Teknisten palvelujen raportti - Etelä

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
2 (26)
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen teemaryhmä
Sisällysluettelo
1
Työryhmä, toimeksianto ja tausta ............................................................................................. 3
2
Teknisen toimen hallinto .......................................................................................................... 5
3
Teknisen toimen palvelut ......................................................................................................... 7
4
3.1
Kaavoitus ja maankäyttö .................................................................................................... 7
3.2
Rakennusvalvonta ............................................................................................................. 8
3.3
Siivouspalvelut ............................................................................................................... 11
3.4
Kiinteistö-, tila- ja asuntotoimi .......................................................................................... 11
3.5
Ruokapalvelut ................................................................................................................. 12
3.6
Vesihuolto ...................................................................................................................... 13
3.7
Jätehuolto, sen valvonta ja jäteviranomaistehtävät ............................................................. 15
3.8
Ympäristötoimi ............................................................................................................... 15
3.9
Lämpölaitokset ............................................................................................................... 15
3.10
Joukkoliikenne ................................................................................................................ 16
3.11
Kuntien hoidossa olevat kadut ja tiet ................................................................................. 16
Omaisuus ja investoinnit ........................................................................................................ 18
4.1
Kiinteistöt ja korjausvelka ................................................................................................ 18
4.2
Tonttivaranto ja metsäomaisuus ....................................................................................... 19
5
Teknisen toimen palvelut eri rakennevaihtoehdoissa .................................................................. 21
6
JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................................ 23
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
1
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
3 (26)
Työryhmä, toimeksianto ja tausta
Etelä-Karjalan kuntien valtuustot päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen selvityksen alueellaan.
Selvitys koskee Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntia. Rakenneselvitys toteutetaan valtion erityisenä kuntajakoselvityksenä
1.12.2013 – 30.9.2014 välisenä aikana. Selvittäjien on laadittava kuntarakennelain 16 §:ssä tarkoitettu
erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi.
Työryhmän tehtävänä oli koota 28.1.–31.3.2014 välisenä aikana nykytilakuvaus sekä tuottaa analyysi
yhden ja kahden kunnan mallien vaikutuksista toimialojen palveluiden, kuntalaisten ja alueen kehitykseen. Työryhmä, johon oli nimetty kuntien viranhaltijoita ja henkilöstön edustaja, kokoontui selvitystyön
aikana yhteensä kolme kertaa.
Teknisten palvelujen teemaryhmä selvitti seuraavia asioita:
 kaavoitus ja maankäyttö
 rakennusvalvonta ja kiinteistönmuodostus
 teknisen toimen hoidossa oleva omaisuus ja korjausvelka
 teknisen toimen tarjoamat palvelut
 teknisen toimen hallinto
Taloustyöryhmän tarpeiden vuoksi ryhmä otti kuntien palvelutuotannossa toimivien kiinteistöjen korjausvelat erityisen selvityksen kohteeksi. Kiinteistöjen korjausten kustannusvaikutukset ovat merkittäviä.
Teknisten palveluiden teemaryhmän työskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt.
-
Kari Tihtonen
Päivi Pekkarinen
Jussi Salo
Markku Immonen
Juha Inkilä
Heikki Määttänen
Ari Pöllänen
Arja Villanen, pj.
Vesa Roiko-Jokela
Jukka Neuvonen
Heini Löytty
vt. toimialajohtaja
hallintoinsinööri
toimialajohtaja
kunnaninsinööri
tekninen johtaja vs.
rakentamispäällikkö
tekninen johtaja
tekninen johtaja
teknisen osastopäällikkö
tekninen johtaja
(KTN/Lappeenranta)
Imatran kaupunki
Imatran kaupunki
Lappeenrannan kaupunki
Lemin kunta
Luumäen kunta
Parikkalan kunta
Rautjärven kunta
Ruokolahden kunta
Savitaipaleen kunta
Taipalsaaren kunta
Henkilöstön edustaja
Työryhmän sihteereinä ja raportin kirjoittajina ovat toimineet FCG Konsultointi Oy:n johtava konsultti,
kuntajakoselvittäjä Taina Ketola ja johtava konsultti Anssi Hietaharju. Korjausvelan määrittämisessä asiantuntijana toimi RI, erityisasiantuntija Esko Korhonen. Raportin laatimisessa on avustanut konsultti Heini
Ruski.
Selvitysalue
Selvitysalueella kaupunkien (Lappeenranta ja Imatra) muodostaman ydinalueen osuus väestöstä on yli 70
prosenttia ja työpaikoista yli 80 prosenttia. Myös maaseutukunnissa väestö ja työpaikat keskittyvät kuntien keskuksiin.
Etelä-Karjala on Suomen kaakkoisin rajamaakunta Saimaan ja valtakunnan rajan välissä. Maakunta on
lähin EU-alue suhteessa Venäjän markkinoihin. Yhteistä rajaa on Venäjän kanssa 185 kilometriä ja maakunnassa on kolme kansainvälistä rajanylityspaikkaa. Pietarin metropolialue seitsemän miljoonan kokonaisasukasmäärällään on lähempänä Imatraa ja Lappeenrantaa kuin Helsinki. (1. vaiheen maakuntakaava, Etelä-Karjalan Liitto.)
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
4 (26)
Etelä-Karjalan kehitys rakentamisessa ja alueen kehittämisessä on ollut vauhdikasta. Venäjän tuomat
mahdollisuudet alueen toiminnassa heijastuvat myös teknisen toimialan palveluihin ja toimintaan. Maankäytöllisesti ranta-alueet tuovat alueelle omaleimaisuutta. Venäläisten kiinteistöjen omistus, asuminen ja
matkailu tuovat omia haasteitaan teknisten palvelujen järjestämiseen.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
2
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
5 (26)
Teknisen toimen hallinto
Palveluiden järjestämisen mallit ja hallinto-organisaatioiden rakenteet ovat erilaisia Etelä-Karjalan kunnissa.
- Imatralla johtamisjärjestelmä perustuu sopimusohjaukseen ja tilaaja-tuottajamalliin: palveluiden
tilaamisesta ja tuottamisesta vastaavat toisistaan erilliset yksiköt.
-
Parikkalassa kunnan toimialat on häivytetty. Toimialojen tilalla on tiimejä.
-
Muissa seitsemässä kunnassa organisoitumismalli on perinteinen toimialamalli, jossa palveluiden
tilaamista ja tuottamista ei ole eroteltu toisistaan ja kullekin toimialalle on määritelty yksi toimialajohtaja.
Teknisen toimen vastuulle kuuluvat perinteisesti kunnan maaomaisuuden hallinta, puistot ja yleiset alueet, rakennusvalvonta, kaavoitus, kadut ja tiet, kiinteistöt, maa-ainesluvat sekä kaavoitus ja asiakaspalvelu.
Vesihuolto, energia, ulkoliikuntapaikkojen hoito sekä yksityistieasiat voivat olla suoraan kuntien teknisen
toimen hoidossa, mutta usein ne on järjestetty muun toimijan toimesta (toinen toimielin, yhtiö, liikelaitos
tai taseyksikkö).
Taulukko 1. Teknisen toimen alaiset poliittiset toimielimet
Imatra
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
Teknisen toimen lautakunnat (jaostot)
Tekninen lautakunta (rakennusvalvontajaosto)
Tekninen lautakunta (yksityistiejaosto), Rakennuslautakunta
Tekninen lautakunta
Tekninen lautakunta, Ympäristölautakunta
Tekninen lautakunta, Rakennuslautakunta
Tekninen lautakunta
Tekninen lautakunta (lupa- ja toimitusjaosto)
Tekninen lautakunta (lupa- ja toimitusjaosto)
Tekninen lautakunta (tie- ja lupajaosto)
Kaikissa selvitysalueen kunnissa on tekninen lautakunta. Lappeenrannassa ja Parikkalassa on teknisen
lautakunnan lisäksi rakennuslautakunta. Luumäellä on teknisen lautakunnan lisäksi ympäristölautakunta,
joka käsittelee lupa-asioita sekä ympäristönsuojelua. Lisäksi viidellä kunnalla on teknisen lautakunnan
alainen jaosto: rakennusvalvontajaosto Imatralla, yksityistiejaosto Lappeenrannassa, lupa- ja toimitusjaosto Ruokolahdella ja Savitaipaleella sekä tie- ja lupajaosto Taipalsaarella.
Imatran ja Lappeenrannan seutujen ympäristötoimet (ympäristölautakunnat) toteutetaan isäntäkuntamallilla. Edelliseen kuuluvat isäntäkunta Imatran lisäksi Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti ja jälkimmäiseen
isäntäkunta Lappeenrannan lisäksi Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari. Maakunnan yhdeksän kunnan jätehuolto (Etelä-Karjalan jätelautakunta) valvotaan isäntäkuntamallilla, ja isäntäkuntana on Imatra.
Pelastustoimi (Etelä-Karjalan pelastuslautakunta) on myös organisoitu maakunnallisesti, isäntäkuntana
Lappeenranta. Lappeenranta toimii isäntäkuntana myös maakunnalliselle maaseututoimelle. Toiminta on
organisoitu teknisen lautakunnan alle.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
6 (26)
Taulukko 2. Selvitysalueen yhteistyö: ympäristösuojelu, ympäristöterveydenhuolto, maaseututoimi, jätehuolto ja pelastustoimi.
Imatra (isäntäkunta)
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Lappeenranta (isäntäkunta)
Lemi
Luumäki
Savitaipale
Taipalsaari
Kaikki (isäntäkunta Imatra)
Kaikki (isäntäkunta Lappeenranta)
Kaikki (isäntäkunta Lappeenranta)
Imatran
seudun
ympäristölautakunta
ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät
Lappeenrannan
seudun
ympäristölautakunta
ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät
Etelä-Karjalan
jätelautakunta
Etelä-Karjalan
pelastuslautakunta
Etelä-Karjalan
maaseututoimi
Luumäen ympäristönsuojelu hoidetaan omassa lautakunnassa
jätehuollon viranomaistehtävät
pelastustoimen viranomaistehtävät
maaseututoimen viranomaistehtävät
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
3
7 (26)
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
Teknisen toimen palvelut
Tässä luvussa esitellään koosteena maakunnan kuntien teknisten palveluiden nykytila ja olennaiset kehittämisasiat.
3.1
Kaavoitus ja maankäyttö
Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella.
