KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA
Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 1 (60) KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINEEHDOTUKSET Osayleiskaavaluonnos nähtävillä 7.6.2011–31.8.2011 Kartta kommentoiduista kohteista (yhteensä noin 50 merkintää, koska useissa mielipiteissä ja lausunnoissa käsitellään monia kohteita) Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 2 (60) SISÄLTÖ 1 YHTEENVETO .............................................................................................................................................. 3 1.1 1.2 2 OSALLISTEN MIELIPITEET SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET .................................................................. 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 3 Ratkaistavia kysymyksiä .....................................................................................................................3 Kaupunginhallituksen linjauksia ..........................................................................................................4 1.2.1 Osa-alue 1 Keskusta ...........................................................................................................4 1.2.2 Osa-alue 2 Kirkkolampi .......................................................................................................5 1.2.3 Osa-alue 3 Lampela ............................................................................................................6 1.2.4 Osa-alue 4 Koskipuisto ........................................................................................................6 1.2.5 Osa-alue 5 Eteläkeskus .......................................................................................................6 Kiinteistö Oy Aittatien Putkitalo ...........................................................................................................7 Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry..............................................................................................7 Heikki Annanpalo ................................................................................................................................8 Lapinmaan Kiinteistö Oy ...................................................................................................................11 Pentti Stenbäck .................................................................................................................................11 Kolmannen kaupunginosan asukasyhdistys ry .................................................................................12 Asukasyhdistys Rantaviiri .................................................................................................................12 CityHotel ............................................................................................................................................14 Ounasvaaran Latu ry.........................................................................................................................15 Kiinteistöyhtymä Veitikanharju ..........................................................................................................16 Kalevi ja Raili Nokkanen ...................................................................................................................16 Osuuskauppa Arina ..........................................................................................................................18 Kiinteistö Oy Vapaudentie 1–5..........................................................................................................21 Oippi Oy, Lapinkävijäntie 23 .............................................................................................................21 Erkki Sokero ......................................................................................................................................22 ROPS, kortteli 13 ..............................................................................................................................22 Asunto Oy Koskikatu 28 ....................................................................................................................23 Asunto Oy Jäämerentie 6–8 .............................................................................................................23 Timo Pallari .......................................................................................................................................24 Saarenkylän Omakotiyhdistys ry.......................................................................................................24 Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys ry ...........................................................................25 Pacity Oy, Lapinkävijäntie 37 ............................................................................................................29 Raimo Romppanen ...........................................................................................................................30 313 allekirjoittajaa .............................................................................................................................30 ARIF I Ky, Veitikantie 2–8 .................................................................................................................31 LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET ........................................................................................ 32 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Napapiirin Residuum Oy ...................................................................................................................32 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus..................................................................................32 Liikenteen turvallisuus-virasto TraFi .................................................................................................39 Lapin läänin rakennusperinne ry .......................................................................................................40 Rovaniemen Verkko ..........................................................................................................................41 Linja-autoliitto ....................................................................................................................................41 Lapin kauppakamari ..........................................................................................................................43 Destia Oy ..........................................................................................................................................44 Oy Matkahuolto Ab............................................................................................................................47 Lapin liitto ..........................................................................................................................................48 Koulutuslautakunta............................................................................................................................50 Perusturvalautakunta ........................................................................................................................50 Museovirasto .....................................................................................................................................51 Liikennevirasto ..................................................................................................................................52 Lapin maakuntamuseo ......................................................................................................................54 Rovaniemen yrittäjät ry. ....................................................................................................................57 4 LAUSUNTOPYYNTÖ.................................................................................................................................. 59 5 ALKUPERÄISET MIELIPITEET (ERILLINEN LIITE) ................................................................................. 60 6 ALKUPERÄISET LAUSUNNOT (ERILLINEN LIITE) ................................................................................ 60 Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä 1 KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 3 (60) YHTEENVETO Mielipiteitä saatiin keskustan osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana 7.6.–31.8.2011 yhteensä 23 kpl. Myös nähtävillä olon jälkeen tulleet 3 mielipidettä on käsitelty tässä palauteaineistossa. Kaupunginhallitus on 24.10.2011 päättänyt käsitellä 24.1.2011 saapuneen adressin vireillä olevan keskustan osayleiskaavan sekä sitä seuraavan asemakaavan yhteydessä. Tämä asia on lisätty mielipiteeksi nro 24. Lausuntoja on saatu (20.10.2011 mennessä) yhteensä 16 kpl. Lisäksi on saatu epävirallinen puhelintieto (15.9.2011), että Kemijoki Oy ei antanut pyydettyä lausuntoa, koska Sairaalanniemen aluevaraus osayleiskaavaluonnoksessa on aiemmassa suunnitelmassa (Kemijoen rantasuunnitelma, FCG 2011) sovitun mukainen. Mielipiteet ja lausunnot on lueteltu edellä olevassa sisällysluettelossa. 1.1 Ratkaistavia kysymyksiä Kaavaluonnoksen johdosta elokuussa 2011 saadusta palautteesta nousee muutamia merkittäviä valinta- ja päätöskysymyksiä. Näitä neljää kohtaa oli kommentoitu jo rakennemallivaihtoehdoista tammikuussa 2011 saadussa palautteessa: Sairaalanniemi o Sairaalakiinteistön käyttö o Niemen laajentaminen Kauppatoritoiminnan paikka (esitys sijoitettavaksi laajennettavalle Lordi-aukiolle) Erottajan alueen rakenne ja rakennusten korkeudet Uitonkadun tontti (kortteli 37) Kaavaluonnoksesta nyt saadussa palautteessa tuli lisäksi uusina periaatekysymyksinä esiin nämä kolme: 10-kortteli o käyttö, tehokkuus, rakennuskorkeudet ja suojelukysymykset Suojelukohteiden ja -alueiden mahdollinen tarkentaminen Osayleiskaavamääräysten tarkkuus o kerrosluvut, rakennusten korkeudet, aluetehokkuuksia ja rakentamistapaa koskevat yleismääräykset Tähän palautemuistioon on koottu mielipiteet ja lausunnot sekä esitetty kaavakarttaan ja liiteasiakirjoihin tehtävät tarkistukset ja niiden mukaiset ehdotukset vastineiksi lausuntojen ja mielipiteiden esittäjille. Palautteessa on em. periaatteellisempien kysymysten lisäksi jonkin verran yksittäisiä tontteja ja yksityiskohtaisia suunnittelukysymyksiä koskevia kommentteja, joihin esitetään ratkaisuja ao. mielipiteen tai lausunnon vastine-ehdotuksen yhteydessä. Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin tarkistetaan tehtävien päätösten mukaisesti. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä 1.2 KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 4 (60) Kaupunginhallituksen linjauksia Kaupunginhallitus on iltakoulussaan 10.10.2011 käsitellyt osayleiskaavaluonnoksesta saatuja mielipiteitä ja lausuntoja ja keskustelussa ottanut myönteistä kantaa alla esitettyihin ohjausryhmän ja kaupungin johtoryhmän valmistelemiin linjauksiin. Esityksiin on merkitty, onko ne muodostettu lausuntojen (L) vai mielipiteiden (M) perusteella. Myös mielipiteissä on tuotu esiin useita samoja kysymyksiä kuin lausunnoissa. Kaavaluonnosvaiheessa tulleet hanke-esitykset on myös koottu osa-alueittain seuraaviin kappaleisiin 1.2.1 … 1.2.5. Linjaus 10.10.2011: Keskustan osayleiskaavaehdotus laaditaan tarkistamalla kaavaluonnosta seuraavien yleisten ja osa-alueittaisten linjausten mukaisesti. Yleisiä: (L) Käydään läpi esitetyt suojelukohteet ja -alueet, ja tarvittaessa tarkennetaan kohteita lisäämällä tai poistamalla. (L) Tarkennetaan kaavamääräyksiä mm. kerroslukuja ja rakennusten korkeuksia, aluetehokkuuksia, rakentamistapaa ja kaupunkikuvaan sopeutumista koskevien yleismääräysten osalta. Päätös 28.11.2011: Kaupunginhallitus ilmaisee tahtotilanaan, että rakennuskorkeuksia on ns. optiolukuna nostettava vähintään 37 metriin (luku suluissa). Rakennuskorkeustarkastelu on tehtävä ydinkeskustassa alueella: Toripuistikko - Lapinkävijäntie - Ruokasenkatu - Valtakatu Pohjanpuistikko. Samalla tavalla on tarkastelu suoritettava Erottajan ja Lampelan alueilla. Lisäksi selvitetään toribulevardin muodostamista Pekankatu - Maakuntakatu kiinteäksi osaksi Lordin aukiota. Kaupunginhallituksen päätöksen perusteella osayleiskaavan aluetehokkuudet on tarkistettu vastaamaan rakennusten korkeuksia seuraavan taulukon mukaisesti. Rakennuksen enimmäis-korkeus kadun pinnasta 7–9 m 10–12 m 13–15 m 16–18 m 19–21 m 22–24 m 25–27 m (37 m) 1.2.1 Vastaa asuinrak. 2-krs 3-krs 4-krs 5-krs 6-krs 7-krs 8-krs 12-krs Aluetehokkuus 0.3–0.5 0.5–0.7 1.0–1.5 1.5–2.0 2.0–2.2 (nykyinen keskusta yleensä) 2.5–2.7 > 3.0 3.5–4.5 (jos voidaan osoittaa sopivan kaupunkikuvaan) Osa-alue 1 Keskusta (M) Torin kuvausta tarkennetaan kaavaselostuksessa, jossa tuodaan esiin tehdyt mitoitustarkastelut ja ohjeistetaan laatimaan kehittämissuunnitelma asemakaavoituksen yhteydessä. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 5 (60) (L) Erottajan alueen tehokkuudet ja rakennusten korkeudet tarkistetaan uusien korttelien mitoitustarkastelujen pohjalta. Yksityiskohdat ratkaistaan arkkitehtuurikilpailulla ja asemakaavoituksessa. (L) Tiiviiden keskustakorttelien alue osoitetaan tehdyn kaupallisen selvityksen pohjalta keskustatoimintojen alueeksi (C-merkintä). (L) Rakennusten korkeudet säädellään - yleisen kansainvälisen käytännön mukaisesti ensisijaisesti korkeuslukemin eikä kerrosluvuin. (Livin L) Melun ja tärinän torjuntatarvetta osoitetaan laajemmin rautatien varrella. (M) Uitonkadun tontti (kortteli 37). Ei tarkistuksia osayleiskaavaan. Esitetään kerrostalojen alueena (AK), jolla rakennusten korkeus saa olla enintään neljää kerrosta vastaava. Hankkeita keskustassa - tiedoksi 1.2.2 o (M) Kortteli 10. Edennyt asemakaavavaiheeseen. Suojelukohteet tarkistetaan tarvittaessa. o (Rakennemallivaiheessa esitetty) Aalto Galleria, kortteli 12. Toteutettavissa osayleiskaavan mukaisesti, ei tarkistuksia. o Lapinmaan Kiinteistö Oy, Koskikatu 11, kiinteistön kehittäminen, kortteli 17. Suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti. Liittyy kauppatoritoiminnan siirtämiseen keskustaan ja maanalaisen pysäköinnin järjestämiseen. Edellyttää maankäyttösopimusta. o (Rakennemallivaiheessa esitetty) Kiinteistö Oy Rovaniemen Valtakatu 21, kiinteistön kehittäminen majoitus- /hotellitilaksi, kortteli 21. Toteutettavissa osayleiskaavan mukaisesti, ei tarkistuksia. o (M) City Hotel -laajennus (DC3 Napapiiri -hanke, kortteli 23, Pekankatu 8). Suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti, kaupunkikuvallista soveltuvuutta tulee kuitenkin vielä tutkia huolella. o (Rakennemallivaiheessa esitetty) Kiinteistö Oy Rovaniemen Raumankulma, kiinteistön kehittäminen, kortteli 25. Toteutettavissa osayleiskaavan mukaisesti, ei tarkistuksia. o Kiela, korttelit 33 ja 34. Edennyt asemakaavavaiheeseen. Ei tarkistuksia osayleiskaavaan o Lapinaukea, korttelit 3255 ja 3256. Asemakaava valmis, tontinluovutuskilpailu valmistelussa. Ei tarkistuksia osayleiskaavaan. Osa-alue 2 Kirkkolampi (L /M) Sairaalanniemelle lisätään muinaismuistoalue -merkintä (sm) voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Ei muita tarkistuksia; sairaalakiinteistö asuntokerrostalojen aluetta (AK) kuten kaavaluonnoksessa, myös puistolaajennus säilytetään. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 6 (60) Hankkeita Kirkkolammen alueella - tiedoksi 1.2.3 o Kiinteistö Oy Vapaudentie 1–5, kiinteistön kehittäminen asumistarkoitukseen, kortteli 61. On toteutettavissa osayleiskaavan puitteissa. Kaupunkikuvallinen soveltuvuus (rakennusten korkeudet) tulee tutkia. o Kiinteistö Oy Liike- ja autokulma, Veitikantie 2-8, kiinteistön kehittäminen asumistarkoitukseen, kortteli 62. Tarkistetaan kaavamerkintä palvelujen ja hallinnon alueesta AK-C:ksi, keskustan asuin- ja liikealue. Osa-alue 3 Lampela (Destian L) Otetaan huomioon kaavoituksen vaiheistamisessa: Koko Destian alue ratkaistaan arkkitehtuurikilpailulla (tavoite 2012) ja sen tulosten pohjalta yhtenä asemakaavana. (Esillä jo rakennemallivaiheessa, valtuuston hyväksymän kaavoitusohjelman toteutusosan mukaisesti) Maanomistajien kanssa laaditaan maankäyttösopimukset. Vuokrasopimukset päivitetään ja jatkoajat määritellään. Hankkeita Lampelassa - tiedoksi o 1.2.4 Hankkeita on kehittymässä maanomistajaneuvotteluissa. Ei konkreettisia esityksiä tässä vaiheessa. Ei tarkistuksia osayleiskaavaan. Osa-alue 4 Koskipuisto (L, jo rakennemallivaiheessa) Valionranta rajataan pois osayleiskaavasta. Alueen käyttö ratkaistaan erillisellä kaavalla. (M, esillä jo rakennemallivaiheessa) Huolehditaan tapahtumien kehittymisen edellytyksistä ja reiteistä. Reittien linjauksia tarkistetaan. Hankkeita Koskipuistossa - tiedoksi o 1.2.5 Ounasvaaran Latu ry:n Luonto- ja terveysliikuntakeskus. Aluetta tarvittaessa tarkistetaan menossa olevan luonnossuunnittelun pohjalta. Vaikutukset selvitetään asemakaavan yhteydessä. Osa-alue 5 Eteläkeskus (L, esillä jo rakennemallivaiheessa) Eteläkeskuksessa ei tarkistuksia. Nykyinen tilaa vievän kaupan ja vähittäiskaupan suuryksiköiden (MRL 71a §) aluerakenne tiivistyy. Merkitään pääosin keskustatoimintojen alueeksi. Hankkeita Eteläkeskuksessa - tiedoksi o Otetaan huomioon tekeillä olevat unkarilaisten arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin miljöönparantamisehdotukset: esille kaavaselostuksessa. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä 2 KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 7 (60) OSALLISTEN MIELIPITEET SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET Pvm / yhteystiedot Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa 24.8.2011 (osa-alue 3) 1 Kiinteistö Oy Aittatien Putkitalo Yhtiön omistuksessa on tontti yleiskaavaluonnoksen alueella osoitteessa Suosiolankatu 8 (kiinteistötunnus 698-002-0063-0002-B). Kokonaisuudessaan yleiskaavaluonnosta on ainakin Lampelan alueen osalta pidettävä oikeansuuntaisena. Yhtiön omistuksessa olevasta tontista on kuitenkin lähes neljännes osoitettu puistoalueeksi, jonkin verran menisi myös katualueeksi. Suosiolankatu 8, 96100 Rovaniemi, yhteyshenkilö Pekka Pälsynaho Kohtuuttoman suuri osa kiinteistöstä tulisi näin ollen osoitetuksi yleisiin tarkoituksiin. Puistoalueella ei ole myöskään sijaintinsa vuoksi merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta, eikä se voi toimia viherväylänä esimerkiksi Pirttilammen alueelle pääsyä varten. VR:n käsitys näyttäisi olevan, että puistoalue toimisi eräänlaisena puskurivyöhykkeenä mahdollisia VR:n tulevia tarpeita varten. Ilmeistä on kuitenkin, että sen enempää kaupunki kuin VR ei olisi valmis ostamaan/lunastamaan aluetta. Alueesta muodostuisi näin ollen ”ei kenenkään maata”, jonka puhtaana- ja kunnossapidosta ei huolehtisi kukaan. Rakentamisen etäisyys VR:n alueesta ratkaistaan vasta asemakaavassa, joten tältäkään kannalta puistoalueella ei ole merkitystä. Näin ollen maakäyttö- ja rakennuslain mukaisia perusteita edellä tarkoitetun puistoalueen osoittamiselle ei mielestämme ole. Kaavaehdotus - vastine: MRL 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja tasapainoiseen elinympäristöön sekä ympäristöhaittojen vähentämiseen. Lampelassa Veitikanojan pohjoispuolen muuttuessa pääkäyttötarkoitukseltaan nykyisestä verstasja varikkoalueesta asuntoalueeksi ei kaikkia reuna-alueiden tontteja em. sisältövaatimuksia syrjäyttämättä aina kokonaan voida osoittaa asuntokäyttöön. Kiinteistö Oy Aittatien Putkitalon kiinteistö sijoittuu Veitikanojan ekologisen käytävän alueelle ja jää rautatiealueen puoleiselta osaltaan myös Oijustien sillan varjoon. Kiinteistö on voimassa olevassa kaavassa TL-korttelialuetta tehokkuudella e=0,40. Osayleiskaavaluonnoksessa se on osin puistoaluetta ja osin AK-aluetta tehokkuudella e=1,2. Kiinteistön rakennusoikeus on osayleiskaavaluonnoksessa suurempi kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Mahdollinen ostaminen tai lunastaminen ratkaistaan maapoliittisen ohjelman mukaan Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 3 Lampela koskevat linjaukset. 24.8.2011 (osa-alueet 1–5) 2 Kotiseutuyhdistys Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry käsitteli kokouksessaan 23.8.2011 keskustan osayleiskaavaa ja Kaavaehdotus - vastine: Kuten mm. Museovirasto on lausunnossaan Rovaniemen kau- Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot Rovaniemen Totto ry sihteeri Eeva-Liisa Ylinampa, puh. 040772 9781, Kuusamontie 1442, 97610 Oikarainen KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 8 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa lausuu mielipiteenään seuraavaa: pungille todennut Ounaskosken koulurakennuksen suojelukysymyksestä, rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen ensisijaisena tehtävänä ei ole kohteena olevien rakennusten tai rakennusryhmien arvottaminen, vaan luoda niistä hyvä yleiskuva kaavoituksen tarpeisiin. Rovaniemen keskustan osayleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon alueen jäljellä olevaa ennen sotia säilynyttä rakennuskantaa ja merkittäviä jälleenrakennuskauden ajan rakennuksia turvaten niiden olemassaolo tehtyjen selvitysten ja suositusten mukaisesti: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Rovaniemen keskustan osayleiskaava -alueella 3.11.2010. Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson sekä Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy Selvityksessä on määritelty nimenomaan kaupunkikuvallista ilmettä ottaen huomioon rakennusten kulttuurihistoriallisia, rakennushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Lisäksi haluamme painottaa paikallishistoriallisia arvoja. Rovaniemen kaupunki kaavoittajana on teettämänsä selvityksen perusteella arvioinut osayleiskaavassa suojeltaviksi esitetyt rakennukset ja alueet. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös. 29.8.2011 (osa-alueet 1–5) 3 Heikki Annanpalo Keskustan osayleiskaava on välttämätön keskustaalueen kehittämisessä. Luonnos tarjoaa hyvän pohjan kehitystyölle mutta ei sellaisenaan vielä asianmukaisia ratkaisuja. Erityisen kiitettävä osa on luonnos osaalueisiksi yleispiirteisiksi rakentamistapaohjeiksi korostaessaan nykyisen kaupunkikuvan hyvien piirteitten ja imagon vahvistamista sekä eri aikakausilta säilyneitten rakennusten säilyttämistä. Johdannossa säilyttämisen edellytykseksi asetettu laadukkuuden vaatimus on tulkittava tähänastista väljemmin. Kulttuurihistorian säilyminen ja paikkakunnan imago eivät ensisijaisesti riipu siitä, miten kuuluisiksi ovat nousseet rakennusten suunnittelijat, vaan siitä mitä osaa kukin rakennus on merkinnyt paikkakunnan asukkaille. Esimerkiksi jokainen koulu on tässä suhteessa arvokas. Koivikkotie 17, 96300 Rovaniemi, puh. 016- 312263 / 040- 5497577, [email protected] Sairaalanniemi Hautausmaat, kirkko ja Sairaalanniemi eli Pullinniemi ovat Rovaniemen historiallinen ydinkeskusta, jota rovaniemeläissukupolvet ovat rakentaneet määrätietoisesti 1600-luvun alulta lähtien. Tähän alueeseen liittyvät kaikkein keskeisimmät kulttuurihistorialliset arvot, joita korostaa myös Rovaniemen ensimmäisten arkeologisten kaivausten suorittaminen alueella jo 1879. Paikalla on toiminut myös sairaala vuodesta 1895 lähtien. Sen ympärillä edelleenkin olevat puut määräsi lääkintöhallituksen pääjohtaja Fredrik Salzman istutettaviksi tarkastusmatkallaan 1896. Puusto on edelleenkin hyväkuntoinen. Nyt paikalla toimii terveyskeskus, joka hyvän sijaintinsa ja asianmukaisten tilojensa ansiosta palvelee rovaniemeläisiä kiitettävästi. Mitään syytä sen siirtämiseen muualle ei ole; päinvastoin kiinteistöön voitaisiin osoittaa tilat niittenkin rovaniemeläisten terveyskeskuspalveluille, jotka vielä nykyisin joutuvat matkustamaan Alakemijoelta lähimmän terveyskeskuksen ohitse Saarenkylään muistona ajalta, jolloin maalaiskunnalla ja kaupungilla oli kummallakin omat terveyspalvelunsa. Sairaalannientä ei tule osoit- Kaavaehdotus - vastine: Sairaalanniemi on jo rakennettua aluetta. Kiinteistöllä on nykyisen sairaalarakennuksen lisäksi myös asunto- ja talousrakennuksia. Osayleiskaava luo edellytykset rakennusten ja niemen kaupunkilaisia palvelevalle käytölle terveyspalvelujen järjestelyistä riippumatta. Terveyskeskuksen sijoittamisesta päätetään erikseen. Kaava mahdollistaa suojeltavan päärakennuksen käyttämisen hoivakotityyppisiin asumis- ja hoitopalveluihin sekä palveluasumiseen sopivien rakennusten sijoittamisen sairaalakiinteistön talousja pysäköintirakennusten paikalle. Tieto arvokkaasta puustosta sisällytetään osayleiskaava-aineistoon Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 9 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa taa asuntorakentamiseen vaan säilyttää terveyskeskuksen paikkana. Sairaalan puisto on syytä osoittaa yleiskaavassa puistoalueeksi. Sairaalannientä ei tule laajentaa täyttömailla nykyisestään, koska siihen ei ole mitään tarvetta. Olisi Kemijoen ja rovaniemeläisten kotiseudunrakkauden halventamista käyttää Kemijokea jätemassojen kaatopaikkana. ja alue merkitään kaavakarttaan, jotta puusto asemakaavoituksen kautta voidaan huomioida myös toteutussuunnittelussa. Keskustan osayleiskaavatyön keskeisiä tavoitteita on huolehtia kattavasta virkistyspalvelujen verkosta ja rantareiteistä. Keväällä 2010 tehdyn kyselyn tulosten mukaan kaupunkilaisten mielestä mm. keskustasta puuttuu virkistysalueita. Tähän puutteeseen vastaa osaltaan Sairaalanniemen puiston laajentaminen keskeisen, Kemijoen länsirannan reitin varrella. Kaupungin keskustaa rakennettaessa syntyy jatkuvasti käyttökelpoisia täyttömaita. Jätemassoja ei ole esitetty käytettäväksi missään suunnitelmassa. Niemen laajentaminen edellyttää asianmukaiset toimenpideluvat, joiden yhteydessä varmistetaan haitattomuus. Laajentamisesta on tehty vaikutusten arviointi, jonka mukaan toimenpiteillä ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon, maisemaan ja kaupunkikuvaan eikä vesistöön. Tori Yleiskaavaluonnoksessa kauppatori esitetään siirrettäväksi Lordi-aukiolle. Kuten useat henkilöt ovat julkisuudessakin osoittaneet, aukio olisi liian pieni kaikille torin edellyttämille toiminnoille. Kaavoituspäällikön ilmoitus, että kysymyksessä on "vain logistinen ongelma", ei ole kaavoitusperiaatteitten mukainen: eräs kaavoituksen tärkeimmistä tehtävistä on logististen ongelmien poistaminen, ei niitten synnyttäminen. Lisäksi nykyisen torin paikka muodostuu paljon keskeisemmäksi, kun yleiskaavaluonnoksen mukainen Lampelan alue toteutuu. Torin siirtämisestä on luovuttava. Kaupungin sisääntulot Rakennustapaohjeissa on sivulla 7 esitetty, että hallinto- ja kulttuurikeskuksen kohdalle olisi muodostettava "korkeatasoinen ja muistettava sisääntulo" ja sivulla 15 ehdotetaan vastaavanlaista "sisääntuloa" pohjoisesta lähestyttäessä. Hallinto- ja kulttuurikeskuksen viereen ehdotetaan jopa "erittäin omaleimaista arkkitehtuuria edustava julkinen rakennus, joka samalla toimii Rovaniemen imagorakennuksena ja käyntikort- Tehdyn kaupallisen selvityksen mukaan torikaupalla nykyisellä paikallaan ei ole kehittymisen edellytyksiä, vaan sijainnin tulee olla kaupallisen keskustan yhteydessä. Nykyisellä torilla toritoiminnot vievät tilaa n. 2 600 m2. Osayleiskaavassa osoitetulla tavalla laajennetun Lordin aukion pinta-ala on lähes kaksinkertainen, n. 4 500 m2. Tavoitteena on oikea keskustatori, jonka logistiikka osayleiskaavan aluevarauksin on ratkaistavissa helposti. Toteuttaminen muiden keskustatoimintojen tapaan luonnollisesti edellyttää huolellista suunnittelua ja (asemakaavaa valmisteltaessa) sopimuksia viereisten kiinteistöjen kanssa. Erottajan alueen kortteliluonnoksia ja rakennusten korkeuksia on tarkasteltu uudelleen kesällä 2011. Osayleiskaavaehdotusta tarkistetaan tältä osin. Yksityiskohtia on tarkoitus tutkia arkkitehtuurikilpailulla ja ratkaista tulosten pohjalta laadittavassa asemakaavassa. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 10 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa tina". "Muistettavien sisääntulojen" synnyttämiseen liittyy huomattavia riskitekijöitä. Rovaniemen sijainti Korkalovaaran jatkeella Ounas- ja Kemijokien yhtymäkohdassa Ounaskosken rannalla on maastollisesti siinä määrin omaleimainen, että erityisen "sisääntulon" synnyttäminen aiheuttaisi sen kanssa ristiriitatilanteen. Huomion ohjaaminen Rovaniemen kaupunkikuvasta johonkin keinotekoiseen rakennelmaan ei ole tarkoituksenmukaista. Kokemukset jonkin erityisen arkkitehtonisen kohteen synnyttämisestä ovat olleet hyvin harvoin positiiviset; yleensä tuloksena on ollut rakennelma, jota tuskin edes suunnittelija on muutaman vuoden kuluttua halunnut tunnustaa omakseen. Hallinto- ja kulttuurikeskuksen viereen tehty ehdotus osoittaa, etteivät suunnittelijat ymmärrä Alvar Aallon merkitystä eivätkä arvosta hänen työtään nimenomaan Rovaniemellä. Ehdotus johtaisi siihen, että Aallon arkkitehtuuri joutuisi alistettuun asemaan. Samalla menetettäisiin se imago, jolla Rovanientä on voitu markkinoida kulttuurikaupunkina ympäri maailmaa. Erityisistä kaupungin sisääntuloa korostavista rakennelmista ja rakennuksista on syytä luopua. Sen sijaan tulisi pitää huoli siitä, että etelästä lähestyttäessä kaupunkikuvaa ei pilata häiritsevillä valtatien eritasoristeilyillä. Pohjoisessa kannattaisi tutkia mahdollisuuksia avata näkymiä Syväsenvaarasta samaan tapaan kuin kauppala näyttäytyi aikanaan Rinteenmäkeä laskeuduttaessa. Tehdyn kaupunkikuvallisen selvityksen mukaan sekä pohjoinen että eteläinen sisääntulo ovat tärkeitä kaupunkirakenteellisia solmukohtia. Pohjoisen sisääntulon kohdalla osayleiskaavaluonnoksessa ei ole varauksia nykyisestä poikkeavaan kaupunkirakenteeseen. Rakentamistapaohjeen maininta ohjaa asemakaavoitusta ottamaan paikan merkityksen huomioon, vaikka rakennettu ympäristö tässä kohtaa ei merkittävästi muutukaan. Aallon kaksi kaavaa olivat Rovaniemen kaupunkikehityksen tärkeitä välivaiheita. Aallon tekemän ensimmäisen jalostuksen jälkeen keskustan rakennetta ja kaupunkikuvaa ovat eri sukupolvet vieneet eteenpäin parhaan osaamisensa mukaan. Sodan jälkeen haasteena oli mm. rautatie, nyt mm. valtatie. Missään vaiheessa merkkirakennusten ympärille ei ole muodostettu erityisiä suojavyöhykkeitä, vaan niitä ympäröi normaali, kaupungin ohjauksessa ja omilla kehittymisen edellytyksillään toimiva ja muuttuva kaupunkirakenne. Valtatien eritasoja ei eteläisen sisääntulon kohdalla sisälly osayleiskaavaluonnokseen. Päinvastoin, nykyinen Hallituskadun ramppi on tarpeettomana poistumassa. Viheralueverkon täydentäminen Rakennustapaohjeet korostavat eri puolilla viheralueverkon täydentämistä puistoilla ja istutuksilla. Tavoite on kannatettava. Sen toteuttamiskohteita olisi yleiskaavassa syytä osoittaa tarkemmin eikä vain yleispiirteisinä toivomuksina. Eräs mahdollisuus vihreyden lisäämiseen keskustassa on Valtakadun kaventaminen. Nykyisellään se on varsinkin liikennevirtaan nähden hämmästyttävä väylä, joka Oikeustalon ja Kemijoki Oy:n talon kohdalla on jopa viiden kaistan levyinen. Tarpeettomia paikoitustiloja poistamalla Valtakadusta voitaisiin tehdä lehtevä bulevardi. Nykyinen kaupunkisuunnittelu edellyttää ekologisten käytävien luomista. Myös suunnitteilla oleva kansallinen kaupunkipuisto edellyttää sellaisia. Tärkein ekologinen käytävä keskustasta länsipuolisille metsäalueille on Harjulammen–Veitikanlammen–Veitikanojan– Isoaavan kautta. Tämän vuoksi Lampelan alueen länsipäähän tulisi Veitikanojan varteen jättää vähintään 50 mutta mieluummin 100 metriä leveä luonnonvyöhyke. Valtakadun vihertäminen on hyvä ja osayleiskaavan tavoitteita tukeva kommentti. Järjestelyt ovat katualueen puitteissa mahdollisia, ja tavoite tuodaan konkreettisesti esiin asiakirjoihin liitettävissä katujen tyyppipoikkileikkauksissa. Veitikanojan ekologinen käytävä on huomioitu suunnittelussa ja erikseen tehdyssä valumaaluetarkastelussa. Selvityksen mukaan kaavaratkaisulla ei ole le merkittäviä vaikutuksia käytävän toimivuuteen. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 11 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa 29.8.2011 (osa-alue 1) 4 Lapinmaan Kiinteistö Oy Lapinmaan Kiinteistö Oy esittää keskustan osayleiskaavasta mielipiteenään seuraavaa: Koskikatu 11, 96200 Rovaniemi, puh. 020 177 4890, hallituksen puheenjohtaja Seppo Jakola - nostetaan tonttien tehokkuusluku neljästä viiteen - kaavan tulee mahdollistaa liiketoiminta (myös ptkauppa), asuminen, hotellitoiminta ja paikoitus - kaavan tulee sallia autopaikoitus kellariin kahteen kerrokseen, eikä sen tule vaikuttaa varsinaiseen rakennusoikeuteen, lisäksi paikoitusta tulee sallia riittävästi - kaavassa nyt esitetty torin laajennus ei saa pienentää tonttien kokoa, eikä rakennusoikeutta - lisäksi tulee tutkia perusteellisesti kauppatoritoiminnan siirtäminen Lordi-aukiolle sekä sen aiheuttamat vaikutukset alueen toimintaa - kaavoituksen tulee mahdollistaa rakentaminen tulevaisuudessa, mutta ei pakottaa siihen - mahdollisesti lisääntyneestä rakennusoikeudesta kaupungille suoritettava korvaus maksetaan vain jos rakennetaan Kaavaehdotus - vastine: Ko. kiinteistön tehokkuusluku on voimassa olevassa asemakaavassa e=3.86. Osayleiskaavassa on esitetty e=4.0. Asiasta on neuvoteltu Lapinmaan kiinteistö Oy:n kanssa ja todettu, että tehokkuusluku voidaan tarkistaa e=4.5:een. Muut kohdat ovat osayleiskaavan puitteissa ratkaistavissa asemakaavassa. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 1 koskevat linjaukset. 30.8.2011 (osa-alue 2) 5 Pentti Stenbäck Tuen saaminen EAKR:sta Sairaalanniemen kunnostukseen tulee selvittää. Veitikantie 42–44 A 17, 96100 Rovaniemi, puh. 040- 545 5683, pentti.stenbä[email protected] Rovaniemen Sairaalanniemellä (Muinaisjäännerekisterissä Jyrhämänranta) on sijainnut Rovaniemen ja Kemijoen kannalta keskeinen muinaisjäännösalue. Muinaismuistolain mukaisena edellytyksenä on, että kohteiden nykytila selvitetään kaavoituksen yhteydessä. Siellä on osalla aluetta tehty myös arkeologisia kaivauksia, viimeksi 1959–1960 ja inventointia 1987. Koska kaivauksista on aikaa kulunut noinkin kauan, olisi alueella syytä tehdä tässä vaiheessa ainakin inventointi, koska roudan vaikutuksesta esineet pyrkivät vuosien kuluessa nousemaan pintaa kohti. Sairaalanniemessä on myös harvinaisten istutettujen puiden puisto. Metsänhoitaja Paavo Hokan inventointi, Lapin Kansa on tehnyt siitä jutun muutama vuosi sitten. Koska alueeseen liittyy monenlaisia, Rovaniemelle ja rovaniemeläisille, tärkeitä niin historiallisia, kulttuurikuin muitakin arvoja joita tulisi hyödyntää mm. Rovaniemen matkailussa. Tänä päivänä se on merkittävä kaupunkilaisten kuin matkailijoidenkin luonnollinen vihreä mielen virkistys alue niin töihin kuin opiskelemaankin kulkeville. Se on myös päiväkotien, koulujen suosittu luontoretki kohde lähellä keskustaa. Koska Sairaalanniemi on niin monen eri tekijän suhteen jo nykyisellään tärkeä kohde se tulee siistiä ja kunnostaa ylimääräisistä roskista ja risukoista, että alue pääsee Kaavaehdotus - vastine: Sairaalanniemi on rakennettua aluetta. Kiinteistöllä on nykyisen sairaalarakennuksen lisäksi myös asunto- ja talousrakennuksia. Kiinteistöalueen muuttamiseen puistoalueeksi kaupungilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Sairaalanniemelle lisätään muinaismuistoalue -merkintä (sm) voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Tieto kiinteistöllä sijaitsevasta arvokkaasta puustosta sisällytetään Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 12 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa arvoiseensa kukoistukseen. osayleiskaava-aineistoon ja alue merkitään kaavakarttaan, jotta puusto asemakaavoituksen kautta voidaan huomioida myös toteutussuunnittelussa. Moniarvoisuutensa vuoksi nykyisen, luonnollisen Sairaalanniemen ilman keinotekoista laajentamista, tulee viheralueen merkintä muuttaa tonttimaasta puisto/virkistäytymisalueeksi. Tuen saamiseksi Sairaalanniemen kunnostamisen rahoitukseen "Vipuvoimaa EU:lta ympäristöhankkeisiin" ohjelman myötä Suomalaisiin ympäristöhankkeisiin tarkoitetuista rahastoista Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tulee selvittää pikaisesti. Keskustan osayleiskaavatyön keskeisiä tavoitteita on huolehtia kattavasta virkistyspalvelujen verkosta ja rantareiteistä. Keväällä 2010 tehdyn kyselyn tulosten mukaan kaupunkilaisten mielestä mm. keskustasta puuttuu virkistysalueita. Tähän puutteeseen vastaa osaltaan Sairaalanniemen puiston laajentaminen keskeisen, Kemijoen länsirannan reitin varrella. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 2 Kirkkolampi koskevat linjaukset. 30.8.2011 (osa-alue1) Kaavaehdotus - vastine: 6 Kolmannen kaupunginosan asukasyhdistys ry Kolmannen kaupunginosan asukasyhdistys antaa huutia "tötterötaloille", joita havitellaan portiksi uusiin keskustakortteleihin. Korkeita 12-kerroksisia rakennuksia asukasyhdistys ei kannata. Erottajan alueen kortteliluonnoksia ja rakennusten korkeuksia on tarkasteltu uudelleen kesällä 2011. Kaupunginhallitus on 28.11.2011 päättänyt, että Erottajalla 37 m korkeat (12-kerroksiset) rakennukset ovat mahdollisia, jos niiden asemakaavoituksessa voidaan osoittaa sopeutuvan kaupunkikuvaan. Yksityiskohtia on tarkoitus tutkia arkkitehtuurikilpailulla ja ratkaista tulosten pohjalta laadittavassa asemakaavassa. puheenjohtaja Sinikka Räsänen, Yläkatu 1 C 1, 96100 Rovaniemi, sihteeri Irene Piippola, Rajajääkärinkatu 15 B 13, 96100 Rovaniemi Asukasyhdistys kannattaa sen sijaan Lampelan alueen rakentamista ja pitää kiinni kauppatorista, jota ei pidä siirtää minnekään. Tori on hyvällä paikalla, joskin kehittää sitä voisi ja selvittää pienen kauppahallin sijoittaminen alueelle. Torin aukioloajat kaipaavat rukkaamista, sillä torin soisi olevan auki nykyistä myöhempään aina iltaan saakka. Torille kaivataan myös lisää penkkejä ja kunnon opasteet olisi pitänyt saada jo aikapäiviä sitten. Lapinaukean kenttä on ilmeisesti menetetty ja jää kerrostalojen alle. Asukasyhdistys esittää Korkalovaaran pallokentän kunnostamista ja huomauttaa, että KiveIiöntie olisi jo vihdoin rakennettava. Asukasyhdistys on esittänyt Korkalovaaran asukasyhdistyksen kanssa alueelle koirapuistoa, joka olisi tuiki tarpeen. Esitys paikkavaihtoehtoineen on jätetty ympäristölautakunnalle juhannuksen alla. 30.8.2011 (osa-alueet 1–5) 7 Asukasyhdistys Rantaviiri Asukasyhdistys Rantaviiri pitää erittäin kannatettavana osayleiskaavan luonnoksissa esitettyä Sairaalanniemen virkistysaluekäyttöä sekä yhtenäisenä jatkuvaa niemen kiertävää julkista rantareittiä edellyttäen, puheenjohtaja Han- Tehdyn kaupallisen selvityksen mukaan torikaupalla nykyisellä paikallaan ei ole kehittymisen edellytyksiä, vaan sijainnin tulee olla kaupallisen keskustan yhteydessä. Korkalovaara ei sisälly keskustan osayleiskaavan suunnittelualueeseen. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 1 Keskusta koskevat linjaukset. Kaavaehdotus - vastine: Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot nele Simonen, Heinämiehentie 9, 96300 Rovaniemi, puh. 040-740 7634, [email protected] KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 13 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa että se tullaan rakentamaan nykyiselle maa-alueelle ja rantaviivan säilyttämistä nykyisellään. Niemeä ei tule jatkaa täyttömaalla Kemijokeen. Rantareitti ja -puisto on toteutettavissa Sairaanniemen nykyiselle maapohjalle poistamalla kaavaehdotuksesta esitettyasuinkerrostalojen alue. Sairaalanniemi ja Kirkonkangas hautausmaineen ovat Rovaniemen vanhinta osaa, jota tulee vaalia erityisenä kulttuuriympäristönä, eikä sitä tule uhrata kerrostalorakentamiselle. Kerrostalojen poistamiselle kaavasta nytkin käytännössä viheralueena toimivalta ja rakentamattomalta alueelta ei ole esteitä. Uutta osayleiskaavaa laatiessa ei ole perusteltua sitoutua nyt voimassaolevaan kaavaan. Sairaalanniemen kerrostalorakentamista on perusteltu perusturvalautakunnan lausunnolla (Tarja Outila 9.8.2011 sekä 14.4.2011 päivätty ”Mielipiteet ja lausunnot sekä vastine-ehdotukset” mm. s. 30, 32 ja 38). On selvää, että perusturvalautakunnan lausuntoa ei voi pitää kestävänä perusteena ns. ”tavallisen” kerrostalorakentamisen osalta. Sairaalanniemen jatkamisella täyttömaalla on myös Kemijokeen vaikutuksia, joita ei voi pitää hyväksyttävänä. Täyttömaan sisältämä hienoaines kulkeutuu alapuoliseen vesistöön aiheuttaen mm. Kemijoen rantojen rehevöitymistä erityisesti Rantavitikan ja Viirinkaankaan alueella. Niemen rakentamisen vaikutus Kemijoen virtaamaan kohdistuu erityisesti Korvanniemeen. Osayleiskaavaan liittyvissä rakentamistapaohjeissa korostuu lähes kautta linjan viheralueiden puute. Viheralueita mainitaan olevan joko vähän tai erittäin vähän suurimmalla osalla aluejakoa (la, 1 b, 1 c, 1e, 1f ja 1 g) ja näille alueille poikkeuksetta esitetäänkin viheralueiden kehittämistä sekä istutuksia tonteilla ja katualueilla. Osayleiskaavan esittelytilaisuudessa Sairaanniemen jatko-osan rakentamiskustannuksiksi toteutuessaan, sitoo yksin viheralueiden kehittämisen käytettävät varat kohtuuttoman pitkäksi aikaa, jolloin muut esitetyt viheralueet ja istutukset jäävät toteutumatta. Osayleiskaavaluonnos ei ota huomioon kansallisesta kaupunkipuisto -hanketta. KKPsuunnitelmaa ja sen merkittävyyttä ei voi ohittaa toteamalla sen olevan kaavoitusprosessista erillinen hanke, joka ei koske rakennettua keskusta-aluetta (14.4.2011 päivätty ”Mielipiteet ja lausunnot sekä vastine-ehdotukset” s. 28–29). Kansallisen kaupunkipuiston edellytyksenä on kulttuuri- ja luonnonmaiseman sekä niiden erityispiirteiden säilyttäminen. Näin ollen on selvää, että KKPsuunnitelma koskee myös rakennettua keskusta aluetta ja osayleiskaava-aluetta erityisesti Sairaalannimen, mutta myös mm. kymppikorttelin ja lääninhallituksen alueen osalta. Pahimmillaan kaava, joka ei ota riittävästi huomioon kulttuuri- ja luontoarvojen sekä paikallisten erityispiirteiden vaalimista, voi vaarantaa kansallisen kaupunkipuisto -hankkeen Rovaniemen osalta, mitä ei saa Sairaalanniemi on rakennettua aluetta. Kiinteistöllä on nykyisen sairaalarakennuksen lisäksi myös asunto- ja talousrakennuksia. Kiinteistöalueen muuttamiseen puistoalueeksi kaupungilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Osayleiskaavaluonnos mahdollistaa suojeltavan päärakennuksen käyttämisen hoivakotityyppisiin asumis- ja hoitopalveluihin sekä palveluasumiseen sopivien rakennusten sijoittamisen sairaalakiinteistön talous- ja pysäköintirakennusten paikalle. Keskustan osayleiskaavatyön keskeisiä tavoitteita on huolehtia kattavasta virkistyspalvelujen verkosta ja rantareiteistä. Keväällä 2010 tehdyn kyselyn tulosten mukaan kaupunkilaisten mielestä mm. keskustasta puuttuu virkistysalueita. Tähän puutteeseen vastaa osaltaan Sairaalanniemen puiston laajentaminen keskeisen, Kemijoen länsirannan reitin varrella. Puistojen rakentaminen tulee ajoitettavaksi ja päätettäväksi talousarviokäsittelyissä. Kaupungin keskustaa rakennettaessa syntyy jatkuvasti käyttökelpoisia täyttömaita. Sairaalanniemen laajentaminen edellyttää asianmukaiset toimenpideluvat, joiden yhteydessä varmistetaan haitattomuus. Tehdyn vaikutustarkastelun mukaan niemen laajentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistöön rakentamis- tai käyttöaikana. Kaupunki vie kansallinen kaupunkipuisto -hanketta eteenpäin omana prosessinaan, jossa tarveselvitys tehdään keskustan osayleiskaavan jälkeen. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 14 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa päästä tapahtumaan. Asukasyhdistys Rantaviiri vaatiikin kansallisen kaupunkipuisto -hankkeen huomioonottamista osayleiskaavaa laadittaessa. Lampelan alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueen sijainti nelostien välittömässä läheisyydessä, jonka vuoksi alueen suunnitelmissa on riittävällä tavalla otettava huomioon melu- ja ilmalaatukysymykset. Mikäli nelostie-suunnitelma toteutuu esitettynä nostaen liikenteen Lampelan aluetta korkeammalle, se lisää entisestään alueen pienhiukkaspäästöjä sekä meluongelmaa. Odotamme saavamme kirjallisen vastauksen mielipiteisiimme. 30.8.2011 (osa-alue 1) 8 CityHotel Vaatimus Pekankatu 9, 96200 Rovaniemi, toimitusjohtaja Mikael Gröhn Valtatie 4:n tasausta ei osayleiskaavatyön rinnalla kulkevan Rovaniemen liikennejärjestelmätyön eikä käsittelyssä olevan tiesuunnitelman mukaan olla nostamassa Lampelan kohdalla. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 2 Kirkkopuisto koskevat linjaukset. Yleiskaavan tulee mahdollistaa DC3 Napapiiri -hanke. Korttelin 23 kaavamerkintä tulee muuttaa siten, että se mahdollistaa DC3 Napapiiri -hankkeen. Perustelut Ydinkeskustan alue on tärkein paikka kaupungissamme, jossa kaupunkilaiset seurustelevat ja viihtyvät. Yleiskaavaluonnoksen mukaan keskustaan on tulossa kortteli/kortteleita, joissa sallitaan kaksitoistakerroksinen rakentaminen. Keskustan kaavasuunnittelun rinnalla olemme suunnitelleet kortteliin 23 oheisen liitekirjan mukaisen DC3 Napapiiri -hankkeen. DC3 Napapiiri -hankkeella on tavoitteena kehittää keskustan vetovoimaisuutta matkailun ja kaupunkilaisten viihtyvyyden hyväksi. DC3 Napapiiri -hanke on esitelty Rovaniemen kaupungin poliittiselle ja virkamiesjohdolle. Heiltä DC3 Napapiiri -hanke on saanut vankan ja vilpittömän tuen. Mielipide [kuva] liitteineen: 08_Mielipide_310811_CityHotel.pdf Kaavaehdotus - vastine: Hanke sijoittuu tiiviiden keskustakorttelien vyöhykkeelle, jossa osayleiskaavaluonnoksen mukaan voisi rakentaa enintään nykyisen Santa Claus -hotellin korkuisia rakennuksia. Kaupunki on neuvotellut hankkeesta mielipiteen esittäjän kanssa. Neuvottelussa on todettu, että hanke vielä vaatii sekä sisällöllistä että kaupunkikuvallista kehittämistä. Kaupunginhallitus on 28.11.2011 päättänyt, että ydinkeskustassa 37 m korkeat (12-kerroksiset) rakennukset ovat mahdollisia, jos niiden asemakaavoituksessa voidaan osoittaa sopeutuvan kaupunkikuvaan. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 1 Keskusta koskevat linjaukset. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 15 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa 31.8.2011 (osa-alue 4) 9 Ounasvaaran Latu ry Viitaten aikaisemmin rakennemallivaihtoehtoihin lähettämiimme mielipiteisiin ja tutustuttuamme Rovaniemen keskustan osayleiskaavan kaavaluonnokseen esitämme mielipiteenämme seuraavaa: puheenjohtaja Seppo Arvio, Jäämerentie 38, 96200 Rovaniemi, puh. 0400395 892, [email protected], www.ounasvaaranlatu.fi Ounasvaaran Latu ry:n Luonto- ja terveysliikuntakeskus -hankkeen sijoitus Koskipuistossa leirintäalueen pohjoispuolella R-merkinnällä olevalle alueelle on yleisesti sopiva. Uimapaikka, johon rantaan tulisi 25 m radat ja betoniset reunatuet rannan ja päätyjen osalle, olisi mahdollista olla käytössä myös kesällä turvallisena luonnonuintipaikkana, jollainen Rovaniemeltä tällä hetkellä puuttuu. Huomioiden Kemijoen virtaus, keväinen voimakas jäidenlähtö yms. luonnonolosuhteiden vaatimukset, varsinainen uimapaikka olisi edullisinta sijoittaa ainakin osittain rannan ”sisään” kaivettuna, turvallisesti tasasyvyisenä koko uimapaikan alueella ja yläpuolisella pienellä suojapenkereellä varustettuna. Uimapaikan ranta-alueen ympäristö voitaisiin muotoilla ympäröivän maaston maisemakuvaan hyvin sopivina maaluiskina, jotka toimisivat tarvittaessa myös maakatsomotiloina erilaisissa tapahtumissa. Itse Luonto- ja terveysliikuntakeskus -rakennus sijoittuisi tulvakorkeusrajoitusten mukaisesti korkeammalle. Huomioiden korkea joentörmä, rakennus voisi olla kaksikerroksinen eli osittain maanalainen, jolloin uimapaikalle kulku olisi esteetöntä ja turvallista alemman kerrostason sauna-, pesu- ja pukuhuonetiloista. Ylempi kerrostaso sijoittuisi luontevasti likimäärin nykyiseen parkkipaikan maanpinnan korkeustasoon, eikä rakennuksen katon harjakorkeus poikkeaisi yksikerroksisen rakennuksen harjakorkeudesta. Pysäköintipaikat olisi helppo sijoittaa nykyisen parkkipaikan yhteyteen. Luonto- ja terveysliikuntakeskuksen ja leirintäalueen sekä kaupungin uimarannan mahdollinen synergia yhteisten tilojen ja toimintojen suhteen tulee selvittää tarkemmin. Nykyiset leirintäalueen tekniset/huoltotilat kaipaavat ilmeisesti kehittämistä ja kaupungin yleisen uimarannan sosiaalitiloja ei ole ollenkaan olemassa. Kartassa on esitetty latureitti vain Kemijoen keskustan puoleiselle rannalle. Latureitit tarvittaisiin kummallakin rannalla, länsipuolella rannan kevyen liikenteen reitillä ja itäpuolella joko joen jäällä rannan tuntumassa tai osittain maalla/rannalla. Luonto- ja terveysliikuntakeskuksesta tulisi olla latureittiyhteys Jätkänkynttilän pohjoispuolelle ja siitä ylös törmälle ja edelleen Ranuantien pohjoispuolen kevyen liikenteen väylälle ja Ounasvaaralle. Hiihtoreitin ja moottorikelkkareitin yhdistämistä ja sijoittamista turvallisesti samaan linjaukseen/poikkileikkaukseen tulisi myös selvittää. Erityisen tärkeää ja huomioitavaa on, että talvisen uimapaikan ja sen tukirakennuksen (luonto- ja terveysliikuntakeskus) välistä ei voida merkitä yleistä kevyen liikenteen kulkureittiä, moottorikelkkareittiä tms. yleistä kulkuväylää, koska tukirakennuksen ja uimapaikan välillä on mm. talvella sulana pidettävä uimareiden kulkuväylä, jossa on esim. sähköisiä lämmitysmattoja ja muita rakenteita, joiden yli ei voida yleistä kulkua sallia aiheuttamatta ylimääräistä häiriöitä ja vakavia vaa- Kaavaehdotus - vastine: Hankkeesta on keskusteltu Ounasvaaran Latu ry:n kanssa. Yhdistys on käynnistänyt luonnossuunnittelun osayleiskaavaluonnoksen mukaiselle paikalle. Ohjeellinen latureitti lisätään myös Kemijoen itärannalle. Rantareitit tarkistetaan siten, että käyttäjien ristiriidat vältetään. Mallissa ja siitä tehdyssä videossa Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 16 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa ratilanteita uintitoiminnalle sekä toimintaa palvelevien rakenteiden todennäköistä vahingoittumis/rikkoutumisriskiä. Em. huomioiden kaikki reitit on linjattava ko. uimapaikan toiminnat ja tukirakennus turvallisesti kiertäviksi Jäämerentien puoleisen puistoalueen kautta. on esitetty uintikeskus suunnitellulla paikallaan. Lisäksi on esitetty mahdollinen ravintolapalvelujen laajennus Waldemarin yhteyteen. Virtuaalimallivideossa Luonto- ja terveysliikuntakeskuksen suunniteltu sijainti on esitetty virheellisesti ”Jutajaisten kentän” kohdalle Waldemarin eteläpuolelle. Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 4 Koskipuisto koskevat linjaukset. 31.8.2011 (osa-alue 2) 10 Kiinteistöyhtymä Veitikanharju Kiinteistöyhtymä Veitikanharjulla (Veitikantie 30) on tarkoitus rakentaa tontti 54:16 noin 10–15 vuoden kuluttua, kun nykyinen puukerrostalo alkaa tulla tiensä päähän. Nyt laadittavana oleva osayleiskaava määrittää tulevaa rakentamista ja mielestämme kaavaehdotus sisältää epäkohtia seuraavasti: Veitikantie 30, 96100 Rovaniemi, yhteyshenkilöt Juha ja Salme Niemelä, [email protected], [email protected] 1. Korttelin 54 harjakorkeus on epäjohdonmukainen verrattuna naapurikortteleihin. Viereiseen kortteliin olisi 6 m ”pykälä” ja vastapäiseen kortteliin 9 m ”pykälä”. Kortteli 54 on muutoin rakennettu paitsi omistamamme tontti, joten vaadimme, että harjakorkeus määritetään tasapuolisuuden nimessä vähintään tasolle +97, jolloin se myös tasapainottaisi korttelia 52 (vrt. harjun uusin kerrostalo tontilla 52:8). Näin myös näkymä mm. etelästä Kemintieltä eheytyisi huomattavasti. 2. Korttelille 54 on kerrosluvuksi määritetty IV, jolloin kadun tason ollessa +80 ja kerroskorkeuden 3 m, ei tällainen rakennus mahdu ko. harjakorkeuteen +91. 3. Korttelin viimeisenä tonttina Kemijoelta katsottuna harjakorkeuden nostaminen ei häiritsisi näkymän yhtenäisyyttä. 4. Koska kortteli 54 ja varsinkin tonttimme 54:16 rajoittuu kolmelta sivulta puistoalueeseen (VP alue), vaadimme tonttitehokkuusluvuksi e=1,0 kuten on vastapäisessä korttelissa. 31.8.2011 (osa-alue 2) 11 Kalevi ja Raili Nokkanen Rovaniemen kaupungin 2. kaupunginosassa, sen korttelissa 48 sijaitsevan tontin 7 omistajina (698-248-7), osoite Jyrhämänkuja 5, haluamme todeta kaupungin esittämästä osayleiskaavaluonnoksesta Sairaalanniemen osalta seuraavaa: DI, maanmittausinsinööri Kalevi Nokkanen ja käsityönopettaja Raili Nokkanen Olemme tutustuneet osayleiskaavaluonnokseen Sairaalanniemen osalta, emmekä kannata sitä. Kuten olemme jo 31.1.2011 antamassa lausunnossamme rakennemallivaiheen kuulemisen yhteydessä todenneet, haluamme, että Sairaalanniemen osalta pitäydytään voimassa olevassa yleiskaavassa ja alueen luonne säilytetään entisenlaisenaan eli Sairaalanniemi pidetään edelleen omakotialueena Jyrhämänkujan omakotitalotonttien osalta kuten nyt osayleiskaavaluonnokseen onkin korjattu ja terveyskeskus pysyy paikallaan julkisena rakennelmana ja loppu Sairaa- Vastaus mielipiteen esittäjälle: Kaavaehdotus - vastine: Tarkistetaan korkeusmerkintä siten, että 4-kerroksiset rakennukset ovat mahdollisia. Korkeusmerkintää vastaavasti aluetehokkuusluku tarkistetaan voimassa olevan asemakaavan e=0.8:sta e=1.0:aan, kuten Veitikantien eteläpuolella koko matkalla. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 2 Kirkkolampi koskevat linjaukset. Kaavaehdotus - vastine: Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 17 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa lanniemestä pidetään virkistysalueena. Osayleiskaavaluonnoksessa Sairaalanniemen osalta muutoksien osalta viitataan perusteluna yksinomaan perusturvalautakunnan lausuntoon, mikä tuntuu yllättävältä. Valitettavasti perusturvalautakunnan lausuntoa kokonaisuudessaan ei löytynyt liitteenä kaavaaineistosta, mutta kaava-aineistoon otetun lyhennelmän mukaan "Sairaalakadun terveyskeskuksen kiinteistöjen suojeltava osa saneerataan tehostetun palveluasumiseen/hoivatyyppiseen palveluun. Muut osat sairaalakiinteistöstä puretaan ja Sairaalanniemi varataan asuntorakentamiseen ja virkistysalueeksi. Sairaalakadun terveyskeskuksen vastaanottotoiminnoille ensisijainen varaus tehdään nykyisen linjaautoaseman tontille matkakeskuksen siirtyessä rautatieasemalle." Lyhennelmästä ei käynyt ilmi perusturvalautakunnan perusteluja, miksi perusturvalautakunta haluaa varata Sairaalanniemen asuntorakentamiseen eikä suojeltaviin sairaalarakennuksiin sijoitettavien julkisten palvelujen tukemiseen. Asuntorakentaminen tuskin tällaista toimintaa tukee, päinvastoin. Sairaalanniemi on jo rakennettua aluetta. Kiinteistöllä on nykyisen sairaalarakennuksen lisäksi myös asunto- ja talousrakennuksia. Osayleiskaava luo edellytykset rakennusten ja niemen kaupunkilaisia palvelevalle käytölle terveyspalvelujen järjestelyistä riippumatta. Kaava mahdollistaa suojeltavan päärakennuksen käyttämisen hoivakotityyppisiin asumis- ja hoitopalveluihin sekä palveluasumiseen sopivien rakennusten sijoittamisen sairaalakiinteistön talousja pysäköintirakennusten paikalle. Kaavaselostusta tarkennetaan tältä osin. Mikäli terveys- ja sairaanhoitopalveluja järjestellään Rovaniemellä ja nykyisen terveyskeskuksen tiloihin sijoitetaan tehostetun palveluasumisen/hoivatyyppisen palvelun tilat perusturvalautakunnan lausunnon mukaisesti, merkitsee se, että nykyistä terveyskeskusta tullaan edelleen käyttämään julkiseen palveluun ja se pysyy julkisena rakennelmana eikä ole tarvetta muuttaa koko Sairaalanniemen tarkoitusta täysin aiemmasta poikkeavaan eli "keskusta-asumisen omaleimaiseksi laajenemisalueeksi", kuten osayleiskaavan selostuksessa on todettu. Osayleiskaavaluonnoksesta ei mielestämme löydy perusteita, miksi Sairaalanniemi olisi tärkeää kaupungille ja kaupunkilaisille muuttaa tiivistetyn asumisen alueeksi kolmine kerrostaloineen. Ehdotusta ei voida puolustaa edes taloudellisilla näkökohdilla, koska kaupungin esittämien laskelmien mukaan Sairaalanniemen osalta kaavoituksen muuttamisesta rakennusoikeuksien myynnin ja investointien vähentämisen jälkeen jäisi kaupungille 2,25 miljoonan euron tappiot. Perusteluita löytyy sen sijaan monia sille, miksi alueen luonteen säilyttäminen entisellään on tärkeää kaupungille ja kaupunkilaisille: kerrostalot Sairaalanniemellä pilaisivat ja tärvelisivät koko alueen luonteen ja kaupunkikuvallisen arvon täydellisesti, puhumattakaan alueen kulttuurihistoriallisen arvon tuhoutumisesta; myös palveluasumisen/hoivatyyppisen palvelun käyttäjät julkisen palvelun käyttäjinä tarvitsevat ympärilleen viihtyisää ympäristöä, mitä kolmen kerrostalon rakentaminen palveluasuntojen eteen ja pienelle Sairaalanniemen alueelle ei merkitse; ylimitoitettu hanke Sairaalanniemen kokoon nähden tukkeuttaa alueen täysin kaavaillusta asukasmäärästä ja asukkaiden mukanaan tuomista autoista ja liikenteestä; hanke on ristiriidassa aiemmin esitettyjen Kemijoen rantaalueen saneeraussuunnitelman ja kaupunkipuistokaavailujen kanssa. Ahdettu kerrostalorakentaminen liikenteellisine ongelmineen ei tue kuvaa vehreästä asuinalueesta. Keskustan osayleiskaavatyön keskeisiä tavoitteita on huolehtia Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 18 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa Kuten olemme jo aiemmassa lausunnossamme sanoneet, jos uutta ranta-aluetta tarvitaan kerrostalorakentamiseen, löytyy vapaata jokivartta heti Arktikumin vierestä Ounasjoen varresta, jonne kaupunki voisi suunnitella täysin uuden asuntoalueen ja luoda uutta kaupunkikuvaa. Toinen mahdollisuus olisi myös rakentaa joitain kerrostaloja tulevan kylpylän viereen Valion rantaan. kattavasta virkistyspalvelujen verkosta ja rantareiteistä. Keväällä 2010 tehdyn kyselyn tulosten mukaan kaupunkilaisten mielestä mm. keskustasta puuttuu virkistysalueita. Tähän puutteeseen vastaa osaltaan Sairaalanniemen puiston laajentaminen keskeisen, Kemijoen länsirannan reitin varrella. Lopuksi vielä Kemijoen ranta-alueen saneeraussuunnitelman osalta: Toistamme, mitä olemme sanoneet 14.5.2010 antamassamme lausunnossa yleissuunnitelmaluonnoksesta ja toteamme vielä, että Sairaalanniemen jatkaminen 150 m Kemijoen alajuoksulle päin rakentamalla jokeen uusi niemi ei ole sopusoinnussa alueen muun mittakaavan kanssa. Niemi näyttää suhteettoman suurelta ja venytetyltä alueen rakennuksiin ja kirkonmäeltä näkyvään kirkkoon nähden. Se on keinotekoinen, kallis, pilaa jokimaiseman ja on altis tulvavaurioille. Kaupunki saa viihtyisän puiston Sairaalanniemeen kaupunkilaisten käyttöön nopeasti ja edullisesti siistimällä Sairaalanniemen alueen ja pitämällä siitä huolta. Siisti ja hoidettu Kemijoen ranta-alueen ympäristö tuottaa asukkaille ja turisteille mielen virkeyttä ja parantaa kaupunkikuvaa. 31.8.2011 (osa-alueet 1–5) 12 Osuuskauppa Arina Osayleiskaavaluonnos Nuottasaarentie 1, 90400 Oulu, puh. 044-788 5932, www.s-kanava.fi/arina, hallintojohtaja Paavo Härö Rovaniemen yhdyskuntarakenteen ohjaaminen maankäytön suunnittelulla on tarpeellista ja oikeaaikaista. Kaavaluonnos on laadittu asiantuntevasti kehittämisen näkökulmasta. Alla on joitakin asioita, jotka toivotaan huomioitavan kaavan edelleen kehittämisessä. Kaavoituksen lisärakennusoikeuden määrä ja hankkeiden ajoittaminen Kehittämisen kohteena olevan alue on laaja, mikä mahdollistaa kehityksen ohjaamisen taloudellisesti kestävällä tavalla. Kaavoitettava liiketilan ja asumisen määrä on pyritty arvioimaan väestöennusteen pohjalta. Kaupallisten palveluiden kaavoittamista ja rakentamista voidaan ohjata terveen kehityksen turvaamiseksi vain sovittamalla se ostovoiman kehittymiseen. Kaupallisten palveluiden ylimitoittaminen tai väärä ajoitus voi johtaa yhteiskunnan tavoitteiden vastaiseen palvelutarjontaan ja suunniteltujen palvelukeskittymien laadulliseen heikentymiseen. Kaupallisten palveluiden ylija alitarjonta voivat vähentää kaupungin vetovoimaa ja vahingoittaa tavoiteltua kehitystä. Käytetty väestöennuste arvioi väkiluvun kehitystä Rovaniemen kaupungin alueella. Ostovoimaa selvitettäessä olennaista on kuitenkin sen väestömäärän taloudellinen resurssi, joka käyttää Rovaniemellä sijaitsevia kaupallisia palveluita. Asukkaita muuttaa tämän alueen sisällä, minkä vuoksi suuri osa käytetyn väestöennusteen lisääntyneestä väkiluvusta on lähtöisin alueilta, joilla asuvat käyttävät jo nyt Rovaniemen kau- Tehdyn vaikutustarkastelun mukaan niemen laajentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan tai vesistöön. Koko keskustaa palvelevan puiston kustannus on investointi eikä pelkästään sairaalakiinteistölle kohdistuva kulu. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 2 Kirkkolampi koskevat linjaukset. Kaavaehdotus - vastine: Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 19 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa pungissa sijaitsevia kaupallisia palveluita. Tältä osin Rovaniemen kaupungin lisääntyvä väestö ei lisää Rovaniemen seudun ostovoimaa, koska ostovoima lisääntyy kaupungissa ja vähenee lähialueilla. Kaupallisten palveluiden terveen kehittymisen turvaamiseksi olisi tutkittava Rovaniemen seutukunnan väestömäärän, työpaikkojen ja kotitalouksien tulojen kehitys. Näiden avulla voidaan arvioida ostovoiman muutos, jonka perusteella voidaan arvioida Rovaniemen kaupungin kaupallisten palveluiden kehittämistarve ja sen ajoittaminen. Kaavaluonnoksessa on esitetty kaupallisten palveluiden kaavoituksen vaiheistaminen. Se tulisi tarkistaa ostovoiman kehityksen mukaiseksi. Ajan kuluessa ostovoiman kehitystä tulisi seurata suhteessa tehtyyn arvioon ja ajoittaa kaavoitushankkeiden aloittaminen tosiasiallisen ostovoiman muutoksen mukaiseksi. Väestömäärän ja ostovoiman kehitystä on tarkasteltu osayleiskaavan yhteydessä tehdyssä kaupallisessa selvityksessä, jonka perusteella on arvioitu kaupallisten palvelujen kehittyminen keskustaalueella vuoteen 2030 mennessä. Palveluiden toteutumista kaupunki voi säädellä juuri ostovoiman kehittymisen seurantaan osaltaan perustuvalla asemakaavoituksen vaiheistamisella. Eteläkeskus Eteläkeskuksen liikennejärjestelyt ovat keskeiset alueen kehittämisen kannalta. Alueelle on olemassa suunnitelma niiden kehittämiseksi. Sen mukaiset kehittämistoimet pitäisi toteuttaa heti. Nämäkään kehitystoimet eivät poista ongelmaa kokonaan. Liikenneverkon kehittämistyötä on jatkettava pikaisesti. Pysäköinti on toteutettavissa liiketonteille riittävässä määrin. Pysäköinnin vaatiessa kehittämistä sen toteuttaminen on kaupallisen toimijan vastuulla. Pysäköinti voidaan ratkaista kehittämällä tontin toiminnallista tehoa hyvällä suunnittelulla tai rakenteellisella pysäköinnillä. Alueen todellinen haaste on liikenneverkon toiminta. Pysäköinnin yhteisjärjestelyt eivät ole todellinen vaihtoehto Eteläkeskuksessa. Alueella myytävät kulutushyödykkeet ovat painoltaan, kooltaan ja ostomäärältään sellaiset, että asiakkaiden kannalta katsottuna oikea tavoite on parantaa palvelujen saatavuutta kehittämällä liikenneverkkoa ja pysäköinnin sijoittumista lähelle palvelua. Pysäköinnin yhteisjärjestelyjä on toteutettu hyvällä menestyksellä asumiseen ja toimistoihin liittyvässä pysäköinnissä. Onnistuminen johtuu siitä, että järjestely ei vaikeuta sitä tekemistä, jota varten pysäköinti suoritetaan. Pysäköinnin oikealla sijainnilla on näissäkin tapauksissa keskeinen merkitys, mutta koko järjestelyn edellytys on vuorottelevien toimintojen ajallisen rytmin yhteensopivuus. Eteläkeskuksen alueella eivät toteudu pysäköinnin sijainnin eivätkä ajallisen jaksotuksen edellytykset. Jos asian tutkimista halutaan jatkaa, siinä tulisi ottaa huomioon asiakkaiden ja alueen yritysten näkemys ajatuksen toimivuudesta ja sen taloudellisesta realismista. Ydinkeskustan kehittäminen Lapinmaan Kiinteistö Oy (yhtiö) tonttien osalta Keskustan kehittäminen keskittämällä palveluja tiiviille alueelle on palvelujen saatavuuden näkökulmasta ja Osayleiskaavaluonnoksen perusteella pysäköinnin yhteisjärjestelyjä tulee selvittää asemakaavoituksen yhteydessä. Eteläkeskuksen laajalla alueella on täysin mahdollista, että löytyy asiakkaita ja yrityksiä palvelevia luontevia yhteisratkaisuja. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 20 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa kaupunkikuvallisesti onnistunut ratkaisu. Kaavaselostuksessa kehitetään ydinkeskustaa kaupankäynnin, matkailun ja asumisen painopistealueeksi. Tavoitteen tukemiseksi yhtiön tonttien teholuku olisi muutettava neljästä viideksi. Suunnitelman mukaisesti tonttien rakennusoikeuden käyttämisen tulee mahdollistaa kauppa- ja hotellitoiminta sekä asuminen. Nämä kaikki toiminnot ovat keskeisiä keskustan kehittymisen kannalta. Vaihtoehtoisen käytön mahdollisuuden antaminen kaavassa lisää hankkeen toteutumistodennäköisyyttä mahdollistamalla toimintaympäristön ja suhdannetilanteen huomioimisen hankkeessa. Lordinaukion laajentamissuunnitelma on haasteellinen, koska se edellyttäisi olemassa olevan liiketilan purkamista. Aukion laajentamistavoite tulisi tukia toiminnallisuuden kautta. Näin massiivinen toimenpideesitys pitää perustella faktoilla. Aukion tuleva toiminta täytyy analysoida siten, että toria ei laajenneta tarpeettomasti vain varan vuoksi. Selvityksessä täytyy huomioida mahdollisten tapahtumien suuruuden lisäksi niihin vuotuisesti käytettävä aika, jolloin pystytään näkemään hankkeen taloudellinen realistisuus. Tehdyn kaupallisen selvityksen mukaan nykyisellä paikallaan kauppatoritoiminta ei voi kehittyä. Tori voi selviytyä vain ydinkeskustassa. Kaupungin selvityksen mukaan nykyisen laajuinen toritoiminta mahtuu laajennettavalle Lordin aukiolle helposti, Osayleiskaavaluonnoksessa on myös otettu huomioon viereisten kiinteistöjen esittämiä hankkeita. Kauppatoritoiminnan siirtäminen aukiolle ohjaa toimintoja ydinkeskustaan. Vaikutus on periaatteessa positiivinen, mutta muutos vaatii perusteellisen selvityksen ydinkeskustan soveltumisesta kauppatoritoimintojen sijoituspaikaksi. Haasteellisia asioita ovat kauppatoritoiminnan logistiikka ja myyntipaikkojen yhteensopivuus ympäristön liiketilojen kanssa. Toteuttaminen logistiikkajärjestelyineen luonnollisesti edellyttää huolellista suunnittelua ja asemakaavavaiheessa sopimuksia kiinteistöjen kanssa myös rakennusoikeuden käyttämisestä. Jos aukion laajentamistarve selviää todelliseksi ja Rovaniemen kaupunki pääsee tontinomistajien kanssa yhteisymmärrykseen tontin osittaisesta käyttämisestä, muutos on tehtävä siten, että se ei vaikuta yhtiön tontin kokoon tai tontin saaman rakennusoikeuden käyttömahdollisuuteen maan päällä tai sen alla. Maanalaisen pysäköinnin määrän tulee mahdollistaa kaavan mukaisen rakennusoikeuden käyttö. Liiketilainvestoinnit edellyttävät riittävää pysäköintimahdollisuutta liiketilan alapuolella. Kaavaselostuksessa todetaan tavoitteeksi pysäköintipaikan saatavuus keskustassa ruuhkaisimpinakin aikoina. Tavoitteen toteuttamiseksi tonttikohtaiset pysäköinnin maksimimäärät voidaan todeta vasta suunnittelun edetessä. Asuntojen autopaikkavelvoite on kaavassa tiukka huomioiden se, että keskusta-asumisella mahdollistetaan auton käyttötarpeen väheneminen. Uusissa kaavoissa on muualla käytetty suhdelukua 1/125ap/km2. Maanalaisen pysäköinnin sijoittaminen tulee sallia kahteen kerrokseen. Keskustan asuntokorttelien alueella osayleiskaavan autopaikkavaatimus tarkistetaan muotoon vähintään 1ap/100 ja enintään 1 ap/80 k-m2. Maanalaisen pysäköinnin tasojen määrää ei ole rajoitettu. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-alueita 1 Keskusta ja 5 Eteläkeskus koskevat linjaukset. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 21 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa 31.8.2011 (osa-alue 2) 13 Kiinteistö Oy Vapaudentie 1–5 Tontin omistajina esitämme osayleiskaavan luonnosvaiheen kuulemiseen seuraavasti koskien tonttia osoitteessa Vapaudentie 1-5: Mika Nurminen, puh. 0400- 695 620, Janne Nurminen, puh. 0400- 691 232, Koivikkotie 21, 96300 Rovaniemi Esitämme seuraavaa: - tontti sijoittuu puoliväliin Ydinkeskustan (Sampokortteli–Revontuli–Rinteenkulma) ja Eteläkeskuksen palveluista. Alue on kiinteä osa vanhaa "rintamamiesasutusta" Veitikanharjun ja kirkonkankaan jatkeena. Näemme jo mahdollisuuden lähitulevaisuudessa (4-tiehanke tai jopa aiemmin) rakentaa tontti pääasiassa asuinkäyttöön. Myös alueen omakotiasujat kaipaavat liikekiinteistön paikalle asutusta. - tontille tulee sallia korkea kerrostalorakentaminen (8–12 krs), jolloin tontillemme tulevat rakennukset muodostaisivat SOK:n suojelIun tornitalon kanssa kaupungin ydinkeskustalle sisääntulon portinpielet nelostien molemmin puolin (Voitto Tiensuun suunnitelma jo 1980-luvulta). Erottajalle suunniteltu kerrostalojen "portti" ei sovellu, ei maisemallisesti eikä esteettisesti Aallon suunnittelemaan poronsarviasemakaavaan. - tontille voisi sijoittua myös nykyisiä Veitikantien senioriasuntoja tukevia hoiva- ym. palveluyrityksiä sekä palveluasuntoja (vanhainkoti). - nykyiset rakennusoikeudet ja kerrosmäärät eivät saa huonontua - suuri kerrosluku mahdollistaa ylimpien kerrosten asunnoille vesistönäkymät 2–3 suuntaan samalla kun rakennusmassa suojaa nykyistä "rintamamiesasutusta" nelostien liikennemelulta. - kaksi alinta kerrosta soveltuisi hyvin liike- ja palvelutiloiksi jäädessään nelostien katutason alapuolelle nykyisten tavalla. 31.8.2011 (osa-alue 1) 14 Oippi Oy, Lapinkävijäntie 23 Tontin omistajina esitämme osayleiskaavan luonnosvaiheen kuulemiseen seuraavasti koskien tonttia osoitteessa Lapinkävijäntie 23: Mika Nurminen, puh. 0400- 695 620, Oiva Nurminen, puh. 0400- 698 251, Koivikkotie 21, 96300 Rovaniemi Kaavaehdotus - vastine: Kuvattu hanke on mahdollista toteuttaa osayleiskaavan puitteissa. Voimassa olevassa kiinteistön tonttitehokkuus on e=1,23 ja kerrosluku VI. Osayleiskaavaehdotuksessa tehokkuus on e=1,7 ja kerrosluku VI. Rakennuskorkeudet tarkistetaan siten, että 6-kerroksiset rakennukset ovat mahdollisia. Korkeusmerkintää vastaavasti aluetehokkuusluku tarkistetaan e=2.0:aan Korkeuksissa tulee ottaa huomioon myös taustalla oleva Lapin Kansan rakennus ja kerrostalot radan eteläpuolella. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 2 Kirkkolampikoskevat linjaukset. - Esitämme, että tontille sallitaan kerroskorkeudeksi vähintään samat kuin Lapinaukean korttelissa (6–7 krs). Tällöin koko Lapinkävijäntien länsipuolen tontit ja korttelit olisivat linjassa keskustasta päin katsottuna. - Tonttimme kortteli tulee rakentaa tehokkaasti koska ns. tiiviin ydinkeskustarakentamisen alue alkaa heti kadun toiselta puolelta, Lapinaukean alueelta sekä Kairatien alusta, eli tehokkuusluku on oltava samaa luokkaa Lapinaukean tonttien kanssa. Tasavertaisuusperiaate. - Korttelissamme tulee huomioida kerroskorkeuksia määritettäessä se mahdollisuus, että Revontuli Kauppakeskus I Rinteenkulma tulevat lisäämään Kaavaehdotus - vastine: Rakennuskorkeudet Lapinkävijäntien ja Vartiokadun välisellä alueella Lapinaukeasta pohjoiseen tarkistetaan siten, että 6kerroksiset rakennukset ovat mahdollisia. Korkeusmerkintää vastaavasti aluetehokkuusluku KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 22 (60) Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa kerroksia tulevaisuudessa. tarkistetaan e=2.0:aan Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 1 Keskusta koskevat linjaukset. 31.8.2011 (osa-alue 2) 15 Erkki Sokero Selostuksen kohta: Yleistä vesihuollosta: [email protected] Napapiirin Veden vesijohtokartalla näkyy Sairaalanniemellä sijaitseva jätevedenpumppaamo, mutta ei pumppaamolta lähtevää ylivuotoputkea, joka pumppaamossa on. Ja jätevedethän menevät suoraan Kemijokeen pumppaamon ollessa pois käytöstä (tulvatilanteet). Onkohan niin, että nykyisen ylivuotoputken pää jää mahdollisen tulevan tekoniemen rantaan? Ettei vaan alle! Lisäksi maapohjan laadusta: Selostuksen mukaan Sairaalanniemi olisi hyvin rakentamiseen kelpaavaa maaperää. Mutta ainakin jätevedenpumppaamosta itään n.1,5 m:n syvyydessä on kuitenkin silttiä (savea?), joka ei tahtonut kantaa edes viemäriputkien painoa ilman alustatukea putkistoa rakennettaessa. Kaavaehdotus - vastine: Ennen rakennustoimenpiteitä alueella tulee tehtäväksi muinaismuistolain edellyttämiä tutkimuksia sekä hankkeisiin liittyviä tarkentavia pohjatutkimuksia. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös 31.8.2011 (osa-alue 1) 16 ROPS, kortteli 13 Vaatimus hallituksen puheenjohtaja Risto Niva Yleiskaavan korttelin 13 kerroslukumerkintä tulee muuttaa siten, että se on VI. Perustelut Yleiskaavaluonnoksessa ydinkeskustan alueella on yleinen kerroslukumerkintä VI. Tasavertaisuusperiaatteen mukaan se sopii myös kortteliin 13. Sille ei ole teknisiä eikä muodollisia esteitä. Kaavaehdotus - vastine: Rakennusten korkeus tarkistetaan naapurikortteleita 12 ja 19 vastaavaksi siten, että 6-kerroksinen rakentaminen on mahdollista. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 23 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa 31.8.2011 (osa-alue 1) 17 Asunto Oy Koskikatu 28 Tontti n:ro 698-3-107-20 isännöitsijä Ilkka Lisko, Ojapolku 8 A, 45150 Kouvola, puh. 0400-692 587, [email protected] Emme tule hyväksymään tonttimme tehokkuusluvun pienentämistä Rovaniemen Kaupungin keskustan yleiskaavan suunnitelmassa. Kaavaehdotus - vastine: Osayleiskaavaluonnoksessa tehokkuusluku on sama e=0,8 kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Rakennusten krkeusmerkintää vastaavasti aluetehokkuusluku tarkistetaan e=1.0:aan Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös 31.8.2011 (osa-alue 4) 18 Asunto Oy Jäämerentie 6–8 Asemakaavan muutos Koskenrannan leirintä- ja uimaranta-alueella (pts: 1480/2011) hallituksen puheenjohtaja Pasi Rautio, Mäkimiestentie 5 A, 96200 Rovaniemi Taloyhtiömme hallitus vastustaa kaavanmuutosta seuraavin perustein: 1. Moottorikelkkaparkki saastuttaisi uimarannan maaaluetta sekä aiheuttaa melua alueen asukkaille ja kelkkojen pakokaasut saastuttaisivat alueen ilmastoa. Tästä johtuen moottorikelkkaparkin sijoittaminen leirintä- ja uimaranta-alueelle on ehdottomasti kiellettävä. 