1. No category

Raha-automaattiyhdistys / projektiavustusanomus Ci
KoVa-Projektisuunnitelma
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen mielenterveyskuntoutujille,
joilla lisäksi päihdeongelma
helmikuu 2011-helmikuu 2014 / 3-vuotinen kokeilu- ja kehittämishanke
1. PROJEKTIN HAKIJA RAAHEN PSYYKE RY
Raahen Psyyke ry on vuonna 1986 perustettu Raahen, Pyhäjoen ja Vihannin alueella toimiva
mielenterveysyhdistys. Yhdistys tarjoaa kaikille avointa kansalaistoimintaa vapaaehtoisen
mielenterveystyön parissa. Vuoden 2010 yhdistys aloittaa noin 360 jäsenen voimin. Jäsenistö
koostuu mielenterveyskuntoutujista, heidän omaisistaan ja läheisistään, alan ammattilaisista
sekä muista asiasta kiinnostuneista.
Yhdistyksen tavoitteena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään.
Yhdistys pyrkii auttamaan psykiatrisessa avohoidossa olevia ja sairaalahoidosta palaavia
yhteiskuntaan sijoittumisessa sekä edistämään yleistä mielenterveystyötä olemalla
aktiivisessa vuorovaikutuksessa jäsenistöön, julkiseen sektoriin sekä nk. suureen yleisöön.
Tavoitteena ovat myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, tiedottaminen ja
vaikuttamistoiminta. Raahen Psyyke ry saa toiminnalleen Raha-automaattiyhdistykseltä
toiminta-avustusta Kohtaamispaikka Jäsentuvan ja vertaistoiminnan kehittämiseen (vuodesta
2001).
Raahen Psyyke ry ja A-klinikka / Langin keskus ovat käynnistäneet syksyllä 2009 yhteistyössä
kaksoisdiagnoosin omaaville ryhmän, joka on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi ryhmäksi.
Sekä tämän ryhmän innoittamana että havaintojen ja yhteistyötahoilta saatujen palautteiden
kautta olemme todenneet, että tälle kohderyhmälle järjestetyllä toiminnalla on kova tarve.
Lisäksi RAYn valmistelijan kannustus projektirahoituksen hakemiseen rohkaisi yhdistystä
lähtemään kohti tätä haastetta.
Raahen Psyyke ry toteutti Kaukorannan Kukka –puutarhaprojektin vuosina 2003-2008.
Projekti onnistui erittäin hyvin ja sen loputtua toiminta siirtyi Raahen seudun
Hyvinvointikuntayhtymän hallinnoimaksi vakiintuneeksi toiminnaksi. Yhdistyksellä on pitkä
kokemus Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman projektin hallinnoimisesta ja halua ottaa
uusi haaste vastaan.
2. PROJEKTIN TAUSTAA
Raahen Psyyke ry:n työntekijät ovat kevään 2010 aikana tavanneet projektin merkeissä
yhteistyötahoja (A-klinikka / Langin keskus, sosiaalitoimi / sosiaalityöntekijät ja Satelliitti
työpaja, TYP eli työvoiman palvelukeskus, mielenterveyskeskus, A-kilta), joilta saadun
palautteen kautta ajatus projektin tarpeellisuudesta Raahen alueella on vahvistunut
(yhteistyötahojen lausuntoja toimitettu hakemuksen yhteydessä RAY:lle). Heidän kauttaan on
noussut muutamia keskeisimpiä ongelmakohtia esille, joihin projektin avulla tuodaan
parannusta. Tavoitteena on, että kolmen vuoden kokeilu- ja kehittämishankkeen aikana
saadaan luoduksi toimiva innovatiivinen malli kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palvelusta, joka
jää elämään Raahen alueelle projektin loputtua. Tarkoitus ei ole tehdä julkiselle sektorille
kuuluvaa toimintaa, vaan täydentää puutteita kolmannen sektorin voimin yhteistyössä
yhteistyötahojen kanssa. Projektin aikana hyödynnetään jo olemassa olevia tahoja (hyvänä
esimerkkinä TYP ja Taitoprofiilit oy) ohjaamalla ja neuvomalla kurssilaisia käyttämään ko.
palveluita.