Maakuntakaavoitusta käsitellään tarkemmin elinvoimaisuustyöryhmän raportissa. Kunnan alueiden käytön
järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen
järjestäminen.
Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääperiaatteet. Yleiskaavat ovat yleensä pinta-alallisesti melko
laajoja. Kunnat voivat laatia yhteisiäkin yleiskaavoja. Asemakaavassa osoitetaan tarkasti rajatun alueen
maankäyttö. Asemakaavat tehdään joko kuntien omana työnä tai ostopalveluina. Lappeenrannassa yksittäisiä asemakaavoja on parhaimmillaan 20–30 kpl vuodessa. Kaavoihin liittyvät erityisselvitykset hankitaan yleensä ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
Kunnassa, jonka asukasluku on yli 6 000, tulee olla kaavoittaja, jolla on kunnan kaavoitustehtävien hoidon edellyttämä pätevyys. Kaavoittaja voi myös olla kuntien yhteinen tai kunta voi antaa tehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan kaavoittajan tai aluearkkitehdin
hoidettavaksi. (MRL § 20.2). Aluearkkitehtitoiminnan avulla pienet kunnat voivat palkata aluearkkitehdin
ja saada palkkaukseen harkinnanvaraista valtionavustusta. Alueella on toiminut Lemin ja Savitaipaleen
kuntien yhteinen maankäyttöinsinööri (aluearkkitehti). Selvitysalueen kaavoittajat on kuvattu taulukossa
5. Alueen kunnissa toimii 6,5 kaavoittajaa.
Kunnissa ei ole koko kunnan alueen kattavia yleiskaavoja (paitsi Imatralla), vaan maankäyttöä ohjataan
osayleiskaavoilla. Kunnissa on käytössä rantaosayleiskaavoja. Yleiskaavat toteutetaan yleensä kunnan
ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla.
Taulukko 3. Selvitysalueen kuntien kaavoitusasteet (oikeusvaikutteiset kaavat %/maapinta-ala)
Imatra
100 %
Ruokolahti
30 %
Rautjärvi
45 %
Parikkala
22 %
Lappeenranta
50 %
Luumäki
11 %
Lemi
22 %
Taipalsaari
60 %
Savitaipale
27 %
Kaavoitusasteet ovat yleensä korkeampia pinta-alaltaan pienemmissä kunnissa ja kaupunkimaisissa kunnissa. Uusien alueiden avaaminen ja väestönkasvu lisäävät kaavoitustarvetta kunnissa. Laajoissa kunnissa
lähinnä keskusta-alueet ja rannat ovat kaavoitettuja.
Kaavoituksen tilanne kunnissa
Vuosituhannen vaihteessa laadittiin kuntien yhteistyössä Etelä-Karjalan maankäyttöstrategia, joka sisälsi
yleiskaavojen yhdistelmän ilman kuntarajoja. Lisäksi Saimaa Triangeli -suunnitelma käsitteli yli kuntarajojen Joutsenon Rauhan, Imatran Kylpylän ja Imatran kosken matkailualueiden muodostaman kokonaisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksia ja maankäytön kehittämistä. Kehitystyö on jatkunut, mutta yhteistyössä on vielä syventämisen mahdollisuuksia.
Lappeenrannassa on käynnissä koko Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaavan päivittäminen, joka
kattaa yhteensä kuusi laajaa osayleiskaavaa. Imatran rajalla taajamarakenne on kasvanut yhteen ja edellyttää yhteistyötä infran ja maankäytön kehittämisen osalta. Imatralla on tulossa koko kaupunkialuetta
koskevan Imatran yleiskaavan ”Kestävä Imatra 2020” uudistaminen tai laajempien osa-alueiden yleiskaavan tarkistaminen.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
8 (26)
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
Taipalsaarella on maapoliittisen ohjelman/kaavoitusohjelman valmistelu käynnissä. Tavoitteena on avata uusia asuinalueita. Ruokolahdella on miltei koko kunnan alueella runsaiden rantojen osalta oikeusvaikutteiset rantayleiskaavat. Ruokolahden ja Lemin tuulivoimayleiskaavat ovat valmiita, mutta ne odottavat hallinto-oikeuden päätöstä.
Parikkalassa on kaavoitettavana hankkeita mm. keskustaajaman asemakaavan ajantasaistaminen sekä
Parikkalan rajanylityspaikan alueen osayleiskaava ja asemakaava, jotka tähtäävät rajanylityspaikan kansainvälistymiseen. Rautjärvellä on asema- ja yleiskaavoitus käynnissä Simpeleellä. Lemillä on meneillään Tuomelankangas 3 -asemakaavoitus. Savitaipaleella on kaksi asemakaavaa hallinto-oikeuden käsittelyssä.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että maakunnan tasolla on kaavoittamatonta maata jäljellä tulevaisuuden
maankäyttötarpeisiin. Kaavoittaminen on ollut maakunnan jokaisessa kunnassa aktiivista.
Taulukko 4. Kaavapohjakarttojen digitoimisasteet %.
Imatra
100 %
Ruokolahti Rautjärvi
100 %
100 %
Parikkala
80 %
Lappeenranta Luumäki
100 %
50 %
Lemi
80 %
Taipalsaari Savitaipale
10 %
100 %
Viidessä selvitysalueen kunnassa on digitoitu kaikki kaavapohjakartat. Tämä mahdollistaa nopeamman
rakennuslupakäsittelyn sähköisesti.
3.2
Rakennusvalvonta
Rakennusvalvonta on lakisääteistä viranomaistoimintaa (MRL 21 §). Rakennusvalvonnan perustehtävänä
on huolehtia lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden kuten
kaavoituksen, hyvän kaupunkikuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten noudattamista. Rakennusvalvonnan toiminta on pääsääntöisesti ohjaamista ja valvontaa.
Valtion rakennepoliittinen työryhmä on esittänyt, että rakennusvalvonnan organisointia tulee kehittää
osana kuntarakennetta ja seudun kuntayhteistyötä. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ylikunnallisen rakennusvalvonnan kehittämistä.
Keskeinen tavoite rakennusvalvontojen ylikunnallisissa yksiköissä olisi, että kuntien maankäytön ja strategioiden toteutuminen turvattaisiin ja rakennusvalvonnan toimintaa tehostettaisiin säästöjen aikaansaamiseksi. Muutos edellyttäisi muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin ja joidenkin tehtävien uudelleen
arviointia. Lupamaksujen täyskatteisuus saattaisi nostaa lupamaksuja useassa kunnassa. Ylikunnallisten
rakennusvalvontojen aloittamisvuodeksi on esitetty vuotta 2017.
Seudullisen rakennusvalvonnan osalta keskustelu on avattu Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen kuntien
kesken. Lappeenrannan ja Imatran kaupungit odottavat valtakunnallisen selvitysryhmän linjauksia ennen merkittäviin toimenpiteisiin siirtymistä.
Kaikissa kunnissa rakennusvalvonta toteutetaan omana työnä. Kunnissa ja kaupungeissa on todettu olevan rakennusvalvonnan resurssipula. Monen alueen rakentaminen on lähtenyt liikkeelle viime vuosien
aikana suurella volyymillä ja samanaikaisesti. Myös sijaisjärjestelyt ovat tuoneet haasteita. Kunnissa on
jäämässä eläkkeelle rakennusvalvonnan asiantuntijoita ja rakennustarkastajia (erityisesti Parikkala, Lemi ja Savitaipale).
Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen
toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus (MRL 21.1 §).
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
9 (26)
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
Taulukko 5. Maankäyttöön liittyvien viranomaistehtävien henkilömäärät kunnittain. (kuntien 3/2014 keräämää tilastoa)
Rakennustarkastaja
Rakentamispäällikkö/
kunnan rakennusmestari/
kiinteistö- ja
kunnossapitoinsinööri
2
Kaavoittaja
Maanmittausinsinööri
Kunnaninsinööri/
tekninen
johtaja
Maankäyttöinsinööri/
maanrakennusmestari
1
1
0
Imatra
1
Lappeenranta
1
2
4
2
2
0,57
1
-
1
1
1
1
-
1
2
-
-
1
1
1
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
1 (sis. muitakin tehtäviä)
1
1
1
1
1
1
0,5
1
Savitaipale
1
1
Taipalsaari
1
1
-
1
-
0,5
-
Tällä hetkellä yhteensä noin 40 henkilöä vastaa teknisen hallinnon ja maankäytön viranomaistehtävien
hoitamisesta Etelä-Karjalan kunnissa. Maankäytön viranomaistehtäviä hoitavat yksittäiset työntekijät lukuun ottamatta Lappeenrantaa ja Imatraa. Kapea henkilöstöresurssi tehtävien hoitamiseen voi vaarantaa
palveluiden tuottamisen. Rakennustarkastuksessa on Imatralla ja Lappeenrannassa useampi tarkastaja.
Taulukkoon on kuvattu Imatran ja Lappeenrannan osalta päätöksiä tekevät rakennustarkastajat.
Rakennusjärjestykset
Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys (MRL 14 §), jonka määräykset voivat olla erilaisia eri kunnissa. Rakennusjärjestyksessä todetaan suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen
huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset.
Kaupungeissa ja kunnissa on tulevaisuuden suunnitelmissa rakennusjärjestysten päivittäminen (Ruokolahti, Imatra, Rautjärvi) sekä sähköisten palveluiden ja lupa-asioinnin käyttöönotto. Lappeenrannassa rakennusvalvonta on siirtymässä kokonaan sähköiseen palveluun. Haasteensa asiakaspalveluun alueella tuovat
ulkomaiset rakentajat ja suunnittelijat.
Savitaipaleen kunta
Lemin kunta
Luumäen kunta
Parikkalan kunta
Rautjärven kunta
Taipalsaaren kunta
Imatran kaupunki
Lappeenrannan kaupunki
Ruokolahti
kvalt 2012
kvalt 2012
kvat 2013
kvalt 2005
kvalt 2001
kvalt 2002
kvalt 2001 (muutos 2004)
kvalt 2013
kvalt 2002
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
10 (26)
Rakennusjärjestysten seudullinen päivittäminen yhdenmukaistaisi käytäntöjä. Kokemusta on kertynyt,
sillä kunnat ovat jo valmistelleet seudulliset ympäristömääräykset. Imatran seudulla pohditaan rakennusjärjestysten uusimista lainsäädännön muutosten vuoksi sekä lupamenettelyjen yhtenäistämiseksi alueellisesti siltä osin, kuin ne voidaan määritellä rakennusjärjestyksessä. Tällä hetkellä Lemillä, Savitaipaleella
ja Luumäellä on kohtuullisen yhteneväiset rakennusjärjestykset.
