Toimintakertomus 2013-2014
CETUS ESPOO R.Y. – CETUS ESBO R.F. Yhdistyksen toiminta vuonna 2013-2014 Cetus Espoo - Cetus Esbo r.y. Leipurinkuja 1 A 02650 Espoo SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ ......................................................................................................................................... 4 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 2. Missio, visio ja arvot .............................................................................................................. 4 Tavoitteet .............................................................................................................................. 4 Hallinto ja henkilöstö............................................................................................................. 4 Koulutus................................................................................................................................. 5 Tiedotus ................................................................................................................................. 5 Talous .................................................................................................................................... 5 KILPAILUTOIMINTA ...................................................................................................................... 6 2.1. Kilpauinti................................................................................................................................ 6 2.1.1. Tavoitteet ....................................................................................................................... 6 2.1.2. Valmennusjärjestelmä ................................................................................................... 6 2.1.3. Valmennuksen ja koulun yhdistäminen ......................................................................... 7 2.1.4. Kansainvälinen toiminta................................................................................................. 7 2.1.5. Leiritys ............................................................................................................................ 7 2.1.6. Kilpailut .......................................................................................................................... 7 2.2. Omat kilpailut ........................................................................................................................ 8 2.3. Paralympiauinti ..................................................................................................................... 8 2.4. Vesipallo ................................................................................................................................ 8 2.4.1. Tavoitteet ....................................................................................................................... 8 2.4.2. Toiminta ja joukkueet .................................................................................................... 8 2.5. Taitouinti ............................................................................................................................. 10 2.5.1. Tavoitteet ..................................................................................................................... 10 2.5.2. Toiminta ....................................................................................................................... 10 2.5.3. Kilpailut ........................................................................................................................ 11 3. Vesiliikuntapalvelut .................................................................................................................... 11 3.1. Kurssit .................................................................................................................................. 11 3.1.1. Tavoitteet ..................................................................................................................... 11 3.1.2. Toiminta ....................................................................................................................... 12 3.2. Erityisuinti ............................................................................................................................ 12 3.2.1. Tavoitteet ..................................................................................................................... 12 3.2.2. Harrastustoiminta ........................................................................................................ 13 3.3. Sukellus ................................................................................................................................ 13 3.3.1. Tavoitteet ..................................................................................................................... 13 3.3.2. Toiminta ....................................................................................................................... 14 3.4. Jäsenuintivuorot .................................................................................................................. 14 3.4.1. Tavoitteet ..................................................................................................................... 14 3.4.2. Toiminta ....................................................................................................................... 15 4. Valvonta ..................................................................................................................................... 15 4.1. 4.2. Tavoitteet ............................................................................................................................ 15 Toiminta............................................................................................................................... 15 2 4.3. 5. Koululaisten uimaopetus ........................................................................................................... 16 5.1. 5.2. 5.3. 6. Henkilöstöresurssit .............................................................................................................. 15 Tavoitteet ............................................................................................................................ 16 Toiminta............................................................................................................................... 16 Henkilöstöresurssit .............................................................................................................. 16 Masterstoiminta......................................................................................................................... 17 6.1. 6.2. 6.3. Tavoitteet ............................................................................................................................ 17 Toiminta............................................................................................................................... 17 Leirit ja kilpailut ................................................................................................................... 17 Liitteet 3 Cetus Espoo ry – Cetus Esbo rf aloitti toimintansa 1.1.2005 neljän espoolaisen uimaseuran Espoon Uimaseura, Laaksolahden Viri, Simmis Espoo ja Tapiolan Uimarit yhdistäessä toimintansa. 