13 |
1.l3.
Hinta 2€
vuosikerta I N:o 261 (30313) I ess.fi
(sis.atv 240lo)
Titattuna kotiin O,8I €/pv (sis.atv lOolo)
[EN SANOMffi
TFRI
KfriJLL"ryLJS
sta ja resursseista kyse
0A.l petkää
säästöien iskevän
rajusti opetusalaaR"
Salmisen monologissa lhmekristitty
;a) rahaa riittää poltettavaksi. Seela Settan
imässä näyte [mässä sitä säästetään. Kuutuuri Br5
UutisetA3
tuhat
n
ile-
tn
a
Va hwHs*
ksmä : Vahvistettavien
valtakirjojen määrä on lisääntynyt reippaasti joka vuosi. Kaikkiaan valtakirj oja on vahvistettu maistraateissa
yhteensä jo lähes 1200 kappaletta.
Uutiset A6
w
Susanna Lehvävirta kantaa järviruokoa katolle.
VII.{ERRAKENTAMINEN
Viherkatot
innostawat $yt
Suomessakin'
Keski- ja Etelä-Euroopas*
sa viherkattoja on raken*
nettu j o vuosikymmeniä.
Nyt viherkattojen tuomat hyödyt ovat alkaneet
kiinnostaa myos Suo-
ja katon lärnpötilavaihtelujen tasaamisessa. Kasvimatto lisää katon pai*
noa noin 100 kiloa neliö-
metrillä.
Kattokasvillisuus on
Päijät-Hämeen ensimmäinen teollisuusyrityksen viherkatto rakennet*
voimissaan erityisesti hulevesien hallinnassa
tiin rnaanantaina Hollolaan. UutisetA5
INESSA.
Kasvit imevät sadekuormaa
Kokeitu: Päijät-Hämeen ensimmäinen teottisuusyrityksen viherkatto rakennetaan Hotlolaan.
HOLLOLA
Nina Räty
Järviruokoa, kompostimultaa ja
ketokukkalaatikoita nostetaan
kuormakaupalla teollisuushal-
lintasakatolleHollolanKukon : ;-
'wi
koi'nrrssa.
vaikuta ihan tavalliselta katonrakennushankke elta.
Rakennusbetoni- ja ElementLi Oy on Päijät- Hämeen ensimmäjnen teollisuusyritys, joka innostui rakentamaan viherkaton.
-Haluamme parempaa hallintaa hulevesille. Tiillä katolla
tutkitaan, mikä hyöty on vedenkulkua hidastavasta ja suodattavasta materiaalista, kun sateiden
Ei
't:11::
määrå lisäänt1y. Se pienentäisi sadevesiputkilta vaadittavaa
kapasiteettia, kertoo yrityksen
toimitusj ohtaja Esa Konsti.
Hanke on Helsingin yliopiston yrnpiiristötieteiden laitoksen
suunnittelema kohde ja siinä on
mukana Lahden ympäristöeko-
logian laitoksen tutkij oita.
- Hulevedet ovat iso kysymys
kaupungeissa, joissa on paljon
asvalttia ja muuta vettä läpäi-
semätöntä pintaa. Ilmastonmuutos lisäå rankkasateita ja
kaupunkitulvia, huomauttaa
yliopistotutkija, FT Susanna
Lehvävirta Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Betoniyrityksen katolle rakennetaan 400 neliömetrin
alue, jolla on kaksitoista
erilaista
koealustaa. Niiden avulla
tutki-
taan, millaiset pohjamateriaalit
Taina Suonio (vas) ia Kirsi Kuoppamäki rakensivat Hollotaan
betoniyrityken katolle viherkattoa, jossa kasvualustana käytettiin Vesiiärvettä pemttua järviruokoa.
Ei vaikuta i h an tavalliselta l<atonraken rr ushankkeelta.
Rakem r"rsbetoni- ja Elementti Oy on Paijät-Hämeen ensimmäinen teollisuusyritys, joka innostui rakentamaan viherkaton.
-Haluamme parempaa hal
lintaa hulevesille. Tiillä katolla
tutkitaan, mikä hyöty on vedenkulkua hidastavasta ja suodattavasta materiaalista, kun sateiden
mällrå lisälint1y. Se pienentäisi sadevesiputkilta vaadittavaa
kapasiteettiå, kertoo yrity'ksen
toimitusj ohtaja Esa Konsti.
Hanke on Helsingin yliopiston,mpåiristötieteiden laitoksen
suunnittelema kohde ja siinä on
mukana Lahden ympåristöeko-
logian laitoksen tutkijoita.
