Toimintakertomus 2013-2014

CETUS ESPOO R.Y. – CETUS ESBO R.F.
Yhdistyksen toiminta vuonna 2013-2014
Cetus Espoo - Cetus Esbo r.y.
Leipurinkuja 1 A
02650 Espoo
SISÄLTÖ
1.
YLEISTÄ ......................................................................................................................................... 4
1.1.
1.2.
1.3.
1.4.
1.5.
1.6.
2.
Missio, visio ja arvot .............................................................................................................. 4
Tavoitteet .............................................................................................................................. 4
Hallinto ja henkilöstö............................................................................................................. 4
Koulutus................................................................................................................................. 5
Tiedotus ................................................................................................................................. 5
Talous .................................................................................................................................... 5
KILPAILUTOIMINTA ...................................................................................................................... 6
2.1. Kilpauinti................................................................................................................................ 6
2.1.1. Tavoitteet ....................................................................................................................... 6
2.1.2. Valmennusjärjestelmä ................................................................................................... 6
2.1.3. Valmennuksen ja koulun yhdistäminen ......................................................................... 7
2.1.4. Kansainvälinen toiminta................................................................................................. 7
2.1.5. Leiritys ............................................................................................................................ 7
2.1.6. Kilpailut .......................................................................................................................... 7
2.2. Omat kilpailut ........................................................................................................................ 8
2.3. Paralympiauinti ..................................................................................................................... 8
2.4. Vesipallo ................................................................................................................................ 8
2.4.1. Tavoitteet ....................................................................................................................... 8
2.4.2. Toiminta ja joukkueet .................................................................................................... 8
2.5. Taitouinti ............................................................................................................................. 10
2.5.1. Tavoitteet ..................................................................................................................... 10
2.5.2. Toiminta ....................................................................................................................... 10
2.5.3. Kilpailut ........................................................................................................................ 11
3.
Vesiliikuntapalvelut .................................................................................................................... 11
3.1. Kurssit .................................................................................................................................. 11
3.1.1. Tavoitteet ..................................................................................................................... 11
3.1.2. Toiminta ....................................................................................................................... 12
3.2. Erityisuinti ............................................................................................................................ 12
3.2.1. Tavoitteet ..................................................................................................................... 12
3.2.2. Harrastustoiminta ........................................................................................................ 13
3.3. Sukellus ................................................................................................................................ 13
3.3.1. Tavoitteet ..................................................................................................................... 13
3.3.2. Toiminta ....................................................................................................................... 14
3.4. Jäsenuintivuorot .................................................................................................................. 14
3.4.1. Tavoitteet ..................................................................................................................... 14
3.4.2. Toiminta ....................................................................................................................... 15
4.
Valvonta ..................................................................................................................................... 15
4.1.
4.2.
Tavoitteet ............................................................................................................................ 15
Toiminta............................................................................................................................... 15
2
4.3.
5.
Koululaisten uimaopetus ........................................................................................................... 16
5.1.
5.2.
5.3.
6.
Henkilöstöresurssit .............................................................................................................. 15
Tavoitteet ............................................................................................................................ 16
Toiminta............................................................................................................................... 16
Henkilöstöresurssit .............................................................................................................. 16
Masterstoiminta......................................................................................................................... 17
6.1.
6.2.
6.3.
Tavoitteet ............................................................................................................................ 17
Toiminta............................................................................................................................... 17
Leirit ja kilpailut ................................................................................................................... 17
Liitteet
3
Cetus Espoo ry – Cetus Esbo rf aloitti toimintansa 1.1.2005 neljän espoolaisen uimaseuran Espoon
Uimaseura, Laaksolahden Viri, Simmis Espoo ja Tapiolan Uimarit yhdistäessä toimintansa.
1. YLEISTÄ
1.1. Missio, visio ja arvot
Cetuksen missio on ”Cetus - vesiliikuntaa ja uintiurheilua Espoossa ja maailmalla”.
Cetuksen tarkoitus on olla menestyvä urheiluseura. Cetus on seura, jossa saa parasta
valmennusta. Se on halutuin seuratyönantaja. Cetuksesta saa laadukkaimmat kurssit ja
parhaan uintiopetuksen. Cetuksessa ollaan ylpeitä omasta osaamisesta. Cetus on
kansainvälisesti menestyvä ja tunnettu urheiluseura.
Cetuksen arvot ohjaavat seuran toimintaa. Toiminta on tavoitteellista, kehittyvää, avointa ja
yhteisöllistä. Toiminnassa on korostettu liikunnan ja terveyden periaatteita.
1.2. Tavoitteet
Cetus Espoon tavoitteet ovat toteutuneet pitkälti suunnitelmien mukaisesti. Kansallisella
tasolla Cetus oli paras seura ikäryhmien kaikissa kauden pääkilpailuissa lukuun ottamatta
nuorten sarjassa. Cetuksella on joukkue kaikissa vesipallon SM-sarjoissa. Kauden aikana
sekä vesipallopelaajien että taitouimareiden määrä on lisääntynyt. Seuralta osallistui
useampi joukkue taitouinnin ikäkausimestaruuskilpailuihin keväällä 2014.
Kurssien sisältöjä on muokattu ja ryhmien seurantaa on dokumentoitu. Yhteistyö Espoon
kaupungin kanssa on jatkunut. Erityisesti uimakoulu-, aikuis- ja terveysliikunta ryhmien sekä
erityisryhmien tarjontaa on toteutettu hyvässä yhteistyössä.
Uinninvalvontaa on järjestetty kaikissa kolmessa yleisessä uimahallissa Espoossa.
Espoonlahden ja Tapiolan uimahallien osalta seuralla on yhteistyösopimus Espoon
kaupungin kanssa ja Keski-Espoon uimahallin valvonnasta Sodexon kanssa.
Uimahallien valvonnan lisäksi Cetus vastaa Espoon koululaisten uinninopetuksesta. Seuran
yhteistyö Lauttasaaren yläasteen, Leppävaaran lukion ja Espoonlahden koulun kanssa on
jatkunut.
Yhteistyö
koulujen
kanssa
palvelee
seuran
tavoitetta
luoda
uinninvalmennuskeskus Espoon alueelle.
1.3. Hallinto ja henkilöstö
Cetuksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Puheenjohtaja ja jäsenet
valitaan kahden vuoden toimintakaudeksi. (Seuran hallitus kaudella 2013-2014, liite 1)
Hallitus kokoontui toimintakautena 11 kertaa. Seuran sääntöjen mukaisesti seuran
vuosikokous pidettiin marraskuussa 2013.
Seuran palveluksessa on toiminut toimintavuonna keskimäärin 100 ihmistä kuukausittain.
Päätoimisia työntekijöitä oli kaudenlopussa 48 henkilöä. Toiminnanjohtajan lisäksi seurassa
on vakituisessa työsuhteessa valmennuspäällikkö, päävalmentaja, kolme päätoimista
valmentajaa, kilpailusihteeri, kilpailukoordinaattori, myynti- ja kehityspäällikkö,
toimistovastaava, asiakaspalvelua hoitava henkilö, yksitoista liikunnanneuvojaa, yksitoista
4
koululaisten uimaopettajaa, yksitoista uinninvalvojaa ja kaksi esimiestä.
Henkilöstölle ja seuran jäsenille järjestettiin Cetus Gaala Villa K:ssa Espoon Kilossa
tammikuussa 2014. Cetus Gaalassa palkittiin vuoden 2013 aikana ansioituneet henkilöt.
(Vuoden 2013 palkitut, liite 2)
1.4. Koulutus
Koulutuksia on järjestetty sisäisesti eri osa-alueittain ja yhteisesti koko henkilöstölle.
Koulutusten pääpaino on ollut ensiapu- ja hengenpelastuskoulutuksissa. Koko
henkilökunnan yhteisen koulutus/suunnittelupäivän aiheena elokuussa 2013 oli
vesipelastus. Koulutus järjestettiin Meriturvakeskuksessa, Lohjalla.
Vesiliikuntaohjaajille järjestettiin tilauskursseja yhteistyössä Suomen uimaopetus- ja
hengenpelastusliiton ja Suomen Uimaliiton kanssa. Tilauskurssien lisäksi ohjaajat ovat
osallistuneet liittojen koulutuksiin.
Kilpauinnin osa-alueella valmentajat ovat osallistuneet Suomen Uimaliiton järjestämiin
koulutuksiin. Vierumäellä ammattivalmennuksen tutkintoa on suorittanut kaksi
valmentajaa. Päätoimiset valmentajat osallistuivat Suomen Uimaliiton syksyn seminaariin.
Vuoden aikana vanhemmille ja muille
toimitsijakoulutusta
Suomen
Uimaliiton
valmennusryhmien vanhempainiltoja.
vapaaehtoisille on järjestetty
koulutusohjelman
mukaisesti
mm.
sekä
Uinninvalvojien koulutus on kohdentunut pienryhmäkoulutuksiin, joissa pääpaino on ollut
ensiavussa. Valvojat saivat kertausta ensiaputaidoilleen pelastuslaitoksen kouluttajien
opastuksella.
Koululaisten uinninopettajat ovat osallistuneet ruotsinkielen kurssille ja erityisryhmien
ohjaajakoulutukseen.
1.5. Tiedotus
Tiedotusta Cetuksen jäsenistölle on hoidettu pääasiassa seuran nettisivujen kautta, jota on
tarvittaessa täydennetty sähköpostilla ja kirjeillä. Kauden aikana on otettu käyttöön seuran
omat facebooksivut ja twittertilit.
