YHTEISÖLLIS YYTTÄ ASUM ISEEN! -semin aari 1 4 .5 .2 0 1 2 k lo 1 2 .0 0 - 1 7 .3 Hägmann-sa 0 li, Technopolis Yliopistonrinn e Kalevantie 2, Tampere OHJELMA 12.00-12.05 Tervetulosanat / Markku Hedman, MONIKKO-hanke 12.05-12.20 Yhteisöasumisen variaatiot / Anna Helamaa, MONIKKO-hanke 12.20-13.00 Käpytikka-talo, itsenäistä asumista & jaettua arkea / Pekka Särssi, Käpytikka ry 13.00-13.50 How my neighbours became my friends, a resident’s report from Wohnhof Orasteig / Pete Belcher, Wohnhof Orasteig Wien 13.50-14.00 Välähdyksiä toisin olemisesta / Martti Silvennoinen, Tuulenkylän yhteisö 14.00-14.10 MONIKKO-hankkeen pilotit / Riikka Pylvänen, MONIKKO-hanke 14.10-14.40 Kahvit & näyttelyyn tutustuminen 14.40-15.20 Senioriyhteisön synnytystuskat / Reijo Pesonen, Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys 15.20-15.50 Osaako asukasryhmä rakennuttaa? / Juha Sarakorpi, Ryhmärakennuttajat ry 15.50-16.00 Korret kekoon / Johanna Kerovuori 16.00-16.10 Jaloittelutauko 16.10-17.10 CoHousing Europe and Berlin examples how to support a variety of actors / Christiane Droste, Urbal Plus Berliini LOPPUYHTEENVETO: KOMMENTTIPUHEENVUOROT 17.10-17.20 Valtio yhteisöllisen asumisen edistäjänä? / Marianne Matinlassi, ARA 17.20 -17.35 Voiko yhteisöllisyyteen ohjata? / Meri Lähteenoksa, yhteisöllisyyskouluttaja 3 MO N I K KO - h a n ke moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit MONIKKO-hanke kokoaa yhteen olemassa olevaa ja tuottaa uutta tietoa yhteisöllisistä asumis- ja toimintaympäristöistä, erilaisista yhteisömalleista ja toteutusmuodoista. Osana hanketta on laadittu kuusi yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuvaa asumisen pilottisuunnitelma hankkeessa mukana oleviin kuntiin. Tavoitteena on, että suunnitelmat toimivat malleina asumisen kehittämistyölle ympäri Suomen. Pilottisuunnitelmien ja selvitystyön pohjalta hankkeessa koostetaan yhteisörakentamisen opas. Opas valmistuu joulukuussa 2012 ja on ladattavissa sähköisessä muodossa hankkeen nettisivulta. MONIKKO on yksi KOKO-ohjelman ikärakennemuutosalueiden verkoston eli DEMO-verkoston kehityshankkeista. Hankkeen toteuttajana toimii Tampereen teknillisen yliopiston EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio. Hanketta rahoittavat Työ- ja elinkeinoministeriö / Pirkanmaan liitto, Loimaan kaupunki, Mikkelin kaupunki, Mänttä-Vilppulan kaupunki, Närpiön kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki ja TTY-Säätiön Arkkitehtuurin laitos. Lisätietoja hankkeesta: Markku Hedman, tutkimusjohtaja, asuntosuunnittelun professori, TTY [email protected] puh. 040 702 4884 Anna Helamaa, tutkija, asuntosuunnittelun assistentti, TTY [email protected] puh. 040 198 1530 Riikka Pylvänen, projektipäällikkö MONIKKO-hanke, TTY [email protected] puh. 040 198 1203 wiki.tut.fi/Monikko 4 P E K K A SÄ R SS I Pekka Särssi on Käpytikkayhdistyksen jäsen, Käpytikkatalossa asuvan nuoren naisen isä sekä yksi Käpytikka-talon toteutuksen alullepanijoista. Käpytikka-yhdistys on helsinkiläinen, kehitysvammaisten nuorten vanhempien vuonna 2003 perustama yhdistys, joka toteutti perheen nuorille kehitysvammaisille heidän itsenäistymistä, turvallista elämää ja integraation jatkumista tukevan asuinyhteisön. Yksi yhdistyksen tärkeimmistä arvoista on