OPS oppiaineosiot - Helsingin Uusi yhteiskoulu
HELSINGIN UUSI YHTEISKOULU Peruskoulun opetussuunnitelma Oppiaineosiot 1 Sisällysluettelo 10. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ..................................................................................4 10.1 AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN........................................4 10.1.1. Ihmisenä kasvaminen......................................................................................................5 10.1.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.........................................................................6 10.1.3. Viestintä ja mediataito.....................................................................................................7 10.1.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys.............................................................................8 10.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.................................9 10.1.6 Turvallisuus ja liikenne..................................................................................................10 10.1.7 Ihminen ja teknologia.....................................................................................................11 10.2 ÄIDINKIELEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU....................................12 10.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS........................................................................................12 10.3.1. SUOMI ÄIDINKIELENÄ............................................................................................12 10.3.2. S2: SUOMI TOISENA KIELENÄ ..............................................................................25 10.4 TOINEN KOTIMAINEN......................................................................................................29 10.4.1 RUOTSI A-KIELENÄ.................................................................................................29 10.4.2 RUOTSI B-KIELENÄ (B1)..........................................................................................40 10.5 VIERAAT KIELET...............................................................................................................51 10.5.1 A-KIELI.........................................................................................................................51 10.5.1.1 ENGLANTI A-KIELENÄ..........................................................................................52 10.5.1.1.1. PAINOTETTU ENGLANTI..............................................................................59 10.5.1.2 SAKSA A1- JA A2-KIELENÄ..................................................................................62 10.5.2 VALINNAINEN KIELI (B2): SAKSA, RANSKA JA ESPANJA................................72 10.6 MATEMATIIKKA .......................................................................................................................................................77 10.7. BIOLOGIA JA MAANTIETO.............................................................................................86 10.7.1 BIOLOGIA....................................................................................................................86 10.7.2 MAANTIETO................................................................................................................91 10.8.FYSIIKKA JA KEMIA..........................................................................................................97 10.8.1 FYSIIKKA.....................................................................................................................97 10.8.2 KEMIA.........................................................................................................................103 10.9. TERVEYSTIETO...............................................................................................................108 10.10 USKONTO.........................................................................................................................114 10.10.1 EVANKELIS- LUTERILAINEN USKONTO..........................................................114 10.10.2 ORTODOKSINEN USKONTO ..............................................................................122 10.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO.........................................................................................125 10.12 HISTORIA.........................................................................................................................128 10.13 YHTEISKUNTAOPPI.......................................................................................................133 10.14 MUSIIKKI.........................................................................................................................137 10.15. KUVATAIDE...................................................................................................................143 10.16 KÄSITYÖ..........................................................................................................................151 10.17 LIIKUNTA.........................................................................................................................159 10.18. KOTITALOUS.................................................................................................................169 10.19 VALINNAISET AINEET..................................................................................................174 10.19.1 VALINNAINEN KOTITALOUS..............................................................................174 10.19.2 TEKNINEN TYÖ......................................................................................................175 10.19.3 TEKSTIILITYÖ.........................................................................................................176 10.19.4. KUVATAIDE............................................................................................................178 10.19.5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA .................................................................................................................................................181 10.20 OPPILAANOHJAUS........................................................................................................184 2 10. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ 10.1 AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja 3 opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuudet Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus – ja opetustyön keskeisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja. Helsingissä aihekokonaisuudet toteutuvat koulujen toimintakulttuurissa – ja rakenteissa, oppiaineiden opetuksessa sekä mahdollisina eri oppiaineita yhdistävinä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien toteuttamista vuosiluokkien 1 – 9 aikana suunnitellaan yhteistyössä alueen peruskoulujen kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon Helsingin sekä erityisesti koulun oman alueen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa. Opetuksen eheyttäminen Eheytetyssä opetuksessa työn suunnittelun lähtökohtana ovat eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä aihekokonaisuudet. Suunnittelussa otetaan myös huomioon koulun opetukselliset painoalueet. Opettaja käyttää suunnittelussa monipuolisesti eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Opetus voidaan toteuttaa teemoittain tai aihekokonaisuuksittain siten, että opetuksessa käsitellään samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Alkuopetuksessa työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden ikäkaudelle ominaiset toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja arkikokemuksista käsitteelliseen ajatteluun. Oppiaineiden yhteydessä määritellään kohdat, joissa käsitellään nimettyjä aihekokonaisuuksia (Liite 2) Osa aihekokonaisuuksista käsitellään teemapäivinä. Nämä toistuvat löyhästi kolmen vuoden syklinä. Koulun juhlissa ja työharjoittelussa käsitellään vuosittain osa aihekokonaisuuksista. Osa aihekokonaisuuksista voidaan käsitellä jakson kestävinä eri kurssien välisinä eheyttävää oppiainesta sisältävinä kokonaisuuksina. 10.1.1. Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä 4 on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan • arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän • tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle • tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana • toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT • fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä • oikeudenmukaisuus, tasa-arvo • esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta • opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja Ihmisenä kasvaminen - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa jokaisen oikeutena hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Keskeistä on tukea lapsen ja nuoren kasvua vastuullisuuteen omasta elämästä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelman yhteinen Oppimiskäsitys– osuus sisältää vuorovaikutuksellisuuden ja oppijana kehittymisen. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtapa teksteissä korostuu yhteisölliset tavoitteet. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun tähtäävät tavoitteet löytyvät oppilaiden osallisuutta, kouluruokailua ja itsearviointia koskevista linjausteksteistä. Oppilashuollon osuuden keskeisenä ajatuksena on ihmisen kasvun tukeminen. 10.1.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuriidentiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET Oppilas oppii • tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria • ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään 5 oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä • tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä • ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT • oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus • muita kulttuureita ja monikulttuurisuus • ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä • kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa • tapakulttuurien merkitys. Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa sekä opetussuunnitelman yleisen osan kohdassa Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Oppilaan oman kulttuuriidentiteetin vahvistaminen, suomalaisen kulttuurin arvostaminen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat osa Helsingin peruskoulujen arvopohjaa. Vuorovaikutuksen edistäminen nähdään myös keskeisenä osana koulun toimintakulttuuria. Helsinki tarjoaa kaksikielisen, monikulttuurisen ja kansainvälisen oppimisympäristön, jossa oppilas saa valmiuksia kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen ja yhteistyön kehittämiseen sekä mahdollisuuksia kansainvälisten kontaktien luomiseen. Helsingissä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja elämykselliseen kulttuuriyhteistyöhön. 10.1.3. Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET Oppilas oppii • ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää • kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa • suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä • tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT • omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa 6 • viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus • median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen • yhteistyö median kanssa • lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus • viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. Viestintä ja mediataito – aihekokonaisuus on keskeinen pyrittäessä turvaamaan oppilaiden tasavertaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet nyky-yhteiskunnassa. Helsingin kouluissa korostetaan ilmaisun iloa, viestintä- ja mediankäyttötaitoja sekä tiedonhallintataitoja. Viestintä – ja mediankäyttötaidoissa harjoitellaan monipuolista ilmaisua ja kriittistä median käyttöä. Tiedonhallinnassa keskeisiä asioita ovat tiedonhankinta-taidot, lähdekritiikki, tekijänoikeusasiat, verkkoetiikka sekä tietoturva. Aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä Työtavat – osuuksiin. Aihekokonaisuus toteutuu osin myös koulun tietostrategian kautta (Liite 3) 10.1.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta • muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen • osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä • kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti • toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia • tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT • perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta • demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa 7 • erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa • verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi • osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi • yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelmien yhteisten linjausten kohtaan Oppilaiden osallisuus. Tavoitteet näkyvät myös Helsingin peruskoulujen arvopohjassa, oppimiskäsityksessä, oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa, työtavoissa sekä oppilaan ohjauksen ja opintoohjauksen osuuksissa. Oppilailla on mahdollisuus harjoitella erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja yhteiskunnassa mm. oppilaskuntahallituksen kautta. Tarvittavia taitoja ovat kriittisen mielipiteen muodostaminen, neuvotteluun perustuva päätöksen-teko sekä koulu – ja lähiyhteisössä toimiminen. 10.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden • havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi • arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja • edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla • ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT • ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä • yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista • ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa • ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen 8 elinkaari • oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot • toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen arvopohjaan. Aihekokonaisuus näkyy myös oppimisympäristön ja toimintakulttuurin, työtapojen, oppilaiden osallisuuden, ohjauksen ja oppilashuollon osuuksissa. Helsingin kouluissa tuetaan oppilaiden kasvua vastuullisiksi kansalaisiksi ja edistetään oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön, ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän tulevaisuuden puolesta. Yhteisissä linjauksissa on nostettu esille myös oppilaan hyvinvoinnin merkitys kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutetaan lisäksi koulun ympäristöohjelman kautta. 10.1.6 Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. TAVOITTEET Oppilas oppii • tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi • edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti • toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti • toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä • vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen • tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT • onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä • työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus • terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja • väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa • keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt • muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet • lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen • turvallisuutta edistävät palvelut • kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä 9 Turvallisuus ja liikenne- aihekokonaisuuden turvallisuusnäkökulma näkyy Helsingin peruskoulujen arvopohjassa. Turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien koulussa toimivien yhteinen tehtävä. Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin tulee olla sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen ja terveyttä edistävä. Turvallisuusnäkökulma sisältyy myös oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä koulun toiminnan arvioinnin osuuksiin. Jokaisella peruskoululla on järjestyssäännöt, joiden tehtävänä on edistää koulun turvallisuutta. Koulutuksen nivelvaiheiden yhteistyöllä edistetään oppilaiden psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Aamu – ja iltapäivätoiminnan ja kouluruokailun toteuttamisessa sekä koulumatkoihin liittyvissä asioissa otetaan huomioon terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestä. 10.1.7 Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisensuhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasaarvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä • käyttämään teknologiaa vastuullisesti • käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin • ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT • teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä • teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina • teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari • tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö • teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset • tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. Ihminen ja teknologia – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy oppimisympäristö – ja toimintakulttuuri sekä työtavat osuuksiin. Fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään huolta oppilaan mahdollisuudesta kasvaa tietoyhteiskunnan jäseneksi ja edistetään tieto – ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. 10 Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutuu myös koulun tietostrategian kautta. 10.2 ÄIDINKIELEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi perusteiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä. Taulukko opetussuunnitelman liitteenä (Liite 4) 10.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 10.3.1. SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden 11 opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityyppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas • kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan • harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella • pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas • harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät • kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät • tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy 12 Oppilas • kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan • rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia • tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään • oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas • oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta • monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja • saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista • saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja • saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee • kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot • perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen • tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä • puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen • viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua • omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia Tekstinymmärtäminen • ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua • silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta, lukuprosessien hallinnan varmentamista • siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, lukukokemusten jakamista • kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä • selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä 13 • kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina • tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina • tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista • puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen • omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista • tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista • tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja tilanteisiin • omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista • yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua • kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista • erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen • ilmaisukeinojen monipuolistamista Tiedonhallintataidot • tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia • muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin • perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä • suomen kielen vaiheita ja vaihtelua • suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin • suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa • kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista • yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä • kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin • tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä • fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen • teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista 14 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän • haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään • osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa • osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja • edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä • tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi • pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän • osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa • tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä • lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen • erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista • tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja • osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut • pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä • osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia • tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun • pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista • pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn • pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän • osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne 15 • tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan • kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata • pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä • pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä • osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään • soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän • on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen • löytää itseään kiinnostavaa tieto ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan • on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän • tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia • pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa • osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä • tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan • tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 6. LUOKAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon ne oppilaat, jotka opiskelevat äidinkieli ja kirjallisuus- oppiainetta suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä opetuksessa noudatetaan Helsingin kuntakohtaista opetussuunnitelmaa 6. luokan keskeiset tavoitteet 16 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas - kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan - pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä - ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalta löytyy erilaisia arvoja - uskaltaa tuoda esille mielipiteitään perustellusti ja muut huomioon ottaen Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas - harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi, kuulijaksi ja viestinten käyttäjäksi - kehittyy tiedonhankintataidoissa - osaa käyttää tiedonhankintaan monenlaisia lähteitä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puheja kirjoitustehtävissään - oppii tuottamaan erilaisia tekstejä erilaisiin tarkoituksiin - osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan - säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemiseen Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas - oppii perustietoa omasta äidinkielestään ja ymmärtää kielentuntemuksen merkityksen kielen kannalta - monipuolistaa lukuharrastustaan - saa kulttuurikokemuksia - saa aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen - ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron sekä kielen vaihtelua erilaisilla kielenpuhujilla - ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen erilaisten asioiden ilmaisemisessa - hallitsee vuosiluokan kielentuntemuksen perusasiat 6. luokan keskeisiä sisältöjä Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat 17 Vuorovaikutustaidot - perusasioita vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta - vuorovaikutustaidot ristiriitatilanteissa - palautteen antaminen ja vastaanottaminen - omien ja myös toisten viestintätaitojen arvioiminen - omien näkemysten esittäminen, oman näkökannan puolustaminen sekä ilmaisutapojen kehittäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Tekstinymmärtäminen - ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua - erilaisten lukutapojen harjoittelua - erilaisten tekstien lukemista - lukukokemuksen jakamista - tekstien erittelyä, vertailua, arviointia ja tiivistämistä Tiedonhallintataidot - tietojen hankintaa eri lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia - muistiinpanojen tekemistä eri tavoin - aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi - yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - tekstintekoprosessin harjoittelemista: tekstin suunnittelu, parantelu, muuttaminen ja arviointi - tekstin jaksottamista - erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista - puhe-esityksiä ja ilmaisuharjoituksia Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Kielen tehtävät ja rakenne - kielentuntemuksen perusasiat - sanaluokat - sijamuodot (paitsi akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi) - persoonamuodot ja aikamuodot - subjektin, predikaatin ja objektin tunnistaminen yksinkertaisista lauseista - lauseen ja virkkeen ero sekä sivulauseen tunnistaminen - pilkun käyttö päälauseen ja sivulauseen välissä 18 Kirjallisuus ja muu kulttuuri -yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä - kaunokirjallisuuden päälajien käsittelyä - erilaisia kulttuurikokemuksia, ennaltatyöskentelyä, kokemusten erittelyä ja jakamista - tv- ja radio-ohjelmien tarkastelua ja analysointia -OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Tavoitteet Oppilas oppii •tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria. •ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä Keskeiset sisällöt oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus. Erityisesti yhdeksännellä luokalla vertaillaan suomen kieltä ja kulttuuria sukukieliin sekä muihin maailman kieliin ja kulttuureihin. Kulttuuri-identiteetin muodostumiseen liittyvät myös suomen kielen alueelliset puhekielen erot. Viestintä ja mediataito Tavoitteet Oppilas oppii •ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää •kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa •suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä •tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti •käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Keskeiset sisällöt •omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa •viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus •median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen •yhteistyö median kanssa 19 •lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus •viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. Tämä aihekokonaisuus kuuluu kokonaisuudessaan äidinkielen opetukseen seitsemännestä yhdeksänteen luokkaan asti. Median kanssa on mahdollisuus tehdä yhteistyötä esimerkiksi aikakauslehtipäivinä, jolloin kouluun voidaan tilata ilmaista opetusmateriaalia. Sanomatalon toimitussimulaattoriin on myös tehty vierailuja yhdeksäsluokkalaisten kanssa joka vuosi ja tehdään edelleen mahdollisuuksien mukaan. Yksi 7. luokan keskeisiä tavoitteita on, että oppilas kehittää kriittistä lukutaitoaan. Keskeisiä sisältöjä ovat lähdeviitteet, muistiinpanotekniikka, medialukutaidon kehittäminen ja lähdekritiikin harjoittelu. 8. luokan tavoitteita ovat oppilaan harjaantuminen valitsemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan eri medioiden välittämää tietoa. Myös erilaisten vaikuttamiskeinojen tunnistamista ja niiden käyttämistä omissa teksteissä harjoitellaan. Keskeisiä sisältöjä ovat vaikuttavan kielen kritiikki, mainos ja mainoskeinot sekä mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen. 9. luokan tavoitteena on, että oppilas saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja. Sisältöinä ovat aineistosta kirjoittaminen erilaisten lähdeteosten pohjalta ja lähdemerkinnät. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Tavoitteet Oppilas oppii muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen. Keskeiset sisällöt erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa. Yhdeksännen luokan sisällöissä mainitaan asioimiskirjoitus. Mielipidekirjoitusten ja vastineiden kirjoittamista harjoitellaan äidinkielen tunneilla seitsemännestä yhdeksänteen luokkaan. Ihminen ja teknologia Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin. Keskeiset sisällöt tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö. Äidinkielen tunneilla käytetään tietotekniikkaa mahdollisuuksien mukaan tekstinkäsittely- ja tiedonhankintataitojen kehittämiseen. 20 KESKEISET TAVOITTEET 7. luokan keskeiset tavoitteet Oppilas • ymmärtää, että viestinnällä on tavoite ja toimii sen mukaan • osaa tarkoituksenmukaisesti havainnollistaa esitystään • kehittää kriittistä lukutaitoa ja ymmärtää tiedonhankintaan kuuluvat vaiheet • kehittyy tekstien jäsentelijänä, osaa käyttää aiemmin oppimiaan muotoseikkoja hyväkseen • harjaantuu erilaisten tekstien tunnistamisessa ja kirjoittamisessa • tietää ja tunnistaa hyvän tekstin kriteerejä erityyppisistä teksteistä • lukee erityyppisiä tekstejä ja oppii havaitsemaan niiden erityyppisiä tehtäviä • rohkaistuu tuomaan esille mielipiteitään perustellusti ja muut huomioon ottaen • rohkaistuu ilmaisemaan itseään suullisesti • hallitsee kielenhuollon perusasiat • oivaltaa, että kielentuntemus on työskentelyväline. 8. luokan keskeiset tavoitteet Oppilas • harjaantuu valitsemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan eri medioiden välittämää tietoa • tunnistaa erilaisia vaikuttamisen keinoja ja osaa käyttää niitä omissa teksteissään • harjaantuu tunnistamaan elokuvan ilmaisukeinoja • monipuolistaa lukuharrastustaan tutustumalla kirjallisuuden eri lajeihin • syventää kielentuntemustaan lause- ja sanatasolla • varmentaa kielenhuollon normien tuntemustaan. 