Pelastusalan neuvottelupäivät SN 28
Uuden pelastuslain muutoksia
Valvontasuunnitelma tulee –
palotarkastuskäytännöt muuttuvat
riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
8.12.2010 Silja Symphony, Atlantic Palace, kansi 7
Keski-Uudenmaan pelastustoimialue
Osakaskuntia
Väestö
Maa-alue
Kerrosala
8
~416 000
1990 km2
27 000 000m2
Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus
Pelastuslain uudistamishanke
Valmisteluaikataulu:
• Esiselvitykset syyskuu 2007 - maaliskuu 2008
• Valmistelutyöryhmä ja -jaostot heinäkuu 2008 - lokakuu 2010
• Lakiluonnos lausunnolla marras-joulukuu 2009
• Hallituksen esitys eduskuntaan marraskuu
2010 (HE 257/2010)
• Valtioneuvoston asetus lausunnolle lokakuu 2010
• Laki ja asetus tarkoitus tulla voimaan keväällä 2011
Valmisteluaineisto: www.intermin.fi/suomi/pelastuslaki
Lain rakenne selkeytyy
1 luku. Yleiset säännökset
2 luku. Yleiset velvollisuudet
3 luku. Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan
velvollisuudet
4 luku. Pelastustoimen organisaatio ja vastuu pelastustoimen tehtävistä
5 luku. Pelastustoiminta ja eräät siihen liittyvät tehtävät
6 luku. Yhteistoiminta pelastustoimen tehtävissä
7 luku. Pelastustoimen vapaaehtoistoiminta
8 luku. Pelastustoimen koulutus ja kelpoisuusvaatimukset
9 luku. Nuohouspalvelut
10 luku. Väestönsuojeluun varautuminen ja väestönsuojelukoulutus
11 luku. Väestönsuojat
12 luku. Pelastustoimen valvontatehtävät
13 luku. Salassapitovelvollisuus, tiedonsaantioikeus ja henkilörekisterit
14 luku. Pelastustoimen rahoitus, maksut, palkkiot ja korvaukset
15 luku. Muutoksenhaku, pakkokeinot ja rangaistukset
16 luku. Erinäiset säännökset
Pelastuslain keskeiset uudistukset
Uudessa pelastuslaissa määritellään nykyistä selkeämmällä tavalla
jokaisen ihmisen ja yhteisön velvoitteet turvallisuuden
ylläpitämisessä ja eri tahojen vastuut pelastustoimen tehtävien
hoitamisessa.
Hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen
turvallisuusvaatimukset täsmentyvät
Erityisten riskikohteiden osalta sääntelyä täydennettäisiin
velvoittamalla viranomaiset ja muut tahot nykyistä tiiviimpään
yhteistyöhön onnettomuusriskien vähentämiseksi. Riskikohteita
ovat esimerkiksi päihdeongelmaisten tukiasunnot.
Tiedonsaantioikeudet
Pelastuslain keskeiset uudistukset
Väestönsuojien rakentamisen velvoitteita kevennetään.
Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta
väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja nousisi 1 500
neliömetriin. Muiden rakennusten osalta raja olisi 1 200 neliömetriä.
Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävästä uuden
väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin ja sen tilalle
asetettaisiin väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja
korjaustyön yhteydessä. Myös yleisten väestönsuojien
rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin.
Lainmuutokset pienentäisivät väestönsuojien rakentamiskustannuksia
noin 21 miljoonaa euroa vuodessa. Asetusten uudistaminen alentaa
kustannuksia lisäksi noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa.
Onnettomuuksien ehkäisyä kohdistetaan riskien mukaan.
Valvonta vapautuu
Uudistuva Pelastuslaki astunee voimaan keväällä 2011.
Palotarkastusten tiukasta normiohjauksesta luovutaan ja
pelastuslaitoksille annetaan mahdollisuus kohdentaa valvonta nykyistä
paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden
mukaisesti sekä vapauttaa resursseja esim. valistukseen ja
ohjaukseen.
Pelastuslaitoksen tulee suunnitella sille Pelastuslaissa määritellyn
valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvontasuunnitelmassa
määritellään valvottavat kohteet ja kuvataan ne toimenpiteet joiden
avulla valvontaa suoritetaan.
Toimenpiteet voivat olla muutakin kuin perinteisiä palotarkastuksia.
