erityisopetus - Matin ja Liisan koulu
Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Tiedote koteihin lukuvuosi 2014-2015 vuosiluokat 1-9 http://www.matinjaliisankoulu.fi 1 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 KOULUN YHTEYSTIEDOT Osoite: Matin ja Liisan koulu Koulukuja 14 73100 LAPINLAHTI puhelimet (sähköpostiosoite suluissa) 040-4883 172 koulusihteeri Ilona Partanen ([email protected]) 040-4883 171 rehtori Markku Matilainen ([email protected]) 040-4883173 apulaisrehtori Sari Jokelainen ([email protected]) 040-4883 177 Monitoimitalon opettajainhuone (1-6 lk) 040-4883 175 Sirenin opettajainhuone (7-9 lk) 040-4883 181 opinto-ohjaajaSari Kuutsa-Kettunen ([email protected]) 040-4883 332 terveydenhoitaja Satu Silvola ([email protected]) 040-4883 713 laitosmies Markku Ruotsalainen ([email protected]) 040-4883 185 Monitoimitalon keittiö 040-4883 188 oppilashuollon ohjaaja Kirsi Surma-aho ([email protected]) 040-4883 182 koulupsykologi Katja Lampinen (katja.lampinen (@lapinlahti.fi) 040-4883 183 koulukuraattori Aki Mannila ([email protected]) Koulun kotisivu: http//www.matinjaliisankoulu.fi Opettajien sähköpostiosoite on muotoa: [email protected] SISÄLLYSLUETTELO Yhteystiedot Rehtorin puheenvuoro Projektit Juhlat Lukuvuoden tyäöjat Lukuvuoden jaksot Tilat Koulun henkilökunta Henkilökunta Tuntijako Oppilasarviointi Arvioinnin periaatteet Arvioitavat oppiaineet Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Oppilaan itsearviointi Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tukiopetus Läksypaja Erityisopetus Oppilashuolto Oppilaanohjaus Oppilashuollon ohjaaja 2 3 3 3 3 4 5 6 7 8 8 9 12 12 12 14 Jopo opetus Kouluterveydenhuolto Suunterveydenhuolto Koulukuraattori Koulupsykologi Perheneuvola Lääkkeet ja koulu Kouluruokailu Tavoitteena – ketään ei kiusata Liikenneturvallisuus Koulukyydit ja älykortit Vanhempainillat Kotiintuloajat Tekninen työ Koulun vastuu oppilaiden tavaroista Säilytyslokerot Poissaolot Liikuntatunnit Työelämään tutustuttaminen (TET) Kummioppilastoiminta Yrittäjyyskasvatus yhteistyöprojekti Tukioppilaat Oppilaskunta Matin ja Liisan koulun käytänteet Valinnaisaineet Ruokalan säännöt Järjestyssäännöt 14 15 16 17 18 18 19 19 20 21 2 21 21 22 22 23 23 24 24 25 26 26 26 27 27 28 28 28 28 29 29 30 31 31 32 36 39 40 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Lukuvuosi 2014-15 on jo hyvässä vauhdissa. Kuluva lukuvuosi tuo mukanaan joitakin henkilömuutoksia. Kuvataiteen lehtori Hannu Turunen jäi eläkkeelle ja seuraajana toimii Jaana Miettinen. Koulun hallinnossa tapahtuu myös muutoksia. Sivistyslautakunta valitsi Lapinlahden lukion ja kuvataide lukion sekä Matin ja Liisan koulun rehtoriksi Juhani Sammallahden. Käytännössä hän hoitaa syyslukukauden lukion rehtoraattia ja kevään 2015 aikana siirtyy myös Matin ja Liisan koulun rehtoriksi nykyisen rehtorin siirtyessä eläkkeelle. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä päätetty ja siitä ilmoitetaan myöhemmin. Matin ja Liisan koulussa on lukuvuonna 2014-15 oppilaita 577, alakoulussa 302 oppilasta ja yläkoulussa 275 oppilasta. Toivotan kaikille - tasapuolisesti - menestystä tulevan lukuvuoden ahkerointiin. Markku Matilainen rehtori PROJEKTIT, JOISSA KOULUMME MUKANA KiVa koulu Kiusaamisen vastustamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvä ohjelma. Siitä tarkemmin sivulla 25. Yhteistyö Lapinlahden Yrittäjät Ry:n, MTK:n ja Lapinlahden 4H-yhdistyksen kanssa Matin ja Liisan koulun 8. ja 9. luokilla yrittäjyyskasvatusyhteistyöprojekti Lapinlahden yrittäjien yhdistyksen kanssa. Tavoitteena on yrittäjyyden ja yritystoiminnan tiedottaminen oppilaille. Yhteistyöprojektin ohjelma on tarkemmin sivulla 30. JUHLAT Matin ja Liisan koulussa järjestetään kaikille vuosiluokille yhteinen joulujuhla. Kevätjuhla on erikseen vuosiluokille 1-6 ja vuosiluokille 7-9. Matin ja Liisan koulussa kunnioitetaan perinteitä ja näin ollen juhlat voivat sisältää ilman eri ilmoitusta kulttuuriperinteeksi katsottavaa uskonnollissävytteistä ohjelmaa (esim. joulujuhlassa jouluevankeliumi, seimikuvaelma, jouluvirsi(ä) sekä keväällä suvivirsi) LUKUVUODEN 2014-15 TYÖAJAT Syyslukukausi 11.8.2014 - 20.12.2014 (89 työpäivää) Kevätlukukausi 2.1.2015 - 30.5.2015 (98 työpäivää) Lomat: Syysloma 13.10. - 17.10.2014 (viikko 42) Joululoma 21.12.2014 - 1.1.2015 Hiihtoloma 2.3. -6.3.2015 (viikko 10) Pitkäperjantai pe 3.4.2015 II pääsiäispäivä ma 6.4.2015 Vappu pe 1.5.2014 Helatorstai to 14.5.2014 3 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Matin ja Liisan koulu I jakso 12.8.-1.10. vko 33 34 35 36 37 38 39 40 11.8.-15.8. 18.8-22.8. 25.8.-29.8. 1.9.-5.9. 8.9.-12.9. 15.9.-19.9. 22.9.-26.9. 29.9.-1.10 II jakso 2.10-28.11. 40 41 42 43 44 45 46 47 48 2.10.-3.10. 6.10.-10.10. 13.10.-17.10. 20.10.-24.10. 27.10.-31.10. 3.11.-7.11. 10.11.-14.11. 17.11.-21.11 24.11.-28.11. Lukuvuoden 2014-2015 jaksot, vuosiluokilla 1-9. ma ti ke to pe 1 1 1 1 1 1 1 1 8 2 2 2 2 2 2 2 2 8 3 3 3 3 3 3 3 3 8 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 5 5 5 5 7 7 0 38 ma ti ke to pe la 5 5 syysloma 5 5 5 5 5 5 8 0 37 la 1 syysloma 1 1 1 1 1 1 7 2 syysloma 2 2 2 2 2 2 7 3 syysloma 3 3 3 3 3 3 7 4 4 syysloma 4 4 4 4 4 4 8 III jakso 1.12.-3.2. ma ti ke to pe 49 50 51 52 1 2 3 4 5 6 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 1.12.-5.12. 8.12.-12.12 15.12-20.12 22.12.-27.12. 29.12.-2.1. 5.1.-9.1. 12.1.-16.1. 19.1.-23.1. 26.1.-30.1. 2.2.-3.2. 1 1 1 1 1 8 3 3 3 3 4 4 4 4 5 5 5 5 5 7 7 8 1 38 ma ti ke to pe la 1 1 1 hiihtoloma 1 1 1 1 7 2 2 2 hiihtoloma 2 2 2 2 7 3 3 3 3 hiihtoloma 3 3 3 3 8 4 4 4 4 hiihtoloma 4 4 4 4 8 5 5 5 5 hiihtoloma 5 5 5 pitkäperjantai 7 0 37 V jakso 7.4.-30.5. ma ti ke to pe la 15 16 17 18 19 20 21 22 2. pääsiäispäivä 1 1 1 1 1 1 1 7 2 2 2 2 2 2 2 2 8 3 3 3 3 3 3 3 3 8 4 4 4 4 4 helatorstai 4 4 6 5 5 5 vappu 5 5 5 5 8 6 1 38 36 187 38 38 37 37 2 6 7 8 9 10 11 12 13 14 4.2.-6.2. 9.2.-13.2. 16.2.-20.2. 23.2.-27.2. 2.3.-6.3. 9.3.-13.3. 16.3.-20.3. 23.3.-27.3. 30.3.-2.4. 7.4.-11.4. 14.4.-18.4. 21.4.-25.4. 28.4.-2.5. 5.5.-9.5. 12.5.-16.5. 19.5.-23.5. 26.5.-31.5. yhteensä koko lukuvuosi joululoma joululoma 4 joululoma joululoma 6 joululoma joululoma loppiainen 2 2 2 2 7 IV jakso 4.2.-2.4. joululoma joululoma la joululoma Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 TILAT Kanslia: Koulusihteeri 040-4883172 Rehtori 040-4883171 Apulaisrehtori 040-4883173 Monitoimitalo 1. kerros puh. M1, luokka 2c M2, luokka 2b M3, luokka 3b M4, luokka 1c M5, erityisopetus M6, luokka 1a M7, luokka 5a M8, erityisopetus M9, luokka 3-4e M10A, luokka 2a M10B, luokka 1b M11, lukupaja 1-2lk Liikuntasali Opettajainhuone Porina (ruokasali) Laitosmies 040-4883 141 M12 luokka 5-6e 040-4883 142 M13, luokka 5b 040-4883 143 M14, luokka 4c 040-4883 144 M15, luokka 4b 040-4883 156 M16, ATK 040-4883 146 M17, luokka 3a 040-4883 147 M18, luokka 6b 040-4883 116 M19, luokka 6c 040-4883 125 M20, luokka 4a 040-4883 117 M21, luokka 6a 040-4883 118 M22, jakotila 040-4883 124 040-4883 186 tai 040-4883 187 040-4883 177 tai 040-4883 148 040-4883 185 040-4883 766 2. kerros puh. 040-4883 152 040-4883 153 040-4883 154 040-4883 155 040-4883 123 040-4883 157 040-4883 158 040-4883 151 040-4883 126 040-4883 127 Sirènin talo 0. kerros puh. 2. kerros S01 kuvataide 040-4883 111 1.kerros S11 040-4883 119 S12 kotitalous040-4883 112 S13 tekstiilityö040-4883 113 S14 kielet 040-4883 114 S15 kielet 040-4883 115 terveydenhoitaja040-4883 332 puh. S21 äidinkieli 040-4883 121 S22 äidinkieli 040-4883 122 opettajainhuone 040-4883 175 kuraattori 040-4883 183 koulupsykologi 040-4883 182 opo 040-4883 181 opp.huollonohj. 040-4883 188 kanslia, rehtori 040-4883 171 kanslia, koulusihteeri 040-4883 172 apulaisrehtori 040-4883 173 Sirenin sali 3. kerros S31 ATK S32 kielet S33 historia S34 uskonto S35 kielet S36 äidinkieli S37 EO 040-4883 131 040-4883 132 040-4883 133 040-4883 134 040-4883 135 040-4883 136 040-4883 137 D-talo D1, biologia, maantieto D3, fysiikka, kemia D5, musiikki D7, tekninen työ, 1-6 040-4883 161 040-4883 163 040-4883 165 040-4883 167 D2, biologia, maantieto D4, fysiikka, kemia D6, tekninen työ, 7-9 Tato-luokat (Rivitalo) 040-4883 168 040-4883 169 040-4883 178 5 puh. 040-4883 162 040-4883 164 040-4883 166 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 MATIN JA LIISAN KOULUN HENKILÖKUNTA Opettajat opettaja Ainasoja Maija Aulaskari Jaana Haikarainen Elina Hiekanmäki Irina Jokelainen Sari Juvonen Isabel Kaikkonen Minna Kaivo-oja Jyrki Kaivo-oja Merja Katainen Susanna Kauppinen Veli Kettunen Katja Korhonen Elina Korteslahti Niina Kubin Aaro Kuitunen Tuija Kulju Jyrki Kuutsa-Kettunen Sari Kääriäinen Päivi Lakaniemi Sari Lietonen Helinä Luomi Henna Matilainen Markku Mehtätalo Kati Miettinen Jaana Miettinen Pekka Nissinen Sanna Paldanius Niina Paldanius-Kuosmanen Kaisa Parviainen Mirja Penninkilampi Ulla Ratilainen Tuula Repo Saara Riekkinen Eeva Rissanen Miia Rossi Aki Rossi Riitta Saarimäki-Kauppinen Satu Salmela Risto Salo Tytti Salonen Aimo Salonen Maija Savolainen Arja Savolainen Ritu Sinisalo Henna Snellman-Kettunen Helena Sutinen Jorma aine ohjausluokka englanti 3-9 lk, virkavapaa luokanopettaja 6c englanti 4-9 lk, 7e erityisopetus apulaisrehtori, erityisluokanopettaja englanti 3-9 lk, vs syyslukukausi 8d luokanopettaja, 3a luokanopettaja 5a erityisluokanopettaja 5-6 lk