotka on suunniteltu eri-ikäisten asukkaiden tarpeita ja mieltymyksiä silmällä pitäen. ”Ihan taaperoille, leikki-ikäisille ja senioriasukkaille on kaikille omat pihansa. Tällaisia hulppeita pihoja ei usein näe! Näin laajamittaisen uudistuksen paras puoli onkin, että rakennusten ja ympäristön kokonaisuudesta saadaan oikeasti toimiva ja ehyt”, Olli Vartiala arvioi. Tulevaisuudenkuva Koffin puiston muurilta avokallion kainaloon Tontinkäyttöä ajatellen ratkaisu on suhteellisen tiivis ja soveltuu hyvin kaupunkimaiselle pientaloalueelle. Rakennukset sijaitsevat tontin reunoilla. Ratkaisu suojaa toisaalta asuntojen omia pihoja, mutta mahdollistaa samalla tontin keskelle yhteisöllisen ja aurinkoisen yhteispihan. Jokaisen asunnon yhteydessä on autokatos ja kylmä irtaimistovarasto. Yhtiön yhteiset tekniset tilat sijoittuvat Puutarhatietä vasten piharakennukseen ulkopysäköintipaikkojen viereen. Rakennuksen ja pihan välittävänä elementtinä toimii yhtenäisen vesikaton alla sijaitseva suojaisa, sisäänvedetty, lasitettavissa oleva parveke. Pihalla säilytetään olemassa oleva avokallio, jonka kainaloon oleskelualueet sijoitetaan”, suunnittelijat kuvailevat. Havainnekuva: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n suunnittelutiimi siirtyy sujuvasti ajatusten ja suunnitelmien tasolla Sinebrykoffin puiston muurilta Kauniaisten Puutarhatielle. He ovat suunnitelleet sinne Villa Gardenian, kahdeksan kaksikerroksista asuntoa pari- ja erillistaloihin. Suunnittelussa on hyödynnetty Skanska Xchange -pientalokonseptin ratkaisuja. ”Kaupunkikuvallisesti rakennukset muodostavat yhtenäisen, tonttia kolmelta sivulta rajaavan muurin. Rakennuksia sitovat yhteen puiset autokatokset sekä yhtenäinen, kuitenkin asunnoittain vaihteleva väritys. Rakenne- ja verhousmateriaalina on puu. aa&R:n tiimi muurilla: Jukka Timonen (vas.) Mikko Kääriäinen, Lassi Hackman, antti Haataja, Jesse anttila, Linnea Korko, Mikko Rusanen, anne Viisteensaari, Mikko Lahti, Tuomas perttula Kuva: Outi Törmälä ja Maarit Virkkunen. 19 Rööperinranta rakentuu rohkean rosoisesti Teksti: Tiina Tikander Valokuva: Jyrki Vesa Hietalahden historialliselle telakka-alueelle visioitiin tulevaisuuden muotoa Skanskan ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston järjestämässä kansainvälisessä suunnittelukilpailussa. Voittajaksi valikoitui Living Harbour -niminen ehdotus Tanskasta. H ietalahden telakka on Helsingin keskustaalueen viimeisiä varhaisen teollisuuden muovaamia ympäristöjä. Alueen yli satavuotinen teollisuuskäyttö on kuitenkin päättynyt. Nyt siitä kehitetään kantakaupungin kohtaamispaikkaa, jossa yhdistyvät kulttuuri, asuminen, työ ja vapaa-aika. Entiseen telakkarantaan eli niin kutsuttuun Rööperinrantaan etsitään uutta eloa hotellilla ja designliikkeitä sisältävällä uudisrakennuksella. Alueelle on hahmoteltu myös kaksi uutta asuinkorttelia, ja samalla alueen vanhoille, säilytettäville teollisuusrakennuksille ideoidaan uusiokäyttöä. Alueen suunnittelu on käynnistymässä ja ensimmäisten asuintalojen rakentamisen on alustavasti arvioitu alkavan vuonna 2013. Telakka-alue herää henkiin Rööperinrantaa kehittävät yhdessä Skanska, Helsingin kaupunki ja Wärtsilän Meriteollisuus Oy:n konkurssipesä. Telakka-alueen uudistamisessa tuntuu myös tanskalaisten arkkitehtien kädenjälki. Voittoisan Lund- ”Tarkoituksena