Toimintakertomus 2013 - Ruotsinsuomalaisten keskusliitto

Toimintakertomus 2013
RSKL:n liittokokoustunnelmia kesäkuussa 2013 Axevallan kansankorkeakoululla
Liittohallituksen kokous 8.-9.3.2014
Sisällysluettelo
1
Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto 2013........................................................................................... 3
1.1
2
1.1
Tavoitteet ................................................................................................................................ 5
1.2
Identiteetti, kieli ja kulttuuri.................................................................................................... 5
1.3
Vähemmistö- ja etujärjestötyö ................................................................................................ 6
1.3.1
Asiantuntijaorganisaatio.................................................................................................. 6
1.3.2
Yleinen vähemmistötyö ................................................................................................... 6
1.3.3
Useiden eri alojen etujärjestö- ja vähemmistötyö ........................................................ 11
1.4
Järjestön kehittämistoiminta................................................................................................. 15
1.5
Lapsi- ja perhetoiminta.......................................................................................................... 16
1.6
Tiedotus ja viestintä .............................................................................................................. 19
Organisaatio .................................................................................................................................. 24
2.1
3
Yleistä .................................................................................................................................. 3
Jäsenet ja jäsenyhdistykset ................................................................................................... 24
2.1.1
Jäsenmäärän kehitys ..................................................................................................... 24
2.1.2
Piirit ja jäsenmäärät....................................................................................................... 25
2.2
Liiton hallinto-organisaatio ................................................................................................... 28
2.3
Edustukset ............................................................................................................................. 31
2.4
RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä ...................................................................................... 33
2.5
RSKL:n kunniajäsenet ............................................................................................................ 33
2.6
Karhun Kannu ........................................................................................................................ 33
2.7
Liittotoimisto ......................................................................................................................... 33
Erityisliittojen toiminta .................................................................................................................. 34
3.1
Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto – RSHT ............................................................ 34
3.2
Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu – RSLU.................................................................... 37
3.3
Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset – RSE ................................................................................... 40
3.4
Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi ................................................................................. 45
4
Liiton yhteiskunta- ja kuntakontakteista ....................................................................................... 48
5
Liitteet ........................................................................................................................................... 49
2
1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto 2013
1.1 Yleistä
Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu-, kulttuuri- ja vapaaajanjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä,
demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa.
Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeä arvopohja ja
liiton keskeistä toimintaa jo vuodesta 1957, jolloin liitto perustettiin. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet
ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat ovat toimineet nyt tärkeinä
edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta
vähemmistöpolitiikkaa on sovellettu käytäntöön. Liiton ja jäsenjärjestöjen edustajat ovat toimineet
kaikkien ruotsinsuomalaisten edustajina kohdatessaan Ruotsin julkisten tahojen edustajia ja täten
osallistuneet kaikkien hyväksi tehtävään yhteistyöhön!
Vähemmistöjä koskevien lakisääteisten palvelujen parantaminen on kuluneen vuoden aikana ollut
yksi RSKL:n keskeinen tavoite ja tehtävä. Aktiivisten jäsenjärjestöjen aloitteellisuutta ja toimintaa
tukemalla liitto on edesauttanut monessa kunnassa vähemmistölain mukaisen neuvonpidon
toteuttamista ja hallintoaluetyön etenemistä. Monessa kunnassa on käynnistetty valmistelutyö
kunnan liittymiseksi suomen kielen hallintoalueeseen.
Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tapaiselle isolle kansalaisjärjestölle on tullut paljon ehdotuksia ja
meihin on kohdistunut odotuksia ja niitä on myös otettu huomioon. Uusien ideoiden kanavointi
rakentavaksi yhteistyöksi on kuitenkin haaste kaikille ruotsinsuomalaisille, koska järjestön ja
jäsenyhdistysten on toimittava tiettyjen sääntöjen nojalla, ja siksi eivät äkkinäiset ja nopeat käänteet
ole olleet kovin helppoja toteuttaa. Myös toimintamme rahoittajat asettavat vaatimuksia varojen
käytön suhteen.
Vuoden 2013 aikana liitto on kannustanut ja innostanut ruotsinsuomalaisia tervetulleiksi mukaan
puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomaan, laajaan ja rakentavaan yhteistyöhön
ruotsinsuomalaisten hyväksi ja suomen kielen ja kulttuurin vaalimiseksi ja kehittämiseksi osana
Ruotsin kulttuuriperintöä. Olemme toimineet osana Ruotsin yhteiskuntaa samalla kun sekä jäsenistö,
järjestö että kaikki ruotsinsuomalaiset monine kontakteineen ja vahvojen suomalaisten juuriensa
kautta yhdistävät Ruotsia ja Suomea.
Keskusliiton toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen haluun.
Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on ollut luoda edellytykset ja kannustaa ruotsinsuomalaisia
harrastamaan ja vaikuttamaan.
3
Vuonna 2013 liitto käynnisti Hän & Hen -projektin, joka on liiton demokratiaprojektin osa ja osittain
jatkoa vuoden 2012 ruotsinsuomalaiselle lapsi- ja nuorisoparlamentille. Hän & Hen koulutusten ja
tapahtumien kautta tuetaan ruotsinsuomalaisten nuorten ja aikuisten kieltä ja identiteettiä, nuorten
toivomalla tavalla.
Vähemmistöoikeuksista ja kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista ja yleisistä vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa on annettu tietoja projektisivun www.hanochhen.se kautta.
Projektilla halutaan herättää nuorten ruotsinsuomalaisten kiinnostusta suomen kieltä ja suomen
kielen hyväksi tehtävää työtä kohtaan, ja miten sitä voi tehdä järjestöissä. Tavoitteena on kannustaa
nuoria mukaan vähemmistöpoliittiseen yhteistyöhön ja vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon
esimerkiksi suomen kielen hallintoalueilla.
Liitto toimii jäsenistönsä edunvalvojana eri yhteiskuntasektoreilla Ruotsissa muun muassa suorien
viranomais- ja kulttuuriyhteyksien ja poliittisten kontaktien kautta. RSKL on aktiivinen toimija
vähemmistölain mukaisessa neuvonpidossa suhteessa Ruotsin valtiovaltaan ja eri alojen
viranomaisiin. Vähemmistö- ja etujärjestöroolia liitto toteuttaa myös toimimalla aktiivisesti
Osapuolten yhteisfoorumin (Partsgemensamt Forum) jäsenenä:
http://www.ungdomsstyrelsen.se/partsgemensamt-forum
RSKL on jäsenenä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa (www.sverigefinne.nu)
ja liitto toimii myös sitä kautta ruotsinsuomalaisten vähemmistöaseman vahvistamiseksi.
Paikallista ja alueellista etujärjestötyötä liitto toteuttaa jäsenyhdistystensä, piiriorganisaatioidensa ja
paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan kautta.
Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä syrjinnän
ehkäiseminen ovat tärkeä osa liiton etujärjestötyöstä.
RSKL:n tavoitteena on myös vuonna 2013 ollut suomen kielen, ruotsinsuomalaisen identiteetin ja
kulttuurin vaaliminen sekä kehittäminen.
Toimintavuoden aikana liitto on työskennellyt vuoden 2011 liittokokouksessa hyväksytyn toiminta- ja
talousohjelman toteuttamiseksi.
Toimintavuoden 2013 painopisteet ovat olleet:
1.
2.
3.
4.
5.
Kieli ja kulttuuri
Vähemmistöpoliittinen työ
Lapsi- ja perhetoiminta
Kehitystoiminta.
Viestintä ja markkinointi
4
1.1 Tavoitteet
1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri
Suomeksi-projekti
Suomeksi-projektin Suomen kielen seminaari järjestettiin Suomen Tukholman Instituutilla 8.4.2013.
Seminaarissa luennoitsijoina olivat Kotimaisten kielen keskuksesta Suomesta professori Pirkko
Nuolijärvi, Svenska Kulturfondenin johtaja Leif Jakobsson, Suomen Tukholman Instituutin johtaja
Anders Eriksson sekä Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson.
Seminaarissa käsiteltiin kielipolitiikkaa ja kuultiin Suomen kielipoliittisesta ohjelmasta, kielen
vaikuttamisesta identiteettiin suomenruotsalaisesta näkökulmasta, kulttuurin tuontia ja vientiä sekä
kuultiin ajankohtaista tietoa siitä, mitä RSKL tekee suomen kielen ja kulttuurin hyväksi. Seminaariin
osallistui 28 osallistujaa.
Seminaarissa tehtiin yhteistyötä Suomen Tukholman Instituutin sekä Tukholman Suomalaisen seuran
kanssa.
Kulttuuri
23.3. järjestettiin Kansantanssin ja kansanmusiikin kehityspalaveri liittotoimistossa, Tukholmassa.
Palaverissa todettiin, että tällä hetkellä toimivia kansantanssiryhmiä on 12 ja harrastajien
kokonaismäärä on noin 160 tanssijaa sekä pelimannit. Kehityspalaverissa mietittiin toiminnan
tulevaisuuden suuntia ja teemoiksi nousivat erityisesti lapset-isovanhemmat, juonelliset/teemalliset
kenttäohjelmat, katrilli, materiaalin keräys/arkistointi, pelimannien koulutus.
7.-9.6. järjestettiin perinteinen Kesäfestivaali Axevallassa. Kesäfestivaalin ohjelma oli tälläkin kertaa
monipuolinen. Matti Korkialan Kirkkokonsertti, Tanssitupa, festivaalin päiväkonsertissa vieraileva
tanssiryhmä Latviasta, Usva, Mettaläiset ja Senioritanssijat. Festivaalitansseissa artistina Suomesta
Matti Korkiala. Pääjuhlassa oli muun muassa tanssiryhmien yhteinen, suuri tanssinumero.
Viikonlopun aikana järjestettiin myös RSKL:n Karaokemestaruuskilpailu jossa voittajiksi kruunattiin
Reija Keränen ja Jari Parkkinen, toiseksi sijoittuivat Satu Nyström ja Jorma Nilivaara ja kolmansiksi
sijoittuivat Tarja Kananen ja Börje Neva-Juoni.
18.–20.10. järjestettiin Kansantanssin ohjelmistokurssi Skövdessä, Suomi-seuran tiloissa. Kurssilla
opeteltiin ohjelmistoa vuoden 2014 Kesäfestivaaleille. Kouluttajana toimi Lennu Yläneva,
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät järjestön ohjaaja. Osallistujia kurssille oli 12.
5
1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö
1.3.1 Asiantuntijaorganisaatio
Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä on vahvistunut vuoden 2013 aikana ja antaa
koko Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton järjestöorganisaatiolle uusia vaikutusmahdollisuuksia.
Dialogi, vuorovaikutus ja neuvonpito ovat eurooppalaisittain vahvistuvan kansalaisyhteiskunnan
keinoja tukea yksittäisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia
yhteiskunnassa.
1.3.2 Yleinen vähemmistötyö
Vähemmistölaki 2009:724 = Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä.
Kielilaki 2009:600
Sosiaalipalvelulaki:
Liitto edistää ja tukee ruotsinsuomalaista vähemmistötyötä, ja pyynnöstä paikalliseen työhön
osallistuen, liitto ja liiton jäsenjärjestöt tekevät koko Ruotsissa laajaa kenttätyötä vähemmistölain
käytännön toteutuksen ja hallintoalueen laajentamisen hyväksi. Kuntakohtaisia tilanteita liitto
seuraa yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Liiton arvio ruotsinsuomalaisten ajankohtaisista
vähemmistökysymyksistä ja ruotsinsuomalaisten aseman kehitystarpeita kokoava
vähemmistöpoliittinen arvio on jätetty Ruotsin valtiopäivien ruotsalais-suomalaiselle yhdistykselle
syksyllä 2013.
Liiton monipuolisessa tiedotustoiminnassa ja organisaation koulutustarjonnassa on vuoden aikana
otettu laajasti esille vähemmistölain neuvonpidon tärkeyttä ja osallistumisen tärkeyttä. Liiton
edustajat ovat luennoineet ja kouluttaneet vähemmistökysymyksissä liitto-, piiri- ja kuntatasolla
lukuisissa eri tapahtumissa ja koulutuksissa esim. Malmössä, Göteborgissa, Skaran Axevallassa,
Trosassa, Tukholmassa, Gävlessä, Sandvikenissa, Borlängessä, Luulajassa, Skellefteåssa,
Jällivaarassa, Haaparannalla.
6
Suomen kielen toimintaohjelma yhteistyössä Kielineuvoston kanssa
RSKL:n liittokokous päätti kesäkuussa 2013 antaa liiton johdolle tehtäväksi käynnistää työ suomen
kielen toimintaohjelman laatimiseksi Ruotsiin. Liitto on käynnistänyt työn siten, että on nimetty
työryhmä, johon kuuluvat liittohallituksesta Sirpa Humalisto ja liittotoimistosta toimitsija Raija
Kärkkäinen Eriksson. Työryhmään on kutsuttu asiantuntijajäseniksi filosofian tohtori Paula Ehrnebo ja
nykysuomen professori Birgitta Romppanen. Ruotsin kielineuvosto on RSKL:n pyynnöstä nimennyt
edustajan toimintaohjelmatyöhön. Työ- ja referenssiryhmään kutsutaan eri alojen asiantuntijoita.
Tehtyjen valmistelujen pohjalta käynnistyy työryhmän säännöllinen työ ja varsinainen ohjelman
laatiminen vuoden 2014 aikana.
Suomen kielen toimintaohjelman valmistelutyössä kirjataan näkemyksiä liiton uudeksi
periaateohjelmaksi.
Lähetevastaukset
Ruotsin hallituksen eri ministeriöiden kautta tuleviin virallisiin lausuntopyyntöihin vastaamalla
Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto vie aktiivisesti ruotsinsuomalaisten näkemyksiä ja vaatimuksia
valtiovallan tietoon. Ruotsin opetusministeriö ja kulttuuriministeriö ovat vuoden 2013 aikana
pyytäneet RSKL:n kannanottoja lukuisiin mietintöihin.
Opetusalan lähetevastaukset 2013: Etäopetus, Esikoulun yleinen ohjeistus
Kulttuuri- ja media 2013: Julkinen palvelu, Printtimedia saamen- ja meänkielillä, Läsandets kultur
Oikeusministeriö: Syrjinnän vastustaminen (Främlingsfienden inom oss)
Suomen kielen hallintoalueen laajeneminen
Ruotsinsuomalaiset järjestöt ja yksityishenkilöt tekevät aktiivista työtä omilla paikkakunnillaan
suomen kielen hallintoalueen laajentamiseksi ja hallintoalueen kuntien suomenkielisten
peruspalveluiden parantamiseksi. Oheisessa kartassa tumman sinisellä merkittyjen hallintoalueen
kuntien iso määrä, jo 52, on tulosta edellisten vuosien ja vuoden 2013 ruotsinsuomalaisen
vähemmistöyhteistyön tulosta.
