Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista
Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Pääkirjoitus Maamme työllistävin ala S osiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistaminen, ns. SOTE-uudistus on keskittynyt palvelujen järjestämisvastuurakenteisiin. Keskustelua käydään siitä, minkä kokoinen kunta missäkin tapauksessa voisi kyetä vastaamaan siitä tai tästä palvelusta. Kunniakkaan historian omaavan palvelujärjestelmämme uudistamisen haasteet ovat kuitenkin moninaisemmat. Väestön vanhetessa ja nuorisoikäluokkien pienentyessä työikäisen ja työssä olevan väestön osuus supistuu. Puhutaan huoltosuhteen vinoutumisesta: vaikka eläkkeelle siirtyvien ihmisten varallisuus, työeläkkeiden taso ja ostovoima on aiempia eläkeläisikäpolvia suurempaa, entistä vähemmän on sitä väestönosaa, jonka työllä Suomi saa vientituloja korkeaan osaamiseen perustuvista tuotteista ja palveluista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotoksen arvo kansantaloudessa on vuositasolla noin 22 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien SOTE-menot ovat yli 16 miljardia euroa, yli puolet niiden kokonaismenoista. Kysymys kuuluukin: pystytäänkö nämä menot kattamaan ilman julkisen talouden jatkuvaa velkaantumista ja kuntaverojen nostoa? SOTE-ala on maamme työllistävin ala, sen henkilöstön osuus työllisestä työvoimasta on yli 17 prosenttia, suurempi kuin teollisuuden. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt alan työvoimatarpeita ja -tarjontaa seuraavan reilun kymmenen vuoden tähtäimellä. Vaikka kaikki menisi nappiinsa, alan työvoimavajaus vuonna 2025 on lähes 20 000 henkilöä. Tarvitaan useita samanaikaisesti toteutettavia toimia, jotta työvoimatarpeen kasvu saadaan kuriin. Palvelujen tuotantotapojen uudistaminen yhtä aikaa asiakkaan oman valinnanvapauden lisäämisen kanssa on tehokas keino lisätä tuottavuutta. Kun asiakas saa itse valita palvelun tuottajan, joutuu tuottaja yrittämään parhaansa laadun takaamiseksi. Erilaisten tuottajien aito ja terve kilpailu takaa sen, että palvelujen hinta ja laatu vastaavat toisiaan. Kuntien ostaessa kuntalaisilleen sosiaali- ja terveyspalveluja hankintamenettelyt ovat toimivien markkinoiden A ja O. Halvimman hinnan sijasta pitäisikin kilpailuttaa tuloksia ja vaikuttavuutta ja nimenomaan asiakkaan näkökulmasta. Väestö ikääntyy ja ikääntyvän väestön palvelujen tarpeet muuttuva varsinkin laadullisesti. Tämän hetken viisi- ja kuusikymppiset vanhenevat eri tavalla kuin heidän vanhempansa tai isovanhempansa. He haluavat valita ja vaikuttaa palveluihinsa ja odottavat yksilöllistä palvelua. Hyvinvointialan yrittäjillä on edessään ainutlaatuinen mahdollisuus osoittaa osaamisensa, joustavuutensa ja luovuutensa tuomalla markkinoille juuri sellaisia palveluja, joita kansalaiset tarvitsevat ja haluavat. Raaseli – Raahen seudun yrityksistä ja niille suunnatuista palveluista kertova lehti Raahen seudun yrityksille. Ilmestyy painettuna kaksi kertaa vuodessa. Sähköinen pdf-versio luettavissa www.rsyp.fi. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelujen tavoitteena on edistää mahdollisimman hyvin seudun yritysten toimintaa, kilpailukykyä ja kasvua, ja parantaa siten koko seudun elinvoimaisuutta nyt ja tulevaisuudessa. nallisten ohjelmien ja suunnitelmien täytäntöönpano. Julkaisija: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja Raahen seudun yrityspalvelut, Rantakatu 8 D, 92100 RAAHE Toimituskunta: Päätoimittaja Risto Pietilä, Lauri Laajala, Leena Harju, Merja Hammar Toimitus, ulkoasu ja taitto: Idea Illuusia Kuvat: Yritykset, Raahen seudun yrityspalvelut/Leena Harju, Merja Hammar, Jaakko Mylly Raahen seutukunnan kehittämiskeskus www.raahenseutukunta.fi Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen tehtävä on toteuttaa Raahen kaupungin sekä Siikajoen ja Pyhäjoen kuntien yhdessä sopimaa kehittämisen strategiaa. Lisäksi sen tehtäviä ovat alueellinen edunvalvonta, elinkeinopalvelut sekä vahvistettujen seutukun- Ulla-Maija Laiho Kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi/hyva YRITTÄJÄ – päivitäthän tietosi Raahen seudun yrityspalvelujen Yrityshakemistoon www.rsyp.fi! Raahen seudun yrityspalvelut 2 Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Hevonen työkaverina Valkoinen poni nostaa päänsä ulkoaitauksessa ja seuraa tarkasti tulijan kulkua. Samanaikaisesti lyhytjalkainen koira juoksee kohti ja tervehtii omalla tavallaan nuuskutellen lahkeita ja heittäytyy selälleen rapsutettavaksi. Paikka, johon tällä tavoin toivotetaan tervetulleeksi, on ratsastusterapeutti Pauliina Tuomivaaran koti ja yritys. V uosituhannen alussa Pauliina Tuomivaara toimi vielä virassa psykologina, mutta oma kiinnostuneisuus vei hänet kolmivuotiseen ratsastusterapeuttikoulukseen. Yrittäjäksi hän ajatui pikkuhiljaa ihan vahingossa vuonna 2005. Ensin viran ohessa päivää–kahta viikossa, sitten vähitellen asiakkaat lisääntyivät ja lopulta hän otti viimeisen askeleen ja alkoi täysipäiväisesti harjoittaa ratsastusterapiaa vuonna 2010. Ratsastusterapiayrittäjyys ei ole tavallisen ratsastuskoulun pitämistä. Asiakkaat ovat psyykkisesti oireilevia lapsia ja nuoria, jotka tulevat terapiaan lääkärin lähetteellä. Maksajatahoina ovat mm. kunnat, lääkinnällinen kuntoutus sekä asiakkaat itse. Työasuna tuulipuku Ensimmäiset neuvot mitkä Pauliina yrittäjänuralleen sai olivat: 1) hanki hyvä kirjanpitäjä, ja 2) maksa verot ja kunnon YEL:lit itsellesi. Ensialkuun hän yritti pitää itse pienimuotoista kirjanpitoa, mutta pian totesi olevan parempi, jos antaisi ammattilaisen hoitaa senkin. Paperityötä on muutenkin, kun on tehtävä välillä tarjouksia, pitää asiakasrekisteriä, tehdä kirjalliset terapiasopimukset ja antaa hoito- ja välipalautteita. Tosin paperityön määrä on pienempi kuin aikaisemmin virassa toimiessaan, mutta silti aikaa niihin kuluu varsinaisen terapiantyön lisäksi. – Yhden päivän viikossa käyn tekemässä perinteistä peruspsykologin työtä. Se on siistiä sisähommaa, jota ei tarvitse tehdä tuulihousuissa, Pauliina naurahtaa. Hän on aktiivisesti kerännyt myös