luokanopettaja 6b tekninen työ 5-9 lk 8e erityisopetus, virkavapaa erityisopetus 3-4 lk matematiikka, fysiikka, kemia 9e matematiikka, fysiikka, kemia, vararehtori 7-9 lk, 9a englanti 4-9 lk, 8d liikunta opo kotitalous luokanopettaja 1b englanti, ruotsi uskonto, historia rehtori äidinkieli ja kirjallisuus 9c kuvataide 7-9 lk, englanti 4 lk matematiikka, fysiikka, kemia 8c historia ja yhteiskuntaoppi 9b luokanoepttaja, virkavapaa luokanopettaja, vararehtori, historia 7 lk 4a luokanopettaja 4a luokanopettaja 2b biologia, maantieto, terveystieto 7a luokanopettaja, kotitalous 7 lk 5b musiikki, ilmaisutaito 8b englanti, ruotsi luokanopettaja 6a erityisopetus lukupaja luokanopettaja 2c matematiikka luokanopettaja 1c ATK, fysiikka, kemia, matematiikka englanti, ruotsi 8a luokanopettaja 2a biologia, maantieto, terveystieto, virkavapaa erityisopetus tato erityisopetus tato luokanopettaja 4c 6 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Tolvanen Pirkko Tuomainen Hanna Törnqvist-Nevalainen Tiina Varkoi Annukka Vehkoja Riitta Vikki Elina Winberg Riitta Väisänen Kaisa äidinkieli ja kirjallisuus luokanopettaja, äidinkieli ja kirjallisuus liikunta luokanopettaja, terveystieto 7 lk tekstiilityö, matematiikka oppilaanohjaus 9lk erityisopetus, 1-4 lk 1a 7b 3b 9d Kanslia Matilainen Markku, rehtori Jokelainen Sari, apulaisrehtori Partanen Ilona, koulusihteeri Oppilashuoltohenkilöstö Lampinen Katja, koulupsykologi Mannila Aki, koulukuraattori Silvola Satu, kouluterveydenhoitaja Surma-aho Kirsi, oppilashuollonohjaaja Koulunkäyntiavustajat Muu henkilökunta Airaksinen Aila, tato, Hautala Aino, tato Hiltunen Miia, 3-4 lk Hynynen Tuula, 1-6 lk Kemppainen Riitta, 3-4lk Khodabin Farzad, mamu Korhonen Heli, lukupaja Kuosmanen Marketta (tato) Marin Sirpa, tato Pakarainen Irina, 7-9 lk, mamu, Pirinen Kati, tato, virkavapaa Riikonen Sanna, 4-6 lk Soininen Kirsi, tato Fomin Terttu, siistijä Heikkinen Tarja, siistijä Jäntti Seija, ravitsemistyöntekijä Korhonen Kati, ravitsemistyöntekijä Miromäki Riitta, ravitsemistyöntekijä Nikkinen Terttu, siistijä Pitkänen Irmeli, ravitsemistyöntekijä Ruotsalainen Markku, laitosmies Savolainen Helena, siistijä Tenhunen Kirsi, siistijä 7 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 OPETUKSEN TUNTIJAKO VUOSILUOKAT Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus........................ Englanti................................................. Ruotsi.................................................... Matematiikka........................................ Ympäristöoippi, biologia, maantieto..... Biolgia ja maantieto Fysiikka, kemia.................................... Uskonto, elämänkatsomustieto............. Historia ja yhteiskuntaoppi................... Terveystieto.......................................... Musiikki................................................ Kuvataide.............................................. Kotitalous.............................................. Käsityö, tekninen työ, tekstiilityö.......... Liikunta................................................. Oppilaanohjaus..................................... Yhteisiä opintoja yhteensä................ Valinnaisaineita, .............................. Kaikkiaan 1 7 4 2 1 1 1 2 2 20 - 2 7 4 2 1 1 1 2 2 20 - 3 6 2 4 3 1 1 2 2 3 24 - 4 6 2 4 2 1 2 2 2 3 24 - 20 20 24 24 5 4 2 4 2 1 2 - 2 2 - 2 3 - 24 24 6 4 3 4 2 2 1 2 2 2 2 24 24 7 3 3 2 3 2 2 1 2 0,5 1 2 3 3 2 0,5 30 0 30 8 4 3 2 3 2 3 1 2 1,5 2 0,5 24 6 30 9 3 3 1 4 3 2 1 3 1 2 1 24 6 30 Vuosiluokilla 1-6 biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian opetusta annetaan osana ympäristöopin opetusta Tuntijako on hyväksytty Lapinlahden sivistyslautakunnan kokouksessa 10.12.2013 §102. OPPILASARVIOINTI Kursiivilla oleva teksti on suora lainaus Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteista. Oppilaan arviointi Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Arviointi opintojen aikana ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. 8 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 ARVIOINNIN PERIAATTEET Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiaine-kohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväk-sytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. 9 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamisja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Koko kunnan perusopetuksen arvioinnin periaatteet Arviointi perustuu opetushallituksen antamiin hyvän osaamisen kuvauksiin ja eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppilas ilmaisee oppiaineeseen liittyvää osaamistaan kirjallisten tehtävien lisäksi suullisella palautteella, tuotoksilla tai muulla tavalla. Arvioinnin tehtävänä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva itsestään sekä antaa tietoa opintojen edistymisestä. Oppilaan pitäisi löytää omat vahvuutensa ja omat oppimistapansa. Opettaja ohjaa ja kannustaa oppilaan opiskelua arvioinnin avulla. Hän seuraa, havainnoi ja dokumentoi oppilaan opiskelua ja keskustelee oppilaan kanssa tämän edistymisestä. Arviointipalautetta voidaan antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen todistusten lisäksi erilaisilla tiedotteilla, arviointikeskusteluilla ja luokilla 7-9 jaksopalautteilla. Arvioinnin avulla opettaja tukee oppilaan oppimisprosessia ja ohjaa häntä tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Oppilaan arvioinnin kohteina ovat oppilaan osaamisen lisäksi edistyminen ja työskentelytaidot sekä käyttäytyminen. Oppilaille annetaan lukuvuodessa kaksi todistusta. Syyslukukauden päättyessä annetaan välitodistus. Kevätlukukauden päätteeksi annetaan oppilaalle lukuvuositodistus. Vuosiluokat 1-2 Vuosiluokilla 1-2 äidinkielessä ja matematiikassa käytetään osa-alueittain oppilaan tasoa kuvaavaa sana-arviointia. Arviointia tuetaan sanallisella arvioinnilla. Muissa aineissa on maininta “olet hyväksytysti osallistunut seuraavien aineiden opetukseen” ja tätä voidaan tukea sanallisella arvioinnilla. Lisäksi arvioidaan oppilaan käyttäytymistä ja työskentelytaitoja sanallisesti. Todistukseen merkitään oppilaan poissaolotuntimäärä. Vuosiluokka 3 3. vuosiluokalla arvioidaan äidinkieli ja matematiikka numeroin ja lisäksi numeroarviointia näissä aineissa voidaan tukea sanallisella arvioinnilla. Englannissa arviointi annetaan oppilaan tasoa kuvaavalla sana-arvioinnilla, jota voidaan tukea sanallisella arvioinnilla. Työskentelytaidot arvioidaan sanallisesti. Käyttäytyminen arvioidaan numeroarviointina ja sitä voidaan tukea sanallisella arvioinnilla. Todistukseen merkitään oppilaan poissaolotuntimäärä. Vuosiluokat 4-9 Vuosiluokilla 4-9 on arviointi kaikissa yhteisissä oppiaineissa ja vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisissa valinnaisaineissa numeroarviointina. Sanallista arviointia voidaan käyttää arvioinnin tukena kaikissa aineissa ja kaikilla vuosiluokilla. Käyttäytyminen arvioidaan vuosiluokilla 4-9 numeroarviointina. Niitä voidaan tukea sanallisella arvioinnilla. Alle kahden vuosiviikkotunnin laajuiset valinnaisaineet arvioidaan skaalalla hyväksytty - hylätty. Sen lisäksi niistä voi antaa sanallisen arvioinnin. Todistukseen merkitään oppilaan poissaolotuntimäärä. 10 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Numeroarvosanat ovat: 10 9 8 7 6 5 4 (erinomainen) (kiitettävä) (hyvä) (tyydyttävä) (kohtalainen) (välttävä) (hylätty) Annettavien arvosanojen kriteerit 10 (erinomainen) Oppilas ylittää lähes kaikissa osioissa opetushallituksen määräämää hyvän osaamisen kuvauksen edellyttämää osaamista. 9 (kiitettävä) Oppilas ylittää useissa osioissa opetushallituksen määräämää hyvän osaamisen kuvauksen edellyttämää osaamista. 8 (hyvä) Oppilas osoittaa oppiaineeseen opetushallituksen määräämää hyvän osaamisen kuvauksen edellyttämää osaamista. 7 (tyydyttävä) Oppilas osoittaa useissa osioissa opetushallituksen määräämää hyvän osaamisen kuvauksen edellyttämää osaamista. 6 (kohtalainen) Oppilas osoittaa joissakin osioissa opetushallituksen määräämää hyvän osaamisen kuvauksen edellyttämää osaamista. 5 (välttävä) Oppilas pystyy osoittamaan vain jossakin määrin ja joissakin osioissa opetushallituksen määräämää hyvän osaamisen kuvauksen edellyttämää osaamista. 4 (hylätty) Oppilas ei ole saavuttanut välttävän arvosanan kriteerejä. Jos 7.-9. vuosiluokan oppilas saa lukuvuoden aikana hylätyn arvosanan, on hänelle lukuvuoden aikana järjestettävä mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa hyväksytyt tiedot ja taidot hylätyssä aineessa. Perusopetusasetuksen 11§2 momentin mukaan oppilas voidaan jättää luokalleen, mikäli oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi sitä on pidettävä tarkoituksen mukaisena. Lapinlahdella tämä edellyttää huoltajan pyyntöä ja sen jälkeen opettajakunta päättää mahdollisesta luokallejätöstä. 11 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 ARVIOITAVAT OPPIAINEET Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1-4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7-9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen. TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. Lapinlahdella oppilaan työskentelytaitojen arvioinnissa painotetaan vastuullisuutta ja yhteistyötaitoja. Työskentelytaitoja arvioidaan erillisinä todistukseen vuosiluokilla 1-3. Vuosiluokilla 4-9 työskentelytaitojen arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia. Se kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään ja toimintaansa. Työskentelyn arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Se määrittelee kansallisen tason hyvälle osaamiselle, ja sellaisenaan toimii arvioinnin pohjana. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet. Käyttäytymisen arviointiin vaikuttavat seuraavat osa-alueet: - käyttäytyminen toisia ihmisiä kohtaan - kielenkäyttö, käyttäytyminen oppitunneilla - järjestyssääntöihin suhtautuminen - rehellisyys ja luotettavuus Vuosiluokilla 1-2 käyttäytymistä ei arvioida numeroin ja vuosiluokilla 3-9 käyttäytyminen arvioidaan numeroin, jota 3-6. vuosiluokalla voidaan tukea sanallisella arvioinnilla. Vuosiluokilla 7-9 jokainen opettava opettaja antaa oman numeroarvionsa. Näistä numeroarvioista lasketaan matemaattinen keskiarvo. Opettajakunnan päätöksellä voidaan poiketa näin saadusta numerosta. Lisäksi voidaan vuosiluokilla 7-9 käyttää sanallista arviointia. Käyttätymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikätaso. Erinomainen (10) - pysyvästi myönteinen asenne koulutyöhön - heikompia auttava ja pystyy kannustamaan toisia samansuuntaiseen käyttäytymiseen - kielenkäyttö ja tavat ovat kohteliaita toisia henkilöitä kohtaan - edistää aktiivisesti työrauhaa - ymmärtää yhteisön sääntöjen merkityksen ja noudattaa niitä - oppilas on ehdottoman rehellinen ja luotettava - osallistuu aktiivisesti yhteiseen toimintaan koulussa 12 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Kiitettävä (9) - myönteinen asenne koulutyöhön - on muita kannustava ja auttava - kielenkäyttö on asiallista - ottaa toiset huomioon - oikeudenmukainen - tervehtii ja käyttäytyy kohteliaasti kaikkia kouluyhteisön jäseniä kohtaan - suorittaa hyvin annetut tehtävät Hyvä (8) - oppilas huomioi toiset ihmiset - kielenkäyttö on asiallista - käyttäytyminen oppitunneilla on asiallista - noudattaa yleensä koulun sääntöjä - pyrkii aktiivisesti parantamaan käyttäytymistään - oppilas on luotettava - huomioi ja tukee henkilökuntaa Tyydyttävä (7) - oppilas ei aina huomioi toisia ihmisiä - oppilaan kielenkäyttö ei aina ole asiallista - oppilas häiritsee joskus toisten työskentelyä - oppilas rikkoo joskus koulun sääntöjä - joitakin rangaistuksia - oppilas yrittää parantaa käyttäytymistään Kohtalainen (6) - käyttäytyminen toisia kohtaan epäasiallista, (esim. joskus väkivaltaista käyttäytymistä) - kielenkäyttö epäasiallista - oppilaan käyttäytyminen oppitunnilla estää toisten työskentelyä - välinpitämätön koulun sääntöjen suhteen, useita rangaistuksia - epäluotettava, esiintyy koulupinnausta Välttävä (5) - kiusaa toisia oppilaita, häiriökäyttäytyminen yleistä, (esim. toistuvasti väkivaltaista käyttäytymistä) - kielenkäyttö rivoa - estää luokan työskentelyn läsnäolollaan - piittaamaton koulun järjestyssäännöistä, runsaasti rangaistuksia (osin suorittamatta ) - epärehellinen - toistuvaa koulupinnausta Hylätty (4) - erikoistapauksissa opettajakunnan päätöksellä - oppilas ei ole ojennettavissa koulun keinoin - laiminlyö täysin koulutyön 13 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 OPPILAAN ITSEARVIOINTI Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. Itsearviointi voi olla suullista tai kirjallista. Itsearvioinnilla oppilasta kannustetaan asettamaan omia tavoitteitaan sekä seuraamaan ja arvioimaan itselleen asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Itsearvoinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Oppilaalle on annettava lukuvuoden aikana tilaisuuksia arvioida omaa suoritustaan ja itseään sekä saada palautetta itsearvoinnista. Itseraviointikysely tehdään vuosiluokkien 2., 5. ja 8. oppilaille ja heidän huoltajilleen vuosittain kevätlukukauden aikana (ennen hiihtolomaa). ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toimintaalueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. 14 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Huoltajan oikaisupyyntö oppilaan opinnoissa etenemisen arvioinnista, vuosiluokalle jättämisestä tai päättöarvioinnista Jos perusopetusasetuksen (852/1998) 19§ 1 momentin mukainen oikaisupyyntö oppilaan arvioinnista tehdään, tulee rehtorin ja oppilaan opettajien yhdessä tehdä päätös uudesta arvioinnista kahden kuukauden kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta. YLEINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelu- motivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Lapinlahden kunnassa oppilaan tarvitsema tuen tarve kartoitetaan ja järjestetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pääpaino on yleisen tuen antamisessa. Yleisen tuen muotoja ovat kodin ja koulun välinen yhteistyö, opettajien välinen yhteistyö, eriyttäminen, tukiopetus, joustavat opetusjärjestelyt, osa-aikainen erityisopetus, opiskelun ohjaus, avustaja- ja tulkitsemispalvelut, apuvälineet, kerhotoiminta sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Edellä mainittujen lisäksi voi koulukohtaisesti olla myös muulla tavoin järjestettyjä tukitoimia, esim. läksypaja. 15 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan •• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena •• oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista •• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet •• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Mikäli oppilaalle annettu yleinen tuki osoittautuu riittämättömäksi, käynnistetään prosessi hänen siirtämisekseen tehostetun tuen piiriin. Oppilaan siirtyessä tehostetun tuen piiriin hänelle laaditaan oppimissuunnitelma, joka perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisen arvion laativat Lapinlahden kunnassa voimassa olevalle lomakkeelle oppilaan opettajat yhteistyössä. Alakoulussa päävastuu pedagogisen arvion laatimisesta on luokanopettajalla ja yläkoulussa luokanvalvojalla tai opintoohjaajalla. Päävastuullinen henkilö on yhteydessä oppilaaseen ja hänen huoltajaansa. Tarvittaessa pedagogisen arvion laatimisessa voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Pedagogisen arvion 16 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 käsittelee moniammatillinen ryhmä, joka koostuu alakoulussa luokanopettajasta, erityisopettajasta, (vara)rehtorista ja tarvittaessa muista asiantuntijoista. Yläkoulussa ryhmä koostuu luokanvalvojasta tai opinto-ohjaajasta, erityisopettajasta, (vara)rehtorista ja tarvittaessa muista asiantuntijoista. Moniammatillisen käsittelyn jälkeen tehtävän oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa se opettaja, jonka oppiaineessa oppilas tarvitsee lisätukea. Tarvittaessa opettaja saa tukea erityisopettajalta ja opinto-ohjaajalta. Oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin vaatii pedagogisen arvion, joka käsitellään moniammatillisessa ryhmässä. Sen jälkeen siirtyminen yleisen tuen piiriin käsitellään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii •• oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä •• moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan •• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena •• oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista •• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 17 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 •• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea •• perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle annettu tehostettu tuki osoittautuu riittämättömäksi, käynnistetään prosessi hänen siirtämisekseen erityisen tuen piiriin. Tämän mahdollistamiseksi tulee oppilaasta laatia pedagoginen selvitys. Sen laatimisesta on päävastuussa erityisopettaja, joka hankkii tarvittavat selvitykset oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta sekä moniammatilliselta ryhmältä. Laaditun pedagogisen selvityksen perusteella tehdään hallinnollinen päätös oppilaan siirtämisestä erityisen tuen piiriin. Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa. Erityisen tuen päätöksen tekijä määritellään Lapinlahden kunnan johtosäännössä. Oppilaan siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin vaatii päivitetyn pedagogisen selvityksen, joka käsitellään moniammatillisessa ryhmässä. Käsittelyn jälkeen hallinnollinen päätös siirtymisestä takaisin tehostetun tuen piiriin tehdään Lapinlahden kunnan johtosäännön mukaan. TUKIOPETUS Tukiopetusta annetaan tilapäisiin oppimisvaikeuksiin. Tukiopetus voi olla myös ennakoivaa tukiopetusta. Tukiopetusta voidaan anta koulupäivän aikana tai koulupäivän jälkeen tai ennen koulupäivää. Tukiopetuksen antamisesta päättää opettaja. Tukiopetusta voi antaa myös koulunkäyntiavustaja opettajan ohjauksessa. LÄKSYPAJA Koulu tarjoaa oppilaille tehostettua tukea opiskelutaitojensa harjoittelemiseen Läksypajan muodossa. Sinne voivat tulla opiskelemaan oppilaat, joille opettajat sitä suosittelevat tai joiden vanhemmat sitä toivovat. Lisäksi tervetulleita ovat oppilaat, joiden läksyjenteko ei kotona onnistu tai joille on kertynyt paljon tekemättömiä läksyjä esim. sairastamisen vuoksi. Lomien vuoksi tekemättä jääneitä tehtäviä ei kuitenkaan tehdä Läksypajassa. Läksypaja pidetään lv 2014-15 alakoululaisille. Läksypajan ajoista opettajat tiedottavat jaksoittain. 