2.1. Kaksoisdiagnoosi
Kaksoisdiangoonsin omaavalla henkilöllä on kaksi toisistaan riippumatonta sairautta, joista
toinen on päihderiippuvuus ja toinen on psyykkinen sairaus (esim. alkoholiriippuvuus ja
masennus). Kaksoisdiagnoosi –nimitystä on käytetty käytännön työssä väljästi kuvaamaan
myös kaikenlaatuisia alkoholin provosoimia psyykkisiä oireita ja toisaalta myös
alkoholiriippuvaisen kaikkia psyykkisiä oireita.
Epidemiologisten tutkimusten mukaan alkoholiriippuvaisilla ilmenee tutkimuskriteereistä
riippuen 15-55 % todennäköisyydellä elinaikanaan jokin muu ei-addiktiivinen psyykkinen
häiriö. 84 %:lla psyykkinen häiriö oli ilmaantunut ennen addiktiota (erityisesti
persoonallisuus- ja ahdistuneisuushäiriöt). Eri tutkimuksissa on todettu, että miehillä
alkoholiriippuvuus usein edeltää masennusta, kun taas naisilla masennus usein edeltää
alkoholiriippuvuutta. Alkoholiriippuvuus todettu yli 29-vuotiailla suomalaisilla (Health 2000
survey, Pirkola S. et al. 2005) miehistä 6.5 %:lla, naisista 1.4 %:lla ja yhteensä 3.9 %:lla.
Lähde: Mari-Kaarina Hiltunen, psykiatrian erikoislääkäri 27.1.2010 / luentomateriaali
3. PROJEKTIN TARPEELLISUUS
Tällä hetkellä kaksoisdiagnoosin omaavat kokevat edelleenkin olevansa väliinputoajia, heitä
juoksutetaan luukulta toiselle periaatteella "ei kuulu meille". Tällä projektilla pyritään
kaksoisdiagnoosin
omaavien
elämänhallinnan
paranemiseen,
yhteistyöverkoston
kokoamiseen ja kehittämiseen ja toimivan käytännön luomiseen Raahen alueelle.
Kurssimuotoinen toiminta on Jokilaaksojen Tiimi ry:n Elämän eväspaketti –projektin aikana
todettu hyväksi toimintatavaksi, joten valitsimme sen tämän projektin toimintarungoksi.
Lisäksi MTKL:n ja Sininauhaliiton yhteishanke PÄMI on mallina tämän hankkeen taustalla.
PÄMIn projektityöntekijä vieraili yhdistyksessämme huhtikuussa 2010 jakamassa heidän
projektin onnistumiskokemuksia ja antamassa hyviä neuvoja kaksoisdiagnoosin omaavien
kanssa työskentelyyn. PÄMIn projekti on ollut kohderyhmältään ja sisällöltään
samansuuntainen kuin tämä projekti. Saimme kattavan kuvan PÄMI-hankkeesta ja tässä
omassa projektissamme juurrutamme myös PÄMI-hankkeen hyviä käytäntöjä Raahen
seudulle. Projektissa hyödynnetään mm. PÄMIn työkirjoja, jotka valmistuvat juuri sopivasti
hankkeen alkamisen aikoihin.
