1. No category

Imatran kaupunki
kaupunginhallitus
Vuoksenniska 2020 ja lukiosta säästyvät rahat
Me allekirjoittaneet, Vuoksenniskan seudulla toimivat yhdistykset haluamme kiinnittää kaupungin
päättäjien vakavan huomion Vuoksenniskan kaupunginosan nykytilaan ja esitämme, että Vuoksenniskan yhteiskoulun lukion lakkauttamisesta säästyvät rahat käytetään tässä aloitteessa esitetyllä
tavalla kaupunginosamme kehittämiseksi.
Visio ja “niskalenkki”
Aluksi on välttämätöntä muodostaa selkeä kokonaisnäkemys, visio siitä,
mistä lähtökohdista ja mihin suuntaan Vuoksenniskan aluetta kehitetään.
Ilman tällaista näkemystä yksittäiset – sinänsä hyvätkin – osauudistukset
ja investoinnit harovat eri suuntiin ja jäävät helposti ehtyviksi pikku puroiksi, jotka eivät aikaansaa toivottuja tuloksia ja kerrannaisvaikutuksia
Vuoksenniskan elävöittämiseksi. Siksi on löydettävä se lenkki, josta vetämällä liikkuu koko ketju – ja keskitettävä toimenpiteet ja resurssit tuon
ytimen vahvistamiseksi.
Vuoksenniskan asema Imatran kaupunginosana tulee lähivuosina muuttumaan johtuen Honkaharjun sairaalan kasvavasta merkityksestä koko
pohjoiselle seutukunnalle. Imatran kaupunginvaltuuston jo tekemä päätös
terveyskeskustoimintojen, päivystyksen ja lääkäripalvelujen keskittämisestä Honkaharjuun sekä naapurikuntien kiinnostus Honkaharjun terveyskeskus- ja sairaalapalveluiden hyödyntämiseen lisäävät tuntuvasti seudun
asukkaiden tarvetta asioida Vuoksenniskalla. Tämä on todennäköinen kehityssuunta riippumatta vireillä olevien sote- ja kuntarakenneuudistusten
lopputuloksesta. Mahdollinen kuntaliitos korostaisi Vuoksenniskan asemaa
pohjoisen seutukunnan alueellisena keskuksena.
Sairaala- ja terveyskeskuspalvelujen keskittäminen Honkaharjuun
synnyttää alueella uutta kysyntää erilaisille terveys-, hoiva- ja kuntoutuspalveluille, mutta samalla se mahdollistaa laajemminkin Vuoksenniskan
kehittämisen koko seutukunnan hyvinvointikeskukseksi. Tämä tarjoaa
Vuoksenniskalle kestävän kehityksen vision, jonka varaan tulevaisuutta voi
ja pitää rakentaa. Tässä on suuri mahdollisuus Vuoksenniskalle, joka ilman
erityistoimia uhkaa kokonaan jäädä kehityksen sivuraiteelle. Niinpä tähän
mahdollisuuteen on syytä tarttua viivyttelemättä. Pelkästään toivomalla –
ilman kaupungin tahtotilaa, aktiivisia toimenpiteitä ja rahallista panostusta
– visio ei toteudu.
Avainasemassa on Vuoksenniskantien ja Torikadun risteys. Se on kaupunginosan luonnollinen keskusta, jonka välittömässä läheisyydessä
toimivat tänään mm. elinvoimainen tori, laadukkaat ruokakaupat, Alko,
apteekki sekä kaupungin ainoa elokuvateatteri. Juuri tämän jo olemassa
olevan ytimen edelleen kehittämiseen tulee kaupungin huomio ja resurssit
keskittää.
Risteyksessä olevan ns.Tokmannin tontin tulevan kaavamuutoksen mahdollistama asuinrakennus uusine asukkaineen ja katutason liikehuoneistoineen on välttämätön, muttei riittävä askel myönteisen kierteen aikaansaamiseksi. Lisäksi tarvitaan myös aktiivisia toimenpiteitä vastapäisen, entisen
S-marketin kiinteistön ottamiseksi keskeiseksi osaksi Vuoksenniskan kehitysstrategiaa.