1. YLEISTÄ 1.1. Missio, visio ja arvot Cetuksen missio on ”Cetus - vesiliikuntaa ja uintiurheilua Espoossa ja maailmalla”. Cetuksen tarkoitus on olla menestyvä urheiluseura. Cetus on seura, jossa saa parasta valmennusta. Se on halutuin seuratyönantaja. Cetuksesta saa laadukkaimmat kurssit ja parhaan uintiopetuksen. Cetuksessa ollaan ylpeitä omasta osaamisesta. Cetus on kansainvälisesti menestyvä ja tunnettu urheiluseura. Cetuksen arvot ohjaavat seuran toimintaa. Toiminta on tavoitteellista, kehittyvää, avointa ja yhteisöllistä. Toiminnassa on korostettu liikunnan ja terveyden periaatteita. 1.2. Tavoitteet Cetus Espoon tavoitteet ovat toteutuneet pitkälti suunnitelmien mukaisesti. Kansallisella tasolla Cetus oli paras seura ikäryhmien kaikissa kauden pääkilpailuissa lukuun ottamatta nuorten sarjassa. Cetuksella on joukkue kaikissa vesipallon SM-sarjoissa. Kauden aikana sekä vesipallopelaajien että taitouimareiden määrä on lisääntynyt. Seuralta osallistui useampi joukkue taitouinnin ikäkausimestaruuskilpailuihin keväällä 2014. Kurssien sisältöjä on muokattu ja ryhmien seurantaa on dokumentoitu. Yhteistyö Espoon kaupungin kanssa on jatkunut. Erityisesti uimakoulu-, aikuis- ja terveysliikunta ryhmien sekä erityisryhmien tarjontaa on toteutettu hyvässä yhteistyössä. Uinninvalvontaa on järjestetty kaikissa kolmessa yleisessä uimahallissa Espoossa. Espoonlahden ja Tapiolan uimahallien osalta seuralla on yhteistyösopimus Espoon kaupungin kanssa ja Keski-Espoon uimahallin valvonnasta Sodexon kanssa. Uimahallien valvonnan lisäksi Cetus vastaa Espoon koululaisten uinninopetuksesta. Seuran yhteistyö Lauttasaaren yläasteen, Leppävaaran lukion ja Espoonlahden koulun kanssa on jatkunut. Yhteistyö koulujen kanssa palvelee seuran tavoitetta luoda uinninvalmennuskeskus Espoon alueelle. 1.3. Hallinto ja henkilöstö Cetuksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kahden vuoden toimintakaudeksi. (Seuran hallitus kaudella 2013-2014, liite 1) Hallitus kokoontui toimintakautena 11 kertaa. Seuran sääntöjen mukaisesti seuran vuosikokous pidettiin marraskuussa 2013. Seuran palveluksessa on toiminut toimintavuonna keskimäärin 100 ihmistä kuukausittain. Päätoimisia työntekijöitä oli kaudenlopussa 48 henkilöä. Toiminnanjohtajan lisäksi seurassa on vakituisessa työsuhteessa valmennuspäällikkö, päävalmentaja, kolme päätoimista valmentajaa, kilpailusihteeri, kilpailukoordinaattori, myynti- ja kehityspäällikkö, toimistovastaava, asiakaspalvelua hoitava henkilö, yksitoista liikunnanneuvojaa, yksitoista 4 koululaisten uimaopettajaa, yksitoista uinninvalvojaa ja kaksi esimiestä. Henkilöstölle ja seuran jäsenille järjestettiin Cetus Gaala Villa K:ssa Espoon Kilossa tammikuussa 2014. Cetus Gaalassa palkittiin vuoden 2013 aikana ansioituneet henkilöt. (Vuoden 2013 palkitut, liite 2) 1.4. Koulutus Koulutuksia on järjestetty sisäisesti eri osa-alueittain ja yhteisesti koko henkilöstölle. Koulutusten pääpaino on ollut ensiapu- ja hengenpelastuskoulutuksissa. Koko henkilökunnan yhteisen koulutus/suunnittelupäivän aiheena elokuussa 2013 oli vesipelastus. Koulutus järjestettiin Meriturvakeskuksessa, Lohjalla. Vesiliikuntaohjaajille järjestettiin tilauskursseja yhteistyössä Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton ja Suomen Uimaliiton kanssa. Tilauskurssien lisäksi ohjaajat ovat osallistuneet liittojen koulutuksiin. Kilpauinnin osa-alueella valmentajat ovat osallistuneet Suomen Uimaliiton järjestämiin koulutuksiin. Vierumäellä ammattivalmennuksen tutkintoa on suorittanut kaksi valmentajaa. Päätoimiset valmentajat osallistuivat Suomen Uimaliiton syksyn seminaariin. Vuoden aikana vanhemmille ja muille toimitsijakoulutusta Suomen Uimaliiton valmennusryhmien vanhempainiltoja. vapaaehtoisille on järjestetty koulutusohjelman mukaisesti mm. sekä Uinninvalvojien koulutus on kohdentunut pienryhmäkoulutuksiin, joissa pääpaino on ollut ensiavussa. Valvojat saivat kertausta ensiaputaidoilleen pelastuslaitoksen kouluttajien opastuksella. Koululaisten uinninopettajat ovat osallistuneet ruotsinkielen kurssille ja erityisryhmien ohjaajakoulutukseen. 1.5. Tiedotus Tiedotusta Cetuksen jäsenistölle on hoidettu pääasiassa seuran nettisivujen kautta, jota on tarvittaessa täydennetty sähköpostilla ja kirjeillä. Kauden aikana on otettu käyttöön seuran omat facebooksivut ja twittertilit. Henkilöstön tärkein tiedotuskanava on seuran intranet, minkä lisäksi esimiehet ovat käyttäneet sähköpostia ja suoraa tiedotusta tarpeen tullen. Jokainen osa-alue on hoitanut tiedottamisen jäsenistölleen omien voimavarojensa mukaan. Kilpailutulokset ovat olleet luettavissa seuran nettisivuilla ja Suoman Uimaliiton ”kilpailut”sivuilla. Seuran nettisivujen uudistus jatkui toiminnanohjausprojektin merkeissä. Uudet nettisivut avattiin keväällä 2014. 1.6. Talous Cetuksen talouden perustana on seuran järjestämä uimaopetustoiminta, valmennusmaksut 5 ja Espoon kaupungin kanssa solmitut määräaikaiset sopimukset sekä uinninvalvonnan että uimaopetuksen toteutuksesta. Kauden 2013–2014 tulos on tappiollinen (-172 688,92 €). 2. KILPAILUTOIMINTA 2.1. Kilpauinti 2.1.1. Tavoitteet Cetuksen kilpauinti on tarjonnut uintiurheilusta kiinnostuneille mahdollisuuden harrastaa uintiurheilua oman tasonsa mukaan lasten tekniikkaryhmistä aina kansainväliselle huipulle asti. Jokaiselle nuorelle uimarille on löydetty ryhmä, jossa uimari saa taitotasonsa mukaista valmennusta. Cetuksen kilpauinnin tavoitteet täyttyivät kaudella 2013–2014 lähes kokonaan. Seuran uimareita oli kaikissa arvokilpailuissa ja seura oli kansallisella tasolla paras seura ikäryhmien kaikissa kauden pääkilpailuissa lukuun ottamatta Rollo ikäsarjassa ja kesän ikäkausimestaruuskilpailuita. Uimareiden valmentautuminen on tavoitteellista. Seura on tukenut taloudellisesti toimintakauden aikana muun muassa huippu-uimareista muodostettujen nuorten kultahippuryhmää ja edustusuimareista kostuvaa Top team-ryhmää valmennustoiminnassa. Uimarit saavat tukea mm. ulkomaan kilpailumatkoihin, leireihin ja fysikaalisiin hoitoihin. Uimareiden lihaskartoituksista ja fysikaalisesta hoidosta vastaa seuran yhteistyökumppani Suomen Urheilufysioterapia. Uudet uimarit aloittavat valmennuksen vuosittain seuran kilpauintikouluista. Kuluneena kautena on valmennettavia uimareita ollut n. 350. 2.1.2. Valmennusjärjestelmä Lasten ja nuorten valmennus Cetuksessa perustuu tasovalmennusjärjestelmään. Harjoittelu etenee johdonmukaisesti tasolta toiselle nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen mukaan. Tasovalmennusjärjestelmää tukevat uintitaidon arviointitilaisuudet järjestettiin elokuussa ja tammikuussa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 100 lasta. Arviointitilaisuus mahdollistaa lasten uintitaidon kartoittamisen tasapuolisesti ammattivalmentajien toimesta ja helpottaa sopivan valmennusryhmän löytämisen kyseiselle lapselle. Keväällä 2014 ryhmät organisoitiin uudelleen tasovalmennusjärjestelmää vastaavaksi. Uimarit jaetaan iän ja tason mukaisesti ryhmiin seuraavasti: Kansainvälinen edustusryhmä, jonka sisällä toimii Top team Kansallinen edustusryhmä (Suomen Mestaruus –taso) Nuorten edustusryhmä (Nuoten Suomen Mestaruus) I-Taso (Ikäkausimestaruuskilpailut) II-Taso (Ikäkausimestaruuskilpailut) III-Taso (Rollo uinnit) Kilpauintikoulu (Cetus GP) 6 Jokaisella tasolla on kaksi ryhmää pinkki ja musta. Pinkissä harjoittelevat edistyneemmät uimarit. Musta ryhmä on tarkoitettu hitaammin kehittyville tai myöhemmin uintiharrastuksen aloittaneelle uimareille. Huippu–uintiin valmistavassa nuorten kultahippuryhmässä oli toimintakauden aikana 15 huipulle tähtäävää nuorta uimaria. Huippu-uimareista koostuvassa Top team-ryhmässä oli mukana 12 uimaria, joiden tavoitteet ovat kansainvälisellä tasolla. 