2 KULTTUURI Nro 30 • 26.7.2012 KULTTUURI 3 Nro 30 • 26.7.2012 Virpi ja Ralf ovat käyneet Kuhmossa jo 30 vuotta Kamarimusiikki soi Kuhmossa KUHMO. ”Allekirjoittanut sekä ryhmä nuoria huipputason taiteilijoita etsimme paikkaa, jossa voimme pitää musiikkikurssit ja kamarimusiikkifestivaalin kesällä heinä-elokuun vaihteessa. Idea on jokseenkin ainutlaatuinen toteutettuna Suomessa... Onko mahdollista saada kyseisen idean toteuttamiseen tarvittavat puitteet Kuhmosta? Olisitteko mahdollisesti te tai joku muu henkilö siellä niin palavasti kiinnostuneita, että panisitte asian alulle?” Näin kirjoitti Seppo Kimanen 13.4.1970 kirjatussa kirjeessään kuhmolaiselle musiikkiyhdistyksen puuhanaiselle opiskellessaan Saksan Detmoldista. Ja siitä se lähti pyörimään. Saman vuoden heinäkuussa Kimanen ja hänen opiskelutoverinsa soittivat ensimmäisen konsertin Kuhmon kirkossa – Telemannin Gduuri-konserton neljälle viululle. Ensimmäisenä kesänä esitettiin kahdeksan konserttia, joissa yleisöä kävi yhteensä 800 henkeä – ”Kuhmon oloihin nähden runsaasti” – kuten lehdet kirjoittivat. Ensimmäisten vuosien festivaalit vietiin läpi talkoohengessä ja ihmisten omalla työllä. Vuonna 1970 tapahtuma sai Kuhmon kunnalta apurahaa 700 markkaa, ja jäljellä olevat kympit jaet- Nuori kurssilainen matkalla oppitunnille. tiin esiintyjien kanssa tasan juhlien päätteeksi. Mutta jo vuosikymmenen loppuun mennessä festivaali oli kasvanut ja tullut kansallisesti, ja kansainvälisestikin tunnetuksi. Konserttien ja esiintyjien määrä kasvoi vuosi vuodelta. Myös kursseja järjestettiin lisää, ja näille ja musiikkileirille osallistui yhä enemmän oppilaita. Ka- marimusiikin lisäksi alettiin myös järjestää muutakin ohjelmaa, esimerkiksi taidenäyttelyjä. Vuonna 1975 Finland Festivals -yhdistys hyväksyi Kuhmon Kamarimusiikin jäsenekseen, ja tämän ansiosta festivaalin avustukset kasvoivat, opetusministeriökin osallistui nyt kustannuksiin. Finland Festival -yhdistyksen jäsenyys toi mukanaan myös lisää julkisuutta. 1980-luvulla Kuhmon Kamarimusiikki oli jo vakiinnuttanut asemaansa. Huippumuusikot eri puolilta maailmaa vierailivat Kuhmossa, ja kävijämäärä kasvoi tasaisesti. Festivaalin organisaatio vakiintui, mm. palkattiin päätoiminen toiminanjohtaja ja taiteellinen johtaja. Vuonna 1993 valmistui pitkään suunnitteilla ollut Kuhmo-talo. Aikaisempina vuosina konsertit etupäässä pidettiin koulujen juhla- ja voimistelusaleissa ja kirkois- Konserttiyleisöä tauolla Kuhmo-talon Juttua-kahvilassa. sa. Nyt saatiin käyttöön juuri kamarimuusikkia varten rakennetut näyttämöt, joiden akustiikkaa ja tunnelmaa sekä esiintyjät että yleisö ovat ylistäneet. Uusien tilojen an- siosta myös festivaaliohjelmaa voitiin monipuolistaa entisestään. Festivaalin lisäksi Kuhmo-talolla järjestetään tietenkin myös erilaista ohjelmaa ympäri vuoden. Kuhmo maailman 15 parhaan festivaalin joukossa Itävaltalainen festivaaleihin erikoistunut Festspielelehti on listannut jo neljännen kerran Kuhmon Kamarimusiikin maailman huippufestivaalien