yhteisöllisyys. Käpytikka-talo valmistui vuonna 2009 Helsingin Arabianrantaan. Talo on edelläkävijä käyttäjälähtöisyydessä. Käyttäjälähtöisessä asuntorakentamisessa käyttäjä ei ole pelkästään suunnittelun kohde vaan aktiivinen toimija. Käyttäjälähtöinen suunnittelu pohjautuu loppukäyttäjän toiveisiin, haluihin ja tarpeisiin, jotka tunnistetaan, määritellään ja konseptoidaan suunniteluprojektin aikana. Uudenlaisten käyttäjäyhteisöjen ja monialaisen yhteyskehittelyn avulla on mahdollista kehittää uusia asumisen innovaatioita, tehostaa prossessin kustannustehokkuutta sekä parantaa lopputuotteen laatua - ja lopulta - saavuttaa nykyistä parempaa asumista. www.kapytikka.fi 5 P E TE B E LC H E R Pete Belcher is an English-born actor, musician and clown who has been living in Austria since 1988. He is one of six directors of Vienna’s only Clown-Theatre, the ”Theater Olé”. Three years ago Pete moved into the newly built ”Wohnhof Orasteig”, a community housing projekt, sponsored by the City of Vienna, with his wife and teenage daughter. In his talk he will start by placing ”Wohnhof Orasteig” in the context of the unique history of social housing in Vienna from the beginning of the 20th century. He will then explain the competitive planning process through which this housing projekt became realized. This will be followed by a detailed description of the support the residents received - for one whole year after moving in - to help them build a lively community. And finally Pete will give a personal, subjective account of his experiences as a resident. ”Wohnhof Orasteig” was designed by the office for urban and regional planning raum & kommunikation together with PPAG architects and the landscape designer Stefan Schmidt as a result of the housing competition Orasteig in Vienna-Stammersdorf. The competition was themed “New Settler´s Movement”, dealing with the task of cost-efficient, innovative, participative suburban family housing. 6 M A R T T I S I LVE N N O I N E N Martti Silvennoinen on jyväskyläläisen asuinyhteisö Tuulenkylän alkuperäisasukas sekä yksi Tuulenkylästä kertovan kirjan ”Kotona pihalla. Kaksikymmentä vuotta yhteisöasumista” toimittajista. Tuulenkylän asuinyhteisö rakennettiin vuoden 1985 asuntomessuille. Tuulenkylän pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Moilanen & Jääskeläinen, rakennuttajana toimi Jyväskylä Yleishyödyllisen Asuntotuotanto Oy, YH-rakennuttajat Suunnittelussa ja rakennuttamisessa olivat myös mukana asukkaat, osuuskunta asuntomessut, kaupunki ja asuntohallitus. Tuulenkylä on paitsi yhteisöllisen asumisen myös ns. sekataloyhtiön kokeiluprojekti. Asuntoja on Tuulenkylässä yhteensä 28 kpl, joista 13 on omistusasuntoja ja 15 kaupungin vuokra-asuntoja. Luhtitalojen keskellä on yhteistalo sekä saunarakennus. Yhteistalossa on toiminut alusta alkaen oma yksityinen päiväkoti. ”Muutin 1985 tuolloin murrosikäisen poikani yksinhuoltajana Tuulenkylään, jossa pojallenikin aukenivat ihan uudenlaiset yhteisöllisen tekemisen meiningit: miesten sauna, sählypelit milloin pihalla, milloin tuolloin vielä hiljaisella kadulla tai vastavalmistuneessa likeisessä Yrttipuistossa... Oli pelissä pihan poikaa, tyttöä, isää ja äitiä... Päiväkoti-yhteistalo-yhdistelmä oli paitsi pihan lapsille