Henkilöstön tärkein tiedotuskanava on seuran intranet, minkä lisäksi esimiehet ovat
käyttäneet sähköpostia ja suoraa tiedotusta tarpeen tullen. Jokainen osa-alue on hoitanut
tiedottamisen jäsenistölleen omien voimavarojensa mukaan.
Kilpailutulokset ovat olleet luettavissa seuran nettisivuilla ja Suoman Uimaliiton ”kilpailut”sivuilla.
Seuran nettisivujen uudistus jatkui toiminnanohjausprojektin merkeissä. Uudet nettisivut
avattiin keväällä 2014.
1.6. Talous
Cetuksen talouden perustana on seuran järjestämä uimaopetustoiminta, valmennusmaksut
5
ja Espoon kaupungin kanssa solmitut määräaikaiset sopimukset sekä uinninvalvonnan että
uimaopetuksen toteutuksesta. Kauden 2013–2014 tulos on tappiollinen (-172 688,92 €).
2. KILPAILUTOIMINTA
2.1. Kilpauinti
2.1.1. Tavoitteet
Cetuksen kilpauinti on tarjonnut uintiurheilusta kiinnostuneille mahdollisuuden harrastaa
uintiurheilua oman tasonsa mukaan lasten tekniikkaryhmistä aina kansainväliselle huipulle
asti. Jokaiselle nuorelle uimarille on löydetty ryhmä, jossa uimari saa taitotasonsa mukaista
valmennusta.
Cetuksen kilpauinnin tavoitteet täyttyivät kaudella 2013–2014 lähes kokonaan. Seuran
uimareita oli kaikissa arvokilpailuissa ja seura oli kansallisella tasolla paras seura ikäryhmien
kaikissa kauden pääkilpailuissa lukuun ottamatta Rollo ikäsarjassa ja kesän
ikäkausimestaruuskilpailuita.
Uimareiden valmentautuminen on tavoitteellista. Seura on tukenut taloudellisesti
toimintakauden aikana muun muassa huippu-uimareista muodostettujen nuorten
kultahippuryhmää ja edustusuimareista kostuvaa Top team-ryhmää valmennustoiminnassa.
Uimarit saavat tukea mm. ulkomaan kilpailumatkoihin, leireihin ja fysikaalisiin hoitoihin.
Uimareiden lihaskartoituksista ja fysikaalisesta hoidosta vastaa seuran yhteistyökumppani
Suomen Urheilufysioterapia.
Uudet uimarit aloittavat valmennuksen vuosittain seuran kilpauintikouluista. Kuluneena
kautena on valmennettavia uimareita ollut n. 350.
2.1.2. Valmennusjärjestelmä
Lasten ja nuorten valmennus Cetuksessa perustuu tasovalmennusjärjestelmään. Harjoittelu
etenee johdonmukaisesti tasolta toiselle nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen
kehityksen mukaan.
Tasovalmennusjärjestelmää tukevat uintitaidon arviointitilaisuudet järjestettiin elokuussa ja
tammikuussa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 100 lasta. Arviointitilaisuus mahdollistaa
lasten uintitaidon kartoittamisen tasapuolisesti ammattivalmentajien toimesta ja helpottaa
sopivan valmennusryhmän löytämisen kyseiselle lapselle.
Keväällä 2014 ryhmät organisoitiin uudelleen tasovalmennusjärjestelmää vastaavaksi.
Uimarit jaetaan iän ja tason mukaisesti ryhmiin seuraavasti:







Kansainvälinen edustusryhmä, jonka sisällä toimii Top team
Kansallinen edustusryhmä (Suomen Mestaruus –taso)
Nuorten edustusryhmä (Nuoten Suomen Mestaruus)
I-Taso (Ikäkausimestaruuskilpailut)
II-Taso (Ikäkausimestaruuskilpailut)
III-Taso (Rollo uinnit)
Kilpauintikoulu (Cetus GP)
6
Jokaisella tasolla on kaksi ryhmää pinkki ja musta. Pinkissä harjoittelevat edistyneemmät
uimarit. Musta ryhmä on tarkoitettu hitaammin kehittyville tai myöhemmin
uintiharrastuksen aloittaneelle uimareille.
Huippu–uintiin valmistavassa nuorten kultahippuryhmässä oli toimintakauden aikana 15
huipulle tähtäävää nuorta uimaria. Huippu-uimareista koostuvassa Top team-ryhmässä oli
mukana 12 uimaria, joiden tavoitteet ovat kansainvälisellä tasolla.
2.1.3. Valmennuksen ja koulun yhdistäminen
Kauden aikana jatkettiin yhteistyötä eri koulujen kanssa. Yläkouluikäiset harjoittelevat
tiistaiaamuisin Tapiolan ja Espoonlahden uimahalleissa sekä torstaisin Kilossa, Tapiolassa ja
Espoonlahdessa. Lukioikäiset uimarit harjoittelevat viitenä arkiaamuna Mäkelänrinteessä,
Espoonlahdessa ja Tapiolassa. Lauttasaaren yläkoulun uimariluokat ovat mahdollistaneet
yläkouluikäisille uimareille tehokkaan ja tavoitteelisen harjoittelun. Uimarit tekevät koulun
ohessa viikoittain neljä uinti- sekä kaksi kuivaharjoitusta. Seuran uimareita luokilla on
yhteensä 40.
2.1.4. Kansainvälinen toiminta
Seuran maajoukkuetason ja Top team uimarit leireilivät syksyllä Rovaniemellä ja keväällä
Teneriffalla T-3 sentterissä sekä osallistuivat kansainvälisen Mare Nostrum kiertueen
Barcelonan osakilpailuun. Kultahippuryhmä teki kilpailu- ja leirimatkat Kalev Openiin
Tallinaan, Junior Meet kilpailuun Luxenburgiin ja Neptuniaden kilpailuun Tukholmaan.
2.1.5. Leiritys
Leiritykset tapahtuivat seuran leiritysperiaatteiden mukaisesti siten, että II- ja III-tason
uimarit leireilivät kolmen vuorokauden ajan keväällä ja syksyllä. I-tason uimareilla oli
syyskaudella kolmen vuorokauden mittainen kotimaan leiri ja kevät kaudella oli mahdollista
päästä viikon mittaiselle leirille Espanjaan Toremolinokseen, mikäli seuran määrittämät
kriteerit täyttyivät. Edustusryhmä ja Nuorten edustusryhmä leireilivät 1-2 viikkoa
Espanjassa. Leirivuorokausia urheiluopistoissa seuralle kertyi noin 800 vuorokautta.
(Kauden leiriohjelma, liite 3).
2.1.6. Kilpailut
Edustusryhmä kilpaili toimintavuoden aikana Cetuksen järjestämissä kilpailuissa, Finnish
Open GP -sarjassa sekä Suomen Mestaruuskilpailuissa Turussa.
Nuortenedustusryhmän päätavoitteina olivat Nuorten Mestaruuskilpailut Turussa. Ryhmä
osallistui myös Finnish open GP–sarjaan sekä Cetuksen järjestämiin omiin kilpailuihin ja
muutamiin pääkaupunkiseudulla järjestettyihin kansallisiin kilpailuihin.
I ja II tason ryhmät osallistui Cetuksen järjestämiin kilpailuihin sekä
ikäkausimestaruusaluekilpailuihin. Talvella 2013 Hämeelinnassa järjestettyihin IKMloppukilpailuihin mukaan pääsi 51 uimaria. Kesällä 2014 Turussa järjestettyihin IKMloppukilpailuihin Cetuksesta mukaan pääsi 54 uimaria. Tämän lisäksi kyseiset ryhmät
7
osallistuivat kaksiin pääkaupunkiseudulla järjestettäviin kansallisiin kilpailuihin.
Tason III ryhmät osallistuivat kesällä Kotkassa järjestettyyn viisipäiväiseen Rollotapahtumaan. Kilpailujen päätyttyä vuorossa oli kolmen päivän mittainen leiri, johon
osallistui 52 uimaria. Lisäksi kyseinen ikäluokka osallistui Cetuksen järjestämiin kilpailuihin
sekä yhteen pääkaupunkiseudulla olevaan kansalliseen kilpailuun ja IKM aluekilpailuun
Espoonlahdessa. Cetus oli menestyksekäs kaikissa kansallisissa arvokilpailuissa.
(kilpailumenestys, liite 4)
2.2. Omat kilpailut
Cetus järjesti toimintavuonna 15 kilpailut, joista kuusi oli kansalliset FINA-kilpailut ja yhdet
olivat mestaruuskilpailujen karsinnat. Muita kilpailuja olivat Espoon koulujen uintikilpailut,
Erityisryhmien uinnit ja seuran sisäisenä kilpailusarjana uitava kuuden osakilpailun Cetus
GP. Sisäinen kilpailusarja toimii aloittelevien kilpauimareiden ensikisoina. Tavoitteena on,
että nuori uimari pääsee kilpailemaan tutussa ympäristössä seurakavereiden kesken ennen
kuin siirrytään seuran ulkopuolella järjestettäviin kilpailuihin. (Liite 5)
Kaikki kilpailut olivat suosittuja ja järjestettiin pääosin vapaaehtoisten voimin. Seura järjesti
toimintavuonna yhden I-luokan ja neljä II-luokan toimisijakurssia.