- Hulevedet ovat iso kysymYs
kaupungeissa, joissa on paljon
asvalttia ja muuta vettä läPäise1qätpntä, pinta4. Ilmaston-
muutos lisäå rankkasateita ja
kaupunkitulvia, huomauttaa
yliopistotutkija, FT Susanna
Lehvävirta Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Betoniyrityksen katolle rakennetaan 400 neliömetrin
alue, jolla on kaksitoista erilaista
koealustaa. Niiden avulla
tutki-
taan, millaiset pohjamateriaalit
ja kawit tuovat viherkaton parhaat edut käyttöön.
Yleensä viherkatoissa käy'te-
tään uutta multaa, mutta Holkattorakentamista varten kehitettyä Kekkilän
kompostimultaa.
Kawualustan pohjana on kerros Vesijärveltä perattua järuilolassa kokeillaan
ruokoa, joka korvaa teollisen
muovirakenteen.
Luonnon monimuotoisuuden
nimissä katosta tehdään kuk-
Onhan ketoa
mukavampi
katselta kuin bitumikattoa.
Esa Konsti
Taina Suonio (vas) ja Kirsi Kuoppamäki rakensivat Holtolaan betoniyrityken katolle viherkattoa, iossa kasvualustana käytettiin Vesiiärveltä
kaketo, jossa on harvinaistuvia
suomalaisia ketokasveja.
- Viherkattoj en kauhuskenaario on se, että istutetaan vierasIajeja, jotka sitten leviåvät luon*
toon. Tai käytetään lannoitteita,
jotka valuvat pinta- tai pohjavesiin. Viherkattobisneksessä pi-
tää muistaa, ettå jos halutaan
tuottaa )mpäristöhyötyjä, ei saa
aiheuttaa ympäristövahinkoja
toisaalla, Lehvåvirta painottaa.
Viherkatto kasvattaa katon
painoa yli 100 kiloa neliÖmetrillä. Teollisuusyrityksessä lujuuslaskelmat on tehty.
* Toisaalta viherkatto voi kaksinkertaistaa katon käyttöiän. Ja
onhan ketoa mukavampi katsella kuin bitumikattoa, sanoo
toimitusjohtaja Konsti.
lämpötilavaihtelu voi olla I'uo-
Kokeilukohdetta tutkitaan
useiden vuosien ajan, ennen
kuin siitä saadaan tietoa esimerkiksi uusia tuotteita var-
dessa sata astetta, Suonio kertoo.
ten. Tällä katolla testataan myös
kä astiataimia ja siemeniä. Ko-
betonimurskan kä1rttöä hiekan
korvikkeena suojakerroksessa.
* Toki olemme kiinnostuneita,
jos yrityksen sir,rrtuote saadaan
hyötykäy'ttöön, Konsti sanoo.
Betoniyrityksen katolla konsultoi myös lrnpäristötuotevastaava Taina Suonio Envire VRJ
Group Oy:stä.
- Osa vedestä jää kasl'ualustaan ja ylimääräinen vesi ohja*
tåan vesieristeellä pois. Viherkatot vähentävät kaupunkimelua ja viilentävät kattoja, j oiden
Yrityksen katotte istutetaan
valmiita niittyketornåttoja seko katto vihertly muutaman
iärviruokoa.
Etävän
hvötyiåi
äHulevesien hallinta
kun tisååntyvät sateet imeWvät ensin kättokanriltisuuteen
nankuumaki.
kasr,rrkauden aikana.
Lahdessakin kaavoihin on jo
alettu merkitä viherkattoja, esi-
suodattuvat.
nVähentää meluisuutta; KeskiEuroopassa kåiytetään poista-
f, Kasvillisuus puhdistaa itmaa ia
maan iopa kymmeniä desibeteiä
kaupunkimelua.
merkiksi Ranta-Kartanoon.
-Meillä on lokimaalla meneilläån koe, jossa tutkitaan
viherkattoja ja ravinnevuotoa
Suomen olosuhteissa. Tåtä tie-
parantaa itmanlaatua.
toa toivottavasti hyödynnetään
uusissa rakennuskohteissa, kertoo 1'liopistonlehtori Kirsi Kuoppamiiki Lahden ympäristöeko-
logian laitokselta.
rYtläpitää tuonnon monimuoTåsaa vuodenaikoien lämpö'
tilavaihtetuita, mikä voi
kertaistaa katon iän.
toisuutta, siltä katolle voi istuttaa esimerkiki haruinaisia keto-
lisää auri nkonaneetien hyötysuhdetta, koska kanritlisuu$ ei
päiistå kattoa kesåisin hehku-
rvihreys lisää viihWisyyttiä, eikä
uusille puistoille yteensä töydy
tilaa kaupungeista.
ffi
kakir
$*
kasreia.