Hankkeen loppuraportti
Juminkeko-säätiö / Runolaulu-Akatemia Kainuuntie 99 88900 Kuhmo LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttaja: Juminkeko-säätiö 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: European Oral Singing Traditions - Transnational Project, 17098. 3. Yhteenveto hankkeesta Hanke toteutui pääosin erinomaisesti, ja monissa suhteissa ylitti tavoitteensa. Hankkeen aikana synnytettiin toimiva yhteistyöverkosto neljän maan (Suomi, Viro, Ranskan Bretagne, Iso-Britanian Skotlanti) toimijoiden kesken. kansainvälisiä seminaareja hankkeessa toteutettiin kuusi, joista Suomessa kolme, Bretagnessa, Skotlannissa ja Virossa yksi kussakin. Seminaarien yhteydessä, ja myös ulkopuolella pidettiin useita käytännöllisiä työpajoja ja toteutettiin vierailuja. Pedagoginen toiminta vilkastui hyvin suuresti kaikissa osallistujamaissa, ja siihen osallistui nuoria ja aikuisia. Hankkeen toiminnasta tehtiin dokumenttielokuva, joka rahoitettiin pääasiassa muulla rahalla. Noin tunnin mittainen dokumentti esitettiin Ranskan TV 3 Bretagnen kanavalla Joulukuussa 2013, ja sitä on tarjottu Suomen yleisradiolle. Hankkeen verkkosivujen rakentaminen osoittautui isotöisemmäksi kuin alun perin oli kaavailtu, ja sitä varten Bretagnen yhteistyökumppani haki hankkeelleen jatkoaikaa vuoden 2014 loppuun saakka. Verkkosivun kehittäminen siis jatkuu edelleen. Kulttuurimatkailun kehittämisessä päästiin eteenpäin, ja mm. paikallisia matkailualan yrityksiä tavattiin workshopeissa Suomessa ja Bretagnessa. Tässä suhteessa jatkotyöskentelylle on avattu tietä. 4. Raportti (yksityiskohtainen kuvaus hankkeesta) 4.1 Hankkeen tavoitteet Hankkeessa rakennettiin yhteistyöverkostoa Euroopan maaseutualueilla toimivien, lauluperinnettä tutkivien ja tallentavien tutkimuslaitosten, sekä niiden kanssa yhteistyössä toimivien kansanmusiikkijuhlien ja festivaalien kesken. Yhteistyötä rakennettiin kansanmusiikin tutkimuksessa, pedagogisessa toiminnassa ja festivaalitoiminnassa sekä kulttuurimatkailun sektoreilla. Hankekokonaisuuden läpikäyvänä tavoitteena on ollut omaleimaisten alueiden (maaseutujen) oman lauluperinteen esille nostaminen kansainvälisessä yhteistyöprosessissa, joka tukee sekä ruohonjuuritason toimintoja (paikallista elinkeinotoimintaa, maaseudun ihmisten ja kylien elinkelpoisuutta, kulttuurimatkailua, kulttuuriperinnön säilyttämistä ja siirtämistä seuraaville sukupolville) että siihen kohdistuvan ja sitä tukevaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa. 4.2 Hankkeen toteutus Toimenpiteet Hanke, jota oli valmistelu jo pitkään, pääsi alkamaan 1.3.2012. Ensimmäinen iso tapahtuma oli hankkeen seminaari Kuhmossa 23.–25.3.2012. Seminaari oli nimeltään Laulu inhimillisen kommunikaation muotona I, ja se sisälsi sekä käytännönläheistä työpajatoimintaa että tieteellisiä esityksiä ja keskusteluita. Seminaariin osallistuivat hankeyhteistyön merkeissä tutkija-muusikko Dominique Jouve ja Kristina Kuusisto-Bouvet Bretagnesta (Ranskasta), tutkijat Mari Sarv ja Janika Oras Tartosta (Virosta), sekä suuri määrä suomalaisia ja Karjalaisia tutkijoita ja muusikkoja. Yksi osallistuja oli Alankomaista ja yksi Ruotsista. Yhteensä seminaariin osallistui noin 40 henkilöä. Seminaari oli erittäin onnistunut. Maalis-toukokuun aikana (ja osittain työ jatkui vielä kesällä) hankepäällikkö ja muutkin hanketyöntekijät (Kaarina Malinen, Kaisa Ohtonen