7
8
Kirjeenvaihtoa kuntien kanssa
Ruotsin vähemmistölaki velvoittaa julkisen vallan käymään neuvonpitoa ruotsinsuomalaisten kanssa
sekä kansallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. RSKL osallistuu eri yhteiskuntasektoreilla
neuvonpitokokouksiin, joissa kutsujana on viranomaistaho. RSKL:n tuella on käynnistetty tai käyty
monia neuvonpitokokouksia myös alueilla, hyvänä esimerkkinä Örebron läänin maakäräjien RSKL:n
tuella käynnistämä neuvonpito koskien ruotsinsuomalaisten kulttuuritarjontaa ja
vähemmistöoikeuksista tiedottamista.
Vuoden 2013 aikana liitto on panostanut erityisen paljon julkisiin kirjeisiin osana liiton
vähemmistötyötä. Kirjeitä on lähetetty tiedoksi sekä Ruotsin kunta- ja maakäräjäliittoon että
Tukholman lääninhallitukseen ja tietenkin asianomaisen kunnan Suomi-seuralle tai kyseiselle
yksityishenkilölle. Kuntakirjeitä on lähetetty paikallisten aloitteiden tai pyyntöjen nojalla ja RSKL:n
arvio on, että asiallinen julkinen kirjeenvaihto on yksi tehokas tapa edistää ruotsinsuomalaisten
asioita.
Lukuisissa paikallistason neuvotteluissa ja tapaamisissa on ollut mukana liiton edustaja.
Esimerkkeinä
Karlstad, Mariestad, Nacka, Oxelösund, Stockholm, Sundsvall, Söderhamn, Olofström, Trelleborg,
Övertorneå.
Useisiin kymmeniin, suomen kielen hallintoalueeseen tai ruotsinsuomalaisten heikosti toteutuviin
kieli- ja vähemmistöoikeuksiin liittyvissä tilanteissa on liitosta pyydetty neuvoja, tukea ja
osallistumista.
Esimerkkeinä Avesta, Hudiksvall, Nykvarn, Jönköping, Tranemo, Tukholma, Tyresö, Älvkarleby.
Myös kunnista tulee yhteydenottoja liittoon ja liitosta annetaan kuntiin hyviä esimerkkejä siitä, mikä
on toiminut hyvin ruotsinsuomalaisille tarjottavien palveluiden kehittämisessä tai esim.
tarvekartoituksissa ja hallintoalueen kehitystyössä. Esimerkiksi Gislavedissa, Sundsvallissa ja
Trelleborgissa on arvostettu liitolta saatua tukea. Liitosta on myös pyydetty tukea
ruotsinsuomalaisten tavoittamiseen, jos kunnassa esimerkiksi ei ole aktiivista Suomi-seuraa.
Järjestön ja hallintoalueen kuntien vuorovaikutuksesta
Lukuisten tapahtumien järjestelyissä on liiton edustajat ovat tehneet yhteistyötä kuntien
suomenkielisten tiedottajien ja koordinaattoreiden kanssa. Taloudellista tukea saaminen
hallintoalueeseen kuuluvilta kunnilta on ollut arvokas lisä paikallisten tapahtumabudjettien
kokoamisessa. Kunnan ja järjestöjen yhteistyön kautta on myös tuettu vuorovaikutusta, edistetty
ruotsinsuomalaisten kontaktien saamista oman kotikunnan virkamiehiin ja päättäjiin. Järjestön
kautta on tuettu vähemmistölain mukaista kartoitusta ja suomenkielisistä palveluista tiedottamista.
9
Vähemmistölain mukainen neuvonpito
RSKL osallistuu kansallisen tason neuvonpitoihin Ruotsin hallituksen ja viranomaisten kanssa:
kutsujina vuonna 2013 Ruotsin vähemmistöministeri, Tukholman lääninhallitus ja Saamakäräjät,
Koulu- ja opetusalan viranomaiset, Kansanterveyslaitos ja Kulttuurineuvosto. RSKL:n työ Osapuolten
yhteisfoorumissa tukee ja vahvistaa liiton roolia neuvonpidon osapuolena yhteiskunnan eri
sektoreilla ja kontakteissa eri ministeriöihin ja Ruotsin kunta- ja maakäräjäliitto SKL:ään.
Järjestön edustajia on koulutettu ja kannustettu osallistumaan vähemmistölain mukaiseen
neuvonpitoon ja dialogeihin kunnissa, alueilla ja valtion tasolla. Erityisesti on korostettu sitä, että
RSKL:n ja sen jäsenseurojen tulee ottaa neuvonpidoissa esille laaja ja kaikkia ruotsinsuomalaisia
koskeva näkökulma eikä ainoastaan oman organisaation jäsenten tarpeet. kun osallistutaan
neuvonpitoon kuntien tai muiden päättäjätahojen kanssa.
Vähemmistökoulutusten tarve kasvaa ja liiton edustajat ovat osallistuneet kouluttajina ja
kokemusasiantuntijoina lukuisiin alueellisiin vähemmistökoulutuksiin ja informaatiotilaisuuksiin.
Euroopan neuvoston demokratiakoulutuksiin tarkoitettu KODEN -aineisto on RSKL:n toimesta
käännetty suomeksi ja se on julkaistu Ruotsin Nuorisohallituksen sivulla
http://www.ungdomsstyrelsen.se/sites/default/files/code-of-good-practise-in-finnishl.pdf
ja siitä on tiedotettu jäsenjärjestöille. Aineisto sopii opintokerhojen opintoaineistoksi ja
vähemmistötyön tueksi.
Luulajassa hallintoaluetyö on käynnistynyt ja kunnan ja ruotsinsuomalaisten edustajat ovat
tavanneet hymyssä suin, mutta siltikin liittoon on tullut Luulajasta huolestuneita terveisiä. Eikö
Luulajan kunta olisikaan valmis järjestämään suomenkielistä vanhustenhoitoa ja hoito-osastoa.
Kuva: Veijo Posti
10
1.3.3 Useiden eri alojen etujärjestö- ja vähemmistötyö
Kulttuuripolitiikan asiantuntemus
Ruotsin nykyisen kulttuuripolitiikan mukainen yhteistoiminta ja vuorovaikutus,
kultursamverkansmodellen, on antanut laajan haasteen ruotsinsuomalaisille ja RSKL:lle. Liitto on
useissa eri koulutuksissa nostanut esiin sen, että ruotsinsuomalaisten pitäisi tehostaa edunvalvontaa
myös kulttuuripolitiikan saralla sekä kunnissa että alueilla ja maakäräjätasolla.
RSKL osallistui aktiivisesti valtion kulttuurineuvoston koolle kutsuman neuvonpitokokouksen
valmisteluun. RSKL:n aloitteesta järjestettiin neuvonpitoa edeltävä kaikkien kansallisten
vähemmistöjen yhteinen esikokous, johon liitto oli kutsunut asiantuntijavieraiksi Ideell Kulturallians järjestön toiminnanjohtaja Anna-Karin Anderssonin ja Suomen Tukholman instituutin johtaja Anders
Erikssonin. Liiton panostusta neuvonpitokokouksen sisältöön on kiitelty.
Opetusala ja koulutuspolitiikka
Liiton laaja työ suomenkielisen opetus- ja koulutustilanteen parantamiseksi.
Liittokokouksen 2013 antama julkilausuma koskien suomen kielen aseman vahvistamista ja
oppimismahdollisuuksien saamista esikoulusta korkeakouluopintoihin Ruotsissa.
Lähetevastaukset ja kirjelmät
Kirjelmä Ruotsin opetusministeriöön tammikuussa 2013 ja toteutunut edunvalvontakäynti
huhtikuussa 2013 aiheina muun muassa: mihin kunnat käyttävät äidinkielen tukeen (suomi, jiddisch)
korvamerkityn valtionavun, laaja ja akuutti opettajien ja pedagogien koulutustarve
ruotsinsuomalaisten tarpeisiin esikoulun ja peruskoulun aloilla, luvassa olevan suomen aineopettajan
koulutuksen käynnistämisen vauhdittaminen ja lisämäärärahojen tarve sekä Ruotsin koululain
muuttamistarve ja siten poistaa muodollisia esteitä ruotsinsuomalaisten ja muiden kansallisten
vähemmistöjen äidinkielenopetuksen toteuttamiselle.
Kirjelmä Ruotsin hallitukselle 30.4.2013 sisältäen arvion ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön
kieli- ja vähemmistöoikeuksien toteutumiseen liittyvistä puutteista ja kehitystarpeista.
Kirjelmä Euroopan neuvostolle: 18. Joulukuuta 2013 Euroopan neuvoston tarkastuskomitean kanssa
käytyjen keskustelujen pohjalta sekä tapaamisessa jätetyn muistion pohjalta liitto on jättänyt
tarkennetun kirjelmän Euroopan neuvostolle.
11
Sosiaali- ja terveyskysymykset
Kansanterveysvirasto / Statens Folkhälsoinstitut, 1.1.2014 alkaen Folkhälsomyndigheten
Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto on osallistunut aktiivisesti ruotsinsuomalaisten terveystilannetta
koskevan tutkimustyön valmistelutyöhön. Liiton nimettyinä edustajina ovat olleet toimitsija Raija
Kärkkäinen Eriksson ja eläkkeellä oleva toimitsija Helena Kivisaari. Nuorten ja eläkeläisten edustajat
on myös kutsuttu neuvonpitoon RSKL:n aloitteesta. RSLU:n Jaana Paldanius ja RSE:n Kaisa Lamu.
Liitto on jättänyt Kansanterveysvirastolle laajan aineiston, mukaan lukien professori Birgitta
Romppasen allekirjoittaman liitteen, tieteellisen tutkimuksen lupa-hakemuksesta, sekä etnisyyttä
sivuavan tutkimuksen näkökohtia, joita tuli esille RSKL:n ja Foorumin tasa-arvotutkimuksessa.
Liiton puoleen on toistuvasti käännytty eri viranomaisten, medioiden ja esimerkiksi tavallisten
peruskoulujen taholta ja pyydetty faktatietoja ruotsinsuomalaisesta kansallisesta vähemmistöstä.
RSKL:n toimitsija osallistui yhdessä Ruotsinsuomalaisten Eläkeläisten RSEn puheenjohtajan kanssa
Framtidens äldreomsorg – seminaariin Ruotsin hallituksen kansliassa Rosenbadissa, joulukuu 2013
Osallistuminen Tukholman lääninhallituksen vanhustenhoitoa koskevan esitteen valmisteluun;
esitteessä julkaistu toimitsijan haastattelu.
Osapuolten yhteisfoorumi - Partsgemensamt forum, PGF
Liitto on vuoden 2013 aikana vaalinut ja kehittänyt hyviä yhteiskuntasuhteitaan Ruotsissa. Jäsenyys
Osapuolten yhteisfoorumi – Partsgemensamt forum – ryhmässä on vahvistanut näitä suhteita.
Yhteydenpito kansalaisyhteiskuntapolitiikan ja kulttuuri-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikan sekä kunta- ja
maakäräjäpolitiikan virkamiehiin ja luottamushenkilöihin on vahvistunut Osapuolten yhteisfoorumin
kautta. PGF on Ruotsin hallituksen ja kansalaisjärjestöjen yhteinen keskustelu- ja
neuvonpitofoorumi, joka perustuu kansalaisyhteiskuntapolitiikan ajankohtaiseen kehitykseen.
RSKL on PGF:n jäsenenä voinut nostaa esiin kansallisten vähemmistöjen näkökulmaa. Vuoden aikana
on pidetty neljä varsinaista sekä useita valmistelevia kokouksia.
Liiton edustaja on tavannut tasa-arvoministeri Maria Arnholmin ja keskustellut ministerin kanssa
ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön ajankohtaisista tasa-arvohankkeista.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta
RSKL on Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan perustajajäsen ja toimii myös valtuuskunnan kautta
ruotsinsuomalaisten vähemmistöaseman vahvistamiseksi. Liiton 1. Varapuheenjohtaja Sinikka
Lindquist on vuoden 2013 ajan osallistunut valtuuskunnan puheenjohtajiston työhön.
12
Opintoliitto ABF
Vuoden 2013 aikana RSKL on panostanut useiden tapaamisten ja muun yhteydenpidon kautta siihen,
ABF panostaisi suomenkielisen toiminnan kehittämiseen ja ohjaajakoulutuksiin. RSKL ja jäsenseurat
ovat ABF-opintoliiton neljänneksi suurin tapahtuma- ja opintokerhojen järjestäjä.
Vierailuja liittotoimistossa
Suomen ja Ruotsin välistä kulttuurialan yhteistoimintaa koskeva selvityksen tekijä Anna-Maija
Martinen kävi haastattelemassa liiton toimitsija Raija Kärkkäinen Erikssonia alkuvuodesta 2013.
Selvityksen tilaajina olivat Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Hanasaaren ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus.
Liittotoimistossa on vuoden 2013 aikana vieraillut lukuisia kokous- ja asiantuntijavieraita. Liitto saa
yhteydenottoja eri järjestöistä, yliopistoista, mediayhtiöistä ja muilta tahoilta Ruotsista ja Suomesta.
Esimerkiksi Suomesta on käynyt vieraina lukiolaisryhmiä.
Överenskommelsen
Liiton vuorovaikutus Överenskommelsen – kolmikantayhteistyön (Ruotsin hallitus, Ruotsin kunta- ja
maakäräjäliitto sekä Ruotsin kansalaisjärjestöt) kanssa on tehostunut vuonna 2013.
Överenskommelsen – kanslia muutti liittotoimistoon lokakuussa 2013. RSKL:n toimitsija on esitellyt
Ö-johtoryhmälle liiton toimintaa ja tavoitteita. RSKL on Överenskommelsen – yhteistyön jäsen
koskien sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja yhteistoiminnan kehittämistä.
www.overenskommelsen.se
RSKL ulkosuomalaisten edustajana Ruotsissa
Ruotsissa asuu yli 100 000 Suomen valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettua Suomen kansalaista. RSKL
tukee ja auttaa Suomen kansalaisia muun muassa kannustamalla äänestämään vaaleissa. Liiton
jäsenseurat tarjoavat perinteisesti tilojaan äänestyspaikoiksi.
Ulkosuomalaisparlamentti USP 2013
Liiton 2. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt on USP:n Pohjois-Euroopan varapuhemies ja hän on
vuoden 2013 aikana osallistunut Ulkosuomalaisparlamentin istuntokausien väliseen
valmistelutyöhön. Pirkko Karjalainen on Seija Sjöstedtin henkilökohtainen varaedustaja USP:ssä.
RSKL:n aloitteesta USP on vienyt eteenpäin kysymystä ulkosuomalaisille vaaditusta
kirjeäänestysmahdollisuudesta. www.usp.fi
13
Suomen suurlähetystö ja Suomen Göteborgin kunniakonsulaatti
RSKl on käynyt keskusteluja ja tehnyt yhteistyötä Suomen suurlähetystön kanssa usean eri alan
kysymyksissä. Syyskuussa 2013 toteutui RSKL:n, Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin ja Suomen
suurlähetystön yhdessä järjestämä tutkimusseminaari, jossa esiteltiin RSKL:n ja Foorumin tasaarvotutkimuksen tuloksia.
