1. No category

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Sivistyspalvelujen teemaryhmän
raportti
Sivistyspalvelut
Raportti
2 (39)
Sisällys
1 JOHDANTO ................................................................................................................................................................. 3
2 PALVELUTARPEIDEN KEHITYS .......................................................................................................................... 4
3 SIVISTYSPALVELUIDEN HALLINTO KUNNITTAIN........................................................................................ 5
4 VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS ............................................................................................................ 8
4.1 VARHAISKASVATUS ................................................................................................................................................................. 8
4.2 PERUSOPETUS JA ERITYISOPETUS...................................................................................................................................... 11
4.3 LUKIO JA TOINEN ASTE ........................................................................................................................................................ 15
5 VAPAA-AIKA JA KULTTUURI ............................................................................................................................. 18
5.1 KULTTUURI ........................................................................................................................................................................... 19
5.2 NUORISOPALVELUT ............................................................................................................................................................. 20
5.3 LIIKUNTAPALVELUT ............................................................................................................................................................ 21
6 KIRJASTO JA KANSALAISOPISTO ..................................................................................................................... 22
6.1 KIRJASTO ............................................................................................................................................................................... 22
6.2 TAITEEN PERUSOPETUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ ............................................................................................................. 23
7 ERI RAKENNEVAIHTOEHDOT ........................................................................................................................... 24
7.1 YHDEN KUNNAN MALLI ....................................................................................................................................................... 24
7.2 KAHDEN KUNNAN MALLI .................................................................................................................................................... 25
8 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ................................................................................................................................................ 26
LIITTEET
LIITE 1: Väestöennusteista johdetut palvelutarpeet
LIITE 2: Kuntakohtaiset oppilasennusteet
LIITE 3: Tilastokeskuksen toimintatilastoja kunnittain
LIITE 4: Sivistyspalveluissa eläköityvät 2014–2025 ammattiryhmittäin
LIITE 5: Palveluverkkokartat
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
3 (39)
1 JOHDANTO
Etelä-Karjalan kuntien valtuustot päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen selvityksen.
Selvitys koskee Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven,
Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntia. Rakenneselvitys toteutetaan valtion
erityisenä kuntajakoselvityksenä ajalla 1.12.2013–30.9.2014. Selvittäjien on suoritettava
kuntarakennelain 16 §:ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys.
Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää
edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Jos
kuntajakoselvittäjät katsovat selvityksen perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi,
heidän on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon
muuttamisesta. Selvittäjien on liitettävä ehdotukseensa kuntarakennelain 8 §:ssä tarkoitettu
yhdistymissopimus.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys on organisoitu eri teema-alueita tarkasteleviin työryhmiin
(hallinto-demokratia-viestintä, henkilöstö, sivistyspalvelut, tekniset palvelut, talousinvestoinnit). Selvityshenkilöt vastaavat näiden työryhmien työskentelystä selvitysryhmän
määrittämän sisäisen työnjaon mukaisesti.
Sivistyspalveluja jäsennettiin seuraavasti:
•
•
•
•
•
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Lukiokoulutus
Vapaa-aika, kulttuuri ja nuoriso
Kirjasto ja kansalaisopisto
Sivistyspalvelut-ryhmään on nimetty kuntien viranhaltijoita ja henkilöstön edustaja, joiden
tehtävänä on yhdessä koota näkemys maakunnan kuntien sivistyspalveluista, niiden
rakenteesta ja nykytilasta ja tehdä ehdotuksia tai vaihtoehtoja tulevaisuuden eri
rakennevaihtoehdoista. Asiantuntijoiden näkemystä tarvitaan myös arviointiin siitä, miten
sivistyspalvelut voidaan jatkossa huomioida ja toteuttaa yhden tai kahden kunnan mallilla.
Työryhmässä voidaan arvioida myös muiden rakennevaihtoehtojen vaikutuksia. Työryhmä
työskenteli ajalla 28.1.–31.3.2014. Työryhmän raportin tuottavat selvityshenkilöt kokoavat
tarvittavan aineiston raporttia varten ja vastaavat raportin kirjoittamisesta.
Työryhmän kokoonpano on seuraava:












palvelujohtaja Ulla Laine, Imatran kaupunki
tilaajajohtaja Harri Valtasola, Imatran kaupunki, pj.
kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, Lappeenrannan kaupunki
kulttuuritoimenjohtaja Päivi-Linnea Pötry, Lappeenrannan kaupunki
sivistysjohtaja Pirjo Piiroinen, Lemin kunta
sivistystoimenjohtaja Jorma Uusiheimala, Luumäen kunta
rehtori Riitta Lonka, Parikkalan kunta
sivistystoimenjohtaja Eila Toppinen, Rautjärven kunta
sivistystoimenjohtaja Eija Markkanen, Ruokolahden kunta
sivistysjohtaja Pirjo Piiroinen, Savitaipaleen kunta
sivistysjohtaja Kai Könönen, Taipalsaaren kunta
henkilöstön edustaja Olli Qvintus (OAJ/JUKO/Lappeenranta)
Työryhmän sihteereinä ja raportin kirjoittajina ovat toimineet FCG Konsultointi Oy:stä johtava
konsultti, kuntajakoselvittäjä Taina Ketola ja johtava konsultti Anssi Hietaharju. Raportin
laatimisessa Ketolaa ja Hietaharjua on avustanut FCG:n konsultti Jussi Kukkonen.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
4 (39)
2 PALVELUTARPEIDEN KEHITYS
Väestöennusteiden mukaan 1–6-vuotiaiden kunnallisen päivähoidon tarve vähenee sekä
Imatran että Lappeenrannan seuduilla vuoteen 2029 mennessä. Vähenemä on molemmilla
seuduilla noin 150 lasta, mikä tarkoittaa koko maakunnan tasolla noin 300 lasta.
Varhaiskasvatuspalveluiden tarpeen muutos vaikuttaa myös tulevaisuudessa perusopetuksen
palvelutarpeisiin. Lasten ja nuorten ikäluokat pienenevät.
Perusopetuksen oppilasmäärä lisääntyy Lappeenrannan seudulla hieman, mutta kääntyy
laskuun jakson loppupuolella vuonna 2029. Imatran seudulla suunta on laskeva koko jakson
ajan, ja oppilasmäärä vähenee kaikkiaan noin kymmenyksellä.
Lukiokoulutuksen oppilasmäärä on Lappeenrannan seudulla hitaasti vähenevä 2020-luvulle
saakka, jolloin oppilasmäärä alkaa hieman lisääntyä. Imatran seudulla lukiolaisten määrä
vähenee lukuun ottamatta jakson loppua, jolloin kehitys tasaantuu.
Taulukot 1 ja 2. Imatran seudun ja Lappeenrannan seudun perusopetuksen, päivähoidon ja
lukion palvelun tarvitsijoiden määrän kehitys vuoteen 2029 (Lähde: Tilastokeskus).
Palvelutarpeiden muuttuessa kysymys resurssien kohdentamisesta ja riittävyydestä nousee
keskeisesti esille. Etelä-Karjalan maakunnassa lasten ja nuorten kasvatus- ja opetuspalvelut
tulee asettaa tarkastelun kohteeksi (Liite 1, palvelutarpeiden kehitys).
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
5 (39)
3 SIVISTYSPALVELUIDEN HALLINTO KUNNITTAIN
Palveluiden järjestämisen ja hallinto-organisaatioiden rakenteet ovat erilaisia Etelä-Karjalan eri
kunnissa. Imatran kaupungin johtamisjärjestelmä perustuu sopimusohjaukseen, ja
hyvinvointipalveluissa on käytössä tilaaja–tuottaja-malli. Parikkalassa toimialat on häivytetty,
eikä toimialajohtajia ole. Muissa selvitysalueen seitsemässä kunnassa on käytössä lautakuntiin
perustuva malli.
Imatralla on käytössä tilaaja–tuottaja-malli, jossa lautakunta toimii tilaajana. Tilaajan
virkamiesorganisaatioon kuuluu kolme tilaajavirkamiestä (hyvinvointipalvelut).
Imatran sivistystoimen palvelutuotanto on organisoitu siten, että palvelujohtajan
tehtäväalueeseen kuuluu lasten, nuorten ja vapaa-aikapalvelut. Palvelujohtaja vastaa lasten ja
nuorten- sekä vapaa-aikapalveluista. Palvelujohtaja toimii lähiesimiehenä lukion,
perusopetuksen ja musiikkiopiston rehtoreille. Kasvatus- ja opetuspalvelujen palvelupäällikkö
vastaa kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksesta ja hänellä on vastuullaan myös yleisiä
kasvatus- ja opetuspalvelujen asioita.
Varhaiskasvatuksessa päiväkodeilla on omat johtajansa, joista kahdella on myös kunnallista
perhepäivähoidon ohjausta. Varhaiskasvatuskoordinaattori vastaa yksityisestä
perhepäivähoidosta ja kunnallisista ja yksityisistä ryhmäperhepäivähoitokodeista sekä toimii
palveluohjaustiimin puheenjohtajana.
Lappeenrannassa kasvatus- ja opetuslautakunta vastaa varhaiskasvatuksesta,
perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Kasvatus- ja opetustoimi jakaantuu hallinnollisesti
kolmeen vastuualueeseen: varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukiokoulutukseen.
Kasvatus- ja opetustoimen hallintotoimisto vastaa hallinto- ja talousasioista sekä muista
tukipalveluista. Vastuualueita johtavat varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja ja
kasvatus- ja opetustoimenjohtaja.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutoiminta on jaettu yläkoulupiireittäin
palvelualueiksi. Jokaisella palvelualueella on oma alue-esimies (varhaiskasvatus), aluerehtori
(alaluokat) sekä yläkoulun rehtori, jotka vastaavat johtoryhmänä oman alueen palvelujen
sujumisesta ja organisoinnista. Kasvatus- ja opetuslautakunta valitsee alue-esimiehen ja
aluerehtorin neljäksi vuodeksi kerrallaan alueen yksikönjohtajien keskuudesta. Alue-esimiehen
ja aluerehtorin tehtävät ovat osa-aikaisia.
Alue-esimies toimii oman yksikkönsä johtamisen ohella alueen muiden
varhaiskasvatusyksiköiden johtajien välittömänä esimiehenä. Aluerehtori toimii oman koulunsa
johtamisen ohella alueen muiden koulujen (vuosiluokat 1–6) rehtoreiden välittömänä
esimiehenä. Jokaisella päiväkodilla on johtaja ja jokaisella koululla koulun toiminnasta
vastaava rehtori. Lukiot ovat itsenäisiä yksiköitä, joita johtaa rehtori.