2.3. Paralympiauinti
Toimintavuonna on Cetuksen
valmennusryhmissä ollut integroituna yksi
paralympiauimari. Hän on harjoitellut Edustusryhmässä muiden uimareiden kanssa ja
osallistunut lukuisiin liiton leireihin ja kilpailuihin, jotka toimivat valmistautumisena
Tukholman PM-uinteihin syksyllä 2013 ja elokuussa 2014 uituihin EM-kilpailuihin,
Eindhovenissa.
2.4. Vesipallo
2.4.1. Tavoitteet
Cetus on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen suurimmista vesipalloseuroista. Cetus
oli edelleen ainoa seura, jolla oli oma joukkue jokaisessa SM-sarjassa niin aikuisten kuin
junioreidenkin osalta. Vesipalloa harjoittelevien määrä seurassa on vakiintunut n. 100
pelaajaan. Tavoite on laajentaa toimintaa ottamalla enemmän lapsia mukaan
vesipalloharrastukseen ja sitä kautta luoda laaja pohja tulevien vuosien menestykselle.
Kauden aikana käynnistettiin seuran sisäisten vesipalloturnausten sarja, jossa kaikilla
harrastajilla on tasapuolinen mahdollisuus päästä pelaamaan toisin kuin SM-sarjapeleissä
2.4.2. Toiminta ja joukkueet
Miehet
Cetuksen miesten edustusjoukkue sai kaudella 2013-2014 ensimmäisen SM-mitalinsa
pelaamalla kauden parhaan pelinsä pronssiottelussa paikallisvastustaja HSS:a vastaan.
8
Kauden aikana joukkueen peli vaihteli huomattavasti, kun kokoonpano eli eivätkä
kokeneemmat ja nuoremmat pelaajat aina löytäneet yhteistä säveltä kentällä. Runkosarjan
viimeisissä otteluissa yhteinen pelitapa löytyi ja paikka pudotuspeleihin varmistui selvällä
marginaalilla. Välierissä Kuhien rutiini Pirkkolan altaassa oli vielä nuorelle joukkueelle liikaa,
mutta pronssiottelussa Espoonlahdessa HSS jäi täysin vastaantulijaksi.
Edustusjoukkueessa pelasi kauden aikana noin 15 pelaajaa. Harjoituksissa kävi 10-18
pelaajaa
Naiset
Myös naisten joukkueella oli haasteita löytää toimiva kokoonpano, kun SM-sarjan otteluihin
jouduttiin kokeneempien pelaajien lisäksi nostamaan huomattavasti nuorempia tyttöjä.
Lisäksi joukkue jäi loppukaudeksi ilman vakinaista valmentajaa, kun kauden alussa
valmentajana aloittanut Aapo Immonen ei kyennyt jatkamaan kautta loppuun asti.
Vaikeuksista huolimatta naiset taistelivat tiensä pudotuspeleihin, missä vastus oli kuitenkin
liian kova. Cetus sijoittui lopulta naisten sarjassa neljänneksi
B-Juniorit
B-junioreiden SM-sarjassa pelattiin lokakuusta huhtikuuhun yhteensä 38 ottelua ja
Cetuksella oli 15 ottelua tässä sarjassa. SM-sarjassa oli mukana Cetuksen lisäksi 4
joukkuetta: Helsingistä HSS ja Kuhat, KUuS Kuopiosta ja TU Turusta.
Runkosarjassa Cetus sijoittui kolmanneksi HSS:n ja Turun jälkeen, 12 pelistä 6 voittoa ja 6
häviötä. Mitalipelit ajoittuivat huhtikuun alkuun ja niissä Cetus sijoittui 4. sijalle häviten
Kuopiolle HSS:n sijoittuessa hopealle ja Turun voittaessa sarjan.
Joukkueessa pelasi kauden aikana 18 pelaajaa, 7 tyttöä ja 11 poikaa.
Joukkueella ei ollut muita pelejä tai turnauksia, koska kaikki pelasivat samalla joko
nuorempien junioreiden, naisten tai miesten SM-sarjaa. Harjoittelu tapahtui pääasiallisen
joukkueen kanssa muutamia yhteisiä harjoituksia lukuun ottamatta.
C-Juniorit
C-junioreiden SM-sarjassa pelattiin marraskuusta toukokuuhun yhteensä 36 ottelua ja
Cetuksella oli 10 ottelua tässä sarjassa. SM-sarjassa oli mukana Cetuksen lisäksi 5
joukkuetta: Helsingistä Kuhat, KUuS Kuopiosta, TU Turusta, Tampereelta UiTa ja Oulusta
OuLo.
Runkosarjassa Cetus sijoittui kolmanneksi Kuhien ja Turun jälkeen, 10 pelistä 6 voittoa ja 4
häviötä. Mitalipelit ajoittuivat toukokuun alkuun ja ne pelattiin Final Four-turnauksena ja
Finaalipeleissä Cetus pelasi hienosti SM-pronssisijalle Kuhien sijoittuessa hopealle ja Turun
voittaessa sarjan.
Joukkueessa pelasi kauden aikana 23 pelaajaa, 13 tyttöä ja 10 poikaa ja se harjoitteli 4-6
kertaa viikossa sekä Espoonlahdessa että Kilossa.
9
D-Juniorit
D-junioreiden SM-sarjassa pelattiin marraskuusta huhtikuuhun yhteensä 36 ottelua ja
Cetuksella oli 12 ottelua tässä sarjassa. SM-sarjassa oli mukana Cetuksen lisäksi 4
joukkuetta: Helsingistä Kuhat, TU Turusta, Tampereelta UiTa ja Jyväskylästä JySa.
Runkosarjassa Cetus sijoittui kolmanneksi Turun ja Kuhien jälkeen, 12 pelistä 6 voittoa ja 6
häviötä. Mitalipelit ajoittuivat huhtikuun puoleenväliin ja ne pelattiin Final Fourturnauksena. Finaalipeleissä Cetus pelasi hienosti SM-pronssisijalle Turun ijoittuessa
hopealle ja Kuhien voittaessa sarjan.
Joukkueessa pelasi kauden aikana 15 pelaajaa, 4 tyttöä ja 11 poikaa ja se harjoitteli 4 kertaa
viikossa sekä Espoonlahdessa että Kilossa.
Monelle lapselle DSM-sarjapelit olivat ensimmäisiä vesipallopelejä. Sarjan lisäksi lapset
pelasivat harjoituspelejä Kuhien ja Turun joukkueiden kanssa.
Vesipallokoulut
Vesipallokoululaiset harjoittelivat kahdesti viikossa. Harjoituspelejä pelattiin lähinnä Kuhien
joukkueen kanssa. Kauden aikana oli kaksi turnausta, joihin osallistuttiin sekä 00-ikäisten
että nuorempien joukkueilla. Lapset hakeutuivat kevätkauden vesipallokouluihin uinnin
arviointitilaisuuden kautta ensimmäistä kertaa. Vesipallokoululaiset harjoittelivat kahdessa
erillisessä ryhmässä. Vaikka vesipallokoululaiset eivät pelaa missään sarjassa, tavoitteena
on saada yhä enemmän lapsia mukaan harrastustoimintaan. Vesipallokoulut antavat hyvän
mahdollisuuden omien junioreiden kasvattamiseksi ylempiin sarjoihin.
2.5. Taitouinti
2.5.1. Tavoitteet
Kauden 2013–2014 aikana taitouinnin lajikulttuuria vahvistettiin entisestään. Osa-aikaisen
taitouintikoordinaattorin myötä harjoittelu oli entistä tavoitteellisempaa. Seuran uimarit
osallistuivat useampaan taitouintikilpailuun niin pääkaupunkiseudulla kuin Oulussa.
2.5.2. Toiminta
Kauden 2013–2014 ryhmäjaot uusittiin. Kaudella oli kaksi kilpatavoitteellista ryhmää AG12
ja AG15. Ryhmien lisäksi uimarit kilpailivat solo ja duo ohjelmissa. Muita ryhmiä olivat
alkeis-, kilpakoulu- ja harrasteryhmät.
Kauden pääpaino oli luoda kilparyhmien uimareissa selkeä kilpatavoitteellinen
harjoittelumentaliteetti ja uimareissa näkyi valtavaa kehitystä kauden aikana.
Valmennuspuolella edellisellä kaudella aloitettua apuvalmentajajärjestelmää jatkettiin.
Kauden aikana järjestettiin kaksi näytöstä pääasiassa taitouimareiden vanhemmille ja
muille kiinnostuneille. Ensimmäinen oli Joulunäytös. Näytöksessä tarjottiin mahdollisuus
osallistua kaikille Cetuksen taitouintiryhmissä harjoitteleville taitouimareille. Tilaisuus toimi
myös harjoituskilpailuna kilparyhmille. Toinen näytös järjestettiin kauden päätteeksi,
kevätnäytöksenä.
10
Tuomareiden koulutus on ollut aktiivista menneellä kaudella. Uimareiden vanhemmat on
onnistuttu rekrytoimaan vapaaehtoistoimintaan ja toimitsijayhteistyötä on tehty Vantaan
uimareiden kanssa.
2.5.3. Kilpailut
Kilpailulliset tavoitteet saavutettiin AG12 ja AG15-ryhmän kanssa, heidän osallistuessa
Vantaa Gameseihin, Ikämestaruuskilpailuihin ja Nuorten SM kilpailuihin Oulussa. Cetus sai
myös järjestettäväkseen ikäkausimestaruuskilpailut yhteistyössä Vantaan uimareiden
kanssa. Kisat järjestettiin Tapiolassa ja Myyrmäessä.
