1. No category

SERBIA
Agnese Klavina-Kontkanen
Toukokuu 2009
Serbian maaraportti
2 (44)
Serbian maaraportti
Sisällysluettelo
Maaprofiili.................................................................................................................................................... 4
Maa ja väestö .......................................................................................................................... 4
Infrastruktuuri .......................................................................................................................... 5
Politiikka ja hallinto .................................................................................................................. 5
Talouden avaintiedot ............................................................................................................... 6
Liiketoiminta ................................................................................................................................................ 8
Maan vahvuudet ja heikkoudet ................................................................................................ 8
Potentiaalisia aloja suomalaisille yrityksille ............................................................................. 8
Talous ......................................................................................................................................................... 9
Makrotalous ............................................................................................................................. 9
BKT ................................................................................................................................. 9
Inflaatio .......................................................................................................................... 10
Vaihtotase ..................................................................................................................... 11
Talouspolitiikka ...................................................................................................................... 11
Työvoima ............................................................................................................................... 13
Ulkomaankauppa ...................................................................................................................................... 14
Kokonaiskauppa .................................................................................................................... 14
Kauppapolitiikka ............................................................................................................ 14
Kauppa Suomen kanssa ....................................................................................................... 16
Ulkomaiset investoinnit .......................................................................................................... 19
Vapaakauppa-alueet ..................................................................................................... 22
Suomalaiset investoinnit ........................................................................................................ 23
Maa- ja metsätalous .................................................................................................................................. 24
Teollisuus ja rakentaminen ....................................................................................................................... 26
Rakentaminen ....................................................................................................................... 31
Energia ja ympäristö .............................................................................................................. 33
Ympäristö .............................................................................................................................. 36
Palvelusektori............................................................................................................................................ 37
Tietoliikenne .......................................................................................................................... 37
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
3 (44)
Vähittäiskauppa ..................................................................................................................... 39
Pankit .................................................................................................................................... 40
Liikenneyhteydet ja logistiikka ...............................................................................................41
Tapakulttuuri ............................................................................................................................................. 43
Linkkejä ..................................................................................................................................................... 44
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbia
an maaraporrtti
4 (44)
Maaproffiili
Maa ja väestö
Pinta-ala: 88 361 km2
2
Luonnon
nvarat: öljy, m
maakaasu, kivvihiili, kupari, sinkki,
s
antimo
oni, kulta, hop
pea,
magnesiu
um, pyriitti, ka
alkkikivi, marm
mori, suola, viljelysmaa
Aikaero Suomeen:
S
- 1 tunti
Rajanaap
purit: Kroatia,, Bosnia-Hertsegovina, Mo
ontenegro, Alb
bania, Maked
donia,
Bulgaria, Romania, Un
nkari ja Kosovvo
Lähde: CIA
A World Factbo
ook
Asukaslu
uku: 9,98 miljoonaa v. 200
09
Suurimm
mat kaupungit: Belgrad (1,,6 milj. as., Se
erbian pääkau
upunki), Novi Sad
(Vojvodinan suurin kau
upunki, 299 294 as.), Niš (250 518 as.),, Kragujevac (175
(
802
as.)
Etniset ry
yhmät: serbitt 82,9 %, unka
arilaiset 3,9 % ja muut 13,3 %. Serbiasssa asuu 37
kansallisu
uuden edustajjia.
Viralliset kielet: serbia
a (kyrilliset kirrjaimet, mutta
a myös latinalaisia käytetää
än) Etnisten
Finpro ry
Porkkalankatu 1, P
PL 358 , Helsinkki, 00181 Finland
Serbian maaraportti
5 (44)
vähemmistöjen asuinalueilla myös etniset kielet ja niissä käytetyt kirjaimet ovat
virallisia.
Uskonnot: Serbian ortodoksit 85 %, roomalaiskatoliset 5,5 %, muslimit 3,2 % ja
protestantit 1,1 %.
Väestönkasvu: -0,468 % (ennuste 2009)
Elinajanodote: miehet 71,09 vuotta, naiset 76,89 vuotta (ennuste 2009)
Infrastruktuuri
Puhelinsuuntanumero: +381 (11 Belgrad)
Kiinteän verkon penetraatioaste: 36,3 prosenttia (vuoden 2006 lopussa)
Matkapuhelintiheys: yli 90 % (vuoden 2007 lopussa)
Internet-yhteyksiä: yhteys 26,3 prosentilla kotitalouksista (2007)
Sähköverkko: 220 V, 50 Hz
Maantieverkosto: 48 423 km, josta noin 18 000 km on pääteitä (moottoritietä 380
km). Tieverkoston arvo tällä hetkellä on noin 17,5 miljardia dollaria. 40 % pääteistä ja
60 % moottoriteistä on vajaa kuormitettu.
Rautatieverkosto: 3 808 km, josta 3533 km yksiraiteista rautatietä ja 257 km
kaksiraiteista rautatietä
Lentokentät: Serbiassa on kaksi kansainvälistä lentokenttää Belgradissa ja Nisissä.
Belgradin lentokentän sijainti on erittäin hyvä. Lentokentän modernisointisuunnitelma
on valmis.
Satamat: sisämaansatamat mm. Belgradissa, Novi Sadissa, Pancevossa ja
Smederevossa. Vesiliikenteen potentiaali on suuri, sillä maan kautta kulkevat
suurehkot joet Tonava, Tisa, Sava ja Velika Morava. Esim. Sava, jonka pituus
Serbian alueella on 207 km, kulkee myös naapurien Slovenian, Kroatian sekä
Bosnian ja Hertsegovinan kautta. Naapurimaiden panostuksen avulla tämä joki voisi
saada kansainvälisen navigointireitin statuksen.
Politiikka ja hallinto
Virallinen nimi: Republika Srbija, Serbian tasavalta, Republic of Serbia
Valtiomuoto: tasavalta
Poliittinen järjestelmä: demokratia
Valtion päämies: Presidentti Boris Tadić (valittiin toiselle kaudelle 3.2.2008)
Pääministeri: Mirko Cvetkovic (8.7.2008 alkaen)
Parlamentti: yksikamarinen parlamentti (Skuptsina), jossa on 250 edustajaa.
Presidentti Tadic hajotti parlamentin 13.3.2008. Ennenaikaiset parlamenttivaalit
järjestettiin 11.5.2008. EU-myönteinen presidentti Tadicin Demokraattisen puolueen
johtama koalitio sai 38,75 prosenttia äänistä ja Tomislav Nikolicin johtama Serbian
Radikaalipuolue 29,2 prosenttia. Tadicin koalitio sai 102 paikkaa 250-jäseniseen
parlamenttiin, Radikaalipuolue 77 paikkaa, Kostunican johtama Serbian
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
6 (44)
Demokraattinen puolue (DSS) – Uusi Serbia (NS) -koalitio 30, Sosialistipuolueen
johtama ryhmittymä 20, länsisuuntautunut Serbian Liberaalidemokraattinen puolue 14
paikkaa sekä kansallisia vähemmistöjä edustavat puolueet 7 paikkaa.
Hallitus: 7.7.2008 nimitetyn hallituksen muodostavat Demokraattisen puolueen (DS)
johtama länsimielinen koalitio, johon kuuluu useita puolueita (DS:n lisäksi G17 Plus,
SPO, SDP. LSV) sekä Sosialistipuolue.
Seuraavat vaalit: Presidentinvaalit 2013
Aluehallinto: Serbia jakautuu 24 piirikuntaan
Merkittäviä vuosilukuja: vuonna 1918 serbit, kroaatit ja sloveenit perustivat
kuningaskunnan, joka sai vuonna 1929 nimekseen Jugoslavian kuningaskunta, 1945
perustettiin Jugoslavian sosialistinen tasavalta, 1991-1992 Jugoslavian sosialistinen
liittotasavalta hajosi, vuonna 1992 Serbia ja Montenegro julistautuivat Jugoslavian
liittotasavallaksi, lokakuussa 2000 presidentti Milosevic syöstiin vallasta. 4.2.2003
Jugoslavian liittotasavallan parlamentti ratifioi uuden perustuslain, jonka nojalla
perustettiin Serbian ja Montenegron valtiounioni. Montenegrossa 21.5.2006
järjestetyn kansanäänestyksen nojalla Montenegro julistautui 3.6.2006 itsenäiseksi
Serbian ja Montenegron valtiounionista. 12.6.2006 EU tunnusti Montenegron
itsenäisyyden. 17.2.2008 Kosovon maakunta julistautui itsenäiseksi. Kosovon
itsenäistymisjulistuksen on tähän mennessä (04/2009) tunnustanut 59 maata, joiden
joukossa kaikki Pohjoismaat. Suomi tunnusti Kosovon maaliskuussa 2008.
Serbia on muiden Länsi-Balkan maiden joukossa lähentynyt EU:ta mahdollisena EU:n
ehdokasmaana. Seuraavat laajennukset tulevat koskemaan muutamaa Länsi-Balkan
maata ja Turkkia. EU-lähentyminen kuuluu olennaisena osana vakautus- ja
assosiaatioprosessiin, mikä on Euroopan unionin politiikka Länsi-Balkanin maiden
suhteen. Vakautus- ja assosiaatioprosessiin sisältyy erityisiä alueellisia vaatimuksia
poliittisen ja taloudellisen vakauden ja alueellisen yhteistyön suhteen.
Talouden avaintiedot
Rahayksikkö: 1 Serbian dinaari (RSD) = 100 para
Valuuttakurssi: 1 EUR oli 82,1 RSD v. 2008
Bruttokansantuote (2008): 34,5 mrd. EUR
BKT henkeä kohti (2008): käyvin hinnoin 4680 €, ostovoimakorjattuna 7612 €
Keskimääräinen palkka (10/2008): netto 35 670 RSD (400 €)
Inflaatio: 10,9 % vuonna 2008
Työttömyysaste:vuonna 2008 keskimäärin 17,6 %; ennuste v. 2009 on 20,3 %.
Verotus: Serbian verotusjärjestelmä on yrityksille yleisesti suotuisa. Uusille
investoijille tarjotaan verotusetuja sekä monivuotista verovapautta. Arvolisäveron
peruskanta on 18 prosenttia ja alennettu kanta 8 prosenttia (mm. peruselintarvikkeet).
10 prosentin yhteisöverokanta on yksi Euroopan alhaisimmista. Nykyinen ALVjärjestelmä otettiin käyttöön v. 2005 alussa. Ansiotuloja verotetaan suhteellisesti
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
7 (44)
(”tasavero”). Vuoden 2007 alussa verokanta laskettiin 14 prosentista 12 prosenttiin.
Vuosina 2009–2010 jatkuu verotusjärjestelmän uudistus ja modernisointi.
Painopisteenä on valtion verotulojen tehostaminen.
Pääteollisuustuotteet: metallit ja metallituotteet, elintarvikkeet, kemian- ja
öljynjalostusteollisuuden tuotteet, vaatteet ja jalkineet
Päätuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, polttoaineet, valmiit tavarat,
kemikaalit
Tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Italia, Venäjä, Bosnia-Hertsegovina,
Makedonia
Luonnonvarat: kupari, kulta, rautamalmi, öljy, kaasu, kromi, lyijy, nikkeli, platina,
hopea yms.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
8 (44)
Liiketoiminta
Maan vahvuudet ja heikkoudet
Markkinoiden positiivisia piirteitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Alhainen yhtiövero (10 % elokuusta 2004 alkaen)
Vero- ja tullietuja ulkomaisille investoijille
Vapaakauppa-alueiden sekä teollisuus- ja teknologiapuistojen tarjoamat edut
Edullinen maantieteellinen sijainti
Lähes kaikki tuotteet vapautettu tulleista EU-viennissä
Ainoana maana alueella vapaakauppasopimus Venäjän kanssa
Vapaakauppavyöhyke Kaakkois-Euroopan (CEFTA) maiden kanssa
Lainsäädäntöä pyritään uudistamaan EU-vaatimusten mukaiseksi
Alhaiset työvoimakustannukset
Markkinoiden negatiivisia piirteitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Poliittinen kahtiajako
Kosovon kysymys
Laaja harmaa talous
Ulkomaisten investointien vähäinen määrä, mikä olisi edellytys teollisuustuotannon
elpymiselle ja viennin kasvulle
Korkea työttömyysaste
Väestön keskimäärin alhainen ostovoima
Suuri vaihtotaseen vaje
Korruptio (vuonna 2008 85. sijalla 180 maan joukossa Transparency
Internationalin korruptioindeksissä)
Lainsäädännön toimeenpanossa puutteita
Potentiaalisia aloja suomalaisille yrityksille
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Maatalouden koneellistaminen
Maataloustuotteiden jalostaminen vientikelpoisiksi elintarvikkeiksi
Pakkausteollisuus (erityisesti vientiteollisuutta silmällä pitäen)
ICT (teknologiapuistot, alihankinta, paljon alan osaamista)
Infrastruktuurihankkeet (maantiet, rautatiet, sillat jne)
Ympäristöteknologia
Energia-ala (kaukolämpöverkkojen kunnostus, uusiutuva energia)
Juoma- ja jätevesihuolto
Autoteollisuuden komponenttien valmistus
Puunjalostus- ja pientaloteollisuus
Terveydenhuoltoalan laitteet
Rakennusteollisuuden koneet ja laitteet
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
9 (44)
Serbian maaraportti
Talous
Makrotalous
Talouskehitystä kuvaavia tunnuslukuja
Bruttokansantuote (mrd. EUR)
BKT:n muutos (%)
Yksityinen kulutus, muutos (%)
Investoinnit kiinteään pääomaan,
muutos (%)
Kuluttajahintojen muutos (%)
2004
19,7
8,3
9,0
15,1
11,4
Työttömyys (%)
18,5
Teollisuustuotannon kasvu (%)
6,3
Vaihtotaseen vaje ( % BKT:sta)
13,5
Vaihtokurssi RSD:USD
58,7
Vaihtokurssi RSD:EUR
73,0
Lähde: Economist Intelligence Unit 04/09
2005
2006
2007
2008a
2009e
2010e
20,8
25,3
30,4
34,5
31,6
32,7
5,6
5,2
6,9
5,4
-2
0,5
7,5
7,0
7,5
6,0
-1,0
3,0
8,0
9,0
8,6
10,0
-3,0
4,0
17,3
12,7
6,5
10,9
9,6
6,4
20,8
20,9
18,1
17,6
20,3
18,9
0,3
4,4
3,6
1,0
-7,0
1,0
-8,4
-9,4
-15,2
-17,2
-11,2
-9,4
67,2
66,8
58,2
55,8
72,8
71,5
83,7
83,9
79,6
82,1
96,1
99,1
BKT
•
•
Talouskasvu käynnistynyt vasta 2000-luvulla
Varjotalouden osuus edelleen suuri
BKT:n kasvu v. 2004-2010, %
10
8
6
4
2
0
2004
2005
2006
2007
2008a
2009e
2010e
-2
-4
Serbian bruttokansantuote romahti 1990-luvulla noin puoleen vuoden 1989 tasosta.