Kulttuuripalveluiden hallinto ja palvelutoiminta on organisoitu kulttuurilautakunnan
alaisuuteen. Nuoriso- ja liikuntatoimen hallinto on organisoitu nuoriso- ja liikuntalautakunnan
alaisuuteen.
Nuoriso- ja liikuntatoimen hallinto on organisoitu nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisuuteen,
vakituista henkilöstöä toimialalla on noin 80 henkeä.
Liikuntatoimeen kuuluvat liikuntaseurojen toiminnan tukeminen, liikuntapaikkojen
tilavaraukset (noin 55 000 kpl/vuosi), liikunnanohjausyksikkö ja liikuntapaikkojen
kunnossapitoyksikkö. Lappeenrannassa on noin 320 erilaista liikuntapaikkaa: jäähallit, iso
tekojäärata, kumihiekkatekonurmet, pesäpallotekonurmet, uimahallit, urheilutalot,
urheilukeskukset, jalkapallo-, pesäpallo-, ym. kentät, luistelualueet ja ulkokiekkokaukalot,
uimarannat, kuntopolut, hiihtoladut ja muut ulkoliikuntapaikat sekä koulujen liikuntasalien
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
6 (39)
iltakäyttö. Lisäksi liikuntatoimi tukee ja avustaa erilaisia kylätoimikuntia, seuroja ja muita
tahoja ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidon osalta eri puolilla kaupunkia, sopimuksia on noin
60 kpl.
Lemillä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluista sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalveluista vastaa sivistyslautakunta. Palvelutoiminnan hallinto on organisoitu
sivistystoimenjohtajalle, joka on yhteinen Savitaipaleen kunnan kanssa.
Sivistystoimeen kuuluvat myös kirjasto, kulttuuri ja vapaa-aikatoimi. Kunta ostaa
kirjastohallinnon palvelut Lappeenrannasta. Kulttuuri- ja vapaa-aikatointa hallinnoi vapaaaikasihteeri. Virka on yhdistelmävirka, johon kulttuuri on liitetty.
Luumäellä lasten päivähoito, perusopetus, keskiasteen koulutus, ammatillinen koulutus ja
aikuiskoulutus kuuluvat koululautakunnan alaisuuteen.
Parikkalassa lukion ja perusopetuksen rehtori toimii tulosalueen päällikkönä ja vastaa
opetuspalveluista. Varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuspäällikkö on kaikkien
varhaiskasvatuksen työntekijöiden lähiesimies ja suoraan kunnanjohtajan alainen.
Sivistystoimen muodostavat seuraavat tulosalueet: perusopetus ja lukio (rehtori),
varhaiskasvatus (varhaiskasvatuspäällikkö) ja vapaa sivistys (kulttuuripäällikkö). Päälliköt
muodostavat sivistystiimin, jossa kukin tulosalueen päällikkö on tiimin vetäjänä vuorovuosin.
Tiiminvetäjä myös toimii kunnan johtoryhmän jäsenenä ja pitää pöytäkirjaa
sivistyslautakunnassa. Kaikki päälliköt ovat sivistyslautakunnassa asiantuntijoina oman
tulosalueensa asioissa. Vapaa-aikapalvelut, kansalaisopisto ja kirjastopalvelut muodostavat
yhdessä vapaan sivistystyön tulosalueen.
Rautjärvellä sivistystoimeen sivistyslautakunnan alaisuudessa kuuluvat varhaiskasvatus,
perusopetus, lukio, kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimi sekä kunnan ruokapalvelu.
Rautjärvellä ei ole väliportaan hallintoa. Kaikki tulosyksiköiden esimiehet ovat suoraan
sivistystoimenjohtajan alaisia. Esittelijänä sivistyslautakunnassa toimii sivistystoimenjohtaja.
Sivistystoimenjohtaja toimii oman toimen ohella myös kansalaisopiston rehtorina.
Kunnan sivistystoimen alaisuudessa toimii Ruokapalvelu Rosmariini. Rosmariini tuottaa
ruokapalvelut kunnan varhaiskasvatusyksiköille, kouluille ja Eksoten Rautjärvellä sijaitseviin
yksiköihin.
Ruokolahdella sivistystoimen palveluista vastaa sivistyslautakunta, jonka esittelijänä toimii
sivistystoimenjohtaja. Sivistystoimen palveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus,
kirjasto sekä kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja ruokapalvelut.
Savitaipaleella sivistyslautakunta huolehtii varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, kulttuuri- ja
vapaa-ajanpalveluista sekä kansalaisopistosta. Kansalaisopisto on yhteinen Lemin kunnan
kanssa. Savitaipaleen kansalaisopisto toimii kunnan sivistyslautakunnan ja
sivistystoimenjohtajan alaisuudessa ja sen hallinnosta vastaa rehtori.
Kulttuuritoimi on sivistyslautakunnan alainen ja hallinnosta vastaa sivistystoimenjohtaja.
Kulttuurisihteeri hoitaa käytännön palvelut. Virka on yhdistelmävirka.
Kirjastotoimi toimii sivistyslautakunnan ja sivistystoimenjohtajan alaisuudessa. Kirjaston
hallinnosta vastaa kirjastotoimenjohtaja ja kirjastossa työskentelee kirjastovirkailija sekä
kulttuurisihteeri kahtena päivänä viikossa.
Liikuntatoimen tehtävät on yhdistetty liikunnan lehtorin virkaan siten, että työajasta noin kaksi
kolmasosaa on liikunnan opetusta ja kolmasosa liikunnan viranhaltijan tehtäviä.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
7 (39)
Taipalsaarella sivistyspalveluiden toimiala kuuluu sivistyslautakunnan alaisuuteen.
Sivistyspalveluiden hallinnosta vastaa sivistysjohtaja. Varhaiskasvatuspäällikkö vastaa
tehtäväalueen toiminnasta sivistyslautakunnan alaisuudessa.
Sivistysjohtaja vastaa perusopetuksen tehtäväalueen toiminnasta sivistyslautakunnan
alaisuudessa.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
8 (39)
4 VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS
4.1 Varhaiskasvatus
Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä vähenee Etelä-Karjalan maakunnassa Tilastokeskuksen
ennusteen mukaan kahdeksalla prosentilla vuoteen 2029 mennessä.
1–6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat
1-6 -vuotiaat
Lappeenrannan seutu
Imatran seutu
Etelä-Karjala
105
2012=100 .
100
95
90
85
80
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
Lappeenrannan seutu
Imatran seutu
Etelä-Karjala
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
1-6 -vuotiaat
2012=100
1-6 -vuotiaat
2012=100
5 310
100
2 104
100
5 246
99
2 014
96
5 226
98
1 934
92
5 157
97
1 873
89
5 037
95
1 808
86
1-6 -vuotiaat
7 414
7 260
7 160
7 030
6 845
100
98
97
95
92
2012=100
Lappeenrannan seutu Päivähoidossa*
3 156
3 118
3 106
3 065
2 994
*Kunnan kustantamassa
päivähoidossa
2012 olleet 1-6-vuotiaat
(Sotkanet),
Lappeenrannan
seutu
Päivähoidossa*
3 156
3 118muutos suhteutettu
3 106 1-6 -vuotiaiden
3 065 määrän kehitykseen.
2 994
Imatran seutu
Päivähoidossa*
1 160
1 110
1 066
1 033
997
Etelä-Karjala
Päivähoidossa*
4 316
4 228
4 172
4 098
3 991
*Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.
Taulukko 3. 1–6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat.
Alla olevaan taulukkoon on koottu tämänhetkinen varhaiskasvatuksen tarjonta kunnittain.
Päiväkoteja
(kunnalliset/
yksityiset)
Ryhmäperhepäivähoitokoteja
(kunnalliset/yksityiset)
Imatra
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
10/1
24/4
3
2
2/2/2
2/3/-
Perhepäivähoitajia
(kunnalliset/yksityiset)
2/3
12
15/27
51/37
8
6
3
1
2
2
2
1
1
7
Taulukko 4. Varhaiskasvatuksen palveluyksiköt ja palveluntuottajat.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
9 (39)
Kunnallinen päiväkotihoito on yleisin hoitomuoto Etelä-Karjalan kunnissa. Rautjärven
varhaiskasvatuspalvelut ovat tällä hetkellä painottuneet ryhmäperhepäivähoitoon.
Päiväkodeissa
Imatra
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
Yhteensä
735
2545
103
148
68
40
98
60
138
3 753
Ryhmäperhepäivähoidossa
39
104
0
15
20
27
24
11
16
279
Perhepäivähoidossa
164
188
24
28
12
15
23
24
24
506
Yhteensä
938
2837
127
191
100
82
145
95
178
4538
Taulukko 5. Päivähoitomuotojen vertailu kunnittain (vuoden 2013 tiedoin).
Palveluseteli ei ole käytössä varhaiskasvatuksessa missään yhdeksästä kunnasta.
Kotihoidontuen kuntalisää maksavat Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Taipalsaaren
kunnat. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan Imatralla ja Lappeenrannassa. Kuntalisä
ei ole käytössä Lemillä, Luumäellä tai Savitaipaleella.
Kuntalisä, €/kk
Kuntalisän saamisen ehdot
Imatra
Yksityisen hoidon tuki 200
(päätetty laskea 170:een 1.3.
alkaen)
Yksityisen hoidon tukeen ovat oikeutettuja alle
kouluikäisten lasten perheet, kun lasta hoitaa
yksityinen päivähoidon tuottaja.
Lappeenranta
Yksityisen hoidon tuki:
Kela maksaa kuntalisän ilman eri hakemusta
yksityisen hoidon tuen maksamisen yhteydessä.


Parikkala
alle 3-vuotias lapsi 153
yli 3-vuotias mutta alle
oppivelvollisuusikäinen
lapsi 109
Kotihoidontuki:



Rautjärvi
ensimmäinen lapsi 200
toinen lapsi 80
kolmas ja sitä seuraavat
lapset 80

esikoululainen 80
Kotihoidontuki:
Ruokolahti

alle 3-vuotias lapsi 100
Kotihoidontuki:

alle 2-vuotias lapsi 150
Myös lapsen sisarukset ovat kotihoidossa.