9. luokan keskeiset tavoitteet Oppilas • oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen historiasta, kielisukulaisista, rakenteesta, sosiaalisesta ja alueellisesta vaihtelusta sekä muuttumisesta • oppii perustietoja kansanperinteestä ja ymmärtää kansanperinteen ja kansallisen kulttuurin merkityksen suomalaisen identiteetin rakentajana • monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvene, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita KESKEISET SISÄLLÖT 7. luokan keskeisiä sisältöjä 21 • tekstin sisällön, rakenteen ja ilmaisutavan yhteys viestinnän tavoitteisiin ja tilanteisiin • puhe- ja kirjakielen erot • kuvailevat tekstit, asiatekstit, fiktiiviset tekstit (laadinta ja analysointi) • tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen • jäsentelytapojen kertaus ja harjoittelu • erilaisten tekstien analysointi, kaunokirjallisuuden analysoinnin peruskäsitteet • peruskieliopin kertaus • lähdeviitteet, muistiinpanotekniikka • medialukutaidon kehittäminen, lähdekritiikin harjoittelu • syventää kirjakielen normien hallintaa • tutustuu elokuvan ilmaisukeinoihin • oppii käyttämään ja arvioimaan erilaisia tietolähteitä. 8. luokan keskeisiä sisältöjä • vaikuttavan kielen kritiikki • mainos ja mainonnan keinot • mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen • kaunokirjallisuuden päälajit ja proosan lajityyppejä • kaunokirjallisuuden analysoinnin peruskäsitteet • kielenhuoltoasioiden kertaus • tekstilajit ja tekstityypit • lauseenjäsennys ja verbien taipuminen 9. luokan keskeisiä sisältöjä • suomenkielisen kirjallisuuden historiaa • aineistosta kirjoittaminen erilaisten lähdeteosten pohjalta • lähdemerkinnät • asioimiskirjoitusta • suomen kielen erityispiirteet • kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu • suomen kielen sanaston ja nimistön tarkastelua • kielenhuollon kertaus • kirjallisuuden tarkastelua yhteydessä muihin taiteisiin KESKEISIÄ TYÖTAPOJA • omien ja toisten tekstien lukeminen ja analysointi • keskustelu • ilmaisuharjoitukset • erilaisten tekstien tuottaminen • erityyppiset ryhmätyöt • työkirjatehtävät • esitelmät • opintokäynnit 22 ARVIOINTI Arvosana 5 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän •kykenee ilmaisemaan itseään kirjallisesti ja suullisesti •osoittaa kuuntelemisen taitoa •työskentelee sekä yksin että ryhmässä Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän •tunnistaa tavallisimpia tekstilajeja •löytää helpohkosta tekstistä ydinasiat •pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että •osaa käyttää kirjastoa ja tietoverkkoja tiedonhankinnassaan •pystyy laatimaan kirjoitettuja tekstejä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän •on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös helpohkojen kokonaisteoksien lukemiseen •tunnistaa keskeisiä kielen käsitteitä 10.3.2. S2: SUOMI TOISENA KIELENÄ Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä-oppimäärän sijaan. Opetus vastaa vuosiviikkotunneiltaan äidinkielen opetusta. Vaikka tavoitteet ja sisällöt on laadittu vuosiluokittain, opetuksen ja arvioinnin lähtökohtana on kuitenkin oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Kun oppilaan kielitaito on kaikilla kielitaidon osa-alueilla äidinkielisen oppijan tasolla, hänet voidaan siirtää opiskelemaan suomi äidinkielenä -ryhmään. Tällöin myös oppilaan oppimäärä voidaan muuttaa suomi äidinkielenä oppimääräksi. 7.LUOKKA TAVOITTEET: 23 Oppilas - selviää käytännön puhetilanteista koulussa ja sen ulkopuolella - saa hyvin selvää opetuskeskustelusta ja opettajan puheesta eri oppitunneilla - tunnistaa ja tekee puheessaan eron puheen keskeisten rekisterien välillä - käyttää erilaisia kielen opiskelulle ominaisia työtapoja - kehittää taitoaan ilmaista itseään ja tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan - laajentaa ja syventää aktiivista ja passiivista sanavarastoaan - pystyy ryhmittelemään sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella - tuntee sanojen muodostamisperiaatteita - oppii tekemään eron puhutun ja kirjoitetun kielen välille SISÄLLÖT: • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • kysyminen omien tunteiden ja tarpeiden ilmaiseminen kielellisesti nonverbaalinen viestintä puhutun kielen vaihtelu puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi käyttämällä lähikäsitteitä ja selittämällä aktiivinen kuunteleminen kirjaston käyttö pari- ja pienryhmätyöskentely tekstilajeista muistilappu, kirje, tekstiviesti, sähköpostiviesti, määritelmä, ohje ja koevastaus otsikoinnin ja kappalejaon harjoitteleminen ajatuskartan laatimisen ja käytön harjoitteleminen aihepiirit ja sanasto: henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät, aika, sää, lähiympäristö, koti ja asuminen, ruokailu, puhtaus, ihmisen keho ja vaatetus, koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat, ja muu henkilökunta sanaluokat ja tärkeimmät nominityypit yhdyssanat ja johdokset päälauseet ja yhdyslauseet tärkeimpien lauseenjäsenten tunnistaminen verbien persoonataivutus astevaihtelu tapaluokista käskymuoto puhutun ja kirjoitetun kielen erot 8. LUOKKA TAVOITTEET: Oppilas - osaa tuoda esiin omia mielipiteitään ja kokemuksiaan - tunnistaa omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttaa niitä - tottuu hankkimaan itsenäisesti tarkoituksenmukaista tietoa - esittää ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina - tutustuu median tekstilajeihin 24 - kehittää kielitaitoaan eri oppiaineiden oppitunneilla sekä luokkahuoneen ulkopuolella - laajentaa ja syventää aktiivista ja passiivista sanavarastoaan myös abstrakteihin käsitteisiin - syventää tietojaan suomen kielen rakenteesta - pystyy tarkastelemaan sanoja ja lauseita toisiinsa liittyvinä rakenteellisina yksikköinä SISÄLLÖT: • oman mielipiteen esittäminen ja perusteleminen suullisesti • puheviestinnän strategiat kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen • tiedonhaku Internetistä ja nettietiketti • sanakirjan käyttö • arvostelu ja mielipidekirjoitus • aineistopohjainen kirjoittaminen • median tekstilajeja: tv, lehdet ja radio; uutinen, mainokset ja elokuva • keskeisen sisällön ymmärtäminen kuullusta radio- ja tv-ohjelmasta • aihepiirit ja sanasto: minäkuva, nuoruus, media, ympäristö, luonto, kuluttaminen ja ekologisuus • tapaluokista konditionaali • verbin passiivi ja aikamuodot • osoittavat pronominit • rektioita • nominaalimuotoja ja partisiippeja • sijamuotojen monikoita 9. LUOKKA TAVOITTEET: Oppilas - rohkaistuu käyttämään kieltä eri viestintätilanteissa ja pystyy keskustelemaan rakentavasti - osaa lukea itsenäisesti ja valita tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta ja lähdemateriaalia - osaa arvioida kielitasonsa kehittymistä - käyttää kirjoittaessaan kirjoitetun kielen rekisteriä - kehittää kriittistä lukutaitoaan - rohkaistuu osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun - laajentaa ja syventää aktiivista ja passiivista sanavarastoaan abstrakteista käsitteistä - tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen - syventää tietojaan suomen kirjakielen rakenteista SISÄLLÖT: • suulliset esitykset • kuulijan huomioonottaminen ja palautteen antaminen • neuvottelutaitojen kehittäminen 25 • • • • • • • • • • • • oman kielitaidon arvioiminen tietojen hankkiminen, arvioiminen ja soveltaminen lähdemerkinnät sujuva, erittelevä ja ymmärtävä lukutaito selostus, raportti, hakemus, tutkielma oman tekstin suunnittelu, muokkaus ja viimeistely palautteen pohjalta oikeinkirjoitus ja kielenhuolto aihepiirit ja sanasto: ihmiskuva ja arvot, suvaitsevaisuus, julkiset tilat ja palvelut kuten koulutus, työelämä, tapakulttuuri, suomalainen kulttuuri, suomalainen kirjallisuus ja kirjallisuuden käsitteitä uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa tapaluokista potentiaali sivulauseet ja lauseenvastikkeet tekstinhuoltoa ARVIOINTI Oppilaan edistymistä ja työntekoa arvioidaan jatkuvasti kurssin aikana ja jokaisen kurssin päätteeksi. Seitsemännellä vuosiluokalla oppilaan arviointi voi olla pelkästään sanallista ja numeroarvosanan sijaan voidaan kursseista antaa suoritusmerkintä (S). Viimeistään kahdeksannesta luokasta alkaen oppilas saa kursseista suullisen palautteen lisäksi numeroarvosanan. Päättöarvioinnissa oppilaalle annetaan numeroarvosana, ja oppilaan kielitaitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan. Arvosanan 8 kriteerinä peruskoulun 9. luokan päättötodistuksessa on kielitaidon taso B1. TAITOTASO ARVOSANA B2.1 - C2 9 - 10 B1.1 – B1.2 8 A2.2 – B1.1 7 A2.1 6 A1.3 5 A1.1 – A1.2 4 LIITE: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko (Liite 5, eurooppalainen viitekehys). 10.4 TOINEN KOTIMAINEN Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska). 26 Ruotsin kieli Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. 10.4.1 RUOTSI A-KIELENÄ Ruotsin A-oppimäärää voidaan opiskella kaikille yhteisenä tai vapaaehtoisena kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilaalla alkaa kehittyä myös kulttuurien välinen toimintakyky. VUOSILUOKAT 7-9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii • ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä • selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään • kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista • tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia. Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä • viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa • tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii • käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa • hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä • tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä • arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja 27 tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3-6 esiin tulleen lisäksi • vapaa-ajan vietto ja harrastukset • matkustaminen • julkiset palvelut • opiskelu, työ ja elinkeinoelämä • kestävä kehitys • terveys ja hyvinvointi • tiedotusvälineet Rakenteet • keskeinen verbioppi • substantiivien, adjektiivien sekä tavallisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö • keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet Viestintästrategiat • kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi • vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen • puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla • oman kielenkäytön tarkkailu • joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 5) mukaan: Kuullun Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä A2.1 A2.2 Kehittyvä A2.1 Peruskielitaidon peruskielitaito Peruskielitaiton peruskielitaito alkuvaihe alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET 7. luokalla Aihekokonaisuuksista tärkeimmät ovat kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito sekä ihmisenä kasvaminen. Oppitunneilla tutustutaan 28 Pohjoismaihin, opetellaan viestimään hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa ja tutustutaan pohjoismaiseen kulttuuriin. Kirjallista ja suullista viestintää harjoitellaan opettajan johdolla, ryhmissä, oppikirjan avulla ja tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Ihmisenä kasvaminen tarkoittaa 7. luokan ruotsin opetuksessa tekemällä oppimista, vuorovaikutustaitoja, vastuunottoa omasta opiskelusta ja oman oppimistyylin kehittämistä. 8. luokalla Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataidot ovat edelleen keskeisesti mukana opetuksessa. Näiden ohella osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys nousevat esiin esimerkiksi pitkäkestoisemmissa ryhmätöissä, joissa harjoitellaan yhteistoimintaa, vastuunottoa ja innovatiivista toimintaa. 8.luokalla aihepiireinä ovat mm. matkustaminen, asuminen, terveys ja hyvinvointi sekä tiedotusvälineet, joten jonkin verran käsitellään myös aihekokonaisuuksia vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. 9. luokalla 9. luokalla aihepiirit käsittelevät nuorten arvoja, ongelmia, esikuvia, perhettä, opiskelua ja työelämää sekä kestävää kehitystä ja luontoa, joten aihekokonaisuuksista painottuvat vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Myös kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataidot ovat edelleenkin keskeisesti mukana, koska on kyse kielenopiskelusta. 7. LUOKKA TAVOITTEET Kuullun ymmärtäminen Oppilas •ymmärtää selkeää ja yksinkertaista, yleiskielistä puhetta esim. matkustamiseen ja ostoksiin liittyvissä tilanteissa •oppii ymmärtämään suomen- ja riikinruotsiksi puhuttua yksinkertaista, hidastempoista kieltä Puhuminen Oppilas •osaa kertoa lyhyesti itsestään ja selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista, joissa on keskeistä sanastoa •oppii tuottamaan suomen- tai riikinruotsille tyypillisiä äänteitä •hallitsee perustason lauserakenteita Luetun ymmärtäminen Oppilas •ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä •ymmärtää tekstin pääajatuksen Kirjoittaminen Oppilas osaa •kirjoittaa yksinkertaisia, arkielämän tilanteisiin ja omaan elämäänsä liittyviä 29 viestejä •kirjoittaa yksinkertaisia virkkeitä Kulttuuritaidot Oppilas oppii •perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja muista pohjoismaista •vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa •arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden pohjoismaiden kulttuuria ja tuntemaan kielialueen yhteistä historiaa Oppimaan oppiminen Oppilas •oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan •oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjaa ja etsimään niistä tietoa •tutustuu tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksiin •oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan •oppii tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan oman oppimistyylinsä •oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita •oppii käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa •oppii arvioimaan ja soveltamaan oppimaansa tietoa Työtavat •opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista •oppilaat työskentelevät esim. pareittain tai ryhmissä •oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä niitä omissa tuotoksissaan •oppilas harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä SISÄLLÖT Rakenteet Kerrataan ja syvennetään osaamista •substantiivien taivutus ja käyttö •adjektiivien taivutus, käyttö ja vertailumuodot •persoonapronominien subjekti- ja objektimuodot sekä omistusmuotoja •kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen •tavallisimpia demonstratiivi- ja indefiniittipronomineja •perus- ja järjestysluvut; päiväys •verbien taivutus: infinitiivi, preesens ja imperfekti •imperatiivi •apuverbit ja niiden käyttö •tavallisimmat adverbit •tavallisimmat prepositiot ja konjunktiot •päälauseen sanajärjestys •s-genetiivi Opetellaan uutena 30 •perfekti ja pluskvamperfekti •vahvojen ja epäsäännöllisten verbien taivutus •adjektiivin ja pronominin käyttö substantiivin kanssa •lyhyet vastaukset Viestintätilanteet •tutustuminen ja tervehtiminen •ostostilanteita •omasta itsestä, kaverista ja perheestä kertominen •voinnin tiedustelu •tien kysyminen ja neuvominen •puhelinkeskustelut •ravintolassa •tapaamisesta sopiminen Aihepiirit •lemmikkieläimet •harrastukset •urheilu •koulu •koti ja asuminen •ruoka •perustietoja Ruotsi •juhlapäivät: Lucian päivä, joulu, ystävänpäivä, pääsiäinen, juhannus Viestintästrategiat Oppilas oppii •kuuntelemaan ja reagoimaan kuulemaansa käyttäen ruotsin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja •tekemään lisäkysymyksiä •elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa •käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän jatkuvan viestinnällisen harjoittelun merkityksen. •oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan •oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjaa sekä etsimään niistä tietoa •tutustuu tieto- ja viestintätekniikan harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksiin •oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan •oppii tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan oman oppimistyylinsä •oppii käyttämään erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteyksistä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa 31 •oppii arvioimaan ja soveltamaan arvioimaansa tietoa TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista. ARVIOINTI Opettaja antaa oppilaalle arvosanan 7. luokan tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hänen opiskelunsa täyttää asetetut tavoitteet. Lisäksi oppilaat saavat tunneilla palautetta opiskelun sujumisesta. Oppilaat arvioivat ajoittain myös itse omaa oppimistaan. Välttävä 5 Oppilas hallitsee 7. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, perusrakenteet suurelta osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen. Oppilas työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 8. LUOKKA TAVOITTEET Kuullun ymmärtäminen Oppilas pystyy •ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua hänelle tärkeistä aiheista. •ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien ydinsisällöt sekä havaitsemaan aihepiirien vaihdokset tv-uutisissa. •ymmärtämään yksinkertaisia viestejä kuultuna normaalilla nopeudella ja puhuttuna selkeästi yleiskielellä, joskus toistettuna. Puhuminen •Oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. •Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. •Ääntäminen ymmärrettävää tutuissa viestintätilanteissa. •Yksinkertainen puhe onnistuu, vaikka siinä esiintyisikin paljon peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen •Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisimpia sanastoja sisältäviä tekstejä. •Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. •Pystyy ymmärtämään ja lukemaan lyhyen tekstipätkän, vaikka se olisikin 32 hidasta. Kirjoittaminen •Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. •Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä. •Osaa kaikkein tavallisimpia sanontoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. •Yksinkertainen vapaa tuotos onnistuu, mutta siinä voi esiintyä monenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot Oppilas oppii •tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten •viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa •tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii •käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa •hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä •tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä •arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. •käyttämään säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja •oivaltamaan kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. SISÄLLÖT Rakenteet •Sanajärjestys •Adjektiivin ja substantiivin taivutus •Refleksiiviverbit •S-passiivi •Apuverbit •Imperatiivi Tilanteet ja aihepiirit •Matkustaminen •Harrastukset Viestintästrategiat 33 •osaa päätellä viestin sisällön kielellisistä tai tilannevihjeistä •osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta •kompensoi puuttuvan kielitaidon likimääräisellä ilmaisulla TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista. ARVIOINTI Opettaja antaa oppilaalle arvosanan 8. luokan tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän on omaksunut asetetut tavoitteet ja sisällöt. Lisäksi oppilaat saavat tunneilla palautetta opiskelun sujumisesta. Myös oppilaat arvioivat ajoittain omaa oppimistaan. Välttävä 5 Oppilas hallitsee 8. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, perusrakenteet suurelta osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen. Oppilas työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 9. LUOKKA TAVOITTEET Kuullun ymmärtäminen •Ymmärtää tarpeeksi selviytyäkseen arkipäivän tilanteista. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. •Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. •Ymmärtää yksinkertaisen yleiskielisen viestin, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Puhuminen •Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisesta sosiaalisesta kohtaamisesta ja tavallisimmista palvelutilanteista. Lyhyet keskustelut onnistuvat. •Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja puhejaksoja arkipäivän tilanteisiin. •Ääntäminen on ymmärrettävää tutuissa keskustelutilanteissa. •Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita. •Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa. 34 Tekstin ymmärtäminen •Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä sekä faktatekstejä. •Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. •Ymmärtää vaativamman tekstikappaleen uudelleen lukemisen ja apuvälineiden avulla. Kirjoittaminen •Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. •Osaa kirjoittaa lyhyitä yksinkertaisia viestejä, jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. •Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettista sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin liitettyjä rinnasteisia lauseita. •Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein. Pystyy käyttämään vapaassa tuotoksessa aikamuotoja ja taivuttamaan sanoja. Kulttuuritaidot Oppilas oppii •tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten •viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa •tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii •käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa •hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä •tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä •arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. •käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja •on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. SISÄLLÖT Rakenteet •Numeraalit •Att + infinitiivi •Partisiipin preesens ja perfekti 35 •1. ja 2. konditionaali Tilanteet ja aihepiirit •Rippikoulu •Ympäristöasiat •Ammatinvalinta •Nuorten elämä Viestintästrategiat •osaa päätellä viestin sisällön kielellisistä tai tilannevihjeistä •osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta •kompensoi puuttuvan kielitaidon likimääräisellä ilmaisulla •tarkkailee omaa kielenkäyttöään •osaa käyttää joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista. ARVIOINTI Oppilasta arvioidaan 9. luokan tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen perusteella. Arvosanaan vaikuttavat kaikki opiskelun osa-alueet: kirjallinen, suullinen ja kuullun ymmärtämisen taito sekä ahkeruus, aktiivisuus ja vastuunotto omasta ja ryhmän opiskelusta. Kuten aiemmilla luokilla, oppilas arvioi oppimistaan välillä myös itse. Jos oppilas täyttää luokka-asteen tavoitteet, hän saa arvosanan kahdeksan (8). Välttävä 5 Oppilas hallitsee 9. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, perusrakenteet suurelta osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen. Oppilas työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 10.4.2 RUOTSI B-KIELENÄ (B1) VUOSILUOKAT 7-9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii • kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen 36 • ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana • kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii • ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa • viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii • käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä • tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita • arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta • lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät • harrastukset ja vapaa-ajan vietto • matkustaminen • koulu ja oppilastoverit sekä opettajat • asuminen maalla ja kaupungissa • ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö • perustietoja suomenruotsalaista, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta Rakenteet • kaikkein keskeisin verbioppi • substantiivien ja adjektiivien taivutus • keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita Viestintästrategiat • kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi • vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen • oman kielenkäytön tarkkailu • puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla • joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämisen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 5) mukaan: 37 Kuullun Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen ymmärtäminen A2.1 A1.3 ToimivaA2.1 PeruskielitaidonA1.3 Toimiva Peruskielitaidonalkeiskielitaito alkuvaihe alkeiskielitaito alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET 7. luokalla Aihekokonaisuuksista tärkeimmät ovat kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito sekä ihmisenä kasvaminen. Oppitunneilla tutustutaan Pohjoismaihin, opetellaan viestimään hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa ja tutustutaan ruotsalaiseen kulttuuriin. Kirjallista ja suullista viestintää harjoitellaan opettajan johdolla, ryhmissä, oppikirjan avulla ja tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Ihmisenä kasvaminen tarkoittaa 7. luokan ruotsin opetuksessa tekemällä oppimista, vuorovaikutustaitoja, vastuunottoa omasta opiskelusta ja oman oppimistyylin kehittämistä. 8. luokalla Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataidot ovat edelleen keskeisesti mukana opetuksessa. Näiden ohella osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys nousevat esiin esimerkiksi pitkäkestoisemmissa ryhmätöissä, joissa harjoitellaan yhteistoimintaa, vastuunottoa ja innovatiivista toimintaa. 8.luokalla aihepiireinä ovat mm. matkustaminen, asuminen, terveys ja hyvinvointi sekä tiedotusvälineet, joten jonkin verran käsitellään myös aihekokonaisuuksia vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. 9. luokalla 9. luokalla aihepiirit käsittelevät nuorten arvoja, ongelmia, esikuvia, perhettä, opiskelua ja työelämää sekä kestävää kehitystä ja luontoa, joten aihekokonaisuuksista painottuvat vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Myös kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataidot ovat edelleenkin keskeisesti mukana, koska on kyse kielenopiskelusta. 7. LUOKKA TAVOITTEET Kieli 38 Kuullun ymmärtäminen Oppilas •ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät läheisesti henkilökohtaisiin asioihin ja välittömiin tilanteisiin •oppii ymmärtämään suomen- ja riikinruotsiksi puhuttua yksinkertaista, hidastempoista kieltä Puhuminen Oppilas •osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein •oppii tuottamaan suomen- tai riikinruotsille tyypillisiä äänteitä •tuottaa yksinkertaisia ilmaisuja melko virheettömästi Luetun ymmärtäminen Oppilas •ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä •pystyy päättelemään tuntemattoman sanan merkityksen lauseyhteydestä Kirjoittaminen Oppilas •osaa kirjoittaa lyhyitä ilmaisuja, kuten henkilötietonsa, numerot ja tutut fraasit •tuottaa jonkin verran omaa tekstiä Kulttuuritaidot Oppilas oppii •perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja pohjoismaista •vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa •arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden pohjoismaiden kulttuuria ja tuntemaan kielialueen yhteistä historiaa Oppimaan oppiminen Oppilas •oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan •oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjaa sekä etsimään niistä tietoa •tutustuu tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksiin •oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan •oppii tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan oman oppimistyylinsä •oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita •oppii käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa •oppii arvioimaan ja soveltamaan oppimaansa tietoa TYÖTAVAT •opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista •oppilaat työskentelevät esim. pareittain tai ryhmissä •oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. 39 käyttämällä niitä omissa tuotoksissaan •oppilas harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä SISÄLLÖT Rakenteet •substantiivien taivutus ja käyttö •adjektiivien taivutus ja käyttö •persoonapronominien subjekti- ja objektimuodot sekä omistusmuotoja •kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen •tavallisimpia indefiniittipronomineja •perusluvut •verbien taivutus: infinitiivi ja preesens •imperatiivi •apuverbit ja niiden käyttö •tavallisimmat adverbit •tavallisimmat prepositiot ja konjunktiot •päälauseen sanajärjestys Viestintätilanteet •tutustuminen ja tervehtiminen •omasta itsestä, kaverista ja perheestä kertominen •ostostilanteita •puhelinkeskustelut •aamiaisella •voinnin tiedustelu •tapaamisesta sopiminen •kellonajat •elokuvissa käynti Aihepiirit •minä ja perheeni •lemmikkieläimet •harrastukset •viikonpäivät, kuukaudet •oma huone •ruoka •perustietoja pohjoismaista •juhlapäivät: mm. Lucian päivä, joulu, ystävänpäivä, pääsiäinen Viestintästrategiat Oppilas oppii •kuuntelemaan ja reagoimaan kuulemaansa käyttäen ruotsin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja •tekemään lisäkysymyksiä •elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa •käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia 40 TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista. ARVIOINTI Opettaja antaa oppilaalle arvosanan 7. luokan tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hänen opiskelunsa täyttää asetetut tavoitteet. Lisäksi oppilaat saavat tunneilla palautetta opiskelun sujumisesta. Oppilaat arvioivat ajoittain myös itse omaa oppimistaan. Välttävä 5 Oppilas hallitsee 7. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, perusrakenteet suurelta osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen. Oppilas työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 8. LUOKKA TAVOITTEET Kuullun ymmärtäminen •Ymmärtää yksinkertaisia lausumia rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. •Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. •Ymmärtää yksinkertaisen hitaasti kerrotun viestin ja yleiskielistä puhetta. Puhuminen •Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa, usein puhekumppanin avustuksella. •Onnistuu puheen tuottamisessa, joskus käyttäen taukoja ja muita katkoksia apunaan. • Ääntää ymmärrettävästi tutuissa viestintätilanteissa. •Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. •Onnistuu tuottamaan yksinkertaista vapaata puhetta. Tekstin ymmärtäminen •Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. •Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä. 41 •Pystyy ymmärtämään lyhyitä tekstinpätkiä hitaasti luettuina. Kirjoittaminen •Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. •Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään. •Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. •Pystyy kirjoittamaan oikein opeteltuja fraaseja ja onnistuu kirjoittamaan yksinkertaisen vapaan tuotoksen. Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten •viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa •tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii •käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa •hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä •tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä •arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. •käyttämään säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja •oivaltamaan kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. SISÄLLÖT Rakenteet: •Verbit •Lukusanat •Pronominit ja niiden objektimuodot •Substantiivien taivutus •Adjektiivien taivutus •Imperatiivi •Prepositiot •Päälauseen sanajärjestys •Refleksiiviverbit Tilanteet ja aihepiirit: 42 •Matkustaminen laivalla •Laivalla •Tullissa •Tien kysyminen ja neuvominen •Luvan kysyminen ja suostuttelu •Retkeilymajassa •Ravintolassa •Junassa •Lääkärissä asiointi •Poliisiasemalla Viestintästrategiat Oppilas •osaa päätellä viestin sisällön kielellisistä tai tilannevihjeistä •osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta •kompensoi puuttuvan kielitaidon likimääräisellä ilmaisulla TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista. ARVIOINTI Opettaja antaa oppilaalle arvosanan 8. luokan tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän on omaksunut asetetut tavoitteet ja sisällöt. Lisäksi oppilaat saavat tunneilla palautetta opiskelun sujumisesta. Myös oppilaat arvioivat ajoittain omaa oppimistaan. Välttävä 5 Oppilas hallitsee 8. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, perusrakenteet suurelta osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen. Oppilas työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 9. LUOKKA TAVOITTEET Kuullun ymmärtäminen •Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. •Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. •Ymmärtää yksinkertaisen viestin puhuttuna normaalilla nopeudella ja selkeällä yleiskielellä, joskus toistettuna. Puhuminen 43 •Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. •Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. •Ääntäminen on ymmärrettävää tutuissa tilanteissa. •Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. •Onnistuu tuottamaan yksinkertaista puhetta . Tekstin ymmärtäminen •Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä. •Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. •Pystyy ymmärtämään lyhyitä tekstinpätkiä hitaasti luettuina. Kirjoittaminen •Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. •Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä. •Osaa kaikkein tavallisimpia sanontoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. •Onnistuu kirjoittamaan yksinkertaisen vapaan tuotoksen, jossa käytetty aikamuotoja ja taivutettuja sanoja. Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten •viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa •tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii •käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa •hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä •tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä •arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. •käyttämään säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja •oivaltamaan kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 44 SISÄLLÖT Rakenteet: •Pluskvamperfekti •Kertaus: verbien taivutus •Kertaus: substantiivien taivutus •Kertaus: adjektiivien vertailu •Kertaus: pää- ja sivulauseen sanajärjestys •Adjektiivi + substantiivi •Att + infinitiivi •Adverbien vertailu •Futuuri Tilanteet ja aihepiirit •Tietokone •Ulkonäkö, luonne •Ihastuminen •Koulu •Asuminen •Maalla asuminen ja kaupungissa asuminen •Bändin esittely •Mopo •Lumilautailu •Rahankäyttö •Työharjoittelu •Suomenruotsalaisen nuoren elämää Viestintästrategiat •osaa päätellä viestin sisällön kielellisistä tai tilannevihjeistä •osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta •kompensoi puuttuvan kielitaidon likimääräisellä ilmaisulla •tarkkailee omaa kielenkäyttöään •osaa käyttää joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista. ARVIOINTI 45 Oppilasta arvioidaan 9. luokan tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen perusteella. Arvosanaan vaikuttavat kaikki opiskelun osa-alueet: kirjallinen, suullinen ja kuullun ymmärtämisen taito sekä ahkeruus, aktiivisuus ja vastuunotto omasta ja ryhmän opiskelusta. Kuten aiemmilla luokilla, oppilas arvioi oppimistaan välillä myös itse. Jos oppilas täyttää luokka-asteen tavoitteet, hän saa arvosanan kahdeksan. Välttävä 5 Oppilas hallitsee 9. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, perusrakenteet suurelta osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen. Oppilas työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 10.5 VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. Kielten opetuksessa aihekokonaisuuksista tärkeimmät ovat kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, ihmisenä kasvaminen, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Oppiaineiden aihepiireissä ja sisällöissä tulevat esiin myös seuraavat aihekokonaisuudet: vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. Aihekokonaisuuksia käsitellään sanastollisesti ja sisällöllisesti ja työstetään harjoituksissa ja projekteissa. 10.5.1 A-KIELI A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen Akielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. VUOSILUOKAT 7 – 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. 46 10.5.1.1 ENGLANTI A-KIELENÄ TAVOITTEET Kielitaito, englanti Oppilas oppii • ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä • selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia • tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten • viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa • tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii • käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa • hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä • tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä • arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 - 6 esiin tulleen lisäksi • vapaa-ajan vietto ja harrastukset • matkustaminen • julkiset palvelut • opiskelu, työ ja elinkeinoelämä • kestävä kehitys • terveys ja hyvinvointi • tiedotusvälineet Rakenteet • verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot • substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö • keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet 47 Viestintästrategiat • kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi • vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen • puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla • oman kielenkäytön tarkkailu • joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 5) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito B1.1 A2.2 Toimiva peruskielitaito Kehittyvä peruskielitaito OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET EnEniten 7. luokalla esillä ovat Ihmisenä kasvaminen sekä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Molemmat aihekokonaisuudet ovat olennaisia osia oppikirjoissa ja ne sisältyvät käytännössä jokaiseen oppimistilanteeseen. 8. luokalla ihmisenä kasvaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ovat edelleen jatkuvasti keskeisesti läsnä. Näiden ohella Osallistuva kansallisuus ja yrittäjyys nousee esiin esimerkiksi pitkäkestoisemmissa ryhmätöissä. Myös Viestinnän ja mediataidon osuus saa enemmän tilaa kielitaidon kasvaessa. Oppilaat käyttävät internetiä tiedon hankintaan ja pystyvät työstämään uutisaineistoa. 9. luokalla uusina aihekokonaisuuksina näkyvät Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, sillä ympäristöaiheet ovat oppikirjojen keskeistä materiaalia. Ympäristöön liittyen Ihminen ja teknologia -kokonaisuus on esillä, koska teksteissä esitellään nykyajan saavutuksia, joiden käsittelyyn kielitaito ei ehkä riittäisi 7. ja 8. luokalla. 7. LUOKKA TAVOITTEET Kielelliset tavoitteet Oppilas •osaa kommunikoida ymmärrettävästi yksinkertaisissa käytännön tilanteissa ja ylläpitää helpohkoa dialogia •pyrkii ääntämään englannille ominaisella tavalla 48 •osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä käytännön tilanteista käyttäen melko oikein keskeisiä perusrakenteita •pystyy lukemaan ja työstämään helppoja tekstejä •ymmärtää selkeää englanninkielistä puhetta Kulttuuritaidot Oppilas •oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa •oppii arvostamaan ja tuntemaan englanninkielistä kulttuuria sekä hyväksymään ihmisten erilaisuuden •tutustuu alustavasti joidenkin englanninkielisten maiden historiaan, maantieteeseen ja puhetapaan Opiskelustrategiat Oppilas •oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa •oppii ylläpitämään työrauhaa •oppii käyttämään lähinnä pari- ja pienryhmätyöskentelyssä kielen opiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä omissa tuotoksissa sekä sanojen ja sanontojen merkitysten päättelyä asiayhteydestä •harjoittelee käyttämään oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä •harjoittelee arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit •tutustuminen, harrastukset, koti, vapaa-aika, asuminen, lemmikit Rakenteet •perusaikamuodot: preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti •kestopreesens, kestoimperfekti •pronominit: omistus- ja itsenäiset omistuspronominit, objektimuodot •there is/are, it is -rakenteet •prepositioita Tarpeen mukaan kerrataan •substantiivien monikot •genetiivit Viestintästrategiat Oppilas 49 •harjoittelee keskustelun ylläpitoa •opettelee käyttämään kohteliaita sanontoja •harjoittelee kirjoittamista laatimalla pieniä tilannekuvauksia ja kirjeitä TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka soveltuvat parhaiten tilanteeseen ja edistävät opittavan asiakokonaisuuden omaksumista. Opiskelu on puheharjoituksissa useimmiten parityöskentelyä; muuten opiskellaan ryhmissä tai opettajan johdolla. ARVIOINTI Opettaja antaa oppilaalle arvosanan suhteessa 7. luokan tavoitteisiin. Lisäksi oppilaat saavat tunneilla palautetta opiskelun sujumisesta. Oppilaat arvioivat myös itse omaa oppimistaan. Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hänen opiskelunsa täyttää asetetut tavoitteet. Välttävä 5 Oppilas hallitsee 7. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, perusrakenteet ovat suurelta osin omaksumatta ja perussanasto on puutteellinen. Oppilas työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 8. LUOKKA TAVOITTEET 7. luokan tavoitteiden lisäksi: Kielelliset tavoitteet Oppilas •pystyy puheessaan melko luontevaan vuoropuheluun tutuista aiheista ja ohjatusti myös keskustelemaan laajemmalla tasolla erilaisista aiheista •tiedostaa peruserot englannin eri ääntämisvariaatioissa •osaa opiskella uutta tekstiä itsenäisesti apuvälineiden avulla •pystyy kirjoittamaan pienen aineen jäsennetysti •osaa kuunnella ja eritellä kuulemaansa omin sanoin Kulttuuritaidot Oppilas •syventää tuntemustaan englanninkielisistä maista ja niiden tavoista •osaa vertailla kohdekulttuureita omaan kulttuuripohjaan •kiinnostuu tutustumaan lähemmin esimerkiksi englanninkieliseen kirjallisuuteen tai johonkin muuhun kohdekulttuurin alaan Opiskelustrategiat 50 Oppilas •vahvistaa 7. luokan taitojaan ja pyrkii tarvittaessa muuttamaan strategioitaan •pystyy arvioimaan käyttämiään strategioita ja keskustelemaan niistä •testaa opiskelutaitojaan laajemmissa ryhmätöissä KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit • koulumaailma, nuorten elämä ja matkailu Rakenteet • ehtovirke • futuuri • pronomineja: indefiniitti-, relatiivi- ja refleksiivipronominit • liitekysymys • sanajärjestys • adverbit ja niiden vertailu • perusaikamuodot kertauksena Viestintästrategiat Oppilas osaa 7. luokalla opitun pohjalta •paremmin tiedostaa oman kielenkäyttönsä mahdollisuuksia ja valita sopivia ilmauksia kommunikointitilanteissa •tulkita äänenpainoja, eleitä ja korostuksia sekä reagoida niihin TYÖTAVAT Kuten 7. luokalla. Lisäksi projektiluontoista ryhmätyöskentelyä oppilaita lähellä olevasta teemasta. ARVIOINTI Kuten 7. luokalla. Itsearvioinnin osuus kasvaa: oppilaat arvioivat ryhmätöitään ja yhteistyötaitojaan. Välttävä 5 Oppilas hallitsee 8. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, perusrakenteet ovat suurelta osin omaksumatta ja perussanasto on puutteellinen. Oppilas työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 9. LUOKKA TAVOITTEET 8. luokan tavoitteiden lisäksi: Kielelliset tavoitteet 51 Oppilas oppii •selviytymään myös vaativammissa kommunikointitilanteissa •työstämään tekstejä, jotka käsittelevät yhteiskunnan eri aloja •kirjoittamaan raportteja ja aineita eri aiheista •kuuntelemaan ja ymmärtämään erilaisia aksentteja Kulttuuritaidot Oppilas •tutustuu syvemmin englanninkielisten maiden tapoihin, historiaan, yhteiskuntajärjestelmiin ja kielen muotoihin •pystyy analysoimaan elokuvaa tai kirjallisuutta englanniksi •harjaantuu esiintymään englanniksi Opiskelustrategiat Oppilas •kasvaa ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan •pystyy itsenäiseen työskentelyyn oppimistilanteissa •tekee luotettavasti oman osuutensa ryhmätöissä ja projekteissa •osaa ottaa muut oppijat huomioon ja ylläpitää työrauhaa •omaksuu myönteisen opiskeluasenteen KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit •työelämä, ympäristökysymykset ja monikulttuurisuus Rakenteet •passiivi •epäsuora kysymyslause •2. konditionaali •infinitiivi Viestintästrategiat Oppilas •osaa käyttää suullisesti tai kirjallisesti tavallisia englannin kielelle ominaisia sanoja, sanontoja ja rakenteita •osaa pyytää luontevasti lisätietoa ylläpitääkseen keskustelua •pystyy hyödyntämään palautetta TYÖTAVAT Kuten 8. luokalla. Itsenäisen tekemisen ja valinnaisten toteutustapojen osuus kasvaa. ARVIOINTI Oppilasta arvioidaan suhteessa 9. luokan tavoitteisiin. Arvosanaan vaikuttavat kaikki opiskelun osa-alueet: kirjallinen, suullinen ja kuullun ymmärtämisen taito sekä ahkeruus, aktiivisuus ja vastuunotto omasta ja ryhmän opiskelusta. Kuten 52 aiemmilla luokilla, oppilas arvioi oppimistaan myös itse. Jos oppilas täyttää luokkaasteen tavoitteet, hän saa arvosanan kahdeksan. Välttävä 5 Oppilas hallitsee 9. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, perusrakenteet ovat suurelta osin omaksumatta ja perussanasto on puutteellinen. Oppilas työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 10.5.1.1.1. PAINOTETTU ENGLANTI YLEISET TAVOITTEET A-englannin tavoitteiden lisäksi oppilas suhtautuu määrätietoisesti kielitaidon kartuttamiseen. Päämääränä on peruskoulun päättyessä vankka B1.2 taitotaso, jonka avulla oppilas voi käyttää englannin kieltä oppimisvälineenä, esimerkiksi opiskellen englanninkielisessä oppilaitoksessa. 7. LUOKKA TAVOITTEET Kielelliset tavoitteet A-englannin tavoitteet ovat oletettu lähtötaso. Näiden lisäksi oppilas •osaa keskustella melko vaivattomasti oman elämänpiirin asioista •pystyy lukemaan ja työstämään erilaisia tekstejä •kirjoittaa helpohkoja kirjoitelmia •ymmärtää pääasiat tavallisesta arkikielestä Kulttuuritaidot •A-englannin tavoitteet syventäen •englanninkieliseen kohteeseen tehtävän opintomatkan suunnittelu Opiskelustrategiat •A-englannin tavoitteet syventäen •oppilas harjaantuu käyttämään englantia jokseenkin luontevasti ryhmän työ- ja kommunikointikielenä KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit •kuten A-englannissa Rakenteet •kuten A-englannissa, lisäksi •futuuri •ehtovirkkeitä Viestintästrategiat Kuten A-englannissa. 53 TYÖTAVAT Kuten A-englannissa. ARVIOINTI Periaate kuten A-englannissa. Arvosana suhteutuu Painotetun englannin tavoitteisiin. AIHEKOKONAISUUDET Samat kuin A-englannissa. 8. LUOKKA TAVOITTEET Kielelliset tavoitteet Oppilas •hallitsee kielen perusrakenteet •kommunikoi luontevasti englanniksi •ääntää hyvin •lukee melko sujuvasti •osaa kirjoittaa tilannekuvauksia, raportteja tai kertomuksia erilaisista aiheista Kulttuuritaidot Oppilas •tutustuu tarkemmin englanninkielisten maiden oloihin osallistumalla kulloinkin tarjolla oleviin kursseihin, esimerkiksi Social Studies, Environmental Studies tai Cooking in English •pystyy lukemaan jonkin verran kirjallisuutta englanniksi •tekee ryhmän kanssa matkan englanninkieliseen kohteeseen (ellei matka toteudu 7. tai 9. luokalla) Opiskelustrategiat A-englannin tavoitteiden lisäksi oppilas •hyväksyy englannin kielen osaksi omaa opiskelijaidentiteettiään KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit •A-englannin sisällöt laajennettuna valintojen mukaan Rakenteet A-englannin 9. luokan rakenteet pääosin •passiivi •epäsuora esitys Viestintästrategiat Vrt. A-englanti TYÖTAVAT Mahdolliset matkat, produktiot, yms. monipuolistavat työskentelytapoja. Muuten kuten A-englannissa. 54 ARVIOINTI Periaate kuten A-englannissa. Arvosana suhteutuu Painotetun englannin tavoitteisiin. OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Samat kuin A-englannin. 9.LUOKKA TAVOITTEET Kielelliset tavoitteet A-kielen tavoitteiden lisäksi oppilas •pystyy puhumaan ja keskustelemaan käyttäen englannille tyypillisiä rakenteita ja sanavalintoja •selviytyy haastavistakin teksteistä apuvälineitä käyttäen •osaa kirjoittaa hyvin jäsennettyjä ja melko idiomaattisia kirjoitelmia Kulttuuritaidot Oppilas •tutustuu tarkemmin englanninkielisten maiden oloihin osallistumalla kulloinkin tarjolla oleviin kursseihin, esimerkiksi Social Studies, Environmental Studies tai Cooking in English •pystyy lukemaan jonkin verran kirjallisuutta englanniksi •tekee ryhmän kanssa matkan englanninkieliseen kohteeseen (ellei matka toteutunut 7. tai 8. luokalla) Opiskelustrategiat A-englannin tavoitteiden lisäksi oppilas •hyväksyy englannin kielen osaksi omaa opiskelijaidentiteettiään •luottaa omaan kielitaitoonsa KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit •A-englannin sisällöt laajennettuna valintojen mukaan Rakenteet •A-englannin sisällöt laajennettuna valintojen mukaan Viestintästrategiat •syventäen A-englannin strategiat TYÖTAVAT Monipuoliset työtavat riippuen oppilaiden ja opettajan valinnoista. Oppilaat voivat mahdollisuuksien mukaan suorittaa lukion 1. kurssin 9. luokalla. ARVIOINTI Periaate kuten A-englannissa. Arvosana suhteutuu Painotetun englannin tavoitteisiin. 55 OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Samat kuin A-englannin. 10.5.1.2 SAKSA A1- JA A2-KIELENÄ YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 7 – 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita TAVOITTEET Kielitaito, muu kuin englanti Oppilas oppii • ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä • selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään • kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten • viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa • tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii • käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa • hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä • tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä • arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3-6 esiin tulleen lisäksi 56 • vapaa-ajan vietto ja harrastukset • matkustaminen • julkiset palvelut • opiskelu, työ ja elinkeinoelämä • kestävä kehitys • terveys ja hyvinvointi • tiedotusvälineet Rakenteet • verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot • substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö • keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet Viestintästrategiat • kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi • vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen • puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla • oman kielenkäytön tarkkailu • joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 5) mukaan: Kuullun ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kirjoittaminen A2.1. Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas • käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja • on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET 7. luokalla: Aihekokonaisuuksista tärkeimmät ovat kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito sekä ihmisenä kasvaminen. Oppitunneilla tutustutaan 57 Saksan alueisiin ja kaupunkeihin, opetellaan viestimään hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa ja tutustutaan saksankieliseen kulttuuriin. Kirjallista ja suullista viestintää harjoitellaan opettajan johdolla, ryhmissä, oppikirjan avulla ja tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Ihmisenä kasvaminen tarkoittaa 7.luokan saksan opetuksessa tekemällä oppimista, vuorovaikutustaitoja, vastuunottoa omasta opiskelusta ja oman oppimistyylin kehittämistä. 8. luokalla: Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataidot ovat edelleen keskeisesti mukana opetuksessa. Näiden ohella osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys nousevat esiin esimerkiksi pitkäkestoisemmissa ryhmätöissä, joissa harjoitellaan yhteistoimintaa, vastuunottoa ja innovatiivista toimintaa. 8. luokalla aihepiireinä ovat mm. matkustaminen, asuminen, terveys ja hyvinvointi sekä tiedotusvälineet, joten jonkin verran käsitellään myös aihekokonaisuuksia vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. 9.luokalla: 9. luokalla aihepiirit käsittelevät nuorten arvoja, ongelmia, esikuvia, perhettä, opiskelua ja työelämää sekä kestävää kehitystä ja luontoa, joten aihekokonaisuuksista painottuvat vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Myös kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataidot ovat edelleenkin keskeisesti mukana, koska on kyse kielenopiskelusta. 7. LUOKKA TAVOITTEET Kuullun ymmärtäminen: · ymmärtää pääkohdat selkeästä, yleiskielisestä puheesta, joka käsittelee tuttuja aiheita · pystyy tunnistamaan autenttisesta, hidastempoisesta keskustelusta aiheen sekä joitakin pääkohtia · ymmärtää viestin, kun se tarvittaessa toistetaan tai muotoillaan uudelleen Puhuminen: · pystyy kertomaan lyhyesti itsestään ja lähiympäristöstään · selviytyy tavallisissa arkielämän palvelutilanteissa, mutta ääntäminen voi aiheuttaa kuulijalle ymmärtämisongelmia ja puheessa voi esiintyä taukoja, peruskielioppivirheitä ja katkoksia · hallitsee keskeisintä sanastoa ja rakenteita Tekstin ymmärtäminen: 58 · ymmärtää yksinkertaista ja tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä · ymmärtää pääkohdat vaativammista teksteistä, joiden aihepiiri on läheinen, mutta tekstin ymmärtäminen voi olla hidasta Kirjoittaminen: · pystyy kirjoittamaan lyhyen, yhtenäisen tekstin tutusta aiheesta · pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia arkielämän viestejä tullen ymmärretyksi Kulttuuritaidot: · tutustuu joihinkin Saksan alueisiin ja kaupunkeihin · oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa kohdekulttuurissa · oppii arvostamaan ja tuntemaan saksankielistä kulttuuria ja hyväksymään ihmisten välisen erilaisuuden Opiskelustrategiat: Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja - oivaltaa kielen opiskelussa välttämättömän jatkuvan viestinnällisen harjoittelun merkityksen -oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan - oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjaa ja etsimään niistä tietoa - tutustuu tieto- ja viestintätekniikan harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksiin - oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan SISÄLLÖT Rakenteet: Kerrataan ja syvennetään ala-asteella opeteltua: · verbin perustaivutus, aikamuodoista preesens ja perfekti, modaaliapuverbit · sijamuodoista akkusatiivin ja datiivin syventäminen · yleisimmät prepositiot · pää- ja sivulauseiden sanajärjestyksien harjaannuttaminen · adjektiivien ja adverbien vertailu · persoonapronominien käyttö eri sijamuodoissa · man-rakenne Tilanteet ja aihepiirit: · omasta itsestä, perheestä ja asuinympäristöstä kertominen 59 · koulusta, harrastuksista ja ystävistä kertominen · asioiminen kaupassa, kahvilassa, puhelimessa Viestintästrategiat · osaa laatia lyhyen kirjeen · osaa ilmaista oman mielipiteensä · pystyy ottamaan osaa helpohkoon keskusteluun 7. luokalla käsiteltävissä aiheissa TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista. ARVIOINTI Opettaja antaa oppilaalle arvosanan 7. luokan tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hänen opiskelunsa täyttää asetetut tavoitteet. Lisäksi oppilaat saavat tunneilla palautetta opiskelun sujumisesta. Oppilaat arvioivat ajoittain myös itse omaa oppimistaan. Arvosanan viisi (5) kriteerit: Oppilas •hallitsee 7. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, esim. perusrakenteet suurelta osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen •työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 8. LUOKKA TAVOITTEET Kuullun ymmärtäminen: •Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua tutusta aiheesta. •Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen ja havaitsemaan aihepiirin muutoksen esim. tv-uutisissa. •Ymmärtää yksinkertaisen viestin yleispuhekielellä, jota äännetään hitaasti ja selvästi sekä toistetaan tarvittaessa. Puhuminen: •Pystyy kertomaan itsestään ja lähipiiristään. •Selviytyy yleensä sosiaalisista kohtaamisista ja palvelutilanteista, mutta tarvitsee joskus puhekumppanin apua ja puheessa esiintyy taukoja. Ääntäminen voi joskus aiheuttaa ymmärtämisongelmia. 60 •Osaa jonkin verran perussanastoa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon kielioppivirheitä, mutta yleensä viesti kuitenkin välittyy. Tekstin ymmärtäminen: •Ymmärtää pääasiat tavanomaista sanastoa sisältävistä arkisista viesteistä. •Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja tekstistä ja pystyy yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin perusteella. Tekstin ymmärtäminen on usein hidasta ja apuvälineitä tarvitaan usein. Kirjoittaminen: •Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä. •Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin, mutta alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot: •Tutustuu Itävaltaan ja Sveitsiin. •Oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa kohdekulttuurissa. •Oppii arvostamaan ja tuntemaan saksankielistä kulttuuria ja hyväksymään ihmisten välisen erilaisuuden. Opiskelustrategiat: •Oppii tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan oman oppimistyylinsä. •Oppii käyttämään erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteyksistä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa. • Oppii arvioimaan ja soveltamaan arvioimaansa tietoa. SISÄLLÖT Rakenteet: •kerrataan verbien aikamuodoista perfekti ja opetellaan imperfekti, pluskvamperfekti, imperatiivi, refleksiiviverbit, suomen konditionaalin vastineita ja zu-partikkelin käyttö infinitiivirakenteissa •kerrataan substantiivien ja persoonapronominien akkusatiivi ja datiivi sekä opetellaan artikkelittoman ammattinimikkeen käyttö •opetellaan adjektiivin taivutusta •kerrataan akkusatiivi-, datiivi- ja vaihtoprepositiot sekä järjestysluvut •lauseopista kerrataan pää- ja sivulause ja opetellaan uutena asiana als-sivulause ja epäsuorat kysymyslauseet Tilanteet ja aihepiirit: 61 • vapaa-ajan vietto ja harrastukset • matkustaminen, asuminen ja tutustuminen Sveitsiin ja Itävaltaan sekä tapoihin eri EU-maissa • terveys ja hyvinvointi • tiedotusvälineet Viestintästrategiat: • osaa päätellä viestin sisällön kielellisistä tai tilannevihjeistä • osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta • kompensoi puuttuvan kielitaidon likimääräisellä ilmaisulla TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista. ARVIOINTI Opettaja antaa oppilaalle arvosanan 8. luokan tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän on omaksunut asetetut tavoitteet ja sisällöt. Lisäksi oppilaat saavat tunneilla palautetta opiskelun sujumisesta. Myös oppilaat arvioivat ajoittain omaa oppimistaan. Arvosanan viisi (5) kriteerit: Oppilas •hallitsee 8. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, esim. perusrakenteet suurelta osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen •työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 9. LUOKKA TAVOITTEET Kuullun ymmärtäminen: • Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreettiset tarpeensa. Pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. • Pystyy tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja joitakin idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä puheessa. • Viestin ymmärtäminen edellyttää hitaasti ja selvästi äännettyä yleispuhekieltä. Toistoa tarvitaan usein. 62 Puhuminen: • Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. • Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja puhetilanteita, mutta puheessa on paljon taukoja ja vääriä aloituksia. • Ääntää ymmärrettävästi, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. • Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan aikamuotoja ja konjunktioita). • Hallitsee kaikkein yksinkertaisimmat kielioppirakenteet puhuessaan vapaasti, mutta virheitä esiintyy yhä perusrakenteissakin. Tekstin ymmärtäminen: • Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista arkisista viesteistä ja faktateksteistä. • Pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. • Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. Kirjoittaminen: • Pystyy kirjoittamaan kaikkien rutiininomaisimmista arkitilanteista. • Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä, jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. • Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin liitettyjä rinnasteisia lauseita. • Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. Kulttuuritaidot: Oppilas oppii • tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten • viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa • tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat: Oppilas oppii • käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa • hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä • tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä • arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa 63 tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. • käyttämään säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja • oivaltamaan kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen SISÄLLÖT Rakenteet: •kerrataan 7. ja 8. luokalla käsiteltyjä rakenneasioita •opetellaan substantiivien genetiivi ja heikot maskuliinit sekä maantieteellisiä nimiä •tutustutaan relatiivipronomineihin ja pronominaaliadverbeihin •verbiopista käsitellään futuuri, konditionaali, refleksiiviverbit, passiivi ja konjunktiivin pluskvamperfekti Tilanteet ja aihepiirit: • nuorten arvot, ongelmat ja esikuvat • perhe, opiskelu ja työelämä • kestävä kehitys ja luonto Viestintästrategiat: • osaa päätellä viestin sisällön kielellisistä tai tilannevihjeistä • osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta • kompensoi puuttuvan kielitaidon likimääräisellä ilmaisulla • tarkkailee omaa kielenkäyttöään • osaa käyttää joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja jäsentyneen tietorakenteen muodostumista. ARVIOINTI Oppilasta arvioidaan 9. luokan tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen perusteella. Arvosanaan vaikuttavat kaikki opiskelun osa-alueet: kirjallinen, suullinen ja kuullun ymmärtämisen taito sekä ahkeruus, aktiivisuus ja vastuunotto omasta ja ryhmän opiskelusta. Kuten aiemmilla luokilla, oppilas arvioi oppimistaan välillä myös itse. Jos oppilas täyttää luokka-asteen tavoitteet, hän saa arvosanan kahdeksan (8). Arvosanan viisi (5) kriteerit: Oppilas •hallitsee 9. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, esim. perusrakenteet suurelta osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen 64 •työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 10.5.2 VALINNAINEN KIELI (B2): SAKSA, RANSKA JA ESPANJA Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii • kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa • ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja • lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä • kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. 