Talous alkoi elpyä vasta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Edellytykset
talouskasvun voimistumiselle ovat olemassa, jos käyttämätöntä laite- ja
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
10 (44)
Serbian maaraportti
työvoimakapasiteettia saadaan käyttöön. Kymmenen vuoden eristyksen aikana ehti
kuitenkin syntyä pahoja pullonkauloja tuotantoketjuihin, jotka on saatava ensin
kuntoon. Toisaalta maasta muutti 1990-luvulla pois runsaasti korkeasti koulutettua
väestöä, mikä aiheuttaa ongelmia työvoimapuolella. Virallisten tietojen mukaan
varjotalouden osuus taloudesta on 30 prosenttia, mutta epävirallisten tietojen mukaan
jopa 70 prosenttia.
Serbian bruttokansantuote kasvoi 6,9 prosenttia vuonna 2007 ja arviolta 5,4
prosenttia vuonna 2008. Kasvua on tukenut ennen kaikkea yksityinen kulutus, jota
ovat ruokkineet palkankorotukset sekä kulutusluottojen ja pankkilainojen yleistyminen.
Palvelusektorit (vähittäiskauppa, kuljetus- ja rahoitussektorit sekä tietoliikenne) ovat
kasvaneet nopeimmin, mutta valmistusteollisuuskin paransi tuloksiaan.
Talouskasvua on pitänyt yllä yksityistettyjen yritysten investoinnit sekä yksityisen
kulutuksen ja julkisten investointien kasvu. Keskipitkällä aikavälillä talouskasvua
vauhdittavat integroituminen tiiviimmin Euroopan unioniin, taloudelliset uudistukset ja
yksityistämisen eteneminen, IMF:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten lainat
sekä ulkomaisten organisaatioiden ja yritysten investoinnit.
BKT:n kasvu hidastui 2,8 prosenttiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.
Globaalin talouskriisin sekä sisäisen kysynnän heikkenemisen vuoksi kuluvan vuoden
näkymät eivät ole hyvät. Economist Intelligence Unit ennusti huhtikuussa, että BKT
supistuu kaksi prosenttia vuonna 2009. Ensimmäiset elpymisen merkit ilmestynevät
vasta vuonna 2010. Silloin Serbian BKT kasvanee 0,5 prosenttia.
Inflaatio
Inflaatiokehitys 2005-8, ennuste 2009-10
20
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
2005
2006
2007
2008
Lähde: EIU 04/2009 (keskimääräinen muutos, %)
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
2009e
2010e
Serbian maaraportti
11 (44)
Serbian kuluttajahinnat ovat nousseet nopeasti tai ainakin melko nopeasti 2000luvulla. Inflaatio hidastui 6,5 prosenttiin vuonna 2007 mutta kiihtyi arviolta 10,9
prosenttiin. EIU ennusti huhtikuussa, että inflaatio hidastuu tänä ja ensi vuonna mutta
ei saavuta länsieurooppalaista tasoa. Syitä ovat palkkojen nopeahko nousu, ylisuuri
julkinen sektori, monopolit eräillä toimialoilla, tarve nostaa hallinnollisesti säädeltyjä
hintoja sekä öljyn kallistuminen maailmantalouden elpyessä.
Vaihtotase
Serbian vaihtotase on ollut pahasti alijäämäinen 2000-luvulla. Vajeen osuus
bruttokansantuotteesta nousi arviolta 17,2 prosenttiin vuonna 2008. Vaihtotase on
alijäämäinen ennen kaikkea kauppataseen suuren alijäämän vuoksi. Yritysten
yksityistämisen ja modernisoinnin ansiosta vientiin pystytään kuitenkin tarjoamaan
lähivuosina kilpailukykyisempiä tuotteita, minkä ansiosta vientitulot alkavat vähitellen
kasvaa ja vaihtotaseen vajeen osuus BKT:stä laskee.
Talouspolitiikka
Talouspolitiikan suuntaviivat
Serbian edellinen hallitus hyväksyi vuoden 2008 toukokuussa budjettisuunnitelman
vuosille 2009-2011, jossa tavoitteeksi on asetettu bruttokansantuotteen 6,5 prosentin
keskimääräinen kasvu kuluvan vuosikymmenen loppuun saakka. Inflaatio on määrä
saada laskettua 4,5 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Budjetti, joka oli 1,2
prosenttia alijäämäinen vuonna 2007, on tarkoitus saada ylijäämäksi jo vuonna 2009.
Tiukan rahapolitiikan vuoksi julkisia menoja rajoitetaan lähivuosina ja
huomattavampaa kasvua on odotettavissa vasta tulevan vuosikymmenen
alkupuolella. Valtion menot pienenevät myös yksityistämisen ja valtiollisten yritysten
uudelleen organisoinnin ansiosta.
Serbia
on
joutunut
turvautumaan
kansainvälisen
valuuttarahaston
IMF:n
hätärahoitukseen. IMF myöntää Serbialle kolmen miljardin euron lainapaketin. Laina
vahvistetaan toukokuussa (nykyisen aikataulun mukaan 15.5.09). Tällä lainalla
korvataan aikaisemmin tänä vuonna sovittu 520 miljoonan euron laina. Laina-aika on
reilu kaksi vuotta. Vuoden 2009 aikana nostettavissa on 2,2 miljardia euroa.
Lainarahalla pyritään vakauttaa dinaaria ja vahvistaa valuuttavarantoa, näin
edistämällä sijoittajien luottamusta.
Budjetin tarkastaminen pidettiin ehtona lainan saamiseen. Serbian parlamentti
hyväksyi 29.04.09 vuoden 2009 budjetin muutokset. Tuloarviotta laskettiin 649,3
miljardiin RSD (6,83 miljardiin EUR) ja julkisia menoja supistettiin 719,8 miljardiin
RSD (7,6 miljardiin EUR). Tämä lienee 28,9 miljardia RSD (304 426 EUR) vähemmän
kuin oli aikaisemmin suunniteltu. Säästötoimien tavoite on vähentää valtionhallinnon
kuluja,
samalla
parannetaan
talouden
epätasapainon
ja
edistetään
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
12 (44)
pääomainvestoinnit, joitta varsin suunnataan infrastruktuuriin. Säästötoimet tulevat
koskemaan kansanedustajien palkkoja ja valtion työntekijöiden määrää ja palkkoja.
Säästötoimet näin nähden eivät tule koskemaan koulutus- ja terveydenhuoltoalaa.
Toukokuun 2009 alussa Euroopan komissio on vahvistanut 100 miljoonan euron tuen
Serbialle. Tuki on osa EU:n valmistelurahaa (pre-accession aid), jolla pyritään
valmistelemaan potentiaalisia ehdokasmaita EU-jäsenyyteen. Kyseinen tuki seuraa
IMF:n lainapäätöstä. Tuen ensimmäinen erä maksetaan jo vuoden 2009 kolmannella
neljänneksellä. Nämä varat on tarkoitus käyttää Serbian edistymismatkalla EUintegraatioon.
Serbian kolmivuotinen sopimus IMF:n kanssa päättyi vuoden 2006 alkupuolella, eikä
Serbia ole pyrkinyt saamaan aikaan uutta sopimusta. Serbian haluttomuus sitoutua
IMF:n ohjelmiin johtuu osittain erilaisista näkemyksistä liittyen mm. rakenteellisiin
uudistuksiin ja valtion omistamien suuryritysten yksityistämiseen. IMF on lisäksi
suhtautunut varauksella Serbian edellisen hallituksen lanseeraamaan kansalliseen
investointiohjelmaan (National Investment Plan – NIP). NIP on vuoteen 2011 saakka
ulottuva investointiohjelma, johon on allokoitu varoja noin 1,9 miljardia dollaria.
Ohjelman varoja on tarkoitus käyttää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten
tukemiseen sekä infrastruktuurihankkeiden (maantiet, rautatiet, kaasuverkot jne.)
rahoittamiseen. Kritisoijat pelkäävät ohjelman lisäävän julkisia menoja, johtavan
budjetin alijäämiin ja lisäävän inflaatiopaineita.
Pääministeri Koštunican kaudella yksityistäminen eteni Serbiassa melko nopeasti.
Serbian yksityistämislaki, jossa on voitu huomioida muissa siirtymätalousmaissa
saadut kokemukset, on saanut kiitosta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, mm.
EBRD:ltä ja sen pohjalta on jo saatu toteutettua useita merkittäviä
yksityistämishankkeita. Serbian yksityistämislain mukaan yritysten privatisointi olisi
pitänyt saada päätökseen vuoden 2007 loppuun mennessä. Kostunican hallitus
ilmoitti kuitenkin prosessin jatkuvan vuotta kauemmin. Viimeaikaisista hankkeista
merkittävin on puitesopimus Gazpromin kanssa kaasuputken rakentamisesta Serbian
kautta Eurooppaan ja enemmistöosuuden myynnistä öljy-yhtiö NISissä. Vuoden 2008
alkupuolella merkittävä yksityistämiskohde on ollut Zastavan autotehdas, jonka
myyntiä koskeva sopimus allekirjoitettiin Fiatin kanssa kesäkuun loppupuolella. Fiat
omistaa muodostettavasta yhteisyrityksestä 70 prosenttia ja osapuolten on määrä
investoida tuotannon kehittämiseen 700 miljoonaa euroa. Investointien ansiosta
tehdas pystyy tuottamaan noin 300 000 henkilöautoa vuoden 2010 alusta alkaen.
Lisätietoja yksityistämisestä: www.priv.yu
Serbian hallitus tukee voimakkaasti pk-sektoria, joka tuottaa jo 40 prosenttia viennistä
ja on merkittävällä tavalla vaikuttanut työttömyyden vähenemiseen. Tukitoimet
kohdistuvat erityisesti yrityksiin, joilla on potentiaalia kasvattaa vientiä. Tukivarat
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
13 (44)
myönnetään kilpailun perusteella. Eniten tukea ovat saaneet elintarvike-, tekstiili-,
puunjalostus- ja IT-alan yritykset.
Yritystoiminnan elvyttämiseksi Serbian hallitus on vähentänyt hallinnollista byrokratiaa
esimerkiksi yrityksen perustamisessa sekä helpottanut aloittelevien yksityisyritysten
lainansaantia. Yritystoimintaa käynnistäville myönnetään ns. starttirahaa 30 000
euroa edellyttäen, että ne ovat rekisteröityneet paikalliseen kaupparekisteriin
(Business Registers Agency). Rekisteröinti kestää nykyisin vain 24-48 tuntia, kun
prosessi aikaisemmin vei keskimäärin 51 päivää. Valtaosa uusista rekisteröidyistä
yrityksistä toimii kaupan alalla, kun taas tuotannollista toimintaa on aloittanut vain
noin 10 prosenttia rekisteröityneistä. Viime aikoina yritysten perustaminen on
vilkastunut myös rakennus- ja liikennesektoreilla, minkä lisäksi on perustettu konsulttija liikkeenjohtoyrityksiä.
Työvoima
Työttömyys on vakava ongelma Serbiassa. Vuoden 2007 lopussa työttömänä oli
lähes viidennes noin 3,6 miljoonan hengen työvoimasta. Korkea työttömyysaste ei
johdu ainoastaan siirtymisestä markkinatalouteen, vaan sen juuret ovat viime
vuosikymmenellä. Lähes täydellinen eristys kansainvälisestä yhteisöstä, länsimaiden
asettamat talouspakotteet, sodat ja Naton pommitukset vuonna 1999 katkaisivat
koulunkäynnin ja opiskelut. Serbian opetusministeriön tekemän tutkimuksen mukaan
lähes puolella Serbian aikuisväestöstä on ainoastaan peruskoulutus. Käytännössä se
tarkoittaa, että noin kahdella miljoonalla yli 15-vuotiaalla serbialaisella ei ole
minkäänlaista ammatillista koulutusta. Jotta talouskehitystä saataisiin nopeutettua,
hallituksen olisi löydettävä keinot aikuiskoulutuksen kehittämiseksi.
Palkkataso on Serbiassa melko alhainen, mutta kuitenkin korkeampi kuin EUjäsenyyden viimeksi saaneissa Bulgariassa ja Romaniassa. Vuoden 2008 lokakuussa
keskimääräinen nettopalkka 35 670 RSD (400 €). Korkeimpia palkkoja maksetaan
rahoitussektorilla
sekä
kemianja
metalliteollisuudessa.
Huomattavasti
keskimääräistä palkkaa vähemmän sen sijaan saavat tekstiili- ja nahkateollisuuden
työntekijät. Alueelliset palkkaerot ovat suuria. Selvästi keskitasoa korkeampia
palkkoja maksetaan maan pohjoisosissa Vojvodinan maakunnassa sekä pääkaupunki
Belgradissa.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
14 (44)
Serbian maaraportti
Keskimääräinen bruttopalkka KaakkoisEuroopan maissa vuonna 2007
1326
Slovenia
960
Kroatia
538
Bosnia-Hertsegovina
520
Serbia
430
Romania
290
Makedonia
217
Bulgaria
190
Albania
139
Moldova
0
200
400
600
800 1000 1200 1400
Euroa
Lähteet: Paikalliset tilastovirastot
Ulkomaankauppa
Kokonaiskauppa
Kauppapolitiikka
•
•
•
•
•
•
•
•
Jugoslavian hajoaminen vuonna 1991 merkitsi perinteisten kauppasuhteiden
katkeamista ja suuria vaikeuksia ulkomaankaupalle.