2.1.3. Valmennuksen ja koulun yhdistäminen Kauden aikana jatkettiin yhteistyötä eri koulujen kanssa. Yläkouluikäiset harjoittelevat tiistaiaamuisin Tapiolan ja Espoonlahden uimahalleissa sekä torstaisin Kilossa, Tapiolassa ja Espoonlahdessa. Lukioikäiset uimarit harjoittelevat viitenä arkiaamuna Mäkelänrinteessä, Espoonlahdessa ja Tapiolassa. Lauttasaaren yläkoulun uimariluokat ovat mahdollistaneet yläkouluikäisille uimareille tehokkaan ja tavoitteelisen harjoittelun. Uimarit tekevät koulun ohessa viikoittain neljä uinti- sekä kaksi kuivaharjoitusta. Seuran uimareita luokilla on yhteensä 40. 2.1.4. Kansainvälinen toiminta Seuran maajoukkuetason ja Top team uimarit leireilivät syksyllä Rovaniemellä ja keväällä Teneriffalla T-3 sentterissä sekä osallistuivat kansainvälisen Mare Nostrum kiertueen Barcelonan osakilpailuun. Kultahippuryhmä teki kilpailu- ja leirimatkat Kalev Openiin Tallinaan, Junior Meet kilpailuun Luxenburgiin ja Neptuniaden kilpailuun Tukholmaan. 2.1.5. Leiritys Leiritykset tapahtuivat seuran leiritysperiaatteiden mukaisesti siten, että II- ja III-tason uimarit leireilivät kolmen vuorokauden ajan keväällä ja syksyllä. I-tason uimareilla oli syyskaudella kolmen vuorokauden mittainen kotimaan leiri ja kevät kaudella oli mahdollista päästä viikon mittaiselle leirille Espanjaan Toremolinokseen, mikäli seuran määrittämät kriteerit täyttyivät. Edustusryhmä ja Nuorten edustusryhmä leireilivät 1-2 viikkoa Espanjassa. Leirivuorokausia urheiluopistoissa seuralle kertyi noin 800 vuorokautta. (Kauden leiriohjelma, liite 3). 2.1.6. Kilpailut Edustusryhmä kilpaili toimintavuoden aikana Cetuksen järjestämissä kilpailuissa, Finnish Open GP -sarjassa sekä Suomen Mestaruuskilpailuissa Turussa. Nuortenedustusryhmän päätavoitteina olivat Nuorten Mestaruuskilpailut Turussa. Ryhmä osallistui myös Finnish open GP–sarjaan sekä Cetuksen järjestämiin omiin kilpailuihin ja muutamiin pääkaupunkiseudulla järjestettyihin kansallisiin kilpailuihin. I ja II tason ryhmät osallistui Cetuksen järjestämiin kilpailuihin sekä ikäkausimestaruusaluekilpailuihin. Talvella 2013 Hämeelinnassa järjestettyihin IKMloppukilpailuihin mukaan pääsi 51 uimaria. Kesällä 2014 Turussa järjestettyihin IKMloppukilpailuihin Cetuksesta mukaan pääsi 54 uimaria. Tämän lisäksi kyseiset ryhmät 7 osallistuivat kaksiin pääkaupunkiseudulla järjestettäviin kansallisiin kilpailuihin. Tason III ryhmät osallistuivat kesällä Kotkassa järjestettyyn viisipäiväiseen Rollotapahtumaan. Kilpailujen päätyttyä vuorossa oli kolmen päivän mittainen leiri, johon osallistui 52 uimaria. Lisäksi kyseinen ikäluokka osallistui Cetuksen järjestämiin kilpailuihin sekä yhteen pääkaupunkiseudulla olevaan kansalliseen kilpailuun ja IKM aluekilpailuun Espoonlahdessa. Cetus oli menestyksekäs kaikissa kansallisissa arvokilpailuissa. (kilpailumenestys, liite 4) 2.2. Omat kilpailut Cetus järjesti toimintavuonna 15 kilpailut, joista kuusi oli kansalliset FINA-kilpailut ja yhdet olivat mestaruuskilpailujen karsinnat. Muita kilpailuja olivat Espoon koulujen uintikilpailut, Erityisryhmien uinnit ja seuran sisäisenä kilpailusarjana uitava kuuden osakilpailun Cetus GP. Sisäinen kilpailusarja toimii aloittelevien kilpauimareiden ensikisoina. Tavoitteena on, että nuori uimari pääsee kilpailemaan tutussa ympäristössä seurakavereiden kesken ennen kuin siirrytään seuran ulkopuolella järjestettäviin kilpailuihin. (Liite 5) Kaikki kilpailut olivat suosittuja ja järjestettiin pääosin vapaaehtoisten voimin. Seura järjesti toimintavuonna yhden I-luokan ja neljä II-luokan toimisijakurssia. 2.3. Paralympiauinti Toimintavuonna on Cetuksen valmennusryhmissä ollut integroituna yksi paralympiauimari. Hän on harjoitellut Edustusryhmässä muiden uimareiden kanssa ja osallistunut lukuisiin liiton leireihin ja kilpailuihin, jotka toimivat valmistautumisena Tukholman PM-uinteihin syksyllä 2013 ja elokuussa 2014 uituihin EM-kilpailuihin, Eindhovenissa. 2.4. Vesipallo 2.4.1. Tavoitteet Cetus on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen suurimmista vesipalloseuroista. Cetus oli edelleen ainoa seura, jolla oli oma joukkue jokaisessa SM-sarjassa niin aikuisten kuin junioreidenkin osalta. Vesipalloa harjoittelevien määrä seurassa on vakiintunut n. 100 pelaajaan. Tavoite on laajentaa toimintaa ottamalla enemmän lapsia mukaan vesipalloharrastukseen ja sitä kautta luoda laaja pohja tulevien vuosien menestykselle. Kauden aikana käynnistettiin seuran sisäisten vesipalloturnausten sarja, jossa kaikilla harrastajilla on tasapuolinen mahdollisuus päästä pelaamaan toisin kuin SM-sarjapeleissä 2.4.2. Toiminta ja joukkueet Miehet Cetuksen miesten edustusjoukkue sai kaudella 2013-2014 ensimmäisen SM-mitalinsa pelaamalla kauden parhaan pelinsä pronssiottelussa paikallisvastustaja HSS:a vastaan. 8 Kauden aikana joukkueen peli vaihteli huomattavasti, kun kokoonpano eli eivätkä kokeneemmat ja nuoremmat pelaajat aina löytäneet yhteistä säveltä kentällä. Runkosarjan viimeisissä otteluissa yhteinen pelitapa löytyi ja paikka pudotuspeleihin varmistui selvällä marginaalilla. Välierissä Kuhien rutiini Pirkkolan altaassa oli vielä nuorelle joukkueelle liikaa, mutta pronssiottelussa Espoonlahdessa HSS jäi täysin vastaantulijaksi. Edustusjoukkueessa pelasi kauden aikana noin 15 pelaajaa. Harjoituksissa kävi 10-18 pelaajaa Naiset Myös naisten joukkueella oli haasteita löytää toimiva kokoonpano, kun SM-sarjan otteluihin jouduttiin kokeneempien pelaajien lisäksi nostamaan huomattavasti nuorempia tyttöjä. Lisäksi joukkue jäi loppukaudeksi ilman vakinaista valmentajaa, kun kauden alussa valmentajana aloittanut Aapo Immonen ei kyennyt jatkamaan kautta loppuun asti. Vaikeuksista huolimatta naiset taistelivat tiensä pudotuspeleihin, missä vastus oli kuitenkin liian kova. Cetus sijoittui lopulta naisten sarjassa neljänneksi B-Juniorit B-junioreiden SM-sarjassa pelattiin lokakuusta huhtikuuhun yhteensä 38 ottelua ja Cetuksella oli 15 ottelua tässä sarjassa. SM-sarjassa oli mukana Cetuksen lisäksi 4 joukkuetta: Helsingistä HSS ja Kuhat, KUuS Kuopiosta ja TU Turusta. Runkosarjassa Cetus sijoittui kolmanneksi HSS:n ja Turun jälkeen, 12 pelistä 6 voittoa ja 6 häviötä. Mitalipelit ajoittuivat huhtikuun alkuun ja niissä Cetus sijoittui 4. sijalle häviten Kuopiolle HSS:n sijoittuessa hopealle ja Turun voittaessa sarjan. Joukkueessa pelasi kauden aikana 18 pelaajaa, 7 tyttöä ja 11 poikaa. Joukkueella ei ollut muita pelejä tai turnauksia, koska kaikki pelasivat samalla joko nuorempien junioreiden, naisten tai miesten SM-sarjaa. Harjoittelu tapahtui pääasiallisen joukkueen kanssa muutamia yhteisiä harjoituksia lukuun ottamatta. C-Juniorit C-junioreiden SM-sarjassa pelattiin marraskuusta toukokuuhun yhteensä 36 ottelua ja Cetuksella oli 10 ottelua tässä sarjassa. SM-sarjassa oli mukana Cetuksen lisäksi 5 joukkuetta: Helsingistä Kuhat, KUuS Kuopiosta, TU Turusta, Tampereelta UiTa ja Oulusta OuLo. Runkosarjassa Cetus sijoittui kolmanneksi Kuhien ja Turun jälkeen, 10 pelistä 6 voittoa ja 4 häviötä. Mitalipelit ajoittuivat toukokuun alkuun ja ne pelattiin Final Four-turnauksena ja Finaalipeleissä Cetus pelasi hienosti SM-pronssisijalle Kuhien sijoittuessa hopealle ja Turun voittaessa sarjan. Joukkueessa pelasi kauden aikana 23 pelaajaa, 13 tyttöä ja 10 poikaa ja se harjoitteli 4-6 kertaa viikossa sekä Espoonlahdessa että Kilossa. 