Raahen Psyyke ry teki vuonna 2009 Jäsenkyselyn jäsenistölleen. Kyselystä on tehty syventävä
kvantitatiivinen tutkimus koskien mielenterveyskuntoutujia, joilla on myös päihdeongelma tai
muu riippuvuus. Kyselyn ja analyysin tuloksia tullaan hyödyntämään tässä projektissa ja
analyysin pohjalta mm. ennaltaehkäisyn ja tiedottamisen merkitys korostui ja siihen tulee
panostaa. (Tanja Kippola, Kemi-Tornion AMK 2010)
4. KOHDERYHMÄ
Projektin kohderyhmänä ovat kaksoisdiagnoosin omaavat nuoret ja työikäiset henkilöt
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän (Raahe, Pyhäjoki, Vihanti, Siikajoki) alueella.
Projektin aikana on tavoitteena saada noin 30 eri henkilöä kiinnittymään toimintaan ja
samalla saada heille elämään laatua ja elämänhallintaa. Projektin aikana järjestetään kolme
kurssimuotoista ryhmää, joihin kuhunkin otetaan noin kymmenen (10) ihmistä mukaan.
Ensimmäisen kurssin kohderyhmä painottuu työelämässä oleviin mielenterveyskuntoutujiin,
joilla on myös päihdeongelmaa. Osittain ennaltaehkäisevässä mielessä toteutettavan
kurssin kautta osasta osallistujia koulutetaan lisäksi kokemuskouluttajia / vertaistukijoita
seuraavien kurssien osallistujille ja muille kohderyhmään kuuluville. Koulutuksessa
hyödynnetään yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan koulutusta sekä Jokilaaksojen Tiimi ry:n ja
MTKL:n ryhmänvetäjäkoulutuksia. Kurssitoiminta painottuu iltoihin ja viikonlopuille, jotta
työssäkäynti kurssin rinnalla onnistuu.
Kohderyhmäläiset voivat olla töissä, sairaslomalla, työttöminä työnhakijoina, kuntouttavassa
työtoiminnassa tms. Varsinaista diagnoosia kohderyhmäläisiltä ei vaadita, vaan projektiin
osallistuvien mielenterveyskuntoutujien oma kokemus omasta päihteidenkäytöstä riittää
pääsyksi kurssille.
5. TAVOITE
Projektin tavoitteena on saada ihmisille parempi arki sekä tietoa ja taitoja
käytännönasioista. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia
uhkaavien ongelmien ehkäiseminen. Samalla ehkäistään suurempia ja vakavampia
kansanterveydellisiä ongelmia. Mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien jatkeeksi yleensä
kasaantuu velkoja ja raha-ongelmia.
• päihteidenkäytön vähentyminen / lopettaminen ja mielenterveysongelmien
helpottuminen
• kokonaisvaltainen hyvinvointi (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen)
• elämänhallinnan ja elämänlaadun lisääntyminen
• arjessa selviytymisessä tukeminen / arjen hallinta
o tietoa sosiaalisiin taitoihin
o tietoa taloudenhallinnasta
o osallistumismahdollisuuksia
• syrjäytymisen ehkäiseminen
• vastuun ottaminen
• itsetunnon kohentuminen
Projektin aikana koulutetaan ensimmäisen kurssin kurssilaisista vertaistukijoita
kaksoisdiagnoosin omaaville henkilöille ja muutamasta kokemuskouluttajat seuraaville
kursseille projektityöntekijöiden työpareiksi. Koulutusten järjestämisessä hyödynnetään
yhdistyksen omaa vapaaehtoistoiminnan koulutusta ja Jokilaaksojen Tiimi ry:n ja MTKL:n
ryhmänvetäjäkoulutuksia. Lisäksi perustetaan vertaisryhmä kaksoisdiagnoosin omaaville,
joka kokoontuu viikonloppuisin. Iltaisin ja viikonloppuisin yksinäisyys ja päihteidenkäyttö
lisääntyvät, joten on tärkeää saada mielekästä tekemistä ja sisältöä juuri näille ajankohdille.