Perheen kaikkia lapsia hoitaa vanhempi ja kaikista
tukeen oikeuttavista lapsista maksetaan
kotihoidontukea.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
Taipalsaari
10 (39)
Kotihoidontuki:


Lapsi hoidetaan kotona.
alle 3-vuotias lapsi 150
alle 3-vuotias sisarus 100
Hakija saa yleistä kotihoidon tukea (hoitorahaa ei
edellytetä).
Hoitajana on äiti tai isä.
Vanhemman on täytynyt olla työssä kolme
kuukautta ennen äitiysloman alkamista, tai jos lasta
hoitaa isä, kolme kuukautta ansiotyössä ennen lisän
maksamisen alkamista (opiskelu rinnastetaan
työssäkäyntiin).
Taulukko 6. Kuntalisän suuruus ja sen maksamista koskevat keskeiset periaatteet.
Varhaiskasvatuksen erityiset palvelut kuten erityislastentarhanopettajan palvelut sekä
vuorohoidon järjestäminen ovat palveluja, joissa resursseja jaetaan laajemmin.
Erityislastentarhanopettajan palvelut
3,5 hlöä kiertäviä, toimivat alueellisesti.
Imatra
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
Varhaiserityiskasvatuksen vastuuhenkilö
sekä yhteensä kymmenen erityistyöntekijää
viidellä eri palvelualueella ja
ostopalvelupäiväkodeissa
Yksi kiertävä päiväkodeissa.
Yhteinen kiertävä Savitaipaleen kanssa,
kunta ostaa palvelua.
Kunta ostaa palveluja Ruokolahdelta (2
pv/vko).
Kunta ostaa palveluja Ruokolahdelta (1
pv/vko).
Yksi; palvelua myydään Rautjärvelle ja
Parikkalalle.
Yhteinen kiertävä Luumäen kanssa, kunta
myy palvelua.
Kaksi; yksi on kiertävä, yksi toimii
pienryhmissä.
Vuorohoidon järjestämistapa
Keskitetty yhteen päiväkotiin. Vuorohoitoa
on yhdessä päiväkodissa. Laajennettua
hoitoa on yhdessä päiväkodissa ja
suunnitteilla toiseen.
Laajennettu ja vuorohoito keskitetty
muutamaan päiväkotiin.
Ei vuorohoitoa; laajennettua sekä yöhoitoa
perhepäivähoidossa.
Keskitetty päiväkodin vuororyhmään.
Järjestetään päiväkodissa, iltahoito
ryhmäperhepäivähoitokodissa.
Järjestetään vuorohoitoyksikössä.
Ostetaan Imatran vuoropäiväkodista.
Järjestetään vuoropäiväkodissa.
Järjestetään
ryhmäperhepäivähoitokodissa.
Taulukko 7. Erityislastentarhanopettajan palvelut sekä vuorohoidon järjestämistapa vaativat
usein keskitettyjä ratkaisuja ja kuntayhteistyötä.
Erityistä tukea tarvitsevat lapset on kaikissa yhdeksässä kunnassa integroitu
päivähoitoryhmiin. Erityislastentarhanopettajan palveluissa kunnat tekevät yhteistyötä kuntien
välisin ostopalvelusopimuksin (ks. taulukko 7). Kunnilla on varhaiskasvatuksen palveluissa
käytössä myös tuen kolmiportainen malli. Siinä tuki pyritään järjestämään lapsen olemassa
olevaan päivähoitopaikkaan niin suurelta osin kuin mahdollista.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
11 (39)
4.2 Perusopetus ja erityisopetus
Peruskoululaisten määrä pysyy ennallaan Lappeenrannan seudulla ja vähenee Imatran
seudulla.
7–15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat
7-15 -vuotiaat
Lappeenrannan seutu
Imatran seutu
Etelä-Karjala
2012=100 .
110
100
90
80
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
7-15 -vuotiaat
2012=100
7-15 -vuotiaat
2012=100
8 039
100
3 513
100
8 025
100
3 265
93
8 162
102
3 232
92
8 199
102
3 169
90
8 121
101
3 079
88
7-15 -vuotiaat
2012=100
11 552
100
11 290
98
11 394
99
11 368
98
11 200
97
Lappeenrannan
Oppilaat*
7 804
923
959
Lappeenrannanseutu
seutu
Oppilaat*
7 790
77 923
77 959
Imatran
seutu
Oppilaat*
3 458
3 214
181 kehitykseen
3 119
*Laskentaperusteena
perusopetuksen
oppilaat 2012, muutos
suhteutettu 7-15
-vuotiaiden3määrän
Etelä-Karjala
Oppilaat*
11 262
11 004
11 105
11 079
884
77884
3 031
Lappeenrannan seutu
Imatran seutu
Etelä-Karjala
10 914
*Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen
Taulukko 8. 7–15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat (Tilastokeskus, ART).
Koulut ja kouluverkko
Etelä-Karjalassa kunnittaisia kouluverkkoja on sopeutettu voimakkaasti ikäluokkien
pienenemisen vuoksi 2000-luvun alusta lähtien. Muutosten seurauksena ovat yleistyneet
yhtenäiskoulut, joissa oppilas saa opetusta samassa koulussa ensimmäisestä luokasta
yhdeksänteen luokkaan. Kouluverkkotarkastelut ovat useissa kunnissa jokavuotisia.
Lappeenrannassa kouluverkkolinjaukset on tehty vuoteen 2028 saakka.
Imatra
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
Yhteensä
Alakouluja
5
25
1
3
1
2
2
1
2
41
Yläkouluja
1
3
1
5
Yhtenäiskouluja
2
2
1
1
1
1
1
1
10
Yhteensä
8
30
2
4
2
3
3
2
3
56
Taulukko 9. Alakoulut, yläkoulut ja yhtenäiskoulut Etelä-Karjalan kunnissa (kevät 2014).
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
12 (39)
Tuntijako
Tuntijako kuvaa, kuinka monta perusopetuksen opetustuntia oppilaalla on viikoittain
vuosiluokkien 1–9 aikana. Kuntarakennemuutoksissa kuntien tuntijaot ja opetussuunnitelmat
tulee yhdenmukaistaa ja sovittaa yhteen. Uuden kunnan opetussuunnitelmatyön kautta myös
tuntijako tulee määritellä. Kunnista eniten tunteja tarjoavat Lemi ja Parikkala ja vähiten
Lappeenranta ja Imatra. Kustannusten eroihin vaikuttavat lisäksi kuntien luokkakoot,
koulukuljetuskustannukset, kiinteistökustannukset sekä ikäluokkien koot.
Imatra
225
Lappeenranta
224
Lemi
232
Luumäki
230
Parikkala
234
Rautjärvi
229
Ruokolahti
228
Savitaipale
230
Taipalsaari
226
Taulukko 10. Perusopetuksen tuntijako Etelä-Karjalan kunnissa. Valtioneuvoston asettama
minimi on 222 tuntia.
Kieliohjelmat
Kieliohjelmat
Tarjottavat kielet
Vuosiluokka, jolla
opetus aloitetaan
Ehdot opetusryhmän
aloittamiselle
Imatra
A1:
A2:
B1:
B2:
B3:
3. luokalta
5. luokalta
7. luokalta
8. luokalta
Lukiossa
Vähintään 16 oppilasta.
Vähintään 8 oppilasta.
Lappeenranta
A1: EN
A2:RA, SA, VE, ES
(Kesämäki)
B1: RU
B2: RA, SA, VE
B3/lukion määrittelemät
Englanninkieliset luokat
IB-lukio (yhdessä Imatran
kanssa)
A1: EN
A2: VE, SA
B1: RU
B2: SA, VE
A2-kieltä ei tarjota.
3. luokalta alkava
4. luokalta alkava
A1: EN
A2: ei ole
B1: RU
B2: VE, SA, RA
B3: SA, VE, RA
A1: EN (A2 ei tarjolla)
B1: RU
B2: alkava valinnainen RA,
SA, VE
B3: alkava valinnainen RA,
SA, VE, LATINA
A1: 3.lk
Lukiossa
Vähintään 6 opiskelijaa.
A1: EN
A2: SA (ei tarjolla)
B1: RU
B2: SA, RA, VE
A1: EN
A2: ei tarjolla
B1: RU
B2: valinnainen SA, RA
B3: alkava valinnainen SA,
RA
VE, SA
3. luokalta alkava
Vähintään 8 oppilasta.
7. luokalta alkava
8. luokalta alkava
3. luokalta alkava
Vähintään 6 oppilasta.
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
EN, SA, RA
EN
RU
RA, SA, VE
lukion määrittelemät
alkava
alkava
alkava
alkava
Vähintään 16 oppilasta (viime vuosina 10
oppilasta)
Rehtori päättää resurssien puitteissa.
7. luokalta alkava
7.–9. luokalta alkava
Lukiossa
1.–9. vuosiluokat
Lukiossa
3.
5.
7.
8.
luokalta
luokalta
luokalta
luokalta
alkava
alkava
alkava
alkava
Vähintään 6 oppilasta.
Vähintään 8 oppilasta.
B2- ja B3-aloitusryhmien kokoja ei ole
lyöty lukkoon, katsotaan tilanteen
mukaan.
B1: 7.lk
B2: 8.lk
B3: lukio
3. luokalta alkava
7. luokalta alkava
8. luokalta alkava
Vähintään 6 oppilasta.
7. luokalta alkava
8. luokalta alkava
lukiossa alkava
4. Luokalta alkava
Vähintään 10 oppilasta.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
13 (39)
Taulukko 11. Kieliohjelmat.
Etelä-Karjalan kuntien tarjoamissa kieliohjelmissa ja niiden toteutusrajauksissa on kuntien
välisiä eroja, muun muassa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun aloittamisessa ja
kielitarjonnassa. Kuntarakennemuutoksissa kieliohjelmat tulevat tarkasteltavaksi.
Opetussuunnitelmien sisältöjä ollaan uudistamassa valtakunnallisesti, ja myös ne vaikuttavat
kieliohjelmiin. Kieliohjelmien toteutuminen riippuu keskeisesti oppilasmääristä.
Koulukuljetukset
Koulukuljetusperiaatteet vaihtelevat kuntien välillä (ks. taulukko 12). Osassa kuntia maksuton
koulukuljetus järjestetään ainoastaan perusopetuslain edellyttämissä, yli viiden kilometrin
mittaisissa koulumatkoissa. Joissakin kunnissa maksuton koulukuljetus järjestetään
alakoululaisille, mikäli koulumatka on pidempi kuin kolme kilometriä.
Kuntarakennemuutoksissa koulukuljetusperiaatteet tulevat tarkastelun kohteeksi.
Koulumatka-avustus tarkoittaa joko tiettyä rahamäärää tai julkisen kulkuneuvon lipun hintaa.