18 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 ERITYISOPETUS Matin ja Liisan koulussa on seuraavat toiminnot tukemassa oppimisvaikeuksissa selviämistä: Lukupaja 1-2. luokkalaisille, opettajana Riitta Rossi, puhelin luokkaan 040-4883 124 3-4 luokka, opettajana Elina Korhonen, puhelin luokkaan 040-4883 125 5-6 luokka, , opettajana Merja Kaivo-oja, puhelin luokkaan 040-4883 152 7-9 luokka, opettajina Irina Hiekanmäki ja Sari Jokelainen, puhelin luokkaan 040-4883 137 Toiminta-alueittain tapahtuva opetus, opettajina Henna Sinisalo puhelin luokkaan 040-4883 168 ja Helena Snelman-Kettunen, puhelin luokkaan 040-4883 178 Luokatonta erityisopetusta antavat: Kaisa Väisänen, luokat 1-4, puhelin luokkaan 040-4883 156 Irina Hiekanmäki, luokat 5-9, puhelin luokkaan 040-4883 137 Sari Jokelainen, puhelin 040-4883 173 OPPILASHUOLTO Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä. Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. 19 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessayhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa, jonka käsittely kuvataan luvussa. OPPILASHUOLTO - OPPILAAN HYVÄKSI Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa (Perusopetuslaki 26§ 1 mom.) ja koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Tavoitteisiin pyritään yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa, opetushenkilöstön, kouluterveydenhuollon, sosiaalityön ja perheneuvolan kanssa. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Sillä tuetaan välittämisen, myönteisen vuorovaikutuksen ja varhaisen puuttumisen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään, tunnistamaan ja puuttumaan oppimisen esteisiin, oppimisvaikeuksiin sekä muihin ongelmiin. Oppilashuoltotyössä noudatetaan salassapitoa koskevia säädöksiä. Lastensuojelulaki velvoittaa tietyillä ehdoilla tekemään lastensuojeluilmoitus. Matin ja Liisan koulun 7-9 luokkalaisten moniammatilliseen ryhmän kokoonpano vaihtelee käsiteltävien asioiden mukaan. Lisätietoja saa apulaisrehtorilta, opinto-ohjaajilta, psykoterapeutilta, oppilashuollon ohjaajalta, koulukuraattorilta tai opettajilta. OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tarkoituksena on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita niin, että jokainen koulumme oppilas selviää mahdollisimman hyvin perusopinnoissaan ja kykenee tekemään itselleen sopivia koulutusta ja uranvalintaa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjausta toteutetaan oppitunneilla ja henkilökohtaisena ohjauksena. Oppitunteja, joilla käsitellään itsetuntemusta, opiskelutekniikkaa sekä jatko-opintoja, on kaikilla luokka-asteilla ja tämän lisäksi oppilaanohjaaja keskustelee tarvittaessa 7. – 8. luokkien oppilaiden kanssa opintojen sujumisesta ja 9. luokan oppilaiden kanssa jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvistä asioista. Yhdeksänsillä luokilla ryhmä- ja henkilökohtaista ohjausta on tehostettu siten, että luokkaohjausta ja henkilökohtaista ohjausta pitää kaksi opinto-ohjaajaa (Sari-opo ja Riitta W. lukion opo). Oppilaanohjaustyötä tekevät opinto-ohjaajien ja oppilashuollon ohjaajan lisäksi koko koulun henkilökunta. Luokanohjaajien roolia on lisätty ja heille on varattu mahdollisuus pitää luokanohjaajan oppitunteja tarpeen mukaan. Opinto-ohjaajan työhön sisältyy oppituntien lisäksi työelämään tutustuttamisen (TET) järjestäminen, kummiyritys- ja –oppilastoiminnan organisointia, erilaiset tiedotustehtävät sekä yhteydenpito huoltajiin, opettajiin, muuhun oppilashuoltohenkilöstöön, koulu- ja työvoimaviranomaisiin, oppilaitoksiin ja muihin yhteistyötahoihin. Lisätietoja TETistä löytyy sivulta 30. Opinto-ohjaajat: Sari Kuutsa-Kettunen 7, 8 ja 9 luokat, puh. 040-488 3181 Riitta Winberg 9. lk:ien lukio-opinnoista kiinnostuneet, puh. 040-488 3241 20 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Oppilashuollon ohjaaja Oppilashuollon ohjaajan (OHO:n) tehtävä koululla on olla ”korvana” silloin kun nuori haluaa puhua asioista jonkun ulkopuolisen aikuisen kanssa. Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen ja heidän kanssaan käytävät keskustelut, ohjaus, neuvonta ja jatko-ohjaus ovat oleellinen osa työtä. OHO toimii yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajien, kouluyhteisön ja oppilashuoltoryhmän kanssa. OHO on yksi Ki-Va tiimin jäsenistä. Toivottavasti kynnys astua Kirsin Boxiin tai soittaa olisi mahdollisimman matalalla oppilaalla, vanhemmalla ja opettajalla. Tärkeätä on hoitaa haastavat asiat silloin kun ne ovat vielä pieniä ja helpommin hoidettavissa. Nuorelle on tärkeää tulla kuulluksi, kokea hyväksyntää ja tuntea, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Se antaa nuoren elämälle kantavat siivet. Jopo-opetus JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen tapa suorittaa peruskoulun yläluokat. Tavoitteena on tukea monipuolisesti nuoria ja ehkäistä ongelmia puuttumalla niihin varhaisessa vaiheessa. JOPO- toiminnassa kehitetään nuorille yksilöllisistä elämäntilanteista lähteviä opetusjärjestelyitä, toiminnallisia ja työpainotteisia opetus- ja työmuotoja. Lisäksi nuorelle annetaan kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja, yhteistyö perheen kanssa on merkittävää. Opetus toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Pääsääntöisesti Jopo- oppilas opiskelee oman luokan mukana yleisopetuksen ryhmässä. Työpaikkaopiskelu perehdyttää työelämään ja auttaa löytämään itselle sopiva ammattiala tai koulutusvaihtoehto peruskoulun jälkeen. Muita oppimisympäristöjä ovat esim. leirikoulu, tutustumiskäynnit ja oppilaitosvierailut. Työssäoppiminen antaa osaltaan nuorelle monipuolisen mahdollisuuden toteuttaa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä koulun opettajien ja työpaikkaohjaajien kanssa. Jopo- opetuksesta Matin ja Liisan koulussa vastaa oppilashuollon ohjaaja Kirsi Surma-aho. KOULUTERVEYDENHUOLTO Matin ja Liisan koulun kouluterveydenhoitajana toimii Satu Silvola ja koululääkärinä Mari Lappalainen. Terveydenhoitaja on koululla päivittäin ja hän on tavattavissa ilman ajanvarausta arkiaamuisin klo 8-9. Silloin oppilailla ja vanhemmilla on mahdollisuus tulla tapamaan terveydenhoitajaa ilman erillistä ennakoivaa yhteydenottoa. Koululääkäri on koululla ainoastaan luokkakohtaisia terveystarkastuksia tehdessään eikä hänellä ole varsinaista sairasvastaanottoa. Terveydenhoitaja pyrkii tapaamaan koululaiset seuraavan suunnitelman mukaan: Syyslukukaudella 2.5.6.ja 7. luokkalaiset, kevätlukukaudella 3.4. ja 8. luokkalaiset Koululääkäri tarkastaa ensimmäisen, viidennen ja yhdeksännen luokan oppilaat jolloin on ns. laaja terveystarkastus. Ennen viidennen ja kahdeksannen luokan terveydenhoitajan tapaamista lähetämme oppilaalle ja vanhemmille terveyskyselyjä täytettäväksi. Yhdeksännen luokan tarkastuksen yhteydessä annetaan nuorison terveystodistus. Todistus on voimassa viisi vuotta. Mikäli kahdeksannen luokan oppilas tarvitsee lääkärintodistuksen mopokorttia varten, pyrimme järjestämään lääkärintarkastusajan ja antamaan nuorison terveystodistuksen jo kahdeksannella luokalla. Oppilaat saavat dtap-tehosterokotteen (kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskä) yleensä tämän lääkärintarkastuksen yhteydessä. Tällöin oppilasta ei kutsuta enää yhdeksännellä luokalla lääkärintarkastukseen. Sekä terveydenhoitajan että lääkärin tarkastuksista ilmoitetaan huoltajille etukäteen oppilaiden kautta. Vanhemmat ovat tervetulleita lapsensa kaikkiin terveystapaamisiin. Yhteistyöterveisin Satu Silvola terveydenhoitaja puh. 040-4883332, [email protected], tai Wilman kautta 21 Mari Lappalainen koululääkäri Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 SUUN TERVEYDENHUOLTO lukuvuonna 2014-2015 Koululaiset kutsutaan terveyskeskuksen hammashoitoon pääasiassa koulutyön aikana. Mikäli hoitoja tulee runsaasti, ne pyritään toteuttamaan koulutyön ulkopuolella. Särkypäivystys järjestetään ma – pe klo 8 – 14.00 ajanvarauksella ja puh. 040-4883561. Hoitavat hammaslääkärit luokittain: ¤ 7 lk (2001 –synt.) hml Katriina Huttunen puh. 040-4883571. Ko. ikäluokasta tarkastetaan vain ns. riskiryhmäläiset. Kaikille 7. luokkalaisille järjestetään lukuvuoden aikana yksilökohtainen käynti suuhygienistille – aiheena mm. ravinto, juomat, tupakka. ¤ 8 lk (2000 –synt.) hml Risto Mannberg, puh. 040-4883574. Ko. ikäluokka kutsutaan tarkastukseen kevätlukukaudella. Ajat lähetetään kotiin. ¤ 9 lk (1999–synt.) hml Marja-Liisa Lappalainen, puh. 040-4883573. Ko. ikäluokasta tarkastetaan ns. riskipotilaat joko hml/shg. Ajat lähetetään kotiin. Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään yli 15-vuotiailta 36,20 euroa. Ilmoita esteestä ajoissa! Terveyskasvatuksesta vastaa suuhygienisti Anita Tegelberg, puh. 040-4885377. Lukuvuoden aikana järjestetään hammashoidon terveyskasvatusopetusta jokaiselle luokkatasolle Koulukuraattori Koulukuraattori kuuluu koulun opiskeluhuollon henkilöstöön, jonka tehtävänä on oppilaiden hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen. Koulukuraattorin keskeisimpiä työmuotoja ovat keskustelut ja tapaamiset oppilaiden, vanhempien, opettajien ym. lasten ja nuorten elämään liittyvien henkilöiden kanssa sekä erilaiset oppitunnit, harjoitteet ja ryhmät. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä kaikenlaisissa kouluun, kotiin ja vapaa-aikaankin liittyvissä kysymyksissä – niin oppilaat kuin vanhemmatkin! Yhteyden saa parhaiten puhelimella tai koulun wilman kautta. Koulukuraattorin työhuone S23 löytyy Sirenin rakennuksen toisesta kerroksesta. Aki Mannila koulukuraattori, Lapinlahti p. 040 488 3183 [email protected] 22 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Koulupsykologi Koulupsykologi auttaa oppilaiden koulunkäyntiin, oppimiseen, kasvuun ja kehityksen liittyvissä asioissa. Palvelu on tarkoitettu kaikile 1.-9. luokan oppilaille. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi seuraavissa asioissa: - oppimisen vaikeudet - keskittymisen vaikeudet - koulumotivaation pulmat - jännittäminen, koulustressi - ongelmat kaverisuhteissa, yksinäisyys - itsetuntoon liittyvät asiat - kriisit tai elämänmuutokset Koulupsykologin työmuotoja ovat muun muassa oppilaiden tuen tarpeen arviointi, tarvittaessa psykologiset tutkimukset (esimerkiksi oppimisvaikeuksien arvioimiseksi), neuvottelut oppilaan, huoltajien ja opettajien kanssa, tukikeskustelut ja luokkatyöskentely. Koulupsykologi osallistuu tiiviisti oppilashuoltoryhmän toimintaan. Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, huoltaja, opettaja tai toinen oppilashuollon työntekijä. Oppilaan ohjautuessa koulupsykologille koulun henkilökunnan aloitteesta, on ohjaaja henkilö ensin yhteydessä huoltajiin ja pyytää heiltä suostumuksen ohjaukseen. Huoltajat ovat aina mukana lastansa koskevien tukitoimien suunnittelussa. Koulupsykologin työhuone on Matin ja Liisan koululla Sirenin rakennuksessa 2. kerroksessa (S23). Yhteydenotot puhelimitse tai Wilman kautta Katja Lampinen koulupsykologi p. 040 488 3182 PERHENEUVOLA Perheneuvola palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perhe-elämän ja parisuhteen vaikeuksissa. Työmenetelminä ovat tutkimus, ohjaus ja neuvonta sekä tuki- ja terapiakäynnit yksilöille, pareille ja perheille. Perheneuvolassa työskentelee psykologi, sosiaalityöntekijä ja konsultoiva lastenpsykiatri sekä perhe- ja mielenterveysneuvolan yhteinen esimies Vanhemmat voivat olla perheneuvolaan yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Vanhemman luvalla teemme yhteistyötä lapsen asioissa koulun/ päivähoidon, kouluterveydenhuollon/ neuvolan, sosiaalitoimen tai muiden lapsiperheiden kanssa työskentelevien kanssa. Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä: - jos haluat keskustella lapsesi kehitykseen, kasvatukseeen tai vanhemmuuteen liittyvistä asioista - jos olet huolissasi lapsen käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista (esim. keskittymisvaikeudet, pelot, pulmat kaverisuhteissa tai alakuloisuus) - jos tarvitset tukea parisuhteen ongelmissa tai perheen kriisitilanteissa - jos perheessänne harkitaan eroa tai perheesi tarvitsee tukea erosta selviämiseen Perhe- ja mielenterveysneuvola. Asematie 4 (Lapinlahden kunnantalon 2. krs). Soittoajat maanantaisin ja torstaisin klo 10-11. Sosiaalityöntekijä Tarja Roivainen p. 040 488 3346 [email protected] Esimies Piia Korhonen p. 040 488 3473 [email protected] 23 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 LÄÄKKEET JA KOULU Johtava lääkäri Aino Huovinen Sivistystoimenosastopäällikkö Antti Jokikokko 25.9.2009 Ohje koskee oppilaitten lääkeasioita kouluaikana. Osa oppilaista tarvitsee lääkkeitä sairauden hoitoon. Monien lääkkeitten otto on mahdollista ajoittaa oppilaan vapaa-ajalle niin, että lääkkeitten kouluun tuominen ei ole tarpeellista. Aina kun mahdollista, näin tulee toimia. Tavallisimpia kouluikäisten lääkehoitoa vaativia sairauksia ovat diabetes ja astma. Kaikista oppilaitten sairauksista koululla ei ole edes tietoa. Koulu ei pääsääntöisesti säilytä oppilaitten lääkkeitä. Mikäli oppilaalla kuitenkin on jokin välttämätön lääkitys, esim. kohtauslääkitys, voi oppilas itse säilyttää yhtä annosta vastaavaa määrän. Opettajan on hyvä tietää oppilaalla koulussa mukana olevista lääkkeistä. Säännöllinen oppilaan lääkehoito ei pääsääntöisesti ole koulun tehtävä. Esim. diabetesta sairastava lapsi saattaa kuitenkin tarvita avustusta verensokeriseurannassa ja insuliinin annostelussa. Tällöin lapselle nimetään koululla henkilö, joka vastaa hoidon seurannasta diabeteshoitajan ohjeitten mukaisesti. Lääkehoidon antaminen ei kuulu opettajan toimenkuvaan. Opettajalle voidaan tehtävä antaa vain hänen suostumuksellaan. Toisinaan lääkehoito on osa tarvittavaa ensiapua. Huoltajan velvollisuus on kertoa tällaisesta ensiavun tarpeesta opettajalle ja opettajalla on tarpeen vaatiessa velvollisuus antaa ensiapua omien taitojensa ja annettujen ohjeitten mukaisesti – myös lääkinnällistä ensiapua. KOULURUOKAILU Perusopetuslaki 31 § 2. momentti. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Matin ja Liisan koulun ruokailu tapahtuu Porinassa (Monitoimitalon ruokasali). Erityisruokavaliota tarvitsevat oppilaat ovat saaneet erityisruokavaliolomakkeen luokanohjaajalta ensimmäisenä koulupäivänä. Lomake on palautettava koulun ruokasaliin ravitsemistyönjohtaja Seija Jäntille mahdollisimman pian koulun alkamisen jälkeen. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on tehnyt Suomalaiset ravitsemussuositukset (2008), jotka ovat perustana ruokalistan suunnittelussa. Uuden koululain mukaan kouluissa tulee tarjota ohjattu, täysipainoinen ateria. Kouluateria kattaa 1/3 koululaisen päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Ruokatottumukset muovautuvat lapsuudessa. Kouluissa tarjottavan ruuan merkitys on suuri niin terveydellisistä kuin kasvatuksellisestakin näkökulmasta. Huomiota pitäisi yhä enemmän kiinnittää siihen, miten lapset ja nuoriso saataisiin syömään riittävästi kouluissa sekä arvioida syödyn energia- ja ravintoainesisältöjä suhteessa suosituksiin. Yllämainittuihin tavoitteisiin pääsemme yhteistyöllä. Kouluruokailu on osa oppilaan hyvinvointia. 24 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 Tavoitteena –ketään ei kiusata Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen kohdistuvaa toistuvaa ja tahallista vihamielistä käyttäytymistä. Kiusaamistilanteille on ominaista osapuolten epätasaväkisyys: kiusattu on kiusaajaan nähden puolustuskyvytön tai heikommassa asemassa. Fyysistä kiusaamista on lyöminen, töniminen, potkiminen, tuuppiminen, toisen tavaroiden ottaminen, piilottaminen, rikkominen. Verbaalista kiusaamista, mikä on edellistä yleisempää, on nimittely, pilkkaaminen, toiselle nauraminen, huutelu ja haukkuminen. Sosiaalista manipulointia on takanapäin puhuminen, yllyttäminen, ilkeiden juttujen, lappujen, valheiden levittäminen, väärän tiedon ja huhujen tai uhkauksien levittäminen tekstiviestein tai netin kautta. Yksi kiusaamisen muoto on toisen oppilaan jättäminen yhteisön ulkopuolelle. Kiusaamista valitettavasti on, mutta siihen puututaan Lähtökohta kiusaamisen vähentämiseksi on tunnistaa ja tunnustaa kiusaamisongelma. Matin ja Liisan koulu on KiVa -koulu ja käyttää kyseistä toimintamallia koulukiusaamisen vähentämiseksi, kiusaamistapausten ennaltaehkäisemiseen ja kiusaamisen kielteisten vaikutusten minimointiin ( www.kivakoulu.fi. ). Alakoulun oppilaat osallistuvat nk. KiVa-oppitunneille ensimmäisellä luokalla ja uudelleen neljännellä luokalla. Yläkoulussa toteutetaan 7.-luok-kalaisille suunnattuja KiVa-teemoja. Oppitunnit ja teemat sisältävät mm. keskusteluja, ryhmätöitä, lyhytfilmejä kiusaamisesta ja rooliharjoituksia. Koulussamme toimii kaksi KiVa-tiimiä. Alakoulun puolella KiVa-tiimiin kuuluvat:, Jaana Aulaskari, Susanna Katainen, Riitta Rossi ja Ulla Penninkilampi. Yläkoulun puolella KiVa-tiimiin kuuluvat: Henna Luomi, Sanna Nissinen, Jaana Miettinen ja Kirsi Surma-aho. KiVa-tiimit selvittävät kiusaamistapaukset yhteistyössä luokanopettajan/-ohjaajan kanssa. Toistuvista kiusaamisista ohjataan kuraattorille tai koulupsykologille. Koulun henkilökunta ei hyväksy kiusaamista, siihen puututaan välittömästi, myös epäilyttäviin tilanteisiin. Kokemuksemme mukaan ratkaisevaa ja tehokkainta on kun kiusaajan ja kiusatun kaverit puuttuvat tilanteeseen heti kun kiusaamista on havaittavissa. Tärkeää on oppilaan ymmärtää oman toiminnan myötävaikuttaminen kiusaamisongelmien syntyyn ja jatkumiseen. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, missä kiusaaja harvoin toimii yksin, vaan hänellä on omat apulaiset ja kannustajat. Useimmat oppilaista ovat kiusaamisen hiljaisia hyväksyjiä; eivät ole huomaavinaan mitä tapahtuu tai vetäytyvät tilanteesta. Kaikki eivät ole vastuussa kiusaamisesta mutta kaikki ovat vastuussa sen lopettamisesta. Keskustele lapsesi kanssa kiusaamisesta, vaikka hän ei olisi kiusattu eikä kiusaisi muita. On tärkeä miettiä yhdessä lapsen kanssa, miten kannattaa toimia jos havaitsee kiusaamista koulussa! Jos epäilet sinun lastasi kiusattavan tai sinulla on syytä uskoa hänen kiusaavan toisia, ota rohkeasti yhteyttä kouluun jotta asiaan voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. 25 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 LIIKENNETURVALLISUUS Heijastin Tieliikennelain muutoksella, joka astui voimaan 1.1.2003 säädetään jalankulkijalle heijastimen käytöstä. Pyydämme koteja huolehtimaan siitä, että oppilaalla on aina pimeän aikana liikkuessaan heijastin käytössä. (TieliikL 42§: Jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta.) Polkupyöräilijän suojakypärä Edellisessä kohdassa mainittu tieliikennelaki säätää myös pyöräilijän kypärän käytöstä. Lisäksi kypärän käyttö on halpa henkivakuutus pyöräilijälle, joten koulu voimakkaasti suosittelee pyöräileviä oppilaita käyttämään kypärää aina pyörällä liikkuessaan. (TieliikL 90§: Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää.) Mopoilijan suojakypärä Mopolla liikkuvan on käytettävä aina ajon aikana suojakypärää. (TieliikL 89§: Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä malliltaan hyväksyttyä suojakypärää, jollei hänen sairautensa tai vammansa taikka muu erityinen syy sitä estä, ajettaessa: ... 