Palotarkastuksia EI lopeteta, ne kohdennetaan aiempaa
tarkemmin!
Työryhmä
Valvontasuunnitelma -työryhmä asetettu Pelastusjohtajien hallituksen
kokouksessa 8.6.2009. (Kumppanuushanke / Pelastuslaitosten
verkosto)
puheenjohtaja
sihteeri
jäsenet
Olli Taskinen Helsinki PELÆ 2/2010 Jussi Rahikainen KUP
Jussi Rahikainen SM Æ 2/2010 Kati Tillander SM
Jani Kanerva Etelä-Karjala PEL
Jari Lepistö Jokilaaksot PEL
Ilpo Tolonen KymPe
Raimo Niemi KH-PEL
2/2010 Seppo Lucenius Helsinki PEL
Æ 11/2010 Elviira Saari
Työryhmä työstää ensimmäisen, yksinkertaisen version
valvontasuunnitelman rungosta pelastuslaitosten käyttöön.
Lisäksi määritellään suositukset palotarkastusten maksullisuudesta.
Valvontasuunnitelman luonnos
lausuntokierroksella
Määritelmät ja tarkastusten kirjaus Prontoon
1. Valvontasuunnitelman tarkoitus
2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu
2.1 Ns. erityiskohteiden määräaikaiset palotarkastukset
2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien kohteiden määräaikaiset palotarkastukset
2.3. Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset
2.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa
2.5 Muut valvontatoimenpiteet
2.6 Yhteenveto seuraavan kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta
3. Muut tarkastukset ja katselmukset
3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset
3.2 Kemikaalikohteiden valvonta
4. Resurssit ja mittarit
Liite A. Erityiskohteiden tarkastusvälin määrittäminen
Liite B. Asuinrakennukset ja vapaa-ajan asuinrakennukset
Liite C. Palotarkastusten maksullisuus
Palotarkastusten normiohjauksesta
luopuminen
Onnettomuuksien ehkäisyn perinteinen työmuoto on palotarkastaminen.
Nykylainsäädännön mukaan kohteet jaetaan kahteen luokkaan:
Kerran vuodessa tarkastettavat
ja Kerran 10 vuodessa tarkastettavat
Ns. kerran vuodessa tarkastettavia erityiskohteita
ovat
mm. ja
Asuinrakennukset,
kesämökit
muut niihin rinnastettavissa olevat
• Hoito- ja huoltolaitokset, joissa on yli 5 hoitopaikkaa
kohteet.
• Majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa
• Kokoontumis- ja liiketilat, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kuten yli 50
asiakaspaikan ravintolat, yli 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistot ja yli 500
neliömetrin kokoiset myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot,
kirjastot ja liikenneasemat
• suurehkot teollisuus- ja varastorakennukset
• Palo- ja räjähdysvaaralliset kohteet
• Tilat, jotka on varustettu säädöksessä tai viranomaisen päätöksessä vaaditulla
automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella;
2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu
Uuden lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää
onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen,
omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia.
Palotarkastukset kohdennetaan jatkossa näiden riskien perusteella.
Osaa riskeistä voidaan arvioida kvantitatiivisesti, osassa joudutaan
käyttämään asiantuntija-arvioita.
Ns. erityiskohteen tarkastusväli määrittyy seuraavalla tavalla:
1. Tulipalon omaisuusriski ko. käyttötavassa ja kokoluokassa
2. Työryhmän näkemys suuronnettomuuden mahdollisuudesta tai
henkilöriskeistä yms. Æ Keskimääräinen tarkastusväli
3. Yksittäisen kohteen tarkastusväli voi muuttua pidentyä tai lyhentyä
palotarkastajan havaintojen perusteella
Määräaikaiset palotarkastukset
Ns. erityiskohteiden valvonta
Suurin osa palokuolemista
sattuu asuinrakennuksissa.
