Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelma
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ikähanke Taisto Hakala Kehittämispäällikkö Helsingin kaupungin pelastuslaitos Esityksen sisältö • Mitä pelastuslaitosten operatiivisessa toiminnassa ja voimavaroissa on tapahtunut? • Miltä tulevaisuus näyttää? • Mitä pitäisi tehdä? • Helsingin lääkkeet? Pelastustoiminnan tehtävät 2x/10v Pronto, 2010 Ensihoitotehtävien kasvu 20%/5v Pelastuslaitosten suorittamien ensihoitotehtävien kehitys vuosina 2004-2008 Lähteet: SM, 2009; EH-kysely Hietava ja Koskinen, 2008 Vammat ja myrkytykset + 30 000 Kuvio: Vammat ja myrkytykset, sairaalahoitojaksojen lukumäärä 1987–2009. Lähde THL 2011 Palo- ja vuotovahinkokorvaukset kasvaneet yli 200 miljoonalla eurolla Palo-, murto- ja vuotovahinkokorvaukset 1988-2010 Miehistömäärä laskenut 1488 henkilöllä Lähde Keva 2012 Miehistön keski-ikä noussut 2,1 v Lähde Keva 2012 Miehistön eläkkeelle siirtymisen ka ikä noussut 4,3 vuodella Lähde Keva 2012 Miehistön vanhuuseläkkeelle siirtymisen ka ikä noussut 2,3 v Lähde Keva 2012 Miehistön työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ka ikä noussut 5,8 v Lähde Keva 2012 Miehistön työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä vaihdellut 24-46 välillä/v **) Työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke, osakuntoutustuki, yksilöllinen varhaiseläke Lähde Keva 2012 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt, miehistö 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä Ikä ka XIII Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yms. 10 10 17 14 22 18 16 22 26 13 15 183 51,5 IX Verenkiertoelinten sairaudet 5 2 5 4 1 10 2 11 4 7 3 54 52,2 V Mielenterveyden häiriöt yms. 7 5 6 5 6 1 4 5 5 5 2 51 47,7 XIX Vammat, myrkytykset yms. 1 3 4 4 3 5 4 5 7 4 2 42 50,5 VI Hermoston sairaudet 0 2 2 2 2 4 2 0 3 2 2 21 48,4 X Hengityselinten sairaudet 3 1 1 2 1 0 1 1 3 1 3 17 53,6 II Kasvaimet 0 1 2 0 1 0 4 0 2 2 3 15 48,1 IV Umpierityssairaudet yms. 10 XI Ruoansulatuselinten sairaudet 7 XII Ihon sairaudet yms. 4 VII Silmän sairaudet yms. 3 VIII Korvan sairaudet yms. XVII Synnynnäiset epämuodostumat yms. XVIII Muualla luokittamattomat oireet yms. 3 Yhteensä 3 1 28 26 42 35 39 39 35 47 56 34 33 414 Lähde Keva 2012 Ennuste ikärakenteen kehityksestä Lähde Keva Yhteenvetoa ja ennustetta • 2000 pelastustoiminta 66 434 hälytystä, ensihoito ~ 300 000 hälytystä, miehistömäärä 5 824 = ka 63 hälytystehtävää/palomies • 2008 12,4 % ap/miehistöstä ei savusukelluskelpoisia • 2010 pelastustoiminta 110 387 hälytystä, ensihoito ~ 400 000 hälytystä, miehistömäärä 4336 = ka 118 hälytystehtävää/palomies • 2017 eläkeiän alaraja nousemassa 65-vuoteen? • 2020 pelastustoiminta 200 000 hälytystä, ensihoito ~ 500 000 hälytystä, miehistömäärä 4336 = ka 161 hälytystehtävää/palomies • Joista ~ 40 % ei ole savusukelluskelpoisia = 269 hälytystehtävää/palomies • Hälytystehtävien määrä kasvanut vuodesta 2000 yli 4x/toimintakykyinen palomies • Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä ja kustannukset kolminkertaistuvat • Palvelutaso laskee • Työterveys, -turvallisuus ja –hyvinvointi heikkenee • Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys heikkenee Mitä tehdään? Edellinen hallitusohjelma • ”Turvataan pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyky pelastushenkilöstön epäedulliseksi muuttuneen ikärakenteen vaikutuksien varalta mm. tarkastamalla pelastushenkilöstön mitoituksen ja rakenteen perusteet sekä yksiköiden ja tehtäviin liittyvät suorituskykyvaatimukset. Hallitus ratkaisee pelastushenkilöstön eläkeikäkysymyksen.” – Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Pelastustoimen strategia 2025 