Teknisten palvelujen raportti - Etelä
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 2 (26) Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmä Sisällysluettelo 1 Työryhmä, toimeksianto ja tausta ............................................................................................. 3 2 Teknisen toimen hallinto .......................................................................................................... 5 3 Teknisen toimen palvelut ......................................................................................................... 7 4 3.1 Kaavoitus ja maankäyttö .................................................................................................... 7 3.2 Rakennusvalvonta ............................................................................................................. 8 3.3 Siivouspalvelut ............................................................................................................... 11 3.4 Kiinteistö-, tila- ja asuntotoimi .......................................................................................... 11 3.5 Ruokapalvelut ................................................................................................................. 12 3.6 Vesihuolto ...................................................................................................................... 13 3.7 Jätehuolto, sen valvonta ja jäteviranomaistehtävät ............................................................. 15 3.8 Ympäristötoimi ............................................................................................................... 15 3.9 Lämpölaitokset ............................................................................................................... 15 3.10 Joukkoliikenne ................................................................................................................ 16 3.11 Kuntien hoidossa olevat kadut ja tiet ................................................................................. 16 Omaisuus ja investoinnit ........................................................................................................ 18 4.1 Kiinteistöt ja korjausvelka ................................................................................................ 18 4.2 Tonttivaranto ja metsäomaisuus ....................................................................................... 19 5 Teknisen toimen palvelut eri rakennevaihtoehdoissa .................................................................. 21 6 JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................................ 23 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 1 Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 3 (26) Työryhmä, toimeksianto ja tausta Etelä-Karjalan kuntien valtuustot päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen selvityksen alueellaan. Selvitys koskee Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntia. Rakenneselvitys toteutetaan valtion erityisenä kuntajakoselvityksenä 1.12.2013 – 30.9.2014 välisenä aikana. Selvittäjien on laadittava kuntarakennelain 16 §:ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Työryhmän tehtävänä oli koota 28.1.–31.3.2014 välisenä aikana nykytilakuvaus sekä tuottaa analyysi yhden ja kahden kunnan mallien vaikutuksista toimialojen palveluiden, kuntalaisten ja alueen kehitykseen. Työryhmä, johon oli nimetty kuntien viranhaltijoita ja henkilöstön edustaja, kokoontui selvitystyön aikana yhteensä kolme kertaa. Teknisten palvelujen teemaryhmä selvitti seuraavia asioita: kaavoitus ja maankäyttö rakennusvalvonta ja kiinteistönmuodostus teknisen toimen hoidossa oleva omaisuus ja korjausvelka teknisen toimen tarjoamat palvelut teknisen toimen hallinto Taloustyöryhmän tarpeiden vuoksi ryhmä otti kuntien palvelutuotannossa toimivien kiinteistöjen korjausvelat erityisen selvityksen kohteeksi. Kiinteistöjen korjausten kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Teknisten palveluiden teemaryhmän työskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt. - Kari Tihtonen Päivi Pekkarinen Jussi Salo Markku Immonen Juha Inkilä Heikki Määttänen Ari Pöllänen Arja Villanen, pj. Vesa Roiko-Jokela Jukka Neuvonen Heini Löytty vt. toimialajohtaja hallintoinsinööri toimialajohtaja kunnaninsinööri tekninen johtaja vs. rakentamispäällikkö tekninen johtaja tekninen johtaja teknisen osastopäällikkö tekninen johtaja (KTN/Lappeenranta) Imatran kaupunki Imatran kaupunki Lappeenrannan kaupunki Lemin kunta Luumäen kunta Parikkalan kunta Rautjärven kunta Ruokolahden kunta Savitaipaleen kunta Taipalsaaren kunta Henkilöstön edustaja Työryhmän sihteereinä ja raportin kirjoittajina ovat toimineet FCG Konsultointi Oy:n johtava konsultti, kuntajakoselvittäjä Taina Ketola ja johtava konsultti Anssi Hietaharju. Korjausvelan määrittämisessä asiantuntijana toimi RI, erityisasiantuntija Esko Korhonen. Raportin laatimisessa on avustanut konsultti Heini Ruski. Selvitysalue Selvitysalueella kaupunkien (Lappeenranta ja Imatra) muodostaman ydinalueen osuus väestöstä on yli 70 prosenttia ja työpaikoista yli 80 prosenttia. Myös maaseutukunnissa väestö ja työpaikat keskittyvät kuntien keskuksiin. Etelä-Karjala on Suomen kaakkoisin rajamaakunta Saimaan ja valtakunnan rajan välissä. Maakunta on lähin EU-alue suhteessa Venäjän markkinoihin. Yhteistä rajaa on Venäjän kanssa 185 kilometriä ja maakunnassa on kolme kansainvälistä rajanylityspaikkaa. Pietarin metropolialue seitsemän miljoonan kokonaisasukasmäärällään on lähempänä Imatraa ja Lappeenrantaa kuin Helsinki. (1. vaiheen maakuntakaava, Etelä-Karjalan Liitto.) Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 4 (26) Etelä-Karjalan kehitys rakentamisessa ja alueen kehittämisessä on ollut vauhdikasta. Venäjän tuomat mahdollisuudet alueen toiminnassa heijastuvat myös teknisen toimialan palveluihin ja toimintaan. Maankäytöllisesti ranta-alueet tuovat alueelle omaleimaisuutta. Venäläisten kiinteistöjen omistus, asuminen ja matkailu tuovat omia haasteitaan teknisten palvelujen järjestämiseen. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 2 Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 5 (26) Teknisen toimen hallinto Palveluiden järjestämisen mallit ja hallinto-organisaatioiden rakenteet ovat erilaisia Etelä-Karjalan kunnissa. - Imatralla johtamisjärjestelmä perustuu sopimusohjaukseen ja tilaaja-tuottajamalliin: palveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta vastaavat toisistaan erilliset yksiköt. - Parikkalassa kunnan toimialat on häivytetty. Toimialojen tilalla on tiimejä. - Muissa seitsemässä kunnassa organisoitumismalli on perinteinen toimialamalli, jossa palveluiden tilaamista ja tuottamista ei ole eroteltu toisistaan ja kullekin toimialalle on määritelty yksi toimialajohtaja. Teknisen toimen vastuulle kuuluvat perinteisesti kunnan maaomaisuuden hallinta, puistot ja yleiset alueet, rakennusvalvonta, kaavoitus, kadut ja tiet, kiinteistöt, maa-ainesluvat sekä kaavoitus ja asiakaspalvelu. Vesihuolto, energia, ulkoliikuntapaikkojen hoito sekä yksityistieasiat voivat olla suoraan kuntien teknisen toimen hoidossa, mutta usein ne on järjestetty muun toimijan toimesta (toinen toimielin, yhtiö, liikelaitos tai taseyksikkö). Taulukko 1. Teknisen toimen alaiset poliittiset toimielimet Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Teknisen toimen lautakunnat (jaostot) Tekninen lautakunta (rakennusvalvontajaosto) Tekninen lautakunta (yksityistiejaosto), Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta, Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta, Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta (lupa- ja toimitusjaosto) Tekninen lautakunta (lupa- ja toimitusjaosto) Tekninen lautakunta (tie- ja lupajaosto) Kaikissa selvitysalueen kunnissa on tekninen lautakunta. Lappeenrannassa ja Parikkalassa on teknisen lautakunnan lisäksi rakennuslautakunta. Luumäellä on teknisen lautakunnan lisäksi ympäristölautakunta, joka käsittelee lupa-asioita sekä ympäristönsuojelua. Lisäksi viidellä kunnalla on teknisen lautakunnan alainen jaosto: rakennusvalvontajaosto Imatralla, yksityistiejaosto Lappeenrannassa, lupa- ja toimitusjaosto Ruokolahdella ja Savitaipaleella sekä tie- ja lupajaosto Taipalsaarella. Imatran ja Lappeenrannan seutujen ympäristötoimet (ympäristölautakunnat) toteutetaan isäntäkuntamallilla. Edelliseen kuuluvat isäntäkunta Imatran lisäksi Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti ja jälkimmäiseen isäntäkunta Lappeenrannan lisäksi Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari. Maakunnan yhdeksän kunnan jätehuolto (Etelä-Karjalan jätelautakunta) valvotaan isäntäkuntamallilla, ja isäntäkuntana on Imatra. Pelastustoimi (Etelä-Karjalan pelastuslautakunta) on myös organisoitu maakunnallisesti, isäntäkuntana Lappeenranta. Lappeenranta toimii isäntäkuntana myös maakunnalliselle maaseututoimelle. Toiminta on organisoitu teknisen lautakunnan alle. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 6 (26) Taulukko 2. Selvitysalueen yhteistyö: ympäristösuojelu, ympäristöterveydenhuolto, maaseututoimi, jätehuolto ja pelastustoimi. Imatra (isäntäkunta) Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta (isäntäkunta) Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Kaikki (isäntäkunta Imatra) Kaikki (isäntäkunta Lappeenranta) Kaikki (isäntäkunta Lappeenranta) Imatran seudun ympäristölautakunta ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät Etelä-Karjalan jätelautakunta Etelä-Karjalan pelastuslautakunta Etelä-Karjalan maaseututoimi Luumäen ympäristönsuojelu hoidetaan omassa lautakunnassa jätehuollon viranomaistehtävät pelastustoimen viranomaistehtävät maaseututoimen viranomaistehtävät Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 3 7 (26) Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti Teknisen toimen palvelut Tässä luvussa esitellään koosteena maakunnan kuntien teknisten palveluiden nykytila ja olennaiset kehittämisasiat. 3.1 Kaavoitus ja maankäyttö Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavoitusta käsitellään tarkemmin elinvoimaisuustyöryhmän raportissa. Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääperiaatteet. Yleiskaavat ovat yleensä pinta-alallisesti melko laajoja. Kunnat voivat laatia yhteisiäkin yleiskaavoja. Asemakaavassa osoitetaan tarkasti rajatun alueen maankäyttö. Asemakaavat tehdään joko kuntien omana työnä tai ostopalveluina. Lappeenrannassa yksittäisiä asemakaavoja on parhaimmillaan 20–30 kpl vuodessa. Kaavoihin liittyvät erityisselvitykset hankitaan yleensä ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kunnassa, jonka asukasluku on yli 6 000, tulee olla kaavoittaja, jolla on kunnan kaavoitustehtävien hoidon edellyttämä pätevyys. Kaavoittaja voi myös olla kuntien yhteinen tai kunta voi antaa tehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan kaavoittajan tai aluearkkitehdin hoidettavaksi. (MRL § 20.2). Aluearkkitehtitoiminnan avulla pienet kunnat voivat palkata aluearkkitehdin ja saada palkkaukseen harkinnanvaraista valtionavustusta. Alueella on toiminut Lemin ja Savitaipaleen kuntien yhteinen maankäyttöinsinööri (aluearkkitehti). Selvitysalueen kaavoittajat on kuvattu taulukossa 5. Alueen kunnissa toimii 6,5 kaavoittajaa. Kunnissa ei ole koko kunnan alueen kattavia yleiskaavoja (paitsi Imatralla), vaan maankäyttöä ohjataan osayleiskaavoilla. Kunnissa on käytössä rantaosayleiskaavoja. Yleiskaavat toteutetaan yleensä kunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Taulukko 3. Selvitysalueen kuntien kaavoitusasteet (oikeusvaikutteiset kaavat %/maapinta-ala) Imatra 100 % Ruokolahti 30 % Rautjärvi 45 % Parikkala 22 % Lappeenranta 50 % Luumäki 11 % Lemi 22 % Taipalsaari 60 % Savitaipale 27 % Kaavoitusasteet ovat yleensä korkeampia pinta-alaltaan pienemmissä kunnissa ja kaupunkimaisissa kunnissa. Uusien alueiden avaaminen ja väestönkasvu lisäävät kaavoitustarvetta kunnissa. Laajoissa kunnissa lähinnä keskusta-alueet ja rannat ovat kaavoitettuja. Kaavoituksen tilanne kunnissa Vuosituhannen vaihteessa laadittiin kuntien yhteistyössä Etelä-Karjalan maankäyttöstrategia, joka sisälsi yleiskaavojen yhdistelmän ilman kuntarajoja. Lisäksi Saimaa Triangeli -suunnitelma käsitteli yli kuntarajojen Joutsenon Rauhan, Imatran Kylpylän ja Imatran kosken matkailualueiden muodostaman kokonaisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksia ja maankäytön kehittämistä. Kehitystyö on jatkunut, mutta yhteistyössä on vielä syventämisen mahdollisuuksia. Lappeenrannassa on käynnissä koko Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaavan päivittäminen, joka kattaa yhteensä kuusi laajaa osayleiskaavaa. Imatran rajalla taajamarakenne on kasvanut yhteen ja edellyttää yhteistyötä infran ja maankäytön kehittämisen osalta. Imatralla on tulossa koko kaupunkialuetta koskevan Imatran yleiskaavan ”Kestävä Imatra 2020” uudistaminen tai laajempien osa-alueiden yleiskaavan tarkistaminen. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 8 (26) Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti Taipalsaarella on maapoliittisen ohjelman/kaavoitusohjelman valmistelu käynnissä. Tavoitteena on avata uusia asuinalueita. Ruokolahdella on miltei koko kunnan alueella runsaiden rantojen osalta oikeusvaikutteiset rantayleiskaavat. Ruokolahden ja Lemin tuulivoimayleiskaavat ovat valmiita, mutta ne odottavat hallinto-oikeuden päätöstä. Parikkalassa on kaavoitettavana hankkeita mm. keskustaajaman asemakaavan ajantasaistaminen sekä Parikkalan rajanylityspaikan alueen osayleiskaava ja asemakaava, jotka tähtäävät rajanylityspaikan kansainvälistymiseen. Rautjärvellä on asema- ja yleiskaavoitus käynnissä Simpeleellä. Lemillä on meneillään Tuomelankangas 3 -asemakaavoitus. Savitaipaleella on kaksi asemakaavaa hallinto-oikeuden käsittelyssä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että maakunnan tasolla on kaavoittamatonta maata jäljellä tulevaisuuden maankäyttötarpeisiin. Kaavoittaminen on ollut maakunnan jokaisessa kunnassa aktiivista. Taulukko 4. Kaavapohjakarttojen digitoimisasteet %. Imatra 100 % Ruokolahti Rautjärvi 100 % 100 % Parikkala 80 % Lappeenranta Luumäki 100 % 50 % Lemi 80 % Taipalsaari Savitaipale 10 % 100 % Viidessä selvitysalueen kunnassa on digitoitu kaikki kaavapohjakartat. Tämä mahdollistaa nopeamman rakennuslupakäsittelyn sähköisesti. 3.2 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta on lakisääteistä viranomaistoimintaa (MRL 21 §). Rakennusvalvonnan perustehtävänä on huolehtia lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden kuten kaavoituksen, hyvän kaupunkikuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten noudattamista. Rakennusvalvonnan toiminta on pääsääntöisesti ohjaamista ja valvontaa. Valtion rakennepoliittinen työryhmä on esittänyt, että rakennusvalvonnan organisointia tulee kehittää osana kuntarakennetta ja seudun kuntayhteistyötä. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ylikunnallisen rakennusvalvonnan kehittämistä. Keskeinen tavoite rakennusvalvontojen ylikunnallisissa yksiköissä olisi, että kuntien maankäytön ja strategioiden toteutuminen turvattaisiin ja rakennusvalvonnan toimintaa tehostettaisiin säästöjen aikaansaamiseksi. Muutos edellyttäisi muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin ja joidenkin tehtävien uudelleen arviointia. Lupamaksujen täyskatteisuus saattaisi nostaa lupamaksuja useassa kunnassa. Ylikunnallisten rakennusvalvontojen aloittamisvuodeksi on esitetty vuotta 2017. Seudullisen rakennusvalvonnan osalta keskustelu on avattu Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen kuntien kesken. Lappeenrannan ja Imatran kaupungit odottavat valtakunnallisen selvitysryhmän linjauksia ennen merkittäviin toimenpiteisiin siirtymistä. Kaikissa kunnissa rakennusvalvonta toteutetaan omana työnä. Kunnissa ja kaupungeissa on todettu olevan rakennusvalvonnan resurssipula. Monen alueen rakentaminen on lähtenyt liikkeelle viime vuosien aikana suurella volyymillä ja samanaikaisesti. Myös sijaisjärjestelyt ovat tuoneet haasteita. Kunnissa on jäämässä eläkkeelle rakennusvalvonnan asiantuntijoita ja rakennustarkastajia (erityisesti Parikkala, Lemi ja Savitaipale). Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus (MRL 21.1 §). Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 9 (26) Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti Taulukko 5. Maankäyttöön liittyvien viranomaistehtävien henkilömäärät kunnittain. (kuntien 3/2014 keräämää tilastoa) Rakennustarkastaja Rakentamispäällikkö/ kunnan rakennusmestari/ kiinteistö- ja kunnossapitoinsinööri 2 Kaavoittaja Maanmittausinsinööri Kunnaninsinööri/ tekninen johtaja Maankäyttöinsinööri/ maanrakennusmestari 1 1 0 Imatra 1 Lappeenranta 1 2 4 2 2 0,57 1 - 1 1 1 1 - 1 2 - - 1 1 1 Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti 1 (sis. muitakin tehtäviä) 1 1 1 1 1 1 0,5 1 Savitaipale 1 1 Taipalsaari 1 1 - 1 - 0,5 - Tällä hetkellä yhteensä noin 40 henkilöä vastaa teknisen hallinnon ja maankäytön viranomaistehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan kunnissa. Maankäytön viranomaistehtäviä hoitavat yksittäiset työntekijät lukuun ottamatta Lappeenrantaa ja Imatraa. Kapea henkilöstöresurssi tehtävien hoitamiseen voi vaarantaa palveluiden tuottamisen. Rakennustarkastuksessa on Imatralla ja Lappeenrannassa useampi tarkastaja. Taulukkoon on kuvattu Imatran ja Lappeenrannan osalta päätöksiä tekevät rakennustarkastajat. Rakennusjärjestykset Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys (MRL 14 §), jonka määräykset voivat olla erilaisia eri kunnissa. Rakennusjärjestyksessä todetaan suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Kaupungeissa ja kunnissa on tulevaisuuden suunnitelmissa rakennusjärjestysten päivittäminen (Ruokolahti, Imatra, Rautjärvi) sekä sähköisten palveluiden ja lupa-asioinnin käyttöönotto. Lappeenrannassa rakennusvalvonta on siirtymässä kokonaan sähköiseen palveluun. Haasteensa asiakaspalveluun alueella tuovat ulkomaiset rakentajat ja suunnittelijat. Savitaipaleen kunta Lemin kunta Luumäen kunta Parikkalan kunta Rautjärven kunta Taipalsaaren kunta Imatran kaupunki Lappeenrannan kaupunki Ruokolahti kvalt 2012 kvalt 2012 kvat 2013 kvalt 2005 kvalt 2001 kvalt 2002 kvalt 2001 (muutos 2004) kvalt 2013 kvalt 2002 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 10 (26) Rakennusjärjestysten seudullinen päivittäminen yhdenmukaistaisi käytäntöjä. Kokemusta on kertynyt, sillä kunnat ovat jo valmistelleet seudulliset ympäristömääräykset. Imatran seudulla pohditaan rakennusjärjestysten uusimista lainsäädännön muutosten vuoksi sekä lupamenettelyjen yhtenäistämiseksi alueellisesti siltä osin, kuin ne voidaan määritellä rakennusjärjestyksessä. Tällä hetkellä Lemillä, Savitaipaleella ja Luumäellä on kohtuullisen yhteneväiset rakennusjärjestykset. Rakennusluvat Taulukko 6. Rakennusluvat kunnittain vuonna 2013 Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Pien- ja Omakotitalo rivitalo 30 64 15 23 25 35 8 47 7 3 3 0 0 5 0 0 0 0 Vapaa-ajan Teolliset ja Asuinrakentamimuut toiToimenpikerrostalo nen mitilat deluvat 1 0 91 142 6 35 52 239 0 3 0 14 0 51 4 73 1 40 15 35 0 15 2 26 0 52 5 32 0 37 0 70 0 15 0 40 Taulukosta puuttuu Imatran 109 rakennuslupaa, jotka eivät kuulu taulukossa oleviin kategorioihin (käyttötarkoituksien muutokset, peruskorjaukset jne.). Rakennuslupien hakeminen oli suhteessa asukaslukuun viime vuonna vilkasta erityisesti Savitaipaleella ja Rautjärvellä. Pienistä kunnista vain Parikkalassa myönnettiin pien- ja rivitalojen sekä asuinkerrostalojen rakennuslupia. Vapaa-ajan rakentaminen oli vilkasta kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Imatraa ja Lemiä. Vapaa-ajan rakentamiseen haettavien rakennuslupien määrä oli huomattavasti korkeampi kuin omakotitaloihin haettavien rakennuslupien määrä (Luumäki, Parikkala, Ruokolahti ja Taipalsaari). Teollisissa ja muissa toimitiloissa rakentaminen oli aktiivista Imatralla, Lappeenrannassa ja Parikkalassa. Toimenpidelupia myönnettiin runsaasti Imatralla, Lappeenrannassa, Luumäellä ja Taipalsaarella. Suunnittelutarveratkaisuja tehtiin vuosina 2011–2013 keskimäärin 1-3 kappaletta vuodessa kaikissa muissa selvitysalueen kunnissa paitsi Lappeenrannassa, jossa suunnittelutarveratkaisuja oli keskimäärin 20. Poikkeamispäätöksiä pienissä kunnissa haettiin vuosittain noin 1-4 kappaletta, kun taas kaupungeista Imatralla vuosittain haettiin noin 12 kappaletta ja Lappeenrannassa noin 37 kappaletta. Lappeenrannassa suuri suunnittelutarveratkaisujen määrä perustuu muun muassa rakennusjärjestyksen määräyksiin haja-asutusalueiden suunnittelutarvealueista. Kiinteistönmuodostus Kaupungit vastaavat itsenäisesti kiinteistönmuodostamisesta alueellaan. Pienten kuntien osalta kiinteistönmuodostaminen tapahtuu valtion Maanmittauslaitoksen toimesta. Imatran kaupunki ostaa kiinteistöinsinöörin palveluita Lappeenrannan kaupungilta. Imatran kaupunki on sopinut kiinteistöinsinöörin palvelujen ostosta Lappeenrannan kaupungilta vuoden 2015 loppuun saakka. Lappeenrannan kaupunki oli ilmoittanut, että vuoden 2015 jälkeen sopimusta ei enää jatkettaisi. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 11 (26) Kunnat osallistuvat maakunnalliseen paikkatietoryhmän toimintaan. Kunnat tekevät kiinteistönmuodostuksen eri toimintoihin (pohjakartan ylläpito, mittaustehtävät, paikkatiedon hallinta ja ICT-yhteistyö) liittyen paljon keskinäistä ostopalveluyhteistyötä. 3.3 Siivouspalvelut Kuntien tekninen toimi tuottaa siivouspalveluita lähinnä kuntien omistamissa kiinteistöissä. Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Ruokolahdella, Taipalsaarella, Savitaipaleella ja Rautjärvellä siivouspalvelut ovat suoraan kunnan omaa palvelua. Lappeenrannan kaupungin puhtauspalvelut (siivoustoimi) on järjestetty vuodesta 2010 lukien Saimaan Tukipalvelut Oy:n (Satu) toimesta. Lappeenrannan lisäksi Satu vastaa kaikkien Eksoten käyttämien kiinteistöjen siivouspalveluista. Imatran kaupungilla ei ole enää omaa siivousyksikköä, vaan kaikki palvelut ostetaan kuntakonsernin ulkopuolisilta toimijoilta. Osalla edellä mainituista kunnista siivouspalvelut toimivat teknisen toimen alaisuudessa ja osalla sivistystoimen alaisuudessa. Lisäksi osalla kunnista on ruoka- ja siivouspalvelut yhdistetty yhdeksi yksiköksi jossa moni työntekijä on niin sanottu yhdistelmätyöntekijä, joka tekee myös muita kuin siivouspalveluihin luettuja tehtäviä. Selvitysalueen kunnissa ei ole tarkoituksena lähitulevaisuudessa tehdä suuria muutoksia siivouspalveluiden järjestämistapoihin. 3.4 Kiinteistö-, tila- ja asuntotoimi Imatralla 1.5.2012 loppuunsaatetuissa tilajärjestelyissä kaupungin ydinpalveluihin tarvittava kiinteistöomaisuus siirrettiin kaupunkikonsernin tytäryhtiöille sekä kiinteistöhuolto- ja kunnossapitoyksikkö yhtiöitettiin. Kaupungin 100 prosenttisesti omistamia tytäryhtiöitä ovat Imatran Toimitilat Oy (ydinpalvelut), Imatran Vuokra-Asunnot Oy, Imatran Seudun Yritystilat Oy sekä Tilat Liikelaitos (ydinpalvelut). Kiinteistöhuolto- ja kunnossapitoyksiköistä muodostettiin YH-Kiinteistöpalvelu Oy. Kaikkia em. yhtiöitä hallinnoi ja isännöi Imatra YH-Rakennuttaja Oy. Kaupunki vuokraa palvelutuotantoon tarvittavat tilat em. yhtiöiltä. Vuokraan sisältyy kaikki hoitokulut siivousta lukuun ottamatta. Lemillä kunnan vuokratalotoiminta on yhtiöitetty. Kiinteistöjen ylläpidon Lemillä hoitaa kunnan tekninen toimi. Lappeenrannassa Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy konserni hallitsee kaupungin vuokra- ja palveluasuntoja. Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö ja Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö sekä eräät yksityiset yhteisöt osaltaan huolehtivat erityisryhmien asumisen järjestämisestä. Lappeenrannan Yritystila vastaavasti huolehtii teollisuushallien rakentamisesta. Kaupungin tilakeskus (taseyksikkö) hoitaa kaupungin kiinteistöhuollon omalla henkilöstöllä. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan joko kokonaan tai osittain ulkoaluehoito, vuosikorjaukset, arkkitehti- ja erikoissuunnittelu, isot uudiskohteet ja peruskorjaukset sekä erityislaitehuollot. Rautjärvellä kunta omistaa itse asuntoja ja lisäksi kunnalla on oma asunto-osakeyhtiö. Pienet kunnan ja vuokratalojen kohteet remontoidaan itse, isommat kokonaisuudet hankintaan ostopalveluna. Luumäellä kiinteistö- ja tilatoimi hoidetaan omana työnä. Kiinteistö Oy Valliseppä on 100 prosenttisesti kunnan omistama yhtiö, joka omistaa kunnan vuokra-asunnoista 90 prosenttia, loput 10 prosenttia on suoraan kunnan omistamia purettavia kiinteistöjä. Valliseppä ostaa tarvitsemansa palvelut pääosin ulkoa. Parikkalassa asuntotoimi on kunnan itse järjestämä eli kunta omistaa pääosin taloyhtiöt. Kiinteistöhuolto ja pienkorjaukset tuotetaan pääosin omana toimintana. Ulkoistettuja toimia joko kokonaan tai osittain Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 12 (26) ovat koneelliset lumityöt ja hiekoitukset, erikoistyöt kuten putki- ja sähkötyöt, isot rakennustekniset korjaustyöt ja kiinteistönhoito. Ruokolahdella kunta omistaa palvelutuotantoon tarvittavat toimitilat sekä rakentaa ja ylläpitää niitä. Asuntotoimesta hoidettavilla asunnoilla on kolme omistajaa: Ruokolahden kunta, Ruokolahden Vuokratalot Oy (kuntaomistus 100 %) ja Ruokolahden Vanhustentalo-yhdistys ry (kunta, seurakunta, kaksi eläkeläisjärjestöä ja veteraanit). Kiinteistöt hoidetaan pääsääntöisesti kunnan omalla henkilökunnalla, tuki- ja kiirepalveluita ostetaan ulkoa. Palvelutuotannon kiinteistöt hoidetaan pääsääntöisesti kunnan omalla henkilökunnalla, tuki- ja kiirepalveluita ostetaan ulkoa. Asuntotoimen kiinteistön huolto ostetaan pääsääntöisesti ulkopuolisilta toimijoilta. Savitaipaleella kiinteistöosasto vastaa kiinteistöjen ylläpidosta, rakennuttamisesta ja vuokra- yms. sopimusten valmistelusta kunnan omien kiinteistöjen osalta. Kunnalla on n. 150 vuokra-asuntoa, jotka ovat pääosin Kiinteistö Oy Savitaipaleen Vuokratalojen omistuksessa. Ostopalveluna hankitaan talonmiespalveluita. Taipalsaarella kiinteistönhuolto ja yleisten alueiden kunnossapito järjestetään omana toimintana. Tarpeen mukaan hyödynnetään eri ostopalvelutoimijoita. Asuntotoimi on järjestetty pääosin kunnan omistaman tytäryhtiön KOY Taipalsaaren asunnot kautta, mutta tekninen toimi hallinnoi ja vuokraa yksittäisiä kunnan vuokra-asuntoja eri alueille. Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä) toiminnan osalta voidaan todeta, että kunnat vuokraavat omistamiaan tiloja Eksotelle. Kiinteistöstrategiat ja -ohjelmat Kunnan kiinteistöjä koskevaa tulevaisuussuunnittelua tehdään yleensä kiinteistöstrategian tai toimitilaohjelmien avulla. Tällaisia strategisia asiakirjoja on laadittu muun muassa Lemillä, Savitaipaleella, Imatralla ja Lappeenrannassa. Linjausten pohjalta on tehty kiinteistöjen salkutusta, jossa on voitu määritellä muun muassa mitä kiinteistöjä kunta tarvitsee peruspalvelujensa tuottamisen tukena ja mistä kiinteistöistä voi esimerkiksi kokonaan luopua. Selvitysalueen kunnista salkutusta on tehty Imatralla, Rautjärvellä ja Lappeenrannassa. Lisäksi Parikkalassa ja Ruokolahdella on menossa salkutuksen tapainen selvitys. Etelä-Karjalan kunnissa on tarkoituksena tehdä lähitulevaisuudessa kiinteistö-, tila- tai asuntotoimeen vaikuttavia muutoksia. Esimerkiksi Luumäellä kunta pyrkii luopumaan kaikista omista vuokra-asunnoista ja kaikki asuntojen vuokraus siirtyy kunnan omistamalle Valliseppä Oy:lle. Taipalsaarella asuntotoimessa on suunnitteilla vanhusten tehostetun palveluasumisen rakentaminen joko kunnan omana toimintana, tytäryhtiön kautta tai seudullisena/maakunnallisena yhteishankkeena. 3.5 Ruokapalvelut Ruokapalvelut toteutetaan pääosin suoraan kunnan omana tuotantona kaikissa muissa selvitysalueen kunnissa paitsi Lappeenrannassa, jossa kaupungin ruokapalvelut tuottaa Saimaan Tukipalvelut Oy (Satu). Rautjärvellä ruoka valmistetaan omana toimintana, mutta ruuan jakelutoiminta ostetaan ulkopuoliselta toimijalta. Ruokapalvelut toimivat selvitysalueen kunnasta riippuen joko teknisen toimen, sivistystoimen tai keskushallinnon alaisuudessa. Alla olevaan taulukkoon on kuvattu selvitysalueen kuntien tämän hetkiset ruokapalveluyksiköt. Pääosin keittiöt toimittavat ruokaa omille palveluyksiköille sekä kunnan ikäihmisille. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 13 (26) Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti Taulukko 7. Selvitysalueen ruokapalveluyksiköt tällä hetkellä Palvelupiste Imatra aluekeittiö valmistus keittiö jakelu- ja palvelukeittiöt muut (henkilöstöravintolat, kahvio, leipomo) 5 2 13 Lemi 3 Lappeenranta (Satu) 11 1 Luumäki Parikkala 1 2 70 3 4 Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Ruokolahti 1 1 1 4 1 1 1 3 7 Selvitysalueen kunnista Ruokolahdella ja Parikkalassa on lähitulevaisuudessa tarkoituksena tehdä muutoksia ruokapalveluiden tuottamistapoihin. Ruokolahdella toiminta ollaan keskittämässä yhteen keittiöön. Parikkalassa ollaan siirtymässä tulevana kesänä yhden keskuskeittiön malliin, muutoksen johdosta yksi aluekeittiö muuttuu jakelukeittiöksi. Lisäksi voidaan mainita että Lemillä tutkitaan Palolan ja koulukeskuksen toimintojen yhdistymistä, ja Taipalsaarella on alkamassa uuden keskuskeittiön suunnittelu ja rakentaminen, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Imatralla on tarkastelussa toisen valmistuskeittiön muuttaminen jakelukeittiöksi. Samoin aluekeittiöiden lukumäärää tarkastellaan, onko mahdollista yhdistää alueita. Suunnitelmissa on myös ruokapalveluiden siirtäminen Teknisestä palvelukeskuksesta Hyvinvointipalveluiden alaiseksi. 3.6 Vesihuolto Kuntien teknisten toimien vastuulla oleva talousveden valmistaminen ja johtaminen, jäteveden johtaminen ja puhdistaminen on yksi tärkeimmistä kunnan asukkaiden hyvinvointiin ja arkeen vaikuttavista lähipalveluista. Palveluiden ja kuntalaisten terveyden näkökulmasta kyseessä on kriittinen, asukkaiden arkeen liittyvä elintärkeä toiminto ja palvelu, jossa huoltovarmuus ja laatu tulee olla turvattu kaikissa olosuhteissa. Vesihuolto on järjestetty kunnissa pääosin omana toimintana. Lappeenrannan vesihuollon hoitaa Lappeenrannan Energia Oy. Vuoden 2002 alusta voimaan astuivat lakimuutokset, joiden mukaan kuntien tuli eriyttää vesilaitostoiminta eriytetyksi yksiköksi tai kirjanpidollisesti eriytetyksi toiminnaksi. Vuoden 2013 alusta Imatran vesihuoltopalvelut on järjestetty kumppanuussopimukseen perustuvalla tilaaja-tuottajaorganisaatiolla. Imatran Vesi on tilaaja ja Tekninen palvelukeskus on tuottaja. Imatran Vesi tekee seudullista yhteistyötä Ruokolahden ja Rautjärven sekä Lappeenrannan kanssa. Kunnissa toimii vesiosuuskuntia erityisesti haja-asutusalueilla, joiden toimintaa kunnat tukevat avustuksilla. Yhtiöittämisvelvoitteen osalta vesihuolto on rajattu yhtiöittämisvelvoitteen ulkopuolelle (KuntaL 2 §). Etelä-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2012 Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen toimeksiannosta. Kehittämissuunnitelma sisältää arvion maakunnan vesihuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä erilaiset vaihtoehdot kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun löytämiseksi ja maakunnan vesihuollon kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelman mukaan Etelä-Karjalassa on riittävät vesivarat kattamaan alueen kasvava vedentarve myös tulevaisuudessa. Maakunnan vesihuolto on pääosin Salpausselän pohjavesien varassa. Lemillä on varayhteys Lappeenrannan verkostoon, Rautjärveltä on yhdysjohto Ruokolahdelle ja Luumäellä ve- Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 14 (26) Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti denottamot on kytketty keskenään. Imatran vedenottamoista on yhdysvesijohto sekä Joutsenoon että Ruokolahdelle. Parikkala ostaa Kiteeltä entiselle Uukuniemen alueelle veden Taulukko 8. Vedenottamoiden lukumäärät kunnittain Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale 2 2 3 1+2 vara 10 3 2 2 3 Vesihuollon investoinnit Lähivuosina maakunnan kunnissa on tulossa mittavia investointeja liittyen vesihuoltoverkoston saneeraukseen pois lukien Lemin ja Taipalsaaren kunnat. Suurimpia investointeja selvitysalueella ovat jätevedenpuhdistamot. Lisäksi työryhmän tekemän vuotovesilaskelmien mukaan lähitulevaisuuden vesi- ja jätevesiverkostojen saneeraustarvetta näyttäisi olevan ainakin Imatralla, Rautjärvellä ja Taipalsaarella. Taulukko 9. kuntien vesihuollon lähivuosien investointitarpeet Investointi Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Hosniemen pohjavedenottamo sekä yhdysvesiputki Immalan vesilaitokselle Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraukset: Muutos typpeä poistavaksi ja fosforinpoiston tehostus Laikon pohjavesialueen vedenottoselvitykset yhteistyössä Rautjärven kanssa Meltolan jätevedenpuhdistamo: Tulevaisuuden mahdollisesti tiukentuvien vaatimusten täyttäminen: Lisätään UV-käsittely Mm. Toikansuon jätevedenpuhdistamon uudistaminen, Haukilahti – Ilottula yhdysvesijohto, Haukilahden vedenottamo, jätevesiratkaisu, puhdistettujen jätevesien purkuputki, Pönniälänkankaan vedenhankinta, Nuijamaan liittäminen kantakaupungin vesihuoltoon Ei suuruusluokaltaan merkittäviä uudisinvestointeja Luumäen jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo, 2,5 – 2,7 M€, toteutus 2018 - 2020 Uuden puhdistamon rakentaminen (esisuunnittelu käynnissä) Vihvilänsuon puhdistamon kuntokartoitus ja lähiaikojen saneeraustarpeen kartoittaminen olisi hyvä tehdä vuoden 2014 aikana. Samassa yhteydessä arvioidaan tarkemmin seuraava saneerausaikataulu. Suuntaa antava arvio saneerausaikataulusta on 2017–2019 Meltolan puhdistamon saneerauksesta 6 prosentin osuus tulee Ruokolahden maksettavaksi sekä osa yhteisviemäröinnin pumppaamoiden ja viemärin