Toimintakertomus 2013 - Ruotsinsuomalaisten keskusliitto
Toimintakertomus 2013 RSKL:n liittokokoustunnelmia kesäkuussa 2013 Axevallan kansankorkeakoululla Liittohallituksen kokous 8.-9.3.2014 Sisällysluettelo 1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto 2013........................................................................................... 3 1.1 2 1.1 Tavoitteet ................................................................................................................................ 5 1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri.................................................................................................... 5 1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö ................................................................................................ 6 1.3.1 Asiantuntijaorganisaatio.................................................................................................. 6 1.3.2 Yleinen vähemmistötyö ................................................................................................... 6 1.3.3 Useiden eri alojen etujärjestö- ja vähemmistötyö ........................................................ 11 1.4 Järjestön kehittämistoiminta................................................................................................. 15 1.5 Lapsi- ja perhetoiminta.......................................................................................................... 16 1.6 Tiedotus ja viestintä .............................................................................................................. 19 Organisaatio .................................................................................................................................. 24 2.1 3 Yleistä .................................................................................................................................. 3 Jäsenet ja jäsenyhdistykset ................................................................................................... 24 2.1.1 Jäsenmäärän kehitys ..................................................................................................... 24 2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät....................................................................................................... 25 2.2 Liiton hallinto-organisaatio ................................................................................................... 28 2.3 Edustukset ............................................................................................................................. 31 2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä ...................................................................................... 33 2.5 RSKL:n kunniajäsenet ............................................................................................................ 33 2.6 Karhun Kannu ........................................................................................................................ 33 2.7 Liittotoimisto ......................................................................................................................... 33 Erityisliittojen toiminta .................................................................................................................. 34 3.1 Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto – RSHT ............................................................ 34 3.2 Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu – RSLU.................................................................... 37 3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset – RSE ................................................................................... 40 3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi ................................................................................. 45 4 Liiton yhteiskunta- ja kuntakontakteista ....................................................................................... 48 5 Liitteet ........................................................................................................................................... 49 2 1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto 2013 1.1 Yleistä Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu-, kulttuuri- ja vapaaajanjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeä arvopohja ja liiton keskeistä toimintaa jo vuodesta 1957, jolloin liitto perustettiin. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat ovat toimineet nyt tärkeinä edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta vähemmistöpolitiikkaa on sovellettu käytäntöön. Liiton ja jäsenjärjestöjen edustajat ovat toimineet kaikkien ruotsinsuomalaisten edustajina kohdatessaan Ruotsin julkisten tahojen edustajia ja täten osallistuneet kaikkien hyväksi tehtävään yhteistyöhön! Vähemmistöjä koskevien lakisääteisten palvelujen parantaminen on kuluneen vuoden aikana ollut yksi RSKL:n keskeinen tavoite ja tehtävä. Aktiivisten jäsenjärjestöjen aloitteellisuutta ja toimintaa tukemalla liitto on edesauttanut monessa kunnassa vähemmistölain mukaisen neuvonpidon toteuttamista ja hallintoaluetyön etenemistä. Monessa kunnassa on käynnistetty valmistelutyö kunnan liittymiseksi suomen kielen hallintoalueeseen. Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tapaiselle isolle kansalaisjärjestölle on tullut paljon ehdotuksia ja meihin on kohdistunut odotuksia ja niitä on myös otettu huomioon. Uusien ideoiden kanavointi rakentavaksi yhteistyöksi on kuitenkin haaste kaikille ruotsinsuomalaisille, koska järjestön ja jäsenyhdistysten on toimittava tiettyjen sääntöjen nojalla, ja siksi eivät äkkinäiset ja nopeat käänteet ole olleet kovin helppoja toteuttaa. Myös toimintamme rahoittajat asettavat vaatimuksia varojen käytön suhteen. Vuoden 2013 aikana liitto on kannustanut ja innostanut ruotsinsuomalaisia tervetulleiksi mukaan puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomaan, laajaan ja rakentavaan yhteistyöhön ruotsinsuomalaisten hyväksi ja suomen kielen ja kulttuurin vaalimiseksi ja kehittämiseksi osana Ruotsin kulttuuriperintöä. Olemme toimineet osana Ruotsin yhteiskuntaa samalla kun sekä jäsenistö, järjestö että kaikki ruotsinsuomalaiset monine kontakteineen ja vahvojen suomalaisten juuriensa kautta yhdistävät Ruotsia ja Suomea. Keskusliiton toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen haluun. Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on ollut luoda edellytykset ja kannustaa ruotsinsuomalaisia harrastamaan ja vaikuttamaan. 3 Vuonna 2013 liitto käynnisti Hän & Hen -projektin, joka on liiton demokratiaprojektin osa ja osittain jatkoa vuoden 2012 ruotsinsuomalaiselle lapsi- ja nuorisoparlamentille. Hän & Hen koulutusten ja tapahtumien kautta tuetaan ruotsinsuomalaisten nuorten ja aikuisten kieltä ja identiteettiä, nuorten toivomalla tavalla. Vähemmistöoikeuksista ja kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista ja yleisistä vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa on annettu tietoja projektisivun www.hanochhen.se kautta. Projektilla halutaan herättää nuorten ruotsinsuomalaisten kiinnostusta suomen kieltä ja suomen kielen hyväksi tehtävää työtä kohtaan, ja miten sitä voi tehdä järjestöissä. Tavoitteena on kannustaa nuoria mukaan vähemmistöpoliittiseen yhteistyöhön ja vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon esimerkiksi suomen kielen hallintoalueilla. Liitto toimii jäsenistönsä edunvalvojana eri yhteiskuntasektoreilla Ruotsissa muun muassa suorien viranomais- ja kulttuuriyhteyksien ja poliittisten kontaktien kautta. RSKL on aktiivinen toimija vähemmistölain mukaisessa neuvonpidossa suhteessa Ruotsin valtiovaltaan ja eri alojen viranomaisiin. Vähemmistö- ja etujärjestöroolia liitto toteuttaa myös toimimalla aktiivisesti Osapuolten yhteisfoorumin (Partsgemensamt Forum) jäsenenä: http://www.ungdomsstyrelsen.se/partsgemensamt-forum RSKL on jäsenenä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa (www.sverigefinne.nu) ja liitto toimii myös sitä kautta ruotsinsuomalaisten vähemmistöaseman vahvistamiseksi. Paikallista ja alueellista etujärjestötyötä liitto toteuttaa jäsenyhdistystensä, piiriorganisaatioidensa ja paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan kautta. Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä syrjinnän ehkäiseminen ovat tärkeä osa liiton etujärjestötyöstä. RSKL:n tavoitteena on myös vuonna 2013 ollut suomen kielen, ruotsinsuomalaisen identiteetin ja kulttuurin vaaliminen sekä kehittäminen. Toimintavuoden aikana liitto on työskennellyt vuoden 2011 liittokokouksessa hyväksytyn toiminta- ja talousohjelman toteuttamiseksi. Toimintavuoden 2013 painopisteet ovat olleet: 1. 2. 3. 4. 5. Kieli ja kulttuuri Vähemmistöpoliittinen työ Lapsi- ja perhetoiminta Kehitystoiminta. Viestintä ja markkinointi 4 1.1 Tavoitteet 1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri Suomeksi-projekti Suomeksi-projektin Suomen kielen seminaari järjestettiin Suomen Tukholman Instituutilla 8.4.2013. Seminaarissa luennoitsijoina olivat Kotimaisten kielen keskuksesta Suomesta professori Pirkko Nuolijärvi, Svenska Kulturfondenin johtaja Leif Jakobsson, Suomen Tukholman Instituutin johtaja Anders Eriksson sekä Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson. Seminaarissa käsiteltiin kielipolitiikkaa ja kuultiin Suomen kielipoliittisesta ohjelmasta, kielen vaikuttamisesta identiteettiin suomenruotsalaisesta näkökulmasta, kulttuurin tuontia ja vientiä sekä kuultiin ajankohtaista tietoa siitä, mitä RSKL tekee suomen kielen ja kulttuurin hyväksi. Seminaariin osallistui 28 osallistujaa. Seminaarissa tehtiin yhteistyötä Suomen Tukholman Instituutin sekä Tukholman Suomalaisen seuran kanssa. Kulttuuri 23.3. järjestettiin Kansantanssin ja kansanmusiikin kehityspalaveri liittotoimistossa, Tukholmassa. Palaverissa todettiin, että tällä hetkellä toimivia kansantanssiryhmiä on 12 ja harrastajien kokonaismäärä on noin 160 tanssijaa sekä pelimannit. Kehityspalaverissa mietittiin toiminnan tulevaisuuden suuntia ja teemoiksi nousivat erityisesti lapset-isovanhemmat, juonelliset/teemalliset kenttäohjelmat, katrilli, materiaalin keräys/arkistointi, pelimannien koulutus. 7.-9.6. järjestettiin perinteinen Kesäfestivaali Axevallassa. Kesäfestivaalin ohjelma oli tälläkin kertaa monipuolinen. Matti Korkialan Kirkkokonsertti, Tanssitupa, festivaalin päiväkonsertissa vieraileva tanssiryhmä Latviasta, Usva, Mettaläiset ja Senioritanssijat. Festivaalitansseissa artistina Suomesta Matti Korkiala. Pääjuhlassa oli muun muassa tanssiryhmien yhteinen, suuri tanssinumero. Viikonlopun aikana järjestettiin myös RSKL:n Karaokemestaruuskilpailu jossa voittajiksi kruunattiin Reija Keränen ja Jari Parkkinen, toiseksi sijoittuivat Satu Nyström ja Jorma Nilivaara ja kolmansiksi sijoittuivat Tarja Kananen ja Börje Neva-Juoni. 18.–20.10. järjestettiin Kansantanssin ohjelmistokurssi Skövdessä, Suomi-seuran tiloissa. Kurssilla opeteltiin ohjelmistoa vuoden 2014 Kesäfestivaaleille. Kouluttajana toimi Lennu Yläneva, Suomalaisen Kansantanssin Ystävät järjestön ohjaaja. Osallistujia kurssille oli 12. 5 1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö 1.3.1 Asiantuntijaorganisaatio Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä on vahvistunut vuoden 2013 aikana ja antaa koko Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton järjestöorganisaatiolle uusia vaikutusmahdollisuuksia. Dialogi, vuorovaikutus ja neuvonpito ovat eurooppalaisittain vahvistuvan kansalaisyhteiskunnan keinoja tukea yksittäisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. 