3. VESILIIKUNTAPALVELUT
3.1. Kurssit
3.1.1. Tavoitteet
Kurssitoiminnan tärkeimpänä tavoitteena on tarjota Espoolaisille laadukasta vesiliikuntaa.
Kurssitoiminnan laatuun on panostettu edelleen toimintakauden aikana. Laatua on
parannettu muokkaamalla ohjaajien ja kurssilaisten saamaa tietoa koskien kurssien
vaatimuksia, sisältöä ja tavoitteita. Kurssirunkoja on yhtenäistetty ja ohjaustoimintaa on
kehitetty vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Kurssitoiminnoissa on mukauduttu
Leppävaaran sulkeutumisen aiheuttamiin muutoksiin.
Kurssilaisten siirtymistä kilpaurheiluun helpotettiin muokkaamalla hakutilaisuutta.
Aikaisemmissa hakutilaisuuksissa esille tulleiden puutteiden ja tulosten pohjalta
tarkennettiin ohjaustoiminnan painopisteitä. Ohjaajille tiedotettiin paremmin
hakutilaisuudesta ja sen tavoitteista. Valmentajille tiedotettiin tarkemmin kuinka tiedottaa
ja ohjata ei valittuja uimareita muihin seuran ryhmiin.
Tavoitteiden mukaisesti halliesimiehet pitivät halleissa palavereja säännöllisesti. Kaikki
työntekijät saavat kuukausitiedotteen ja näin myös muu uimahallihenkilökunta voi neuvoa
asiakkaita
paremmin.
Seuran
verkkosivustojen
uudistusta
jatkettiin
toiminnanohjausprojektina. Uusi kotisivu avautui yleisölle ja uusi intranetti työntekijöille.
Uudistuksen yhteydessä kaikkien kurssien esittelytekstit päivitettiin, kurssitasot nimettiin
numeroin asiakkaita helpottamaan sekä kurssirungot päivitettiin. Uimakoulut jaoteltiin
neljän tason sijaan kolmelle tasolle. Näiden uudistuksien yhteydessä kurssien todistukset
uusittiin ja muu oheismateriaali päivitettiin. Kesän kurssitarjonnasta uimakoulut ja peuhuuimakoulut myyntiin uuden sivuston kautta. Tässä esille tulleita puutteita korjattiin ja
toukokuussa myytiin seuraavan syksyn koko kurssitarjonta uuden järjestelmän kautta.
Uimakoulujen ja vesirallien suoritukset kirjattiin jälleen tällä kaudella ja näin saatiin
verrattua oppimistuloksia myös hallikohtaisesti. Seuran ohjaajat jatkoivat Tapiolassa
maahanmuuttajaryhmien ohjaamista. Tapiolan erityisuinnin perheitä ohjattiin yhteistyössä
kaupungin kanssa.
11
3.1.2. Toiminta
Cetus järjesti Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä uimakouluja, vesijumppia sekä
iltapäiväkerhotoimintaa koululaisille ja terveysliikuntaa työikäisille. Seura järjesti tämän
lisäksi kurssitoimintaa kolmessa jaksossa. Toimintaan osallistuneiden lukumäärät sekä
kävijämäärät ovat nähtävissä liitteessä 6. Leppävaaran sulkeuduttua, korvaavaa allasaikaa
saatiin jonkin verran muista halleista. Tämä on muuttanut asiakaskuntaa hieman. Näihin
muutoksiin mukauduttiin kauden aikana ja ne otettiin huomioon seuraavan kauden
suunnittelussa.
Seura järjesti koulutustoimintaa omille ohjaajilleen (EFR) sekä avoimia koulutuksia
(yhdistetty vesiralliohjaaja ja lasten uinnin opetuksen perusteet koulutus, Aikuisten
tekniikkaohjauskurssi), mihin myös muiden seurojen ohjaajat saattoivat osallistua. Seuran
ohjaajat osallistuivat ympäri vuoden useille Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastus Liiton,
Suomen Uimaliiton ja Sukeltajaliiton kursseille (vauvauinti, uimakoulu, vesiralli,
erityisuimaopettaja, hydrobic, norppaohjaajakoulutus).
Seura teki tiivistä yhteistyötä urheiluopistojen kanssa. Seurassa on toimintakauden aikana
ollut työsuhteessa kaksi oppisopimusopiskelijaa. He opiskelevat liikunnanneuvojaksi työnsä
ohessa. Seura toimi työssäoppimispaikkana Kisakallion ja Solvallan urheiluopiston
opiskelijoille sekä työharjoittelupaikkana koululaisille.
Syksyn 2013 ja kevään 2014 jaksoissa järjestettiin lapsille ja nuorille yli 20 erilaista
kurssimuotoa sekä aikuisille yli 10 erilaista kurssimuotoa. Kesän jaksolle järjestettiin lapsille
vesipeuhuja, uimakouluja, liikuntaleirejä ja uutena uimahyppyleiri Tapiolan Uimahallilla.
Syksyn jakso kesti elokuun puolestavälistä jouluun ja kevään jakso tammikuulta toukokuun
loppuun. Kesäjakso kesti kesäkuusta elokuun puoleen väliin. Vuoden aikana järjestettiin yli
900 kurssia. Yhteenveto kurssimuodoista on nähtävissä liitteessä 7.
3.2. Erityisuinti
3.2.1. Tavoitteet
Tavoitteiden mukaisesti kehitettiin erityisryhmien kilpa- ja harrastusmahdollisuuksia
Cetuksessa ja panostettiin laadukkaaseen erityisuintitoimintaan. Uimaopettajilla oli
mahdollisuus kouluttautua erityisuinninopettajiksi, sekä suorittaa erityisuintiin painottuvan
tekniikkakoulutuksen. Eri yhteistyötahojen kanssa monipuolistetiin erityisuinti-osaamista.
Markkinointia lisätiinn erityisuinnin suhteen (hyödynnettiin paremmin nettisivuja,
ilmoitustauluja sekä sähköpostia). Erityisuinnin alkeisopetuksen laatuun vaikutettiin
hankkimalla uusia opetusvälineitä.
Cetus tulee jatkossakin järjestämään erityistarpeita omaaville lapsille uimakouluja,
koululaisten uimaopetusta, valmennusta omissa että integroiduissa valmennusryhmissä.
Arvokisoihin tähtääville ja harjoitteleville uimareille seura takasi harjoitusolosuhteet ja tuki
valmennuksellisesti uimareita yhteistyössä paralympiakomitean sekä Suomen Uimaliiton
kanssa.
12
3.2.2. Harrastustoiminta
Harrasteryhmäläiset harjoittelivat uintitekniikkaa, matkauintia ja vesipelastustaitoja.
Tarkoituksena oli saada uinnista pysyvä uintiharrastus. Tekniikkaryhmäläiset saivat
yksilöllisellä tasolla sovellettua opetusta eri uintitekniikoihin, sekä starttien ja käännösten
tekemiseen.
Ryhmät harjoittelivat syykauden 2013 ja kevätkauden 2014 asti Keski-Espoon ja Kilon
uimahalleissa.
Syyskauden kesto oli 12.8.–15.12.2013 ja kevätkauden kesto 13.1.- 25.5.2014.
Maajoukkuetasoiset uimarit harjoittelivat integroidusti muissa valmennusryhmissä.
Ryhmiä oli seuraavasti Keski-Espoon uimahallissa 2013–2014:




kehitysvammaisille yksi ryhmä; 1 harjoitus/vko
liikuntavammaisille kaksi ryhmää; 1 harjoitus/vko
erityisuinnin kaksi harrasteryhmää; 1 harjoitus/vko
erityisuinnin kolme alkeisryhmää; 1 harjoitus/vko
Cetus on yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa ohjannut erityislapsille järjestettyjä
uintikursseja ns. perheryhmissä. Kurssit ovat tarkoitettu sekä liikunta- että
kehitysvammaisille lapsille jossa mukana on oma perheenjäsen tai ulkopuolinen avustaja.
Kurssilla totutellaan vedessä liikkumiseen erilaisten harjoituksien avulla. Perheryhmät ovat
olleet suosittuja ja tunneille osallistui maksimimäärä perheitä (23 perhettä) koko kauden.
Perheryhmät järjestettiin Tapiolan uimahallin terapia-altaassa kerran viikossa. Uintikerran
pituus 2 tuntia. Ohjaus tapahtui henkilökohtaisesti ryhmässä kiertäen.
Toimintakauden aikana on Cetus järjestänyt yksityisopetusta lapsille ja aikuisille.
Yksityisopetus on räätälöity asiakkaan toiveiden ja hänen taitotasonsa mukaan.
Yksityistunnin pituus on 30 minuuttia ja opetus on toteutettu terapia-altaassa,
opetusaltaassa tai isossa altaassa.
Yksityistunnit ovat suunnattu uimareille, joilla on vaikeuksia tai mahdotonta osallistua
kurssille, joissa on myös muita uimareita. Yksityisopetuksen johdosta Cetus pystyy
tarjoamaan yhä useammalle erityisopetusta vaativille mahdollisuuden uinnin
harrastamiseen.
3.3. Sukellus
3.3.1. Tavoitteet
Sukelluskerho on toiminut hyvässä yhteistyössä sukelluskattojärjestön kanssa. Kerho on
toiminut osana Cetuksen organisaatiota ja antanut jäsenilleen laadukkaita elämyksiä.