Taloudelliset ja diplomaattiset pakotteet Serbiaa vastaan on poistettu, mikä
mahdollistaa kaupan laajentamisen kaikkiin ilmansuuntiin.
EU on poistanut lähes kaikki tuontitullit Balkanin maista tulevilta tuotteilta. Noin 95
prosenttia Serbian teollisuus- ja maataloustuotteista pääsee vapaasti EUmarkkinoille.
Lokakuussa 2005 käynnistyneet neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta
(Stabilisation and Association Agreement) EU:n kanssa katkesivat toukokuussa
2006. Neuvottelut käynnistyivät uudestaan vuoden 2007 loppupuolella ja vakausja assosiaatiosopimus saatiin allekirjoitettua vuoden 29.4.2008 muutama viikkoa
ennen parlamenttivaaleja. Uusi parlamentti ratifioi sopimuksen 9.9.2008. Vakausja assosiaatiosopimus tuo Serbialle satoja miljoonia euroja apua tulevien neljän
vuoden aikana ja kuusi vuotta aikaa sopeuttaa kaupankäyntiin liittyvät lakinsa EUlainsäädännön mukaisiksi
Serbialla on vapaakauppasopimus Venäjän kanssa
Neuvottelut käynnissä WTO:n jäsenyydestä, jäsenyys mahdollinen vuoden 2009
puolivälin paikkeilla
Serbia on mm. IMF:n, Maailmanpankkiryhmän ja EBRD:n jäsen
Joulukuussa 2006 Serbia allekirjoitti CEFTA-sopimuksen kahdeksan muun
Kaakkois-Euroopan maan kanssa. Serbia kuitenkin ratifioi sopimuksen vasta
24.9.2007 viimeisenä sopijamaana. CEFTA-sopimus luo noin 30 miljoonan
kuluttajan vapaakauppa-alueen Balkanilla. Muut sopimuskumppanit ovat Kroatia,
Makedonia, Albania, Bosnia-Hertsegovina, Moldova, Montenegro ja YK:n
hallinnoima Kosovon maakunta. CEFTAn ansiosta kaikkien tullien alueella on
määrä poistua vuoteen 2010 mennessä
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
15 (44)
Serbian maaraportti
Serbian tavaravienti ja -tuonti v. 2004-2010 (miljardia USD)
2004
2005
2006
2007
2008
2009e
2010e
Vienti
4,08
4,97
6,44
8,76
10,96
9,97
10,97
Tuonti
-10,55
-10,26
-12,71
-17,89
-22,21
-18,22
-18,91
-6,47
-5,29
-6,27
-9,13
-11,26
-8,24
-7,94
Kauppatase
Lähde: EIU 05/2009
Vuonna 2008 Serbian vienti kasvoi 25 prosenttia edellisvuodesta 10,96 miljardiin
dollariin ja tuonti 24 prosenttia 22,21 miljardiin dollariin. Serbian merkittävimpiä
vientituotteita ovat perinteisesti olleet rauta ja teräs, värimetallit sekä elintarvikkeet ja
vaatteet.
Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2007
Rauta ja teräs
17,0 %
Muut
51,4 %
Värimetallit
10,8 %
Hedelmät ja
vihannekset
7,3 %
Vaatteet
6,9 %
Metallituotteet
6,6 %
Lähde: Serbian tilastovirasto
Öljy, henkilöautot, koneet ja laitteet sekä rauta ja teräs olivat vuonna 2007 tärkeimmät
tuoteryhmät Serbian tuonnissa. Kone- ja laitetuonti kasvoi yli 50 prosenttia
edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta kaikissa pääluokissa.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
16 (44)
Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2007
Öljy ja tuotteet
14,7 %
Ajoneuvot
11,3 %
Muut
54,6 %
Rauta ja teräs
6,9 %
Sähkökoneet
ja -laitteet
6,0 %
Yleiskäytt.
teollisuuskoneet
6,6 %
Lähde: Serbian tilastovirasto
Serbian tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat perinteisesti olleet Saksa, Italia ja
Venäjä. Vuonna 2007 Venäjä säilytti paikkansa Serbian tärkeimpänä tuontimaana
öljyn korkeiden maailmanmarkkinahintojen vuoksi. EU:n osuus Serbian viennissä oli
53,7 prosenttia ja tuonnissa 49,6 prosenttia. Taloudelliset suhteet entisen Jugoslavian
alueelle syntyneiden valtioiden kanssa ovat edistyneet jo huomattavasti ja maiden
keskinäinen kauppa on lähtenyt kasvuun.
Serbian tärkeimmät kauppakumppanit vuonna 2007
Vienti
Tuonti
Vientimaa
%
Tuontimaa
%
Italia
17,0 Venäjä
19,7
Bosnia-Hertsegovina
16,2 Saksa
16,2
Montenegro
14,8 Italia
13,3
Saksa
10,1 Kiina
5,2
Venäjä
4,7
Yhdysvallat
3,7
Muut
37,2 Muut
41,9
Lähde: Serbian tilastovirasto
Kauppa Suomen kanssa
•
•
•
Serbian ja Suomen välinen kauppa on vielä suhteellinen vähäistä
Vuonna 2008 Suomen vienti Serbiaan laski 41 miljoonaan euroon. Vuonna 2007
Suomen vienti oli 43,2 miljoonaa euroa, mikä oli kaksinkertainen luku vuoteen
2006 verrattuna
Tuonti Serbiasta Suomeen kasvoi 9 prosenttia 9,7 miljoonaan euroon
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
17 (44)
Serbian maaraportti
Suomen Serbian kauppa v. 2005‐2008, miljoonaa EUR
50,0
45,0
40,0
35,0
30,0
vienti
25,0
tuonti
20,0
tase 15,0
10,0
5,0
0,0
2005
2006
2007
Lähde: Tullihallitus, 04/2009
Suomen Serbian‐viennin rakenne v. 2008
Erinäiset valmiit tavarat; 3,4 %
Raaka‐ ja polttoaineet; 0,6 %
Kemialliset aineet ja tuotteet; 5,2 %
Valmistetut tavarat; 31,7 %
Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 59,1 %
Lähde: Tullihallitus 04/2009
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
2008
18 (44)
Serbian maaraportti
Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Serbiaan vuonna 2008
SITC-nimike
Milj. e
Osuus %
Muutos %
1
76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet
16,1
39,1
-23
2
64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä
7,4
18,0
-13
3
67 Rauta ja teräs
3,6
8,7
111
4
77 Muut sähkökoneet ja -laitteet
3,1
7,4
216
5
72 Eri toimialojen erikoiskoneet
1,6
3,9
78
6
74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet
1,4
3,4
24
7
78 Moottoriajoneuvot
1,4
3,3
848
8
66 Kivennäisainetuotteet
1,2
2,9
80
9
57 Muovit, valmistamattomat
1,1
2,8
62
10
1,1
2,6
33
10 tärkeintä yhteensä
87 Kojeet, mittarit yms.
37,8
92,1
4
Koko vienti
41,0
100,0
-5
Lähde: Tullihallitus, 04/2009
Suomen Serbian‐tuonnin rakenne v. 2008
Elintarvikkeet ja juomat; 16,5 %
Erinäiset valmiit tavarat; 27,0 %
Raaka‐ja polttoaineet; 0,2 %
Valmistetut tavarat; 34,3 %
Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 21,9 %
Lähde: Tullihallitus, 04/2009
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
19 (44)
Serbian maaraportti
Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Serbiasta vuonna 2008
SITC-nimike
Milj. e
Osuus %
Muutos %
1
67 Rauta ja teräs
2,4
24,5
45
2
85 Jalkineet
2,2
22,3
-25
3
77 Muut sähkökoneet ja -laitteet
1,7
17,1
3608
4
05 Hedelmät ja kasvikset
1,6
16,5
-17
5
62 Kumituotteet
0,9
9,0
-23
6
76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet
0,3
2,7
-38
7
84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet
0,2
2,2
49
8
0,2
2,0
801
9
74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja
laitteet
89 Muut valmiit tavarat
0,1
1,2
-36
10
87 Kojeet, mittarit yms.
0,1
0,9
238
10 tärkeintä yhteensä
9,5
98,4
13
Koko tuonti
9,7
100,0
9
Lähde: Tullihallitus
Ulkomaiset investoinnit
•
•
•
Vuoden 2007 loppuun mennessä Serbiaan oli tehty ulkomaisia investointeja
runsaan neljäntoista miljardin euron arvosta, josta suoria investointeja 7,8 miljardia
euroa
Investointipotentiaali suuri, koska uudistusprosessi vielä pahasti kesken
Alhaiset verot ja edullinen työvoima antavat Serbialle kilpailuedun moniin
kilpailijamaihin nähden.
Poliittisen epävakauden, Kosovon tilanteen selkiintymättömyyden, lainsäädännön
kehittymättömyyden ja korruption vuoksi ulkomaisten investoijien tulo Serbian
markkinoille on ollut hidasta. Maa tarvitsisi kipeästi ulkomaista pääomaa saadakseen
modernisoitua
teollisuuslaitosten
vanhentuneen
teknologian
ja
tuotettua
kilpailukykyisiä vientituotteita. Ulkomaiset investoinnit lähtivät kasvuun vasta kuluvan
vuosikymmenen puolivälissä.
Vuonna 2005 Serbia onnistui houkuttelemaan suoria ulkomaisia investointeja
ennätykselliset 1,25 miljardia euroa. Suoria investointeja tehtiin mm. pankkisektorille.
Vuonna 2006 päästiin jo aivan uudelle tasolle, sillä ulkomaisten investointien arvo oli
peräti 4,4 miljardia euroa (josta suoria investointeja 2,3 mrd. €). Suurin osa
investointisummasta kertyi edelleen pankkien ja telekommunikaatioalan yritysten
myynnistä. Elokuussa 2006 Serbia myi Mobi63-matkapuhelinyhtiön 1,85 miljardilla
dollarilla norjalaiselle Telenorille. Maan suurimman lääkealan yrityksen Hemofarmin
puolestaan osti saksalainen Stada 617,5 miljoonalla dollarilla. Serbian merkittävin
greenfield-investoija on itävaltalainen Mobilkom, joka oli investoinut vuoden 2007
loppuun mennessä Serbiaan 320 miljoonaa euroa. Toisella tilalla oli slovenialainen
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
20 (44)
Serbian maaraportti
vähittäiskauppaketju Merkator (240 milj. €) ja seuraavina saksalainen Metro Cash &
Carry ja itävaltalainen OMV kumpikin noin 150 miljoonan euron investoinneilla.
Suorat ulkomaiset investoinnit 2001-7
2500
2299
2000
Milj. €
1602
1500
1000
500
1245
1206
777
502
184
0
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
Lähde: Serbian talousministeriö
Vuonna 2007 Serbiaan tehtiin ulkomaisia investointeja 3,4 miljardin euron arvosta,
josta suoria investointeja 1,6 miljardia euroa. Henkeä kohti laskien suorat investoinnit
olivat 471 euroa, jolla Serbia sijoittui kolmannelle tilalle Länsi-Balkanin alueella
Montenegron (1031 €/capita) ja Kroatian (639 €) jälkeen. Saavuttaakseen
tavoitteidensa mukaisesti alueellisen johtoaseman ja havittelemansa “Balkanin
tiikerin”-tittelin Serbian olisi saatava houkuteltua enemmän greenfield-investointeja,
jotka loisivat uusia työpaikkoja, lisäisivät tuotantokapasiteettia ja parantaisivat
tuottavuutta. Investoijien kiinnostusta Serbiaa kohtaan ovat vähentäneet mm.
epävakaa poliittinen ilmapiiri sekä maanomistussuhteiden selkiintymättömyys. Tällä
hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan ulkomaiset investoijat eivät voi
omistaa Serbiassa maata.
Vuonna 2006 Norja nousi merkittävimmäksi investoijaksi Serbiassa Telenor-kaupan
ansiosta. Seuraavilla sijoilla ovat perinteiset investoijamaat, kuten Saksa, Itävalta ja
Kreikka.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
21 (44)
Tärkeimmät investoijamaat Serbiaan (tilanne vuoden
2006 lopussa)
Maa
Investointien arvo,
1000 USD
Norja
1 546 993
Saksa
1 319 788
Kreikka
1 302 580
Itävalta
996 876
Alankomaat
581 315
Slovenia
450 394
Ranska
340 882
Iso-Britannia
307 339
Unkari
290 995
Luxemburg
127 970
Kroatia
117 315
Italia
112 695
Yhteensä (ml. muut)
7 967 992
Lähde: Siepa
Serbian hallituksen laskelmien mukaan maa tarvitsisi vuosittain noin 2 miljardia
dollaria ulkomaisia investointeja tulevien viiden vuoden aikana, jotta se saisi turvattua
talouskasvun ja estettyä ongelmien synnyn lainojen takaisinmaksamisessa.
Ulkomaisia
investointeja
on
tarkoitus
houkutella
mm.
suurten
valtionyhtiöiden yksityistämisprosessin kautta: rautatieyhtiö ZTP, PTT telecom ja
lentoyhtiö JAT Airways. Öljy-yhtiö NIS on jo myyty Gazpromille.
Serbian nyt väistymässä oleva hallitus on tiedostanut suorien ulkomaisten
investointien tärkeyden maan talouden jaloilleen nostamisessa. Toukokuun 2004
lopussa se hyväksyi toimenpideohjelman hallinnollisten esteiden poistamiseksi
ulkomaisilta investoinneilta. Ohjelmassa on otettu huomioon Maailmanpankin ja
Ulkomaisten investointien neuvoston esitykset investointi-ilmapiirin parantamiseksi.