100 %
92 %
N = 689
80 %
500
60 %
400
300
40 %
200
20 %
100
1%
2%
3%
2%
0
0%
Asuinrakennuk- Hoitoalan
set
rakennukset
Myymälä-,
majoitus- ja
ravitsemisrakennukset
Liikenteen
rakennukset
ja muut rakennukset
Rakennustyyppien pääryhmä
1988-97
Muut
%-osuus
Palokuolleiden lukumäärä
600
Tarkastusvälin määrittäminen
Tulipalon todennäköisyys
rakennuksessa yhden vuoden
aikana
0
Teollisuus- ja
kauppavarastot
Teollisuus- ja
kauppavarastot
Teollisuus
Opetus
Kokoontumis
Hoitoala
Toimisto
0,0E+00
50 000
Teollisuus
2,0E-03
100 000
Opetus
4,0E-03
150 000
Kokoontumis
6,0E-03
200 000
Hoitoala
8,0E-03
250 000
Toimisto
1,0E-02
300 000
Liike
1,2E-02
Rakennus- ja irtaimistovahingon keskiarvo
[€]
1,4E-02
Liike
Keskimääräinen syttymistaajuustiheys
[1/rakennus*a]
Ns. erityiskohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia,
palotarkastusten välisen ajan eli tarkastusvälin lähtökohtana voidaan
käyttää tulipalon aiheuttamien omaisuusvahinkojen riskiä. Muut riskit
arvioidaan tämän tarkastelun jälkeen.
Omaisuusvahingon keskiarvo
Tarkastusvälin määrittäminen
Teollisuus- ja
kauppavarastot
Teollisuus
Opetus
Kokoontumis
Hoitoala
000
800
600
400
200
000
800
600
400
200
0
Toimisto
2
1
1
1
1
1
Liike
Keskimääräinen riski [€/rakennus*a]
Keskimääräinen omaisuusvahingon riski eri rakennustyyppiluokissa.
Keskimääräinen riski [€/rakennus*a]
0
Liikerakennukset
Hoitoalan
711&712 Teollisuus- ja
kauppavarastot
699 Muut teollisuuden
tuotantorakennukset
692 Teollisuus- ja
pienteollisuustalot
691 Teollisuushallit
61 Energiantuotanto
yms.rakennukset
51 Yleissivistävien
oppilaitosten rak.
G Kokoontumis
24 Vankilat
23 Sosiaalitoimen muut
rakennukset
22 Huoltolaitosrakennukset
21
Terveydenhuoltorakennukset
C Toimisto
14 Ravintolat yms.
13 Asuntolarakennukset
12 Majoitusliikerakennukset
11 Myymälärakennukset
Tarkastusvälin määrittäminen
Keskimääräinen omaisuusvahingon riski tarkemmalla jaottelulla.
5 000
4 500
4 000
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
Teollisuusrakennuks
Tarkastusvälin määrittäminen
Myymälärakennusten keskimääräinen omaisuusvahingon riski pintaalaluokittain.
alle
400 m2
400 –
2500 –
2499 m2 9999 m2
yli
10 000 m2
Tarkastusvälin määrittäminen
Kohdetyyppien keskimääräisen tarkastusvälin lähtökohtana on siis
tilastollinen tarkastelu, jonka lisäksi on
arvioitu suuronnettomuuden yhteiskunnallista vaikutusta
ja suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta
lisäksi on huomioitu mm. kemikaalikohteiden erityispiirteet ja
lainsäädäntö
Tarkastuskohteet voivat painottua esim. vuosittain johonkin
kohderyhmään, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan
muutenkin esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia.
Ns. erityiskohteiden valvonta
Valvontasuunnitelmassa esitetään lähtökohta ns. erityiskohteen
keskimääräiseksi tarkastusväliksi.
Kohdetyyppien pääluokiksi muodostettiin:
A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet
A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit
A3 Kokoontumis- ja liiketilat
A4 Teollisuus- ja varastorakennukset
A5 Maataloustuotantotilat
A6 Muut kohteet
Ns. erityiskohteiden valvonta
Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet
Ns. erityiskohteiden valvonta
Opetusrakennukset ja päiväkodit
Ns. erityiskohteiden valvonta
Kokoontumis- ja liiketilat
Ns. erityiskohteiden valvonta
Teollisuus- ja varastorakennukset
Ns. erityiskohteiden valvonta
Maataloustuotantotilat
Ns. erityiskohteiden valvonta
Muut kohteet
Periaatteellisen tarkastusvälin
muuttaminen
Palotarkastaja voi muuttaa yksittäisen kohteen tarkastusväliä,
muutosperuste tulee kirjata sähköiseen järjestelmään, jotta siitä
saadaan tilastoja esim. AVIn suorittamaa valvontaa varten.