ja Kristina Kuusisto) ovat tehneet töitä lopullisen partnerisopimuksen muotoilemiseksi. Sopimustekstin hiominen monen toimijan kesken on osoittautunut yllättävän isotöiseksi. Suurin syy tähän on erilaiset hallintokäytännöt eri maissa. Sopimustekstien tarkistukset ovat kestäneet jopa kuukausia, ja sellaisiakin kohtia sopimusluonnoksesta on kirjoitettu kokonaan uusiksi, mitä oli yhteisessä ryhmätyössä suurella vaivalla jo käsitelty. Raportointijakson lopussa sopimus on allekirjoitettu suomalaisten ja bretagnelaisten kumppanien kanssa, mutta skotlantilaisten ja virolaisten allekirjoituksia vielä odotellaan. Keväällä, Janne Seppäsen ollessa opintovapaalla ostettiin verkkosivujen päivityspalveluja Michael von Mattilta. Työ suoritettiin pienhankintana, eri vaihtoehtojen vertailun perusteella. Toukokuussa 2012 hankkeen johtaja Pekka Huttu-Hiltunen ja hankkeen pedagoginen asiantuntija, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun lehtori Sanna Kurki-Suonio vierailivat Bretagnessa neuvottelemassa ja tutustumassa sikäläiseen perinteisen laulun ja laulamisen opetukseen. Sanna Kurki-Suonio antoi myös demonstraation suomalaisen runolaulun opetuksesta Ecole Kreish Breis –oppilaitoksessa Rostrennesissä. Kesä-heinäkuussa Kuhmossa vieraili bretagnelaisten delegaatio, johon kuului 10 henkilöä ja virolaisten delegaatio, johon kuului viisi henkilöä. Osa heistä esiintyi Sommelo-festivaalilla. Hanke osallistui konserttien järjestämiseen, sekä maksoi esiintyville muusikoille pienen palkkion. Pääosan bretagnelaisten kustannuksista maksoi heidän oma hankkeensa. Heinä-elokuussa hankkeen johtaja vieraili uudestaan Bretagnessa, ja sen vierailun aikana käytiin viimeisiä neuvotteluita sopimuksesta ja sen konkreettisesta toteuttamisesta eri tahojen kanssa, sekä saatiin yhteistyösopimus lopullisesti allekirjoitettua. Elokuun vierailuun kuului myös kolme konserttia yhteistyöalueella. Elokuun lopulla lähetettiin sopimus allekirjoitettavaksi Skotlantiin. Syyskuussa hankkeen johtaja vieraili Tartossa konsultoimassa heidän oman hankehakemuksensa muotoilussa, sekä neuvottelemassa seuraavan vierailun (28.–30.11.) yksityiskohdista: hanke lähettää Tartoon Uroshämärä-konserttikokonaisuuden. Tutkija-muusikot Heikki Laitinen, Taito Hoffrén, Pekka Huttu-Hiltunen ja Arja Kastinen sekä tutkija-muusikko Maari Kallberg osallistuvat myös runolaulukonferenssiin (Regilaulkonferetz) 28.–29.11.2012. Tutkija-muusikot Heikki Laitinen, Pekka Huttu-Hiltunen ja Arja Kastinen sekä tutkijamuusikko Maari Kallberg osallistuvat runolaulukonferenssiin Tartossa (Regilaulkonferetz) 28.–29.11.2012. Laitinen ja Huttu-Hiltunen pitivät konferenssissa esitelmät suullisesta lauluperinteestä. Lisäksi ryhmä järjesti Tartossa Uroshämärä-konsertin.(konserttijuliste liitteenä). Hankkeen, marraskuussa tapahtuvaksi suunniteltu vierailu Bretagnesta Kuhmoon siirrettiin Kalevalan päivän yhteyteen vuodelle 2013. Tammikuussa 2013 alkoi runolaulun opetus Kuhmon yhteislukiolla ja Timoniemen koululla. lukiolla ja Timoniemessä. Samanaikaisesti jatkui myöskin runolaulun harrastajan Irma Hannulan runolaulun opiskelu. Opettajana kaikissa ryhmissä toimi Pekka Huttu-Hiltunen. Lukion ryhmään ilmoittautui seitsemän opiskelijaa, joista kuusi jatkoi kevään aikana opiskelua, ja osallistui myös hankkeen esiintymismatkalle Bretagneen. Opintoihin kuului runolaulun perusteisiin tutustumista, runolaulun