1.3.2 Yleinen vähemmistötyö Vähemmistölaki 2009:724 = Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Kielilaki 2009:600 Sosiaalipalvelulaki: Liitto edistää ja tukee ruotsinsuomalaista vähemmistötyötä, ja pyynnöstä paikalliseen työhön osallistuen, liitto ja liiton jäsenjärjestöt tekevät koko Ruotsissa laajaa kenttätyötä vähemmistölain käytännön toteutuksen ja hallintoalueen laajentamisen hyväksi. Kuntakohtaisia tilanteita liitto seuraa yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Liiton arvio ruotsinsuomalaisten ajankohtaisista vähemmistökysymyksistä ja ruotsinsuomalaisten aseman kehitystarpeita kokoava vähemmistöpoliittinen arvio on jätetty Ruotsin valtiopäivien ruotsalais-suomalaiselle yhdistykselle syksyllä 2013. Liiton monipuolisessa tiedotustoiminnassa ja organisaation koulutustarjonnassa on vuoden aikana otettu laajasti esille vähemmistölain neuvonpidon tärkeyttä ja osallistumisen tärkeyttä. Liiton edustajat ovat luennoineet ja kouluttaneet vähemmistökysymyksissä liitto-, piiri- ja kuntatasolla lukuisissa eri tapahtumissa ja koulutuksissa esim. Malmössä, Göteborgissa, Skaran Axevallassa, Trosassa, Tukholmassa, Gävlessä, Sandvikenissa, Borlängessä, Luulajassa, Skellefteåssa, Jällivaarassa, Haaparannalla. 6 Suomen kielen toimintaohjelma yhteistyössä Kielineuvoston kanssa RSKL:n liittokokous päätti kesäkuussa 2013 antaa liiton johdolle tehtäväksi käynnistää työ suomen kielen toimintaohjelman laatimiseksi Ruotsiin. Liitto on käynnistänyt työn siten, että on nimetty työryhmä, johon kuuluvat liittohallituksesta Sirpa Humalisto ja liittotoimistosta toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson. Työryhmään on kutsuttu asiantuntijajäseniksi filosofian tohtori Paula Ehrnebo ja nykysuomen professori Birgitta Romppanen. Ruotsin kielineuvosto on RSKL:n pyynnöstä nimennyt edustajan toimintaohjelmatyöhön. Työ- ja referenssiryhmään kutsutaan eri alojen asiantuntijoita. Tehtyjen valmistelujen pohjalta käynnistyy työryhmän säännöllinen työ ja varsinainen ohjelman laatiminen vuoden 2014 aikana. Suomen kielen toimintaohjelman valmistelutyössä kirjataan näkemyksiä liiton uudeksi periaateohjelmaksi. Lähetevastaukset Ruotsin hallituksen eri ministeriöiden kautta tuleviin virallisiin lausuntopyyntöihin vastaamalla Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto vie aktiivisesti ruotsinsuomalaisten näkemyksiä ja vaatimuksia valtiovallan tietoon. Ruotsin opetusministeriö ja kulttuuriministeriö ovat vuoden 2013 aikana pyytäneet RSKL:n kannanottoja lukuisiin mietintöihin. Opetusalan lähetevastaukset 2013: Etäopetus, Esikoulun yleinen ohjeistus Kulttuuri- ja media 2013: Julkinen palvelu, Printtimedia saamen- ja meänkielillä, Läsandets kultur Oikeusministeriö: Syrjinnän vastustaminen (Främlingsfienden inom oss) Suomen kielen hallintoalueen laajeneminen Ruotsinsuomalaiset järjestöt ja yksityishenkilöt tekevät aktiivista työtä omilla paikkakunnillaan suomen kielen hallintoalueen laajentamiseksi ja hallintoalueen kuntien suomenkielisten peruspalveluiden parantamiseksi. Oheisessa kartassa tumman sinisellä merkittyjen hallintoalueen kuntien iso määrä, jo 52, on tulosta edellisten vuosien ja vuoden 2013 ruotsinsuomalaisen vähemmistöyhteistyön tulosta. 7 8 Kirjeenvaihtoa kuntien kanssa Ruotsin vähemmistölaki velvoittaa julkisen vallan käymään neuvonpitoa ruotsinsuomalaisten kanssa sekä kansallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. RSKL osallistuu eri yhteiskuntasektoreilla neuvonpitokokouksiin, joissa kutsujana on viranomaistaho. RSKL:n tuella on käynnistetty tai käyty monia neuvonpitokokouksia myös alueilla, hyvänä esimerkkinä Örebron läänin maakäräjien RSKL:n tuella käynnistämä neuvonpito koskien ruotsinsuomalaisten kulttuuritarjontaa ja vähemmistöoikeuksista tiedottamista. Vuoden 2013 aikana liitto on panostanut erityisen paljon julkisiin kirjeisiin osana liiton vähemmistötyötä. Kirjeitä on lähetetty tiedoksi sekä Ruotsin kunta- ja maakäräjäliittoon että Tukholman lääninhallitukseen ja tietenkin asianomaisen kunnan Suomi-seuralle tai kyseiselle yksityishenkilölle. Kuntakirjeitä on lähetetty paikallisten aloitteiden tai pyyntöjen nojalla ja RSKL:n arvio on, että asiallinen julkinen kirjeenvaihto on yksi tehokas tapa edistää ruotsinsuomalaisten asioita. Lukuisissa paikallistason neuvotteluissa ja tapaamisissa on ollut mukana liiton edustaja. Esimerkkeinä Karlstad, Mariestad, Nacka, Oxelösund, Stockholm, Sundsvall, Söderhamn, Olofström, Trelleborg, Övertorneå. Useisiin kymmeniin, suomen kielen hallintoalueeseen tai ruotsinsuomalaisten heikosti toteutuviin kieli- ja vähemmistöoikeuksiin liittyvissä tilanteissa on liitosta pyydetty neuvoja, tukea ja osallistumista. Esimerkkeinä Avesta, Hudiksvall, Nykvarn, Jönköping, Tranemo, Tukholma, Tyresö, Älvkarleby. Myös kunnista tulee yhteydenottoja liittoon ja liitosta annetaan kuntiin hyviä esimerkkejä siitä, mikä on toiminut hyvin ruotsinsuomalaisille tarjottavien palveluiden kehittämisessä tai esim. tarvekartoituksissa ja hallintoalueen kehitystyössä. Esimerkiksi Gislavedissa, Sundsvallissa ja Trelleborgissa on arvostettu liitolta saatua tukea. Liitosta on myös pyydetty tukea ruotsinsuomalaisten tavoittamiseen, jos kunnassa esimerkiksi ei ole aktiivista Suomi-seuraa. Järjestön ja hallintoalueen kuntien vuorovaikutuksesta Lukuisten tapahtumien järjestelyissä on liiton edustajat ovat tehneet yhteistyötä kuntien suomenkielisten tiedottajien ja koordinaattoreiden kanssa. Taloudellista tukea saaminen hallintoalueeseen kuuluvilta kunnilta on ollut arvokas lisä paikallisten tapahtumabudjettien kokoamisessa. Kunnan ja järjestöjen yhteistyön kautta on myös tuettu vuorovaikutusta, edistetty ruotsinsuomalaisten kontaktien saamista oman kotikunnan virkamiehiin ja päättäjiin. Järjestön kautta on tuettu vähemmistölain mukaista kartoitusta ja suomenkielisistä palveluista tiedottamista. 9 Vähemmistölain mukainen neuvonpito RSKL osallistuu kansallisen tason neuvonpitoihin Ruotsin hallituksen ja viranomaisten kanssa: kutsujina vuonna 2013 Ruotsin vähemmistöministeri, Tukholman lääninhallitus ja Saamakäräjät, Koulu- ja opetusalan viranomaiset, Kansanterveyslaitos ja Kulttuurineuvosto. RSKL:n työ Osapuolten yhteisfoorumissa tukee ja vahvistaa liiton roolia neuvonpidon osapuolena yhteiskunnan eri sektoreilla ja kontakteissa eri ministeriöihin ja Ruotsin kunta- ja maakäräjäliitto SKL:ään. Järjestön edustajia on koulutettu ja kannustettu osallistumaan vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon ja dialogeihin kunnissa, alueilla ja valtion tasolla. Erityisesti on korostettu sitä, että RSKL:n ja sen jäsenseurojen tulee ottaa neuvonpidoissa esille laaja ja kaikkia ruotsinsuomalaisia koskeva näkökulma eikä ainoastaan oman organisaation jäsenten tarpeet. kun osallistutaan neuvonpitoon kuntien tai muiden päättäjätahojen kanssa. Vähemmistökoulutusten tarve kasvaa ja liiton edustajat ovat osallistuneet kouluttajina ja kokemusasiantuntijoina lukuisiin alueellisiin vähemmistökoulutuksiin ja informaatiotilaisuuksiin. Euroopan neuvoston demokratiakoulutuksiin tarkoitettu KODEN -aineisto on RSKL:n toimesta käännetty suomeksi ja se on julkaistu Ruotsin Nuorisohallituksen sivulla http://www.ungdomsstyrelsen.se/sites/default/files/code-of-good-practise-in-finnishl.pdf ja siitä on tiedotettu jäsenjärjestöille. Aineisto sopii opintokerhojen opintoaineistoksi ja vähemmistötyön tueksi. Luulajassa hallintoaluetyö on käynnistynyt ja kunnan ja ruotsinsuomalaisten edustajat ovat tavanneet hymyssä suin, mutta siltikin liittoon on tullut Luulajasta huolestuneita terveisiä. Eikö Luulajan kunta olisikaan valmis järjestämään suomenkielistä vanhustenhoitoa ja hoito-osastoa. Kuva: Veijo Posti 10 1.3.3 Useiden eri alojen etujärjestö- ja vähemmistötyö Kulttuuripolitiikan asiantuntemus Ruotsin nykyisen kulttuuripolitiikan mukainen yhteistoiminta ja vuorovaikutus, kultursamverkansmodellen, on antanut laajan haasteen ruotsinsuomalaisille ja RSKL:lle. Liitto on useissa eri koulutuksissa nostanut esiin sen, että ruotsinsuomalaisten pitäisi tehostaa edunvalvontaa myös kulttuuripolitiikan saralla sekä kunnissa että alueilla ja maakäräjätasolla. RSKL osallistui aktiivisesti valtion kulttuurineuvoston koolle kutsuman neuvonpitokokouksen valmisteluun. RSKL:n aloitteesta järjestettiin neuvonpitoa edeltävä kaikkien kansallisten vähemmistöjen yhteinen esikokous, johon liitto oli kutsunut asiantuntijavieraiksi Ideell Kulturallians järjestön toiminnanjohtaja Anna-Karin Anderssonin ja Suomen Tukholman instituutin johtaja Anders Erikssonin. Liiton panostusta neuvonpitokokouksen sisältöön on kiitelty. Opetusala ja koulutuspolitiikka Liiton laaja työ suomenkielisen opetus- ja koulutustilanteen parantamiseksi. Liittokokouksen 2013 antama julkilausuma koskien suomen kielen aseman vahvistamista ja oppimismahdollisuuksien saamista esikoulusta korkeakouluopintoihin Ruotsissa. Lähetevastaukset ja kirjelmät Kirjelmä Ruotsin opetusministeriöön tammikuussa 2013 ja toteutunut edunvalvontakäynti huhtikuussa 2013 aiheina muun muassa: mihin kunnat käyttävät äidinkielen tukeen (suomi, jiddisch) korvamerkityn valtionavun, laaja ja akuutti opettajien ja pedagogien koulutustarve ruotsinsuomalaisten tarpeisiin esikoulun ja peruskoulun aloilla, luvassa olevan suomen aineopettajan koulutuksen käynnistämisen vauhdittaminen ja lisämäärärahojen tarve sekä Ruotsin koululain muuttamistarve ja siten poistaa muodollisia esteitä ruotsinsuomalaisten ja muiden kansallisten vähemmistöjen äidinkielenopetuksen toteuttamiselle. Kirjelmä Ruotsin hallitukselle 30.4.2013 sisältäen arvion ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön kieli- ja vähemmistöoikeuksien toteutumiseen liittyvistä puutteista ja kehitystarpeista. Kirjelmä Euroopan neuvostolle: 18. Joulukuuta 2013 Euroopan neuvoston tarkastuskomitean kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta sekä tapaamisessa jätetyn muistion pohjalta liitto on jättänyt tarkennetun kirjelmän Euroopan neuvostolle. 11 Sosiaali- ja terveyskysymykset Kansanterveysvirasto / Statens Folkhälsoinstitut, 1.1.2014 alkaen Folkhälsomyndigheten Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto on osallistunut aktiivisesti ruotsinsuomalaisten terveystilannetta koskevan tutkimustyön valmistelutyöhön. Liiton nimettyinä edustajina ovat olleet toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson ja eläkkeellä oleva toimitsija Helena Kivisaari. Nuorten ja eläkeläisten edustajat on myös kutsuttu neuvonpitoon RSKL:n aloitteesta. RSLU:n Jaana Paldanius ja RSE:n Kaisa Lamu. Liitto on jättänyt Kansanterveysvirastolle laajan aineiston, mukaan lukien professori Birgitta Romppasen allekirjoittaman liitteen, tieteellisen tutkimuksen lupa-hakemuksesta, sekä etnisyyttä sivuavan tutkimuksen näkökohtia, joita tuli esille RSKL:n ja Foorumin tasa-arvotutkimuksessa. Liiton puoleen on toistuvasti käännytty eri viranomaisten, medioiden ja esimerkiksi tavallisten peruskoulujen taholta ja pyydetty faktatietoja ruotsinsuomalaisesta kansallisesta vähemmistöstä. RSKL:n toimitsija osallistui yhdessä Ruotsinsuomalaisten Eläkeläisten RSEn puheenjohtajan kanssa Framtidens äldreomsorg – seminaariin Ruotsin hallituksen kansliassa Rosenbadissa, joulukuu 2013 Osallistuminen Tukholman lääninhallituksen vanhustenhoitoa koskevan esitteen valmisteluun; esitteessä julkaistu toimitsijan haastattelu. Osapuolten yhteisfoorumi - Partsgemensamt forum, PGF Liitto on vuoden 2013 aikana vaalinut ja kehittänyt hyviä yhteiskuntasuhteitaan Ruotsissa. Jäsenyys Osapuolten yhteisfoorumi – Partsgemensamt forum – ryhmässä on vahvistanut näitä suhteita. Yhteydenpito kansalaisyhteiskuntapolitiikan ja kulttuuri-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikan sekä kunta- ja maakäräjäpolitiikan virkamiehiin ja luottamushenkilöihin on vahvistunut Osapuolten yhteisfoorumin kautta. PGF on Ruotsin hallituksen ja kansalaisjärjestöjen yhteinen keskustelu- ja neuvonpitofoorumi, joka perustuu kansalaisyhteiskuntapolitiikan ajankohtaiseen kehitykseen. RSKL on PGF:n jäsenenä voinut nostaa esiin kansallisten vähemmistöjen näkökulmaa. Vuoden aikana on pidetty neljä varsinaista sekä useita valmistelevia kokouksia. Liiton edustaja on tavannut tasa-arvoministeri Maria Arnholmin ja keskustellut ministerin kanssa ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön ajankohtaisista tasa-arvohankkeista. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta RSKL on Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan perustajajäsen ja toimii myös valtuuskunnan kautta ruotsinsuomalaisten vähemmistöaseman vahvistamiseksi. Liiton 1. Varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist on vuoden 2013 ajan osallistunut valtuuskunnan puheenjohtajiston työhön. 12 Opintoliitto ABF Vuoden 2013 aikana RSKL on panostanut useiden tapaamisten ja muun yhteydenpidon kautta siihen, ABF panostaisi suomenkielisen toiminnan kehittämiseen ja ohjaajakoulutuksiin. RSKL ja jäsenseurat ovat ABF-opintoliiton neljänneksi suurin tapahtuma- ja opintokerhojen järjestäjä. Vierailuja liittotoimistossa Suomen ja Ruotsin välistä kulttuurialan yhteistoimintaa koskeva selvityksen tekijä Anna-Maija Martinen kävi haastattelemassa liiton toimitsija Raija Kärkkäinen Erikssonia alkuvuodesta 2013. Selvityksen tilaajina olivat Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Hanasaaren ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus. Liittotoimistossa on vuoden 2013 aikana vieraillut lukuisia kokous- ja asiantuntijavieraita. Liitto saa yhteydenottoja eri järjestöistä, yliopistoista, mediayhtiöistä ja muilta tahoilta Ruotsista ja Suomesta. Esimerkiksi Suomesta on käynyt vieraina lukiolaisryhmiä. Överenskommelsen Liiton vuorovaikutus Överenskommelsen – kolmikantayhteistyön (Ruotsin hallitus, Ruotsin kunta- ja maakäräjäliitto sekä Ruotsin kansalaisjärjestöt) kanssa on tehostunut vuonna 2013. Överenskommelsen – kanslia muutti liittotoimistoon lokakuussa 2013. RSKL:n toimitsija on esitellyt Ö-johtoryhmälle liiton toimintaa ja tavoitteita. RSKL on Överenskommelsen – yhteistyön jäsen koskien sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja yhteistoiminnan kehittämistä. www.overenskommelsen.se RSKL ulkosuomalaisten edustajana Ruotsissa Ruotsissa asuu yli 100 000 Suomen valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettua Suomen kansalaista. RSKL tukee ja auttaa Suomen kansalaisia muun muassa kannustamalla äänestämään vaaleissa. Liiton jäsenseurat tarjoavat perinteisesti tilojaan äänestyspaikoiksi. Ulkosuomalaisparlamentti USP 2013 Liiton 2. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt on USP:n Pohjois-Euroopan varapuhemies ja hän on vuoden 2013 aikana osallistunut Ulkosuomalaisparlamentin istuntokausien väliseen valmistelutyöhön. Pirkko Karjalainen on Seija Sjöstedtin henkilökohtainen varaedustaja USP:ssä. RSKL:n aloitteesta USP on vienyt eteenpäin kysymystä ulkosuomalaisille vaaditusta kirjeäänestysmahdollisuudesta. www.usp.fi 13 Suomen suurlähetystö ja Suomen Göteborgin kunniakonsulaatti RSKl on käynyt keskusteluja ja tehnyt yhteistyötä Suomen suurlähetystön kanssa usean eri alan kysymyksissä. Syyskuussa 2013 toteutui RSKL:n, Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin ja Suomen suurlähetystön yhdessä järjestämä tutkimusseminaari, jossa esiteltiin RSKL:n ja Foorumin tasaarvotutkimuksen tuloksia. Liiton johdolla on ollut keskusteluita ja tapaamisia Suomen suurlähettilään ja suurlähetystön muiden diplomaattien kanssa ja liiton johtoa ja edustajia on osallistunut Suomen suurlähetystön järjestämiin tilaisuuksiin Tukholmassa. Liiton edustajilla on aktiiviset kontaktit Suomen kunniakonsulaattiin Göteborgissa. Suomen Itsenäisyyspäivä 6.12.2013 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton edustajat ovat monin eri tavoin kunnioittaneet Suomen Itsenäisyyspäivää. Liiton edustajat osallistuivat Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotolle Tukholmassa. Göteborgissa Suomen itsenäisyyttä on juhlistettu muun muassa yhteisin voimin toteutetussa Itsenäisyyspäivän juhlassa Göteborgin tuomiokirkossa. Suomen Itsenäisyyspäivän arvokas juhlinta on ruotsinsuomalaisten tärkeintä kulttuuriperinnettä ja kunnianosoitus Itsenäisen Suomen kalliille historialle. Järjestön eri jäsenten järjestämät lukuisat perinteikkäät Itsenäisyyspäivän juhlat ovat tärkeitä suomalaisuutta ja ruotsinsuomalaista identiteettiä vahvistavia tilaisuuksia. Suomalainen musiikki, esiintyvät taiteilijat ja suomalainen ruoka nostetaan kunniaan. Erityishuomiota saavat Ruotsissa asuvat suomalaiset sotaveteraanit Ruotsin kansallispäivä 6.6.2013 Vuoden 2013 kansallispäivä ja RSKL:n liittokokous olivat samana päivänä, joten Ruotsin lippu yhdessä Suomen lipun kanssa nostettiin salkoon 6.6.2013 Axevallan kansankorkeakoululla. Ruotsin kansallispäivän juhlinta on perinteenä vielä varsin nuori koko Ruotsissa, mutta ruotsinsuomalaiset ovat kuitenkin esimerkiksi Tukholmassa ja muilla paikkakunnilla osallistuneet kesäiseen kansallispäivän juhlintaan. RSKL:n Arkistointiprojekti – osa Ruotsin kulttuuriperintönostetta. Liiton arkistointiprojekti on hyväksytty osaksi Ruotsin kulttuuriministeriön tukemaa ja Valtion Antikviteettiviranomaisen/ Riksantikvarieämbetet – hallinnoimaa hanketta. Toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson ja harjoittelija Jean-Claude Gieser ovat osallistuneet koulutuspäivään valtion antikviteettivirastossa 22.11.2013. Arkistointiprojektin tavoitteena on saada liiton entistä ja uutta arkistoaineistoa esittelykuntoon vuonna 2017. 14 1.4 Järjestön kehittämistoiminta Kehitysparlamentti järjestettiin 26.–27.10.2013. Vuoden 2013 Kehitysparlamentin aiheena oli Yhteistyöllä ja yhteistyössä uutta puhtia seuratoimintaan. 26. päivä lauantaina Kehitysparlamentti aloitettiin liittotoimistolla, jossa luennoitsijana oli Sundbybergin kunnan kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtaja Annika Hirvonen. Aiheena lauantaina oli Uutta ja vanhaa – Miten seuratoiminta voi kehittyä? Sunnuntain luento-osuuden aiheella Uudistu ja Uudista – Uusia keinoja yhteistyöhön luennoi viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski Suomesta. Viikonlopun aikana mietittiin ratkaisukeinoja nuorten mukaan saamiseksi seuratoimintaan ja kuunneltiin mukana olleiden nuorten mielipiteitä aiheesta. Nuorten keskuudesta nousi kiinnostuksen aiheiksi muun muassa suomenkielisen vanhustenhoidon saatavuuden parantaminen, vaikuttaminen ruotsinsuomalaisia koskevissa asioissa sekä nuorille suunnatun toiminnan ja tapahtumien järjestäminen. Kehitysparlamentti oli innostava ja antoi uutta puhtia järjestötyöhön. Kuva: Anna-Maija Vaimala 15 1.5 Lapsi- ja perhetoiminta Lastenleiri Liiton jokavuotinen lastenleiri järjestettiin 14.–12.6.2013 Gläntanin Kurssikeskuksessa Mållångstassa, Hälsinglandissa. Noin 50 leiriläistä eri puolita Ruotsia vietti kokemusrikkaan ja hauskan leirin kahdeksan ohjaajan kanssa. Leirin tavoitteena oli tänäkin vuonna vahvistaa lasten ja nuorten suomen kieltä sekä luoda uusia ystävyyssuhteita muihin ruotsinsuomalaisiin lapsiin ja nuoriin. Uusi leiripaikka toi leiriohjelmaan aivan uusia mahdollisuuksia. Tänä kesänä päästiin kokeilemaan melontaa, lähdettiin luontopolulle, tehtiin nuotioita, vuoltiin tikkupullatikkuja, tehtiin tikkupullia, järjestettiin leiriolympialaiset ja pelattiin paljon erilaisia pihapelejä. Ohjaajat olivat etukäteen suunnitelleet päiville ohjelmaa, mutta yksi päivä oli nimetty Demokratia-päiväksi. Demokratia-päivän ohjelman leiriläiset saivat itse päättää äänestämällä. Päivän aikana pelattiin pihapelejä, uitiin, vietettiin aikaa kavereiden kanssa, syötiin kakkukahvit ja aurinkoisen päivän kunniaksi pelattiin vesisotaakin. Leirillä tehdyn radiohaastattelun voi kuulla: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=1019&artikel=5570058 Ja helahalsingland.se kotisivuilta voi lukea leirillä vierailleen toimittajan kirjoittaman artikkelin. Kuvat: Saara Ludvigsen & Anna-Maija Vaimala 16 Design: Linnéa Puranen Mukulat toiminta 24.2 Mukulatfest järjestettiin Eskilstunassa Contrastissa. Eskilstunan festivaalissa ohjelmana oli Setä Severin Svengijengi, joka tanssitti lapsia rytmikkäällä musiikilla. Lisäksi Svengijengiin kuuluva Tuomas Ojala leikitti, laulatti ja tanssitti lapsia tuttujen ja vähän vieraampien laululeikkien kanssa. Eskilstunan kirjastoon puolella oli järjestetty askartelua, jonka vetäjänä toimi Anni Arnefjord apunaan Anna-Maija Vaimala. Eskilstunan suomalainen kirjastonhoitaja Anna-Leena Forsberg luki satuja sekä suomeksi että ruotsiksi. Västeråsissa RSHT:n Teatterifestivaalien yhteydessä 13.4.2013. Mukulatfestissä mukana oli Iiriksen ja Robinin Rytmiikka työpaja, salainen valokuva-automaatti, askartelu-työpaja, tanssi-työpaja, veikkauskävely sekä satunäytelmä Elipä kerran- Det var en gång. Mukulatfest oli vuonna 2013 osana A Finntastic Evening – tapahtumaa, joka järjestetään Tukholman Kulttuuriyön aikaan. Ohjelmassa oli askartelua sekä rytmiikka workshop. A Finntastic Evening järjestetään Tukholman Suomen Instituutissa ja tapahtumassa yhteistyössä toimii Suomen Instituutti, RSKL, Ruotsinsuomalaisten Nuortenliitto RSN ja Uusi Teatteri. Mukulat festivaali järjestettiin osana Karlskogan ruotsinsuomalaista viikkoa 12.10.2013. Ennen festivaalia järjestettiin workshop Kulttuurikoulun lapsikuoron kanssa, joka esiintyi festivaalilla yhdessä Dimitri Keiskin kanssa. Esityksessä Dimitri Keiski ja lapsikuoro Pienet tähdet esittivät kolmella kielellä kappaleita, romani chibiksi, suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi Karlskogassa oli kaksikielinen teatterinäytelmä Sagoväskan ja taidepaja. Tapahtumaan osallistui noin 170 henkilöä. Yhteistyössä Karlskogassa oli Karlskogan kunta, Karlskogan Suomi-seura, Kulttuurikoulu sekä Finska Nu. Göteborgissa Röhsska Museetissa Mukulatfest järjestettiin 17.10.2013. Ohjelmassa oli teatteriesitys Pienten aaltojen jalanjäljet/ De små vågornas fotspår, joka perustuu Sakari Topeliuksen teksteihin, Dimitri Keiski esitti yhdessä Ruotsinsuomalaisen koulun lapsikuoron kanssa lauluja kolmella eri kielellä, tanssiworkshop, Mummon Nurkka ja Mattopuut, opastuksia museossa olevaan suomalaisen designin näyttelyyn, laulutunteja suomeksi ja ruotsiksi ja salainen valokuva-automaatti. Päivä ennen tapahtumaan ruotsinsuomalaisella koululla järjestettiin workshoppeja, joita piti ohjaaja Nanna Huolman, muusikko Dimitri Keiski sekä tanssija-koreografi Majula Drammeh. Mukulat festivaali järjestetiin toista kertaa Boråsissa 26.10.2013. Tällä kertaa ohjelmassa oli Darya Pakarinen ja Månskensduo, Teatteri Femma – Det var en gång/Elipä Kerran, suomalaisia 17 lyhytelokuvia lapsille, tanssi workshoppeja, laulutunti, hip-hopworkshop, satutunti suomeksi, kirjanurkkaus ja ikkunan maalausta. Boråsin suomalainen seura esitteli toimintaansa ja möi käsitöitä ja ruokaa. Kävijöitä tämän vuoden tapahtumassa oli noin 300. Yhteistyössä Boråsin kunta, Kaupunginkirjasto, Kaupungin teatteri, paikallisten suomalaiset seurat sekä Roketti/Ruotsin Radio. 24.11.2013 Mukulat lastenfestivaali järjestettiin toista kertaa Uppsalassa Grandissa. Uppsalassa kuultiin suomalaisen Paukkumaissi lastenorkesterin musisointia, käytiin salaisessa valokuvaautomaatissa, taiteiltiin taidepajassa, osallistuttiin laulutuntiin ja tanssittiin Rokettidiscossa. Uppsalassa yhteistyössä Uppsalan Kaupunki, Rusukki ja Finska Församlingsgruppen Göteborg. 7.12.2013 Mukulat festivaali järjestettiin Tukholmassa, Suomen Instituutissa. Jouluaiheisessa festivaalissa ohjelmana oli konsertti kolmella kielellä Dimitri Keiski yhdessä ruotsinsuomalaisen lapsikuoron kanssa, salainen jouluvalokuva-automaatti, teatterinäytelmä Sagoväskan, tanssi- ja teatteriesitys Sukeltaja, Taidepaja ja jouluinstallaatio, laulutunti sekä satutuokioita. Yhteistyössä Tukholmassa Suomen Instituutti, Revitalisera Mera, Finska Nu, Botkyrkan Ruotsinsuomalainen koulu, Kistan Ruotsinsuomalainen koulu sekä Uusi Teatteri. 