Liiton johdolla on ollut keskusteluita ja tapaamisia Suomen suurlähettilään ja suurlähetystön muiden
diplomaattien kanssa ja liiton johtoa ja edustajia on osallistunut Suomen suurlähetystön järjestämiin
tilaisuuksiin Tukholmassa. Liiton edustajilla on aktiiviset kontaktit Suomen kunniakonsulaattiin
Göteborgissa.
Suomen Itsenäisyyspäivä 6.12.2013
Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton edustajat ovat monin eri tavoin kunnioittaneet Suomen
Itsenäisyyspäivää. Liiton edustajat osallistuivat Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivän
vastaanotolle Tukholmassa. Göteborgissa Suomen itsenäisyyttä on juhlistettu muun muassa yhteisin
voimin toteutetussa Itsenäisyyspäivän juhlassa Göteborgin tuomiokirkossa.
Suomen Itsenäisyyspäivän arvokas juhlinta on ruotsinsuomalaisten tärkeintä kulttuuriperinnettä ja
kunnianosoitus Itsenäisen Suomen kalliille historialle. Järjestön eri jäsenten järjestämät lukuisat
perinteikkäät Itsenäisyyspäivän juhlat ovat tärkeitä suomalaisuutta ja ruotsinsuomalaista
identiteettiä vahvistavia tilaisuuksia. Suomalainen musiikki, esiintyvät taiteilijat ja suomalainen ruoka
nostetaan kunniaan. Erityishuomiota saavat Ruotsissa asuvat suomalaiset sotaveteraanit
Ruotsin kansallispäivä 6.6.2013
Vuoden 2013 kansallispäivä ja RSKL:n liittokokous olivat samana päivänä, joten Ruotsin lippu yhdessä
Suomen lipun kanssa nostettiin salkoon 6.6.2013 Axevallan kansankorkeakoululla.
Ruotsin kansallispäivän juhlinta on perinteenä vielä varsin nuori koko Ruotsissa, mutta
ruotsinsuomalaiset ovat kuitenkin esimerkiksi Tukholmassa ja muilla paikkakunnilla osallistuneet
kesäiseen kansallispäivän juhlintaan.
RSKL:n Arkistointiprojekti – osa Ruotsin kulttuuriperintönostetta.
Liiton arkistointiprojekti on hyväksytty osaksi Ruotsin kulttuuriministeriön tukemaa ja Valtion
Antikviteettiviranomaisen/ Riksantikvarieämbetet – hallinnoimaa hanketta. Toimitsija Raija
Kärkkäinen Eriksson ja harjoittelija Jean-Claude Gieser ovat osallistuneet koulutuspäivään valtion
antikviteettivirastossa 22.11.2013. Arkistointiprojektin tavoitteena on saada liiton entistä ja uutta
arkistoaineistoa esittelykuntoon vuonna 2017.
14
1.4 Järjestön kehittämistoiminta
Kehitysparlamentti järjestettiin 26.–27.10.2013. Vuoden 2013 Kehitysparlamentin aiheena oli
Yhteistyöllä ja yhteistyössä uutta puhtia seuratoimintaan. 26. päivä lauantaina Kehitysparlamentti
aloitettiin liittotoimistolla, jossa luennoitsijana oli Sundbybergin kunnan kulttuuri- ja vapaa-ajan
lautakunnan puheenjohtaja Annika Hirvonen. Aiheena lauantaina oli Uutta ja vanhaa – Miten
seuratoiminta voi kehittyä? Sunnuntain luento-osuuden aiheella Uudistu ja Uudista – Uusia keinoja
yhteistyöhön luennoi viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski Suomesta. Viikonlopun aikana mietittiin
ratkaisukeinoja nuorten mukaan saamiseksi seuratoimintaan ja kuunneltiin mukana olleiden nuorten
mielipiteitä aiheesta. Nuorten keskuudesta nousi kiinnostuksen aiheiksi muun muassa
suomenkielisen vanhustenhoidon saatavuuden parantaminen, vaikuttaminen ruotsinsuomalaisia
koskevissa asioissa sekä nuorille suunnatun toiminnan ja tapahtumien järjestäminen.
Kehitysparlamentti oli innostava ja antoi uutta puhtia järjestötyöhön.
Kuva: Anna-Maija Vaimala
15
1.5 Lapsi- ja perhetoiminta
Lastenleiri
Liiton jokavuotinen lastenleiri järjestettiin 14.–12.6.2013 Gläntanin Kurssikeskuksessa Mållångstassa,
Hälsinglandissa. Noin 50 leiriläistä eri puolita Ruotsia vietti kokemusrikkaan ja hauskan leirin
kahdeksan ohjaajan kanssa. Leirin tavoitteena oli tänäkin vuonna vahvistaa lasten ja nuorten suomen
kieltä sekä luoda uusia ystävyyssuhteita muihin ruotsinsuomalaisiin lapsiin ja nuoriin.
Uusi leiripaikka toi leiriohjelmaan aivan uusia mahdollisuuksia. Tänä kesänä päästiin kokeilemaan
melontaa, lähdettiin luontopolulle, tehtiin nuotioita, vuoltiin tikkupullatikkuja, tehtiin tikkupullia,
järjestettiin leiriolympialaiset ja pelattiin paljon erilaisia pihapelejä. Ohjaajat olivat etukäteen
suunnitelleet päiville ohjelmaa, mutta yksi päivä oli nimetty Demokratia-päiväksi. Demokratia-päivän
ohjelman leiriläiset saivat itse päättää äänestämällä. Päivän aikana pelattiin pihapelejä, uitiin,
vietettiin aikaa kavereiden kanssa, syötiin kakkukahvit ja aurinkoisen päivän kunniaksi pelattiin
vesisotaakin.
Leirillä tehdyn radiohaastattelun voi kuulla:
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=1019&artikel=5570058
Ja helahalsingland.se kotisivuilta voi lukea leirillä vierailleen toimittajan kirjoittaman artikkelin.
Kuvat: Saara Ludvigsen & Anna-Maija Vaimala
16
Design: Linnéa Puranen
Mukulat toiminta
24.2 Mukulatfest järjestettiin Eskilstunassa Contrastissa. Eskilstunan festivaalissa ohjelmana oli Setä
Severin Svengijengi, joka tanssitti lapsia rytmikkäällä musiikilla. Lisäksi Svengijengiin kuuluva Tuomas
Ojala leikitti, laulatti ja tanssitti lapsia tuttujen ja vähän vieraampien laululeikkien kanssa. Eskilstunan
kirjastoon puolella oli järjestetty askartelua, jonka vetäjänä toimi Anni Arnefjord apunaan Anna-Maija
Vaimala. Eskilstunan suomalainen kirjastonhoitaja Anna-Leena Forsberg luki satuja sekä suomeksi
että ruotsiksi.
Västeråsissa RSHT:n Teatterifestivaalien yhteydessä 13.4.2013. Mukulatfestissä mukana oli Iiriksen ja
Robinin Rytmiikka työpaja, salainen valokuva-automaatti, askartelu-työpaja, tanssi-työpaja,
veikkauskävely sekä satunäytelmä Elipä kerran- Det var en gång.
Mukulatfest oli vuonna 2013 osana A Finntastic Evening – tapahtumaa, joka järjestetään Tukholman
Kulttuuriyön aikaan. Ohjelmassa oli askartelua sekä rytmiikka workshop. A Finntastic Evening
järjestetään Tukholman Suomen Instituutissa ja tapahtumassa yhteistyössä toimii Suomen Instituutti,
RSKL, Ruotsinsuomalaisten Nuortenliitto RSN ja Uusi Teatteri.
Mukulat festivaali järjestettiin osana Karlskogan ruotsinsuomalaista viikkoa 12.10.2013. Ennen
festivaalia järjestettiin workshop Kulttuurikoulun lapsikuoron kanssa, joka esiintyi festivaalilla
yhdessä Dimitri Keiskin kanssa. Esityksessä Dimitri Keiski ja lapsikuoro Pienet tähdet esittivät kolmella
kielellä kappaleita, romani chibiksi, suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi Karlskogassa oli kaksikielinen
teatterinäytelmä Sagoväskan ja taidepaja. Tapahtumaan osallistui noin 170 henkilöä. Yhteistyössä
Karlskogassa oli Karlskogan kunta, Karlskogan Suomi-seura, Kulttuurikoulu sekä Finska Nu.
Göteborgissa Röhsska Museetissa Mukulatfest järjestettiin 17.10.2013. Ohjelmassa oli teatteriesitys
Pienten aaltojen jalanjäljet/ De små vågornas fotspår, joka perustuu Sakari Topeliuksen teksteihin,
Dimitri Keiski esitti yhdessä Ruotsinsuomalaisen koulun lapsikuoron kanssa lauluja kolmella eri
kielellä, tanssiworkshop, Mummon Nurkka ja Mattopuut, opastuksia museossa olevaan suomalaisen
designin näyttelyyn, laulutunteja suomeksi ja ruotsiksi ja salainen valokuva-automaatti. Päivä ennen
tapahtumaan ruotsinsuomalaisella koululla järjestettiin workshoppeja, joita piti ohjaaja Nanna
Huolman, muusikko Dimitri Keiski sekä tanssija-koreografi Majula Drammeh.
Mukulat festivaali järjestetiin toista kertaa Boråsissa 26.10.2013. Tällä kertaa ohjelmassa oli Darya
Pakarinen ja Månskensduo, Teatteri Femma – Det var en gång/Elipä Kerran, suomalaisia
17
lyhytelokuvia lapsille, tanssi workshoppeja, laulutunti, hip-hopworkshop, satutunti suomeksi,
kirjanurkkaus ja ikkunan maalausta. Boråsin suomalainen seura esitteli toimintaansa ja möi käsitöitä
ja ruokaa. Kävijöitä tämän vuoden tapahtumassa oli noin 300. Yhteistyössä Boråsin kunta,
Kaupunginkirjasto, Kaupungin teatteri, paikallisten suomalaiset seurat sekä Roketti/Ruotsin Radio.
24.11.2013 Mukulat lastenfestivaali järjestettiin toista kertaa Uppsalassa Grandissa. Uppsalassa
kuultiin suomalaisen Paukkumaissi lastenorkesterin musisointia, käytiin salaisessa valokuvaautomaatissa, taiteiltiin taidepajassa, osallistuttiin laulutuntiin ja tanssittiin Rokettidiscossa.
Uppsalassa yhteistyössä Uppsalan Kaupunki, Rusukki ja Finska Församlingsgruppen Göteborg.
7.12.2013 Mukulat festivaali järjestettiin Tukholmassa, Suomen Instituutissa. Jouluaiheisessa
festivaalissa ohjelmana oli konsertti kolmella kielellä Dimitri Keiski yhdessä ruotsinsuomalaisen
lapsikuoron kanssa, salainen jouluvalokuva-automaatti, teatterinäytelmä Sagoväskan, tanssi- ja
teatteriesitys Sukeltaja, Taidepaja ja jouluinstallaatio, laulutunti sekä satutuokioita. Yhteistyössä
Tukholmassa Suomen Instituutti, Revitalisera Mera, Finska Nu, Botkyrkan Ruotsinsuomalainen koulu,
Kistan Ruotsinsuomalainen koulu sekä Uusi Teatteri.
18
1.6 Tiedotus ja viestintä
Ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön viestintäpoliittisia lähtökohtia ja kehitystarpeita liitto
on tuonut esille liiton lähetevastauksissa ja muissa kirjelmissä Ruotsin hallitukselle, ministeriöille sekä
Euroopan neuvostolle.
Media- ja vähemmistöpolitiikka
Media-ala
RSKL jätti lähetevastauksen Ruotsin Public service -mietinnöstä Ruotsin kulttuuriministeriölle
tammikuussa 2013. Liiton lähetevastaus keskittyi ruotsinsuomalaisten media-kysymyksiin.
SVT Uutiset 20.9.2013: ”Ruotsinsuomalaisten keskusliiton edustajat ovat
tänään käyneet painostamassa kulttuuriministeriön valmistelevia virkamiehiä.
Asialistalla oli TV Finlandin näkyvyys sekä vähemmistöjen asema Ruotsin
television ja radion seuraavalla toimilupakaudella. ”
Ruotsin Televisio SVT:n ja Ruotsin radio SR:n kutsusta liiton nimettynä edustajana toimitsija Raija
Kärkkäinen Eriksson yhdessä media-alan asiantuntijaksi pyydetyn entisen Ruotsin radion toimittajan,
Tukholman Suomen instituutin johtaja Anders Erikssonin kanssa on osallistunut mainittujen
mediayhtiöiden ruotsinsuomalaisille suunnatun uutis- ja ajankohtaistoiminnan
uudistamiskeskusteluun helmikuussa 2013.
Utbildningsradion UR:n kutsusta ja liiton nimettynä edustajana toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson
sekä opetusalan asiantuntijaksi pyydetty rehtori Heli Lindström Tukholman ruotsinsuomalaisesta
koulusta ovat osallistuneet dialogiin UR:n ruotsinsuomalaisille suunnattavasta ohjelmistosta ja sen
osa-alueista sekä lähivuosien ohjelmiston teemoista ja painopisteistä. RSKL:n puheenjohtaja Voitto
Visuri osallistui allekirjoittajana UR:n Dagens Nyheter-lehdessä 1.3.2013 julkaistussa
debattiartikkelissa ”Låt bildningen få större utrymme i public service”. UR sai korotettua valtion
määrärahaa vuodelle 2014 ja UR on lähettänyt kiitoskirjeen muun muassa RSKL:lle ja ilmoittanut, että
UR vahvistaa kansallisen vähemmistöjen ohjelmatarjontaa.
TV Finland
Vuoden 2013 merkittävä ruotsinsuomalainen mediakeskustelu käytiin TV Finland – kanavan sisällöstä
ja tulevaisuudesta. Vuoden 2013 aikana tapahtui kaksi olennaista muutosta TV Finland – kanavan
tilanteessa. MTV3 jäi kokonaan pois TV Finlandin ohjelmatarjonnasta ja 1.heinäkuuta TV Finland –
signaali jäi pois satelliittitarjonnasta ja jäi saataville Kaknäsin tv-tornin signaalivalikoimaan. Tästä
aiheutui laajaa kritiikkiä Suomen Yleisradiota kohtaan ruotsinsuomaisten keskuudessa. Lisäksi
Suomen Yleisradio OY ilmoitti 9.12.2013 mediatiedotteen kautta, että YLE poistaa suorat lähetykset,
mukaan lukien uutiset ja ajankohtaislähetykset, TV Finlandin ohjelmistosta tammikuussa 2014.