8. LUOKKA TAVOITTEET Kuullun ymmärtäminen •ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen •ymmärtää ponnistellen yksinkertaisia lausumia, mutta tarvitsee ajoittain tilannevihjeitä, puheen hidastamista, toistoa ja käännöstä ymmärtämisen avuksi Puhuminen •osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein, vuorovaikutus on kumppanin varassa ja puhuja turvautuu äidinkieleen tai eleisiin •harjoittelee oikeaa ääntämistapaa, mutta puheessa voi olla taukoja, toistoja ja ajoittaisia ymmärtämisongelmia •osaa suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja •hallitsee joitakin kaavamaisia ilmaisuja melko virheettömästi, mutta vapaa tuotos vaatii vielä harjoittelua Luetun ymmärtäminen •ymmärtää nimiä ja kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin •tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen •kykenee ajoittain ymmärtämään entuudestaan tuntemattoman sanan asiayhteyden perusteella Kirjoittaminen 65 •osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin ilmaisuin •osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja fraaseja •osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja •kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia, mutta vapaa tuotos vaatii vielä harjoittelua Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii • käyttämään rohkeasti kielitaitoaan • hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita • arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta • tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa • itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen • perhe ja vapaa-aika • selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta. Rakenteet • viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi: verbin preesenstaivutus, apuverbit, substantiivien suvut, monikot ja alustava tutustuminen substantiivien ja pronominien eri sijamuotoihin, päälause Viestintästrategiat • puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen • rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta • omien viestien suunnittelu ARVIOINTI Oppilasta arvioidaan edellä mainittujen tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen perusteella. Arvosanaan vaikuttavat kaikki opiskelun osa-alueet: kirjallinen, suullinen ja kuullun ja luetun ymmärtämisen taito sekä ahkeruus, aktiivisuus ja vastuunotto omasta ja ryhmän opiskelusta. Jos oppilas saavuttaa luokka-asteen tavoitteet, hän saa arvosanan kahdeksan (8). Arvosanan viisi (5) kriteerit: Oppilas •hallitsee 8. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, esim. perusrakenteet suurelta osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen •työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. 66 9. LUOKKA TAVOITTEET Kuullun ymmärtäminen •ymmärtää jonkin verran yksinkertaisia lausumia rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana •pystyy osittain seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja •ymmärtää yksinkertaisia viestejä , jos puhuja käyttää normaalia hitaampaa kuulijalle kohdennettua yleiskieltä Puhuminen •osaa viestiä joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa, mutta tarvitsee usein puhekumppanin apua •osaa suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia, mutta alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä •harjoittelee oikeaa ääntämistapaa, mutta puheessa voi olla taukoja, toistoja ja ajoittaisia ymmärtämisongelmia Tekstin ymmärtäminen •pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja •ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita •pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset) •lukee ja ymmärtää lyhyttäkin tekstipätkää hyvin hitaasti Kirjoittaminen •osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein •osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja) •osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita •ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy paljon kaikenlaisia virheitä Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin Opiskelustrategiat Oppilas oppii • käyttämään rohkeasti kielitaitoaan • hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita • arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa 67 tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta • tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa • itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen • perhe ja vapaa-aika • selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta. Rakenteet • viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi: 8. luokalla opiskeltujen rakenteiden kertaus, perfekti, substantiivien ja pronominien sijamuotojen syventäminen, imperatiivi, sanajärjestys Viestintästrategiat • puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen • rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta • omien viestien suunnittelu • oman kielenkäytön tarkkailu • puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa • kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa ARVIOINTI Oppilasta arvioidaan edellä mainittujen tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen perusteella. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1-A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2-A1.3. (Liite 5) Arvosanaan vaikuttavat kaikki opiskelun osa-alueet: kirjallinen, suullinen ja kuullun ja luetun ymmärtämisen taito sekä ahkeruus, aktiivisuus ja vastuunotto omasta ja ryhmän opiskelusta. Jos oppilas saavuttaa luokka-asteen tavoitteet, hän saa arvosanan kahdeksan (8). Arvosanan viisi (5) kriteerit: Oppilas •hallitsee 9. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, esim. perusrakenteet suurelta osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen •työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuuksista tärkeimmät ovat kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito sekä ihmisenä kasvaminen. Oppitunneilla tutustutaan opeteltavan kielialueen kaupunkeihin ja muihin kohteisiin, opetellaan viestimään hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa ja tutustutaan kielialueen kulttuuriin. Kirjallista ja suullista viestintää harjoitellaan opettajan johdolla, ryhmissä, oppikirjan avulla ja tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Ihmisenä kasvaminen tarkoittaa B2kielen opetuksessa tekemällä oppimista, vuorovaikutustaitoja, vastuunottoa omasta opiskelusta ja oman oppimistyylin kehittämistä. Oppikirjojen kappaleet sivuavat etenkin 9. luokalla myös jonkin verran 68 aihekokonaisuuksia osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. 10.6 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti - se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokkien 6-9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. TAVOITTEET Oppilas oppii • luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa • ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä • laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia • loogista ja luovaa ajattelua • soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn • ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella • näkemään säännönmukaisuuksia • työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät • loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä • vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö • matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen • todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen 69 yritys-erehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus • kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä • ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä • matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset • peruslaskutoimitusten varmentaminen • luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut • vastaluku, itseisarvo, käänteisluku • aikalaskut, aikaväli • alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä • murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna • kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla • lausekkeiden sieventäminen • suhde ja verrannollisuus • prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku • pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö • potenssi, eksponenttina kokonaisluku • juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella Algebra • lauseke ja sen sieventäminen • potenssilauseke ja sen sieventäminen • polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku • muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen • yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko • ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen • vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen • verranto • yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti • lukujonojen tutkimista ja muodostamista Funktiot • riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla • funktion käsite • lukuparin esittäminen koordinaatistossa • yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon • funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen • lineaarinen funktio • suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria • kulmien välisiä yhteyksiä • kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä • säännölliset monikulmiot • ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä • tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen • kappaleiden nimeäminen ja luokittelu • kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen • yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys 70 • geometrista konstruointia • yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa • Pythagoraan lause • kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä • trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Todennäköisyys ja tilastot • todennäköisyyden käsite • frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi • keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen • hajonnan käsite • diagrammien tulkinta • tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas • huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet • osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa • osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon • osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden • osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa • osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa • arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito • korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. • ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta • käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa • ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön • sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita • potenssien laskutoimitukset • muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä • käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen • arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas • osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta • osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan 71 • osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan • osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta • tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Oppilas osaa • tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet • soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja • käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen • löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa • soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa • käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen • suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa • määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa • lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 6. LUOKAN MATEMATIIKAN OPETUS (Nivel Helsingin kaupunki) 6. luokan keskeiset tavoitteet Oppilas oppii - näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä - muuttamaan sanallisen ongelman matematiikan kielelle ja selittämään omaa ajatteluprosessiaan - loogista ja luovaa ajattelua - käyttämään monipuolisia menetelmiä tehtävien ratkaisemisessa - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella Oppilas hallitsee - peruslaskutoimitukset ja niihin liittyvät matemaattiset käsitteet sekä niiden oikeat nimitykset - kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä myös desimaalilukujen osalta - murtoluvun käsitteen - pituuden, massan ja pinta-alan mittaamisen - tavanomaiset yksikkömuunnokset - geometrian peruskäsitteitä 6. luokan keskeisiä sisältöjä Ajattelun taidot ja menetelmät - luokittelun, vertailun, järjestämisen, mittaamisen ja rakentamisen käyttöä työkaluna - perustellut arvaukset ja kokeilut sekä niiden testaaminen, systemaattinen 72 yritys-erehdysmenetelmä - ajattelua tukevien välineiden ja piirrosten käyttöä Luvut ja laskutoimitukset - luonnolliset luvut, peruslaskutoimitusten taidon varmentaminen - kokonaisluvut, yhteenlaskua ja vähennyslaskua lukusuoralla - lukujen jaollisuussääntöjä, kahdella, viidellä ja kymmenellä jaollisuus - murtolukujen supistamista ja laventamista - desimaaliluvun ja murtoluvun välinen yhteys - desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla - prosentin käsite, yksinkertaisia prosenttilaskuja - tulosten arviointi ja pyöristäminen sekä laskimen käyttöä - aikalaskuja, aikavälin laskemista Algebra - lausekkeen muodostaminen ja lausekkeen arvon laskeminen - yhtäsuuruusmerkin oikea käyttö - lukujonojen tutkimista ja muodostamista Funktiot - riippuvuuden havaitseminen - lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria - kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä (kärkipiste, sivu, kanta, korkeus) - kulmien mittaaminen, piirtäminen ja luokittelu - ympyrä ja siihen liittyviä peruskäsitteitä (keskipiste, säde, halkaisija, kehä, sektori) - suureiden (massa, pituus, pinta-ala, tilavuus) mittaaminen - yksiköiden (kg-g, km-m-dm-cm-mm, l-dl) muunnokset - kolmion ja suunnikkaan (myös suorakulmio ja neliö) piirien ja pintaalojen laskeminen - kappaleiden nimeäminen ja luokittelu (lieriö, suorakulmainen särmiö, kuutio, kartio, pallo) - suorakulmaisen särmiön tilavuuden laskeminen - geometrista rakentelua ja pinnan tasoon levittämistä - symmetria suoran suhteen Todennäköisyys ja tilastot - keskiarvon laskeminen - tietojen kerääminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa (taulukko, pylväs- ja viivadiagrammi) - diagrammien tulkinta OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys – aihekokonaisuus toteutuu tieteen kansainvälisen luonteen kautta. Viestintä- ja mediataito – aihekokonaisuus näkyy mm. tilastotieteen opiskelussa, jossa oppilas saa kehittää medialukutaidon valmiuksiaan. Tutustutamme oppilaat myös tieto- ja viestintätekniikan käyttöön osana matematiikan opetusta. 73 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys – aihekokonaisuus toteutuu oppilaan oppiessa käsittelemään epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja innovatiivisesti. Ihminen ja teknologia – aihekokonaisuus liittyy siihen, että matematiikka on teknologian perusta. 7. LUOKAN MATEMATIIKAN OPETUS 7. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET Oppilas oppii • luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta työskentelystään matematiikassa • näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä • laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia • soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn • ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella • näkemään säännönmukaisuuksia • työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä KURSSI 1 Luvut ja laskutoimitukset • luonnolliset luvut, kokonaisluvut ja rationaaliluvut • vastaluku, itseisarvo • peruslaskutoimitusten varmentaminen • alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä • kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla • lausekkeiden sieventämistä • pyöristäminen ja arviointi • potenssi, eksponenttina positiivinen kokonaisluku KURSSI 2 Geometria • Kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä • Säännöllisiä monikulmioita • Ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä • Kolmion ja suunnikkaan pinta-alan laskeminen • Tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen • Harppikonstruktioita • Kulmien välisiä yhteyksiä • Lukuparin esittäminen koordinaatistossa KURSSI 3 Algebra • lauseke ja sen sieventäminen • muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen • lukujonojen tutkimista ja muodostamista • ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen 74 8. LUOKAN MATEMATIIKAN OPETUS 8. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET Oppilas oppii • luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta työskentelystään matematiikassa • näkemään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä • algebrallisia laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia • loogista ja luovaa ajattelua • ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella • näkemään säännönmukaisuuksia KURSSI 4 Luvut ja laskutoimitukset • käänteisluku • murtolukujen laskutoimitukset • desimaaliluvun esittäminen murtolukuna • prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku • laskimen käyttöä KURSSI 5 Algebra • potenssilauseke ja sen sieventäminen • kymmenen potenssit lukujen merkitsemisessä • polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku • ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen • suoran piirtäminen • verranto • suoraan ja kääntäen verrannollisuus KURSSI 6 • yhdenmuotoisuus • Yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa • kolmioiden yhtenevyys • kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä • juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella • reaaliluvut • Pythagoraan lause 9. LUOKAN MATEMATIIKAN OPETUS 9. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET Oppilas oppii • luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa 75 • ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä • syvällisemmin algebrallisia laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia • loogista ja luovaa ajattelua • ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella • näkemään säännönmukaisuuksia KURSSI 7 Funktiot • riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla • funktion käsite • yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon • funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen • lineaarinen funktio • suoran yhtälö • yhtälöpari ja sen ratkaiseminen KURSSI 8 • trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen • kappaleiden nimeäminen ja luokittelu • kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen KURSSI 9 Algebra • polynominlaskennan syventäminen • yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko • vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen KURSSI 10 • prosenttilaskennan syventämistä Todennäköisyys ja tilastot • todennäköisyyden käsite • diagrammien tulkinta • tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa • frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi • keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen • hajonnan käsite TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat. Vaihtelevasti voidaan käyttää oppilas- ja opettajakeskeisiä sekä yhteisöllisiä matematiikalle tyypillisiä työtapoja, joilla on tavoitteena ajattelun ja työskentelyn taitojen, itsearvioinnin sekä yhdessä 76 oppimisen kehittyminen. Perusvalmiuksien hankkiminen pitää sisällään arkipäivän matemaattisien ongelmien mallintamisen, matemaattisten ajattelutapojen oppimisen sekä muistin, keskittymisen ja tarkkuuden harjoittelua. ARVIOINTI välttävä (5) Suorittaakseen välttävästi matematiikan oppimäärän oppilaan tulee osallistua tuntityöskentelyyn, huolehtia työvälineistään sekä osoittaa kokeissa, että saavuttaa tavoitteet edes osittain. Tarvittaessa lisänäyttönä voidaan vaatia uusintakoe, ylimääräisiä tehtäviä tai projektityö. 10.7. BIOLOGIA JA MAANTIETO 10.7.1 BIOLOGIA Vuosiluokat 7-9 . lk. Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa TAVOITTEET Oppilas oppii • käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä • kuvaamaan elämän perusilmiöitä • tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen • hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa • tuntemaan ja kiinnostumaan kasvien kasvattamisesta • tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä 77 ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan • tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä • tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia • ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemit • kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen • ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsä- ja vesiekosysteemin ominaispiirteet sekä yhden ekosysteemin omakohtainen tutkiminen • metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen • luonnon monimuotoisuus Elämä ja evoluutio • solun rakenne ja toiminta • eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä • ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet • biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset Ihminen • ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot • ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen • perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä Yhteinen ympäristö • ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet • oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa • käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan • työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti • toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa • jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja 78 • kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan • nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä • selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä • kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa • kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta • selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta • kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä • selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet • jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen Oppilas osaa • kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet • selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja • selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen • käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa • kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä • tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta • kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvamista tukevat tiedot ihmisen kehon perusrakenteesta, elintoiminnoista, seksuaalisuudesta sen eri muodoissa ja mielenterveydestä. Vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista ja kestävä tulevaisuus – aihekokonaisuus toteutuu lajintuntemuksena, luonnon monimuotoisuuteen tutustuttaessa, ympäristön muutosten tutkimisessa ja perehdyttäessä ympäristöstä huolehtimiseen. Ihminen ja teknologia - aihekokonaisuus on esillä syvennyttäessä biotekniikkaan ja siihen liittyviin eettisiin ongelmiin. Vuosiluokka 7. 79 TAVOITTEET Oppilas oppii • käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä • kuvaamaan elämän perusilmiöitä • hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa • tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen KESKEISET SISÄLLÖT • Vesiekosysteemi, sen lajit ja niiden keskinäiset riippuvuussuhteet • Vesiekosysteemin omakohtainen tutkiminen • Ympäristönsuojelun merkitys ja sen merkitys maapallon eliökehän säilymiselle Vuosiluokka 8. TAVOITTEET Oppilas oppii 80 • hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa • tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen • tuntemaan kasvinviljelyn ja luomutuotannon periaatteita ja kiinnostumaan kasvien kasvattamisesta • tunnistamaan ympäristömuutoksia ja pohtimaan niiden syitä ja seurauksia. KESKEISET SISÄLLÖT • Ekosysteemeihin ja niiden rakenteeseen sekä toimintaan tutustuminen, erityisesti metsä- ja vesiekosysteemien käsittely sekä metsä-, vesi- tai suoekosysteemin omakohtainen tutkiminen • Kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien luokittelu ja tunnistaminen sekä ohjattu kasvien keruu omaan herbaarioon • Luonnon monimuotoisuuteen perehtyminen • Solun rakenteen ja toiminnan tutkiminen • Ympäristönsuojelun sisältöön ja tavoitteisiin perehtyminen • Oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen • Oman ympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäymisen pohtiminen Vuosiluokka 9. TAVOITTEET Oppilas oppii 81 • tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden tärkeänä osana ihmisen elämää • ymmärtämään ihmisen paikan evoluution sukupuussa • ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet • kiinnostumaan oman elinympäristönsä terveellisyydestä, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä sekä toimimaan aktiivisesti niiden vaalimiseksi KESKEISET SISÄLLÖT • Eliökunnan syntyyn ja kehitykseen tutustuminen ja eliökunnan järjestelmän hahmottaminen • Ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen evoluutioon sekä ihmislajin ominaispiirteisiin perehtyminen • Biotekniikan mahdollisuuksiin perehtyminen ja niihin liittyvien eettisten kysymysten pohdinta • Ihmisen rakenteen ja keskeisten elintoimintojen tarkastelu • Ihmisen lisääntymisen ja seksuaalisuuden biologisen perustan käsittely • Perimän ja ympäristön merkityksen tarkastelu ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä KESKEISIÄ TYÖTAPOJA •Opettajajohtoinen opetus •Asioiden pohdinta ja keskustelut mm. ajankohtaisista aiheista •Ryhmätyöt ja niiden esittäminen •Mikroskooppityöskentely •Laborointi ja omakohtainen näytteiden tutkiminen •Tehtävät kotona ja koulussa ARVIOINTI BIOLOGIASSA Biologian arvioinnin yhteisiä periaatteita. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan oppiminen ja työskentely. Oppilaan myönteinen aktiivisuus, tuntityöskentelyyn osallistuminen, kompensoi tiedollisia puutteita. välttävä (5) Oppilas: hallitsee oppisisältöjä hyvin hajanaisesti vaatii ohjausta ja kannustusta työskentelyssä osallistuu toisinaan ryhmän työskentelyyn 82 10.7.2 MAANTIETO VUOSILUOKAT 7-9 Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi TAVOITTEET Oppilas oppii • käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä • määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet • ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla • ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa • ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista • tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin • tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä • tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen • ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Maa – ihmisen kotiplaneetta • maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen • maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat • Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Eurooppa: kahden tai useamman maanosan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu 83 Eurooppa • Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla • Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa - Suomi ja EU Kaksoismanner • Etelä- ja Pohjois-Amerikka; karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Suomi maailmassa • Suomen karttakuva ja maisema • luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat • Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit • vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä • Suomi osana maailmaa • oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö Yhteinen ympäristö • ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen • Itämeren alueen ympäristökysymykset • ihminen luonnonvarojen kuluttajana PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa • etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa • tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa • havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla • vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa • hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa Amerikan maanosien luonnonja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet • soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa • kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden 84 • vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen Oppilas osaa • selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla • kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa • analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat • osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen • suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia • tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit • kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa • selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma • kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa • kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen saa syvyyttä perehdyttäessä muuttoliikkeeseen, siirtolaisuuteen, pakolaisuuteen sekä näiden mukanaan tuomiin eri kansallisuuksiin ja vähemmistöihin. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys korostuvat käsiteltäessä maamme luonnon - ja kulttuurimaantiedettä sekä selvitettäessä vastaavia maantieteellisiä osa-alueita muiden maanosien ja valtioiden kohdalla. Viestintä ja mediataito sekä Ihminen ja teknologia liittyvät ainekseen, jossa kartoitetaan tämän hetkisiä maapallonlaajuisia ympäristöasioita ja kehitysmaantieteellisiä kysymyksiä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys tulevat esille aluemaantieteessä aluesuunnittelussa, joka selvittelee eri tapoja, joilla ihminen on sopeutunut hankkimaan toimeentulonsa maantieteellisesti erilaisilla alueilla. Vuosiluokka 7 85 TAVOITTEET Oppilas oppii · käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä · määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet · tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja oppii kunnioittamaan niitä sekä suhtautuu myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin sekä vieraisiin maihin ja niiden kansoihin. KESKEISET SISÄLLÖT · Maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien · Maailman alueellinen jäsentäminen: Vyöhykkeisyyteen tutustuminen kahden tai useamman maanosan avulla niiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa tarkastellen ja vertaillen sekä maapallon erilaisiin kulttuurialueisiin tutustuminen Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas oppii · käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä · määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet · ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla · saa käsityksen maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksesta maisemaan · ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa ja muualla maailmassa sekä saa käsityksen syistä, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista · tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja kunnioittamaan niitä sekä suhtautuu myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin sekä vieraisiin maihin ja niiden kansoihin. KESKEISET SISÄLLÖT · Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteiden hahmottaminen sekä niiden vuorovaikutuksen tarkastelu Euroopan eri alueilla · Euroopan tulevaisuuden pohtiminen ja vaikutusmahdollisuudet Euroopan valtioiden ja yksityisten kansalaisten kannalta · Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas · oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutis-lähteitä sekä sähköisiä viestimiä · oppii ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa 86 ja muualla maailmassa sekä saa käsityksen syistä, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista · oppii tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja oppii kunnioittamaan niitä sekä suhtautuu myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin sekä vieraisiin maihin ja niiden kansoihin · oppii tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä · saa käsityksen siitä, mitä on aluesuunnittelu ja miten sen avulla voidaan kehittää alueita ja vähentää niiden välistä eriarvoisuutta sekä oppii osallistuvan suunnittelun periaatteita · oppii ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT · Suomen karttakuvan ja maiseman hahmottaminen · Luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutuksen ymmärtäminen Suomen eri alueilla sekä rakennetun ympäristön ja perinnemaisemien tarkastelun · Vähemmistökulttuureihin tutustuminen · Aluesuunnittelun merkityksen ymmärtäminen ja erilaisten vaikuttamismahdollisuuksien tunteminen omassa lähiympäristössä, kunnassa ja koko Suomessa · Suomen liittäminen osaksi maailmaa ympäristökysymysten sekä taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen yhteyksien välityksellä · Oman lähiympäristön tai kotikunnan tutkiminen ja vertailu Suomen muihin alueisiin: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö · Ympäristö- ja kehityskysymysten hahmottaminen paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä niiden ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen · Itämeren alueen ympäristökysymyksiin tutustuminen · Kulutuksen merkityksen hahmottaminen sekä erilaisten tuotteiden elinkaaren vaiheiden tutkiminen ja vertailu KESKEISIÄ TYÖTAPOJA •Opettajajohtoinen opetus •Asioiden pohdinta ja keskustelut mm. ajankohtaisista aiheista •Ryhmätyöt ja niiden esittäminen •Maastoretket ja näytteiden otto •Laborointi ja omakohtainen näytteiden tutkiminen •Tehtävät kotona ja koulussa •Maantieteen karttaohjelmiin tutustuminen ARVIOINTI MAANTIEDOSSA Maantiedon arvioinnin yhteisiä periaatteita. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan oppiminen ja työskentely. Oppilaan myönteinen aktiivisuus, tuntityöskentelyyn osallistuminen, kompensoi tiedollisia puutteita. 87 välttävä (5) Oppilas: hahmottaa yksinkertaisia karttoja opastettaessa hallitsee oppisisältöjä hyvin hajanaisesti Työskentely vaatii ohjausta ja kannustusta, oppilas osallistuu toisinaan ryhmän työskentelyyn. 10.8.FYSIIKKA JA KEMIA 10.8.1 FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7–9 Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. TAVOITTEET Oppilas oppii • työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa • luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen • havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen • suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia 88 • muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta • käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita • arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta • käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa • tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita. KESKEISET SISÄLLÖT Liike ja voima • vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä • liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit • voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho Värähdys- ja aaltoliike • erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait • äänen ja valon merkitys ja sovellukset • optisten laitteiden toimintaperiaatteita Lämpö • kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset • energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona Sähkö • kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat • tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa • sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona Luonnon rakenteet • luonnon rakenteet ja mittasuhteet • rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa • radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas • osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa • osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa • osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi 89 taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä • osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä • tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima Oppilas • osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima • osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen • ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia • osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan • tuntee työn ja energian välisen yhteyden • ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike Oppilas • tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen • tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla • osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa • ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö Oppilas • tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä • osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla • osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö Oppilas • osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia • ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina 90 • tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä • tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet Oppilas • tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä • hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla • osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily • ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys-aihekokonaisuus toteutuu fysiikassa sen kansainvälisen tieteen luonteen kautta. Opitaan käyttämään kansainvälisesti sovittuja suureita, niiden tunnuksia ja yksiköitä. Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta toteutuvat fysiikassa mm. tutustumalla energiaan ja sen tuotantotapoihin. Maailmankuvan laajenemisen myötä oppilas oppii ymmärtämään maapallon ainutkertaisuuden maailmankaikkeuden mittakaavassa. Turvallisuus ja liikenne toteutuvat fysiikassa tutkimalla liikettä ja tutustumalla mekaniikan peruslakeihin. Perehdytään myös sähköturvallisuuteen ja radioaktiivisuuden perusteisiin sekä haitalliselta säteilyltä suojautumiseen. Ihminen ja teknologia toteutuvat fysiikassa tutustumalla yksinkertaisten koneiden toimintaperiaatteisiin, sähköön, energian tuottamiseen ja siirtämiseen sekä hyötysuhteeseen. Tutustutaan myös teknologian historiaan. KESKEISET SISÄLLÖT 7.luokka Fy1 Liike ja voima • vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä Lämpö • kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset • energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona 8.luokka Fy2 Liike ja voima • liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit Värähdys- ja aaltoliike 91 • erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait • äänen ja valon merkitys ja sovellukset • optisten laitteiden toimintaperiaatteita Fy3 (puoli kurssia) Luonnon rakenteet • luonnon rakenteet ja mittasuhteet • rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa • radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen 9.luokka Fy4 Liike ja voima • voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho Sähkö • kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat • tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa • sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona ARVIOINTI FYSIIKASSA Fysiikan arviointi on jatkuvaa ja yksilöllistä. Arvioinnilla annetaan palautetta oppilaan osaamisen eri osa-alueilta: tiedot, taito työskennellä vastuullisesti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä ja yksin sekä oppilaan kykyä arvioida omaa työtään asetettujen tavoitteiden puitteissa. Palaute edistymisestä annetaan suullisesti oppitunneilla, arviointikeskusteluissa, numeroin ja välitodistusarvosanoilla. Arviointiin voidaan sisällyttää myös raportoitavia projektitöitä ja tutkielmia. Kotitehtävien tekeminen voi myös vaikuttaa kurssien arviointiin. Välttävä (5) Suorittaakseen välttävästi fysiikan oppimäärän oppilaan tulee osallistua tuntityöskentelyyn ja turvallisten työtapojen mukaiseen kokeelliseen havainnointiin. Tarvittaessa lisänäyttönä voidaan vaatia koe, jossa osoittaa saavuttaneensa tavoitteet edes osittain, ylimääräisiä tehtäviä tai projektityö. TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat. Käytetään vaihtelevasti erilaisia oppilas- ja opettajakeskeisiä työtapoja esim. oppilastöitä yksin, pari- ja ryhmätyöskentelynä sekä demonstraatiota. Työtapojen tavoitteena on luonnontutkimisen taitojen, tiedonhankinnan, yhteisvastuullisuuden ja oppimaanoppimistaitojen kehittyminen itse tekemällä. 10.8.2 KEMIA VUOSILUOKAT 7-9 92 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun TAVOITTEET Oppilas oppii • työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen • käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä • tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia • aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle • tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä • aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja • kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla • soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa • tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT Ilma ja vesi • ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle • vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys • aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä Raaka-aineet ja tuotteet • tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys • sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset • alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu • reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen 93 • alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla Elollinen luonto ja yhteiskunta • fotosynteesi ja palaminen, energialähteet • orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö • hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita • hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina • pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas • osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä • osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta • osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä • tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen • tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa • tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja • tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä • osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana • osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia • osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit • osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen • osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön • osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys toteutuvat kemiassa sen kansainvälisen tieteen luonteen kautta. Opitaan käyttämään kansainvälisesti sovittuja alkuaineiden kemiallisia merkkejä ja yhdisteiden merkintätapoja. Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta toteutuvat kemiassa mm. 94 harjoittelemalla elinkaariajattelua ja tutustumalla energiaan ja energian tuotantotapoihin sekä niiden haittoihin. Turvallisuus ja liikenne toteutuvat kemiassa erityisesti perehtymällä kemikaaliturvallisuuteen. Tutustutaan alkoholin, tupakan ja huumeiden haittavaikutuksiin. Samoin perehdytään elintarvikkeiden kemiaan ja ihmisen ravinnon saantiin. Ihminen ja teknologia toteutuvat kemiassa tutustumalla metallien ominaisuuksiin ja valmistukseen, alkoholin valmistukseen, muoveihin, tekstiileihin ym. materiaaleihin. Perehdytään kemiallisen energian tuottamiseen ja varastointiin. Tutustutaan myös kemian teknologian historiaan. KESKEISET SISÄLLÖT Kurssi 1 • turvallinen laboratoriotyöskentely • vesi ja vesiliuosten ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys • aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä • raaka-aineet ja tuotteet • alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu • reaktioyhtälöiden tulkitseminen Tavoitteiden painoalueet Oppilas oppii • työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen • käyttämään ja hoitamaan laboratorio- ja muita tutkimusvälineitä • luokittelemaan aineita • erotusmenetelmien periaatteet ja osaa käyttää niitä • mallintamaan alkuaineita ja yhdisteitä pallomallin avulla • esittämään tärkeimpiä alkuaineita kemiallisin merkein • kuinka kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän tuotteen ominaisuudet eroavat lähtöaineista • käyttämään oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi olomuodon muutoksia • mitkä seikat vaikuttavat reaktionopeuteen • ilmakehän aineet ja niiden merkityksiä • tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista ja vesiliuoksen happamuutta • esittämään kokeidensa tulokset ja tulkitsemaan niitä Kurssi 2 Raaka-aineet ja tuotteet • tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys • sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset • reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen • alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla 95 • kemian merkkikielen syventäminen Tavoitteiden painoalueet Oppilas • osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä • tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalliteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä • osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta • osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen • osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön • osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä • tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa • osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen • osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi sähkönjohtokykyä • osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit. Kurssi 3 (0,5 viikkotuntia) • tuotteiden elinkaari • tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys • veden erityisominaisuuksia • ilmakehän ja veden ympäristökemiaa Tavoitteiden painoalueet Oppilas • tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle • tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja • osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja kuluttujana Kurssi 4 Elollinen luonto ja yhteiskunta • fotosynteesi ja palaminen, energialähteet • orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö • hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita • orgaanisten reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen • hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys 96 ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina Tavoitteiden painoalueet • tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku • tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen • tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä • osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja kuluttujana TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat. Käytetään vaihtelevasti erilaisia oppilas- ja opettajakeskeisiä työtapoja esim. oppilastöitä yksin, pari- ja ryhmätyöskentelynä sekä demonstraatiota. Työtapojen tavoitteena on luonnontutkimisen taitojen, tiedonhankinnan, yhteisvastuullisuuden ja oppimaanoppimistaitojen kehittyminen itse tekemällä. ARVIOINTI KEMIASSA Kemian arviointi on jatkuvaa ja yksilöllistä. Arvioinnilla annetaan palautetta oppilaan osaamisen eri osa-alueilta: tiedot, taito työskennellä vastuullisesti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä ja yksin sekä oppilaan kykyä arvioida omaa työtään asetettujen tavoitteiden puitteissa. Palaute edistymisestä annetaan suullisesti oppitunneilla, mahdollisissa arviointikeskusteluissa, koenumeroin ja välitodistusarvosanoilla. Arviointiin voidaan sisällyttää myös raportoitavia projektitöitä ja tutkielmia. Lisäksi kotitehtävien tekeminen vaikuttaa kurssien arviointiin. Välttävä (5) Suorittaakseen välttävästi kemian oppimäärän oppilaan tulee osallistua tuntityöskentelyyn ja turvallisten työtapojen mukaiseen kokeelliseen havainnointiin. Tarvittaessa lisänäyttönä voidaan vaatia koe, jossa osoittaa saavuttaneensa tavoitteet edes osittain, ylimääräisiä tehtäviä tai projektityö 10.9. TERVEYSTIETO VUOSILUOKAT 7-9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. 97 Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontietooppiaineryhmää, vuosiluokilla 5–6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7–9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. TAVOITTEET Oppilas oppii • tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä • ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa • ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä • kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja • huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa • tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja • arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta • käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi • ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä. KESKEISET SISÄLLÖT Kasvu ja kehitys • ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema • fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus ja terveys • psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino • sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito • nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus 98 • omasta terveydestä huolehtiminen Terveys arkielämän valintatilanteissa • ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot • tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat • ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen • seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit • tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito • liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu Voimavarat ja selviytymisen taidot • terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat • tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot • kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri • kansantaudit • ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys • keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ • lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas • tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta • osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia • osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista • tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään • osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas • tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä 99 • osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä • tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta • osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään • tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas • osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla • osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet • osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja • osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas • tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä • osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään • tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti • osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen - valmius harkita ja tehdä valintoja omaan terveyteen liittyen - oikeuteen ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset - eettinen vastuu omasta ja yhteisestä paremmasta tulevaisuudesta - oma identiteetti ja itsetunto Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta - vastuullisten valintojen tekeminen - maailman hahmottaminen kokonaisuutena - tulevaisuustietoisuuden vahvistaminen - vastuu toisista ja yhteisestä hyvinvoinnista Turvallisuus ja liikenne 100 - oman elämän valinnat terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta - yhteiskunnalliseen vastuuseen kasvaminen SISÄLLÖT 7. luokka: · turvallisuus (turvallinen ympäristö, eläminen yhteisössä ) · päihteet (alkoholi, tupakka, nuuska, huumeet – perusteet) · seksuaalinen kehittyminen ja fyysiset muutokset kehossa · terveet elämäntavat · minä ja muut 8. luokka: Kasvu ja kehitys • ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema • sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito * nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus • omasta terveydestä huolehtiminen Terveys arkielämän valintatilanteissa • ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot • ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen • seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit • tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito • tapaturmat ja ensiapu Sisällöt 9. luokka: Kasvu ja kehitys • mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino Voimavarat ja selviytymisen taidot 101 • terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat • tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot • kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri • kansantaudit • ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys • keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ • lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö TYÖTAVAT Esimerkiksi: · ryhmätyöt · tutkielmat · vierailut ja tutustumiskäynnit · esitelmät · vierailevat asiantuntijat · oppilaskeskeiset työtavat · draama ARVIOINTI Välttävä (5) Terveystiedon arviointi on jatkuvaa. Arvioinnin tavoitteena on antaa oppilaalle palautetta osaamisen eri alueilta; tiedot opetettavasta aiheesta sekä taito työskennellä suunnitelmallisesti kantaen vastuuta oman ja ryhmän töiden loppuunsaattamisesta. Arvioinnin perusteena ovat osallistuminen oppitunneille, kotitehtävät, tehdyt projektityöt, tutkielmat ja koearvosanat. Suorittaakseen välttävästi terveystiedon oppimäärän, oppilaan tulee osallistua tuntityöskentelyyn ja tehdä vaadittuja tehtäviä. Lisänä voidaan vaatia ylimääräisten tehtävien, projektityön tai kokeen tekeminen. 10.10 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, 102 joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen tavoitteena on • perehdyttää omaan uskontoon • perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen • tutustuttaa muihin uskontoihin • auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä • kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta. 10.10.1 EVANKELIS- LUTERILAINEN USKONTO Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. VUOSILUOKAT 6-9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. TAVOITTEET Oppilas • tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä • ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä • perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana • perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä • perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään • osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. KESKEISET SISÄLLÖT Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta • elämän merkitys ja rajallisuus • uskon ja tiedon suhde • keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet • uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Raamattu • Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä • Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta 103 • Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä • Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö • Raamatun kulttuurivaikutuksia Kirkko • keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä • kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia • kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään • kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit Suomalainen katsomusperinne • yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus • uskonnonvapaus • luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne • suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika Ihminen eettisenä olentona • eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen • kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen • ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana • kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta Oppilas • tuntee Raamatun keskeisen sisällön • tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet • tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen • ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas • ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta • tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa • tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet • arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas • tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen • hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä • kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. 104 Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas • kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan • tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. Evankelis-luterilainen uskonnon opetus, kuudennen luokan tavoitteet ja sisällöt, kaikille kouluille yhteinen 6. luokan keskeiset tavoitteet Oppilas - hahmottaa pääpiirteissään Suomen uskontotilanteen ja sen juuret - hahmottaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä - osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - oppii eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita 6. luokan keskeisiä sisältöjä Suomalaisen katsomusperinteen juuret ja nykytilanne pääpiirteissään - suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika - Suomen uskontotilanne pääpiirteissään - eri uskonnot Helsingissä Maailmankatsomuksen rakentuminen - uskon ja tiedon suhde - mikä elämässä on arvokasta? - mitkä tekijät vaikuttavat siihen, mitä uskomme, tiedämme ja pidämme arvokkaana (esim. perhe, suku, kaverit, koulu, media ) - elämän merkitys ja pyhyys sekä rajallisuus omassa elämässä ja ympäristössä - ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana - erilaisuuden rikkaus ja ongelmat Uskonto elämässä - Vuorisaarnan opetuksia - uskonnon suorat ja epäsuorat vaikutukset oppilaan elämässä - uskonnon vaikutukset suomalaisessa kulttuurissa - uskonnon merkitys vaikuttajayksilöiden kautta, esim. Martin Luther King, äiti Teresa, Florence Nightingale, William Booth, Veikko Hursti, Aurora Karamzin, Matilda Wrede - kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen - kristillinen nuorisomusiikki Arviointi Oppilas on saavuttanut kaikki keskeiset tavoitteet, kun hän - pystyy kuvaamaan Suomen nykyisen uskontotilanteen pääpiirteissään (pääuskontona kristinusko, keskeisten kirkkokuntien ja kristillisten liikkeiden nimeäminen, kokosuhteet sekä juutalaisuuden, islamin ja uusien 105 uskontojen tunnistaminen Suomen uskontokenttään kuuluviksi) - pystyy luettelemaan oikeassa aikajärjestyksessä suomalaisen uskontohistorian pääkohdat - osaa antaa esimerkkejä uskonnon vaikutuksesta omaan elämäänsä - pystyy pohtimaan sitä, mihin uskoo, mitä tietää, mitä pitää arvokkaana ja miksi ajattelee näin - kuuntelee aktiivisesti toisten ajatuksia ja ilmaisee omat ajatuksensa muut huomioon ottaen - tuntee Jeesuksen keskeisiä opetuksia mm. Vuorisaarnan pohjalta ja pystyy antamaan esimerkkejä sen vaikutuksista yksilön ja yhteiskunnan elämään Keskeisiä työtapoja 6.-9. -luokilla - tiedonhaku- ja -tuottamistehtävät - opetuskeskustelu, pohdinta, perustelu, väittely - tutkivat projektit - opitun soveltaminen; osallistuminen ja vaikuttaminen koulussa tai sen ulkopuolella Muita mahdollisia työtapoja - draama - pelit - musiikki ja kuvataide - aktiivinen hiljaisuus 7. LUOKAN TAVOITTEET - oppilas tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään - oppilas osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä 7. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT MAAILMAN USKONNOT - keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet - uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Opetussuunnitelman aihekokonaisuus kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys lisääntyy ja syvenee oppilaalla 7.:n luokan uskonnon opetuksessa eri maailmankatsomuksiin tutustumisen myötä. 7. LUOKAN ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 - oppilas ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta - oppilas tuntee keskeiset maailmanuskonnot - oppilas arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä 8. LUOKAN TAVOITTEET - oppilas perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä - oppilas perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen - oppilas ymmärtää uskonnon ja siihen liittyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä 106 8. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT KIRKKO - keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä - kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet - lähetystyö, nuoret kirkot ja ekumenia - kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään - kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys keskittyen erityisesti luterilaiseen uskoon - tärkeimmät kristilliset symbolit OPPILAAN MAAILMANKATSOMUKSELLINEN POHDINTA - elämän merkitys ja rajallisuus - pyhyyden pohdinta - uskon ja tiedon suhde Opetussuunnitelman aihekokonaisuus viestintä ja mediataito kehittyy oppilaan oppiessa lukemaan kristillistä symboliikkaa. Aihekokonaisuudet vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä turvallisuus ja liikenne toteutuvat oppilaan kasvaessa ilmaisemaan uskonnollisia tunteitaan. 8.LUOKAN ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 - oppilas tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet - oppilas osaa tulkita keskeistä kristillistä symboliikkaa - oppilas tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen - oppilaalla on valmiuksia keskustella olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä - oppilas tunnistaa laajemmin omien valintojensa ja tekojensa seurauksia 9. LUOKAN TAVOITTEET • oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä • oppilas tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa • oppilas perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana 9. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT RAAMATTUTIETO • Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä 107 • Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta • Uusitestamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä • Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö • Raamatun kulttuurivaikutuksia IHMINEN EETTISENÄ OLENTONA - eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen - kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen - ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana - kristillisen etiikan peruspainotukset esim. profeettojen julistuksen, Jeesuksen Vuorisaarnan ja vertausten valossa Opetussuunnitelman aihekokonaisuus kulttuuri - identiteetti ja kansainvälisyys kasvaa oppilaan tutustuessa suomalaiseen katsomusperinteeseen. Perehtyminen seurakunnan ja luterilaisen kirkon toimintaan avaa oppilaille kanavan osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuteen. Aihekokonaisuus vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aukeaa oppilaille kristillisen luontokäsityksen pohjalta. TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään hyväksi työtapoina keskusteluja, ryhmätöitä ja vierailuja, joilla pyritään aktivoimaan oppilaita ja syventämään myös vastuullista elämänasennetta. ARVIOINTI 7.LUOKAN ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 - oppilas osaa luetella joitakin maailmanuskontoja ja niistä jonkin keskeisen piirteen Jos oppilas ei kykene osoittamaan osaamistaan välttävän arvosanan (5) kriteeristön vaatimusten mukaisesti, saa hän hylätyn arvosanan ( 4). 