Ohjelman tavoitteena on mm. yritysten perustamiseen liittyvien menettelyjen
yksinkertaistaminen, maan myynnin salliminen, energiamarkkinoiden vapauttaminen,
liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin parantaminen sekä verotaakan alentaminen.
Yrityksen perustamista on jo yksinkertaistettu ja veroja alennettu. Kansallisen
investointiohjelman puitteissa on tarkoitus saada parannettua erityisesti
infrastruktuuria.
Serbian hallitus saa konsultointiapua ulkomaisten investoijien neuvostolta (Foreign
Investors' Council - FIC), jonka perustusasiakirjan allekirjoittivat heinäkuussa 2002
kolmentoista tuolloin Serbiassa ja Montenegrossa toimineen ulkomaisen yrityksen
edustajaa. Neuvoston perustajajäseniä olivat British American Tobacco, Bull
Yugoslavia, Holcim, HVB Bank Yugoslavia, Hyatt Regency Hotel, Mercedes Benz,
OMV, PricewaterhouseCoopers, Siemens, Societe Generale Yugoslavia, Tehnogas,
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
22 (44)
Tetrapak ja Veluks. Sittemmin jäsenmäärä on huomattavasti kasvanut. Nykyiset
jäsenet löytyvät neuvoston nettisivulta: http://www.fic.org.yu. Neuvoston suositusten
pohjalta on jo saatu aikaan muutamia lakeja koskien mm. veroja, takuita ja leasingia.
Ulkomaisille investoijille myönnetään erilaisia etuja, kuten vapautus yhtiöverosta
kymmenen vuoden ajaksi, jos investoinnin arvo on yli 7,5 miljoonaa euroa ja
investointi luo yli 100 uutta työpaikkaa.
Heinäkuussa 2006 Serbia Investment and Export Promotion Agency (SIEPA), ilmoitti
Serbian aloittavan taloudellisen tuen myöntämisen Serbiaan investoiville yrityksille.
Varoja myönnetään tiettyjä kriteerejä käyttäen investointihankkeille kaikilla muilla
paitsi kauppaan, turismiin ja maatalouteen liittyvillä aloilla. Tukea saavien
investointien tulee liittyä joko tuotannolliseen toimintaan, palvelusektoriin tai tutkimusja kehitystoimintaan.
Tuotannollisissa investoinneissa tuen suuruus on 2 000-5 000 euroa jokaista uutta
työntekijää kohti edellyttäen. Tuen saaminen edellyttää, että investointi on
suuruudeltaan vähintään 1-3 miljoonaa euroa investointialueen työttömyysasteesta
riippuen ja että sen avulla saadaan luotua vähintään 50 uutta työpaikkaa.
Kansainvälistä potentiaalia omaavilla palvelusektoreilla vastaava tuki on 2 000-10 000
euroa kutakin uutta työntekijää kohti, kun investoinnin arvo on vähintään 500 000
euroa ja hanke luo vähintään 10 uutta työpaikkaa. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa
tukisumma on 5 000-10 000 euroa, kun investoinnin arvo on vähintään 250 000 euroa
ja hanke luo vähintään kymmenen uutta työpaikkaa.
Tukihakemukset on jätettävä Serbian investointien ja viennin edistämiskeskukseen:
http://www.siepa.sr.gov.yu
Vapaakauppa-alueet
Serbiassa on tällä hetkellä toiminnassa neljä vapaakauppa-aluetta (free zones): Pirot,
Subotica, Zrenjanin ja Novi Sad. Vapaakauppa-alueiden tarjoamat edut:
•
•
•
•
•
•
Vapaakauppa-alueilla toimivat yritykset on vapautettu arvonlisäverosta
Alueelle tuotavat raaka-aineet, jotka on tarkoitettu alueelta vietävien
lopputuotteiden tuotantoon, on vapautettu tuontitulleista
Alueelle tuotava kiinteä omaisuus, koneet ja rakennusmateriaalit on vapautettu
tuontitulleista
Alueilla toimivat yritykset saavat vapaasti siirtää alueella ansaitsemansa tulon
mihin maahan tahansa ilman veroja, tulleja tms. maksuja
Tuontia vapaakauppa-alueille tai vientiä vapaakauppa-alueilta ei ole rajoitettu
mitenkään, ts. niille ei ole asetettu kiintiöitä tai muita rajoituksia, eikä niille vaadita
lupia tai lisenssejä. Tuotteista, jotka tuodaan kotimaanmarkkinoille, maksetaan
tullit normaalin käytännön mukaan. Kuitenkin, jos tuotteen komponenteista
vähintään 50 prosenttia on kotimaisia, tuotteita pidetään kotimaisina.
Tuotteet voidaan tilapäisesti siirtää vapaakauppa-alueilta kotimaan markkinoille ja
takaisin tavoitteena tuottaa arvonlisää jalostus-, asennus-, korjauslaadunvalvonta-, markkinointi yms. toimenpiteillä.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
•
23 (44)
Alueella toimivat yritykset voivat vuokrata, ostaa tai rakentaa tuotantotiloja,
varastoja tai liikerakennuksia.
Lisätietoja:
Serbian Export and Investment Promotion Agency http://www.siepa.sr.gov.yu/
Belgrad Free Zone Holding Company www.szb.co.yu
Novi Sad Free Zone www.szns.co.yu
Free Zone Pirot www.freezpi.co.yu
Vapaakauppa-alueiden lisäksi Serbiassa on kaksi teollisuus- ja teknologiapuistoa,
jotka niin ikään tarjoavat investoijille erilaisia etuja: Beosin Business Park ja
Technology Park Vrsas.
Suomalaiset investoinnit
Suomen pankin mukaan vuosina 2007-2008 Suomesta ei ole tehty merkittäviä
investointeja nykyiseen Serbiaan.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
24 (44)
Maa- ja metsätalous
•
•
•
•
•
•
•
Maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen osuus bkt:sta oli 10,9 prosenttia vuonna
2006
Serbiassa on maatalousmaata noin 5,7 miljoonaa hehtaaria, josta viljelyalaa 4,7
miljoonaa hehtaaria
Maatalous työllistää suoraan tai epäsuorasti noin 17,3 prosenttia työvoimasta
Noin 80 prosenttia viljelyalasta on yksityisessä omistuksessa, mutta suuri osa siitä
jää viljelemättä vanhentuneen laitekannan vuoksi
Metsät kattavat noin 30 prosenttia koko Serbian pinta-alasta (2,6 miljoonaa ha).
Valtaosa puista on lehtipuita.
Noin 47 prosenttia metsistä on valtion ja 53 prosenttia yksityisessä omistuksessa
Vuonna 2007 maataloustuotanto supistui 8,1 prosenttia edellisvuodesta
poikkeuksellisen kuivuuden vuoksi
Maataloudella on perinteisesti ollut suuri merkitys Serbian taloudelle merkittävänä
vientitulojen tuojana. Serbiassa on noin 770 000 maatilaa (lukuun sisältyvät kaikki
tilat, joissa on maata enemmän kuin 0,10 ha). Keskimääräinen tilakoko on 3
hehtaaria, joka on Euroopan alhaisimpia. Serbian maatalous on kehittyneintä maan
pohjoisosissa, erityisesti Vojvodinassa, jossa tilakoko ja viljelyalat ovat suhteellisen
suuria. Keski- ja Etelä-Serbian maatilat ovat pääsääntöisesti pieniä perhetiloja, jotka
harjoittavat mm. viininviljelyä, kasvituotantoa ja karjanhoitoa.
Viljava maaperä ja suotuisat ilmastolliset olosuhteet luovat hyvät edellytykset
maatalouden ja maataloustuotteiden jalostuksen edelleen kehittämiselle. Tällä
hetkellä maatalous kärsii kuitenkin vielä aikaisemman hallinnon laiminlyönneistä,
minkä lisäksi tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen huonot sääolosuhteet
(kuivuus, tulvat) muutaman viime vuoden aikana. Verrattuna vuoteen 1995
kasvituotanto on kasvanut noin 40 prosenttia, karjankasvatus ei ole vieläkään
saavuttanut kyseisen vuoden tasoa. Karjakannan supistumiseen on vaikuttanut mm.
rehujen ja eläinlääkkeiden puute. Vuonna 2006 maataloustuotanto kasvoi 1,6
prosenttia edellisvuodesta, mutta laski vuonna 2007 kuivuuden vuoksi yli kahdeksan
prosenttia edellisvuodesta.
Huonon laitekannan vuoksi valtava määrä satoa jää korjaamatta. Pelkästään
Vojvodinassa tappiot ovat vuosittain asiantuntijoiden arvioiden mukaan noin 40
miljoonaa euroa ja koko Serbiassa jopa 80 miljoonaa euroa. Maatalouskonekanta on
keskimäärin 17 vuotta vanhaa.
Serbian kasvukausi on pitkä ja alueella viljellään yleisesti mm. maissia,
sokerijuurikasta, vehnää ja perunaa sekä laajaa valikoimaa hedelmiä. Vojvodinan
alue tuottaa noin 80 prosenttia tasavallan viljatuotannosta ja suurimman osan maan
puuvillasta ja öljykasvien siemenistä. Vojvodinassa tuotetaan myös rehuviljaa nautaja lypsykarjan tarpeisiin. Kosovossa tuotetaan hedelmiä, vihanneksia, tupakkaa ja
jossain määrin viljaa.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
25 (44)
Metsät kattavat noin 30 prosenttia Serbian pinta-alasta (2,6 miljoonaa ha). Yli 86
prosenttia puustosta on lehtipuita (pyökki, tammi yms.). Serbian metsistä noin 47
prosenttia on valtion ja 53 prosenttia yksityisessä omistuksessa. Luonnonmetsien
lisäksi eri puolilla Serbiaa on useita metsien istutusalueita (6 % metsäalasta), joilla
kasvatetaan erityisesti poppelia ja havupuita. Serbiassa kaadetaan vuosittain
kaupallisiin tarkoituksiin puuta noin 3 milj. m3, josta 2/3 on peräisin valtion metsistä.
Havupuusta on jatkuva pula mm. rakennusteollisuudessa.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
26 (44)
Teollisuus ja rakentaminen
•
•
•
Teollisuuden osuus BKT:sta 17,6 prosenttia vuonna 2006
Teollisuus työllistää noin 52 prosenttia työvoimasta
Vuonna 2007 teollisuuden kokonaistuotanto kasvoi 4,6 prosenttia ja
valmistusteollisuuden tuotanto 5,4 prosenttia
Teollisuustuotanto supistui 1990-luvulla voimakkaasti ja on edelleen vajaat puolet
vuoden 1990 tasosta. Tärkein syy tuotannon romahtamiseen 90-luvulla olivat sodat ja
sanktiot, joiden vuoksi kapasiteettia ei pystytty käyttämään. Investointien ja
korjaustoimenpiteiden laiminlyöntien vuoksi suuri osa laitekannasta on vanhentunutta.
Lisäksi Serbian teollisuuslaitokset oli aikanaan suunniteltu tuottamaan tuotteita koko
entisen Jugoslavian tarpeisiin, mutta nyt niiden asiakaskunta koostuu pääasiassa
kotimaan vajaasta 10 miljoonasta melko vähävaraisesta asukkaasta. Ennen
Jugoslavian hajoamista vuonna 1991 maassa oli varsin kehittynyttä kemikaali-,
tekstiili-, auto-, huonekalu- ja elintarviketeollisuutta.
Teollisuustuotanto alkoi kasvaa NATO-pommitusten päätyttyä, mutta tuotannon
varsinainen elpyminen vaatii mittavia investointeja sekä teknologian siirtoa ulkomailta.
Teollisuuden mahdollisuudet kasvattaa vientiä ovat rajoitetut, koska tuotevalikoiman
nykyaikaistaminen on vaikeaa laitekannan kehnouden sekä pääomien puutteen
vuoksi. Serbian tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat elintarvike- ja juomateollisuus,
kemianteollisuus ja koneenrakennus, jossa varsin kehittynyttä on auto- ja
autonosateollisuus.
Teollisuustuotanto on osoittanut kasvua vasta parin viime vuoden aikana. Vuonna
2007 teollisuustuotanto kasvoi tilastoviranomaisten mukaan 4,6 prosenttia
edellisvuodesta. Kasvua kirjattiin kaikilla muilla teollisuudenaloilla paitsi nahka- ja
kenkäteollisuudessa. Kasvu oli keskimääräistä voimakkaampaa elintarvike-, juoma-,
tupakka-, metalli- ja puunjalostusteollisuudessa. Teollisuustuotannon saaminen
vakaaseen kasvuun vaatisi huomattavan suuria ulkomaisia investointeja, joiden avulla
saataisiin modernisoitua teollisuuslaitosten laitekantaa ja otettua käyttöön
nykyaikaista teknologiaa.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
27 (44)
Serbian maaraportti
Teollisuustuotannon jakautuminen tuotannonaloittain
vuoden 2007 tammi-kesäkuussa
Tuotannonala
Kaivosteollisuus
Valmistusteollisuus, josta
Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuus
Kemianteollisuus (ml. muovi ja kumi)
Koneenrakennusteollisuus
Perusmetalliteollisuus
Kivennäisaineteollisuus
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus
Metallituoteteollisuus (pl. koneet)
Nahka- ja kenkäteollisuus
Puu- ja puutuoteteollisuus
Sellu- ja paperiteollisuus
Muut
Sähkön, kaasun ja veden tuotanto
Yhteensä
% koko
tuotannosta
6,2
80,5
21,6
13,1
12,3
8,9
5,5
4,1
3,2
3,0
2,8
2,7
3,3
13,3
100,0
Lähde: Serbian talousministeriö
Elintarviketeollisuus
tuottaa
runsaan
viidenneksen
Serbian
koko
teollisuustuotannosta. Teollisuudenalalla on hyvät kehitysnäkymät, sillä maatalous
tarjoaa runsaasti raaka-aineita. Serbian maaperä on viljavaa, luonnonolosuhteet
pääsääntöisesti hyvät ja kemiallisia lannoitteita käytetään melko vähän.