Koulumatka-avustuksia on käytössä osassa kuntia (Imatra, Lappeenranta ja Lemi). Avustus
maksetaan usein maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona ja maksetaan jälkikäteen
kuukausittain.
Imatra*
Lappeenranta*
Lemi*
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
Maksuttoman
koulukuljetuksen
periaatteet
Luokat 1-2: koulumatka 3-5 km
Luokat 1-3: koulumatka 3-5 km
Kaupungilla on oikeus, mutta ei velvollisuutta, järjestää avustuksen asemasta kuljetus,
mikäli kuljetus on mahdollista helposti yhdistää voimassa oleviin sopimuskuljetuksiin.
Luokat 1-6: koulumatka yli 3 km
Luokat 7-9: koulumatka yli 5 km
Luokat 1-6: koulumatka yli 4 km
Luokat 7-9: koulumatka yli 5 km
Kuljetus voidaan järjestää lyhyemmälläkin koulumatkalla vaikeuden tai rasittavuuden
vuoksi (lääkärintodistus). Maksutonta kuljetusta haetaan koulutoimistosta saatavalla
lomakkeella tai vapaamuotoisesti koululautakunnalta.
Luokat 1-2: koulumatka yli 3 km
Luokat 3-9: koulumatka yli 5 km
Lyhyemmistä koulumatkoista huoltaja voi hakea erillisellä hakemuksella koulukuljetusta
koulumatkan vaarallisuuden perusteella tai terveydellisistä syistä (lääkärin lausunto).
Luokat 1-9: koulumatka yli 5 km
Lyhyemmistä koulumatkoista huoltaja voi hakea harkinnanvaraista koulukuljetusta
vaarallisuuden, vaikeuden ja rasittavuuden perusteella. Harkinnanvaraisen
koulukuljetuksen myöntää hakemuksesta sivistyslautakunta.
Luokat 1-4: koulumatka yli 4 km
Lyhyemmillä koulumatkoilla hakemuksesta vaarallisuusperusteella, lääkärintodistuksella
tai psykologin lausunnolla.
Luokat 1-3: koulumatka yli 3 km
Luokat 4-9: koulumatka yli 5 km
Luokat 1-2: koulumatka yli 3 km tai tieosuus on lapsen ikä huomioiden liian vaarallinen
(poliisiviranomaisen lausunto)
Luokat 3-9: koulumatka yli 5 km
Taulukko 12. Perusopetuksen koulukuljetusperiaatteissa on kunnittain eroavaisuuksia.
Koulumatka-avustusta myöntävät * merkityt kunnat.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
14 (39)
Erityisopetus
Erityisopetuksessa Etelä-Karjalan kunnat ovat ottaneet käyttöön kolmiportaisen tuen mallin
(yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Kaupungeissa on siirrytty enemmän
lähikouluperiaatteeseen, jonka mukaan erityisopetuksen pienluokkia on vähennetty ja oppilaat
on siirretty erityisluokista enenevästi oppilaan lähikouluun. Lappeenrannassa on edelleen
joitakin keskitettyjä erityisluokkia.
Oppilashuolto
Oppilashuoltopalvelut alueen kouluihin järjestää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
maakunnallisesti Imatran kaupunkia lukuun ottamatta. Imatralla oppilashuolto hoidetaan
omana työnä. Moniammatilliset oppilashuoltotyöryhmät toimivat kaikilla kouluilla.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on organisoitu Etelä-Karjalan kunnissa vaihtelevasti.
Esimerkiksi Parikkalassa kolmannen vuosiluokan oppilaat voivat osallistua aamu- ja
iltapäivätoimintaan, kun taas muissa kunnissa toiminta on tarkoitettu vain ensimmäisen ja
toisen vuosiluokan oppilaille ja erityisoppilaille. Aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu kunnasta
riippuen joko varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen toimialueelle. Imatralla ja
Lappeenrannassa on sekä kaupungin omia että muiden palveluntuottajien toimintapisteitä.
Alueen muissa kunnissa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on valtaosin kuntien itse
tuottamaa.
Yksityinen perusopetus
Itä-Suomen koulu on kielikoulu, jossa noudatetaan suomalaista perusopetuksen
opetussuunnitelmaa kuitenkin sillä poikkeuksella, että oppilaalla on kieltenopetusta kolmesta
neljään viikkotuntia enemmän kuin kunnallisessa peruskoulussa. Itä-Suomen koulun lukio
päättyy suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Koulu toimii kolmella paikkakunnalla: Imatralla,
Joensuussa ja Lappeenrannassa. Itä-Suomen koulun erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen
taitoa ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää valmiuksia yrittäjyyteen. Koulua on vuodesta
1997 saakka ylläpitänyt kaupunkien perustama säätiö, joka myös valvoo ja ohjaa koulun
toimintaa yhdessä Opetushallituksen kanssa.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
15 (39)
4.3 Lukio ja toinen aste
Lukioikäisten määrä vähenee Etelä-Karjalan maakunnassa lähivuosina melko nopeasti. Lasku
tasaantuu ja kääntyy lievään nousuun 2020-luvulla.
16–18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat
Lappeenrannan seutu
Imatran seutu
Etelä-Karjala
110
16-18 -vuotiaat
2012=100 .
100
90
80
70
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
Lappeenrannan
seutu
Imatran seutu
Etelä-Karjala
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
16-18 -vuotiaat
2012=100
16-18 -vuotiaat
2012=100
3 057
100
1 476
100
2 760
90
1 161
79
2 645
87
1 118
76
2 733
89
1 068
72
2 767
91
1 086
74
16-18 -vuotiaat
2012=100
4 533
100
3 921
86
3 763
83
3 801
84
3 853
85
Lappeenrannan seutu Lukion oppilaat*
Imatran seutu
Lukion oppilaat*
Etelä-Karjala
Lukion oppilaat*
1 370
1 237
1 185
1 225
1 240
700
551
530
507
515
2 070
1 788
1 716
1 731
1 755
*Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen
Taulukko 13. 16–18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat.
Perusopetuksen jälkeen Etelä-Karjalan nuoret hakeutuvat toisen asteen koulutusta
maakunnassa tarjoavaan Saimaan ammattiopisto Sampoon tai lukioihin. Tämän lisäksi on
tarjolla lisäopetusta, joka on tarkoitettu ensisijaisesti niille perusopetuksen päättäneille
nuorille, jotka ovat jääneet ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Lisäopetusta järjestää
Saimaan ammattiopisto Sampo ja Joutsenon opisto.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
16 (39)
Lukioon hakeutuvien määrä vaihtelee vuosittain erityisesti pienissä kunnissa. Imatralla ja
Lemillä ammatillinen koulutus on lisännyt hakijoita. Luumäellä, Rautjärvellä, Ruokolahdella ja
Savitaipaleella lukiokoulutukseen on haettu viime vuosina enemmän.
2013
2012
2011
2010
2009
Imatra
Lu 38 % (107)
Am 61 % (174)
Lu 39 % (111)
Am 61 % (173)
Lu 36 % (105)
Am 62 % (180)
Lu 44 % (146)
Am 54 % (178)
Lu 46 % (156)
Am 52 % (178)
Lappeenranta
Lu 47 % (335)
Am 52 % (367)
Lu 48 % (368)
Am 51 % (398)
Lu 47 % (348)
Am 52 % (392)
Lu 52 % (410)
Am 47 % (376)
Lu 44 % (331)
Am 55 % (431)
Lemi
Lu 31 % (11)
Am 69 % (25)
Lu 56 % (14)
Am 44 % (11)
Lu 45 % (18)
Am 55 % (22)
Lu 35 % (15)
Am 65 % (28)
Lu 28 % (12)
Am 72 % (31)
Luumäki
Lu 44 % (28)
Am 56 % (35)
Lu 34 % (19)
Am 66 % (37)
Lu 25 % (25)
Am 25 % (25)
Lu 34 % (17)
Am 66 % (33)
Lu 38 % (25)
Am 62 % (40)
Parikkala
Lu 49 % (23)
Am 51 % (24)
Lu 51 % (32)
Am 49 % (31)
Lu 48 % (28)
Am 52 % (30)
Lu 37 % (22)
Am 63 % (38)
Lu 49 % (29)
Am 51 % (30)
Rautjärvi
Lu 52 % (22)
Am 48 % (20)
Lu 38 % (17)
Am 62 % (28)
Lu 59 % (22)
Am 41 % (15)
Lu 39 % (20)
Am 61 % (31)
Lu 28 % (11)
Am 72 % (28)
Ruokolahti
Lu 53 % (34)
Am 47 % (30)
Lu 47 % (30)
Am 53 % (31)
Lu 54 % (32)
Am 46 % (28)
Lu 50 % (32)
Am 50 % (32)
Lu 50 % (33)
Am 50 % (33)
Savitaipale
Lu 48 % (24)
Am 52 % (26)
Lu 42 % (18)
Am 58 % (25)
Lu 41 % (29)
Am 59 % (41)
Lu 43 % (23)
Am 57 % (31)
Lu 40 % (23)
Am 60 % (34)
Taipalsaari
Lu 48 % (27)
Am 52 % (29)
Lu 50 % (33)
Am 50 % (33)
Lu 47 % (31)
Am 53 % (35)
Lu 41 % (25)
Am 59 % (36)
Lu 49 % (34)
Am 51 % (35)
Taulukko 14. Perusopetuksen päättäneiden hakeutuminen eri koulutusmuotoihin kunnittain
(Lu=lukiokoulutus, Am=ammatillinen koulutus)
Lukiot ja lukioverkko
Lukio-opetusta järjestetään kuudessa Etelä-Karjalan yhdeksästä kunnasta. Maakunnassa on
yhteensä yhdeksän lukiota, joissa on 1905 opiskelijaa.
Lukioita
Imatra
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
Yhteensä
1
4
1
1
1
1
9
Oppilasmäärä
yhteensä
483
1150
57
75
55
85
1905
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
17 (39)
Taulukko 15. Lukiot ja niiden oppilasmäärät (20.9.2013).
Imatralla on tehty lukioverkkoselvitys (2012), jonka pohjalta kaupungissa on elokuusta 2013
alkaen ollut ainoastaan yksi lukiokoulutuksen toimipiste, Imatran yhteislukio.
Lappeenrannassa lukio-opetus keskitetään elokuusta 2014 lukien Kimpisen ja
Lappeenrannan Lyseon lukioon. Parikkalan, Rautjärven ja Savitaipaleen lukioiden
toivotaan säilyvän lähipalveluna.