2. Kaavanmuutosesityksessä julkisuudessa esiintynyt kääntymiskielto Ounaskosken sillalta Jäämerentielle on mielestämme pidettävä ennallaan. Mahdollisesta kääntymiskiellosta olisi paljon haittaa alueemme asukkaille sekä varsinkin kesäaikaan leirintäalueen käyttäjille. Kaavaehdotus - vastine: Kelkkailun lähtöpiste on sijoitettu Kemijokivarren kelkkareitin varteen. Sijoitus on katsottu Koskipuiston alueen suunniteltuun kokonaisuuteen sopivaksi. Jäämerentien katkaisulla ajoneuvoliikenteeltä parannetaan koko keskustan kaakkoisten alueiden liikenteen sujuvuutta ja kevyen liikenteen turvallisuutta. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 24 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa 31.8.2011 (osa-alue 4) 19 Timo Pallari Vastaus asemakaavamuutokseen liittyvään asiaan koskien 4 kaupunginosaa Pullinpuoli Koskipuiston leirintä- ja virkistysalueita Jäämerentie 2, 96200 Rovaniemi, puh. 016-347 627 Suunnitelma sijoittaa moottorikelkkojen parkkialue ja toiminta edellä mainitulle alueelle ei ole mielestämme toivottu sen vuoksi, että se tuo monenlaisia haittoja kuten saasteet: keIkkojen tankkauksissa maastoon tippumiset, haju ja melu ym. leviävät tuulien mukana ympäristöön. Nämä haitat on todettu jo edellisessä paikassa, miksi ne pitää siirtää tänne puistoalueelle. Olette jo todenneet, että tämä on kaupunkilaisten Olohuone, mutta kuuluuko sinne kyseiset haitat (ei). Lisäksi tulee liikenteellisiä haittoja polttoaine- ja kelkkojen kuljetukset 400–500 kelkkaa ja kymmeniätuhansia tankkauksia. Linja-autokuljetukset ja ihmiset. Jäämerentie on jo nyt erittäin vilkasliikenteinen joten ahdasta tulee. Kelkat ja parkit kuuluu sinne missä on reitit, ei parhaille puistoalueille kaupungin keskustaan. Kaavaehdotus - vastine: Esitetty kelkkailun lähtöpiste on sijoitettu nimenomaan Kemijokivarren kelkkareitin varteen. Kelkkailun tukikohdalle on varattu tilaa Ounasjoen ja Kantatie 79:n väliseltä alueelta. Lähtöpisteen sijoitus on katsottu Koskipuiston alueen suunniteltuun kokonaisuuteen sopivaksi. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös 1.9.2011 (osa-alueet 1–5) 20 Saarenkylän Omakotiyhdistys ry Asia: kommentteja nähtävillä olevaan Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan. Juppotie 2, 96910 Rovaniemi, sihteeri Jorma Hovi ja hallituksen jäsen Matti Anttila - Lordin aukio ei edelleenkään sovellu kauppatorin paikaksi ahtautensa vuoksi, aluetta ei voi täyttää torikojuilla ja myyjien tarvitsemilla autoilla ja jäähdytyskonteilla (marjan osto ja myynti), eikä kauppatoria voi sijoittaa pitkin katujen varsia kuten viime vuosisadan alussa, torin tulee olla yhtenäinen alue. Lordin aukiolle tulee päästä tarvittaessa myös paloautoilla, onhan aukion laidalla korkea hotellirakennus. Kaavaehdotus - vastine: Kaupungin tekemän selvityksen mukaan kauppatoritoiminta nykyisessä laajuudessaan mahtuu laajennettavalle Lordin aukiolle helposti. Toteutus muiden keskustatoimintojen tapaan luonnollisesti edellyttää huolellista suunnittelua ja asemakaavoitusvaiheessa sopimuksia viereisten kiinteistöjen kanssa. - Sairaalakadun terveyskeskus tulee saneerata nykyiseen käyttöön ja mahdollinen alueen lisärakentaminen tulee olla palveluasuntoja, koska keskustaan muuttaa huomattavan paljon seniori-ikäisiä, jotka tarvitsevat yhä enemmän terveyspalveluita ja niiden tulee olla keskustan lähellä. - Suuret ikäluokat ovat juuri jäämässä eläkkeelle ja ihmisten keski-iän noustessa terveyspalveluiden tarve kasvaa nopeasti. Palveluasuntoja ei tule sijoittaa pitkin laitakaupunkeja vaan palveluiden viereen. - Kemijoen rantabulevardi on turvallinen ulkoilualue alueen uusille asukkaille. - Esitämme, että Sairaalanniemen jatkamisesta luovutaan ja keskustan rakentamisesta saatavat täy- Osayleiskaavaluonnos mahdollistaa palveluasuntojen rakentamisen useille alueille keskustassa lähellä palveluja ja mm. sairaalan tontille. Keskustapuiston laajentaminen ja kaupungin muiden ranta-alueiden kunnostaminen eivät ole vastakkaisia toimenpiteitä. Täyttömaita KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 25 (60) Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa temaat sijoitetaan Ounasjoen rantarääseikön kunnostamiseen Arktikumista Ylikylään päin ja alueesta tehdään kaupunkilaisten ulkoilualue, jolla talvisin voi toimia mm. kelkkaparkki. riittää Rovaniemen nykyisellä rakentamismäärällä molempiin tarkoituksiin. Vastaus mielipiteen esittäjälle: - Erityisesti kannatamme osayleiskaavaan liitettäviä rakentamistapaohjeita, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin arkkitehtuurin alasajosta julkisivujen osalta, kuten nyt on jo päässyt tapahtumaan. Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös 1.9.2011 (osa-alueet 1–5) Kaavaehdotus - vastine: 21 Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys ry Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys näkee Rovaniemen keskikaupungin ensisijaisesti kaikenikäisten rovaniemeläisten elinympäristönä. Ympäristönä, jossa esteettinen, eettinen ja ekologinen asuminen ja vuorovaikutus luo viihtyisyyttä. c/o puheenjohtaja Saara Hartzell, Ounasvaarantie 1 as 2, 96400 Rovaniemi, puh. 050- 500 4660, [email protected] Kaavaselostuksessa mainitaan laajojen, puuttomien asfalttipintojen suuren määrän korostavan Rovaniemen keskusta-alueen viheraluejärjestelmän puuttumista. Niiden sanotaan antavan "hieman ankean kaupunki- ja maisemakuvallisen vaikutelman". Heikkoutena mainitaankin keskustan laajat puuttomat asfalttialueet ja uhaksi nostetaan nykyinen rakentamistapa, joka lisää suurien puuttomien asfalttipintojen määrää. Mahdollisuutena nähdään uusi keskustapuisto sekä uudet, poikittaiset viherväylät. Myös Heidi Svärd kirjoittaa diplomityössään "Rovaniemen keskustan seudun viheralueselvitys ja -suunnitelma" viheralueiden tärkeydestä. Kaupungin viheralueiden määrä kertoo kaupungin viihtyisyydestä ja monimuotoisuudesta. Vähiten viheralueita Rovaniemellä on keskustan ja 3. kaupunginosan alueella. Viheralueiden määrää tulisi lisätä ja on erittäin tärkeää, ettei olemassa olevien pienten viheralueiden maankäyttöä muuteta, vaan pyritään säilyttämään ne ja lisäämään viheralueiden ja viheryhteyksien määrää. Keskustaan olisi tarve kaavoittaa yksi iso puistoalue, joka palvelee asukkaiden lähiviheralueena ja lisäisi keskustan vehreyttä ja viihtyisyyttä. Asukasyhdistys katsookin, että tällaisena keskustan isona virkistysalueena toimisi Sairaalanniemen historiallinen ja puulajeiltaan ainutlaatuinen ranta-alue. Esitämme, että alue muutetaan kaavamuutoksella pysyvästi asuntorakentamisen alueesta puisto- ja virkistysalueeksi. Luonnonläheisyys kaupunkiasukkaalle takaa fyysisen ja mentaalisen terveyden. Mahdollisuus vaeltaa vaaroilla, uida tai hiihtää joella tuottaa mielihyvää niin kaupunkilaisille kuin vierailIekin. Kemijoen rantojen merkitys lähivirkistysalueena ja historiallisena maisemana on keskeinen kotipaikkatunteen rakentamisessa. Sairaalanniemi on rakennettua aluetta. Kiinteistöllä on nykyisen sairaalarakennuksen lisäksi myös asunto- ja talousrakennuksia. Kiinteistöalueen muuttamiseen puistoalueeksi kaupungilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Lausunnossa koskien Sairaalanniemeä perusturvalautakunta toteaa: Tieto kiinteistöllä sijaitsevasta arvokkaasta puustosta sisällytetään osayleiskaava-aineistoon, jotta se asemakaavoituksen kautta voidaan huomioida toteutussuunnittelussa. "Sairaalakadun terveyskeskuksen kiinteistöjen suojeltava osa saneerataan tehostetun palveluasumiseen / hoivakotityyppiseen palveluun. Muut osat sairaalakiinteistöstä puretaan ja sairaalan niemi varataan normaaliin asuntorakentamiseen ja virkistysalueeksi." Lausunnossaan perusturvalautakunta on pohtinut sairaalakiinteistön tulevaa käyttöä terveyskeskuspalvelujen järjestelyn yhteydessä ja nykyisen käytön muuttu- Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 26 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa Asukasyhdistys ihmettelee perusturvalautakunnan lausuntoa, joka puuttuu kaupalliseen asuntorakentamiseen. Se ei mielestämme ole perusturvalautakunnan tehtävä. essa nähnyt asuntorakentamisen luontevana mahdollisuutena. Svärd toteaa Rovaniemen heikkoudeksi keskustan viheralueiden vähäisyyden. Uhaksi hän mainitsee olemassa olevien vähäisten ja kapeiden viheryhteyksien umpeen rakentamisen sekä "keinomaiseman" luomisen matkailuun vedoten. Vahvuuksiksi hän nostaa luonnonläheisyyden, sillä luontoa ja arvokkaita maisemia on aivan keskustan tuntumassa. Yleisellä tasolla tiedetään, että Suomessa kaupunkilaisten mielipaikat sijaitsevat selvästi useammin luonnossa – tyypillisimmin metsäalueilla kuin rakennetussa ympäristössä. Tutkimusten mukaan kaupunkilaiset arvostavat erityisesti luonnonmukaiselta tuntuvia, kevyesti hoidettuja viheralueita. Vain pieni osa kaupunkilaisista viihtyy parhaiten täyteen rakennetussa ympäristössä. Isot asfalttipinnat ovat riski rankkasateiden yllättäessä. Maa- ja metsätalousministeriö neuvoo käyttämään sade- ja sulamisvesien pidättämiseen, imeyttämiseen ja johtamiseen nykyistä enemmän maanpäällisiä rakenteita kuten viheralueita. Yksittäisten tonttien täydennysrakentamisen liiallinen rakennusoikeus vaarantaa sekä vanhojen että uusien asukkaiden viihtyvyyden. Kortteleihin on jätettävä tilaa valolle ja vihernäkymille. Koskenranta 1:een esitetyn kerrostalon rakentamisesta on luovuttava. Mikäli nykyisen rakennuksen korjaaminen ei tule kysymykseen, on huolehdittava siitä, että uudisrakennuksen kerroskorkeus ei ylitä nykyistä kahta kerrosta. Kaavaselostuksessa kaupungin kulttuuriympäristöä ja maisemaa koskevissa tavoitteissa sanotaan: Arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja rakennetun ympäristön kohteita säilytetään. Arvokkaiden maisema-alueiden ominaispiirteet turvataan. Koskenranta 1 on olennainen osa lääninhallituksen kulttuurimaisemaa. Osayleiskaavan valmistelussa ajatusta on pidetty hyvänä, kuitenkin niin, että parhaiten tehostetun palveluasumisen tai hoivakotityyppisen toiminnan yhteyteen sopisi palveluasuminen. Osayleiskaava ei ota kantaa asumismuotoon, mutta kaavaselostusta tarkennetaan tältä osin. Keskustan osayleiskaavatyön keskeisiä tavoitteita on huolehtia kattavasta virkistyspalvelujen verkosta ja rantareiteistä. Keväällä 2010 tehdyn kyselyn tulosten mukaan kaupunkilaisten mielestä mm. keskustasta puuttuu virkistysalueita. Tähän puutteeseen vastaa osaltaan Sairaalanniemen puiston laajentaminen keskeisen, Kemijoen länsirannan reitin varrella. Osayleiskaavassa on määräys, jonka mukaan piha-alueista vähintään 20% tulee rakentaa istutettaviksi. Osayleiskaavaluonnoksessa Koskenranta 1 on esitetty kerrostalotonttina, jonka rakennuskorkeus 4 kerrosta vastaa Ounaskosken sillan eteläpuolella olevien rakennusten ja taustalla olevien lääninhallituksen rakennusten korkeutta. Kannatamme Katajaranta 2:ssa sijaitsevan nykyisen päiväkotirakennuksen säilyttämistä. Kaavaselostuksen mukaan Kemijoen rannan puistot ovat olemassa oleva vahvuus. Ne muodostavat ulkoilun, oleskelun ja matkailun kannalta merkittävän kohteen. Ranta-alueet ovat keskikaupungin ainoita yhtenäisiä viheralueita, niitä ei pidä rikkoa asuintaloilla, vaan ne tulee pitää mahdollisimman yhtenäisinä ja laajoina. Valionrantaan suunnitellusta 20-kerroksisesta kylpylähotellista on luovuttava ja alueen käyttö on ratkaistava tavalla, joka huomioi tontin keskeisen sijainnin Ounasvaaran kupeessa, Rovaniemen paraatipaikalla. Valionrannan aluetta suunniteltaessa on otettava huomioon sen sijainti suurmaisemassa. Mikäli kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu, sen tulee sopeutua maisemaan ja rantaan tulee jäädä mahdollisuus ulkoilureitistölle. Osayleiskaavaluonnoksessa voisi olla perspektiiviku- Osayleiskaavaluonnoksessa Kemijoenrannan puistoalueita ei missään kohdassa esitetä muutettavaksi korttelialueiksi. Valionranta rajataan keskustan osayleiskaavan ulkopuolelle. Alu- Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 27 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa va ihmisen näkökulmasta, jolloin näkyisi esimerkiksi Valionrannan asema Ounasvaaran suurmaisemassa. Yleensä kauneimmalle paikalle ei rakenneta, vaan rakennetaan sitä vastapäätä, josta voidaan ihailla kauneinta paikkaa. Ounasvaaran profiili on mitä omaleimaisinta Rovaniemeä. een käyttö selvitetään erillisessä kaavassa. Fyysisesti ja mentaalisesti terveellinen ympäristö täytyy olla kaupungin kehittämisen perusta. Kaupunki, jossa asukkaat viihtyvät, miellyttää myös vierailijoita. Oman koti kaupungin arvostaminen syntyy asukkaiden näkemysten kunnioittamisesta, aidosta vuorovaikutuksesta. Kotipaikkatunteen syntymiseen vaikuttaa paikkakunnan luonnon ja historian arvostettu läsnäolo. Oikea kaupunki ei synny kasasta kauppoja ja nopeasti samanlaisiksi rakennetuista kerrostaloista. Oikealla kaupungilla on omaleimainen historiansa, jota nykyisyys ei häpeile repimällä pois kaiken menneiden vuosikymmenten rakentamisen. Kaupunki kertoo asukkaille ja vierailijoille tarinaansa kaupunkiarkkitehtuurillaan. Rovaniemi on rakennettu luonnoltaan upeaan kahden suuren joen yhtymäkohtaan jylhien vaarojen suojaan. Nämä arvot ovat pysyviä ja ainoat oikeat kertomaan Rovaniemen alkutarinaa, miksi tänne on joskus tultu ja asetuttu. Savotat, uitto, kalastus, vesivoima, aluehallinto, koulutus, kulttuurielämä, matkailu, kauppa – miten näiden elinkeinojen tarinat näkyvät kaupunkikuvassa? Toisen maailmansodan jälkeinen hävitys tuhosi Rovaniemen rakennuskannan miltei kokonaan, joten jälleenrakennusajasta on muodostunut rovaniemeläinen historiallinen arkkitehtuuri. Pohjoista pientä kauppalaa suunnittelivat Suomen eturivin arkkitehdit Alvar Aalto ja Ferdinand Salokangas. Sanomattakin on selvää, että näiden arkkitehtien teokset ovat Rovaniemen arvopääomaa. On käsittämätöntä, että vieläkin nyt 2000-luvulla suunnitellaan esim. Salokankaan rakennusten purkamista. Jälleenrakentamisen henki on kaikkien aikalaisten kertomuksissa ainutlaatuista aikaa, jonka muistomerkkeinä ovat tietysti jälleenrakentajien kätten jäljet, 40–50-lukujen rakennukset, joista vielä on jäljellä hienoja esimerkkejä. Rovaniemen hallinto-oikeus antoi 4.8.2011 päätöksen, jonka mukaan niin sanottu Kiela-kaava on kumottu. lisäksi päätöksen mukaisesti Rovakatu 4:n koulu- ja asuinrakennus kokonaisuus on suojeltava. Esitämme, että kyseisen alueen uudessa kaavasuunnitelmassa otetaan lähtökohdaksi Ferdinand Salokankaan arkkitehtuuri ja uusi rakentaminen sovitetaan siihen. Moottorikelkkaparkin siirto Arktikumin taakse on hyvä asia. Esitämme, että Ruokasenkadun jatkamiselle nelostien yli haetaan vielä vaihtoehtoa, jolla kevyen liikenteen yhteys Poromiehentieltä Lapinkävijäntielle kuitenkin säilytettäisiin. Mielestämme on tärkeää turvata riittävä kaupunkitila arvokkaiden suojeltujen rakennusten (vanha asemarakennus v.1909 ja Korundikulttuurikeskus vv.1931–2011) ympärille ja minimoida Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen, koska kaupunki on valittanut siitä KHO:een. Kielan korttelit merkitään aikanaan kaavoihin siten kuin lainvoimaisesti päätetään. Ruokasenkadun jatkaminen on tärkeä linkki keskustan joukkoliikenneyhteyksien kehittämisessä. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 28 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa melu- ja päästöhaitat. Rovaniemi on asukasluvultaan Suomen mittakaavassa korkeintaan keskikokoinen kaupunki, maailmanlaajuisesti pikkukaupunki. Rovaniemi voisi hyödyntää luonnonkaunista laajaa pinta-alaansa ja kehittyä idyllisenä pikku kaupunkina, joka kiehtoisi niin asukkaita kuin matkailijoita, ei ison kaupungin ankeaa minijäljitelmää. Niin kuin isoissakin kaupungeissa, keskustaa pitäisi kehittää historian muokkaaman mittakaavan kautta ja korkeammat talot keskittää omaksi kokonaisuudekseen. Ne voitaisiin rakentaa esimerkiksi Lampelan alueelle. Uutta voi rakentaa uusille alueille, varsinkin kuntaliitoksen jälkeen rakennusmaasta ei ole pulaa. Suunniteltu Lampelan alue, Erottajan alue, Kairatien rakennuskohteet ovat omiaan edustamaan 2000-luvun ajattelua rakentamisessa. Lampelan laajamittainen rakentaminen ydinkeskustan tiivistämisen sijaan on kannatettavaa. Historialliset kerrostumat on jätettävä näkyviin, jotta yhä uudet sukupolvet tuntevat edeltäjiensä kättenjäljen ja paikallista identiteettiä ei hukata, vaan se säilyy jatkumona ja tekee Rovaniemestä omaleimaisen. Erottajan kaupunkirakennetta ja rakennuskorkeuksia on selvitetty osayleiskaavaluonnoksen ollessa nähtävillä ja lausunnoilla. Uudet tarkastelut otetaan huomioon osayleiskaavaehdotuksessa. Kaupunginhallitus on 28.11.2011 päättänyt, että mm. Erottajalla 37 m korkeat (12-kerroksiset) rakennukset ovat mahdollisia, jos niiden asemakaavoituksessa voidaan osoittaa sopeutuvan kaupunkikuvaan. Rakennustapaohjeissa 16.5.2011 s.12 sanotaan liikekeskustan osalta seuraavaa: "Tavoitteena jatkossa on säilyttää alueen eri vuosikymmenten arkkitehtuuria edustavat rakennukset ja ympäristö. Rovaniemen kaltaisessa uudessa kaupungissa lähes kaikki vanhempia aikakausia edustavat rakennukset ovat arvokkaita sinänsä ja luovat kaupunkikuvaan tärkeää kerroksellisuutta. Siksi rakennuskannan ja kaupunkiympäristön moninaisuuden vaaliminen on tärkeää, tehokkuudenkin kustannuksella. Eri aikakausia edustavien kaupunkiympäristöjen kunnostamisessa ja kehittämisessä tulee lähteä kunkin osa-alueen omista lähtökohdista ja pyrkiä alkuperäiseen henkeen niin mittakaavan, materiaalien kuin yksityiskohtienkin osalta." Edelliseen viitaten esitämme, että kortteli 10 rakentaminen toteutetaan maltillisesti ja vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen. Esitämme, että suojeltavien rakennusten listalle lisätään vanhan Teräksen talon (Valtakatu 33) lisäksi Ferdinand Salokankaan suunnittelema vanha Leppäluoden talo (Valtakatu 35). Korttelissa 9 olevien vanhojen rakennusten kanssa alueelle on muodostunut Rovaniemen "vanha kauppala", jota voisi kehittää erilaiseksi kaupunkialueeksi, jossa Rovaniemi saisi pitää historiallisen ulottuvuutensa. Lisäksi esitämme suojeltavien rakennusten listaan vanhaa Torkkolan taloa (Rovakatu 12) sekä Salokankaan koulu kokonaisuutta. "Piirteitä Rovaniemen kaupunkikuvasta" -selvityksessä on mainittu Revontulikauppakeskuksen ja Rinteenkulman keskeneräisyys ja sopimattomuus kaupungin keskeiselle paikalle. Esitämme, että tällaisia kaupunkikuvallisesti ongelmallisia kohteita ei enää suunnitella, vaan noudatetaan uusia rakennustapaohjeita jotka kunnioittavat tyyliä ja arkkitehtuuria sekä 10-korttelin ratkaisut tarkistetaan menossa olevan asemakaavatyön selvitysten perusteella. Kuten mm. Museovirasto on lausunnossaan Rovaniemen kaupungille todennut Ounaskosken koulurakennuksen suojelukysymyksestä, rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen ensisijaisena tehtävänä ei ole kohteena olevien rakennusten tai rakennusryhmien arvottaminen, vaan luoda niistä hyvä yleiskuva kaavoituksen tarpeisiin. Rovaniemen kaupunki kaavoittajana on em. teettämänsä selvityksen perusteella valinnut osayleiskaavassa suojeltaviksi esitetyt ra- Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 29 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa ottavat huomioon olemassa olevan kaupunkiympäristön. kennukset ja alueet. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 1 Keskusta koskevat linjaukset. 5.9.2011 (osa-alue 1) 22 Pacity Oy, Lapinkävijäntie 37 Pacity Oy:n omistama tontti nro 698-3-109-7, Lapinkävijäntie 37 Lapinkävijäntie 37, 96200 Rovaniemi, Erkki Närä, puh. 040- 5588 992, [email protected], Jorma Karvonen, puh. 040- 5060 449, [email protected] Pacity Oy:n mielestä Rovaniemen kaupungin asuntostrategian kehittämiseksi tontille voisi rakentaa asuinkerrostalon, jossa huomioitu seuraavaa: - suuret ikäluokat haluavat keskustaan - laadukas talo palveluiden lähellä (mm. Revontulikeskus n. 200 metriä) - tontin sijainti loistava näkymien suhteen; Kemijoki ja Ounasjoen suisto avautuu esteettä - myös kaupungin keskusta näkyy nelostien yli Kaavaehdotus - vastine: - kaunis talo, pohjoisesta tulijoiden ensimmäinen näkymä keskustaan tulijoille (tornitalo?) - iltavalaistus talon seinään - arvokas ympäristö (Marttiinin vanha puukkotehdas, Arktikum, Piila) otettava huomioon - pihan vihreä alue riittävän isoksi - talon katolla voisi olla turvallinen kattoterassi asukkaiden käyttöön (näkymät!) - autopaikat pääasiassa maan alle, autojen kulku mahdollisesti hissillä Kuvattu hanke on toteutettavissa osayleiskaavan mukaisesti. Kerrosluku on merkitty samaksi (IV) kuin naapuritonteilla. Rovaniemen keskustan kaupunkikuvan piirteisiin ei tehdyn kaupunkikuvallisen selvityksen mukaan kuulu korttelin kulmien korostaminen korkeilla rakennuksilla. - kulmatontilla sijaitsevassa talossa asuinkerroksia voisi olla 5-7 (mikäli ei ”tornitalo”) - parhaan jalostustuloksen saamiseksi teholuvun pitäisi olla 2–3 eli kem2 3.200–4.800 - talon rakentaminen alkaisi heti kun mahdollista - USKOMME talosta tulevan rakentajaa, asunnon ostajia sekä kaupunkia miellyttävä! Aluetehokkuusluku tarkistetaan korkeusmerkintää vastaavasti e=2.0:aan. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 30 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa 14.9.2011 (osa-alueet 1–5) 23 Raimo Romppanen Allekirjoittanut uudistaa kantansa 14.1.2011 päivätyn lausunnon mukaisesti: Varastotie 10, 96100 Rovaniemi (Lampelan alueen rakennuspaikka 698-2-689, pinta-ala 3809,0 m2) ”Ehdotetuista vaihtoehdoista esitän jatkosuunnittelun pohjaksi VE3 lisäyksellä: - kerrosluku voisi olla VIII - mahdollisten maanalaisten parkkipaikkojen rakentaminen Ehdotus ottaa parhaiten huomioon olemassa olevan tiestön sekä kunnallistekniikan.” Kaavaehdotus - vastine: Rakennemallien vaihtoehto nro 3 on Lampelan osalta ollut jatkosuunnittelun pohjana. Maanalaisia tiloja Lampelassa voi pohjavesiolosuhteiden vuoksi toteuttaa vain rajallisesti. Osayleiskaavaluonnoksessa kerrosluku on tällä osaalueella VI. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 5 Lampela koskevat linjaukset. 24.1.2011 (osa-alue 1) 24 313 allekirjoittajaa Eri allekirjoittajat ovat jättäneet 24.1.2011 kaupunginvaltuustolle ns. Niskasen talon suojelua koskevan adressin. Adressissa vaaditaan alueen säilyttämistä puistomaisena keitaana Rovaniemen 1. kaupunginosan alueella. Adressin on allekirjoittanut 313 henkilöä. Kaupunginhallitus merkitsi 24.10.2011 saapuneen adressin tiedokseen ja päätti, että adressi käsitellään vireillä olevan keskustan osayleiskaavan sekä sitä seuraavan asemakaavan yhteydessä. (KAUPKIRJ: 293 /2011) Tekninen lautakunta on 26.10.2010 päättänyt saattaa vireille asemakaavan muutoksen kyseisellä 1. kaupunginosan korttelin 37 tontilla 1. Asemakaava on rinnastettu vireillä olevaan osayleiskaavaan. Asemakaava ei hyväksytä ennen kuin osayleiskaava on lainvoimainen. Osayleiskaavaluonnoksessa alue on kerrostalovaltaista aluetta AK jonka kerrosluvuksi on merkitty IV (neljä). Rakennuskorkeus vastaa Ounaskosken sillan eteläpuolella olevien rakennusten ja taustalla olevien lääninhallituksen rakennusten korkeutta. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 1 Keskusta koskevat linjaukset. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot 20.12.2011 25 ARIF I Ky, Veitikantie 2–8 c/o Amplion Asset Management Oy, KiinteistöpäällikköJussi Mattila, Aleksanterinkatu 15 B, 00100 Helsinki, puh. 050-3075 245, [email protected] KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 31 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1–5) Huomiointi kaavaehdotuksessa Muistutus Rovaniemen kaupungin osayleiskaavaan koskien Veitikantie 2–8 osoitteessa sijaitsevaa kiinteistöä: ARIF Ky on Amplion Asset Management Oy:n hallinnoima kiinteistörahasto. Rahasto on perustettu joulukuussa 2010, jolloin se hankki omistukseensa keskinäiseltä Työeläkeyhtiö Varmalta noin 50 kiinteistökohdetta eri puolilta Suomea. Näiden joukossa on Kiinteistö Oy Liike- ja Autokulma, joka omistaa ja hallinnoi Rovaniemellä, Veitikantie 2–8 osoitteessa olevaa liikeja toimistorakennusta (kiinteistötunnus 698-2-62-2). Rovaniemen Kaupungin osayleiskaavan pitkään valmisteilla ollutta muutosta koskeva kirjeenvaihto lienee mennyt suurelta osin kiinteistön vanhalle omistajalle, eikä tieto kaavamuutoksesta ole tavoittanut aiemmin nykyistä omistajaa. Sen johdosta meillä on mahdollisuus kommentoida asiaa omalta osaltamme vasta nyt. Esitämme kohteliaimmin, että osayleiskaavan laadinnassa otettaisiin vielä huomioon toiveemme muuttaa kyseistä kiinteistöä koskeva kaavamerkintä suunnitellusta P-merkinnästä (palvelujen ja hallinnon alue) merkintään AK-C (keskustan asuin- ja liikealue). Kyseinen tontti soveltuu mielestämme tulevaisuudessa luonnollisesti asuinrakentamiseen, koska ympärillä paljon asuntoja jo tällä hetkellä. Tarvittaessa tontille voidaan sijoittaa myös liiketiloja, onhan se tulevan 4tien alittavan tieyhteyden myötä erittäin hyvin tavoitettavissa. Esitämme, että kaavamerkintä mahdollistaisi vähintään neljä maanpäällistä kerrosta käsittävän rakentamisen, ja että tehokkuusluku kyseisellä tontilla olisi minimissään 1,7. Kaavaehdotus - vastine: Kaavamerkintä tarkistetaan siten, että korkeudeltaan 5-kerroksisia vastaavien asuinrakennusten rakentaminen kiinteistölle on mahdollista. Aluetehokkuus on e=1.7 kuten voimassa olevassa asemakaavassa. Vastaus mielipiteen esittäjälle: Eo. vastine sekä kaupunginhallituksen päätös ja osa-aluetta 2 Kirkkolampi koskevat linjaukset. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä 3 KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 32 (60) LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET Pvm / yhteystiedot Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa 15.8.2011 (osa-alueet 1–5) Kaavaehdotus - vastine: 1 Napapiirin Residuum Oy Napapiirin Residuum Oy:n omistajien asettaman tavoitteiden mukaisesti yhtiön tehtävänä on asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden kunnallisen jätehuollon palvelutehtävien tuottaminen, johon sisältyy jätteiden vastaanotto-, lajittelu- ja kierrätysverkoston sekä hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden asianmukaisen loppusijoituspaikan rakentaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen. Betonitie 3, 96320 Rovaniemi, puh. 0207 120 230, www.residuum.fi, puheenjohtaja Seppo Halttu Tämän tehtävän ansiokkaan toteuttamisen ehdoton edellytys on toiminta-alueen kattavan keräyspisteverkoston luominen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Näiden keräyspisteiden eli ekopisteiden sijoituspaikan löytyminen jälkikäteen tiheään kaavoitetuilla alueelle on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi tehtäväksi. Ekopisteille paras sijoituspaikka on aina joko asuinalueiden läheisyyteen luonnollisten kulku reittien varrelle tai palvelukeskittymien ja liikekeskusten tai kauppojen yhteyteen. Tällöin lajiteltujen jätteiden toimittamisesta ekopisteille koituu ihmisille mahdollisimman vähän ylimääräistä vaivaa, kun sen voi tehdä muun asioinnin yhteydessä. Riittävän ekopisteverkon alueellinen kattavuus ja esteetön saavutettavuus eri väestöryhmien näkökulmasta olisi erittäin hyvä ratkaista kaavoitusprosessien yhteydessä. Ekopiste eivät tarvitse toimiakseen kovin isoa aluevarausta, mutta tarkoitusta varten pienenkin alueen löytyminen jo rakennetun ympäristön lomasta on osoittautunut vaikeaksi. Kaavaselostuksen liitteeksi laaditaan teemakartta olevista ja ehdotettavista ekopisteiden alueista. Muilta osin Napapiirin Residuum Oy:llä ei ole huomautettavaa osayleiskaavan luonnokseen. 24.8.2011 (osa-alueet 1–5) 2 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin ELY-keskus on lausunut yleiskaavasta sen rakennemallivaiheessa. Lausunnossaan ELY-keskus totesi yleiskaavatyön olevan hyvin tärkeän Rovaniemen kaupungin alueen ja erityisesti sen keskustan tasa-painoisen kehittämisen kannalta. ELY-keskus kiinnitti huomiota erityisesti rakennemallivaihtoehtojen pohjana olleeseen mitoitukseen (väestöennuste ja siitä johtuva rakentamisen määrätavoite). Myös esimerkiksi liikenteelliset kysymykset nostettiin lausunnossa esille. PL 8060, 96101 Rovaniemi, puh. 020 636 0010, www.elykeskus.fi/lappi, johtaja Erkki Kantola ja alueidenkäyttöyksikön päällikkö Timo Jokelainen Osayleiskaavan tavoitteena on keskustarakenteen täydentäminen ja tiivistäminen, mikä on tavoitteena hyvä ja tulevaisuuden näkymät – muun muassa ilmastollisiin ja liikenteellisiin asioihin liittyvät yleistavoitteet – monella tavalla huomioiva. Silti ELY-keskus toistaa yleiskaavan mitoitusta koskevat huomiot. Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu suurimmalta osin keskustatoimintojen alueelle (C). Keskustatoimintojen alueen kaavamääräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuoli- Kaavaehdotus - vastine: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta ja riittävän asuntotuotannon edellytyksiä. Rovaniemen kaupungin strategisena tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta. Asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi kaupunki toteuttaa kaavoitusta alueilla, joissa kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Osayleiskaavaluonnoksessa on huomioitu kaupunginvaltuuston päättämät hyvinvointitavoitteet ja Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 33 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa sen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan kulttuuriympäristön vaalimiseen. Alueella on voimassa Rovaniemen yleiskaava 2015. kaupungin talouden tavoitteet. Mitoitus Yleiskaavan valmisteluvaiheen asiakirjoissa todetaan (kaavaselostuksen eri osissa hiukan erilaisin lukuarvoin), että Rovaniemelle vuoteen 2030 odotetusta 6900 asukkaan väestönlisäyksestä keskustan osayleiskaavan suunnittelualueelle sijoittuisi 4400 asukasta. Suunnittelualueen nykyinen asukasmäärä on asiakirjojen mukaan noin 6500 asukasta. Kaavaasiakirjoissa ei osoiteta, miten kyseinen koko Rovaniemen kaupungin aluetta koskeva kehittämisen keskittäminen suunnittelualueelle vaikuttaa Rovaniemen muiden alueiden kehittämiseen. Kaavan määrätavoitteiden realistisuutta pohdittaessa on syytä huomata, että suurin osa Rovaniemen kerrostaloasujaimistosta sijaitsee suunnittelu-alueen ulkopuolella. Vuonna 2010 Rovaniemellä rakennettiin liki 200 omakotitaloa. Jos osayleiskaavaluonnoksessa esitetty mitoitus toteutuisi, omakotirakentamisen määrä laskisi murtoosaan nykyisestään. Omakotirakentamisen määrä tullee olemaan laskeva jo väestörakenteen muutoksesta johtuen. Silti esitetty muutoksen nopeus ei tunnu mahdolliselta lappilaisessa toimintaympäristössä. Tavoitteiden saavuttamiseksi asumista ja asuntotuotantoa on ohjattava myös ydinkeskustan alueelle etenkin kun luonnollinen asuntokysyntä alueella kasvaa. Keskustan osayleiskaavan mitoitus on toteutuneen kehityksen mukaista ja tukee kaupunkistrategiassa asetettuja tavoitteita. Kaupunkistrategian tavoitteiden ja siten myös keskustan osayleiskaavan mitoituksen perusteena on tilastokeskuksen väestöennuste, jossa Rovaniemen väkiluvun ennustetaan kasvavan 69 245 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Mikäli kasvu olisi viiden edellisen vuoden väestökehityksen mukaista, väkiluku kasvaisi 73 620 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Toteutunut väestön kasvu 31.12.2005 – 31.12.2010 välisenä aikana (+ 2 647 asukasta) on kohdistunut kokonaan Rovaniemen keskustan tilastoalueelle. Asuntokysyntä kasvaa etenkin ydinkeskustan alueella. Kasvuun vaikuttavat tekijät ovat asuntokuntien pienentyminen, väkiluvun kasvu ja asuntopoistuma. Kun osayleiskaavan alueella asuntokunnan keskikoko pienenee, väestömäärä kasvaa ja väestö ikääntyy, se johtaa väistämättä asuntokysynnän kasvuun suunnitellulla alueella. Yli 55 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä kasvaa yli 7 400:lla vuoteen 2040 mennessä, mikä vaikuttaa oleellisesti kerrostaloasuntojen kysyntään. Kaupunki varautuu asuntokysyntään riittävän suurella kaavoitettavien tonttien määrällä. Tavoitteena on pitää tonttitarjonta riittävän suurena ja siten estää asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen, joka johtaisi hallitsemattomasti nousevaan hintakehitykseen. Tällaisessa tilanteessa keskustaan kohdistuvaan asuntojen kysyntään vastaamatta jättäminen suuntaisi haja-asutusalueilta joka tapauksessa tapahtuvan muuttoliikkeen muihin kaupunkeihin. ELY-keskus toteaa, että valtakunnallisten alueiden- Väitteet hajautuvasta rakenteesta Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 34 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa käyttötavoitteiden mukaan yleiskaavan tulee pohjautua perusteltuun väestönkehitysarvioon. Yleiskaavassa pieni ylimitoitus voi olla perusteltua, mutta ylimitoituksen kasvaessa siitä seuraa kaavaratkaisu, joka helposti johtaa esimerkiksi hajanaisesti toteutuvaan elinympäristöön. Ylimitoitetun suunnitelman ohjausvaikutus jää usein olemattomaksi. Toisaalta kaavalla voidaan mahdollistaa ylimitoitettuja toimia, joilla on kielteisiä vaikutuksia elinympäristön laatuun. ja ohjaamisen mahdottomuudesta ovat perustelemattomia ja erikoisiakin ottaen huomioon, että osayleiskaavassa tiivistetään 400 ha:n kokoista keskusta-aluetta, jossa uusien asuntoalueiden varaukset ovat valtaosin kaupungin maalla. Kaavaselostuksessa kohdassa 7.6 todetaan, että "ylimitoitus tarjoaa kaupungille mahdollisuuden hallittuun rakentamisen ohjaamiseen asemakaavoitusta vaiheistamalla". Asia on juuri päinvastoin ja ylimitoitus johtaa tilanteeseen, jossa ohjaaminen ei ole mahdollista. Esitetyt yleiskaavan mitoitukseen liittyvät selvitykset, kaavaratkaisu ja vaikutusarvioinnit ovat puutteellisia eivätkä riitä sen arvioimiseen, aiheuttaako kaavaratkaisu sellaista kehitystä, joka olisi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 §:n yleiskaavan sisältövaatimusten mukaista esimerkiksi yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden tai olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäytön kannalta. Palvelut Kaupan palveluiden osalta selostusluonnoksessa todetaan, että päivittäistavarakaupan ja muiden palveluiden kehittyminen turvataan kysyntää vastaavasti. Ennustettu uusi palvelukerrosalan tarve suunnittelualueella on kaava-asiakirjojen mukaan 80 000 kem2. Julkisten palveluiden alueet on osoitettu yleiskaavassa julkisten palveluiden ja hallinnon alueiksi (PY). Kaikki muut palveluiden alueet on osoitettu palveluiden ja hallinnon alueiksi (P). Palveluita yleensä ja erityisesti kaupallisten palveluiden sijaintia tai sijainnillista jakaumaa ei yleiskaavassa ohjata juuri mitenkään. Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa hyvin monenlaisia kehitysnäkymiä, myös esimerkiksi keskusta-alueiden kaupallisten palveluiden ja niiden kehittämisen kannalta haitallisia. ELYkeskuksen näkemyksen mukaan yleiskaavan tulee ohjata kaupan palveluiden sijoittumista esitettyä tarkemmin täyttääkseen MRL 39 ja 71 b §:n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Kaavaratkaisussa ydinkeskusta osoitetaan pääosin asumisen tarpeisiin, mikä voi olla esimerkiksi keskus- Koska kaikkien hankkeiden toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta, vaiheistukselle ja kehityksen ohjaamiselle on siten erinomaiset lähtökohdat. Millä toimintamalleilla ja mekanismeilla ja missä päin tässä voisi tapahtua yhdyskuntarakennetta hajauttava Nurmijärviilmiö? Vaikutusten arvioita voidaan aina tarkentaa, ja niitä syvennetään tämänkin kaavahankkeen seuraavassa vaiheessa. Lähtökohtaisesti tulee kuitenkin huomioida, että osayleiskaavan nykyiset ja olevaan rakenteeseen sijoittuvat asuinalueet sijaitsevat pohjois-eteläsuunnassa kahden ja itä-länsisuunnassa yhden kilometrin mittaisella alueella. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,05% Rovaniemen kaupungin pintaalasta. Keskustan luontaiseen tiivistymiseen perustuva kehittäminen ylläpitää palveluita ja toimivuutta, on erittäin ekotehokasta ja käyttää erinomaisesti hyväkseen olevaa yhdyskuntarakennetta ja kunnallisteknisiä verkostoja. Palvelukerrosalan kehittyminen on kaupungin ohjattavissa asemakaavoituksen kautta. Viittauksella haitallisiin vaikutuksiin mahdollisesti tarkoitetaan Eteläkeskusta, Tässä osayleiskaava on voimassa olevan asemakaavan mukainen, poikkeuksena asemakaavan T-kortteliin sijoittunut kauppakeskus, joka on esitetty toteutuneen mukaisena. Kaavaluonnos ei tarjoa Eteläkeskuksessa merkittäviä lisärakentamisen mahdollisuuksia. Kaupallisen selvityksen pohjalta merkitään tiiviit keskustakorttelit keskustatoimintojen (C) alueeksi. Kivijalkakauppojen aluetta tarkistetaan vastaavasti. Myös Eteläkeskuksen ja Lampe- Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 35 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa tan elävyyden kannalta hyvä ratkaisu. Voimassa olevassa yleiskaavassa ydinkeskustan alue on kokonaisuudessaan varattu keskustatoimintojen alueeksi (C). Tulisiko ydinkeskustan monipuolisen palvelutarjonnan (esimerkiksi mahdolliset kaupunkitavaratalot) varmistamiseksi ainakin osa ydinkeskustan alueesta osoittaa keskustatoimintojen alueeksi? Lisäksi ELY-keskus kiinnittää huomiota kivijalkakauppavelvoitteen epäjohdonmukaiselta näyttävään käyttöön esimerkiksi korttelissa 19. lan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vievän kaupan alueet merkitään keskustatoimintojen (C) alueeksi. Liikenneasiat Valtatie 4 esitetään katettavaksi nykyisen Revontuli/Rinteenkulma kauppakeskuksen ja Hallituskadun (Tomminsillan) välille. Kattamista suunniteltaessa on otettava huomioon tunneleita koskevat kansalliset ja EU:n laajuiset määräykset sekä niistä johtuvat velvoitteet. Käytännön toteuttamista voi helpottaa, jos suoraan kannen päälle ei tule asuin- tai liiketiloja. Hallituskadulta nykyisen huoltoaseman kautta nelostielle Kemin suuntaan kiertävä ramppi on yleiskaavaluonnoksessa poistettu ja korvattu AK-C/p -korttelilla. Liikenneympäristö selkeytyy poistamisen johdosta häiriöpisteiden vähentyessä sekä Hallituskadulla että valtatie 4:llä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan poistamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa millekään liikennevirralle. Esitetty Jäämerentien katkaiseminen Ounaskosken sillan ja leirintäalueen väliltä selkeyttää liikennettä ja vähentänee sillan päissä ajoittain esiintyviä ruuhkia. Katkaisemisen myötä pyöräileminen kaupunkiin päin sujuvoituu pyörätietä risteävän kadun poistuessa. Perusteellisesti muuttuvan Lampelan alueen liikennejärjestelyt vaikuttavat pääosin selkeiltä ja toimivilta vaikkakin Oijustien ratasillan alittava tieyhteys Oijustien puolelta toiselle vaikuttaa ahtaalta. Sen liikenne jäänee kuitenkin vähäiseksi, koska se on houkutteleva yhteys lähinnä vain silloin, kun Oijustien liikenne on vilkasta. Yhteys on kuitenkin tarpeellinen varayhteytenä. Uusi kevyen liikenteen yhteys Lampelasta ratapihan yli edistää tavoitteiden mukaisesti jalankulkua ja pyöräilyä. Autoliikenteen yhteydet keskustaan päin ovat pyöräily-yhteyksiä mutkikkaammat, mutta ovat ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kuitenkin riittävän toimivat. Lampelan kehittämisen edellytyksenä olevat valtatien 4 eri-tasojärjestelyt Lampelan kohdalla on mahdollista toteuttaa tarvittaessa erillisenä hankkeena, jos valtatien laaja parantamishanke lykkääntyy. Erottajan liikennejärjestelyt Hallituskatu / Lapinkävijäntie / Postikatu -kolmiossa on näytetty nykyisenlaisina. Liikenneympäristöä ympäröivän alueen maankäyttöön esitetään suuriakin muutoksia. Alueen muuttuminen antaisi mahdollisuudet suunnitella kolmioon nykyistä toimivammat ja selväpiirteisemmät liikenneratkaisut ja samalla mainittuun alueeseen rajautuvat korttelit olisi ehkä mahdollista muotoilla tarkoituksenmukaisemmin. ELY-keskuksen mukaan näitä mahdollisuuksia kannattaisi tutkia perusteellisesti ennen kuin sitoudutaan vuosikymmeniksi nykyisiin liikenneratkaisuihin. Osayleiskaavan yhteydessä tehtyjen korttelitarkastelujen lähtökohtana on, että suoraan kannen päälle ei sijoiteta rakennuksia. Ko. kohta merkitään maantien alueeksi, jonka yläpuolelle saa rakentaa kevyelle liikenteelle tarkoitetun, julkisen kaupunkitilan osana toimivan kannen tai kulkuyhteyksiä. Hallituskadun-Postikadun suoraa yhteyttä on tarkasteltu rakennemallivaiheessa liittyen vaihtoehtoon, jossa valtatie 4 olisi nykyisen rautatien ylityksen sijaan viety radan alitse. Tämä vaihtoehto hylättiin kustannustarkastelun perusteella. Valitussa, valtatien nykyiseen tasaukseen perustuvassa vaihtoehdossa Hallituskadun-Postikadun yhteys tarkoittaisi uuden, valtatien Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 36 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa Kaupunkikuva sillan ylittävän katusillan rakentamista noin toisen kerroksen tasolle, mitä kaupunkikuvallisistakaan syistä ei voi pitää perusteltuna. Kaavassa tavoitellaan Rovaniemen kaupunkikuvalle täysin vieraiden 12-kerroksisten tornitalojen rakentamista, mitä ELY-keskus pitää valitettavana kehityssuuntana. Kaavaratkaisu, joka mahdollistaa korttelin 8 ja 10 rakentamisen liki kokonaan kahdeksankerroksisiksi vaarantaa rakennetun ympäristön vaalimistavoitteet ja saattaa siten olla yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen. Kaava-alueen jakamista eri osaalueisiin kerroslukujen osalta ELY-keskus pitää sinänsä hyvänä ratkaisuna. Erottajan alueelle suunniteltujen korttelien muotoa ja korkeuksia on tarkasteltu laadittujen uusien kortteliluonnosten pohjalta. Kaupunkikuvallisten ja maisemallisten vaikutusten arviointia on tarkennettu havainneaineiston ja virtuaalimallityöskentelyn avulla. Osayleiskaavaa tarkistetaan kehittyvien luonnosten pohjalta. Kuten kaavaselostuksessa todetaan, rovaniemeläiselle kaupunkikuvalle tyypillistä on suhteellisen matalista taloista muodostuva kaupunkirakenteen yhtenäisyys. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kerroslukuja määritettäessä olisi tärkeä pohtia asiaa kaupunkikuvan historiallisen jatkumon kautta ja jättää viime vuosina tehdyt ylilyönnit (mm. Santa Claus tai keskustan ylikorkeat asuinkerrostalot) huomioimatta ja pyrkiä uudis-rakentamisella parantamaan tehtyjä virheitä, ei hyväksyä uusilla virheillä jo tehtyjä. ELY-keskus painottaa, että ydinkeskustan alueelle kaavaratkaisussa esitetään suurta muutosta kerroslukuihin, kun liki koko alueelle mahdollistetaan kuusikerroksinen rakentaminen. Jotta yleiskaavan sisältövaatimusten ja maakuntakaavan tavoitteet tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamisesta ja arvokkaan kulttuuriympäristön vaalimisesta toteutuisivat, tulee kaavaratkaisussa osoittaa myös matalamman kuin kuusikerroksisen rakentamisen alueita ydinkeskustaan. 10-korttelin korkeuksia on tarkasteltu menossa olevan asemakaavatyön yhteydessä. Väite ylilyönnistä hotellin kohdalla on perustelematon. Ulospäin kuusikerroksinen rakentaminen on keskustassa ollut mahdollista Alvar Aallon poronsarvikaavan pohjalta vuoden 1958 rakennuslaista lähtien. Rakennusten korkeudet keskustaalueella tarkistetaan yleisen kansainvälisen käytännön mukaisesti metreiksi kadun pinnasta, malliin 19-21m (6-krs). Lähtökohtana on kaupunkikuvallisen selvityksen perusteella tehty jako korkeusvyöhykkeisiin. Kaupunginhallitus on 28.11.2011 päättänyt, että ydinkeskustassa, Erottajalla ja Lampelan tiiveimmällä kohdalla 37 m korkeat (12kerroksiset) rakennukset ovat mahdollisia, jos niiden asemakaavoituksessa voidaan osoittaa sopeutuvan kaupunkikuvaan. ELY-keskus näkee hyvänä asiana, että keskustaalueelle pyritään luomaan viherverkosto. Kaavaratkaisussa tukeudutaan kuitenkin vahvasti vain olemassa olevaan rakenteeseen ja viherverkosto tukeutuu sen osana toimiviin katualueisiin, mikä asettaa kaavassa esitetyn tavoitteen toteuttamiselle erityisiä vaatimuksia. Vuoteen 2030 tähtäävässä osayleiskaavassa voisi olla mahdollista osoittaa nyt esitettyä radikaalimpia toimia viherverkostoon liittyen (Esim. kaavaratkaisussa esitetty kerroslukujen kasvattaminen voisi aukaista uusia mahdollisuuksia.). Osayleiskaavassa ei osoiteta yhtään maiseman- tai kulttuuriarvojen kannalta arvokasta ympäristöä aluemerkinnällä, vaikka alueella on valtakunnallisestikin arvokasta kulttuuriympäristöä. Ainakin valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot tulee osoittaa osayleiskaavakartalla esimerkiksi sk-aluemerkinnällä. Keskustan Valittu kaavaratkaisu (rakennemallivaihtoehto 2) perustuu keskustakorttelien maltilliseen, ei radikaaliin tiivistämiseen. Tämä ei tarjoa taloudellisesti realistisia mahdollisuuksia korttelialueiden muuttamiselle viheralueiksi. Kaupunki on osayleiskaavatyön yhteydessä teettämänsä rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen pohjalta ja asiantuntijaryhmää Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 37 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa alueelta on löydettävissä useita muitakin säilyttämisen arvoisia ympäristökokonaisuuksia, jotka tulisi kaupunkikuvallisten ja kulttuuriympäristön säilyttämistavoitteiden saavuttamiseksi osoittaa esimerkiksi skmerkinnällä kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi alueiksi. Nämä aluemerkinnät olisivat osaltaan tukemassa yleiskaavassa suojeltaviksi osoitettujen rakennusten kaupunkikuvallisten arvojen säilymistä. kuultuaan kaavoittajana päättänyt suojelukohteiden ja alueiden merkitsemisestä osayleiskaavaan. Kulttuuriympäristö ja maisema Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu suojeltavia rakennuksia (sr), kirkkolain nojalla suojeltuja rakennuksia (srK) ja valtakunnallisia kohteita (RKY). Osoittamisessa on epätarkkuutta ja esimerkiksi kaikkia RKYkohteita ei ole kaavaluonnoksessa osoitettu. Suojeltavien rakennusten osalta määrätään, että suojelua koskevat määräykset annetaan asema-kaavassa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suojelun toteuttamista ei tule siirtää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden/alueiden osalta asemakaavavaiheeseen, vaan suojelukohteiden suojelu tulee ratkaista yleiskaavassa ja suojelukohteille tulee laatia suojelumääräykset, jotta voidaan varmistua yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymisestä. ELY-keskus huomauttaa, ettei suojelumerkintää ole osoitettu Ounaskosken koulun rakennuksille opettajien asuintaloa lukuun ottamatta (kyseisille kohteille ei ole osoitettu myöskään RKY-merkintää). Rovaniemen hallinto-oikeus on 4.8.2011 kumonnut kaupunginvaltuuston kaavasta tekemän hyväksymispäätöksen perusteenaan juuri koulurakennuksen kulttuurihistorialliset arvot. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kyseiset koulurakennukset tulee osoittaa suojelumerkinnällä. Suojelutavoitteiden toteuttamisen ja hallintooikeuden päätöksen perusteella tulee harkita, voidaanko kyseinen korttelin osa osoittaa kerrostalovaltaiseksi alueeksi (AK). Koulurakennukset on rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä (Sito 3.11.2010) arvotettu sekä kulttuurihistoriallisen että kaupunkikuvallisen arvon perusteella arvokkaiksi, minkä yleiskaavassa esitettyjen arvotusperusteiden mukaan olisi tullut riittää suojelu-merkinnän osoittamiseksi kohteille. Korttelissa 37 (Koskenranta 1) olevan asuinpientalon sijaintipaikka on rovaniemeläisessä kaupunkimaisemassa hyvin merkittävä. Kyseisen alueen arvojen säilyminen tulisi varmistaa ainakin alueen ominaispiirteiden säilymistä turvaavalla aluemerkinnällä ehkä myös kohdemerkinnällä. Kuten rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä todetaan, kyseisen aikakauden rakennukset muodostavat tärkeän osan Rovaniemen kaupunkikuvaa, joskin niitä on purettu runsaasti uuden tehokkaamman rakentamisen tieltä. Leppäluodon talon osalta tulee ottaa huomioon käynnissä olevat rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukainen rakennussuojeluprosessi sekä asemakaavahanke. ELY-keskus kiinnittää huomiota siihen, että alueita, joiden ominaispiirteet säilytetään (/s) on osoitettu vain kulttuuri- ja hallintokeskukseen, rautatieaseman seutuville ja Lainaanrannan kerrostaloalueelle osittain. Suojelumääräykset voidaan lisätä osayleiskaavaan. Suuri osa kohteista on jo suojeltu asemakaavalla. RKY-merkinnät käydään läpi ja listalla olevat kohteet tarvittaessa täydennetään. Kyseinen alue on osayleiskaavassa esitetty kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan mukaisesti. RHaO:n päätös ei ole lainvoimainen kaupungin valitettua siitä KHO:een. Kaupunki on osayleiskaavatyön yhteydessä teettämänsä rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen pohjalta ja asiantuntijaryhmää kuultuaan kaavoittajana päättänyt suojelukohteiden ja alueiden merkitsemisestä osayleiskaavaan. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 38 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa Suunnittelualueella on myös muita ympäristöllisesti arvokkaita alueita – esimerkiksi kirkon ja Lyseonpuiston koulun ympäristö sekä Ainonkadun asuinliiketalot – joissa /s -merkinnän käytölle olisi perusteita olemassa. ELY-keskus kehottaa kaupunkia myös harkitsemaan, tulisiko /s-merkinnän selityksenä käyttää YM:n oppaan sanamuotoa (alue, jolla ympäristö säilytetään). /s -merkinnän sanamuoto tarkistetaan oppaan mukaiseksi. Kaava-asiakirjoissa todetaan jokimaiseman arvokkuus. Kaavaratkaisu ei kuitenkaan tue arvon säilyttämistä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan maisema-arvojen säilyminen tulisi varmistaa riittävillä kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Jokimaisemasta on huolehdittu vyöhykemalliin perustuvilla rakennusten korkeusmääräyksillä sekä rannoille sijoitetuilla viherkaistoilla. Ranta-alueet Yleiskaavassa esitetään, että Sairaalanniemeä kasvatetaan täyttömaalla. Kaavakartalla rakennettava niemi on osoitettu puistoksi (VP). ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaava-asiakirjoissa ei tuoda riittävällä tavalla esille selvityksiä ja vaikutusarviointeja, joihin niemen ympäristöllisesti haastava rakentaminen perustuu. Asiassa on tarpeen huomata, että Sairaalanniemi alue on nykyisellään vajaakäyttöinen, joten kehitettävää siellä on ilman niemen kasvattamistakin. Vesistöjen rantoja seurailevia kevyenliikenteen reittejä ja latureittejä ja niiden ulottamista nykyistä laajemmalle ELY-keskus pitää hyvänä asiana. Kirkkolammen eteläpuolinen reitti on nykyään kevyen liikenteen reittinä, joten sen voisi sellaiseksi kaavaankin merkitä. Arktikumin alueen läpi menevän reitin osalta ELYkeskus kiinnittää huomiota siihen, että koko Arktikumin alue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Reitin rannanpuoleinen osa tulee olla osoitettu alueen käyttötarkoitusta paremmin kuvaavaksi puistoksi, jolloin turvataan osaltaan Ounasjoen Natura-alueen luontoarvoja. ELY-keskus myös toteaa, että kaavahankkeen yhteydessä tulee selvittää, heikentääkö osayleiskaava-hanke Natura-alueen luontoarvoja merkittävästi (Natura-tarveharkinta, luonnonsuojelulaki 65 §). Yleiskaavaluonnoksessa Koskipuistoon uimarannan ja leirintäalueen yhteyteen on osoitettu moottorikelkkailun lähtöpiste (kelkkaparkki). Uimarannan, suunnitellun avantouintikeskuksen ja leirintäalueen viereistä sijaintia paremmin kyseinen toiminto sopisi alueen pohjoisosaan, siellä sijaitsevalle pysäköintialueelle. Puistoalueelle Pohjanhovin viereen sijoitettua moottorikelkkailun lähtöpistettä ELY-keskus pitää jo paikalla vuosikausia tapahtuneesta ko. toiminnasta lähiasutukselle aiheutuneiden haitallisten vaakutusten perusteella sopimattomana sijainniltaan. Koski-puistossa oleva vilkkaassa käytössä oleva uimaranta tulisi osoittaa yleiskaavassa. Valionrannan alue on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu kehittämisalueeksi (P). Kaavamääräyksen mukaan kyseisen alueen käyttö selvitetään asemakaavassa ja/tai yleiskaavassa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kyseinen alue ei luonteensa ja olosuhteidensa vuoksi sovellu MRL 110 §:ssä tarkoitetuksi kehittämisalueeksi. Kyseisen alueen käyttötarkoitus tulee Sairaalanniemen laajentamisen vaikutuksista on tehty erillinen arviointi, jota referoidaan kaavaselostuksessa. Arvioinnin mukaan laajentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon, maisemaan ja kaupunkikuvaan eikä vesistöön. Myös Kirkkolammen eteläpuolinen reitti merkitään kaavaan. Arktikumin alue on esitetty voimassa olevan asemakaavan mukaisena Tarkennetaan vaikutusten arviointia Natura-tarveharkinnalla. Kelkkaparkki on osoitettu Kittiläntien varteen, johon tukikohtatoiminta suunnitelman mukaan pitkällä tähtäyksellä siirtyisi ydinkeskustasta. Kelkkailun lähtöpisteen sijainti Koskipuistossa on katsottu alueen kokonaisuuteen sopivaksi. Uimaranta merkitään osayleiskaavaan. Koskipuiston alue- reittivarauksia tarkennetaan. Valionranta rajataan keskustan osayleiskaavan ulkopuolelle. Alueen käyttö ratkaistaan erillisellä Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 39 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa ratkaista yleiskaavassa tai alue tulee rajata yleiskaavan ulkopuolelle. kaavalla. Erinäisiä asioita Yleiskaavan ohjausvaikutus on monilta osin varsin vähäinen ja esimerkiksi palveluiden sijoittumista tulisi ohjata esitettyä tarkemmin. Ohjaus-vaikutuksen voimistamiseksi yleiskaavassa on tarpeen esittää nyt nähtävää enemmän yleismääräyksiä ja toisaalta kaavamerkintöihin tulisi lisätä kaavamääräyksiä, joilla ohjattaisiin esimerkiksi kaupunkikuvan muodostumista. Vaikutusten arviointi on hyvin yleispiirteistä. Vaikutuksista kulttuuriperintöön todetaan, että "tiivistyvän keskustan alueelle on kehitetty aluetehokkuuksia ja rakennusten korkeuksia koskevat kaavamääräykset, jotka rohkaisevat olevien rakennusten perusparantamiseen". Miten kyseinen lausahdus kertoo kulttuuriympäristöön kohdistuvista vaikutuksista ja niiden arvioinnista? Vaikutusarvioinnissa on muutoinkin laajasti kehitettävää, mikä osin on ymmärrettävää, kun ollaan vasta kaavan valmistelu-vaiheessa. Kaavaratkaisua tulisi kuitenkin tarkastella myös vaikutusten kautta ja sen jälkeen todeta vaikutukset todenmukaisesti. On hyvin kyseenalaista, ettei kaavalla ole esimerkiksi erityisiä vaikutuksia väestön määrän kehittymiseen, kuten kaavaselostuksessa todetaan. Nykyinen torialue on kaavaluonnoksessa osoitettu asumisen ja liiketoiminnan käyttöön. Kaavaselostuksen mukaan toritoiminnot ollaan siirtämään muualle. Kaavassa on esitetty torialuetta sekä nykyisen Lordinaukion kohdalle että Pohjanhovin ympäristöön. ELYkeskuksen näkemyksen mukaan keskeisen torialueen kehittäminen on perusteltu tavoite. On kuitenkin epäselvää, miten kyseinen alue sopii nykyisellä torialueella olevaan käyttöön. Lausuntopyynnön muoto Lopuksi ELY-keskus toteaa, ettei kaavan valmisteluaineistoa ole lausuntopyynnön yhteydessä toimitettu paperisena ELY-keskukseen. Kunnollinen kaavaaineistoon tutustuminen vaatii kaavakartan tulostamisen ja siksi ELY-keskus pitää nyt valittua toimintatapaa ongelmallisena. Ainakin kaavakartta ja selostus tulisi toimittaa lausuntopyynnön mukana. Selvitykset ja muu liiteaineisto voi olla sähköisenä palvelimella. Osayleiskaavan yleismääräyksiä voidaan tarkentaa. Tarkennetaan vaikutusten arviointeja. Kauppatorin tilantarvetta on selvitetty. Nykyinen kauppatoritoiminta mahtuu osayleiskaavan mukaan laajennettavalle Lordin aukiolle helposti. Toteuttaminen luonnollisesti edellyttää huolellista suunnittelua ja (asemakaavavaiheessa) sopimuksia viereisten kiinteistöjen kanssa. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Ulla Alapeteri ja Jorma Leskinen L-vastuualueelta sekä Pekka Herva Y-vastuualueen luonnonsuojeluyksiköstä. 30.8.2011 (osa-alueet 1–5) 3 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Liikenteen turvallisuusvirasto muodostuu kolmesta toimialasta: sääntely ja valvonta, rekisteripalvelut sekä ilmailu. Lisäksi virastolla on strateginen suunnittelu ja hallinto sekä viestintä. Virastoa johtaa pääjohtaja Kari Wihlman. PL 320, 00101 Helsinki, puh. 020 618 500, fax. 020 618 5095, Sääntely ja valvonta -toimialaIla on kuusi osastoa: rautatiet, meriturvallisuus, alustekniikka, ajoneuvotekniikka, kuljettaja ja kuljetus sekä valvonta. Rekisteri- Kaavaehdotus - vastine: Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot www.trafi.fi, lakimies Juha Keski-Koukkari KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 40 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa palvelu-toimialaIla on kolme osastoa: liikennerekisterit, trafitieto ja tietohallinto. Ilmailussa osastoja on neljä: lentotoiminta, lentokelpoisuus, lentoliikenne sekä lennonvarmistus ja lentopaikat. Liikenteen turvallisuusvirasto muodostettiin vuoden 2010 alussa liittämällä yhteen Ajoneuvohallintokeskus AKE, Ilmailuhallinto, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto sekä Rautatievirasto, joiden tehtävät siirtyivät kokonaisuudessaan uuteen virastoon. Lausumana Rovaniemen kaupungin lausuntopyyntöön, Liikenteen turvallisuusvirasto kehottaa maankäytön suunnittelussa kiinnittämään huomiota liikenneturvallisuusnäkökohtiin, kuten radanylityspaikkojen turvallisuuteen. Liikenneturvallisuus on otettu huomioon osayleiskaavassa ja sen rinnalla etenevässä Rovaniemen liikennejärjestelmätyössä. 31.8.2011 (osa-alueet 1–5) Kaavaehdotus - vastine: 4 Lapin läänin rakennusperinne ry Rovaniemen kaupunki on pyytänyt lausuntoa Lapin läänin rakennusperinne ry:ltä koskien Rovaniemen keskustan yleiskaavan luonnosta. Kaavoitusta varten on tarkennettu kulttuuriympäristöselvitystä sekä laadittu rakentamistapaohjeet ohjaamaan kaavoitusta. Mahdollisesti suojeltavia rakennuskohteita on selvitetty perusteellisesti keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyssä rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä. sihteeri Teija Ylimartimo, Kasarmintie 8 A 24, 90130 Oulu, puh. 040- 7260 480, [email protected], www.lapinrakennusp erinne.net Kulttuuriympäristöselvityksen pohjalta yleiskaavaan on valittu rakennetun kulttuuriympäristön suojeltavat kohteet ja joillekin alueille on osoitettu merkintä ympäristön ominaispiirteiden säilyttämisestä. Suojeltavaksi osoitettujen kohteiden joukosta puuttuu Lapin läänin rakennusperinne ry:n näkemyksen mukaan muutamia kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä avainkohteita, joita ovat esimerkiksi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon kuuluva Ferdinand Salokankaan suunnittelemat Kansalaiskoulu sekä Valta-kadun varren jälleenrakennuskauden liike- ja toimistorakentamisen keskittymään kuuluvaa rakennuskantaa (Valtakatu 35). Rakennusperinneyhdistyksen mielestä kaavassa tulisi vielä enemmän nostaa esiin rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuksia ja samalla tarkentaa aluemerkintöjen suojelumääräyksiä. Esimerkiksi Rautatieaseman alueen kohdalla alueen ympäristön säilyttämismerkintä ei yhdistyksen näkemyksen mukaan riitä turvaamaan yksittäisten rakennusten säilymistä. Kaavassa merkittyjen kokonaisuuksien lisäksi muun muassa edellä mainitun Valtakadun varren jälleenrakennuskauden liike- ja toimistorakennusten keskittymän kaupunkikuvallisia arvoja tulisi vaalia kokonaisuutena. Rovaniemellä on edelleen rautatien eteläpuolisella alueella muutama hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden varasto-, pienteollisuus- ja toimistorakennuksia, joista pari on merkitty kaavaan suojelumerkinnällä. Tällaisen monesti vähäarvoisena pidetyn ja sen myötä harvinaistuneen rakennustyypin säilyttämismahdollisuuksia olisi hyvä tutkia laajemmaltikin. Lapin läänin rakennusperinne ry haluaa edelleen korostaa Rovaniemen keskustan kehittymisen kannalta merkittävimmän rakennusvaiheen, jälleenrakennuskauden, rakennuskannan säilymisen turvaamista ja sen ottamista perustaksi kaupunkikuvalliselle kehitykselle. Yleiskaavatyön yhteydessä laadituissa kulttuu- Kuten mm. Museovirasto on lausunnossaan Rovaniemen kaupungille todennut Ounaskosken koulurakennuksen suojelukysymyksestä, rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen ensisijaisena tehtävänä ei kuitenkaan ole kohteena olevien rakennusten tai rakennusryhmien arvottaminen, vaan luoda niistä hyvä yleiskuva kaavoituksen tarpeisiin. Rovaniemen kaupunki kaavoittajana on teettämänsä selvityksen perusteella asiantuntijatyöryhmän avulla päättänyt osayleiskaavassa suojeltaviksi esitetyt rakennukset ja alueet. Osayleiskaavan kokonaisuuteen liittyvät kiinteästi rakentamistapaohjeet, joihin yleiskaavamääräyksen perusteella asemakaavojen laatimisen ja julkisen kaupunkitilan Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 41 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa riympäristöselvityksessä ja rakennustapaohjeissa tämä on myös tuotu selvästi esiin, mutta kaavaluonnoksessa ei siihen ole vielä päästy riittävällä tavalla. suunnittelun tulee perustua. 31.8.2011 (osa-alueet 1–5) Kaavaehdotus - vastine: 5 Rovaniemen Verkko Alueelle ei suunnitteilla sähköasemia tai 110 kV:n siirtoverkkoa. Sähkönjakelun tarpeet ovat yleisesti 10 kV:n keskijännite- ja 400 V:n pienjännitekaapeleiden ja jakokeskusten sijoittamisessa katualueelle ja lisäksi kiinteistöihin tulee sijoitettavaksi kiinteistö- ja jakelumuuntamoita. Koska kyseessä on laaja yhtenäinen alue, jossa ei ole yleistä katu aluetta on johtaja sijoitettava myös tonttien sisälle. Tarve ja mahdollisuus muuntamoiden ja johtojen sijoitteluun on otettu huomioon liittymisehdoissamme. Tiedot nykyisestä verkosta on toimitettu kaavoittajalle jo aiemmin. Toivoisimme, että liittymisehdot ja sähköverkkoon liittämiseen varautuminen olisi kirjattu asemakaavaasiakirjoihin. Näin asia ei jää huomiotta suunnitteluvaiheessa ja yllätä rakentajaa. Uusiin ja saneerattaviin kiinteistöihin on syytä varata tilat kiinteistö- / jakelumuuntamoille ja jakelujohdoille. Muuntamon rakentaminen saattaa olla tarpeen jo rakentamisen aikaisen sähkön toimittamiseksi. Lisäksi katsomme, että kaavan muutoksesta aiheutuvista nykyisen verkon siirtokustannuksista tulee kaavoittajan vastata tai vastuun siirrosta kiinteistöjen rakennuttajille tulee määrätä kaavassa. Liittymisehdot voidaan sisällyttää osayleiskaavan liiteasiakirjoihin. Koskikatu 27, 96100 Rovaniemi, puh. 0207 566 400, fax. 0207 566 559, www.rove.fi, käytönjohtaja Arvo Torkkola 31.8.2011 (osa-alue 1) 6 Linja-autoliitto Joukkoliikenteen osalta osayleiskaavaluonnoksessa esitetään, että kaupungin tulevaisuuden tavoitteena on siirtää linja-autoasematoiminnot rautatieaseman yhteyteen rakennettavaan matkakeskukseen. Liinakkotie 8, 90310 Oulu, aluepäällikkö Jukka Haavikko, puh. 040- 556 9200, fax. 08- 556 9200, [email protected], www.linjaautoliitto.fi Vastuukysymykset tulevat selvitettäväksi osayleiskaavaa toteuttavia asemakaavoja laadittaessa. Esitämme, että osayleiskaavaan merkittäisiin linjaautoaseman toiminnot nykyiselle paikalleen myös jatkossa. Olemme osayleiskaavasta antaneet lausuntomme 28.1.2011. Silloin lausuimme asiasta mm seuraavaa; ”…Edellisen kerran linja-autoliikenteen poissiirtäminen oli esillä ns. matkakeskushankkeen aikana. Silloinkin keskustan ja sen läheisyydessä olevia mahdollisia rakennuspaikkoja himoitsivat eri tahot – kuka milläkin perusteella. Yhteistä niille kuitenkin oli, että linjaautoaseman alue tulee saada muuhun kuin joukkoliikenteen käyttöön. Nyt kertyneen kokemuksen perusteella silloinen päätös säilyttää linja-autoasema ja sen toiminnot nykyisellä paikallaan oli oikeaan osunut ratkaisu. Jokainen metri, jolla siirrettäisiin linjaautoasematoimintoja rautatieasemalle päin – kauemmas keskustasta – heikentäisi joukkoliikenteen käytettävyyttä. Jos pakottavasta syystä asema olisi jonnekin siirrettävä, niin uusi asema tulisi siirtää Ruokasenkadun alkuun. Silloin bussien kauko-, lähi- ja paikallisliikenne kohtaisivat ja matkaketjuja voitaisiin synnyttää saman katon alla, parantaa asiakastyytyväisyyttä ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä Rovaniemellä. Kaavaehdotus - vastine: Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 42 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa Kaikki muut siirtovaihtoehdot huonontavat tilannetta nykyisestään. Jatkossa kokonaisvaltaisen suunnittelun lähtökohtana ja perusteena tulee olla se, että busseilla hoidettava joukkoliikenne toimii mahdollisimman lähellä keskustaa. Nykysijainnilla kaukoliikenne tavoittaa paikallis- ja lähiliikennettä ja on kävelevien asiakkaitten saavutettavissa eli asiakastarpeista johtuen toiminnot on säilytettävä nykyisellä paikallaan. Nykyinen linja-autoaseman kenttä on laaja ja maankäytön tehostaminen on mahdollista, vaikka linja-autoaseman toiminnot säilytetäänkin nykyisellä paikallaan. Toimiva linja-autoliikenne tarvitsee keskustan alueelta toimivat ja asiakkaita palvelevat tilat. Joukkoliikennevälineestä toiseen siirtyviä junamatkustajia palvellaan parhaiten hakemalla asiakkaat rautatieasemalta ja viemällä ne sinne. Junamatkustajat ovat merkittävä ryhmä ja niitä palvellaan mahdollisimman hyvin, mutta Lapin bussiliikennettä ei voi rakentaa vain junamatkustajien tarpeiden varaan. Lapin maakunnan ihmisten kannalta bussien kauko-, lähi- ja paikallisliikenteen tavoitettavuus on määrältään huomattavasti merkittävämpi kuin junamatkustajien määrä – niin tärkeää kuin se omassa roolissaan onkin. Rovaniemen paikallis- ja lähiliikenne toimivat tänä päivänä Ruokasenkadulla. Linja-autoasemalla toimiva kaukoliikenne palvelee Lapin laajan ja harvaan asutun maakunnan asukkaita ja matkailijoita – siis muitakin kuin rovaniemeläisiä. Rovaniemi on omastakin tahdostaan työpaikkojen, hallinnon, koulutuksen ja terveydenhoidon keskittymä ja se tuo mukanaan myös vastuuta koko maakunnan ihmisten paremman arjen kehittämisestä. Linja-autoalan mielestä nykyisellä paikalla toimiminen on jatkossakin paras ratkaisu. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten heikentäminen ei myöskään ole nykysuuntausten mukaista. Oletettavasti joukkoliikenteellä on tulevaisuudessa nykyistä korostuneempi rooli myös ihmisten arvomaailmassa. Väestön ikärakenteen muuttuessa joukkoliikenteen rooli korostuu entisestään. Voisi olettaa, että kaavamuutokset suosisivat joukkoliikennettä ja parantaisivat sen toimintaedellytyksiä. Halu asematoimintojen siirtämiseen – aina tilaisuuden tullen - kaupungin ulkokehälle ei tue joukkoliikenteen kehittymistä. Päätöksen tekevät poliittiset päättäjät yleensä virkamiesten esittämistä vaihtoehdoista. Lausunnolla olevissa esityksissä on jätetty kokonaan kertomatta aikaisemmat kaavaan liittyvien selvitysten tulokset. Kaupungin tilaaman matkakeskusratkaisun jatkoselvittämisestä Viisikko-Femman Oy kirjoitti 24.4.2002 mm. seuraavaa; ”Hankkeen kannalta keskeinen toimija Rovaniemen kaupunki linja-autoaseman maa-alueen ja asemarakennuksen pääasiallisena omistajana (Teollisuuskylä Oy:n kautta) ei nähnyt Rovaniemen osalta sellaisia kaavataloudellisia etuja syntyvän linjaautoaseman ja asema-alueen käyttötarkoituksen muuttamisessa että olisi mahdollista lähteä panostamaan yhteiseen matkakeskukseen. Kaupungin edustajat eivät myöskään olleet vakuuttuneita siitä, että rautatieasema olisi matkustajille logistisesti parempi paikka kuin linja-autoasema lähinnä sen syrjäisen si- Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 43 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa jainnin takia. Matkahuolto ja linja-autoliikennöitsijät eivät nähneet myöskään toisella kierroksella mitään sellaisia positiivisia näkökulmien syntyneen, jotka olisivat puoltaneet ehdottoman kielteisen päätöksen muuttamista ja Bussiterminaalin siirtämistä rautatieasemalle. Kielteisen kannanotto liittyy niin matkustajakuin rahtiterminaalinkin toimintaedellytyksin rautatieasemalla.” Joukkoliikenteen ja kaupunginkin aikaisemman kannan mukaista parasta vaihtoehtoa ei näissä esityksissä edes mainita – tarkoitushakuista tai ei mutta vähintään outoa! Vaikka nyt esillä olevissa vaihtoehdoissa ei olekaan kyse varsinaisesta matkakeskushankkeesta, niin toimintojen siirtämisestä aiheutuisi linja-autoliikenteelle edelleen samat vahingot samoilla perusteilla kuin matkakeskusselvityksessäkin. Tässä maassa on tehty monia matkakeskuksia kaupungin keskuskehän ulkopuolelle ja yksikään niistä ei ole ollut bussiliikenteen kannalta hyvä ratkaisu. Moni kaupunki – esimerkiksi Lappeenranta - on jälkeenpäin joutunut paikkaamaan joukkoliikenteen heikentämisestä aiheutuneita vahinkoja. Rovaniemellä on käymässä samoin - viitataan kintaalla joukkoliikenteelle ja unohdetaan sellaiset ihmiset jotka eivät halua tai voi käyttää omaa autoa. Harva asutus ja pitkät etäisyydet asettavat Lapin joukkoliikenteelle vielä omat haasteensa. Rahti vaikuttaa myös liikenteen säilymiseen ja tukee Lapin muuta elinkeinotoimintaa. Yhteiskunnalla ei tunnu olevan rahaa, vaikka tahtoa olisikin, joukkoliikenteen kehittämiseen. Siksi on tärkeää, ettei hallinto ehdoin tahdoin aja joukkoliikennettä sellaiseen toimintaympäristöön, jossa toimintaedellytykset edelleen heikkenisivät. Rovaniemellä ei toisekseen edes ole - tänä päivänä tai lähitulevaisuudessa – pakottavaa ja perusteltua syytä häätää linja-autoaseman toimintoja muualle…” Yllä olevassa kahdessa kappaleessa on osa silloin mainitsemistamme perusteista. Osayleiskaavaluonnos on laadittu siten, että linja-autoasema voi jatkaa toimintaansa nykyisellä paikallaan. Kaavamerkintä mahdollistaa nykyisen käytön jatkumisen myös niin, että muitakin kuin linjaautoliikenteen palveluja nykyiseen tapaan voi sijoittua alueen rakennuksiin. Täydennysrakentamisen alue on käytettävissä olevien tietojen ja ennusteiden pohjalta mitoitettu siten, että liikennealue jää toimivaksi ja riittäväksi. Nykyisen linja-autoaseman ympäristö on laaja ja mahdollistaa täydennysrakentamista. Osallistumme mielellämme jatkotyöhön ja annamme tietojamme mm. liikennealueen koosta, jotta Rovaniemen ja Lapin asukkaita ja elinkeinoelämää palveleva, perinteinen linja-autoasema pystyy toimimaan taloudellisesti järkevällä tavalla jatkossakin. Asiasta on neuvoteltu Rovaniemen kaupungin, Markkinakiinteistöjen ja Linja-autoliiton paikallisen edustajan kanssa. Neuvottelussa on todettu, että la-aseman alue on mitoitettu siten, että henkilö- ja tavaraliikenne voi säilyä. Uusissakin korttelitarkasteluissa on osoitettu, että toiminta mahtuu varatulle alueelle. Ratkaisun todettiin tyydyttävän neuvottelun kaikkia osapuolia. 31.8.2011 (osa-alueet 1–5) Kaavaehdotus - vastine: 7 Lapin kauppakamari Lapin kauppakamari on antanut lausuntonsa osayleiskaavan rakennemallivaiheessa tuoden esille muun muassa logistisen sujuvuuden merkityksen elinkeinoelämälle. Lausuntona esitämme, että osayleiskaavaan merkittäisiin linja-autoaseman toiminnot nykyiselle paikalleen myös tulevaisuudessa. Maakuntakatu 29– 31 B, 96200 Rovaniemi, puh. 020 754 5499, fax. 020 754 5496, [email protected], Lapin kauppakamarin helmikuussa 2011 julkistaman selvityksen mukaan Lapissa on tekeillä tai suunnitteilla tehtäväksi investointeja 11,149 miljardin edestä jo tällä vuosikymmenellä. Nyt parhaillaan maakunnassa on käynnissä lähes miljardin euron investoinnit Ke- Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot www.lapland.chamber.fi, toimitusjohtaja Timo Rautajoki KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 44 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa missä, Torniossa ja Sodankylässä. Kesällä julkistettiin alustava päätös biodieseltehtaan perustamisesta Kemiin ja Rovaniemen Mustikkamaan biovoimalasta on tehty päätökset. Molempien investointien yhteenlaskettu arvo nousee yli 700 miljoonan euron. Käynnissä olevat ja lähitulevaisuudessa päätettäväksi tulevat kaivosinvestoinnit lisäävät maakunnan logistisia tarpeita voimakkaasti. Kauppakamarin käsityksen mukaan koko maakunnan jo lähitulevaisuuden kehityksellä on merkittäviä suoranaisia vaikutuksia myös Rovaniemen aluetaloudelliseen kehitykseen. Osayleiskaavan rinnalla on valmistelun alla ollut Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Kauppakamarin näkemyksen mukaan koko maakunnassa näkyvissä oleva kehitys asettaa paineita myös Rovaniemen keskustan tie- ja rautatieliikennejärjestelyille, mitkä vaikutukset tulisi selvittää ja ottaa voimakkaammin huomioon suhteessa nyt valmisteilla olevaan kaavoitusalueeseen. 