9 D-Juniorit D-junioreiden SM-sarjassa pelattiin marraskuusta huhtikuuhun yhteensä 36 ottelua ja Cetuksella oli 12 ottelua tässä sarjassa. SM-sarjassa oli mukana Cetuksen lisäksi 4 joukkuetta: Helsingistä Kuhat, TU Turusta, Tampereelta UiTa ja Jyväskylästä JySa. Runkosarjassa Cetus sijoittui kolmanneksi Turun ja Kuhien jälkeen, 12 pelistä 6 voittoa ja 6 häviötä. Mitalipelit ajoittuivat huhtikuun puoleenväliin ja ne pelattiin Final Fourturnauksena. Finaalipeleissä Cetus pelasi hienosti SM-pronssisijalle Turun ijoittuessa hopealle ja Kuhien voittaessa sarjan. Joukkueessa pelasi kauden aikana 15 pelaajaa, 4 tyttöä ja 11 poikaa ja se harjoitteli 4 kertaa viikossa sekä Espoonlahdessa että Kilossa. Monelle lapselle DSM-sarjapelit olivat ensimmäisiä vesipallopelejä. Sarjan lisäksi lapset pelasivat harjoituspelejä Kuhien ja Turun joukkueiden kanssa. Vesipallokoulut Vesipallokoululaiset harjoittelivat kahdesti viikossa. Harjoituspelejä pelattiin lähinnä Kuhien joukkueen kanssa. Kauden aikana oli kaksi turnausta, joihin osallistuttiin sekä 00-ikäisten että nuorempien joukkueilla. Lapset hakeutuivat kevätkauden vesipallokouluihin uinnin arviointitilaisuuden kautta ensimmäistä kertaa. Vesipallokoululaiset harjoittelivat kahdessa erillisessä ryhmässä. Vaikka vesipallokoululaiset eivät pelaa missään sarjassa, tavoitteena on saada yhä enemmän lapsia mukaan harrastustoimintaan. Vesipallokoulut antavat hyvän mahdollisuuden omien junioreiden kasvattamiseksi ylempiin sarjoihin. 2.5. Taitouinti 2.5.1. Tavoitteet Kauden 2013–2014 aikana taitouinnin lajikulttuuria vahvistettiin entisestään. Osa-aikaisen taitouintikoordinaattorin myötä harjoittelu oli entistä tavoitteellisempaa. Seuran uimarit osallistuivat useampaan taitouintikilpailuun niin pääkaupunkiseudulla kuin Oulussa. 2.5.2. Toiminta Kauden 2013–2014 ryhmäjaot uusittiin. Kaudella oli kaksi kilpatavoitteellista ryhmää AG12 ja AG15. Ryhmien lisäksi uimarit kilpailivat solo ja duo ohjelmissa. Muita ryhmiä olivat alkeis-, kilpakoulu- ja harrasteryhmät. Kauden pääpaino oli luoda kilparyhmien uimareissa selkeä kilpatavoitteellinen harjoittelumentaliteetti ja uimareissa näkyi valtavaa kehitystä kauden aikana. Valmennuspuolella edellisellä kaudella aloitettua apuvalmentajajärjestelmää jatkettiin. Kauden aikana järjestettiin kaksi näytöstä pääasiassa taitouimareiden vanhemmille ja muille kiinnostuneille. Ensimmäinen oli Joulunäytös. Näytöksessä tarjottiin mahdollisuus osallistua kaikille Cetuksen taitouintiryhmissä harjoitteleville taitouimareille. Tilaisuus toimi myös harjoituskilpailuna kilparyhmille. Toinen näytös järjestettiin kauden päätteeksi, kevätnäytöksenä. 10 Tuomareiden koulutus on ollut aktiivista menneellä kaudella. Uimareiden vanhemmat on onnistuttu rekrytoimaan vapaaehtoistoimintaan ja toimitsijayhteistyötä on tehty Vantaan uimareiden kanssa. 2.5.3. Kilpailut Kilpailulliset tavoitteet saavutettiin AG12 ja AG15-ryhmän kanssa, heidän osallistuessa Vantaa Gameseihin, Ikämestaruuskilpailuihin ja Nuorten SM kilpailuihin Oulussa. Cetus sai myös järjestettäväkseen ikäkausimestaruuskilpailut yhteistyössä Vantaan uimareiden kanssa. Kisat järjestettiin Tapiolassa ja Myyrmäessä. 3. VESILIIKUNTAPALVELUT 3.1. Kurssit 3.1.1. Tavoitteet Kurssitoiminnan tärkeimpänä tavoitteena on tarjota Espoolaisille laadukasta vesiliikuntaa. Kurssitoiminnan laatuun on panostettu edelleen toimintakauden aikana. Laatua on parannettu muokkaamalla ohjaajien ja kurssilaisten saamaa tietoa koskien kurssien vaatimuksia, sisältöä ja tavoitteita. Kurssirunkoja on yhtenäistetty ja ohjaustoimintaa on kehitetty vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Kurssitoiminnoissa on mukauduttu Leppävaaran sulkeutumisen aiheuttamiin muutoksiin. Kurssilaisten siirtymistä kilpaurheiluun helpotettiin muokkaamalla hakutilaisuutta. Aikaisemmissa hakutilaisuuksissa esille tulleiden puutteiden ja tulosten pohjalta tarkennettiin ohjaustoiminnan painopisteitä. Ohjaajille tiedotettiin paremmin hakutilaisuudesta ja sen tavoitteista. Valmentajille tiedotettiin tarkemmin kuinka tiedottaa ja ohjata ei valittuja uimareita muihin seuran ryhmiin. Tavoitteiden mukaisesti halliesimiehet pitivät halleissa palavereja säännöllisesti. Kaikki työntekijät saavat kuukausitiedotteen ja näin myös muu uimahallihenkilökunta voi neuvoa asiakkaita paremmin. Seuran verkkosivustojen uudistusta jatkettiin toiminnanohjausprojektina. Uusi kotisivu avautui yleisölle ja uusi intranetti työntekijöille. Uudistuksen yhteydessä kaikkien kurssien esittelytekstit päivitettiin, kurssitasot nimettiin numeroin asiakkaita helpottamaan sekä kurssirungot päivitettiin. Uimakoulut jaoteltiin neljän tason sijaan kolmelle tasolle. Näiden uudistuksien yhteydessä kurssien todistukset uusittiin ja muu oheismateriaali päivitettiin. Kesän kurssitarjonnasta uimakoulut ja peuhuuimakoulut myyntiin uuden sivuston kautta. Tässä esille tulleita puutteita korjattiin ja toukokuussa myytiin seuraavan syksyn koko kurssitarjonta uuden järjestelmän kautta. Uimakoulujen ja vesirallien suoritukset kirjattiin jälleen tällä kaudella ja näin saatiin verrattua oppimistuloksia myös hallikohtaisesti. Seuran ohjaajat jatkoivat Tapiolassa maahanmuuttajaryhmien ohjaamista. Tapiolan erityisuinnin perheitä ohjattiin yhteistyössä kaupungin kanssa. 11 3.1.2. Toiminta Cetus järjesti Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä uimakouluja, vesijumppia sekä iltapäiväkerhotoimintaa koululaisille ja terveysliikuntaa työikäisille. Seura järjesti tämän lisäksi kurssitoimintaa kolmessa jaksossa. Toimintaan osallistuneiden lukumäärät sekä kävijämäärät ovat nähtävissä liitteessä 6. Leppävaaran sulkeuduttua, korvaavaa allasaikaa saatiin jonkin verran muista halleista. Tämä on muuttanut asiakaskuntaa hieman. Näihin muutoksiin mukauduttiin kauden aikana ja ne otettiin huomioon seuraavan kauden suunnittelussa. Seura järjesti koulutustoimintaa omille ohjaajilleen (EFR) sekä avoimia koulutuksia (yhdistetty vesiralliohjaaja ja lasten uinnin opetuksen perusteet koulutus, Aikuisten tekniikkaohjauskurssi), mihin myös muiden seurojen ohjaajat saattoivat osallistua. Seuran ohjaajat osallistuivat ympäri vuoden useille Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastus Liiton, Suomen Uimaliiton ja Sukeltajaliiton kursseille (vauvauinti, uimakoulu, vesiralli, erityisuimaopettaja, hydrobic, norppaohjaajakoulutus). Seura teki tiivistä yhteistyötä urheiluopistojen kanssa. Seurassa on toimintakauden aikana ollut työsuhteessa kaksi oppisopimusopiskelijaa. He opiskelevat liikunnanneuvojaksi työnsä ohessa. Seura toimi työssäoppimispaikkana Kisakallion ja Solvallan urheiluopiston opiskelijoille sekä työharjoittelupaikkana koululaisille. Syksyn 2013 ja kevään 2014 jaksoissa järjestettiin lapsille ja nuorille yli 20 erilaista kurssimuotoa sekä aikuisille yli 10 erilaista kurssimuotoa. Kesän jaksolle järjestettiin lapsille vesipeuhuja, uimakouluja, liikuntaleirejä ja uutena uimahyppyleiri Tapiolan Uimahallilla. Syksyn jakso kesti elokuun puolestavälistä jouluun ja kevään jakso tammikuulta toukokuun loppuun. Kesäjakso kesti kesäkuusta elokuun puoleen väliin. Vuoden aikana järjestettiin yli 900 kurssia. Yhteenveto kurssimuodoista on nähtävissä liitteessä 7. 