Maataloustuotteet ja elintarvikkeet ovat merkittäviä vientitulojen tuojia. Merkittävimpiä
vientituotteita ovat sokeri, hedelmät ja vihannekset, kasviöljy, vilja ja viljatuotteet.
Serbia on pitkälle omavarainen peruselintarvikkeiden osalta, minkä vuoksi tuonti
koostuu pääosin trooppisista hedelmistä, kahvista, teestä, mausteista ja pitkälle
jalostetuista elintarvikkeista. Serbiassa on 15 sokerijalostamoa, 9 kasviöljyn tuottajaa,
32 hedelmien ja vihannesten jalostuslaitosta, 18 viiniä ja alkoholijuomia tuottavaa
laitosta ja 12 panimoa sekä 53 lihanjalostuslaitosta. Serbiassa on 36 teollista ja 130
yksityistä meijeriä (ml. maanviljelijöiden osuuskunnat).
Serbian kotimarkkinat sekä sen kautta avautuvat vapaakauppasopimusten piiriin
kuuluvat markkinat ovat houkutelleet myös ulkomaisia investoijia siirtämään
elintarvike- ja juomatuotantoa maahan. Ensimmäisten joukossa markkinoille tuli
kreikkalainen jäätelövalmistaja Delta vuonna 1998. Joulukuusta 2005 alkaen Delta
Ice Cream on ollut Nestlen omistuksessa. Kroatialainen Agrokor puolestaan osti
vuonna 2003 enemmistöosuuden jäätelöä ja erilaisia hedelmä-, vihannes-, kala- ja
leivonnaispakasteita valmistavassa Frikomissa, jolla on tällä hetkellä noin 60
prosentin markkinaosuus Serbian pakastemarkkinoilla ja voimakkaasti kasvavaa
vientiä Venäjälle.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
28 (44)
Serbian maaraportti
Meijerisektorilla vähintään 30-35 prosentin markkinaosuus (joidenkin arvioiden
mukaan monopoliasema) on Danube Foods Groupilla, jonka omistaa
isobritannialainen Salford Investment Fund. Ryhmä omistaa enemmistöosuuden
maan kolmessa suurimmassa meijerissä: Imlek, Novosadska Mlekara ja Mlekara
Subotica.
Markkinoilla on myös läntisiä oluen ja virvoitusjuomien valmistajia. Interbrew on
investoinut Serbian suurimpaan panimoon Apatinska Pivaraan. Carlsberg puolestaan
osti vuonna 2003 Pivara Celaveron, johon se on investoinut jo 118 miljoonaa euroa ja
johon se aikoo investoida vuonna 2008 edelleen 34 miljoonaa euroa. Carlsberg
Serbia on maan toiseksi suurin panimo 22,4 prosentin markkinaosuudella.
Joulukuussa 2007 hollantilainen Heineken ilmoitti ostaneensa Novi Sadissa
sijaitsevan Rodic-panimon, joka on maan kolmanneksi suurin panimo. Liettualainen
alkoholijuomien tuotantoon ja jakeluun erikoistunut Alita puolestaan osti vuoden 2007
syyskuussa 41,52 prosentin osuuden Beogradska Industrija Pivassa (BIP).
Virvoitusjuomateollisuudessa merkittävin investoija on Coca-Cola, joka osti vuoden
2006 alussa suurimpiin pullotusyhtiöihinsä kuuluvan Coca-Cola Hellenic Bottling Co:n
(CCHBC) kanssa Serbian johtavan mehujen valmistajan Fresh & Co:n
(markkinaosuus noin 40 %). Coca-Cola omistaa myös pullotettuja vesiä valmistavan
Vlasinkan. Sveitsiläinen Omnico AG on 28 prosentin osuudella osakkaana Serbian
suurimmassa majoneesia ja ketsuppia tuottavassa Polimarkissa.
Midland Resources Holding Ltd osti vuonna 2003 Serbian suurimman
lihanjalostuslaitoksen Carnexin, jonka tuotantolaitokset kattavat koko ketjun pellolta
pöytään, mukaan lukien sikalat, kasvi- ja eläinravinteiden tuotannon, varastointitilat ja
lihanjalostuksen. Yrityksellä on parhaillaan menossa 60 miljoonan euron
investointiohjelma
koko
ketjun
laajentamiseksi
ja
modernisoimiseksi.
Tupakkateollisuuteen ovat investoineet Philip Morris ja British American Tobacco.
Ulkomaisia investointeja on tehty myös mm. Serbian suurimpaan kasviöljyjen ja
margariinien tuottajaan Dijamantiin, joka on ainoa kastikkeiden valmistaja Serbiassa
McDonald’sille. Maan merkittävin mineraalivesien tuottaja on monitoimialayritys
Simpo, joka valmistaa myös makeisia ja suklaata.
Kemianteollisuuden tuotanto romahti 90-luvulla alle viidennekseen vuosikymmenen
alun
tasosta
johtuen
mm.
Jugoslavian
hajoamisesta,
YK:n
asettamista
talouspakotteista sekä NATOn pommituksista, jotka tuhosivat öljynjalostus- ja muita
teollisuuslaitoksia.
Kuluvan
vuosikymmenen
alussa
maassa
oli
kemianteollisuusyrityksiä, joihin ei ollut investoitu lainkaan edellisen vuosikymmenen
aikana. Tuotantokapasiteetti oli vanhentunutta, toimitusketjut katkenneet ja markkinat
suurelta osin menetetty. Viime vuosikymmenen ongelmista huolimatta
kemianteollisuudella (ml. kumi- ja muoviteollisuus) on edelleen merkittävä asema
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
29 (44)
Serbian maaraportti
Serbiassa ja se tuottaa edelleen noin 13 prosenttia teollisuustuotannosta. Useimmat
alan yrityksistä on yksityistetty ja joitakin on myyty ulkomaisille investoijille, minkä
ansiosta tuotanto on lähtenyt kasvuun. Silti merkittävä osa kemiallisista tuotteista
joudutaan tuomaan. Parhaisiin tuloksiin ovat viime vuosina päässeet lääkkeiden,
lannoitteiden,
autonrenkaiden,
maalien
ja
lakkojen
raaka-aineiden
ja
puhdistusaineiden valmistajat. Lähivuosina on suunnitteilla useita suuria hankkeita
kemianteollisuudessa, mm. lääke- ja öljynjalostusteollisuudessa.
Serbian
puunjalostusteollisuudella
on
pitkät
perinteet.
Uusia
metsä-
ja
puunjalostusalan osaajia kouluttaa yli 20 oppilaitosta ja metsätieteellinen tiedekunta
Belgradin yliopistossa. Sektorilla toimii runsaat 2300 yritystä, joista 96 prosenttia on
pieniä yksityisiä yrityksiä. Ulkomaista pääomaa on vain kahdessa prosentissa
yrityksistä.
Valtaosa yrityksistä tuottaa sahapuuta ja vaneria (1490) sekä huonekaluja,
puusepänteollisuuden tuotteita, pakkauksia (402) yms. puutuotteita. Sahapuuta
tuotetaan vuosittain noin 300 000 m3, josta 70 prosenttia on pyökkipuuta, runsaat 11
prosenttia poppelia, 8 prosenttia tammea ja vajaat 3 prosenttia saarnia. Lastulevyllä
on kova kysyntä Serbiassa laajan huonekaluteollisuuden vuoksi. Vuotuinen noin
100 000 m3.n tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää, vaan lastulevyä tuodaan suuria
määriä vuosittain ulkomailta. Sektorille etsitään ulkomaisia investoijia. Yksi
potentiaalinen kohde on SPIK Ivancija, joka on jaettu neljään parhaillaan
yksityistettävään tuotantoyksikköön.
Vanerituotanto on viime vuosina laskenut sen vuoksi, että raaka-aineeksi sopiva puu
on
viety
pääosin
jalostamattomana
vientimarkkinoille.
Huonekaluja
pakkausteollisuuden tarvitsemaa vanerilevyä tuotetaan kolmessa tuotantolaitoksessa,
joiden vuotuinen tuotanto on vain noin 10 000 m3. Kovan kuitulevyn tuotanto on
kasvanut vuodesta 2000 lähtien. Sen ainoa tuottaja on Etelä-Serbiassa sijaitseva
Kursumlija A.D., jonka vuotuinen tuotanto on noin 40 000 m3. Kuitulevyä tuodaan
myös ulkomailta, mm. Unkarista ja Saksasta. Potentiaalinen yhteistyöala ulkomaisille
yrityksille on puujätteen hyötykäyttö (esim. pellettien tuotanto), sillä puujätettä ei
toistaiseksi hyödynnetä lainkaan, vaan se menee suurimmaksi osaksi kaatopaikoille.
Serbiassa on yli 270 rakennuspuusepäntuotteita (ikkunat, ovet yms.) tuottavaa
yritystä. Rakennusteollisuuden kasvun myötä tuotannonala on kasvanut viime
vuosina voimakkaasti. Puutuotteilla on kysyntää myös vientimarkkinoilla, mm.
Venäjällä ja EU-maissa, minkä lisäksi niitä menee epäsuorasti serbialaisten
rakennusurakoitsijoiden ulkomailla rakentamiin kohteisiin. Huonekaluteollisuus on
perinteisesti kuulunut merkittäviin teollisuudenaloihin Serbiassa. Sektorilla toimii
suuria teollisuuslaitoksia, mutta suuri määrä myös pieniä perheyrityksiä. Merkittävin
huonekalujen valmistaja on Simpo, joka toimii myös mm. elintarvike- ja kuljetusaloilla.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
30 (44)
Serbian maaraportti
Ruotsalainen IKEA valmistuttaa Serbiassa alihankintana huonekaluja ja aikoo avata
lähitulevaisuudessa ensimmäisen liikkeensä maahan.
Paperia ja kartonkia tuottaa 11 tuotantolaitosta, joista kolme suurinta on edelleen
valtion omistuksessa, loput ovat pieniä yksityisyrityksiä. Sellua, paperia ja kartonkia
tuotetaan vuosittain noin 330 000 tonnia, josta suurin osa käytetään kotimaassa.
Suuri osa paperi- ja kartonkitarpeesta joudutaan edelleen kattamaan tuonnilla.
Toukokuussa 2008 Serbian yksityistämisvirasto julisti tarjouskilpailun 83,9 prosentin
osuuden myynnistä maan vanhimmassa paperitehtaassa Fabrika Hartije Beogradissa
1,67 miljoonalla eurolla. Myyntiin on asetettu myös vuonna 2007 konkurssiin tuomittu,
maan suurin sanomalehtipaperia tuottava tehdas, Milan Stepanovic Matroz.
Bulgarialaisen liikemiehen Hristo Kovachkin omistukseen vuonna 2007 siirtynyt Bozo
Tomic valmistaa hygienia-, pakkaus- ja graafisia papereita. Yritys suunnittelee kevään
2008 tietojen mukaan 2-3 miljoonan euron investointeja tuotannon laajennukseen,
minkä ansiosta tuotanto nousee 2 500 tonniin kuukaudessa vuoden 2009 loppuun
mennessä. Merkittävin kartonkia ja pakkausmateriaalia tuottava tehdas on Duropack
AG, josta yli 80 prosenttia on samannimisen itävaltalaisen yrityksen omistuksessa.
Koneenrakennussektorilla useimmat
yritykset
vaatisivat
suuria
investointeja
tuotannon modernisoimiseksi. Koneyritysten yksityistäminen ei ole kuitenkaan
edennyt suunnitelmien mukaan, koska kiinnostuneita investoijia on ollut vaikea löytää.
Poikkeus on rautatievaunuja rakentava Fabrika Vagona Kraljevo (FVK), jonka
tuotanto on yksityistämisen jälkeen lähtenyt vahvaan kasvuun. Kovan kansainvälisen
kysynnän vuoksi yritys suunnittelee tuotantokapasiteettinsa nostamista nykyisestä
600:sta 1200 vaunuun vuodessa.
Serbia tavoittelee johtavaa asemaa Kaakkois-Euroopan autoteollisuudessa. Maan
tällä hetkellä suurin autotehdas on Kragujevacissa sijaitseva Zastava, joka on
tuottanut mm. Chevroletin kuorma-autoja ja Fiat-henkilö- ja kuorma-autoja lisenssillä
kymmeniä vuosia. Toukokuussa 2008 Kraguevacin kaupunginjohtaja ja Fiatin
varapääjohtaja Alfredo Altavilla allekirjoittivat sopimuksen, jolla Fiat saa veloituksetta
maata tehtaan laajentamista varten ja vapautuksen kymmeneksi vuodeksi voitto- ja
paikallisveroista. Alkuvaiheessa uuden tehtaan tuotantokapasiteetti on 300 000
vuodessa, mutta voi nousta myöhemmin miljoonaan autoon vuodessa. Tuotannon
Fiatin uudella tehtaalla on määrä alkaa vuoden 2009 loppupuolella ja se luo noin
10 000 uutta työpaikkaa.
Linja-autoja valmistavasta Ikarbusista on tarkoitus yksityistää 39,22 prosentin osuus
vuoden 2008 aikana. Tarjouksensa osuuden ostosta yrityksessä jätti ainoastaan
venäläinen Avtodetal-Service Uljanovskin alueelta, jonka kanssa Serbian
talousministeriö on aloittanut jatkoneuvottelut.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
31 (44)
Toukokuussa 2008 maan talousministeriö aloitti neuvottelut myös Mercedec Benzin
kanssa greenfield-investoinnista, uuden autotehtaan rakentamisesta ja MB:n
strategisesta yhteistyöstä kuorma-autoja valmistavan FAPin kanssa. Serbia tarjoaa
Mercedes Benzille samanlaiset edut kuin Fiatillekin, kuten ilmaisen tontin ja tarvittava
infrastruktuurin, vapaakauppa-alueen statuksen sekä vapautuksen voitto- ja
paikallisista veroista kymmeneksi vuodeksi.
