Typajapedagogiikka esite

TEKEMÄLLÄ OPPII
työpajatoiminnan kehittämishankeen (2012-2014) päämääränä on
työpajatoiminnan laadun kehittäminen, jotta toiminta on entistä
vaikuttavampaa ja työpajat pystyvät paremmin vastaamaan
valmentautujien tarpeisiin.
Tuija Hämäläinen
projektipäällikkö
[email protected]
010 279 2733
Susanna Palo
projektityöntekijä
[email protected]
010 279 2726
Tekemällä oppii –hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys
ja hallinnoinnista vastaa Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY), joka on
työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö.
TPY tuottaa jäsen-, koulutus- ja kehittämispalveluja
jäsenorganisaatioille ja yhteistyökumppaneille.
www.tpy.fi
TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA
valmennuksen
pedagogisia
lähtökohtia
työpajalla
Työpaja toimintaympäristönä
Valmennus työpajalla
Työpaja on joustava valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristö. Työpajalla tarkoitetaan sekä fyysistä toimintaympäristöä
että monialaista menetelmää. Työpaja on osa monialaista verkostoa
ja sen palvelut on suunnattu heikossa koulutus- ja työmarkkinaasemassa oleville henkilöille.
Valmennus työpajalla noudattaa kasvatuksellisia ja pedagogisia
periaatteita. Sen erityispiirteitä ovat valmentautujalähtöisyyden ja
räätälöinnin lisäksi muun muassa yhteisöllisyyden rakentaminen,
sosiaalinen vahvistaminen, joustavuus ja reagoivuus. Valmennusprosessin läpikäymiseen tarvitaan menetelmällisen osaamisen lisäksi
riittävästi aikaa.
Työpajan perustehtävä on valmentaminen ja työ on valmentamisen
väline. Työpajatoiminnalla tuetaan valmentautujan yksilöllistä
kasvua, sosiaalista vahvistumista ja aktiivista osallisuutta sekä yleisiä
työ- ja työelämätaitoja. Valmentamisen menetelminä ovat työ-,
yksilö- ja ryhmävalmennus. Eri valmennusmenetelmiä yhdistellään
valmentautujan tarpeita vastaavalla tavalla.
TYÖHÖNVALMENNUS
Työvalmennus,
osaamisen
tunnistaminen
1
Työ- ja
työelämätaitojen
vahvistaminen
TYÖVALMENNUS
• Kehittää työtaitoja ja –valmiuksia sekä työelämävalmiuksia
• Koulutusvalmiuksien tukeminen
• Tarvittaessa yksilövalmennusta
• Palveluna esim. työkokeilu, ammatillisten opintojen
suorittaminen, tuotantokoulu
Toimintaa voidaan muotoilla päivän pituuden, viikoittaisten
toimintapäivien määrän ja toiminnan sisällön suhteen. Työpaja työympäristönä mahdollistaa osaamisen, kokemuksen ja itsetuntemuksen lisääntymisen. Niiden myötä kouluttautuminen ja
sijoittuminen avoimille työmarkkinoille tulevat realistisemmaksi
mahdollisuudeksi.
Opetusministeriön päätöksessä 17/600/2006 Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset määritellään nuorten
työpajatoiminnan tärkeimmäksi tavoitteeksi se, että se parantaa
työpajatoimintaan osallistuvan nuoren valmiuksia päästä
koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille
työmarkkinoille. Valmentautujan näkökulmasta työpajatoiminta
tukee elämänhallinnan taitoja, sosiaalista vahvistumista ja
omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista.