4) mopolla). Liikenneturvallisuus tuotaessa oppilaita omalla autolla kouluun Niitä huoltajia, jotka tuovat oppilaita aamuisin kouluun tai hakevat oppilaita koulusta pyydetään huomioimaan, että liikenneympyrässä pysähtyminen on kielletty ja samalla erittäin vaarallista. Liikenneympyrässä pysähtyvät autot aiheuttavat päivittäin useita vaaratilanteita. Ainoa oikea paikka oppilaiden jättämiseen kyydistä tai ottamiseen kyytiin on Monarintien paikoitusalue. Lisäksi liikenne Monarin ja hiekkakentän välillä on kouluaikaan kielletty. KOULUKYYDIT JA ÄLYKORTIT Jos oppilas kuuluu koulukuljetuksen piiriin, niin koulutuksen järjestäjä (Lapinlahden kunta) järjestää oppilaille kyydityksen. Ne kyyditysoppilaat, jotka käyttävät yleisiä kulkuneuvoja, saavat ns. älykortin. Älykortti ladataan lukuvuodeksi kerrallaan ja siinä on lukuvuoden jokaiseksi päiväksi koulumatkat. Oppilaan tulee säilyttää korttia huolellisesti suojakotelossaan. Korttia saa käyttää ainoastaan koulumatkoihin. Jos kortti rikkoontuu tai häviää, on aina maksettava 12,50 euron suuruinen pantti, kun kortti vaihdetaan uuteen. Tämä pantti palautetaan, jos Matkahuolto ilmoittaa kortissa olleen teknisen vian. Jos kortti rikkoontuu huolimattoman käsittelyn vuoksi, panttia ei palauteta. Samoin, jos kortti häviää, panttia ei palauteta. Kortteja tarkastetaan muutaman kerran lukuvuodessa. Jos korttia on vahingoitettu, peritään siitä kortin panttimaksu 12,50 euroa. Älykortti on tarkoitettu kestämään useampia vuosia. Kaikille kyyditysoppilaille ei voida taata koulun alkamista / loppumista siten, ettei heille jää odotusaikaa. Perusopetuslaissa määrätään kuinka kauan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään. Oppilaalla on mahdollisuus halutessaan tehdä koulutehtäviä koulun tiloissa odotusaikana. Niiden kuljetusoppilaiden, jotka käyttävät muita kuin yleisiä linjavuoroja, on käytettävä koulun päätyttyä lähinnä lähtevää kuljetusta. Tämä siksi, että ostovuorojen liikennöitsijöille ilmoitetaan kulkevat oppilaat jaksoittain ja he varaavat autot koulun ilmoittaman tarpeen mukaan. Kavereiden luokse voi mennä vain, jos autoissa on tilaa ja maksaa itse kyytinsä. Kyyti on tällöin sovittava ennakkoon ko. vuoron kuljettajan kanssa. VANHEMPAINILLAT Vanhempainiltoja järjestetään jokaiselle luokkatasolle. Ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin. Lisäksi luokanopettajat/ohjaajat voivat järjestää luokkakohtaisia vanhempainiltoja. 26 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 KOTIINTULOAJAT Lapinlahdella on ollut jo usean vuoden ajan käytössä kotiintuloaikasuositukset. Yhtenäisellä kotiintuloajalla halutaan tukea vanhempia kasvatustehtävässään. Päätösvalta ja vastuu kotiintuloajoista on kuitenkin aina huoltajilla. Suositusten tavoitteena on turvata riittävä unenmäärä lapsille ja nuorille sekä mahdollistaa yhteistä aikaa iltasella perheen kanssa. Kun kotiintuloajat ovat yhteneväiset kaikissa perheissä, vältytään paremmin konflikti-tilanteilta alaikäisen ja vanhempien välillä. Lapinlahdella on kotiintuloaikasuositus: Sunnuntaista torstaihin klo 21.00 alle 18-vuotiaat. Perjantaista lauantaihin klo 24.00 alle 18-vuotiaat ja klo 22.00 alle 16-vuotiaat. TEKNINEN TYÖ VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 475/2006 VAATIMA ILMOITUS HUOLTAJALLE VAARALLISEN TYÖN TEKEMISESTÄ KOULUSSA. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan koulussa alle 16-vuotiaat oppilaat ovat voineet tehdä lain mukaan vaarallisiksi luokiteltuja töitä tai käyttää samassa laissa vaaralliseksi luokiteltuja koneita, laitteita tai kemikaaleja. Vaarallisiksi koneiksi on luokiteltu esim. seuraavat: laserlaite, sirkkeli, pyörösaha, vannesaha, höyläkone, moottorisaha, jyrsinkone, levyleikkuri ja muu vastaava konevoimalla toimiva leikkuri, pylväs- ja penkkiporakone, kulmahiomakone, metallisorvi, kaasuhitsaus- ja kaasuleikkauslaite, paineilmanaulain. Kemiallinen vaara on silloin kun altistutaan haitallisessa määrin aineelle tai valmisteelle, joka luokitellaan vaaralliseksi kemikaalilain (744/1989) luettelon mukaisesti tai nk. syöpävaarallinen aine (asetus 716/2000) esim. lyijy ja sen yhdisteet sikäli kun ne imeytyvät elimistöön, asbesti ja myös ympäristön tupakansavu. Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta valtioneuvosto on antanut 15.6.2006 asetuksen 475/2006, jolla tarkennetaan aiemmin voimassa olleita säännöksiä. Perusopetuksen oppilaat voivat edelleenkin seitsemännestä luokasta lähtien tehdä vaaralliseksi luokiteltua työtä opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa jos se opetussuunnitelman toteuttamiseksi on perusteltua. Asetuksen mukaan huoltajalle on etukäteen ilmoitettava vaarallisen työn tekemisestä. Koska emme voi joka kerta erikseen ilmoittaa huoltajalle millä tunnilla oppilas mahdollisesti käyttää vaaralliseksi luokiteltua laitetta, toimitamme huoltajalle tämän yleisilmoituksen siitä, että oppilas joutuu teknisen työn opetussuunnitelman mukaisesti käyttämään joitakin vaarallisiksi luokiteltuja koneita. MATIN JA LIISAN KOULUSSA OPETUSTA JÄRJESTETTÄESSÄ OTETAAN HUOMIOON ASETUKSEN VAATIMUKSET, KÄYTETÄÄN ASIANMUKAISIA TURVALAITTEITA JA HENKILÖKOHTAISIA SUOJAIMIA. Käytännössä tekninen työ ei ole muuttunut yhtään vaarallisemmaksi kuin ennenkään. Ainoa muutos aikaisempaan on se, että joudumme lähettämään tämän ennakkoilmoituksen koneiden käytöstä. 27 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 KOULUN VASTUU OPPILAIDEN TAVAROISTA Koulutuksen järjestäjä on vakuuttanut kaikki oppilaat tapaturmien varalle. Vakuutus ei kata irtainta omaisuutta. Koulu ei siis vastaa kadonneista tavaroista. Ilkivaltatapauksissa tulee tehdä ilmoitus poliisille. Koulu auttaa mahdollisuuksien mukaan selvittämään ilkivaltatapauksia, mutta koulu ei korvaa ilkivallan aiheuttamia vahinkoja. SÄILYTYSLOKEROT Oppilas voi halutessaan lunastaa käyttöönsä lukollisen säilytyslokeron (joko Monarilta tai Sirenin ala-aulasta). Avaimen pantti on 10 euroa. Pantti palautetaan, kun oppilas palauttaa lokeronsa avaimen. Avaimen saa koulun kansliasta panttia vastaan. POISSAOLOT Perusopetuslaki 35 § Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilas voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen. Kaikista ennakolta tiedettävistä poissaoloista opettajat edellyttävät huoltajilta henkilökohtaista yhteydenottoa joko puhelimitse tai kirjeitse. Kaikista poissaoloista huoltajan on tehtävä poissaoloselvitys luokan opettajalle / ohjaajalle. Pätevästä syystä vapautusta voivat myöntää: - opettajalla on oikeus antaa vapautus omalta oppitunniltaan. - luokanopettaja / luokanohjaaja voi myöntää lomaa enintään viiden päivän poissaoloon. - yli viiden koulupäivän poissaoloihin lupahakemus tulee toimittaa rehtorille Lomahakemuskaavakkeita saa luokanopettajalta / luokanohjaajalta, opolta tai kansliasta. TIETOJA LIIKUNTATUNNEISTA Pukeutuminen Varaa asiallinen liikuntavarustus jokaiselle liikuntatunnille sekä pyyhe peseytymistä varten. Saleissa ei saa liikkua ulkojalkineissa. Sisäliikunnassa käytetään sisäpelikenkiä, jumppatossuja tai ollaan avojaloin. Liikuntatunnit Pukuhuoneisiin tullaan välituntialueelta välittömästi kellojen soitua oppitunnille. Liikunnanopettajaa odotetaan pukuhuoneessa. Pukuhuoneisiin ei kannata jättää mitään arvotavaraa, koska pukutiloja ei voida valvoa. Liikuntatunneilta poissaolo Jos oppilas ei tapaturman tai sairauden vuoksi pysty osallistumaan liikuntatunneille, hänen ohjelmansa katsotaan tapauskohtaisesti. Jos oppilas kieltäytyy kulttuuriseen ja vakaumukselliseen syyhyn vedoten esim. tanssiopetuksesta, niin Matin ja Liisan koulussa on heille järjestetty muuta opetusta vastaavana aikana. Tämä edellyttää huoltajan kirjallista ilmoitusta ja lisäksi on huomattava, että se vaikuttaa liikunnan arvosanaan, koska tällöin yksi liikunnan opetussuunnitelmassa oleva osio jää suorittamatta. 28 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUTTAMINEN (TET) Työelämään tutustuttamisjaksojen tarkoitus on parantaa oppilaiden työelämän tuntemusta, antaa kuva työnteon arvosta ja merkityksestä, perehdyttää yritystoimintaan, tutustuttaa lähemmin joihinkin elinkeinoihin ja ammatteihin, tehtävien luonteeseen, työolosuhteisiin, työehtoihin ja työsuojeluun. Työhön tutustumisesta oppilaalle ei makseta palkkaa. Oppilaat eivät ole työsuhteessa siihen työnantajaan, jonka työpaikkaan he tutustuvat, vaan he pysyvät koko ajan koulun oppilaina. Ensisijainen vastuu on kunnan. Oppilaat on vakuutettu TET-jaksoilla, kuten muidenkin koulun järjestämien, normaalien oppituntien ulkopuolella tapahtuvien toimintojen aikana. Lv. 2014 – 2015 TET-toimintaa järjestetään seuraavasti: 6. lk: 1 työpäivä maalis/huhtikuu 2015 7. lk: 2 työpäivää, ns. koulun sisäinen TET, (1 työpäivä keittiöllä ja 1 työpäivä siivoojien/laitosmiehen mukana, kukin vuorollaan pitkin lukuvuotta), 1 työpäivä varattu teemapäiväksi. 8. lk: 2 työpäivää TET:iä joko omavalintaiseen työpaikkaan tai sosiaali- ja terveysalan työhön tutustuen. Tet- ajankohdat: 8a 2.10 - 4.11., 8b 5.11.