Tähtiluettelot ja tähtikartat
Tähdistöt
Kansainv¨alinen t¨ahtitieteellinen unioni IAU vahvisti vuoden 1928 kokouksessaan t¨
ahdist¨
oille m¨
a¨ar¨
atyt kiinte¨
at rajat.
T¨ahdist¨on rajat kulkivat pitkin vakiorektaskension ja -deklinaation viivoja. Rajat vahvistettiin vuoden 1875
koordinaatiston mukaan. Prekession vuoksi rajat ovat nykyisess¨
a koordinaatistossa hieman vinossa.
T¨ahdist¨oj¨
a on 88 kappaletta. Niiden rajat ja latinankieliset nimet ovat virallisia IAU:n vahvistamia.
Tähtiluettelot ja -kartat
Hipparkhos noin 50 eaa.: ensimm¨
ainen tunnettu t¨
ahtiluettelo.
Ptolemaioksen Almagest noin 150; 1025 t¨
ahden luettelo perustui Hipparkhoksen luetteloon. Ainoa k¨
ayt¨
oss¨a
ollut luettelo aina 1600-luvulle asti.
Vanhimmat t¨ahtikartat olivat pallokarttoja ja esittiv¨
at taivasta ulkopuolelta n¨
ahtyn¨
a.
Vanhoissa kartoissa t¨
ahdist¨ojen hahmot p¨
a¨aosassa (Cellarius 1660).
Heveliuksen kartaston n¨
akemys H¨
ar¨
an t¨
ahdist¨
ost¨
a. H¨
ar¨
an p¨
aa
¨n kohdalla n¨
akyy Hyadien t¨
ahtijoukko. Taivas
on esitetty peilikuvana, ja perustasona on ekliptika.
Heis: Atlas Coelestis vuodelta 1872.
Osa Argelanderin Uranometria Novan karttalehte¨
a. Alkuper¨
aisess¨
a teoksessa t¨
ahdist¨
oj¨
a esitt¨
av¨
at kuviot on
piirretty ohuilla punaisilla viivoilla, jotka ajan oloon ovat haalistuneet l¨
ahes n¨
akym¨
att¨
omiksi.
Friedrich Wilhelm August Argelanderin Bonner Durchmusterung -luettelo sis¨
alt¨
a¨a 320 000 t¨
ahden paikat.
Osa Argelanderin Bonner Durchmusterungin karttalehdest¨
a. Suunnilleen kuvan keskell¨
a on Hyadien t¨
ahtijoukko. Joidenkin t¨
ahtien kohdalle on merkitty var, muuttuja. Mit¨
aa
¨n t¨
ahtien tai t¨
ahdist¨
ojen tunnistetietoja
kartoissa ei ole.
Carte du Ciel, ensimm¨
ainen valokuvauksellinen taivaan kartoitus 18 observatorion yhteisprojekti 1880-luvun
lopulta alkaen.
Huomattavin valokuva-atlas on Palomarin 1,2 metrin Schmidt-kaukoputkella kuvattu Palomar Sky Atlas, joka valmistui 1950-luvun puoliv¨aliss¨a. Se k¨
asitt¨
a¨a 935 valokuvaparia: jokainen alue on kuvattu siniherk¨
alle
◦
◦
ja punaherk¨alle levylle. Kukin karttalehti on kooltaan noin 35 × 35 cm ja kattaa 6,6 × 6,6 suuruisen alan
taivaasta.
1879 ensimm¨
ainen Fundamental Katalog -luettelo, runsaan 500 t¨
ahden tarkka paikka.
Fundamental Katalog 5 eli FK5, sis¨
alt¨a¨a 1535 perus- ja 3117 lis¨at¨ahte¨a.
Smithsonian Astrophysical Observatory julkaisi 1960-luvulla SAO-luettelon, joka sis¨
alt¨
a¨a yli nelj¨
annesmiljoonan magnitudia 9 kirkkaamman t¨
ahden tiedot.
1990-luvun alussa aikaisempien luettelojen tiedoista koottiin laaja astrometrinen PPM -luettelo (Positions and
Proper Motions).