19
RSKL käynnisti yhdessä RSEn - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset – liiton kanssa Ruotsin valtiopäiville
suunnatun TV-kampanjan TV Finlandin puolesta. TV-kampanja osoittautui hyvin suosituksi. RSKL on
jatkanut työtään TV Finlandin tulevaisuuden hyväksi: liitto on anonut Ruotsin radio- ja tvviranomaiselta www.mrtv.se toimilupaa TV Finlandille Ruotsiin kaudelle 2014–2019.
Liitto on jatkanut hyvää neuvotteluyhteyttä Teracomin-yhtiön ja Copyswede-tekijänoikeusjärjestön
kanssa sekä Ruotsin kulttuuriministeriön mediaosaston ja SVT:n kanssa.
Toimintakertomuksen liitteinä TV-kampanja, RSKL:n PM TV Finland – kanavan roolista
ruotsinsuomalaisten mediakentässä sekä vetoomuskirje 30.12.2013 Suomen Yleisradioon.
Kuva: SVT Uutiset
TV Finland – kanavan lähetystoiminta on, edellä kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta, RSKL:n
toimiluvan osalta vuoden 2013 aikana kattanut saman maantieteellisen jakelualueen kuin aiempina
vuosina. Vuoden 2013 lähetystoimintaan liittyviä tilastoja ja faktoja voi tiedustella liitosta.
RSKL:n mediaprofiilin kehityskohtia
Etujärjestötyö ja asiantuntijalausunnot vuoden 2013 aikana ovat nostaneet esiin liiton profiilia ja
järjestön myönteistä kehityskaarta. Julkinen työ suomen kielen hyväksi, vähemmistöpolitiikan
toteuttamiseksi sekä maan virallisen vähemmistötyön arviointi ovat osaltaan nostaneet liiton
mediaprofiilia. RSKL on saanut usealla paikkakunnalla ruotsinsuomalaiset kiinnostumaan liiton
jäsenyydestä ja uusi jäsenseura on liiton avulla perustettu muun muassa Knivstaan. Gotlannin Suomiseura Orion on päättänyt aktivoida jäsenyytensä liitossa.
20
Medianäkyvyys
Liitto on vuoden 2013 aikana tuonut mediassa esille toimintaansa, tavoitteitaan ja kannanottojaan.
Esimerkkejä medianäkyvyydestä ovat liiton puheenjohtajan ja liiton muiden edustajien haastattelut
ajankohtaisista asioista. Liitto julkaisee tiedotussivuja Ruotsinsuomalainen – lehdessä sekä
järjestövoimin tuotetussa, painetussa Ruotsi.se – julkaisussa.
Monet liiton jäsenseuroista ovat olleet näkyvillä mediassa vuoden 2013 aikana. Muun muassa
Torshällan Suomi-seuran edustajat nähtiin Dagens Nyheterin etusivulla syyskuussa 2013 Ruotsin
pääministerin vierailun yhteydessä.
Ajankohtaista uutiskärkeä
Liiton edustajat ovat antaneet haastatteluita Sisuradiolle, SVT:n uutisille ja Ruotsin radion ruotsin- ja
suomenkielisille aluetoimituksille eri puolilla maata. SVT:n Uutiset on pyytänyt RSKL:ltä lausunnon
muun muassa Ruotsin valtion syysbudjetista ja SR Sisuradio on kutsunut liiton edustajan arvioimaan
suomenkielisen vanhustenhoidon tilaa Ruotsissa. RSKL:n vaatimukset opetusalan puutteiden
korjaamistarpeista ovat myös saaneet mediahuomiota. TV Finland – kanavan muutosuhka on
nostattanut esiin niin laajaa katsojakritiikkiä Suomen Yleisradiota kohtaan kuin RSKL:n roolin
ruotsinsuomalaisten edunvalvojana ja TV Finland – kanavan maalähetysten toimiluvan haltijana.
Tasokas toiminta huomataan
Liiton eri yhteistyökampanjat ja tapahtumat ovat saaneet runsaasti medianäkyvyyttä. Mukulattapahtumista on uutisoitu ja kirjoitettu useita kertoja, esimerkiksi Göteborgs-Posten - lehdessä
http://www.gp.se/nyheter/ledare/1.2181694-fint-med-finska-bocker
ja sähköisissä medioissa. Syksyn 2013 Kuntovaunu – kampanja sai mediassa ansaittua huomiota.
Järjestön edustajat ylläpitävät mediakontakteja eri tapahtumien ja kokousten yhteydessä. Liitolla on
mediakontakteja sekä pääkaupungissa että koko maassa. Juhlapyhinä pidetty RSKL:n liittokokous on
myös ollut julkisuudessa muun muassa Ruotsin Suomalainen – lehden sekä sähköisten medioiden
kautta.
Sosiaaliset mediat
Tiedottaminen sosiaalisten medioiden kautta on edistynyt huomattavasti vuoden 2013 aikana.
Piirien ja liittojen järjestötoimintaan liittyvien Facebook-ryhmien toiminta on vilkastunut.
Sosiaalisten medioiden osalta ruotsinsuomalaisten olisi hyvä muistaa, että viestinnän tulisi olla
sisällöltään asiallista, kun kyse on järjestöjen julkaisutoiminnasta. Asiattomat viestit leviävät
mediaverkostoissa nopeasti.
Liittotoimiston henkilöstön IT-osaaminen on vuoden aikana monipuolistunut ja karttunut ja liiton
kotisivut uudistettiin julkaisua vaille valmiiksi vuoden 2013 lopulla.
21
Näkyvyyttä isojen tapahtumien kautta
Vuoden 2013 aikana järjestetyissä isoissa tapahtumissa kuten liittokokouksessa sekä
Kesäfestivaalissa, Axevallan kesässä, Mukulat-tapahtumissa, Lintujärven leirillä sekä
järjestökoulutuksissa ja yhteistyötapaamisissa on tavoitettu ja saatettu yhteen tuhansia
ruotsinsuomalaisia. Toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia osallistui Mukulat- ja Hän & Hen tapahtumiin. Myös Kuntovaunu-kampanjan tapahtumissa tavoitetaan nuoriakin ruotsinsuomalaisia.
Vähemmistölakia ja siihen liittyvää kuntien neuvonpitovelvoitetta ja ruotsinsuomalaisten kielellisiä
oikeuksia on tehty tunnetuksi. Suomen kielen hallintoalueen karttaa ja vähemmistölaki-tekstiä on
jaettu eri tapahtumissa, seminaareissa ja koulutuksissa.
Ruotsinsuomalaisten päivä 24.2.
Ruotsinsuomalaisten päivä juurtuu vähitellen ruotsinsuomalaisten juhlaperinteeseen.
Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto järjesti Ruotsinsuomalaisten päivän juhlan yhteistyössä Tukholman
Suomen instituutin ja Tukholman Suomalaisen seuran kanssa instituutin juhlasalissa. Liiton
juhlatervehdyksen esitti puheenjohtaja Voitto Visuri. Juhlapuhujana oli Tukholman
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Margareta Björk, kuorolaulua esitti Tukholman
ruotsinsuomalaisen koulun kuoro. Oopperalaulaja Markku Jokio esiintyi ja Tukholman suomalaisen
seurakunnan musiikkipedagogi Hannele Iivonen ja musiikkiryhmä konsertoivat lapsiyleisölle.
Vuoden 2013 ruotsinsuomalaisten päivää juhlistettiin kymmenillä muilla paikkakunnilla eri puolilla
Ruotsia.
Vuoden Matti ja Maija -kansalaisjärjestöpalkinto
Ruotsinsuomalaisten päivänä 2013 julkaistiin liiton uusi, Vuoden Matti ja Maija – kunniakirja, joka
myönnetään symbolisena kansalaisjärjestöpalkintona ja tunnustuksena ja kiitoksena ansiokkaasta
työstä suomen kielen hyväksi Ruotsissa. Ensimmäinen Vuoden Matti – kunniakirja myönnettiin
tukholmalaiselle kulttuuri- ja vähemmistövaikuttaja Matti Jii Korhoselle.
22
Kulttuuripolitiikan koulutus-, seminaari- ja kirjamessumatka Turun kansainvälisille kirjamessuille
lokakuussa 2013
SR Sisuradio, SVT Uutiset ja YLE TV-nytt uutisoivat lähetyksissään näkyvästi ruotsinsuomalaisten
osallistumisesta Turun kansainvälisille kirjamessuilla lokakuussa 2013.
Turun kirjamessuille RSKL osallistui näytteillepanijana yhteistyössä Suomen Tukholman instituutin,
Ruotsinsuomalaisen kulttuurin ystävät – yhdistyksen ja ruotsinsuomalaisten kirjakustantamojen
kanssa. RSKL järjesti suomen kielen asemaa ja ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden tulevaisuutta
käsittelevän pienoisseminaarin Turun kirjamessuilla. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi ja Hän &
Hen – projektin edustajat osallistuivat yhteistyöhön ja yhteistyön suunnittelu pääsi hyvin eteenpäin
Turun matkan aikana.
Ruotsinsuomalaisten ja RSKL:n osallistuminen messutapahtumaa sai medianäkyvyyttä sekä SR
Sisuradiossa, SVT:n Uutisissa että YLEn TV-Nytt-lähetyksissä.
Tasavallan presidentin puoliso, Turun kansainvälisten kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio
kävi tervehtimässä Ruotsinsuomalaisten näyttelyosaston väkeä. Kuva: Juhani Roiha
23
2 Organisaatio
2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset
Toimintavuoden 2013-01-01 - 2013-12-31 lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 122 ja
niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 12 736. Yhdistyksiä oli 89 kunnassa ja 17 läänissä.
2.1.1 Jäsenmäärän kehitys
Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 2 uutta jäsenyhdistystä:
2013-01-23 Hälleforsin Suomiyhdistys ”Sarastus”
2013-12-03 Eläkeläisyhdistys ”iltarusko”, Lindesberg
57 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 767 jäsenellä ja 61 yhdistyksessä laski jäsenmäärä
yhteensä 767 jäsenellä.
Yhteisjäsenmäärä laski yhdistyksissä 49 jäsenellä eli 0.3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Lasten 0-15 vuoteiden kohdalla nousua oli 107 jäsentä. Ikäryhmässä yli 64 vuotta oli nousua 389
jäsentä. Ikäryhmässä 16–25 vuotta laskua oli 49 jäsentä. Määrällisesti suurin lasku oli ikäryhmässä
26 – 64 vuotiaat 519 jäsentä. Suhteellisen suurin lasku tässä ryhmässä koski naisjäseniä.
Ikäryhmä
0-6 naiset
0-6 miehet
0-6 yhteensä
2013
143
157
300
2012
128
146
274
2011
125
133
258
2013-2012
-15
-11
-26
13 – 12 %
-10%
-7%
-9%
7-15 naiset
7-15 miehet
7-15 yhteensä
260
260
520
208
231
439
221
252
473
-52
-29
-81
-20%
-11%
-16%
16-25 naiset
16-25 miehet
16-25 yhteensä
165
182
347
162
234
396
207
274
481
-3
52
49
-2%
29%
14%
26-64 naiset
26-64 miehet
26-64 yhteensä
2255
1712
3967
2584
1902
4486
2943
2224
5167
329
190
519
15%
11%
13%
Yli 64 naiset
Yli 64 miehet
Yli 64 yhteensä
4307
3272
7579
4114
3076
7190
3938
3019
6957
-193
-196
-389
-4%
-6%
-5%
Yhteensä naiset
7130
7196
7434 66
1%
Yhteensä miehet
5583
5589
5902 6
0%
Jäsenet yhteensä
12713
12785
13336 72
1%
Uppsalan Ruotsinsuomalaisen kieli- ja kulttuuriyhdistyksen 23 jäsenestä ei ole mukana
ikäjakautumassa (maksu on tullut).