Vertaisryhmä sisällytetään alusta asti yhdistyksen varsinaiseen toimintaan osaksi yhdistyksen
vertaistoimintaa. Myös vertaistukitoiminta siirtyy yhdistyksen tukihenkilötoiminnan alaiseksi
toiminnaksi ja näin projektin avulla saadaan kaksoisdiagnoosin omaavien toiminta
sisällytettyä yhdistyksen oman toiminnan alaisuuteen ja toiminnan jatkuvuus turvattua.
Nykyinen kaksoisdiagnoosin omaavien ryhmä, joka toimii yhteistyössä A-klinikan kanssa,
jatkuu projektin toiminnassa ja ohjaajina toimivat A-klinikan työntekijä ja projektivastaava.
Projektin aikana luodaan toimiva yhteistyömalli päihdepuolen ja mielenterveystoimen
välille, samalla kahden luukun pompotus loppuu ja ihminen saa kokonaisvaltaista hoitoa ja
kuntoutusta ongelmiinsa. Tarkoitus luoda toimiva malli, jolla kuntayhtymä voi jatkossa
toteuttaa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta kaksoisdiagnoosin omaavien ihmisten
kanssa työskennellessään.
Projektin aikana tiedotetaan päihde- ja mielenterveysasioista työnantajille, kouluille ja
suurelle yleisölle mm. yleisötilaisuuksien, lehtijuttujen, kotisivujen ym. tiedotuskanavien
avulla. Samalla tehdään tiedotus- ja valistustyötä ja vähennetään ennakkoluuloja
kaksoisdiagnoosin, mielenterveysongelman tai päihdeongelman omaavia kohtaan.
Lisäksi projektin aikana luodaan Raahen Psyyke ry:n nettisivuille projektille oma osionsa,
mistä löytyy helposti ja vaivattomasti linkit esimerkiksi hoitavien tahojen yhteistyötietoihin,
kattava teoriakokonaisuus mielenterveys- ja päihdeasioista ym. monipuolinen ja helposti
löydettävä tieto. Nettisivuja voivat esimerkiksi työterveyshuollon ja muut hoitoalan työntekijät
käyttää päivittäisessä työssään kohdatessaan kaksoisdiagnoosin omaavia asiakkaita.
6. TOTEUTUS
Projekti toteutetaan kurssimuotoisena. Kursseja tarjotaan ja kokeillaan eri mittaisina ja niihin
kootaan noin kymmenen hengen suljettu ryhmä. Ensimmäinen kurssimuotoinen ryhmä kestää
5 kuukautta. Kurssit toteutetaan Raahessa, mutta kursseille voivat osallistua myös lähikuntien
kaksoisdiagnoosin omaavat henkilöt (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, Vihanti). Kursseilla
työskennellään ryhmätoiminnan avulla.
Kurssien peruspakettiin kuuluu mm. terveyttä (liikuntaa, ravitsemusta ym.), taloudenhallintaa
ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä teemoja sekä koulutusta ja työtä käsittelevät osiot. Lisäksi
sisältöä suunnitellaan ryhmäläisten kanssa yhteistyössä kunkin kurssin toiveet ja tarpeet
huomioiden. Kunkin kurssin alussa jokaisella kurssilaisella on mahdollisuus jakaa oma
tarinansa muiden kanssa.
Projekti on kurssimuotoinen kehittämishanke, jonka aikana osallistujat saavat ryhmätukea
arjenhallintaansa käytännössä. Kurssilla mm. laitetaan ruokaa yhdessä, tutustutaan oman
alueen eri harrastusmahdollisuuksiin, perehdytään erilaisten tukimuotojen hakemiseen,
opetellaan sosiaalisissa tilanteissa toimimista, käydään taloudenhallintaa läpi ym. osaalueisiin perehtymistä, joilla koetaan puutteita.
Ryhmätoimintaa järjestetään yhteistyössä yhteistyötahojen
mielenterveyskeskus).
Lisäksi projektin aikana luodaan toimivat nettisivut tiedotukseen.