saneerauksesta. Aikataulut ja kustannukset riippuvat Imatran saneerausohjelmasta. Verkostojen ja pumppaamoiden saneeraukset Kehittämissuunnitelmassa on mainittu siirtoviemäriyhteys ja vesijohto Lemiin, pumppaamo tasausaltaineen. Puhdistamon lupaehtojen päivitys on parhaillaan käynnissä ja kunta valmistautuu saneeraamaan nykyistä puhdistamoa n. 600 000 - 700 000 eurolla. Seuraavaan lupapäivitys on vuonna 2025, jolloin tarkastellaan, onko edellytyksiä siirtoviemärille vai onko teknis-taloudellisempi ja ympäristölle siedettävä ratkaisu oma uusi puhdistamo. Kustannusarvio 1,2 M€ 7,3 M€ 0,1 M€ 0,6 M€ 20-50 M€ 2,5–2,7 M€ 5 M€ 1,8–1,9 M€ 0,7 M€ 0,4 M€ 4 M€ Arvioitu toteutus 2015– 2016 2017– 2018 2018– 2019 2018– 2019 20142019 2018– 2020 2015– 2016 2017– 2019 2017– 2018 20152018 2020 jälkeen Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Taipalsaari 3.7 Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 15 (26) Ei suuruusluokaltaan merkittäviä uudisinvestointeja Jätehuolto, sen valvonta ja jäteviranomaistehtävät Jätehuollon järjestämisestä Etelä-Karjalassa vastaa kuntien omistama Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Jäteviranomaistehtävien hoidosta vastaa Etelä-Karjalan jäteviranomainen, joka on maakunnallinen ja organisoitu Imatran kaupungin alaisuuteen isäntäkuntamallilla. Seudulliset ympäristöviranomaiset valvovat alueellaan jätelain ja sen nojalla annettujen määräysten toteutumista. Näihin järjestämistapoihin ei ole ollut suunnitteilla muutoksia. 3.8 Ympäristötoimi Ympäristötoimi huolehtii kuntien ympäristöterveydenhuollosta ja ympäristönsuojelusta. Etelä-Karjalan maakunnassa toimii kaksi seudullista ympäristötoimen palveluyksikköä. Isäntäkuntina toimivat Imatra ja Lappeenranta. Seudulliset ympäristötoimet syntyivät vuonna 2009. Luumäen kunta hoi- taa ympäristönsuojelun omana tehtävänä. Syksyllä 2013 valmistui selvitys seudullisten ympäristötoimien yhdistämisestä yhdeksi maakunnalliseksi ympäristötoimeksi. Maakunnallisen ympäristötoimen selvitystyöryhmä ehdotti selvityksessään maakunnallisen ympäristötoimen yhdistymistä vuoden 2017 alusta lukien. Ratkaisua maakunnallisen ympäristötoimen perustamisesta jäätiin odottamaan, kunnes kuntien rakenneuudistus ja sen myötä mahdollisesti syntyvät ratkaisut kuntarakenteisiin selviäisivät. (Etelä-Karjalaan maakunnallinen ympäristötoimi? Esiselvitys yhdistymismahdollisuuksista Lappeenrannan seudun ja Imatran seudun ympäristötoimet 2013, ELY keskus.) 3.9 Lämpölaitokset Etelä-Karjalan energiahuollon omavaraisuusaste on huomattavasti maan keskitasoa korkeampi. Metsäteollisuudella ja kattavalla maakaasuverkostolla on energiatasoon merkittävä vaikutus. Yhdyskuntarakentamiseen liittyen pienien lämpölaitosten merkitys tulee kasvamaan. Fossiilisten polttoaineiden käyttö tullee vähenemään ja vaihtoehtoisten, uusiutuvien energialähteiden osuus tulee kasvamaan. Kuntien lämpölaitostoiminnassa on haasteena kannattamattomuus ja tulevat investoinnit: mm. linjastojen uudistaminen sekä polttoaineiden vaihto. Kuntalain 2 §:n uudistaminen tarkoittaa yhtiöittämisvelvollisuutta, joka koskee kuntien lämpölaitoksia nopealla aikataululla vuoden 2015 alusta lukien. Vuonna 2002 kuntien tuli eriyttää lämpö- ja vesilaitosten toiminta kirjanpitoonsa, jotta luvut olisivat vertailukelpoisia yksityisten markkinoiden toimintaan. Lemin kunta Savitaipaleen kunta Ruokolahden kunta Rautjärven kunta Taipalsaaren kunta Lappeenrannan kaupunki Imatran kaupunki Luumäen kunta Parikkalan kunta Lemin Lämpö Oy (100 % omistama) Kaukolämpölaitos (kirjanpidollisesti eriytetty tulosyksikkö) Maakaasulaitos (taseyksikkö) Simpeleen lämpö Oy (kunnan tytäryhteisö 81 %) Kaukolämpölaitos (Taipalsaaren Lämpö Oy 2014 aikana) Lappeenrannan Energia Oy (100 % omistama) Imatran Lämpö (100 % omistama) Lämpölaitos (tulosyksikkö) Kaukolämpölaitos (tulosyksikkötaso) Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 16 (26) Maakunnassa on panostettu tuulivoimaan ja Lappeenranta–Imatra -valtatien varrella on seitsemän tuulivoimalaa. Lisäksi uusia tuulivoimala-alueita on kaavoitettu, mutta kaavat ovat odottamassa hallintooikeuden päätöksiä. Sähköntuotanto ja jakelu tapahtuvat Etelä-Karjalassa pääsääntöisesti kuntaomisteisten energiayhtiöiden kautta pois lukien Lappeenrannan Energia. ( Imatran Seudun Sähkö, Kymenlaakson Sähkö, Parikkalan Valo Oy ja Etelä-Savon Energia Oy). Pohjoisen maakunnan osan sähkönjakelusta vastaa Parikkalan Valo Oy ja reuna-alueilla Etelä-Savon Energia Oy. Sähköyhtiöt ovat kuntalaisten sähkötuotannon turvaamisen lisäksi myös kuntien talouden näkökulmasta tärkeitä. 3.10 Joukkoliikenne Palvelujen saavutettavuuden vuoksi joukkoliikenneratkaisut tulevat olemaan Etelä-Karjalan kehityksessä tärkeässä roolissa. Tällä hetkellä ELY-keskus vastaa maakunnan alueella pitkänmatkanliikenteestä ja sen rahoituksesta. Lausuntokäsittelyt linjamuutoksista tapahtuvat kunnissa lautakuntien valmistelusta kuntien hallituksiin. Imatralla joukkoliikennevastaava antaa liikennelupia koskevat lausunnot. Joukkoliikenneasiat on kunnissa organisoitu tällä hetkellä kahdella eri tavalla. Tekninen lautakunta vastaa joukkoliikenteestä Imatralla, Parikkalassa ja Lappeenrannassa. Luumäellä, Rautjärvellä, Lemillä, Savitaipaleella ja Ruokolahdella joukkoliikennevastuu on sivistystoimella. Edellä mainituissa kunnissa ei ole varsinaista paikallisliikennettä, vaan sivistyslautakunta hoitaa ja organisoi koulukuljetuksia sekä kuntien kutsutaksikuljetuksia. Maakunnallisista liikenteen ratkaisuista on esitetty laajempi selvitys, jossa Eksoten kuljetukset, kuntien kuljetukset sekä Kelan kuljetukset voisivat olla kokonaistarkastelussa. Etelä-Karjalan maakuntaliitto vastaa joukkoliikennestrategiasta maakunnan tasolla. Tällä hetkellä Lappeenranta ja Imatra ovat toimivaltaisia viranomaisia, jotka päättävät itsenäisesti kuntansa sisäisestä liikenteestä (paikallisliikenne). Kaikesta muusta liikenteestä Etelä-Karjalan maakunnan alueella vastaa ELY-keskus. Mikäli joukkoliikenne haluttaisiin järjestää alueellisesti ja parantaa yhteistyötä, tulisi perustaa maakunnallinen joukkoliikenneviranomainen, joka hoitaisi alueellaan kaiken sisäisen liikenteen. Joukkoliikenteen järjestäminen harvaan asutuilla kunta- ja kaupunkiseuduilla on haasteellista. Joukkoliikenteen kehittäminen olisi todennäköisesti helpompaa seudullisen joukkoliikenneviranomaisen avulla palvelusopimusasetuksen mukaisella verrattuna nykyiseen malliin, jossa Lappeenranta ja Imatra ovat toimivaltaisia virnaomaisia ja muiden kuntien alueella liikennöinnistä vastaa ELY-keskus. Maakunnallisella joukkoliikenneviranomaisella pystyttäisiin kehittämään alueen sisäistä liikennettä paremmin. Maakunnallisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen ei edellytä kuntaliitoksia, ja se voidaan toteuttaa myös yhden kunnan mallissa. Kahden kunnan mallissa tietyt ongelmat säilyisivät, koska maakunnallista joukkoliikenneviranomaista ei olisi. Nyt Imatra-Lappeenranta välillä kuntaraja aiheuttaa ongelmia tietyissä asioissa juuri niillä alueilla, joissa toiminnot ovat kasvaneet yhteen. 3.11 Kuntien hoidossa olevat kadut ja tiet Selvitysalueen kuntien kunnossapidettävien katujen ja teiden pituus vaihtelee Lappeenrannan 770 kilometristä Lemin ja Savitaipaleen 30 kilometriin. Jokainen selvitysalueen kunta jakaa yksityisteiden kunnossapitoavustuksia tieosuuskunnille. Suurimmat avustusmäärät kilometriä kohden on Lappeenrannalla ja Taipalsaarella. Lappeenrannalla on myös kilometrimäärältään selvästi eniten avustettavia teitä (600 km). Kokonaan kunnan hoidossa olevia yksityisteitä on Ruokolahdella, Lappeenrannalla, Lemillä, Taipalsaarella ja Savitaipaleella. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 17 (26) Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti Taulukko 10. Kuntien yksityistiet. Vuosi 2013 Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Kunnossapidettävät kadut ja tiet km? Vain kunnan vastuulla olevat 460 50 43 31 770 35 tiet. Yksityisteiden kunnossapitoavustukset €/km? 0 393 162 400 830 495 Vuoden 2013 tieto. Järjestäytyneiden avustettavien teiden yhteispituus (tiekunnat) 60 340 205 274 600 300 km. Kokonaan kunnan hoidossa olevat 0 1 0 0 34 0 yksityistiet km? HUOM. Imatralla yksityisteitä avustetaan pienin materiaaliavustuksin. Lemi Taipalsaari Savitaipale 30 41 30 413 793 457 167 221 273 5 4 3 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 4 18 (26) Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti Omaisuus ja investoinnit Etelä-Karjalan kuntien rakennusvarallisuutta ja kustannuksia kartoitettiin kunnille suunnatulla kyselyllä maaliskuussa 2014. 