18 1.6 Tiedotus ja viestintä Ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön viestintäpoliittisia lähtökohtia ja kehitystarpeita liitto on tuonut esille liiton lähetevastauksissa ja muissa kirjelmissä Ruotsin hallitukselle, ministeriöille sekä Euroopan neuvostolle. Media- ja vähemmistöpolitiikka Media-ala RSKL jätti lähetevastauksen Ruotsin Public service -mietinnöstä Ruotsin kulttuuriministeriölle tammikuussa 2013. Liiton lähetevastaus keskittyi ruotsinsuomalaisten media-kysymyksiin. SVT Uutiset 20.9.2013: ”Ruotsinsuomalaisten keskusliiton edustajat ovat tänään käyneet painostamassa kulttuuriministeriön valmistelevia virkamiehiä. Asialistalla oli TV Finlandin näkyvyys sekä vähemmistöjen asema Ruotsin television ja radion seuraavalla toimilupakaudella. ” Ruotsin Televisio SVT:n ja Ruotsin radio SR:n kutsusta liiton nimettynä edustajana toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson yhdessä media-alan asiantuntijaksi pyydetyn entisen Ruotsin radion toimittajan, Tukholman Suomen instituutin johtaja Anders Erikssonin kanssa on osallistunut mainittujen mediayhtiöiden ruotsinsuomalaisille suunnatun uutis- ja ajankohtaistoiminnan uudistamiskeskusteluun helmikuussa 2013. Utbildningsradion UR:n kutsusta ja liiton nimettynä edustajana toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson sekä opetusalan asiantuntijaksi pyydetty rehtori Heli Lindström Tukholman ruotsinsuomalaisesta koulusta ovat osallistuneet dialogiin UR:n ruotsinsuomalaisille suunnattavasta ohjelmistosta ja sen osa-alueista sekä lähivuosien ohjelmiston teemoista ja painopisteistä. RSKL:n puheenjohtaja Voitto Visuri osallistui allekirjoittajana UR:n Dagens Nyheter-lehdessä 1.3.2013 julkaistussa debattiartikkelissa ”Låt bildningen få större utrymme i public service”. UR sai korotettua valtion määrärahaa vuodelle 2014 ja UR on lähettänyt kiitoskirjeen muun muassa RSKL:lle ja ilmoittanut, että UR vahvistaa kansallisen vähemmistöjen ohjelmatarjontaa. TV Finland Vuoden 2013 merkittävä ruotsinsuomalainen mediakeskustelu käytiin TV Finland – kanavan sisällöstä ja tulevaisuudesta. Vuoden 2013 aikana tapahtui kaksi olennaista muutosta TV Finland – kanavan tilanteessa. MTV3 jäi kokonaan pois TV Finlandin ohjelmatarjonnasta ja 1.heinäkuuta TV Finland – signaali jäi pois satelliittitarjonnasta ja jäi saataville Kaknäsin tv-tornin signaalivalikoimaan. Tästä aiheutui laajaa kritiikkiä Suomen Yleisradiota kohtaan ruotsinsuomaisten keskuudessa. Lisäksi Suomen Yleisradio OY ilmoitti 9.12.2013 mediatiedotteen kautta, että YLE poistaa suorat lähetykset, mukaan lukien uutiset ja ajankohtaislähetykset, TV Finlandin ohjelmistosta tammikuussa 2014. 19 RSKL käynnisti yhdessä RSEn - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset – liiton kanssa Ruotsin valtiopäiville suunnatun TV-kampanjan TV Finlandin puolesta. TV-kampanja osoittautui hyvin suosituksi. RSKL on jatkanut työtään TV Finlandin tulevaisuuden hyväksi: liitto on anonut Ruotsin radio- ja tvviranomaiselta www.mrtv.se toimilupaa TV Finlandille Ruotsiin kaudelle 2014–2019. Liitto on jatkanut hyvää neuvotteluyhteyttä Teracomin-yhtiön ja Copyswede-tekijänoikeusjärjestön kanssa sekä Ruotsin kulttuuriministeriön mediaosaston ja SVT:n kanssa. Toimintakertomuksen liitteinä TV-kampanja, RSKL:n PM TV Finland – kanavan roolista ruotsinsuomalaisten mediakentässä sekä vetoomuskirje 30.12.2013 Suomen Yleisradioon. Kuva: SVT Uutiset TV Finland – kanavan lähetystoiminta on, edellä kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta, RSKL:n toimiluvan osalta vuoden 2013 aikana kattanut saman maantieteellisen jakelualueen kuin aiempina vuosina. Vuoden 2013 lähetystoimintaan liittyviä tilastoja ja faktoja voi tiedustella liitosta. RSKL:n mediaprofiilin kehityskohtia Etujärjestötyö ja asiantuntijalausunnot vuoden 2013 aikana ovat nostaneet esiin liiton profiilia ja järjestön myönteistä kehityskaarta. Julkinen työ suomen kielen hyväksi, vähemmistöpolitiikan toteuttamiseksi sekä maan virallisen vähemmistötyön arviointi ovat osaltaan nostaneet liiton mediaprofiilia. RSKL on saanut usealla paikkakunnalla ruotsinsuomalaiset kiinnostumaan liiton jäsenyydestä ja uusi jäsenseura on liiton avulla perustettu muun muassa Knivstaan. Gotlannin Suomiseura Orion on päättänyt aktivoida jäsenyytensä liitossa. 20 Medianäkyvyys Liitto on vuoden 2013 aikana tuonut mediassa esille toimintaansa, tavoitteitaan ja kannanottojaan. Esimerkkejä medianäkyvyydestä ovat liiton puheenjohtajan ja liiton muiden edustajien haastattelut ajankohtaisista asioista. Liitto julkaisee tiedotussivuja Ruotsinsuomalainen – lehdessä sekä järjestövoimin tuotetussa, painetussa Ruotsi.se – julkaisussa. Monet liiton jäsenseuroista ovat olleet näkyvillä mediassa vuoden 2013 aikana. Muun muassa Torshällan Suomi-seuran edustajat nähtiin Dagens Nyheterin etusivulla syyskuussa 2013 Ruotsin pääministerin vierailun yhteydessä. Ajankohtaista uutiskärkeä Liiton edustajat ovat antaneet haastatteluita Sisuradiolle, SVT:n uutisille ja Ruotsin radion ruotsin- ja suomenkielisille aluetoimituksille eri puolilla maata. SVT:n Uutiset on pyytänyt RSKL:ltä lausunnon muun muassa Ruotsin valtion syysbudjetista ja SR Sisuradio on kutsunut liiton edustajan arvioimaan suomenkielisen vanhustenhoidon tilaa Ruotsissa. RSKL:n vaatimukset opetusalan puutteiden korjaamistarpeista ovat myös saaneet mediahuomiota. TV Finland – kanavan muutosuhka on nostattanut esiin niin laajaa katsojakritiikkiä Suomen Yleisradiota kohtaan kuin RSKL:n roolin ruotsinsuomalaisten edunvalvojana ja TV Finland – kanavan maalähetysten toimiluvan haltijana. Tasokas toiminta huomataan Liiton eri yhteistyökampanjat ja tapahtumat ovat saaneet runsaasti medianäkyvyyttä. Mukulattapahtumista on uutisoitu ja kirjoitettu useita kertoja, esimerkiksi Göteborgs-Posten - lehdessä http://www.gp.se/nyheter/ledare/1.2181694-fint-med-finska-bocker ja sähköisissä medioissa. Syksyn 2013 Kuntovaunu – kampanja sai mediassa ansaittua huomiota. Järjestön edustajat ylläpitävät mediakontakteja eri tapahtumien ja kokousten yhteydessä. Liitolla on mediakontakteja sekä pääkaupungissa että koko maassa. Juhlapyhinä pidetty RSKL:n liittokokous on myös ollut julkisuudessa muun muassa Ruotsin Suomalainen – lehden sekä sähköisten medioiden kautta. Sosiaaliset mediat Tiedottaminen sosiaalisten medioiden kautta on edistynyt huomattavasti vuoden 2013 aikana. Piirien ja liittojen järjestötoimintaan liittyvien Facebook-ryhmien toiminta on vilkastunut. Sosiaalisten medioiden osalta ruotsinsuomalaisten olisi hyvä muistaa, että viestinnän tulisi olla sisällöltään asiallista, kun kyse on järjestöjen julkaisutoiminnasta. Asiattomat viestit leviävät mediaverkostoissa nopeasti. Liittotoimiston henkilöstön IT-osaaminen on vuoden aikana monipuolistunut ja karttunut ja liiton kotisivut uudistettiin julkaisua vaille valmiiksi vuoden 2013 lopulla. 21 Näkyvyyttä isojen tapahtumien kautta Vuoden 2013 aikana järjestetyissä isoissa tapahtumissa kuten liittokokouksessa sekä Kesäfestivaalissa, Axevallan kesässä, Mukulat-tapahtumissa, Lintujärven leirillä sekä järjestökoulutuksissa ja yhteistyötapaamisissa on tavoitettu ja saatettu yhteen tuhansia ruotsinsuomalaisia. Toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia osallistui Mukulat- ja Hän & Hen tapahtumiin. Myös Kuntovaunu-kampanjan tapahtumissa tavoitetaan nuoriakin ruotsinsuomalaisia. Vähemmistölakia ja siihen liittyvää kuntien neuvonpitovelvoitetta ja ruotsinsuomalaisten kielellisiä oikeuksia on tehty tunnetuksi. Suomen kielen hallintoalueen karttaa ja vähemmistölaki-tekstiä on jaettu eri tapahtumissa, seminaareissa ja koulutuksissa. Ruotsinsuomalaisten päivä 24.2. Ruotsinsuomalaisten päivä juurtuu vähitellen ruotsinsuomalaisten juhlaperinteeseen. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto järjesti Ruotsinsuomalaisten päivän juhlan yhteistyössä Tukholman Suomen instituutin ja Tukholman Suomalaisen seuran kanssa instituutin juhlasalissa. Liiton juhlatervehdyksen esitti puheenjohtaja Voitto Visuri. Juhlapuhujana oli Tukholman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Margareta Björk, kuorolaulua esitti Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun kuoro. Oopperalaulaja Markku Jokio esiintyi ja Tukholman suomalaisen seurakunnan musiikkipedagogi Hannele Iivonen ja musiikkiryhmä konsertoivat lapsiyleisölle. Vuoden 2013 ruotsinsuomalaisten päivää juhlistettiin kymmenillä muilla paikkakunnilla eri puolilla Ruotsia. Vuoden Matti ja Maija -kansalaisjärjestöpalkinto Ruotsinsuomalaisten päivänä 2013 julkaistiin liiton uusi, Vuoden Matti ja Maija – kunniakirja, joka myönnetään symbolisena kansalaisjärjestöpalkintona ja tunnustuksena ja kiitoksena ansiokkaasta työstä suomen kielen hyväksi Ruotsissa. Ensimmäinen Vuoden Matti – kunniakirja myönnettiin tukholmalaiselle kulttuuri- ja vähemmistövaikuttaja Matti Jii Korhoselle. 22 Kulttuuripolitiikan koulutus-, seminaari- ja kirjamessumatka Turun kansainvälisille kirjamessuille lokakuussa 2013 SR Sisuradio, SVT Uutiset ja YLE TV-nytt uutisoivat lähetyksissään näkyvästi ruotsinsuomalaisten osallistumisesta Turun kansainvälisille kirjamessuilla lokakuussa 2013. Turun kirjamessuille RSKL osallistui näytteillepanijana yhteistyössä Suomen Tukholman instituutin, Ruotsinsuomalaisen kulttuurin ystävät – yhdistyksen ja ruotsinsuomalaisten kirjakustantamojen kanssa. RSKL järjesti suomen kielen asemaa ja ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden tulevaisuutta käsittelevän pienoisseminaarin Turun kirjamessuilla. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi ja Hän & Hen – projektin edustajat osallistuivat yhteistyöhön ja yhteistyön suunnittelu pääsi hyvin eteenpäin Turun matkan aikana. Ruotsinsuomalaisten ja RSKL:n osallistuminen messutapahtumaa sai medianäkyvyyttä sekä SR Sisuradiossa, SVT:n Uutisissa että YLEn TV-Nytt-lähetyksissä. Tasavallan presidentin puoliso, Turun kansainvälisten kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio kävi tervehtimässä Ruotsinsuomalaisten näyttelyosaston väkeä. Kuva: Juhani Roiha 23 2 Organisaatio 2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden 2013-01-01 - 2013-12-31 lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 122 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 12 736. Yhdistyksiä oli 89 kunnassa ja 17 läänissä. 2.1.1 Jäsenmäärän kehitys Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 2 uutta jäsenyhdistystä: 2013-01-23 Hälleforsin Suomiyhdistys ”Sarastus” 2013-12-03 Eläkeläisyhdistys ”iltarusko”, Lindesberg 57 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 767 jäsenellä ja 61 yhdistyksessä laski jäsenmäärä yhteensä 767 jäsenellä. Yhteisjäsenmäärä laski yhdistyksissä 49 jäsenellä eli 0.3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lasten 0-15 vuoteiden kohdalla nousua oli 107 jäsentä. Ikäryhmässä yli 64 vuotta oli nousua 389 jäsentä. Ikäryhmässä 16–25 vuotta laskua oli 49 jäsentä. Määrällisesti suurin lasku oli ikäryhmässä 26 – 64 vuotiaat 519 jäsentä. Suhteellisen suurin lasku tässä ryhmässä koski naisjäseniä. Ikäryhmä 0-6 naiset 0-6 miehet 0-6 yhteensä 2013 143 157 300 2012 128 146 274 2011 125 133 258 2013-2012 -15 -11 -26 13 – 12 % -10% -7% -9% 7-15 naiset 7-15 miehet 7-15 yhteensä 260 260 520 208 231 439 221 252 473 -52 -29 -81 -20% -11% -16% 16-25 naiset 16-25 miehet 16-25 yhteensä 165 182 347 162 234 396 207 274 481 -3 52 49 -2% 29% 14% 26-64 naiset 26-64 miehet 26-64 yhteensä 2255 1712 3967 2584 1902 4486 2943 2224 5167 329 190 519 15% 11% 13% Yli 64 naiset Yli 64 miehet Yli 64 yhteensä 4307 3272 7579 4114 3076 7190 3938 3019 6957 -193 -196 -389 -4% -6% -5% Yhteensä naiset 7130 7196 7434 66 1% Yhteensä miehet 5583 5589 5902 6 0% Jäsenet yhteensä 12713 12785 13336 72 1% Uppsalan Ruotsinsuomalaisen kieli- ja kulttuuriyhdistyksen 23 jäsenestä ei ole mukana ikäjakautumassa (maksu on tullut). 