6.1.
kanssa
(A-klinikka
ja
Ohjausryhmä
Projektin aikana kootaan moniammatillinen ohjausryhmä, joka koostuu yhteistyötahoista niin
mielenterveys- kuin päihdepuolelta ja lisäksi mm. työ- ja elinkeinohallinnon puolelta.
Ohjausryhmään valitaan myös kokemusasiantuntija(t) eli kaksoisdiagnoosin omaava henkilö
sekä yhdistyksen hallituksen edustaja. Ohjausryhmä seuraa ja valvoo projektin etenemistä,
tavoitteiden saavuttamista ja antaa palautetta. Ohjausryhmän kautta projektia saadaan hyvin
markkinoitua yhteistyötahoille ja sitä kautta myös toimintamallia juurrutettua mielenterveysja päihdetyöhön. Ohjausryhmän tehtävänä on myös arvioida moniammatillisen näkökulman
kautta hankkeen etenemistä sekä miettiä kehittämistoimenpiteitä.
6.2.
Osallistujien kartoitus
Osallistujat kurssille kartoitetaan yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa tai osallistujat voivat
olla itse yhteydessä kurssin järjestäjään. Jokaiselle kurssille otetaan noin kymmenen
kaksoisdiagnoosin omaavaa henkilöä. Osallistujien päihteidenkäytön tulee olla kurssin aikana
hallinnassa / hoidossa, jotta osallistuminen mahdollistuu. Diagnoosia ei vaadita, vaan
pääsyvaatimuksena kurssille on asiakkaan oma halu muutokseen ja kokemus omasta
päihteiden liiallisesta käytöstä.
Sekä mielenterveys- että päihdehoito hoituu hoitotahojen kautta, se ei ole
projektityöntekijöiden vastuulla. Kurssilaisilta vaaditaan sitoutumista ja omaa vahvaa halua
saada elämänmuutosta aikaan. Korvaushoidossa olevien päihdekuntoutujien osallistuminen
kurssille mietitään kunkin kohdalla erikseen yksilöllisesti ja kurssin kokonaisuutta ajatellen.
Ensimmäiselle kurssille kootaan ensisijaisesti työssäkäyviä kohderyhmäläisiä, joita
tavoitetaan myös työnantajien, työterveyshuollon ja lehti-ilmoitusten avulla.
6.3.
Osallistujien määrä
Kolmivuotisen projektin aikana tavoitetaan yhteensä 30 kaksoisdiagnoosin omaavaa henkilöä.
Lisäksi asioista (päihteistä, mielenterveysongelmista ym.) tiedotetaan monille eri tahoille mm.
yleisöluentojen ja lehtijuttujen avulla. Ryhmiin voi osallistua muitakin, kuin kursseille
osallistuneita kuntoutujia.
6.4.
Kurssitoiminnan käynnistäminen ja projektin aikataulu
Projektin aikana järjestetään kolme kurssimuotoista ryhmää. Jokaiselle kurssille osallistuu
noin 10 henkilöä ja kaiken kaikkiaan yksi kurssi kestää noin puoli vuotta (tiivis kurssipaketti
ja kurssin loputtua työelämään, koulutukseen, vertaistukijaksi, yhdistystoimintaan tms.
kiinnittyminen). Lisäksi perustetaan vertaisryhmä kaksoisdiagnoosin omaaville henkilöille ja
koulutetaan osasta kurssilaisista kokemusasiantuntijoita seuraaville kursseille. Lisäksi
perustetaan projektityöntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa yhdessä ryhmiä
kaksoisdiagnoosin omaaville kuntoutujille (A-klinikka ja mielenterveyskeskus).
6.4.1. Kevät 2011
Projektin käynnistys. Rahoituksen varmistuttua käynnistetään projekti. Ensimmäisenä
palkataan projektivastaava, joka hoitaa käytännön asiat; vuokraa tilat, hankkii työvälineet ym.