Mitä voidaan tehdä? • Henkilöstö – Jokaisen oma huolenpito toimintakyvystä ja ammattitaidosta – Toimintakyvyn tasapainoinen hallinta • • • • Liikunta, ravinto, lepo Ergonominen ja turvallinen työskentely Hyvä sosiaalinen verkosto Säännöllinen arviointi ja ennakoiva puuttuminen – Ammatillinen kehittyminen • Osallistuminen ja vaikuttaminen työyhteisön kehittämiseen • Jatkuva opiskelu ja työssä oppiminen Mitä voidaan tehdä? • Pelastuslaitokset – – – – – – – – Paljon… Johtaminen Prosessit (toimintaketjut) Rakenteet (hierarkiat, rajat) Menetelmät (työskentelytavat) Osaaminen Välineet, varusteet Tutkimus, arviointi, vertailu ja kehittäminen Mitä voidaan tehdä? • Oppilaitokset – Rekrytoinnin kehittäminen – Pelastajatutkinnon yläikärajan laskeminen – Henkilöstöjohtamisen vahvistaminen kaikkien tutkintojen opetussuunnitelmissa sekä huomiointi muiden aineryhmien opetussuunnitelmissa – Täydennyskoulutustarjonnan lisääminen henkilöstöjohtamiseen – Jatkotutkintotarjonnan kehittäminen ikääntyneelle henkilöstölle (riskienhallinta, onnettomuustutkinta, operatiivisen toiminnan tuki, koulutus- ja viestintä, hätäkeskus, tekniset ja hallinnolliset tehtävät, jne) Mitä voidaan tehdä? • Kuntasektori – – – – – Pelastustoimen erityisvaatimusten tunnistaminen Ennakoivaan työterveystoimintaan panostaminen Työsuhdeturva ikääntyville Palvelutason ja työturvallisuuden turvaaminen Joustavuuden ja kannustavuuden lisääminen työajan, tehtäväkuvan ja eläkejärjestelyjen soveltamiseen Mitä voidaan tehdä? • SM – Muutoksen tutkimus, hallintakeinojen kehittäminen sekä muutosten ennakoiva hallinta – Operatiivisen toiminnan tutkimus ja kehittäminen – Muutoksen huomiointi palvelutasoa ja työturvallisuutta määrittelevissä ohjeissa – Kuntien rahoituksen turvaaminen pelastustoimen osalta valtion budjetissa – Valvonnan tehostaminen ja kohdentaminen ikääntymisen aiheuttamiin vaikutuksiin – Aktiivinen puuttuminen puutteisiin Mitä voidaan tehdä? • Kolmikanta – Kriittisten alojen tunnistaminen massasta – Kaikki mukana talkoissa, mutta realistisella osuudella – Ammatillisten eläkkeiden osittainen palauttaminen kriittisille aloille eläkeiän noustessa – Ikääntyneiden työsuhdeturvan parantaminen – Ikäsyrjinnän parempi tunnistaminen ja sanktiointi – Kannustavuuden kehittäminen – Henkilöstöjohtamisen radikaali vaatimusten ja osaamisen tason nostaminen Mitä me teemme? • Lähtökohdat hankkeelle • Edellisen hallituksen ohjelmakirjaus pelastustoimen operatiivisen henkilöstön eläkeiästä ei muuttanut tilannetta merkittävästi • Kansallinen ikähanke ei myöskään tuottanut merkittävää lisäarvoa ongelman ratkaisemiseksi • Henkilöstövoimavarojen heiketessä ja tehtävämäärän sekä vaatimustason noustessa päätettiin tehdä kaikki se mikä voidaan tehdä oman kaupungin ja pelastuslaitoksen toimesta Tavoitteet ikähankkeessa • Pelastuslaitoksen operatiivisen henkilöstön ikääntymisen aiheuttaminen muutosten tunnistaminen ja hallinnan kehittäminen • Hankkeen keskiössä on henkilöstöjohtamisen, toimintakyvyn, urasuunnittelun ja työsuhde-ehtojen kehittäminen pelastuslaitoksessa • Tavoitteena on vahvistaa organisaation henkilöstövoimavarojen hallintaa pelastustoimen vaikeutuvassa tilanteessa, jossa pelastustoiminnan henkilöstön eläkeiän nostaminen heikentää henkilöstövoimavaroja vuosittain yhä enemmän samalla, kun tehtävämäärät ovat voimakkaassa kasvussa. • Yhtälailla hankkeessa pyritään vahvistamaan henkilöstön omaa osaamista ja vastuuta terveydestään niin, että jokainen pelastustoiminnassa toimiva pysyisi eläkeikään saakka täysin työkykyisenä Kohderyhmä • Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä on ikääntymisen kannalta kriittisimmät työntekijäryhmät palomiessairaankuljettajat, ylipalomiehet