opettelua ja lisäksi Kainuun alueen lauluperinteeseen tutustumista. Ryhmä esiintyi esittäytyi helmikuussa bretagnelaiselle pedagogiryhmälle, ja esiintyi Toukokuussa useissa tilaisuuksissa Le Juchin festivaalilla ja kouluissa. Esiintymiset saivat laajaa positiivista huomiota paikallisesti, ja mm. Rostrennesin alueen bretagnenkielinen radio teki vierailusta ohjelmaa radiolähetyksiinsä. Timoniemen koululta runolaulun opiskeluun osallistui koko koulu, kahtena erillisenä ryhmänä. Nuorempien ryhmä, 0 - 2 luokat harjoittelivat lastenlauluja ja esittivätkin oman ohjelman koulun Kalevalajuhlassa 25.2. Isompien lasten ryhmä valmisteli myöskin esityksen, joka sisälsi soololauluja, vuorolaulua opettajan johdolla ja yhteislaulua. Timoniemen Kalevalajuhlan ohjelmakokonaisuuksia seuraamassa olivat koululaisten vanhemmat ja sitä myös tallennettiin bretagnelaisen filmiyhtiön toimesta filmille. Hankkeen johtaja vieraili Skotlannissa 22.-24.1. tapaamassa Skotlantilaisen partnerihankkeen henkilöitä. Matka tapahtui Oslon kautta, ja oli yhdistetty vierailuun Norjan lauluarkistossa. Matkaosuus Helsinki-Oslo maksettiin toisaalta, joten Skotlannin osuus tuli hankkeelle edulliseksi. Menomatkan aikana hankkeen johtaja vieraili Edinburghin yliopistolla School of Scottish Studies -laitoksessa, ja tapasi tutkija John Shaw:n ja hänen kollegoitaan. Neuvoteltiin tutkimusyhteistyön näkymistä, ja kaavailtiin uutta tutkimushanketta vuosille 2014-2017. Edinburghista hankkeen johtaja matkusti junalla Glasgowiin, jossa seuraavana päivän oli neuvottelut Ceolasin hankkeen johtajan Mary Shmollerin kanssa. Hänen ohellaan neuvotteluihin osalistui myös tutkija Gillebride MacMillan. Neuvotteluissa sovittiin yksityiskohtaisesta aikataulusta hankkeen toteutuksessa, ja mm. Sommelon ja ceolaksen festivaalien synkronoimisesta ajallisesti, sekä suomalaisten vierailuohjelmasta Hebrideille seuraavana kesänä. Helmi-maalikuun vaihteessa, 23.2. - 2.3.2013, bretagnelainen partnerihanke toteutti vierailun Suomeen, Kainuuseen ja Helsinkiin. Vierailevaan ryhmään kuului ennen kaikkea pedagogeja, jotka halusivat tutustua suomalaiseen perinnelaulun opetukseen ja yleisemminkin musiikin opetukseen. He vierailivat Kuhmossa Pekka Huttu-Hiltusen runolauluryhmien opetustilanteissa Kuhmon Yhteislukiolla, Timoniemen koululla ja Irma Hannulan kotona. Vieraat tutustuivat myös yleisemmin Kuhmon Yhteislukion musiikkilinjan opetukseen. Luonnollisesti vieraille esiteltiin myös Juminkeon toimintaa. Yhden päivän ryhmä käytti vierailuun Kuivajärvellä ja Hietajärvellä, jolloin tavattiin runolaulaja Jussi Huovista hänen omassa kodissaan ja Hietajärven perinnetalossa. Tutustuttiin myös Domnan pirttiin, jota esitteli Anni Huovinen, sekä saatiin kuvausta Domna Huovisen henkisestä perinnöstä. 27.2. ryhmä matkusti Helsinkiin, jossa ohjelmaan seuraavana päivänä kuuluivat opastettu vierailu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa, sekä Kalevalan päivän juhlallisuuksiin osallistuminen Helsingissä. Vieraisiin teki voimakkaan vaikutuksen arkistovierailu, ja keskusteluissa käytiin huomattavan paljon aikaa sen pohtimiseen, olisiko vastaavan tasoiseen toimintaan mahdollisuuksia myös Bretagnessa. Toukokuun alussa, 3.