Toinen projektityöntekijä työskentelee osa-aikaisesti keskittyen esnisijaisesti itse kurssien
sisällön suunnitteluun ja ohjaamiseen projektivastaavan työparina. Projektivastaava
suunnittelee projektiesitteen, seuranta- / palautelomakkeen ja hän vastaa tiedotuksesta ja
markkinoinnista. Kesällä alkaa kurssilaisten kartoitus ja ensimmäisen kurssin sisällön
suunnittelu. PÄMIn projektityöntekijät vierailevat yhdistyksessä.
6.4.2. Syksy 2011
Ensimmäinen kurssi käynnistyy. Kurssi kestää viisi kuukautta, 2-3 päivää / iltaa viikossa.
Ensimmäisen kurssin kohderyhmä painottuu työelämässä oleviin mielenterveyskuntoutujiin,
joilla on myös päihdeongelmaa. Osittain ennaltaehkäisevässä mielessä toteutettavan kurssin
kautta osallistujat koulutetaan kokemuskouluttajiksi / vertaistukijoiksi seuraavien kurssien
osallistujille. Kurssitoiminta painottuu iltoihin ja viikonlopuille, jotta osallistujien työssäkäynti
kurssin rinnalla onnistuu.
Syksyllä osallistutaan valtakunnallisille Päihdepäiville sekä muihin mielenterveys- ja
päihdealan koulutuksiin.
6.4.3. Kevät 2012
Keväällä 2012 on ensimmäisen kurssin lopetus ja arviointi. Kokemusasiantuntijat
perehdytetään seuraavalle kurssille. Lisäksi aloitetaan uusien kurssilaisten kartoitus
yhteistyötahojen kanssa ja käynnistetään vertaisryhmätoiminta ja vertaistukitoiminta.
Käynnistetään projektivastaavan ja yhteistyötahojen vetämät yhteiset ryhmät (A-klinikka ja
mielenterveyskeskus).
Toisen kurssin markkinointi ja aloitus. Kurssin aikana kurssilaisia tuetaan osallistumaan jo
olemassa oleviin palveluihin: projektivastaava ohjaa muihin palveluihin ja pyrkii
itsenäistämään kuntoutujat. Toisen kurssin aikana luodaan vertaistukisuhteet kurssilaisten ja
kokemusasiantuntijoiden välille.
Kokemusasiantuntijan käyttö kursseilla projektityöntekijöiden rinnalla tuo kurssille
vertaisuuden näkökulman. Kokemusasiantuntija jakaa oman tarinansa kurssin alussa. Hän on
mahdollisuuksien mukaan läsnä kursseilla. Hänet valmennetaan ennen kurssin alkua ja
työntekijät antavat hänelle jatkuvaa tukea ja koulutuksellista palautetta. Lisäksi
kokemusasiantuntija antaa projektityöntekijöille palautetta. Kokemusasiantuntija on
eräänlainen tulkki kurssilaisten ja projektityöntekijöiden välillä. Hän ylläpitää keskustelua ja
jakaa omia kokemuksiaan sekä tukee ja kannustaa kurssilaisia. Kokemusasiantuntija tuo
kurssille kuntoutujan näkökulmaa.
6.4.4. Syksy 2012
Projektissa tehdään jatkuvaa seurantaa ja arviointia ja otetaan palautetta sekä suullisesti että
kirjallisesti vastaan niin kurssilaisilta, kuin myös yhteistyötahoilta. Projektin arvioinnissa
hyödynnetään yhdistyksen arviointisuunnitelmaa, joka valmistui syksyllä 2010. Syksyllä
2012 tehdään syvempi väliarviointi projektin etenemisestä ja tuloksista ja tarvittaessa
projektin toimintarunkoa muokataan.
6.4.5. Kevät 2013
Kolmannen kurssin aloitus. Kurssin toteutuksessa hyödynnetään väliarvioinnin tuloksia ja
tarvittaessa kurssin toimintamallia kehitetään.