verkostoja ja vertaistukea ympärilleen muista psykologeista, ratsastusterapeuteista ja osallistuu säännöllisesti erilaisiin koulutuksiin. Lisäksi hän kirjoittaa alan artikkeleita lehtiin ja oppaisiin. Luonto hoitaa ja parantaa Palkitsevinta työssä on lapsen voinnin paranemisen seuraaminen. Ne tilanteet, joissa näkee että vuorovaikutus hevosen kanssa onnistuu. – Se, miten väkivaltainen ja raju lapsi silittelee poneja ihan oma-aloitteisesti. Lapsi, josta on sanottu, ettei hänellä ole 3 empatiakykyä, kysyy minulta, että eihän tähän poniin satu, kun putsaa sen kavioita, Pauliina toteaa. Omaa hyvinvointiaan terapeutti hoitaa myös hevosten kautta. Ne ovat voimavara, joka jaksaa ilahduttaa. Vuorovaikutus eläimen kanssa, luonto, ulkoilu, pyöräily ja uinti, siinä muutamia jaksamista edesauttavia asioita henkisesti rankassa työssä. – Vakioreittini potilaitten kanssa kulkee tästä kodilta 10 minuutin matkan tuonne meren rantaan, Pauliina kertoo. – Eräs vilkas ADHD-poika, joka on motorisesti hyvin kehittynyt, hyppii selästä pois ja takaisin ponin kävellessä. Hän käy välillä katsomassa miten muurahaiset ovat heräilleet ja kevään eteneminen ihmetyttää poikaa joka kerta. Lasten kanssa ei koskaan ole kahta samanlaista päivää. Pula terapeuteista Ratsastusterapeuteista on huutava pula. Lähimmät kollegat Pauliinalla ovat Oulussa, Kokkolassa ja Kajaanissa. Hän saa jatkuvasti yhteydenottoja mm. Ylivieska-Kalajoki -suunnalta, koska siellä ei alan yrittäjiä ole. – Markkinarakoa olisi ja terapia-alalle tarvittaisiin kipeästi lisää auttajia. Minuakin on pyydetty monesti laajentamaan toimintaani, mutta en ole vielä valmis siihen, hän sanoo. Ratsastusterapeutin koulutus kestää kolme vuotta ja sitä järjestää Suomen Ratsastusterapeuttiyhdistys yhteistyössä Ypäjän Hevosopiston kanssa. Hevonen avaa väyliä Eikä unohdeta itse terapeutin työkalua, hevosta. Hevonen on herkkä ja rauhallinen laumaeläin, joka tuo kanssaan toimivien lasten ja nuorten tunteita pintaan ja toimii ratsastajansa peilinä. Se aistii herkästi ihmisen mielentilat ja avaa terapeutille väylän hoidettavan mieleen. Pauliinan päivä Klo 7.30. Hevoset ulos aitaukseen, tallityöt, harjoittelijoiden ohjeistus, hevosten ruokinta, heinätyöt, lumityöt Klo 12–17. Terapiatyötä tunti kerrallaan, pienet tauot asiakkaiden välissä Työpäivän jälkeen paperityöt, omat harrastukset, perheen kanssa puuhastelua, ulkoilua. Työajat sopivat hyvin alakouluikäisten lasten äidille. Isä hoitaa lapset sitten iltapäivisin. Hyvät terapiahevoset ovat aika harvinaisia. Kansikuvatähtemme on Prinssi, Pauliinan uusin löytö, kahden muun hepan laumaan alkututustumisten jälkeen hyvin sopiva 14-vuotias risteytysponi. Hevosten seurassa viihtyy myös 9-vuotias länsigöötanmaanpystykorvanarttu Sara. Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Hyvinvointiala, mitä kaikkea se on? W ikipedian mukaan hyvinvointi viittaa yleiskielessä vaurauteen ja hyvään terveydentilaan. Yhteiskunnallisena käsitteenä hyvinvoinnille on erilaisia määritelmiä ja mittareita. Se koostuu useista tekijöistä, sekä mitattavista asioista että yksilökohtaisista arvostuksista ja tuntemuksista. Mitattaviksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleensä terveys, elinolot ja toimeentulo. Elinolojen käsitteellä voidaan kuvata hyvinvoinnin aineellista pohjaa. Yksilöllisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan taas sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Nämä hyvinvoinnin eri osatekijät tukevat yleensä toinen toistaan. Monipuolista tarjontaa Seutukuntamme hyvinvointipalvelujen valikoima on monipuolinen. Yrityksiä löytyy niin perinteisiltä kuin vähän erikoisimmiltakin aloilta. Lisäksi Raaheen on muodostunut useita hyvinvointialan keskittymiä, joissa monta yrittäjää tarjoaa palvelujaan samassa osoitteessa, kukin omaa huonetta tai nurkkausta hyväksikäyttäen. Yrittäjät ovat huomanneet, että tiloja jakamalla tulee selvää säästöä ja että asiakkaat löytävät heidät helpommin, kun samojen seinien sisällä on monenlaista tarjontaa. Esittelemme nyt tässä muutamia hyvinvointialan yrityksiä seutukunnastamme: Toisiaan tukevia palveluja keskitetysti: Kauneudenhoitoa, kynsistudiopalvelua, kampaamopalveluja: Kolmen naisen kauneudenhoitoalan keskittymä Koulukadun ja Kirkkokadun kulmauksessa. Ensin tilan jakoivat Kynsistudio Nail-Manian yrittäjä Hannele Mehtola ja kosmetologi Anna Eilola. Muutamaa vuotta myöhemmin mukaan samojen seinien sisälle saapui vielä kampaaja Pia Mathlin. Kauneuspiste Helmi tarjoaa hoitoja siis päästä varpaisiin. Kauneuspiste Helmi, lisätiedot: www.kauneushelmi.com Hierontaa, suolihuuhtelua, kuppausta, reikihoitoja...: Toinen hyvinvointialan yrittäjien yhteinen tila löytyy Asemakadulta. Siellä saman käytävän varrella asiakkaitaan palvelevat: • hierojat Veli-Martti ja Maria Sivula. He ovat erikoistuneet mm. Hierontahoitoihin, intialaiseen päähierontaan, hermoratahierontaan, kalevalaiseen jäsenkorjaukseen sekä raskauden aikaisiin hoitoihin. • Luontaishoitola Birgitan erikoisuutena on mm. suolihuuhtelut. Yrittäjänä toimii pyhäjokinen Lea Joensuu. • Hoitosauna Elviiran yrittäjä on Marianna Laine, joka palvelutarjonnasta löytyy hierontaa, kuppausta, infrapunasaunaa ja saunahoitoja. • Kauneushoitola Tuulikanteleen yrittäjä on vihantilainen Marja Kangasniemi. Hän tarjoaa monipuolisesti kosmetologisia hoitoja, hierontaa, reikihoitoja, intialaista päähierontaa, aromaterapeuttista reikienergiahierontaa, hermoratahierontaa, voice massagea sekä aivojumppaa. Lisätiedot: www.hierojasi.fi, www.leabirgitta.fi, www.suolihuuhtelu.com, www.hoitosauna.fi, www.tuulikannel.net Personal Training -palveluja: Mainioterveys on yhden naisen, Kaija Mainion, yritys, joka tarjoaa ensiapukoulutusta yrityksille, yhteisöille sekä yksityisille henkilöille. Ensiapukoulutus on Suomen Punaisen Ristin standardin mukaista koulutusta. Koulutukset ovat yrityksille Kela-korvattavia. Lisäksi Mainioterveys tarjoaa Personal Training palveluja: ryhmäliikuntaa, kuntosaliohjelmia sekä henkilökohtaisia liikuntaohjelmia niin vasta-alkajille kuin edistyneimmillekin