24 2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat kymmeneen piiriin seuraavasti: Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat yhdeksään piiriin seuraavasti: Piiri Yhdistyksiä Tukholman piiri Södermanlannin-Östergötalannin piiri Etelä-Ruotsin piiri Länsi-Götanmaan piiri Örebro-Värmlannin piiri Västmanlannin piiri Etelä-Norrlannin piiri Pohjois-Ruotsin piiri Göteborg-Bohusläänin piiri 2013 23 15 9 22 7 9 12 13 12 Erotus 2013–2012 1936 1510 826 2797 885 1575 1197 1164 828 +22 -40 -101 -100 -24 +28 -49 -49 -62 Yhteensä 2013 Erotus Erotus % 1% 3% 12% -4% -3% +2% -4% -4% -7% JÄSENRAKENNETIEDOT 31.12.2013 Yhdistyksen nimi Bergsjön Suomi-Seura Bergslagenin Suomi-Seura Borlängen Suomi-Seura Boråsin Suomi-Seura Bålstan Suomalainen Yhdistys Club 2000 Dannemora-Österby Suomi Yhdistys Eläkeläisseura Hoijakka Eläkeläisyhdistys Aura Eläkeläisyhdistys Sisu Eläkeläisyhdistys Tähti Eläkeläisyhdistys Vipinä Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo Eskilstunan Suomi-Seura Fagerstan Suomalainen Seura Finlandia Seura Finspångin Suomi Seura Gimon Suomi-Seura Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Gislavedin Suomi Seura Grängesbergin Suomi Kerho Gällivaaran Suomi Kerho Gävlen Suomalainen Kerho Götan Suomi-Seura Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset Haaparannan Suomalainen Seura Hallstahammarin Suomalainen Seura Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa Helsingborgin Suomi-Seura 158 81 185 453 149 53 70 31 32 55 141 107 150 287 327 85 130 73 164 163 36 84 200 119 137 35 143 169 9 83 -19 1 18 -2 -17 11 -27 1 -4 -4 -7 18 -10 4 -5 -25 26 -1 62 -22 -20 -4 -8 14 0 -13 6 15 0 -12 -12,0% 1,2% 9,7% -0,4% -11,4% -12,0% -38,6% 3,2% -12,5% -7,3% -5,0% 16,8% -6,7% 1,4% -1,5% -29,4% 20,0% -1,4%74 37,8% -13,5% -55,6% -4,8% -4,0% 11,8% 0,0% -37% 4,2% 8,9% 0,0% -14,5% 25 Herrljungan Suomi Seura Hoforsin Suomi-Seura Huddingen Suomalainen Seura Hudiksvallin Seudun Suomi Seura Huskvarnan Suomi Seura Hälleforsin Suomi Seura Hälleforsin Suomi Yhdistys Sarastus Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys Härrydan Suomi Seura Jönköpingin Suomi Seura Kalixin Pirteät Karlskogan Suomi Seura Karlstadin Suomalainen Seura Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" Kirunan Suomalaisten Kerho Klubi 13 Kolsvan Suomalaiset Seura Kramforsin Suomi-Seura Kulttuuri 75 Kulttuuri Klubi, Södertälje Köpingin Pesäpallo Köpingin Suomalainen Yhdistys Landskronan Suomiyhdistys Lillan Suomi Klubi Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura Lundin Suomi-Seura Luulajan Suomi-Seura Malmön Suomi Yhdistys Mariestadin Suom.kielinen Eläkeläisyhdistys Mariestadin Suomi Seura Markin Suomi Seura Motalan Suomi Seura Märstan Suomalaiset Eläkeläiset Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Nackan ruotsinsuomalainen yhdistys Norrköpingin Suomi-Seura Nykvarnin Suomalaiset Nyköpingin Suomi-Seura Nynäshamnin Suomalainen Seura Olofströmin Suomi Seura Oxelösundin Suomi Seura Pajalan Suomi-Seura Partillen Suomi-Seura Piteån Suomi Seura Ruotsinsuom. Eläkeläisyhdistys Ikihonka Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura Saanko Luvan Seuratanssijat Sigtunan Suomi Seura Skellefteån seudun Suomi-Seura Skinnskattebergin Suomi Seura Skutskärin Suomi-Seura Skövden Suomi-Seura Smedjebackenin Suomi-Seura 30 148 86 49 55 101 62 55 49 95 53 223 53 53 99 13 163 90 365 87 16 184 88 26 37 47 207 124 64 270 94 279 47 112 47 30 11 91 41 232 100 47 35 74 56 60 73 20 80 119 92 281 45 -3 -18 -8 -11 5 -40 62 -12 -4 2 -3 11 9 -5 -9 -4 10 6 0 0 -2 11 -2 -3 -9 13 42 -9 22 7 2 -25 5 -1 29 10 -3 0 1 -17 -6 -4 -17 1 -5 -8 5 20 -1 -10 4 -20 2 -10,0% -12,2% -9,3% -22,4% 9,1% -39,6% 100,0% -21,8% -8,2% 2,1% -5,7%6 4,9% 17,0% -9,4% -9,1% -30,8% 6,1% 6,7% 0,0% 0,0% -12,5% 6,0% -2,3% -11,5% -24,3% 27,7% 20,3% -7,3% 34,4% 2,6% 2,1% -9,0% 10,6% -0,9% 61,7% 33,3% -27,3% 0,0% 2,4% -7,3% -6,0% -8,5% -48,6% 1,4% -8,9% -13,3% 6,8% 100,0% -1,3% -10% 4,3% -7,1% 4,4% 26 Solnan Suomi Seura Strängnäsin Suomenkieliset Eläkeläiset Sundsvallin Suomi Seura Suomalainen Kulttuuriseura Suomi Seura Katajaiset Suomi Seura Kristinehamn Suran Suomi Seura Sydänystävät-yhdistys Söderhamnin Suomi-Seura Teatteri Ilona Torshällan Suomalainen Seura Tranemon Suomi Seura Trelleborgin Suomi-Seura Trollhättanin Suom. Eläkeläisyhdistys Ketterät Trollhättanin Suomi-Seura Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" Tukholman Ruotsinsuomalaiset naiset Tukholman Suomalainen Seura Tullinge-Tumba Suomi-Seura Tyresön Suomi Seura Uddevallan Suomi-Seura Ulricehamnin Suomi Seura Upplands Väsbyn Suomi Seura Upsalan ruotsinsuom. kieli- ja kulttuuriyhd Uumajan Suomalainen Kerho Vetter Kipinä Virsbon Suomi Seura Vårgårdan Suomalainen Seura Värnamon Suomi-Seura Åkerin Suomi Seura Åkersbergan Suomi Seura Åstorpin Suomi Seura Örebron Suomalainen Seura Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset Kaikki yhdistykset 2013 38 31 175 66 403 64 102 24 70 8 227 54 135 92 163 119 67 18 214 259 136 75 45 121 160 214 55 92 38 32 75 114 61 160 62 12736 7 -2 25 0 -12 -2 -6 5 -11 0 52 8 -12 9 33 -21 -3 -8 5 73 1 0 3 -4 32 19 -18 -29 3 -4 -6 12 -12 -10 25 39 18,4% -6,5% 14,3% 0,0% -3,0% -3,1% -5,9% 20,8% -15,7% 0,0% 22,9% 14,8% -8,9% 9,8% 20,2% -17,6% -4,5% -44,4% 2,3% 28,2% 0,7% 0,0% 6,7% -3,3% 20,0% 8,9% -32,7% -31,5% 7,9% -12,5% -8,0% 10,5% -19,7% -6,3% 40,3% 0,3% RSKL:n liittokokous kesäkuussa 2013 Axevallan kansankorkeakoululla. Kuva: Anna-Maija Vaimala. 27 2.2 Liiton hallinto-organisaatio Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liiton puheenjohtajana liittokokouksen jälkeen toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt. Liittohallitus Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varamies. Liittohallituksen kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin 7.6.2013 asti, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen, Sirpa Kyllönen 7.6.2013 alkaen. Sirpa Humalisto 7.6.2013 alkaen. Varajäsenet: Sirpa Kyllönen 7.6.2013 asti, Lovisa Jakobsson 7.6.2013 asti, Aune Laakkonen, Pekka Erikoinen ja Jarno Ovaska 7.6.2013 alkaen. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset 2-3.maaliskuuta, 20–21.huhtikuuta, 5.kesäkuuta, 17-18.elokuuta ja 16-17. marraskuuta. Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2013 aikana 11 kokousta. Erityisliitot RSE - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE:n hallituksen kokoonpano vuoden aikana oli: Puheenjohtajana toimi Kaisa Lamu ja Ulla Posti varapuheenjohtajana. Varsinaiset jäsenet Ritva Järvinen Arvo Hellman Rauni Virtanen Pentti Nimell Erkki Haarala Varajäsenet Eino Björn Raimo Tamminen Aira Niitenberg Onni Mustonen Riitta Kilpinen 28 RSHT - Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto Hallituksen kokoonpano oli ennen RSHT:n edustajakokousta seuraava: Puheenjohtaja Osmo Holappa ja varapuheenjohtaja: Pirkko Hirvonen Varsinaiset jäsenet Erkki Kellokumpu Anita Bemerstam Hanna Kivimäki Varajäsenet Seija Själander Kaisa Lilja Hallituksen kokoonpano on RSHT:n edustajakokouksen jälkeen seuraava: Puheenjohtaja Osmo Holappa Varsinaiset jäsenet Erkki Kellokumpu Aulikki Salama Jarno Ovaska Kai Mara Varajäsenet Seija Själander Tapio Tamminen RSLU - Ruotsinsuomalainen liikunta ja urheilu RSLU:n hallituksen kokoonpano oli toimintavuoden 2013 seuraava: Puheenjohtaja Teuvo Nevala Varsinaiset jäsenet Pirkko Ervasti Juhani Karvonen Jaana Paldanius Taisto Köngäs Varajäsenet Juhani Haapasaari Esko Salminen Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli seuraava edustajakokoukseen saakka: Puheenjohtaja Anneli Ylijärvi ja varapuheenjohtaja Eine Pekkala Varsinaiset jäsenet Tarja Backman Mia Maria kallio Ana Sampakoski Varajäsenet Ritva Sorsa Paula Ehrnebo 29 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli seuraava jälkeen 17.3 edustajakokousta: Puheenjohtaja Anneli Ylijärvi ja varapuheenjohtaja Ana Sampakoski Varsinaiset jäsenet Paula Ehrnebo Ritva Sorsa Anneli Rautio Varajäsenet Tuula Jäkärä Anneli Rantanen Tilintarkastajat RSKL:n tilintarkastajina liittokokouksen jälkeen toimi Per Engzell sekä hänen varamiehenään tilitoimiston nimeämä henkilö. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Raimo Kaihlavirta. Liittohallituksen apuelimet Vähemmistökysymykset Vähemmistökysymyksistä vastaa työvaliokunta ja liittotoimistossa Raija Kärkkäinen Eriksson. Suomeksi! – työryhmä Seija Sjöstedt puheenjohtaja, Pirkko Karjalainen, Matti J Korhonen, Paula Ehrnebo sekä liittotoimistosta Anna-Maija Vaimala Kehitystoiminta Kehitystoiminnan vastaava liittohallituksessa on Sinikka Lindquist ja liittotoimistosta Anna-Maija Vaimala Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä Lapsi- ja leiritoiminnan vastaava liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä sihteerinä Anna-Maija Vaimala Kulttuuriasiat Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa on Pirkko Karjalainen. Kansantanssin ja -musiikin työryhmä Kansantanssin ja musiikin työryhmän vastaava on Pirkko Karjalainen ja hänen kanssaan ryhmässä mukana Pekka Takula. Paikkansa työryhmässä elokuussa 2013 jättivät Irene Ala-Jukuri ja Markku Plaketti. 30 2.3 Edustukset RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä tai niiden elimissä. RSKL:n edustajat liittokokouksen jälkeen olivat: Axevallan kansankorkeakoulu Puheenjohtaja Voitto Visuri (varalla Ilkka Pasanen) Muut jäsenet: Raija Arvidsson, (varalla Sirpa Kyllönen) Aira Rajavuori Ludvigsen (varalla Pirkko Karjalainen) Kai Kangassalo (varalla Juha Sarajärvi) Seppo Remes (varalla Erkki Jokinen) Vuxenskolan nimeämät Lars Karlsson (varalle Ulf Eriksson) ABF nimeämä Ola Wirtberg UKK-stipendirahasto 2012 - 2014 RSKL:n edustajat johtokunnassa ovat Matti J Korhonen (Timo Korvanen), Tuula Fomin (Aune Laakkonen) ja Merja Olkinuora Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen. Nordlek Pirkko Karjalainen Kielineuvosto on nimennyt edustajaksi FT ja kielenhuoltaja Raija Kangassalon RSKL:n työryhmään, joka valmistelee suomen kielen toimintaohjelmaa Ruotsiin. Ruotsinsuomalaisten arkisto Heikki Tiitinen Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys 2011–2015: Toivo Hofslagare31.3.2013 saakka. Raimo Pärssinen 1.5.2013 alkaen ja Voitto Visuri 31 Ruotsinsuomalaisten kulttuurirahaston hallitus 2010 - 2012 Puheenjohtaja Tuula Fomin Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Aune Laakkonen Heikki Tiitinen Pirkko Karjalainen Taimi Björklund Aira Rajavuori Ludvigsen koulumaailmaa edustavat: Erkki Vuonokari Leila Marttila Ritva Koivunen Heino Juhani Haapasaari Helena Kivisaari Matti J Korhonen Lisäksi Finlandssvenskarnas Riksförbund i Sverige (FRIS), Ruotsinsuomalaisen Kirjoittajayhdistyksen, Ruotsinsuomalaisen Kuvataiteilijayhdistyksen ja Ruotsinsuomalaisen opettajaliiton nimeämät edustajat ja varaedustajat hallitukseen. Suomen Tukholman instituutti, säätiön johtokunta Tuula Fomin ja varalla Voitto Visuri FOLKSPEL- Folkrörelsernas samarbetsorgan för spel och lotterifrågor Jarmo Pitkänen Förening Finnstigen Osmo Holappa Siirtolaisinstituutin valtuuskunta Raija Kärkkäinen Eriksson (Seija Sjöstedt) Brf Magdalena 4 Hallituksessa Jarmo Pitkänen yhdistyksen vuosikokoukseen saakka. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Seppo Puolle (Skövde) Tarmo Ahonen (Göteborg) Sinikka Lindquist (Skellefteå) Voitto Visuri (Gävle) Birgit Selmosson (Mariestad) Anneli Ylijärvi (Göteborg) Teuvo Nevala (Skultuna) Seija Sjöstedt (Tukholma) Liisa Kirjavainen Hyväri (Göteborg) Tuula Fomin (Nacka) Pirkko Karjalainen (Skövde) Seppo Remes (Hallstahammar) Eine Pekkala (Åkers Styckebruk) Pirkko Ervasti (Luulaja) Sinikka Lindquist on vuonna 2013 toiminut Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtajiston jäsenenä. 