on muovata alueesta monimuotoinen kaupunkikesku 20 Arkkitehdit Henrik Schmidt ja Erik Frandsen pitivät innostavan työpajan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Kirsi Rantamalle (vas.) sekä Skanska Kotien Satu Ryynäselle ja Hille Havainnekuva: Lundgaard & Tranberg Arkitekter A/S Kaukoselle. gaard & Tranberg Arkitekter A/S -toimiston kanssa onkin jo käynnistetty jatkotyöstö alueen suunnittelusta. ”Suunnitelma tehdään kaavaluonnoksen pohjaksi, ja se valmistuu kesäkuussa. Tämä todettiin tarpeelliseksi, koska kilpailun voittanut työ tarvitsi vielä varsin paljon jatkokehittämistä”, kertoo Skanskan projektijohtaja Tapio Parviainen. Parviaisen mukaan Rööperinrannan teollisuusympäristö tarjoaa mielenkiintoisen kokonaisuuden eri aikakausina syntyneitä kerrostumia, joita voi rohkeasti yhdistellä. ”Entiseen teollisuusalueen uudistamiseen sopii rohkea ote. Kun uutta ja vanhaa yhdistää kainostelematta, näkyviin jää myös jälkiä alueen teollisesta historiasta ja sille tyypillisestä rosoisuudesta”, luonnehtii Parviainen. ”Tanskalaistoimiston Living Harbour -työ antaa hyvän pohjan alueen asemakaavan laadinnalle, vaikka paljon jatkosuunnittelua vielä toki tarvitaan”, arvioi Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Kirsi Rantama. Nimistötoimikunta on ehdottanut alueen työnimeksi Rööperinrantaa, ja asemakaavamuutoksen on tarkoitus sinetöidä nimiehdotus vielä tämän vuoden aikana. Kivijalkana kestävä kaupunkikehitys Ympäristövastuullisuus vaikuttaa vahvasti Rööperinrannan kehittämisessä. Arkkitehdit Henrik Schmidt ja Erik Frandsen Lundgaard & Tranberg Arkitekter A/S -toimistosta näkevät Rööperinrannan uniikkina kaupunkitilana. Vanha punatiili sävyttää vahvasti rantaa myös tulevaisuudessa. “Kestävä kaupunkikehitys on oikeastaan koko alueen kehittämisen kivijalka. Tarkoituksena on muovata alueesta monimuotoinen kaupunkikeskus, joka yhdistää erilaisia toimintoja asumisesta liiketoimintaan”, kuvailee Frandsen Rööperinrantaa. Hänen mukaansa aluetta kehitetään sosiaalisesti kestävällä tavalla. Jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota hotellin kokoon suhteessa ympäristöön, julkisiin ulko- tiloihin sekä asuinkortteleiden suunnitteluun. ”Rööperinranta sijaitsee aivan Helsingin kaupungin ytimessä. Alueelle on tarkoitus lisätä julkisen tilan elementtejä ja kytkeä jo olemassa oleva rakennuskanta luontevasti uudistuksiin. On myös tärkeää, että merellisyys ja sataman elementit tuntuvat suunnittelussa”, arkkitehdit hahmottelevat. ”Myös nykyisin alueella olevat rakennukset on liitettävä sujuvasti osaksi aluetta. Meidän on varmistettava esimerkiksi se, että päivänvalo pääsee rannasta nykyisiin rakennuksiin”, Schmidt lisää. Ympäristötehokkaista ratkaisuista arkkitehdit nostavat esiin hotelliin suunnittelut ratkaisut. ”Hotellin lasikuorta suojaa kupariverkko, mikä vähentää kesäisin hotellin viilennystarpeita”, tanskalaisarkkitehdit valottavat. Parviainen kertoo, että parhaillaan tutkitaan myös eri vaihtoehtoja pysäköinti- ja huoltotilojen järjestämiseen maan alle. ”Ajoyhteydet kellariin ovat tarkastelussa”, Parviainen sanoo. ”Myös vanhan messinkivalimorakennuksen kunnostaminen ja palauttaminen korkeaksi tilaksi hotellin sisäänkäynniksi on yksi mahdollisuus, jota tarkastellaan”, hän jatkaa. Rööperinranta on rock Rööperinranta on tarkoitus