3.2. Erityisuinti 3.2.1. Tavoitteet Tavoitteiden mukaisesti kehitettiin erityisryhmien kilpa- ja harrastusmahdollisuuksia Cetuksessa ja panostettiin laadukkaaseen erityisuintitoimintaan. Uimaopettajilla oli mahdollisuus kouluttautua erityisuinninopettajiksi, sekä suorittaa erityisuintiin painottuvan tekniikkakoulutuksen. Eri yhteistyötahojen kanssa monipuolistetiin erityisuinti-osaamista. Markkinointia lisätiinn erityisuinnin suhteen (hyödynnettiin paremmin nettisivuja, ilmoitustauluja sekä sähköpostia). Erityisuinnin alkeisopetuksen laatuun vaikutettiin hankkimalla uusia opetusvälineitä. Cetus tulee jatkossakin järjestämään erityistarpeita omaaville lapsille uimakouluja, koululaisten uimaopetusta, valmennusta omissa että integroiduissa valmennusryhmissä. Arvokisoihin tähtääville ja harjoitteleville uimareille seura takasi harjoitusolosuhteet ja tuki valmennuksellisesti uimareita yhteistyössä paralympiakomitean sekä Suomen Uimaliiton kanssa. 12 3.2.2. Harrastustoiminta Harrasteryhmäläiset harjoittelivat uintitekniikkaa, matkauintia ja vesipelastustaitoja. Tarkoituksena oli saada uinnista pysyvä uintiharrastus. Tekniikkaryhmäläiset saivat yksilöllisellä tasolla sovellettua opetusta eri uintitekniikoihin, sekä starttien ja käännösten tekemiseen. Ryhmät harjoittelivat syykauden 2013 ja kevätkauden 2014 asti Keski-Espoon ja Kilon uimahalleissa. Syyskauden kesto oli 12.8.–15.12.2013 ja kevätkauden kesto 13.1.- 25.5.2014. Maajoukkuetasoiset uimarit harjoittelivat integroidusti muissa valmennusryhmissä. Ryhmiä oli seuraavasti Keski-Espoon uimahallissa 2013–2014: kehitysvammaisille yksi ryhmä; 1 harjoitus/vko liikuntavammaisille kaksi ryhmää; 1 harjoitus/vko erityisuinnin kaksi harrasteryhmää; 1 harjoitus/vko erityisuinnin kolme alkeisryhmää; 1 harjoitus/vko Cetus on yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa ohjannut erityislapsille järjestettyjä uintikursseja ns. perheryhmissä. Kurssit ovat tarkoitettu sekä liikunta- että kehitysvammaisille lapsille jossa mukana on oma perheenjäsen tai ulkopuolinen avustaja. Kurssilla totutellaan vedessä liikkumiseen erilaisten harjoituksien avulla. Perheryhmät ovat olleet suosittuja ja tunneille osallistui maksimimäärä perheitä (23 perhettä) koko kauden. Perheryhmät järjestettiin Tapiolan uimahallin terapia-altaassa kerran viikossa. Uintikerran pituus 2 tuntia. Ohjaus tapahtui henkilökohtaisesti ryhmässä kiertäen. Toimintakauden aikana on Cetus järjestänyt yksityisopetusta lapsille ja aikuisille. Yksityisopetus on räätälöity asiakkaan toiveiden ja hänen taitotasonsa mukaan. Yksityistunnin pituus on 30 minuuttia ja opetus on toteutettu terapia-altaassa, opetusaltaassa tai isossa altaassa. Yksityistunnit ovat suunnattu uimareille, joilla on vaikeuksia tai mahdotonta osallistua kurssille, joissa on myös muita uimareita. Yksityisopetuksen johdosta Cetus pystyy tarjoamaan yhä useammalle erityisopetusta vaativille mahdollisuuden uinnin harrastamiseen. 3.3. Sukellus 3.3.1. Tavoitteet Sukelluskerho on toiminut hyvässä yhteistyössä sukelluskattojärjestön kanssa. Kerho on toiminut osana Cetuksen organisaatiota ja antanut jäsenilleen laadukkaita elämyksiä. Helsingin Sukelluskeskuksen (HSK) kanssa tehtävä yhteistyö jatkui kauden aikana. Yhteiset introkurssit Tapiolan uimahallissa ovat tuoneet uusia jäseniä Cetuksen sukelluskerhon toimintaan. Sukelluskerhon vapaasukeltajat osallistuivat aktiivisesti vapaasukelluskisoihin ja 13 tapahtumiin edustaen kerhoa sekä Suomessa että maailmalla. Kerhon kouluttajat järjestivät vapaasukellusintroja, leirejä ja kisoja kauden aikana. 3.3.2. Toiminta Sukelluskerho tarjosi jäsenilleen mm. laitesukelluskokeiluja sekä -kursseja, yhteistyössä Helsingin Sukelluskeskuksen kanssa. Laite- ja vapaasukeltajat ovat toimineet yhteistyössä yhteisillä seuravuoroilla Tapiolan uimahallissa. Kaudella 2013–2014 sukelluskerhon arki on pyörinyt rutiininomaisesti. Edellisellä kaudella alkanut snorklauskurssien järjestäminen on sujunut hyvin. Kauden aikana sukelluskerhonjäsenten määrä oli 61 jäsentä (edellisellä kaudella 73 jäsentä). Seuravuorojen käyttöaste on jäsenten pienestä laskusta huolimatta pysynyt lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Laite- ja vapaasukeltajia on ollut Tapiolan uimahallin seuravuoroilla keskimäärin 20 henkilöä ja Kilon seuravuoroilla keskimäärin 15 henkeä. Altaiden kokoon nähden osallistujamäärät ovat olleet sopivia. Kerholaisilla on ollut myös tällä kaudella ollut mahdollisuus osallistua Helsingin Sukelluskeskuksen viikonloppuisin järjestettäviin Hangon sukellusretkiin. Kerhon vapaasukeltajat ovat kauden aikana osallistuneet eri kisoihin. Kerho järjesti omat ns. pikkukisat Maaliskuussa 2014 Kilon seuravuorolla. Kisoissa nähtiin hyviä suorituksia vaikkakin järjestelyt olivat pienmuotoiset. Kerho oli myös edustettuna Vapaasukelluksen SM-kilpailuissa Hämeenlinnassa toukokuussa 2014, jossa kahdelle kerhon sukeltajalle tuli kokonaispisteissä SM-hopeaa ja pronssia. Tänä vuonna kerhosta ei ollut jäseniä mukana maajoukkeessa. Kahta jäsentä kutsuttiin joukkueeseen, mutta molemmat joutuivat henkilökohtaisista syistä kieltäytymään osallistumasta kisajoukkueeseen. Viime kaudella aloitettu vpsukelluksen introtoimintaa jatkettiin kaudella 2013-2014. Vapaasukelluskursseja on järjestetty kaksi kappaletta 2014 aikana. Yksi AIDA 3 ja yksi AIDA 2-kurssi johon osallistui yhteensä 14 henkilöä. Introt ja kurssit ovat tärkeä osa vapaasukeltajien jäsenhankintaa. Espoonlahden perjantai-iltavuoro on myös kuluneen kauden aikana palvellut kerhon jäseniä. Erityisesti tavoitteellista vapaasukellusta harrastavat jäsenet saavat Espoonlahden uimahallin 50 m ratavuoroilla erinomaisen mahdollisuuden harjoitella ja valmistautua kisoihin. 3.4. Jäsenuintivuorot 3.4.1. Tavoitteet Cetuksen jäsenuimareiden määrä on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Tavoitteena on tarjota uinnista kiinnostuneille jäsenille motivoiva ja monipuolinen harrastusmahdollisuus. Jäsenmäärän lisääminen onkin luonteva jatko lisääntyneelle kurssitarjonnalle ja kasvavalle kilpauimareiden määrälle. Jäsenenä voi osallistua seuran kursseille tai sitten uida omaksi ilokseen ja terveytensä edistämiseksi seuran jäsenvuoroilla. 14 3.4.2. Toiminta Jäsenillä on mahdollisuus uida seuran jäsenvuoroilla (liite 8). Jäsenvuoroilla on käytössä aina vähintään yksi rata jäsenille. Jäsentoiminta on hyvin perhekeskeistä. Monet vanhemmat hakeutuvat jäseneksi koska joku muu perheenjäsenistä osallistuu seuran järjestämille kursseille. Viikonlopun jäsenvuorot ovat hyvin suosittuja perheiden kesken varsinkin Espoonlahden uimahallissa. Uintivuoron lisäksi jäsenillä on ollut mahdollisuus hyödyntää uimahallien kuntosaleja seuravuorojen aikana Espoonlahdessa ja Kilossa. 4. VALVONTA 4.1. Tavoitteet Kauden 2013–2014 aikana järjestettiin EFR-ensiapukoulutus (Kansainvälinen ensiapukoulutus) henkilökunnalle. Koulutukset ovat sisältäneet; hätätilanteet ja niiden hallinta, yleiset tapaturmat ja sairauskohtaukset, joita uimahalleissa tapahtuu. Koulutukset ovat olleet avoimia koko henkilöstölle. Tapiolassa järjestettiin palosammutuskoulutus koko henkilökunnalle. Asiakaspalvelukoulutusta ei järjestetty kaudella 2013–2014. 4.2. Toiminta Kauden aikana valvottavat hallit ovat olleet Leppävaara, Espoonlahti, Tapiola ja KeskiEspoo. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Keski-Espoon kohdalla Sodexo ja muiden hallien osalta Espoon kaupunki. Toiminta halleissa on jakautunut sektoreihin, joita valvojat valvovat säännöllisillä kierroilla. Tämä kaltainen toiminta lisää turvallisuutta ja valmiutta puuttua ongelma- ja vaaratilanteisiin. Asianmukaiset ensiaputarvikkeet kuten defibrilaattorit, hapenantolaitteet, EA-tarvikkeet, radiopuhelimet ja valvontatuolit ovat kaikki tärkeitä työkaluja valvojille ja tukevat valvojia tehtävässään. Edelleen suuri osa valvojista ja ohjaajista on tehnyt toistensa työtehtäviä kerran tai kaksi kertaa viikossa. Monipuoliset tehtävät lisäävät henkilöstön motivaatiota ja yhteistyötä. Kaudella 2013-2014 ovat uimahallien asiakasryhmät kasvaneet ja halleihin hakeutuu uusia asiakasryhmiä. Uudet asiakasryhmät vaativat valvojilta enemmän asiakaspalvelua ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä aikaisempiin vuosiin verrattuna. 4.3. Henkilöstöresurssit Henkilöstö koostuu neljästä päätoimisesta valvojasta jokaisessa uimahallissa. Lisäksi valvojina toimii lukuisa joukko tuntityöntekijöitä, joista moni on seuran nykyisiä tai entisiä kilpauimareita. 15 5. KOULULAISTEN UIMAOPETUS 5.1. Tavoitteet Opetuksen yleisenä tavoitteena on saada lapset innostumaan uimisesta positiivisen ilmapiirin kautta. Uimataidollinen päätavoite on saavuttaa alakoulun aikana Pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukainen 200 metrin uimataito. Toimintavuonna tavoitteen saavutti jo 82 % neljäsluokkalaisista. Kuudesluokkalaisista oppilaista 95 % saavutti mainitun tavoitteen 5.2. Toiminta Seura toteutti koululaisten uimaopetusta kokonaisina lukuvuosina mitattuna viidennen kerran. Opetusta annettiin Leppävaaran uimahallin peruskorjauksen takia vain kolmessa kaupungin uimahallissa. Vesitilan puutetta Espoon kaupunki korjasi vuokraamalla ratatilaa Kauniaisten uimahallista sekä meidän omasta hallistamme Kilosta. Kauniaisissa koululaisia opetettiin 13 päivän ajan ja Kilossa 19 päivän ajan. Opetuksen piiriin kuuluivat päiväkotien esikoululaiset sekä alakoulujen oppilaat esiluokasta kuudenteen luokkaan asti. Lukuvuoden aikana esikoululaiset kävivät uimassa kaksi kertaa, 1.-4.-luokkalaiset uivat Leppävaaran peruskorjauksen ajan viiden kerran sijaan vain neljä kertaa ja 5.-6.-luokkalaiset uivat kolme kertaa lukuvuodessa. Toimintavuoden aikana noin 17 000 oppilasta sai seuran järjestämää uimaopetusta. Oppilaiden uimahallikäyntejä kertyi yhteensä noin 69 000. Uimaopetuksen ohella seura järjesti kaupungin kanssa yhteistyössä liikunnallista iltapäivätoimintaa, ns. sporttiskerhoa 1.-6.-luokkalaisille. Sporttiskerhot tarjoavat lapsille edullisen harrastusmuodon, joka ei sisällä kilpailullista toimintaa. Kerhon tavoitteena on monipuolinen liikkuminen vedessä. Seurassa järjestettiin toimintakauden aikana seitsemän uintisporttiskerhoa. Lisäksi Tapiolan ja Espoonlahden uimahalleissa järjestettiin aikuisten aamuvesijumppaa yhteistyössä kaupungin kanssa. Uimaopettajien ammattitaitoa kehitettiin syksyllä 2012 järjestetyllä ruotsinkielen kurssilla. 5.3. Henkilöstöresurssit Koululaisten uimaopetuksen toteuttivat seuran 10 päätoimista uimaopettajaa. Sekä KeskiEspoon että Tapiolan uimahallissa työskenteli kummassakin kaksi uimaopettajaa, kun Espoonlahdessa vastaavasti toimi neljä uimaopettajaa. Lisäksi kaksi päätoimista uimaopettajaa vastasivat vesipelastuksen opettamisesta 5.-6.-luokkalaisille kaikissa uimahalleissa. Kauniaisten ja Kilon uimahalleihin palkattiin vakituisen henkilöstön lisäksi tuntityöntekijöitä. 16 6. MASTERSTOIMINTA 6.1. Tavoitteet Cetuksen Masters-uinnin tarjosi toimintakaudella hyvät mahdollisuudet aikuisurheiluun ja kuntoiluun uinnin alueella. Tarkoituksena kannustaa aikuisia ihmisiä uinnin pariin ja terveisiin elämäntapoihin. 6.2. Toiminta Cetuksen Masters-uinnin pääalueet olivat: harjoitteleminen, leirit ja kilpailut. Toimintavuonna harjoitukset toimivat hienosti. Harjoitukset, joihin oli sovittu valmentaja paikalle, olivat hyviä ja erittäin suosittuja. Muille harjoituskerroille ja leireille uintiohjelmat saatiin aktiivisten mastersuimareiden avulla. Leppävaaran hallin ollessa kiinni lisävuoroja saatiin Espoonlahdesta, Kauniaisten ja Kiloon halleista. Kesällä 2014 Cetuksen Mastersit harjoittelivat ahkerasti avovedessä Kaitalammella ja osallistuivat Laaksolahden Virin perinneseuran järjestämään Pitkäjärven yliuintiin. Cetuksen mastersuimareiden omat Internet-sivut ovat aktiivisessa käytössä. Niiltä löytyy mm. suurin osa uintiharjoituksista. 6.3. Leirit ja kilpailut Cetuksen Masters-uimarit leireilivät toimintavuonna useaan otteeseen. Keväällä ja syksyllä oli Cetuksen järjestämä leiri Vierumäellä. Lisäksi Masters-uimarit järjestivät itse kesäleiriviikonloppuja Riihimäellä. Masters-uimarit pärjäsivät jälleen erinomaisesti toimintavuoden lukuisissa kilpailuissa. Lisäksi Masters-uimarit osallistuivat aktiivisesti Cetus GP-sarjaan sekä lähialueen Masterslajeja tarjoaviin kilpailuihin. 2013 Avovesiuinnin SM-kisoissa N 35-49 sarjassa Cetus otti kolmoisvoiton järjestyksessä Jenni Harjuoja, Satu Rahkonen ja Johanna Kara. M 50+ sarjassa Cetuksen kaksoisvoiton varmistivat Simo-Pekka Torsti ja Toomas Altosaar. Joukkuekilpailussa Cetus otti kaksoisvoiton. 2013 Mastersien EM-kilpailuissa Hollannin Eindhovenissa Teemu Hellas ui hopeaa 100 selkäuinnissa ja pronssia 50 selkäuinnissa sarjassa 30-34. 2013 Mastersien PM-kilpailuissa Reykjavikissa Islannissa Cetukselle satoi mitaleja, mestaruuksia ui Jan Johansson (5 kpl), Kaarina Markkula (2 kpl), Juha Koski (2 kpl), Maikki Torsti, Sanna Hokkanen sekä Mix viestijoukkue Jan Johansson, Maikki Torsti, Sanna Hokkanen ja Juha Koski. 2013 pitkän radan SM-kilpailut uitiin Vantaalla Tikkurilassa. Cetus oli jälleen paras seura. Lauri Malk ja Riikka Majander uivat molemmat yhden PE-tuloksen. Myös 4x100 sekauintiviestijoukkuueet yltyivät PE-vauhtiin miesten 100-119 sarjan joukkue Teemu 17 Hellas, Jani Myllymäki, Timo Schwarte ja Kristoffer Myrber sekä naisten 160-199 sarjan joukkue Jenni Harjuoja, Johanna Kara, Satu Rahkonen ja Jaana Lattunen. 2014 lyhyen radan Mastersmestaruusuinnit uitiin Lappenrannassa. Useita mestaruuksia kauhoivat tuttuun tapaan Lauri Malk ja Satu Rahkonen. Cetus joutui tällä kertaa taipumaan seurojen välisessä pistekisassa HSS:lle. 2014 Tallinnan Masters-uinteihin Cetuksen Masters-uimarit osallistuivat jälleen suurella joukkueella. 2014 Masters MM-uinneissa Montrealissa Kanadassa Teemu Hellas ui kaksi hopeaa M 3034 sarjan 200 ja 50 selkäuinneissa ja Johanna Kara sijoittui 5 kertaa 10 parhaan joukkoon kovatasoisessa kisassa ollen parhaimmillaan kuudes 100 rintauinnissa. Lisäksi Mastersit osallistuivat aktiivisesti Cetus GP-sarjaan. Vierumäen viikonloppuleirejä pidettiin yksi syyskaudella ja yksi kevätkaudella. 