Tarkastusvälin muuttamisen perusteena voivat olla mm. seuraavat
neljään pääluokkaan ryhmitellyt seikat:
Auditoivan/arvioivan palotarkastuksen riskiluku
Turvallisuuskulttuuri
Uhatut arvot
Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat
Erilaisuus vauhdittaa kehitystä
Auditoiva/arvioiva palotarkastus
Helsingissä on aktiivisessa käytössä uusi tapa tehdä palotarkastuksia,
ns. PATA-malli. PATAsta on saatu hyviä kokemuksia, tutkittu mm.
TUKEVA-hankkeessa.
KUP kehittää ns. TUTOR-mallia osapuilleen samoista lähtökohdista,
haasteena on:
• luoda monitasoinen työkalu kohteiden yhteismitalliseen
turvallisuustason mittaamiseen
• mahdollistaa valvontaresurssien kohdentaminen
vaikuttavuuden lisäämiseksi (tunnusluku 0-5)
• luoda asiakkaalle lisäarvoa ohjaamalla turvallisuuskulttuurin
kehittämiseen (itsearvio + johdon tahtotila + KUP arvio
turvallisuustasosta)
Kohdetasot
Asiakokonaisuudet (työnäkymä ja tasot)+kriteeristökortti
Turvallisuuskulttuuri
Edellisessä kohdassa arvioitiin systemaattisesti kohteen
turvallisuuskulttuuria. Samaa voidaan tehdä myös tapauskohtaisesti,
näppituntumalla.
Turvallisuuskulttuuri
•
•
•
•
•
•
•
Havaitut puutteet palotarkastuksilla
Korjausmääräysten toteutuminen
Pelastussuunnitelma ja sen päivitykset
Henkilökunnan koulutus ja harjoitukset
Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen
Omavalvonnan arviointi
Asiakkaan sitoutuminen
•
Omaehtoinen varautuminen yli lakisääteisen tason
Periaatteellisen tarkastusvälin
muuttaminen
Uhatut arvot
•
•
•
•
•
•
•
•
Kohteen laajuus ja geometrinen monimutkaisuus (operatiivisesti haasteelliset
kohteet, monimutkainen paloturvallisuustekniikka)
YETTS-kohteet, kunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet,
yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet
Teollisuuden tuotannon toimiala ja palovaarallisuusluokka
Poikkeuksellinen henkilömäärä
Ympäristön toiminta, esim. Seveso-kohteen ympärillä sijaitsevat kohteet.
Otettava huomioon myös ympäristön riskien muuttuminen.
Poikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat kohteet (esim. tärkeällä
pohjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden kohteet).
Poistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnot, toimintaympäristön muutokset
Poikkeuksellinen saavutettavuus, palokunnan vaste
Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat
•
Useita viranomaiskäyntejä, poikkeamia, onnettomuuksia, läheltä piti-tilanteita
samassa kohteessa
•
Toistuvat erheelliset paloilmoitukset
2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien
kohteiden palotarkastukset
Tarkasteluvälin määrittelyssä tärkein on riskiryhmien tunnistaminen,
yksittäisen asunnon tarkkuudella. Edellyttää yhteistyötä
sosiaaliviranomaisen kanssa.
Tarkastusvälin määrittäminen
Riskiryhmään kuuluvien tunnistamisessa voidaan käyttää hyödyksi
uusimpia tutkimustuloksia, esim. PeO julkaisu 2/2009, Vakavia
henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008.
Pientaloissa palokuolleita 100 000 asuntoa kohden kaksinkertainen
määrä keskiarvoon verrattuna.
Vuokra-asunnoissa palokuolleita 100 000 asuntoa kohden
kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna.
Palokuoleman riski kasvaa, kun asunnon koko pienenee.
Harvaan asutulla alueella (riskialue IV) palokuoleman riski on
kolminkertainen keskiarvoon verrattuna
Pienituloisilla henkilöillä (13080 € /a) 10-kertainen palokuoleman
riski
Riskiryhmän tunnistaminen
N = 440
Leski
15 %
Avo- tai
avioliitossa
25 %
Asumuserossa
tai eronnut
20 %
Naimaton
40 %
Vuosittaiset palokuolemat miljoonaa
henkeä kohden
Eronneilla/leskillä/yksinasuvilla suurin riski
120
94
Mies
90
Nainen
Keskimäärin
76
N = 437
60
43
33
34
30
21
12
5
9
17
7
0
Naimisissa
Naimaton
Eronnut
Siviilisääty
Vuosien 1988 - 97 tulipalojen uhrien siviilisäädyn
prosentuaalinen jakauma.