joukkoon. Kuhmo on kaikkien festivaalien sarjassa sijalla 14. Parhaiksi lehti arvioi Salzburgin, Bayreuthin ja Bregenzin festivaalit. Taakseen Kuhmo jätti muiden muassa Firenzen Maggio musicalen. Uusimmassa numerossaan Festspiele myös esittelee Kuhmon Kamarimusiikkia kolmen aukeaman artikkelissa otsikolla ”music in the middle of nowhere”. Lehden mukaan Kuhmon vahvuuksia ovat siniset järvet, valoisat yöt, kotoisa ilmapiiri ja ainutlaatuinen musiikki. Kuhmon lisäksi Suomesta listoille pääsi vain Savonlinnan oopperajuhlat, jota Festspiele piti linnajuhlien sarjassa toiseksi parhaana heti Glyndebournen jälkeen. Lehden mukaan maailman parhaiden festivaalien lista oli seuraava: 1. Salzburg, 2. Bayreuth, 3. Bregenz, 4. Aix-en-Provence, 5. Wexford, 6. Luzern, 7. Münchenin oopperajuhlat, 8. Pietarin Valkeat yöt, 9. Pesaron Rossini-festivaali, 10. Styriarte, 11. Edinburgh, 12. Raven-na, 13. Zürichin oopperajuhlat, 14. Kuhmon Kamarimusiikki, 15. Maggio musicale. (KUHMON Tänäkin kesänä, kun Kamarimusikkifestivaali järjestetään jo 43. kerran, rikotaan taas kaikki ennätykset: ennätysmäärä konsertteja, esiintyjiä ja yleisöä. Myös kursseilla ja musiikkileirillä on – jo tavalliseen tapaan – edellistä vuotta enemmän osanottajia. Kuhmosta löytyy lomanviettäjälle paljon muutakin tekemistä luonnon, ulkoilun ja kulttuurin merkeissä. Jos haluat tietää lisää, voit vaikkapa vilkaista festivaalin kotisivua kuhmofestival.fi, tai Kuhmon kotisivua kuhmo.fi. KAMARIMUSIIKKI) ERKKI KÄRKKÄINEN Virpi ja Ralf viihtyvät hyvin Kuhmossa. Pienellä paikkakunnalla kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. Kiirettä ei ole minnekään, ja koko aikataulun voi laatia konserttien mukaan. Kaikissa esiintymisissä ei tietenkään ehdi käymään – varsinkaan nykyään, kun festivaalin ohjelmisto on vuosi vuodelta laajentunut – mutta joka päivä riittää aikaa useampaan konserttiin. Heillä on paljon tuttuja Kuhmossa. Tänne tulee klassisen musiikin ystäviä eri puolilta maailmaa ja yhteisen harrastuksen kautta on pienellä paikkakunnalla helppo tehdä uusia tuttavuuksia. Kaikkia alkuvuosien tuttavia ei tietenkään enää tapaa Kuhmossa ihan jokaisella kerralla, mutta uusia tuttuja tulee melkein joka kesä. Virpin ja Ralfin mielestä Kuhmon ilmapiiri on säilynyt entisellään. ”Hienostelusta”, jonka toiset ehkä yhdistävät klassiseen musiik- Virpi Pakkanen-Wiberg ja Ralf Wiberg ovat käyneet Kuhmon kamarimusiikkifestivaalilla 80-luvun alkupuolesta lähtien. kiin, Kuhmossa ei näy jälkeäkään. Täällä ei konsertteja varten tarvitse pukeutua frakkiin tai iltapukuun. Ja kadulla vastaantuleva verkkaripukuinen pyöräilijä, jolla on viulu selkärepussa, voi hyvin olla joku maailman huipputähdistä. Punaisia mattoja ja limusiinejä Kuhmossa ei ole näkynyt. Virpi muistaa kun alkuvuosina, ennen Kuhmo-talon valmistumista, numeroituja paikkoja ei vielä ollut. – Jos halusi hyvät paikat, sai joskus jonottaa pitemmänkin aikaa ennen konsertteja. Nykyään on kyllä paljon kätevämpää, kun numeroidut paikat voi varata