18 Liite 1 Cetuksen hallitus kaudella 2013–2014 Puheenjohtaja Jukka Vilske Varapuheenjohtaja Eero Elovaara Hallituksen jäsenet: Keijo Kiviluoma Tiina Kotka Eija Pöytäkivi Ilkka Rauramo Tuula Sario 19 Liite 2 Cetus gaalan Palkitut; vuonna 2013 ansioituneet: Mastersuimari: Suvi Sintonen Kurssiohjaajat: Christoffer Heinrichs ja Enni Lehtovirta Vuoden uimavalvoja: Tero Hoot Vuoden vesipalloilija: Jasmin Aouni Vuoden juniorivesipalloilija: Ilari Hyttinen Vuoden uimari: Anni Alitalo Koululaisten uinninopettaja: Jaana Leppinen Kiitos: Eerika Rautavaara Vuoden Cetus teko: Tiia Toivola ja Mari Leino Seuraleijona: Eero Elovaara 20 Liite 3 Vuoden aikana järjestetyt uintileirit Ulkomaan leirit: TOP-team; leiri 14 vrk Teneriffa Nuortenedustus ryhmä; leiri 14 vrk Teneriffa Pinkki I + Musta I; leiri Espanja, Torremolinos Pinkki II+ Musta II; leiri Espanja, Torremolinos Kotimaan leirit: Vierumäki, 3 vrk, yhteensä 40 leiriä Cetuksen Rolloihin valmistautumisleiri, Hyvinkää 3 vrk Rolloleiri, 4 vrk, Kotka yhteensä 56 uimaria Suomen Uimaliiton leirit 2013 ja kevät 2014 Syksyllä 2013 ja keväällä 2014 maajoukkue ja Nuorten maajoukkue leiri Turussa 2x 3 vrk. Uimareistamme mukana Anni Alitalo, Hanna –Maria Seppälä, Sami Juopperi, Riku Pöytäkivi ja Noora Laukkanen. Nuortenmaajoukkueen tapahtumiin osallistui Aino Otava, Sohvi Nenonen, Adelia Spånberg ja Chrstoffer Fredrikson 21 Liite 4 Kilpailumenestys 2013 Lyhyen Radan EM -uinteihin Cetuksesta valittiin: Hanna –Maria Seppälä, Anni Alitalo, Sini Kuutamo, Noora Laukkanen, Ari-Pekka Liukkonen, Riku Pöytäkivi ja Tatu Waltari Joukkueestamme Noora Laukkanen, Hanna –Maria Seppälä ja Riku Pöytäkivi olivat mukana välierä uinneissa ja Ari –Pekka Liukkonen 50 metrin vapaauinnissa finaalin 7. 2013 Gymnasieden (Lukiolaisten MM) kisoissa Fanny Teijonsalo voitti 200 metrin sekauinnin ja 50 metrin selkäuinnin, 100 metrin selkäuinnissa Fanny oli 3. Fanny on ensimmäinen Suomalaisuimari joka on voittanut lajeja näissä kisoissa 2014 Kesän EM -uinteihin Cetusesta valittiin Hanna –Maria Seppälä, Anni Alitalo, Riku Pöytäkivi, Noora Laukkanen, Ari-Pekka Liukkonen, Tuomas Pokkinen Anni Alitalo, Hanna-Maria Seppälä ja Tuomas Pokkinen ylsivät välieriin. Ari- Pekka Liukkonen sijoittui pronssille miesten 50 metrin vapaauinnissa. 2014 Kesän NEM uinteihin osallistuivat Adelia Spånberg, Sohvi Nenonen ja Aino Otava Sohvi ja Aino ylsivät välieriin henkilökohtaisilla matkoillaan. Adelia, Sohvi ja Aino olivat mukana Suomen 4x 200 metrin vapaauintiviestissä joka sijoittui 8. 2014 IKM Pohjoismaiden Mestaruuskilpailuissa mukana oli Eetu Alitalo, Ella Aalto ja Wilma Jackobsson Suomen Mestaruusuinnit ja Nuorten Mestaruusuinnit Turussa 2014 Cetus saavutti SM ja NSM–uinneissa 48 mitalia joista 16 oli Suomen Mestaruuksia. seurojen välisen pistekilpailun voitimme. Nuorten puolella Cetus saavutti 16 mitalia joista 7 oli Nuorten Mestaruuksia. Seurojen välisen pistekilpailun voitimme Nuorten kesäkisat Turussa 2014 Nuorten Ikäkausimestaruuskilpailut uitiin Turussa missä Cetus saavutti yhteensä 24 mitalia ja voitti seurojenvälisen pistekilpailun. Nuorten talvikisa loppukilpailut Hämeenlinnassa 2013 Nuorten talvikisojen loppukilpailuun Hämeenlinnassa Cetus saavutti 51 loppukilpailupaikka. Uimarimme saavuttivat kisoissa yhteensä 32 mitalia. Seurojen välisessä pistekilpailun voitimme. Rollo –uinnit Kotkassa kesällä 2014 Rollo –uineilla Kotkassa Cetuksella oli laajin joukkue, kilpailujoukkueessa mukana oli 52 uimaria 22 Liite 5 Cetus Espoon kilpailut 2013-2014 Kansainväliset kilpailut: Speedo Cup 5.10.2013 (2 jaksoa) Espoo Swim Games 16.11.2013 (2 jaksoa) Viriilit Vinstat 18.1.2014, masters-kilpailu (1 jakso) Speedo Carnival 25.1.2014 (2 jaksoa) Cetus Games 9.3.2014 (2 jaksoa) Suomi-Viro maaottelu 2.—3.5.2014 Laviaarit 17. – 18.5.2014 (4 jaksoa) Mestaruuskilpailut Grand Prix Challenge 4.-6.7.2014 (6 jaksoa) Muita kilpailuja Erityisryhmien uinnit 8.2.2014 Espoon koulujen mestaruuskilpailut maaliskuu 2013 Cetus GP-kilpailut 2013-2014 Cetus GP I 27.10.2013 Cetus GP II 8.12.2013 Cetus GP III 12.1.2014 Cetus GP IVa 9.2.2014 Cetus GP IVb 2.3.2014 Cetus GP V 6.4.2014 Cetus GP VI 25.5.2014 23 Liite 6 Kursseille osallistuneet kaudella 2013-2014. Osallistujat 2013-2014 hallikäyntiä E-lahti % K-E % Vauvauinti vauva, sis, perhe 37296 (3,5x18) 215 91 Vesipeuhut perhepeuhu, jatkopeuhu 7416 151 79 120 76 KAIKKI UIMAKOULUT 94950 2160 87 1415 91 256 76 251 82 Peuhu-uimakoulu, L&P 749 91 471 93 Alkeis 1, Nybörjar 1, Erit 1 513 84 334 94 Alkeis 2, Nybörjar 2, Erit 2 339 89 207 92 Alkeisjatko, Nybörjar-Fortsättning 303 92 152 97 Jatko, Fortsättning Cetus- uimakoulu (la-su, p-uk, A1-J) 562 86 259 97 Espoo Uimakoulu (ma-pe) 1473 88 1053 95 Peuhu-uimakoulu 204 74 218 83 483 95 Alkeis 1 338 99 364 85 Alkeis 2 253 99 225 92 Alkeisjatko 143 100 197 90 Jatko 101 96 Lek och Plask Nybörjar 1 Nybörjar 2 Nybörjar - Fortsättning Fortsättning Tyttöjen uimakoulu Kesäuimakoulut 125 82 80 57 Peuhu-uimakoulu 15 58 7 70 Uimakoulut 110 87 73 57 Erityisuimakoulu 23 72 14 88 Alkeis 1 6 50 Alkeis 2 3 75 Alkeisjatko Vesirallit 25866 595 84 362 84 251 89 138 83 Vesiralli 1 149 87 78 90 Vesiralli 2 122 88 102 91 Vesiralli 3 73 64 44 69 Vesiralli 4 Tekniikkakurssit (9-vuotta täyttäneille) 4482 101 66 64 80 Junior Life Saver perus ja jatko 270 15 63 Uimahypyt perus ja jatko 1836 Taitouinti alkeis-, jatkokurssi ja harraste 702 17 85 Vesipallo 396 Kesäleiritoiminta 795 51 43 Harrasteryhmät 12942 235 76 234 84 muut harrasteryhmät 176 77 154 88 21 100 Erityisuinnin harrasteryhmä 59 74 59 98 Sporttis 7-14v Aikuisten alkeet 4608 70 100 23 96 Aikuisten alkeet, alkeisjatko 70 100 23 96 Naisten uinti Aikuisten tekniikka 4556 213 72 85 75 56 82 21 88 Perustekniikkakurssi 18 75 Jatkotekniikkakurssi 139 68 64 72 lajitekniikka n. 5krt. Taitouinti Uimahyppy Aikuisten vesiliikunta 11970 348 78 104 62 Cetus ryhmät 190 72 104 62 158 88 Yhteistyö vesiliikunta Aikuisten Kuntouinti 1854 38 86 31 65 Sukellustoiminta 1515 22 58 22 58 Snorklaus perus, jatko, ryhmä retket, koulutukset KILO Päiväkotiuimakoulut (käyntien lkm.) Yksityistunnit (käyntien lkm.) Yrityskurssit (osal. kertojen lkm.) Uintisynttärit (osal. lkm.) 0 4 3981 0 324 109 4038 102 138 36 12 102 96 26 0 0 % LEP % TAP 377 141 1700 % 95 91 91 283 75 496 97 353 94 229 96 191 89 466 1067 97 90 187 267 80 100 182 99 102 100 95 90 25 42 23 85 21 81 10 53 7 35 148 100 167 87 21 78 146 88 144 82 336 93 61 77 112 100 44 90 96 92 23 96 71 99 16 67 57 79 17 94 67 92 102 92 22 76 18 62 20 76 22 90 188 85 90 100 56 6 80 100 128 100 60 100 98 90 100 90 117 87 163 36 127 81 19 95 12 100 22 92 9 75 66 81 43 93 10 100 17 85 65 77 148 88 65 77 94 54 98 74 20 41 100 80 14 37 88 90 35 78 24 86 6 100 13 100 90 43 0 0 Muu 45 Muu YHTEENSÄ Espoon kaupungin 211454 % 94 82 89 edel. 586 372 5261 Edel % 96 83 91 790 77 825 75 1287 3593 92 90 1255 3739 94 91 372 77 450 90 329 78 406 23 72 34 81 1437 86 1322 96 249 15 102 39 22 159 719 77 63 92 80 85 51 85 283 16 89 68 8 199 617 86 67 87 57 40 82 83 178 256 89 98 141 169 80 76 127 496 100 78 72 483 86 665 77 639 69 212 103 100 84 80 77 159 123 127 95 81 80 324 109 4038 102 YHT 45 10965 (yksityis-, yritys- ja uintisynttärit mukana) 15214 Yhteensä jokainen kurssi kestää keskimäärin 18kertaa osallistumis aktiivisuus 90%. Yhteistyöryhmät Erityisuinti ja naisten uinti 150 Espoo Uimakoulut (ma-pe) 3593 KESÄ Uimakoulut, päiväkotiryhmät 696 Yhteistyö vesiliikunta Iltapäiväkerhot YHT 592 412 5275 212 178 78230 Käyntejä 354 124 5106 197 2012-2013 10716 Erotus 249 16145 (osallistujat x 0,9 x18) 78 230 Muut kävijät x 0,9 Käyntejä 190 309 4829 24 Liite 7 Cetuksen järjestämät kurssit Vauvauinti Vauvauinnin voi aloittaa kun vauva on 3kk ikäinen ja painaa vähintään 5kg. Vauvauinnissa tuetaan lapsen kehitystä ja kasvua. Perheuinti on vauvauimareiden jatkoryhmä. Sisarusuintiin voivat tulla vauvan lisäksi perheen muut alle kouluikäiset lapset. Vesipeuhula3-5 – vuotiaille Perhepeuhulassa (3-4v) mukana on toinen lapsen vanhemmista tukemassa lapsen totuttautumista veteen. Peuhu—uimakoulussa totuttaudutaan veteen satujen, laulujen ja leikkien avulla. Jatkopeuhulassa (4-5v) harjoitellaan uimakoulussa vaadittavia taitoja. Vesipeuhuloita järjestetään myös ruotsinkielisinä. Uimakoulut 5v alkaen