- 4.12., 8c 8.12.- 22.1., 8d 23.1.- 20.2. ja 8e 24.2.- 30.3. välisellä ajalla (2 oppilasta kerrallaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti) 1 työpäivä varattu joko lukio tai ammatilliseen koulutukseen tutustumiseen 1 työpäivä varattu teemapäiväksi 9. lk: I TET 11.8.-15.8.2014 II TET 2.2. – 6.2.2015 yksi työpäivä on varattu teemapäiväksi 7.-9. luokilla on Yrittäjyyskasvatus - yhteistyöprojekti Lapinlahden Yrittäjät Ryn ja Lapinlahden 4H-yhdistyksen kanssa. Ohjelma seuraavalla sivulla Kummioppilastoiminta Teknisessä työssä annetaan ahkerille ja alasta kiinnostuneille oppilaille mahdollisuus työskennellä yhden jakson ajan teknisen työn tunneilla (3 h/vko) lapinlahtelaisessa yrityksessä ns. kummioppilaana. Oppilastyöpari tekee yrityksen tarjoamia tekniselle alalle kuuluvia töitä yrityksen henkilökunnan avustamana. Lv. 2014-15 yrityksistä on mukana Lapinlahden Koneistus Oy, Mellano Oy ja Nelko Oy. 29 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 YRITTÄJYYSKASVATUS -YHTEISTYÖ V. 2014 – 17 Matin ja Liisan koulu, Lapinlahden yrittäjät, Lapinlahden 4H – yhdistys 7lk Syksy 2014 Osallistuvat Pe 5.9.2014: Valtakunnallinen yrittäjäpäivä; Monarin kentällä esitellään paikkakunnan yrityksiä (myös maa- ja metsätalousyrittäjiä). Kevät 2015 Tutustuminen työelämään ja yrittäjyyteen. Päivä yritysvierailulla omalla paikkakunnalla huhtikuussa. Syksy 2015 Valtakunnalliseen yrittäjä päivään osallistutaan Kevät 2016 Ajokortti työelämään koulutus ( kun ovat 8lk:lla). Kesä 2016 TET –harjoittelupaikkojen hankinnassa apuna Lapinlahden yrittäjät ja 4H – yhdistys. Syksy 2016 Valtakunnallinen yrittäjäpäivä ma 5.9.2016, Tutustumiskäyntejä Ylä-Savon yrityksiin. Kevät 2017 Palautekysely yrittäjäkasvatusyhteistyöstä. Stipendit kevätjuhlassa luovuttaa 4h ja Yrittäjäyhdistys 8 lk Syksy 2014 5.9.2014 osallistuvat Valtakunnalliseen yrittäjäpäivään Monarin kentällä. Kevät 2015 4H – Ajokortti työelämään -koulutus järjestetään kaikille 8lk:ille. Kesä 2015 TET – harjoittelupaikkojen hankinnassa apuna Lapinlahden yrittäjät ja 4H – yhdistys. Syksy 2015 Tutustumiskäyntejä Ylä-Savon yrityksiin. Kevät 2016: Palautekysely yrittäjäkasvatus yhteistyöstä, Luokkien vanhempainillassa 4H ja yrittäjäyhdistyksen edustajat vieraana kertomassa 3 vuotisen projektin kuulumiset. Stipendit kevätjuhlassa luovuttaa 4h ja Yrittäjäyhdistys. 9lk Syksy 2014 - Pe 5.9.2014: Valtakunnallinen yrittäjäpäivä. 9 lk:ta osallistuu tapahtuman järjestelyihin Lapinlahden yrittäjien ja 4H – yhdistyksen kanssa. Tutustumiskäyntejä Ylä-Savon yrityksiin. Kevät 2015: Palautekysely 9 luokkalisille yrittäjäkasvatusyhteistyöstä, Luokkien vanhempainillassa 4H ja yrittäjäyhdistyksen edustajat vieraana kertomassa 3 vuotisen projektin kuulumiset. Stipendit kevätjuhlassa luovuttaa 4h ja Yrittäjäyhdistys Stipendin jakoperusteet: Osaa ottaa toiset huomioon (opiskelukaverit, opettajat ym. kanssakulkijat), hyvät käytöstavat, osoittaa kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan, reipas ja yritteliäs, mallikas/hyvät käytöstavat omaava yrittäjäalku. 30 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 TUKIOPPILAAT Tukioppilaat ovat 9. luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Matin ja Liisan koulun tukioppilastoiminta on Mannerheimin Lastensuojeluliiton alaista toimintaa ja yhteistyö MLL.n Lapinlahden paikallisyhdistyksen kanssa on tiivistä. Tukioppilastoiminnassa on mukana myös Lapinlahden kunnan nuorisotoimi. Keskeisimpiä tukioppilaiden toimintoja ovat uusien oppilasryhmien kummeina toimiminen ja ryhmäytymisen tukeminen oppitunteja pitämällä ja toiminnallisia tutustumisleikkejä järjestämällä, koulun ja nuorten palveluista sekä harrastuksista tiedottaminen ja luotettavana keskustelukumppanina toimiminen. Tarvittaessa tukioppilas ohjaa muiden palveluiden piiriin ja voi tiedottaa oppilashuoltoryhmälle vakavista ongelmista, kuten koulukiusaamistapauksista. Lisäksi tukioppilaat järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia sekä pitävät aamunavauksia. Koulujen alkaessa tukioppilaat ovat mukana järjestämässä 7. luokkalaisten ryhmäyttämispäivää. Uudet tukioppilaat valitaan 8.luokkalaisten joukosta maaliskuussa. Kevään aikana heille järjestetään koulutusta 1-2 kertaa viikonloppuleireillä ja koulutusta jatketaan 9. luokan syksyn aikana. Tukioppilaiden peruskoulutus kestää 16 tuntia ja koulutuksesta vastaa MLL.n tukioppilasohjaajien peruskoulutuksen suorittanut henkilö. Tukioppilaat saavat todistuksen tukioppilaana toimimisestaan ja koulutuksen suorittamisesta. MATIN JA LIISAN KOULUN TUKIOPPILAAT LUKUVUONNA 2014-2015 9A: Koponen Enni 9C: Borisova Darja, Hietala Weera, Karttunen Euniika, Niskanen Meri, Pulkkinen Jesse, Rahkola Emmi, Rahkola Jeremias, Savolainen Mirka, Sonninen Kirsi 9D: Heide Ville, Joni Lilja 9E: Keinänen Ada, Ollikainen Joona, Tukiainen Noora Kummitukarit 7A: Darja Borisova 9C, Weera Hietala 9C ja Joona Ollikainen 9E 7B: Ville Heide 9D, Meri Niskanen 9C ja Emmi Rahkola 9C 7C: Enni Koponen 9A, Jeremias Rahkola 9C ja Kirsi Sonninen 9C 7D: Euniika Karttunen 9C, Ada Keinänen 9E ja Jesse Pulkkinen 9C 7E: Joni Lilja 9D, Mirka Savolainen 9C ja Noora Tukiainen 9E Tukioppilaiden ohjaajana toimii Niina Korteslahti. OPPILASKUNTA Matin ja Liisan koulussa toimii oppilaskunta, jonka muodostavat Matin ja Liisan koulun oppilaat. Alakoululla ja yläkoululla on omat oppilaskuntansa. Oppilaskunaa edustaa vuosittain valittava oppilaskunnan hallitus. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan ja edistää koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria. Yläkoulun oppilaskunta on mukana myös Lapinlahden kunnan Nuorisofoorumin toiminnassa. Alakoulun oppilaskunnan ohjaajina toimivat Arja Savolainen ja Elina Korhonen. Yläkoulun oppilaskunnan ohjaajana toimii Sanna Nissinen. 31 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 MATIN JA LIISAN KOULUSSA NOUDATETTAVAT SÄÄNNÖT JA KÄYTÄNTEET 1. Oppivelvollisuus Perusopetuslaki 26§ Oppivelvollisen on osallistuttava tämä lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. ... Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Jos oppivelvollinen ei osallistu tämän lain mukaisesti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä. Perusopetuslaki 45§ Jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon Kuten edelläolevista lainkohdista ilmenee, on oppilaan käytävä säännöllisesti koulua ja huoltaja on vastuussa oppivelvollisen koulunkäynnistä. Oppivelvollisuus kestää kunnes peruskoulun oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. 2. Yleistä Matin ja Liisan koulussa noudatetaan Suomen tasavallan lakeja ja asetuksia sekä YK:n yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta. Näiden lisäksi noudatetaan viranomaisten antamia määräyksiä sekä koulun järjestyssääntöjä. Matin ja Liisan koulussa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä muita päättävien viranomaisten antamia määräyksiä. Matin ja Liisan koulun järjestyssäännöt 1. Käyttäydy ystävällisesti ja kohteliaasti kaikkia kouluympäristössä työskentelviä kohtaan 2. Huolehdi työympäristösi siisteydestä 3. Saavu oppitunneille ja koulun muihin tapahtumiin ajoissa. Huolehdi omalta osaltasi työrauhan säilymisestä oppitunneilla. 4. Käytä välitunti hyödyksesi henkilökohtaiseen virkistäytymiseen. Käyttäydy ruokalassa hyvien tapojen mukaisesti. 5. Koulualue on savuton ja päihteetön. Lisäohjeita voidaan antaa rehtorin ja opettajakunnan päätöksillä. Yhteiset käytännöt: 1. Koulualueelta ei saa ilman lupaa poistua koulupäivän aikana 2. Välitunnit ollaan ulkona. 3. Koulun sisätiloissa liikutaan turvallisesti - kävellen 4. Huolehdi koulun omaisuudesta kuin omastasi. Tahallaan aiheutettu vahinko tulee korvata. 5. Odota koulukyytiä sovitulla alueella ja nouse kyytiin rauhallisesti. Käyttäydy koulumatkoilla asiallisesti. 32 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 6. Jätä takit ja lakit naulakkoon. 7. Kännyköiden on oltava tuntien aikana suljettuina. 8. En tuo tarpeettomasti rahaa kouluun. 9. WC:ssä käynnit hoidetaan pääsääntöisesti välituntien aikana 10. Juomapullojen tai -tölkkien tuominen kouluun on kielletty. 11. Koulupäivän aikana koulualueella liikutaan vain jalkaisin. Vuosiluokkien 1-6 erityissopimukset 1. Leikeissäni ja toimissani otan huomioon toiset muistaen turvallisuuden. Välituntitelineillä noudatan sovittuja sääntöjä. 2. Ruokailu ennalta sovituilla paikoilla 3. Opettaja ruokailee omien oppilaidensa kanssa ja valvoo, että jokainen ainakin maistaa ruokaansa. 4. Liikuntatunneille mennään opettajan ohjeiden mukaan. 5. Luokissa on järjestäjät, jotka huolehtivat ja vastaavat luokan järjestyksestä ja muista opettajan antamista tehtävistä Vuosiluokkien 7-9 sopimukset (soveltuvin osin myös 1-6 luokille) 4. Tuntikäyttäytyminen Tunneilla on käyttäydyttävä asiallisesti ja työskenneltävä opettajan ohjeiden mukaan. Tunnille mentäessä takit ja lakit jätetään käytävän naulakkoon. Koulu ei vastaa takkien taskuihin jätetyistä rahoista ja arvoesineistä, vaan ne ovat oppilaan omalla vastuulla. Liikuntatunneilla arvotavarat voi viedä salin puolelle. Kännyköiden aukipito tunneilla on kielletty. Juomapullojen ja -tölkkien tuominen kouluun on kielletty. 