8.LUOKAN ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 - oppilaalla on käsitys kristinuskon synnystä ja leviämisestä - oppilas ymmärtää, että kristillisten kirkkojen perheeseen kuuluu eri nimisiä kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä ja tunnistaa heidät kristityiksi veljikseen (osaten mainita joitakin esimerkkejä) Jos oppilas ei kykene osoittamaan osaamistaan välttävän arvosanan (5) kriteeristön vaatimusten mukaisesti, saa hän hylätyn arvosanan ( 4). 9.LUOKAN ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 - oppilas tunnistaa Raamatun kristinuskon pyhäksi kirjaksi ja tuntee jotain sen sisällöstä Jos oppilas ei kykene osoittamaan osaamistaan välttävän arvosanan (5) 108 kriteeristön vaatimusten mukaisesti, saa hän hylätyn arvosanan ( 4). 10.10.2 ORTODOKSINEN USKONTO Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. VUOSILUOKAT 6–9 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. TAVOITTEET Oppilas • vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä • perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja uskonkäsitykseen • tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä • perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään • osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. KESKEISET SISÄLLÖT Raamattu • Raamatun synty ja sisältö • Raamattu pyhänä kirjana • Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit • Apostolien teot Kirkkohistoria • kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat • kirkkokunnat sekä ekumenia • Suomen ortodoksisen kirkon historiaa • Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne • Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys Maailmanuskonnot • keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiirteet • uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Liturgiikka ja uskonoppi • sakramentit • jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia 109 • kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki • uskonopin keskeiset kohdat Etiikka • ortodoksinen ihmiskäsitys • eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen • Vuorisaarnan etiikka PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta Oppilas • tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta • tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen • on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista • tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen • tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä. Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön Oppilas • tuntee Raamatun sisäisen rakenteen • ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen • ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota • tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas • tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt • osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa • tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen • tuntee oman seurakunnan toimintaa • tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa • tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa. Oppilas tuntee maailmanuskontoja Oppilas • ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle • tunnistaa suuret maailmanuskonnot • osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään 110 uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-2 on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. Vuosiluokka 6 Tavoitteet: Oppilas - tuntee kuninkaiden ja profeettojen ajan VT:ssa - tutustuu apostolisen ajan kirkkoon - tuntee sakramentit Sisällöt: - profeetat - kuninkaiden aika - Psalmit - Apostolien teot - sakramentit - kirkkotieto Vuosiluokka 7 Tavoitteet: Oppilas - tutustuu ortodoksisen kirkon historiaan apostolisesta ajasta nykypäivään - perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana Sisällöt: - Raamatun synty ja sisältö - Raamattu pyhänä kirjana - kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat - kirkkokunnat sekä ekumenia Vuosiluokka 8 Tavoitteet: Oppilas - tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja nykypäivää - tutustuu maailmanuskontoihin pääpiirteissään Sisällöt: - Suomen ortodoksisen kirkon historia ja hallinto - maailmanuskonnot - Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys Vuosiluokka 9 Tavoitteet: Oppilas - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä - tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan 111 - osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä Sisällöt: - uskonopin ja ortodoksisen etiikan keskeiset kohdat - sakramentit 10.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO JOHDANTO Opetuksen ydintehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja maailmakuvaa koskevaa ymmärrystä sekä tukea nuoren kasvua itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, arvostelukykyiseksi, vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 7-9 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan - kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa - omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta - laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppii arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. 7-luokan tavoitteiden painoalueet Oppilas - rakentaa omaa maailmankuvaansa ja identiteettiänsä - kehittää omaa suvaitsevaisuuttaan ja vastuuntuntoaan - oppii tuntemaan ja käyttämään kulttuuriin ja eri maailmankatsomuksiin liittyviä käsitteitä - perehtyy maailman ja erityisesti Suomen kulttuurihistoriaan - hahmottaa luonnon ja kulttuurin välisen yhteyden. 7-luokan keskeiset sisällöt 112 Käsiteltävät aihepiirit keskittyvät itsetuntemukseen ja kulttuuri-identiteettiin. - Kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto. - Kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, eurooppalainen kulttuuri ja monikulttuurisuus Suomessa, suvaitsevaisuus. - Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen. - Minäkuvan ja maailmankuvan muodostuminen. 8-luokan tavoitteiden painoalueet Oppilas - perehtyy etiikan eri pääsuuntauksiin ja peruskysymyksiin, esimerkiksi arvoihin - oppii tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään ongelmaan perustellun vastauksen - hahmottaa monikulttuurisuuden ongelmia ja mahdollisuuksia - ymmärtää yksilön ja yhteisön vastuun ympäristöstä. 8-luokan keskeiset sisällöt Käsiteltävät aihepiirit keskittyvät etiikkaan ja hyvään elämään. - Etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuorten moraalinen kasvu. - Ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka. - Monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä. 9-luokan tavoitteiden painoalueet Oppilas - oppii erilaisia ajan käsitteitä - ymmärtää yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikutuksen tulevaisuuteen - perehtyy tulevaisuuden tutkimuksen erilaisiin metodeihin ha pystyy hahmottamaan erilaisia tulevaisuuden kuvia - ymmärtää kansalaisen roolin tärkeyden yhteiskunnallisissa kysymyksissä - tuntee ihmisoikeudet ja osaa arvioida niiden toteutumista nykymaailmassa. 9-luokan keskeiset sisällöt Käsiteltävät aihepiirit keskittyvät tulevaisuuteen ja kansalaisuuteen sekä hyvään yhteiskuntaan. - yhteiskuntateorian perusteet, demokratia - politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys - tulevaisuuden tutkiminen - luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö. - minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi. TYÖTAVAT Työskentelyssä oppilaita innostetaan aktiivisuuteen ja kriittisyyteen. Työtapoina voidaan käyttää keskustelua, projektitöitä, tehtäviä, esitelmiä, tutkielmia, väittelyitä tai eläytymisharjoituksia. Lukuvuoden aikana tehdään mahdollisuuksien mukaan opintokäyntejä. Ryhmän kiinnostukset ja valmiudet otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa. 113 AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuuksista elämänkatsomustiedon opetuksessa suoraan oppisisältöihin liittyvät Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. ARVIOINTI Arvioinnissa noudatetaan jatkuvan arvioinnin periaatetta. Oppilaita kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelyn suunnitteluun. Opettaja arvioi oppilasta sekä suullisesti että numeroin. Arvosanaan vaikuttaa kirjallisten suoritusten lisäksi oppilaan aktiivisuus tunneilla. Lisäksi oppilaita ohjataan arvioimaan sekä omaa että toisten työskentelyä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas - tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien piirteitä ja perusteita - kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin - ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron - kykenee selittämään ajan ja paikan vaikutusta kulttuuri-identiteettiin ja tarkastelemaan moraalista kasvua. Ihmisenä kasvaminen Oppilas - osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä - tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän, tarkoituksen, teon - pystyy tarkastelemaan tekoja seurauksien, vastuun ja oikeuksien näkökulmista - kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas - ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita - tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia - osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön - ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia 10.12 HISTORIA Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat 114 historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. VUOSILUOKAT 7–9 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. TAVOITTEET Oppilas oppii • hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa • käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta • ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin • selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia • arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. KESKEISET SISÄLLÖT Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900luvuilla. Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate • elämää 1800-luvun Suomessa • 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa • kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa Teollinen vallankumous • teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään • kaupungistuminen Murrosten aika Suomessa • sääty-yhteiskunnan mureneminen • Suomen venäläistäminen ja sen vastustus Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen • imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille • ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset • Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset • Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Laman ja totalitarismin aika • maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan • elämää demokratioissa ja diktatuureissa Toisen maailmansodan aika • toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset • Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen 115 Suomi 1950-luvulta nykypäivään • elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään • suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun • kylmä sota • maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa • länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön • tiedonvälityksen kehitys Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas • osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä • pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas • kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. • osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. • osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas • pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota • pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. VUOSILUOKAT 7 - 8 JOHDANTO Historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Historian opetuksessa pyritään auttamaan oppilasta käsittelemään oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Vuosiluokkien 7.-8. historian opetuksessa tulevat esille sekä Suomen että muiden maiden kehitysprosessit viimeisen kahden vuosisadan osalta. 116 OPPIANEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys toteutuvat käsiteltäessä suomalaisen yhteiskunnan kehitystä sekä Euroopan ja muiden maanosien tapahtumia. Ihminen ja teknologia –aihekokonaisuus tulee esille erityisesti opiskeltaessa 1800-luvun teknologian ja teollisuuden kehitystä sekä niiden vaikutuksiin ihmisten elämään. VUOSILUOKKA 7 TAVOITTEET Oppilas oppii · hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa · käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta · ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin · selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia · arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. KESKEISET SISÄLLÖT Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Suomen valtiollisen aseman muutos · Suomen sota ja sen seuraukset Suomelle · Autonomisen hallinnon järjestäminen Venäjän keisarikunnan yhteydessä · Helsinki pääkaupunkina (katsaus Helsingin vaiheista perustamisesta lähtien) Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate · Elämää1800-luvun Suomessa · 1800-luvun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa · Kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa Teollinen vallankumous · Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään · Kaupungistuminen · Helsingin kehitys Eurooppa ja muu maailma 1800-luvulla · Aasian, Afrikan ja Amerikan maanosien valtiollinen sekä talous- ja kulttuurikehitys · Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille Murrosten aika Suomessa · Sääty-yhteiskunnan mureneminen · Suomen venäläistäminen ja sen vastustus · Venäjän vallankumousten vaikutukset Suomessa · Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 117 Ensimmäisen maailmansodan aika · Sodan syyt · Sodan seuraukset ja vaikutus muutoksiin Euroopassa TYÖTAVAT Opettaja valitsee erilaiset oppilas- ja opettajakeskeiset työtavat käsiteltävien oppiainesten mukaan. Kysymykseen tulevat esim. yksilöllinen työskentely, paritai ryhmätyöskentely erilaisia lähteitä käyttäen. ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuntityöskentely (sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä pari- tai ryhmätöissä) ja kokeiden tulokset sekä muut mahdolliset tehtävät. Välttävä (5) Oppilaan tulee osallistua tuntityöskentelyyn ja osoittaa, että saavuttaa tavoitteet edes osittain. Tarvittaessa voidaan vaatia lisänäyttönä kirjallisia tehtäviä. VUOSILUOKKA 8 Suomi maailmansotien välisenä aikana · Suomen sisäinen kehitys itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä · Suomen suhteet ulkovaltoihin, mm. länsi- ja itänaapuriin Laman ja totalitarismin aika · Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan · Euroopan valtioiden poliittinen ja taloudellinen kehitys · Kansainvälisen jännityksen kehittyminen 1930-luvulla Toisen maailmansodan aika · Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset · Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Suomi 1950-luvulta nykypäivään · Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään . Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun · Kylmän sodan synty toisen maailmansodan jälkiselvittelyistä · Kylmän sodan ilmeneminen kansainvälisissä suhteissa · Kylmän sodan päättyminen sekä 1990-luvun muutokset kansainvälisessä politiikassa · maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuneet ongelmat Elämää 1900-luvun ja 2000-luvun alussa · Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön · Tiedonvälityksen kehitys Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800luvulta nykyaikaan saakka: a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen 118 b) kulttuurin kehitys c) tasa-arvoisuuden kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Helsinki historiallisten tapahtumien näyttämönä TYÖTAVAT Opettaja valitsee erilaiset oppilas- ja opettajakeskeiset työtavat käsiteltävien oppiainesten mukaan. Kysymykseen tulevat esim. yksilöllinen työskentely, paritai ryhmätyöskentely erilaisia lähteitä käyttäen. 10.13 YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. VUOSILUOKAT 7–9 TAVOITTEET Oppilas • saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta • oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana • oppii tuntemaan julkiset palvelut • saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen • oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä • oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään • kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta • oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana • tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä • perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit • yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa Yksilön hyvinvointi • hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet • tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi 119 Vaikuttaminen ja päätöksenteko • kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa • demokratia, vaalit ja äänestäminen • politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla • media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansalaisen turvallisuus • oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu • liikenneturvallisuus • turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus Taloudenpito • yksityisen taloudenpidon periaatteet • työnteko ja yrittäjyys Kansantalous • yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina • ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys Talouspolitiikka • talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin • julkinen talous ja verotus PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas • kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä • pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista • osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas • ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja • ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. VUOSILUOKKA 9 JOHDANTO Yhteiskuntaopin opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Tehtävänä on antaa oppilaille yhteiskunnan rakenteesta perustiedot, joita hän tarvitsee toimiessaan yhteiskunnan jäsenenä. OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen toteutuu tarkasteltaessa yksilöä yhteiskunnan jäsenenä. 120 Viestintä ja mediataito tulevat esille opiskeltaessa yhteiskunnallisia vaikuttamis- ja päätöksentekomahdollisuuksia. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus toteutuu käsiteltäessä yksilöä yhteisön jäsenenä sekä kansalaisen mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Yrittäjyys korostuu erityisesti taloudenpitoa käsittelevässä osuudessa. Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta toteutuu yksilön hyvinvointia käsittelevässä osuudessa. Turvallisuus ja liikenne korostuvat mm. oikeuslaitosta, poliisia ja maanpuolustusta käsittelevissä luvuissa. TAVOITTEET Oppilas · saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta · oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana · oppii käyttämään julkisia palveluja · saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen · oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnissa · oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisen elämään · kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta · oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana · tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä · Perhe, erityyppiset yhteisöt ja osakulttuurit sekä kulttuuri-identiteettiin liittyvät ilmiöt · Yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion kansalaisena ja Euroopan unionin kansalaisena Yksilön hyvinvointi · Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet · Tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi Vaikuttaminen ja päätöksenteko · Kansalaisen mahdollisuudet vaikuttaa · Demokratia, vaalit ja äänestäminen · Politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja Euroopan unionin tasolla . Yksilön oikeudet ja velvollisuudet 121 Kansalaisen turvallisuus · Oikeusjärjestelmä, erityisesti 15 vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu · Turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka ja maanpuolustus · Liikenneturvallisuus Taloudenpito · Yksityisen taloudenpidon periaatteet · Työnteko ja yrittäjyys: perustiedot yrittäjyydestä ammattina, yrittäjyyden edellytyksistä ja yrityksen perustamisesta Kansantalous · Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina · Ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys · Euroopan unionin jäsenyyden merkitys talouselämässä Talouspolitiikka · Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin · Julkinen talous ja verotus TYÖTAVAT Opettaja valitsee erilaiset oppilas- ja opettajakeskeiset työtavat käsiteltävien oppiainesten mukaan. Kysymykseen tulevat esim. yksilöllinen työskentely, paritai ryhmätyöskentely erilaisia lähteitä käyttäen. ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuntityöskentely (sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä pari- tai ryhmätöissä) ja kokeiden tulokset sekä muut mahdolliset kirjalliset tehtävät. Välttävä (5) Oppilaan tulee osallistua tuntityöskentelyyn ja osoittaa, että saavuttaa tavoitteet edes osittain. Tarvittaessa voidaan vaatia lisänäyttönä kirjallisia tehtäviä. 10.14 MUSIIKKI Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisia ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä 122 muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. VUOSILUOKAT 5–9 5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. TAVOITTEET Oppilas • ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien • oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan • oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä • rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin. KESKEISET SISÄLLÖT • äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa • yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa • monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti • omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas • osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti • hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon • osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan • osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa 123 • tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja sekä eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia • tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää • osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä • osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa sekä ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. Kuntakohtainen 6. luokan opetussuunnitelma Tavoitteet Laulu: Oppilas - hallitsee terveen äänenkäytön perusteet - tutustuu kaksiääniseen laulamiseen - käyttää ääntään rohkeasti ja monipuolisesti myös omien musiikillisten ideoiden toteuttamisessa Soitto: Oppilas - saa myönteisiä kokemuksia yhteissoitosta - hallitsee kaksi- ja kolmijakoisen sykkeen soittamisen jollakin soittimella - harjoittelee soittamista niin keho-, rytmi-, melodia kuin sointusoittimillakin - saa kokemuksia omien musiikillisten ideoiden toteuttamisesta - tutustuu bändisoittimiin Kuuntelu: Oppilas - oppii havainnoimaan ja kuuntelemaan monenlaista musiikkia keskittyneesti - ymmärtää kuulonhuollon merkityksen ja hiljaisuuden tarpeen - osaa suhtautua kriittisesti jatkuvasti soivaan taustamusiikkiin Teoria: Oppilas - hallitsee nuottien aika-arvot 1/16- osanuotista kokonuottiin - osaa c-duuri ja a-molliasteikot - ymmärtää korotus, alennus- ja palautusmerkkien vaikutuksen - erottaa kuuntelemalla duurin ja mollin - tietää soinnun ja sävelen eron sekä ymmärtää melodian ja harmonian käsitteet - oppii seuraamaan kappaleiden rakenneperiaatteita - tunnistaa tasajakoisen ja kolmijakoisen rytmin 124 Musiikkitieto: Oppilas: - tunnistaa sinfoniaorkesterin soitinryhmät ja yksittäisiä soittimia - tunnistaa muutamia klassisen musiikin keskeisiä säveltäjiä ja heidän teoksiaan - tutustuu klassisen musiikin keskeisiin tyylisuuntiin - tutustuu suomalaiseen kansanmusiikkiin ja maailmanmusiikkiin Sisällöt Laulu: - monipuolista yksi- ja kaksiäänistä lauluohjelmistoa, josta osa osataan ulkoa - erilaisia äänenkäytön harjoituksia Soitto: - yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia ja monipuolista soittoohjelmistoa - omien musiikillisten ideoiden toteuttamista soiton avulla - oikeat soittoasennot ja otteet Kuuntelu: - eri tyylisten teosten havainnoivaa kuuntelua - tietoa kuulonsuojelusta - eri tavoin ihmiseen vaikuttavan musiikin kuuntelua Teoria: - nuottien ja taukojen aika-arvot, 1/16-1/1 - c-duuri ja a-molli - ylennys-, alennus- ja palautusmerkit - duuri- ja molli - sointu, sävel, melodia ja harmonia käsitteinä - laulujen rakenteet ( kertaukset, maalit, coda jne.) - ¾ ja 4/4 Musiikkitieto: - sinfoniaorkesterin soitinryhmät ja soittimet - keskeisiä klassisen musiikin säveltäjiä ja sävellyksiä - klassisen musiikin tärkeimmät tyylisuunnat - suomalaista kansanmusiikkia ja eri kulttuurien musiikkia OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET 1. Ihmisenä kasvaminen 125 Vuosiluokka 7 -Musisointi yhdessä kehittää oppilaan toimintaa ryhmässä (toisten huomioon ottaminen ja henkilökohtainen vastuu) -Luova ilmaisu ja omien musiikillisten näkemyksien esille tuominen auttaa oppilasta havainnoimaan ja tulkitsemaan esteettisiä ilmiöitä -Terve äänenkäyttö ja oikeat soitto-otteet ovat apuvälineitä itsensä kehittämiselle Vuosiluokat 8 ja 9 - Yhteiset musiikkiproduktiot (mm. juhlatilaisuuksiin) lisäävät oppilaan valmiutta yhteistoimintaan, korostavat yhteisiä velvollisuuksia ja ja henkilökohtaista vastuuta -oppilaat kokevat pitkäjänteisen ja päämäärätietoisen työn merkityksen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Vuosiluokka 7 -suomalaisen musiikkikulttuurin (mm. kansanmusiikin) tunteminen ja arvostaminen -muut musiikkikulttuurit ja -tyylit, painoalueena pop-musiikin historia Vuosiluokat 8 ja 9 -musiikkiproduktioissa otetaan huomioon ja käyttöön koulun oppilaspiiristä löytyvää monikulttuurisuutta, sitä kautta kehitetään omaa kulttuuriidentiteettiä, kansainvälisyyttä sekä tutustutaan eri kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen 3. Viestintä ja mediataito Vuosiluokat 7, 8 ja 9 -oppilas oppii käyttämään verkkoa musiikillisessa tiedonhankinnassa -9. luokalla lähdekriittinen, omia ajatuksia ja tunteita esille tuovan esitelmän teko ja tiedonhankinta 6. Turvallisuus ja liikenne 126 Vuosiluokat 7, 8 ja 9 -oikea ja turvallinen äänentoistolaitteiden ja sähköisten soittimien käyttö -musiikissa mahdollisten kuuloa vahingoittavien vaarojen tiedostaminen 7. Ihminen ja teknologia Vuosiluokat 7, 8 ja 9 - musiikkiteknologian tarjoamien mahdollisuuksien tuntemaan oppiminen ja kokeileva käyttö omien musiikillisten ideoiden tuottamisessa 7.luokka Musiikki ja me Tavoitteet · vahvistetaan ala-asteella saatuja tietoja ja taitoja · musiikillisen ilmaisun perustaidot · soittimet ja äänenkäyttö tutuksi · keskittyneen kuuntelun hallitseminen · oikea ja turvallinen PA -laitteiden/soittimien käyttö Sisällöt · äänikokeilut, äänen tuottaminen ja muokkaaminen · soitonoppi · musiikillinen ilmaisu ja keksintä · melodia, harmonia, rytmi · suomalainen musiikkikulttuuri · populaarimusiikin perustyylit (blues, rock, jazz) - orkesteri - ja kapellimestari - säveltäjämestarit: Bach, Mozart, Beethoven, Sibelius TYÖTAVAT · yhtyesoitto ja -laulu; oppilas hallitsee perussoinnut kitaralla ja pianolla, otteet bassolla, 3-4 rytmikomppia ja käyttää niitä yhdessä musisoidessaan. Laulamisessa pääpaino terveellä äänenkäytöllä, sävelpuhtaudella sekä rohkeaa esiintymistä kannustavilla harjoituksilla. 127 Oppilas tutustuu moniäänisyyden mahdollisuuksiin esim. kaanonien avulla. · ääni-, melodia-, harmonia- ja puhesommittelut; oppilas saa myönteisiä kokemuksia . omien musiikillisten ideoiden kokeilusta sekä tutustuu musiikkiteknologian alkeisiin · musiikkiliikunta ja kehosoittimet erilaisia rytmiharjoituksia teoriassa opittujen aika-arvojen käytännöllisen osaamisen tukena . monipuoliset kuuntelutehtävät ja -ohjelmisto kehittävät ja laajentavat oppilaan kuuntelukokemuksia havainnoivan, erottelevan ym. kuuntelun osalta . tutustuminen sinfoniaorkesterin soittimiin ja kapellimestarin työhön joko konserttikäynnillä tai videon avulla ARVIOINTI Välttävä (5) Oppilaan tulee osallistua tuntityöskentelyyn ja osoittaa, että saavuttaa tavoitteet edes osittain. Tarvittaessa voidaan vaatia lisänäyttönä erilaisia tehtäviä. 10.15. KUVATAIDE Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun, esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. VUOSILUOKAT 5–9 Kuvataiteen opetuksessa 5-9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. 