Tällä hetkellä kunnat saavat pienten lukioiden lisärahoitusta, mutta tulevaisuudesta ei ole
varmuutta. Lisäksi niin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuin lukiokoulutuksenkin
toimiluvat jouduttaneen hakemaan uudelleen lähivuosina.
Alla on taulukko, joka kuvaa lukiolaisten opiskelua maakunnan eri lukioissa kotikunnittain.
Kotikunnat

Imatra
LPR
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
Imatran
lukiot
Lappeenrannan
lukiot
Taavetin lukio
(Luumäki)
Parikkalan
lukio
Rautjärven
lukio
Savitaipaleen
lukio
348
46
2
1
1
2
75
0
6
3
1016
37
8
2
-
2
1
80
58
7
57
75
1
Mikkeli
7
53
Puumala1
3
10
Taulukko 16. Lukiolaisten määrä kotikunnittain (syksy 2013).
Toisen asteen ammatillinen koulutus
Etelä-Karjalan kaikki yhdeksän kuntaa kuuluvat ammatillista koulutusta järjestävään EteläKarjalan koulutuskuntayhtymään. Koulutuskuntayhtymä ylläpitää Saimaan ammattiopisto
Sampoa, jolla on toimipisteet Imatralla, Lappeenrannassa ja Ruokolahdella. Yhteistyötä
lukiokoulutuksen kanssa tehdään niin tilojen käytössä kuin opetustarjonnassa. Parikkala on
jäsenenä myös Itä-Savon koulutuskuntayhtymässä yhdessä viiden muun kunnan kanssa.
Valtion rakennepoliittisten päätösten myötä koulutuskuntayhtymässä koulutuspaikkojen
määrään ja tarjontaan ja rahoitukseen on tulossa mahdollisesti muutoksia. Oppivelvollisuuden
mahdollinen pidentäminen vaikuttaa myös monin tavoin koulutuspalveluihin. Tavoitteena on
saada myös tutkintoon johtavaa ammatillista erityisopetusta ja osallistua koulutustakuun
toteuttamiseen.
SAIMAAN AMMATTIOPISTO
SAMPO
Opiskelijamäärä yhteensä
Opiskelijamäärä perustutkinnot
Opiskelijamäärä oppisop.
Opiskelijamäärä oppisop., sisäinen
Opiskelijatyövuodet
TP 2012
TA 2013
TA 2014
TS 2015
TS 2016
4 434
2 955
737
-117
859
4 260
2 956
610
-88
782
4 272
3 005
588
-116
795
4 257
2 970
605
-116
798
4 191
2 900
605
-116
802
Savitaipale
Taipalsaari
Taulukko 17. Saimaan ammattiopiston opiskelijamäärät ja -työvuodet
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Sivistyspalvelut
Raportti
18 (39)
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät ovat yllä kuvatun mukaiset (lähde:
koulutuskuntayhtymän talousarvio 2014).
Joukkoliikenteen ja toisen asteen koulutuksen saavutettavuuden osalta Lappeenrannan ja
Imatran kaupungit ovat toimivaltaisia viranomaisia, jotka päättävät itsenäisesti kuntansa
sisäisestä liikenteestä (paikallisliikenne). Kaikesta muusta liikenteestä Etelä-Karjalan
maakunnan alueella vastaa ELY-keskus. Mikäli joukkoliikennettä haluttaisiin hoitaa alueellisesti
ja parantaa yhteistyötä, tulisi perustaa maakunnallinen joukkoliikenneviranomainen, joka
hoitaisi alueellaan kaiken sisäisen liikenteen. Tätä kautta toisen asteen koulutuksen
saavutettavuus tulisi tarkastelun kohteeksi yhden kunnan mallissa kokonaisuutena.
Maakunnallinen joukkoliikenneviranomainen ei vaadi kuntaliitoksia ja toteutuisi myös yhden
kunnan mallissa. Kahden kunnan mallissa tietyt ongelmat jäisivät olemaan ilman
maakunnallista joukkoliikenneviranomaista.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
19 (39)
5 VAPAA-AIKA JA KULTTUURI
Kuntien käytössä on suuri määrä kiinteistöjä, palveluyksiköitä sekä muuta rakennettua
ympäristöä (liikuntapaikat ja reitistöt), mikä johtuu palvelujen luonteesta. Kustannukset
nousevat koko ajan, ja haasteena on vapaa-ajan palveluiden ylläpito ja kehittäminen.
5.1 Kulttuuri
Lappeenrannan kulttuuritoimen palvelut poikkeavat pienten kuntien toiminnasta. Palvelut
käsittävät museoita (Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo, Ratsuväkimuseo,
Wolkoffin talomuseo) kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin, kaupunginkirjastomaakuntakirjaston sekä yleisen kulttuuritoimen (Kulttuuritoimisto, Etelä-Karjalan
lastenkulttuurikeskus Metku).
Museotoimi luopuu pienten paikallismuseoiden ylläpidosta, yleisen kulttuuritoimen jakamat
avustukset pienenevät ja kesäteatterituotanto kaupunginteatterin omana tuotantona on
katkolla toistaiseksi. Kaupunginorkesteri kehittää Saimaa Sinfonietta -brändiään ja neuvottelee
yhteistyöstä naapuriorkestereiden kanssa. Uusi kaupunginteatteri valmistuu ja avaa
uudenlaisia näkymiä teatterituotannolle. Lastenkulttuurikeskus Metkun jatko yleisen
kulttuuritoimen osana on vuoden 2014 jälkeen auki. Kulttuurin kaikki tulosalueet panostavat
näkyvyyteen ja monipuoliseen yleisötyöhön tukien myös matkailua.
Imatran kulttuuripalveluihin kuuluvat kaupunginkirjasto, taidemuseo, kaupunginmuseo,
Kulttuuritalo Virta ja Teatteri Imatra. Vapaasta sivistystyöstä ja taideopetuksesta vastaavat
Imatran työväenopisto ja Imatran seudun musiikkiopisto. Kaupunki järjestää erilaisia
tapahtumia. Lisäksi kaupungin kulttuurielämässä merkittävä rooli on yhdistyksillä ja
kaupunkilaisilla, joiden aktiivisen toiminnan tulosta ovat musiikki- ja teatterifestivaalit,
näyttelyt, kesäkongressi, taideviikko ja useat muut tapahtumat.
Luumäen kulttuuritoimen suorittava työ on hankittu ostopalveluna vuodesta 2005 lähtien.
Kulttuuritoimella on myös matkailuun liittyviä toimintoja. Taipalsaaren kulttuuripalveluiden
keskeisiä osia ovat kirjasto-, museo- ja muu kulttuuritoiminta.
Parikkalan kunnan vapaan sivistyksen tulosalue järjestää yleistä kulttuuritoimintaa,
tapahtumia, tilaisuuksia ja lisäksi avustaa paikallisia kulttuurityötä tekeviä yhdistyksiä.
Rautjärvellä kunnan kulttuuritoimen tehtävistä vastaa kirjaston henkilökunta. Ruokolahden
kulttuuritoiminta pohjautuu keskeisesti yhdistysten, kylätoimikuntien ja esiintyvien ryhmien
työlle.
Lemillä ja Savitaipaleella tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa kulttuuritoimintaa. Taiteen
perusopetuksen järjestämisestä (musiikki ja kuvataide) on tehty sopimukset musiikkikoulun ja
lasten ja nuorten kuvataidekoulun kanssa ja toimintaa jatketaan. Lappeenrannan
musiikkiopistolle on annettu maksusitoumus kuntien musiikin opiskelijoista. Lemi ostaa myös
tanssikoulupalvelua.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
20 (39)
5.2 Nuorisopalvelut
Alle 30-vuotiaiden määrä vähenee Etelä-Karjalassa 2030-luvun taitetta lähestyttäessä.
Nuoriso
0-29 -vuotiaat
Lappeenrannan seutu
Imatran seutu
Etelä-Karjala
105
2012=100
.
100
95
90
85
80
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
Lappeenrannan seutu
Imatran seutu
Etelä-Karjala
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
0-29 -vuotiaat
2012=100
29 155
100
28 461
98
27 918
96
27 445
94
27 283
94
0-29 -vuotiaat
2012=100
0-29 -vuotiaat
2012=100
11 475
100
40 630
100
10 591
92
39 052
96
10 129
88
38 047
94
9 744
85
37 189
92
9 520
83
36 803
91
Taulukko 18. 0–29-vuotiaiden määrän kehitys.
Etelä-Karjalan kunnissa nuorisotyötä tehdään etsivänä nuorisotyönä,
nuorisotilatoiminnalla ja avustuksilla. Lappeenrannassa nuorisotoimintaan kuuluvat
myös nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, nettinuorisotyö ja erilaiset nuorisotyön
kehittämishankkeet. Näitä ovat muun muassa Virtaa Verkkoon (tieto- ja neuvontapalvelut),
Oikeesti Nuorten Asialla (kehittämishanke) ja Laatua Nuorisotyöhön (koko Suomen kattava
nuorisotyön laadun kehittämishanke).
Lappeenrannassa nuorisotyön perustana on nuorisotilatyö, jota tehdään kuudella
nuorisotilalla eri puolilla kaupunkia. Nuorisotilatoiminta pitää sisällään pienryhmätoiminnat,
tapahtumat, aluetyön nuorisotyötä ja alueen toimintaa tekevien tahojen kanssa ja
koulunuorisotyön. Nuorisotoimi avustaa paikallisia nuorisojärjestöjä ja tarjoaa heille tiloja ja
leirikeskusta toimintojensa järjestämiseen (hinnaston mukaisesti). Nuorisotoimen muita
toimintoja ovat nettinuorisotyö, nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste Verkko
kauppakeskus OPRI:ssa ja sosiaalinen nuorisotyö. Tieto- ja neuvontapalveluita
toteutetaan yhdessä Lappeenrannan Nuorten Palvelu ry:n kanssa solmitulla
ostopalvelusopimuksella. Sosiaalinen nuorisotyö sisältää Lappeenrannassa toteutettavan
etsivän nuorisotyön ja erityisnuorisotyön. Työmuotona on ammatillisen etsivän työn metodi
(AMET).
Lappeenrannassa ja Taipalsaarella toimii nuorisovaltuusto. Ruokolahdella toimii
nuorisoneuvosto. Lappeenrannan kaupungissa toimii myös 28-jäseninen Lasten Parlamentti
sekä leirikeskus kesäisin. Imatralla toimii nuorisovaltuusto ja Lasten Parlamentti.