Helsingin Sukelluskeskuksen (HSK) kanssa tehtävä yhteistyö jatkui kauden aikana. Yhteiset
introkurssit Tapiolan uimahallissa ovat tuoneet uusia jäseniä Cetuksen sukelluskerhon
toimintaan.
Sukelluskerhon
vapaasukeltajat
osallistuivat
aktiivisesti
vapaasukelluskisoihin
ja
13
tapahtumiin edustaen kerhoa sekä Suomessa että maailmalla. Kerhon kouluttajat järjestivät
vapaasukellusintroja, leirejä ja kisoja kauden aikana.
3.3.2. Toiminta
Sukelluskerho tarjosi jäsenilleen mm. laitesukelluskokeiluja sekä -kursseja, yhteistyössä
Helsingin Sukelluskeskuksen kanssa. Laite- ja vapaasukeltajat ovat toimineet yhteistyössä
yhteisillä
seuravuoroilla
Tapiolan
uimahallissa.
Kaudella 2013–2014 sukelluskerhon arki on pyörinyt rutiininomaisesti. Edellisellä kaudella
alkanut snorklauskurssien järjestäminen on sujunut hyvin. Kauden aikana
sukelluskerhonjäsenten määrä oli 61 jäsentä (edellisellä kaudella 73 jäsentä).
Seuravuorojen käyttöaste on jäsenten pienestä laskusta huolimatta pysynyt lähes samana
edellisvuoteen verrattuna. Laite- ja vapaasukeltajia on ollut Tapiolan uimahallin
seuravuoroilla keskimäärin 20 henkilöä ja Kilon seuravuoroilla keskimäärin 15 henkeä.
Altaiden kokoon nähden osallistujamäärät ovat olleet sopivia. Kerholaisilla on ollut myös
tällä kaudella ollut mahdollisuus osallistua Helsingin Sukelluskeskuksen viikonloppuisin
järjestettäviin
Hangon
sukellusretkiin.
Kerhon vapaasukeltajat ovat kauden aikana osallistuneet eri kisoihin. Kerho järjesti omat
ns. pikkukisat Maaliskuussa 2014 Kilon seuravuorolla. Kisoissa nähtiin hyviä suorituksia
vaikkakin järjestelyt olivat pienmuotoiset. Kerho oli myös edustettuna Vapaasukelluksen
SM-kilpailuissa Hämeenlinnassa toukokuussa 2014, jossa kahdelle kerhon sukeltajalle tuli
kokonaispisteissä SM-hopeaa ja pronssia. Tänä vuonna kerhosta ei ollut jäseniä mukana
maajoukkeessa. Kahta jäsentä kutsuttiin joukkueeseen, mutta molemmat joutuivat
henkilökohtaisista syistä kieltäytymään osallistumasta kisajoukkueeseen.
Viime kaudella aloitettu vpsukelluksen introtoimintaa jatkettiin kaudella 2013-2014.
Vapaasukelluskursseja on järjestetty kaksi kappaletta 2014 aikana. Yksi AIDA 3 ja yksi AIDA
2-kurssi johon osallistui yhteensä 14 henkilöä. Introt ja kurssit ovat tärkeä osa
vapaasukeltajien jäsenhankintaa.
Espoonlahden perjantai-iltavuoro on myös kuluneen kauden aikana palvellut kerhon
jäseniä. Erityisesti tavoitteellista vapaasukellusta harrastavat jäsenet saavat Espoonlahden
uimahallin 50 m ratavuoroilla erinomaisen mahdollisuuden harjoitella ja valmistautua
kisoihin.
3.4. Jäsenuintivuorot
3.4.1. Tavoitteet
Cetuksen jäsenuimareiden määrä on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Tavoitteena on
tarjota uinnista kiinnostuneille jäsenille motivoiva ja monipuolinen harrastusmahdollisuus.
Jäsenmäärän lisääminen onkin luonteva jatko lisääntyneelle kurssitarjonnalle ja kasvavalle
kilpauimareiden määrälle. Jäsenenä voi osallistua seuran kursseille tai sitten uida omaksi
ilokseen ja terveytensä edistämiseksi seuran jäsenvuoroilla.
14
3.4.2. Toiminta
Jäsenillä on mahdollisuus uida seuran jäsenvuoroilla (liite 8). Jäsenvuoroilla on käytössä
aina vähintään yksi rata jäsenille. Jäsentoiminta on hyvin perhekeskeistä. Monet
vanhemmat hakeutuvat jäseneksi koska joku muu perheenjäsenistä osallistuu seuran
järjestämille kursseille. Viikonlopun jäsenvuorot ovat hyvin suosittuja perheiden kesken
varsinkin Espoonlahden uimahallissa. Uintivuoron lisäksi jäsenillä on ollut mahdollisuus
hyödyntää uimahallien kuntosaleja seuravuorojen aikana Espoonlahdessa ja Kilossa.
4. VALVONTA
4.1. Tavoitteet
Kauden 2013–2014 aikana järjestettiin EFR-ensiapukoulutus (Kansainvälinen
ensiapukoulutus) henkilökunnalle. Koulutukset ovat sisältäneet; hätätilanteet ja niiden
hallinta, yleiset tapaturmat ja sairauskohtaukset, joita uimahalleissa tapahtuu. Koulutukset
ovat olleet avoimia koko henkilöstölle. Tapiolassa järjestettiin palosammutuskoulutus
koko henkilökunnalle. Asiakaspalvelukoulutusta ei järjestetty kaudella 2013–2014.
4.2. Toiminta
Kauden aikana valvottavat hallit ovat olleet Leppävaara, Espoonlahti, Tapiola ja KeskiEspoo. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Keski-Espoon kohdalla Sodexo ja muiden hallien
osalta Espoon kaupunki.
Toiminta halleissa on jakautunut sektoreihin, joita valvojat valvovat säännöllisillä kierroilla.
Tämä kaltainen toiminta lisää turvallisuutta ja valmiutta puuttua ongelma- ja
vaaratilanteisiin. Asianmukaiset ensiaputarvikkeet kuten defibrilaattorit, hapenantolaitteet,
EA-tarvikkeet, radiopuhelimet ja valvontatuolit ovat kaikki tärkeitä työkaluja valvojille ja
tukevat valvojia tehtävässään.
Edelleen suuri osa valvojista ja ohjaajista on tehnyt toistensa työtehtäviä kerran tai kaksi
kertaa viikossa. Monipuoliset tehtävät lisäävät henkilöstön motivaatiota ja yhteistyötä.
Kaudella 2013-2014 ovat uimahallien asiakasryhmät kasvaneet ja halleihin hakeutuu uusia
asiakasryhmiä. Uudet asiakasryhmät vaativat valvojilta enemmän asiakaspalvelua ja
ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä aikaisempiin vuosiin verrattuna.
4.3. Henkilöstöresurssit
Henkilöstö koostuu neljästä päätoimisesta valvojasta jokaisessa uimahallissa. Lisäksi
valvojina toimii lukuisa joukko tuntityöntekijöitä, joista moni on seuran nykyisiä tai entisiä
kilpauimareita.
15
5. KOULULAISTEN UIMAOPETUS
5.1. Tavoitteet
Opetuksen yleisenä tavoitteena on saada lapset innostumaan uimisesta positiivisen
ilmapiirin kautta. Uimataidollinen päätavoite on saavuttaa alakoulun aikana Pohjoismaisen
uimataitomääritelmän mukainen 200 metrin uimataito. Toimintavuonna tavoitteen
saavutti jo 82 % neljäsluokkalaisista. Kuudesluokkalaisista oppilaista 95 % saavutti mainitun
tavoitteen
5.2. Toiminta
Seura toteutti koululaisten uimaopetusta kokonaisina lukuvuosina mitattuna viidennen
kerran. Opetusta annettiin Leppävaaran uimahallin peruskorjauksen takia vain kolmessa
kaupungin uimahallissa. Vesitilan puutetta Espoon kaupunki korjasi vuokraamalla ratatilaa
Kauniaisten uimahallista sekä meidän omasta hallistamme Kilosta. Kauniaisissa koululaisia
opetettiin 13 päivän ajan ja Kilossa 19 päivän ajan.
Opetuksen piiriin kuuluivat päiväkotien esikoululaiset sekä alakoulujen oppilaat
esiluokasta kuudenteen luokkaan asti. Lukuvuoden aikana esikoululaiset kävivät uimassa
kaksi kertaa, 1.-4.-luokkalaiset uivat Leppävaaran peruskorjauksen ajan viiden kerran
sijaan vain neljä kertaa ja 5.-6.-luokkalaiset uivat kolme kertaa lukuvuodessa.
Toimintavuoden aikana noin 17 000 oppilasta sai seuran järjestämää uimaopetusta.
Oppilaiden uimahallikäyntejä kertyi yhteensä noin 69 000.
Uimaopetuksen ohella seura järjesti kaupungin kanssa yhteistyössä liikunnallista
iltapäivätoimintaa, ns. sporttiskerhoa 1.-6.-luokkalaisille. Sporttiskerhot tarjoavat lapsille
edullisen harrastusmuodon, joka ei sisällä kilpailullista toimintaa. Kerhon tavoitteena on
monipuolinen liikkuminen vedessä. Seurassa järjestettiin toimintakauden aikana
seitsemän uintisporttiskerhoa. Lisäksi Tapiolan ja Espoonlahden uimahalleissa järjestettiin
aikuisten aamuvesijumppaa yhteistyössä kaupungin kanssa.