Tavoitteena tulee olla kaupungin, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyöllä luoda risteykseen toimiva moderni kyläkeskus, joka perustuu
viihtyisään asumiseen, hyvään palvelutasoon sekä asukkaiden hyvinvointiin, aktiivisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Nähdäksemme tässä on tuo kaivattu
“niskalenkki”, josta vetämällä koko ketju liikkuu, ja koko kaupunginosan
kuihtuminen voidaan pysäyttää ja kääntää uuteen nousuun.
Niskakeskus
Vuoksenniskan profiloitumista seutukunnan terveys- ja hyvinvointipalvelujen tarjoajaksi edistää erityisen Niskakeskuksen perustaminen entisen
S-marketin kiinteistöön. Tätä tarkoitusta varten Imatran kaupungin tulee
hankkia kiinteistö omistukseensa, saneerata se asianmukaiseen kuntoon,
ottaa osa tiloista omaan käyttöön ja vuokrata osa ulkopuolisille palveluntarjoajille. Käyttökelpoisessa kunnossa olevan kiinteistön (liite: arkkitehdin
lausunto) noin 2 600 m2:n (alakerta 1 850 m2, yläkerta 750 m2) avarat
hallitilat mahdollistavat käytännöllisen tilaratkaisun esimerkiksi seuraaville toiminnoille:
Monitoimihalli
Tärkeä osa Niskakeskuksen toiminnoista perustuu liikunta- ja kulttuuripalveluiden monipuoliseen tarjontaan kaikenikäisille. Tämän mahdollistaa
kiinteistöön saneerattava monitoimihalli. Halli olisi helposti muunneltavissa seurojen, yhdistysten ja muiden toimijoiden liikunta-, kokous- ja kulttuurikäyttöön vaikkapa käsipallosta tai zumbasta senioritanssiin ja seminaareista teatterivierailuihin. Hallin takaosaan sijoitetaan kuntosali, joka
tarjoaa monipuolisia kuntoilumahdollisuuksia myös ”fitness-sukupolvea”
varttuneemmille. Halli on kuin 2000-luvun seurojentalo, jonka merkitystä
väestön fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitäjänä ja sairauksien ennaltaehkäisijänä on syytä korostaa.
Kirjasto
Nykyisin vuokratiloissa toimiva Vuoksenniskan kirjasto siirretään Niskakeskukseen, jossa se keskeisen sijaintinsa ansiosta pystyy katutasossa paremmin palvelemaan asukkaita. Samalla kirjasto ajanmukaistetaan toimivaksi
2000-luvun ”olohuoneeksi”, jossa eri väestöryhmät voivat monipuolisesti
hyödyntää ja opiskella myös ict-alan palveluita. Parhaillaan alueen kirjastot ovat lisäämässä yhteistyötään yli kuntarajojen, joten ajanmukaistettu
Vuoksenniskan kirjasto voisi tulevaisuudessa toimia koko pohjoisen seutukunnan aluekirjastona.
Posti
Internet-kaupan voimakas kasvu tulee lähivuosina mullistamaan paitsi
perinteisen kaupan myös postin toiminnan. Pakettipostin lisääntyminen
pakottaa etsimään uusia logistisia ratkaisuja myös Vuoksenniskalla: nykyinen Vuoksenniskan posti Siwan yhteydessä on jo nyt tiloiltaan riittämätön.
Niskakeskus mahdollistaa postin toimintojen paluun taajaman keskustaan
ja tarjoaa postille asianmukaiset asiakaspalvelu- ja varastotilat hyvine
liikenneyhteyksineen kiinteistön pohjoispäässä, Torikadun puolella. Itellan
nykyisen postikonseptin huomioon ottaen kaupungin tulee käynnistää neuvottelut Itellan kanssa asiakaspostin siirtämisestä Niskakeskuksen tiloihin.
Näin kiinteistöön on mahdollista saada myös päivittäistavarakauppa, mikä
tuntuvasti vilkastuttaisi elämää Vuoksenniskan keskustassa. Niskakeskuksen posti voisi tilojensa puolesta hyvin muodostua myös koko pohjoisen
seutukunnan aluekeskukseksi.
Nuorisotilat
Niskakeskus tarjoaa ratkaisun myös nuorison tilaongelmaan. Entisen ravintola Kievarin tiloihin kiinteistön eteläpäädyssä voidaan sanerata toimivat nuorisotilat. Erillinen sisäänkäynti takapihan puolelta mahdollistaa
nuorisolle suhteellisen itsenäisyyden, mutta samalla välitön yhteys mm.
kirjastoon ja liikuntatiloihin lisää viriketarjontaa. Nuorison läsnäolo Niskakeskuksessa on tärkeää myös siksi, ettei sitä eristetä, vaan näin pystytään
rakentamaan yhteisöllisyyttä kaikkien ikäryhmien kesken.
Liiketilat ja kahvila-ravintola
Niskakeskukseen varataan tiloja myös pienyrittäjille. Erityisesti erilaisille
hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluille luodaan asianmukaisia vuokrattavia liiketiloja. Kiinteistön toiseen kerrokseen, entisen Cafeterian paikalle,
saneerataan tilat kahvila-lounasravintolalle, jonne pääsee helposti myös
alakerran kirjastosta ja monitoimihallista sekä nuorisotiloista. Kahvila-ravintolan kabinetit toimivat myös neuvottelu- ja kokoustiloina.
Niskakeskuksen lähtökohtana on siis asukkaiden fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisääminen sekä aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden kaikinpuolinen
edistäminen. Tällaiseen kohteeseen investointi on kaupungilta samalla sijoitus tulevaisuuteen, joka myöhemmin konkretisoituu tuntuvina säästöinä
mm. sosiaali- ja terveydenhoidon kustannuksissa.
Lakkautuspäätöksen pohjana olleen sivistyslautakunnan lukioselvityksen
laskelmien (liite: lukioselvitys, s. 23) mukaan kolmen ensimmäisen vuoden (2013-2016) säästö on yhteensä 1 360 526 € kahden lukion malliin
verrattuna. Kehittämissuunnitelman neljästä seuraavasta vuodesta (20172020) ei käytössämme ole vastaavaa laskelmaa, mutta jos oletamme, että
vuositasolla säästö on sama kuin lukuvuonna 2015-2016 eli 769 736 €, niin
saamme noiden neljän vuoden säästöksi 4 x 769 736 € eli 3 078 944 €.
Näin ollen kokonaissäästö kehittämissuunnitelman ajanjaksolla 2013-2020
on yhteensä 4 439 470 € kahden lukion malliin verrattuna.
Mielestämme on kohtuullista, että kaupunki käyttää
Vuoksenniskan yhteiskoulun lukion lakkauttamisen
seurauksena säästyvät varat täysimääräisesti Vuoksenniskan kaupunginosan kehittämiseen. Lisäksi esitämme, että kaupunki investoi vuonna 2014 etupainotteisesti 2 000 000 € Niskakeskuksen toteuttamiseen
– sen sijaan, että se vuosittain myöntäisi pienemmän
summan eri kohteisiin.
Korostamme, etteivät nämä Vuoksenniskan kehittämiseen tarkoitetut varat
saa kanavoitua tavanomaisiin ylläpito-, huolto- ja infrastruktuuriprojekteihin (vesi-, viemäri- ja kaapelityöt, liikenneyhteydet, julkisten rakennusten remontit jne.), jotka muissakin kaupunginosissa kuuluvat kaupungin
perustehtäviin. Sen sijaan rahat tulee suunnata uusiin, Vuoksenniskan kokonaisvaltaista kehittämistä tukeviin ja uutta lisäarvoa synnyttäviin investointeihin, kuten liiketoiminnan edellytysten turvaamiseen sekä asukkaiden
hyvinvointia, aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviin toimiin.
Nähdäksemme nykytilanteessa tämä parhaiten toteutuu investoimalla
Niskakeskukseen, jonka uskomme elvyttävän kaupunginosan liike-elämää
ja lisäävän seutukunnan väestön hyvinvointia ja terveyttä – ja siten myös
säästävän kaupungin menoja pitkällä aikavälillä.
Kaupungin aktiivinen pyrkimys elvyttää kaupunginosa, jossa asuu
kolmannes sen väestöstä, herättää varmasti laajempaakin huomiota. Suomessa, kuten muuallakin, on paljon hiipuvia asutuskeskuksia, joille Niskakeskus ja Vuoksenniskan malli voisivat olla pilottiprojekti ja kannustava
esimerkki aikana, jolloin kasvavien hallintoyksiköiden vastapainoksi kaivataan kipeästi lähidemokratiaa ja uusia paikallisia toimintamalleja.
Imatralla 11.11.2013
Vuoksenniskan Kauppakatu ry
Imatran kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2012 Vuoksenniskan yh- Niskan Vuoksi ry
teiskoulun lukion lakkauttamisen seurauksena säästyvien rahojen kana- Raution kaupunginosayhdistys ry
voinnista Vuoksenniskan kaupunginosan hyväksi seuraavasti:
Pro Immalanjärvi ry
Aloite
Lukiojärjestelyistä kertyneistä säästöistä kaupunginvaltuusto
osoittaa kaupunginhallituksen päätettäväksi osan Vuoksenniskan
kaupunginosan kehittämiseen. Määrärahavaraus hyväksytään
vuosittain talousarvion yhteydessä vuoteen 2020 ulottuvaan
kehittämissuunnitelmaan perustuen. Vuosittain tarkistettavan
kehittämissuunnitelman hyväksyy kaupunginhallitus.
(KV 10.12.2012, § 137)
Liitteet:
• Arkkitehti Raine Valtosen lausunto 4.11.2013
• Lukioselvitys s. 23 (Imatran kaupungin sivistyslautakunta 6.11.2012)
Raine Valtonen
arkkitehti SAFA
Lausunto
4.11.2013
LAUSUNTO VUOKSENNISKAN ENTISEN S-MARKETIN (Osuuskauppa Vuoksenmaan
Vuoksenniskan tavaratalon) RAKENNUSTEKNISESTÄ KUNNOSTA
Rakennus on vuonna 1967 valmistunut pilari-palkki –runkoinen myymälärakennus.
Kantavat ja maanalaiset rakenteet ovat teräsbetonia. Ulkoseinät puhtaaksimuuratut
rakoseinät , joiden julkisivupinnoitteena on poltettu tiili. Ikkunat ovat pääosin puurakenteiset, julkisivun lasiseinä on metallirunkoinen. Välipohja on teräsbetonia ja yläpohjan kantava rakenne on teräsbetonilaatta. Katteena on bitumihuopa, joka on uusittu joitakin vuosia sitten. Alapohja on oletettavasti teräsbetonia.
Lausunto perustuu 30.10.2013 suoritettuun katselmukseen, jossa suoritettiin rakennuksen silmämääräinen tarkastelu.
Rakennuksen sokkelissa ei ole näkyviä halkeamia. Julkisivun tiiliverhouksessa on joitakin rikkoutuneita tiiliä sekä ravintolan poistumistieoven nurkassa pienehkö halkeama. Suojapellitykset ovat kohtuullisessa kunnossa. Alkuperäisiä ikkunoita lukuun
ottamatta julkisivu on myös kohtuullisessa kunnossa. Lasijulkisivun umpiolasit ovat
vanhat ja uusimisen tarpeessa. Lasiseinän alaosan sisäpuolen levytyksessä oli lieviä
merkkejä kosteusvaurioista.
Vesikatolle ei ollut pääsyä, joten se näytti kauempaa tarkasteltuna siistiltä ja roskattomalta. sisäpuolelta tarkasteltuna kattoikkunoiden ympäristöt olivat vauriottomat, samoin oli pystyn yläikkunan kunto. Ravintolasalin keskellä olevan pilarin vieressä oli
lattialla pieni lammikko jonka syy ei selvinnyt. Kohta on vesikaton taitteessa. Vuoto
voi olla peräisin myös IV-kanavasta.
Teräsbetoninen kantava runko on hyvässä kunnossa. Alapohjassa ei näkynyt havaittavia vaurioita. Aiempien pakaste- ja kylmähuoneiden välissä olevan pilarin alaosassa on pinnoitetta rikkonut kosteusvaurio.
Ensimmäisen kerroksen syvennyksessä olevan pihaportaan sisäänkäynnin ja entisen
jäähdytyskoneen konehuoneen alueella alakaton yläpuolella oli havaittavissa kostuneen rakenteen tuoksu.
Piha-alueella kaadot ovat liian loivat, pysäköintikatoksen rakenteen betoniteräkset
ovat näkyvissä ja edellyttänevät korjausta lähitulevaisuudessa.
Katselmuksen perusteella voin todeta rakennuksen olevan käyttökelpoisessa kunnossa. Ulkoseinien ja yläpohjan lämmöneristävyyden parantamista sekä ikkunoiden
uusimista lukuun ottamatta ei nähdäkseni suuria rakenteellisia korjaustarpeita ole.
Raine Valtonen
LIITE
LIITE