-9.5.2013, Juhmon yhteislukion runolauluryhmä toteutti hankesuunnitelman mukaisen vierailun Le Juchin kylään ja festivaalille. Samalla vierailtiin alueen kouluissa ja päiväkodissa Botmerissä ja Rostrennesissä. Vierailu sai runsaasti huomiota paikallisesti, ja nuoret edustivat kuhmolaista ja kainuulaista kulttuuria erinomaisesti. Kuhmolaisten ryhmän erikoisena piirteenä voidaan pitää sitä, että monet nuorista olivat niiden sukujen jälkeläisiä, joiden lauluja on tallennettu arvokkaisiin kokoelmiin, mm. Suomen Kansan Vanhoihin Runoihin. Niinpä heidän esityksensä olivat omien esi-isien perintöä. Vierailusta on kirjoitettu myös suomalaisessa lehdistössä (ks. liitteet). Toukokuun lopulla, 14.-20.5. toteutettiin Tartossa hankkeemme partnerien toimesta seminaari aiheesta ”laulu vaikuttaa”. Siihen osallistuivat hankkeemme edustajina Pekka Huttu-Hiltunen (piti esitelmän ja lauloi illan konsertissa), professori Pekka Suutari (piti esitelmän ja lauloi illan konsertissa), tutkija-muusikko Maari Kallberg (veti laulu-työpajan sekä lauloi illan konsertissa) sekä professori emeritus Heikki Laitinen. Tarton ohella seminaari toteutui myös Viljandissa. Tarton seminaarissa oli mukana myös Skotlantilaisia tutkijoita. Vierailun aikana sovittiin yksityiskohtaisesti mm. virolaisen Tuuleviul-ryhmän vierailusta Kuhmossa. Ryhmän ohjelmistoon kuuluu perinteisiä lauluja, runolaulua sekä niistä tehtyjä viulukappaleita. Kesällä toteutettiin useita hankkeen tilaisuuksia musiikkijuhla Sommelon yhteydessä. Hankkeen vieraaksi saapui virolainen Tuuleviul-ryhmä, joka on erikoistunut vanhoihin virolaisiin sävelmiin sekä laulamalla että soittamalla. Laulusävelmät ovat pääosin virolaiselta Pranglin saarelta, ja enimmäkseen runolaulua. Ryhmä tekee arvokasta työtä paikallisen perinteen säilyttämisessä ja elvyttämisessä. Kuhmossa ryhmä esiintyi hankkeen järjestämässä kyläkonsertissa, Iivantiirassa 2.7. sekä Sommelon aikana useissa konserteissa. Hankkeen vieraina oli myös Skotlantilaisia tutkijoita, jotka pitivät luennon Suullisia lauluperinteitä käsittelevässä seminaarissa 4.7. sekä bretagnelainen Brigitte Kloareg. Vierailun yhteydessä käytiin tapaamassa Jussi Huovista Hietajärvellä. Brigitte Kloareg, Kristina Kuusisto, Mari Mäntylä ja Pekka Huttu-Hiltunen esiintyivät Kuhmon torilla 6.7. sekä pitivät oman konsertin Lentiirassa samana päivänä. Lentiiran konsertin ideana oli ennakoida tulevaa yhteistyötä kylätasolla, bretagnelaisen St Yvesin ja Lentiiran kylien välillä. Välittömästi Sommelon jälkeen, 8.- 14.7. hankkeen toimesta suoritettiin vierailu Skotlannissa, Hebrideillä, paikallisen partnerihankkeen ja Ceolas-festivaalin vieraana. Vierailulle osallistuivat hankkeen johtaja Pekka Huttu-Hiltunen sekä muusikko Kristina Kuusisto. Skotlannissa oli mukana myös bretagnelaisten edustajina Brigitte Kloareg sekä Mark Klerivet. Hankkeen johtaja piti seminaarissa esitelmän runolaulusta. Yhdessä Kristina Kuusiston kanssa he esiintyivät sekä runolauluohjelmalla että kainuunlaisilla uudemmilla lauluilla yleisölle suunnatuissa konserteissa. Elo-syyskuussa hankkeen johtaja on vieraillut EOST-hankkeen tavoitteiden mukaisissa toiminnoissa mm. Vietnamissa (28.8.-6.9.) sekä Vienan Karjalassa (8.