Uimaopettajien ammattitaitoa kehitettiin syksyllä 2012 järjestetyllä ruotsinkielen kurssilla.
5.3. Henkilöstöresurssit
Koululaisten uimaopetuksen toteuttivat seuran 10 päätoimista uimaopettajaa. Sekä KeskiEspoon että Tapiolan uimahallissa työskenteli kummassakin kaksi uimaopettajaa, kun
Espoonlahdessa vastaavasti toimi neljä uimaopettajaa. Lisäksi kaksi päätoimista
uimaopettajaa vastasivat vesipelastuksen opettamisesta 5.-6.-luokkalaisille kaikissa
uimahalleissa. Kauniaisten ja Kilon uimahalleihin palkattiin vakituisen henkilöstön lisäksi
tuntityöntekijöitä.
16
6. MASTERSTOIMINTA
6.1. Tavoitteet
Cetuksen Masters-uinnin tarjosi toimintakaudella hyvät mahdollisuudet aikuisurheiluun ja kuntoiluun uinnin alueella. Tarkoituksena kannustaa aikuisia ihmisiä uinnin pariin ja
terveisiin elämäntapoihin.
6.2. Toiminta
Cetuksen Masters-uinnin pääalueet olivat: harjoitteleminen, leirit ja kilpailut.
Toimintavuonna harjoitukset toimivat hienosti. Harjoitukset, joihin oli sovittu valmentaja
paikalle, olivat hyviä ja erittäin suosittuja. Muille harjoituskerroille ja leireille uintiohjelmat
saatiin aktiivisten mastersuimareiden avulla.
Leppävaaran hallin ollessa kiinni lisävuoroja saatiin Espoonlahdesta, Kauniaisten ja Kiloon
halleista.
Kesällä 2014 Cetuksen Mastersit harjoittelivat ahkerasti avovedessä Kaitalammella ja
osallistuivat Laaksolahden Virin perinneseuran järjestämään Pitkäjärven yliuintiin. Cetuksen
mastersuimareiden omat Internet-sivut ovat aktiivisessa käytössä. Niiltä löytyy mm. suurin
osa uintiharjoituksista.
6.3. Leirit ja kilpailut
Cetuksen Masters-uimarit leireilivät toimintavuonna useaan otteeseen. Keväällä ja syksyllä
oli Cetuksen järjestämä leiri Vierumäellä. Lisäksi Masters-uimarit järjestivät itse
kesäleiriviikonloppuja Riihimäellä.
Masters-uimarit pärjäsivät jälleen erinomaisesti toimintavuoden lukuisissa kilpailuissa.
Lisäksi Masters-uimarit osallistuivat aktiivisesti Cetus GP-sarjaan sekä lähialueen Masterslajeja tarjoaviin kilpailuihin.
2013 Avovesiuinnin SM-kisoissa N 35-49 sarjassa Cetus otti kolmoisvoiton järjestyksessä
Jenni Harjuoja, Satu Rahkonen ja Johanna Kara. M 50+ sarjassa Cetuksen kaksoisvoiton
varmistivat Simo-Pekka Torsti ja Toomas Altosaar. Joukkuekilpailussa Cetus otti
kaksoisvoiton.
2013 Mastersien EM-kilpailuissa Hollannin Eindhovenissa Teemu Hellas ui hopeaa 100
selkäuinnissa ja pronssia 50 selkäuinnissa sarjassa 30-34.
2013 Mastersien PM-kilpailuissa Reykjavikissa Islannissa Cetukselle satoi mitaleja,
mestaruuksia ui Jan Johansson (5 kpl), Kaarina Markkula (2 kpl), Juha Koski (2 kpl), Maikki
Torsti, Sanna Hokkanen sekä Mix viestijoukkue Jan Johansson, Maikki Torsti, Sanna
Hokkanen ja Juha Koski.
2013 pitkän radan SM-kilpailut uitiin Vantaalla Tikkurilassa. Cetus oli jälleen paras seura.
Lauri Malk ja Riikka Majander uivat molemmat yhden PE-tuloksen. Myös 4x100
sekauintiviestijoukkuueet yltyivät PE-vauhtiin miesten 100-119 sarjan joukkue Teemu
17
Hellas, Jani Myllymäki, Timo Schwarte ja Kristoffer Myrber sekä naisten 160-199 sarjan
joukkue Jenni Harjuoja, Johanna Kara, Satu Rahkonen ja Jaana Lattunen.
2014 lyhyen radan Mastersmestaruusuinnit uitiin Lappenrannassa. Useita mestaruuksia
kauhoivat tuttuun tapaan Lauri Malk ja Satu Rahkonen. Cetus joutui tällä kertaa taipumaan
seurojen välisessä pistekisassa HSS:lle.
2014 Tallinnan Masters-uinteihin Cetuksen Masters-uimarit osallistuivat jälleen suurella
joukkueella.
2014 Masters MM-uinneissa Montrealissa Kanadassa Teemu Hellas ui kaksi hopeaa M 3034 sarjan 200 ja 50 selkäuinneissa ja Johanna Kara sijoittui 5 kertaa 10 parhaan joukkoon
kovatasoisessa kisassa ollen parhaimmillaan kuudes 100 rintauinnissa.
Lisäksi Mastersit osallistuivat aktiivisesti Cetus GP-sarjaan.
Vierumäen viikonloppuleirejä pidettiin yksi syyskaudella ja yksi kevätkaudella.
18
Liite 1
Cetuksen hallitus kaudella 2013–2014
Puheenjohtaja
Jukka Vilske
Varapuheenjohtaja
Eero Elovaara
Hallituksen jäsenet:
Keijo Kiviluoma
Tiina Kotka
Eija Pöytäkivi
Ilkka Rauramo
Tuula Sario
19
Liite 2
Cetus gaalan Palkitut; vuonna 2013 ansioituneet:
Mastersuimari:
Suvi Sintonen
Kurssiohjaajat:
Christoffer Heinrichs ja Enni Lehtovirta
Vuoden uimavalvoja:
Tero Hoot
Vuoden vesipalloilija:
Jasmin Aouni
Vuoden juniorivesipalloilija:
Ilari Hyttinen
Vuoden uimari:
Anni Alitalo
Koululaisten uinninopettaja:
Jaana Leppinen
Kiitos:
Eerika Rautavaara
Vuoden Cetus teko:
Tiia Toivola ja Mari Leino
Seuraleijona:
Eero Elovaara
20
Liite 3
Vuoden aikana järjestetyt uintileirit
Ulkomaan leirit:
TOP-team; leiri 14 vrk Teneriffa
Nuortenedustus ryhmä; leiri 14 vrk Teneriffa
Pinkki I + Musta I; leiri Espanja, Torremolinos
Pinkki II+ Musta II; leiri Espanja, Torremolinos
Kotimaan leirit:
Vierumäki, 3 vrk, yhteensä 40 leiriä
Cetuksen Rolloihin valmistautumisleiri, Hyvinkää 3 vrk
Rolloleiri, 4 vrk, Kotka yhteensä 56 uimaria
Suomen Uimaliiton leirit 2013 ja kevät 2014
Syksyllä 2013 ja keväällä 2014 maajoukkue ja Nuorten maajoukkue leiri Turussa 2x 3
vrk. Uimareistamme mukana Anni Alitalo, Hanna –Maria Seppälä, Sami Juopperi, Riku
Pöytäkivi ja Noora Laukkanen.
Nuortenmaajoukkueen tapahtumiin osallistui Aino Otava, Sohvi Nenonen, Adelia
Spånberg ja Chrstoffer Fredrikson
21
Liite 4
Kilpailumenestys
2013 Lyhyen Radan EM -uinteihin Cetuksesta valittiin: Hanna –Maria Seppälä, Anni
Alitalo, Sini Kuutamo, Noora Laukkanen, Ari-Pekka Liukkonen, Riku Pöytäkivi ja Tatu
Waltari
Joukkueestamme Noora Laukkanen, Hanna –Maria Seppälä ja Riku Pöytäkivi olivat
mukana välierä uinneissa ja Ari –Pekka Liukkonen 50 metrin vapaauinnissa finaalin 7.
2013 Gymnasieden (Lukiolaisten MM) kisoissa Fanny Teijonsalo voitti 200 metrin
sekauinnin ja 50 metrin selkäuinnin, 100 metrin selkäuinnissa Fanny oli 3. Fanny on
ensimmäinen Suomalaisuimari joka on voittanut lajeja näissä kisoissa
2014 Kesän EM -uinteihin Cetusesta valittiin Hanna –Maria Seppälä, Anni Alitalo, Riku
Pöytäkivi, Noora Laukkanen, Ari-Pekka Liukkonen, Tuomas Pokkinen
Anni Alitalo, Hanna-Maria Seppälä ja Tuomas Pokkinen ylsivät välieriin. Ari- Pekka
Liukkonen sijoittui pronssille miesten 50 metrin vapaauinnissa.
2014 Kesän NEM uinteihin osallistuivat Adelia Spånberg, Sohvi Nenonen ja Aino
Otava
Sohvi ja Aino ylsivät välieriin henkilökohtaisilla matkoillaan. Adelia, Sohvi ja Aino
olivat mukana Suomen 4x 200 metrin vapaauintiviestissä joka sijoittui 8.