22
Leski
Riskiryhmän tunnistaminen
Ikäryhmällä on vaikutus palokuoleman todennäköisyyteen
80
70
Todennäköisyys
60
50
GB, m
FI, m
40
GB, n
30
20
FI, n
10
0
0
20
40
60
Ikä (v)
80
100
Riskiryhmän tunnistaminen
Sosiaalisin perustein vuokratuissa asunnoissa on 10-kertainen
tulipalon todennäköisyys ja 150-kertainen palokuoleman
todennäköisyys [Tampereen aluepelastuslaitoksen
palontutkintaselvitys 1/2005, Kolme uhria vaatinut tulipalo
Luhtaankatu 15:ssä Tampereella ja Tampereen kaupungin
omistamien vuokra-asuntojen paloturvallisuusselvitys]
Tarkastusvälin määrittäminen
Geodemografinen asuinalueluokitus. Eri luokkaan kuuluvissa ruuduissa
on erilaiset onnettomuusprofiilit. Tarkastuksia voidaan keskittää
ruutuaineiston pohjalta.
2.4 Valvontayhteistyö muiden
viranomaisten ja tahojen kanssa
Lyhyt kuvaus siitä kuinka ao. viranomaiset hoitavat valvontaa
pelastustoimialueella ja miten pelastuslaitos osallistuu:
Tukes. Esimerkiksi tähän kohtaan viittaus TUKESin alueelle suunnittelemiin
tarkastuksiin (voivat olla mukana liitteenä), ja lyhyt kuvaus siitä kuinka
pelastuslaitos osallistuu niihin.
kunnan ympäristöviranomaiset / ympäristökeskus / ympäristölupavirasto
rakennusvalvontaviranomaiset
terveystarkastajat / tuotevalvonta
poliisi
Inspecta-, Dekria- ja Alco -tarkastuslaitokset
aluehallintoviranomainen (sosiaali- ja terveyspalvelut?)
työsuojelupiirit
Trafi
jne.
Uusien toimintamallien kehittäminen
2.5 Muut valvontatoimenpiteet
Pelastuslaitos voi tehdä palotarkastusten lisäksi muita valvontatehtävän
edellyttämiä toimenpiteitä.
Valvontasuunnitelmaan kirjataan suunnitellut muut valvontatoimenpiteet
ja perustelut niiden käyttämiseen. Toimenpiteiden toteutuminen
raportoidaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelmassa.
80 §. Palotarkastuksen ja muun valvontatehtävän toimittaminen.
…Kiinteistön omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on pyynnöstä toimitettava
alueen pelastusviranomaiselle maksutta edellä 15 §:ssä tarkoitettu
rakennuksen pelastussuunnitelma ja mahdolliset muut kohteen palo- ja
poistumisturvallisuudesta laaditut asiakirjat, joita alueen pelastusviranomainen
tarvitsee 78 §:n mukaisessa valvontatehtävässään…
Muut valvontatoimenpiteet
Jo nykyisin pelastuslaitokset
hyödyntävät esim. nuohoojien
vikaraportteja valvontatehtävässään.
Esim. KUPissa on hyödynnetty Vantaan
Energian asentajien raportteja.
Muita valvontatoimenpiteitä voivat olla
mm. poistumisturvallisuusselvitysten
tai pelastussuunnitelmien arviointi,
omatarkastuslomakkeiden
massapostitukset, nettiportaalien
hyödyntäminen jne.
3. Muut tarkastukset ja katselmukset
3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti
suorittamat tarkastukset ja katselmukset
Tässä osiossa määritellään muut pelastuslaitoksen tekemät
valvontakäynnit.
Säännöllisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa
tarvittaessa mm.
1. erityisiä palotarkastuksia
2. jälkitarkastuksia
3. ylimääräisiä palotarkastuksia/pyydetyt palotarkastukset
4. vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia
harjoittavien laitosten tarkastuksia
5. nestekaasun käyttölaitosten tai varastojen tarkastuksia
6. öljylämmityslaitteistojen katsastuksia ja tarkastuksia
3. Muut tarkastukset ja katselmukset
3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti
suorittamat tarkastukset ja katselmukset
7. maanalaisten öljysäiliöiden sijoitusten tarkastuksia ennen säiliön
peittämistä
8. räjähdetarvikekauppaa harjoittavien yritysten tarkastuksia
9. suuronnettomuuksien ja väestönsuojelun varautumisjärjestelyiden
tarkastuksia
10. muita katselmuksia, kuten esim. rakennuksen käyttöönoton
ennakkokatselmuksia.
Valvontasuunnitelmaan kirjataan työryhmän näkemys, mihin
PRONTO-tilastoluokkiin muun muassa em. tarkastukset tai
katselmukset kirjattaisiin.
4. Resurssit ja mittarit
Mittarit ovat tarkoitettu seurannan apuvälineiksi.
Onko valvonta toteutunut suunnitellulla tavalla
Onko valvonta suunnattu tarkoituksenmukaisesti ja mikä on sen
vaikuttavuus.
Mikä on alueen turvallisuustason kehitys suhteessa onnettomuuksien
ehkäisyyn käytettäviin resursseihin sekä vastaako pelastuslaitoksen
onnettomuuksia ehkäisevä työ paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia.
Lisäksi aluehallintoviranomaiset pystyvät arvioimaan näiltä osin
pelastuslaitoksen palvelutasoa.
Tehtyjen palotarkastusten määrä
verrattuna suunniteltuun
Ennaltaehkäisevään työhön
käytettävät henkilöstöresurssit
Onnettomuuksien seurausten
kehittyminen
xxx
Mittarit
Seurantaan tulisi jatkossa kehittää myös mittareita, joissa vaikuttavuus
olisi nähtävissä jo lyhyemmällä tähtäimellä. Tulevaisuuden
mittareiksi on ehdotettu mm. seuraavia:
muutokset kohteen turvallisuuskulttuurissa
turvallisuustietoisuuden mittaus gallup-kyselynä
asiakaspalautekyselyt
turvallisuuspoikkeamien määrän/korjausmääräysten noudattamisen
kehittyminen
turvallisuustekniikan lisääntyminen
Tarkastusten maksullisuus
Pelastuslaitosten verkoston Tukipalvelut-ryhmä tekee kyselyn
pelastuslaitosten taksoista, pois lukien palotarkastusten maksullisuus.
Valvontasuunnitelma-työryhmälle annettiin tehtäväksi tehdä suositus
valtakunnalliseksi taksaperiaatteeksi.
96 §. Eräiden suoritteiden maksullisuus
Pelastuslaitos voi periä maksun tämän lain 79 §:ssä tarkoitetun
valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen suorittamisesta...
…Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut
siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen
tuottamisesta tai tehtävän hoitamisesta alueen pelastustoimelle
aiheutuneita kustannuksia.
Tarkastusten maksullisuus
Asuinrakennusten
palotarkastukset, veloitukset
Yleinen palotarkastus
Jälkipalotarkastus
Pyydetty palotarkastus
Perusmaksu
Tuntiveloitus
maksuton
-
50 €1)
-
50 € (sisältää
1h työtä)
39 €/alkava
tunti
maksuton
-
100 €
-
Käyttöönottotarkastus
* Omakotitalot yms.
* Pelastussuunnitelmavelvoitteiset
taloyhtiöt
1) Mikäli pelastuslaitos ei ole luonut asiakkaalla mahdollisuutta kuitata
kirjallisesti korjausmääräyksiä toteutetuiksi, pelastuslaitos ei peri maksua
jälkipalotarkastuksesta.
Tarkastusten maksullisuus
Erityiskohteiden
palotarkastukset,
veloitukset
Yleinen palotarkastus
Perusmaksu
(sisältää
3h
työtä)
Tuntiveloitus
(3 h
ylittävältä
ajalta)
150 € 1)
39 €/alkava
tunti
Jälkipalotarkastus
150 € 1)
39 €/alkava
tunti
Pyydetty palotarkastus
150 € 1)
39 €/alkava
tunti
400 €
39 €/alkava
tunti
Rakennuksen käyttöönoton
ennakkokatselmus
1) voidaan nostaa tai laskea 50 % kohteen vaativuuden mukaan.
Tarkastusten maksullisuus
Pelastuslaitoksen päättämät ylimääräiset palotarkastukset ovat maksuttomia.
Tarkastusveloitusten lisäksi voidaan veloittaa matkakustannukset 100 km
ylittäviltä matkoilta verohallinnon määrittämän kilometri-/matkakorvauksen
mukaan.