Autonosien valmistuksella on pitkät perinteet ja serbialaiset yritykset ovat kautta
aikojen toimineet alihankkijoina läntisille autonvalmistajille joko osien valmistajina tai
kokoonpanijoina, minkä ansiosta alan osaamista on paljon. Useimmilla alan
yrityksistä on ISO 9001/9002 -standardin tai vastaavien määräysten mukaiset
tuotteet. Autonosia valmistaa noin sata yritystä, jotka työllistävät 36 000 henkeä.
Tunnettuja valmistajia ovat mm. MIV (venttiilit), FAD ja Kocna technika. Autonosien
valmistajien yhteystietoja löytyy alla olevien linkkien takaa.
Autonosien valmistajia Serbiassa
Selected Automotiv Suppliers in Serbia
Tällä hetkellä voimakkaimmin kasvava teollisuudenala on elektroniikkateollisuus.
Sektorilla toimii runsaat 1300 yritystä, jotka tuottavat vajaat kaksi prosenttia maan
bruttokansantuotteesta ja lähes kolme prosenttia viennistä. Alan kapasiteetti oli 90luvulla vajaakäytössä sanktioiden vuoksi, mutta tarjoaisi nyt mahdollisuuksia
tuotannollisille investoinneille. Merkittävin kulutuselektroniikkaa ja kotitalouskoneita
valmistava yritys on El Holding Corporation Nisissä, joka tekee yhteistyötä mm.
Alcatelin, Siemensin, Bullin, Philipsin ja Sagemin kanssa. Holdingiin kuuluu 73
yritystä, joista 47 harjoittaa tuotantoa. Johtava radio-, TV- ja puhelinlaitteiden
valmistaja on vuonna 1990 perustettu yhteisyritys VF Holding, joka on vuodesta 2001
alkaen ollut kokonaan Siemensin omistuksessa. Telekommunikaatioalan laitteita ja
elektroniikkatuotteita valmistaa myös Pupin Telecom Holding, jolla on yksi yhteisyritys
yhdysvaltalaisen GTE:n ja kaksi yhteisyritystä ranskalaisen Alcatelin kanssa.
Rakentaminen
Rakennussektori on viime vuodet ollut merkittävä talouskasvua tukeva tekijä
Serbiassa ja kasvun uskotaan jatkuvan myös lähivuosina. Viime vuosina
rakentamisen painopiste on ollut infrastruktuurihankkeissa, mutta myös asuntojen ja
liiketilojen rakentaminen on selvästi vilkastunut. Vuonna 2007 rakennustuotanto
kasvoi 19,1 prosenttia edellisvuodesta. Kansalliseen investointiohjelmaan (NIP)
varatuista 600 miljoonasta eurosta kaksi kolmasosaa on tarkoitettu
infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen.
Serbian rautatie- ja maantieverkosto on kauttaaltaan huonossa kunnossa johtuen
olemattomista investoinneista 70-luvun jälkeen sekä NATOn pommituksista 90-luvun
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
32 (44)
lopulla. . Kasvavan rahtiliikenteen vuoksi pääväylien kunnostaminen ja tiettyjen osien
uudelleen rakentaminen on suuri haaste lähivuosina. Sekä rautateiden että
maanteiden osalta prioriteettiasemassa on käytävä 10:een liittyvien hankkeiden
toteuttaminen. Keskipitkällä aikavälillä keskeiset maantieväylät on tarkoitus muuttaa
useampikaistaisiksi moottoriteiksi. Rakenteilla on jo moottoritie Keski-Serbian läpi
Montenegroon (Sumadijska Magistrala). Suuria infrastruktuurihankkeita ovat myös
kehätien rakentaminen Belgradin ympärille sekä pääkaupungin kunnallisten
juomavesiverkoston ja jätehuoltojärjestelmien rakentaminen.
Belgradin kaupungissa on välitön tarve uusista silloista. Kaupunki sijaitsee kahden
joen (Sava ja Tonava) rannalla ja NATOn pommitukset tuhosivat 90-luvun lopulla
useita keskeisiä siltayhteyksiä. Jäljelle jäi vain kaksi toimivaa siltaa kaupungin
keskustan ja uusien lähiöiden välille, mikä aiheuttaa valtavia liikenneongelmia.
Keväällä 2008 itävaltalainen Porr AG sai allekirjoitettua sopimuksen (188,64 milj. €)
yhden sillan rakentamisesta Belgradiin. Runsaat 900 metriä pitkä silta yhdistää
pääkaupungin keskustan ja uudet lähiöt. Kuluvan vuoden aikana valmistuu myös 980
metriä pitkä silta Sava-joen yli, jota on vuodesta 2005 alkaen rakentanut
slovenialainen Ponting. Uusia siltoja tarvitaan vielä useita paitsi Belgradiin myös
muualle Serbiaan.
Hankkeiden toteutusvauhti riippuu rahoituksen järjestymisestä. Julkisen sektorin
velkojen pitämiseksi kurissa suuriin hankkeisiin pyritään saamaan myös yksityisen
sektorin rahoitusta. Todennäköisesti myös kansainväliset rahoituslaitokset, kuten
Euroopan Investointipankki ja EBRD, myöntävät jatkossakin lainoja keskeisten
hankkeiden rahoitukseen. EBRD on suurin investoija Serbiassa ja on sijoittanut noin
900 miljoonaa euroa 62 eri hankkeeseen. Viimeisten kuuden vuoden aikana Serbian
infrastruktuurihankkeisiin on investoitu yli miljardi euroa, josta suuri osa on peräisin
EBRD:ltä.
Suuria infrastruktuurihankkeita toteuttavat useissa tapauksissa ulkomaiset yritykset.
Esimerkiksi itävaltainen Alpine Mayreder on viime vuosina ollut mukana useissa
rakennushankkeissa, mm. Belgrad-Novi Sad -moottoritien rakentamisessa.
Tiehankkeita ovat toteuttaneet myös makedonialainen Pelagonija ja italialainen Adige
Bitumi. Saksalainen DSD Dillinger on korjannut Nato-pommituksissa vahingoittuneita
siltoja. Myös ranskalainen Vinci on ollut paikallisen tytäryhtiönsä Intermostin kautta
mukana Serbian infrastruktuurihankkeissa.
Suurissa infrastruktuurihankkeissa vaaditaan referenssejä, joita ulkomaisilla yrityksillä
on enemmän esitettävänä. Kotimaisilla yrityksillä ei juuri ole referenssejä 1990-luvun
taloudellisen laman jäljiltä. Lisäksi kotimaisten yritysten on vaikea saada
tarjouskilpailuissa vaadittavia takuita pankeilta. Myös kansainväliset rahoituslaitokset
asettavat korkeita vaatimuksia urakoitsijoille.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
33 (44)
Serbian maaraportti
Infrastruktuurihankkeiden
ohella
kysyntä
on
vilkastumassa
myös
asuinrakennussektorilla. Kesästä 2005 alkaen pankit ovat myöntäneet erityisiä
asuinrakennuslainoja alhaisemmilla koroilla, mikä on vilkastuttanut asuntojen
kysyntää. Suurin tarve asunnoista on Belgradin seudulla. Lisäpotkua
asuinrakentamiselle uskotaan antavan kaupunkien maa-alueiden yksityistämistä
koskevan uuden lain, joka oli määrä hyväksyä vuoden 2008 aikana. Kaupallinen
rakentaminen osoittaa niin ikään kasvua. Erityisesti Belgradissa ja jossain määrin
myös Novi Sadissa ja Nisissä rakennetaan toimistorakennuksia.
Voimakkaasti viime vuosina on kasvanut myös hypermarkettien ja ostoskeskusten
rakentaminen. Unkariin rekisteröity israelilaisen miljardöörin (Yuli Ofer), omistama
rakennusurakointiyhtiö
Central
European
Estates
(CEE) on
ilmoittanut
suunnitelmastaan investoida euroa 70 miljoonaa ostoskeskuksen rakentamiseen Novi
Sadissa, joka on maan toiseksi suurin kaupunki. CEE toteaa ostaneensa 30 000
neliömetrisen maa-alueen ostokeskusta varten. Rakennustöiden on määrä alkaa
vuoden 2009 alkuvaiheessa ja valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä.
Heinäkuussa CEE paljasti suunnitelmansa rakentaa n. 15-20 ostokeskusta ympäri
maata tulevan viiden vuoden aikana. Viime vuoden marraskuussa CEE allekirjoitti
aiesopimuksen paikallisen partnerin kanssa laajamittaisen kaupallisiin sekä muihin
tarkoituksiin pystytettävästä rakennuksesta pääkaupunki Belgradiin. Investoinnin
kustannukseksi on arvioitu n. 300-400 miljoonaa euroa. CEE:n ensimmäinen projekti
Serbiassa oli Belgradiin rakennettu Eurooppalainen Business-keskus (Europe
Business Centre), jota vuonna 2006 osti Nova Ljubljanska Banka (Slovenia).
Teollisuusrakentaminen sen sijaan on edelleen vähäistä.
Rakennusaine-
ja
materiaaliteollisuuteen
on
tehty
myös
suoria
ulkomaisia
investointeja. Suurimpia hankkeita ovat olleet ranskalaisen Lafargen 126 miljoonan
euron investointi sementtiteollisuuteen (Beocin), kreikkalaisen Titanin 94 miljoonan
euron investointi niin ikään sementtiteollisuuteen (Kosteric) ja Tarkett Sommerin 67
miljoonan euron investointi lattiapäällysteitä valmistavaan yhteisyritykseen (Sintelon).
Energia ja ympäristö
•
•
Tärkeimmät kotimaiset energialähteet ovat vesivoima ja hiili
Tarvittavasta öljystä tuodaan noin 70 prosenttia ja kaasusta 75 prosenttia
NATO-pommitukset vuonna 1999 vahingoittivat suuresti energiasektoria ja hävittivät
tai vaurioittivat 14 voimalaitosta ja tuhosivat lähes kokonaan maan
jalostuskapasiteetin. 1990-luvun aikana voimaloiden kapasiteetti supistui noin 77
prosenttia sotavaurioiden ja olemattoman kunnossapidon vuoksi.
Serbia on energian nettotuoja, joka ostaa 70-75 prosenttia tarvitsemastaan öljystä ja
kaasusta ulkomailta, pääasiassa Venäjältä, Kiinasta ja Irakista. Tärkeimmät
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
34 (44)
kotimaiset energialähteet ovat vesivoima ja hiili. Löydetyt hiilivarat ovat 18,2 mrd.
tonnia. Yli 95 prosenttia hiilestä on ligniittiä. Sähköstä tuotetaan hiilellä noin 60
prosenttia, vesivoimalla 29 prosenttia ja loppuosa katetaan tuonnilla. Kaasun
osuuden energiatuotannossa ennustetaan nousevan noin 30 prosenttiin vuoteen
2020 mennessä.
Serbian johtava öljy- ja kaasualan yritys on Naftna Industrija Sbrije (NIS), jolla on noin
72 prosentin markkinaosuus. Serbian hallitus hyväksyi toukokuussa 2008 päätöksen
51 prosentin osuuden myynnistä NISistä 400 miljoonalla eurolla venäläisen
Gazpromin Gazpromneft-nimiselle tytäryhtiölle. Gazpromneft sitoutui lisäksi
investoimaan NISin tuotantolaitosten modernisointiin ja tuotteiden laadun
parantamiseen 500 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä. NISin myynti on osa
laajaa energiasopimusta Venäjän kanssa, joka uuden parlamentin on määrä ratifioida
kesäkuussa 2008. NISin ohella sopimukseen sisältyvät 400 kilometriä pitkän
kaasuputkihaaran rakentaminen Serbian alueella Gazpromin South Stream kaasuputkeen sekä maanalaisen kaasuvaraston rakentaminen Banatski Dvoriin
(kapasiteetti noin 300 milj. m3). Kun sopimus on ratifioitu, Gazprom ja Sbrijagas
perustavat yhteisyrityksen, jonka vastuulla on Serbian osuuden suunnittelu ja
rakentaminen South Stream -kaasuputkesta. Sopimuksen Venäjän kanssa arvioidaan
merkitsevän Serbialle energiahintojen alenemista noin 20 prosentilla, mutta myös
valtavan määrän tuloja.
Serbian sähkösektoria hallitsee valtiollinen Elektroprivreda Srbije (EPS). Serbian
sähkön tuotanto- ja jakelukapasiteetti vaurioitui pahoin NATOn pommituksissa ja sen
kunnostaminen on edelleen kesken. Tulevien viiden vuoden aikana yhtiö investoi noin
5,2 miljardia tuotantokapasiteettinsa laajentamiseen ja modernisointiin. Noin miljardi
euroa on varattu Bistrican vesivoimalan rakentamiseen ja 1,2 miljardia
ympäristöhankkeiden
toteuttamiseen.
Lisäksi
EPS
suunnittelee
kahden
lämpövoimalan rakentamista yhdessä strategisen kumppanin kanssa, mihin on
varattu 1,5 miljardia euroa omia investointivaroja. Bosnian Serbitasavallan omistaman
sähköyhtiön Elektroprivreda RS:n kanssa taas on tarkoitus rakentaa kaksi
vesivoimalaa (kokonaiskapasiteetti 250 MW). Vuonna 2006 EPS tuotti sähköä 39,44
miljardia kWh. EPS, johon kuuluu 11 kaivosteollisuus- sekä sähköntuotanto- ja
jakeluyhtiötä, on tarkoitus yksityistää ainakin osittain lähivuosien aikana.