32 Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö RSKL 2. Varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt on toiminut ulkosuomalaisparlamentin, USP:n PohjoisEuroopan varapuhemiehenä ja varaedustajana liittohallituksen jäsen Pirkko Karjalainen. Osapuolten yhteisfoorumi – Partsgemensamt forum Toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson 2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä RSKL oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Suomen Tukholman instituutti Axevallan kansankorkeakoulun säätiö Haaparannan Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta ABF (Arbetarnas Bildningsförbund) Ruotsinsuomalaisten Arkisto Nordlek Föreningen Finnstigen Stiftelsen Hälleforsfestivalen Föreningen Norden C.I.O.F.F. (Conseil International des Organisations de Festivals de Folklore et d’Arts Traditionnels) Asumisoikeusyhdistys Magdalena 4 Folkspel - Folkrörelsernas Samarbetsorgan för Spel- och Lotterifrågor Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys Suomi-Seura r.y. Ulkosuomalaisparlamentti KFO (Kooperationens Förhandlingsorganisation) Centrum mot Rasism Sveriges Kvinnolobby Korpen Svenska Motionsidrottsförbundet Överenskommelsen 2.5 RSKL:n kunniajäsenet Liiton kunniajäsen on Heikki Talvitie. 2.6 Karhun Kannu Vuoden 2013 Karhu kannu myönnettiin Olofströmin Suomi Seuran Naisjaostolle 2.7 Liittotoimisto Liittotoimistossa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 15 henkilöä, joista naisia oli 10 ja miehiä 5. 33 3 Erityisliittojen toiminta 3.1 Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto – RSHT RSHT toimii ruotsinsuomalaisten teatteriharrastajien yhteisenä järjestönä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomenkielisen harrastajateatterin toimintaedellytyksiä Ruotsissa. RSHT koostuu jäsenryhmistä, joita oli vuoden 2013 päättyessä noin 30, näistä 20 aktiivisia. Vuoden 2013 toiminta keskittyi tapahtumien toteutukseen, kiertuetoimintaan sekä yhteistyön kehittämiseen. Jäsenryhmät pystyivät tarjoamaan useita kokoillan näytelmiä ja esitykset vierailivat lukuisilla paikkakunnilla. Teatteriliiton näytelmäkirjoittajaprojektin tuloksena julkistettiin marraskuussa seitsemän ruotsinsuomalaista näytelmää sisältävä antologia. Teatteriliitto on RSKL:n osana toimiva erityisliitto ja sen jäsenryhmät ovat joko paikallisten suomiseurojen teatterijaostoja tai itsenäisiä teatteriyhdistyksiä. Kaikki teatteriliiton henkilöjäsenet ovat RSKL:n jäseniä. Teatteriliiton talous rakentuu Valtion kulttuurineuvoston avustuksen, projektituen sekä oman toiminnan tuottojen varaan. Järjestö RSHT:n edustajakokous pidettiin Västeråsissa 14.4.2013. Teatterihallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Osmo Holappa, varsinaisiksi jäseniksi Erkki Kellokumpu, Aulikki Salama, Anita Bemerstam ja Jarno Ovaska sekä varajäseniksi Kaj Mara ja Tapio Tuominen. Edustajakokouksen puheenjohtajana toimi Voitto Visuri. Teatterin vaalivaliokuntaan valittiin koollekutsujaksi Pekka Vesterinen sekä Keijo Elki ja Jussi Vartiainen, varalle Mauno Rintamäki ja Pirkko Hirvonen. Teatterihallitus piti toimintakauden aikana viisi kokousta: 9.2. /Tukholma, 12.4./Västerås, 25.–26.5. /Tukholma, 20.9./Eskilstuna ja 16.11./Helsingin risteily. Liitosta huhtikuussa eläkkeelle siirtynyt Aira Rajavuori Ludvigsen jatkoi teatteriasioiden hoitoa vapaaehtoistyönä. Teatterihallituksen jäsenet jakoivat tehtäviä keskenään niin, että tiedotuksesta ja sihteeriydestä vastasivat Erkki Kellokumpu ja Jarno Ovaska. Varapuheenjohtajaksi valittiin Aulikki Salama. Toimintavuoden aikana teatteriliitto jätti RSKL:n hallitukselle esityksen, että koko järjestö hakisi Ideell Kulturallians /Aatteellisen Kulttuuriallianssin jäsenyyttä. Liittohallitus päätti esitetyllä tavalla marraskuun kokouksessaan. Teatteriliiton edustajana Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan kokouksessa oli Osmo Holappa, samoin hän osallistui kesäkuussa RSKL:n liittokokoukseen. 34 Ruotsinsuomalaiset teatteripäivät Teatteripäivät pidettiin Västeråsissa 12.–13.4.2013, paikka oli kulttuuritalo CULTUREN. Tapahtumassa tekivät yhteistyötä teatteriliiton kanssa Västeråsin kunta ja RSKL:n Suomeksi – projekti. Aikuisten ohjelmassa nähtiin Teatteri Lillukan ”Yksinäisyyden salonki”, Reija Vuorelan ja Solveig Åkerbergin ”Hämärä tanssii”, Teatteri Moninaisten ”Kylän akat”, Teatteri Ilonan ”Baari” ja Tuula Sirjosen ”Madame La Plume” (kaksi kertaa). Paikalla järjestettiin lasten kulttuuritapahtuma Mukulat, jossa esitettiin Seija Själanderin ja Joakim Saedenin ”Elipä kerran…”. TikkurilanTeatteri oli tapahtuman vierailija ja se esitti kahdesti näytelmän ”Aina joku eksyy. Harrastajaesitysten arvioinnin antoivat ryhmille Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun rehtori Carita Välimäki ja Uuden Teatterin toiminnanjohtaja Jukka Korpi. Kuva: Kai Kangassalo Ideapäivät Teatteriliiton ideapäivät pidettiin Eskilstunan suomi-seuran tiloissa 21.-22.9.2013. Koulutukseen osallistui 44 ryhmien edustajaa. Ohjaaja Kimmo Tähtivirta käsitteli aihetta ”Naamio peittää paljastaakseen” ja ohjaaja Raija Airaksinen Björklund aiheita roolin rakentaminen ja läsnäolo lavalla. Teatterilauantait ja ryhmien toiminta Kevätkaudella RSKL:n Göteborgin Bohusin läänin piiri ja teatteriliitto yhteistyössä kunnan kanssa järjestivät teatterilauantain, jossa nähtiin Hämärä tanssii (Reija Vuorela ja Solveig Åkerberg) ja Eläkeläisten iltakoulu (Tuula Sirjonen). Toinen kevätkauden teatterilauantai oli Södertäljessä, siellä esiintyi Teatteri Lillukka esityksellä ”Yksinäisyyden salonki”. Syyskauden teatterilauantai Karlstadissa siirtyi vuoden 2014 puolelle. Useat ryhmät saivat monia esiintymispyyntöjä. Pohjoisen projektin ”Yrttitarha”, Tuula Sirjosen esitykset ” Madame La Plume” ja ”Eläkeläisten iltakoulu”, Teatteri Ilonan ”Baari” sekä Lillukan 35 ”Yksinäisyyden salonki” kiersivät monilla paikkakunnilla ja erilaisissa ruotsinsuomalaisten kulttuuritapahtumissa ja juhlissa, mm. Axevallan Kesässä. Näytelmäkirjoitusprojekti, jota ohjasi dramaturgi Anna-Maria Ingerö, päättyi ja projektin tuloksena teatteriliitto julkaisi näytelmäantologian ”Onnellisia ihmisiä”. Se sisältää seitsemän ruotsinsuomalaista näytelmää, kirjoittajat ovat Anita Bemerstam, Hanna Kivimäki, Veijo Posti, Helena Roininen, Marja Räihä, Tuula Sirjonen ja Seija Själander. Julkaiseminen järjestettiin 9.11.2013 Suomen instituutissa Tukholmassa, ruotsinsuomalaisilla kirjamessuilla. Syyskaudelta alkaen ryhmillä on ollut mahdollisuus lainata materiaalia vaate- ja rekvisiittavarastosta, jonka teatteriliitto sai Uudelta Teatterilta ja jonka hoidosta vastasi Erkki kellokumpu. Kauden aikana teatteriliitto on ryhmien pyynnöstä lähettänyt ohjaajan/kouluttajan avustamaan ja kehittämään toimintaa. Jäsenryhmillä oli mahdollisuus anoa projektitukea teatteriliitolta hankkeisiin, jotka tehdään ryhmän ja liiton yhteistyönä. Tukea myönnettiin kymmenelle ryhmälle yhteensä 101 000 kruunua. Vuoden mielenkiintoinen uusi projekti oli Lundin suomi-seuran nukketeatteriprojekti, jossa oli ammattiohjaus ja lasten oma aktiivinen osallistuminen. Hankkeen tulokset käsitellään vuoden 2014 ideapäivillä. Muuta Vuoden aikana kehitettiin tiedotusta ja teatteriliiton sekä sen jäsenryhmien markkinointia. Esiteltiin kotisivulla jäsenryhmien toimintaa. Teatteriliitolla oli oma sivu ruotsi.se -lehdessä. Teatteripäivien markkinoinnissa ja antologian teossa saatiin apua graafiselta suunnittelijalta Kai Kangassalolta. Teatteriliiton hallitus kävi marraskuussa Helsingissä Suomen Kansallisteatterin kiertueteatterin vieraana. Matkan aikana vierailtiin vanhustentalossa katsomassa projektiin pohjautuva näytelmä ”Neuvostoliitto”. Suunnitteilla on saada lyhyt kiertue Ruotsiin ruotsinsuomalaisten vanhusten luokse samoin kuin se, että teatterin käyttämästä metodista järjestetään koulutusta Ruotsin puolella. Teatterihallituksen edustajat osallistuivat syyskaudella Turkuun kohdistuvaan kulttuurimatkaan ja Turun kirjamessuihin. 36 3.2 Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu – RSLU Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu (RSLU) toimii ruotsinsuomalaisten hyvinvoinnin puolesta ja vastaa keskusliiton liikunta- ja urheilutoiminnasta. RSLU levittää liikunnan ilo sanomaa, kannustaa liikunnallisiin ja terveellisiin elämäntapoihin ja levittää liikunnan iloa. RSLU:n toiminta on kaikille avointa. Vuonna 2013 RSLU:lla oli jäsenseuroja 17. Toimintavuoden teemana oli terveysliikunta. Järjestö Liikuntaliiton hallitukseen kuuluvat edustajakokoukseen 16.3.2014 asti Teuvo Nevala puheenjohtajana sekä Pirkko Ervasti varapuheenjohtajana, Taisto Köngäs, Juhani Karvonen ja Jaana Paldanius varsinaisina jäseninä, varajäseninä Juhani Haapasaari ja Esko Salminen. Vaalivaliokuntaan kuuluvat edustajakokoukseen 16.3.2014 asti Ritva Järvinen koollekutsujana sekä Rauno Wall ja Jorma Bogdanoff. Vuonna 2014 tehtiin tiivistä yhteistyötä Viking Linen kanssa teemalla ”Viking Line – Liikkujan linja”. Toimikauden 2013 liikuntahallitus piti vain yhden kokouksen 23.11.2013. Työvaliokunta kokoontui vuoden aikana 6.6. sekä 23.11. Terveysliikunta, toiminta Terveysliikunnan vastuuhenkilöinä olivat Pirkko Ervasti ja Juhani Karvonen. Kuntovaunu-iloa ja terveyttä Heinä-syyskuussa 2013 järjestettiin ensimmäinen Kuntovaunu – iloa ja terveyttä elämään -kiertue, johon osallistui kuusi paikkakuntaa: Gävle, Västerås, Botkyrka, Eskilstuna, Motala ja Skövde. Kuntovaunu-tapahtumien yhteistyökumppaneina toimivat Viking Line sekä Ruotsinsuomalainen-lehti. Ensimmäisen Kuntovaunu-kiertueen suunnittelukokous järjestettiin 2.-3.2.2013 Cinderella risteilynä Maarianhaminaan. Kokoukseen osallistui yhteensä 16 henkilöä. Osallistujia oli jokaiselta Kuntovaunu kiertueen paikkakunnalta. Suunnittelukokouksessa kuultiin jokaisen seuran sen hetkinen tilanne tapahtuman suunnittelussa, saatiin oppia tiedotukseen ja markkinointiin sekä jatkettiin tapahtumien suunnittelua. Kuntovaunu-tapahtumissa testattiin osallistujien kuntoa Polar OwnIndex maksimihapenottokyky testillä sekä puristustestillä. Lisäksi jokaisella paikkakunnalla järjestettiin oheistapahtuma vaunun ympärille. Gävlessä Kuntovaunu tapahtuma järjestettiin Hemlingbyn kuntoilukeskuksella. Kuntovaunussa olleisiin testeihin osallistui 46 henkilöä ja muihin testeihin yli 90 henkilöä päivän aikana. Lapsille oli järjestetty pomppulinna, kasvomaalausta sekä oma veikkauskävely luontoon. Veikkauskävelyn lisäksi Gävlessä pääsi pelaamaan mölkkyä, heittämään hevosenkenkää, pääsi hevosajelulle, sai kokeilla sauvakävelyä, sai informaatiota hallintoaluekunnan asioita ja pääsi kuulemaan hyvää musiikkia kahden eri bändin esittämänä. 37 Västeråsissa Katajaisilla kävi Kuntovaunu tapahtumassa yli 200 henkilöä, joista testeihin osallistui yli 70 henkilöä. Testien lisäksi päivän aikana oli veikkauskävelyä, sauvakävelyä sekä ulkoilmakonsertti jossa esiintyi Katajanmarjat, Mälarin Pelimannit ja mieskuoro Aikapojat. Botkyrka Hågelby Gårdissa järjestetyssä Kuntovaunu tapahtumassa kävijöitä oli noin 200. Testauksiin osallistui 42 henkilöä. Suomi seuran järjestämä verensokerin ja – paineen mittaus sairaanhoitajalla, käytti hyväkseen 90 henkilöä. Muuta ohjelmaa oli Suomi seuran toiminnan ja eri liikunta- ja rentoutumismuotojen esittely sekä Ari Haataisen ja hänen tyttärensä esiintyminen. Eskilstunan Kuntovaunu tapahtuma järjestettiin K-Raudan pihalla. Kävijöitä oi arviolta 400–500 ja Kuntovaunun testiin osallistui 45 henkilöä. Muissa teisteissä kävijöitä oli noin 200. Eskilstunan tapahtumassa nähtiin tangoesitys, bugg-tanssiesitys, kokeiltiin zumbaa, nautittiin Dimitri Keiskin musiikista, kuunneltiin Ari Haataisen ja Sebbe Ekbergin musisointia ja saatiin informaatiota eri järjestöistä. Lapsille oli järjestetty keihäänheiton alkeiden opettelua, Juniorit Kiviaho Show viihdytti musiikillisesti ja taikuri Robert Roos temppuili päivän päätteeksi. Motalassa Kuntovaunutestien lisäksi oli pajoja, joissa voi kokeilla erilaisia liikuntaan ja terveyteen liittyviä asioita esimerkiksi zumbaa, erilaisia hierontamuotoja ja Falun Gongia. Lisäksi samaan aikaan järjestettiin terveysmessut, jossa esittelijöinä oli yrityksiä ja toimijoita sekä fyysisen että psyykkisen terveyden alalta. Oli myös mahdollisuus perehtyä sauvakävelyyn. Lapsille oli järjestetty pomppulinna. Skövdessä ohjelmassa oli verensokerin ja -paineen mittauttaminen, sauvakävelyä ja sauvakävelykurssi, keppivoimistelukurssi, tikanheittoa, luontotikka, hevosenkengänheittoa, veikkauskävelyä. Lapsille oli pallon tarkkuusheittoa ja jalkapallonkuljetusta. Kuva: Raili Hast, Gävle Kuva: Sirpa Humalisto, Botkyrka 38 Kurssit ja koulutus Terveysliikunnankurssille 16.