6.4.6. Syksy 2013
Syksyllä 2013 kootaan kaikkien kolmen kurssin kurssilaiset yhteistapaamiseen ja käydään
tilannekatsausta läpi; onnistuiko projekti ja mitä saatiin aikaan. Perustetut ryhmät jatkavat
edelleen kokoontumisiaan.
Loppuarvioinnin teko käynnistyy. Projektin tuotokset ja onnistumiskokemukset esitellään
yhteistyötahoille.
6.4.7. Kevät 2014
Projektin lopetus. Tavoitteena saada luotua kolmen vuoden aikana toimiva malli, joka jää
elämään Raahen alueelle.
V. 2011
V. 2012
V. 2013
V. 2014
7.
KEVÄT
Projektin aloitus
Toinen kurssi käynnistyy
Kolmas kurssi käynnistyy
Projektin lopetus
YHTEISTYÖTAHOT
SYKSY
Ensimmäinen kurssi
käynnistyy
Väliarviointi
Yhteistapaaminen
Loppuraportin teko
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä; Mielenterveyskeskus, Langin keskus ja Vihernikkari
Raahen Kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus, Satelliitti-projekti
Työvoiman palvelukeskus TYP
Työ- ja elinkeinotoimisto
A-kilta
Ruukin Kimppa ry
oppilaitokset
muut kolmannen sektorin toimijat
Kaste-hanke, Terveempi Pohjois-Suomi -osahanke
Lisäksi tiedotus mm. AlAnon- ja AA –kerhoihin projektista.
Osalta yhteistyötahoja kirjalliset sopimukset sitoutumisesta projektiin liitteenä.
8.
HENKILÖSTÖ
Projektiin palkataan projektivastaaja (AMK), joka vastaa projektin etenemisestä,
markkinoinnista ja hallinnon tehtävistä (seuranta, arviointi ja raportointi). Lisäksi hän
suunnittelee kurssien sisällön ja toimii kursseilla vetäjänä apunaan työpari, joko
projektityöntekijä tai kokemusasiantuntija. Projektityöntekijä palkataan aina kurssien ajaksi.
8.1.
Muut resurssit
8.1.1. Vuokratilat.
Projektille vuokrataan tilat, joissa sijaitsevat projektityöntekijöiden toimistot. Kurssien
vetämiseen kartoitetaan ilmaisia kokoontumistiloja yhdistyksen omia tiloja hyödyntäen tai
kaupungin, kuntayhtymän ja muiden yhteistyötahojen kokoontumistiloja kartoittamalla.
8.1.2. Työvälineet
Projektivastaavalle hankitaan toimivat työvälineet; kannettava tietokone, videotykki, tulostin,
kännykkä ym. Lisäksi hankitaan toimitiloihin tarvittavat huonekalut. Työntekijöiltä vaaditaan
oman auton käyttömahdollisuus.
9.
SEURANTA JA ARVIOINTI
9.1.
Hallitus ja toiminnanohjaaja
Hallitus seuraa ja arvioi noin kerran kuukaudessa kokouksissaan projektin etenemistä.
Projektivastaava raportoi aktiivisesti yhdistyksen toiminnanohjaajalle projektin eri vaiheista
ja talouden hallinnasta. Lisäksi tilitoimisto tekee kolmen kuukauden välein välitilinpäätöksen
projektin taloudesta, joka käydään aina hallituksessa läpi. Hallituksen valitsema
rahastonhoitaja käy projektin laskut ja kuitit kuukausittain läpi ja projektivastaava raportoi
menoista ja tuloista aktiivisesti rahastonhoitajaa ja toiminnanohjaajaa. Taloudenhoidosta
vastaa käytännössä yhdistyksen järjestösihteeri. Näin projektin toiminta linkittyy lähemmäs
yhdistyksen omaa toimintaa. Järjestösihteerin ja yhdistyksen toiminnanohjaajan
vastuuttaminen myös projektista on koettu Kaukorannan Kukka –puutarhaprojektin aikana
hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi.
Kaukorannan Kukka - puutarhaprojektin loppuraportin mukaan ”Ammatillinen osaaminen
korostui projektin keston rajallisuuden, kehittämisen ja suuren vastuun takia. Hallitus joutui
projektin aikana sekä työnantajana että taloudellisen vastuun kantajana välillä hyvinkin
vaikeasti hallittavien vastuiden eteen. Toiminnanohjaajan työnkuva selkiyttäminen tehtiin
vuoden 2006 syksyllä, joka asetti toiminnanohjaajan vastaamaan selkeämmin myös projektin
henkilöstö- ja talousasioista. Mikäli yhdistys jatkossa hallinnoi projekteja, on hallinnollinen
kuvio selkeämpi kuin puutarhaprojektin alkaessa. ”
9.2.
Ohjausryhmä / yhteistyötahot
Projektin aikana kootaan moniammatillinen ohjausryhmä, joka koostuu yhteistyötahoista niin
mielenterveys- kuin päihdepuolelta ja lisäksi mm. työvoimahallinnon puolelta. Ohjausryhmä
seuraa ja valvoo projektin etenemistä, tavoitteiden saavuttamista ja antaa palautetta.
Ohjausryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Yhteistyötahojen mielipiteitä kysellään sekä
suullisesti että kirjallisesti projektin edetessä.
9.3.
Työntekijät ja kurssilaiset
Projektivastaava tekee jatkuvaa seurantaa ja arviointia projektin etenemisestä.
Projektivastaava kirjaa projektin aikana tehdyt toiminnat (infotilaisuudet, markkinoinnin,
lehtijutut, tiedustelut, kurssilaisten määrät ym.) ja raportoivat kaikesta esimiestä / hallitusta /
ohjausryhmää. Lisäksi kurssilaisilta pyydetään suullisen palautteen lisäksi kirjallista
arviointia. Projektille laaditaan oma seuranta- ja arviointijärjestelmä ja selkeä suunnitelma
yhdistykselle kesäkuussa 2010 valmistuvan arviointisuunnitelman pohjalta.
9.4.
Opinnäytetyö
Kannustetaan alan opiskelijoita tekemään useita tutkimuksia, jotka pureutuvat
vaikuttavuuden arviointiin monipuolisesti; prosessien näkökulmasta ja asiakasnäkökulmasta.
10. MAHDOLLISET RISKIT
-
ei saada kurssilaisia sitoutumaan
työssäkäyvien kurssilaisten jaksaminen
henkilöstöresurssit mitoitettu liian pieniksi
kurssien määrä suhteessa aikaan liian suuri (väliarvioinnissa projektin suuntaa
voidaan muuttaa)
verkoston kokoaminen ja sitouttaminen
11. TALOUS
Yhdistyksen hallitus vastaa viimekädessä projektin toteutuksesta ja seuraa taloutta.
Tilitoimisto tekee kolmen kuukauden välein välitilinpäätöksen, jonka hallitus käy läpi ja
hyväksyy. Yhdistyksen järjestösihteeri vastaa käytännössä taloudenhoidosta.
Raha-automaattiyhdistyksen projektirahoitus Ci on projektin tärkein rahoituslähde.
Projektiavustuksella katetaan työntekijöiden palkkakulut ja muut hallinnolliset kulut. Osa
kurssilaisista osallistuu projektin järjestämään toimintaan kuntouttavalla työtoiminnalla, josta
projektille tulee lisätuottoa Raahen psyyke ry:n ja Raahen, Siikajoen, Vihannin ja Pyhäjoen
kaupungin / kunnan ostopalvelusopimuksen mukaan 10 € / pv. Kuntouttavan työtoiminnan
tuotoilla kustannetaan mm. kurssilaisten ruokailukulut sekä muut kurssin järjestämisestä
aiheutuneet kulut, ks. talousarvio.