Rakennusluvat
Taulukko 6. Rakennusluvat kunnittain vuonna 2013
Imatra
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
Pien- ja
Omakotitalo rivitalo
30
64
15
23
25
35
8
47
7
3
3
0
0
5
0
0
0
0
Vapaa-ajan Teolliset ja
Asuinrakentamimuut toiToimenpikerrostalo nen
mitilat
deluvat
1
0
91
142
6
35
52
239
0
3
0
14
0
51
4
73
1
40
15
35
0
15
2
26
0
52
5
32
0
37
0
70
0
15
0
40
Taulukosta puuttuu Imatran 109 rakennuslupaa, jotka eivät kuulu taulukossa oleviin kategorioihin (käyttötarkoituksien muutokset, peruskorjaukset jne.).
Rakennuslupien hakeminen oli suhteessa asukaslukuun viime vuonna vilkasta erityisesti Savitaipaleella
ja Rautjärvellä. Pienistä kunnista vain Parikkalassa myönnettiin pien- ja rivitalojen sekä asuinkerrostalojen rakennuslupia. Vapaa-ajan rakentaminen oli vilkasta kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Imatraa ja
Lemiä. Vapaa-ajan rakentamiseen haettavien rakennuslupien määrä oli huomattavasti korkeampi kuin
omakotitaloihin haettavien rakennuslupien määrä (Luumäki, Parikkala, Ruokolahti ja Taipalsaari).
Teollisissa ja muissa toimitiloissa rakentaminen oli aktiivista Imatralla, Lappeenrannassa ja Parikkalassa. Toimenpidelupia myönnettiin runsaasti Imatralla, Lappeenrannassa, Luumäellä ja Taipalsaarella.
Suunnittelutarveratkaisuja tehtiin vuosina 2011–2013 keskimäärin 1-3 kappaletta vuodessa kaikissa
muissa selvitysalueen kunnissa paitsi Lappeenrannassa, jossa suunnittelutarveratkaisuja oli keskimäärin
20. Poikkeamispäätöksiä pienissä kunnissa haettiin vuosittain noin 1-4 kappaletta, kun taas kaupungeista
Imatralla vuosittain haettiin noin 12 kappaletta ja Lappeenrannassa noin 37 kappaletta. Lappeenrannassa suuri suunnittelutarveratkaisujen määrä perustuu muun muassa rakennusjärjestyksen määräyksiin
haja-asutusalueiden suunnittelutarvealueista.
Kiinteistönmuodostus
Kaupungit vastaavat itsenäisesti kiinteistönmuodostamisesta alueellaan. Pienten kuntien osalta kiinteistönmuodostaminen tapahtuu valtion Maanmittauslaitoksen toimesta.
Imatran kaupunki ostaa kiinteistöinsinöörin palveluita Lappeenrannan kaupungilta. Imatran kaupunki on
sopinut kiinteistöinsinöörin palvelujen ostosta Lappeenrannan kaupungilta vuoden 2015 loppuun saakka.
Lappeenrannan kaupunki oli ilmoittanut, että vuoden 2015 jälkeen sopimusta ei enää jatkettaisi.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
11 (26)
Kunnat osallistuvat maakunnalliseen paikkatietoryhmän toimintaan. Kunnat tekevät kiinteistönmuodostuksen eri toimintoihin (pohjakartan ylläpito, mittaustehtävät, paikkatiedon hallinta ja ICT-yhteistyö) liittyen paljon keskinäistä ostopalveluyhteistyötä.
3.3
Siivouspalvelut
Kuntien tekninen toimi tuottaa siivouspalveluita lähinnä kuntien omistamissa kiinteistöissä.
Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Ruokolahdella, Taipalsaarella, Savitaipaleella ja Rautjärvellä siivouspalvelut ovat suoraan kunnan omaa palvelua. Lappeenrannan kaupungin puhtauspalvelut (siivoustoimi) on
järjestetty vuodesta 2010 lukien Saimaan Tukipalvelut Oy:n (Satu) toimesta. Lappeenrannan lisäksi Satu
vastaa kaikkien Eksoten käyttämien kiinteistöjen siivouspalveluista. Imatran kaupungilla ei ole enää omaa
siivousyksikköä, vaan kaikki palvelut ostetaan kuntakonsernin ulkopuolisilta toimijoilta.
Osalla edellä mainituista kunnista siivouspalvelut toimivat teknisen toimen alaisuudessa ja osalla sivistystoimen alaisuudessa. Lisäksi osalla kunnista on ruoka- ja siivouspalvelut yhdistetty yhdeksi yksiköksi jossa moni työntekijä on niin sanottu yhdistelmätyöntekijä, joka tekee myös muita kuin siivouspalveluihin
luettuja tehtäviä.
Selvitysalueen kunnissa ei ole tarkoituksena lähitulevaisuudessa tehdä suuria muutoksia siivouspalveluiden järjestämistapoihin.
3.4
Kiinteistö-, tila- ja asuntotoimi
Imatralla 1.5.2012 loppuunsaatetuissa tilajärjestelyissä kaupungin ydinpalveluihin tarvittava kiinteistöomaisuus siirrettiin kaupunkikonsernin tytäryhtiöille sekä kiinteistöhuolto- ja kunnossapitoyksikkö yhtiöitettiin. Kaupungin 100 prosenttisesti omistamia tytäryhtiöitä ovat Imatran Toimitilat Oy (ydinpalvelut),
Imatran Vuokra-Asunnot Oy, Imatran Seudun Yritystilat Oy sekä Tilat Liikelaitos (ydinpalvelut). Kiinteistöhuolto- ja kunnossapitoyksiköistä muodostettiin YH-Kiinteistöpalvelu Oy. Kaikkia em. yhtiöitä hallinnoi ja
isännöi Imatra YH-Rakennuttaja Oy. Kaupunki vuokraa palvelutuotantoon tarvittavat tilat em. yhtiöiltä.
Vuokraan sisältyy kaikki hoitokulut siivousta lukuun ottamatta.
Lemillä kunnan vuokratalotoiminta on yhtiöitetty. Kiinteistöjen ylläpidon Lemillä hoitaa kunnan tekninen
toimi.
Lappeenrannassa Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy konserni hallitsee kaupungin vuokra- ja palveluasuntoja. Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö ja Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö sekä
eräät yksityiset yhteisöt osaltaan huolehtivat erityisryhmien asumisen järjestämisestä. Lappeenrannan
Yritystila vastaavasti huolehtii teollisuushallien rakentamisesta. Kaupungin tilakeskus (taseyksikkö) hoitaa
kaupungin kiinteistöhuollon omalla henkilöstöllä. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan joko kokonaan tai
osittain ulkoaluehoito, vuosikorjaukset, arkkitehti- ja erikoissuunnittelu, isot uudiskohteet ja peruskorjaukset sekä erityislaitehuollot.
Rautjärvellä kunta omistaa itse asuntoja ja lisäksi kunnalla on oma asunto-osakeyhtiö. Pienet kunnan ja
vuokratalojen kohteet remontoidaan itse, isommat kokonaisuudet hankintaan ostopalveluna.
Luumäellä kiinteistö- ja tilatoimi hoidetaan omana työnä. Kiinteistö Oy Valliseppä on 100 prosenttisesti
kunnan omistama yhtiö, joka omistaa kunnan vuokra-asunnoista 90 prosenttia, loput 10 prosenttia on
suoraan kunnan omistamia purettavia kiinteistöjä. Valliseppä ostaa tarvitsemansa palvelut pääosin ulkoa.
Parikkalassa asuntotoimi on kunnan itse järjestämä eli kunta omistaa pääosin taloyhtiöt. Kiinteistöhuolto
ja pienkorjaukset tuotetaan pääosin omana toimintana. Ulkoistettuja toimia joko kokonaan tai osittain
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
12 (26)
ovat koneelliset lumityöt ja hiekoitukset, erikoistyöt kuten putki- ja sähkötyöt, isot rakennustekniset korjaustyöt ja kiinteistönhoito.
Ruokolahdella kunta omistaa palvelutuotantoon tarvittavat toimitilat sekä rakentaa ja ylläpitää niitä.
Asuntotoimesta hoidettavilla asunnoilla on kolme omistajaa: Ruokolahden kunta, Ruokolahden Vuokratalot
Oy (kuntaomistus 100 %) ja Ruokolahden Vanhustentalo-yhdistys ry (kunta, seurakunta, kaksi eläkeläisjärjestöä ja veteraanit). Kiinteistöt hoidetaan pääsääntöisesti kunnan omalla henkilökunnalla, tuki- ja kiirepalveluita ostetaan ulkoa. Palvelutuotannon kiinteistöt hoidetaan pääsääntöisesti kunnan omalla henkilökunnalla, tuki- ja kiirepalveluita ostetaan ulkoa. Asuntotoimen kiinteistön huolto ostetaan pääsääntöisesti ulkopuolisilta toimijoilta.
Savitaipaleella kiinteistöosasto vastaa kiinteistöjen ylläpidosta, rakennuttamisesta ja vuokra- yms. sopimusten valmistelusta kunnan omien kiinteistöjen osalta. Kunnalla on n. 150 vuokra-asuntoa, jotka ovat
pääosin Kiinteistö Oy Savitaipaleen Vuokratalojen omistuksessa. Ostopalveluna hankitaan talonmiespalveluita.
Taipalsaarella kiinteistönhuolto ja yleisten alueiden kunnossapito järjestetään omana toimintana. Tarpeen mukaan hyödynnetään eri ostopalvelutoimijoita. Asuntotoimi on järjestetty pääosin kunnan omistaman tytäryhtiön KOY Taipalsaaren asunnot kautta, mutta tekninen toimi hallinnoi ja vuokraa yksittäisiä
kunnan vuokra-asuntoja eri alueille.
Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä) toiminnan osalta voidaan todeta,
että kunnat vuokraavat omistamiaan tiloja Eksotelle.