-18.9.). Kristina Kuusisto on pitänyt yhteyttä bretagneialsiin partnereihin, osallistunut heidän kokouksiinsa. Janne Seppänen on valmistellut hankkeen verkkosivuja. Lokakuussa 2013 valmisteltiin hankkeen viimeistä seminaaria, johon kutsuttiin edustajat kaikista partneriorganisaatioista. Seminaari muodosti kokonaisuuden, jossa oli tutkimuksellisia osia sekä pedagoginen työpaja. EOST-hankkeiden kaikki edustajat osallistuivat pedagoigiseen työpajaan. Siinä oli lisäksi pedagogeja myös Karjalan tasavallasta. (Pedagogisen EOST-työpajan ohjelma liitteenä. Ohessa myös työpajassa esitetty yhteenveto koko hankkeesta.). Marraskuun kongressi, joka toteutti EOST-hankkeen tavoitteita, mutta jonka rahoitukseen käytettiin pääasiassa muita resursseja, toteutui 21.-24.11.2013. Siihen osallistui yhteensä (EOST-työpajan noin 20 osallistuja mukaan lukien) noin 60 tutkijaa ja pedagogia ympäri maapallon. Kongressia voidaan pitää erittäin onnistuneena myös EOST-hankkeen tavoitteiden kannalta. (konferenssin ohjelma liitteenä). Marraskuun aikana hankkeeseen varattu projektiraha oli käytetty loppuun, joten hankkeen varsinainen toiminta hiljeni parin kuukauden ajaksi. Verkkosivujen kehittäminen jatkui kuitenkin pääasiassa Bretagnelaisten yhteistyökumppanien vetämänä. He olivat saaneet siihen jatkoaikaa ja resurssia, joten verkkosivujen kehittäminen jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Joulukuussa Ranskan TV 3 Bretagnessa esitti hankkeen toiminnasta kertovan dokumenttielokuvan, jonka oli ohjannut Ronan Hirrien edellisten vuosien 2012 ja 2013 aikana Suomessa ja Bretagnessa. Elokuva yritetään saada myös Suomessa esitettäväksi. Helmikuun lopussa hanke osallistui Kalavalanpäivän juhlallisuuksien järjestämiseen, yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa. Aikataulu Hankkeen toteutus tapahtui 1.3.2012 – 28.2.2014 välisenä aikana. Resurssit Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 116 112 e, mistä julkista rahaa (EU+valtio+kunnat) oli 90 % (100 000,80 e) ja yksityistä rahoitusta 11 1112 e. Kokonaiskustannusarvio alittui hieman, koska hankkeen tulot jäivät pienemmiksi kuin oli ennakoitu. Toteutuksen organisaatio Hankkeen johtajana toimi Runolaulu-Akatemian johtaja Pekka Huttu-Hiltunen. Hankkeen sihteerinä ja toimihenkilönä toimivat Kaarina Malinen ja Sari Karikko. Heidän lisäkseen hankkeen toteutukseen työntekijänä osallistui myös Kristina Kuusisto-Bouvet, joka valmisteli hankkeen yhteistyön konkreettista toteuttamista Ranskassa ja toimi hankkeen tulkkina. Vähäisessä määrin hankkeessa työskenteli myös Janne Seppänen (verkkosivut). Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma toteutuivat muutoin sellaisenaan, mutta hankkeen tulot olivat suunniteltua pienemmät, mikä vaikutti kokonaismenojen osalta. Ne olivat vastaavalla tavalla hieman pienemmät. Raportointi ja seuranta Hankkeesta raportoitiin säännöllisesti väliraporteilla maksatushakemusten yhteydessä. Hankkeen johtaja oli säännöllisesti yhteydessä Elävä Kainuu Leader-toimintaryhmään. Toteutusoletukset ja riskit Toteutuksessa ei ennakkoon arvioitu olevan merkittäviä riskejä. Hankkeen loppuvaiheessa kävi ilmeiseksi, että kansainvälisen hankkeen toteuttaminen on suhteellisen monimutkaista, koska eri maissa on hyvin erilaisia käytäntöjä hankkeiden hakemisessa, rahoitusmahdollisuuksissa ja toteuttamisessa. Samoin, eri maissa saattaa olla - yhteisestä suunnittelusta huolimatta - erilaiset mielikuvat hankkeen tuloksista. Tämä ilmeni hankkeen verkkosivujen toteutuksessa. Verkkosivujen toteutus siirtyi hankkeen loppuvaiheessa pääosin Bretagnelaisten kumppanien vetämäksi, ja sen kehittäminen jatkuu vielä vuoden 2014 loppuun saakka. 