Alkeis1-uimakoulun tavoitteena on oppia uimaan 3-5 metriä. Alkeis2-uimakoulu on tarkoitettu lapsille, jotka osaavat uida kolme - viisi metriä. Alkeis2-kurssin tavoitteena on oppia uimaan noin 10 metriä. Alkeisjatkouimakoulun tavoitteena on oppia uimaan syvässä altaassa 15–20 metriä ja jatkouimakoulun 25 m krooli- ja selkäkrooliuintia. Uimakouluja järjestetään myös ruotsinkielisinä. ErityisuimakoulutErityisuimakoulut on tarkoitettu lapsille, jotka tarvitsevat erityistä tukea uinninopetuksessa. Ryhmiä järjestetään Ryhmiä järjestetään kolmella eri tasolla (Alkeis1, Alkeis2 ja Alkeisjatko). Erityisuinnin harrasteryhmät Erityisruinnin harrasteryhmät on tarkoitettu liikuntarajoitteisille uimataitoisille erityisuimareille. Lähtötasovaatimuksena on 50 m uimataito, ja tavoitteena säännöllinen uintiharrastus. Yhteistyöuimakoulut alkaen 5-vuotiaille Yhteistyöuimakoulut järjestetään yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Uimakoulut, alkeis1-, alkeis2-, alkeisjatkouimakoulut ja jatkouimakoulut ovat arkiiltaisin kello 16.00–20.35 välisenä aikana. Päiväkotiuimakoulut Päiväkotiuimakoulut ovat räätälöityjä uimakouluja päiväkotityhmille. Vesirallit 6v alkaen Vesiralli on uinnin monipuolisuuskurssi, jossa uintitekniikoiden lisäksi harjoitellaan vesipalloa, uimahyppyjä sekä taitouintia. Vesirallikursseja on neljän eritasoisia, VR1 VR4. Opetus tapahtuu syvässä altaassa. Vesiralli 4 jälkeen lapsella on taidolliset valmiudet siirtyä kilpauintikouluun. 25 Liite 7 Tekniikkakurssi 9 vuotta täyttäneille Tekniikkakurssilla hiotaan vesirallikursseilla opittuja uintitekniikoita. Lähtötasovaatimuksena on 100 m yhtäjaksoinen uimataito vatsallaan ja selällään. Junior Life Saver, 7v alkaen Junior Life Saver-kurssilla harjoitellaan vesipelastustaitoja. Lähtötasovaatimuksena Peruskurssille on 50 m hyvä uimataito. Jatkokurssille voi jatkaa suoritettuaan Peruskurssin. Harrasteryhmät 10-17 – vuotiaille Harrasteryhmät on tarkoitettu 10-17 –vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka haluavat harrastaa uintia ilman kilpailullisia tavoitteita. Harrasteryhmät kokoontuvat yhden tai kaksi kertaa viikossa. Lähtötasovaatimuksena on 200 m yhtäjaksoinen uimataito. Liikuntaleiri Liikuntaleirejä järjestetään kesäisin arkipäivinä sekä hiihtolomaviikolla. Leirin ohjelmaan kuuluu uintia sekä erilaisia pelejä ja leikkejä. Leirejä järjestettiin sekä Kilon, Espoonlahden, Leppävaaran että Tapiolan uimahallilla. Uimahypyt, 7v alkaen Uimahyppyjen alkeiskurssilla harjoitellaan uimahyppyjen perusteita. Lähtötasovaatimuksena on 50 m uimataito. Lapsen tulee uskaltaa hypätä veteen jalat edellä ja tehdä keräkaato reunalta. Uimahyppyjen jatkokurssille voi jatkaa suoritettuaan alkeiskurssin. Hyppyjä tehdään sekä 1m laudalta että kerroksilta. Taitouinti, 7v alkaen Taitouinti on kehonhallintaa, voimaa, ja kestävyyttä kehittävä laji, jossa liikkeitä tehdään vedessä yksin ja ryhmässä musiikin tahdissa. Taitouinnin alkeiskurssin lähtövaatimuksena on 50m uimataito, ja sukelluksen uskaltaminen illman uimalaseja. Jatkokurssille voi osallistua alkeiskurssin suoritettuaan. Vesis 7 v alkaen Vesipallo on monipuolinen joukkuelaji, joka kehittää voimaa, kestävyyttä ja kehonhallintataitoja. Vesis-peruskurssilla opetellaan vesipallon alkeita. Lähtötasovaatimuksena on perusuimataito syvässä altaassa. Lapsen tulee uskaltaa sukeltaa ilman uimalaseja. Sporttis – iltapäiväkerhot (7-14 vuotiaille) Sporttis on Espoon Kaupungin kanssa yhteistyössä järjestettävää koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa Kerhossa leikitään, pelataan, tutustutaan eri uintilajeihin, sekä opetellaan erilaisia hyppyjä ja sukelluksia. Aikuisten alkeiskurssit. Alkeiskurssin tavoitteena on oppia uimaan noin 5 metriä. Aikuisten alkeisjatkokurssin tavoitteena on oppia uimaan 25–50 metriä. 26 Liite 7 Aikuisten perustekniikkakurssi. Tekniikkakurssilla opetellaan eri uintitekniikoita. vähintään 100m yhtäjaksoinen uimataito. Lähtötasovaatimuksena on Aikuisten jatkotekniikkakurssi Kurssi on suunnattu alkeistekniikkakurssin käyneille, jotka haluavat kehittää jo opittuja taitoja. Aikuisten lajitekniikkakurssit Kursseilla perehdytään johonkin tiettyyn uintilajiin, vapaa-, rinta-, selkä- tai perhosuintiin. Vesijumppa Jumppaa vedessä tasaisella sykkeellä, ei sisällä vaikeita liikkeitä tai askelsarjoja . Hydrobic Vaihtelevalla, osittain kovalla sykkeellä tapahtuvaa jumppaa vedessä. Sisältää musiikin mukana tehtäviä askelsarjoja. Hydrobicia järjestetään kahta eri tasoa, joista toinen on teholtaan rankempaa. Vesijuoksu Juoksuvöiden avulla tapahtuvaa juoksua vedessä, osittain kovalla sykkeellä. Aikuisten kuntouintiryhmä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Tavoitteena on kehittää uintitekniikkaa ja – kestävyyttä. Aikuisten uimahyppy (yli 16 v.) Kurssilla opetellaan uimahyppyjen perusteita ja tekniikkaa. Yrityskurssit Cetus on kaudella 2012-2013 tarjonnut uintitekniikka- sekä vesijuoksu- ja vesivoimisteluopetusta yrityksille. Uinnin yksityisopetus Cetus järjestää yksityisopetusta uimataidottomille kouluikäisille lapsille, eritysryhmiin kuuluville lapsille sekä aikuisille. Uintisynttärit Cetus järjestää syntymäpäiväsankareille vieraineen uintiohjelmaa eri halleissa. Espoonlahden hallissa on mahdollisuus myös takkahuonetilan käyttöön. Vapaasukelluskurssit Kurssilla opetellaan kuinka vapaasukellusta voi harjoitella turvallisesti ja tehokkaasti allasolosuhteissa ja avovesissä. 27 Liite 7 Snorklauskurssit Snorklauskursseja järjestettiin syksyllä lapsille. Kurssin tavoitteena on oppia snorklauksen perusteet ja snorkkelin käyttö. Painonhallintaryhmä Painonhallintaryhmän tavoitteena on painonpudotus vesiliikunnan avulla. Kurssin sisältyy alkukartoitus ja tavoitteiden laatiminen yhdessä ryhmäläisten kanssa. 28 Liite 8 Seuran jäsenvuoroajat vuonna 2013–2014 TAPIOLAN UIMAHALLI sunnuntaisin klo 10.05-11.50 uinti ESPOONLAHDEN UIMAHALLI: Pe klo 20.40-21.30 uinti+kuntosali La klo 17.40-19.15 uinti+kuntosali Su klo 8.30-10.45 uinti + kuntosali Cetuksen jäsenille on varattu seuravuoroilla 1-2 rataa. 29 Liite 9 Masteruimareiden leirit ja kilpailut 2012 Avovesiuinnin SM-kisoissa kultaa voitti N 35-49 sarjassa Jenni Harjuoja ja Cetuksen joukkueet veivät joukkuekilpailun kaksoisvoiton. 2012 Mastersien PM-kilpailuissa Ruotsissa Boråsissa Cetukselle satoi mitaleja, mestaruuksia ui Johanna Kara (3 kpl) sekä naisten viestijoukkue Johanna Kara, Sanna Hokkanen, Jaana Lattunen ja Maikki Torsti. 2012 pitkän radan SM-kilpailut uitiin uudistetussa Turun Impivaaran hallissa. Lauri Malk oli joukkueen tähti uiden 4 PE-tulosta. Naisten D-sarjan 4x100 vapaauintiviestijoukkue Maikki Torsti, Marja Autti, Leena Kaseva ja Johanna Kara ui myös PE:n. Cetus voitti seurojen välisen pistekisan totuttuun tapaan. 2013 Viriilit Vinstat oli kilpailun ja koko Supermasters-kilpailun 30-vuotisjuhla. Osallistujia oli runsaasti ja tunnelma hieno. 2013 Supermasters-kisassa Satu Rahkonen ui pronssille. 2013 lyhyen radan Mastersmestaruusuinnit uitiin Maarianhaminassa. Cetuksen joukkue teki jälleen selvää jälkeä vieden seurojen välisen pistekisan voiton. PE-vauhdissa olivat Satu Rahkonen, Lauri Malk ja Riikka Majander. 2013 Tallinnan Masters-uintien 30-vuotiskisaan Cetuksen Masters-uimarit osallistuivat jälleen suurella joukkueella. Matka tehtiin perinteisesti Poseidonin Mastersien kanssa yhteistyössä. 30-vuotisjuhlassa kisan järjestäjille ojennettiin lahja Cetusmasterseilta. 30
© Copyright 2024