Kiinteistöstrategiat ja -ohjelmat
Kunnan kiinteistöjä koskevaa tulevaisuussuunnittelua tehdään yleensä kiinteistöstrategian tai toimitilaohjelmien avulla. Tällaisia strategisia asiakirjoja on laadittu muun muassa Lemillä, Savitaipaleella, Imatralla ja Lappeenrannassa. Linjausten pohjalta on tehty kiinteistöjen salkutusta, jossa on voitu määritellä muun muassa mitä kiinteistöjä kunta tarvitsee peruspalvelujensa tuottamisen tukena ja mistä kiinteistöistä voi esimerkiksi kokonaan luopua. Selvitysalueen kunnista salkutusta on tehty Imatralla, Rautjärvellä ja Lappeenrannassa. Lisäksi Parikkalassa ja Ruokolahdella on menossa salkutuksen tapainen selvitys.
Etelä-Karjalan kunnissa on tarkoituksena tehdä lähitulevaisuudessa kiinteistö-, tila- tai asuntotoimeen
vaikuttavia muutoksia. Esimerkiksi Luumäellä kunta pyrkii luopumaan kaikista omista vuokra-asunnoista
ja kaikki asuntojen vuokraus siirtyy kunnan omistamalle Valliseppä Oy:lle. Taipalsaarella asuntotoimessa on suunnitteilla vanhusten tehostetun palveluasumisen rakentaminen joko kunnan omana toimintana,
tytäryhtiön kautta tai seudullisena/maakunnallisena yhteishankkeena.
3.5
Ruokapalvelut
Ruokapalvelut toteutetaan pääosin suoraan kunnan omana tuotantona kaikissa muissa selvitysalueen
kunnissa paitsi Lappeenrannassa, jossa kaupungin ruokapalvelut tuottaa Saimaan Tukipalvelut Oy (Satu).
Rautjärvellä ruoka valmistetaan omana toimintana, mutta ruuan jakelutoiminta ostetaan ulkopuoliselta
toimijalta. Ruokapalvelut toimivat selvitysalueen kunnasta riippuen joko teknisen toimen, sivistystoimen
tai keskushallinnon alaisuudessa.
Alla olevaan taulukkoon on kuvattu selvitysalueen kuntien tämän hetkiset ruokapalveluyksiköt. Pääosin
keittiöt toimittavat ruokaa omille palveluyksiköille sekä kunnan ikäihmisille.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
13 (26)
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
Taulukko 7. Selvitysalueen ruokapalveluyksiköt tällä hetkellä
Palvelupiste
Imatra
aluekeittiö
valmistus
keittiö
jakelu- ja
palvelukeittiöt
muut (henkilöstöravintolat, kahvio,
leipomo)
5
2
13
Lemi
3
Lappeenranta
(Satu)
11
1
Luumäki
Parikkala
1
2
70
3
4
Rautjärvi
Savitaipale
Taipalsaari
Ruokolahti
1
1
1
4
1
1
1
3
7
Selvitysalueen kunnista Ruokolahdella ja Parikkalassa on lähitulevaisuudessa tarkoituksena tehdä
muutoksia ruokapalveluiden tuottamistapoihin. Ruokolahdella toiminta ollaan keskittämässä yhteen keittiöön. Parikkalassa ollaan siirtymässä tulevana kesänä yhden keskuskeittiön malliin, muutoksen johdosta
yksi aluekeittiö muuttuu jakelukeittiöksi. Lisäksi voidaan mainita että Lemillä tutkitaan Palolan ja koulukeskuksen toimintojen yhdistymistä, ja Taipalsaarella on alkamassa uuden keskuskeittiön suunnittelu ja
rakentaminen, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Imatralla on tarkastelussa toisen valmistuskeittiön muuttaminen jakelukeittiöksi. Samoin aluekeittiöiden lukumäärää tarkastellaan, onko mahdollista
yhdistää alueita. Suunnitelmissa on myös ruokapalveluiden siirtäminen Teknisestä palvelukeskuksesta
Hyvinvointipalveluiden alaiseksi.
3.6
Vesihuolto
Kuntien teknisten toimien vastuulla oleva talousveden valmistaminen ja johtaminen, jäteveden johtaminen ja puhdistaminen on yksi tärkeimmistä kunnan asukkaiden hyvinvointiin ja arkeen vaikuttavista lähipalveluista. Palveluiden ja kuntalaisten terveyden näkökulmasta kyseessä on kriittinen, asukkaiden arkeen
liittyvä elintärkeä toiminto ja palvelu, jossa huoltovarmuus ja laatu tulee olla turvattu kaikissa olosuhteissa.
Vesihuolto on järjestetty kunnissa pääosin omana toimintana. Lappeenrannan vesihuollon hoitaa Lappeenrannan Energia Oy. Vuoden 2002 alusta voimaan astuivat lakimuutokset, joiden mukaan kuntien tuli
eriyttää vesilaitostoiminta eriytetyksi yksiköksi tai kirjanpidollisesti eriytetyksi toiminnaksi.
Vuoden 2013 alusta Imatran vesihuoltopalvelut on järjestetty kumppanuussopimukseen perustuvalla tilaaja-tuottajaorganisaatiolla. Imatran Vesi on tilaaja ja Tekninen palvelukeskus on tuottaja. Imatran Vesi
tekee seudullista yhteistyötä Ruokolahden ja Rautjärven sekä Lappeenrannan kanssa.
Kunnissa toimii vesiosuuskuntia erityisesti haja-asutusalueilla, joiden toimintaa kunnat tukevat avustuksilla. Yhtiöittämisvelvoitteen osalta vesihuolto on rajattu yhtiöittämisvelvoitteen ulkopuolelle (KuntaL 2 §).
Etelä-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2012 Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen toimeksiannosta. Kehittämissuunnitelma sisältää arvion maakunnan vesihuollon nykytilasta ja
kehittämistarpeista sekä erilaiset vaihtoehdot kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun löytämiseksi
ja maakunnan vesihuollon kehittämiseksi.
Kehittämissuunnitelman mukaan Etelä-Karjalassa on riittävät vesivarat kattamaan alueen kasvava vedentarve myös tulevaisuudessa. Maakunnan vesihuolto on pääosin Salpausselän pohjavesien varassa. Lemillä
on varayhteys Lappeenrannan verkostoon, Rautjärveltä on yhdysjohto Ruokolahdelle ja Luumäellä ve-
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
14 (26)
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
denottamot on kytketty keskenään. Imatran vedenottamoista on yhdysvesijohto sekä Joutsenoon että
Ruokolahdelle. Parikkala ostaa Kiteeltä entiselle Uukuniemen alueelle veden
Taulukko 8. Vedenottamoiden lukumäärät kunnittain
Imatra
Ruokolahti
Rautjärvi
Parikkala
Lappeenranta
Luumäki
Lemi
Taipalsaari
Savitaipale
2
2
3
1+2 vara
10
3
2
2
3
Vesihuollon investoinnit
Lähivuosina maakunnan kunnissa on tulossa mittavia investointeja liittyen vesihuoltoverkoston saneeraukseen pois lukien Lemin ja Taipalsaaren kunnat. Suurimpia investointeja selvitysalueella ovat jätevedenpuhdistamot. Lisäksi työryhmän tekemän vuotovesilaskelmien mukaan lähitulevaisuuden vesi- ja jätevesiverkostojen saneeraustarvetta näyttäisi olevan ainakin Imatralla, Rautjärvellä ja Taipalsaarella.
Taulukko 9. kuntien vesihuollon lähivuosien investointitarpeet
Investointi
Imatra
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Hosniemen pohjavedenottamo sekä yhdysvesiputki Immalan
vesilaitokselle
Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraukset: Muutos typpeä poistavaksi ja fosforinpoiston tehostus
Laikon pohjavesialueen vedenottoselvitykset yhteistyössä
Rautjärven kanssa
Meltolan jätevedenpuhdistamo: Tulevaisuuden mahdollisesti
tiukentuvien vaatimusten täyttäminen: Lisätään UV-käsittely
Mm. Toikansuon jätevedenpuhdistamon uudistaminen, Haukilahti – Ilottula yhdysvesijohto, Haukilahden vedenottamo,
jätevesiratkaisu, puhdistettujen jätevesien purkuputki, Pönniälänkankaan vedenhankinta, Nuijamaan liittäminen kantakaupungin vesihuoltoon
Ei suuruusluokaltaan merkittäviä uudisinvestointeja
Luumäen jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo, 2,5 – 2,7 M€, toteutus 2018 - 2020
Uuden puhdistamon rakentaminen (esisuunnittelu käynnissä)
Vihvilänsuon puhdistamon kuntokartoitus ja lähiaikojen saneeraustarpeen kartoittaminen olisi hyvä tehdä vuoden
2014 aikana. Samassa yhteydessä arvioidaan tarkemmin
seuraava saneerausaikataulu. Suuntaa antava arvio saneerausaikataulusta on 2017–2019
Meltolan puhdistamon saneerauksesta 6 prosentin osuus
tulee Ruokolahden maksettavaksi sekä osa yhteisviemäröinnin pumppaamoiden ja viemärin saneerauksesta. Aikataulut
ja kustannukset riippuvat Imatran saneerausohjelmasta.
Verkostojen ja pumppaamoiden saneeraukset
Kehittämissuunnitelmassa on mainittu siirtoviemäriyhteys ja
vesijohto Lemiin, pumppaamo tasausaltaineen. Puhdistamon
lupaehtojen päivitys on parhaillaan käynnissä ja kunta valmistautuu saneeraamaan nykyistä puhdistamoa n. 600 000
- 700 000 eurolla. Seuraavaan lupapäivitys on vuonna 2025,
jolloin tarkastellaan, onko edellytyksiä siirtoviemärille vai
onko teknis-taloudellisempi ja ympäristölle siedettävä ratkaisu oma uusi puhdistamo.
Kustannusarvio
1,2 M€
7,3 M€
0,1 M€
0,6 M€
20-50 M€
2,5–2,7
M€
5 M€
1,8–1,9
M€
0,7 M€
0,4 M€
4 M€
Arvioitu
toteutus
2015–
2016
2017–
2018
2018–
2019
2018–
2019
20142019
2018–
2020
2015–
2016
2017–
2019
2017–
2018
20152018
2020 jälkeen
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Taipalsaari
3.7
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
15 (26)
Ei suuruusluokaltaan merkittäviä uudisinvestointeja
Jätehuolto, sen valvonta ja jäteviranomaistehtävät
Jätehuollon järjestämisestä Etelä-Karjalassa vastaa kuntien omistama Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Jäteviranomaistehtävien hoidosta vastaa Etelä-Karjalan jäteviranomainen, joka on maakunnallinen ja organisoitu Imatran kaupungin alaisuuteen isäntäkuntamallilla. Seudulliset ympäristöviranomaiset valvovat alueellaan jätelain ja sen nojalla annettujen määräysten toteutumista. Näihin järjestämistapoihin ei ole ollut
suunnitteilla muutoksia.