• Seinätön valmennus, nivelvaiheen tuki
• Palveluna esim. työkokeilu, palkkatuki, työhönvalmennus, oppisopimuskoulutus, ammatillisten
opintojen suorittaminen
KUNTOUTTAVA VALMENNUS
• Työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen
Työvalmennusta valmentautujan edellytysten mukaisesti
• Yksilö- ja ryhmävalmennusta
Palveluna esim. Kelan mielenterveyskuntoutujien
työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta,
opiskelijoiden arjen tukeen painottuvat palvelut
STARTTIVALMENNUS
Yksilövalmennus
•
•
•
•
Toimintakyvyn kartoittaminen
Asteittainen kuntoutuminen muihin toimintamuotoihin
Yksilö- ja ryhmävalmennusta
Palveluna esim. kuntouttava työtoiminta, sosiaalitoimen
ostopalvelut
Elämänhallinnan
tukeminen
KUVA 1. Työpajan valmennuspalvelut. Valmennuksella vastataan
valmentautujan tarpeisiin kunkin henkilökohtaisen tilanteen
mukaisesti.
2
Työpaja oppimisympäristönä
Työpajapedagogiikka
Työpaja oppimisympäristönä palvelee erityisesti niitä valmentautujia, joille on haasteellista kiinnittyä perinteisen opetuksen luokkaympäristöön. Tekemällä oppivat valmentautujat voivat kerryttää
taitojaan ja osaamistaan työn tekemisen kautta. Tämä mahdollistaa
tutkinnon osien tai jopa kokonaisen tutkinnon suorittamiseen
työpajalla, mikäli työpajan oppimisympäristö on tunnistettu ja
tunnustettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lainsäädännön ja
ohjeiden mukaisesti.
Opinnollistaminen työpajalla
Opinnollistamisen taustalla on ajatus elinikäisen oppimisen toteutumisesta. Opinnollistaminen on valmentautujan aiemmin karttuneen
osaamisen selvittämistä ja valmennuksen aikana lisääntyneen
ammatillisen osaamisen tunnistamista. Tunnistettu osaaminen
dokumentoidaan osaamistodistukseen. Hankittu osaaminen tulee
näkyväksi ja sitä voidaan hyödyntää valmentautujan jatkopolulla.
OSSU opinnollistamisprosessi
Myönteinen
asenneilmasto
Oppimisympäristön
tunnistaminen
Paikallisten työkalujen
luominen
Arviointi ja seuranta
Sopimukset ja markkinointi
Organisaatio:
Osaamiskartta =
tunnistettu
oppimisympäristö
Valmentautuja:
Osaamistodistus
KUVA 2. OSSU opinnollistamisprosessi. Työpajalla hankittu
osaaminen kuvataan opetussuunnitelman käsitteistöllä.
3
Työpajapedagogiikka tarkoittaa
joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa yksilön
edellytysten mukaista, tekemällä oppimista korostavaa,
yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta.
Työpajan joustavassa toiminta-, työ- ja oppimisympäristössä
tuetaan yksilöllistä kasvua, osallisuutta ja osaamisen kehittymistä.
Työpajalla kiinnitetään huomiota valmentautujien yksilöllisiin
tarpeisiin, etenemisvalmiuksiin ja vahvuuksiin. Työ-, toiminta- ja
oppimiskokonaisuuksia voidaan rakentaa sekä työpajan sisällä että
työpajan yhteistyöverkostoissa joustavasti.
Valmennusprosessi on aina suunnitelmallinen ja tavoitteellinen.
Suunnitelma sisältää valmentautujan ja ohjaavan tahon kanssa
määriteltyjä tavoitteita, käytännön toimia ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa on yhdessä sovittu realistinen aikataulu.
Valmennuksessa on tärkeää saada aikaan todellisia onnistumisen
kokemuksia ja selkeästi osoitettavaa osaamisen karttumista.
Tekemällä oppiminen on työpajojen yleisimmin käyttämä menetelmä. Konkreettisten tehtävien kautta valmentautujat oppivat uusia
taitoja ja tietoja. Työtehtävien vaatimustaso nousee valmentautujan
osaamisen kasvun myötä. Omakohtaisen tekemisen ja siitä saadun
palautteen avulla valmentautuja löytää omia vahvuuksiaan ja
kykyjään.