128 Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. TAVOITTEET Oppilas oppii • tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan • nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä • ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua • arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä • hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä • tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa • tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta • työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen • kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva • kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa • omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa • ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä • kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta • arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, • suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista 129 • tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua Media ja kuvaviestintä • kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia • valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta • kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä • graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita • mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja • elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa • ilmaista itseään kuvallisin keinoin • käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita • valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita • selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin • tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen • tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia • hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja • erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineiden esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia • tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään • tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä • kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valo- tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua • analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta • osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään • osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa • pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa • osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita sekä tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä. Kuntakohtainen 6. luokan opetussuunnitelma Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - oppilas osaa itsenäisesti valita sopivimmat välineet, materiaalit ja tekniikat työhönsä sekä käyttää niitä monipuolisesti - oppilas käyttää kokemuksiaan, mielikuvitustaan, tunteitaan ja aistejaan apuna työprosessissa ja osaa arvioida ja arvostaa niiden käyttöä - syvennetään kuvataiteen käsitteitä ja menetelmiä kuten värioppi, sommittelu, grafiikka ja perspektiivi sekä harjoitellaan kuvan 130 rakentamisen keinoja Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas - oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta esteettisestä sekä eettisestä näkökulmasta. - osaa ilmaista perustellen mielipiteensä erilaisista kuvista. - osaa käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä keskustelussa ja arvioinnissa. - tutustuu joihinkin (Euroopan/maailman) taiteen merkkiteoksiin Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Muotoilu Oppilas - oppii hahmottamaan kestävän kehityksen suunnittelun lähtökohtana sekä tutustuu esineisiin, jotka kehitys on tehnyt tarpeettomiksi tai tarpeellisiksi - tutustuu tuotteen elin- ja kehityskaareen - osaa esittää muotoiluun ja arkkitehtuuriin liittyviä ideoitaan pienoismallin avulla Arkkitehtuuri Oppilas - Tuntee ja tunnistaa joitakin tärkeitä rakennuksia Helsingin keskustassa ja kykenee löytämään niistä tietyn aikakauden tai tyylin erityispiirteitä Ympäristöestetiikka Oppilas - osaa tarkastella ja arvioida luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta ottaen huomioon esteettiset, eettiset ja ekologiset näkökulmat. - pohtii omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa elinympäristöönsä Kuvaviestintä ja mediakasvatus Oppilas - oppii käyttämään ohjatusti eri kuvaviestinnän välineitä - tutustuu kuvaviestinnän tapoihin kuvata eri ilmiöitä ja oppii tarkastelemaan niitä kriittisesti - tutustuu symbolien ja merkkien merkitykseen 6.luokan keskeisiä sisältöjä Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - Astetta itsenäisemmän työskentelyn harjoittelu, tehtävät joissa pohditaan tekniikan, työn koon ja ilmaisutavan suhdetta työn ideaan - Väri oman ilmaisun välineenä - Tehtäviä, joissa käytetään kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa - Mahdollisuus työskennellä monipuolisesti eri välineitä, materiaaleja ja tekniikoita käyttäen - Erilaiset lähtökohdat kuvallisessa ilmaisussa; tunteet, eri aistihavainnot, mielikuvat, muistikuvat, elämykset ja kokemukset - Luottamus omiin taitoihin ja kykyyn löytää itselle sopiva kuvailmaisun tapa ja tekniikka - yhden pakopisteen kuva sekä väri ja ilmaperspektiivi havaintoon liittyen tilaa kuvattaessa kaksiulotteisella pinnalla 131 - Havaintoon perustuvaa piirtämistä ja maalaamista; muotokuva, maisema ja asetelma Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - Taidekuvien tarkastelun kohteena ja työskentelyn lähtökohtana ovat keskeisimmät tyylisuunnat, esim. renessanssi - eri aikakausien taideteosten symboliikkaan tutustuminen - kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua keskustelussa ja arvioinnissa. - tutustutaan johonkin Helsingissä näytteillä olevaan ajankohtaiseen näyttelyyn mahdollisuuksien mukaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Muotoilu - tarpeiden, materiaalien ja muodin vaikutus esinesuunnitteluun, käsiteet elin- ja kehityskaari - esineiden ja laitteiden tarkastelu kestävän kehityksen näkökulmasta - esim. energian kulutusta vähentäviä tai vaihtoehtoenergialla toimivia kokeita ja laitteiden ideointia - monipuoliset ongelmaratkaisutehtävät joissa idea esitetään pienoismallina Arkkitehtuuri - Helsingin empire-keskustan tärkeimpien rakennusten arkkitehtuurin tutkiminen Ympäristöestetiikka - voiko tehdasalue olla kaunis, mihin ei saisi rakentaa, kuinka luontoa säästetään, viihtyisän asuinympäristön ehdot; keskustelua ja ympäristösuunnitelmien tekoa tuttuun lähiympäristöön Kuvaviestintä ja mediakasvatus Oppilas - käyttää ohjatusti ja harkiten eri kuvaviestinnän välineitä kuvatessaan eri ilmiöitä ja tapahtumia - symbolien ja merkkien merkitys mainonnassa ja brändien imagon luomisessa - erilaisten kuvien luokittelua, esim. valokuvan eri käyttötarkoitukset OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET 7. – 9. luokat 1 Kasvu ihmisyyteen Oppilas kasvaa vastuulliseksi ja luovaksi kansalaiseksi. Hän kykenee työskentelemään yksilöllisesti sekä yhteistoiminnallisesti. Oppilas oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisesti ja eettisesti. Oppilas kokeilee kuvailmaisun eri menetelmiä sekä yhdistelee niitä luovasti. Työskentelyprosessin kautta hän löytää itselleen sopivimpia ilmaisumuotoja 2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 132 Oppilas etenee hänelle läheisistä asioista kohti laajempia kokonaisuuksia. Tarkastelun kohteena ovat luonnonympäristöt, taideteokset, arkkitehtuuri tai esineet eri aikakausilta ja eri kulttuureista. Oppilas oppii arvioimaan kriittisesti taide- ja käyttökuvia. Kuvakieli on kansainvälistä, vain kuvien tulkinta kulttuuriin sidottua. Oppilas löytää keinoja kulttuurista nauttimiseen ja luovaan kulttuuritoimintaan yhteiskunnassa. 3 Viestintä ja mediataito Tavoitteena on antaa oppilaalle valmiuksia sekä toimia viestijänä että viestien vastaanottajana sekä niiden kriittisenä tulkitsijana. Oppilas tutustuu informaatioteknologian mahdollisuuksiin viestinnässä ja kuvien käsittelyssä. Oppilas kehittää omaa ilmaisukykyään käyttäessään erilaisia kuvakerronnan keinoja. 4 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Erityisesti ympäristöestetiikkaan, arkkitehtuuriin ja muotoiluun keskittyvien tehtäväkokonaisuuksien kautta oppilas oppii havainnoimaan ympäristöään kestävän kehityksen näkökulmasta. 5 Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuus liittyy kiinteästi muotoilun, median ja kuvaviestinnän sisältöihin. Oppilas tutustuu informaatioteknologian mahdollisuuksiin. Oppilas pohtii muotoilun, arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun arvoja ekologisesta näkökulmasta. 7.LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu oppilas • kokeilee kuvailmaisun keskeisiä menetelmiä ja yhdistelee niitä luovasti: piirustus, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, grafiikka, valokuva, digitaalinen kuva • tutustuu tila- ja mediataiteeseen • hyödyntää värimaailman ja valöörien vuorovaikutuksen sekä sommittelun elementtejä Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen oppilas • vierailee Helsingin taidemuseossa / galleriassa, ymmärtää museoiden erot ja tietää tärkeimpien museoiden sijainnin • käyttää Internetin taidepalvelumahdollisuuksia • analysoi taidekuvia, ymmärtää, kritisoi ja perustelee tulkintojaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu oppilas • tutustuu Helsingin arkkitehtuurin tyylipiirteisiin • syventää käsitystään muotoiluprosessin kulusta • tarkastelee lähialuetta valokuvaamalla, piirtäen, maalaten tai videokuvaamalla Media ja kuvaviestintä oppilas • käyttää järjestelmäkameraa, digitaalista kameraa ja videokameraa • perehtyy elokuvan lajeihin ja television ohjelmatyyppeihin • tarkastelee kriittisesti erilaisia kuvia mediassa 133 • kertoo oman tarinan käyttäen jotakin kuvakerronnan muotoa (esim. kuvitus, sarjakuva, liikkuva kuva) • luo omia yksinkertaisia typografisia kokonaisuuksia Työtavat • toiminnallisia työtapoja käyttäen perehdytään erilaisiin kuvailmaisun keinoihin, koetaan omakohtaisesti taiteellisen työskentelyn eri vaiheet, vahvistetaan kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn sekä muiden kanssa yhdessä toimimiseen • näyttely- ja museokäynnit, asiantuntijavierailut • ongelmalähtöisessä työskentelyssä opettaja antaa oppilaalle ongelman ja oppilas yhdistelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi ja ratkaisun esittämiseksi kuvallisin keinoin. Opettaja johdattelee oppilaat itsenäiseen tiedonkeruuseen, -käsittelyyn ja luovaan työskentelyyn sekä oman työskentelyprosessin esittelyyn ja arviointiin. Ongelmalähtöinen työskentely sopii erityisesti muotoilu- ja arkkitehtuuritehtäviin Kuvataide, 7. luokka, kuvataidepainotteinen Tavoitteet • kuvataiteen ja kuvallisen viestinnän tuntemuksen syventäminen • kehittää luovaa ilmaisukykyä, ja -rohkeutta, löytää omia ominaispiirteitään kuvantekijänä • omaksua monipuolisesti kuvailmaisun keinoja ja menetelmiä • ohjataan itsenäiseen, kokeilevaan, tutkivaan ja pitkäjänteiseen työskentelyyn Sisällöt • tutkitaan kuvataiteen ilmiöitä ja syvennetään taiteen tuntemusta • kehitetään luovaa ilmaisukykyä • tehdään kuvataidetöitä monipuolisia menetelmiä käyttäen Kuvataide, 8. ja 9. luokka, kuvataidepainotteinen * Tavoitteet • syvennetään opittuja kuvaamisen taitoja • tutkitaan ympäristöä ja eri elämän ilmiöitä taiteen keinoin • syvennetään viestinnän tuntemusta Sisällöt • keskitytään kuvailmaisun eri alueisiin pitkäjänteisesti (piirustus, maalaus, kuvanveisto, grafiikka) • kuvataan ympäristöä eri menetelmin * kuvataidepainotteisuus jatkuu saman seitsemännellä alkaneen ryhmän kanssa, jolloin taidepainotteisella opetuksella on jatkuvuutta ARVIOINTI KUVATAITEESSA 134 Ensimmäinen pakollinen kurssi (kuvataidepainotteisella luokalla myös Ku2 ja Ku3) heikko (4) Kriteerit ovat soveltaen samat kuin viimeisen pakollisen kurssin arvosanan 4 kriteerit. välttävä (5) Kriteerit ovat soveltaen samat kuin viimeisen pakollisen kurssin arvosanan 5 kriteerit. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT Viimeinen pakollinen kurssi Ku2 (Kuvataidepainotteisella luokalla Ku4) heikko (4) Arvosanan 4 voi saada, jos ei missään määrin pyri oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen. Oppilas • ei osaa käyttää yksinkertaisimpia kuvallisia keinoja sisältöviestien ilmaisemiseen • ei tunne tavallisimpia kuvataiteen työvälineitä ja materiaaleja eikä niiden käyttötapoja • ei tunne työskentelyssä välttämättömimpiä peruskäsitteitä • ei osaa kertoa mitä näkee kuvan ilmeisimmällä perustasolla • ei tiedä median eri lajeja • ei ohjatustikaan osaa tehdä yksinkertaisimpia perushavaintoja visuaalisesta todellisuudesta • ei osaa kertoa onko mielestään onnistunut työssään • ei tee juuri koskaan annettuja tehtäviä välttävä (5) Arvosanan 5 voi saada, jos pyrkii edes jossain määrin oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyisikin osoittamaan vain vähän kriteerien edellyttämää oppimista. Oppilas • osaa käyttää yksinkertaisimpia kuvallisia keinoja sisältöviestien ilmaisemiseen • tuntee tavallisimpia kuvataiteen työvälineitä ja materiaaleja ja osaa auttavasti käyttää niitä • tuntee työskentelyssä välttämättömimmät peruskäsitteet • osaa kertoa, mitä näkee kuvan ilmeisimmällä perustasolla • tietää median eri lajeja • osaa ohjattaessa tehdä yksinkertaisimpia perushavaintoja visuaalisesta todellisuudesta • osaa kertoa, onko mielestään onnistunut työssään • tekee melko usein annetun tehtävän 135 10.16 KÄSITYÖ Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. VUOSILUOKAT 5–9 Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5-9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineiden ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. TAVOITTEET Vuosiluokkien 1-4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi oppilas • oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot • perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä • perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa • oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä • oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa • oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja. KESKEISET SISÄLLÖT Käsityön yleiset sisällöt 136 • tuote- ja prosessi-ideointi • muodot, sommittelu ja värit • materiaali- ja kuluttajatietous • tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö • erilaiset työjärjestykset ja työohjeet • käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan • erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita • tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista • oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen • oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu • tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa • erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin • rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti • erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia Valmistaminen • teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö • teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen • monipuolista laiterakentelua • kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu • tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä • sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti • tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä • tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita • tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin Valmistaminen • tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto • tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti • tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 137 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas • havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus • ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle • dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa • osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas • työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä • hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen • osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä • osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia • osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas • kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan • havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa • osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti • arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein • ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia • muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. Kuntakohtainen 6. luokan opetussuunnitelma Käsityö Vuosiluokilla 5 – 9 käsityön opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Käsityössä kuntakohtainen 6. luokan opetussuunnitelma on laadittu siten, että tavoitteet ovat yhteiset sekä tekstiili että tekniselle työlle ja koulut ottavat ne sellaisenaan opetussuunnitelmaansa. Käsityöopetuksen sisällöt valitaan kahdesta vaihtoehdosta sen mukaan, mitä koulun opetussuunnitelmassa on päätetty yhteisen käsityön 138 opetuksen laajuudesta. Vaihtoehto A: oppilaalle on annettu mahdollisuus painottua joko tekstiilityöhön tai tekniseen työhön, jolloin yhteisen käsityön osuus jää vähäisemmäksi. Yhteisen käsityön sisällöt määritellään koulukohtaisesti tekstiilityön ja teknisen työn sisältöjen pohjalta. Vaihtoehto B: Oppilas opiskelee yhteistä käsityötä koko 6. luokan ajan. Koulu päättää opetussuunnitelmassaan oppilaan mahdollisuudesta painottua opinnoissaan joko tekstiilityöhön tai tekniseen työhön sekä yhteisen käsityön laajuudesta. Toteutuksessa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan alueellisen yhtenäisen peruskoulun toteutuminen käsityön opetuksen ehjänä opinpolkuna. Käsityön 6. luokan opetussuunnitelma 6. luokan keskeiset tavoitteet Oppilas -ymmärtää käsityöprosessin - osaa lukea yksinkertaisia työpiirustuksia ja - ohjeita - osaa käyttää eri materiaaleja ja valmistustekniikoita tarkoituksenmukaisesti - osaa huoltaa ja kunnostaa työvälineitä - oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä - oppii etsimään luovia ratkaisuja suunnittelussa havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa - omaksuu realistisen käsityksen taidoistaan ja kehitysmahdollisuuksistaan - tutustuu soveltuvin osin muiden kulttuurien käsityöperinteeseen ja saa niistä ainesta omaan suunnittelutyöhönsä - pyrkii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita ja esteettisiä tuotteita Vaihtoehto A 6. luokan keskeisiä sisältöjä (TS ) Visuaalinen ja tekninen suunnittelu - tietoteknisten sovellusten ja uuden teknologian käyttö suunnittelun apuvälineenä mahdollisuuksien mukaan - suunnitelman visuaalinen dokumentointi sekä prosessi suunnittelu ohjatusti - tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin - itsenäinen kaavan valinta ja käyttötaito - sisustustekstiilien viesti - tekstiiliperinne 139 Valmistaminen - tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, niiden turvallista ja oikeaa käyttöä sekä huoltoa - tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen suunnitellusti - tekstiilituotteiden hoitoa ja kierrätystä - oman työn sekä työskentelyn arviointi - palautteen antaminen toiselle 6. luokan keskeisiä sisältöjä (TN) Visuaalinen ja tekninen suunnittelu - tekninen piirtäminen ja mallintaminen - prosessin suunnittelu ohjatusti ja tietotekniikan käyttö suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan - erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin - rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden muotokieli - erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä Valmistaminen - teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden oikea ja turvallinen käyttö - teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta ja yhdistäminen ja työstäminen suunnitellusti - kodin ja vapaa-ajan välineiden huoltoa, kunnostusta ja kierrätystä - oman työn sekä työskentelyn arviointi - palautteen antaminen toiselle. Yhteisen käsityön toteuttaminen: Ohje koulukohtaiselle työlle: - koulu kuvaa yhteisen käsityön järjestämisen periaatteet - yhteisen käsityön laajuus päätetään koulun opetussuunnitelmassa - yhteisen käsityön sisällöt määritellään koulukohtaisesti tekstiilityön ja teknisen työn sisältöjen pohjalta. Vaihtoehto B 6. luokan keskeisiä sisältöjä (KS) Visuaalinen ja tekninen suunnittelu - suunnitelman visuaalinen dokumentointi sekä prosessin suunnittelu ohjatusti - tietoteknisten sovellusten ja uuden teknologian käyttö suunnittelun apuvälineenä mahdollisuuksien mukaan - materiaalien tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin - erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä Valmistaminen 140 - käsityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen suunnitellusti - kodin ja vapaa-ajan välineiden ja tekstiilien huoltoa, kunnostusta ja kierrätystä - oman työn sekä työskentelyn arviointi - palautteen antaminen toiselle. AIHEKOKONAISUUDET KÄSITYÖSSÄ Aihekokonaisuudet ovat käsityön osalta huomioitu hyvin pitkälle jo oppiaineen valtakunnallisissa perusteissa. Ne ovat ikään kuin oppiaineeseen sisäänrakennettuja ja toteutuvat näin osaltaan läpäisyperiaatteella. Ihmisenä kasvaminen Helsinki on monikulttuurinen kasvuympäristö. Käsityötaito ja -perinne ovat paljolti kulttuurisidonnaisia. Käsityön tekeminen on myös itseilmaisua, omien ajatusten esille tuomista, konkreettisten esineiden valmistamisen kautta. Oppilaalla on käsityön prosessiluonteen vuoksi tilaisuus kehittyä antamaan ja saamaan palautetta omassa ryhmässään. Oppiaineen yhtenä keskeisenä periaatteena on itsetunnon kasvu sekä työnilon tavoittaminen. Työstä saatava tyydytyksen tunne on vahva itsetunnon rakentaja. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Tuotesuunnittelun lähtökohdat ovat hyvin kulttuurisidonnaisia. Tuote ei synny ilman jonkinlaista tarvetta ja tarpeet tulevat joko käytännöstä tai perinteestä. Aihekokonaisuus toteutuu hyvin sekä TS että TN- sisällöissä sekä oppiaineen monipuolisten opetusmenetelmien keinoin. Aihekokonaisuuden puitteissa on luontevaa tehdä yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan esim. kuvataiteen kanssa. Viestintä ja mediataito Perusteiden oppiaineosuudessa lähdetään siitä, että tuote on viesti. Tästä näkökulmasta kaikki tuotteet mitä valmistamme viestivät ympäristölleen. Pukeutumiskoodi – ihmisen koko olemus on viestintää. Helsinkiläisissä peruskouluissa on mahdollista tutustua hyvin monipuolisesti vaatetuksen viesteihin sekä pohtia median vaikutusta omaan pukeutumiskoodiin ja muotiin. Eri viestimien (lehdet, kirjat, internetsivustot jne.) käyttö mm. tiedonhankinnassa, on käsityössä arkea. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilaiden osallistuminen tet -jaksolla paikallisten yritysten arkeen lisää oppilaiden tietämystä siitä, millaisia mahdollisuuksia Helsingissä on tarjolla. Samalla syntyy käsitys siitä, millaisia käden taitoja eri aloilla juuri nyt vaaditaan. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilaat arvioivat oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksuvat kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja. Käsitöissä tähän kiinnitetään huomioita esim. materiaalivalinnoissa (tuottaja > jalostus > kierrätys > hävittäminen = ELINKAARIAJATTELU). Oppilaat ymmärtävät, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa että yhteistä tulevaisuuttamme. Oppilaat oppivat toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Heille selviää korjaamisen ja huoltamisen merkitys tuotteen ikään. Tuotesuunnittelussa pyritään turhan tuottamisen välttämiseen. 141 Turvallisuus ja liikennekasvatus Perusopetuksessa annetaan oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti. Käsityössä erityistä huomiota kiinnitetään työturvallisuuteen ja työvälineiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön. Ihminen ja teknologia Käsityössä tarjoutuu luontevasti mahdollisuus pohtia ja auttaa oppilasta ymmärtämään välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita. Opettaa niiden käyttöä ja käyttöikään vaikuttavia tekijöitä. 7. vuosiluokka Käsityötä opetetaan neljä vuosiviikkotuntia, joista kaksi tekstiilityötä ja kaksi teknistä työtä. Käsityön pakollinen opetus päättyy tähän ja arvioinnissa käytetään valtakunnallisia arvosanan kahdeksan kriteerejä. Keskeiset sisällöt ja tavoitteet Opetusta painotetaan aikaisempien oppimistulosten mukaisesti ja otetaan huomioon oppilaiden yksilöllinen tieto- ja taitotaso. Työskentelyn yhteydessä kiinnitetään huomiota monipuoliseen, jatkuvaan kehittymiseen sekä harjaantumiseen. Työskentelyn yhteydessä pyritään herättämään jatkuva kiinnostus käden taitoja kohtaan. Tekninen ja tekstiilityö toteutetaan 8-9.luokalla valinnaisaineena ARVIOINTI KÄSITYÖSSÄ Käsityön arvioinnissa käytetään valtakunnallisia arvosanan kahdeksan kriteerejä. Oppilas saa arvosanaksi välttävä (5) Työskentely : Oppilaalla on suuria vaikeuksia työn suunnittelussa sekä tarkoituksenmukaisessa työskentelyssä. Lisäksi hänellä on paljon puutteita perustekniikoiden hallinnassa. Itsearviointi ja käsityöprosessin sekä sen tulosten pohdinta : Oppilas kykenee heikosti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan. Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien (arvosana kahdeksan) edellyttämää osaamista. hylätty (4) Oppilas ei osoita työskentelevänsä oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseksi. 10.17 LIIKUNTA Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. 142 Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. VUOSILUOKAT 5–9 Vuosiluokkien 5-9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua. TAVOITTEET Oppilas • kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja • oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä • oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään • kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja • oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa • oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä • opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta • tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista. KESKEISET SISÄLLÖT • juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa • voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä • musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia • pallopelejä • suunnistusta ja retkeilyä • talviliikuntaa • uintia ja vesipelastusta • toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa • uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas • osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa 143 • osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä • osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa • osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan • osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista • osaa luistella sujuvasti • hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat • hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja • tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä • osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään • osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan • toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta. 6. luokan keskeiset tavoitteet ”Liiku tietäen ja taitaen” Oppilas kehittää tietoisesti fyysistä kuntoaan liikunnan harrastamisella ja syventää eri liikuntalajien perustaitoja sekä noudattaa reilun pelin sääntöjä. Oppilas tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan. Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi huomioidaan myös sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. VOIMISTELU • Koululainen hallitsee telinevoimistelun perusliikkeet ja oppii avustamaan niissä. • Oppilas osaa yhdistellä permannolla ja telineillä voimisteluliikkeitä yksinkertaisiksi sarjoiksi. • Oppilas osaa liikkua musiikin tahdissa voimistelu - ja askelsarjoja. KUNTOLIIKUNTA • Oppilaan fyysistä kuntoa kehitetään monipuolisilla harjoitteilla. • Oppilas oppii lihashuoltoa. PALLOILU • Oppilas oppii eri palloilulajien tekniikkaa ja pelitaitoja. YLEISURHEILU • Oppilas hallitsee tavallisimmat yleisurheilulajit. LUONTOLIIKUNTA • Oppilas osaa suunnistaa kartan avulla. • Oppilas osaa ottaa suunnan kompassin avulla ja arvioida matkoja ja etäisyyksiä luonnossa. • Oppilas tietää jokamiehen oikeuksista. HIIHTO JA LUISTELU • Oppilas kehittää maastohiihtotaitoaan perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla. • Oppilas hallitsee vähintään eteenpäin ja taaksepäin luistelun sekä 144 kaarreluistelun. • Talviliikuntaa harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan. UINTI (mahdollisuuksien mukaan) • Oppilas saavuttaa uimataidon (200m, josta 50m selällään) 6. luokan keskeiset sisällöt VOIMISTELU • Harjoitellaan perus- ja telinevoimisteluliikkeitä (hyppy, permanto, ponnahduslauta, renkaat, penkki, köydet ja trampoliini) • Harjoitellaan avustamaan muita. • Harjoitellaan tanssi- ja voimistelusarjoja. KUNTOLIIKUNTA • Harjoitellaan kehonhallintaa, lihaskestävyyttä monipuolisilla aerobisilla ja anaerobisilla harjoitteilla. • Harjoitellaan lihashuoltoa. PALLOILU • Harjoitellaan lajitaitoja monipuolisten harjoitteiden avulla mm seuraavissa lajeissa: jalkapallo, koripallo, lentopallo, pesäpallo, salibandy ja jääpelit. YLEISURHEILU • Harjoitellaan monipuolisesti eri yleisurheilulajien tekniikoita (pikajuoksu, pitkän matkan juoksu, korkeushyppy, pituushyppy, 3-loikka, kuulantyöntö, turbokeihäänheitto) • Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös muihin lajeihin. LUONTOLIIKUNTA • Harjoitellaan kartan avulla suunnistamista. Harjoitellaan kompassin käyttöä suunnan ottamisessa ja tehdään matkanmittausharjoituksia. • Harjoitellaan jokamiehen oikeuksia. HIIHTO JA LUISTELU • Harjoitellaan perinteistä ja vapaata hiihtotapaa mahdollisuuksien mukaan. • Harjoitellaan potkuja, liukua, käännöksiä, jarrutuksia ja kaarreluistelua monipuolisesti. UINTI (mahdollisuuksien mukaan) • Harjoitellaan perusuintilajeja (rinta-, vapaa- ja selkäuinti). OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET 1.Ihmisenä kasvaminen Myönteisen minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen, toisten huomioonottaminen ja sosiaalisten taitojen merkityksen ymmärtäminen elämässä ovat taitoja, joita kehitetään liikunnan opetuksessa. 2.Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys Perinteisten suomalaisten liikuntamuotojen ja urheilulajien tuntemus tukee 145 urheilun merkityksen ymmärtämystä osana suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Eri kulttuureista peräisin olevien ja kaikkialla maailmassa harjoitettavien lajien oppimisen avulla kehitetään kasvamista kansainvälisyyteen. 3.Viestintä ja mediataito Kommunikaation merkitys korostuu erityisesti eri lajeja harjoitettaessa. Asioita ja tunnetiloja voidaan ilmaista myös sanattomasti monien liikuntamuotojen esim. tanssin ja taistelulajien avulla. 4.Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Liikunnan merkitys kansakunnan eheyttäjänä kuluneina vuosikymmeninä on eittämätön. Kannustaminen seura- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ovat osa opetusta. 5.Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristö vaikuttaa liikunnan harjoittamisen mielekkyyteen. Liikuntapaikkojen siisteyden ylläpito ja liikuntavälineiden huolto ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen kannalta. Liikunnan ja fyysisen kunnon merkitys yleiselle hyvinvoinnille ja tasapainoiselle kasvulle korostuvat. 6.Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus liikuntaa harjoitettaessa edellyttää sääntöjen tuntemusta ja teknistä osaamista. Turvallinen liikennekäyttäytyminen ja hyvät käytöstavat liikenteessä vaativat myös harjoittelua ja sääntöjen hallintaa. 7.Ihminen ja teknologia Teknologian merkitys liikuntavälineiden kehityksessä ja huollossa ovat oleellisia, mutta koululiikunnan kannalta niiden merkitys on vähäinen. LIIKUNNAN OPETUKSEN SISÄLTÖ Sosiaalisten taitojen kehittäminen •muiden kunnioittaminen ja hyväksyminen •sääntöjen noudattaminen •hyvä käytös Liikennekasvatus ja kotiseututuntemus •turvallinen liikkuminen •lähiympäristön liikuntapaikkoihin tutustuminen Opetuksen sisältö: •pyritään mahdollisuuksien mukaan löytämään oppilaiden oma taso ja kyky liikkua oman tason mukaisesti niin itsenäisesti kuin eri tasoisissa ryhmissä vuodenaikojen vaihtelu huomioiden. •eri liikuntalajien sääntöjen tuntemus ja niiden soveltaminen omiin taitoihin. •tehtävänä ei ole kilpaurheilijoiden koulutus, vaan liikunnasta iloa ja hyvinvointia tavoittelevien nuorten kasvattaminen. •seurataan nuorten kunnon kehitystä eri testausmenetelmin. Tavoite on, että nuoret oppivat itse kehittämään jatkuvasti fyysisiä valmiuksiaan ja huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan. 146 7. luokan keskeiset tavoitteet ” Liikutaan yhdessä” Oppilas oppii liikunnan avulla sosiaalisia taitoja. Oppilas tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan. VOIMISTELU JA KUNTOLIIKUNTA • Oppilas osaa pienissä ryhmissä suunnitella ja toteuttaa voimistelusarjoja permannolla ja telineillä mahdollisuuksien mukaan. • Oppilas oppii oman fyysisen kunnon kehittämistä ja lihashuoltoa. • Oppilas osaa liikkua musiikin tahdissa voimistelu - ja askelsarjoja. PALLOILU • Oppilas tuntee yleisimpien palloilulajien perussäännöt ja osaa soveltaa niitä peleissä. • Oppilas kykenee joukkuepelaamiseen. YLEISURHEILU • Oppilas osaa suorittaa keskeisimmät yleisurheilulajit urheilukentällä. LUONTOLIIKUNTA • Oppilas tuntee koulun ympäristön ja osaa kulkea itsenäisesti liikunnan suorituspaikoille • Osaa suunnistaa pienessä ryhmässä kartan ja kompassin avulla. HIIHTO JA LUISTELU • Oppilas kehittää maastohiihtotaitojaan perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla. • Oppilas osaa luistelun perustaidot ja yleisimpien jääpelien säännöt. UINTI (mahdollisuuksien mukaan) • Oppilas kertaa perusuintitavat ja tuntee kaupungin uintipalvelut. 