–17.3.2013 osallistui 16 henkilöä. Osa osallistujista oli Kuntovaunu kiertueen paikkakuntien edustajia, jotka olivat kiinnostuneita terveyteen liittyvästä lisäkoulutuksesta. Terveysliikunnankurssin tavoitteena oli vahvistaa ja lisätä seurojen liikuntatoimintaa. Tarkoitus oli antaa uusia ideoita, innostaa aloittamaan ja jatkamaan liikuntatoimintaa seuroissa ja jakaa terveystietoutta seuroissa liikuntatoiminnasta kiinnostuneille. Kurssilla käsiteltiin esimerkiksi ravinnon merkitystä terveyteen, josta keromassa oli yleislääketieteen erikoislääkäri Leena Laitinen, Pirkko Ervasti kertoi ideoita miten aloittaa liikuntatoiminta seuratasolla ja Anna-Maija Vaimala antoi vinkkejä lasten ja nuorten liikuttamisesta. Kurssilla Aira Rajavuori-Ludvigsen kertoi myös ajankohtaisista hankkeista sekä siitä, mistä löytää materiaalia ja mistä voi hakea rahoitusta seuran liikuntatoiminnalle. Taukojumppana terveysliikunnankurssilla kokeiltiin QiGongia Pirkko Ervasin opastuksella. Nuorisostipendi Nuorisostipendi vuonna 2013 myönnettiin käsipalloa harrastavalle Karolina Erikssonille. Kuva: Anna-Maija Vaimala 39 3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset – RSE Yleistä Vuoden aikana jatkettiin työtä suomenkielisen vanhustenhoidon käynnistämiseksi ja kehittämiseksi. Myönteistä kehitystä tapahtuikin vuoden aikana. Vuoden aikana tiedotettiin kansallisia vähemmistöjä vähemmistökieliä koskevasta laista. Vähemmistölaki antaa oikeuden suomenkieliseen vanhustenhuoltoon suomen kielen hallintoalueen kunnissa joko kokonaan tai osittain. Sama koskee muita kuntia, jos kunnalla on käytössään suomea osaavaa henkilökuntaa. Sosiaalipalvelulakiin 1.1.2011 voimaan tulleesta värdegrund/arvopohjauudistuksesta sekä vapaavalintalaista tiedotettiin perusjärjestöjä ja muita päättäjiä eri tilaisuuksissa. Vuoden aikana jatkettiin teemaa ”Aktiivinen ikääntyminen-Elämäntavat remonttiin”. Kaisa Lamun valmistaman opintomateriaalin pohjalta. Vuoden aikana on pidetty kursseja vapaaehtoistoiminnasta ja Kaisa Lamun valmistamaa materiaalia on ”koekäytetty” kursseilla. Toimintavuoden aikana järjestettyihin eri tapahtumiin ja kursseihin osallistui yli 1600 henkilöä. Positiivista oli, että usea piiri järjesti leirejä, joissa aiheina on ollut vähemmistö- ja kehitystyö sekä terveyteen, hyvinvointiin ja opintotoimintaan liittyvät kysymykset. Järjestön organisaatio ja hallinto Organisaatio RSE:n perusjärjestöjä ovat eläkeläisyhdistykset ja -jaostot. Toimintavuoden lopussa kuului liittoon 26 eläkeläisyhdistystä ja 41 eläkeläisjaostoa. Yhteinen jäsenmäärä oli 5593, joista naisia 3011 ja miehiä 2114. Järjestöllä on 9 piiriä, joiden rajat ovat samat kuin RSKL:n piirien. Hallinto Järjestön puheenjohtajana toimi Kaisa Lamu ja varapuheenjohtajana Ulla Posti Hallituksen varsinaiset jäsenet Varajäsenet Ritva Järvinen Rauni Virtanen Arvo Hellman Pentti Nimell Erkki Haarala Eino Björn Raimo Tamminen Aira Niitenberg Onni Mustonen Riitta Kilpinen Hallitus piti vuoden aikana 4 kokousta 21–22.1., 2.5., 17.9. ja 19.11. Työvaliokuntaan kuuluivat Kaisa Lamu, Ulla Posti ja Pentti Nimell. Työvaliokunnan puhelinkokous pidettiin 13.11. Toimintavuoden aikana varsinaisena tilintarkastajana toimi Irmeli Parkkinen ja varatilintarkastajana Terttu Suvinen. 40 Senioritanssityöryhmään kuuluivat toimintavuoden aikana Tuulikki RITA, Kaisa Meriläinen, Kaisa Lamu, Pentti Nimell, Markku Juntunen, Eira Lavio ja Annica Remes. Työryhmä piti kaksi kokousta. Vaalivalmisteluvaliokunta Varsinaiset jäsenet Kerttu Myllykoski, Maarit Mertala, Tauno Lehtola, Matti Partanen Hilkka Junes Varajäsenet Raili Välikangas Pentti Rantala Vaalivaliokunnan kokoonkutsujana toimi Kerttu Myllykoski. Valiokunnalla ei ollut kokousta vuoden aikana. Ruotsin hallituksen eläkeläiskomitea RSE:n edustajina komiteassa ovat toimineet varsinaisena Kaisa Lamu ja varalla Ulla Posti. Komitea on pitänyt 4 kokousta. Edustajat Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa Varsinaiset edustajat Kaisa Lamu Helena Kivisaari Kalevi Koivusaari Arvo Kiviniemi Ulla Posti Kerttu Myllykoski Eino Björn Varajäsenet Matti J Korhonen Raimo Tamminen Rauni Virtanen Pentti Nimell Raimo Kilpinen Usko Rudanko Kaisa Lamu toimi valtuuskunnan vaalivaliokunnan jäsenenä. Toiminta Toimintavuoden aikana tiedotettiin jäsenistölle mm. ajankohtaisista kursseista, tapahtumista jne. yhteiskirjeissä/Eläkeläispostissa, RSKL -lehdessä, Ruotsinsuomalaisen lehden keskusliiton ilmoitussivulla sekä RSKL:n kotisivulla. Toimintavuoden aikana jatkettiin ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien asioiden parissa. Opintomateriaalia ”Aktiivinen ikääntyminen - Elämäntavat remonttiin” välitettiin opintokerhoihin ja kursseille. Eläkeläisparlamentissa esillä ollut ”Muistikerho” toiminta on aktivoinut perusjärjestöjä järjestämään aiheesta opintokerhoja. Vuoden aikana on satsattu vapaaehtoistoiminnan kursseihin ja valmistettu materiaalia perusjärjestöjen käyttöön. RSE on toimintavuoden aikana ollut jäsen Ruotsinsuomalaisessa kulttuuriyhdistyksessä ja Koti suomalaisille vanhuksille -yhdistyksessä. Ruotsin sosiaalihallitus myönsi RSE:lle valtionavustusta vuoden 2013 toimintaan. 41 Järjestön kehitystyö Osallistuttiin RSKL:n järjestämiin järjestökoulutuksiin. Erityisesti neuvonpitoa koskevaa koulutusta on pidetty tärkeänä osana kehitystoimintaa. Osallistuttiin RSKL:n kehitysparlamenttiin 26–27.10. RSE:n eläkeläisparlamentti pidettiin laivaristeilyllä 20. – 22.3.2013 teemana oli ”Elämänkulku eli eletty elämä ja elämänhistoria”. Luennoitsijana Helena Balash Suomi Seura ry:stä ”MuistiAvain” Miten muisti toimii, miten voin huoltaa ja milloin pitää huolestua: avaimia muistin ja aivojen terveyteen. Luennoitsijana erityisasiantuntija Anita Pohjanvuori, Helsingin Alzheimeryhdistyksestä. MuistiAvain teeman pohjalta syntyi perusjärjestöihin opintokerhotoimintaa. Parlamenttimatkalla tehtiin kysely koskien vanhustenhoitoa. Liitto kehotti perusjärjestöjä ja piirejä kehittämään toiminnan sisältöä ja osallistumaan mm. keskusliiton kehitystoimintaan ja perustamaan opintokerhoja. Vuoden aikana RSE:n liittyi uusi perusjärjestö ”Hälleforsin Suomi Seura ”Sarastus”. RSE:n kulttuuripäivillä 2013 nähtiin ja kuultiin vauhdikasta meininkiä. Kuva: Ritva Järvinen Vähemmistö- ja etujärjestötyö Toimintavuoden aikana tiedotettiin päättäjille, luottamushenkilöille ja jäsenistölle 1.1.2010 voimaantulleesta laista, 2009:724, kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Jäsenistöä kehotettiin käyttämään lain tuomia mahdollisuuksia mm. suomenkielisiin vanhustenhoidon palveluihin hoitoon ja hoivaan. Lain toteutumista seurattiin ja epäkohdat otettiin esille yhteyksissä mm. Tukholman läänin lääninhallitukseen, millä on seurantavastuu lain toteutumisesta. Liitto tuki myös omaisia oikeuksien toteuttamiseksi. Vuoden aikana aloitettiin kampanja suunnattuna kuntien poliittisille päättäjille koskien suomenkielistä hoitoa ja hoivaa. 42 RSE vaati edelleen lakimääräistä oikeutta palveluihin ja hoitoon samoilla ehdoilla koko maassa. Uusia osastoja suomenkielisille vanhuksille avattiin toimintavuoden aikana suomen kielen hallintoalueen kunnissa. Liiton luottamushenkilöitä kehotettiin osallistumaan vähemmistölain edellyttämään neuvonpitoon kuntien kanssa paikallisissa yhteistyöryhmissä. RSE on yhteistyössä RSKL kanssa kampanjoinut TV-Finlandin näkyvyyden puolesta koko maassa. Kulttuuritoiminta Kulttuuripäivät pidettiin 8-10.2013 550 harrastajan ja osallistujan voimalla. Kulttuuripäivien suurin anti oli se, että harrastajat saivat tuoda esiin perusjärjestöjen toimintaa ja harrastusmuotoja. Kaikesta näki, että harrastajilla on todellista taitoa ja halua säilyttää suomen kieltä ja ylläpitää perinteistä suomalaista kulttuuria. Kulttuurin harrastaminen antaa jokaiselle eväitä ja elämyksiä mielen, kielen ja kehon vireänä säilymiseksi. Vähemmistöministeri Erik Ullenhag nosti puheessaan esiin ruotsinsuomalaisten eläkeläisten merkityksen Ruotsin rakentajina. Eläkeläiset esittivät kysymyksiä suomenkielisten palveluiden saamisesta, mutta myös hallintoaluekunnista. Ministeri Erik Ullenhag totesi ” Jos ruotsinsuomalainen vähemmistö haluaa liittyä hallintoalueeseen, liittymättä jättäminen ei olisi kovin viisasta. Minulla on sellainen kuva, että kaikki kunnat, joissa tällaista keskustelua on käyty, ovat päättäneet liittyä hallintoalueeseen.” Sisuradion toimittaja Kaarina Wallin ja vähemmistöministeri Erik Ullenhag RSE:n kulttuuripäivillä 2013. Kuva Ritva Järvinen 43 Opintotoiminta RSE:n opintomateriaalista ”Aktiivinen ikääntyminen-elämäntavat remonttiin” tiedotettiin, koko järjestöä ja pidettiin kursseja perusjärjestöille, piireille ja luennoitiin piirien leireillä. Jatkettiin tiedottamista vähemmistöpolitiikan toteutumisesta, hallintoalue kehityksestä ja vanhustenhoito kysymyksistä. Perusjärjestöjä kannustettiin käynnistämään opintotoimintaa mm. ” ”Muistikerhoissa” hauskojen ja hyödyllisten tehtävien ja ratkaisumallien avulla pyritään pitämään aivomme toiminnassa ja hyödynnämme erilaisia keinoja muistitoimintojen säilyttämiseksi ja ehkä parantamiseksi. ”Seuratoiminta on yhteistyötä – Yhdistystoiminnan perusteet Ruotsissa” ja ”Nykytekniikka tutuksi ikäihmisille”. olivat myös osana perusjärjestöjen opintotoimintaa. Tapahtumat, Kurssit ja koulutus 9. helmikuuta järjestettiin Projektirahoitus, Liittotoimistolla. 6.huhtikuuta Pidetty kurssi ”aktiivinen ikääntyminen-elämäntavat remonttiin 20.huhtikuutaörebrossa pidettiin kurssin vaalivaliokunnille. Luennoitsijana Kaisa Lamu. 4.5. toimitsija Raija Kärkkäinen luennoi ruotsinsuomalaisista ja ruotsin vähemmistöpolitiikasta Att åldras tillsammans -tapahtumassa Göteborgin kaikille eläkeläisjärjestöille. 6-7. kesäkuuta osallistuttiin RSKL:n Liittopäiville Axevallassa. 14. elokuuta Mälarkodissa kurssi vapaaehtoistoiminnasta. Luennoitsija Kaisa Lamu. 29–30. elokuuta Raija Kärkkäinen Eriksson osallistui neuvonpitoon valtion kansanterveysinstituutin kanssa 29. elokuuta Kaisa Lamu luennoi Göteborgin ja Länsi-Götanmaan piirin leirillä, muistista ja muistikerhoista. 6-8. syyskuuta pidettiin senioritanssinohjaajakurssi. Ohjaajina toimivat Kaisa Lamu ja Pentti Nimell 18. syyskuuta pidettiin piiripalaveri piiriedustajille.. 8-9. lokakuuta järjestettiin Kulttuuripäivä laivaristeilynä. 5. lokakuuta ensiapukurssi Hallstahammarissa. Luennoitsijana Kaisa Lamu. 15. lokakuuta kurssi Virsbossa lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. Luennoitsijana Kaisa Lamu. 22. lokakuuta pidettiin vapaaehtoistoiminnan kurssi Örebrossa. Kaisa Lamu oli valmistanut materiaalin koskien vapaaehtoistyötä. Kurssi pidettiin materiaalin pohjalta. 7. marraskuuta toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson osallistui kouluttajana seuratoiminnan sosiaaliset verkostot ja vähemmistöpolitiikan koulutus, RSE:n Etelä-Norrlannin piirin koulutuspäivässä Sandvikenissä. 17. marraskuuta pidettiin kirjanpitoa tietokoneella kurssi Örebrossa. Ohjaajina toimivat Irmeli Parkkinen ja Kaisa Lamu. 21.marraskuuta Kaisa Lamu ja Raija Kärkkäinen Eriksson osallistuneet Suomen suurlähetystössä järjestettyyn Rundabordsdiskussion; Vård och omsorg på eget språk 4.12. Kaisa Lamu ja Raija Kärkkäinen Eriksson ovat osallistuneet Ruotsin hallituksen vanhusministeri Maria Larssonin kutsusta konferenssiin ”Om framtidens äldreomsorg” Rosenbadissa. 