1. No category

Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015
1(5)
HANKKEEN KUVAUS
TULVASUOJELU
29.4.2015
________________________________________________________________________
KAUKAISEMPAA HISTORIAA
Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti.
Joen suu oli Kivinin – Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata
vuotta sitten ja eteni luoteeseen keskimäärin 80 metriä vuodessa.
Pihlavanlahti oli tällöin ainakin vesipinnan kannalta tarkastellen
merenlahti.
Tilanne oli epäilemättä hankala hyyde- ja jääpatotulvavaaran eli
talvi- ja kevättulvan osalta, koska joki oli yksiuomainen tuossa kapeikossa. Valapaton tulva keväällä 1899 osuu tähän tilanteeseen.
Syystulvan osalta tilanne oli epäilemättä helpompi, koska joki purkautui nykyistä aikaisemmin mereen.
Pihlavanlahden mataloitumisen myötä jokeen muodostuivat pääuoma, Tukkijuopa ja Karvianjuopa. Toki muitakin pienempiä juopia oli. Tukkijuopa on nimensä mukaisesti uoma tukkien uittamista
varten alavirralla sijainneelle Pihlavan sahalle. Karvianjuopa lienee lähinnä paikallisten veneilijöiden käyttämä uoma. Uomien sijainnista saa käsityksen kuvista 1 ja 2.
Tukkijuovan syntyyn on saattanut vaikuttaa Poolee eli Abessinia,
joka on ilmeisesti ruoppausmassojen läjitysalue; läjitys lienee tehty 1930-luvulla Abessinian sodan aikana. Tukkijuovan yläosaa
noin kilometrin matkalla lienee ruopattu ainakin uoman nykyisen
syvyyden ja muodon perusteella. Läjitys Abessiinian alueelle on
saattanut mataloittaa Tukkijuovan keskiosaa.
Ei ole tiedossa, että Karvianjuovalle olisi tehty mitään uoman
kunnossapitotöitä. Jotain ruoppausmassoja on nostettu pääuoman pohjoisreunalle, mikä on saattanut alkaa haitata veneilyä
ainakin matalan veden aikaan.
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015
2(5)
HANKKEEN KUVAUS
TULVASUOJELU
29.4.2015
________________________________________________________________________
TILANNE 1980-LUVULLA
Porissa tapahtui ns. kekkostulva talvella 1974…1975. Sen seurauksena Porin tulvasuojelua parannettiin merkittävästi. Koko Raumanjuopa kaupungin keskustasta alkaen ruopattiin isommaksi ja
Laiskaränniä suurennettiin; sen alaosa oli pahasti umpeutunut,
mikä ilmenee kuvasta 1. Tukkijuopa oli vielä tuolloin merkittävä
joen sivu-uoma, ja Karvianjuopa oli veneilylle auki oleva uoma,
joka johti tarvittaessa myös tulvavettä.
Jokiveden voidaan arvioida purkautuneen mereen likimain kuvassa 1 esitetyn katkoviivan kohdalla. Mereen johtavia uomia oli viisi.
Tätä tilannetta voidaankin pitää erinomaisena tuolloin, koska yhden uoman tukkeutuminen ei olisi estänyt veden purkautumista
mereen. Raumanjuovan suurentamisen myötä joella oli kunnollinen sivu-uoma kaupungin keskustasta merelle saakka.
c
Luotsinmäenhaara
Raumanjuopa
Pääuoma
Laiskaränni
b
Poolee eli
Abessinia
d
a
Kuva 1 vuodelta 1982. a = Tukkijuopa, b = ”toinen juopa”, c =
Karvianjuopa, d = myöhemmin lähivuosina ruopattu Laiskarännin
alaosa. (Kuvan laatu on parempi ruudulla kuin paperilla)
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015
3(5)
HANKKEEN KUVAUS
TULVASUOJELU
29.4.2015
________________________________________________________________________
TILANNE SYKSYLLÄ 2014
Viime syksyn tilanne esitetään kuvassa 2.
Karvianjuopa on kasvanut umpeen ylävirran puoleisesta osastaan
pitkällä matkalla ja on alaosastaan ruohottunut veneväylä.
Tukkijuovan yläpää oli kasvanut umpeen järviruokoa ja mataloitunut; tämä kohta niitettiin loppusyksyllä 2014. Tukkijuovan yläosa
on luokkaa 2…3 metriä syvä ja ruopatun kapean uoman osalta
auki. Tukkijuovan keskiosa on vielä jossain määrin auki niin, että
veneellä pääsee läpi pujottelemalla; uoma on matala ja kasvamassa umpeen järviruokoa. Tukkijuovan alaosa on matala mutta
leveä, ja siinä kasvaa järviruokotupsuja.
Tukkijuovan pohjoispuolella oleva toinen juopa oli jo lähes umpeutunut ylävirran puoleisesta päästään.
Karvianjuopa. Umpeen kasvanut
yläosastaan
Tukkijuovan yläosa
noin 2½ m syvä
Tukkijuovan
yläpää ummessa
alkusyksyllä 2014
Tukkijuovan alaja keskiosa
Kuva 2. Tilanne syksyllä 2014.
