13 | 1.l3. Hinta 2€ vuosikerta I N:o 261 (30313) I ess.fi (sis.atv 240lo) Titattuna kotiin O,8I €/pv (sis.atv lOolo) [EN SANOMffi TFRI KfriJLL"ryLJS sta ja resursseista kyse 0A.l petkää säästöien iskevän rajusti opetusalaaR" Salmisen monologissa lhmekristitty ;a) rahaa riittää poltettavaksi. Seela Settan imässä näyte [mässä sitä säästetään. Kuutuuri Br5 UutisetA3 tuhat n ile- tn a Va hwHs* ksmä : Vahvistettavien valtakirjojen määrä on lisääntynyt reippaasti joka vuosi. Kaikkiaan valtakirj oja on vahvistettu maistraateissa yhteensä jo lähes 1200 kappaletta. Uutiset A6 w Susanna Lehvävirta kantaa järviruokoa katolle. VII.{ERRAKENTAMINEN Viherkatot innostawat $yt Suomessakin' Keski- ja Etelä-Euroopas* sa viherkattoja on raken* nettu j o vuosikymmeniä. Nyt viherkattojen tuomat hyödyt ovat alkaneet kiinnostaa myos Suo- ja katon lärnpötilavaihtelujen tasaamisessa. Kasvimatto lisää katon pai* noa noin 100 kiloa neliö- metrillä. Kattokasvillisuus on Päijät-Hämeen ensimmäinen teollisuusyrityksen viherkatto rakennet* voimissaan erityisesti hulevesien hallinnassa tiin rnaanantaina Hollolaan. UutisetA5 INESSA. Kasvit imevät sadekuormaa Kokeitu: Päijät-Hämeen ensimmäinen teottisuusyrityksen viherkatto rakennetaan Hotlolaan. HOLLOLA Nina Räty Järviruokoa, kompostimultaa ja ketokukkalaatikoita nostetaan kuormakaupalla teollisuushal- lintasakatolleHollolanKukon : ;- 'wi koi'nrrssa. vaikuta ihan tavalliselta katonrakennushankke elta. Rakennusbetoni- ja ElementLi Oy on Päijät- Hämeen ensimmäjnen teollisuusyritys, joka innostui rakentamaan viherkaton. -Haluamme parempaa hallintaa hulevesille. Tiillä katolla tutkitaan, mikä hyöty on vedenkulkua hidastavasta ja suodattavasta materiaalista, kun sateiden Ei 't:11:: määrå lisäänt1y. Se pienentäisi sadevesiputkilta vaadittavaa kapasiteettia, kertoo yrityksen toimitusj ohtaja Esa Konsti. Hanke on Helsingin yliopiston yrnpiiristötieteiden laitoksen suunnittelema kohde ja siinä on mukana Lahden ympäristöeko- logian laitoksen tutkij oita. - Hulevedet ovat iso kysymys kaupungeissa, joissa on paljon asvalttia ja muuta vettä läpäi- semätöntä pintaa. Ilmastonmuutos lisäå rankkasateita ja kaupunkitulvia, huomauttaa yliopistotutkija, FT Susanna Lehvävirta Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Betoniyrityksen katolle rakennetaan 400 neliömetrin alue, jolla on kaksitoista erilaista koealustaa. Niiden avulla tutki- taan, millaiset pohjamateriaalit Taina Suonio (vas) ia Kirsi Kuoppamäki rakensivat Hollotaan betoniyrityken katolle viherkattoa, jossa kasvualustana käytettiin Vesiiärvettä pemttua järviruokoa. Ei vaikuta i h an tavalliselta l<atonraken rr ushankkeelta. Rakem r"rsbetoni- ja Elementti Oy on Paijät-Hämeen ensimmäinen teollisuusyritys, joka innostui rakentamaan viherkaton. -Haluamme parempaa hal lintaa hulevesille. Tiillä katolla tutkitaan, mikä hyöty on vedenkulkua hidastavasta ja suodattavasta materiaalista, kun sateiden mällrå lisälint1y. Se pienentäisi sadevesiputkilta vaadittavaa kapasiteettiå, kertoo yrity'ksen toimitusj ohtaja Esa Konsti. Hanke on Helsingin yliopiston,mpåiristötieteiden laitoksen suunnittelema kohde ja siinä on mukana Lahden ympåristöeko- logian laitoksen tutkijoita. - Hulevedet ovat iso kysymYs kaupungeissa, joissa on paljon asvalttia ja muuta vettä