7. luokan keskeiset sisällöt VOIMISTELU JA KUNTOLIIKUNTA Harjoitellaan oman kehon hallintaa ja fyysistä kuntoa esim. • Teline-, väline- ja vapaavoimistelua • Kuntopiiri ja kuntosaliharjoittelua, lenkkeilyä ja aerobicia • Venyttely- ja rentoutumisharjoituksia • Tanssi- ja rytmiikkaharjoituksia PALLOILU • Pelitaitojen ja sääntöjen harjoittelua yleisimmissä palloilulajeissa. • Viite- ja mailapelejä YLEISURHEILU • Yleisimpien yleisurheilulajien tekniikkaharjoittelua oikeilla välineillä ja oikeilla suorituspaikoilla mahdollisuuksien mukaan. LUONTOLIIKUNTA • Eri suunnistusmuotoja (viuhka, katu, ym.) • Luontoretkiä, suunnistustaitoa ja mahdollisuuksien mukaan muiden oppiaineiden sisältöjä hyödyntäen. 147 HIIHTO JA LUISTELU • Kehitetään perinteistä ja vapaata hiihtotyyliä. • Kerrataan jarrutukset, eteenpäin ja taaksepäin luistelun sekä kaarreluistelun tekniikat. • Harjoitellaan yleisimpien jääpelien sääntöjä ja tekniikoita. UINTI (mahdollisuuksien mukaan) • Oppii liikkumaan vedessä monipuolisesti (esim. vesijumppa, uimahypyt, vesileikit). TYÖTAVAT • Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet. • Harjoitellaan yksilöllisesti, pareittain ja ryhmissä kokoonpanoja vaihdellen. • Otetaan huomioon sukupuolten erilaiset tarpeet ja oppilaiden kasvun ja kehityksen erot • Otetaan huomioon sukupuolten erilaiset tarpeet ja oppilaiden kasvun ja kehityksen erot 8. luokan keskeiset tavoitteet ”Liiku syventäen” Oppilas liikkuu syventäen taitojaan. Oppilas tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan. VOIMISTELU JA KUNTOLIIKUNTA • Oppilas oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään. • Oppilas oppii hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta. PALLOILU • Oppilas syventää yleisimpien palloilulajien ja mailapelien taitoja. • Oppilas oppii joukkuepelien ja mailapelien taktiikkaa. YLEISURHEILU • Opitaan tuntemaan uusia yleisurheilun lajitaitoja. LUONTOLIIKUNTA • Oppilas osaa suunnistaa itsenäisesti kartan ja kompassin avulla. HIIHTO JA LUISTELU • Oppilas soveltaa luistelutaitojaan erilaisiin jääurheilulajeihin. • Oppilas hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat. UINTI (mahdollisuuksien mukaan) • Oppilas osaa perusuintitavat. • Oppilas osaa hengenpelastusta 8. luokan keskeiset sisällöt ”Uusiin liikuntamuotoihin tutustuminen ja liikuntatietous” 148 VOIMISTELU JA KUNTOLIIKUNTA Syvennetään tietoja ja taitoja sekä harjoitellaan oman kunnon kehittämisen ja seurannan perusteita. • Teline-, väline ja vapaavoimistelu • Kuntopiiri ja kuntosaliharjoittelu, lenkkeily ja aerobic • Venyttely ja rentoutuminen • Tanssi- ja rytmiikkaharjoittelu PALLOILU • Oppilas harjoittelee palloilulajien ja mailapelien taktiikkaa. • Tekniikka- ja taktiikkaharjoitteita. YLEISURHEILU • Harjoitellaan uusia yleisurheilun lajitaitoja mahdollisuuksien mukaan (esim. aitajuoksu, kiekko, rataviesti) LUONTOLIIKUNTA • Harjoitellaan suunnistamaan eritasoisia ja eripituisia ratoja yksin ja pienryhmissä karttaa ja kompassia apuna käyttäen. HIIHTO JA LUISTELU • Harjoitellaan uusia lajitaitoja (esim. taito- ja muodostelmaluistelu ja jääpelit) • Harjoitellaan hiihtoa monipuolisesti (viesti, leikit ym.) UINTI (mahdollisuuksien mukaan) • Harjoitellaan liikkumaan vedessä monipuolisesti (esim. vesijumppa, uimahypyt, vesileikit, vesipallo, hydrobic) • Harjoitellaan hengenpelastusta. Työtavat • Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet. • Harjoitellaan yksilöllisesti, pareittain ja ryhmissä kokoonpanoja vaihdellen. • Otetaan huomioon sukupuolten erilaiset tarpeet ja oppilaiden kasvun ja kehityksen erot 9. luokan keskeiset tavoitteet ”Liiku nauttien ” Uusiin liikuntamuotoihin tutustuminen ja liikuntatietous. Oppilas tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan. VOIMISTELU JA KUNTOLIIKUNTA • Oppilas tietää kuinka omaa kuntoa voi kehittää ja arvioida. • Oppilas ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä. PALLOILU • Tekniikan syventämistä pallo- ja mailapeleissä. • Palloilulajien taktiikkaa YLEISURHEILU • Oppilas tietää kuinka kehittää itseään eri yleisurheilulajeissa. 149 • Oppilas asettaa tavoitteita ja pyrkii saavuttamaan ne. LUONTOLIIKUNTA • Oppilas soveltaa oppimiaan taitoja luonnossa liikkumiseen. HIIHTO JA LUISTELU • Oppilas hallitsee hiihdon perustekniikat. • Oppilas osaa jääpelien pelitaktiikkaa UINTI (mahdollisuuksien mukaan) • Oppilas osaa perusuintitavat. • Oppilas osaa hengenpelastusta. 9. luokan keskeiset sisällöt VOIMISTELU JA KUNTOLIIKUNTA • Oman kunnon seurantaa (testit, liikuntapäiväkirja, vertailut edellisiin suorituksiin) • Annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua. PALLOILU • Eri palloilulajien taktiikkaharjoituksia ja peli-ideaa • Tutustutaan uusiin palloilulajeihin YLEISURHEILU • Eri yleisurheilulajien tekniikkaharjoitteita ja/tai tulostavoitteita LUONTOLIIKUNTA • Luontoretkiä ja erätaitoja integroiden muihin oppiaineisiin mahdollisuuksien mukaan HIIHTO JA LUISTELU • Monipuolista talviliikuntaa (esim. hiihto, laskettelu, luistelu, sauvakävely ja pulkkailu) • Jääpelien taktiikkaharjoituksia UINTI (mahdollisuuksien mukaan) • Harjoitellaan elvytystä. • Opitaan eri uintilajeja • Opitaan hengenpelastustaitoja TYÖTAVAT • Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet. • Harjoitellaan yksilöllisesti, pareittain ja ryhmissä kokoonpanoja vaihdellen. • Otetaan huomioon sukupuolten erilaiset tarpeet ja oppilaiden kasvun ja kehityksen erot ARVIOINTI Arvosana (4) Oppilaalla on selvittämättömiä poissaoloja kolmasosa kurssista, ei osallistu opetukseen ja suhtautuu oppiaineeseen kielteisesti 150 Arvosana (5) Tuntityöskentelyyn osallistuminen on passiivisen välinpitämätöntä. Oppilas ei huolehdi liikuntavarusteistaan vaikka on kuitenkin läsnä. 10.18. KOTITALOUS VUOSILUOKAT 7-9 Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta • pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa • tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja • toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia • tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia. KESKEISET SISÄLLÖT Perhe ja yhdessä eläminen • hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat • sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri • tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä Ravitsemus ja ruokakulttuuri • ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka • ruoan laatu ja turvallisuus • perusruoanvalmistusmenetelmät • aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa • ruokakulttuurien muuttuminen Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta 151 • oman rahankäytön suunnittelua • kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet • tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö • kulutuksen ympäristövaikutukset Koti ja ympäristö • asunnon ja tekstiilien hoito • kotitalouden jätehuolto • kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas • osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä • tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. Käytännön työtaidot Oppilas • tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa • osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen • osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti • osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä • osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä • osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas • osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuoteja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta • osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa • tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet. JOHDANTO OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET 1. Ihmisenä kasvaminen · Kotitaloustunneilla työskennellään ryhmissä ja opetellaan yhteisön jäsenenä toimimista. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys · Oppilaiden eri kansallisuudet näkyvät ruokavalioissa. 3. Viestintä- ja mediataito · Kriittisyyttä median ruoka- ja ravitsemusviestintään 152 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys · Yhteisten sääntöjen hyväksyminen ja niihin sitoutuminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta · Kotitalouden sisällöissä 6. Turvallisuus ja liikenne · Kotitalouden sisällöissä mm. turvalliset työtavat 7. Ihminen ja teknologia · Kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttö SISÄLLÖT 7. vuosiluokan opetuksessa käsitellään opetushallituksen asettamat keskeiset sisällöt. TAVOITTEET 7. vuosiluokan opetuksen tavoitteet ovat Oppilas oppii • ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta • pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa • tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja • toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia • tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia. TYÖTAVAT · oppilas- ja opettajakeskeiset työtavat · vierailut · itsearvioinnin kehittäminen ARVIOINTI KOTITALOUDESSA ARVIOINTI KOTITALOUDESSA Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot 153 Käytännön työtaidot Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot 10 Aina aktiivinen ja vastuuntuntoinen Osaa ratkaista ongelmatilanteita Kykenee pohtimaan omien valintojensa vaikutuksia Osaa itsenäisesti suunnitella ja organisoida työnsä Suorittaa itsenäisesti annetut tehtävät ja auttaa toisia Kriittisyys. Osaa kyseenalaistaa ja vertailla tietoa ja käyttää sitä päätöksenteon pohjana Hallitsee työkokonaisuudet Osaa realistisesti arvioida työskentelyään Osoittaa harrastuneisuutta Hallitsee jo opiskellun aineksen Tietää, miten selviytyä kodin arkirutiineista 9 8 Työskentelee itsenäisesti ja on yhteistyökykyinen Suorittaa itsenäisesti annetut tehtävät ja auttaa toisia Ymmärtää kotitalouden yhteyden muihin oppiaineisiin Hallitsee lähes kaiken opiskellun Osaa neuvotella Varmat työotteet ja perustellut työvälinevalinnat Kykenee soveltamaan oppimaansa Työskentelee tavoitteellisesti Osaa hyvin arvioida työskentelyään Osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta. Osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä Tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa Tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa Osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen Osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja –välineitä turvallisesti Osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa. Tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu- ja vaikutusmahdollisuudet Osaa tulkita tekstiilien hoitoohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä Osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä. Osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesuja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jättteiden peruslajittelusta. 7 Noudattaa useimmiten hyviä tapoja Pyrkii ottamaan muut huomioon sekä toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä Työskentelytaidoissa hapuilua Osoittaa yleensä kiinnostusta Osaa ajoittain suunnitella työskentelyään ja useimmiten selviytyy työstään Yrittää soveltaa tietoa käytäntöön Osaa usein hankkia tietoa? Verkkainen 6 154 Pyrkii ottamaan vastuuta toiminnastaan Käyttäytyy huonosti Tarvitsee jatkuvasti toisten apua Ei osaa soveltaa tietoa käytäntöön 5 On ajoittain itsekäs ja piittaamaton Työskentelytaidoissa epävarmuutta Kiinnostus on pinnallista Luvattomia poissaoloja Huolimaton ja pinnallisesti tekevä Osaa ajoittain hankkia tietoa? Kantaa vastuuta heikosti toiminnastaan Häiriökäyttäytymistä Työskentelytaidot heikot Tiedonhankinta onnistuu vain opettajan ohjeiden mukaan On useimmiten välinpitämätön ja itsekäs 4 Jatkuva ohjaus välttämätön Osoittaa harvoin osaamistaan Luvattomia poissaoloja Työskentelee vain oman kiinnostuksen mukaan Ei kanna vastuuta toiminnastaan Häiriökäyttäytymistä Työskentely päämäärätöntä Ei halua työskennellä Työskentelytaidot hyvin heikot Luvattomia poissaoloja 10.19 VALINNAISET AINEET 10.19.1 VALINNAINEN KOTITALOUS 4 kurssia/vuosiluokat 8-9. TAVOITTEET Perusopetuksen tietojen ja taitojen syventäminen, soveltamaan oppiminen ja itsenäiseen työskentelyyn harjaantuminen SISÄLLÖT • suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia muunnelmineen • ateriasuunnittelua • kansallista ruokaperinnettä • eri maiden ruoka- ja tapakulttuuriin tutustumista • kodin juhlien järjestäminen • kodin puhtaanapitoa • ajankohtaisia ravitsemus- ja elintarvikealan aiheita 155 10.19.2 TEKNINEN TYÖ TEKNISEN TYÖN SISÄLLÖT Visuaalinen ja tekninen suunnittelu • Tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa • erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin • rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti • erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia • monipuolista laiterakentelua. Valmistaminen • Teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö • teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas • kykenee havaitsemaan myös itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus • ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle • dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa • osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas • työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä • hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen • osaa työskennellä tavoitteellisesti yksin tai tiimeissä • osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa • osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa 156 Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta Oppilas • kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia • osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti • pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein • muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 10.19.3 TEKSTIILITYÖ TEKSTIILITYÖN SISÄLLÖT Visuaalinen ja tekninen suunnittelu • Tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä • sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti • tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä • tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen perusteita • tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin. Valmistaminen • Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen ,toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto • tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti • tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas • kykenee havaitsemaan myös itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus • ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle • dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa • osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. 157 Valmistaminen Oppilas • työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä • hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen • osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä • osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa • osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta Oppilas • kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia • osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti • pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein • muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 10.19.4. KUVATAIDE 1. Piirustus- ja maalauskurssi 8. luokka Tavoitteet • syventää piirustuksen ja maalauksen tekniikoiden sekä välineiden hallintaa • kehittää tavoitteellisesti omaa kuvailmaisua • tutustua taidehistoriallisiin aikakausiin ja ymmärtää niiden vaikutuksia piirustus- ja maalaustaiteeseen • tallentaa ja arvioida oma työskentelyprosessi Sisällöt • monipuolisten tehtäväkokonaisuuksien kautta tutustutaan erilaisiin piirtimiin, maalausvälineisiin ja materiaalioppiin • syvennetään mielikuvituksen, näkyvän todellisuuden havainnoinnin sekä taidekuvan käyttöä kuvailmaisun lähteinä • perehdytään kuvan rakentamisen keinoihin • tallennetaan työskentelyprosessi 2. Video- ja kuvaviestintäkurssi 8. luokka Tavoitteet • oppia ymmärtämään ja käyttämään liikkuvan kuvan keskeisiä ilmaisukeinoja • kehittää ryhmätyöskentelytaitoja • syventää tietoa kuvallisen median vaikutuskeinoista • suunnitella ja toteuttaa lyhytvideoelokuva Sisällöt • tutustutaan videokameran käyttöön ja editointilaitteistoon • tutustutaan liikkuvan kuvan ilmaisukeinoihin ja dramaturgian perusteisiin 158 • laaditaan käsikirjoitus ja sen pohjalta kuvataan työryhmissä kuvamateriaalia, josta editoidaan lyhyehkö video, esim. mainos, musiikkivideo tai animaatio • toteutetaan muita kuvalliseen viestintään liittyviä harjoituksia 3. Muotoilukurssi 9. luokka Tavoitteet • tutustua esinesuunnittelun ja keramiikan tyylipiirteisiin sekä perinteisiin • tutustua kuvanveiston ilmaisukeinoihin ja historiaan • tarkastella ja arvioida ympäristöä esteettisestä, eettisestä ja ekologisesta näkökulmasta • kehittää kolmiulotteisen muodon tajua ja ymmärtää esineen muodon suhdetta käyttötarkoitukseen • oppia käyttämään materiaaleja niille ominaisilla tavoilla • soveltaa oppimaansa omissa muotoilutöissään Sisällöt • tutustutaan kuvanveiston, esinesuunnittelun ja keramiikan historiaan • tutustutaan plastisen sommittelun perusteisiin • perehdytään muotoiluprosessiin erilaisia tekniikoita käyttäen 4. Valokuvauskurssi 9. luokka Tavoitteet • ymmärtää valokuvan mahdollisuuksia ilmaisukeinona ja vaikuttamisen välineenä • tutustua valokuvien käyttötapoihin, esim. mediassa • luoda henkilökohtainen suhde valokuvaukseen erilaisten harjoitusten avulla Sisällöt • perehdytään valokuvailmaisun perusteisiin, esim. kuvasommittelu • perehdytään järjestelmäkameran ja digitaalisen kameran käyttöön • kuvataan mustavalko- ja digitaalikuvia • tutustutaan pimiötyöskentelyyn • kokeillaan erilaisia kuvankäsittelymenetelmiä ARVIOINTI PIIRUSTUS- JA MAALAUSKURSSI (VALINNAINEN KURSSI 1) välttävä (5) Arvosanan 5 voi saada, jos pyrkii edes jossain määrin oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyisikin osoittamaan vain vähän kriteerien edellyttämää oppimista. Oppilas • osaa käyttää yksinkertaisimpia piirustuksen ja maalauksen keinoja sisältöviestien ilmaisemiseen • tietää joitakin taidehistoriallisia kausia • tuntee tavallisimpia piirustus- ja maalausvälineitä ja -materiaaleja sekä osaa auttavasti käyttää niitä • osaa ohjattaessa tehdä piirustuksessa ja maalauksessa tarvittavia yksinkertaisimpia perushavaintoja visuaalisesta todellisuudesta • osaa kertoa, onko mielestään onnistunut työssään 159 • tekee melko usein annetut tehtävät Muiden hyväksyttyjen arvosanojen suhteen noudatetaan soveltaen pakollisten kurssien arviointikriteerejä. VIDEO- JA KUVAVIESTINTÄKURSSI (VALINNAINEN KURSSI 2) Arvosana S (suoritettu) Arvosanan S voi saada, jos pyrkii edes jossain määrin oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyisikin osoittamaan vain vähän kriteerien edellyttämää oppimista. Oppilas • tietää joitakin liikkuvan kuvan keskeisimpiä ilmaisukeinoja ja elokuvan lajityyppejä • tuntee muita kuvallisen median vaikutuskeinoja • tuntee videokameran ja editointilaitteiston perustoimintoja sekä osaa ohjattaessa auttavasti käyttää niitä • osaa kertoa, onko mielestään onnistunut työssään • pyrkii hoitamaan hänelle työryhmän jäsenenä annetut tehtävät ja osallistuu kaikkiin työn vaiheisiin MUOTOILUKURSSI (VALINNAINEN KURSSI 3) välttävä (5) Arvosanan 5 voi saada, jos pyrkii edes jossain määrin oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyisikin osoittamaan vain vähän kriteerien edellyttämää oppimista. Oppilas • ymmärtää kolmiulotteisen työskentelyn luonteen • tuntee tavallisimpia keramiikan ja kuvanveiston välineitä ja materiaaleja sekä osaa ohjattaessa auttavasti käyttää niitä • tietää joitakin tunnettuja veistoksia • osaa kertoa, onko mielestään onnistunut työssään • tekee melko usein annetut tehtävät Muiden hyväksyttyjen arvosanojen suhteen noudatetaan soveltaen pakollisten kurssien arviointikriteerejä. VALOKUVAUSKURSSI (VALINNAINEN KURSSI 4) Arvosana H (hyväksytty) Arvosanan H voi saada, jos pyrkii edes jossain määrin oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyisikin osoittamaan vain vähän kriteerien edellyttämää oppimista. Oppilas • ymmärtää valokuvan luonteen dokumentoivana ja taiteellisena ilmaisuvälineenä • tuntee kuvamanipulaation käsitteen • tuntee järjestelmäkameran ja digitaalisen valokuvakameran perustoimintoja sekä osaa ohjattaessa auttavasti käyttää niitä 160 • • • • tuntee pimiötyöskentelyn perusteita osaa kertoa, onko mielestään onnistunut työssään tekee melko usein annetut tehtävät osallistuu ryhmän toimintaan 10.19.5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA TAVOITTEET 8. LUOKALLA Tieto- ja viestintäkasvatus perehdyttää oppilaan erilaisiin viestintätapoihin ja kasvattaa kriittistä suhtautumista kaupalliseen mediaan. Oppilas perehtyy harjoituksen kautta avaamaan tietoverkoissa olevaa teksti ja kuvallista informaatiota ja osaa tallentaa osia siitä omaan käyttöönsä. Oppilas ottaa vastuun käytettävän materiaalin tallentamisesta ja ymmärtää tekijänoikeussäännösten pääpiirteet. Oppilas tutustuu sähköiseen viestintään ja hallitsee käytön pääpiirteet. Oppilas tutustuu ja sitoutuu etiketin mukaiseen viestintään. Opetuksen punaisena lankana on aihekokonaisuus ”Viestintä ja mediataito” 9.LUOKALLA Oppilas osaa käyttää useita ohjelmia yhden tehtäväkokonaisuuden tuottamiseen. Oppilas osaa käyttää nettiympäristöä kriittisesti ja monipuolisesti. Oman työn muokkaaminen erilaisiin ulkoasuihin (sivuntaitto) Oppilas perehtyy ohjelmaympäristön muokkaamiseen ja tutustuu ohjelmointitapoihin. Oppilas tutustuu omaan kirjoitelmaan liitettyjen faktojen- numerotietojen- ja tekstisitaattien lähdeviittausten käyttöön 3.-kurssi toteuttaa konkreettisesti ”osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys” aihekokonaisuutta 1 Tieto- ja viestintätekniikka 8. luokka - taulukkolaskennan alkeet, kortisto/tietokantaohjemaan tutustuminen - tietoliikenteet perusteita ja tietoverkon käytön alkeet - kuvien yhdistäminen ja rajaaminen - kuvien tuottaminen kuvanlukijalla ja digitaalisella kameralla 2 Työelämän hyötyohjelmat 9. luokka Oppilaat suunnittelevat yksin tai ryhmätyönä yrityksen arkipäivään liittyviä asiakirjoja, laskutauluja ja mainoksia - tietokannat 161 - taulukkolaskenta - tekstinkäsittely ja kuva - tietoliikenteeseen tutustuminen 3 Tekstinkäsittelykurssi 9. luokka ( integroivasti toisen oppiaineen kanssa) Kymmensormijärjestelmän kertaus Tekstinkäsittelyohjelman hallinta Oman kirjoitelman laadinta ja tulostaminen Omaan kirjoitelmaan liitettyjen faktojen- numerotietojen- ja tekstisitaattien lähdeviittausten käyttö 4 Valinnainen tieto & viestintä Lisäopetus (esim. peruskoulun lisäopetus 10. luokilla) Sisällöt: Palautetaan mieleen perusopetuksen tieto ja viestintäkurssien keskeiset aihepiirit keskittyen tiedostojen käsittelyyn lähiverkkoympäristössä Kerrataan: -kuvankäsittelyn perusteet (valokuvat ja leikekirjastojen käyttö) -vektori (= ääriviiva) –kuvien luonti ja muokkaus -kuvien skannaus -tutustutaan tekstinkäsittelyohjelman kehittyneisiin ominaisuuksiin -tekstin ja kuvan liittäminen sivuntaitto-ohjelmassa Tutustutaan tiedonhakuun kansainvälisestä tietoverkosta ARVIOINTI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKASSA Tietotekniikan arvioinnin yhteisiä periaatteita. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä käyttää tietotekniikkaa ja tietoliikennettä muiden oppiaineiden tukena. Valinnaisena suoritettavaa tietotekniikan opiskelua voidaan ottaa erilaisia kurssimääriä. 8. luokka välttävä (5) TVT 1 Tieto- ja viestintätekniikka Oppilas -osaa käyttää taulukkolaskentaa yksinkertaisiin laskutoimituksiin ja kalenteri ja valuutta tehtäviin -tutustuu skannerin ja digitaalisen kameran käyttömahdollisuuksiin -tutustuu tietokannan eli kortiston käyttöön (haku ja lajittelu) ja osaa laatia 162 pienen kortiston -tutustuu sivuntaittoon jossa yhdistellään kuva- ja teksti elementtejä -tutustuu tietoverkkojen käyttöön verkkoselaajaa käyttäen TVT 2. Työelämän hyötyohjelmat Oppilas: -hallitsee käyttöympäristön ja pystyy käyttämään sovelluksia tiedon esittämiseen ja kouluverkkoa tiedonhakuun -suunnittelee yhdessä työparin kanssa pienen projektin jossa jäljitellään esim. pienen yrityksen perustamista (työvälineinä taulukkolaskenta, palkkataulukot, varastolaskelmat, tekstinkäsittely, mainosohjelmat ym.) -harrastunut oppilas selvittää omatoimisesti kurssiin kuuluvia ongelmia ja pystyy auttamaan oppilastoveriaan -ymmärtää yhteistoiminnan merkityksen projektityöskentelyssä (vastuu ryhmässä) 9. luokka TVT 3 Tekstinkäsittelykurssi Oppilas harjoittelee kymmensormijärjestelmän alkeisharjoituksista valmiin tekstin kopiointiin. Kurssin lopuksi laaditaan referaatti/tutkielma itse hankitusta kirjallisesta materiaalista, kiinnittäen huomiota kirjoitelman siisteyteen, teknisiin yksityiskohtiin ja laajuuteen. Arviointikriteereinä: -perusharjoitusten tunnollisuus ja kirjoitusnopeudessa edistyminen -kirjoitelman laatu, sisältö, virheettömyys, laajuus ja lähdetietojen esittäminen Päättöarviointi Oppilaan työskentely on omatoimista annettujen projektien puitteissa. Työskentelyn tulokset talletetaan esim. projektin työkansioon päivittäin. Alkeiskursseista poiketen materiaalin käsittelyyn liittyy tiedon alkuperän dokumentointi ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen. Tietoverkoissa noudatetaan hyviä tapoja. 10.20 OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. 163 Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opintoohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. TAVOITTEET Oppilas • oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen • oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja • oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa • oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit • oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan • saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa • oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia • oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa • saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa • oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. VUOSILUOKAT 7–9 Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu - luokkamuotoisesta ohjauksesta - yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta - sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta - työelämään tutustumisesta. Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle tulee järjestää pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatkoopiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. 164 Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä. SUUNNITELMA TET:N JÄRJESTELYISTÄ VUOSILUOKKA 7: Oppilaat voivat toimia vuorollaan avustavina henkilöinä koulun ruokalassa. Ruokalan pääemäntä määrittelee kulloisetkin tehtävät. Avustustehtävät ajoittuvat koulun ruoka-aikojen yhteyteen VUOSILUOKKA 8: Oppilaat tutustuvat työelämään kahden viikon ajan syyslukukaudella. Tärkeä osa työelämään tutustumista on oppilaan oma osuus työpaikan löytymisessä. Opintoohjaaja toimii aktiivisesti vastaavana henkilönä työhöntutustumisjaksoon liittyvien asioiden hoidossa. Työhöntutustumisjakson aikana oppilaat tekevät heille osoitetut tehtävät. Jakson päätyttyä opinto-ohjaaja käsittelee oppilaiden kanssa työhöntutustumisjaksoon liittyviä kokemuksia. Oppilaat voivat olla yhteydessä työpaikkoihinsa palautekirjeen muodossa. Työhöntutustumisjakson tavoitteena on laajentaa oppilaan tietämystä työelämästä ja olla ajoissa vaikuttamassa mahdollisiin päätöksiin jatko-opintojen osalta. VUOSILUOKKA 9: Oppilaat tutustuvat työelämään yhden viikon ajan syyslukukaudella. Oppilaan oma osuus korostuu työpaikan löytymisessä. Opinto-ohjaaja toimii edelleen aktiivisesti vastaavana henkilönä työhöntutustumisjaksoon liittyvien asioiden hoidossa. Jakson päätyttyä opinto-ohjaaja käsittelee yhdessä oppilaiden kanssa työhöntutustumisjaksoon liittyviä kokemuksia. Oppilaat voivat olla yhteydessä työpaikkoihinsa palautekirjeen muodossa. Yhdeksännen vuosiluokan työhöntutustumisjakson tavoitteena on entisestään laajentaa oppilaan tietämystä työelämästä. Tavoitteena on myös oppilaan omien kiinnostusten ja suuntautuneisuuden ennakkoluuloton huomioiminen työpaikan valinnassa. PERUSOPETUKSEN LISÄOPETUS: Työelämään tutustumisen määrä määritellään lukuvuosittain. Tavoitteena on lisätä työelämätietoutta, korostaa vuorovaikutustaitojen merkitystä sekä selkiyttää oppilaan omia ratkaisuja koskien jatko-opintoja toisella asteella. ERITYISOPETUS 165 Ohjausta toteutetaan kaikkia aineita läpäisevästi myös Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa luokkamuotoisessa erityisopetuksessa. Opiskelustrategiat ja ohjaus ovat yksi erityisopetuksen keskeisimmistä sisällöistä. Lisäksi erityisluokanopettaja opettaa oppilaanohjausta luokka-asteen yleisopetuksen tuntimäärää vastaavan määrän työjärjestykseen merkittynä oppiaineena omassa luokassaan. TET -harjoittelut ja muut oppilaan työtehtävät pyritään toteuttamaan samoin yleisopetuksen tuntimäärin. LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS TAVOITTEET Oppilas • oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja • muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista • oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan • oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita • tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista • hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista • opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla. KESKEISET SISÄLLÖT • itsetuntemus ja ammatillinen kehitys • kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi • opiskelun taidot • tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot • työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat • Suomen koulutusjärjestelmä • jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatkoopintoihin • opiskelu ja työskentely ulkomailla • ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut ja niiden käyttö • tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Vuosiluokka 7 Tavoitteena on oppilaan itsetuntemuksen ja opiskelutaitojen kehittäminen yläasteella. Vuosiluokka 8 166 Pääpaino luokkatuntien oppisisällöissä on ammattialatietouden lisääminen. Vuosiluokka 9 Oppilaan henkilökohtainen ohjaus on opinto-ohjauksessa etusijalla. Jokainen oppilas haastatellaan henkilökohtaisesti. Haastattelun ja luokkatuntien avulla pyritään löytämään oppilaalle mahdollisimman realistinen ja hyvä ratkaisu jatkoopintoihin. Lisäopetus Oppilaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen ja seurannan avulla selkiytetään jatko-opintoja. OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET Oppiaineessa painottuvat seuraavat aihekokonaisuudet: ihmisenä kasvaminen, viestintä ja mediataito, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä ihminen ja teknologia. ARVIOINTI Oppilaanohjaus arvioidaan vuosiluokilla 7 - 9 suoritusmerkinnällä. Arvioinnin perusteena on tuntityöskentely, annettujen tehtävien suorittaminen, opintokäynteihin osallistuminen, TET -jaksojen suorittaminen sekä läsnäolo oppitunneilla Näiden lisäksi oppilas osallistuu henkilökohtaiseen ohjaukseen vuosiluokilla 7 ja 9. 8. vuosiluokalla oppilas osallistuu henkilökohtaiseen ohjaukseen tarpeen mukaan. 167
© Copyright 2024