kytkeä vahvasti myös musiikkikulttuuriin. Suunnitelmissa siintää, että Elävän musiikin yhdistys ELMU ry siirtäisi toimintansa keikkapaikka Nosturin tiloista uudistettavaan Konepajahalliin ja sen yhteyteen tuleviin tiloihin. Kun tanskalaisilta arkkitehdeiltä kysyy, miltä Rööperinrannassa näyttää kymmenen vuoden kuluttua, voi tuntea Rööperinrannan rytmin. ”Kun kävelemme Rööperinrannassa kymmenen vuoden päästä, ympärillä sykkii urbaani kaupunkielämä – musiikkia ja taidetta sekä kiinnostavia koteja. Houkuttelevat liikkeet kutsuvat ostoksille ja loistava hotelli tarjoaa mahdollisen tasokkaaseen yöpymiseen. Rööperinrannassa paikalliset, vieraat ja turistit voivat nauttia elämästä meren äärellä.” ikeskus, joka yhdistää erilaisia toimintoja asumisesta liiketoimintaan.” 21 Tekstit: Merja Haverinen ja Lahden Talot Oy Kuvat: Jyrki Vesa Huipputodis Keväällä valmistuneet kaksi vuokrakerrostaloa Lahden Lanssikadulla ansaitsevat edistyksellisen rakentamisen huipputodistuksen muun muassa siksi, että • ne ovat ensimmäiset matalaenergiakerrostalot kaupungissa • niiden lämmitys ja viilennys perustuvat valtaosin maalämpöön • talojen ilmanvuotoluku on 0,5 ja sisäilmaluokka S1 • talot valmistuivat etuajassa ja virheettöminä. 22 distus Teksti: Merja Haverinen / Ari Selander Kuvat: Jyrki Vesa L ahden Lanssikadun kaksi vuokrakerrostaloa ovat parasta A-energialuokkaa. Talot säästävät energiaa 30–40 prosenttia tavanomaiseen kerrostaloon verrattuna. Jos ovat poikkeuksellisia talojen energiankulutusluvut, sitä samaa ovat myös talojen energianlähteet. Talojen lämmityksen ja jäähdytyksen energiantarpeesta noin 95 prosenttia tuottavat maalämpöpumput. Suomessa on tähän saakka rakennettu vain muutama maalämpöä hyödyntävä kerrostalo. Loput viisi prosenttia energiantarpeesta tuottavat katoilla olevat aurinkokerääjät. Lisäksi aurinkokerääjillä saadaan keväästä syksyyn noin puolet lämpimän käyttöveden vaatimasta energiasta. Talojen energiansäästöä lisää edistynyt tuloja poistoilmajärjestelmä, jossa on tehokas lämmön talteenotto. Kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön Lahden Talot Oy:n talojen sijainti on ihanteellinen talojen energiatalouden kannalta. Aurinko lämmittää lähes koko päivän etelään ja lounaaseen avautuvaa tonttia. Talojen takana oleva jyrkkä rinne taas suojaa pohjoistuulelta ja muodostaa tontille oman mikroilmaston. Odotuksiakin tiiviimpiä Lanssikadun talojen matalat energiankulutusluvut ovat ennen muuta poikkeuksellisen tiiviin ulkovaipan ansiota. Talojen urakkaohjelmassa tavoitteeksi asetettiin ilmanvuotoluku 1, kun normiluku urakan aloitusvaiheessa vuonna 2009 oli 2. Tehtyjen mittausten mukaan rakentamisessa päästiin peräti lukuun 0,5. Suomen uusien talojen normiluku on 1,5. Tiiviin ulkovaipan lisäksi talojen energiatehokkuutta parantavat ulkoseinien sekä ylä- ja alapohjan oikeat lämmöneristemäärät sekä tavallista paremmin eristävät ovet ja ikkunat. Talojen paikalla muurattuja julkisivuja hallitsevat lähes 2,5 metriä syvät lasitetut parvekkeet. Ratkaisu säästää talvella lämmitysenergiaa ja edistää kesällä asuntojen viilentymistä. Kussakin asunnossa on oma Lahden ensimmäisten matalaenergiakerrostalojen tekniikat ja kokemukset ovat siirtyneet sujuvasti naapuritontille, jonne nousee uusi, joskin pienempi matalaenergiakerrostalo. Myös tämän talon pääurakoitsijana on Skanska. 