31.8.2011 (osa-alue 3) 8 Destia Oy (Aittatie 18) Heidehofintie 2, 01300 Vantaa, puh. 020 444 11, fax. 020 444 2297, etunimi.sukunimi@destia. fi, www.destia.fi, toimitusjohtaja Hannu Leinonen Liikenteellisen kehittämisen tarpeet on selvitetty keskustan osayleiskaavatyön rinnalla tehtävässä Rovaniemen liikennejärjestelmätyössä. Välitulokset on otettu osayleiskaavaluonnoksessa huomioon. Nähtävillä olevan keskustan osayleiskaavaluonnoksen johdosta Destia Oy esittää kunnioittavasti seuraavaa. Destia Oy:n omistamat kiinteistöt osayleiskaavan tarkoittamalla alueella sekä alueen suunniteltu uusi käyttötarkoitus Destia Oy omistaa kaksi kiinteistöä Aittatiellä Lampelassa. Kiinteistöt ovat tukikohta osoitteessa Aittatie 18 (kiinteistötunnus 698-2-63-1), pinta-alaltaan 19 671 m2, sekä tukikohdan lisäalue Aittatien vastakkaisella puolella (kiinteistötunnus 698-401-26-194), pintaalaltaan 14 139 m2. Jälkimmäinen kiinteistö muodostuu kolmesta palstasta. Destian omistamat maa-alueet Lampelassa ovat yhteensä 33 810 m2. Tukikohdalla sijaitsevat seuraavat rakennukset ja rakennelmat: Kiinteistö 698-2-63-1 1. Autotallirakennus 695 m2 2. Lisälaitekatos 259 m2 3. Varastorakennus 1 260 m2 4. Tukikohtarakennus 1 865 m2 5. Varastorakennus A 365 m2 6. Varastorakennus B 365 m2 Yhteensä 4 809 m2 Kiinteistö 698-401-26-194 7. Polttonestesäiliöt 8. Hiekka- ja suolahallit (Liikenneviraston omistuksessa) Voimassa oleva asemakaavan mukaan tukikohdan alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialu- Kaavaehdotus - vastine: Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 45 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa etta. Destia on teettänyt tukikohdan alueesta ympäristöteknisen perusselvityksen vuonna 2001. Sen mukaan erään tutkimuspisteen kohdalla maaperä on paikallisesti pilaantunutta. Mikäli alueen käyttötarkoitus muuttuu asuntokäyttöön, on likaantuma puhdistettava. Destia käynnistää yhteistyössä kaupungin kanssa pima-selvityksen päivityksen syksyllä 2011. Destia ja sen edeltäjä Tieliikelaitos on harjoittanut kiinteistöllä tukikohtatyyppistä toimintaa useita vuosikymmeniä. Tänä päivänä tukikohtaliiketoimintojen tilatarve suhteessa kiinteistön pinta-alaan ja sen rakennuskantaan on merkittävästi pienentynyt. Tämän johdosta osa tukikohtakiinteistön rakennuksista on vuokrattuina ulkopuolisille. Vuokrasopimukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia. Liikenneviraston kanssa on vireillä neuvottelu hiekka-suolahallin lunastamisesta. Rovaniemen kaupunki on laatinut Lampelan aluetta koskevan osayleiskaavaluonnoksen, joka tarkoittaa Lampelan alueen käyttötarkoituksen muuttamista teollisuus- ja varastokäytöstä asumiskäyttöön. Lampelan alueen kaavoitus ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa Lampelan länsi päästä, tukikohdan lähiympäristöstä. Lausunto osayleiskaavan johdosta 1. Osayleiskaavaluonnoksen tavoitteet ja sisältö Osayleiskaavaluonnoksen selostuksen mukaan Rovaniemen kaupungin väestömäärän arvioidaan kasvavan lähivuosikymmeninä. Osayleiskaavan alueella varaudutaan jopa noin 5 000 asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2030 mennessä. Luontaisen väestönkasvun ja muuttoliikkeen lisäksi asuntotarvetta keskustassa kasvattavat väestön ikääntyminen ja asuntokoon kasvaminen. Tavoitevuoteen 2030 mennessä suunnittelualueella kohdistuu selostuksen mukaan uutta asuntokysyntää noin 250 000 k-m2. Osayleiskaavan tarkoittamalle keskusta-alueella pitää kaavaselostuksen mukaan sijoittaa vähintään 3 000, mahdollisesti jopa 4 000 uutta asuntoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi noin 150 kpl 2-portaista, 4-kerroksista asuinrakennusta. Kasvuvaran mitoittaminen on perusteltua myös sen johdosta, että Rovaniemen yleiskaava 2015:ssa osoitetut kerrostaloalueet keskustan läheisyydessä on jo lähes kokonaan asemakaavoitettu ja rakennettu. Keskusta-asumisen pääasiallisena laajenemisalueena vuoteen 2030 ja sen jälkeenkin toimii Lampelan alue, joka länsipäästään lähtien muuntuu varasto- ja verstasalueesta korkealaatuisiksi asuinkortteleiksi lähipalveluineen. Lampela on tarkoitus yhdistää keskustaan paitsi nykyistä katuverkkoa kehittämällä, myös ratapihan ylittävällä kevyen liikenteen ja citybussien sillalla. Lampelan alueen mitoitus perustuu rakennemallivaihtoehtoon 3, jossa Lampelan alueelle varataan 180 000 k-m2 uutta asuntorakennusoikeutta. Lampela suunnitellaan noppamaisen pienimittakaavaisena vehreänä asuinalueena, joka tukeutuu sekä keskustaan että alueen omiin palveluihin. Alueen länsiosa muo- Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 46 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa dostuu 4–6 kerroksista asuinkortteleista. Alueen uusi katuverkko noudattaa pääosiltaan nykyisiä linjauksia. Pysäköinti järjestetään pääosin korttelikohtaisiin maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin sekä osin myös kiinteistökohtaisesti. Autopaikkanormina on 1 ap/80 km2 asuntoa. Korttelin mitoitus tarkistetaan vastaamaan toteutettavaa hankekokoa 2. Sisältö ja mitoitus Destia Oy pitää Lampelan alueen kaavoittamista asunto- ja palvelukäyttöön oikeana. Nykyisellään alueen maankäyttö ei vastaa sijainnin mahdollistamaa kehittämistä. Alue sijaitsee keskustan ja Eteläkeskuksen liikealueen välissä. Alueella sijaitsevat myös vesistöt Pirttilampi ja Veitikkalampi ympäristöineen. Alue tarjoaa siten erinomaiset puitteet kaavoituksen kehittämiselle asuin- ja palvelukäyttöön. Laaja ratapihaalue muodostaa esteen Lampelan alueen luontaiselle liittymiselle keskustaan, joten pidämme tärkeänä ratapihaa ylittävän uuden yhteyden valmistumista viimeistään ensimmäisten uusien asukkaiden muuttaessa Lampelaan. Kaavoituksen massoittelu, korttelitehokkuus sekä asuntojen enimmäiskerrosluvut ovat alueen luonne ja sijainti huomioiden oikein harkittuja. Hankkeiden kokoluokan tavoitteellinen rajoittaminen enintään 50 asuntoon on toteutuksen kannalta edullista. Riittävien vihervyöhykkeiden jättäminen ja vesielementtien hyödyntäminen ovat keskeisiä kilpailuvaltteja uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Tämän johdosta pidämme erityisen tärkeänä, että Lampelan länsipään viheralueverkosto mukaan lukien Pirttilammen ympäristö voisi toteutua suunnitelman mukaisena asuntorakentamisen aikataulussa. Pysäköinti tulee mielestämme järjestää pääosin pihaja kadunvarsipaikoituksena. Laitospysäköintiä ei tule edellyttää muuten kuin hyvin perustellusta syystä, koska asukaskäytössä olevat yhteiset pysäköintitalot eivät ole tälläkään hetkellä kovin yleisiä keskustan alueella ja ne nostavat toteuttamisen kustannuksia. Aittatien kadun linjausta on osayleiskaavaluonnoksessa muutettu niin, että uusi katu tekee pienen mutkan tukikohdan kohdalla, jättäen asuntokortteIin ja kadun väliin kapean torikaistaleen. Mielestämme tällaisen pienen torin sijoittaminen ei ole perusteltua. Esitämme, että suunniteltu uusi katulinjaus noudattaa nykyistä, ja vapautunut alue liitetään asuntokortteliin kadun vastakkaisella puolella. 3. Aikataulu Kaupunki on esittänyt asemakaavoituksen käynnistämistä Lampelan länsipäästä vuonna 2012. Rakentaminen voisi kaupungin ilmoituksen mukaan käynnistyä tällä alueella noin vuonna 2014. Asemakaavoituksen tavoiteaikataulua on tukikohtamme osalta jaksotettu kolmeen eri toteutusvaiheeseen. Ensimmäiset korttelit vv. 2012–14, toiset vv. 2015–17 ja kolmannet vv. 2021–23. Mielestämme asemakaava tulisi laatia kerralla koko tukikohdan alueelle, alkaen Osayleiskaavaluonnoksessa Lampelan kohdalla on määrätty pysäköinnin normista, mutta ei toteuttamistavasta, joka tulee ratkaistavaksi asemakaavoja laadittaessa. Suunnitellulla rakentamistehokkuudella tiiveimpien korttelien kaikki autopaikat eivät mahdu maantasoon, joten yhteisjärjestelyjäkin tarvitaan. Alavimmilla alueilla myös pihakannet saattavat olla tarkoituksenmukaisia. Uuden asuntoalueen keskeisenä pääkatuna Aittatien luonne on tarkoitus muuttaa laajasta teollisuuskatusuorasta ihmisläheiseksi kaupunkiympäristöksi. Tähän kuuluvat myös kaupunkitilaan kiinnostavuutta sekä liikenteen jäsentämisen mahdollisuuksia tuovat mutkat ja oleskelualueet. Rovaniemeläisen kaupunkiperinteen mukaisesti mutkat tuovat myös rakennusten katujulkisivuja esiin samalla tavalla kuin nykyisen keskustan kadut. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 47 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa vuonna 2012. Maankäyttösopimuksella voidaan määritellä tarkemmin kortteleiden rakentamisaikatauluista sekä muista järjestelyistä. Destia Oy varautuu toimintojen siirtämiseen muualle asemakaavoituksen ja toteutussopimusten edellyttämässä aikataulussa. Olemme kiinnostuneita neuvottelemaan Rovaniemen kaupungin tarjoamista korvaavista toimitilasijainneista. Suomen johtavana infrarakentajana Destia Oy on kiinnostunut suunnittelemaan ja toteuttamaan katurakentamista sekä muuta kunnallistekniikkaa Lampelan alueella ja muuallakin osayleiskaavan alueella. Toivomme tästä tarkempaa tietoa ja neuvotteluita maankäyttösopimusneuvottelujen yhteydessä. 4. Muuta Mielestämme laadittu osayleiskaavaluonnos tarjoaa erinomaiset lähtökohdat Lampelan alueen uudelle käytölle. Teollisuusalueen muuttaminen asuntokäyttöön on pitkäaikainen ja vaativa prosessi. Destian omistamat rakennukset on purettava ja maaperän saastuminen puhdistettava. Muuttokustannukset ja toimipaikan uusi sijainti mahdollisesti nykyistä epäedullisemmassa paikassa lisäävät kustannuksia ja siten muutoksen aiheuttamaa taloudellista rasitusta. Toivomme, että Rovaniemen kaupunki huomioi ym. taloudellisesti merkittävät seikat uuden asemakaavan maankäyttösopimusehtoja määritellessään. 31.8.2011 (osa-alue 1) 9 Oy Matkahuolto Ab Osayleiskaavaluonnoksen sivuilla 87–89 käsitellään joukkoliikennettä. Luonnoksessa esitetään, että Rovaniemen kaupungin tulevaisuuden tavoitteena on siirtää linja-autoaseman toiminnot rautatieaseman yhteyteen rakennettavaan uuteen Matkakeskukseen. Lauttasaarentie 8, 00200 Helsinki, puh. 020 710 5000, etuninimi.sukunimi@matka huolto.fi, www.matkahuolto.fi, hallintopäällikkö Kalevi Mäkinen Lampelan alueelle laaditaan maankäyttösopimukset kaupungin strategian ja maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Oy Matkahuolto Ab esittää, että sen sijaan tulevaan osayleiskaavaan merkittäisiin nykyinen linjaautoasematoiminta säilytettäväksi nykyisellä hyvällä paikallaan myös tulevaisuudessa. Linja-autoaseman toimintojen siirtäminen nykyiseltä paikaltaan kauemmaksi keskustasta heikentäisi linjaautoliikenteen toimivuutta ja asiakaspalvelua Rovaniemen alueella merkittävästi. Käytäntö on osoittanut (esim. Lappeenrannassa), että kun linja-autoasema on siirretty etäälle keskustasta, odottavat matkustajat linja-autoja keskustan katujen varsilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että linja-autoja odotetaan esim. talvella 30-asteen pakkasessa ulkokatoksissa kaikkien matkalaukkujen kera. Pysäkeillä on vaikeaa löytää omaa linja-autoa, kun parhaimmillaan jopa 8 kpl linjaautoja saapuu katujen varsilla oleville pysäkeille yhtäaikaisesti. Lähtöajat katujen varsilla ovat myös epämääräisiä. Ratkaisu toisi keskustaan myös lisää raskasta liikennettä, kun jokainen linja-auto tulisi kierrättää ydinkeskustan kautta. Rautatieaseman yhteydessä oleva linja-autoasema olisi käytännössä vain kääntöpaikka ja rahtiasema ilman matkustajia. Linja-autot Kaavaehdotus - vastine: Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 48 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa kävisivät asemalla vain hoitamassa rahdin purun ja lastauksen. Matkustajat haettaisiin katujen varsilta. Nykyinen keskustan lähellä oleva Linja-autoasema sen sijaan tarjoaa matkustajille ja Rovaniemeen saapuville matkailijoille ja turisteille lämpimän ja viihtyisän odotushalIin palveluineen, mikä luo matkustusmuotoon merkittävää asiakastyytyväisyyttä ja viihtyisyyttä. Osayleiskaavaluonnoksessa keskustaa on esitetty täydennysrakennettavaksi linja-autoaseman suuntaan. Tämä toisi nykyisen linja-autoaseman entistä paremmin paikallisten matkustajien ja turistien saataville osaksi ydinkeskustan rakennetta. Junamatkustajien jatkoyhteydet rautatieasemalta voidaan hoitaa linja-autoilla jatkossa vähintään yhtä hyvin kuin tänäkin päivänä, vaikka linja-autoasema säilytettäisiin nykyisellä paikallaan. Nykyisen linja-autoaseman paikka on myös rahdinkuljetuksen kannalta optimaalinen. Rahdinkuljetuksella on suuri merkitys linja-autojen kaukoliikenteelle. Rahdin tuomien tuottojen ansiosta pystytään ajamaan sellaisiakin vuoroja, joilla matkustajamäärät ovat vähäisiä. Linja-autoasema on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja sen säilyttäminen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan on myös tämän päivän arvojen mukaista. Rovaniemen linja-autoaseman siirtäminen rautatieaseman yhteyteen olisi suuri virhe Rovaniemen joukkoliikenteen kannalta. Virhettä olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta korjata tulevaisuudessa, koska keskustan alueelta ei ole jatkossa enää löydettävissä vapaita tontteja, joille linja-autoasematoiminta mahtuisi. Nykyisen linja-autoaseman liikennealuetta olisi mahdollista pienentää siten, että tontin eteläosaan voitaisiin sijoittaa lisärakentamista. Esimerkiksi toimisto- tai kunnallisille palvelurakennuksille tontin eteläosan sijainti olisi hyvä linja-autoaseman tuomien liikenneyhteyksiensä ansiosta. Lausuntonamme esitämme, että Rovaniemen keskustan osayleiskaavaan merkitään linja-autoaseman toiminta säilytettäväksi nykyisellä hyvällä paikalla myös tulevaisuudessa. Nykyisen linja-autoaseman tontin mahdollisen täydennysrakentamisen kaavoittamiseen osallistumme mielellämme mm. antaen mitoitustietoja siitä, miten paljon linja-autojen nykyistä liikennealuetta olisi mahdollista pienentää. 1.9.2011 (osa-alueet 1–5) 10 Lapin liitto Lapin liiton virasto on antanut 26.1.2011 lausuntonsa keskustan osayleiskaavan rakennemallivaihtoehdoista. Rovaniemen vaihemaakuntakaava (YM 26.5.2010) on voimassa suurimmalla osalla osayleiskaavoitettavaa aluetta. Rovaniemen keskusta-alue on osoitettu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeksi (c 116). Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen, kuten asumisen Hallituskatu 20 B, 96100 Rovaniemi, puh. 040- 359 1000, fax. 016- 318 705, [email protected], Osayleiskaavaluonnos on laadittu siten, että linja-autoasema voi jatkaa toimintaansa nykyisellä paikallaan. Kaavamerkintä mahdollistaa nykyisen käytön jatkumisen myös niin, että muitakin kuin linjaautoliikenteen palveluja nykyiseen tapaan voi sijoittua alueen rakennuksiin. Täydennysrakentamisen alue on käytettävissä olevien tietojen ja ennusteiden pohjalta mitoitettu siten, että liikennealue jää toimivaksi ja riittäväksi. Asiasta on neuvoteltu Rovaniemen kaupungin, Markkinakiinteistöjen ja Linja-autoliiton paikallisen edustajan kanssa. Neuvottelussa on todettu, että linja-autoaseman alue on mitoitettu siten, että henkilö- ja tavaraliikenne voi säilyä. Uusissakin korttelitarkasteluissa on osoitettu, että toiminta mahtuu varatulle alueelle. Ratkaisun todettiin tyydyttävän neuvottelun kaikkia osapuolia. Kaavaehdotus - vastine: Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot maakuntajohtaja Esko Lotvonen ja suunnittelujohtaja Riitta Lönnström KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 49 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa alueita, niihin liittyvine liikennealueineen ja viheryhteyksineen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Kaavaselostuksen sivulla 14 esitetyn vaihemaakuntakaavan liitekartan sijaan olisi hyvä käyttää virallista lainvoimaista kaavakarttaa. Myös maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan kuvatekstit voisi esittää yhtenevällä tavalla. Vaihemaakuntakaavan kuvausta sivulla 13 tulisi vastaavasti korjata sekä täsmentää keskusta-alueen laajentamista koskevaa vertailua. Osayleiskaavan selostuksesta olisi hyvä käydä esille maakunnan tavoitteita myös keskeisimpien strategioiden ja suunnitelmien osalta. Maakunnan suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta suuntaviivoja ja tavoitteita tuodaan esille Lapin maakuntasuunnitelmassa 2030 ja maakuntaohjelmassa 2011–2014. Lisäksi muita maakunnallisia kehittämislinjauksia, joilla voi olla vaikutusta myös Rovaniemen keskusta-alueen suunnittelulle, ovat Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma ja Lapin teollisuusstrategia sekä Lapin matkailustrategia 2011–2014. Osayleiskaavan tausta-asiakirjoihin ja selostukseen nähden oikeusvaikutukset aikanaan saava kaavakartta määräyksineen on laadittu varsin pelkistetysti. Tasapainoisen kaupunkikuvan saavuttamiseksi tuodaan selostuksessa esille tavoite rakennusten enimmäiskorkeuksien sopeuttamisesta saman ja viereisten korttelien rakennuksiin. Kaavakartalla korttelin rakennuskorkeus ja kerrosluku osoitetaan kauttaaltaan maksimikorkeutena. Sopeuttamisen suunnittelun edistämiseksi kerrosluku voitaisiin kaupunkikuvallisesti tai kulttuuriperinnön kannalta tärkeillä alueilla osoittaa myös vaihteluvälinä esim. IV–VI. Myös Erottajan alueelle suunnitellut 12 kerrosta sallivat korttelit poikkeavat selostuksen pääasiallisista linjauksista. Porttimuodostelman kaupunkikuvalliset vaikutukset tulisikin selvittää erityisen huolellisesti. Korttelialueille on osoitettu tehokkuusluvut (e), jotka vaihtelevat kortteleittain paikoin merkittävästi. Kaavaselostuksesta tulisi käydä ilmi tarkemmat perusteet suunnitelluille mitoituksille. Rakennetun kulttuuriperinnön kohteet on kaavakartalla esitetty yksittäisillä kohdemerkinnöillä. Muinaisjäännöskohteita ei ole osoitettu lainkaan. Paikoin kaavassa käytetään ympäristön säilyttämisen tavoitteita (/s), mutta vain muutamilla alueilla. Rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta myös kaavakartalta Maakuntakaavan kartta vaihdetaan viralliseksi ja tarkistetaan kuvaustekstit tarvittavilta osin. Mainitut strategiat ohjaavat maakuntakaavoitusta ja maakuntakaava puolestaan kuntakaavoitusta. Rakennusten korkeudet esitetään keskustan kortteleissa yleisen kansainvälisen käytännön mukaan metreinä kadunpinnasta ja tarkoituksenmukaisella vaihteluvälillä malliin 19 - 21 m (6-krs). Erottajan porttirakennusten kaupunkikuvalliset vaikutuksia on arvioitu mm. virtuaalimallista, kymmenistä katsomissuunnista. Erottajan korttelitarkasteluja on jatkettu kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä ja lausunnoilla. Osayleiskaavaa tarkistetaan uusien luonnosten pohjalta. Kaupunginhallitus on 28.11.2011 päättänyt, että ydinkeskustassa, Erottajalla ja Lampelan tiiveimmällä kohdalla 37 m korkeat (12kerroksiset) rakennukset ovat mahdollisia, jos niiden asemakaavoituksessa voidaan osoittaa sopeutuvan kaupunkikuvaan. Tehokkuusluvut tarkistetaan rakennusten korkeuksia vastaaviksi ja määritellään likimääräisiksi. Sairaalanniemelle lisätään muinaismuistoalue -merkintä (sm) voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 50 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa tulisi pystyä hahmottamaan yksittäisen kohteen tai kohdekokonaisuuden vaikutuspiiri. Kaupunkikuvaanalyysissä on tunnistettu ja rajattu yhtenäisen katutilan alueet. Kaavamerkinnöillä tällaisia esille nousseita ominaispiirteitä voitaisiin myös korostaa. Kaupunki kaavoittajana on teettämänsä rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen pohjalta käynyt läpi inventoidut kohteet ja alueet ja asiantuntijaryhmän avulla merkinnyt osayleiskaavaan suojeltavat kohteet. Ranta-alueet todetaan kaavaselostuksessa ja taustaselvityksissä erittäin merkittäviksi niin maiseman, kaupunkikuvan kuin virkistyskäytönkin kannalta. Kaavakarttaa ja kaavamerkintöjä voisi kehittää tältä osin esimerkiksi kehittämistavoite- tai erityisominaisuuksia kuvaavin merkinnöin. Koskipuiston alueella tulisi myös turvata uimaranta-alueen riittävä mitoitus ja säilyminen nykyisen kaltaisessa käytössä. Vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen alueet on kuvattu keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen, kuten asumisen alueiksi. Merkinnällä suunnittelua on pyritty ohjaamaan eriytyneiden kaupan alueiden sijasta monipuolisten keskustatoimintojen suuntaan. Osayleiskaavan mukaan Eteläkeskuksessa tavoitteeksi asetetaan vain kaupan palveluiden kehittäminen ja tiivistäminen. Olisiko alue kehitettävissä rakenteeltaan monipuolisemmaksi? Muutoinkin kaavan palvelujen ja hallinnon alueet (P) esitetään yleispiirteisesti. Tarkempi sisällön suunnittelu ja kuvaus olisi eduksi myös osayleiskaavaa tulkittaessa. Lapin liiton virasto pitää Rovaniemen keskustan osayleiskaavan valmisteluvaiheen asiakirja-aineistoa yleisesti kattavana ja kaavaprosessin etenemistä maakunnan tavoitteiden mukaisena. Jatkosuunnittelussa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota oikeusvaikutukset saavan yleiskaavakartan ja kaavamääräysten kehittämiseen sekä samalla kaavaratkaisujen perusteluiden ja vaikutusten arviointien syventämiseen. Uimaranta merkitään osayleiskaavaan. Tiiviiden keskustakorttelien alue merkitään kaupallisen selvityksen pohjalta keskustatoimintojen alueeksi. Eteläkeskus on pitkälti toteutunut voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti. Alueella on vähittäiskaupan suuryksiköitä, mikä MRL:n muutoksen jälkeen (uusi 71a§) edellyttää merkitsemistä pääosin keskustatoimintojen alueeksi. Tarkennetaan kuvauksia, täsmennetään merkintöjä ja määräyksiä. Lapin liiton virasto toivoo, että lausuntopyyntöihin liitettäisiin asianmukaiset kaava-aineistot. 5.9.2011 (osa-alueet 1–5) 11 Koulutuslautakun ta Koulutuslautakunta 23.8.2011, § 47: Rovaniemen kaupunki, vs. koulutusjohtaja Mari Vuorisola, puh. 0403517 447 (tässä lyhennettynä, ilman kaavaluonnoksen sisällön kuvausta ja asian käsittelyvaiheita) Koulutuslautakunnan 22.2.2011 antamassa lausunnossa esitetyt asiat on yleiskaavaluonnoksessa otettu huomioon. Koulutuslautakunnalla ei ole huomautettavaa keskustan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavan luonnosvaiheeseen. 6.9.2011 (osa-alueet 1–5) 12 Perusturvalautak unta Perusturvalautakunta 6.9.2011: Rovaniemen kaupunki, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Markku Oinaala Kaavaehdotus - vastine: Merkitään tiedoksi, ei tarkistustarpeita. Kaavaehdotus - vastine: (tässä lyhennettynä, ilman kaavaluonnoksen sisällön kuvausta ja asian käsittelyvaiheita) Perusturvalautakunta päättää todeta, että perusturvalautakunnan esitykset 15.2.2011 § 15 on huomioitu ja 1 ja 2 vaihtoehto mahdollistavat palvelujen uudelleen sijoittelun. Tässä vaiheessa perusturvalautakunnalla Merkitään tiedoksi, ei tarkistustarpeita. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 51 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa ei ole keskustan osayleiskaavaesityksen osalta huomautettavaa. 9.9.2011 (osa-alueet 1–5) 13 Museovirasto Rovaniemen kaupunki on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Rovaniemen keskustan osayleiskaavan luonnoksesta. Osayleiskaavan tarkoitus on ohjata Rovaniemen keskeisen kaupunkialueen kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä. Nervanderinkatu 13, 00100 Helsinki, puh. 09-40 501, fax. 094050 9300, [email protected], www.nba.fi, yliintendentti Pirjo Uino ja intendentti Johanna Forsius Museovirasto on antanut 1.2.2011 lausunnon dnro 685/303/2010 osayleiskaavan rakennemalleista. Lähtökohdaksi on valittu keskustan määrätietoiseen tiivistämiseen perustuva vaihtoehto 2. Museoviraston aikaisemmassa lausunnossa esittämän arvion mukaan keskustan maltillisen täydentämisen rakennemallivaihtoehto 1 olisi ottanut parhaiten huomioon rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Tiivistämisen mahdolliset ristiriidat kulttuuriympäristön arvojen kanssa tulee esittää ja vaikutukset rakennettuun ympäristöön tulee arvioida yksityiskohtaisemmin. Kaavaehdotus - vastine: Täydennetään vaikutusten arviointeja. Kaava-alueella sijaitsee seuraavat valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) luokitellut kohteet: Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot, Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuriin kuuluvista kohteista asuin kerrostalo Inapolku 3:ssa, Ounaskosken koulu ja opettajien asuintalo, Kauppalantalo sekä opettajien asuntola Kansankatu 11:ssa, Rovaniemen kirkko, Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus sekä Rovaniemen linja-autoasema. Rakennetun ympäristön selvityksessä (Stadionark 3.11.2010 / SITO) tuodaan esille mm. eri aikakausille ominaisia esimerkkejä Rovaniemen keskustan rakennetusta kulttuuriympäristöstä sekä sen tunnusomaisia ja vaalittavia ominaispiirteitä. Selvitys sisältää myös esityksen suojelukohteiksi. Selvityksen suojeluesityksen ja kaavan suojelumerkintöjen eroavuudet on syytä eritellä ja perustella. Rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohteet on osoitettu kaavakartalla suojelukohdemerkinnällä (RKY, sr, srK Ja näiden yhdistelmät). Joistakin srkohteista puuttuu kuitenkin RKY-merkintä ja joistakin RKY-kohteista kohdemerkintä kokonaan. Merkinnät on syytä tarkistaa. Joillakin alueilla (hallinto- ja kulttuurikeskus, rautatieaseman seutu, Rauhankadun alue ja Lainaanrannan alue) on käytetty Is -merkintää, mutta selvityksessä on kuitenkin tunnistettu useampia kulttuurihistoriallisia ja/tai kaupunkikuvallisia arvoja omaavia aluekokonaisuuksia, joille on syytä harkita lisättäväksi Is -merkintä. Suojeltaville kohteille ja alueille tulee lisätä suojelumääräys jo yleiskaavavaiheessa. Korttelissa 10 olevien Teräksen ja Leppäluodon liikerakennusten sr-merkintöjen osalta tulee huomioida meneillään oleva rakennussuojelu- ja asemakaavaprosessi. Käydään läpi RKY-kohteet ja täydennetään listalla olevat, mutta osayleiskaavasta puuttuvat. Selvitys muodostaa hyvän lähtökohdan kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnille, jota on aiheellista täydentää kaava-aineistossa. Arkeologisen kulttuuriympäristön suojelun osalta kaa- Sairaalanniemelle lisätään mui- Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 52 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa van osallisena viranomaisena ja lausunnon antajana on kuultava Lapin maakuntamuseota. SMkaavamerkinnät puuttuvat kaavaluonnoksesta. naismuistoalue -merkintä (sm) voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. 