3.8
Ympäristötoimi
Ympäristötoimi huolehtii kuntien ympäristöterveydenhuollosta ja ympäristönsuojelusta.
Etelä-Karjalan maakunnassa toimii kaksi seudullista ympäristötoimen palveluyksikköä. Isäntäkuntina toimivat Imatra ja Lappeenranta. Seudulliset ympäristötoimet syntyivät vuonna 2009. Luumäen kunta hoi-
taa ympäristönsuojelun omana tehtävänä.
Syksyllä 2013 valmistui selvitys seudullisten ympäristötoimien yhdistämisestä yhdeksi maakunnalliseksi
ympäristötoimeksi. Maakunnallisen ympäristötoimen selvitystyöryhmä ehdotti selvityksessään maakunnallisen ympäristötoimen yhdistymistä vuoden 2017 alusta lukien. Ratkaisua maakunnallisen ympäristötoimen perustamisesta jäätiin odottamaan, kunnes kuntien rakenneuudistus ja sen myötä mahdollisesti syntyvät ratkaisut kuntarakenteisiin selviäisivät. (Etelä-Karjalaan maakunnallinen ympäristötoimi? Esiselvitys
yhdistymismahdollisuuksista Lappeenrannan seudun ja Imatran seudun ympäristötoimet 2013, ELY keskus.)
3.9
Lämpölaitokset
Etelä-Karjalan energiahuollon omavaraisuusaste on huomattavasti maan keskitasoa korkeampi. Metsäteollisuudella ja kattavalla maakaasuverkostolla on energiatasoon merkittävä vaikutus. Yhdyskuntarakentamiseen liittyen pienien lämpölaitosten merkitys tulee kasvamaan. Fossiilisten polttoaineiden käyttö tullee vähenemään ja vaihtoehtoisten, uusiutuvien energialähteiden osuus tulee kasvamaan.
Kuntien lämpölaitostoiminnassa on haasteena kannattamattomuus ja tulevat investoinnit: mm. linjastojen
uudistaminen sekä polttoaineiden vaihto. Kuntalain 2 §:n uudistaminen tarkoittaa yhtiöittämisvelvollisuutta, joka koskee kuntien lämpölaitoksia nopealla aikataululla vuoden 2015 alusta lukien. Vuonna 2002 kuntien tuli eriyttää lämpö- ja vesilaitosten toiminta kirjanpitoonsa, jotta luvut olisivat vertailukelpoisia yksityisten markkinoiden toimintaan.
Lemin kunta
Savitaipaleen kunta
Ruokolahden kunta
Rautjärven kunta
Taipalsaaren kunta
Lappeenrannan kaupunki
Imatran kaupunki
Luumäen kunta
Parikkalan kunta
Lemin Lämpö Oy (100 % omistama)
Kaukolämpölaitos (kirjanpidollisesti eriytetty tulosyksikkö)
Maakaasulaitos (taseyksikkö)
Simpeleen lämpö Oy (kunnan tytäryhteisö 81 %)
Kaukolämpölaitos (Taipalsaaren Lämpö Oy 2014 aikana)
Lappeenrannan Energia Oy (100 % omistama)
Imatran Lämpö (100 % omistama)
Lämpölaitos (tulosyksikkö)
Kaukolämpölaitos (tulosyksikkötaso)
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
16 (26)
Maakunnassa on panostettu tuulivoimaan ja Lappeenranta–Imatra -valtatien varrella on seitsemän tuulivoimalaa. Lisäksi uusia tuulivoimala-alueita on kaavoitettu, mutta kaavat ovat odottamassa hallintooikeuden päätöksiä.
Sähköntuotanto ja jakelu tapahtuvat Etelä-Karjalassa pääsääntöisesti kuntaomisteisten energiayhtiöiden
kautta pois lukien Lappeenrannan Energia. ( Imatran Seudun Sähkö, Kymenlaakson Sähkö, Parikkalan
Valo Oy ja Etelä-Savon Energia Oy). Pohjoisen maakunnan osan sähkönjakelusta vastaa Parikkalan Valo
Oy ja reuna-alueilla Etelä-Savon Energia Oy. Sähköyhtiöt ovat kuntalaisten sähkötuotannon turvaamisen
lisäksi myös kuntien talouden näkökulmasta tärkeitä.
3.10
Joukkoliikenne
Palvelujen saavutettavuuden vuoksi joukkoliikenneratkaisut tulevat olemaan Etelä-Karjalan kehityksessä
tärkeässä roolissa. Tällä hetkellä ELY-keskus vastaa maakunnan alueella pitkänmatkanliikenteestä ja sen
rahoituksesta. Lausuntokäsittelyt linjamuutoksista tapahtuvat kunnissa lautakuntien valmistelusta kuntien
hallituksiin. Imatralla joukkoliikennevastaava antaa liikennelupia koskevat lausunnot.
Joukkoliikenneasiat on kunnissa organisoitu tällä hetkellä kahdella eri tavalla. Tekninen lautakunta vastaa
joukkoliikenteestä Imatralla, Parikkalassa ja Lappeenrannassa. Luumäellä, Rautjärvellä, Lemillä, Savitaipaleella ja Ruokolahdella joukkoliikennevastuu on sivistystoimella. Edellä mainituissa kunnissa ei ole varsinaista paikallisliikennettä, vaan sivistyslautakunta hoitaa ja organisoi koulukuljetuksia sekä kuntien kutsutaksikuljetuksia.
Maakunnallisista liikenteen ratkaisuista on esitetty laajempi selvitys, jossa Eksoten kuljetukset, kuntien
kuljetukset sekä Kelan kuljetukset voisivat olla kokonaistarkastelussa. Etelä-Karjalan maakuntaliitto vastaa joukkoliikennestrategiasta maakunnan tasolla.
Tällä hetkellä Lappeenranta ja Imatra ovat toimivaltaisia viranomaisia, jotka päättävät itsenäisesti kuntansa sisäisestä liikenteestä (paikallisliikenne). Kaikesta muusta liikenteestä Etelä-Karjalan maakunnan
alueella vastaa ELY-keskus. Mikäli joukkoliikenne haluttaisiin järjestää alueellisesti ja parantaa yhteistyötä, tulisi perustaa maakunnallinen joukkoliikenneviranomainen, joka hoitaisi alueellaan kaiken sisäisen
liikenteen.
Joukkoliikenteen järjestäminen harvaan asutuilla kunta- ja kaupunkiseuduilla on haasteellista. Joukkoliikenteen kehittäminen olisi todennäköisesti helpompaa seudullisen joukkoliikenneviranomaisen avulla palvelusopimusasetuksen mukaisella verrattuna nykyiseen malliin, jossa Lappeenranta ja Imatra ovat toimivaltaisia virnaomaisia ja muiden kuntien alueella liikennöinnistä vastaa ELY-keskus.
Maakunnallisella joukkoliikenneviranomaisella pystyttäisiin kehittämään alueen sisäistä liikennettä paremmin. Maakunnallisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen ei edellytä kuntaliitoksia, ja se voidaan
toteuttaa myös yhden kunnan mallissa. Kahden kunnan mallissa tietyt ongelmat säilyisivät, koska maakunnallista joukkoliikenneviranomaista ei olisi. Nyt Imatra-Lappeenranta välillä kuntaraja aiheuttaa ongelmia tietyissä asioissa juuri niillä alueilla, joissa toiminnot ovat kasvaneet yhteen.
3.11
Kuntien hoidossa olevat kadut ja tiet
Selvitysalueen kuntien kunnossapidettävien katujen ja teiden pituus vaihtelee Lappeenrannan 770 kilometristä Lemin ja Savitaipaleen 30 kilometriin. Jokainen selvitysalueen kunta jakaa yksityisteiden kunnossapitoavustuksia tieosuuskunnille. Suurimmat avustusmäärät kilometriä kohden on Lappeenrannalla ja
Taipalsaarella. Lappeenrannalla on myös kilometrimäärältään selvästi eniten avustettavia teitä (600 km).
Kokonaan kunnan hoidossa olevia yksityisteitä on Ruokolahdella, Lappeenrannalla, Lemillä, Taipalsaarella
ja Savitaipaleella.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
17 (26)
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
Taulukko 10. Kuntien yksityistiet.
Vuosi 2013
Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki
Kunnossapidettävät kadut ja tiet
km? Vain kunnan vastuulla olevat
460
50
43
31
770
35
tiet.
Yksityisteiden
kunnossapitoavustukset €/km?
0
393
162
400
830
495
Vuoden 2013 tieto.
Järjestäytyneiden avustettavien
teiden yhteispituus (tiekunnat)
60
340
205
274
600
300
km.
Kokonaan kunnan hoidossa olevat
0
1
0
0
34
0
yksityistiet km?
HUOM. Imatralla yksityisteitä avustetaan pienin materiaaliavustuksin.
Lemi Taipalsaari Savitaipale
30
41
30
413
793
457
167
221
273
5
4
3
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
4
18 (26)
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
Omaisuus ja investoinnit
Etelä-Karjalan kuntien rakennusvarallisuutta ja kustannuksia kartoitettiin kunnille suunnatulla kyselyllä
maaliskuussa 2014.
4.1
Kiinteistöt ja korjausvelka
Selvitystyön aikana kunnilta pyydettiin kaikista hallinnassaan olevista rakennuksista perustiedot, joiden
pohjalta on laskettu rakennuksittain jälleenhankinta-arvo, tekninen nykyarvo, korjausvastuu, korjausvelka
ja kuntoluokka. Näistä jälleenhankinta-arvo kuvaa uuden vastaavan rakennuksen hintaa. Tekninen nykyarvo kuvaa rakennuksen nykyistä jäljellä olevaa arvoa, kun rakennuksen jälleenhankinta-arvosta on vähennetty iän myötä tapahtuva arvon aleneminen ja johon on lisätty mahdollisten korjausten arvon korotukset.