23 Lanssikadun matalaenergiatalot Lahdessa: • tilaajana Lahden Talot Oy • kaksi 5-6-kerroksista taloa, joissa yhteensä 56 vuokra-asuntoa • säästävät energiaa 30–40 prosenttia verrattuna normaaleihin kerrostaloihin • energian kulutusta minimoitu normaalia tiiviimmällä ulkovaipalla, vaipan eristeratkaisuilla, paremmin eristävillä ikkunoilla ja parvekeovilla • lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen käytetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa • kesäaikainen viilennys toteutetaan maaviileällä • rakentaminen alkoi marraskuussa 2009 ja kiinteistö luovutettiin asiakkaalle maaliskuun alussa 2011. lämmönsäätönsä. Myös talojen hissit kuluttavat tuntuvasti vähemmän energiaa kuin perinteiset hissit ja niiden jarrutusenergia saadaan suureksi osaksi siirrettyä takaisin talon sähköverkkoon. Teknisten järjestelmien ja ratkaisujen ohella talojen hyviin energiatehokkuuslukuihin on vaikuttanut ratkaisevasti itse rakentamisen onnistuminen. ”Rakennukset on toteutettu erinomaisesti”, Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen kiteyttää. Hyvä sisäilma houkuttaa Lanssikadun asuntojen varsinaiseksi houkuttimeksi osoittautui yllättäen jo hakemusvaiheessa asuntojen hyvä sisäilma. Sekin on paras mahdollinen. Sisäilmaluokka on S1 eli uudiskohteiden normeja parempi. ”Näin hyvän tuloksen saavuttamiseksi kaikki talotekniset järjestelmät ja yksityiskohdat pitää huomioida erittäin tarkasti”, Lanssikadun talojen vastaavana mestarina ollut Tero Mattila toteaa. Talojen ilmanvaihto on hyvin tehokas ja kesäaikaan asumismukavuutta parantavat tuloilman viilennys sekä maaviileän avulla toteutettu lattiaviilennys. Lanssikadun asuntojen hyvää ja terveellistä sisäilmaa on varmennettu myös kielloilla. Tupakointi on kielletty koko kiinteistön alueella, eikä lemmikkieläimiä saa tuoda asuntoihin. Uudenlaista rakennuttamisprosessia oppimassa Lahden Talot halusi rakennuttaa matalaenergiataloja niin ympäristön kuin kallistuvan energiankin näkökulmista. Mutta myös rakennuttamisen kehittäminen oli keskeisesti mukana. ”Halusimme uudistaa itse rakennuttamisprosessia. Kokosimme heti alkuun eri alojen asiantuntijoita yhteisiin suunnittelukokouksiin. Asiantuntijoihin kuului muun muassa talotekniikan 24 asiantuntijoita, rakennusvalvonnan virkamiehiä, suunnittelijoita, tavarantoimittajia, yritysten edustajia sekä yliopiston tutkijoita”, Eero Lukkarinen kertoo. Projektissa oli suurena apuna Lahden Tiede- ja yrityspuiston panostus. Lahden Talot teetti asiantuntijoiden opastamana esimerkiksi mallielementin, jonka avulla kokeiltiin muun muassa ikkunoiden asennusta, luotettavaa ikkunoiden tiivistämistapaa, elementin eristeiden asennusta sekä muuraustekniikkaa. ”Rakennuksiin tuli paljon uusia rakenneratkaisuja, joiden toteutus sujui mallikkaasti ja ennätysajassa”, Lukkarinen kiittelee. ”Ehdimme jopa koeajaa lämpölaitteistoja kuukauden ajan, ennen kuin asukkaat muuttivat taloon.” ”Pystyimme toteuttamaan useita uusia matalaenergiarakentamisen ratkaisuja odotettuakin paremmin tuloksin”, Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen kiteyttää. Vastaava mestari Tero Mattila tietää, että eristepaksuudet ovat matalaenergiataloissa aivan eri luokkaa kuin normaaleissa kerrostaloissa. Kohti syvänvihreää Skanskalla on nyt uusi kehitystyökalu, joka