Esiselvitys - Avoin Tampere
Pirkanmaan hardware-‐yrittäjyyden nykytila, kasvuhaasteet ja mahdolliset kehityssuunnat Esiselvitys, kesäkuu 2013 Tampereen kaupungin elinkeinopoliittisen Avoin Tampere -‐ohjelman (2012–2018), avulla autetaan uusien kasvuyritysten syntyä, luodaan kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa sekä edistetään perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta niin, että vuonna 2018 Tampere on edelleen vetovoimainen monipuolisen yritystoiminnan kaupunki. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 1. ESISELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET KÄYTETTY METODI 3 VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 2. HARDWARE TOIMIALA MUUTOKSESSA 5 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA TEKNOLOGIAKEHITYKSEN JA LIIKETOIMINTAMALLIEN UUDISTUMISESTA HARDWARE-‐YRITTÄJYYDEN HAASTEITA HARDWARE-‐YRITYSTEN RAHOITUKSELLISET HAASTEET JA RATKAISUMALLIT 5 6 7 3. JULKISTEN JA YKSITYISTEN TAHOJEN HW-‐LIIKETOIMINNAN TUKI-‐ JA EDISTÄMISMALLEJA 9 4. TAVOITELTU HARDWARE-‐YHTEISÖ 11 5. SEUTUKUNNAN NYKYTILANNE JA VIITERYHMIEN HAASTEET 13 NYKYTILANNE – KIPUPISTEET JA MAHDOLLISUUDET ESILLE TULLEET TOIMINTAMALLIT HW-‐YRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEKSI 13 15 6. ARVIO SEUTUKUNNAN EDELLYTYKSISTÄ KASVATTAA HW-‐YHTEISÖ 16 7. VAIHTOEHDOT HW-‐YHTEISÖN EDISTÄMISELLE 18 VERKOTTUMINEN JA PALVELUT PROTOPAJA KAUPALLISTAMINEN JA KANSAINVÄLISYYS 18 19 19 8. JATKOTOIMENPITEET 21 9. TOIMINTASUUNNITELMA PROTOPAJA+ 22 VISIO TAVOITTEET TOIMINNAN PILOTOINTI PÄÄTÖS JATKOSTA 22 22 23 25 10. LIITE 1 -‐ HANKKEESEEN OSALLISTUNEET VIITERYHMÄT 26 11. LIITE 2 -‐ HAASTATTELURUNKO 28 12. LIITE 3 – CASEKUVAUKSET YKSITYIS-‐ JA JULKISSPONSOROIDUISTA HW-‐TOIMINNAN TUKIHANKKEISTA 30 13. LIITE 4 -‐ TYÖPAJA 12.6.2013 32 Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 2 1. Esiselvityksen tausta ja tavoitteet Pirkanmaalla on pitkä perinne erilaisten hardware-‐liitännäisten (HW) ratkaisujen kehittämisestä ja tuotannosta niin kuluttajille (Nokia, Kyrel) kuin teolliseen käyttöön (Patria, Sandvik, Fastems). Osana Avoin Tampere –ohjelmaa on todettu, että alueelle on mahdollista synnyttää HW-‐tuotteiden kaupallistamista edistävä verkosto. Verkosto mahdollistaa arvoketjun toimijoiden yhteistoiminnan siten, että uusien tuotteiden kehitys on hallittua, nopeaa ja kannattavaa. Oikein kohdistetulla panostuksella Tampereesta voidaan luoda ”Prototyping Manufacturing City ”, joka vetää puoleensa uusia kuluttaja-‐ ja teollisuuslähtöisiä yrittäjiä ja yrityksiä sekä Suomesta, että myöhemmin ulkomailta. Asian edistämiseksi Pirkanmaan seudullisen kehitysyhtiön Tredea Oy:n hallinnoiman Avoin Tampere elinkeino-‐ohjelman pyynnöstä toteutettiin esiselvitysprojekti, jossa selvitettiin seutukunnan mahdollisuuksia kehittää kasvava ja yritystoimintaa edistävä hardware-‐liittännäinen verkosto. Esiselvityksen toteuttivat yhdessä HitSeed Oy ja Hermia Oy kevään 2013 aikana. Esiselvityksessä kartoitettiin seutukunnan nykyinen osaaminen ja potentiaali hardware-‐yhteisön luomiselle, muodostettiin oleellisimmat vaihtoehdot yhteisön luomiselle, sekä luotiin toimintasuunnitelma parhaaksi valitulle toteutusvaihtoehdolle. Lähestymistapa Esiselvitys toteutettiin hypoteesipohjaisena. Taustatutkimuksen sekä projektiryhmän toimialaosaamisen perusteella muodostettiin yhdessä projektin ohjausryhmän kanssa joukko alustavia hypoteeseja alueen vahvuuksista ja mahdollisista kipupisteistä sekä mahdollisista toiminnan kehitysmalleista. Hypoteesien pohjalta päätettiin hankkeen ohjausryhmässa, että oleelllisten viiteryhmien näkemykset ja mielipiteet kerätään haastatteluilla (yhteensä 26 haastattelua – osaryhminä HW kasvuyritykset, keskikokoiset/suuret yritykset, oppilaitokset sekä julkiset tahot). Haastatellut tahot on eritelty liitteessä 1. Haastatteluja varten muodostettiin haastattelurunko, jolla pystyttiin avointen kysymysten lisäksi pureutumaan oletettuihin ongelmakohtiin ja mahdollisuuksiin. Kysymysrunko on raportin liitteessä 2. Haastatteluiden ja taustatiedon perusteella muodostettiin johtoryhmä kanssa kolme alustavaa mallia, joilla Pirkanmaa pystyy nopeuttamaan ja helpottamaan hardware-‐pohjaisen yrittäjyyden syntymistä ja kasvamista alueella. Malleja testattiin työpajassa, johon kutsuttiin kaikki haastatellut osapuolet sekä muita alueen toimijoita. Työpajan ja haastatteluiden perusteella valittiin ohjausryhmän kanssa yksi toimintamalli jolle laadittiin alustava toteutussuunnitelma. Esiselvityksen metodi aikatauluineen on esitetty karkealla tasolla kuvassa 1. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 3 Kuva 1 -‐ Esiselvitysprojektin vaiheet ja tavoiteaikataulu Esiselvityksen yhteishenkilöt: Teemu Toroi, HitSeed Oy: [email protected] Kimmo Rouhiainen, Hermia Oy: [email protected] Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 4 2. Hardware toimiala muutoksessa Hardware –toimiala on murroksessa erilaisten laitteiden ja palveluiden kytkeytyessä yhteen internetin välityksellä. On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä suuri osa tekniikastamme on kytketty Internetiin siten, että kytkettyjen laitteiden yhteismäärä ylittää 100 miljardia 1. Tätä kasvualuetta kutsutaan yleisesti termillä Internet of Things (IoT). IoT:ssa erityyppisiin HW-‐laitteisiin lisätään älykkyyttä sekä kytketään ne Internetiin, jossa ne ovat tyypillisesti pilviratkaisujen kautta hyödynnettävissä laajempina kokonaisuuksina. IoT-‐alueen sekä laajemmin Hardware-‐toimialan muutos ja sen merkittävä kasvu tapahtuu useamman eri tekijän yhteisvaikutuksena. Uusia mahdollisuuksia perustuen teknologiakehitykseen sekä liiketoimintamallien uudistumiseen Yksi muutostekijöistä on ICT-‐sektorin pitkäaikainen kehityssuunta, jossa HW-‐laitteet ovat levinneet yhä laajemmalle kohderyhmälle ja kohdistetumpaan käyttöön. Kehitys on kulkenut mainframe-‐ ja minikoneympäristöstä pöytäkoneisiin, kannettaviin, ja nyt viimeiseksi älypuhelimiin ja tabletteihin. Osasyynä tälle kehitykselle ovat olleet myös uudet ohjelmistoinnovaatiot, kuten web, Internet-‐palvelut, pilviteknologiat, sekä kommunikaatiokyvykkyyden ja –tapojen kehittyminen erityisesti mobiilissa ympäristössä. Kun verkkoyhteys on yleisesti saatavilla paikasta riippumatta, on luonnollinen seuraava askel kytkeä verkkoon myös kaikki muut elektroniset laitteet. Oheisessa kuvassa 3 on kuvattu eräs mahdollinen kehityskaari IoT teknologioille ja toteutuksille: Kuva 2 – Internet of Things –alueen teknologiakehitys 1 The hammersmith group 2010. The Internet of Things: Networked objects and smart devices. http://thehammersmithgroup.com/images/reports/networked_objects.pdf Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 5 Oma vaikutuksensa on myös käytettävissä olevien komponenttien, välineiden ja menetelmien kehittymisellä. Viime vuosina on esitelty useita usein Open Source-‐pohjaisia HW-‐kehitysalustoja, kuten Arduino ja Raspberry Pi, jotka mahdollistavat prototyyppien ja lyhyiden sarjojen erittäin edullisen kehittämisen. Tätä kehityssuuntaa tukevat myös useat erilaiset pilvipohjaiset taustajärjestelmäratkaisut, joilla mahdollistetaan esimerkiksi sensoridatan tallennus, sen jatkokäsittely, sekä siirto Internet-‐palveluihin. Tämän lisäksi on syntynyt ja syntymässä useita muita innovaatioita, kuten 3D tulostus, NFC, sensoriverkot, ja telematiikka, jotka omalta osaltaan edesauttavat HW-‐tuotteiden kehittämistä moniin eri käyttötarkoituksiin. Useassa tapauksessa olemassa olevat puolituotteet nopeuttavat tuotekehitystä, jolloin painopiste on siirtynyt laitteistoista enemmän ohjelmistoihin. HW-‐tuotteiden monimutkaisuutta vähentää myös se, että monet IoT-‐laitteiden tarpeista, kuten yhteys verkkoon, näyttö tai tekstin syöttö voidaan toteuttaa mukana olevilla mobiileilla päätelaitteilla. Vastaavasti raskas laskenta voidaan siirtää laitteesta päätelaitteiden kautta pilveen. Tällöin toteutus koostuu tyypillisesti tarkoitusta varten suunnitellusta HW-‐laitteesta, jonka sulautettua ohjelmistoa tukee mobiilisovellus sekä taustajärjestelmätoteutus ja mahdollinen web-‐liittymä pilvessä. HW-‐tuotteille on liiketoimintamielessä tilaus ICT-‐markkinoilla. Kiristynyt kilpailu erityisesti mobiilisovelluksissa ajaa kohti HW:n käyttöä tuotteiden erillaistamistekijänä. Kuluttaja on myös tottuneempi maksamaan fyysisistä tuotteista kuin puhtaista virtuaalituotteista. Jossakin tapauksissa HW-‐ laite kykenee jopa rahastamaan digitaalisen palvelun tuottaman lisäarvon. Hyvä esimerkki on hyvinvointiranneke, jossa sosiaaliseen mediaan, kuten Facebookiin raportoiva versio voidaan myydä korkeammalla hinnalla kuin versio ilman integraatiota sosiaalisiin palveluihin. Suomella on perinteisesti hyvä maine puhuttaessa HW-‐laitteista ja sulautetuista ohjelmistoista. Vaikka Nokian kehitys on ollut viime aikoina laskujohteinen, pidetään Nokian ja ylipäänsä suomalaisten HW-‐ osaamista yhä erittäin korkeana. Muita tunnettuja esimerkkejä suomalaisesta osaamisesta ovat rannelaiteet, lääketieteellinen teknologia sekä raskas konepajateknologia hisseistä metsäkoneisiin. Hardware-‐yrittäjyyden haasteita Laitteistotoimialan kasvuun liittyy myös haasteita. Koska laitteistosuunnittelun kehityskaaret ovat pitkiä, pitää laitteistoyrittäjän ymmärtää paremmin asiakas-‐ ja kilpailijakentän kehittymistä pitkällä aikajänteellä kuin pelkkien ohjelmistotuotteiden kohdalla. HW-‐tuotteiden käsittely, logistiikka ja mittakaavavaatimukset sitovat myös pääomia kehitystyöhön puhtaasti digitaalisia tuotteita enemmän. Nämä tarpeet heijastuvat myös tarvittavaan osaamispohjaan. Vaikka ketterät menetelmät ja erilaiset valmismoduulit auttavat ja nopeuttavat kehitystyötä, vaaditaan HW-‐tuotteita kehittävältä yritykseltä laajaa osaamista ja pitkälle ulottuvia suunnitelmia siitä, mitä tuotteelta halutaan jo ennen kehitystyöhön ryhtymistä. Ohjelmistopuolella kehitystyö on tässä suhteessa helpompaa, koska lopputavoitetta voidaan säätää iteratiivisesti kehitystyön edistyessä. Kun tuote sisältää sekä laitteistokehitystä että ohjelmistoja, täytyy pystyä yhdistämään näiden eri syklillä liikkuvien komponenttien kehitys yhdeksi suunnitelmaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehtävän tuotteen pääasialliset laitteisto-‐ominaisuudet lukitaan jo aikaisessa kehitysvaiheessa, jonka jälkeen ohjelmistokehitys tehdään iteroiden laitteistopäätökset huomioiden. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 6 Kompleksisen tuotekehityksen lisäksi HW-‐tuotteiden kehitys vaatii usein kehittyneitä tukitoimintoja, kuten rahoitus, valmistus ja logistiikka, IPR, markkinointi, sekä liiketoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Esimerkiksi valmistuksen kohdalla valmistuspaikan optimaalinen sijainti saattaa vaihdella riippuen tilausmäärästä siten, että pienillä määrillä valmistus kannattaa pitää lähellä. Kun valmistusmäärä kasvaa laajemmaksi, työ kannattaa tehdä Aasiassa. Kun kysyntä kasvaa tästä eteenpäin, saattaa olla järkevintä siirtää tuotanto takaisin lähelle, jotta asiakastarpeet saadaan tyydytettyä mahdollisimman nopeasti. Massatuotannon kohdalla kustannuspaineet viimein ajavat kokonaiskustannuksiltaan edullisimpaan valmistuspaikkaan (kuva 32): Kuva 3 – Tuotannon ekonomia kappalemäärän mukaan Kompleksiset tuotevaatimukset yhdistettynä laajoihin tukitoimintoihin ja niiden integrointiin tarkoittavat usein sitä, ettei tätä osaamista löydy yhdestä yksittäisestä yrityksestä riippumatta yrityksen koosta. Menestyminen vaatii siis tuoteidean omistajan lisäksi usean eri alueille erikoistuneen yrityksen verkottumista ja yhteistyötä. Hardware-‐yritysten rahoitukselliset haasteet ja ratkaisumallit Hardware-‐projektit eroavat olennaisesti puhtaasti ohjelmistopohjaisista ratkaisuista skaalautumiseen liittyvien tuotantokustannusten vuoksi. Ennen massiivista tuotantoa tulee laitteen sekä toimia teknisesti oikein mutta ennen kaikkea sisältää oikeat ominaisuudet. Perinteisesti haasteita ovat lisänneet muun muassa prototyyppien korkeat tuotantokustannukset sekä tuotekehityksen kulut ja aikaviiveet. Riskisijoittajat ovat viime vuosina olleet nihkeitä sijoittamaan hardware-‐startuppeihin. Markkinoilletulon monimutkaisuuteen ja siihen liittyviin epävarmuustekijöihin vedoten on ollut helppo mieluummin sijoittaa puhtaasti ohjelmistopohjaisiin ja nopeasti skaalautuviin ideoihin. Teknologiakehitys ja erityisesti open source hardware –alustat ovat helpottamassa tilannetta siten, että ainakin protosarjojen toteuttaminen on mahdollista tehdä nopeasti ja kustannustehokkaasti. Joukkorahoitus (sekä ennakkotilaus että ns. Equity crowd funding) on noussut selkeäksi vaihtoehdoksi hardware-‐yrityksille. Erityisesti ennakkotilaamisessa konsepti on selvä, ja prosessi toimii samalla myös 2 Mukailtu: Makers: The New Industrial Revolution (Chris Anderson, 2012). Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 7 markkinatutkimuksen työkaluna. Asiakas maksaa esitellyn (mutta vielä tekemättömän) tuotteen etukäteen ja saadulla rahalla yritys tuottaa määräerän tuotteita näille pilottiasiakkaille. Varsinaiseen lopulliseen tuotteeseen voidaan saada palautetta ja parannusehdotuksia tältä edelläkävijäryhmältä. Esimerkiksi Kickstarter-‐ennakkotilauspalvelun teknologiahankkeet ovat sisältäneet valtaosin hardware-‐elementtejä ja rahankeräyskampanjat ovat olleet monesti onnistuneita, kuten kuvan 4 esimerkistä on nähtävissä. Kuva 4 – Kickstarter palvelun onnistuneimpia teknologiaprojekteja rahoituksen mukaan, huhtikuu 2013 Tuotteen ennakkomyyntiin liittyy luonnollisesti myös haasteita, kuten esimerkiksi onko suunniteltu laite yleensäkään tehtävissä, sekä saadaanko se tehtyä aikataulussa ja suunnitellussa hintaluokassa. Valitettavan useassa viimeaikaisessa tapauksessa nämä riskit ovat toteutuneet, tosin yleisimmin vain aikataulun suhteen. Edellä mainittujen haasteiden ratkaisemiseksi tulisi ennakkomyyntiä käyttävien hardware-‐startuppien tehdä yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka voivat täydentää startupin omaa osaamista hardware-‐ laitteen markkinoilletuomiseen liittyvissä haasteissa. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 8 3. Julkisten ja yksityisten tahojen HW-‐ liiketoiminnan tuki-‐ ja edistämismalleja Hardware-‐projektien ja protopajojen osalta kansainvälisellä ja kansallisilla tahoilla on erilaisia liiketoiminta-‐ ja edistämismalleja. Toimialan ja seutukuntien rakennemuutoksen paineessa on luotu malleja, jotka voidaan karkeasti jakaa seuraavasti: -‐ Kiihdyttämöt / inkubaattorit: usein kokonaan tai osittain julkisrahoitteisia hankkeita, joissa luodaan ympäristö ja edellytykset HW-‐yrittäjyydelle. Esimerkkina ovat EU-‐rahoitteiset protolabit Latviassa ja Liettuassa sekä Viron Tarton Science Parkin yhteyteen suunniteltu HW-‐kiihdyttämö. -‐ Fablabit / protopajat: työpajoja, joissa mahdollisestaan HW-‐yrittäjien ensimmäisten protojen teko ja testaaminen. Mielenkiintoisena kehityksenä tällä puolella on Phillipsin esimerkki, jossa konsepti on skaalattu kattamaan myös tutkimusyhteistyötä sekä tuotteiden kaupallistamista. Phillipsin rooli ankkuriyrityksenä on oleellinen skaalauksen onnistumisen kannalta. Vastaava keskittymä löytyy UK:n Coventrystä hieman pienemmällä agendalla sekä enemmän julkisrahoitteisena. -‐ Ketterät sopimusvalmistusfasiliteetit ja verkostot: sopimusvalmistuksen siirtyessä kaukoitään länsimaiset pelaajat ovat kehittäneet uusia, ketteriä toimintamalleja. Esimerkkinä Pirkanmaalla konseptoitu CSM-‐hotelli sekä kansainvälisellä yhteistyöllä ratsastava Dragon innovations. Esimerkit ovat positioitu havainnollisesti tuotekehityssyklin mukaisesti kuvaan 5 alla. Hankkeiden yksityiskohtia on kuvattu tarkemmin liitteessä. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 9 Kuva 5 – Esimerkkejä julkis-‐ ja yksityissponsoroiduista HW toiminnan tukihankkeista Huomionarviosta näissä esimerkeissä on, että hw-‐toimintaa sekä protopajakonseptia voidaan toteuttaa ruohonjuuritasolla (Fablabs), suuressa mittakaavassa (case Philips, CSM-‐hotelli, MTC) ja liiketoimintaa ja yrittäjyyttä tukien (case Dragon Innovations, Bolt, Fab Labs). Esimerkit antoivat tuntumaa toimivista malleista sekä niiden edellytyksistä. Niitä käytettiin toteutetun työpajan case-‐esimerkkeinä ja vaihtoehtojen jatkosuunnittelussa. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 10 4. Tavoiteltu hardware-‐yhteisö Seutukunnallisesta näkökulmasta hardware-‐yhteisö liittyy kiinteästi yleisten kasvuhankkeisiin seuraavasti: 1. Tampereen kaupungin ja Työ-‐ ja Elinkeinoministeriön välisen Kasvusopimuksen tavoitteisiin teknologiateollisuudelle: alueelle syntyy teknologia-‐teollisuuteen 7 000 uutta työpaikkaa ja 500 uutta yritystä. 2. INKA-‐hankkeen Uudistuva valmistus -‐tavoitteet: Valmistavan teollisuuden työpaikkojen lukumäärä pysyy vähintään samana (teknologiateollisuus v. 2011 34 400, osuus koko maasta 11,5 %) ja alan liikevaihto (v. 2011 7,1 mrd. €) kasvaa rakennemuutoksesta huolimatta. Tavoitteena on jalostusarvon merkittävä kasvattaminen (v. 2011 2,7 mrd. €, ja Pirkanmaan osuus koko maasta 13,2 %) Raportin kirjoitushetkenä varsinaisia tavoitteita HW-‐liiketoiminnalle osana seutukuntaa ei ole asetettu. Hankkeen johtoryhmän kanssa määritettiin kuitenkin alustava tahtotila ohjaamaan toimintaa seuraavasti HW-‐toiminnan tavoitteena tulee olla vuoden 2016 loppuun mennessä luoda vähintään -‐ -‐ -‐ 300 uutta työpaikkaa EUR 500 miljoonan liikevaihto 1-‐3 merkittävää yrityskauppaa alueella Tavoitteiden lisäksi muodostettiin tahtotila HW-‐ekosysteemistä sekä sen eduista viiteryhmille. Tahtotila ja hyödyt on esitelty kuvassa 6 alla. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 11 Kuva 6 – Hardware ekosysteemin tavoiteltu tila ja hyödyt viiteryhmille Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 12 5. Seutukunnan nykytilanne ja viiteryhmien haasteet Seutukunnan nykytilanne kartoitettiin haastattelemalla 26 viiteryhmän edustajaa. Haastatellut tahot ja haastattelurunko löytyvät liitteistä 1 ja 2. Hardware toimialan viiteryhmien kanssa tehdyissä haastatteluissa yleisimmin nousseet teemat on koottu yhteen kuvassa 7. Kuva 7 – Yhteenveto viiteryhmähaastatteluissa esilletulleista teemoista Esille nousseet asiat voidaan karkeasti jakaa kahteen pääryhmään 1) seutukunnan nykytilanne (kipupisteet, mahdollisuudet), sekä 2) mahdolliset ratkaisumallit toiminnan edistämiseksi. Kukin viiteryhmä tuo asiat esille ja priorisoi niitä omasta näkökulmastaan. Tässä raportissa on pyritty muodostamaan yksi näkemys Pirkanmaan seutukunnan tasolla. Nykytilanne – kipupisteet ja mahdollisuudet Viiteryhmien edustajat kokevat Pirkanmaan olevan vahvassa murrosvaiheessa seutukuntana ja usealla toimialalla. ICT-‐ala ja siihen kytkeytyvä elektroniikkateollisuus on järjestäytymässä uudelleen Nokia-‐ klusterin hakiessa uusia asiakkaita ja toimintamalleja. Koneenrakennusyrittäjät tiedostavat kilpailun kovenevan kaukoidän valmistajien kasvattaessa osaamistaan ja laatutasoaan jatkuvasti. Tutkimus-‐ ja koulutuslaitoksissa valmistaudutaan kohtaamaan uusia teollisia ja tutkimuksellisia yhteistyökumppaneita kotimaasta, lähialueilta että kauempaa. Kokonaisuutena teknologiateollisuus on ainakin väliaikaisesti vaikeuksissa, mikä näkyy myös liikevaihdon kehityksessä. Osa haastatelluista näki tilanteen mahdollisuutena, osa pelkäsi tulevaisuuden tuovan lähinnä huonoja uutisia HW-‐ ja koneenrakennusalalle. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 13 Kuva 8 -‐ Pirkanmaan teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys 2006-‐2012. Tilastokeskus HW-‐yrittäjyyteen liittyvät kipupisteet liittyivät tuotekehitykseen ja yritystoimintaan tarvittavaan osaamiseen, tiloihin, laitteisiin, HW-‐yrittäjän kasvurahoitukseen sekä tarvittavaan laaja-‐alaiseen osaamiseen (verrattuna esimerkiksi pelkkään ohjelmistopohjaiseen liiketoimintaan). Mahdollisuuksina nähtiin, että seutukunnalla on erityisesti HW-‐tuotteiden tekemiseen tarvittavaa osaamista (tosin sirpaloituneena eri osapuolille), erilaisia työtiloja ja laitteita on olemassa eri toimijoilla, ja että vahvasta koneenrakennus ja elektroniikkavalmistus osaamisesta voidaan hyötyä sopivalla verkostoimisella ja toimijoiden saattamisella yhteen. Kipupisteet ● ● ● ● ● Ajankohtaisen tiedon tai tietämyksen puuttuminen siitä, kuka (yritys, osaaja) seutukunnalla pystyy auttamaan missäkin HW/IoT -‐asiassa Prototyyppien ja pilottilaitteiden tekemiseen tarvittava laitteisto ja opastaminen niiden käyttöön Toimitilat (erityisesti Tampereella) yrittäjille, jotka tarvitsevat sekä toimisto-‐ että valmistustilaa HW-‐yrittäjän kasvurahoitus -‐ pienillä pääomilla ei päästä riittävän pitkälle Tarvittava laaja-‐alainen osaaminen yrittäjätiimissa (erityisesti myynti-‐ ja liiketoimintaosaaminen sekä teollinen muotoilu) Mahdollisuudet ● ● ● ● ● Vahva koneenrakennus-‐ ja elektroniikkavalmistusosaaminen ja kapasiteetti Valmistuksen piensarjat ja ketterät toimintamallit valmistuksessa Seutukunta joka tapauksessa rakennemuutoksessa -‐ muutos voidaan nähdä mahdollisuutena Laaja osaamispohja saadaan tehokkaaseen käyttöön oikealla verkottamisella Alueen infrastruktuuri (työtilat, eri laitteet) voitaisiin saada parempaan hyötykäyttöön sopivalla yhdistämisellä ja tuotteistamisella Taulukko 1 – Haastatteluissa esille tulleet viiteryhmien kokemat kipupisteet ja mahdollisuudet Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 14 Esille tulleet toimintamallit HW-‐yrittäjyyden kehittämiseksi Haastatteluissa tuli esille kolme päälinjaa HW-‐yrittäjyyden kehittämiseksi, jotka eivät ole täysin toisiaan poissulkevia. Mallien toimialuetta liiketoiminnan kehitysvaiheiden suhteen on hahmoteltu kuvassa 9. Kuva 9 -‐ haastetteluissa esille tulleet toimintamallit HW-‐yrittäjyyden tukemiseksi Pirkanmaalla 1. HW-‐verkottuminen ja palvelut: seutukunta voi tukea toimintaa pitämällä jatkuvasti näkymää alan osaajiin ja palveluihin sekä oikeaan aikaan linkittää osaajat ja mahdollisuudet yhteen. Toiminta voi olla osittain virtuaalista, mutta tehokkaan verkottumisen kannalta on tärkeää, että viiteryhmät tapaavat ajoittain fyysisesti yhteisten aihioiden parissa. 2. HW-‐protopaja: toimija ja ylläpitää ja operoi yhteistä tilaa, jossa HW-‐yrittäjät voivat kehittää ja valmistaa ensimmäiset proto-‐ ja pilottituotteensa. Tila mahdollistaa alkuvaiheen yritystoiminnan ja on luonnollinen kohtaamispaikka alan toimijoille. 3. Public-‐private kaupallistaja: Tukee yritysten ja liiketoiminnan kaupallistamista sekä uudelleensuuntaa aihioita, joiden tulevaisuus ei näytä lupaavalta. Auttaa eri tavoin tarvittavan (sijoitus)pääoman keräämisessä. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 15 6. Arvio seutukunnan edellytyksistä kasvattaa HW-‐yhteisö Taustatiedon ja viiteryhmien näkemysten perusteella voidaan todeta että Pirkanmaan seudulle on mahdollista kehittää tavoiteltu HW-‐pohjainen yritysyhteisö. Verrattuna vastaaviin talousalueisiin seutukunnalla on vahvuuksia, joiden varaan toimintaa voidaan rakentaa. Vastaavasti alueen tilanteeseen liittyy selkeitä haasteita, jotka tulee ottaa huomioon toimintaa kehitettäessä. Edellytyksiä on tarkasteltu tarkemmin kuvassa 10. Kuva 10 – Pirkanmaan seutukunnan vahvuuksia ja haasteita HW-‐pohjaisen yritysyhteisön perustamisessa Mahdollisuuden lunastamiseen ei ole olemassa hopealuotia, vaan hw-‐yhteisön kehittäminen vaatii päätöksen pitkäaikaisesta panostuksesta HW-‐pohjaiseen innovaatioalustaan, talousalueen viiteryhmien läheistä yhteistoimintaa, sekä investointeja (julkista tukea ja yksityistä pääomaa kasvuyrityksille). Toiminnan tavoitteena tulee olla kiinnostava toimintaympäristö sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 16 Seutukunnan pystyessä rakentamaan kansainvälisesti tunnustetun HW-‐innovaatioalustan, luodaan sellaista kilpailuetua, jota on vaikea nopeasti kopioida muille vastaaville paikkakunnille. Operatiivisesti voi olla selkeintä vastuuttaa alan systemaattinen ja tavoitelähtöinen kehittäminen joillekin toimijoille. Nämä toimijat ajavat yhteisen kehittämistä aktiivisesti. Asian kehittymistä voidaan tällöin seurata ja ohjata – viiteryhmät saavat mielipiteensä kuuluville toimijoiden tavoiteasetannnan kautta. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 17 7. Vaihtoehdot HW-‐yhteisön edistämiselle HW-‐yhteisön edistämisen vaihtoehdot luotiin haastatteluiden pohjalta ja niitä kehitettiin työpajassa viiteryhmien edustajien kanssa. Liitteenä 4 on työpajan ohjelma, osallistuneet ja toimintaprosessi. Työpajassa olleet vaihtoehtoiset toimintamallit hw-‐yhteisön edistämiselle olivat: 1. Verkottuminen ja palvelut 2. Protopaja 3. Kaupallistaminen ja kansainvälisyys Työpajassa saatiin seuraavia tarkennuksia ja tuloksia jatkotyöstöä varten. Verkottuminen ja palvelut Kuva 11 – Työpajan tulokset, verkottuminen ja palvelut Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 18 Tärkeintä verkottumisessa nähtiin nykyisen osaamisen ja verkostojen kuvaus; työkaluina tapahtumat, profiilit sekä käytäntöjen jakaminen, mutta myös konkreettinen tila verkostoitua. Rahoitus oli yksi suurimpia haasteita, ratkaisujakin löytyi packed hardware-‐alueelta, mutta myös fasiliteettien hyödyntämisessä sekä kontaktirekisterin luomisessa. Selkeästi haluttiin, että löytyisi “Champion” vetämään tätä toimintaa kasaan, ja että löydetään riittävät resurssit toimintojen pystyyn ajamiseen. Protopaja Kuva 12 – Työpajan tulokset -‐ Protopaja Protopaja-‐työpajassa näkyi selkeästi jakautuminen kahdenlaisiin tarpeisiin; nopeisiin ja helposti toteutettaviin, sekä nykyisen resurssien parempaan hyödyntämiseen sekä laajempiin tarpeisiin. Haasteina nähtiin rahoitusmalli, sekä miten liikesalaisuudet ja ylläpito toteutetaan yhteisessä hw-‐protopajassa, kuten myös kannattavuus. Ratkaisuna nähtiin jakautuminen fyysiseen protopajaan startupeille ja virtuaaliseen protopajaan, jossa käytetään olemassa olevaa osaamista sekä valmistuskapasiteettia alueella. Eteneminen jakautui myös näihin ajatuksiin, eli ensin toteutetaan nykyisillä resursseilla ja vähäisillä investoinneilla hw-‐ sprintti. Pyyntölistalla oli myös pienrahoituksen kehittäminen prototoimintaan sekä toiminnan pitempiaikainen koordinointi ja kehittäminen. Kaupallistaminen ja kansainvälisyys Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 19 Kuva 13 – Työpajan tulokset – Kaupallistaminen ja kansainvälisyys Kaupallistamisen ja kansainvälisyyden puolella tarpeina mainittiin rahoitus ja käyttöpääoma, samoin sopimusasiat, jotka olivat tulleet myös muissa työpajoissa esille. Haasteina ovat sitouttaminen, riskirahoituksen puute, mutta myös osaamiseen ja tiimiin liittyvät tekijät. Ratkaisuiksi löytyivät verkostojen tehokkaampi käyttö, partnereiden tunnistaminen sekä kv-‐jatko-‐opiskelijoiden hyödyntäminen. Varsinkin viimeksi mainitusta voisi suunnitella oman ohjelman yliopistoille. Samoin voisi ehkä valita voimakkaiden hw-‐kehityspanostusten kohteiksi muutaman lupaavimman startin. Jatkotoimenpiteissä yhdistettiin ja kehitettiin työpajassa saatuja ideoita eteenpäin. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 20 8. Jatkotoimenpiteet Tausta-‐aineisto, nykytila-‐analyysi sekä 12.6.2013 työpajan tulokset osoittivat, että hw-‐alueella on kysyntää. Kysyntä ja tarpeet jakautuivat kahteen eri tyypiseen toimintamalliin, jotka ovat ajallisestikin peräkkäiset: 1. Toiminnan aloittaminen ja mahdolliset lyhyen aikavälin tavoitteet (Protopaja+) 2. Pidemmän aikavälin tavoitteet (Uudistuvan teollisuuden keskus) 1. Protopaja+ ● ● ● ● ● Nykyisen valmistuskapasiteetin kuvaaminen ja manuaalinen verkottaminen / palvelumalli (oppilaitokset, yritykset, hackerlab ja vastaavat) Tila / toimintakeskus Nykyisten innovaatiomallien yhdistäminen (Demola, oppilaitosten harjoitustyöt ja palvelut) Alueen toimijoiden verkottaminen ja tiedonvaihto (seminaarit, työpajat, tietopalvelu) Konsultointi ja selvitykset (yhteistyömalit, protopaja, kv-‐opiskelijaohjelma) 2. Suomen uudistuvan teollisuuden keskus ● ● ● ● ● ● ● Kansainvälisen tason konseptin rakentaminen suuryritysten sekä hw-‐ kehitysmallin loppuvaiheeseen Rahoitusmallien kehittäminen tukemaan tuotepohjaisten kokeilujen synnyttämistä Laajempi valmistuksen koordinointi ja markkinointi kansainvälisesti Yhteistyömallien ja -‐rakenteiden kehittäminen löyhästä verkostomallista kohti teollista verkostoyrityksiä Kehittyneet tietopalvelut Hardware-‐alustojen rakentaminen ja koulutus valituista alustoista Uudet investoinnit valmistus / protopaja-‐ alueella Useat tarpeet ja esimerkit maailmalta osoittavat että asioissa voidaan edetä nopeasti ja tuottaa lisäarvoa ilman suuria investointeja ja toimintatapojen muutoksia (esim. FAB LAB:ien perustamiskustannukset alkavat kokoluokasta tuhansia euroja). Kuitenkin tarvetta on myös valmistella laajempaakin yhteistyötä ja toimintatapaa, joiden ulottuvuuksia on INKA-‐ohjelman Uudistuva valmistus, FIMECC Oy:n toimintakehys sekä tarpeet alan oppilaitoksissa, suuryrityksissä sekä tutkimuslaitoksissa. Vaihtoehdot käytiin läpi hw-‐selvityksen Ohjausryhmän kanssa ja niiden perusteella valittiin tarkempaan tarkasteluun Protopaja+ konsepti, jolle laadittiin tarkempi alustava toimintasuunnitelma. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 21 9. Toimintasuunnitelma Protopaja+ Visio Protopaja+ on HW-‐innovaatioalusta jonka tavoitteena on täyttää aukko harrastajatoiminnan ja elektroniikan sopimusvalmistuksen välissä (kuva 14). Tästä seuraa tehostunut yhteistyö, osaamisen siirtyminen ja toiminta tavoitteena tuotteiden kehittäminen ja markkinoille vienti. Asiakkaiden saamat edut liittyvät lyhentyneeseen markkinoillepääsyaikaan (time-‐to-‐market) sekä pääoman tehokas käyttö yrityksen alkuvaiheessa (capex). Kuva 14 – Protopaja+ positiointi harrastajatoiminnan ja sopimusvalmistamisen välimaastoon On myös tärkeä ymmärtää, että konseptissa ”Yhteistyöalusta”, on merkittävä toiminto sitomassa eri yhteistyörakenteita yhteen. Tuolloin erilaisia uusia kokonaisuuksia, kuten koulutuksia, kansainvälistymistä, hw-‐alustoja, hw-‐kiihdyttämöohjelmia, sekä muita toimintoja, voidaan suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä. Tavoitteet Protopaja+ tavoitteista keskusteltiin johtoryhmässä ja todettiin, että niitä tulee vielä linjata INKA-‐hankkeen ja Tampereen kasvusopimuksen kanssa. Todettiin, että tavoitteiden suuruusluokka pitää olla satoja työpaikkoja, satoja miljoonia uutta liikevaihtoa, sekä ainakin yksi merkittävä alueen yrityskauppa. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 22 Kuva 15 – HW ekosysteemin tavoitteet tulee linjata seutukunnan kokonaissuunnitelman kanssa. Raportin kirjoitushetkellä tähän ei ole vielä valmiuksia. Kun nämä tavoitteet on sovittu voidaan asettaa konkreettiset tavoitteet protopaja+:lla ja vaiheistaa ne eri vuosille. Karkeasti ottaen Protopaja+ käynnistyy vaiheittain siten että 2013 loppuun mennessä pilotoidaan hanke ja tehdään go/no-‐go-‐päätökset, seuraavana vuonna toiminto organisoituu ja kehittyy ja sitä seuraavana vuonna pyritään stabiloimaan toiminta ja saadaan se operatiivisin osin omakustanteiseksi. Protopaja+ tärkeimpinä tavoitteina tulee olla uusi menestyvä liiketoiminta, oikean osaamisen kerääntyminen seutukunnalle, sekä riittävä uusien ideoiden ja yritysten pipeline. Rajoitteiden osalta arvoidaan että seuraaviin valintoihin ja rajauksiin on syytä kiinnittää huomiota • Toiminnan käynnistys-‐ ja kehitysmielessä tavoitteena on houkutella lisää alan toimijoita ja yrittäjiä paikkakunnalle • Käynnistetään vaiheittain ja yhteistyössä alueen hankkeiden ja toimijoiden kanssa (ml. INKA / Uudistuva valmistus) • Pyritään luomaan yhteistyötä ja uutta toimintaa, eikä kilpailevaa toimintaa nykyisten toimijoiden suhteen • Toiminta pitää olla pitkällä aikavälillä kannattavaa ja toimia itsenäisesti, eli mahdollinen kehitys/projektirahoitus on toiminnan käynnistämiseen • B2B / B2C fokus tulee keskustella • Päätettävä myöhemmin: miten hallinnoidaan Toiminnan pilotointi Pilotointia varten muodostettiin tärkeimpien kehitysalueiden työtehtävistä ”työpaketteja” Protopaja+:n noin 6 kuukauden Sprint / käynnistysprojektille. Samalla suunniteltiin karkeat lopputulokset sekä Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 23 työpakettien vaiheistukset. Suunnitelma laadittiin karkealla tasolla, jotta asioita ei sovita liian tarkasti ilman viiteryhmäkeskustelua. Suosituksena on, että pilottivaiheen aluksi työpaketteja tarkennetaan sekä neuvotellaan eri avainsidosryhmien kanssa esimerkiksi olemassa olevasta laitteistokannasta ja Protopaja+:aa sivuavista aloitteista tai ohjelmista. Protopajan tilaratkaisu sekä laitekanta on omana työpakettina asian tärkeydestä johtuen. Samoin on tärkeää tehdä protopajan palvelutarjonta aikaisin, jotta palveluita voidaan pilotoida. Viimeinen työpaketti ottaa kantaa avainsidosryhmien järjestäytymiseen. Avainsidosryhmiä ovat ainakin Tampereen kaupungin kehitysorganisaatiot, alueen oppilaitokset sekä jo nyt protopalveluita toteuttavat tahot, joiden kanssa pitää selvittää yhteistyömahdollisuudet sekä käytännöt. Kustannusten osalta laadittiin arvio jossa painopisteenä on työpakettien toteutuksen mahdollistuminen. Näin kustannukset voivat vaihdella esimerkiksi laiteostojen ja investointien suhteen riippuen, miten eri avainsidosryhmät voivat osallistua Protopaja+:n toteutukseen. Laiteostojen sekä pientarvikkeiden osalta käytettiin mallina yleistä tietoa FAB LAB:ien perustamiskustannuksista sekä tietoa haastateltujen toimijoiden laitekannasta. Kustannusluokat olivat seuraavat • Henkilökustannukset sekä palkkiot 6kk • Yleiskustannukset • Matkat • Aineet ja tarvikkeet (Protopaja+:n pientarvikkeet vertailukohtana FAB LAB) • Laite, kone-‐ ja ohjelmaostot (riippuen sidosryhmien laiteyhteistyöstä, esim. laadukas 3D-‐tulostin) Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 24 • • Laitepoistot/-‐vuokrat (riippuen sidosryhmien tilaratkaisuista) Ostettavat palvelut (yhteistyöalustaan liittyvät lakipalvelut, markkinointimateriaali sekä ICT-‐ ratkaisut) Kustannusarvio on 40 000 – 60 000 EUR. Kustannukset laskettiin toiminnallisesti ja projektinomaisesti tarkoittaen, että kustannukset voivat vaihdella riippuen millainen organisaatio toteuttaisi 6kk Sprintin (tarkoittaen kyseisen organisaation yleiskustannuskertoimia, tilaratkaisuja, olemassa olevia resursseja sekä laitteistoja jne). Tulonmuodostuksen osalta on suuria epävarmuustekijöitä. Kuitenkin voidaan arvioida, että käynnistysrahaa tulee kerätä lisää eri toimijoilta sekä pilotoida maksullisia palvelukonsepteja vuoden 2013 aikana. Päätös jatkosta Projektin ohjausryhmä päätti käynnistää Protopaja+ pilotoinnin syksyllä 2013. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 25 10. LIITE 1 -‐ Hankkeeseen osallistuneet viiteryhmät Haastatellut tahot ja yritykset (26) Meshworks Wireless Oy NSN Oyj Modulight Oy Cargotec Oyj TreLab Oy Tekes CoreHW Oy VTT Espotel Oy FIMECC Oy Creanex Oy YLE / Mediapolis OptoFidelity Oy TTY Xortec Oy TAMK Jolla Oy Tampereen ammattiopisto There Corporation Oy Tampereen Yliopisto Nokia Oyj PalonenLABS Oy Eletrobit Oyj Inventure Fastems Oy Kyrel Oy Yhteistyössä: Hackerspace, Intosome, Finnmedi Tutkimus Hw-‐työpajaan 12.6.2013 ilmoittautuneet (15) Jarmo Takala Tampereen teknillinen yliopisto Ilmari Huttu-‐Hiltunen Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 26 Marko Kyrölä MeshWorks Wireless Oy Petteri Uusimaa Modulight Oy Markku Heinonen Desagent Oy Antti Akkanen Tampere Hacklab Ari Rantala TAMK/tietotekniikka Sami Kotkajuuri Elektrobit Wireless Solutions Harri Lakkala Intosome Oy Harri Länsipuro TTY TIP Tero Kärkkäinen TreLab Oy Arto Hippula TAY/ TAUCHI Kai Poutanen Tampereen ammattikorkeakoulu Joni-‐Pekka Kääriäinen Xortec Oy Jukka Eklund Sofia Digital, Devaamo, Mobile Monday Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 27 11. Liite 2 -‐ Haastattelurunko Päivämäärä: ______________ Haastattelija:_________________________________ (täytetään etukäteen) Yhteyshenkilö: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Nykytila Mikä ovat hardware-‐toimintojen nykytila Pirkanmaan alueella? Toimijat, palvelut, tutkimuslaitokset, julkiset palvelut, yksityiset, osaamistaso, henkilöosaaminen Mitkä ovat toimivat alueet ja mitkä alueet tarvitsevat panostusta? - - Liiketoiminta ja rahoitus, tila-‐ ja laitepalvelut, HW tuoteosaaminen, tutkimus ja innovaatio, SW ja cloud osaaminen, HW tekniset ja tuotannolliset palvelut Millainen hardware-‐alueen toimintamalli ideasta tuotteeksi tarvitaan ja mitä palveluita puuttuu tai ne ovat heikosti toteutettuja? - Ydintoiminnot ideasta tuotteeksi, tukipalvelut, puuttuvat palvelut ja hyvin hoidetut Muut kommentit nykytilasta ja toimijoista Tulevaisuus Millaisia uusia toimintamalleja ja / tai palveluita tarvitaan Pirkanmaalla hardware-‐toiminnan edistämiseksi? - Verkottumista, uusi palveluntarjoaja, hw vigo ja sijoitustoimintaa,… Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 28 Miten toimien voitaisiin rakentaa toimiva hardware-‐yhteisö Pirkanmaalle? - Aloitustoimenpiteet, sitouttaminen, helpot askeleet ja pidemmän tähtäimen tavoitteet Muut kommentit tulevaisuuden kehittämiskohteista ja tarpeista Seuraavat askeleet Mitä Avoin Tampere ja / tai Tredea Oy voisi tehdä tuotepohjaisten innovaatioiden edistämiseksi Pirkanmaalla? - Julkisten projektin mahdollisuudet, yksityinen toimija, verkostotoimija, muut organisoitumistavat Oletteko valmiita osallistumaan työpajaan hardware-‐toiminnan kehittämiseksi Pirkanmaalla? - Ajankohta, muut osallistumistavat, hyödyt, työpajan tavoitteet Avoin palaute Kiitoksia haastattelusta. Toimitamme tietoa nykytilaselvityksestä sekä kutsun työpajaan hardware-‐ toimintojen kehittämiseksi Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 29 12. LIITE 3 – Casekuvaukset yksityis-‐ ja julkissponsoroiduista hw-‐toiminnan tukihankkeista Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 30 Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 31 13. LIITE 4 -‐ TYÖPAJA 12.6.2013 Työpajan ohjelma sekä ennakkotieto olivat nähtävissä: http://www.hermia.fi/hw-‐tyopaja/ Työpajaan kutsuttiin hw-‐selvitykseen osallistuneet sekä sidosryhmät kuten Tredea Oy. Työpajan tarkoituksena oli ensin esitellä laajemmin alueen tavoitteita ja toimintaympäristöä. Puhujana toimi toimitusjohtaja Päivi Myllykangas Tredea Oy:stä. Seuraavaksi käytiin HitSeed Oy:n sekä Hermia Oy:n edustajien kautta selvityksen lähtökohtia, alan muutoksia sekä nykytilannetta siten kuin tehdyt haastattelut sen kertoivat. Iso osa työpajaa oli varsinainen esiintulleiden toimintamallien esittely sekä jatkojalostus. Nämä toimintamallit olivat: -‐ HW-‐ verkottuminen ja palvelut -‐ HW-‐ protopaja -‐ HW-‐ kaupallistaminen ja kansainvälisyys Näiden perusteella oli valmistelu neljän kysymyksen työpaja, jonka tulokset esitettiin noin 5 minuutin tiivistelmänä per alue. Tämän jälkeen oli keskustelua ja tarkennuksia, sekä yhteenveto päivän tuloksista. Yhteenvedosta tehtiin myös esitys slideshareen: http://www.slideshare.net/hitseed/2013-‐0617-‐hwselvitys-‐typajayhteenveto Kuvassa on työpajassa esitetty ideointipohja ja esimerkki tavoitellusta lopputuloksesta. Lisäksi tehtiin tiivistelmät post-‐it lapuista ja tarpeista tätä raporttia ja yhteenvetoja varten. Avoin Tampere – Avoimesti innovoiden | www.avointampere.fi | www.tampereallbright.fi 32
© Copyright 2024