Keväällä 2008 venäläinen Inter RAO UES allekirjoitti sopimuksen EPS:n kanssa
yhteistyöstä lämpö- ja vesivoimaloiden rakentamisessa. Inter suunnittelee noin
kahden miljardin euron investointeja Serbian energiasektorille. Kaiken kaikkiaan
Serbia pyrkii saamaan ulkomaisista lähteistä noin yhdeksän miljardia euroa
sähkösektorin modernisointiin vuoteen 2015 mennessä. Neuvottelut ovat menossa
mm. norjalaisten ja unkarilaisten investoijien kanssa.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
35 (44)
Maaliskuussa 2008 Serbia vapautti sähkö- ja kaasumarkkinat kokonaan yrityksille ja
organisaatioille, minkä ansiosta nämä saavat valita vapaasti toimittajansa.
Kotitalouden sen sijaan eivät edelleenkään voi vaihtaa toimittajaansa, valtiollista
Elektroprivreda Srbijea. Markkinoita säätelevän AERS:n mukaan sähkömarkkinoista
on nyt vapautettu 47 prosenttia ja kaasumarkkinoista 90 prosenttia. Kotitaloudet
saanevat vapauden valita sähkön ja kaasun toimittajansa vasta vuonna 2015.
Kaukolämpösektorilla valtava modernisointitarve
Noin 60 prosenttia Serbia asunnoista lämmitetään sähköllä, mistä johtuen
sähkönkulutus neliömetriä kohti on lähes kaksinkertainen Länsi-Euroopan
keskimääräiseen tasoon verrattuna. Sähkön kulutuksen vähentämiseksi Serbian
hallitus
panostaa
kunnostamiseen.
voimakkaasti
kaukolämpöverkon
laajentamiseen
ja
EU valmistelee parhaillaan investointiohjelmaa, jonka puitteissa viisi Serbian
kaupunkia (Pancevo, Subotica, Uzice, Cacak ja Valjevo) saavat kukin 3,8 miljoonaa
euroa kaukolämpöverkkojensa kunnostamista ja laitehankintoja varten. Lisäksi
verkkojen toimintaa ja valvontaa varten on tarkoitus hankkia erilaisia laskimia,
valvontajärjestelmiä ja IT-ratkaisuja. Tällä hetkellä kaukolämmöstä veloitetaan
useimmissa tapauksissa asuinpinta-alan eikä kulutuksen mukaan, minkä vuoksi
kuluttajilla ei ole erityistä kiinnostusta energiansäästöön.
Mainitut hankkeet kattavat kuitenkin vain yhdeksän suurinta kaukolämpöverkkoa.
Serbiassa on kaiken kaikkiaan 55 kaukolämpöverkkoa, joiden asennettu
lämmöntuotantokapasiteetti on noin 6600 MW. Kokonaistuotannosta noin 2500 MW
tuotetaan Belgradissa, jossa on 12 lämpövoimalaa. Toisella sijalla on Novi Sad (600
MW) ja seuraavina Nis ja Kragujevac (kummassakin 250 MW). Olemassa olevat
kaukolämpöverkot toimittavat noin 5300 GWh energiaa, josta 65 prosenttia tuotetaan
kaasulla, 18 prosenttia raskaalla polttoöljyllä, 2 prosenttia kevyellä polttoöljyllä ja 15
prosenttia hiilellä. Biomassaa tai kotitalousjätteitä ei Serbiassa toistaiseksi käytetä
lämmöntuotantoon.
Serbian kaukolämpölaitosten yhdistyksen arvioiden mukaan investointitarve uusiin
kaukolämpöjärjestelmiin ja olemassa olevien korjaamiseen on vähintään 150
miljoonaa euroa. Valtaosa kaukolämpöverkkojen laitteista on vanhoja ja ne on
korvattava nykyaikaisella teknologialla. Kattilat ovat keskimäärin 29 vuotta vanhoja,
muut laitteet keskimäärin 21 vuotta.
Yhteystietoja:
Beogradske Elektrane
Savski Nasip 11, 11070 Beograd
Yhteyshenkilö: Petar Vasiljevic, Department Manager
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
36 (44)
Puh. +381/11-2 09 33 92
E-Mail: [email protected]
Internet: www.beoelektrane.co.yu
Poslovno udruzenje toplana Srbije
(Kaukolämpölaitosten yhdistys)
Mihajlo Pupina 1
31000 Uzice
Yhteyshenkilö: Petar Vasiljevic
Energy Agency of the Republic of Serbia
Terazije 5, 5th Floor, 11 000 Belgrade
Puh: 011/3033-829; 011/3033-884; Fax: 011/3225-780
e-mail: [email protected]; http://www.aers.org.yu
Ympäristö
Vuosikymmenien laiminlyöntien jälkeen ympäristönsuojelu ja jätehuollon organisointi
on valtava haaste kaikissa Balkanin alueen maissa, erityisesti Serbiassa.
Ympäristökysymysten käsittelyä on jarruttanut poliittisen tahdon, instituutioiden,
lainsäädännön sekä suuressa määrin varojen puute. Toistaiseksi ainoastaan
kolmessa maan 29 maakunnasta on asianmukaiset kaatopaikat. Vuonna 2003
hyväksytyssä kansallisessa strategiassa edellytetään jätteiden asianmukaista
käsittelyä, mutta lakipykälien käytäntöön saattaminen voi kestää vuosia.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
37 (44)
Serbian maaraportti
Palvelusektori
Tietoliikenne
•
•
Lankapuhelintiheys 36,3 prosenttia vuoden 2006 lopussa
Matkapuhelintiheys oli noin 90 prosenttia vuoden 2007 lopussa
•
GSM-matkapuhelinpalveluja tarjoavat Mobilna Telefonija Sbrije – MTS,
Telenor ja VIP Mobile
Internet-yhteys 26,3 prosentilla kotitalouksista
Kosovossa on oma telekommunikaatioverkko
•
•
Kiinteä verkko
Serbiassa kiinteä puhelinverkko on vielä valtion omistuksessa ja infrastruktuuri on
huonossa kunnossa. Kiinteiden linjojen markkinoilla toimii yksi operaattori - Telekom
Sbrija. Kreikkalainen Hellenic Telecommunications Organization (OTE) on 20
prosentin osuudella osakkaana Telekom Srbijassa ja se on ilmoittanut
kiinnostuksestaan nostaa osuutensa yli 51 prosenttiin. Kesällä 2007 Telekom Sbrija
allekirjoitti sopimuksen Nokia Siemensin kanssa laitehankinnoista GSM-verkkonsa
laajentamiseen ja 3G WCDMA-verkon varustamiseksi HSPA-toiminnoilla.
Matkapuhelinmarkkinat
Serbian
matkapuhelinmarkkinoilla
toimii
kolme
GSM-matkapuhelinoperaattoria:
Mobilna Telefonija Sbrije (Telekom Sbrijan matkapuhelinyksikkö, MTS), Telenor
Sbrija ja VIP Mobile (kuuluu Telekom Austria -ryhmään). MTS on viime vuosiin
saakka hallinnut matkapuhelinmarkkinoita. Kilpailun kiristyttyä Mobilna Telefonija
Sbrije – MTS on käynnistänyt verkkonsa laajennus- ja modernisointihankkeita.
MTS:llä on laajentumispotentiaalia erityisesti Bosnia-Hertsegovinan ja Montenegron
1,5 miljoonan serbin keskuudessa. Vuoden 2007 alkupuolella MTS osti BosniaHertsegovinan toiseksi suurimman operaattorin Telekom Sprsken ja sai lisenssin
Montenegrossa, jossa noin kolmannes maan 650 000 asukkaasta on serbejä. MTS
aikoo investoida Montenegroon 90 miljoonaa euroa ja Bosnia-Hertsegovinaan 200
miljoonaa euroa tulevien seitsemän vuoden aikana. Joulukuussa MTS otti käyttöön
3G-palvelut Belgradissa, Novi Sadissa ja Nisissä.
Toiseksi suurin operaattori Telenor Sbrija (ent. Mobi63, ent. Mobtel) on läpikäynyt
viime vuosien aikana monta omistajanvaihdosta. Kesäkuussa 2006 tuolloinen Mobtel
myytiin norjalaiselle Telenorille, jonka yli 1,5 miljardin euron investointi oli suurimpia
Serbiaan siihen saakka tehdyistä ulkomaisista investoinneista. Syyskuussa 2006
uudelleen toimintansa aloittanut operaattori on nykyisen omistajansa aikana
modernisoinut verkkoaan ja lisännyt nopeasti asiakaskuntaansa. Parhaillaan
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
38 (44)
asennetaan maanlaajuista 3G-verkkoa, jonka toimittaa Nokia Siemens Networks.
Vuoden 2007 lopussa Telenorilla oli 2,8 miljoonaa asiakasta Serbiassa.
Vuoden 2007 loppupuolella Telekom Austrian matkapuhelinyksikkö Mobilkom aloitti
toimintansa Serbiassa kolmantena matkapuhelinoperaattorina tavoitteenaan 20
prosentin markkinaosuus pidemmällä aikavälillä. Mobilkom sijoitti kymmenen vuoden
lisenssiin (GMS 900/1800 ja UMTS) 320 miljoonaa euroa ja aikoo nostaa
kokonaisinvestointinsa 600 miljoonaan euroon tulevien kolmen vuoden aikana.
Serbian matkapuhelinyksikkö toimii nimellä Vip mobile.
Kosovossa on oma matkapuhelinverkko. Helmikuussa 2007 tarjouskilpailun toisesta
GSM-lisenssistä voitti Telekom Slovenijen (TS) ja sen Kosovon tytäryhtiön IPKO
Netin muodostama konsortio. Joulukuussa yhtiön nimi muutettiin iPKOksi. Telekom
Slovenijen 75 miljoonan euron investointi oli suurin ulkomainen investointi Kosovoon
ja samalla suurin Telekom Slovenijen tekemä investointi ulkomailla. TS on sitoutunut
investoimaan 200 miljoonaa euroa Kosovon telealan kehittämiseen. Kosovon
maakunnassa on ennestään yksi matkapuhelinoperaattori, Vala 900, jonka omistaa
Kosovon puhelinyhtiö PTK. Valalla oli vuoden 2006 lopussa noin 350 000
liittymäasiakasta kahden miljoonan asukkaan maakunnassa. iPKO tavoittelee 50
prosentin markkinaosuutta tulevien viiden vuoden aikana.
Internet
Vuoden 2007 lopussa 26,3 prosentilla serbialaisista kotitalouksista oli internetyhteys.
Kehittyneen telekommunikaatioverkon ansiosta internettiheys on suurin Belgradissa
(35,9 %), minkä lisäksi internettiheys on maan keskiarvoa suurempi myös
Vojvodinassa ja useilla Itä- ja Länsi-Serbian alueilla.
Kosovossa on oma telekommunikaatioverkko. Internetmarkkinoille on äskettäin tullut
slovenialainen Telekom Slovenije, joka osti 75 prosentin osuuden suurimmasta
paikallisesta lanka- ja internet-palvelujen tarjoajasta IpkoNetistä.
IT-markkinat
Uusien tietokoneiden ym. IT-laitteiden tarve on Serbiassa suuri. Serbia on ITteknologian osalta selvästi jäljessä paitsi EU:sta myös Balkanin alueen muista maista.
Vain 34 prosentissa Serbian 2,6 miljoonasta kotitaloudesta on tietokone. Alle neljä
vuotta vanhoja tietokoneita on vain noin 240 000 kotitaloudessa. Kotitalouksien lisäksi
tietokoneita on yrityksissä, kouluissa, julkisissa laitoksissa.
Laitetarve on näin ollen suuri ja lähivuosina markkinoiden ennustetaankin lähtevän
selvään kasvuun. Hallituksen suunnitelmien mukaan ala kasvaa yli 15 prosentin
vuosivauhdilla vuosikymmenen loppuun saakka. Erityisen nopeata kasvun
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
39 (44)
ennustetaan olevan julkisella sektorilla (esim. koululaitos ja terveydenhuolto),
rahoituslaitoksissa, vähittäis- ja tukkukaupan sekä teollisuuden piirissä.
Serbiassa on runsaat 1500 IT-alan yritystä, joista 95 prosenttia on kotimaisia, kolme
prosenttia yhteisyrityksiä ja kaksi prosenttia ulkomaisia yrityksiä. Ulkomaisten
ohjelmistoyritysten kehityshankkeissa Serbiassa on mukana noin 3000 korkeasti
koulutettua serbialaista IT-alan ammattilaista. IT-alan palkkataso on Serbiassa
selvästi länsieurooppalaista tasoa alhaisempi.
Vähittäiskauppa
•
•
Vähittäiskaupan osuus noin 10 prosenttia BKT:sta
Vuonna 2007 vähittäiskauppa kasvoi 22,8 prosenttia edellisvuodesta
Serbian tukku- ja vähittäiskauppamarkkinat ovat kehittymättömät ja markkinoilla on
vielä tilaa sekä koti- että ulkomaisille toimijoille. Kuluvan vuosikymmenen alkupuolen
Serbian tukku- ja vähittäiskauppamarkkinat ovat kasvaneet kaksinumeroisin luvuin ja
kasvun uskotaan jatkuvan voimakkaana myös vuosikymmenen viimeisinä vuosina.
Serbian suurin vähittäiskauppa-alan toimija on Delta Holding, joka toimii myös useilla
muilla toimialoilla (maatalous- ja autokauppa, jakelu, rahoitus, kiinteistöala,
vakuutustoiminta). Vähittäiskauppatoimintaa harjoittaa holdingiin kuuluva Delta M
Group, jonka alla toimivat mm. Delta Maxi Company ja Tempo-cash & carry. Liikkeet
toimivat lähiökauppa-, supermarket-, hypermarket- sekä cash & carry -formaateilla.
Delta-Holding laajensi vuoden 2007 kesällä toimintaansa myös Bulgariaan, josta se
osti Piccadilly-ketjun.
Ulkomaisista yrityksistä erityisen aktiivisia Serbiassa ovat olleet slovenialaiset
kauppaketjut. Ensimmäisenä markkinoille tuli Slovenian ja koko Balkanin alueen
johtava ketju Mercator, jolla on Serbiassa hypermarketteja. Vuonna 2006 Mercator
osti paikallisen M-Rodic-ketjun ja saavutti kaupan ansiosta noin 8 prosentin osuuden
Serbian vähittäiskauppamarkkinoilla, jolla se on toisella sijalla Deltan jälkeen.