Korjausvastuu kuvaa sitä rahamäärää, joka omaisuuden korjaamiseen pitäisi sijoittaa vuosittain omaisuuden pysymiseksi nykykunnossaan. Korjausvelka puolestaan on se rahamäärä, joka tulisi sijoittaa rakennusomaisuuteen, jotta sen kuntoluokka saataisiin tasolle 75 prosenttia. Kuntoluokka kuvaa rakennusomaisuuden kuntoa ja sen tulisi olla keskimäärin yli 75 prosenttia. Laskelmat on tehty tässä vaiheessa
suuntaa-antavina yleisiä arvoja käyttäen eikä rakennuksille ole tehty kohdekäyntejä todellisen kunnon
arvioimiseksi.
Taulukko 11. Laskelma kuntien korjausveloista. (Parikkalan ja Taipalsaaren osalta kuntien oma arvio)
Laskelma toimitiloista
Imatra
Kokonaismäärä hum²
Ruokolahti
Rautjärvi
Parikkala
Lappeenranta
Luumäki
Lemi
Taipalsaari
Savitaipale
Alue yhteensä
113 495
42 720
38 906
22 817
338 858
30 722
17 287
17 793
25 223
647 821
Tasearvo € (alv 0 %)
54 415 263
15 878 690
19 881 332
12 752 667
129 339 915
11 010 036
?
9 293 727
12 923 542
265 495 172
Kustannukset €/v
10 453 951
1 340 702
1 621 797
?
17 061 492
1 234 161
988 181
1 993 091
1 012 734
35 706 109
Jälleenhankinta-arvo €
249 690 100
86 586 600
82 781 500
67 394 600
565 761 019
66 440 100
25 816 000
44 482 500
56 650 000
1 245 602 419
Tekninen nykyarvo €
190 322 138
63 065 134
52 732 779
50 577 084
388 688 292
41 951 138
17 533 445
9 293 727
34 207 370
848 371 106
4 369 577
1 515 266
1 448 677
1 179 406
9 900 818
1 162 703
451 780
2 100 000
991 375
23 119 601
Korjausvelka €
20 760 509
5 201 938
12 716 144
4 164 106
63 090 901
10 161 763
2 072 265
10 500 000
11 773 755
140 441 381
Kuntoluokka %
76
73
64
75
69
63
68
69
60
68
28 294
5 577
3 784
5 591
72424
5 022
3 059
4 840
3 764
132 355
21
734 €
154 €
29
933 €
272 €
11
3 361 €
383 €
28
745 €
211 €
16
871 €
137 €
11
2 023 €
232 €
22
677 €
148 €
20
2 169 €
434 €
8
3 128 €
263 €
16
1 061 €
175 €
Korjausvastuu €/v
asukasl 2012
asukas 2013
Kvastuu/Kvelka %
Korjausvelka €/asukas
korjausvastuu €/v/as.
Laskelmassa on mukana kuntien ja Eksoten palvelutuotannossa olevat kiinteistöt. Laskelmassa ei ole mukana Eksoten omistamia kiinteistöjä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tarkastelun kohteena olevilla kunnilla on mittava tilaomaisuus käytössään, mikä sisältää myös merkittäviä haasteita. Alustavan tarkastelun perusteella vain Imatran kaupungin
tilaomaisuuden kunto yltää hyvälle tasolle, tosin myös siellä on runsaasti korjausvelkaa. Kuntien tilanne
sekä korjausvelan että rakennusten kunnon osalta on erilainen, mutta yleisesti korjattavaa on paljon. Yhteensä kunnilla on tämän tarkastelun perusteella yli 140 miljoonaa euroa korjausvelkaa ja on selvää, että
tämä tulee ottaa huomioon jatkotarkasteluissa.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
19 (26)
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
Jatkossa voidaan tarkemmin tarkastella kunnittain eri käyttäjäryhmien tilaomaisuutta ja tarkasteluun on
syytä ottaa mukaan myös asuntovarallisuus, joka edellä olevassa laskennassa oli vain osittain mukana.
4.2
Tonttivaranto ja metsäomaisuus
Kuntien elinvoiman ja väestönkasvun takeena pidetään usein sitä, että kunnilla on riittävästi kiinnostavia
ja monipuolisia tontteja sekä asukkaille että yrityksille. Etelä-Karjalan kunnissa kaavoitus on ollut aktiivista ja luovutettavia kunnallistekniikan piirissä olevia tontteja on jokaisessa kunnassa. Teollisuustontteja on
joissakin pienemmissä kunnissa vain muutamia, mutta Luumäellä, Lappeenrannassa ja Imatralla sekä
Lemillä teollisuustonttejakin löytyy. Maakuntakaavassa on varauduttu tulevaan kaupan kasvuun. Suurin
osa tonteista on kunnallistekniikan piirissä.
Taulukko 12. Kuntien tonttivaranto
Kunnallistekniikan piirissä oleva
tonttivaranto. AO/AP/AR=omakoti, pienja rivitalot
Kunnallistekniikan piirissä oleva
tonttivaranto. T= teollisuutontit myös
vesiosuuskuntien piirissä olevat
Ei kunnallistekniikan piirissä oleva
tonttivaranto (AO/AP/AR= omakoti, pienja rivitalot) vain kunnan omistamat tontit
Ei kunnallistekniikan piirissä oleva
tonttivaranto (T= teollisuustontit) vain
kunnan omistavat tontit
Imatra
Ruokolahti
Rautjärvi
Parikkala
Lappeenranta
Luumäki
Lemi
Taipalsaari
Savitaipale
80
98
37
25
89
77
30
42
114
10
1
1
5
20
20
10
2
9
100
2
0
10
180
4
0
3
0
20
10
10
3-4
50
4
0
1
0
Lisäksi Ruokolahdella on kuusi teollisuustonttia liitettävissä kunnallistekniikkaan.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että Etelä-Karjalassa on kunnallistekniikan piirissä olevia omakotitontteja
yhteensä 529 kappaletta ja teollisuustontteja 78 kappaletta. Kunnallistekniikan ulkopuolella olevia omakotitontteja on 299 kappaletta ja teollisuustontteja 95 kappaletta.
Taulukko 13. Kuntien luovuttamat tontit vuonna 2013.
2013
Imatra
Ruokolahti
Rautjärvi
Parikkala
Lappeenranta
Luumäki
Lemi
Taipalsaari
Savitaipale
AO
AP
AR
T
25
0
1
2
3
0
0
0
1
0
0
0
3
4
34
1
1
18
6
1
0
2
6
0
0
0
16
0
0
0
5
1
0
0
Lisäksi Imatra luovutti kaksi kerrostalotonttia vuonna 2013 ja Parikkala luovutti 1 kaupan alan tontin vuonna 2013.
Vuonna 2013 Etelä-Karjalan kunnat luovuttivat yhteensä 130 tonttia.
Maanhankinta
Maanhankinnan ja maanluovutuksen kunnat hoitavat omana työnään. Kaupungeissa maanhankintaan liittyvät päätökset on delegoitu osittain virkamiehille, kun taas pienissä kunnissa maanhankintapäätökset
tekee pääsääntöisesti kunnanhallitus.
Maaomaisuutta tarvitaan vaihtomaaksi (tontti- ja maakaupat) sekä kaavoitusmaaksi. Toisilla kunnilla voi
olla myös peltoa, jota vuokrataan viljelijöille. Metsäomaisuus on tulon lähde ja virkistysaluetta kuntalaisille sekä mahdollisesti myös vaihtomaata kiinteistökaupoille.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
20 (26)
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
Taulukko 14. Kuntien maaomaisuus.
Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale
Kunnan maaomistus kaava-alueella ha
Kunnan maaomistus kaavoitetun alueen ulkopuolella ha
Kunnan metsäomaisuus: talousmetsä ha
Kunnan metsäomaisuus: taajamametsä ha
2400
400
380
79
3685
350
300
80
161
600
1000
420
1355
3615
1150
250
280
sis. edell.
500
1000
700/600
1162
2100
1150
100
360
253
1300
200
700/100
31
1500
_
25
65
39
Merkittävimmät maaomistukset kaava-alueella ovat Lappeenrannalla ja Imatralla, joka on maantieteellisesti pieni alue. Taipalsaarella ja Parikkalassa kunta omistaa vähiten kaava-alueella maata. Myös Savitaipaleen maanomistus on suhteellisen vähäistä.
Taulukko 15. Kuntien talousmetsän vuotuinen myyntitulo vuonna 2013.
vuosittainen
kokonaistulo
euroa
Imatra
Ruokolahti
Rautjärvi
Parikkala
Lappeenranta
Luumäki
Lemi
Taipal
palsaari
Savitaipale
150 000
300 000
226 000
487 000
426 000
261 000
660 000
84 400
65 000
Talousmetsää omistavat Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Taipalsaari ja Savitaipale. Taajamametsää on lisäksi erityisesti Lappeenrannassa ja Imatralla. Talousmetsien
vuotuinen tuotto oli selvitysalueella viime vuonna yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. Talousmetsien hakkuut vaihtelevat vuosittain riippuen esim. metsään aiheutuneisiin myrskyihin. Tarkastelujakson aikana
Etelä-Karjalassa oli tuhoisia myrskyjä.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
5
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
21 (26)
Teknisen toimen palvelut eri rakennevaihtoehdoissa
Yhden kunnan malli tarkoittaa maakunnan kokoisen kunnan perustamista. Kahden kunnan malli rakentuisi seutukunnittaisiin kuntiin. Tässä kappaleessa arvioidaan yhden kunnan ja kahden kunnan mallin
vaikutuksia teknisten palvelujen järjestämiseen eri näkökulmista.
Voidaan todeta, että teknisissä palveluissa hallinto ja sen muoto eivät ole suuressa roolissa teknisen toimen tehtävien kannalta, koska teknisten palveluiden tärkeimmät tehtävät, kuten tiet, kadut, vesihuoltoverkostot ja muu infra sijaitsevat edelleen olemassa olevissa kunnissa. Yksinkertaisempi teknisen toimen
rakenne palveluiden tuottamisessa antaa mahdollisuuden toiminnan tehostamiselle molemmissa rakennevaihtoehdoissa.
Alla olevassa taulukossa on ylimpänä tarkasteltu, mitä vaikutuksia kuntarakennemuutoksilla ylipäätään
olisi selvitysalueella. Taulukon alemmille riveille on kuvattu, mitä erityisiä vaikutuksia olisi yhden kunnan
mallissa ja kahden kunnan mallissa.