Lemillä ei ole varsinaista nuorisovaltuustoa, mutta kunnassa toimii järjestöparlamentti, jossa
pyritään huomioimaan myös nuorten asiat. Tulevaisuuden haasteita ovat nuorisotilojen
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
21 (39)
säilyminen ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Lemin, Luumäen, Parikkalan ja
Ruokolahden kunnat ostavat etsivän nuorisotyön palvelut sopimusperusteisesti Laptuotesäätiöltä. Rautjärven kunta on palkannut opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella oman
henkilön etsivään nuorisotyöhön. Savitaipaleen Nuorison Tuki ry ylläpitää nuorisotilaa ja
nuorten työpajaa. Parikkalan nuorisotoimi ylläpitää ja järjestää toimintaa kolmella
nuorisotilalla sekä avustaa paikallisia yhdistyksiä. Imatralla Etsivä nuorisotyö Haavissa, joka
on OKM:n rahoittama hanke ja jota toteuttavat kaupunki ja INTOa Työstä ry, on kolme
työntekijää.
Imatran kaupungin nuorisopalveluissa tehdään tilatyötä, koulunuorisotyötä, järjestetään
leirejä ja retkiä, etsivää nuorisotyötä, pienryhmätoimintaa ja kulttuurista nuorisotyötä.
Nuorisopalvelut tekevät työtä myös osallisuuden, vaikuttamisen ja yhteiskunnallisen
nuorisotyön muodossa. Kaupungissa on kolme nuorisotilaa (yhdestä tilasta päätetty luopua).
5.3 Liikuntapalvelut
Liikuntapalveluiden keskeisin osa ovat liikuntapaikat, jotka ovat usein kuntien teknisen toimen
hoidossa. Lisäksi kunnilla on vaihteleva määrä ostopalvelusopimuksia. Kuntien uimahallit,
palloiluhallit, jäähallit, keilahalli, tekojäärata, pallokentät, golf-kentät, hiihtoladut, valaistut
kuntopolut, uimarannat ja ulkoilureitit edistävät asukkaiden ja matkailijoiden liikunnallista
elämäntapaa, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä liikunnan harrastamista.
Lappeenrannan liikuntatoimi järjestää vuosittain erittäin laajaa ja monipuolista ohjattua
kunto- ja terveysliikuntaa kaiken ikäisille kaupunkilaisille ja erityisryhmille. Muissa kunnissa
kuntoliikunnan ohjaus on pääosin yhdistysten toimintaa, jota kunnat avustavat. Pienempien
kuntien liikuntapaikatkin voivat olla yksityisten aktiivisuudella aikaansaatuja, mutta kunta voi
olla tukemassa toimintaa. Lähiliikuntapalveluiden turvaamisesta kyläalueilla kannetaan huolta
tulevaisuudessa kuten erityisryhmien liikuntapalveluiden tarjonnan lisäämisestäkin.
Liikuntapaikkojen hoidosta vastaa liikuntatoimi, jolla on myös kunnossapitosopimuksia noin 60
liikuntakohteesta.
Kuntalaisten aktiivisuuden tukeminen on tärkeää mahdollisissa rakennemuutoksissa
palveluiden turvaamiseksi.
Imatran liikuntapalvelut järjestävät laajaa ja monipuolista ohjattua kunto- ja terveysliikuntaa
kaiken ikäisille kaupunkilaisille ja erityisryhmille kaupungin toimesta. Liikuntapalvelut
järjestävät liikuntaneuvonta- ja liikuntareseptipalvelua yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa.
Lisäksi iäkkäille ja työikäisille tehdään terveyskuntotestejä. Palvelujen kehittämiseksi tehdään
yhteistyötä lähikuntien ja paikallisten toimijoiden kanssa sekä laajemmin eri hankkeiden
kautta.
Parikkalan kunnan liikuntapalvelut järjestävät kuntoliikuntaryhmiä työikäisille, ikääntyville ja
erityisryhmille sekä jakavat harkinnanvaraisia avustuksia liikuntaseuroille sekä muille
liikuntatoimintaa järjestäville yhdistyksille. Suuremmat liikuntatapahtumat järjestetään
yleensä yhteistyössä paikallisten seurojen kanssa.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
22 (39)
6 KIRJASTO JA KANSALAISOPISTO
6.1 Kirjasto
Lappeenrannan kaupunginkirjasto palvelee kaupunginkirjastona. Lisäksi sillä on
maakuntakirjastostatus ja laissa määritellyt maakunnalliset tehtävät. Maakuntakirjastona
Lappeenrannan kirjastotoimi järjestää alueen kirjastoille yhteisiä koulutustilaisuuksia ja toimii
veturina maakunnallisille hankkeille. Heili-kirjastokimppa käynnistyi joulukuussa 2013
yhteisine rekistereineen ja kirjastojen välisine aineistokuljetuksineen. Mukana yhteistyössä
ovat maakunnan kunnat lukuun ottamatta Luumäkeä.
Imatra
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
Kirjastoja (pää-/sivutoimipisteet)
3 (1/2)
10 (1/9)
2 (1/1)
2 (1/1)
3 (1/2)
2 (1/1)
1 (1/0)
2 (1/1)
1 (1/0)
Kirjastoauto
x
-
Taulukko 19. Kirjastot ja kirjastoauto.
Maakunnallinen kirjastopalveluselvitys tehtiin Lappeenrannan kaupungin aloitteesta vuoden
2009 aikana. Selvityksen tavoitteena oli edistää kirjastopalveluiden saavutettavuutta, laatua ja
tuottavuutta koko maakuntakirjaston alueella. Selvityksen perusteella riittävää mielenkiintoa
Etelä-Karjalan laajuisen, yhteisen seutukirjaston perustamiseen ei löytynyt. Yhteistyön
syventäminen maakunnallisesti jatkuu kirjastojärjestelmäyhteistyön puitteissa.
Seutukirjasto voisi tulevina vuosina olla luonnollinen jatke uuden kirjastojärjestelmän myötä
tehostuvalle ja tiivistyvälle yhteistyölle. Isäntäkuntamallin mukaisessa
seutukirjastotoiminnassa Lappeenranta toimii isäntäkuntana. Aineiston kiertäessä tehokkaasti
yhteisen kirjastojärjestelmän ja kuljetusten ansiosta voidaan pohtia esimerkiksi
aineistohankinnan työnjakoa.
Perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kirjastot tarjoavat uusia palveluja ja toimintamuotoja:
sähköiset palvelut, e-kirjat, monipuolinen tapahtumatoiminta (”kaupunkilaisten olohuone”).
Kirjastot voivat toimia myös tapahtumatuotannon järjestäjinä. Pienissä kunnissa kirjaston
johtajat voivat toimia myös kulttuuripalveluista vastaavina virkamiehinä.
Kirjastopalveluiden säilyttäminen tiukan talouden aikana on kaikkien kuntien haaste, sillä
henkilöstön ja aineistoresurssien määrärahat ovat tiukentuneet. Monipalvelupisteiden
laajentamisesta kirjastojen yhteyteen on neuvoteltu valtion kanssa toistaiseksi huonolla
menestyksellä.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
23 (39)
6.2 Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö
Etelä-Karjalan kansalaisopisto toimii Lappeenrannan, Luumäen ja Taipalsaaren alueella.
Kansalaisopisto on Etelä-Karjalan kansalaisopisto -säätiön ylläpitämä.
Etelä-Karjalan alueella toimivat lisäksi seuraavat kuntien omat kansalaisopistot: Imatran
työväenopisto, Kaakon kansalaisopisto Parikkalassa, Rautjärven kansalaisopisto,
Ruokolahden kansalaisopisto ja Savitaipaleen kansalaisopisto. Viimeksi mainitulla on
sopimus Lemin kunnan kanssa opetuksen järjestämisestä.
Kuntien omien kansalaisopistojen haasteena on resurssien hallinta. Hallintoa voidaan hoitaa
sivistyspalveluiden osana.
Imatran Musiikkiopisto on Imatran kaupungin ylläpitämä oppilaitos, jonka toimintaalueeseen kuuluvat Imatran lisäksi Parikkalan ja Rautjärven kunnat.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
24 (39)
7 ERI RAKENNEVAIHTOEHDOT
Työryhmä keskusteli yhden ja kahden kunnan vaihtoehdoista. Olennaista vaihtoehdoissa on
kuntalaisen lähipalvelun hoitaminen laadukkaasti ja ammattitaitoisesti. Suurempi kokonaisuus
voi tarjota asiantuntijuuteen tukea, mutta vaarana on palvelujen etääntyminen kuntalaisista.
Palveluyksiköiden määrään vaikuttavat palvelujen tarve sekä käytettävissä olevat määrärahat,
ei sinänsä kuntakoko.
Tähän on koottu keskeiset eri rakennevaihtoehtojen arvioidut vaikutukset.
7.1 Yhden kunnan malli
Yhden kunnan malli tarkoittaa maakunnan kokoisen kunnan perustamista. Tässä kappaleessa
on koottu arvio yhden kunnan mallin vaikutuksista sivistyspalveluiden järjestämiseen eri
näkökulmista.
Taulukko 20. Yhden kunnan mallin arviointi.
Yhden kunnan malli
Edut/vahvuudet/mahdollisuudet
Haitat/heikkoudet/haasteet
Yhteinen johto ja hallinto mahdollistavat työn
tuottavuuden lisäämisen. Kustannuksia voidaan
vähentää jonkin verran enemmän yhden kunnan
mallissa hallinnollista työtä yhdistämällä.
Haasteena yhden kunnan mallissa on hallinnon ja
palvelujen näkökulmasta paikallistuntemuksen
säilyttäminen.
Yhden kunnan hallinto pystyy paremmin
huolehtimaan ja ennakoimaan:
-
Kehittämistä
Henkilöstön rekrytointia
Henkilöstön täydennyskoulutusta ja
asiantuntijatukea
Tiedottamista ja tietojen ylläpitoa,
tilastointeja
Taloutta ja talouden seurantaa
Koko maakunnan tasolla yhdenmukainen
palvelutarjonta ja yhtäläiset oikeudet palveluihin.
-
erityinen tuki, erityisopetus
valmistava opetus
vuorohoito
Yhden kunnan mallissa koko maakunnan kattavat
toimintamallit:
-
Oppilaaksiotto
Oppilashuolto
Opetussuunnitelma
Tuntijako
Yksiköiden koko, kustannukset ja palvelutarjonta
vaihtelevat suuresti. Palveluiden
saavutettavuuden turvaamiseksi palveluita on
edelleen harvaan asutuilla alueilla pienissä
yksiköissä. Pitkät etäisyydet.