ESAn astrometrinen Hipparcos-satelliitti 1989. Hipparcos-luettelo sis¨
alt¨
a¨a 118 000 t¨
ahden astrometriset ja
fotometriset tiedot. Koordinaattien tarkkuus on parin millikaarisekunnin luokkaa. V¨ahemm¨
an tarkka Tycho-luettelo sis¨alt¨a¨a noin miljoonan t¨
ahden tiedot.
L¨ahivuosina laukaistavaksi suunnitellun Gaia-satelliitin odotetaan parantavan tarkkuuden jopa 10−5 kaarisekuntiin.
Karttoja harrastajille
Planisf¨
a¨ari esitt¨a¨a koko n¨
akyv¨
a¨a taivasta halutulla hetkell¨a.
uu
Syysk
15
10
25
20
A
AK
VA
AN
E E NKÄÄRM
JA
KANTA
HER
M1
TTU
KIL PI
LYY
KÄÄR
RA
MEEN
HÄNTÄ
Vega
N
SE
UT
KE
O
OL
NU
S
SKOR
HJ
PO
3
E
RM
ÄÄ
IK
LOH
PIE I K
N
HU
I
IN
KO
FI
EL
D
7
AR
EN
N
25
R
IS
AT
Etelä
LA
5
10
15
20
skuu
Maali
25
30
20
5
10
15
Huh
tiku
u
15
10
5
30
25
K U V A N V EIS T ÄJÄ
KA
25
LÄN
20
ETE
u
iku
lm
He 15
9
I
U
5
UN
V
ALA
KA
IES
5
SU
SK
IM
ES
10
TU
LA
1
LA
I
UU
KR
IS
KAR O
HU
8
a ir
TK
A
AP
5
ES
KUL
4
KR
NA
30
J O U SIMIE S
IJ O
uu
ok 20
uk
o
T
VO
30
US
SU
PI O N
E
KÄ
I LE
4
PIE N
K OIR A T
5
AJO
kes
äai
ka
ctu
30
A
6
NU
3
10
5
I
25
TT
20
ON
AN
5
L EIJ
ST
Hein
äku
u
SEK
15
Ar
ME
30
I
ÄR
T
K
A
R
VA HUN
R
T IJ A
ru s
EN
A lt
IKÄ
10
TSY
BERE
NIK E N
HIU K S E
T
M
ÄR
Ä
Ä
P
VES
5
S
N EI
5
25
AN
VA
Tam
mik
uu
1
20
16
ID
PI
HE
10
15
5
t
ER
KAL
I
EN
30
se
AS
PEGASUS
25
K
ul a
M31
uu
Jouluk
20
it
Se
ad
ROMEDA
17
J
15
S
Ä
Hy
IO
U
ISI S K O
LI S
l
AND
FE
10
EU
KE
sam
18
RS
RK
go
P EIA
19
Länsi
VI
e ll a
PE
HÄ
Mi
S SIO
5
KIR A H
AJ O MIE S
Cap
KA
30
ET
10
25
ika
20 kesäa
21
S
OS
N
IN
20
2
VE
KS
O RIO
O
uu
sk
ra
ar
M 15
2
IL
KA
M42
LM
10
2
o
n
PIE
KOI NI
RA
IS A
JÄ NIS
Al
O
5
1
U
Pr
cyo
YKS
S iri u s
Itä
25
30
22
23
s 60˚, pituus 25˚
levey
Pohjoinen
R VIN
EN
IR A
20
25
n planisfääri
Ursa
3
P
KE ERÄ
UL A
IS O K O
uu
Kesäk
M ALJA
K O R P PI
2
15
20
23
24
pic a
20
Loka
kuu
1
10
24
1
1
2
30
uu
ok
El
5
5
5
25
30
Ursan t¨ahtikartasto, paljain silmin n¨
akyv¨
at t¨
ahdet.
Norton’s star atlas, ilmestynyt vuodesta 1910 l¨
ahtien, alan klassikko kiikarin k¨
aytt¨aj¨
alle.
Uranometria 2000, kaksi karttakirjaa + luettelo-osa, pienen kaukoputken k¨
aytt¨aj¨
alle.
T¨ahdet 20xx, vuosittain ilmestyv¨
a vuosikirja; joka kuukaudelle kartat, joissa my¨
os planeetat, kalenteri yms.