ja alipäällystö • Hanke ja sen tuottamat ratkaisut palvelevat kuitenkin kaikkia operatiivista työtä tekeviä, koko pelastuslaitoksen henkilöstöä, pelastustoimen kansallista kehittämistä sekä Helsingin kaupungin henkilöstöjohtamisen kehittämistä Organisaatio Hankkeen asettaja: Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas Hankkeen ohjausryhmä: Kari Lehtokangas, Jorma Lilja, Simo Wecksten, Kari Virtanen, Henri Nordenswan, Jari Mustikkaniemi, Titi Heikkilä (HEKE) Jouni Silvo (TYKE), Anna-Maria Teperi (TYKE), Kari Penkkilä (TYKE), Sirpa Lusa (TTL) Projektin johtoryhmä: Projektipäällikkö Taisto Hakala, osaprojektien päälliköt Ari Hasanen, Jari Korkiamäki, Jari Lempinen, Henri Nordensawan, asiantuntijat, Jorma Katajisalo, Kari Nurminen, henkilöstöjärjestöjen edustajat Ville Koponen (SPAL), Ari Muranen (JHL), sihteeri Mikael Siitonen Henkilöstöjohtaminen Ari Hasanen, Timo Ustinov, Kari Leino, Ilpo Lehtonen, Juuso Laulajainen, Saku Sutelainen Urasuunnittelu Jari Korkiamäki, Jorma Riihelä, Samu Kokko, Krister Lönnqvist, Tomi Wiiala Toimintakyky Jari Lempinen, Jorma Katajisalo, Johannes Koskinen, Janne Haanpää, Kari Penkkilä, Mika Jyrkämö, Tapio Nieminen Työsuhde-ehdot Henri Nordenswan, Markku Leskinen, Kim Halmela, Hannu Arimo, Oskar Veijola, Tommi Sarvikivi, Mikko Laine, Marko Hagelberg Kehittämisalueet • Henkilöstöjohtaminen • Urasuunnittelu – Kriittisten prosessien ja menetelmien uudistaminen – Varhainen puuttuminen, paluun tuki, kehittämiskeskustelu, työnohjaus, työnsuunnittelu, henkilöstötilinpäätös – Osaamisen kehittäminen – Lähiesimiestyö • Toimintakyky – Rekrytoinnin kehittäminen eri uravaiheissa – Osaamisenhallinnan kehittäminen – Jatkuvan kehittymisen mahdollistaminen – Ikäsopivien töiden ja roolien kehittäminen • Työsuhde-ehtojen soveltaminen – Testaamisen kehittäminen - Firefit – Toimintakyvyn kehittämisen mahdollisuuksien parantaminen • – Työterveyshuollon, toimintakyvyn kehittämisen ja testaamisen sekä lähiesimiestyön yhteistyön kehittäminen – Varhainen puuttuminen – Työsuhteen turvallisuuden, palkitsevuuden ja kannustavuuden kehittäminen Kaikkiaan noin 40 kehittämiskohdetta Toimintatapa • Osallistava - henkilöstö mukana hankkeen kaikissa elimissä • Läpinäkyvä – hankkeen kaikki asiakirjat koko henkilöstön nähtävillä Intranetin työtilassa • Asiantunteva – omien asiantuntijoiden lisäksi Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen, työterveyskeskuksen ja Työterveyslaitoksen asiantuntijat ohjaamassa hankkeen suunnittelua ja toteuttamista • Verkottunut – hyödynnämme Helsingin kaupungin ja muiden organisaatioiden vastaavia kokemuksia sekä asiantuntemusta ja jaamme omia kokemuksiamme vastaavalla tavalla muille • Systemaattinen – pyrimme suunnittelemaan kaiken tekemisen mahdollisimman hyvin • Kriittinen – arvioimme toimintaamme säännöllisesti läpi hankkeen • Ratkaisukeskeinen – luomme toteuttamiskelpoisia ratkaisuja tavoitteidemme toteuttamiseksi Tärkeimmät pointit • Asiakastarpeiden, tehtävien vaativuuden ja henkilöstövoimavarojen voimakas ristiriitainen kehitys • Hallitsemattomana muutoksella on suuret heikentävät vaikutukset palvelutasoon ja henkilöstön turvallisuuteen • Nykyiset toimenpiteet eivät vaikuta riittäviltä • Muutoksen hallintaan tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistoimintaa • Kestävä ongelmanratkaisu edellyttää pelastustoimelle räätälöityjä ratkaisuja ja kohdennettuja resursseja, erityisesti toimintakykyisen vahvuuden turvaamiseen ja työsuhdeturvaan • Kehittäminen kohdennettava erityisesti johtamiseen, toimintakykyyn, urasuunnitteluun ja työsuhde-ehtoihin • Oman kehittämistoiminnan läpinäkyvyys muihin toimijoihin nähden Kiitos!
© Copyright 2024