Metro cash & carry avasi Serbian ensimmäisen liikkeensä Belgradissa tammikuussa
2005 ja on sen jälkeen investoinut maahan kymmeniä miljoonia euroja. Vuoden 2007
lopussa Metrolla oli viisi liikettä. Liikkeistä kaksi oli Belgradissa. Metro on myös
aloittanut omien tuotteidensa tuotantoa Serbiassa.
Kiinnostus Serbiaa kohtaan on kasvanut myös entisen Jugoslavian alueen
ulkopuolella. Ranskalainen Intermarché-vähittäiskauppaketju investoi vuoden 2006
aikana noin 58 miljoonaa dollaria yhdeksän liikkeen avaamiseen Serbiassa, mikä
nosti sen liikkeiden kokonaismäärän maassa yhteentoista. Kreikkalainen Veropoulosvähittäiskauppaketju investoi vuoden 2006 aikana 31 miljoonaa dollaria kahden
uuden superstoren avaamiseen. Vuoden 2008 aikana markkinoille tulee myös
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
40 (44)
Serbian maaraportti
itävaltalainen Spar-ketju, joka allekirjoitti investointia koskevan sopimuksen
huhtikuussa. Sopivan tontin löydettyään Spar aikoo rakentaa Serbiaan suuren
ostoskeskuksen.
Serbialaisten kulutuksesta menee vielä huomattavan suuri osa elintarvikkeisiin ja
juomiin sekä asumiseen. Belgradissa mm. asumis- ja matkakulut ovat alhaisemmat
kuin muualla maassa keskimäärin, minkä ansiosta siellä riittää enemmän varoja
käytettäväksi mm. vaatteisiin ja vapaa-aikaan. Vuoden 2007 viimeisellä
neljänneksellä keskimääräiset kulutusmenot kotitaloutta kohti olivat 37 921 dinaaria,
josta 39,9 prosenttia meni ruokaan ja juomiin.
Kotitalouksien kulutuksen rakenne vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä (%)
Kulutusmenot yhteensä, dinaaria
Elintarvikkeet ja juomat
Alkoholi ja tupakka
Vaatteet ja jalkineet
Asuminen, vesi, sähkö, kaasu
Huonekalut, kotitalouskoneet
Terveydenhoito
Kuljetuskulut
Tietoliikenne
Virkistys ja kulttuuri
Koulutus
Hotellit ja ravintolat
Muut
Keski-Serbia
34 965
41,5
3,7
5,7
17,1
5,0
3,3
10,2
3,3
4,4
0,8
1,7
3,3
Belgrad
49 055
39,9
5,1
7,7
13,5
4,3
5,0
7,0
3,5
6,3
1,5
1,7
4,5
Vojvodina
34 089
36,5
3,7
5,3
18,1
6,1
4,2
12,7
2,8
4,2
0,5
1,5
4,4
Lähde: Serbian tilastovirasto
Pankit
Serbian nykyinen hallinto peri Milosevichin kaudelta lähes konkurssikypsän
pankkisektorin. 2000-luvun alkupuolella suurin osa valtiollisista pankeista
yksityistettiin, ja markkinoille on saatu houkuteltua useita vakavaraisia ulkomaisia
pankkeja, kuten Alpha Bank, the National Bank of Greece, EFG Eurobank, OTP
Bank, Hypo Alpe-Adria-Bank, Erste Bank ja Nova Ljubljanska Banka (NLB).
Kannattamattomien pankkien sulkemisen ja pankkien yhdistymisen ansiosta pankkien
lukumäärä on olennaisesti supistunut. Vuoden 2007 syyskuun lopussa jäljellä oli 36
pankkia, kun niitä vielä vuoden 2004 alussa oli kaksinkertainen määrä. Vuoden 2006
lopussa 22:ssa pankissa enemmistöosuus oli ulkomaisilla osakkeenomistajilla,
seitsemän oli kotimaisten luonnollisten ja juridisten henkilöiden omistuksessa ja
lopuissa kahdeksassa valtio oli enemmistöomistajana. Viiden suurimman pankin
osuus pankkien varoista oli 47,2 prosenttia. Ulkomaista pääomaa omaavien pankkien
markkinaosuus oli 78,7 prosenttia.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
41 (44)
Serbiassa toimivien pankkien yhteystiedot löytyvät Serbian keskuspankin sivuilta:
http://www.nbs.yu /Banking system
Liikenneyhteydet ja logistiikka
•
•
•
Serbia on liikenteellisesti nopea linkki Euroopan ja Aasian välillä
Tieverkosto suurelta osin huonossa kunnossa
Vireillä useita mittavia maantie- ja rautatiehankkeita
Serbia on maantieteellisen sijaintinsa ansiosta nopein linkki Euroopan ja Aasian
välillä. Maantieverkosto on kuitenkin huonossa kunnossa. Viranomaiset arvioivat, että
25 prosenttia pääteistä ja moottoriteistä on hyvässä kunnossa, 19 prosenttia
kohtuullisessa kunnossa ja 56 prosenttia huonossa tai erittäin huonossa kunnossa.
Lisäksi vuoristot vaikeuttavat rekka-autoliikennettä joissakin osissa maata.
Serbiassa on maanteitä 37 887 kilometriä, joista noin 23 937 kilometriä on
päällystettyjä teitä. Moottoriteitä on 380 km. Tieverkoston tiheys on 43,9 km/100 km2.
Vireillä on useita hankkeita keskeisten tieosuuksien kunnostamiseksi. Välitön
investointitarve maantieverkoston rakentamiseen ja kunnostamiseen olisi Serbiassa
hallituksen arvioiden mukaan noin viisi miljardia dollaria, minkä lisäksi tarvittaisiin 1,7
miljardia dollaria vireillä olevien moottoritiehankkeiden loppuunsaattamiseen.
Serbian rautatieverkko on 3 800 km pitkä ja noin 1196 km siitä on sähköistetty. Myös
rautatieverkko on huonossa kunnossa olemattomien modernisointi-investointien
vuoksi, minkä lisäksi NATOn pommitukset aiheuttivat rautateille suuria vahinkoja.
Myös varoitus- ja tietoliikennejärjestelmät ovat rautateillä heikossa kunnossa.
Suunnitteilla on uusi pikajunille tarkoitettu rautatielinja Serbian läpi, joka alkaisi
Suboticasta läheltä Unkarin rajaa ja jatkuisi Dimitrovgradiin Bulgarian rajalle ja
Makedoniaan (504 km). Rautatieliikennettä rasittaa myös kaluston huono kunto ja sen
riittämättömyys.
Vesiteiden pituus on 587 km. Merkittävin vesiväylä on Tonava, joka yhdistää PohjoisEuroopan Mustallemerelle. Toinen merkittävä vesiväylä on Sava-joki. Serbiassa on
sisävesisatamat mm. Belgradissa, Novi Sadissa, Pancevossa ja Smederevossa.
Kansainväliset lentokentät sijaitsevat Belgradissa (Nikola Tesla) ja Nisissä. NATOn
pommitukset vuonna 1999 aiheuttivat suuria vahinkoja lentokentille ja niitä korjataan
ja saneerataan edelleen. Belgradin lentokentästä on tarkoitus tehdä KaakkoisEuroopan alueellinen logistiikkakeskus. Tarkoitusta varten terminaali 2:ta on
modernisoitu vuoden 2003 lopusta lähtien kansainväliselle lentoliikenteelle sopivaksi.
Keskipitkällä aikavälillä lentokenttä on tarkoitus yhdistää maan rautatieverkkoon.
Alueelle nousee myös luxus-hotelli. Venäläinen OAO Sheremetjevo International
Airport on ilmoittanut olevansa halukas osallistumaan lentokentän yksityistämiseen ja
hallinnoimiseen, jos Serbia päättää yksityistää kentän toiminnot.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
42 (44)
NATO-pommitusten vaurioittama Nisin lentokenttä on saatu korjattua. Näiden kahden
tärkeimmän kentän ohella korjaustyöt ovat menossa useilla alueellisilla lentokentillä,
mm. sotilaslentokenttiä muutetaan siviilikäyttöön. Alueellisten lentokenttien
kunnostaminen on tärkeää mm. viennin kasvattamisen kannalta, jotta valtavaksi
paisunut kauppataseen alijäämä saataisiin pienemmäksi.
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
43 (44)
Tapakulttuuri
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
liike-elämän etiketti Serbiassa on yleisesti hyvin samanlainen kuin muualla
Euroopassa
liikemiehet tuntevat melko hyvin läntisen kaupankäyntifilosofian ja -tavat
päätöksenteosta vastaa yrityksen korkein johto, delegointia opetellaan
vallan delegointi yrityksissä on toistaiseksi melko vähäistä. Tämä merkitsee, että
neuvottelut on saatu päätökseen vasta siinä vaiheessa, kun toimitusjohtaja on
vahvistanut kaupan tai selvästi nimennyt jonkun muun, jolla on valtuudet
päätöksentekoon.
liikeihmiset osaavat melko hyvin englantia, usein myös saksaa, venäjää tai italiaa
liiketoimintaa aloitettaessa muodollinen ja kohtelias puhuttelu on välttämätöntä
henkilökohtaisille suhteille annetaan suuri painoarvo
pukeutumiseen kiinnitetään huomiota, tumma puku hallitseva paikallisilla. Naiset
pukeutuvat tyylikkäästi, mutta eivät räikeästi
kättely on yleisesti hyväksytty käytäntö. Kätellään sekä tavatessa että erotessa.
Huomioitava, että jokaista läsnäolijaa kätellään, naiset kätellään ehdottomasti
ensin.
liiketapaamisessa on erittäin tärkeitä mainita kollegan titteliä ja vasta sen jälkeen
mainitaan sukunimeä. Etunimen käyttö soveltuu ainoastaan yksityistapaamisiin,
niin sanotusti, silloin kun on perustettu henkilökohtainen kontakti.
liiketapaamiset olisi sovittava mieluiten aamupäiväksi. Kesäkuukausien (heinäelokuussa) aikana tapaamisten järjestäminen perjantai-iltapäiviksi voi olla vaikeaa,
koska työntekijät yleensä lähtevät aikaisemmin viikonlopun viettoon. Sama pätee
Serbialaisiin kansallisjuhlapäiviin.
liiketoiminta lähes pysähtyy heinäkuun lopusta elokuun loppuun, jolloin useimmat
viettävät kesälomiaan.
pienet liikelahjat ovat tervetulleita
liikelounaat ja -päivälliset ovat tavallisia, ruokailuun ja seurusteluun käytetään
runsaasti aikaa
alkoholia (viiniä) pidetään seurustelujuomana
useimmat ravintolat eivät veloita palvelurahoja, joten "tippien" antaminen on
toivottavaa. Myös takseille pitäisi antaa tippiä noin 10 % matkan hinnasta.
kotiin kutsutaan vasta pitkällisen ja onnistuneen liikesuhteen jälkeen. Silloin
muistettava ottaa mukaan pientä lahjaa, joka voi olla valikoitu viini, suklaarasia jne.
tyypillisiä keskustelunaiheita ovat urheilu, vapaa-aika, terveys, perhe
kanssakäyminen viranomaisten kanssa vaatii usein kärsivällisyyttä ja
molemminpuolista kunnioitusta
ulkomaalaisiin suhtaudutaan myönteisesti
etnisen jännityksen syystä alueella on suotavaa seurata mediaa, varsin Kosovoon
liittyvää aineistoa
on hyvää tietää myös, että huumerikokset ovat äärimmäisen ankarat. Myöskään
Serbiassa ei ole sallittua valokuvata militaariset ja poliisiasemat
toimistotilan vuokraaminen on toistaiseksi melko edullista, asuntojen hintataso
vaihtelee sijaintipaikan mukaan
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi
Serbian maaraportti
44 (44)
Linkkejä
Internet-osoitteita
http://www.serbia.sr.gov.yu/ Serbian hallitus
http://www.parlament.sr.gov.yu/content/cir/index.asp Serbian parlamentti
http://www.mfin.sr.gov.yu/ Serbian valtiovarainministeriö
http://www.merr.sr.gov.yu Serbian talous ja regionaalisen kehityksen ministeriö
http://www.pkj.co.yu/en/YCCI.htm Serbian kauppa- ja teollisuuskamari
http://www.siepa.sr.gov.yu/ Serbian ulkomaisten investointien ja viennin
edistämisvirasto
http://www.nbs.yu Serbian keskuspankki
http://www.statserb.sr.gov.yu/Rzs/eindex.htm Serbian tilastovirasto
http://www.beograd.org.yu/english/index.htm Belgradin kaupungin sivut
http://www.izit.co.yu/ Markkinatutkimuslaitos IZIT
http://www.vojvodina.sr.gov.yu/ Vojvodinan autonomisen alueen viralliset sivut
http://www.pkv.co.yu Vojvodinan kauppakamari
Kansainvälisten organisaatioiden sivuja
http://www.europa.eu.int/ European Union
http://www.stabilitypact.org/ Stability Pact for South East Europe
http://www.osce.org Organization for Security and Co-operation in Europe (OSCE)
http://www.fic.org.rs/cms/item/about/en.html Foreign Investors Council
http://www.wiiw.ac.at/ The Vienna Institute for Economic Studies
http://www.ebrd.org/country/index.htm EBRD
http://www.worldbank.org Maailmanpankki
http://www.imf.org/external/country/SRB/index.htm IMF
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/index.html CIA Worldfactbook
Media
http://www.tanjug.rs/DefaultE.aspx Tanjug, serbialainen uutistoimisto
http://www.beta.co.yu/ BETA News Agency
http://www.balkantimes.com/Balkan Times
http://www.emportal.rs/en/ Emportal, talousuutiset
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/5050584.stm BBC:n maasivut
Suomalaisia tietolähteitä
Suomen suurlähetystö, Belgrad
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], [email protected], www.finpro.fi