24
2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät
Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat kymmeneen piiriin seuraavasti:
Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat yhdeksään piiriin seuraavasti:
Piiri
Yhdistyksiä
Tukholman piiri
Södermanlannin-Östergötalannin piiri
Etelä-Ruotsin piiri
Länsi-Götanmaan piiri
Örebro-Värmlannin piiri
Västmanlannin piiri
Etelä-Norrlannin piiri
Pohjois-Ruotsin piiri
Göteborg-Bohusläänin piiri
2013
23
15
9
22
7
9
12
13
12
Erotus 2013–2012
1936
1510
826
2797
885
1575
1197
1164
828
+22
-40
-101
-100
-24
+28
-49
-49
-62
Yhteensä 2013 Erotus
Erotus %
1%
3%
12%
-4%
-3%
+2%
-4%
-4%
-7%
JÄSENRAKENNETIEDOT 31.12.2013
Yhdistyksen nimi
Bergsjön Suomi-Seura
Bergslagenin Suomi-Seura
Borlängen Suomi-Seura
Boråsin Suomi-Seura
Bålstan Suomalainen Yhdistys
Club 2000
Dannemora-Österby Suomi Yhdistys
Eläkeläisseura Hoijakka
Eläkeläisyhdistys Aura
Eläkeläisyhdistys Sisu
Eläkeläisyhdistys Tähti
Eläkeläisyhdistys Vipinä
Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo
Eskilstunan Suomi-Seura
Fagerstan Suomalainen Seura
Finlandia Seura
Finspångin Suomi Seura
Gimon Suomi-Seura
Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys
Gislavedin Suomi Seura
Grängesbergin Suomi Kerho
Gällivaaran Suomi Kerho
Gävlen Suomalainen Kerho
Götan Suomi-Seura
Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys
Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset
Haaparannan Suomalainen Seura
Hallstahammarin Suomalainen Seura
Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa
Helsingborgin Suomi-Seura
158
81
185
453
149
53
70
31
32
55
141
107
150
287
327
85
130
73
164
163
36
84
200
119
137
35
143
169
9
83
-19
1
18
-2
-17
11
-27
1
-4
-4
-7
18
-10
4
-5
-25
26
-1
62
-22
-20
-4
-8
14
0
-13
6
15
0
-12
-12,0%
1,2%
9,7%
-0,4%
-11,4%
-12,0%
-38,6%
3,2%
-12,5%
-7,3%
-5,0%
16,8%
-6,7%
1,4%
-1,5%
-29,4%
20,0%
-1,4%74
37,8%
-13,5%
-55,6%
-4,8%
-4,0%
11,8%
0,0%
-37%
4,2%
8,9%
0,0%
-14,5%
25
Herrljungan Suomi Seura
Hoforsin Suomi-Seura
Huddingen Suomalainen Seura
Hudiksvallin Seudun Suomi Seura
Huskvarnan Suomi Seura
Hälleforsin Suomi Seura
Hälleforsin Suomi Yhdistys Sarastus
Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys
Härrydan Suomi Seura
Jönköpingin Suomi Seura
Kalixin Pirteät
Karlskogan Suomi Seura
Karlstadin Suomalainen Seura
Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät"
Kirunan Suomalaisten Kerho
Klubi 13
Kolsvan Suomalaiset Seura
Kramforsin Suomi-Seura
Kulttuuri 75
Kulttuuri Klubi, Södertälje
Köpingin Pesäpallo
Köpingin Suomalainen Yhdistys
Landskronan Suomiyhdistys
Lillan Suomi Klubi
Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura
Lundin Suomi-Seura
Luulajan Suomi-Seura
Malmön Suomi Yhdistys
Mariestadin Suom.kielinen Eläkeläisyhdistys
Mariestadin Suomi Seura
Markin Suomi Seura
Motalan Suomi Seura
Märstan Suomalaiset Eläkeläiset
Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys
Nackan ruotsinsuomalainen yhdistys
Norrköpingin Suomi-Seura
Nykvarnin Suomalaiset
Nyköpingin Suomi-Seura
Nynäshamnin Suomalainen Seura
Olofströmin Suomi Seura
Oxelösundin Suomi Seura
Pajalan Suomi-Seura
Partillen Suomi-Seura
Piteån Suomi Seura
Ruotsinsuom. Eläkeläisyhdistys Ikihonka
Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura
Saanko Luvan Seuratanssijat
Sigtunan Suomi Seura
Skellefteån seudun Suomi-Seura
Skinnskattebergin Suomi Seura
Skutskärin Suomi-Seura
Skövden Suomi-Seura
Smedjebackenin Suomi-Seura
30
148
86
49
55
101
62
55
49
95
53
223
53
53
99
13
163
90
365
87
16
184
88
26
37
47
207
124
64
270
94
279
47
112
47
30
11
91
41
232
100
47
35
74
56
60
73
20
80
119
92
281
45
-3
-18
-8
-11
5
-40
62
-12
-4
2
-3
11
9
-5
-9
-4
10
6
0
0
-2
11
-2
-3
-9
13
42
-9
22
7
2
-25
5
-1
29
10
-3
0
1
-17
-6
-4
-17
1
-5
-8
5
20
-1
-10
4
-20
2
-10,0%
-12,2%
-9,3%
-22,4%
9,1%
-39,6%
100,0%
-21,8%
-8,2%
2,1%
-5,7%6
4,9%
17,0%
-9,4%
-9,1%
-30,8%
6,1%
6,7%
0,0%
0,0%
-12,5%
6,0%
-2,3%
-11,5%
-24,3%
27,7%
20,3%
-7,3%
34,4%
2,6%
2,1%
-9,0%
10,6%
-0,9%
61,7%
33,3%
-27,3%
0,0%
2,4%
-7,3%
-6,0%
-8,5%
-48,6%
1,4%
-8,9%
-13,3%
6,8%
100,0%
-1,3%
-10%
4,3%
-7,1%
4,4%
26
Solnan Suomi Seura
Strängnäsin Suomenkieliset Eläkeläiset
Sundsvallin Suomi Seura
Suomalainen Kulttuuriseura
Suomi Seura Katajaiset
Suomi Seura Kristinehamn
Suran Suomi Seura
Sydänystävät-yhdistys
Söderhamnin Suomi-Seura
Teatteri Ilona
Torshällan Suomalainen Seura
Tranemon Suomi Seura
Trelleborgin Suomi-Seura
Trollhättanin Suom. Eläkeläisyhdistys Ketterät
Trollhättanin Suomi-Seura
Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura
Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät"
Tukholman Ruotsinsuomalaiset naiset
Tukholman Suomalainen Seura
Tullinge-Tumba Suomi-Seura
Tyresön Suomi Seura
Uddevallan Suomi-Seura
Ulricehamnin Suomi Seura
Upplands Väsbyn Suomi Seura
Upsalan ruotsinsuom. kieli- ja kulttuuriyhd
Uumajan Suomalainen Kerho
Vetter Kipinä
Virsbon Suomi Seura
Vårgårdan Suomalainen Seura
Värnamon Suomi-Seura
Åkerin Suomi Seura
Åkersbergan Suomi Seura
Åstorpin Suomi Seura
Örebron Suomalainen Seura
Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset
Kaikki yhdistykset 2013
38
31
175
66
403
64
102
24
70
8
227
54
135
92
163
119
67
18
214
259
136
75
45
121
160
214
55
92
38
32
75
114
61
160
62
12736
7
-2
25
0
-12
-2
-6
5
-11
0
52
8
-12
9
33
-21
-3
-8
5
73
1
0
3
-4
32
19
-18
-29
3
-4
-6
12
-12
-10
25
39
18,4%
-6,5%
14,3%
0,0%
-3,0%
-3,1%
-5,9%
20,8%
-15,7%
0,0%
22,9%
14,8%
-8,9%
9,8%
20,2%
-17,6%
-4,5%
-44,4%
2,3%
28,2%
0,7%
0,0%
6,7%
-3,3%
20,0%
8,9%
-32,7%
-31,5%
7,9%
-12,5%
-8,0%
10,5%
-19,7%
-6,3%
40,3%
0,3%
RSKL:n liittokokous kesäkuussa 2013 Axevallan kansankorkeakoululla. Kuva: Anna-Maija Vaimala.
27
2.2 Liiton hallinto-organisaatio
Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liiton
puheenjohtajana liittokokouksen jälkeen toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka
Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt.
Liittohallitus
Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluu liiton
puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston
työhuonekunnan edustaja ja tämän varamies.
Liittohallituksen kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen seuraava:
Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1.
varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin 7.6.2013 asti,
Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen, Sirpa Kyllönen 7.6.2013 alkaen.
Sirpa Humalisto 7.6.2013 alkaen.
Varajäsenet: Sirpa Kyllönen 7.6.2013 asti, Lovisa Jakobsson 7.6.2013 asti, Aune Laakkonen, Pekka
Erikoinen ja Jarno Ovaska 7.6.2013 alkaen.
Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset 2-3.maaliskuuta, 20–21.huhtikuuta,
5.kesäkuuta, 17-18.elokuuta ja 16-17. marraskuuta.
Työvaliokunta
Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista.
Työvaliokunnan kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen:
Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt.
Työvaliokunta piti toimintavuoden 2013 aikana 11 kokousta.
Erityisliitot
RSE - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset
RSE:n hallituksen kokoonpano vuoden aikana oli:
Puheenjohtajana toimi Kaisa Lamu ja Ulla Posti varapuheenjohtajana.
Varsinaiset jäsenet
Ritva Järvinen
Arvo Hellman
Rauni Virtanen
Pentti Nimell
Erkki Haarala
Varajäsenet
Eino Björn
Raimo Tamminen
Aira Niitenberg
Onni Mustonen
Riitta Kilpinen
28
RSHT - Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto
Hallituksen kokoonpano oli ennen RSHT:n edustajakokousta seuraava:
Puheenjohtaja Osmo Holappa ja varapuheenjohtaja: Pirkko Hirvonen
Varsinaiset jäsenet
Erkki Kellokumpu
Anita Bemerstam
Hanna Kivimäki
Varajäsenet
Seija Själander
Kaisa Lilja
Hallituksen kokoonpano on RSHT:n edustajakokouksen jälkeen seuraava:
Puheenjohtaja Osmo Holappa
Varsinaiset jäsenet
Erkki Kellokumpu
Aulikki Salama
Jarno Ovaska
Kai Mara
Varajäsenet
Seija Själander
Tapio Tamminen
RSLU - Ruotsinsuomalainen liikunta ja urheilu
RSLU:n hallituksen kokoonpano oli toimintavuoden 2013 seuraava:
Puheenjohtaja Teuvo Nevala
Varsinaiset jäsenet
Pirkko Ervasti
Juhani Karvonen
Jaana Paldanius
Taisto Köngäs
Varajäsenet
Juhani Haapasaari
Esko Salminen
Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi
Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli seuraava edustajakokoukseen
saakka:
Puheenjohtaja Anneli Ylijärvi ja varapuheenjohtaja Eine Pekkala
Varsinaiset jäsenet
Tarja Backman
Mia Maria kallio
Ana Sampakoski
Varajäsenet
Ritva Sorsa
Paula Ehrnebo
29
Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli seuraava jälkeen 17.3
edustajakokousta:
Puheenjohtaja Anneli Ylijärvi ja varapuheenjohtaja Ana Sampakoski
Varsinaiset jäsenet
Paula Ehrnebo
Ritva Sorsa
Anneli Rautio
Varajäsenet
Tuula Jäkärä
Anneli Rantanen
Tilintarkastajat
RSKL:n tilintarkastajina liittokokouksen jälkeen toimi Per Engzell sekä hänen varamiehenään
tilitoimiston nimeämä henkilö. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen
varamiehenään Raimo Kaihlavirta.
Liittohallituksen apuelimet
Vähemmistökysymykset
Vähemmistökysymyksistä vastaa työvaliokunta ja liittotoimistossa Raija Kärkkäinen Eriksson.
Suomeksi! – työryhmä
Seija Sjöstedt puheenjohtaja, Pirkko Karjalainen, Matti J Korhonen, Paula Ehrnebo sekä
liittotoimistosta Anna-Maija Vaimala
Kehitystoiminta
Kehitystoiminnan vastaava liittohallituksessa on Sinikka Lindquist ja liittotoimistosta Anna-Maija
Vaimala
Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä
Lapsi- ja leiritoiminnan vastaava liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä sihteerinä Anna-Maija
Vaimala
Kulttuuriasiat
Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa on Pirkko Karjalainen.
Kansantanssin ja -musiikin työryhmä
Kansantanssin ja musiikin työryhmän vastaava on Pirkko Karjalainen ja hänen kanssaan ryhmässä
mukana Pekka Takula. Paikkansa työryhmässä elokuussa 2013 jättivät Irene Ala-Jukuri ja Markku
Plaketti.
30
2.3 Edustukset
RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä tai niiden
elimissä.
RSKL:n edustajat liittokokouksen jälkeen olivat:
Axevallan kansankorkeakoulu
Puheenjohtaja Voitto Visuri (varalla Ilkka Pasanen)
Muut jäsenet:
Raija Arvidsson, (varalla Sirpa Kyllönen)
Aira Rajavuori Ludvigsen (varalla Pirkko Karjalainen)
Kai Kangassalo (varalla Juha Sarajärvi)
Seppo Remes (varalla Erkki Jokinen)
Vuxenskolan nimeämät
Lars Karlsson (varalle Ulf Eriksson)
ABF nimeämä
Ola Wirtberg
UKK-stipendirahasto 2012 - 2014
RSKL:n edustajat johtokunnassa ovat Matti J Korhonen (Timo Korvanen), Tuula Fomin (Aune
Laakkonen) ja Merja Olkinuora
Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys
Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen.
Nordlek
Pirkko Karjalainen
Kielineuvosto on nimennyt edustajaksi FT ja kielenhuoltaja Raija Kangassalon RSKL:n työryhmään,
joka valmistelee suomen kielen toimintaohjelmaa Ruotsiin.
Ruotsinsuomalaisten arkisto
Heikki Tiitinen
Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys 2011–2015:
Toivo Hofslagare31.3.2013 saakka.
Raimo Pärssinen 1.5.2013 alkaen ja Voitto Visuri
31
Ruotsinsuomalaisten kulttuurirahaston hallitus 2010 - 2012
Puheenjohtaja Tuula Fomin
Varsinaiset jäsenet
Henkilökohtaiset varajäsenet
Aune Laakkonen
Heikki Tiitinen
Pirkko Karjalainen
Taimi Björklund
Aira Rajavuori Ludvigsen
koulumaailmaa edustavat:
Erkki Vuonokari
Leila Marttila
Ritva Koivunen Heino
Juhani Haapasaari
Helena Kivisaari
Matti J Korhonen
Lisäksi Finlandssvenskarnas Riksförbund i Sverige (FRIS), Ruotsinsuomalaisen Kirjoittajayhdistyksen,
Ruotsinsuomalaisen Kuvataiteilijayhdistyksen ja Ruotsinsuomalaisen opettajaliiton nimeämät
edustajat ja varaedustajat hallitukseen.
Suomen Tukholman instituutti, säätiön johtokunta
Tuula Fomin ja varalla Voitto Visuri
FOLKSPEL- Folkrörelsernas samarbetsorgan för spel och lotterifrågor
Jarmo Pitkänen
Förening Finnstigen
Osmo Holappa
Siirtolaisinstituutin valtuuskunta
Raija Kärkkäinen Eriksson (Seija Sjöstedt)
Brf Magdalena 4
Hallituksessa Jarmo Pitkänen yhdistyksen vuosikokoukseen saakka.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta:
Varsinaiset jäsenet
Varajäsenet
Seppo Puolle (Skövde)
Tarmo Ahonen (Göteborg)
Sinikka Lindquist (Skellefteå)
Voitto Visuri (Gävle)
Birgit Selmosson (Mariestad)
Anneli Ylijärvi (Göteborg)
Teuvo Nevala (Skultuna)
Seija Sjöstedt (Tukholma)
Liisa Kirjavainen Hyväri (Göteborg)
Tuula Fomin (Nacka)
Pirkko Karjalainen (Skövde)
Seppo Remes (Hallstahammar)
Eine Pekkala (Åkers Styckebruk)
Pirkko Ervasti (Luulaja)
Sinikka Lindquist on vuonna 2013 toiminut Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtajiston
jäsenenä.
32
Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö
RSKL 2. Varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt on toiminut ulkosuomalaisparlamentin, USP:n PohjoisEuroopan varapuhemiehenä ja varaedustajana liittohallituksen jäsen Pirkko Karjalainen.
Osapuolten yhteisfoorumi – Partsgemensamt forum
Toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson
2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä
RSKL oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä:
Suomen Tukholman instituutti
Axevallan kansankorkeakoulun säätiö
Haaparannan Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta
ABF (Arbetarnas Bildningsförbund)
Ruotsinsuomalaisten Arkisto
Nordlek
Föreningen Finnstigen
Stiftelsen Hälleforsfestivalen
Föreningen Norden
C.I.O.F.F. (Conseil International des Organisations de Festivals de Folklore et d’Arts Traditionnels)
Asumisoikeusyhdistys Magdalena 4
Folkspel - Folkrörelsernas Samarbetsorgan för Spel- och Lotterifrågor
Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys
Suomi-Seura r.y.
Ulkosuomalaisparlamentti
KFO (Kooperationens Förhandlingsorganisation)
Centrum mot Rasism
Sveriges Kvinnolobby
Korpen Svenska Motionsidrottsförbundet
Överenskommelsen
2.5 RSKL:n kunniajäsenet
Liiton kunniajäsen on Heikki Talvitie.
2.6 Karhun Kannu
Vuoden 2013 Karhu kannu myönnettiin Olofströmin Suomi Seuran Naisjaostolle
2.7 Liittotoimisto
Liittotoimistossa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 15 henkilöä, joista naisia oli 10 ja
miehiä 5.
33
3 Erityisliittojen toiminta
3.1 Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto – RSHT
RSHT toimii ruotsinsuomalaisten teatteriharrastajien yhteisenä järjestönä, jonka tavoitteena on
vahvistaa suomenkielisen harrastajateatterin toimintaedellytyksiä Ruotsissa. RSHT koostuu
jäsenryhmistä, joita oli vuoden 2013 päättyessä noin 30, näistä 20 aktiivisia.
