Tähtiluettelot ja tähtikartat Tähdistöt Kansainv¨alinen t¨ahtitieteellinen unioni IAU vahvisti vuoden 1928 kokouksessaan t¨ ahdist¨ oille m¨ a¨ar¨ atyt kiinte¨ at rajat. T¨ahdist¨on rajat kulkivat pitkin vakiorektaskension ja -deklinaation viivoja. Rajat vahvistettiin vuoden 1875 koordinaatiston mukaan. Prekession vuoksi rajat ovat nykyisess¨ a koordinaatistossa hieman vinossa. T¨ahdist¨oj¨ a on 88 kappaletta. Niiden rajat ja latinankieliset nimet ovat virallisia IAU:n vahvistamia. Tähtiluettelot ja -kartat Hipparkhos noin 50 eaa.: ensimm¨ ainen tunnettu t¨ ahtiluettelo. Ptolemaioksen Almagest noin 150; 1025 t¨ ahden luettelo perustui Hipparkhoksen luetteloon. Ainoa k¨ ayt¨ oss¨a ollut luettelo aina 1600-luvulle asti. Vanhimmat t¨ahtikartat olivat pallokarttoja ja esittiv¨ at taivasta ulkopuolelta n¨ ahtyn¨ a. Vanhoissa kartoissa t¨ ahdist¨ojen hahmot p¨ a¨aosassa (Cellarius 1660). Heveliuksen kartaston n¨ akemys H¨ ar¨ an t¨ ahdist¨ ost¨ a. H¨ ar¨ an p¨ aa ¨n kohdalla n¨ akyy Hyadien t¨ ahtijoukko. Taivas on esitetty peilikuvana, ja perustasona on ekliptika. Heis: Atlas Coelestis vuodelta 1872. Osa Argelanderin Uranometria Novan karttalehte¨ a. Alkuper¨ aisess¨ a teoksessa t¨ ahdist¨ oj¨ a esitt¨ av¨ at kuviot on piirretty ohuilla punaisilla viivoilla, jotka ajan oloon ovat haalistuneet l¨ ahes n¨ akym¨ att¨ omiksi. Friedrich Wilhelm August Argelanderin Bonner Durchmusterung -luettelo sis¨ alt¨ a¨a 320 000 t¨ ahden paikat. Osa Argelanderin Bonner Durchmusterungin karttalehdest¨ a. Suunnilleen kuvan keskell¨ a on Hyadien t¨ ahtijoukko. Joidenkin t¨ ahtien kohdalle on merkitty var, muuttuja. Mit¨ aa ¨n t¨ ahtien tai t¨ ahdist¨ ojen tunnistetietoja kartoissa ei ole. Carte du Ciel, ensimm¨ ainen valokuvauksellinen taivaan kartoitus 18 observatorion yhteisprojekti 1880-luvun lopulta alkaen. Huomattavin valokuva-atlas on Palomarin 1,2 metrin Schmidt-kaukoputkella kuvattu Palomar Sky Atlas, joka valmistui 1950-luvun puoliv¨aliss¨a. Se k¨ asitt¨ a¨a 935 valokuvaparia: jokainen alue on kuvattu siniherk¨ alle ◦ ◦ ja punaherk¨alle levylle. Kukin karttalehti on kooltaan noin 35 × 35 cm ja kattaa 6,6 × 6,6 suuruisen alan taivaasta. 1879 ensimm¨ ainen Fundamental Katalog -luettelo, runsaan 500 t¨ ahden tarkka paikka. Fundamental Katalog 5 eli FK5, sis¨ alt¨a¨a 1535 perus- ja 3117 lis¨at¨ahte¨a. Smithsonian Astrophysical Observatory julkaisi 1960-luvulla SAO-luettelon, joka sis¨ alt¨ a¨a yli nelj¨ annesmiljoonan magnitudia 9 kirkkaamman t¨ ahden tiedot. 1990-luvun alussa aikaisempien luettelojen tiedoista koottiin laaja astrometrinen PPM -luettelo (Positions and Proper Motions). ESAn astrometrinen Hipparcos-satelliitti 1989. Hipparcos-luettelo sis¨ alt¨ a¨a 118 000 t¨ ahden astrometriset ja fotometriset tiedot. Koordinaattien tarkkuus on parin millikaarisekunnin luokkaa. V¨ahemm¨ an tarkka Tycho-luettelo sis¨alt¨a¨a noin miljoonan t¨ ahden tiedot. L¨ahivuosina laukaistavaksi suunnitellun Gaia-satelliitin odotetaan parantavan tarkkuuden jopa 10−5 kaarisekuntiin. Karttoja harrastajille Planisf¨ a¨ari esitt¨a¨a koko n¨ akyv¨ a¨a taivasta halutulla hetkell¨a. uu Syysk 15 10 25 20 A AK VA AN E E NKÄÄRM JA KANTA HER M1 TTU KIL PI LYY KÄÄR RA MEEN HÄNTÄ Vega N SE UT KE O OL NU S SKOR HJ PO 3 E RM ÄÄ IK LOH PIE I K N HU I IN KO FI EL D 7 AR EN N 25 R IS AT Etelä LA 5 10 15 20 skuu Maali 25 30 20 5 10 15 Huh tiku u 15 10 5 30 25 K U V A N V EIS T ÄJÄ KA 25 LÄN 20 ETE u iku lm He 15 9 I U 5 UN V ALA KA IES 5 SU SK IM ES 10 TU LA 1 LA I UU KR IS KAR O HU 8 a ir TK A AP 5 ES KUL 4 KR NA 30 J O U SIMIE S IJ O uu ok 20 uk o T VO 30 US SU PI O N E KÄ I LE 4 PIE N K OIR A T 5 AJO kes äai ka ctu 30 A 6 NU 3 10 5 I 25 TT 20 ON AN 5 L EIJ ST Hein äku u SEK 15 Ar ME 30 I ÄR T K A R VA HUN R T IJ A ru s EN A lt IKÄ 10 TSY BERE NIK E N HIU K S E T M ÄR Ä Ä P VES 5 S N EI 5 25 AN VA Tam mik uu 1 20 16 ID PI HE 10 15 5 t ER KAL I EN 30 se AS PEGASUS 25 K ul a M31 uu Jouluk 20 it Se ad ROMEDA 17 J 15 S Ä Hy IO U ISI S K O LI S l AND FE 10 EU KE sam 18 RS RK go P EIA 19 Länsi VI e ll a PE HÄ Mi S SIO 5 KIR A H AJ O MIE S Cap KA 30 ET 10 25 ika 20 kesäa 21 S OS N IN 20 2 VE KS O RIO O uu sk ra ar M 15 2 IL KA M42 LM 10 2 o n PIE KOI NI RA IS A JÄ NIS Al O 5 1 U Pr cyo YKS S iri u s Itä 25 30 22 23 s 60˚, pituus 25˚ levey Pohjoinen R VIN EN IR A 20 25 n planisfääri Ursa 3 P KE ERÄ UL A IS O K O uu Kesäk M ALJA K O R P PI 2 15 20 23 24 pic a 20 Loka kuu 1 10 24 1 1 2 30 uu ok El 5 5 5 25 30 Ursan t¨ahtikartasto, paljain silmin n¨ akyv¨ at t¨ ahdet. Norton’s star atlas, ilmestynyt vuodesta 1910 l¨ ahtien, alan klassikko kiikarin k¨ aytt¨aj¨ alle. Uranometria 2000, kaksi karttakirjaa + luettelo-osa, pienen kaukoputken k¨ aytt¨aj¨ alle. T¨ahdet 20xx, vuosittain ilmestyv¨ a vuosikirja; joka kuukaudelle kartat, joissa my¨ os planeetat, kalenteri yms.
© Copyright 2024