ohjaa sen ympäristötehokasta suunnittelua ja rakentamista: Skanskan väripaletti. S kanskan väripaletin avulla on helppo havainnollistaa sitä, mitä ympäristötehokkuus Skanskassa tarkoittaa ja mihin kohtaan väripaletin asteikolla kukin projekti sijoittuu. ”Väripalettia voi käyttää, kun keskustelemme asiakkaamme kanssa siitä, mitä tavoitteita asetamme yhteisessä projektissamme. Paletti kertoo, miten haluamme rakentaa – ei vain siitä, miten rakennamme nyt”, Skanska Oy:n Sustainability Manager Kaisa Kekki kuvailee. Väripalettiin on valittu neljä ympäristötehokkuuden osa-aluetta: energia, hiilijalanjälki, materiaalit ja vesi. Nämä neljä osa-aluetta tarjoavat rakennusalan yrityksille parhaat mahdollisuudet edistää ympäristötehokkuutta. Väripaletista on kaksi versiota: toinen talonrakennuksen ja toinen infrarakentamisen projekteille. Hiilijalanjäljen ja materiaalien osalta paletit ovat samanlaiset. ”Tulevaisuuden suuntana on syvänvihreä rakentaminen”, Kaisa Kekki summaa. Skanskan väripaletti Määräysten mukainen Vanilja Määräyksiä parempi Vihreä Primäärienergian nettokulutus nolla Materiaalit Vesi Noudatetaan paikallisia rakennusmääräyksiä ja -standardeja Energia Hiilijalanjälki Tulevaisuutta ennakoiva Syvänvihreä Rakentamisen hiilijalanjälki lähes nolla Vain ympäristötehokkaita materiaaleja Vain turvallisia materiaaleja Nolla kiloa rakennussekajätettä Puhtaan veden käyttö minimoitu Projekti on paletin asteikolla vihreä, kun kaksi osa-aluetta neljästä on viranomaismääräyksiä parempi. Projekti on syvänvihreä, kun kolme kuudesta osa-alueesta on syvänvihreiden määritelmien*) mukainen. *) Syvänvihreät määritelmät on esitetty Skanskan väripalettiesitteessä. Voit tilata sen osoitteesta [email protected] 25 Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Kuva: Johanna Kokkola Länsikatu 15 on Joensuun ykkösosoite Joensuun tiedepuiston perustaminen 20 vuotta sitten on osoittautunut menestykseksi. Erityisesti kaupungin elinkeinopolitiikan työkaluna Tiedepuisto-yhteisö on ollut tehokas. Ensi vuoden alkuun mennessä kaupungin ykkösosoitteeseen Länsikadulle mahtuu jälleen lisää yrityksiä. P erustamisensa aikoina Tiedepuiston toimintaan ei Joensuussa varauksetta uskottu. Olipa sellaisiakin tahoja, jotka toivoivat hankkeen kariutuvan. Toisin on kuitenkin käynyt. ”Yhtiön talous on kunnossa kovasta investointitahdista huolimatta”, Joensuun kaupungin liiketoimintajohtaja Heikki Soininen iloitsee. Soininen on ollut tiiviisti mukana Joensuun Tiedepuiston rakentamis- ja kehitystyössä alusta lähtien. Kaupunki on yhtiön merkittävin omistaja. Muita omistajia ovat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuun Yliopiston tukisäätiö, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen Yliopisto sekä Finnvera. Yksityisen elinkeinoelämän ja julkishallinnon toimintojen alueellistaminen ja palvelukeskusten perustaminen on ollut ripeää eri puolilla Suomea. Soininen arvioi, että ellei Joensuussa olisi ollut tarjolla Tiedepuiston toimitiloja, merkittävä osa näistä työpaikoista olisi jäänyt saamatta. ”Kokemuksen kautta kasvanut osaaminen ja toimivat 26 ”Tervetuloa osaamisen ja kasvun kärkiyhteisöön!”, Joensuun Tiedepuiston asiakkuuspäällikkö Anna-Maija Kivi ja Joensuun kaupungin liiketoimintajohtaja Heikki Soininen toivottavat. Joensuun Tiedepuisto Oy • Tilat yli