Edut/vahvuudet/mahdollisuudet
Kuntarakennemuutokset
Suurin osa eduista realisoituisi vasta pidemmällä aikavälillä.
• Palveluiden ja palveluprosessien kehittäminen sekä yhtenäistäminen
(mm. sähköinen asiointi)
• Maksujen ja taksojen harmonisointi
• Investointien tarkoituksenmukaisempi
ja laajempi tarkastelumahdollisuus
kokonaisuutena (korjausvelka, vesihuolto)
• Hallinnon järjestäminen kuntarajoista
riippumatta
• Toiminnan ja johtamisen ennakointi
• Henkilöstön erikoistuminen ja erityisosaamisen kehittäminen
• Tietojärjestelmien ja tekniikan hallintajärjestelmien harmonisointi
• Infrastruktuuriin liittyvien ylläpitotoimien kilpailutus pystyttäisiin järjestämää laajemmalla kokonaisuudella
• Lämmön tuotannon ja vesihuollon varajärjestelmät parantuisivat ja lainsäädännön vaatimat velvoitteet pystyttäisiin täyttämään paremmin
• Kiinteistöhuollon päivystyksen toimintavarmuus parantuisi
• Teollisuuden ja asumisen sijoittuminen optimaalisesti
• Lämmön tuottamiseen käytettävän
materiaalihintojen mahdollinen aleneminen (suuremmat volyymit hankinnoissa)
• Liikuntapaikkojen hoitoon tarvittavan
koneiston päällekkäisyyden poistuminen ja käyttöasteen parantuminen
Haitat/heikkoudet/haasteet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Eri käytäntöjen ja organisaatiokulttuurien yhteensovittaminen
Rahasta ja ihmisistä on jo nyt pulaa,
priorisointeja on näköpiirissä
Pelkona henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan palvelun häviäminen pienistä kunnista
Viiden vuoden palvelusuhdeturvan ei
mahdollista joillain palvelualueilla
toiminnan välitöntä muuttamista
Toimenkuvien muuttuminen
Maksujen ja taksojen nousu harmonisoinnin yhteydessä
Investointien väheneminen reunaalueilla
Joukkoliikenteen järjestäminen vaikeutuisi ELY-keskuksen rahoituksen
kutistumisen johdosta
Pendelöinnin kasvaminen ja tieinfran
käytön lisääntyminen.  Kasvihuonekaasut ja päästöt kasvavat
Paikallistuntemuksen heikkeneminen
mm. lupa-asioissa
Joidenkin alueiden maan hinnan todennäköiset muutokset
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Yhden
kunnan
malli
•
•
•
•
•
Kahden
kunnan
malli
•
•
•
•
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
Maakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat ja periaatteet
Parempi kokonaisuuksien hallinta tietyissä palveluissa ja toiminnoissa
Esim. rakennusvalvonta, vesihuolto ja
maankäytön suunnittelu
Tietojärjestelmissä enemmän säästöjä saatavissa pitkällä aikavälillä
Eläköitymiset antavat toisaalta mahdollisuuden ja samalla pakottavat
toimintojen järkiperäistämiseen
Henkilöstön erikoistumisen mahdollisuus ja erityisosaamisen hankkiminen
ja hyödyntäminen koko alueella parempaa
Hallinnon järjestäminen nykyistä tehokkaampaa ja kehittämisresurssit
kasvaisivat
Henkilöstön saatavuus ja sijaisten
löytäminen helpottuisi nykyisestä
Rakennusvalvonnan riippumattomuus
olisi nykyistä paremmin turvattu
Pienempi ja helpommin hallittava
muutos
•
•
•
•
•
•
•
22 (26)
Päätöksenteon nopeus ja joustavuus
kärsisi todennäköisesti enemmän
o Pelkona hyötyjen häviäminen
kasvavaan byrokratiaan
Suuri toiminnan ja organisaation uudistus
o Yhdeksän organisaatiokulttuurin yhteensovittaminen
Pitkät kunnan sisäiset välimatkat
Paikallisten lämpö-, kaasuverkkojen
ja niihin liittyvien tuotantolaitosten
käyttöön ja kunnossapitoon liittyvän
tietotaidon (ns. hiljainen tieto) katoaminen.
Päätöksenteon nopeus ja joustavuus
voi kärsiä
Miten säilytetään koko alueen elinvoima?
o Tiettyjen alueiden kehittämisen
pysähtyminen ja taantuminen
sekä eriytyminen
Mahdollinen maaltapako kaupunkiin,
miten kaupungeilla on mahdollisuuksia ottaa vastaan?
Taulukkoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että rakennemuutosten vaikutukset ovat hyvin samantyyppiset
sekä yhden että kahden kunnan mallissa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että yhden kunnan mallissa sekä
muutoksen potentiaaliset hyödyt että potentiaaliset haitat olisivat kahden kunnan mallia suuremmat.
Kuntien tekniset palvelut ovat hyvin paikallisia ja joiden ylläpito vaatii paikallistuntemusta (vesijohtoverkot, kaukolämpöverkot). Toisaalta teknisen toimen palveluihin liittyy palveluita, joita useimmat kuntalaiset käyttävät vain muutaman kerran elämän aikana (rakennusluvat).
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
6
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
23 (26)
JOHTOPÄÄTÖKSET
Kaavoitus ja maankäyttö
Koko maakunnan kattava maakuntakaava (21.12.2011 vahvistettu) on parhaillaan päivitettävänä kaupan
ja infran osalta ja se ohjaa kuntien maankäytön suunnittelua. Maakuntatasolla kaavoitustilanteeseen ollaan tyytyväisiä, sillä se mahdollistaa kuntien kehittämisen. Maakuntakaavan hyväksyy ympäristöministeriö. Kunnittain vertailtuna kaavoituksen tilanne vaihtelee ja esimerkiksi vain alueellisesti tiiviillä Imatralla
on koko kunnan kattava yleiskaava. Kaavoitusasteet vaihtelevat kunnittain 100 prosentista 10 prosenttiin.
Kuntien ranta-alueet ovat rantaosayleiskaavoitettuja valtaosin paitsi Lappeenrannassa, jossa myös suunnittelutarveratkaisujen määrä vuosittain on poikkeuksellisen suuri verrattuna maakunnan muihin kuntiin.
Vuosittain kunnat julkaisevat erillisen tai talousarvion osana olevan kaavoituskatsauksen tulevista hankkeista. Strateginen kaavayhteistyö oli aktiivista vuosituhannen vaihteessa, mutta viime vuodet on tehty
kuntien kaavoitustehtäviä niin uuden rakentamisen, asemakaavoitusten päivittämisten, yritysalueiden
kuin rajanylistyspaikkojen (erit. Parikkala) tukemiseksi. Kaupungeissa kaavoitus tapahtuu pääosin omana
työnä erityisselvityksiä lukuun ottamatta, mutta pienemmät kunnat hankkivat kaavoitusosaamista ostopalveluna yrityksiltä.
Kuntien yhdistyessä kuntien maankäyttöä ja kaavoitusta on päivitettävä ja yhdenmukaistettava. On myös
pohdittava, mitä tehdään itse ja mitä ostetaan sekä millainen kokonaisuus tarkemman tason kaavoista on
tavoitteena luoda. Kuntien välisten raja-alueiden kaavoitus voi näyttää toisenlaiselta kuntarakennemuutoksen jälkeen. Yhden kunnan malli selkeyttäisi maakunnan kokonaisuuden. Kahden kunnan mallissa kaavoittaminen ei edistyisi automaattisesti Imatran ja Lappeenrannan raja-alueella.
Rakennusvalvonta, rakennusjärjestykset ja kiinteistöjen muodostus
Rakennusvalvonta huolehtii kaavoituksen ja lakien mukaisen rakentamisen noudattamisesta ohjaamalla ja
valvomalla kunnan sisällä tapahtuvaa rakentamista. Rakennusvalvonnan resurssit kunnissa ovat rajalliset
ja työ tehdään kuntien omana työnä. Rakennusvalvonnan henkilöstöä on maakunnan useissa pienemmissä kunnissa jäämässä lähivuosina eläkkeelle.
Valtion rakennepoliittinen työryhmä on esittänyt seudullisen rakennusvalvonnan aloittamista vuoden 2017
alusta, mutta yksityiskohtaista ohjeistusta seudullisten rakennusvalvontojen osalta ei vielä ole. EteläSaimaan kuntien osalta keskustelut rakennusvalvonnan yhteistyöstä ovat käynnistyneet.
Kuntien rakentamista tarkemmin ohjaavat rakennusjärjestykset ovat maakunnan kunnissa eri aikoina
laadittuja, joten päivittämis- ja yhdenmukaistamistarvetta on lainsäädännön muutoksista johtuen. Rakennusvalvonnassa yhteisen resurssin tehokas käyttö olisi järkevää. Mikäli seudullinen rakennusvalvonta tulee pakolliseksi, voisi toteutus rakentua kahden kunnan mallin pohjalle. Rakennusvalvonnan palvelujen
saatavuus koko kunnan alueella on suunniteltava molemmissa malleissa. Rakennusvalvonta edellyttää
liikkumista valvontakohteisiin sekä kuntalaisten asiointia palvelupisteissä. Rakennusvalvonnan riippumattomuus ja loma-aikojen toimivuus voidaan turvata nykyistä paremmin molemmissa vaihtoehdoissa.
Kiinteistönmuodostuksen tiedot tallennetaan valtakunnalliseen kiinteistötietojärjestelmään. Kaupungit
huolehtivat tästä tehtävästä asemakaava-alueillaan ja Maanmittauslaitos asemakaava-alueen ulkopuolella. Pienemmät kunnat ostavat mittaustoimen tehtäviä kaupungeista. Työnjako ei muuttuisi valtion kanssa
yhden tai kahden kunnan mallissa.
Ruoka- ja siivouspalvelut
Ruoka- ja siivouspalvelut ovat järjestetty pääosin omana toimintana ja suuria muutoksia järjestämistapoihin ei lähitulevaisuudessa ole näillä näkymin tulossa. Ruoka- ja siivouspalveluiden loppukäyttäjien näkökulmasta kuntarajoilla ei ole suurta merkitystä, sillä sama palvelu tarvitaan jatkossakin käyttäjille. Kunta-
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
24 (26)
rakennemuutoksien yhteydessä tiettyjen ruokapalveluyksiköiden rooli ja toiminta voisi muuttua. Esimerkiksi joku nykyisistä aluekeittiöistä voisi muuttua jakelukeittiöksi.