2014 IKM Pohjoismaiden Mestaruuskilpailuissa mukana oli Eetu Alitalo, Ella Aalto ja
Wilma Jackobsson
Suomen Mestaruusuinnit ja Nuorten Mestaruusuinnit Turussa 2014
Cetus saavutti SM ja NSM–uinneissa 48 mitalia joista 16 oli Suomen Mestaruuksia.
seurojen välisen pistekilpailun voitimme. Nuorten puolella Cetus saavutti 16 mitalia
joista 7 oli Nuorten Mestaruuksia. Seurojen välisen pistekilpailun voitimme
Nuorten kesäkisat Turussa 2014
Nuorten Ikäkausimestaruuskilpailut uitiin Turussa missä Cetus saavutti yhteensä 24
mitalia ja voitti seurojenvälisen pistekilpailun.
Nuorten talvikisa loppukilpailut Hämeenlinnassa 2013
Nuorten talvikisojen loppukilpailuun Hämeenlinnassa Cetus saavutti 51
loppukilpailupaikka. Uimarimme saavuttivat kisoissa yhteensä 32 mitalia. Seurojen
välisessä pistekilpailun voitimme.
Rollo –uinnit Kotkassa kesällä 2014
Rollo –uineilla Kotkassa Cetuksella oli laajin joukkue, kilpailujoukkueessa mukana oli
52 uimaria
22
Liite 5
Cetus Espoon kilpailut 2013-2014
Kansainväliset kilpailut:

Speedo Cup 5.10.2013 (2 jaksoa)

Espoo Swim Games 16.11.2013 (2 jaksoa)

Viriilit Vinstat 18.1.2014, masters-kilpailu (1 jakso)

Speedo Carnival 25.1.2014 (2 jaksoa)

Cetus Games 9.3.2014 (2 jaksoa)

Suomi-Viro maaottelu 2.—3.5.2014

Laviaarit 17. – 18.5.2014 (4 jaksoa)
Mestaruuskilpailut

Grand Prix Challenge 4.-6.7.2014 (6 jaksoa)
Muita kilpailuja

Erityisryhmien uinnit 8.2.2014

Espoon koulujen mestaruuskilpailut maaliskuu 2013
Cetus GP-kilpailut 2013-2014
 Cetus GP I 27.10.2013
 Cetus GP II 8.12.2013
 Cetus GP III 12.1.2014
 Cetus GP IVa 9.2.2014
 Cetus GP IVb 2.3.2014
 Cetus GP V 6.4.2014
 Cetus GP VI 25.5.2014
23
Liite 6
Kursseille osallistuneet kaudella 2013-2014.
Osallistujat 2013-2014
hallikäyntiä E-lahti %
K-E
%
Vauvauinti
vauva, sis, perhe
37296
(3,5x18)
215 91
Vesipeuhut
perhepeuhu, jatkopeuhu
7416
151
79 120 76
KAIKKI UIMAKOULUT
94950
2160
87 1415 91
256
76
251
82
Peuhu-uimakoulu, L&P
749
91
471
93
Alkeis 1, Nybörjar 1, Erit 1
513
84
334
94
Alkeis 2, Nybörjar 2, Erit 2
339
89
207
92
Alkeisjatko, Nybörjar-Fortsättning
303
92
152
97
Jatko, Fortsättning
Cetus- uimakoulu (la-su, p-uk, A1-J)
562
86 259 97
Espoo Uimakoulu (ma-pe)
1473
88 1053 95
Peuhu-uimakoulu
204
74
218
83
483
95
Alkeis 1
338
99
364
85
Alkeis 2
253
99
225
92
Alkeisjatko
143
100
197
90
Jatko
101
96
Lek och Plask
Nybörjar 1
Nybörjar 2
Nybörjar - Fortsättning
Fortsättning
Tyttöjen uimakoulu
Kesäuimakoulut
125
82
80
57
Peuhu-uimakoulu
15
58
7
70
Uimakoulut
110
87
73
57
Erityisuimakoulu
23
72
14
88
Alkeis 1
6
50
Alkeis 2
3
75
Alkeisjatko
Vesirallit
25866
595
84 362 84
251
89
138
83
Vesiralli 1
149
87
78
90
Vesiralli 2
122
88
102
91
Vesiralli 3
73
64
44
69
Vesiralli 4
Tekniikkakurssit (9-vuotta täyttäneille)
4482
101
66
64
80
Junior Life Saver
perus ja jatko
270
15
63
Uimahypyt
perus ja jatko
1836
Taitouinti
alkeis-, jatkokurssi ja harraste
702
17
85
Vesipallo
396
Kesäleiritoiminta
795
51
43
Harrasteryhmät
12942
235
76 234 84
muut harrasteryhmät
176
77
154
88
21
100
Erityisuinnin harrasteryhmä
59
74
59
98
Sporttis 7-14v
Aikuisten alkeet
4608
70
100 23
96
Aikuisten alkeet, alkeisjatko
70
100 23
96
Naisten uinti
Aikuisten tekniikka
4556
213
72
85
75
56
82
21
88
Perustekniikkakurssi
18
75
Jatkotekniikkakurssi
139
68
64
72
lajitekniikka n. 5krt.
Taitouinti
Uimahyppy
Aikuisten vesiliikunta
11970
348
78 104 62
Cetus ryhmät
190
72
104
62
158
88
Yhteistyö vesiliikunta
Aikuisten Kuntouinti
1854
38
86
31
65
Sukellustoiminta
1515
22
58
22
58
Snorklaus
perus, jatko, ryhmä
retket, koulutukset
KILO
Päiväkotiuimakoulut (käyntien lkm.)
Yksityistunnit (käyntien lkm.)
Yrityskurssit (osal. kertojen lkm.)
Uintisynttärit (osal. lkm.)
0
4
3981
0
324
109
4038
102
138
36
12
102
96
26
0
0
%
LEP
%
TAP
377
141
1700
%
95
91
91
283
75
496
97
353
94
229
96
191
89
466
1067
97
90
187
267
80
100
182
99
102
100
95
90
25
42
23
85
21
81
10
53
7
35
148
100
167
87
21
78
146
88
144
82
336
93
61
77
112
100
44
90
96
92
23
96
71
99
16
67
57
79
17
94
67
92
102
92
22
76
18
62
20
76
22
90
188
85
90
100
56
6
80
100
128
100
60
100
98
90
100
90
117
87
163
36
127
81
19
95
12
100
22
92
9
75
66
81
43
93
10
100
17
85
65
77
148
88
65
77
94
54
98
74
20
41
100
80
14
37
88
90
35
78
24
86
6
100
13
100
90
43
0
0
Muu
45
Muu
YHTEENSÄ
Espoon kaupungin
211454
%
94
82
89
edel.
586
372
5261
Edel %
96
83
91
790
77
825
75
1287
3593
92
90
1255
3739
94
91
372
77
450
90
329
78
406
23
72
34
81
1437
86
1322
96
249
15
102
39
22
159
719
77
63
92
80
85
51
85
283
16
89
68
8
199
617
86
67
87
57
40
82
83
178
256
89
98
141
169
80
76
127
496
100
78
72
483
86
665
77
639
69
212
103
100
84
80
77
159
123
127
95
81
80
324
109
4038
102
YHT
45 10965
(yksityis-, yritys- ja uintisynttärit mukana)
15214
Yhteensä jokainen kurssi kestää keskimäärin 18kertaa osallistumis aktiivisuus 90%.
Yhteistyöryhmät
Erityisuinti ja naisten uinti
150
Espoo Uimakoulut (ma-pe)
3593
KESÄ Uimakoulut, päiväkotiryhmät
696
Yhteistyö vesiliikunta
Iltapäiväkerhot
YHT
592
412
5275
212
178
78230
Käyntejä
354
124
5106
197
2012-2013
10716
Erotus
249
16145
(osallistujat x 0,9 x18)
78 230
Muut kävijät x 0,9
Käyntejä
190 309
4829
24
Liite 7
Cetuksen järjestämät kurssit
Vauvauinti
Vauvauinnin voi aloittaa kun vauva on 3kk ikäinen ja painaa vähintään 5kg.
Vauvauinnissa tuetaan lapsen kehitystä ja kasvua. Perheuinti on vauvauimareiden
jatkoryhmä. Sisarusuintiin voivat tulla vauvan lisäksi perheen muut alle kouluikäiset
lapset.
Vesipeuhula3-5 – vuotiaille
Perhepeuhulassa (3-4v) mukana on toinen lapsen vanhemmista tukemassa lapsen
totuttautumista veteen.
Peuhu—uimakoulussa totuttaudutaan veteen satujen, laulujen ja leikkien avulla.
Jatkopeuhulassa
(4-5v)
harjoitellaan
uimakoulussa
vaadittavia
taitoja.
Vesipeuhuloita järjestetään myös ruotsinkielisinä.
Uimakoulut 5v alkaen
Alkeis1-uimakoulun tavoitteena on oppia uimaan 3-5 metriä. Alkeis2-uimakoulu on
tarkoitettu lapsille, jotka osaavat uida kolme - viisi metriä. Alkeis2-kurssin tavoitteena
on oppia uimaan noin 10 metriä. Alkeisjatkouimakoulun tavoitteena on oppia uimaan
syvässä altaassa 15–20 metriä ja jatkouimakoulun 25 m krooli- ja selkäkrooliuintia.
Uimakouluja järjestetään myös ruotsinkielisinä.
ErityisuimakoulutErityisuimakoulut on tarkoitettu lapsille, jotka tarvitsevat erityistä
tukea uinninopetuksessa. Ryhmiä järjestetään Ryhmiä järjestetään kolmella eri
tasolla (Alkeis1, Alkeis2 ja Alkeisjatko).