Yhteensovittaminen vaatii aluksi aikaa ja työtä.
Tulisi varmistaa, etteivät huonot käytännöt
vahvistu yhden kunnan mallissa.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
25 (39)
7.2 Kahden kunnan malli
Kahden kunnan malli rakentuisi Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien kuntiin. Tässä
kappaleessa arvioidaan kahden kunnan mallin vaikutuksia sivistyspalveluiden järjestämisen eri
näkökulmista.
Taulukko 21. Kahden kunnan mallin arviointi.
Kahden kunnan malli
Edut/vahvuudet/mahdollisuudet
Haitat/heikkoudet/haasteet
Yhteinen johto ja hallinto mahdollistavat työn
tuottavuuden lisäämisen. Kustannuksia voidaan
jonkin verran vähentää hallinnollista työtä
yhdistämällä.
Myös kahden kunnan mallissa haasteena on
paikallistuntemuksen säilyttäminen. Ratkaisuna
voisi olla alueellinen johtamismalli (Lappeenrannan
seutu)
Kahden kunnan hallinto pystyy seudullisesti
paremmin huolehtimaan ja ennakoimaan:
Imatralla on erilainen hallintomalli kuin muissa
seudun kunnissa (sopimusohjaus, tilaaja–
tuottaja). Imatran seudun hallintomalli uudessa
kunnassa vaatisi enemmän mietintää.
-
Kehittämistä
Henkilöstön rekrytointia
Henkilöstön täydennyskoulutusta
Tiedottamista ja tietojen ylläpitoa,
tilastointeja
Taloutta ja talouden seurantaa
Kahden kunnan mallissa etäisyydet eivät yhtä
pitkät kuin yhden kunnan mallissa.
Kahden kunnan malli on hallinnollisesti
yksinkertaisempi toteuttaa kuin yhden kunnan
malli.
Seudullisesti yhdenmukainen palvelutarjonta ja
yhtäläiset oikeudet palveluihin.
-
erityinen tuki, erityisopetus
valmistava opetus
vuorohoito
Yksiköiden koko, kustannukset ja palvelutarjonta
vaihtelevat. Palveluiden saavutettavuuden
turvaamiseksi palveluita on edelleen harvaan
asutuilla alueilla pienissä yksiköissä.
Kahden kunnan mallissa seudulliset toimintamallit:
-
Kahden kunnan malli nähdään vaiheena ennen
yhden kunnan malliin siirtymistä.
Oppilaaksiotto
Oppilashuolto
Opetussuunnitelma
Tuntijako
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
26 (39)
8 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion ja toisen asteen näkökulmasta
Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat lähipalveluja, joiden järjestämiseen vaikuttavat
asiakasmäärät, asuinpaikat sekä lainsäädäntö. Varhaiskasvatuksen palveluissa
kuntarakennemuutokset erityispalveluissa ja vuorohoidossa toisivat mahdollisuuksia
yhdenmukaisiin palveluihin. Etelä-Karjalan kunnissa kouluverkot on jo pääosin sopeutettu
vastaamaan nykyisiä palvelutarpeita, mutta mikäli kuntarakennemuutoksia maakunnassa
toteutetaan, kouluverkkoa on edelleen mahdollista sopeuttaa.
Saavutettavuus on pienissä kunnissa olennainen perusopetuksen palveluverkon
muodostamiskriteeri. Suunnittelussa on myös huomioitava lainsäädännön asettamat rajat
kuljetusmatkoissa.
Lukio-opetuksessa suuret lukiot keskittyisivät Lappeenrantaan ja Imatralle. Pienten lukioiden
säilyttäminen vaatii periaatelinjausta. Pienten lukioiden ylläpitäminen on taloudellisesti kallista
ja niiden opetustarjonta on pedagogisesti suppeampaa kuin isoissa lukioissa. Pienten lukioiden
keskinäinen etäopetus voi monipuolistaa niiden kurssitarjontaa. Pienissä kunnissa lukiotoiminta
ja perusopetuksen aineenopetus ovat riippuvuussuhteessa. Tämä tarkoittaa, että yläkoulun
aineenopettajien opetusvelvollisuutta täydennetään lukio-opetuksella, jotta tuntikertymät
saadaan mielekkäiksi ja jotta aineenopettajia saadaan rekrytoitua pieniin kuntiin. Ilman lukion
tunteja aineenopettajien tuntikertymät olisivat yläkouluissa pieniä.
Ammatillinen koulutus on järjestetty maakunnallisesti ja keskitetty Lappeenrantaan, Imatralle
sekä Ruokolahdelle. Lukioverkko on ammatillista koulutusta laajempi, lukioita on yhteensä
kuudella paikkakunnalla. Toisella asteella erityinen ammatillinen opetus voi edellyttää
oppilaalta yli 200 kilometrin matkustusta kotoa, koska eritystä ammattiopetusta alueella ei ole
aina saatavilla. Yhteenvetona voi todeta, että toisen asteen koulutuksen verkot
(ammattikouluverkko ja lukioverkko) ovat historiallisista syistä hyvin poikkeavat.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistäminen on mahdollista tulevaisuudessa
mutta se vaatii periaatelinjauksia. Toisen asteen koulutuksen kehittämisen yhteydessä
joukkoliikenteen järjestäminen lukion ja toisen asteen oppilaille korostuu palvelujen
saavutettavuuden takia.
Vapaa-aika-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja kirjastopalveluiden näkökulmasta
Kuntien vapaa-aika-, liikunta- ja nuorisopalvelut ovat hyvin erilaisesti toteutettuja ja sidoksissa
paikalliseen kulttuuriin sekä toimintaan. Toiminta-avustusperiaatteiden ja muiden
toimintaperiaatteiden harmonisointi tulee tehtäväksi rakennemuutoksen yhteydessä.
Palvelutuotannossa kuntien riippuvuus yhdistyskentästä on merkittävää.
Kirjastojen osalta palvelut ovat maakunnallisia yhteisen Heili-kirjastojärjestelmän johdosta
(pois lukien Luumäki). Tästä syystä yhden tai kahden kunnan mallilla ei ole kirjastopalveluiden
kannalta oleellista eroa. Kansalaisopistojen hallintojen ja toiminnan harmonisointi olisi
mahdollista jo nyt.
Kulttuurilaitosten osalta kahden kunnan mallissa Imatran ja Lappeenrannan toiminta jatkaisi
ominaan. Yhteistyö kahden kaupungin välillä olisi suositeltavaa. Yhden kunnan mallissa
kulttuurilaitosten profilointityö mahdollistuisi ja sitä tulisi edistää.
Hallintomallina sivistyspalveluissa kuntarakenneuudistuksen jälkeen voisi toimia yhden
kunnan mallissa ja kahden kunnan mallissa Lappeenrannan alueellinen organisaatiomalli, jossa
kukin nykyisistä kunnista muodostaisi palvelualueen, jossa päiväkodit ja koulut toimivat
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
27 (39)
itsenäisinä yksiköinä kuten nykyäänkin. Palvelualuetta johtaisi alue-esimies.
Luottamushenkilöhallinto kevenisi merkittävästi nykyiseen verrattuna.
Rakenteet kahden kunnan mallissa muuttuisivat, sillä nykyisten kuntien lautakunnat
lakkaisivat ja tilalle tulisi yksi tai kaksi lautakuntaa. Koulutuskuntayhtymään jäisi jatkossa vain
yksi tai kaksi kuntajäsentä. Kuntien keskinäiset ostopalvelusopimukset raukeaisivat ja
siirtyisivät kahden kunnan sopimuksiksi.
Rakenteina yhden kunnan mallissa nykyisten kuntien lautakunnat lakkaisivat ja tilalle tulisi
uuden organisaatiomallin mukaisesti yksi tai kaksi lautakuntaa, jotka vastaisivat ja hoitaisivat
kasvatuksen, opetuksen, vapaa-ajan, liikunnan, nuorison ja kulttuurin palveluita. Toisen
asteen ammatillisen koulutuskuntayhtymän toiminta lakkaisi, ja kuntien keskinäiset
ostopalvelusopimukset raukeaisivat ja siirtyisivät yhden kunnan sopimuksiksi.
Kuntarakenneselvityksessä arvioidaan kahden kunnan mallia ja yhden kunnan
mallia. Yhden kunnan malli tarkoittaisi koko maakunnan kattavaa kuntaa, jossa
palvelurakenne tulisi rakentaa maakunnan kattavaksi ja yhdenmukaiseksi kaikille kuntalaiselle.
Kahden kunnan mallissa maakunta jakautuisi kahdeksi kunnaksi nykyisten seutujen
mukaisesti. Kahden kunnan malli nähdään varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen
näkökulmasta helpompana toteuttaa kuin yhden kunnan malli, koska seutujen
kaupunkikuntien hallinto- ja palvelurakenteet ovat erilaisia. Toisaalta kahden kunnan mallin
katsotaan olevan välivaihe siirryttäessä yhteen kuntaan koko maakunnassa.
Kirjastopalveluissa toiminta on jo valmiiksi maakunnan kattavaa (pois lukien Luumäki) Heilikirjastoverkoston ansiosta.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
28 (39)
LIITTEET
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
29 (39)
LIITE 1: Väestöennusteista johdetut palvelutarpeet
Taulukko 22. Palvelutarpeiden kehitys Etelä-Karjalan maakunnassa vuoteen 2029.
Taulukko 23. Palvelutarpeiden kehitys Imatran seudulla vuoteen 2029.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
30 (39)
Taulukko 24. Palvelutarpeiden kehitys Lappeenrannan seudulla vuoteen 2029.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
31 (39)
LIITE 2: Kuntakohtaiset oppilasennusteet
Alakoulu
Oppilasmäärät Imatra
Ruokolahti
Rautjärvi Parikkala
2013-14
1 380
295
187
177
2014-15
1389
291
169
160
2015-16
1396
291
167
158
2016-17
1379
288
156
154
2017-18
1351
286
140
158
2018-19
1326
289
148
159
2019-20
1267
270
133
164
2020-21
262
131
Yläkoulu
Oppilasmäärät
2013-14
2014-15
2015-16
2016-17
2017-18
2018-19
2019-20
2020-21
Imatra
663
664
653
649
656
713
745
Ruokolahti Rautjärvi Parikkala
163
124
129
150
107
122
147
90
120
142
79
125
154
77
105
151
75
101
153
84
100
137
75
Lukio
Oppilasmäärät Imatra
Ruokolahti Rautjärvi Parikkala
2013-14
243
x
55
74
2014-15
345
x
58
72
2015-16
310
x
62
65
2016-17
279
x
57
65
2017-18
276
x
49
61
2018-19
272
x
43
60
2019-20
268
x
37
62
2020-21
x
36
YHT.