liikunnasta kiinnostuneille. Myös yritysten henkilökunnalle voidaan järjestää työkykyä ylläpitävää liikunnallista toimintaa, kuntotestauksia ja liikuntaohjelmia. Kaija Mainiolla on liikunnan ammattitutkinto Vuokatin Urheiluopistosta sekä Trainer4you:n Personal Trainer -koulutus. Mainioterveys, lisätiedot: www.mainioterveys.fi 4 Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Lisäksi löytyy mm.: Kuntotestausta: Kisakontti liikunta- ja hyvinvointipalvelut tarjoaa asiantuntijapalveluita yrityksille ja yksityisille seutukunnan alueella. Palveluina mm. yrityksen henkilöstön kuntotestaukset, tyhy-liikunta, yksilövalmennus ja hierontapalvelut yrityksen tai Kisakontin omissa tiloissa Raahessa. Kisakontti, Ilkka Kontinaho, www.kisakontti.fi Kuntosali: Kunnon Paikka Oy tarjoaa puitteet aloitteleville ja pidemmälle ehtineille kuntosaliharrastajille. Palveluista löytyy mm. kuntosali, hieronta, kuppaus sekä Fysioline-tuotteiden myynti. Vihannin Kuntokeskus Kunnon Paikka, www.kunnonpaikka-vihanti.fi Puheterapiaa: Yksityisiä puheterapiapalveluita tarjoava yritys. Vastaanottotilat sijaitsevat Raahessa. Puheterapia voidaan toteuttaa sopimuksen mukaan myös asiakkaan kotona, päiväkodilla, koulussa tai muussa lähiympäristössä Raahen ja lähikuntien alueella. Yritys tarjoaa puheterapiapalveluita sekä julkisille tahoille että yksityisille asiakkaille. Puheterapiapalvelut Sirpa Lampela, www.puheterapiapalvelut.fi Hoivapalveluja: Hoivapalvelu Helmi tarjoaa luotettavaa ja ammattitaitoista hoiva- ja asiointiapua sekä laajan kirjon terveydenhuollon palveluja. Ratkaisut löytyvät niin tilapäiseen kuin pidempiaikaiseenkin hoidontarpeeseen. Seutukunnan ainoa yksityinen hoitopalveluntarjoaja, joka voi tehdä hoitotyötä eli jakaa lääkkeitä. Raahen Helmi, Tarja Haveri, www.raahenhelmi.fi Sijaishuoltoa: Sijaishuoltoa lapsille ja nuorille. Erityisosaamista ovat: psykiatrinen osaaminen, vahva perhe- ja verkostotyö, perheterapiapalvelut, arjen arvokkuuden tunnistaminen ja selkeä päivärytmi, eläinten hyödyntäminen mielenterveyden edistäjänä sekä vahva ja intensiivinen tuki lapsen/nuoren koulunkäyntiin. VillaNuttu sijaitsee rauhallisella, luonnonkauniilla paikalla noin kolme kilometriä Paavolan keskustasta. Sijoitukset VillaNuttuun voivat tapahtua avohuollon tukitoimenpiteenä, kiireellisenä sijoituksena tai huostaanoton kautta. VillaNutun tilat on rakennettu kodinomaisesti, jolla pyritään luomaan lasten arjesta mahdollisimman normaalia sekä ehkäisemään laitostumista. VillaNuttu, www.villanuttu.fi Elämyksellistä hevostoimintaa: Tmi Hirnuva hevonen tarjoaa yksilöllistä ja pienimuotoista hevostoimintaa: ratsastusta, koulutusta, elämyksiä sekä sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Lisäksi tallin muut eläimet ovat tuottamassa iloa ja elämyksiä. Puutarhanhoito ja muu luonto ovat läsnä tallin arjessa sekä pihamiljöössä. Talli sijaitsee Vihannin Möykkylän kylällä, lähellä Raahen rajaa. Tmi Hirnuva Hevonen, Riitta Pekkala, www.hirnuvahevonen.fi Asumispalveluja: Tarjoaa asumispalvelua aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Viihtyisät yhteistilat, joissa voi mm. tavata muita asukkaita, katsella televisiota tai lukea vaikkapa päivän lehdet. Asukashuoneet ovat tilavia yhden hengen huoneita. Mielenterveyskuntoutujan on mahdollista kuntoutua kohti itsenäisempää elämää. Kodillamme on kaksi asumispalveluyksikköä sekä kuusi tukiasuntoa. Raahen Palvelukoti, www.raahenpalvelukoti.fi Nämä esimerkkeinä Raahen seutukunnan laajasta hyvinvointipalvelujen tarjonnasta. Luonnostaan hyvinvoiva, Green Care -hanke L uonnostaan hyvinvoiva -hanke on PSK-Aikuisopiston koordinoima Pohjois-Pohjanmaan maaseudun elinkeinojen kehittämishanke. Green Care tarkoittaa luonnon ja maaseudun hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Green Care voi olla esimerkiksi hoivaa, kuntoutusta, virkistystä, matkailua tai opetusta. Green care -menetelmiin kuuluvat viherympäristön kuntouttava käyttö (mm. puutarhaterapia), eläinavusteiset (mm. ratsastusterapia, kaverikoirat) ja luontoavusteiset menetelmät (mm. seikkailukasvatus, ympäristökasvatus, ekopsykologia) sekä maatilan kuntouttava käyttö (mm. sosiaalinen työllistäminen). Green Care -toiminnan tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantaminen luonnon, eläinten, maatilojen ja viherympäristön avulla. Hankkeessa edistetään Pohjois-Pohjanmaan maaseudun elinkeinojen monipuolistumista, missä pääasiallisena kohderyhmänä ovat olemassa olevat ja tulevat Green Care -yrittäjät. Hankkeen aikana syntyvät tuotteet ja palvelut ovat kaikkien asiasta kiinnostuneiden hyödynnettävissä. Luonnostaan hyvinvoiva -hankkeessa järjestetään tiedotustilaisuuksia, työpajoja, teemapäiviä ja opintomatkoja. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Lisätietoja: PSK-Aikuisopisto, Kansankatu 47 B 3. krs, 90100 Oulu Projektipäällikkö Miia Latvala p. 044 312 0568 [email protected] Projektisuunnittelija Outi Ruokamo p. 044 312 0702 [email protected] luonnostaanhyvinvoiva.blogspot.com Löytyy myös Facebookista. 5 Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asialla Yhteistyökumppani Raaseli 1/13 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä järjestää lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut noin 35 000:lle alueen asukkaalle. Kuntayhtymän muodostavat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. S eutukuntamme väestö ikääntyy, mikä tarkoittaa, että julkisen palvelusektorin resurssit eivät tule riittämään. Tässä on yrittäjillä mahdollisuus ottaa haaste vastaan ja tulla mukaan tuottamaan vanhusten tarvitsemia palveluita. Eri-ikäiset ihmiset tarvitsevat tukea erilaisiin asioihin, sillä 30–40-vuotiaitten tarpeet ovat erilaiset kuin 50–70-vuotiaitten. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Hannu Kallunki toteaa: – Haluamme haastaa yrittäjiä miettimään, miten tämä väestön ikääntyminen hyödynnetään. Mitkä ovat ikääntyvien tarvitsemia palveluita ja mitkä palvelut auttavat heitä pärjäämään arjessa? Toimintakyvyn heikennyttyä on monien yhä vaikeampi pärjätä kotona. Perheenjäsenten, sukulaisten ja ystävien turvaverkko ei aina riitä. Maksukykyisiä vanhuksia on enenevässä määrin ja tulevaisuudessa heitä tulee vielä lisää. He tarvitsevat arkeensa monenlaista apua niin siivous- ja ruokapalveluina kuin myös asumisjärjelyiden ratkaisemisessa, mikä voi ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäy- tymistä. – Tässä tarvitaan asennemuutosta. Se, että joudumme rajaamaan omia palvelujamme, johtuu kuntien kantokyvystä. On hyvä huomata että valtaosa ihmisten hyvinvoinnista tuotetaan joka tapauksessa lähiympäristössä, siis perheen ja sukulaisten toimesta sekä yksityisen palvelusektorin toimesta. Julkisen sektorin rooli on kuitenkin varsin pieni. Voimavarat tarvitaan pääosin niiden ihmisten hyvinvoinnin tukemiseen, joilla ei turvaverkkoa ole ja niihin palveluihin, joita ei yksityinen sektori tarjoa, tuumaa Kallunki. – Jos kokonaisuutta katsotaan, niin tämä on se suuri kuva, että aina ei siis ole tarpeen kääntyä julkisen sektorin palvelujen puoleen. Ennaltaehkäisevää valistusta ja neuvontaa tarvitaan. Jokainen voi elämänvalinnoillaan ja tavoillaan vaikuttaa omaan ja läheisten hyvinvointiin ja terveyteen. Terveydenhoitoalan ammattilaisten toive on, että heidän panostaan tarvittaisiin entistä vähemmän. Palvelusetelimalli käytössä Hyvinvointikuntayhtymällä on oma roolinsa myös siinä, millä tavalla heidän vastuullaan olevia palveluja tuotetaan. Yksi keinoista on palvelusetelimalli. Palveluseteli tarjoaa asiakkaalle valinnanvaraa sen suhteen, miltä palveluntuottajalta hän ostaa tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon. Palveluseteli on nyt käytössä kotihoidossa. Valittavana on joko yksityisten palveluntuottajien tarjoamia palveluja tai hyvinvointikuntayhtymän tuottama palvelu. – Lopuksi muistuttaisin yrittäjiä pitämään huolta myös omasta hyvinvoinnistaan, kehoittaa Kallunki. E lämme aikaa, jolloin hyvinvoinnin ja yksilön itsestään huolehtiminen on noussut näkyvästi esiin eri medioissa. Aiheen ympärille on tehty tv-sarjoja ja lehtiä julkaistaan kasvavassa määrin. Kukaan ei pääse pakoon ohjeita terveellisistä elämäntavoista ja hyvinvoinnistaan huolehtimisesta. Mutta silti on hyvä muistuttaa itseään aina välillä ja tarkistaa omat ravinto- ja liikuntatottumuksensa. Lipsumisia tapahtuu ja erilaiset elämänvaiheet verottavat jaksamista, mutta tärkeintä on, että aika ajoin päivittää tilanteensa ja palaa terveyttä edistävälle tielle. Ihminen itse on oman muutoksensa tärkein tekijä ja muutos onnistuu silloin, kun ihminen kokee siitä olevan itselleen hyötyä. Pienilläkin valinnoilla on suuria vaikutuksia terveyteen, ja kun niiden saavuttamisessa onnistuu, kannustaa se jatkamaan. Esimerkiksi vaihtamalla ravinnossaan prosessoidut ruoat itsetehtyihin ja vaaleat jauhotuotteet täysjyvään, on tämä juuri sellainen yksi pieni päätös, mutta sillä on valtava vaikutus jaksamiseen ja yleiseen terveyteen. Omasta fyysisestä toimintakyvystä voi huolehtia monella tapaa. Liikuntaa voi harrastaa säännöllisesti tai sitten satsata hyötyliikuntaan käyttämällä hyväksi työmatkat ja vapaa-ajan. Tehdä vaikkapa koti- ja pihatöitä reippaalla otteella. Työn lomassakin on hyvä pitää lyhyitä liikunta- ja venyttelyhetkiä. Yhteystiedot: Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä PL 25, 92101 RAAHE Käyntiosoite: Rantakatu 4, 92100 Raahe Puhelinvaihde: 08 849 111 www.ras.fi Kuntayhtymäjohtaja Hannu Kallunki toivoo hyvinvointialalle lisää yrityksiä vastaamaan ikääntyvän väestömme tulevaisuuden palvelutarpeisiin. 6 Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 MUISTILIS Terveellinen ruokavalio läpi elämän kannattaa ja erityisesti kasviksia tulisi syödä suositusten mukaisesti eli noin puoli kiloa päivässä. Kuvassa Kerttu Heikkilä. 7 LLE! • Terveyten i ja hyvinvo intini ovat y investoinnit ritykseni tä . rkeimmät • Olen itse o man muuto kseni tärke • En yritä m in tekijä! uuttaa kerr alla kaikkea jutuilla on su , vaan jo pie uri merkity nillä s terveytee • Asetan itse ni. lleni pieniä, konkreettis ia tavoitteit a. SYÖMISES TÄ: • Syön päiv ittäin tasais esti: aamup lounaan, ta alan, kunno rvittaessa vä llisen lipalan sekä iltapalan, n päivällisen äin saan en ja ergiaa koko • Aterioihin päiväksi. i kuuluu ku ituja, täysjy vähärasvais vä leipää, kasv ta lihaa, pe iksia, hmeää rasv aa ja maito tuotteita. LIIKUNNAS TA: • Muistan ty ömatka- ja hyötyliikun • Harrastan nan. jotain muuta kin kuin pe • Liikun työ lkkää työnte n lomassaki koa. n vaikkapa venytellen. LEVOSTA: • Nukun tarp eeksi ja pala udun taas vi riittävä uni rkeäksi, sillä ja palautum inen tukeva ja parantava t minua työ t elämänlaa ssäni tuani. • Karsin stre ssitekijät m inimiin. • Nukun om an vuoroka usirytmini m ukaan. Kuntokeidas Vesipekassa järjestetään vesijumppaa monenikäisille ja -tasoisille. Reumayhdistyksen jumpassa osallistujat pitävät kuntoa yllä mm. lempeän vesiliikunnan muodossa. Osallistuminen on runsasta, kuten kuvasta näkee. Jumppaa vetämässä Erja Sarpola. www.ttl.fi Kuva: Riikka Holappa Kuva: Riikka Holappa TA YRITTÄJ Ä Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Ei pelkkää siivousta Olemme kaikki varmasti lukeneet lehdistä, miten vanhusten elämänpiiri kapenee heidän vointinsa ja jaksamisensa heikennyttyä. Enää ei kotoa niin vain lähdetä piipahtamaan naapurissa tai sukulaisilla, joten helpompi on jäädä kotiin television ääreen. Kotipalveluja tarjoava Sisko Korkala päätti tehdä asialle jotain ja tarjoaa muun muassa juuri näille vanhuksille siivouksen sivutuotteena seuran pitoa. K un paavolalaisen Sisko Korkalan miehelle tuli ongelmia kätensä kanssa, oli maatilatoimintaa supistettava. Lehmät laitettiin pois, mutta viljan viljelyä jatkettiin. Se ei kuitenkaan enää vienyt sitä kaikkea aikaa, mikä ennen oli mennyt navetoimiseen, joten Sisko sai ajatuksen tehdä pari päivää viikossa muutakin. Alunperin kodinhoitajan koulutuksen saaneena alkoi hän tuumia yrityksen perustamista ja kävi miettimisaikanaan Raahen Porvari- ja Kauppakoulun ”Minustako yrittäjä” -koulutuksen. Pulpetissa vietettyjen iltapäivätuntien aikana ajatus kypsyi ja tuttujen usuttamana Sisko päätti perustaa kotipalveluyrityksen. Omaishoitajat lähellä sydäntä Eräs väliinputoajien joukko, joihin Sisko halusi keskittyä, olivat omaishoitajat. He ovat oikeutettuja kolmen päivän kuukausivapaaseen, mutta harvalla on siihen mahdollisuus. Monet heistä eivät myöskään haluaisi viedä läheisiään laitokseen siksi aikaa, vaan pitäisivät mieluiten heidät kotona, omissa tutuissa ympyröissään. Joillakin oli jopa huonoja kokemuksia laitosvierailuista. He olivat sitä mieltä, että vanhus menee siellä huonompaan suuntaan, kun olot eivät ole ne tutut ja turvalliset. Esimerkiksi alzheimer-potilaille oma koti on kaikista paras paikka. Tähän tarpeeseen oli Siskolla tarkoitus vastata ja tulla omaishoitajan tilalle muutamaksi päiväksi kuukaudessa ja helpottaa näin heidän työtään. ”Vain pari päivää viikossa” -toive kääntyi kuitenkin äkkiä täystyöllisyydeksi ja tällä hetkellä hän tekee pitkää päivää siivous- ja hoitopalvelujen parissa ympäri seutukuntaa. Veteraanien palveluista niistetään – Tarve kotipalveluille on nyt suuri, kun hyvinvointikuntayhtymä lakkauttaa veteraanien siivouspalvelun. Vanhukset eivät ole tottuneet ostamaan tätä palvelua yksityiseltä ja ajattelevat nyt että ”antaa sitten olla”, mikä on valitettavaa. Monelle heistä tämä pari kertaa vuodessa tapahtunut suursiivous on ollut piristys ja hygieniasyistäkin tarpeellinen, koska vanhusten tekemänä siivous ei ole enää niin tehokasta kuin nuorempien, huolehOmasta jaksamisestaan Sisko Korkala pitää huolta muun muassa kuorolaulun parissa. Pytinki-kuoron 2. sopraano lähtee usein harjoituksiin töitten jälkeen väsyneenä, mutta palaa kotiin virkistyneenä. Laulaminen ja kuoron yhteisöllisyys on henkireikä, mistä hän ei halua luopua. Kuorolaulusta on myös ihan tutkittua tietoa, missä sen todetaan sen pidentävän ikää ja lisäävän henkistä hyvinvointia. Kuorolaiset ovat tutkimuksen mukaan keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä kuin muut. tii Sisko. Yksi Korkalan johtoajatuksista on, että hän ei käy pelkästään siivoamassa, vaan käyntiin kuuluu myös seurustelua. Hän onkin kuullut asiakkaitten omaisilta, miten hänen käyntinsä piristävät vanhuksia ja että taas ollut kuulemma uutta jutun juurta kerrottavana. – Seuran pitäminen on tärkeää. Monille minun käyntini on enää yksi harvoista kontakteista ulkomaailmaan. Jotkut tilaavat kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan siivouskäyntini jo niin hyvissä ajoin, että varmasti tietävät sen saavansa, Sisko naurahtaa. Ensin työ, sitten huvi Omaa jaksamistaan nainen ei aina ehdi hoitamaan, siitä lipsutaan ensimmäisenä. On niin monta paikkaa missä käydä päivittäin, ettei sitten jaksa enää muuta harrastamaan. – Ennen niin tärkeät jumpatkin ovat jääneet, hän huokaa. Onneksi kohta on tulossa työterveystarkastus, niin Sisko saa siellä sitten jutella näistä asioista. Kuorolaulu on kuitenkin pitänyt pintansa ja siitä hän ei ole ihan heti valmis luopumaan. Auttajia tarvittaisiin Alan työtilanteesta Korkala on sitä mieltä, että töitä varmasti olisi alan yrittäjille, varsinkin, jos haluaa tehdä työnsä hyvin. Liikkeellä on kuulemma paljon ”käväisijöitä” ja ”hutaisijoita”. Jos ei aitoa auttamisenhalua ja asennetta löydy, ei alalle kannata hakeutua. Siirtymät paikasta toiseen ovat pitkiä, joten auto on ehdoton investointi. – Minullehan voi tulla aluksi töihin ja miettiä sitten haluaako jatkaa, Sisko vinkkaa hymyillen. – Tosin työntekijän palkkaaminen on niin kallista, että heitänkin ajatusta ilmaan, että voisiko valtio tai kunta olla osallisena palkkakustannusten subventoimisessa, Sisko vielä kyselee. 8 Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Mieli maasta puutarhatöillä Opiskelijoista hiljentyvän Raahen kampusalueen reunalla sijaitsee pieni, rauhallinen yksikkö, kuin keidas keskellä kaupunkia. Kasvihuonetta ympäröivät vanhat rakennukset huokuvat historiaa ja aurinkoinen kesäsää vie vierailijan hetkeksi pois arjesta. Kukkien paljous ja tuoksu lämmittävät mieltä. Mikä on tämä paikka? K asvihuoneella toimii Vihernikkari, joka tekee työtä ihmisten mielenterveyden kuntouttamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sen kautta kulkee eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä kokeillen, josko puutarha-ala olisi se heidän juttunsa tai sitten kuntoutuakseen työelämään. Varsinkin nuorisotakuun piirissä olevia alle 25-vuotiaita nuoria piipahtaa 1–5 kertaa viikossa noin 2–5 tuntia kerrallaan. Tällä hetkellä kirjoilla on 36 kuntoutujaa. – Toimintamme ei ole sairaus- tai diagnoosikeskeistä, vaan olemme täällä ihmisiä ihmisille. Jokaisen työsuoritus on yksilöllinen ja täällä voi käydä oman voinnin mukaan, kertoo osastonhoitaja Jyrki Seppä. Perustehtävä kuntoutuksessa Vihernikkarissa ei keskitytä pelkästään kasveihin, vaan tiloissa harrastetaan muutakin toimintaa. Siellä tehdään kortteja, kunnostetaan puuesineitä ja tuoleja sekä monenlaista askartelua laidasta laitaan. Lisäksi hoidettavana on koko sairaalan alueen istutukset. – Meistä ihmisistä löytyy niin monenlaista potentiaalia. Hiomattomia timant- Toimintakeskus Vihernikkari tarjoaa kuntouttavaa työ- ja päivätoimintaa puutarhalla ja puuverstaalla sekä tietyissä tehtävissä sairaalan alueella. Työaika ja työtehtävät sovitaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Toiminta alkoi 10 vuotta sitten Raahen Psyyken toimesta, mutta on sittemmin siirtynyt hyvinvointikuntayhtymän alaisuuteen. Yhteistyötä tehdään TE-toimiston ja sosiaalitoimen kanssa. Kasvihuoneella on myynnissä kausiluonteisesti mm. kukkia, kimppuja, viherkasveja ja yrttejä. Avoinna arkisin kello 10–14. teja, jotka vain odottavat löytymistään, Jyrki toteaa. Monenlaisten polkujen kautta saattaa se tulevaisuuden työpaikka löytyä, kunhan vaan asenne mielenterveyskuntoutujia kohtaan olisi avoin. Joskus este työnteolle voi olla niinkin pieni kuin vaikkapa paniikkihäiriö. Jyrki kertoo yritysten löytäneen suoranaisia helmiä heidän kuntoutujistaan, kun kemiat ovat sattuneet kohdilleen. Pehmeitä arvoja arvostavat yrittäjät ymmärtävätkin tämän. Vaikka markkinatalouden ehdoilla mennäänkin, ei inhimillisyyttä ja ihmisen kuuntelemista olla unohdettu. Ja hyvä niin. Jokaiselle meistä pitäisi löytyä paikka missä saisimme olla osa yhteiskuntaa ja tuntea olevamme tärkeitä. Kiinalainen sananlasku sanoo: ”Jos haluat olla koko elämän onnellinen, aloita puutarhan hoito”. Puutarhalla oleminen ja puuhailu kasvien kanssa lisää hyvinvointia. Kukkien hoitaminen lievittää stressiä, rauhoittaa ja auttaa irtaantumaan huolista. Puutarhalla aistit heräävät ja mieli piristyy. Tätä mieltä ovat Toimintakeskus Vihernikkarista vastuuta kantavat (vas.) vastaava hoitaja Kaisa Luoto, osastonhoitaja Jyrki Seppä sekä toiminnanohjaaja Seija Takalo. 9 Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Elämäntapana lapset Raahen ensimmäisen yksityisen päiväkodin yrittäjät muistelevat reilun 10 vuoden takaisia aikoja ristiriitaisin tuntein. Ilo oman yrityksen perustamisesta oli välillä tiukassa, sillä niin lujasti olivat virkamiehet päiväkoti-instituution yksityistämistä vastaan. N yt ovat ajat muuttuneet, Pikku-Pietari on tienraivaajana saanut jo useita seuraajia ja tällä hetkellä Raahessa on neljä yksityistä päiväkotia ja useita ryhmiksiä sekä perhepäivähoitajia. – Liikeideamme oli ostaa sopivat tilat ja perustaa Montessori-päiväkoti, kertovat Pikku-Pietarin yrittäjät Pirjo Maliniemi ja Anu Ylönen. Lait ja asetukset säätelevät yksityisiä päiväkoteja. Lääninhallitus, THL (entinen Stakes) ja kunnat valvovat päiväkotitoimintaa tarkasti. Samoin terveys- ja rakennustarkastus katsovat, että kaikki kriteerit tulevat täytettyä. Taistelu kuntalisästä Vuosi meni naisilla paperisodassa Raahen kaupungin ja Pattijoen kunnan välillä koittaen saada aikaiseksi kuntalisä-sopimus. Siinä perheen päivähoitokustannukset koostuisivat kuntalisästä, KELA:n tuesta sekä vanhempien omasta, tuloihin perustuvasta maksuosuudesta. Ilman kuntalisää ei yrittäjillä olisi ollut mahdollisuutta kannattavaan toimintaan. Sopimus syntyi viimein pitkän väännön jälkeen ja elokuussa vuonna 2000 aloittivat he yksityisen päiväkotinsa Länsi-Vilpusta hankkimassaan omakotitalokiinteistössä. Ulkona säällä kuin säällä! Pikku-Pietarin pihalla lapsilla on tilaa ja virikkeitä, mutta vanhanajan hyppynaru saa edelleen tyttöjen naamat näkkärille. Vaikka aluksi Pirjolla ja Anulla oli paljon epävarmuutta yrityksen jatkuvuudesta, tuntui heistä silti siltä, ettei muuta vaihtoehtoa ollut. He olivat kutsumusammatissaan, johon olivat kouluttautuneet ja valmistuneet ensimmäisinä Suomessa tämän koulutuksen saaneista. Siihen asti Montessori-koulutusta oli saanut vain ulkomailla. –Oli aivan ihanaa sitten lopulta, kun kaikki selvisi. Toki tiukkoja aikoja on ollut jälkeenkin päin, muun muassa silloin kun päiväkotikiinteistössämme todettiin homevaurio, muistelee Pirjo. Tämä tieto pisti naiset jälleen uusien haasteiden eteen, oli purettava vanha kiinteistö ja rakennettava uusi tilalle, ei kahta puhetta. – Leima siitä, että päiväkodissa on hometta, on sellainen, mitä yritys ei kestä, toteaa Pirjo vakavana. Yksityisiä päiväkoteja syntyy nykyään kuin sieniä sateella. Pikku-Pietarin yrittäjät peräänkuuluttavat, että hoiva-alalla pitäisi myös yrittäjillä täyttyä ammattitaitovaatimukset, eikä pelkästään henkilökunnalla. – Se, että päiväkodin perustaja on filosofian maisteri, ei tarkoita että hänellä olisi ammattitaitoa lastenhoitoon, Pirjo ja Anu toteavat. Uudet, upeat tilat Vuoden kestänyt evakko Pattijoen Sotaplassintiellä päättyi huhtikuussa 2011 kun naisten yhteinen rakennusprojekti valmistui. Päivät olivat venyneet pitkiksi ja molempien vakava sairaus oli verottanut voimia, mutta uusi, nykyaikainen kiinteistö nousi entisen tilalle. – Nyt on sellainen olo, että ei ole väsynyt työstä. Tätähän sitä tekee vapaa-aikanakin, mutta ei tunnu pahalta, sillä tämä on elämäntapa ja lapset antavat niin paljon. Koemme olevamme etuoikeutettuja, kertoo Anu hymyssä suin. Ajatuksia tursuaa Tulevaisuuden näkymistä kysyttäessä naiset vilkaisevat toisiaan ja naurahtavat. Lapsia olisi jonossa yhden päiväkodin verran, mutta tämä ei kuulemma ole karjalauman hoitoa. – Rikkaus on pienet ryhmät, tutut lapset vaippaikäisistä koululaisiksi asti, huokaisee Pirjo. – Ehkä se itsensä kehittäminen olisi ajankohtaista tulevaisuudessa, Anu toteaa. Niinhän se on, yrittäjä on yrityksensä tärkein voimavara, ja kehittämällä itseään sitä kehittää myös yritystään. 10 Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Kolumni Laivuri-hanke Hyvinvointi on hyvä sana R M aamme työllistävin ala tarjoaa monenlaisia työmahdollisuuksia yrittäjyyttä suunnitteleville. Termi hyvinvointipalvelut kattaa alleen laajan kirjon tekemistä, jossa kohteena on ihminen ja hänen hyvinvointinsa. Kimurantti terminologia ja joskus kovin keinotekoisilta kuulostavat nimitykset hukkaavat usein asian ytimen ja suorastaan johtavat harhaan. Siksi onkin mahtavaa, että silloin tällöin nimi kuitenkin paljastaa heti ja yksiselitteisesti, mistä on kyse. Hyvinvointipalveluksi on helppo mieltää esim. hierojalla käyminen, joka jo ajatuksena rentouttaa ja antaa selvästikin hyvinvointia pitkäksi aikaa. Hyvinvointia on myös huonon voinnin parantaminen jälleen hyväksi, joten erilaiset kuntouttavat palvelut ovat tärkeää työtä tällä toimialalla. Hyvinvointialan yrittäjällä on normaalin yrittäjyyden haasteiden lisäksi edessä toimialan nimen luoma vaatimus, joka asettaa tekemiselle normin, jota ei voi toiminnan suunnittelussa ohittaa. Kun puhutaan hyvinvoinnista, ei kyse ole pelkästään perustarpeiden tyydyttämisestä vaan ihmisen kokonaisvaltaisesta huomioonottamisesta. Esimerkiksi vanhustenhuolto, joka on tulevaisuudessa yhä enemmän yrittäjyyden työmaata, kaipaa kokonaisuuden tarkastelua uudesta näkökulmasta, jolloin asiakasta, eli vanhusta ja hänen omaisiaan, palvel- laan tarjoamalla hyvinvoinnin mahdollisuus oikealla turvalla, hoidolla ja huomioonottamisella. Väärä hoito lisää hoidon tarvetta ja epäonnistumisen kierre on valmis. Hyvinvointi merkitsee meille kullekin vähän eri asioita eikä hyvinvoinnin määrittelyssä ole oikeaa ja väärää. Hyvinvointialan erikoisuus onkin siinä, että hyvinvoinnista ei voida puhua ilman, että kyse on juuri kyseisen asiakkaan hyvinvoinnista eikä ainoastaan lakisääteisten normien täyttymisestä. Peräänkuulutan hyvinvointialan yrittäjyyteen vaihtoehtoja ja erilaisuutta palvelemaan meitä monenlaisia ihmisiä yksilöllisine tarpeinemme. Muistaa pitää myös, että ikääntyminen ei muuta ihmisiä yhdenmukaiseksi massaksi vaan kyseessä on aina mielenkiintoinen kokoelma persoonia, joiden hyvinvoinnin pitää olla palvelun tarjoajalle sydämen asia. Leena Harju projektikoordinaattori Raahen seudun yrityspalvelut Lentokenttäkuljetuksiin joustavuutta R aahessa jo vuosia toiminut lentokenttäkuljetus laajeni tänä keväänä Meripohjolan ketjuksi. Meripohjolan ketju on Raahen, Pyhäjoen ja Kalajoen kuntien yhteistyön tulos, joka tarjoaa lentomatkustajille kuljetusta joustavasti kaikkina arkipäivinä, ympäri vuoden. Lentokenttätaksi kuljettaa matkustajat Kalajoelta ja Pyhäjoelta Raaheen, josta Raahen Taksi kuljettaa matkustajat Oulun lentoasemalle ja päinvastoin neljä kertaa päivässä. Kyytiin voi nousta myös Revonlahdelta. Meripohjolan ketjun lentokenttätaksit palvelevat elinkeinoelämän edustajia ja yksityisasiakkaita. Palvelu on rakennettu siten, että asiakkaan on helppo valita kuljetus kotiovelta, hotellista tai suoraan kokouspaikalta pientä lisämaksua vastaan. Esimerkiksi kuljetus vanhan Raahen kunnan alueelta kotiosoitteesta tai hotellista lentoaseman terminaalin eteen maksaa ainoastaan 30 euroa. Matkan varrelta kyytiin nousevat matkustavat vielä edullisemmin. Aikataulut, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.raahentaksi.fi, tai sitten voi soittaa suoraan taksikeskuksen numeroon 0600 30010. Puheluihin vastataan 24 h/vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. 11 aahen seudun yrityspalvelujen uusin työkalu: Laivuri-hanke on Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen hallinnoima ja Raahen seudun yrityspalvelujen toteuttama hanke, joka tarjoaa palveluja yritystoimintaa suunnitteleville sekä toimintaansa kehittäville ja kansainvälistyville yrityksille. Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2013–31.12.2014 ja se koostuu kahdesta toiminnallisesta työpaketista. Ensimmäisessä työpaketissa painopistealueena on yritysten prosessien, liiketoiminnan- ja palveluinnovaatioiden edistäminen erityisesti kaupan- ja palvelualalla. Työpaketin perimmäisenä tavoitteena on edesauttaa yritysten syntymistä ja kehittymistä toimialasta riippumatta. Toisessa työpaketissa tavoitteena on yritysten kansainvälistymisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen sekä invest in -toiminnan edistäminen. Hankkeen kautta seutukunnan yrityksillä on mahdollisuus saada neuvoja ja käytännön apua yrityskohtaisten kehitystarpeiden määrittämiseen ja kehittämisvaihtoehtojen suunnitteluun. Työpaketteihin liittyvien palvelujen lisäksi hankkeella järjestetään seminaareja ja tilaisuuksia ajankohtaisten aiheiden ympärille sekä edistetään yritysten kansainvälistymistä muiden muassa järjestämällä yritysryhmille kohdemarkkina-alueille suuntautuvia fact finding -matkoja ja matchmaking -tapaamisia. Matkoilta haetaan hyödyllistä tietoa sekä suoria kontakteja mahdollisia kauppakumppanuuksia ja yhteistyöverkostoja varten. Laivuri-hanke mahdollistaa myös ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen hankinnan yritysten erilaisiin kehittämistarpeisiin. Asiantuntijapalveluissa yritysten omavastuuosuus on 50 prosenttia ja maksimitukisumma 4000 euroa yritystä kohden. Reunaehtona on se, että asiantuntija hankitaan kahden tai useamman yrityksen käyttöön. Hankehenkilökunnan toimesta tarjottavat palvelut ovat maksuttomia. Raahen seudun yrityspalvelujen työ yrittäjän ja yrittäjäksi aikovan apuna jatkuu. Tervetuloa Raahen Rantakatu kahdeksaan, Softpoliksen tiloihin! Projektipäällikkö Jussi Kemilä 040 830 3018, [email protected] Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2013 Tällä palstalla Raahen seudun yritykset voivat kertoa ilmaiseksi ajankohtaisista asioistaan. Yhden uutisen maksimipituus on 350 merkkiä. Ilmoitukset julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Mainoksia ei julkaista. Antell-konserni on noussut valtakunnallisen Great Place To Work -työhyvinvointitutkimuksen suuryritysten sarjassa sijalle 4. Antellin yrityskulttuurissa korostuvat tutkimuksen perusteella lämminhenkisyys, persoonallisuus ja aitous. Antellilla koetaan vahvaa yhteishenkeä ja kuuluvuutta Antell-perheeseen. www.antell.fi Lilli Vanhatalon luotsaama BRM on kasvanut voimakkaasti. Markkinoimme amerikkalaisia Nu Skin -ihonhoitotuotteita, kasvo- ja vartalonhoitolaitteita sekä ravintolisiä. Luonnollisten ja tehokkaiden tuotteiden suosio on ylittänyt odotukset. besttem.fi, www.nuskin.com Trainers’ Academy on lokakuussa perustettu valtakunnallinen valmennus- ja koulutusalan yritys. Järjestämme kursseja ja valmennuksia yrityksille, ryhmille ja yksityisille henkilöille. Olemme erikoistuneet mielenhallinta-, onnellisuus- ja ryhmätyökoulutuksiin, sekä stressin ja pelkojen poistoon. www.trainersacademy.fi Danske Bankin yritysasiakkaat voivat hoitaa raha-asioita nyt aikaan ja paikkaan katsomatta Mobile Business -mobiilipankkisovelluksella. Palvelu kattaa yritysten keskeiset peruspankkitoiminnot ja muutakin. Sovelluksen voi ladata älypuhelimeen maksutta sovelluskaupoista (Apple Store ja Google Play), eikä sen käytöstä peritä erillistä maksua. Fennovoima tuottaa päästötöntä sähköä vakaalla hinnalla kymmenien omistajiensa toimintaa varten. Yhtiö valitsee ydinvoimalan päätoimittajan tänä vuonna. Meidät saa kiinni osoitteesta [email protected]. Vieraile myös nettisivuillamme www.fennovoima.fi/ paikallisille. Tervetuloa paikallistoimistollemme Pyhäjoen keskustaan kysymään lisää! Filmaattinen. Onko arkistoissasi vanhoja kuva- tai ääninauhoja. Digitoimme aarteesi persoonallisesti nykypäivän muotoon. www. filmaattinen.fi Kulkukoira Oy osallistuu kevään aikana ShowHau tv-ohjelmaan asiantuntijan roolissa kertomalla kolariturvallisista kuljetusratkaisuista ja muista innovatiivisista tuotteistaan FOX kanavalla perjantaisin kello 18.00. www.kulkukoira.com Kuva Lenita on uudistunut lattiasta kattoon. Ilmastoinnin, uusien pintojen ja kalusteiden lisäksi uutta palvelua edustavat yrityskortit, erikoispassi- ja nimityskuvat, kuvakirjat heti mukaan sekä muut kuvista tehtävät lahja- ja sisustustuotteet. Meillä on myös laaja kehyksien listavalikoima ja uutena seiniä säästävät ripustusjärjestelmät. Tule tutustumaan. www.kuvalenita.fi Living Fitness tarjoaa nyt kahvakuulaohjausta ryhmäliikunta- sekä yksityistunteina. Kahvakuula- ja Zumba-tilaustunteja järjeste- tään myös yrityksille työkyvyn ylläpitämiseen sekä piristävänä liikuntakokemuksena. www.livingfitness.fi Marleesi Ky/Turvakoulutus. Henkilökunnan turvallisuuteen on saatavilla uusia malleja. Olosuhteita ja henkilöstön ominaisuuksia hyväksi käyttäen laaditaan uusia menetelmiä, joilla turvataan toiminta ja henkilöstö. Uudet toimintamallit eri tilanteissa parantavat turvallisuutta ja työpaikan imago nousee. Yrityksen palvelukseen halutaan tulla ja pysytään pitkään. Turvallisuus varsinkin asiakaspalvelussa on hyvin tärkeää ja ajankohtaista. www.turvakoulutus.fi Raahen Ratsastuskoulu on tarjonnut ratsastuspalveluja myös vammais- ja erityisryhmille vuoden 2012 alusta. Vammaisratsastustunneilla opetellaan ratsastusta ja hevostaitoja samalla tavalla kuin muillakin tunneilla asiakkaan omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Tunneista vastaa Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä vammaisratsastusohjaaja. www.raahenratsastuskoulu.fi Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy:n toimitusjohtajaksi on valittu Hannu Pyykönen 1.1.2013 alkaen. Muutimme 1.4.2013 uusiin tiloihin osoitteeseen Rantakatu 8 D Raahe. Samalla sähköpostiosoitteemme muuttuivat muotoon [email protected]. www.steelpolis.com Suomen metsäkeskus, metsäpalvelut on muuttanut Raahessa kävelykadulle, osoitteeseen Laivurinkatu 11 A 1. Uutena toimihenkilönä on aloittanut Pentti Valtokari Pyhäjoelta, työkenttänään puukauppa sekä metsänhoitotyöt. Vanhoina toimihenkilöinä jatkavat Hannu Kajula (ojitus/tieasiat) sekä Harri Anttila (metsäsuunnitelmat ja tila-arviot). www.metsakeskus.fi Vihannin Pelti tuo markkinoille uutuustuotesarjan jonka nimi on ”PIIPPANA”. Siihen kuuluu aluksi: lukittava postilaakko, erikokoisia roskiksia ja sammutinkaappi. Kuvia ja tietoa on nähtävissä kotisivuilta huhtikuun aikana tai Kai lipponen 0440 851 299. www.vihanninpelti.fi Tunnekoulu on Voimavaravalmennuksen uusi palvelu. Siinä käymme läpi erilaisia tunteita onnellisuudesta vihaan. Käsittelemme syyllisyyttä, syyllistämistä ja miten niistä pääsee irti. Tunnekoulun voi tilata yritykselle, ryhmälle tai osallistua Voimavaravalmennuksen uusissa tiloissa Palokunnankatu 5 c 5. www.voimavaravalmennus.com Raahessa Pattijoen keskustassa toimiva yritys K.A J-talli Ky on laajentanut palvelujaan. Myymme, ostamme ja vuokraamme vaihtolava- ja nosturikuorma-autoja sekä umpikuorma-autoja muuttoihin. Vuokrattavissa myös täysihoitopalveluja hevosille. Yhteystiedot: Eskelisentie 55 92140 Pattijoki 0400 586 433 [email protected]. Pyhäjoen Puu Oy osallistui ainoana suomalaisena yrityksenä omalla osastollaan Istanbulin Garden World 2013 -puutarhamessuille maaliskuussa. Turkkilaiset ottivat Keo-kodan ja Naturalli-tuoteperheen hyvin vastaan. Messuilla ollut kota on nyt pystytetty uudelleen korkeatasoiseen puutarha-arkki- tehdin omistamaan liikkeeseen. Raahen seudun yrityspalvelut mahdollisti osallistumisen messuille. www.isokappa.fi ALTE-konserni on laajentanut palveluaan sähköverkkojen suunnitteluun. Sähkönjakeluyksikkömme Tampereella tarjoaa suunnittelupalveluja sähköverkkojen yleissuunnittelusta maastosuunnitteluun sekä rakennesuunnittelusta valvontaan. www.alte.fi, www.tssgroup.fi Pikkulahden Palvelut tarjoaa vauhdikkaita elämyksiä kumilauttaretkillä Pyhäjoessa. Retkiä tehdään toukokuun ajan viikonloppuisin. Lähtö on Merijärven Tynkilästä, lyhyempi retki (1,5 h) päättyy Pyhänkosken alle ja pitempi (3 h) Pirttikoskelle. www.pikkulahdenpalvelut.fi Wellnessweek INT tuottaa hyvinvointipalveluita liikunnan, matkailun ja itsepuolustuksen aloilla. Hyvinvointiliikunta rakentuu vankalle ammattitaidolle ja kokemukselle aasialaisissa terveys- ja kamppailumenetelmissä. Konfliktien hallitseminen ja itsepuolustuskurssit ovat myös yrityksen toimintaa. Hyvinvointimatkoja teemme Suomessa ja Euroopassa kuten Italiassa, joissa vaellus, hyvinvointiliikunta ja historiallinen luonnonkaunis ympäristö tarjoavat elämyksellisen kokonaisuuden. www.wellnessweek.se ja wellnessweek.blogspot.com Grafiikanpaja Aava on taidegraafikoiden Raija Korppilan ja Juha Laakson luovan alan yritys, joka sijaitsee Lapaluodossa taiteilijakodin yhteydessä. Mottomme: Taiteesta hyvää energiaa arkeen ja juhlaan. Järjestämme virkistyspäiviä erilaisille ryhmille. Valmistamme taidegrafiikkaa liikelahjoiksi. Stailaamme taiteella erilaisten tilojen ilmeen. Suunnittelemme ja toteutamme asiakkaalle sopivan kokonaisuuden. www.grafiikanpaja-aava.fi Järvelänjärven taukopaikan kioski avataan 1.6.2013 klo 12.00! Järvis on saanut uudet yrittäjät. Kioskin valikoimaan kuuluu jätskiä, kahvia ja leivonnaisia sekä kaunista järvimaisemaa. Kioski on auki arkisin 12–21 ja viikonloppuina 11–21. Tervetuloa toivottavat nuoret yrittäjät Iida Martin ja Markus Taskila p. 050 430 1796/040 506 7480 Os. Valtatie 921 92210 Arkkukari. Ps. Järvelänjärvi on just passelin pyöräilymatkan päässä Raahesta… Kumppaniuutisia Terveydenhuollon palvelujen arvonlisäverotus K orkeimman hallinto-oikeuden 7.3.2013 julkaisemat päätökset muuttavat merkittävästi terveydenhuollon palvelujen arvonlisäverokäsittelyä ketjutustilanteissa, toteaa PwC:n alv-asiantuntija Anne Klemola Oulun toimistolta. Terveydenhuoltoalan yritysten on syytä kartoittaa palvelujensa alv-käsittelyt vastaamaan uutta oikeuskäytäntöä. PricewaterhouseCoopers Oy on suomalainen yritys, jolla on yli 750 asiantuntijaa ympäri maan ja kuuluu kansainväliseen 158 maassa toimivaan PwC-ketjuun. Lue lisää www.pwc.fi.
© Copyright 2024