4
Työpajapedagogiikan lähtökohtia
Työpajalla oppiminen ja oppimisen mielekkyys perustuvat
käytännönläheiseen tekemiseen. Teoria ja käytäntö nivoutuvat
yhteen työvaltaisessa valmennuksessa. Oikea-aikainen tuki,
neuvonta ja valmennus edistävät kehällä olevia sosiaaliseen
vahvistamiseen ja osaamisen lisääntymiseen liittyviä osa-alueita.
Sosiaalinen vahvistaminen on ennaltaehkäisevää työtä. Se on
valmentautujan kokonaisavaltaista tukemista, jonka tavoitteena on
hyvinvoinnin lisääminen ja edistäminen. Osaaminen on kykyä
yhdistellä olemassa olevia tietoja ja taitoja ja hyödyntää niitä uusien
taitojen opettelussa.
Kokemuksellisuus
Tekemällä
oppiminen
Onnistumisen
kokemus
Minäpystyvyys
OSAAMISEN LISÄÄNTYMINEN
Usko
tulevaisuuteen
Elämänhallinta
Osallisuus,
toimijuus
KUVA 3. Tekeminen, kokeminen ja kasvaminen työpajan
yhteisössä. Valmentautujan henkilökohtainen kasvuprosessi vaatii
aikaa ja työpajalla häntä tuetaan yksilöllisesti.
5
Onnistumisen kokeminen edistää oppimista. Oppiminen on
aktiivista ja sosiaalista toimintaa ja se on tehokkainta silloin, kun
opittava asia on kiinnostavaa ja se jollain tapaa liittyy aiempiin
kokemuksiin ja tietoihin.
Voimaantuminen merkitsee sitä, että ihminen löytää omat voimavaransa onnistumisen kokemusten avulla. Voimaantuminen lähtee
ihmisestä itsestään ja on prosessi, johon liittyvät omat kykyuskomukset ja tunteet. Valmentautumisen yhteydessä selkeä voimaantumisen merkki on tulevaisuudenuskon lisääntyminen ja kyky
tarkastella realistisesti omia mahdollisuuksiaan ja ottaa vastuuta
omasta elämästään.
Voimaantuminen
SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
Kokemuksellisuudella
tarkoitetaan
valmentautujan
kykyä
hyödyntää aiemmin opittua ja muita aiempia kokemuksiaan uusien
asioiden opettelussa ja taitoa rakentaa uutta, itselleen
käyttökelpoista tietämistä ja osaamista. Kokemuksellisuuteen liittyy
mahdollisuus kokeilla, testata, erehtyä ja epäonnistua sekä saada
välitöntä rakentavaa palautetta.
Minäpystyvyys on ihmisen uskoa omiin kykyihin hallita elämään
liittyviä asioita ja tapahtumia. Uskomukset omasta pystyvyydestä
vaikuttavat elämän valintoihin, motivaatiotasoon ja kykyyn kohdata
haasteita.
Toimijuus on aloitteellisuutta ja vastuullisuutta ja sen kehittyminen
edellyttää mahdollisuuksia tehdä aloitteita ja päätöksiä ja nähdä
oman toiminnan vaikutus sekä omaan että muiden elämään.
Valmentautuja oppii tietoja ja taitoja toimiessaan työpajan
6
yhteisössä. Osallisuus merkitsee yhteisöön kuulumista ja oikeutta
osallistua itseään koskevien palvelujen suunnitteluun. Se
voimaannuttaa ja lisää vaikuttamisen ja toimimisen halua.
Elämänhallinnalla tarkoitetaan valmentautujan omaa eheyden
tunnetta ja tunnetta siitä, että kontrolli omasta elämästä on omissa
käsissä. Se pitää sisällään kaikki elämän osa-alueet, kuten perheen,
asumisen, kouluttautumisen, työn, terveyden, sosiaaliset suhteet ja
arkeen liittyvät haasteet.
Työpajalta eteenpäin
Työpajalle tullaan, siellä valmentaudutaan ja sieltä lähdetään.
Työpajan valmennusjakso on tarkoitettu siirtymävaiheeksi ja sen
aikana tuetaan nivelvaiheen ylittämistä, etsitään ammatillista
suuntaa tai löydetään valmentautujan tarpeita paremmin vastaava
muu palvelu. Tärkeintä on, että valmentautujalla on työpajajakson
jälkeen selkeä suunnitelma ja suunta tulevaisuudelleen.
Palveluihin ohjaaminen
Usko tulevaisuuteen on asenne, joka rakentuu ja vahvistuu edellä
kuvattujen osa-alueiden kautta. Se on kykyä unelmoida ja uskallusta
tehdä omaa elämää koskevia ratkaisuja. Se on rohkeutta tarttua
haasteisiin ja halua pyrkiä eteenpäin.
Valmentajan tehtävänä on tukea, ohjata ja opastaa valmentautujaa.
Valmennusprosessin edellytyksenä on valmentautujan oma riittävän
korkea motivaatiotaso ja halu sitoutua prosessiin. Onnistuneen
valmennusprosessin tuloksena on itseensä luottava ihminen.
Työpajalle
ohjautuminen,
tilannekartoitus
Työpajan valmennuspalveluihin osallistuminen
Kirjallinen valmennussuunnitelma
Toiminta
Arviointi
Jatkosuunnitelma
Työpajapedagogiikka edellyttää
valmentamista työpajan
oppimista tukevassa ympäristössä.
7
Ohjautuminen muihin
palveluihin,
tilannekartoitus
Koulutus
Työmarkkinat
Tuettu työllistyminen
Itsensä työllistäminen
Muu sijoittuminen
Työttömyys
KUVA 4. Valmennusprosessin eteneminen. Työpajan osaavat
valmentajat ovat valmentautujaa varten. Heidän tehtävänään on
auttaa, tukea ja kannustaa valmentautujaa. Valmentautuja päättää
itse mitä tavoittelee ja ottaa vastuun päätöksistään.
8
Työpaja monialaisessa verkostossa
Työpajatoiminnan kehityskaari
Työpajatoiminta asemoituu palvelujärjestelmän väleihin, sektorien
reuna-alueille ja niiden välisille rajapinnoille. Työpajatoiminta liittyy
työllisyys- ja nuorisopolitiikan ohella vahvasti myös koulutus- ja
sosiaalipolitiikkaan. Työpajatoimintaa tai sen sisältöjä ei ole
määritelty lainsäädännössämme, mutta työpajan toteuttamia
valmennuspalveluja ohjaa lainsäädäntö.
1980-luku
• Suomen ensimmäiset työpajat perustetaan
• työpaja lähinnä nuorisotyön väline
1990-luku
• työpajojen tarve lisääntyy
• tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus ja työpajaohjaus
yhdistyvät
• työpajojen verkostoituminen alkaa
• Valtakunnallinen työpajayhdistys ry perustetaan 1997
• toiminnan sisältöjä kehitetään
2000-luku
• työpajatoiminta kehittyy edelleen
• valmennuspalvelut kehittyvät edelleen
• pajakoulut yleistyvät
• valtaosassa Suomen kunnista työpajatoimintaa
• starttipajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
2010-luku
• oppilaitosyhteistyö lisääntyy
• maahanmuuttajien osuus kasvaa
• työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteet 2011
2014
• Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäseniä 220
• työpajatoiminta kattaa noin 85% Suomen kunnista
Koulutuspolitiikka
Työllisyyspolitiikka
TYÖPAJATOIMINTA
Sosiaalipolitiikka
Nuorisopolitiikka
KUVA 5. Työpajatoiminnan asemoituminen. Nuoriso-, sosiaali- ja
opetustoimi sekä TE-palvelut tarkastelevat työpajatoimintaa ja sen
tuloksellisuutta eri näkökulmista.
Visio 2020: kirjoita oma visiosi työpajatoiminnasta vuonna 2020
Monialaisessa yhteistyössä on kysymys eri alojen ammattilaisten
osaamisen yhdistämisestä yhteisien päämäärien saavuttamiseksi.
Tavoitteena on yhdistää tietoja, taitoja ja kokemuksia sekä jakaa
tehtäviä ja toimivaltaa. Yhteistyö on sektorirajat ylittävää.
9
10