5. Koekäyttäytyminen Koetilanteessa oppilaalla saa olla esillä vain kynä, kumi, viivoitin ja laskin tarvittaessa sekä lisäksi mahdollisesti muita opettajan lupaamia apuvälineitä. Kokeesta saa lähteä pois vasta tunnin lopussa ja muutenkin noudatetaan opettajan antamia tarkempia ohjeita. Lunttaaminen, häiriköinti, yms. aiheuttaa kokeesta poistamisen ja sen hylkäämisen. Uusintakokeeseen saa osallistua vain opettajan luvalla (esim. sairauden takia poissaolo varsinaisesta kokeesta). 6. Rikkomukset ja rangaistukset Perusopetuslaki 36§ Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka 33 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Perusopetusasetus 18§ Perusopetuslain 36 §:n 1 momentissa tarkoitetusta jälki-istunnosta, pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, ja pykälän 4 momentissa tarkoitetusta tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja. Mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja. Mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä päättää rehtori. Opettajakunta on yhteisesti sopinut seuraavista käytännöistä rikkomusten suhteen. a) Koulupinnaus Jos oppilas pinnaa koulusta, on rangaistuksena aina jälki-istunto. Lisäksi oppilas velvoitetaan korvaamaan pinnatut tunnit koulun jälkeen. Toistuvasti pinnannut oppilas joutuu tehostettuun poissaolotarkkailuun. b) Tupakointi Ns. tupakkalaki kieltää tupakoinnin sellaisilla alueilla mihin oppilailla on pääsy. Näin ollen koulun alueella on tupakointi kielletty kaikkina aikoina. Samoin koulun järjestyssäännöt kieltävät tupakoinnin. Matin ja Liisan koulun käytäntönä on se, että tupakoimasta tavatulle oppilaalle määrätään jälki-istunto ja samalla annetaan kirjallinen huomautus. Toistuvasta tupakoinnista lähetetään kirjallinen ilmoitus sekä poliisille että kotiin. c) Koulualueelta poistuminen Koulu on vastuuvelvollinen oppilaista koulupäivän aikana ja näin ollen oppilaita on valvottava koko koulupäivän ajan. Tästä syystä oppilaille ei voida antaa yleistä lupaa poistua koulun alueelta koulupäivän aikana. Jos oppilaalla on pakottava tarve poistua koulun alueelta koulupäivän aikana, tulee hänellä olla huoltajan allekirjoittama pyyntö poistua koulun alueelta. Pyyntö on esitettävä välituntia edeltävää tuntia pitävälle opettajalle, joka merkitsee pyyntöön oman kuittauksensa. HUOLTAJA OTTAA VASTUUN OPPILAASTA POISTUMISEN AJAKSI. Jos oppilas poistuu luvatta koulun alueelta koulupäivän aikana, on seurauksena kasvatuskeskustelu tai jälkiistunto. d) Oppilaan käyttäytyminen Peruskoululaki 35§ Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan tulee tehdä omat tehtävänsä tunnollisesti ja samalla antaa toisille työrauha. Jos oppilas ei käyttäydy asiallisesti, puuttuvat opettajat välittömästi häiriöihin ja ojentavat oppilasta. Erityisesti puututaan sopimattomaan kielenkäyttöön, tuntihäriköintiin ja uhmakkaaseen käyttäytymiseen. Jos niitä tapahtuu toistuvasti, on seurauksena kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto. e) Lunttaaminen Jos oppilas lunttaa kokeissa, koe hylätään ja arvosanaksi tulee kokeesta 4. Tällöin oppilaalla ei ole oikeutta osallistua rästikokeeseen. 34 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 f) Koulukiusaaminen Jos havaitaan koulukiusaamista, siihen puututaan välittömästi. Tapaus selvitetään ja jatkotoimet hoidetaan Lapinlahden kunnassa voimassa olevan mallin mukaisesti. 7. Kasvatuskeskustelu Persuopetuslaki 35a§ Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi Matin ja Liisan koulussa kasvatuskeskusteluun määrää opettaja ja kasvatuskeskustelujen toimeenpanosta huolehtivat pääsääntöisesti siihen nimetyt opettajat. 8. Jälki-istuntojen täytäntöönpano. Perusopetuslain 36§:n ja perusopetusasetuksen 17§:n mukaan oppilas on velvollinen saapumaan hänelle määrättyyn jälki-istuntoon. Jälki-istunnot toimeenpannaan luokassa S22 tiistaisin kello 14 ja 15 alkaen. Jälki-istunnoissa tunti on 60 minuuttia. 9. Rästikokeet Oppilaalla, joka sairauden takia on poissa varsinaisesta kokeesta, on oikeus osallistua rästikokeeseen. Rästikokeessa ei saa yrittää numeron korotusta. Pukeutuminen Matin ja Liisan koulussa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan työpaikalla on pukeuduttava asiallisesti. Lisäksi on otettava huomioon, että kaikki oppilaamme ovat alaikäisiä. Asialliseen pukeutumiseen ei kuulu esim. t-paidoissa toisia loukkaavat kuvat tai viestit, alatyylin ilmaisut (millään kielellä), päihteisiin liittyvät kuvat tai tekstit jne. Kännykät ja mp3-soittimet (yms.) Kännykän aukipito tai käyttö ilman opettajan lupaa tunneilla on kielletty. Kännykän tulee olla repussa suljettuna tuntien aikana. Mp3-soittimien (yms.) käyttö tuntien aikana on ehdottomasti kielletty. Soittimien pitää olla repussa, esim. kuulokkeet eivät saa roikkua kaulassa. 35 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 VALINNAISAINEET 6. luokan valinnaisaine 6. luokalla oppilas voi valita yhden vuosiviikkotunnin (1 vvh) laajuisen valinnaisaineen. Kuluvana lukuvuonna valinnaisaineina ovat kuvataide ja liikunta. Lukuvuoden 2015-16 vuoden valinta suoritetaan huhtikuussa 2015. 8.-9. luokkien valinnaisaineet Tiedot valinnaisaineista löytyvät myös koulun kotisivuilta www..lapinlahti.fi/koulut/matinjaliisankoulu/ ILMAISUTAITO (ITV) Ilmaisutaidon opetuksessa painottuvat elämyksellisyys ja oppilaan oivallukset sekä toiminta turvallisessa ja sallivassa ilmapiirissä. Käytännön harjoitusten avulla pyritään vapautumaan ilmaisuestoista, luomaan avoin asenne sekä saamaan perustietoja luovan toiminnan, puhe- ja näyttämöilmaisun keinoista ja draaman ilmenemismuodoista. SAKSA (SAV) 8. ja 9. luokkien kurssit antavat sinulle valmiuden selviytyä tavanomaisista arkipäivän tilanteista esim. ruokailu, matkailu, kauppa, jne. Keskeistä suullinen harjoittelu, puheen ja tekstin ymmärtäminen, kirjoitelmien kirjoittelu sekä saksankieliseen kulttuuriin tutustuminen. Samalla saat hyvän jatko-opiskelukelpoisuuden lukiossa. RANSKA (RAV) Kielen alkeet. Ranskan erityispiirteet, tervehtiminen, preesens, prepositio, lukusanat, päivämäärät, kellonajat, jne. Keskeistä suullinen harjoittelu, puheenymmärtäminen ja ranskankieliseen kulttuuriin tutustuminen. Alkeista jokapäiväiseen kielenkäyttöön, puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kirjoittamista. Verbien adjektiivien taivutusta, lähifutuuri, adverbit ja passe‘compose‘ = (perfekti). MAASEUTU TUTUKSI (MSV) Kurssi tarjoaa elämyksiä ihmisen hoitamasta luonnosta. 1. kurssilla perehdytään puutarha- ja peltoviljelyyn sekä lemmikki- ja kotieläimiin. 2. kurssilla aiheena ovat metsät (puut ja monikäyttö) sekä sivuelinkeinot ja pihasuunnittelu. Työtapoina esim. vierailut ja retket. MUSIIKKI (MUV) Monipuolisesti kaikkia musiikin työpajoja: soittoa, laulua, kuuntelua, ryhmätöitä, jne. Laaja-alaisesti kaikkia musiikin lajeja: pop, rock, jazz, klassinen, viihde, näyttämömusiikki, etno, jne. KUVAAMATAITO (KUV) Syvennetään kuvantekemisen tietoja ja taitoja monipuolisten harjoitustöiden avulla. Keskeisiä aiheita ovat eurooppalaisen kuvataiteen ilmiöt, valokuvaus ja tekninen piirustus (rakennuspiirustus). Yhteisten tehtävien lisäksi oppilailla on mahdollisuus toteuttaa omia kuvataiteellisia projektejaan. 36 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 KOTITALOUS (KOV) Kotisäilöntää. Ruokavalioiden soveltamista käytäntöön. Teematapahtumat. Elintarviketiedon syventäminen ateriasuunnitteluineen. Kansallinen ruokakulttuuri. Vuodenaikajuhlat. Siivous- ja vaatehuoltoon liittyvää erikoishoitoa. Arki- ja juhla-aterioita. Rahan käyttö nuoren kannalta. Kansainvälinen ruokakulttuuri. Opetuskotityöskentelyä. TEKNINEN TYÖ (TNV) Kokonaistyösuunnitelma molemmille luokille laaditaan yhdessä oppilaiden kanssa. Tehtävät työt ovat oppilaiden valitsemia ja suunnittelemia. Työt ovat pääosin koneilla tehtäviä puu- ja metallipohjaisia töitä. TEKSTIILITYÖ (TSV) ”Levitellään rätei ja lumpui” -tekstiilityön koko kirjo oppilaan oman valinnan mukaan. LIIKUNTA (LIV) Liikuntataitojen ja -tietojen parantaminen, taktisen ajattelun syventäminen ja toimitsijatehtäviin harjaantuminen. Lajit valitaan kaikille yhteisten kurssien lajeista. Uusia lajeja voidaan opetella mahdollisuuksien mukaan. TIETOTEKNIIKKA (ATV) Oppilaat oppivat hallitsemaan tietokonelaitteita ja tavallisimpia työvälineohjelmia (tekstinkäsittely, piirros, taulukkolaskenta) sekä ohjelmoimaan ja käyttämään internettiä. YRITYSELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (YEV) Tutustutaan yritystoimintaan, yritystoiminnan perusteisiin, yritysmuotoihin ja yrityksen perustamiseen käytännönläheisesti yhteistyössä paikallisten yritysten ja alan yhdistysten / järjestöjen kanssa. Harjoitusyritys- ja projektitöiden avulla syvennetään alan perustietoutta. Yritysvierailuja. 37 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 38 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 RUOKALAN SÄÄNNÖT * PESEN KÄDET ENNEN RUOKAILUA * EN ETUILE RUOKAJONOSSA * KÄYTTÄYDYN ASIALLISESTI JA SYÖN SIISTISTI * ERIKOISRUOKAVALIOT ON TARKOITETTU VAIN ERIKOISRUOKAVALIOTA NOUDATTAVILLE * OTAN RUOKAA LAUTASMALLIN MUKAAN SEN VERRAN KUIN VARMASTI JAKSAN SYÖDÄ. HAEN TARVITTAESSA LISÄÄ. * EN RIKO ENKÄ VÄÄNTELE RUOKAILUVÄLINEITÄ TAHALLANI * RUOKAILUN JÄLKEEN SIIVOAN JÄLKENI. SIIVOUSVÄLINEET LÖYTYVÄT ASTIOIDEN PALAUTUSLINJAS TOLTA. PALAUTAN ASTIAT JA RUUANTÄHTEET NIILLE VARATUILLE PAIKOILLE. HYVÄÄ RUOKAHALUA! 39 Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9 40
© Copyright 2024