4.1 Kiinteistöt ja korjausvelka Selvitystyön aikana kunnilta pyydettiin kaikista hallinnassaan olevista rakennuksista perustiedot, joiden pohjalta on laskettu rakennuksittain jälleenhankinta-arvo, tekninen nykyarvo, korjausvastuu, korjausvelka ja kuntoluokka. Näistä jälleenhankinta-arvo kuvaa uuden vastaavan rakennuksen hintaa. Tekninen nykyarvo kuvaa rakennuksen nykyistä jäljellä olevaa arvoa, kun rakennuksen jälleenhankinta-arvosta on vähennetty iän myötä tapahtuva arvon aleneminen ja johon on lisätty mahdollisten korjausten arvon korotukset. Korjausvastuu kuvaa sitä rahamäärää, joka omaisuuden korjaamiseen pitäisi sijoittaa vuosittain omaisuuden pysymiseksi nykykunnossaan. Korjausvelka puolestaan on se rahamäärä, joka tulisi sijoittaa rakennusomaisuuteen, jotta sen kuntoluokka saataisiin tasolle 75 prosenttia. Kuntoluokka kuvaa rakennusomaisuuden kuntoa ja sen tulisi olla keskimäärin yli 75 prosenttia. Laskelmat on tehty tässä vaiheessa suuntaa-antavina yleisiä arvoja käyttäen eikä rakennuksille ole tehty kohdekäyntejä todellisen kunnon arvioimiseksi. Taulukko 11. Laskelma kuntien korjausveloista. (Parikkalan ja Taipalsaaren osalta kuntien oma arvio) Laskelma toimitiloista Imatra Kokonaismäärä hum² Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale Alue yhteensä 113 495 42 720 38 906 22 817 338 858 30 722 17 287 17 793 25 223 647 821 Tasearvo € (alv 0 %) 54 415 263 15 878 690 19 881 332 12 752 667 129 339 915 11 010 036 ? 9 293 727 12 923 542 265 495 172 Kustannukset €/v 10 453 951 1 340 702 1 621 797 ? 17 061 492 1 234 161 988 181 1 993 091 1 012 734 35 706 109 Jälleenhankinta-arvo € 249 690 100 86 586 600 82 781 500 67 394 600 565 761 019 66 440 100 25 816 000 44 482 500 56 650 000 1 245 602 419 Tekninen nykyarvo € 190 322 138 63 065 134 52 732 779 50 577 084 388 688 292 41 951 138 17 533 445 9 293 727 34 207 370 848 371 106 4 369 577 1 515 266 1 448 677 1 179 406 9 900 818 1 162 703 451 780 2 100 000 991 375 23 119 601 Korjausvelka € 20 760 509 5 201 938 12 716 144 4 164 106 63 090 901 10 161 763 2 072 265 10 500 000 11 773 755 140 441 381 Kuntoluokka % 76 73 64 75 69 63 68 69 60 68 28 294 5 577 3 784 5 591 72424 5 022 3 059 4 840 3 764 132 355 21 734 € 154 € 29 933 € 272 € 11 3 361 € 383 € 28 745 € 211 € 16 871 € 137 € 11 2 023 € 232 € 22 677 € 148 € 20 2 169 € 434 € 8 3 128 € 263 € 16 1 061 € 175 € Korjausvastuu €/v asukasl 2012 asukas 2013 Kvastuu/Kvelka % Korjausvelka €/asukas korjausvastuu €/v/as. Laskelmassa on mukana kuntien ja Eksoten palvelutuotannossa olevat kiinteistöt. Laskelmassa ei ole mukana Eksoten omistamia kiinteistöjä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tarkastelun kohteena olevilla kunnilla on mittava tilaomaisuus käytössään, mikä sisältää myös merkittäviä haasteita. Alustavan tarkastelun perusteella vain Imatran kaupungin tilaomaisuuden kunto yltää hyvälle tasolle, tosin myös siellä on runsaasti korjausvelkaa. Kuntien tilanne sekä korjausvelan että rakennusten kunnon osalta on erilainen, mutta yleisesti korjattavaa on paljon. Yhteensä kunnilla on tämän tarkastelun perusteella yli 140 miljoonaa euroa korjausvelkaa ja on selvää, että tämä tulee ottaa huomioon jatkotarkasteluissa. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 19 (26) Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti Jatkossa voidaan tarkemmin tarkastella kunnittain eri käyttäjäryhmien tilaomaisuutta ja tarkasteluun on syytä ottaa mukaan myös asuntovarallisuus, joka edellä olevassa laskennassa oli vain osittain mukana. 4.2 Tonttivaranto ja metsäomaisuus Kuntien elinvoiman ja väestönkasvun takeena pidetään usein sitä, että kunnilla on riittävästi kiinnostavia ja monipuolisia tontteja sekä asukkaille että yrityksille. Etelä-Karjalan kunnissa kaavoitus on ollut aktiivista ja luovutettavia kunnallistekniikan piirissä olevia tontteja on jokaisessa kunnassa. Teollisuustontteja on joissakin pienemmissä kunnissa vain muutamia, mutta Luumäellä, Lappeenrannassa ja Imatralla sekä Lemillä teollisuustonttejakin löytyy. Maakuntakaavassa on varauduttu tulevaan kaupan kasvuun. Suurin osa tonteista on kunnallistekniikan piirissä. Taulukko 12. Kuntien tonttivaranto Kunnallistekniikan piirissä oleva tonttivaranto. AO/AP/AR=omakoti, pienja rivitalot Kunnallistekniikan piirissä oleva tonttivaranto. T= teollisuutontit myös vesiosuuskuntien piirissä olevat Ei kunnallistekniikan piirissä oleva tonttivaranto (AO/AP/AR= omakoti, pienja rivitalot) vain kunnan omistamat tontit Ei kunnallistekniikan piirissä oleva tonttivaranto (T= teollisuustontit) vain kunnan omistavat tontit Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale 80 98 37 25 89 77 30 42 114 10 1 1 5 20 20 10 2 9 100 2 0 10 180 4 0 3 0 20 10 10 3-4 50 4 0 1 0 Lisäksi Ruokolahdella on kuusi teollisuustonttia liitettävissä kunnallistekniikkaan. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Etelä-Karjalassa on kunnallistekniikan piirissä olevia omakotitontteja yhteensä 529 kappaletta ja teollisuustontteja 78 kappaletta. Kunnallistekniikan ulkopuolella olevia omakotitontteja on 299 kappaletta ja teollisuustontteja 95 kappaletta. Taulukko 13. Kuntien luovuttamat tontit vuonna 2013. 2013 Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale AO AP AR T 25 0 1 2 3 0 0 0 1 0 0 0 3 4 34 1 1 18 6 1 0 2 6 0 0 0 16 0 0 0 5 1 0 0 Lisäksi Imatra luovutti kaksi kerrostalotonttia vuonna 2013 ja Parikkala luovutti 1 kaupan alan tontin vuonna 2013. Vuonna 2013 Etelä-Karjalan kunnat luovuttivat yhteensä 130 tonttia. Maanhankinta Maanhankinnan ja maanluovutuksen kunnat hoitavat omana työnään. Kaupungeissa maanhankintaan liittyvät päätökset on delegoitu osittain virkamiehille, kun taas pienissä kunnissa maanhankintapäätökset tekee pääsääntöisesti kunnanhallitus. Maaomaisuutta tarvitaan vaihtomaaksi (tontti- ja maakaupat) sekä kaavoitusmaaksi. Toisilla kunnilla voi olla myös peltoa, jota vuokrataan viljelijöille. Metsäomaisuus on tulon lähde ja virkistysaluetta kuntalaisille sekä mahdollisesti myös vaihtomaata kiinteistökaupoille. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 20 (26) Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti Taulukko 14. Kuntien maaomaisuus. Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale Kunnan maaomistus kaava-alueella ha Kunnan maaomistus kaavoitetun alueen ulkopuolella ha Kunnan metsäomaisuus: talousmetsä ha Kunnan metsäomaisuus: taajamametsä ha 2400 400 380 79 3685 350 300 80 161 600 1000 420 1355 3615 1150 250 280 sis. edell. 500 1000 700/600 1162 2100 1150 100 360 253 1300 200 700/100 31 1500 _ 25 65 39 Merkittävimmät maaomistukset kaava-alueella ovat Lappeenrannalla ja Imatralla, joka on maantieteellisesti pieni alue. Taipalsaarella ja Parikkalassa kunta omistaa vähiten kaava-alueella maata. Myös Savitaipaleen maanomistus on suhteellisen vähäistä. Taulukko 15. Kuntien talousmetsän vuotuinen myyntitulo vuonna 2013. vuosittainen kokonaistulo euroa Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipal palsaari Savitaipale 150 000 300 000 226 000 487 000 426 000 261 000 660 000 84 400 65 000 Talousmetsää omistavat Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Taipalsaari ja Savitaipale. Taajamametsää on lisäksi erityisesti Lappeenrannassa ja Imatralla. Talousmetsien vuotuinen tuotto oli selvitysalueella viime vuonna yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. Talousmetsien hakkuut vaihtelevat vuosittain riippuen esim. metsään aiheutuneisiin myrskyihin. Tarkastelujakson aikana Etelä-Karjalassa oli tuhoisia myrskyjä. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 5 Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 21 (26) Teknisen toimen palvelut eri rakennevaihtoehdoissa Yhden kunnan malli tarkoittaa maakunnan kokoisen kunnan perustamista. Kahden kunnan malli rakentuisi seutukunnittaisiin kuntiin. Tässä kappaleessa arvioidaan yhden kunnan ja kahden kunnan mallin vaikutuksia teknisten palvelujen järjestämiseen eri näkökulmista. Voidaan todeta, että teknisissä palveluissa hallinto ja sen muoto eivät ole suuressa roolissa teknisen toimen tehtävien kannalta, koska teknisten palveluiden tärkeimmät tehtävät, kuten tiet, kadut, vesihuoltoverkostot ja muu infra sijaitsevat edelleen olemassa olevissa kunnissa. Yksinkertaisempi teknisen toimen rakenne palveluiden tuottamisessa antaa mahdollisuuden toiminnan tehostamiselle molemmissa rakennevaihtoehdoissa. Alla olevassa taulukossa on ylimpänä tarkasteltu, mitä vaikutuksia kuntarakennemuutoksilla ylipäätään olisi selvitysalueella. Taulukon alemmille riveille on kuvattu, mitä erityisiä vaikutuksia olisi yhden kunnan mallissa ja kahden kunnan mallissa. Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Kuntarakennemuutokset Suurin osa eduista realisoituisi vasta pidemmällä aikavälillä. • Palveluiden ja palveluprosessien kehittäminen sekä yhtenäistäminen (mm. sähköinen asiointi) • Maksujen ja taksojen harmonisointi • Investointien tarkoituksenmukaisempi ja laajempi tarkastelumahdollisuus kokonaisuutena (korjausvelka, vesihuolto) • Hallinnon järjestäminen kuntarajoista riippumatta • Toiminnan ja johtamisen ennakointi • Henkilöstön erikoistuminen ja erityisosaamisen kehittäminen • Tietojärjestelmien ja tekniikan hallintajärjestelmien harmonisointi • Infrastruktuuriin liittyvien ylläpitotoimien kilpailutus pystyttäisiin järjestämää laajemmalla kokonaisuudella • Lämmön tuotannon ja vesihuollon varajärjestelmät parantuisivat ja lainsäädännön vaatimat velvoitteet pystyttäisiin täyttämään paremmin • Kiinteistöhuollon päivystyksen toimintavarmuus parantuisi • Teollisuuden ja asumisen sijoittuminen optimaalisesti • Lämmön tuottamiseen käytettävän materiaalihintojen mahdollinen aleneminen (suuremmat volyymit hankinnoissa) • Liikuntapaikkojen hoitoon tarvittavan koneiston päällekkäisyyden poistuminen ja käyttöasteen parantuminen Haitat/heikkoudet/haasteet • • • • • • • • • • • Eri käytäntöjen ja organisaatiokulttuurien yhteensovittaminen Rahasta ja ihmisistä on jo nyt pulaa, priorisointeja on näköpiirissä Pelkona henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan palvelun häviäminen pienistä kunnista Viiden vuoden palvelusuhdeturvan ei mahdollista joillain palvelualueilla toiminnan välitöntä muuttamista Toimenkuvien muuttuminen Maksujen ja taksojen nousu harmonisoinnin yhteydessä Investointien väheneminen reunaalueilla Joukkoliikenteen järjestäminen vaikeutuisi ELY-keskuksen rahoituksen kutistumisen johdosta Pendelöinnin kasvaminen ja tieinfran käytön lisääntyminen. Kasvihuonekaasut ja päästöt kasvavat Paikallistuntemuksen heikkeneminen mm. lupa-asioissa Joidenkin alueiden maan hinnan todennäköiset muutokset Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Yhden kunnan malli • • • • • Kahden kunnan malli • • • • Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti Maakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat ja periaatteet Parempi kokonaisuuksien hallinta tietyissä palveluissa ja toiminnoissa Esim. rakennusvalvonta, vesihuolto ja maankäytön suunnittelu Tietojärjestelmissä enemmän säästöjä saatavissa pitkällä aikavälillä Eläköitymiset antavat toisaalta mahdollisuuden ja samalla pakottavat toimintojen järkiperäistämiseen Henkilöstön erikoistumisen mahdollisuus ja erityisosaamisen hankkiminen ja hyödyntäminen koko alueella parempaa Hallinnon järjestäminen nykyistä tehokkaampaa ja kehittämisresurssit kasvaisivat Henkilöstön saatavuus ja sijaisten löytäminen helpottuisi nykyisestä Rakennusvalvonnan riippumattomuus olisi nykyistä paremmin turvattu Pienempi ja helpommin hallittava muutos • • • • • • • 22 (26) Päätöksenteon nopeus ja joustavuus kärsisi todennäköisesti enemmän o Pelkona hyötyjen häviäminen kasvavaan byrokratiaan Suuri toiminnan ja organisaation uudistus o Yhdeksän organisaatiokulttuurin yhteensovittaminen Pitkät kunnan sisäiset välimatkat Paikallisten lämpö-, kaasuverkkojen ja niihin liittyvien tuotantolaitosten käyttöön ja kunnossapitoon liittyvän tietotaidon (ns. hiljainen tieto) katoaminen. Päätöksenteon nopeus ja joustavuus voi kärsiä Miten säilytetään koko alueen elinvoima? o Tiettyjen alueiden kehittämisen pysähtyminen ja taantuminen sekä eriytyminen Mahdollinen maaltapako kaupunkiin, miten kaupungeilla on mahdollisuuksia ottaa vastaan? Taulukkoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että rakennemuutosten vaikutukset ovat hyvin samantyyppiset sekä yhden että kahden kunnan mallissa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että yhden kunnan mallissa sekä muutoksen potentiaaliset hyödyt että potentiaaliset haitat olisivat kahden kunnan mallia suuremmat. Kuntien tekniset palvelut ovat hyvin paikallisia ja joiden ylläpito vaatii paikallistuntemusta (vesijohtoverkot, kaukolämpöverkot). Toisaalta teknisen toimen palveluihin liittyy palveluita, joita useimmat kuntalaiset käyttävät vain muutaman kerran elämän aikana (rakennusluvat). Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 6 Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 23 (26) JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavoitus ja maankäyttö Koko maakunnan kattava maakuntakaava (21.12.2011 vahvistettu) on parhaillaan päivitettävänä kaupan ja infran osalta ja se ohjaa kuntien maankäytön suunnittelua. Maakuntatasolla kaavoitustilanteeseen ollaan tyytyväisiä, sillä se mahdollistaa kuntien kehittämisen. Maakuntakaavan hyväksyy ympäristöministeriö. Kunnittain vertailtuna kaavoituksen tilanne vaihtelee ja esimerkiksi vain alueellisesti tiiviillä Imatralla on koko kunnan kattava yleiskaava. Kaavoitusasteet vaihtelevat kunnittain 100 prosentista 10 prosenttiin. Kuntien ranta-alueet ovat rantaosayleiskaavoitettuja valtaosin paitsi Lappeenrannassa, jossa myös suunnittelutarveratkaisujen määrä vuosittain on poikkeuksellisen suuri verrattuna maakunnan muihin kuntiin. Vuosittain kunnat julkaisevat erillisen tai talousarvion osana olevan kaavoituskatsauksen tulevista hankkeista. Strateginen kaavayhteistyö oli aktiivista vuosituhannen vaihteessa, mutta viime vuodet on tehty kuntien kaavoitustehtäviä niin uuden rakentamisen, asemakaavoitusten päivittämisten, yritysalueiden kuin rajanylistyspaikkojen (erit. Parikkala) tukemiseksi. Kaupungeissa kaavoitus tapahtuu pääosin omana työnä erityisselvityksiä lukuun ottamatta, mutta pienemmät kunnat hankkivat kaavoitusosaamista ostopalveluna yrityksiltä. Kuntien yhdistyessä kuntien maankäyttöä ja kaavoitusta on päivitettävä ja yhdenmukaistettava. On myös pohdittava, mitä tehdään itse ja mitä ostetaan sekä millainen kokonaisuus tarkemman tason kaavoista on tavoitteena luoda. Kuntien välisten raja-alueiden kaavoitus voi näyttää toisenlaiselta kuntarakennemuutoksen jälkeen. Yhden kunnan malli selkeyttäisi maakunnan kokonaisuuden. Kahden kunnan mallissa kaavoittaminen ei edistyisi automaattisesti Imatran ja Lappeenrannan raja-alueella. Rakennusvalvonta, rakennusjärjestykset ja kiinteistöjen muodostus Rakennusvalvonta huolehtii kaavoituksen ja lakien mukaisen rakentamisen noudattamisesta ohjaamalla ja valvomalla kunnan sisällä tapahtuvaa rakentamista. Rakennusvalvonnan resurssit kunnissa ovat rajalliset ja työ tehdään kuntien omana työnä. Rakennusvalvonnan henkilöstöä on maakunnan useissa pienemmissä kunnissa jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Valtion rakennepoliittinen työryhmä on esittänyt seudullisen rakennusvalvonnan aloittamista vuoden 2017 alusta, mutta yksityiskohtaista ohjeistusta seudullisten rakennusvalvontojen osalta ei vielä ole. EteläSaimaan kuntien osalta keskustelut rakennusvalvonnan yhteistyöstä ovat käynnistyneet. Kuntien rakentamista tarkemmin ohjaavat rakennusjärjestykset ovat maakunnan kunnissa eri aikoina laadittuja, joten päivittämis- ja yhdenmukaistamistarvetta on lainsäädännön muutoksista johtuen. Rakennusvalvonnassa yhteisen resurssin tehokas käyttö olisi järkevää. Mikäli seudullinen rakennusvalvonta tulee pakolliseksi, voisi toteutus rakentua kahden kunnan mallin pohjalle. Rakennusvalvonnan palvelujen saatavuus koko kunnan alueella on suunniteltava molemmissa malleissa. Rakennusvalvonta edellyttää liikkumista valvontakohteisiin sekä kuntalaisten asiointia palvelupisteissä. Rakennusvalvonnan riippumattomuus ja loma-aikojen toimivuus voidaan turvata nykyistä paremmin molemmissa vaihtoehdoissa. Kiinteistönmuodostuksen tiedot tallennetaan valtakunnalliseen kiinteistötietojärjestelmään. Kaupungit huolehtivat tästä tehtävästä asemakaava-alueillaan ja Maanmittauslaitos asemakaava-alueen ulkopuolella. Pienemmät kunnat ostavat mittaustoimen tehtäviä kaupungeista. Työnjako ei muuttuisi valtion kanssa yhden tai kahden kunnan mallissa. Ruoka- ja siivouspalvelut Ruoka- ja siivouspalvelut ovat järjestetty pääosin omana toimintana ja suuria muutoksia järjestämistapoihin ei lähitulevaisuudessa ole