Vuoden 2013 toiminta keskittyi tapahtumien toteutukseen, kiertuetoimintaan sekä yhteistyön
kehittämiseen. Jäsenryhmät pystyivät tarjoamaan useita kokoillan näytelmiä ja esitykset vierailivat
lukuisilla paikkakunnilla. Teatteriliiton näytelmäkirjoittajaprojektin tuloksena julkistettiin
marraskuussa seitsemän ruotsinsuomalaista näytelmää sisältävä antologia.
Teatteriliitto on RSKL:n osana toimiva erityisliitto ja sen jäsenryhmät ovat joko paikallisten suomiseurojen teatterijaostoja tai itsenäisiä teatteriyhdistyksiä. Kaikki teatteriliiton henkilöjäsenet ovat
RSKL:n jäseniä.
Teatteriliiton talous rakentuu Valtion kulttuurineuvoston avustuksen, projektituen sekä oman
toiminnan tuottojen varaan.
Järjestö
RSHT:n edustajakokous pidettiin Västeråsissa 14.4.2013. Teatterihallitukseen valittiin
puheenjohtajaksi Osmo Holappa, varsinaisiksi jäseniksi Erkki Kellokumpu, Aulikki Salama, Anita
Bemerstam ja Jarno Ovaska sekä varajäseniksi Kaj Mara ja Tapio Tuominen. Edustajakokouksen
puheenjohtajana toimi Voitto Visuri.
Teatterin vaalivaliokuntaan valittiin koollekutsujaksi Pekka Vesterinen sekä Keijo Elki ja Jussi
Vartiainen, varalle Mauno Rintamäki ja Pirkko Hirvonen.
Teatterihallitus piti toimintakauden aikana viisi kokousta: 9.2. /Tukholma, 12.4./Västerås, 25.–26.5.
/Tukholma, 20.9./Eskilstuna ja 16.11./Helsingin risteily.
Liitosta huhtikuussa eläkkeelle siirtynyt Aira Rajavuori Ludvigsen jatkoi teatteriasioiden hoitoa
vapaaehtoistyönä. Teatterihallituksen jäsenet jakoivat tehtäviä keskenään niin, että tiedotuksesta ja
sihteeriydestä vastasivat Erkki Kellokumpu ja Jarno Ovaska. Varapuheenjohtajaksi valittiin Aulikki
Salama.
Toimintavuoden aikana teatteriliitto jätti RSKL:n hallitukselle esityksen, että koko järjestö hakisi Ideell
Kulturallians /Aatteellisen Kulttuuriallianssin jäsenyyttä. Liittohallitus päätti esitetyllä tavalla
marraskuun kokouksessaan.
Teatteriliiton edustajana Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan kokouksessa oli Osmo Holappa, samoin
hän osallistui kesäkuussa RSKL:n liittokokoukseen.
34
Ruotsinsuomalaiset teatteripäivät
Teatteripäivät pidettiin Västeråsissa 12.–13.4.2013, paikka oli kulttuuritalo CULTUREN. Tapahtumassa
tekivät yhteistyötä teatteriliiton kanssa Västeråsin kunta ja RSKL:n Suomeksi – projekti.
Aikuisten ohjelmassa nähtiin Teatteri Lillukan ”Yksinäisyyden salonki”, Reija Vuorelan ja Solveig
Åkerbergin ”Hämärä tanssii”, Teatteri Moninaisten ”Kylän akat”, Teatteri Ilonan ”Baari” ja Tuula
Sirjosen ”Madame La Plume” (kaksi kertaa). Paikalla järjestettiin lasten kulttuuritapahtuma Mukulat,
jossa esitettiin Seija Själanderin ja Joakim Saedenin ”Elipä kerran…”. TikkurilanTeatteri oli
tapahtuman vierailija ja se esitti kahdesti näytelmän ”Aina joku eksyy.
Harrastajaesitysten arvioinnin antoivat ryhmille Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun rehtori Carita
Välimäki ja Uuden Teatterin toiminnanjohtaja Jukka Korpi.
Kuva: Kai Kangassalo
Ideapäivät
Teatteriliiton ideapäivät pidettiin Eskilstunan suomi-seuran tiloissa 21.-22.9.2013. Koulutukseen
osallistui 44 ryhmien edustajaa. Ohjaaja Kimmo Tähtivirta käsitteli aihetta ”Naamio peittää
paljastaakseen” ja ohjaaja Raija Airaksinen Björklund aiheita roolin rakentaminen ja läsnäolo lavalla.
Teatterilauantait ja ryhmien toiminta
Kevätkaudella RSKL:n Göteborgin Bohusin läänin piiri ja teatteriliitto yhteistyössä kunnan kanssa
järjestivät teatterilauantain, jossa nähtiin Hämärä tanssii (Reija Vuorela ja Solveig Åkerberg) ja
Eläkeläisten iltakoulu (Tuula Sirjonen). Toinen kevätkauden teatterilauantai oli Södertäljessä, siellä
esiintyi Teatteri Lillukka esityksellä ”Yksinäisyyden salonki”.
Syyskauden teatterilauantai Karlstadissa siirtyi vuoden 2014 puolelle.
Useat ryhmät saivat monia esiintymispyyntöjä. Pohjoisen projektin ”Yrttitarha”, Tuula Sirjosen
esitykset ” Madame La Plume” ja ”Eläkeläisten iltakoulu”, Teatteri Ilonan ”Baari” sekä Lillukan
35
”Yksinäisyyden salonki” kiersivät monilla paikkakunnilla ja erilaisissa ruotsinsuomalaisten
kulttuuritapahtumissa ja juhlissa, mm. Axevallan Kesässä.
Näytelmäkirjoitusprojekti, jota ohjasi dramaturgi Anna-Maria Ingerö, päättyi ja projektin tuloksena
teatteriliitto julkaisi näytelmäantologian ”Onnellisia ihmisiä”. Se sisältää seitsemän
ruotsinsuomalaista näytelmää, kirjoittajat ovat Anita Bemerstam, Hanna Kivimäki, Veijo Posti, Helena
Roininen, Marja Räihä, Tuula Sirjonen ja Seija Själander. Julkaiseminen järjestettiin 9.11.2013
Suomen instituutissa Tukholmassa, ruotsinsuomalaisilla kirjamessuilla.
Syyskaudelta alkaen ryhmillä on ollut mahdollisuus lainata materiaalia vaate- ja rekvisiittavarastosta,
jonka teatteriliitto sai Uudelta Teatterilta ja jonka hoidosta vastasi Erkki kellokumpu.
Kauden aikana teatteriliitto on ryhmien pyynnöstä lähettänyt ohjaajan/kouluttajan avustamaan ja
kehittämään toimintaa.
Jäsenryhmillä oli mahdollisuus anoa projektitukea teatteriliitolta hankkeisiin, jotka tehdään ryhmän
ja liiton yhteistyönä. Tukea myönnettiin kymmenelle ryhmälle yhteensä 101 000 kruunua. Vuoden
mielenkiintoinen uusi projekti oli Lundin suomi-seuran nukketeatteriprojekti, jossa oli ammattiohjaus
ja lasten oma aktiivinen osallistuminen. Hankkeen tulokset käsitellään vuoden 2014 ideapäivillä.
Muuta
Vuoden aikana kehitettiin tiedotusta ja teatteriliiton sekä sen jäsenryhmien markkinointia. Esiteltiin
kotisivulla jäsenryhmien toimintaa. Teatteriliitolla oli oma sivu ruotsi.se -lehdessä. Teatteripäivien
markkinoinnissa ja antologian teossa saatiin apua graafiselta suunnittelijalta Kai Kangassalolta.
Teatteriliiton hallitus kävi marraskuussa Helsingissä Suomen Kansallisteatterin kiertueteatterin
vieraana. Matkan aikana vierailtiin vanhustentalossa katsomassa projektiin pohjautuva näytelmä
”Neuvostoliitto”. Suunnitteilla on saada lyhyt kiertue Ruotsiin ruotsinsuomalaisten vanhusten luokse
samoin kuin se, että teatterin käyttämästä metodista järjestetään koulutusta Ruotsin puolella.
Teatterihallituksen edustajat osallistuivat syyskaudella Turkuun kohdistuvaan kulttuurimatkaan ja
Turun kirjamessuihin.
36
3.2 Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu – RSLU
Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu (RSLU) toimii ruotsinsuomalaisten hyvinvoinnin puolesta ja
vastaa keskusliiton liikunta- ja urheilutoiminnasta. RSLU levittää liikunnan ilo sanomaa, kannustaa
liikunnallisiin ja terveellisiin elämäntapoihin ja levittää liikunnan iloa. RSLU:n toiminta on kaikille
avointa.
Vuonna 2013 RSLU:lla oli jäsenseuroja 17. Toimintavuoden teemana oli terveysliikunta.
Järjestö
Liikuntaliiton hallitukseen kuuluvat edustajakokoukseen 16.3.2014 asti Teuvo Nevala
puheenjohtajana sekä Pirkko Ervasti varapuheenjohtajana, Taisto Köngäs, Juhani Karvonen ja Jaana
Paldanius varsinaisina jäseninä, varajäseninä Juhani Haapasaari ja Esko Salminen.
Vaalivaliokuntaan kuuluvat edustajakokoukseen 16.3.2014 asti Ritva Järvinen koollekutsujana sekä
Rauno Wall ja Jorma Bogdanoff.
Vuonna 2014 tehtiin tiivistä yhteistyötä Viking Linen kanssa teemalla ”Viking Line – Liikkujan linja”.
Toimikauden 2013 liikuntahallitus piti vain yhden kokouksen 23.11.2013. Työvaliokunta kokoontui
vuoden aikana 6.6. sekä 23.11.
Terveysliikunta, toiminta
Terveysliikunnan vastuuhenkilöinä olivat Pirkko Ervasti ja Juhani Karvonen.
Kuntovaunu-iloa ja terveyttä
Heinä-syyskuussa 2013 järjestettiin ensimmäinen Kuntovaunu – iloa ja terveyttä elämään -kiertue,
johon osallistui kuusi paikkakuntaa: Gävle, Västerås, Botkyrka, Eskilstuna, Motala ja Skövde.
Kuntovaunu-tapahtumien yhteistyökumppaneina toimivat Viking Line sekä Ruotsinsuomalainen-lehti.
Ensimmäisen Kuntovaunu-kiertueen suunnittelukokous järjestettiin 2.-3.2.2013 Cinderella risteilynä
Maarianhaminaan. Kokoukseen osallistui yhteensä 16 henkilöä. Osallistujia oli jokaiselta Kuntovaunu
kiertueen paikkakunnalta. Suunnittelukokouksessa kuultiin jokaisen seuran sen hetkinen tilanne
tapahtuman suunnittelussa, saatiin oppia tiedotukseen ja markkinointiin sekä jatkettiin tapahtumien
suunnittelua.
Kuntovaunu-tapahtumissa testattiin osallistujien kuntoa Polar OwnIndex maksimihapenottokyky
testillä sekä puristustestillä. Lisäksi jokaisella paikkakunnalla järjestettiin oheistapahtuma vaunun
ympärille.
Gävlessä Kuntovaunu tapahtuma järjestettiin Hemlingbyn kuntoilukeskuksella. Kuntovaunussa
olleisiin testeihin osallistui 46 henkilöä ja muihin testeihin yli 90 henkilöä päivän aikana. Lapsille oli
järjestetty pomppulinna, kasvomaalausta sekä oma veikkauskävely luontoon. Veikkauskävelyn lisäksi
Gävlessä pääsi pelaamaan mölkkyä, heittämään hevosenkenkää, pääsi hevosajelulle, sai kokeilla
sauvakävelyä, sai informaatiota hallintoaluekunnan asioita ja pääsi kuulemaan hyvää musiikkia
kahden eri bändin esittämänä.
37
Västeråsissa Katajaisilla kävi Kuntovaunu tapahtumassa yli 200 henkilöä, joista testeihin osallistui yli
70 henkilöä. Testien lisäksi päivän aikana oli veikkauskävelyä, sauvakävelyä sekä ulkoilmakonsertti
jossa esiintyi Katajanmarjat, Mälarin Pelimannit ja mieskuoro Aikapojat.
Botkyrka Hågelby Gårdissa järjestetyssä Kuntovaunu tapahtumassa kävijöitä oli noin 200. Testauksiin
osallistui 42 henkilöä. Suomi seuran järjestämä verensokerin ja – paineen mittaus sairaanhoitajalla,
käytti hyväkseen 90 henkilöä. Muuta ohjelmaa oli Suomi seuran toiminnan ja eri liikunta- ja
rentoutumismuotojen esittely sekä Ari Haataisen ja hänen tyttärensä esiintyminen.
Eskilstunan Kuntovaunu tapahtuma järjestettiin K-Raudan pihalla. Kävijöitä oi arviolta 400–500 ja
Kuntovaunun testiin osallistui 45 henkilöä. Muissa teisteissä kävijöitä oli noin 200. Eskilstunan
tapahtumassa nähtiin tangoesitys, bugg-tanssiesitys, kokeiltiin zumbaa, nautittiin Dimitri Keiskin
musiikista, kuunneltiin Ari Haataisen ja Sebbe Ekbergin musisointia ja saatiin informaatiota eri
järjestöistä. Lapsille oli järjestetty keihäänheiton alkeiden opettelua, Juniorit Kiviaho Show viihdytti
musiikillisesti ja taikuri Robert Roos temppuili päivän päätteeksi.
Motalassa Kuntovaunutestien lisäksi oli pajoja, joissa voi kokeilla erilaisia liikuntaan ja terveyteen
liittyviä asioita esimerkiksi zumbaa, erilaisia hierontamuotoja ja Falun Gongia. Lisäksi samaan aikaan
järjestettiin terveysmessut, jossa esittelijöinä oli yrityksiä ja toimijoita sekä fyysisen että psyykkisen
terveyden alalta. Oli myös mahdollisuus perehtyä sauvakävelyyn. Lapsille oli järjestetty pomppulinna.
Skövdessä ohjelmassa oli verensokerin ja -paineen mittauttaminen, sauvakävelyä ja
sauvakävelykurssi, keppivoimistelukurssi, tikanheittoa, luontotikka, hevosenkengänheittoa,
veikkauskävelyä. Lapsille oli pallon tarkkuusheittoa ja jalkapallonkuljetusta.
Kuva: Raili Hast, Gävle
Kuva: Sirpa Humalisto, Botkyrka
38
Kurssit ja koulutus
Terveysliikunnankurssille 16.–17.3.2013 osallistui 16 henkilöä. Osa osallistujista oli Kuntovaunu
kiertueen paikkakuntien edustajia, jotka olivat kiinnostuneita terveyteen liittyvästä lisäkoulutuksesta.