etukäteen, Virpi sanoo. Ralf muistelee alkuvuosia. Monet esiintyjät ovat käyneet Kuhmossa useampaan otteeseen ja on ollut mielenkiintoista seurata heidän kehitystään, varsinkin kun monessa tapauksessa nuorista lupauksista on tullut huipputason muusikoita. – Ihan ensimmäisistä vuosista lähtien Kuhmon ohjelmistossa on myös ollut paljon improvisaatioita. On ollut jännittävää kuunnella, kun eri kokoonpanojen jäsenet tekevät erilaisia kokeiluja yhdessä, Ralf sanoo. Virpi Pakkanen Wiberg ja Ralf Wiberg asuvat Hargin pappilassa Hargshamnissa, KUVA: ERKKI KÄRKKÄINEN Monen konsertin liput myytiin tänäkin kesänä loppuun Kuhmossa. Virpi ja Ralf asuvat Virpin virka-asunnossa, Hargin pappilassa. Seinillä on Ralfin maalaamia tauluja. vähän Östhammarista etelään. Heillä on myös kesä- asunto Gotlannissa. Virpi työskentelee pappi- KUVA: KUHMON KAMARIMUSIIKKIJUHLAT / STEFAN BREMER KUVAT: KUHMON KAMARIMUSIIKKIJUHLAT / STEFAN BREMER Mozartin Requiem Kuhmo-talon Lentua-salissa. Mukana olivat m.m. Eric Ericson -kamarikuoro Ruotsista ja Tapiolan Kamarikuoro. Virpi ja Ralf kävivät Kuhmon kamarimusiikkifestivaalilla ensimmäistä kertaa vuonna 1983, silloin vielä toisiaan tuntematta. Siitä lähtien he ovat olleet Kuhmossa joka kesä. Tai jos ollaan tarkkoja, melkein joka kesä, yksi vuosi on kyllä jäänyt väliin, taisi olla 1988 tai 1989. Tänä kesänä he tulivat Kuhmoon sunnuntaina, toiselle festivaaliviikolle. – Ei me mitenkään vielä täällä paikan päällä etukäteen päätetä, että ensi kesänä taas tullaan Kuhmoon. Mutta kun seuraavan kesän ohjelma tulee postilaatikkoon jo alkuvuodesta, sitä ei useimmiten ole kauan tarvinnut selailla, ennenkuin valinta on alkanut tuntua helpolta, sanoo Virpi. Sitä mukaa kun Kuhmon kamarimusiikkifestivaali on kasvanut, myös lippujen kysyntä on lisääntynyt. Jos haluaa varmistaa hyvät paikat, liput kannattaakin melkein varata saman tien, kun seuraavan kesän ohjelma on ilmestynyt. KUVA: ERKKI KÄRKKÄINEN Meta4 oli taas monessa mukana Kuhmossa. Tässä suosittu jousikvartetti harjoittelemassa Lentiiran kirkossa. Vasemmalta Antti Tikkanen, Atte Kilpeläinen, Minna Pensola ja Tomas Djupsjöbacka. Virpi Pakkanen-Wiberg ja Ralf Wiberg ovat käyneet Kuhmon kamarimusiikkifestivaalilla joka kesä vuodesta 1983 lähtien. Itse asiassa he tapasivatkin toisensa Kuhmossa. – Mutta ei me siksi Kuhmossa käydä, hyvää musiikkia me tänne tulemme kuuntelemaan, sanoo Virpi PakkanenWiberg. Virpi ja Ralf seuraamassa konserttia Kontion koululla 80-luvun alussa. Siihen aikaan oli lapsille varattu oma penkki eturivissä. na ja vastaa viiden muun papin kanssa paikallisen Frösåkerin seurakunnan viiden kirkon tomituksista. Virpi työskentelee etupäässä ruotsinkielisellä puolella, mutta osallistuu silloin tällöin tarvitessa myös suomenkieliseen toimintaan. Ralf Wiberg on kuvaamataidon opettaja ja taidemaalari. Opettajan virasta Ralf on jo jäänyt eläkkeelle, mutta maalaamista hän jatkaa edelleen ihan ammattitasolla. Ralfin tauluja on ollut esillä näyttelyissä Suomessakin. ERKKI KÄRKKÄINEN