sadalle yritykselle • Yritysten lisäksi tiloja Itä-Suomen yliopistolla sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululla • Noin tuhat asiantuntijaa ja tuhat opiskelijaa • Tiloja tällä hetkellä 33 000 neliötä • Rakenteilla oleva 4-vaihe tuo lisä- tilaa yli 5 600 neliötä, Skanskan rakentama uusin laajennus valmistuu vuoden 2012 alkuun mennessä. • Toteuttamisessa kiinnitetään erityishuomiota energiatehokkuuteen ja sisäilman laatuun. • Laajennusosaan pyritään kokoa- maan samaan osoitteeseen yrityksiä palvelevat tahot: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus, Pohjois-Karjalan yrittäjät, Joensuun Yrityskiinteistöt Oy ja TE-toimisto. www.carelian.fi Käyttöliittymä yrityksiin Vielä 1990-luvulla keskusteltiin Joensuussakin ponnekkaasti siitä, voiko yliopisto lähteä tekemään soveltavaa tutkimusta yrityksille. Nyttemmin Joensuun Tiedepuistosta on kasvanut kaivattu välittäjäorganisaatio – käyttöliittymä tutkimuksesta ja koulutuksesta yrityksiin. ”Tiedepuiston käytettävissä on laaja verkosto, jossa yhdistyvät osaaminen ja asiantuntijuus tutkimuksesta koulutukseen sekä elinkeinoelämään. Nämä kan- salliset ja kansainväliset verkostomme ovat asiakasyritystemme käytettävissä”, Soininen kuvailee. Tiedepuiston yhtenä merkittävänä vahvuutena hän mainitsee EU-rahoituksen tehokkaan kanavoinnin alueen elinkeinoelämän hyväksi. Koska hankkeet ovat aina määräaikaisia, jatkuvuus alueen kehittämiseen kumpuaakin yhteistyöstä ja ihmisten osaamisesta. ”Tiedepuistosta on tullut erinomainen työkalu hanketyöskentelyyn. Oma henkilöstö on vuosien varrella harjaantunut tähän työhön. Kokemuksen kautta kasvanut osaaminen ja toimivat kontaktit ovat hyvin tärkeitä jatkoa ajatellen”. Harkitulla riskillä Joensuun Tiedepuiston yhtiömallissa sekä tilavuokrauksesta että asiantuntijapalveluista huolehtii kaupunki. ”Tiedepuisto on elinkeinopolitiikan työväline. Tarjoamme kehittyville yrityksille tilaa ja mahdollisen mukaanpääsyn erilaisiin kehityshankkeisiin. Tiedepuiston yrityshautomotoiminnan kautta tuemme uusien yritysten syntymistä ja ensimmäisten toimintavuosien aikaista kehittämistä”. Heikki Soininen kertoo. Kertyvät tilavuokratulot Joensuun kaupunki käyttää kedelleen yritystoiminnan kehittämiseen. Toimintamalli on mahdollistanut myös investointivaiheissa suuremman riskinoton; uutta tilaa on rakennettu etupainotteisesti ja tulevaisuuteen uskoen. Tiedepuiston tilojen käyttöaste on nyt 97 prosenttia. Kun rakenteille oleva nelosvaihe valmistuu, käyttöaste putoaa hetkeksi. ”Kokemusten mukaan tilat täyttyvät. Tiedepuiston modernit tilat kaupungin keskustassa, erinomaiset palvelut ja toimivat yhteydet ja yhteisöllisyys – mistä voisikaan löytää paremman paikan”, Soininen kiteyttää. Kärkipaikka mielessä ”Asuminen, palvelut, koulutus, työ, kilpailukyinen tonttipolitiikka ja kuntarajat ylittävä seudullinen yleiskaava. Nämä ovat aineksia, joista Joensuussa rakennetaan tulevaisuutta hyvällä yhteistyöllä”, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen summaa. Kaupunginjohtaja arvioi, että globalisaationkin trendi on ollut 74 000 asukkaan Joensuulle myönteistä, koska maantieteellisten välimatkojen merkitys on hävinnyt. Työllisyystilanne on parempi kuin vuosikausiin. Joensuu on muuttovoittoinen, väkeä tulee muulta Suomesta sekä ulkomailta. Samaan aikaan myös maakunnan