15.9.2011 (osa-alueet 1–3) Kaavaehdotus - vastine: 14 Liikennevirasto Rovaniemen keskustan osayleiskaava on suunnittelutyönä laaja ja haastava. Valtakunnallisesti merkittävät rata- ja tieyhteydet kulkevat kaava-alueen läpi, ja suunnittelualueella sijaitsevat myös linja-auto- ja rautatieasema sekä ratapiha. liikenneasiantuntija Kari Karessuo, Opastinsilta 12 A, 00520 Helsinki, puh. 020 637 3534 / 0400-701 199, fax. 0204 22 2322, etuninimi.sukunimi(at)liiken nevirasto.fi, www.liikennevirasto.fi Osayleiskaavan ratkaisuilla on huomattavia liikenteellisiä ja liikenteen haittavaikutuksia, jotka on kaavaselostuksessa hyvin kevyesti kuvattu. liikenteellisiä vaikutuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja tuleekin vielä tarkemmin selvittää liikennejärjestelmätyössä. Liikennevirasto osallistuu mielellään tähän maankäytön ja liikenteen yhteensovittamistyöhön. Kaavaselostuksen täydennetään kuvauksia osayleiskaavan rinnalla etenevän Rovaniemen liikennejärjestelmätyön aineistosta. Tieliikenne Valtatie 4 on esitetty katettavaksi nykyisen kauppakeskuksen ja Hallituskadun välillä, jolloin katetun osan pituudeksi tulee noin 600 metriä. Tunneliosuuden turvallisuusjärjestelyjen on täytettävä niin kansalliset kuin kansainvälisetkin vaatimukset. Nämä koskevat mm. ilmanvaihtoa, valaistusta, paloturvallisuusjärjestelyjä ja varautumista vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Myös jo toteutetun tunneliosuuden turvallisuusjärjestelyt on tarkistettava. Kattamisen järjestelyjen turvallisuus ja vaikutukset on osayleiskaavan ja liikennejärjestelmätyön yhteydessä arvioitu yleisellä tasolla. Ne tulevat täsmennettäviksi asemakaavan yhteydessä. Kattamisella on huomattavia liikenteellisiä vaikutuksia, jotka tulee selvittää ja ottaa huomioon. Esimerkiksi nykyiset tunnelin ulkopuolella olevat erkanemis- ja liittymisalueet tulevat kattamisen jälkeen tunneliosuudelle. Tämä aiheuttaa tunneliosuudella opastusongelmia. Tunneliosuuden huoltotoimien ja mahdollisten onnettomuuksien varalta tunneliosuus on myös pystyttävä sulkemaan, minkä takia käytössä on oltava varareitti. Valtatien 4 tiesuunnitelma välillä Alakorkalo– Rovaniemi on Liikennevirastossa hyväksyttävänä. Osayleiskaava perustuu tiesuunnitelman mukaisiin järjestelyihin muilta osin paitsi Hallituskadun silmukkarampin osalta, joka on poistettu osayleiskaavaluonnoksesta. Tiesuunnitelman ensimmäisen vaiheen toimenpiteistä on ELY-keskuksessa tehty selvitys, jonka mukaan myös Viirinkankaan eritasoliittymän suuntaisrampit jäisivät myöhemmin toteutettavaksi. Liikennejärjestelmätyössä kannattaa selvittää, voidaanko valtatielle suunniteltuja ratkaisuja myös muilta osin keventää. Valtatien kattamisesta aiheutuu huomattavat ylläpitoja hoitokulut, joista päävastuussa tulee olemaan Rovaniemen kaupunki. Rataliikenne Liikenneviraston omistuksessa oleva raidealue on merkitty LR-alueeksi. Rovaniemen ratapihalla on kymmenen liikenteenohjauksen käytössä olevaa sähköistettyä sivuraidetta. Ratapihan eteläreunassa on Tarkasteluja on tehty Rovaniemen liikennejärjestelmätyössä. Mahdolliset tiesuunnitelman kevennykset voidaan toteuttaa osayleiskaavan liikennealueiden puitteissa. Kustannukset tulevat tarkasteltavaksi Erottajan aluetta hankkeistettaessa ja maankäyttösopimuksia tehtäessä. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 53 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa lisäksi neljä sähköistämätöntä, kuormauslaiturilla varustettua Liikenneviraston omistamaa raidetta, joita käytetään nykyisin kuormaus- ja purkutoimintaan. Mikäli LR-alueen laajuuteen on kaavaprosessin yhteydessä tarve tehdä muutoksia, on näiden raiteiden sekä VR-Yhtymän omistuksessa olevien, ratapihan eteläisimpien raiteiden käyttötarpeet selvitettävä huolella. Liikennevirasto edellyttää myös, että Rovaniemen kaupunki sopii VR Transpointin kanssa nykyisin siirtokuormaustoimintoihin käytettävien alueiden mahdollisesta siirtämisestä muualle hyvissä ajoin etukäteen. Liikennevirasto muistuttaa, että tavaraliikenteen liikennemäärien ennustetaan kasvavan Rovaniemen keskustan halki kulkevalla radalla. Kemijärvelle on suunnitteilla raakapuuterminaali ja mahdollisesti myöhemmin energiapuuterminaali, jotka toteutuessaan lisäävät liikennettä etelään. Rata on osa merkittävää raskaiden kuljetusten rataverkkoa, jolle odotetaan lisää Liikennettä. Tämän vuoksi Liikennevirasto suosittaa, että rautateiden välittömään läheisyyteen ei osoitettaisi asuinrakennuskortteleita, vaan teollisuus- ja liikerakennuksia tai viher- ja virkistysalueita. Neuvottelut kaupungin ja VR:n kesken ovat menossa. Osayleiskaavaluonnoksessa on otettu huomioon liikenteen kasvu. Rautateiden välittömään läheisyyteen ei ole suunniteltu uutta asumista. Melun- ja tärinäntorjunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota haittojen ennaltaehkäisyyn toimintojen sijoitusratkaisuista päätettäessä. Liikennevirasto muistuttaa, että melun- ja tärinäntorjuntavastuun periaatteena on vastuun kuuluminen sille taholle, jonka suunnittelemista toimenpiteistä melun- ja tärinäntorjunnan tarve syntyy. Liikennevirasto edellyttää, että kaavoituksessa esitetään riittävät toimenpiteet haittojen estämiseksi. Kaavaluonnoksessa on käytetty melun ja tärinän torjuntatarvetta koskevaa merkintää vain radan pohjoispuolella olevan Vt 4:n LT-alueen kummallakin puolella. Liikennevirasto huomauttaa, että myös rautatieliikenne aiheuttaa melua ja tärinää, joten merkintää tulisi käyttää laadittavien meluselvityksien osoittamissa paikoissa laajemminkin. Melun ja tärinän torjuntatarve saattaisi olla paikallaan etenkin rata pihan eteläpuolella sijaitsevan Lampelan uuden asuntoalueella. Lisätään melun ja tärinän torjuntatarpeen merkintöjä myös rautatiealueen varrelle.. Lampelaan uuden asuntoalueen liikennöintitarpeita varten on kaavaluonnoskarttaan merkitty Oijustien sillan alta uusi katuyhteys Lampelan asuinalueelle. Oijustien sillan alta kulkee myös sähköistetty päärata etelästä Rovaniemen ratapihalle. Uusi katuyhteys on Liikenneviraston käsityksen mukaan kuitenkin toteutettavissa eteläisimmän, nyt käyttämättä olevan silta-aukon kautta. Kaavaluonnoskarttaan on merkitty Lampelan alueelta uusi kevytliikennepainotteinen katuyhteys ratapihan yli Ratakadulle. Jatkosuunnittelussa olisi hyvä pohtia, voidaanko tämän uuden ylikulun yhteyteen varautua järjestämään myös kulku taitureille, jolloin saataisiin junamatkustajille turvallinen kulkuyhteys asemalta 2ja 3-laitureille. Alueelle sijoittuisi luontevasti myös uusi matkakeskus. Tätä tulisi selvittää liikennejärjestelmätyössä tarkemmin. Yhteys uudelta sillalta asemalaitureille on periaatteessa täysin mahdollista toteuttaa.. Matkakeskuksen selvittäminen jatkuu liikennejärjestelmätyön yhteydessä. Osayleiskaava mahdollistaa keskuksen toteuttamisen suunnitellun uuden sillan yhteyteen. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 54 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa 27.9.2011 (osa-alue 2) 15 Lapin maakuntamuseo Lapin maakuntamuseo on tutustunut Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteisen yleiskaavan luonnokseen (12.5.2011) ja toteaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta seuraavan. Intendentti, arkeologi Hannu Kotivuori, Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi, puh. 040-573 1951, [email protected] Kaava-alueeseen sisältyvä nykyinen Sairaalanniemi (aik. myös nimillä Korkalonniemi, Pullinniemi) on Ylikylän ohella Rovaniemen keskeisin muinainen asutuspiste. Paikan asutushistoria ulottuu mesoliittisen ja kampakeraamisen kivikauden taitteen tienoille, noin 7000 vuoden takaiseen aikaan. Alueella on tehty myös Rovaniemen ensimmäiset arkeologiset kaivaukset, tosin paikallisen harrastajan, lautamies Juho Hoikan toimesta, jo vuonna 1867 (esim. Rovaniemen historia vuoteen 1721, s. 40–41). Siihen aikaan niemellä oli peltojen ohella vanha ristikirkko, kellotapuli ja kaksi kruunun makasiinia sekä pohjoispuolella Korkalon talo. Kaavaehdotus - vastine: Viljelytoiminnan yhteydessä alueelta löytyi runsaasti kivikautista esineistöä, joita välittyi paitsi Aleksanterin yliopistoon, myös Pietarin Tiedeakatemiaan asti. Myöhemmin niemelle rakennettiin sairaala ja etelärannassa oli mm. tukkihamina. Varhaisen asutuksen muistona niemellä oli vielä 130 vuotta sitten kymmeniä kiuaskumpuja ja useita tupasijoja. Nämä ovat uudemman rakentamisen ja maankäytön myötä hävinneet. Arkeologisia kaivauksia alueella tehtiin vuosina 1959–1961. Osayleiskaavaluonnosta varten Lapin maakuntamuseo toimitti kaavan pääsuunnittelijalle tiedot kiinteistä muinaisjäännöksistä, jotka on asianmukaisesti esitelty kohdassa 4.3.2 (s. 22). Sairaalanniemen (R-3/403, R165, R-337) ja Rauhakadun (R-164) lisäksi huomioitavia kohteita on Valionrannan (R-63, Koskenniska), Veitikanharjulla (R-160, Vanhamaa) ja Katajarannan sillan eteläreunassa (R-181, nykyisen päiväkodin vaiheilla). Näillä kohdealueilla on todennäköisesti säilynyt maakerrostumia, joissa yhä on muinaismuistolain (295/63) perusteella suojeltavia jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta. Muiden luettelossa olevien kohteiden osalta alueet ovat todennäköisesti siinä määrin tuhoutuneet, ettei niiden suojelu tai tutkiminen ole mahdollista. Lapin maakuntamuseon näkemys on, että Valionrannan (museon suorittama koekaivaus 2002) lisäksi osayleiskaava-alueella tulee tehdä koekaivauksia erityisesti Sairaalanniemen alueella, koska siellä on ko. kaavan osoitettu lisärakentamista. Jälkimmäisen osalta rakennuspaikkoja on merkitty jo kaavaselostuksen kansikuvaan ja osoitettu niemelle puisto laajana täyttömaa-alueena. Puiston laajentaminen vaikuttaa maapohjaan myös itse niemellä. Tutkimuksilla tulee varmentaa se oletus, ettei alueella enää ole muinaismuistolain nojalla suojeltavia, merkittäviä jäänteitä alueen aikaisemmasta asutuksesta. Rovaniemen kaupungin kaavoittaja tulee olla yhteydessä Museovirastoon riittävien arkeologisten tutkimusten järjestämiseksi myös Sairaalanniemen alueella. Kokonaisuuden kannalta lienee edullista, että Sai- Sairaalanniemelle lisätään muinaismuistoalue -merkintä (sm) voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Merkintä velvoittaa tutkimuksiin ennen rakentamistoimenpiteitä. Valionranta rajataan keskustan osayleiskaavan ulkopuolelle. Alueen käyttö ja tarvittavat tutkimukset selvitetään erillisen kaavan yhteydessä. Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 55 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa raalanniemen tilanne selvitetään samalla kun Valionrantaa tutkitaan, mikäli se on ajallisesti ja teknisesti mahdollista. Viitteet: Täsmentävä lisälausunto 3.10.2011 / Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseon lausunnot 10.2.2011 ja 27.9.2011; neuvottelu 29.9.2011 T.Outila /H.Kotivuori Asia: Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan luonnos; Pyydettyjä täsmennyksiä koskien kaava-alueen muinaisjäännöskantaa. Lapin maakuntamuseo antoi 10.2.2011 lausunnon ko. kaavan rakennemallivaiheen kuulemisen yhteydessä. Lausunnossa todetaan mm. seuraavasti: ”…esihistoriallisen asutuksen kerrostumia on katkelmina säilynyt eri puolilla kaava-aluetta. Ilman tarkempia tutkimuksia niiden säilyneisyys- tai tuhoutumisastetta ei voida varmuudella osoittaa” ja ”Tarvittavista arkeologisista tutkimuksista tulee lain mukaan hyvissä ajoin (13§) neuvotella museoviranomaisen – tässä tapauksessa erityisesti Museoviraston – kanssa kaavan suunnittelutyön yhteydessä.” Erityisesti kaavaalueeseen kuuluvan Valionrannan osalta koekaivausta on jo pitkään pidetty välttämättömänä ja sen osalta asia on edennyt suotuisasti. Lausuntomme tähdentää myös kaava-alueen muiden kohteiden tutkimisen tärkeyttä. Allekirjoittanut on ollut sähköpostiyhteydessä myös Sairaalanniemen tutkimusten tarpeellisuudesta ja/tai niiden tarpeellisuuden arvioinnista kaavoituspäällikön ja kaupunginarkkitehdin (mennyt myös apulaiskaupunginjohtajalle ja Museovirastoon) kanssa jo 5.10.2009 (liite 1). Viestissä tähdennetään nimenomaan sekä Sairaalanniemen että Valionrannan ”säästämistä tai tutkimista.” Tunnetusta muinaisjäännöksestä puhuttaessa tutkimisella tarkoitetaan yleensä kaivaustöitä. Arkeologista kaivausta koskeva suunnittelu on osayleiskaavan laadinnan yhteydessä keskittynyt Valionrantaan ja Terveyskeskuksen alueen/Sairaalanniemen huomiointi on kenties siksi jäänyt vähemmälle huomiolle. Asiassa näyttää syntyneen väärinkäsitys, joka lienee oikaistu yllä mainitussa neuvottelussa. Osayleiskaavan luonnoksesta antamassaan lausunnossa 27.9.2011 Lapin maakuntamuseo esitti, että myös Sairaalanniemen muinaisjäännöskohteiden säilyneisyydestä tulee saada selvyys. Lisäksi esitimme, että se olisi kaupungin kannalta edullista ja järkevää tehdä samassa yhteydessä kun kaivaustoimia tehdään Valionrannassa. Mahdollisesti tämä ei lisäisi kustannuksia olennaisesti tai lainkaan. Neuvottelussa kaavoituspäällikkö Tarja Outilan kanssa 29.9.2011 todettiin, ettei Rovaniemen kaupunki katso tällaista menettelyä tarpeelliseksi, koska arkeologiset lisätutkimukset voidaan sisällyttää Sairaalanniemen voimassa olevan asemakaavan (muutos 2003) yhteyteen. Tuon kaavamuutoksen yhteydessä ei järjestetty viranomaisneuvottelua (ks. kaavamuutosseloste Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 56 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa 30.6.2003, s. 8), joten alueen muinaisjäännöksiä koskevat tiedot eivät näytä tuleen esille. Sairaalanniemellä ei ole Outilan mukaan rakennettu viime vuosina, eikä tulevia suunnitelmia alueen suhteen (ks. osayleiskaavan esittämät rakennemallit) ole vielä täsmällisesti määritelty. On huomattava, että muinaisjäännökset vahingoittuvat myös pienemmissä maankaivutöissä, esimerkiksi erilaisten maajohtojen ja kaapelien kaivamisen yhteydessä. Tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydessäkin maapohjaan kajottaessa tulee olla yhteydessä museoviranomaisiin ennen töiden aloittamista. Lapin maakuntamuseon huoli Sairaalanniemen monin tavoin vahingoittuneiksi oletettujen tai tuhoutuneiksi todettujen muinaisjäännöskohteiden osalta liittyy yhtäältä osayleiskaavaluonnoksessa esitetyn keinotekoisen niemen rakentamisen aiheuttamaan varsinaisen niemen maapohjan mahdolliseen vahingoittumiseen ja toisaalta osayleiskaavan kaikissa rakennemalleissa esitettyyn lisärakentamiseen alueella (ks. kaavaselostus s. 52–56). Ennen rakentamistöihin ryhtymistä, tulee myös Sairaalanniemen osalta tehdä hyvissä ajoin muinaismuistolakiin (295/63) perustuvat tutkimukset. Muinaismuistolaki suojelee kiinteät muinaisjäännökset automaattisesti ilman erillistä päätöstä. Kohteiden ei siis tarvitse olla myöskään entuudestaan tunnettuja. Laki myös edellyttää, että työ keskeytetään jos paikalla todetaan jälkiä ihmisen muinaisesta toiminnasta ja havainnoista ilmoitetaan viipymättä museoviranomaisille. Vastuu muinaisjäännösten asianmukaisesta huomioon ottamisesta kaavassa on kaavoittajalla (pyydettynä lisäohjeena ks. liite 2). Koordinaattien ymmärtäminen ja kohteiden arvioitu laajuus Keskustelussa kaavoituspäällikön kanssa tuli esiin myös osayleiskaavaluonnoksen selostukseen liitettyjen peruskoordinaattien tarkkuus. Tästä on annettu näkemys (liite 3) mm. julkaisussa ”Rovaniemen seudun kiinteät muinaisjäännökset” (Lapin seutukaavaliitto 1992), jossa todetaan sivulla 10: ”On erityisen tärkeätä todeta, että kohdemerkintä ei tarkoita objektin täsmällistä laajuutta, joka voi olla huomattavasti suurempi. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi kivikautisen asuinpaikan kerrostumat eivät erotu kuin murroskohdissa maan pinnalle.” Kohdeselostukseen on syytä liittää koordinaattien käyttöä ja kohteiden laajuutta selventävä kohta. Esimerkiksi muinaiset asuinpaikka-alat eroavat aina toisistaan, sillä niin maaperään, toiminnan kestoon ja laatuun liittyvät tekijät vaihtelevat. Usein samalla paikalla on eri-ikäisiä ja laatuisia jälkiä, joita arkeologisesti voidaan maaperän kerrostumista todentaa. Riittäväksi katsottujen (usein vain muutama prosentti kohteen arvioidusta pinta-alasta) tutkimusten jälkeen lainmukainen automaattinen rauhoitus kohteen osalta voidaan päättää. Arkeologinen tutkimus voidaan rinnastaa geologisten kaivannaisten prospektointiin. Esiintymän täsmällinen koko ja merkitys pyritään Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 57 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa saamaan selville, mutta se edellyttää laajaa maastotyötä. Löydösalojen säilyneisyydestä, laajuudesta tai muista ominaisuuksista ei yleensä voida tehdä varmoja päätelmiä ilman koekaivauksia. Kemijoki OY:n 1950-luvulta peräisin olevan Kirkonjyrhämän alueen kartta (1:4000) on toiminut arkeologi Aarni Erä-Eskon noin vuonna 1960 tekemässä selvittelyssä pohjana (liite 4). Siihen tulee vielä huomioida kohteiden R-3/403 ja R-167 välisellä alueella kaivauksin todettu Sär 1-vaiheen kivikautinen Tapulinpellon asuinpaikka R-337. Liitteenä myös muita aluetta ja sen tutkimuksia koskevia verifikattikopioita (liitteet 5– 7). Niille virkamiehille ja luottamusmiehille, jotka eivät tunne hyvin Sairaalanniemen tai Rovaniemen historiaa suosittelen tutustumista esimerkiksi vuosina 1996 ja 1997 (kaksiosainen) julkaistuun Rovaniemen historiaan (mm. s. 40–42). Kirjaan sisältyy käytännössä ensimmäinen arkeologinen kaivauskuvaus Suomen Lapista, ajalta jolloin muinaismuistohallintoa ja arkeologian opetusta ei vielä ollut. Tuon kaivauksen suoritti myöhemmin Sairaalanniemeksi kutsutulla alueella kunnallinen luottamusmies, lautamies Juho Hoikka 1867. Muinaisjäännöskohteiden merkintä Yleiskaavassa muinaisjäännösmerkinnän (turkoosi neliö ja SM) kaavaselitteenä tulee olla seuraava (ks. liite 2): Muinaismuistoalue. Muinaismuistolain 295/63 rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävää Museovirastoon tai maakuntamuseoon lausuntoa varten. Sairaalanniemen kaltaiset valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävät kohdealueet voidaan merkitä aluevarauksena (vaalea turkoosi). Mikäli kaavan mittakaava sen sallii, tulee lisätä myös kohteen yksilöivä numerotunnus eli käytännössä kohteen kuntakohtainen järjestysnumero. Muinaisjäännöksiä koskevat kaavamerkinnät on esitetty mm. Ympäristöministeriön julkaisussa (2000) ”Maankäyttö- ja rakennuslaki, Kaavamerkinnät.” Joidenkin kaavakarttojen koko ei ole mahdollistanut esimerkiksi Rovaniemen keskustan alueella jokaisen kiinteän muinaisjäännöksen merkitsemistä karttaan. Sairaalanniemen osalta esimerkiksi esiintyy tapaa laittaa siihen yksi turkoosi neliö kuvaamaan kaikkia alueella olevia kohteita. Tämä johtaa kaavan käyttäjän helposti harhaan. Erityisesti asemakaavaan voidaan pyrkiä tekemään myös tarkempi aluerajaus keskeisestä muinaisjäännöksen esiintymiskohdasta (SM tai sm ja määritelty aluerajaus, ks. em. julkaisu s. 57). Sairaalanniemellä osayleiskaavan esitystarkkuuden vuoksi ei ole mahdollista merkitä kaikkia tiedossa olevia muinaisjäännöskohteita omalla merkinnällään. Kohteista saadut tiedot sisällytetään kaavaselostukseen, josta ne välittyvät asemakaavoitukseen. 21.10.2011 (osa-alue 2) Kaavaehdotus - vastine: 16 Rovaniemen yrittäjät ry. Rovaniemen Yrittäjät ry:n lausunto koskien Rovaniemen oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. hallituksen jäsen Jari Siivola, [email protected] Rovaniemen Yrittäjät on alueella toimivien yrittäjien ja yksityisessä omistuksessa olevien yritysten yhdistys, joka valvoo yrittäjien ja yritysten toiminnallisia ja taloudellisia etuja kuntatasolla. Edustamme jo n. 900 Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 58 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa yrittäjää ja jäsenmäärämme kasvaa. Rovaniemen Yrittäjät ry pyrkii vaikuttamaan kunnalliseen ja seudulliseen päätöksentekoon elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Yhdistyksen tavoitteena on luoda yrittämiselle mahdollisimman hyvät olosuhteet Rovaniemen seudulla, joista tärkein tavoite on tiedottaa yksityisen yritystoiminnan merkityksestä ja toimintaedellytyksistä Rovaniemen alueella. Rovaniemen kaupungin elinkeino-ohjelmassa vuosille 2011 - 2016 on nostettu erityisesti esille Rovaniemen yritysystävällisyys. Elinkeino-ohjelman mukaisesti Rovaniemi ottaa päätöksenteossaan mahdollisimman hyvin huomioon yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tarpeet, ja kaupungin päätöksenteko on joustavaa, nopeaa, tehokasta ja tasapuolista. Toimintatapaa korostetaan kaikessa kaupungin toiminnassa, mutta erityisesti sen tulisi näkyä kaavoitus- ja tonttipolitiikassa sekä yrityksille suunnatuissa palveluissa. Yrityksille suunnatussa elinkeinopoliittisessa kyselyssä (kuntien elinkeinopolitiikan mittaristo) esille nousi monia kehittämiskohteita, joista erityisesti korostui tiedottaminen kunnan päätöksistä, elinkeinopolitiikasta tai suunnitelmista yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Eri toimenpiteissä toivottiin vahvemmin huomioitavan niiden yritysvaikutukset esim. päätösten valmistelu- ja käsittelyvaiheessa. Keskustan oikeusvaikutteiseen kaavaan lausumme seuraavaa: Rovaniemen Yrittäjät ry:n tekemän yritysselvityksen mukaan keskustan kerroskorkeuden tulisi olla esitetystä poikkeava, mielellään kuitenkin 10 kerrosta tai enemmän. Nyt esitetty kerroskorkeus ei edusta modernia kaupunkikuvaa, eikä vastaa kaupungissa esiintyvän asuinhuoneistotarpeen mukaista toimintaa. Kerrosluvun korottamisen avulla saataisiin enemmän tilaa sekä moni-ilmeisyyttä kaupunkikuvaan. Tehdyn kaupunkikuvallisen selvityksen mukaan keskustalle on tyypillistä 4-6 -kerroksiset asuintalot. Keskustan osayleiskaavatyön ensimmäisessä vaiheessa laadittiin kolme vaihtoehtoista kehittämismallia, joista kaupunginhallitus valitsi kaavaluonnoksen pohjaksi keskustan maltillisen tiivistäminen. Tähän malliin ei kuulu radikaali rakennuskorkeuksien korottaminen kautta linjan, mikä myös muista kaupungeista nähtyjen kokemusten mukaan veisi vuosikymmeniä kestävään keskeneräisen kaupunkikuvan tilaan. Usein vedetään yhtäläisyysmerkki modernin ja korkean kaupungin välille. Maailmalla on myös lukemattomia matalia uusia kaupunkeja. Korkeita rakennuksia on osayleiskaavan mukaan mahdollista rakentaa huolella harkittaviin paikkoihin ydinkeskustaan, Erottajalle ja Lampelaan. Kaupunginhallitus on 28.11.2011 päättänyt, että ydinkeskustassa, Erottajalla ja Lampelan tiiveimmällä kohdalla 37 m korkeat (12kerroksiset) rakennukset ovat mahdollisia, jos niiden asemakaavoituksessa voidaan osoittaa sopeutuvan kaupunkikuvaan. Lisäksi Rovaniemen Yrittäjät ry:n mukaan olisi suotavaa, että tulevissa hankkeissa huomioidaan maanalaisten parkkihallien toteutuminen mahdollisimman tehokkaasti. Tiiviimpi keskustan rakentaminen on järkevää, koska tarve uusille kiinteistölle on olemassa, varsinkin asuinhuoneistojen osalta. Keskustan nykyinen rakennuskanta ei mahdollista uusien kiinteistöjen rakentamista, joten rakentamisen tulee kohdistua kerrosluvun kasvattamiseen. Liikenneratkaisu keskustassa perustuu kehäkatuun, jonka sisäpuoli on kokonaan vyöhykettä, jolla kevyellä liikenteellä on etuoikeus kaikilla kaduilla. Käytännössä koko keskustaa kehitetään kävelykatujen suuntaan. Tämä on tarkoitus toteuttaa nykyaikaisilla jaetun kaupunkitilan ratkaisuilla. Merkittävä osuus on myös ns. tuunatta- Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä Pvm / yhteystiedot KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 59 (60) Sisältö Karttaote Kohdistus osa-alueille (1-5) Huomiointi kaavaehdotuksessa Keskustan käytettävyyttä tulisi parantaa, jotta se palvelisi parhaiten kivijalkaliikkeitä. Pelkästään yksi kävelykatuosuus ei ole riittävä. villa, viher- ja kevyen liikenteen verkoston osina toimivilla kaduilla. Kaavoitukseen liittyen lausumme, että siihen liittyviä toimenpiteitä tulisi tehostaa ja nopeuttaa. Rovaniemelle soveltuvan yritysvaikutusarviointimallin kehittäminen on aloitettu, ja yritysvaikutusten arviointi koetaan erittäin tärkeäksi myös kaavoituksessa. 4 LAUSUNTOPYYNTÖ Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET YMP30067 Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava KÄSITTELYVERSIO 011111 /Ohjausryhmä SISÄLTÄÄ KH:N 281111 PÄÄTTÄMÄT TARKISTUKSET 60 (60) 5 ALKUPERÄISET MIELIPITEET (ERILLINEN LIITE) 6 ALKUPERÄISET LAUSUNNOT (ERILLINEN LIITE)
© Copyright 2024