44 3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi Yleistä Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi perustettiin Tukholmassa 9.4.2000. Foorumi toimii ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön kuuluvien naisten etu- ja harrastusjärjestönä sekä yhteistyöfoorumina. Se toimii mm. naisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tasa-arvoisten toimintaedellytysten luomiseksi naisille. Foorumi kuuluu erityisliittona RSKL:ään. Foorumiin voivat liittyä mm. naisyhdistykset, -ryhmät ja verkostot sekä suomiseurojen naisjaostot ja naisvaliokunnat. Toimintavuoden lopussa Foorumin jäseninä oli kolme (3) naisyhdistystä, 25 naisjaostoa, kuusi (6) piirin naisjaostoa ja yksi (1) ryhmäjäsen eli yhteensä 35 jäsentä. Foorumi kannusti naisjaostojen/valiokuntien perustamista yhdistyksiin ja piireihin ja jo toimivien naisjaostojen liittymistä Foorumiin sekä yhteyshenkilöiden nimeämistä. Foorumiin uusina jäseninä liittyneille lähetettiin liittymispaketti, johon kuuluu tietoa Foorumista ja sen toiminnasta. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Nackan ruotsinsuomalaisen yhdistyksen naisjaosto ja Åkersbergan Suomi Seuran naiset. Foorumi tiedotti tavoitteistaan ja toiminnastaan yhteiskirjeissä jäsenjärjestöille/ jäsenille, kotisivulla, sähköpostilistan välityksellä, ruotsi.se-jäsenlehden RSKL-sivuilla, Ruotsin Suomalainen -lehden RSKL:n ilmoitussivujen kautta ja ylipäätään ruotsinsuomalaisessa mediassa. Foorumi informoi myös Facebookin välityksellä. Järjestön organisaatio ja hallinto Puheenjohtajana toimi Anneli Ylijärvi ja varapuheenjohtajana Eine Pekkala edustajakokoukseen 17.3. saakka. Hallituksen varsinaiset jäsenet edustajakokoukseen 17.3. saakka olivat Mia Kallio, Tarja Backman, Ana Sampakoski ja varajäsenet Ritva Sorsa ja Paula Ehrnebo. Vaalivaliokuntaan kuuluivat kokoonkutsuja Kielo Penttinen, Heli Aarnipuro ja Maija Himanen. Edustajakokous pidettiin 17.3.2013 Suomiseura Katajaisten tiloissa, Västeråsissa. Hallitus Puheenjohtaja Anneli Ylijärvi Varapuheenjohtaja Varsinaiset jäsenet Ana Sampakoski Paula Ehrnebo Ritva Sorsa Anneli Rautio Varajäsenet Tuula Jäkärä Anneli Rantanen Arja Tamminen Helena Kivisaari Kielo Penttinen Maija Himanen Vaalivaliokunnan jäsenet kokoonkutsuja Nuorisohallitus myönsi valtionavustusta Foorumille naisten organisointiin. 45 Foorumi on edelleen jäsen Sveriges Kvinnolobbyssä. Toiminta Forum har verkat för att nå sina mål genom olika kurser och evenemang samt genom information/kommunikation bl.a. via utskick, i medlemstidningen och i sverigefinsk media. Forum informerar även via sociala medier (Facebook). Foorumi on toiminut tavoitteidensa saavuttamiseksi kurssiensa ja tapahtumiensa kautta sekä tiedottamalla toiminnastaan mm. yhteiskirjeissä, jäsenlehdessä ja ruotsinsuomalaisissa medioissa. Liitto on tukenut naisten järjestäytymistä omissa ryhmissään. Foorumi on edistänyt naisten osallistumista demokraattiseen prosessiin ja yhteiskuntaelämään kurssien, tapahtumien ja keskustelujen kautta. Tiedottamalla naisille heidän oikeuksistaan Foorumi on tukenut naisia valvomaan oikeuksiaan ja tarjonnut heille mahdollisuuden ajaa vaatimuksiaan. Tasa-arvoprojektiensa kautta Foorumi on lisännyt ruotsinsuomalaisten naisten tietoa tasa-arvosta ja naisten oikeuksista sekä Ruotsin ja YK:n tasa-arvopolitiikasta. Foorumi on vahvistanut ruotsinsuomalaisten naisten näkyvyyttä Suomessa ja Ruotsissa viimeisimmän tasa-arvoprojektinsa Kuinka tasa-arvoinen on suomalainen nainen/mies kotona? ansiosta. Tapahtumat, kurssit ja opintotoiminta Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui 23.1. Nordiskt Forum 2014 (NF2014) -tapahtuman ensimmäiseen kokoukseen Malmössä. Siellä Kvinnolobbyn puheenjohtaja Gertrud Åström kertoi tapahtuman järjestelyistä. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui Tehdään lehti – kurssille, joka pidettiin 26.–27.1. Västeråsissa, kouluttajana toimi Mirja Huusko sekä RSKL:stä toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson. Vuoden 2013 Naisten Päivät ja Messut pidettiin Västeråsissa Suomi Seura Katajaisten tiloissa. Teemana oli Naiset kielen ja kulttuurin välittäjänä. Aiheesta luennoivat fil. tohtori Paula Ehrnebo, kulttuurituottaja Lina Puranen ja fil. kand. Sari Pesonen. Ehrnebo kertoi Suomeksi-projektista ja painotti kuinka tärkeää on käyttää suomen kieltä. Puranen kertoi omasta taustastaan ja miten hän on onnistunut säilyttämään suomen kielen. Hän kertoi myös Mukulat-festivaaleista, jotka kiertävät ympäri Ruotsia. Sari Pesonen luennoi aiheesta Moninaiset ovat kielen ja kulttuurin tiet - suomen kielen ajankohtaisia kuulumisia Ruotsissa. Naisten Päivien kulttuuriannista vastasivat Hallstan Hiltana esiintyvä näyttelijä/dramaturgi Tuula Sirjonen ja Marja Räihä, joka lausui omia runojaan. Naisten Päiviin liittyvillä messuilla tutustuttiin ruotsinsuomalaisten naisyrittäjien tuotteisiin ja palveluihin. Tarjolla oli muun muassa kasvo-, käsi ja jalkahoitoja sekä hieroja. Messuilla myös myytiin erilaisia tuotteita. Suomi Seura Katajaisten naiset huolehtivat ruokailuista. Oxelösundin Suomi Seuran naisjaosto järjesti yhteistyössä Foorumin kanssa Hyvänolon päivän 6.4. Oxelösundissa. Olofströmin Suomi Seuran naisjaosto järjesti yhteistyössä Foorumin kanssa Virkistyspäivän naisille 1.6. Olofströmissä. Foorumi osallistui Suomen Tukholman instituutin ja RSKL:n järjestämään matkaan Turun kirjamessuille 3-6.10. Messuilla esiteltiin ruotsinsuomalaista kirjallisuutta. Instituutin ja RSKL:n näyttelytilassa esiteltiin myös tutkimusprojektia Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Tasavallan presidentin puoliso, Turun kansainvälisten kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio vieraili ruotsinsuomalaisten näyttelytilassa. Tasa-arvoprojekti 46 Tasa-arvoprojektin Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen on kotona? tutkimushanke saatettiin päätökseen vuoden 2013 aikana. Projektin johtoryhmä, professori emerita Birgitta Romppanen ja FT Paula Ehrnebo, kokosivat tutkimustuloksista loppuraportin. Loppuraportin tuloksia esiteltiin 26.9. Tukholman Suomen Suurlähetystössä pidetyssä seminaarissa, johon oli kutsuttu mm. hallintoaluekuntien suomenkielisiä koordinaattoreita ja suomenkielisen media edustajia. Lisäksi seminaarin oli kutsuttu luennoitsijoiksi tutkija Hannu Pääkkönen Suomen Tilastokeskuksesta ja tutkija Mikael Fredberg Ruotsin tilastollisesta keskustoimistosta (Statistiska Centralbyrån). He kertoivat vastaavanlaisten tutkimusten tuloksista Suomessa ja Ruotsissa. Tasa-arvoprojektia koskeva loppuraportti jätettiin Nuorisohallitukselle 18.12. Osana aiemmin toteutettua tasa-arvoprojektia Ruotsinsuomalaisten naisten aseman ja tasa-arvon vahvistaminen tuotettua opintomateriaalia Kahden kerroksen väkeä on voinut edelleen ostaa RSKL:n liittotoimistosta omakustannehintaan. Filosofian tohtori Paula Ehrnebo ja tutkimuksen johtaja, professori Birgitta Romppanen esittelemässä tutkimuksen tuloksia Suomen suurlähetystössä 26.9.2013. Kuva: Anna Hoffman, Suomen suurlähetystö Profiilituotteet Foorumin logolla varustettua T-paitaa ja kangaskassia myytiin eri tapahtumien yhteydessä. Osallistuminen 21.1. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui RSKL:n ja erityisliittojen työvaliokuntien kokoukseen RSKL:n liittotoimistolla. 2.3. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui Valtuuskunnan täysistunnon valmistelukokoukseen liittotoimistolla Tukholmassa. 23.–24.3. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui Valtuuskunnan täysistuntoon Suomen Instituutilla, Tukholmassa. 6-7.6. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui RSKL:n liittokokoukseen Axevallan Kansankorkeakoululla. 5.10. Foorumin sihteeri Arja Cole osallistui Foorumin edustajana Kvinnolobbyn puheenjohtajakokoukseen, jossa käsiteltiin Nordiskt Forumia ja mm. siihen liittyviä järjestelyjä. 47 4.10. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui Hän & Hen -projektin kokoukseen, jossa käsiteltiin Foorumin yhteistyötä projektin kanssa. 29.11. Foorumin puheenjohtaja Anneli Ylijärvi osallistui RSKL:n järjestämänään yhteistyökokoukseen, jossa käsiteltiin tulevia tapahtumia Hän & Hen -projektissa. Esille tuli asia miten toimia eri puolilla maata. 13.12. Foorumi ja RUSUVILINA järjestivät yhteisen pikkujoulun liittotoimistolla. Toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson ja Foorumin varsinainen jäsen Paula Ehrnebo kertoivat Foorumin toiminnasta. 4 Liiton yhteiskunta- ja kuntakontakteista Poimintoja liiton johdon vuoden 2013 kalenterista: Euroopan neuvoston ja Ruotsin hallituksen pyöreän pöydän keskustelu kieli- ja vähemmistöoikeuksien toteutumisesta/Ruotsin työvoimaministeriö/huhtikuu 2013, Euroopan neuvoston tarkastusryhmän tapaaminen 18.12.2013/RSKL liittotoimisto. Tapaamisia Ruotsin hallituksen vastaanotolla Rosenbadissa Tapaamisia Ruotsin valtiopäivillä, yhteydenpitoa valtiopäivien ruotsalais-suomalaiseen yhdistykseen, neuvonpitokokouksia vähemmistöministeri Ullenhagin kanssa (2), Tukholman lääninhallituksen kanssa (2), koulu- ja opetusviranomaisten kanssa (1), tapaaminen Ruotsin kulttuuriministeriön mediaosaston kanssa, tapaaminen Ruotsin opetusministeriön valtiosihteerin kanssa, neuvonpito Ruotsin kulttuurineuvoston kanssa, useita neuvonpitokokouksia Ruotsin kansanterveyslaitoksen kanssa, Osapuolten yhteisfoorumin varsinaiset (4) kokousta. Yhteistyötapaamisia Tukholman Suomen instituutin kanssa. Useita keskustelutapaamisia Suomen suurlähetystön diplomaattien kanssa sekä Suomen kunniakonsuleiden tapaaminen. Osallistuminen neuvonpitokokouksiin, informaatiotilaisuuksiin ja seminaareihin Norrbottenissa, Västerbottenissa, Lyckselessä, Länsi-Götanmaalla, Göteborgissa, Tukholmassa, Örebrossa, Malmössä ja koulutettu ja informoitu vähemmistölain sisällöstä ja soveltamisesta Malmössä, Visbyssä, Göteborgissa, Trosassa, Sandvikenissa, Etelä-Norrlannissa, Jällivaarassa, Haaparannalla, Skellefteåssa… Tehty kuntakäyntejä Olofströmiin, Trelleborgiin, Söderhamniin, Karlstadiin… Osallistuttu pyynnöstä kevät- ja syyskokousten puheenjohtajina monien seurojen ja piirien toimintaan eri puolilla maata. Kaikki liittohallituksen jäsenet: puheenjohtaja Voitto Visuri (Gävle), 1.varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist (Skellefteå), 2.varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt (Tukholma), Sirpa Humalisto (Botkyrka), Sirpa Kyllönen (Göteborg), Teuvo Nevala (Skultuna), Juha Sarajärvi (Mariestad), Jouni Slagner (Haaparanta) Pirkko Karjalainen (Skövde) ovat lukuisissa eri luottamustehtävissä aktiivisia vähemmistöedustajia seura- ja piiritasolla ja osallistuvat monin eri tavoin vähemmistölain soveltamiseen ja seurantaan omissa kunnissaan ja maakäräjien ja alueiden vähemmistötyössä. Vuoden 2013 aikana alueellisen kulttuuripolitiikan kysymykset ja kulttuurialan neuvonpitoon osallistuminen olleet ajankohtaisia esimerkiksi Norrbottenissa ja Örebron läänin maakäräjillä. Liittohallituksessa ensimmäisen kauden varaedustajat, nuori opiskelija Pekka Erikoinen 48 (Kalix/Uumaja) ja Jarno Ovaska (Malmö) sekä kokenut järjestöaktiivi Aune Laakkonen (Tukholma) ovat mukana paikallisessa toiminnassa ja tuovat kotikuntiensa ja seurojen näkökulmaa mukaan liittohallituksen työhön. Liiton toimitsija Raija Kärkkäinen Erikssonilla on usean eri politiikan alan ja toimialan viranomais-, hallinto-, järjestö- ja poliittisia sekä diplomaattikontakteja Ruotsiin ja Suomeen. Toimitsija AnnaMaija Vaimalalla on kulttuuri- ja järjestötoimintaan liittyviä yhteistyökontakteja Suomessa ja Ruotsissa. 5 Liitteet Ote RSKL:n liittokokouksen pöytäkirjasta 2013, julkilausuma. Lähetevastaukset: esimerkkinä Public service – julkisen palvelun mediaa koskeva lähetevastaus. Kirjelmä Ruotsin hallitukselle: 30.4.2013 Kirjelmät Euroopan neuvostolle: 18.12.2013 Kirjelmä Suomen Yleisradio OY:lle: 30.12.2013 Kirje Mälardalenin korkeakoulun rehtorille 17.3.2013 Vetoomus suomenkielisen vanhustenhoidon puolesta TV–kampanja -lomake 49
© Copyright 2024