Suomalaisen lasin kultakauteen liittyy lukuisia myyttejä. Kuuluisien esineiden uskottiin olevan maailmankuuluja. Timo Sarpanevan Orkidea vuodelta 1954 tunnetaan myös nimellä Maailman kaunein. Mistä tämä nimi on peräisin? Tämän ja monen muun kiinnostavan tarinan lisäksi kirjassa esitellään yli 20 suomalaista lasitaiteilijaa ja tehtaat, joissa he toimivat: kirjan koko 245 x 340 mm | noin 450 sivua kirja sidottu, nahkaselkä pintein ja foliopainatuksin takakannessa kluutti, lukunauha yli 200 kuvaa: valokuvia esineistä, taiteilijoista ja lasitehtaista Aino M arsio-A a lto (1894–1949), Karhula-Iittala Alva r A alto KAISA KOIVISTO – UTA LAURÉN MAAILMAN KAUNEIN Suomalaisen lasin kultakausi 1946–1965 (1898–1976), Karhula-Iittala Arttu Bru mm er (1891–1951), Riihimäen Lasi Oy, Karhula-Iittala Henry Ericsson (1898–1933), Riihimäen Lasi Oy K aj Fr a nc k (1911–1989), Iittala, Nuutajärven lasitehdas M aire Gullic hsen (1907–1990), Iittalan lasitehdas Göran Hon g ell (1902–1973), Karhula-Iittala Saa r a Hope a (1925–1984), Nuutajärven lasitehdas Greta Lisa Jäder hol m- S n e l lma n (1894–1973), Riihimäen Lasi Oy Gunill a Jung (1905–1939), Karhulan lasitehdas Tyra L undg ren (1897–1979), Riihimäen Lasi Oy Gunnel Nyma n (1909–1948), Riihimäen Lasi Oy sekä Karhulan, Iittalan ja Nuutajärven lasitehtaat Aim o Okk olin (1917–1982), Riihimäen Lasi Oy Saka ri Py kälä (1926–1996), Riihimäen Lasi Oy Yrjö Rosol a Kansi: Miina Markkanen Esinekuvat: Rauno Träskelin (1904–1989), Karhulan lasitehdas, Riihimäen Lasi Oy painettu 1 750 numeroitua kappaletta ISBN 978-951-31-6251-1 Tim o Sarpa neva Esitteen suunnittelu: Eevaliina Rusanen (1926–2006), Iittalan lasitehdas Nanny Still (1926–2009), Riihimäen Lasi Oy Oiva Toikka (1931–), Nuutajärven lasitehdas Helen a Tynell (1918–), Riihimäen Lasi Oy E rkk i V esanto (1915–1990), Iittalan lasitehdas Tapio Wir kka la (1915–1985), Iittalan lasitehdas Kustannusosakeyhtiö Tammi Korkeavuorenkatu 37, 00130 Helsinki, PL 410, 00101 Helsinki Puh. (09) 6937 6333, faksi (09) 6937 6270, [email protected] Suomen lasitaiteen kultakausi – vihdoin yksissä kansissa! Rauno Träskelin Savoy- eli Aalto-maljakko on Alvar Aallon vuonna 1937 suunnittelema klassikko. Se on nykyään yksi kansain välisesti tunnetuimmista suomalaisista designesineistä. Suomalainen lasitaide nousi maailman maineeseen Milanon triennaaleissa 1951, 1954 ja 1957. Kaj Franckin, Timo Sarpanevan ja Tapio Wirkkalan taide- esineet olivat kansainvälisesti kaikkein tunnetuimpia, vaikka Suomessa puhuttiin usein ennen kaikkea käyttölasista. Tammen koruteos Maailman kaunein keskittyy näihin kuuluisiin esineisiin, mut ta kertoo myös suomalaisen lasin kultakau den taustoista: 1930-luvun lasitaiteesta, 1940-luvun lopun sodan hävinneen Suo men taloudellisesta ja poliittisesta ahdin gosta sekä lasitehtaiden ja muotoilijoiden omista, usein ristiriitaisistakin päämääristä. Kirjan kuvavalinnat kertovat suoma laisten muotoilijoiden tavoitteista. Vaikka muotoilija on oma ammattinsa, ei se riittä nyt ainakaan kaikille lasitaiteilijoille. Ta voitteena oli tehdä myös mahdollisimman paljon taidetta. Taidelasia syntyi sodan jälkeen yhä enemmän vuodesta 1946 alkaen. Pääosa näistä malleista oli sarjatuotantoa: esineil lä oli sarjatuotantonumero ja niitä valmis tettiin sarjana. Tällaisia paljon valmistet intendentti. Hän on väitellyt tohtoriksi Suomen lasimuotoilun kultakaudesta ja kirjoittanut liki jokaisesta Suomessa 1900-luvulla toimineesta lasitehtaasta ja useimmista lasitaiteilijoista. Työvuosia Suomen lasimuseossa Riihimäellä on kertynyt yli 30. Uta Laurén on Suomen lasimuseon tutki- A LVAR A ALTO ( 1 8 9 8 – 1 9 7 6 ) TAPIO W IRK K AL A : K ANTARELLI ja. Hän on tutkinut erityisesti Tapio Wirkkalan yhteistyötä maailmankuulun saksalaisen Rosenthalin posliinitehtaan kanssa ja valmistelee parhaillaan väitöskirjaa otsikolla ”Suomalaiset lasimuotoilijat saksalaisten yritysten palveluksessa”. Hän on toiminut Suomen lasimuseossa vuodesta 1983. Vuosina 2001–2007 Laurén toimi kulttuurireferenttinä Suomi-instituutissa Berliinissä. H ELENÄ TYNELL (1918–) tuja taide-esineitä ovat esimerkiksi Tapio Wirkkalan Kantarelli, Timo Sarpanevan Orkidea ja Kaj Franckin Lehtokurppa. Taidelasin tausta Miksi taidetta syntyi niin paljon, ja mik si sitä oli mahdollista tehdä juuri 1940-lu vun lopulla maassa, jossa oli sodan jälkeen pulaa kaikesta? Usein unohtuu, että tämä taide ei ole syntynyt teollisuudesta irral laan. Taiteilijoiden ja muotoilijoiden toi mintaan vaikuttivat keskeisellä tavalla yh teiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet. Kansainvälisen menestyksen myötä kehit tyi 1940–50-luvuilta lähtien hedelmällinen ja tiivis yhteistyö muotoilijoiden ja maam me lasiteollisuuden välillä. Samat taiteili jat suunnittelivat niin taidelasia kuin käyt tötavaraakin. Lukuisat suomalaisen ja pohjoismaisen taideteollisuuden näyttelyt Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa tekivät suo malaisesta lasista olennaisen osan skandi naavisen muotoilun käsitettä. 1950-luvulla tunnetuksi tulleen suomalaisen lasimuotoi lun perusta luotiin maailmansotien välise nä aikana. Näiden näyttelyiden luoma mai ne, niin Suomessa ja suomalaisille raken nettu kuin se olikin, on ollut merkityksel tään käänteentekevä sekä taiteilijoille itsel leen että suomalaiselle lasiteollisuudelle. Kirjan upeaa kuvitusta täydentävät asian tunteva teksti ja tarkat liitetiedot niin tai teilijoista kuin esineitä valmistaneista teh taistakin. PF Studio Rauno Träskelin Iittala Kaisa Koivisto on Suomen lasimuseon Uuskuva MAAILMANKUULUA TAIDELASIA TI MO SARPANEVA (1926–2006) PF Studio TA PIO W IRKKA L A (1915–1985)