Kuvassa 2 oleva ruskea alue on pääosin järviruokoa, joka kasvaa
matalassa vedessä 2…3 metriä korkeaksi tiheiköksi. Lännen puoleiset osat ovat järvikaislaa, joka kasvaa syvemmässä vedessä ja
on matalampi.
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015
4(5)
HANKKEEN KUVAUS
TULVASUOJELU
29.4.2015
________________________________________________________________________
Pääuoma on tällä hetkellä ainoa mereen johtava uoma, jonka matalikko alkaa likimain kuvan 2 vasemmasta reunasta ja ulottuu siitä länteen päin. Jos pääuomaan muodostuu jokea merkittävästi
tukkiva hyyde- tai jääpato, ei vesi pääse virtaamaan enää sivuille
päin entiseen tapaan, koska rinnakkaiset uomat ovat jo pääosin
tukkeutuneet tai tukkeutumassa. Pintahyydesohjon pakkautuminen järviruokoa vasten tai alijäähtyneen veden jäätyminen tiheässä ruo’ikossa haittaa merkittävästi veden pääsyä ruo’ikkoon, ja
veden virtaus ruo’ikossa on hyvin hidasta ruokojen tiheäkasvuisuuden tähden.
Raumanjuovan ja Laiskarännin ruoppaukset ovat menettäneet
merkitystään tulvasuojelun osalta, koska niillä ei ole enää omaa
purkautumisreittiä mereen, vaan ne laskevat pääuomaan.
TULVAVAARAN LISÄÄNTYMINEN
Kunnollisten mereen tai leveään lahteen purkautuvien sivuuomien puuttuminen lisää hyydetulvavaaraa huomattavasti 1970luvun suunnittelutilanteeseen verrattuna. Laadittujen ennusteiden
perusteella hyydetulvavaara lisääntyy ilmastonmuutoksen tähden.
Sivu-uomien puuttuminen lisää tulvavaaraa myös syystulvien
osalta. Meren korkeusvaihtelu on jo lisääntynyt, ja sään ääriilmiöiden voimistuminen kasvattanee virtaamaa. Kokemäenjoki pitenee tällä hetkellä noin 40 metriä vuodessa sedimentoitumisen ja
jääkaudesta johtuvan maankohoamisen tähden; joen piteneminen
nostaa vedenkorkeutta ylävirralla ja lisää tulvavaaraa.
TARVE
Vielä muutama vuosikymmen sitten auki olleet sivu-uomat on syytä avata, koska tulvavaara on lisääntynyt sivu-uomien umpeenkasvun, tukkeutumisen sekä joen pääuoman mataloitumisen ja pitenemisen tähden.
Ensimmäisessä vaiheessa tulevat kyseeseen:
Tukkijuovan mataloituneen yläpään uusintaniitto ja pintaruoppaus
Tukkijuovan ylä-, keski- ja alaosan niitto
Karvianjuovan niitto.
Niitto on syytä uusia muutaman kerran, jotta kasvien juuret kuolisivat uoman kohdalla.
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015
5(5)
HANKKEEN KUVAUS
TULVASUOJELU
29.4.2015
________________________________________________________________________
HANKKEEN VAIKUTUKSET
Hanke:
edistää tulvasuojelua koko vesistön alueella
lienee vähäisessä määrin edullinen voimataloudelle
lisää luonnon monimuotoisuutta niiton vaikutusalueella
edistää virkistyskäyttöä
on alueella mahdollisesti esiintyvien harvinaisten kasvien
suojelutoimenpide, koska järviruoko valtaisi matalat vesialueet, jos niittäminen jätettäisiin tekemättä; kasvillisuusselvitys on tuolla:
http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/tekninenpalvelukeskus/tulvasuojelu
linkit/6ERjv36kz/luonto_ahlman_kasvillisuusselvitys_teksti_liitteineen.pdf
Hanke kohdistuu Natura-alueeseen. Hankkeen kohteena olevat
uomat ovat entisiä tärkeimmiltä osiltaan umpeutumaan päästettyjä uomia, jotka ovat olleet uomia Natura-päätöksen aikaan. Kyse
ei siis ole uusien uomien tekemisestä vaan vanhojen ylläpitämisestä ja palauttamisesta.
Pihlavanlahden järviruoko- ja järvikaisla-alueen kokonaispinta-ala
on vuoden 2013 ilmakuvan perusteella noin 5 km2. Niitettävien
uomien enimmäispituudet ovat Karvianjuovan osalta noin 1,7 km
ja Tukkijuovan osalta noin 2,7 km. Jos uomat niitettäisiin enimmillään 50 metriä leveiksi, olisi uomien kokonaispinta-ala noin 4 %
ruoko- ja kaisla-alueen pinta-alasta. Koska varsinkin Tukkijuopa
on vielä isolta osalta auki, olisi todellinen niittoala järvikaislan ja
järviruo’on osalta noin 2 % kokonaisalasta. Niitto kohdistetaan
järviruokoon ja -kaislaan. Muuta niittoa tehdään sen verran, että
niitto- ja kuljetuskalustolla pystytään liikkumaan.
LIITE
LIITEKUVAT