Myös palvelun tuotanto-organisaatio voisi muuttua. Yhden kunnan mallissa alueen ruoka- ja siivouspalveluiden henkilöstö tultaisiin todennäköisesti siirtämään Saimaan Tukipalvelut Oy:n palvelukseen. Kahden
kunnan mallissa henkilöstön osalta tulisi todennäköisesti olemaan useampia ratkaisumalleja seutujen keskuskaupunkien toimintamalleista johtuen.
Kiinteistö-, tila- ja asuntotoimi
Vastuu kuntien kiinteistöjen hallinnasta on pääosin kuntien omistamilla kiinteistöyhtiöillä. Kunnilla on suorassa omistuksessaan myös asuntoyhtiöitä. Yhden tai kahden kunnan mallissa tultaisiin tekemään yhtiöjärjestelyjä, joilla kiinteistöyhtiöiden lukumäärää vähennettäisiin kiinteistömassan hallitsemiseksi.
Yhden tai kahden kunnan mallissa olisi järkevää toteuttaa kokonaisvaltainen arviointi ja salkutus kiinteistöjen osalta sekä arvioida hallinnon uusi järjestämistapa alueen palveluverkoston tarpeiden mukaisesti.
Isoissa kaupungeissa on usein kiinteistön hoitoon erikoistuneet yhtiöt, asuntoja hallinnoiva yhtiö sekä
mahdollisesti erikseen yritystiloja hallinnoiva yhtiö. Lisäksi voi olla myyntilista, jonka kautta realisoidaan
kunnalle tarpeettomia kiinteistöjä. Kuntarakenteen muuttuessa tultaisiin tekemään myös kiinteistöhuollon
tason harmonisointia.
Kiinteistöjen sähköinen seurantajärjestelmän mahdollistuisi isommalla kiinteistömassalla ja hallinta voisi
tehostua. Toisaalta kiinteistöjen huollon päivystystehtävät olisi pohdittava alueellisesti erityisesti yhden
kunnan mallissa.
Kiinteistöjen osalta palvelutuotannon muutokset yhden tai kahden kunnan mallissa saattavat aiheuttaa
sen, että osa kiinteistöistä jää vaille käyttöä tai käyttötarkoitus saattaa muuttua. Kiinteistötarpeiden muutoksissa kunnat voivat luopua käyttämättä jääneistä kiinteistöistä. Kuntien vastuulla olevat kiinteistöt vaikuttavat oleellisesti kuntien talouteen korjausvelan ja ylläpitokustannusten kautta.
Vesihuolto, jätehuolto, ympäristötoimi, lämpö ja energia
Vesihuolto on järjestetty kunnissa pääosin omana toimintana. Alueen kunnista Lappeenrannan vesihuollon
hoitaa Lappeenrannan Energia Oy. Vuoden 2002 alusta voimaan astuivat lakimuutokset, joiden mukaan
kuntien tuli eriyttää vesilaitostoiminta eriytetyksi yksiköksi tai kirjanpidollisesti eriytetyksi toiminnaksi.
Maakuntaan on tehty vesihuollon kehittämissuunnitelma, jonka mukaan maakunnassa on tulossa mittavia
investointeja vesihuollon suhteen. Yhden kunnan mallissa toteutettaisi vesihuollon kokonaissuunnittelua
maakunnan tasolla ja tätä kautta vesihuoltoverkoston suunnittelu yhdenmukaistuisi hyvin laajalla alueella.
Jäteviranomaistoiminta on organisoitu maakunnallisesti. Isäntäkuntana Etelä-Karjalan jätelautakunnalle
toimii Imatran kaupunki. Jätehuoltotuotanto on organisoitu kuntien omistamaan yhtiöön.
Ympäristötoimi on maakunnassa organisoitu seudullisesti. Yhden kunnan mallissa toiminta yhdistettäisiin
ja kahden kunnan mallissa maakunnallista ympäristötoimea koskeva esiselvitys viedään päätöksentekoon.
Lämpölaitoksia koskeva yhtiöittämisvelvollisuus muokkaa kunnallista lämmöntuotantoa hallinnollisesti
tulevaisuudessa. Lämpölaitokset tulee lain mukaan yhtiöittää vuoden 2014 aikana. Kuntarakennemuutoksissa yhtiöiden tilanne tulee tarkastella uudelleen ja toteuttaa yhtiöfuusioita. Tehostunut valvonta ja mahdollisuudet sähköiseen hallintaan tulevat kysymykseen myös lämpölaitosten osalta rakennemuutoksissa.
Vesihuolto, jätehuolto sekä lämpö ja energiahuolto ovat toimineet Etelä-Karjalan maakunnassa vuosikymmenien ajan häiriöttömässä tilassa ilman merkittäviä tuotantokatkoksia. Tulevaisuudessa huoltovarmuuden osalta on tärkeää selvittää kuka toimii ja miten, jos laajempia katkoksia syntyy ja häiriöitä toiminnassa esiintyy.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
25 (26)
Joukkoliikenne
Maakunnan kunnissa joukkoliikenne on organisoitu kunnissa joko teknisen toimen tai sivistystoimen alaisuuteen. Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee kaupunkien ja kuntien välillä. Joukkoliikenteen pitkänmatkanliikenne on hallinnoitu ELY-keskusten kautta. Kaupungeilla on tarjota asukkailleen paikallisliikennettä, kun taas pienillä kunnilla ei ole kattavaa paikallisliikennettä, sillä palvelujen äärelle kuljetaan omilla
autoilla tai ns. kutsutakseilla. Palveluverkkojen muutoksissa joukkoliikenteen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kokonaisvaltaisesti. Joukkoliikenteen merkitys palveluiden saatavuuteen on merkittävä.
Tontit ja metsät
Teknisen toimen hallinnassa olevat tonttivarannot ja metsävarannot kuuluvat kunnan ja kaupungin tärkeimpiin omaisuustekijöihin. Maaomistusta tarvitaan kaavoitukseen ja vaihtomaaksi. Lisäksi metsiä omistetaan virkistyskäytön sekä kunnan taloudellisten tuottojen turvaamiseksi. Kuntien metsäomaisuus tuottaa keskimääräistä tuloa vuosittain noin 2,5 miljoonaa euroa (esimerkiksi vuosi 2013). Metsämyynnissä
on vaihtelua vuosittain.
Kuntien maaomaisuus on verrattain laaja Etelä-Karjalan kunnissa. Myös tonttien määrä on kohtuullinen,
joskin jatkuvasti on arvioitava vastaavatko tontit asukkaiden tarpeisiin. Kuntien kaavoitustyö on aktiivista
ja kaavoituksella voidaan vaikuttaa kuntalaisten muuttohalukkuuteen.
Etelä-Karjalassa on tonttivarantoja (asuintalot ja teollisuus) yhteensä 1064 tonttia. Vuosittain alueella
luovutetaan noin 130 tonttia (vuoden 2013 luku). Näiden lukujen perusteella voidaan karkeasti arvioida,
että tonttivarannot riittävät noin kahdeksaksi vuodeksi.
Yhteenveto
Lopuksi voi todeta, että Etelä-Karjalan kunnissa teknisen toimen hoidettavana on merkittävä omaisuus.
Kiinteistöjen strateginen suunnittelu yhdessä palvelutuotannon kanssa on erittäin tärkeää. Myös korjausvelan hallinta ja kiinteistöjen tason säilyttäminen on keskeistä.
Tekninen toimi mahdollistaa asumisen ja elinkeinoelämän kehittämisen Etelä-Karjalassa ja molempien
kehittämiseen on aktiivinen ote. Tasapainoisen kehityksen jatkuminen tulevaisuudessa on tärkeää. Alueella on useampi raja-asema, valtateitä, rautatieverkoston junaseisakkeita, lentokenttiä, kaksi kaupunkikeskusta, kyläkeskuksia, vesistöjä sekä alueita teollisuudelle, asumiselle ja vapaa-ajan asumiselle.
Yhden ja kahden kunnan malleissa korostuvat samanlaiset asiat. Kokonaisuuden tarkastelu tiiviimmässä
kuntarakenteessa antaa mahdollisuuden erikoistuneeseen asiantuntijuuteen sekä tehostamiseen, mutta
samalla tulee huolehtia siitä, että palveluiden saatavuus turvataan kohtuullisella tasolla koko maakunnan
eri osissa. Esimerkiksi rakennusvalvonnan, ruokahuollon ja siivouksen alueelliset palvelut on tarjottava
jatkossakin asukkaille kattavasti. Asiointimahdollisuus on myös turvattava joukkoliikenteen avulla tai kehittämällä erilaisia palvelumuotoja.
Yksinkertaisempi rakenne teknisissä palveluissa luo mahdollisuuden tehostaa toimintaa. Jo nyt yhteistä
ovat ympäristötoimen palvelut, pelastutoimi sekä seudullinen jätehuolto. Rakennusvalvonnan uudistus
näyttäisi kokoavan myös nämä palvelut yhteen. Yksinkertaisempi rakenne antaa myös paremmat mahdollisuudet vastata lähivuosien eläköitymishaasteeseen joidenkin henkilöstöryhmien osalta.
Lopuksi voidaan todeta, että teknisissä palveluissa korostuu kolme tärkeää asiaa: Ensimmäisenä ja ehkäpä tärkeimpänä teknisen toimen tehtävänä korostuu kuntalaisten arjen sujumisen edellytysten luominen
ja huoltovarmuudesta huolehtiminen (mm. puhdas vesi, auratut tiet, siivotut koulukiinteistöt). Toiseksi
voidaan todeta, että osa teknisen toimen palveluista on sellaisia, jotka eivät ole kiinni palvelun sijainnista
tai hallinnosta, koska teknisen toimen työ on myös alihankintaa ja tilaustyötä. Kolmanneksi teknisen toimen vastuulla on maankäytön suunnittelu ja toteutus, joissa suunnittelu vaatii kokonaisuuden hallintaa ja
johtamista. Uudenlaisessa kuntarakenteessa alueet pystytään suunnittelemaan paremmin kokonaisuuden
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Teknisten palvelujen
teemaryhmän raportti
26 (26)
kannalta. Rakennemuutoksissa näitä kaikkia asioita on mahdollisia kehittää eteenpäin kuntalaisten parhaaksi myös uudessa tai uusissa kunnissa.