reuna-alueiden muuttotappio on tyrehtymässä. ”Perinteiset vahvat toimialat metalli ja metsä menestyvät yhä. Euroopan metsäpolitiikkaa johdetaan Joensuusta.” Uudempina toimialoina kaupunginjohtaja luettelee ICT:n, nanoteknologian ja esimerkiksi luonnonkuitukomposiitit. Eikä pidä unohtaa myöskään puhtaan ilman, veden ja ruoan työllistävää merkitystä. Monipuolisen elinkeinorakenteen lisäksi Karjalainen korostaa koulutuksen merkitystä menetystekijänä. ”Seudun koulutustarjonta ja yrityselämä tarpeineen ja mahdollisuuksineen kohtaavat täällä. Joensuun Tiedepuisto on hyvin konkreettinen kohtaamispaikka.” Menestyminen vaatii työtä ja myös kunnianhimoa. Kaupunginjohtaja ei tunnut kavahtavan kumpaakaan. Suomen yrittäjäystävällisimpien kaupunkien listauksessa Joensuu on sijoittunut kolmen–neljän parhaan joukkoon. ”Olemme asettaneet tavoitteeksi ykkössijan. Mikään ylivoimainen haaste se ei ole”, Karjalainen summaa. oimivat kontaktit ovat hyvin tärkeitä jatkoa ajatellen.” 27 Kuva: Jukka-Pekka Juvonen Kuvatut 1 vuosi sitten ! Koska WTC:n toimistotilat olivat normaalikäytössä muutostöiden aikana, melua aiheuttavat työvaiheet ajoitettiin työajan ulkopuolelle. 28 Kuva: Jyrki Vesa Skanskalla oli laajennusurakka rakentamassaan Hilton Helsinki-Vantaa Airport -hotellissa, kun kutsu kävi myös viereisen tornitalon uudistamiseen. Kutsun tuloksena Helsingin toisen World Trade Centerin, WTC Helsinki Airportin sisätilat ovat nyt uudistuneet perinpohjaisesti. Kutsujana oli Finavian tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt Oyj, joka vastaa tilojen vuokraamisesta ja kehittämisestä. Taloon on rakennettu lisää toimistotiloja ja kaikki tilat, kuten ylimmän kerroksen neuvottelutilat ja sisääntuloaula kokonaisuudessaan, henkivät kansainvälisen WTC-konseptin korkeaa laatua. Talossa on vielä vuokrattavia tiloja. Lisätiedot: [email protected] 10 vuotta sitten Helsingin kaupungin rakennusvirasto julkisti kansainvälisen siltasuunnittelukilpailun, jonka lopullinen tulos on komeinta katseltavaa talvivalaistuksessa. Lähes 175 metriä pitkä ja 25 metriä leveä Crusellin vinoköysisilta yhdistää Helsingin Ruoholahden ja Jätkäsaaren välisen merenlahden. Silta on Jätkäsaaren uuden asuin- ja työpaikka-alueen länsisuuntainen pääväylä. Taaksepäin kallistettujen kannatinpylväiden eli pylonien ja epäsymmetrisen köysistön hallitseman sillan kansi on poikkeuksellisen ohut uudenlaisen arinarakenteen ansiosta. Skanska Infran pääurakoiman sillan suunnittelusta vastasi WPS Finlandin Pekka Pulkkinen. ! Kuva: Anders Portman Projektissa hyödynnettiin ja kehitettiin laaja-alaisesti tietomallinnettua (Building Information Modelling, BIM) suunnittelua ja toteutusta. 2 vuotta sitten Kuva: Jyrki Vesa Kehäradan louhintatyöt olivat edenneet toiseen tunneliurakkavaiheeseen ja Skanska Infran kalliorakentamisen porukka aloitti Helsinki-Vantaan lentokentän uuden pääasemapaikan louhinnan kosteissa, hämärissä ja meluisissa oloissa. Kehärata alittaa lentokenttäalueen yhteensä kahdeksan kilometrin pituisessa kaksoistunnelissa. Skanska on urakoinut noin puolentoista kilometrin osuutta, jonka on määrä olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi Skanska on louhinut neljä kuilua terminaalin läheisyyteen. ! Kehäradan rakentajien turvallisuuden varmistamiseksi projektilla on yhteinen, täysipäiväinen työturvallisuuskoordinaattori. 