näillä näkymin tulossa. Ruoka- ja siivouspalveluiden loppukäyttäjien näkökulmasta kuntarajoilla ei ole suurta merkitystä, sillä sama palvelu tarvitaan jatkossakin käyttäjille. Kunta- Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 24 (26) rakennemuutoksien yhteydessä tiettyjen ruokapalveluyksiköiden rooli ja toiminta voisi muuttua. Esimerkiksi joku nykyisistä aluekeittiöistä voisi muuttua jakelukeittiöksi. Myös palvelun tuotanto-organisaatio voisi muuttua. Yhden kunnan mallissa alueen ruoka- ja siivouspalveluiden henkilöstö tultaisiin todennäköisesti siirtämään Saimaan Tukipalvelut Oy:n palvelukseen. Kahden kunnan mallissa henkilöstön osalta tulisi todennäköisesti olemaan useampia ratkaisumalleja seutujen keskuskaupunkien toimintamalleista johtuen. Kiinteistö-, tila- ja asuntotoimi Vastuu kuntien kiinteistöjen hallinnasta on pääosin kuntien omistamilla kiinteistöyhtiöillä. Kunnilla on suorassa omistuksessaan myös asuntoyhtiöitä. Yhden tai kahden kunnan mallissa tultaisiin tekemään yhtiöjärjestelyjä, joilla kiinteistöyhtiöiden lukumäärää vähennettäisiin kiinteistömassan hallitsemiseksi. Yhden tai kahden kunnan mallissa olisi järkevää toteuttaa kokonaisvaltainen arviointi ja salkutus kiinteistöjen osalta sekä arvioida hallinnon uusi järjestämistapa alueen palveluverkoston tarpeiden mukaisesti. Isoissa kaupungeissa on usein kiinteistön hoitoon erikoistuneet yhtiöt, asuntoja hallinnoiva yhtiö sekä mahdollisesti erikseen yritystiloja hallinnoiva yhtiö. Lisäksi voi olla myyntilista, jonka kautta realisoidaan kunnalle tarpeettomia kiinteistöjä. Kuntarakenteen muuttuessa tultaisiin tekemään myös kiinteistöhuollon tason harmonisointia. Kiinteistöjen sähköinen seurantajärjestelmän mahdollistuisi isommalla kiinteistömassalla ja hallinta voisi tehostua. Toisaalta kiinteistöjen huollon päivystystehtävät olisi pohdittava alueellisesti erityisesti yhden kunnan mallissa. Kiinteistöjen osalta palvelutuotannon muutokset yhden tai kahden kunnan mallissa saattavat aiheuttaa sen, että osa kiinteistöistä jää vaille käyttöä tai käyttötarkoitus saattaa muuttua. Kiinteistötarpeiden muutoksissa kunnat voivat luopua käyttämättä jääneistä kiinteistöistä. Kuntien vastuulla olevat kiinteistöt vaikuttavat oleellisesti kuntien talouteen korjausvelan ja ylläpitokustannusten kautta. Vesihuolto, jätehuolto, ympäristötoimi, lämpö ja energia Vesihuolto on järjestetty kunnissa pääosin omana toimintana. Alueen kunnista Lappeenrannan vesihuollon hoitaa Lappeenrannan Energia Oy. Vuoden 2002 alusta voimaan astuivat lakimuutokset, joiden mukaan kuntien tuli eriyttää vesilaitostoiminta eriytetyksi yksiköksi tai kirjanpidollisesti eriytetyksi toiminnaksi. Maakuntaan on tehty vesihuollon kehittämissuunnitelma, jonka mukaan maakunnassa on tulossa mittavia investointeja vesihuollon suhteen. Yhden kunnan mallissa toteutettaisi vesihuollon kokonaissuunnittelua maakunnan tasolla ja tätä kautta vesihuoltoverkoston suunnittelu yhdenmukaistuisi hyvin laajalla alueella. Jäteviranomaistoiminta on organisoitu maakunnallisesti. Isäntäkuntana Etelä-Karjalan jätelautakunnalle toimii Imatran kaupunki. Jätehuoltotuotanto on organisoitu kuntien omistamaan yhtiöön. Ympäristötoimi on maakunnassa organisoitu seudullisesti. Yhden kunnan mallissa toiminta yhdistettäisiin ja kahden kunnan mallissa maakunnallista ympäristötoimea koskeva esiselvitys viedään päätöksentekoon. Lämpölaitoksia koskeva yhtiöittämisvelvollisuus muokkaa kunnallista lämmöntuotantoa hallinnollisesti tulevaisuudessa. Lämpölaitokset tulee lain mukaan yhtiöittää vuoden 2014 aikana. Kuntarakennemuutoksissa yhtiöiden tilanne tulee tarkastella uudelleen ja toteuttaa yhtiöfuusioita. Tehostunut valvonta ja mahdollisuudet sähköiseen hallintaan tulevat kysymykseen myös lämpölaitosten osalta rakennemuutoksissa. Vesihuolto, jätehuolto sekä lämpö ja energiahuolto ovat toimineet Etelä-Karjalan maakunnassa vuosikymmenien ajan häiriöttömässä tilassa ilman merkittäviä tuotantokatkoksia. Tulevaisuudessa huoltovarmuuden osalta on tärkeää selvittää kuka toimii ja miten, jos laajempia katkoksia syntyy ja häiriöitä toiminnassa esiintyy. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 25 (26) Joukkoliikenne Maakunnan kunnissa joukkoliikenne on organisoitu kunnissa joko teknisen toimen tai sivistystoimen alaisuuteen. Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee kaupunkien ja kuntien välillä. Joukkoliikenteen pitkänmatkanliikenne on hallinnoitu ELY-keskusten kautta. Kaupungeilla on tarjota asukkailleen paikallisliikennettä, kun taas pienillä kunnilla ei ole kattavaa paikallisliikennettä, sillä palvelujen äärelle kuljetaan omilla autoilla tai ns. kutsutakseilla. Palveluverkkojen muutoksissa joukkoliikenteen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kokonaisvaltaisesti. Joukkoliikenteen merkitys palveluiden saatavuuteen on merkittävä. Tontit ja metsät Teknisen toimen hallinnassa olevat tonttivarannot ja metsävarannot kuuluvat kunnan ja kaupungin tärkeimpiin omaisuustekijöihin. Maaomistusta tarvitaan kaavoitukseen ja vaihtomaaksi. Lisäksi metsiä omistetaan virkistyskäytön sekä kunnan taloudellisten tuottojen turvaamiseksi. Kuntien metsäomaisuus tuottaa keskimääräistä tuloa vuosittain noin 2,5 miljoonaa euroa (esimerkiksi vuosi 2013). Metsämyynnissä on vaihtelua vuosittain. Kuntien maaomaisuus on verrattain laaja Etelä-Karjalan kunnissa. Myös tonttien määrä on kohtuullinen, joskin jatkuvasti on arvioitava vastaavatko tontit asukkaiden tarpeisiin. Kuntien kaavoitustyö on aktiivista ja kaavoituksella voidaan vaikuttaa kuntalaisten muuttohalukkuuteen. Etelä-Karjalassa on tonttivarantoja (asuintalot ja teollisuus) yhteensä 1064 tonttia. Vuosittain alueella luovutetaan noin 130 tonttia (vuoden 2013 luku). Näiden lukujen perusteella voidaan karkeasti arvioida, että tonttivarannot riittävät noin kahdeksaksi vuodeksi. Yhteenveto Lopuksi voi todeta, että Etelä-Karjalan kunnissa teknisen toimen hoidettavana on merkittävä omaisuus. Kiinteistöjen strateginen suunnittelu yhdessä palvelutuotannon kanssa on erittäin tärkeää. Myös korjausvelan hallinta ja kiinteistöjen tason säilyttäminen on keskeistä. Tekninen toimi mahdollistaa asumisen ja elinkeinoelämän kehittämisen Etelä-Karjalassa ja molempien kehittämiseen on aktiivinen ote. Tasapainoisen kehityksen jatkuminen tulevaisuudessa on tärkeää. Alueella on useampi raja-asema, valtateitä, rautatieverkoston junaseisakkeita, lentokenttiä, kaksi kaupunkikeskusta, kyläkeskuksia, vesistöjä sekä alueita teollisuudelle, asumiselle ja vapaa-ajan asumiselle. Yhden ja kahden kunnan malleissa korostuvat samanlaiset asiat. Kokonaisuuden tarkastelu tiiviimmässä kuntarakenteessa antaa mahdollisuuden erikoistuneeseen asiantuntijuuteen sekä tehostamiseen, mutta samalla tulee huolehtia siitä, että palveluiden saatavuus turvataan kohtuullisella tasolla koko maakunnan eri osissa. Esimerkiksi rakennusvalvonnan, ruokahuollon ja siivouksen alueelliset palvelut on tarjottava jatkossakin asukkaille kattavasti. Asiointimahdollisuus on myös turvattava joukkoliikenteen avulla tai kehittämällä erilaisia palvelumuotoja. Yksinkertaisempi rakenne teknisissä palveluissa luo mahdollisuuden tehostaa toimintaa. Jo nyt yhteistä ovat ympäristötoimen palvelut, pelastutoimi sekä seudullinen jätehuolto. Rakennusvalvonnan uudistus näyttäisi kokoavan myös nämä palvelut yhteen. Yksinkertaisempi rakenne antaa myös paremmat mahdollisuudet vastata lähivuosien eläköitymishaasteeseen joidenkin henkilöstöryhmien osalta. Lopuksi voidaan todeta, että teknisissä palveluissa korostuu kolme tärkeää asiaa: Ensimmäisenä ja ehkäpä tärkeimpänä teknisen toimen tehtävänä korostuu kuntalaisten arjen sujumisen edellytysten luominen ja huoltovarmuudesta huolehtiminen (mm. puhdas vesi, auratut tiet, siivotut koulukiinteistöt). Toiseksi voidaan todeta, että osa teknisen toimen palveluista on sellaisia, jotka eivät ole kiinni palvelun sijainnista tai hallinnosta, koska teknisen toimen työ on myös alihankintaa ja tilaustyötä. Kolmanneksi teknisen toimen vastuulla on maankäytön suunnittelu ja toteutus, joissa suunnittelu vaatii kokonaisuuden hallintaa ja johtamista. Uudenlaisessa kuntarakenteessa alueet pystytään suunnittelemaan paremmin kokonaisuuden Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti 26 (26) kannalta. Rakennemuutoksissa näitä kaikkia asioita on mahdollisia kehittää eteenpäin kuntalaisten parhaaksi myös uudessa tai uusissa kunnissa.
© Copyright 2024