2 039
2009
2012
1977
1935
1922
1834
393
YHT.
1 079
1043
1010
995
992
1040
1082
212
YHT.
372
475
437
401
386
375
367
36
Lappeenranta Luumäki
4020
271
4035
259
4091
268
4143
272
4306
279
4331
275
4335
273
4309
260
Lemi
214
226
221
219
226
243
254
246
Taipalsaari Savitaipale YHT.
E-K YHT.
307
193
5 005
7 044
310
182
5012
7 021
291
180
5051
7 063
283
168
5085
7 062
269
169
5249
7 184
255
166
5270
7 192
241
160
5263
7 097
4815
5 208
Lappeenranta Luumäki
2103
151
2104
161
2081
156
2006
143
1917
128
1935
133
2014
128
2118
131
Lemi
94
101
111
118
115
107
94
109
Taipalsaari
183
186
178
177
182
182
181
Savitaipale YHT.
E-K YHT.
128
2 659
3 738
134
2686
3 729
113
2639
3 649
112
2556
3 551
99
2441
3 433
90
2447
3 487
83
2500
3 582
85
2443
2 655
Lappeenranta Luumäki
1145
57
1163
66
1166
66
1158
62
1149
60
1123
1081
1036
Lemi
x
x
x
x
x
x
x
x
Taipalsaari Savitaipale
x
85
x
73
x
84
x
79
x
81
x
67
x
65
x
58
YHT.
E-K YHT.
1 287
1 659
1 302
1 777
1 316
1 753
1 299
1 700
1 290
1 676
1 190
1 565
1 146
1 513
1 094
1 130
IB-lukion Imatran oppilaat lv. 2012-2013 (1. lk 17 opp, 2. lk 13 opp. ja 3. lk 15 opp.) sisältyvät lukumääriin
IB-lukion Lappeenrannan oppilaat (36 oppilasta) eivät sisälly Imatran yhteislukion oppilasmääriin
ISK-lukion oppilaat (21 oppilasta) eivät sisälly Imatran yhteislukion oppilasmääriin
Imatran aikuislukio-oppilaat (ennuste 50/vuosi) eivät sisälly lukuihin
Taulukot 25, 26 ja 27. Kuntakohtaiset oppilasennusteet alakouluissa, yläkouluissa ja
lukioissa.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
32 (39)
LIITE 3: Tilastokeskuksen toimintatilastoja kunnittain
Perusopetus,
nettomenot
(€/oppilas) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ∆ 06…12 ∆ 06…12
Imatra
5673 5951 6181 6625 7125 7637 7826 8179
2228
37,4 %
Lappeenranta 5957 6450 6849 7252 7432 7836 8055 8454
2003
31,1 %
Lemi
6468 7012 6800 7070 7644 8498 8848 9551
2539
36,2 %
Luumäki
5962 6328 6576 7835 8486 9025 9564 10188
3861
61,0 %
Parikkala
6852 7255 7690 8330 8890 10258 10705 12108
4854
66,9 %
Rautjärvi
6404 6901 7505 9055 9046 10059 10264 11488
4587
66,5 %
Ruokolahti
6476 6580 7002 7610 7091 8448 9264 9278
2698
41,0 %
Savitaipale
5744 6085 6495 6903 7383 6551 7203 7904
1818
29,9 %
Taipalsaari
6231 6662 6924 7481 7226 7864 8201 9184
2522
37,8 %
Manner-Suomi 6470 6781 7163 7629 8032 8479 8953 9204
2423
35,7 %
Lukio-opetus,
nettomenot
(€/oppilas)
2005 2006 2007 2008
2009 2010
2011
2012 ∆ 06…12 ∆ 06…12
Imatra
4618
4689
5201
5574
5428
5823
6031
6305
1615
34,4 %
Lappeenranta
4602
5263
5358
5545
5657
5757
6184
6310
1047
19,9 %
0
0
0
0,0 %
9413 14152
7020
98,4 %
Lemi
0
0
0
0
0
0
Luumäki
7147
7132
7776
6810
7329
8866
Parikkala
6109
6826
8488
8179 10391
9938 10044
9680
2854
41,8 %
Rautjärvi
7000
6299
6551
7221
8750
9891 11957
9107
2809
44,6 %
Ruokolahti
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0,0 %
Savitaipale
7010
8712
8461
9014
8627
9877
9568
9060
348
4,0 %
Taipalsaari
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0,0 %
6202
6684
6730
7365
7770
8125
8643
9259
2575
38,5 %
Savitaipale
Taipalsaari
Manner-Suomi
Taulukot 28 ja 29. Perusopetuksen ja lukio-opetuksen nettomenot.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Sivistyspalvelut
Raportti
33 (39)
Perusopetus,
opetustunteja/
oppilas
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ∆ 06…12 ∆ 06…12
Imatra
57,8
58,9
59,0
60,3
61,7
63,7
63,8
64,7
6
9,8 %
Lappeenranta
69,4
69,3
70,3
69,9
71,1
73,3
75,1
74,9
6
8,1 %
Lemi
69,6
70,3
68,9
71,1
71,7
75,1
76,8
76,3
6
8,6 %
Luumäki
75,1
73,2
71,4
72,8
76,2
74,5
76,9
84,2
11
15,0 %
Parikkala
79,6
78,2
78,1
81,2
80,9
92,6
95,1
92,2
14
17,9 %
Rautjärvi
67,9
70,0
72,3
79,5
74,6
78,3
79,7
80,3
10
14,8 %
Ruokolahti
74,6
72,3
72,5
79,3
75,5
75,5
75,7
76,9
5
6,3 %
Savitaipale
68,0
73,4
70,9
71,8
73,3
74,6
78,5
78,8
5
7,4 %
Taipalsaari
66,0
71,4
74,8
80,1
73,3
73,4
74,7
74,7
3
4,6 %
Manner-Suomi
72,7
73,0
73,8
74,8
76,0
75,9
76,9
76,1
3
4,3 %
Lukio-opetus,
opetustunteja/ 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ∆ 06…12 ∆ 06…12
oppilas
Imatra
46,7 47,8 53,5 54,0 51,9 54,7 55,5 60,0
12
25,4 %
Lappeenranta
5
9,5 %
0,0
0
0,0 %
102,1 103,1 107,9 93,2 90,6 108,4 112,2 132,1
29
28,2 %
Parikkala
55,8 59,1 67,2 66,8 73,0 70,0 69,2 64,5
5
9,1 %
Rautjärvi
89,0 82,7 81,7 85,1 108,4 121,1 119,7 98,1
15
18,6 %
0,0
0
0,0 %
67,9 83,1 74,1 75,4 69,9 77,5 67,3 64,9
-18
-21,9 %
0,0
0
0,0 %
59,7 63,1 60,3 63,0 64,8 66,2 68,9 70,8
8
12,1 %
Lemi
49,1 52,5 53,9 58,1 57,1 56,9 59,4 57,5
0,0
Luumäki
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
Manner-Suomi
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Taulukot 30 ja 31. Perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetustunnit.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
34 (39)
LIITE 4: Sivistyspalveluissa eläköityvät 2014–2025 ammattiryhmittäin
Ammattiryhmä
Kulttuurin ja vapaa-ajan henkilöstö
Opettajat
Päivähoidon ja esiopetuksen
henkilöstö
(lähde: Kevan ennuste)
Imatran
seutu
Lappeenrannan
seutu
Etelä-Karjalan
maakunta
35 (38 %)
110 (31 %)
122 (47 %)
82 (36 %)
225 (30 %)
250 (37 %)
117 (37 %)
335 (30 %)
371 (40 %)
Taulukko 32. Sivistyspalveluissa eläköityvät 2014–2025 ammattiryhmittäin.
Sivistyspalveluiden henkilöstön eläköitymistä koskevan Kevan ennusteen mukaan EteläKarjalan maakunnassa kulttuurin ja vapaa-ajan henkilöstöstä eläköityy vuosien 2014–2025
aikana 117 henkilöä (37 %), opettajista 335 (30 %) sekä päivähoidon ja esiopetuksen
henkilöstöstä 371 (40 %). Imatran seudulla kulttuurin ja vapaa-ajan henkilöstöstä eläköityy
35 (38 %), opettajista 110 (31 %) sekä päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstöstä 122
henkilöä (47 %). Lappeenrannan seudulla eläköityviä on kulttuurin ja vapaa-ajan henkilöstössä
82 (36 %), opettajissa 225 (30 %) sekä päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstössä 250
henkilöä (37 %).
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
35 (39)
LIITE 5: Palveluverkkokartat
Kartta 1. Kaikki palveluyksiköt.
Kartta 2. Kaikki palveluyksiköt sekä väestö.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
36 (39)
Kartta 3. Kaikki palveluyksiköt sekä väestö ja saavutettavuus.
Kartta 4. Palveluyksiköt sekä väestön muutos 2005–2012.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
37 (39)
Kartta 5. Varhaiskasvatuksen palveluyksiköt, nykytila.
(2014 = yksikkö on tällä hetkellä toiminnassa, mutta poistuu vuoteen 2017 mennessä)
Kartta 6. Varhaiskasvatuksen palveluyksiköt, tilanne vuonna 2017.
(2017 = yksikköä ei ole tällä hetkellä, aloittaa vuoteen 2017 mennessä)
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
38 (39)
Kartta 7. Perusopetuksen palveluyksiköt, nykytila.
(2014 = yksikkö on tällä hetkellä toiminnassa, mutta poistuu vuoteen 2017 mennessä)
Kartta 8. Perusopetuksen palveluyksiköt, tilanne vuonna 2017.
(2017 = yksikköä ei ole tällä hetkellä, aloittaa vuoteen 2017 mennessä)
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Sivistyspalvelut
Raportti
39 (39)
Kartta 9. Lukio-opetuksen palveluyksiköt.
(2014 = yksikkö on tällä hetkellä toiminnassa, mutta poistuu vuoteen 2017 mennessä;
Rautjärven lukio, Kivijärven koulu ja Simpeleen yhteiskoulu yhdistyvät yhtenäiskouluksi
1.8.2015, uusi koulurakennus valmistuu kesällä 2015)
Kartta 10. Kirjastopalveluyksiköt.
ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari