Heini Savolainen
LT, erikoistuva lääkäri
KYS
 Komplisoitumaton
 Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti
diver tikuliitti, johon liittyy absessi,
fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama.
 Pr evalenssi 5 % 3 0 -3 9 -vuotiailla ja 6 0 % yli 8 0 vuotiailla
 Diver tikuliitti kehittyy 1 0 -2 5 %
 3 0 0 0 0 0 sair aalaan ottoa / vuosi
 1 .5 miljoonaa sair aalahoitopäivä
 Vuosittainen uusiutumisr iski 2 %
 Vuosittainen ikävakioitu sair aalaan otto kasvoi
2 6 % vuosina 1 9 9 8 – 2 0 0 5
 8 2 % tapahtui 1 8 – 4 4 -vuotiaiden ikär yhmässä
 Akuutin diver tikuliitin kir ur ginen hoito 1 7 .4 %
 1 4 .4 %
 Kolostooman todennäköisyys 5 6 %
 Per kutaaninen dr eneer aus 1 .4 %  2 .5 %
 Resektio+ PA + suojaava-avanne 1 .5 %  2 .9 %
 Tar vitaanko antibiootteja diver tikuliitin
hoidossa?
 Leikkaus vai konser vatiivinen hoito
 Per kutaaninen dr eneer aus
 Lavaatio ja dr eneer aus
 Sigmar esektio
 Har tmannin leikkaus vai pr imaar ianastomoosi
suojaavan avanteen kanssa vai ilman?
 Tar vitaanko jatkotutkimuksia?
• 3 RTC / 3 9 7 tutkimusta
• Er i antibioottien ver tailu keskenään
 ei mer kitystä
• Annostelur eitti ja hoitoaika
 lyhyt i.v. - antibioottihoito ei lisää
komplikaatioiden määr ää
• Antibiootti vs ei-antibiootteja / placebo
British Journal of Surgery
Volume 99, Issue 4, p. 532-539, 2012
Br itish Jour nal of Sur ger y
Volume 9 9 , Issue 4 , p 5 3 2 -5 3 9
2012
``Akuutin komplisoitumattoman diver tikuliitin
antibioottihoito ei nopeuta toipumista, ei
ehkäise komplikaatiolta eikä uusiutumisilta´´
 Antibioottihoito ei ole r utiinisti suositeltavaa
akuutin komplisoitumattoman diver tikuliitin
hoidossa (Näytön aste A)
 Antibioottien käyttöä puoltaa septikemia,
yleinen heikkous, r askaus ja
immuunisupr essio (Näytön aste C)
 Dieettir ajoituksien tai vuodelevon hyötyä ei
ole osoitettu
 Näytön aste matala C
 > 3 cm
 Pelkkä punktio + aspir aatio vai dr eneer aus?
 Huuhtelun mer kitys ja dr eenin poistoajankohta
 Ambr osetti et al, Dis Col Rec 2 0 0 5
 73/ 465
 1 8 % ajautui oper atiiviseen hoitoon
 4 1 % vältti kir ur gisen hoidon
 Gaer tner W B et al. v. 2 0 0 2 -0 7
 N = 218
 Retr ospektiivinen
 1 5 % ei leikattu laisinkaan
 Uusiutuminen liittyi kookkaisiin absesseihin
 Seuranta on turvallinen vaihtoehto
valikoiduilla potilailla
 9 8 tutkimusta käsittävä katsausar tikkeli v 1 9 5 7 2003
 Pr imaar ianastomoosir yhmä (n=5 5 9 )
 Har tmannin leikkausr yhmä (n=1 0 5 1 )
 M or taliteetti oli alhaisempi PA-r yhmässä (1 0 %)
vs HA (1 9 %)
 Primaarianastomoosi on turvallinen vaihtoehto
valikoiduille potilaille peritoniitin hoidossa
 1 . r andomoitu tutkimus
 HP n = 3 0 ja PA + suojaava avanne n = 3 2
 Jakoivat tutkimusdatan kahteen komponenttiin
 Ensimmäinen leikkaus
 Avanteen sulkuleikkaus
Ann Sur g. 2 0 1 2 ;2 5 6 :8 1 9 -2 6 ;
 Kun tar kastellaan 1 . leikkausta HP vs PA
 Ei er oa lopputuloksessa
 Vakavat komplikaatiot 5 0 % vs 4 4 %
 Ei er oa leikkausajassa, vuodossa tai
mor taliteetissä
 Kun tar kastellaan 2 . leikkausta er illisenä
 Suojaavan avanteen sulkuleikkaus < vakavia
komplikaatiota, lyhyempi sair aalassaoloaika,
leikkausaika ja kulut
 Avanteen sulku 5 7 % (HP) vs 9 0 % (PA)
 Komplikaatiot yhteensä:
 pr imaar ianastomoosi ja suojaava avanne
sekä avanteen sulkuleikkaus 8 4 % vs
 Har tmann + avanteen sulkuleikkaus 8 0 %
 M or taliteetti 9 (PA) ja 1 3 % (HP)
  PA + suojaava avanne on
suositeltavaa
 Onko potilaalle tur vallista?
 Kaikille Hinchey III taudissa?
 Sigmar esektio myöhemmässä vaiheessa?
 Voidaanko teknisesti helpolla leikkauksella
saavuttaa par empia tuloksia?
 Retr ospektiivinen tutkimus v 2 0 0 8 – 2 0 1 0
 Kaikilla Hinchey III
 3 8 potilasta kymmenestä sair aalasta
 1 7 / 3 8 kehittyi komplikaatio
 2 kuoli
 5 r eoper aatiota
 3 1 lavaatiolla hoidettua potilasta toipui nopeasti
 mahdollinen suurimmalle osalle potilaista
 avoimen sigmaperforaation ja riskipotilaiden
tunnistaminen on erityisen tärkeää
 Pr ospektiivinen tutkimus
 N = 100
 Hinchey IV = 8 , Hinchey III = 6 7 , Hinchey II = 2 5
 Har tmannin leikkaus 9 potilaalle
 M or bidideetti oli 4 %
 M or taliteetti oli 3 %
 2 uusiutumista kolmen vuoden seur annassa
Vaihtoehto suoliresektiolle perforoituneen purulentin
peritoniitin hoidossa
Pieni uusiutumisriski lyhytaikaisessa seurannassa
 Diagnostinen lapar oskopia on suositeltavaa
r adiologisesti todennetussa
per for oituneessa diver tikuliitissä (Näytön
aste B)
 Lapar oskooppista lavaatiota, dr eneer austa
ja antibiootteja suositellaan pur ulentissa
per itoniitissa (Näytön aste B)
 Suolir esektiota suositellaan
fekaaliper itoniitissa (Näytön aste C).
Pr imaar ianastomoosi?
 Kolonoskopiaa suositellaan tehtäväksi
ensimmäisen akuutin diver tikuliitin
jälkeen (näytön aste D)
 Retr ospektiivinen tutkimus v. 2 0 0 4 – 2 0 0 8
 2 0 5 potilasta
 Tuloksia:
 kolor ektaalipolyyppi 2 4 .5 %
 adenoomia 9 .3 %
 hyper plastisia polyyppeja 9 .8 %
 edennyt koolonin neoplasia 5 .4 %
 kolor ektaalisyöpää 0 .5 %
 2 6 9 1 4 4 kolonoskopiaa
 Tulokset:
 Edennyt koolonin neoplasia 7 .9 %
 Kolor ektaalisyöpä 0 .8 %
 Kolorektaalisyövän
kolonoskopiaseulontatulokset ovat yhtäläisiä
divertikuliitin jälkeen tehtyihin kolonoskopioihin
 TT-kolongr afian sensitiivisyys on 9 5 %
 Vatsan TT sensitiivisyys on 9 2 %
 Iäkkäille kolonoskopia seur antatutkimuksena?
 Sigmoideoskopia vai kolonoskopia?
  Kolorektaalisyöpään viittaavat oireet
puoltavat kiireellistä kolonoskopia
  Oireettomilla potilailla kolonoskopia on
diagnoosin varmentavana tutkimuksena
tarpeeton?