Terveysliikunnankurssin tavoitteena oli vahvistaa ja lisätä seurojen liikuntatoimintaa. Tarkoitus oli
antaa uusia ideoita, innostaa aloittamaan ja jatkamaan liikuntatoimintaa seuroissa ja jakaa
terveystietoutta seuroissa liikuntatoiminnasta kiinnostuneille. Kurssilla käsiteltiin esimerkiksi
ravinnon merkitystä terveyteen, josta keromassa oli yleislääketieteen erikoislääkäri Leena Laitinen,
Pirkko Ervasti kertoi ideoita miten aloittaa liikuntatoiminta seuratasolla ja Anna-Maija Vaimala antoi
vinkkejä lasten ja nuorten liikuttamisesta. Kurssilla Aira Rajavuori-Ludvigsen kertoi myös
ajankohtaisista hankkeista sekä siitä, mistä löytää materiaalia ja mistä voi hakea rahoitusta seuran
liikuntatoiminnalle. Taukojumppana terveysliikunnankurssilla kokeiltiin QiGongia Pirkko Ervasin
opastuksella.
Nuorisostipendi
Nuorisostipendi vuonna 2013 myönnettiin käsipalloa harrastavalle Karolina Erikssonille.
Kuva: Anna-Maija Vaimala
39
3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset – RSE
Yleistä
Vuoden aikana jatkettiin työtä suomenkielisen vanhustenhoidon käynnistämiseksi ja kehittämiseksi.
Myönteistä kehitystä tapahtuikin vuoden aikana. Vuoden aikana tiedotettiin kansallisia
vähemmistöjä vähemmistökieliä koskevasta laista. Vähemmistölaki antaa oikeuden suomenkieliseen
vanhustenhuoltoon suomen kielen hallintoalueen kunnissa joko kokonaan tai osittain. Sama koskee
muita kuntia, jos kunnalla on käytössään suomea osaavaa henkilökuntaa. Sosiaalipalvelulakiin
1.1.2011 voimaan tulleesta värdegrund/arvopohjauudistuksesta sekä vapaavalintalaista tiedotettiin
perusjärjestöjä ja muita päättäjiä eri tilaisuuksissa.
Vuoden aikana jatkettiin teemaa ”Aktiivinen ikääntyminen-Elämäntavat remonttiin”. Kaisa Lamun
valmistaman opintomateriaalin pohjalta. Vuoden aikana on pidetty kursseja vapaaehtoistoiminnasta
ja Kaisa Lamun valmistamaa materiaalia on ”koekäytetty” kursseilla. Toimintavuoden aikana
järjestettyihin eri tapahtumiin ja kursseihin osallistui yli 1600 henkilöä.
Positiivista oli, että usea piiri järjesti leirejä, joissa aiheina on ollut vähemmistö- ja kehitystyö sekä
terveyteen, hyvinvointiin ja opintotoimintaan liittyvät kysymykset.
Järjestön organisaatio ja hallinto
Organisaatio
RSE:n perusjärjestöjä ovat eläkeläisyhdistykset ja -jaostot. Toimintavuoden lopussa kuului liittoon 26
eläkeläisyhdistystä ja 41 eläkeläisjaostoa. Yhteinen jäsenmäärä oli 5593, joista naisia 3011 ja miehiä
2114.
Järjestöllä on 9 piiriä, joiden rajat ovat samat kuin RSKL:n piirien.
Hallinto
Järjestön puheenjohtajana toimi Kaisa Lamu ja varapuheenjohtajana Ulla Posti
Hallituksen varsinaiset jäsenet
Varajäsenet
Ritva Järvinen
Rauni Virtanen
Arvo Hellman
Pentti Nimell
Erkki Haarala
Eino Björn
Raimo Tamminen
Aira Niitenberg
Onni Mustonen
Riitta Kilpinen
Hallitus piti vuoden aikana 4 kokousta 21–22.1., 2.5., 17.9. ja 19.11.
Työvaliokuntaan kuuluivat Kaisa Lamu, Ulla Posti ja Pentti Nimell. Työvaliokunnan puhelinkokous
pidettiin 13.11.
Toimintavuoden aikana varsinaisena tilintarkastajana toimi Irmeli Parkkinen ja varatilintarkastajana
Terttu Suvinen.
40
Senioritanssityöryhmään kuuluivat toimintavuoden aikana Tuulikki RITA, Kaisa Meriläinen, Kaisa
Lamu, Pentti Nimell, Markku Juntunen, Eira Lavio ja Annica Remes. Työryhmä piti kaksi kokousta.
Vaalivalmisteluvaliokunta
Varsinaiset jäsenet
Kerttu Myllykoski,
Maarit Mertala,
Tauno Lehtola,
Matti Partanen
Hilkka Junes
Varajäsenet
Raili Välikangas
Pentti Rantala
Vaalivaliokunnan kokoonkutsujana toimi Kerttu Myllykoski. Valiokunnalla ei ollut kokousta vuoden
aikana.
Ruotsin hallituksen eläkeläiskomitea
RSE:n edustajina komiteassa ovat toimineet varsinaisena Kaisa Lamu ja varalla Ulla Posti.
Komitea on pitänyt 4 kokousta.
Edustajat Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa
Varsinaiset edustajat
Kaisa Lamu
Helena Kivisaari
Kalevi Koivusaari
Arvo Kiviniemi
Ulla Posti
Kerttu Myllykoski
Eino Björn
Varajäsenet
Matti J Korhonen
Raimo Tamminen
Rauni Virtanen
Pentti Nimell
Raimo Kilpinen
Usko Rudanko
Kaisa Lamu toimi valtuuskunnan vaalivaliokunnan jäsenenä.
Toiminta
Toimintavuoden aikana tiedotettiin jäsenistölle mm. ajankohtaisista kursseista, tapahtumista jne.
yhteiskirjeissä/Eläkeläispostissa, RSKL -lehdessä, Ruotsinsuomalaisen lehden keskusliiton
ilmoitussivulla sekä RSKL:n kotisivulla.
Toimintavuoden aikana jatkettiin ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien asioiden parissa.
Opintomateriaalia ”Aktiivinen ikääntyminen - Elämäntavat remonttiin” välitettiin opintokerhoihin ja
kursseille. Eläkeläisparlamentissa esillä ollut ”Muistikerho” toiminta on aktivoinut perusjärjestöjä
järjestämään aiheesta opintokerhoja. Vuoden aikana on satsattu vapaaehtoistoiminnan kursseihin ja
valmistettu materiaalia perusjärjestöjen käyttöön. RSE on toimintavuoden aikana ollut jäsen
Ruotsinsuomalaisessa kulttuuriyhdistyksessä ja Koti suomalaisille vanhuksille -yhdistyksessä.
Ruotsin sosiaalihallitus myönsi RSE:lle valtionavustusta vuoden 2013 toimintaan.
41
Järjestön kehitystyö
Osallistuttiin RSKL:n järjestämiin järjestökoulutuksiin. Erityisesti neuvonpitoa koskevaa koulutusta on
pidetty tärkeänä osana kehitystoimintaa. Osallistuttiin RSKL:n kehitysparlamenttiin 26–27.10.
RSE:n eläkeläisparlamentti pidettiin laivaristeilyllä 20. – 22.3.2013 teemana oli ”Elämänkulku eli
eletty elämä ja elämänhistoria”. Luennoitsijana Helena Balash Suomi Seura ry:stä
”MuistiAvain” Miten muisti toimii, miten voin huoltaa ja milloin pitää huolestua: avaimia muistin ja
aivojen terveyteen. Luennoitsijana erityisasiantuntija Anita Pohjanvuori, Helsingin Alzheimeryhdistyksestä. MuistiAvain teeman pohjalta syntyi perusjärjestöihin opintokerhotoimintaa.
Parlamenttimatkalla tehtiin kysely koskien vanhustenhoitoa.
Liitto kehotti perusjärjestöjä ja piirejä kehittämään toiminnan sisältöä ja osallistumaan mm.
keskusliiton kehitystoimintaan ja perustamaan opintokerhoja.
Vuoden aikana RSE:n liittyi uusi perusjärjestö ”Hälleforsin Suomi Seura ”Sarastus”.
RSE:n kulttuuripäivillä 2013 nähtiin ja kuultiin vauhdikasta meininkiä. Kuva: Ritva Järvinen
Vähemmistö- ja etujärjestötyö
Toimintavuoden aikana tiedotettiin päättäjille, luottamushenkilöille ja jäsenistölle 1.1.2010
voimaantulleesta laista, 2009:724, kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Jäsenistöä
kehotettiin käyttämään lain tuomia mahdollisuuksia mm. suomenkielisiin vanhustenhoidon
palveluihin hoitoon ja hoivaan. Lain toteutumista seurattiin ja epäkohdat otettiin esille yhteyksissä
mm. Tukholman läänin lääninhallitukseen, millä on seurantavastuu lain toteutumisesta. Liitto tuki
myös omaisia oikeuksien toteuttamiseksi.
Vuoden aikana aloitettiin kampanja suunnattuna kuntien poliittisille päättäjille koskien
suomenkielistä hoitoa ja hoivaa.
42
RSE vaati edelleen lakimääräistä oikeutta palveluihin ja hoitoon samoilla ehdoilla koko maassa. Uusia
osastoja suomenkielisille vanhuksille avattiin toimintavuoden aikana suomen kielen hallintoalueen
kunnissa.
Liiton luottamushenkilöitä kehotettiin osallistumaan vähemmistölain edellyttämään neuvonpitoon
kuntien kanssa paikallisissa yhteistyöryhmissä.
RSE on yhteistyössä RSKL kanssa kampanjoinut TV-Finlandin näkyvyyden puolesta koko maassa.
Kulttuuritoiminta
Kulttuuripäivät pidettiin 8-10.2013 550 harrastajan ja osallistujan voimalla. Kulttuuripäivien suurin
anti oli se, että harrastajat saivat tuoda esiin perusjärjestöjen toimintaa ja harrastusmuotoja.
Kaikesta näki, että harrastajilla on todellista taitoa ja halua säilyttää suomen kieltä ja ylläpitää
perinteistä suomalaista kulttuuria. Kulttuurin harrastaminen antaa jokaiselle eväitä ja elämyksiä
mielen, kielen ja kehon vireänä säilymiseksi.
Vähemmistöministeri Erik Ullenhag nosti puheessaan esiin ruotsinsuomalaisten eläkeläisten
merkityksen Ruotsin rakentajina. Eläkeläiset esittivät kysymyksiä suomenkielisten palveluiden
saamisesta, mutta myös hallintoaluekunnista. Ministeri Erik Ullenhag totesi ” Jos ruotsinsuomalainen
vähemmistö haluaa liittyä hallintoalueeseen, liittymättä jättäminen ei olisi kovin viisasta. Minulla on
sellainen kuva, että kaikki kunnat, joissa tällaista keskustelua on käyty, ovat päättäneet liittyä
hallintoalueeseen.”
Sisuradion toimittaja Kaarina Wallin ja vähemmistöministeri Erik Ullenhag RSE:n kulttuuripäivillä
2013. Kuva Ritva Järvinen
43
Opintotoiminta
RSE:n opintomateriaalista ”Aktiivinen ikääntyminen-elämäntavat remonttiin” tiedotettiin, koko
järjestöä ja pidettiin kursseja perusjärjestöille, piireille ja luennoitiin piirien leireillä.
Jatkettiin tiedottamista vähemmistöpolitiikan toteutumisesta, hallintoalue kehityksestä ja
vanhustenhoito kysymyksistä. Perusjärjestöjä kannustettiin käynnistämään opintotoimintaa mm. ”
”Muistikerhoissa” hauskojen ja hyödyllisten tehtävien ja ratkaisumallien avulla pyritään pitämään
aivomme toiminnassa ja hyödynnämme erilaisia keinoja muistitoimintojen säilyttämiseksi ja ehkä
parantamiseksi. ”Seuratoiminta on yhteistyötä – Yhdistystoiminnan perusteet Ruotsissa” ja
”Nykytekniikka tutuksi ikäihmisille”. olivat myös osana perusjärjestöjen opintotoimintaa.
Tapahtumat, Kurssit ja koulutus
9. helmikuuta järjestettiin Projektirahoitus, Liittotoimistolla.
6.huhtikuuta Pidetty kurssi ”aktiivinen ikääntyminen-elämäntavat remonttiin
20.huhtikuutaörebrossa pidettiin kurssin vaalivaliokunnille. Luennoitsijana Kaisa Lamu.
4.5. toimitsija Raija Kärkkäinen luennoi ruotsinsuomalaisista ja ruotsin vähemmistöpolitiikasta Att
åldras tillsammans -tapahtumassa Göteborgin kaikille eläkeläisjärjestöille.
6-7. kesäkuuta osallistuttiin RSKL:n Liittopäiville Axevallassa.
14. elokuuta Mälarkodissa kurssi vapaaehtoistoiminnasta. Luennoitsija Kaisa Lamu.
29–30. elokuuta Raija Kärkkäinen Eriksson osallistui neuvonpitoon valtion kansanterveysinstituutin
kanssa
29. elokuuta Kaisa Lamu luennoi Göteborgin ja Länsi-Götanmaan piirin leirillä, muistista ja
muistikerhoista.
6-8. syyskuuta pidettiin senioritanssinohjaajakurssi. Ohjaajina toimivat Kaisa Lamu ja Pentti Nimell
18. syyskuuta pidettiin piiripalaveri piiriedustajille..
8-9. lokakuuta järjestettiin Kulttuuripäivä laivaristeilynä.
5. lokakuuta ensiapukurssi Hallstahammarissa. Luennoitsijana Kaisa Lamu.
15. lokakuuta kurssi Virsbossa lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. Luennoitsijana Kaisa Lamu.
22. lokakuuta pidettiin vapaaehtoistoiminnan kurssi Örebrossa. Kaisa Lamu oli valmistanut
materiaalin koskien vapaaehtoistyötä. Kurssi pidettiin materiaalin pohjalta.
7. marraskuuta toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson osallistui kouluttajana seuratoiminnan sosiaaliset
verkostot ja vähemmistöpolitiikan koulutus, RSE:n Etelä-Norrlannin piirin koulutuspäivässä
Sandvikenissä.
17. marraskuuta pidettiin kirjanpitoa tietokoneella kurssi Örebrossa. Ohjaajina toimivat Irmeli
Parkkinen ja Kaisa Lamu.
21.marraskuuta Kaisa Lamu ja Raija Kärkkäinen Eriksson osallistuneet Suomen suurlähetystössä
järjestettyyn Rundabordsdiskussion; Vård och omsorg på eget språk
4.12. Kaisa Lamu ja Raija Kärkkäinen Eriksson ovat osallistuneet Ruotsin hallituksen vanhusministeri
Maria Larssonin kutsusta konferenssiin ”Om framtidens äldreomsorg” Rosenbadissa.
44
3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi
Yleistä
Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi perustettiin Tukholmassa 9.4.2000. Foorumi toimii
ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön kuuluvien naisten etu- ja harrastusjärjestönä sekä
yhteistyöfoorumina. Se toimii mm. naisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tasa-arvoisten
toimintaedellytysten luomiseksi naisille.