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeessa keskeisimmät yhteystyökumppanit olivat juuri toimintaryhmät Suomessa (Elävä Kainuu Leader ry) Ranskassa, Bretagnessa (LAG Ouest Cornouaille, sekä LAG Pays du Centre Ouest Bretagne, Skotlannissa (LAG Outer Hebrides) sekä Virosta MTÜ Tartumaa Rahvakulttuuri Keskselts. Näiden lisäksi hankesopimuksen mukaisia varsinaisia kumppaneita olivat Suomesta Juminkeko-säätiö, Bretagnesta Dastum pro Gerne sekä Ecole de musique et dance du Kreiz Breizh, Skotlannista Ceòlas Uibhist Ltd ja Virosta Eesti Kirjandusmuuseum Eesti Rahvaluule Arhiiv. Näiden lisäksi paikallisia yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. Kainuun Kansanmusiikkiyhdistys ry sekä Kuhmon alueen matkailuyritykset ja heidän yhteinen organisaationsa Idän Taiga ry. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuloksia voidaan verrata tavoitteisiin, jotka on kuvattu raportin alussa. Näihin verrattuna hanke on toteutunut jopa yli odotusten. Hankkeen aikana synnytettiin toimiva yhteistyöverkosto neljän maan (Suomi, Viro, Ranskan Bretagne, Iso-Britanian Skotlanti) toimijoiden kesken. kansainvälisiä seminaareja hankkeessa toteutettiin kuusi, joista Suomessa kolme, Bretagnessa, Skotlannissa ja Virossa yksi kussakin. Yhteistyöverkosto on merkinnyt toiminnan virkistymistä kaikissa sen osallistujaorganisaatioissa. Hanke on todellakin aloittanut jotakin, jolla on mahdollisuus kehittyä merkittäväksi tekijäksi eurooppalaisessa mittakaavassa. Seminaarien yhteydessä, ja myös ulkopuolella pidettiin useita käytännöllisiä työpajoja ja toteutettiin vierailuja. Pedagoginen toiminta vilkastui hyvin suuresti kaikissa osallistujamaissa, ja siihen osallistui nuoria ja aikuisia. Bretonin kielen ja Gaelin kielen ylläpitäminen on saanut merkittävää tukea hankeyhteistyön kautta. Hankkeen toiminnasta tehtiin dokumenttielokuva, joka rahoitettiin pääasiassa muulla rahalla. Noin tunnin mittainen dokumentti esitettiin Ranskan TV 3 Bretagnen kanavalla Joulukuussa 2013, ja sitä on tarjottu Suomen yleisradiolle. Kulttuurimatkailun kehittämisessä päästiin eteenpäin, ja mm. paikallisia matkailualan yrityksiä tavattiin workshopeissa Suomessa ja Bretagnessa. Tässä suhteessa jatkotyöskentelylle on avattu tietä. Hankkeen suoranaisena jatkoja voidaan pitää Kuhmon lentiiran kylän ja Bretagnessa olevan, Loguivy Plougrasin St Yvesin kylän yhteistä CoCuLT-hanketta. Ruohonjuuritason yhteistyössä ovat mukana molempien kylien asukkaat ja yritykset. Hankkeen kaikki osapuolet haluavat jatkaa yhteistyötä, kehittää sitä uusiin suuntiin. Kaavailussa on mm. yhteistyö Luova Eurooppa- ja Horizon 2020 -ohjelmien kautta vuosille 2014-2020. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Ohjausryhmä päätti omasta arviostaan seuraavasti: Hanke on ollut tuloksellinen, ja vähäiset resurssit on käytetty tehokkaasti. Ohjausryhmä suosittaa että hankkeen aloittama kehitys jatkuisi myös tulevaisuudessa. On tärkeätä että maaseutualueiden kulttuuriperintöä tutkitaan ja käytetään hyödyksi myös elinkeinollisesti. Erityisesti maaseudun kulttuurimatkailun kehittäminen on tärkeätä, ja EOST-hankkeiden kautta syntyvä kontaktiverkosto voi tukea kulttuurimatkailua merkittävästi. Myös Juminkeko-säätiö ja sen Runolaulu-Akatemia esittävät että EOST-hankekokonaisuutta jatketaan aktiivisesti ja suunnitelmien mukaisesti. Kuhmossa 30.4.2014 __________________________ Pekka Huttu-Hiltunen Hankkeen johtaja
© Copyright 2024