Erityisuinnin harrasteryhmät
Erityisruinnin harrasteryhmät on tarkoitettu liikuntarajoitteisille uimataitoisille
erityisuimareille. Lähtötasovaatimuksena on 50 m uimataito, ja tavoitteena
säännöllinen uintiharrastus.
Yhteistyöuimakoulut alkaen 5-vuotiaille
Yhteistyöuimakoulut järjestetään yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.
Uimakoulut, alkeis1-, alkeis2-, alkeisjatkouimakoulut ja jatkouimakoulut ovat arkiiltaisin kello 16.00–20.35 välisenä aikana.
Päiväkotiuimakoulut
Päiväkotiuimakoulut ovat räätälöityjä uimakouluja päiväkotityhmille.
Vesirallit 6v alkaen
Vesiralli on uinnin monipuolisuuskurssi, jossa uintitekniikoiden lisäksi harjoitellaan
vesipalloa, uimahyppyjä sekä taitouintia. Vesirallikursseja on neljän eritasoisia, VR1 VR4. Opetus tapahtuu syvässä altaassa. Vesiralli 4 jälkeen lapsella on taidolliset
valmiudet siirtyä kilpauintikouluun.
25
Liite 7
Tekniikkakurssi 9 vuotta täyttäneille
Tekniikkakurssilla
hiotaan
vesirallikursseilla
opittuja
uintitekniikoita.
Lähtötasovaatimuksena on 100 m yhtäjaksoinen uimataito vatsallaan ja selällään.
Junior Life Saver, 7v alkaen
Junior Life Saver-kurssilla harjoitellaan vesipelastustaitoja. Lähtötasovaatimuksena
Peruskurssille on 50 m hyvä uimataito. Jatkokurssille voi jatkaa suoritettuaan
Peruskurssin.
Harrasteryhmät 10-17 – vuotiaille
Harrasteryhmät on tarkoitettu 10-17 –vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka haluavat
harrastaa uintia ilman kilpailullisia tavoitteita. Harrasteryhmät kokoontuvat yhden tai
kaksi kertaa viikossa. Lähtötasovaatimuksena on 200 m yhtäjaksoinen uimataito.
Liikuntaleiri
Liikuntaleirejä järjestetään kesäisin arkipäivinä sekä hiihtolomaviikolla. Leirin
ohjelmaan kuuluu uintia sekä erilaisia pelejä ja leikkejä. Leirejä järjestettiin sekä
Kilon, Espoonlahden, Leppävaaran että Tapiolan uimahallilla.
Uimahypyt, 7v alkaen
Uimahyppyjen
alkeiskurssilla
harjoitellaan
uimahyppyjen
perusteita.
Lähtötasovaatimuksena on 50 m uimataito. Lapsen tulee uskaltaa hypätä veteen jalat
edellä ja tehdä keräkaato reunalta. Uimahyppyjen jatkokurssille voi jatkaa
suoritettuaan alkeiskurssin. Hyppyjä tehdään sekä 1m laudalta että kerroksilta.
Taitouinti, 7v alkaen
Taitouinti on kehonhallintaa, voimaa, ja kestävyyttä kehittävä laji, jossa liikkeitä
tehdään vedessä yksin ja ryhmässä musiikin tahdissa. Taitouinnin alkeiskurssin
lähtövaatimuksena on 50m uimataito, ja sukelluksen uskaltaminen illman uimalaseja.
Jatkokurssille voi osallistua alkeiskurssin suoritettuaan.
Vesis 7 v alkaen
Vesipallo on monipuolinen joukkuelaji, joka kehittää voimaa, kestävyyttä ja
kehonhallintataitoja.
Vesis-peruskurssilla
opetellaan
vesipallon
alkeita.
Lähtötasovaatimuksena on perusuimataito syvässä altaassa. Lapsen tulee uskaltaa
sukeltaa ilman uimalaseja.
Sporttis – iltapäiväkerhot (7-14 vuotiaille)
Sporttis on Espoon Kaupungin kanssa yhteistyössä järjestettävää koululaisten
iltapäiväkerhotoimintaa Kerhossa leikitään, pelataan, tutustutaan eri uintilajeihin,
sekä opetellaan erilaisia hyppyjä ja sukelluksia.
Aikuisten alkeiskurssit.
Alkeiskurssin tavoitteena on oppia uimaan noin 5 metriä.
Aikuisten alkeisjatkokurssin tavoitteena on oppia uimaan 25–50 metriä.
26
Liite 7
Aikuisten perustekniikkakurssi.
Tekniikkakurssilla opetellaan eri uintitekniikoita.
vähintään 100m yhtäjaksoinen uimataito.
Lähtötasovaatimuksena
on
Aikuisten jatkotekniikkakurssi
Kurssi on suunnattu alkeistekniikkakurssin käyneille, jotka haluavat kehittää jo
opittuja taitoja.
Aikuisten lajitekniikkakurssit
Kursseilla perehdytään johonkin tiettyyn uintilajiin, vapaa-, rinta-, selkä- tai
perhosuintiin.
Vesijumppa
Jumppaa vedessä tasaisella sykkeellä, ei sisällä vaikeita liikkeitä tai askelsarjoja .
Hydrobic
Vaihtelevalla, osittain kovalla sykkeellä tapahtuvaa jumppaa vedessä. Sisältää
musiikin mukana tehtäviä askelsarjoja. Hydrobicia järjestetään kahta eri tasoa, joista
toinen on teholtaan rankempaa.
Vesijuoksu
Juoksuvöiden avulla tapahtuvaa juoksua vedessä, osittain kovalla sykkeellä.
Aikuisten kuntouintiryhmä.
Ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Tavoitteena on kehittää uintitekniikkaa ja –
kestävyyttä.
Aikuisten uimahyppy (yli 16 v.)
Kurssilla opetellaan uimahyppyjen perusteita ja tekniikkaa.
Yrityskurssit
Cetus on kaudella 2012-2013 tarjonnut uintitekniikka- sekä vesijuoksu- ja
vesivoimisteluopetusta yrityksille.
Uinnin yksityisopetus
Cetus järjestää yksityisopetusta uimataidottomille kouluikäisille lapsille, eritysryhmiin
kuuluville lapsille sekä aikuisille.
Uintisynttärit
Cetus järjestää syntymäpäiväsankareille vieraineen uintiohjelmaa eri halleissa.
Espoonlahden hallissa on mahdollisuus myös takkahuonetilan käyttöön.
Vapaasukelluskurssit
Kurssilla opetellaan kuinka vapaasukellusta voi harjoitella turvallisesti ja tehokkaasti
allasolosuhteissa ja avovesissä.
27
Liite 7
Snorklauskurssit
Snorklauskursseja järjestettiin syksyllä lapsille. Kurssin tavoitteena on oppia
snorklauksen perusteet ja snorkkelin käyttö.
Painonhallintaryhmä
Painonhallintaryhmän tavoitteena on painonpudotus vesiliikunnan avulla. Kurssin
sisältyy alkukartoitus ja tavoitteiden laatiminen yhdessä ryhmäläisten kanssa.
28
Liite 8
Seuran jäsenvuoroajat vuonna 2013–2014
TAPIOLAN UIMAHALLI
sunnuntaisin klo 10.05-11.50 uinti
ESPOONLAHDEN UIMAHALLI:
Pe klo 20.40-21.30 uinti+kuntosali
La klo 17.40-19.15 uinti+kuntosali
Su klo 8.30-10.45 uinti + kuntosali
Cetuksen jäsenille on varattu seuravuoroilla 1-2 rataa.
29
Liite 9
Masteruimareiden leirit ja kilpailut
2012 Avovesiuinnin SM-kisoissa kultaa voitti N 35-49 sarjassa Jenni Harjuoja ja Cetuksen
joukkueet veivät joukkuekilpailun kaksoisvoiton.
2012 Mastersien PM-kilpailuissa Ruotsissa Boråsissa Cetukselle satoi mitaleja, mestaruuksia ui
Johanna Kara (3 kpl) sekä naisten viestijoukkue Johanna Kara, Sanna Hokkanen, Jaana Lattunen
ja Maikki Torsti.
2012 pitkän radan SM-kilpailut uitiin uudistetussa Turun Impivaaran hallissa. Lauri Malk oli
joukkueen tähti uiden 4 PE-tulosta. Naisten D-sarjan 4x100 vapaauintiviestijoukkue Maikki
Torsti, Marja Autti, Leena Kaseva ja Johanna Kara ui myös PE:n. Cetus voitti seurojen välisen
pistekisan totuttuun tapaan.
2013 Viriilit Vinstat oli kilpailun ja koko Supermasters-kilpailun 30-vuotisjuhla. Osallistujia oli
runsaasti ja tunnelma hieno.
2013 Supermasters-kisassa Satu Rahkonen ui pronssille.
2013 lyhyen radan Mastersmestaruusuinnit uitiin Maarianhaminassa. Cetuksen joukkue teki
jälleen selvää jälkeä vieden seurojen välisen pistekisan voiton. PE-vauhdissa olivat Satu
Rahkonen, Lauri Malk ja Riikka Majander.
2013 Tallinnan Masters-uintien 30-vuotiskisaan Cetuksen Masters-uimarit osallistuivat jälleen
suurella joukkueella. Matka tehtiin perinteisesti Poseidonin Mastersien kanssa yhteistyössä.
30-vuotisjuhlassa kisan järjestäjille ojennettiin lahja Cetusmasterseilta.
30