Foorumi kuuluu erityisliittona RSKL:ään. Foorumiin voivat liittyä mm. naisyhdistykset, -ryhmät ja verkostot sekä suomiseurojen naisjaostot ja naisvaliokunnat. Toimintavuoden lopussa Foorumin
jäseninä oli kolme (3) naisyhdistystä, 25 naisjaostoa, kuusi (6) piirin naisjaostoa ja yksi (1) ryhmäjäsen
eli yhteensä 35 jäsentä.
Foorumi kannusti naisjaostojen/valiokuntien perustamista yhdistyksiin ja piireihin ja jo toimivien
naisjaostojen liittymistä Foorumiin sekä yhteyshenkilöiden nimeämistä. Foorumiin uusina jäseninä
liittyneille lähetettiin liittymispaketti, johon kuuluu tietoa Foorumista ja sen toiminnasta.
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Nackan ruotsinsuomalaisen yhdistyksen naisjaosto ja Åkersbergan
Suomi Seuran naiset.
Foorumi tiedotti tavoitteistaan ja toiminnastaan yhteiskirjeissä jäsenjärjestöille/ jäsenille, kotisivulla,
sähköpostilistan välityksellä, ruotsi.se-jäsenlehden RSKL-sivuilla, Ruotsin Suomalainen -lehden RSKL:n
ilmoitussivujen kautta ja ylipäätään ruotsinsuomalaisessa mediassa. Foorumi informoi myös
Facebookin välityksellä.
Järjestön organisaatio ja hallinto
Puheenjohtajana toimi Anneli Ylijärvi ja varapuheenjohtajana Eine Pekkala edustajakokoukseen 17.3.
saakka. Hallituksen varsinaiset jäsenet edustajakokoukseen 17.3. saakka olivat Mia Kallio, Tarja
Backman, Ana Sampakoski ja varajäsenet Ritva Sorsa ja Paula Ehrnebo. Vaalivaliokuntaan kuuluivat
kokoonkutsuja Kielo Penttinen, Heli Aarnipuro ja Maija Himanen.
Edustajakokous pidettiin 17.3.2013 Suomiseura Katajaisten tiloissa, Västeråsissa.
Hallitus
Puheenjohtaja
Anneli Ylijärvi
Varapuheenjohtaja
Varsinaiset jäsenet
Ana Sampakoski
Paula Ehrnebo
Ritva Sorsa
Anneli Rautio
Varajäsenet
Tuula Jäkärä
Anneli Rantanen
Arja Tamminen
Helena Kivisaari
Kielo Penttinen
Maija Himanen
Vaalivaliokunnan jäsenet
kokoonkutsuja
Nuorisohallitus myönsi valtionavustusta Foorumille naisten organisointiin.
45
Foorumi on edelleen jäsen Sveriges Kvinnolobbyssä.
Toiminta
Forum har verkat för att nå sina mål genom olika kurser och evenemang samt genom
information/kommunikation bl.a. via utskick, i medlemstidningen och i sverigefinsk media. Forum
informerar även via sociala medier (Facebook).
Foorumi on toiminut tavoitteidensa saavuttamiseksi kurssiensa ja tapahtumiensa kautta sekä
tiedottamalla toiminnastaan mm. yhteiskirjeissä, jäsenlehdessä ja ruotsinsuomalaisissa medioissa.
Liitto on tukenut naisten järjestäytymistä omissa ryhmissään. Foorumi on edistänyt naisten
osallistumista demokraattiseen prosessiin ja yhteiskuntaelämään kurssien, tapahtumien ja
keskustelujen kautta. Tiedottamalla naisille heidän oikeuksistaan Foorumi on tukenut naisia
valvomaan oikeuksiaan ja tarjonnut heille mahdollisuuden ajaa vaatimuksiaan. Tasa-arvoprojektiensa
kautta Foorumi on lisännyt ruotsinsuomalaisten naisten tietoa tasa-arvosta ja naisten oikeuksista
sekä Ruotsin ja YK:n tasa-arvopolitiikasta. Foorumi on vahvistanut ruotsinsuomalaisten naisten
näkyvyyttä Suomessa ja Ruotsissa viimeisimmän tasa-arvoprojektinsa Kuinka tasa-arvoinen on
suomalainen nainen/mies kotona? ansiosta.
Tapahtumat, kurssit ja opintotoiminta
Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui 23.1. Nordiskt Forum 2014 (NF2014) -tapahtuman
ensimmäiseen kokoukseen Malmössä. Siellä Kvinnolobbyn puheenjohtaja Gertrud Åström kertoi
tapahtuman järjestelyistä.
Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui Tehdään lehti – kurssille, joka pidettiin
26.–27.1. Västeråsissa, kouluttajana toimi Mirja Huusko sekä RSKL:stä toimitsija Raija Kärkkäinen
Eriksson.
Vuoden 2013 Naisten Päivät ja Messut pidettiin Västeråsissa Suomi Seura Katajaisten tiloissa.
Teemana oli Naiset kielen ja kulttuurin välittäjänä. Aiheesta luennoivat fil. tohtori Paula Ehrnebo,
kulttuurituottaja Lina Puranen ja fil. kand. Sari Pesonen. Ehrnebo kertoi Suomeksi-projektista ja
painotti kuinka tärkeää on käyttää suomen kieltä. Puranen kertoi omasta taustastaan ja miten hän on
onnistunut säilyttämään suomen kielen. Hän kertoi myös Mukulat-festivaaleista, jotka kiertävät
ympäri Ruotsia. Sari Pesonen luennoi aiheesta Moninaiset ovat kielen ja kulttuurin tiet - suomen
kielen ajankohtaisia kuulumisia Ruotsissa.
Naisten Päivien kulttuuriannista vastasivat Hallstan Hiltana esiintyvä näyttelijä/dramaturgi Tuula
Sirjonen ja Marja Räihä, joka lausui omia runojaan. Naisten Päiviin liittyvillä messuilla tutustuttiin
ruotsinsuomalaisten naisyrittäjien tuotteisiin ja palveluihin. Tarjolla oli muun muassa kasvo-, käsi ja
jalkahoitoja sekä hieroja. Messuilla myös myytiin erilaisia tuotteita. Suomi Seura Katajaisten naiset
huolehtivat ruokailuista.
Oxelösundin Suomi Seuran naisjaosto järjesti yhteistyössä Foorumin kanssa Hyvänolon päivän 6.4.
Oxelösundissa.
Olofströmin Suomi Seuran naisjaosto järjesti yhteistyössä Foorumin kanssa Virkistyspäivän naisille
1.6. Olofströmissä.
Foorumi osallistui Suomen Tukholman instituutin ja RSKL:n järjestämään matkaan Turun
kirjamessuille 3-6.10. Messuilla esiteltiin ruotsinsuomalaista kirjallisuutta. Instituutin ja RSKL:n
näyttelytilassa esiteltiin myös tutkimusprojektia Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen
nainen/mies on kotona?
Tasavallan presidentin puoliso, Turun kansainvälisten kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio
vieraili ruotsinsuomalaisten näyttelytilassa.
Tasa-arvoprojekti
46
Tasa-arvoprojektin Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen on kotona? tutkimushanke
saatettiin päätökseen vuoden 2013 aikana. Projektin johtoryhmä, professori emerita Birgitta
Romppanen ja FT Paula Ehrnebo, kokosivat tutkimustuloksista loppuraportin. Loppuraportin tuloksia
esiteltiin 26.9. Tukholman Suomen Suurlähetystössä pidetyssä seminaarissa, johon oli kutsuttu mm.
hallintoaluekuntien suomenkielisiä koordinaattoreita ja suomenkielisen media edustajia. Lisäksi
seminaarin oli kutsuttu luennoitsijoiksi tutkija Hannu Pääkkönen Suomen Tilastokeskuksesta ja tutkija
Mikael Fredberg Ruotsin tilastollisesta keskustoimistosta (Statistiska Centralbyrån). He kertoivat
vastaavanlaisten tutkimusten tuloksista Suomessa ja Ruotsissa.
Tasa-arvoprojektia koskeva loppuraportti jätettiin Nuorisohallitukselle 18.12.
Osana aiemmin toteutettua tasa-arvoprojektia Ruotsinsuomalaisten naisten aseman ja tasa-arvon
vahvistaminen tuotettua opintomateriaalia Kahden kerroksen väkeä on voinut edelleen ostaa RSKL:n
liittotoimistosta omakustannehintaan.
Filosofian tohtori Paula Ehrnebo ja tutkimuksen johtaja, professori Birgitta Romppanen esittelemässä
tutkimuksen tuloksia Suomen suurlähetystössä 26.9.2013.
Kuva: Anna Hoffman, Suomen suurlähetystö
Profiilituotteet
Foorumin logolla varustettua T-paitaa ja kangaskassia myytiin eri tapahtumien yhteydessä.
Osallistuminen
21.1. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui RSKL:n ja erityisliittojen työvaliokuntien
kokoukseen RSKL:n liittotoimistolla.
2.3. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui Valtuuskunnan täysistunnon
valmistelukokoukseen liittotoimistolla Tukholmassa.
23.–24.3. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui Valtuuskunnan täysistuntoon Suomen
Instituutilla, Tukholmassa.
6-7.6. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui RSKL:n liittokokoukseen Axevallan
Kansankorkeakoululla.
5.10. Foorumin sihteeri Arja Cole osallistui Foorumin edustajana Kvinnolobbyn
puheenjohtajakokoukseen, jossa käsiteltiin Nordiskt Forumia ja mm. siihen liittyviä järjestelyjä.
47
4.10. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui Hän & Hen -projektin kokoukseen, jossa
käsiteltiin Foorumin yhteistyötä projektin kanssa.
29.11. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui RSKL:n järjestämänään yhteistyökokoukseen,
jossa käsiteltiin tulevia tapahtumia Hän & Hen -projektissa. Esille tuli asia miten toimia eri puolilla
maata.
13.12. Foorumi ja RUSUVILINA järjestivät yhteisen pikkujoulun liittotoimistolla. Toimitsija Raija
Kärkkäinen Eriksson ja Foorumin varsinainen jäsen Paula Ehrnebo kertoivat Foorumin toiminnasta.
4
Liiton yhteiskunta- ja kuntakontakteista
Poimintoja liiton johdon vuoden 2013 kalenterista:
Euroopan neuvoston ja Ruotsin hallituksen pyöreän pöydän keskustelu kieli- ja
vähemmistöoikeuksien toteutumisesta/Ruotsin työvoimaministeriö/huhtikuu 2013, Euroopan
neuvoston tarkastusryhmän tapaaminen 18.12.2013/RSKL liittotoimisto. Tapaamisia Ruotsin
hallituksen vastaanotolla Rosenbadissa
Tapaamisia Ruotsin valtiopäivillä, yhteydenpitoa valtiopäivien ruotsalais-suomalaiseen yhdistykseen,
neuvonpitokokouksia vähemmistöministeri Ullenhagin kanssa (2), Tukholman lääninhallituksen
kanssa (2), koulu- ja opetusviranomaisten kanssa (1), tapaaminen Ruotsin kulttuuriministeriön
mediaosaston kanssa, tapaaminen Ruotsin opetusministeriön valtiosihteerin kanssa, neuvonpito
Ruotsin kulttuurineuvoston kanssa, useita neuvonpitokokouksia Ruotsin kansanterveyslaitoksen
kanssa, Osapuolten yhteisfoorumin varsinaiset (4) kokousta. Yhteistyötapaamisia Tukholman Suomen
instituutin kanssa.
Useita keskustelutapaamisia Suomen suurlähetystön diplomaattien kanssa sekä Suomen
kunniakonsuleiden tapaaminen.
Osallistuminen neuvonpitokokouksiin, informaatiotilaisuuksiin ja seminaareihin Norrbottenissa,
Västerbottenissa, Lyckselessä, Länsi-Götanmaalla, Göteborgissa, Tukholmassa, Örebrossa, Malmössä
ja koulutettu ja informoitu vähemmistölain sisällöstä ja soveltamisesta Malmössä, Visbyssä,
Göteborgissa, Trosassa, Sandvikenissa, Etelä-Norrlannissa, Jällivaarassa, Haaparannalla,
Skellefteåssa… Tehty kuntakäyntejä Olofströmiin, Trelleborgiin, Söderhamniin, Karlstadiin…
Osallistuttu pyynnöstä kevät- ja syyskokousten puheenjohtajina monien seurojen ja piirien
toimintaan eri puolilla maata.
Kaikki liittohallituksen jäsenet: puheenjohtaja Voitto Visuri (Gävle), 1.varapuheenjohtaja Sinikka
Lindquist (Skellefteå), 2.varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt (Tukholma), Sirpa Humalisto (Botkyrka),
Sirpa Kyllönen (Göteborg), Teuvo Nevala (Skultuna), Juha Sarajärvi (Mariestad), Jouni Slagner
(Haaparanta) Pirkko Karjalainen (Skövde) ovat lukuisissa eri luottamustehtävissä aktiivisia
vähemmistöedustajia seura- ja piiritasolla ja osallistuvat monin eri tavoin vähemmistölain
soveltamiseen ja seurantaan omissa kunnissaan ja maakäräjien ja alueiden vähemmistötyössä.
Vuoden 2013 aikana alueellisen kulttuuripolitiikan kysymykset ja kulttuurialan neuvonpitoon
osallistuminen olleet ajankohtaisia esimerkiksi Norrbottenissa ja Örebron läänin maakäräjillä.
Liittohallituksessa ensimmäisen kauden varaedustajat, nuori opiskelija Pekka Erikoinen
48
(Kalix/Uumaja) ja Jarno Ovaska (Malmö) sekä kokenut järjestöaktiivi Aune Laakkonen (Tukholma)
ovat mukana paikallisessa toiminnassa ja tuovat kotikuntiensa ja seurojen näkökulmaa mukaan
liittohallituksen työhön.
Liiton toimitsija Raija Kärkkäinen Erikssonilla on usean eri politiikan alan ja toimialan viranomais-,
hallinto-, järjestö- ja poliittisia sekä diplomaattikontakteja Ruotsiin ja Suomeen. Toimitsija AnnaMaija Vaimalalla on kulttuuri- ja järjestötoimintaan liittyviä yhteistyökontakteja Suomessa ja
Ruotsissa.
5 Liitteet
Ote RSKL:n liittokokouksen pöytäkirjasta 2013, julkilausuma.
Lähetevastaukset: esimerkkinä Public service – julkisen palvelun mediaa koskeva lähetevastaus.
Kirjelmä Ruotsin hallitukselle: 30.4.2013
Kirjelmät Euroopan neuvostolle: 18.12.2013
Kirjelmä Suomen Yleisradio OY:lle: 30.12.2013
Kirje Mälardalenin korkeakoulun rehtorille 17.3.2013
Vetoomus suomenkielisen vanhustenhoidon puolesta
TV–kampanja -lomake
49