läPäise1qätpntä, pinta4. Ilmaston- muutos lisäå rankkasateita ja kaupunkitulvia, huomauttaa yliopistotutkija, FT Susanna Lehvävirta Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Betoniyrityksen katolle rakennetaan 400 neliömetrin alue, jolla on kaksitoista erilaista koealustaa. Niiden avulla tutki- taan, millaiset pohjamateriaalit ja kawit tuovat viherkaton parhaat edut käyttöön. Yleensä viherkatoissa käy'te- tään uutta multaa, mutta Holkattorakentamista varten kehitettyä Kekkilän kompostimultaa. Kawualustan pohjana on kerros Vesijärveltä perattua järuilolassa kokeillaan ruokoa, joka korvaa teollisen muovirakenteen. Luonnon monimuotoisuuden nimissä katosta tehdään kuk- Onhan ketoa mukavampi katselta kuin bitumikattoa. Esa Konsti Taina Suonio (vas) ja Kirsi Kuoppamäki rakensivat Holtolaan betoniyrityken katolle viherkattoa, iossa kasvualustana käytettiin Vesiiärveltä kaketo, jossa on harvinaistuvia suomalaisia ketokasveja. - Viherkattoj en kauhuskenaario on se, että istutetaan vierasIajeja, jotka sitten leviåvät luon* toon. Tai käytetään lannoitteita, jotka valuvat pinta- tai pohjavesiin. Viherkattobisneksessä pi- tää muistaa, ettå jos halutaan tuottaa )mpäristöhyötyjä, ei saa aiheuttaa ympäristövahinkoja toisaalla, Lehvåvirta painottaa. Viherkatto kasvattaa katon painoa yli 100 kiloa neliÖmetrillä. Teollisuusyrityksessä lujuuslaskelmat on tehty. * Toisaalta viherkatto voi kaksinkertaistaa katon käyttöiän. Ja onhan ketoa mukavampi katsella kuin bitumikattoa, sanoo toimitusjohtaja Konsti. lämpötilavaihtelu voi olla I'uo- Kokeilukohdetta tutkitaan useiden vuosien ajan, ennen kuin siitä saadaan tietoa esimerkiksi uusia tuotteita var- dessa sata astetta, Suonio kertoo. ten. Tällä katolla testataan myös kä astiataimia ja siemeniä. Ko- betonimurskan kä1rttöä hiekan korvikkeena suojakerroksessa. * Toki olemme kiinnostuneita, jos yrityksen sir,rrtuote saadaan hyötykäy'ttöön, Konsti sanoo. Betoniyrityksen katolla konsultoi myös lrnpäristötuotevastaava Taina Suonio Envire VRJ Group Oy:stä. - Osa vedestä jää kasl'ualustaan ja ylimääräinen vesi ohja* tåan vesieristeellä pois. Viherkatot vähentävät kaupunkimelua ja viilentävät kattoja, j oiden Yrityksen katotte istutetaan valmiita niittyketornåttoja seko katto vihertly muutaman iärviruokoa. Etävän hvötyiåi äHulevesien hallinta kun tisååntyvät sateet imeWvät ensin kättokanriltisuuteen nankuumaki. kasr,rrkauden aikana. Lahdessakin kaavoihin on jo alettu merkitä viherkattoja, esi- suodattuvat. nVähentää meluisuutta; KeskiEuroopassa kåiytetään poista- f, Kasvillisuus puhdistaa itmaa ia maan iopa kymmeniä desibeteiä kaupunkimelua. merkiksi Ranta-Kartanoon. -Meillä on lokimaalla meneilläån koe, jossa tutkitaan viherkattoja ja ravinnevuotoa Suomen olosuhteissa. Tåtä tie- parantaa itmanlaatua. toa toivottavasti hyödynnetään uusissa rakennuskohteissa, kertoo 1'liopistonlehtori Kirsi Kuoppamiiki Lahden ympäristöeko- logian laitokselta. rYtläpitää tuonnon monimuoTåsaa vuodenaikoien lämpö' tilavaihtetuita, mikä voi kertaistaa katon iän. toisuutta, siltä katolle voi istuttaa esimerkiki haruinaisia keto- lisää auri nkonaneetien hyötysuhdetta, koska kanritlisuu$ ei päiistå kattoa kesåisin hehku- rvihreys lisää viihWisyyttiä, eikä uusille puistoille yteensä töydy tilaa kaupungeista. ffi kakir $* kasreia.
© Copyright 2024