29 Kuvat: Matti A. Kallio Kuvatut 20 vuotta sitten Helsingin Vuosaaressa asui 14 000 ihmistä ja uusi Vuosaaren urheilutalon liikunta- ja uimahalli oli hyvin ajanmukainen. Nyt Vuosaaressa asuu lähes 38 000 ja liikunta- ja uimahalli on korjattu ja laajennettu jälleen ajanmukaiseksi. Vuosaaren Urheilutalo Oy:n tilaama ja Skanskan urakoima uudis- ja korjaushanke on Suomen mittavimpia uimahalli- ja liikuntakeskusten laajennuksia. Tilojen kokonaisala on 4 300 neliötä. Monipuolistuneiden kuntoilu-, allas- ja saunatilojen lisäksi keskuksessa on panostettu arjen estetiikkaan; näkymät esimerkiksi toisen kerroksen kahviosta ovat innostavat. ! Rakentamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota allasosaston ilmatiiviyteen. 30 3 x väite Smailin kolmeen väitteeseen vastaa tällä kertaa taiteiden tohtori Tuula Isohanni. Hän toimii Helsingin Arabianrannan taidekoordinaattorina linkkinä taiteilijoiden, arkkitehtien ja rakennuttajien välillä. Arabianrannassa on erityisesti panostettu taiteeseen, ja se on luonteva osa korkealaatuista asuinympäristöä. Kuva Susa Junnola SMAIL VÄITTÄÄ, ETTÄ... 1 ...taiteen integroimista rakennusprojekteihin hidastavat eniten asenteet taidetta kohtaan; insinöörivetoiset organisaatiot kokevat taiteen mukaan ottamisen hankaloittavan ja monimutkaistavan rakentamisen prosessia. Aivan oikea väite, mutta esimerkiksi Arabianrannan alueen asemakaavoittajilla oli niin paljon tuntemusta rakennusprosessista, että he vaativat alusta alkaen taidekoordinaattorin mukaan hankkeeseen. Arabianrannassa ei tuoda valmiita teoksia gallerioista tai taiteilijoiden ateljeista rakennuksiin, vaan kaikki teokset ovat uniikkeja ja ne tehdään rakentamisen aikana. Taidekoordinaattori pyrkii ratkaisemaan mahdolliset ongelmat etukäteen. 2 3 ...taideinvestoinnit yleistyvät vasta, kun niiden rahalliselle panostukselle luodaan yksiselitteinen ohjeisto. Selvät säännöt pitää olla. Kun uudella asuinalueella määrätään jokin rahamäärä taidehankintoihin, esimerkiksi 10–30 euroa kerrosneliöltä, silloin se on sama alueen kaikille rakennuttajille. ...asukkaat ja toimitila-asiakkaat kokevat taidehankinnat neliöhintaa nostavana elitisminä. Tuota väitettä en ole kertaakaan kuullut Arabianrannassa ja olen toiminut täällä alueen rakentamisen alusta alkaen, jo yli 10 vuotta. Asukkaat kokevat taiteen tuovan erilaisuutta ja virikkeitä heidän asuinympäristöönsä. Taide toimii täällä pysyvänä osana kiinteistöä ja sen voi nähdä nostavan sen arvoa. Taiteen avulla voidaan korostaa rakennuksen muotokieltä ja se huomioi sijoituspaikan vaatimukset. Lisäksi olemme tuoneet taideteoksien kautta näkyviksi Arabian alueen historiaa, luontoa ja erilaisia tarinoita. Teos, Sotamaa Kivi ja Sotamaa Tuuli: Sirocco, 2010 31 Skanskan KotiTurva™ on lisäturva kodin hankintaan. Elä tätä päivää ja löydä uusi kotisi osoitteesta www.skanska.fi/kodit KotiTurva helpottaa uuden kodin hankintaa KotiTurva on Skanskan tarjoama lisäetu, joka sisältyy uuden kodin hintaan. Tarjoamme asiakkaillemme edun aikavälillä 10.9.2010 - 9.9.2011. KotiTurva on käytännössä Skanskan ottama ryhmävakuutus, johon liitetään kaikki asunnon kodikseen ostavat yksityishenkilöt. Vakuutusmaksun maksaa Skanska. Haluamme tehdä kodin vaihtamisesta turvallista ja huoletonta. skanska.fi/kotiturva
© Copyright 2024