myös itselleni ja pojallenikin jotakin ihan uutta! Yhä vieläkin lasten äänistä pihalta kaikuva kirpaisu, on sitä, mitä edelleenkin mieluusti kuuntelen kuistilla istuessani.. Mutta se, mikä minulle aikanaan oli tärkeintä, oli, että iltaisin pihan nuorten ei tarvinnut porskutella kaupungille sähläämään, koska monin aikuisten katsein kontrolloitu yhteistalo oli iltaisin ”murkku-tyttöjen ja -poikien” ja heidän kavereittensa suht. koht. kontrolloidussa mutta kuitenkin omassa käytössä.” Martti Silvennoinen koti.tnnet.fi/tuulenkyla 7 REIJO PESONEN Reijo Pesosen omaa pitkän kokemuksen yleishyödyllisestä asuntorakennuttamisesta sekä asumisoikeusasumisen edistämisestä Suomessa. Hän on ollut mukana rakennuttamasssa myös useita yhteisökohteita 80-90-luvuilla. Sittemmin Reijo on toiminut hankeneuvonantajana asuinyhteisöiden rakennushankkeissa, viimeisimpänä juuri käynnissä olevan Saarijärven Omatoimi -senioriyhteisön rakennusprojektissa. Omatoimi -yhteisö on tarkoitettu yli 55-vuotiaille toimintakykyisille ihmisille. Talossa jokaisella taloudella on oma asunto. Lisäksi siihen tulee yhteisiä tiloja harrastetoimintaa ja mm. ruokailua varten. Tärkeintä asumisessa on asukkaiden yhteistoiminta. Yhteistoiminta luo yhteenkuuluvuutta ja aktiivista osalistumista, mikä taas edistää asukkaiden fyysistä ja henkistä kuntoisuutta sekä vähentää yksinäisyyttä. Asunnot toteutetaan asumisoikeusasuntoina. Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys vastaa rakennushankkeen toteutuksesta ja Omatoimi ry. tulevien asukkaiden yhteistoiminnasta. Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistykselle investointiavustusta kohteen toteuttamiseksi. Omatoimen talo rakennetaan puukerrostalona. Kohteen suunnittelusta järjestettiin suunnittelukilpailu Aalto yliopiston ja Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijoille. Talo toteutetaan Pekka Pekkalan voittaneen ehdotuksen pohjalta. Toteutuksen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Puusta Innovations Oy Tampereelta ja teknisestä rakennuttamisesta Seppo Ylinen Keski-Suomen Palvelurakennuttaja Oy:stä. www.omatoimi.fi 8 J U H A SA R A KO R P I Juha Sarakorpi on rakennuttajakonsultti Saraco D&M Oy:n toimitusjohtaja. Hän toimii myös vuonna 2011 perustetun ryhmärakennuttajat ry:n puheenjohtajana. Ryhmärakennuttajat ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää ryhmärakennuttamista kestävänä, asukaslähtöisena tapana tuottaa asuntoja. Ryhmärakennuttajat ry:n jäsenyyttä voivat hakea ryhmärakennuttamisen edistämiseen sitoutuneet yhteisöt, yritykset ja yksityishenkilöt. Ryhmärakennuttajat ry:n tavoitteena on parantaa ryhmärakennuttamisen toimintaedellytyksiä muun muassa vaikuttamalla asuntokauppaa säänteleviin lakeihin, viranomaiskäytäntöihin sekä kehittämällä ryhmärakennuttamisen toiminta-, rahoitus-, tuki- ja sopimusmalleja. Yhdistys pyrkii toiminnallaan myös vaikuttamaan kuntien tonttipolitiikkaan sekä kehittämään asumisvaihtoehtoja. Yhdistyksen viestintäkanavana toimii ryhmärakennuttamisen portaali www.ryhmarakennuttaminen.fi. Portaalin on toteuttanut Uudenmaan kehitysyhtiö Culminatum Innovation Oy Ltd, joka on tukenut myös yhdistyksen perustamista. Portaalin kautta yhdistys tuottaa ja levittää tietoa ryhmärakennuttamisesta. www.ryhmarakennuttaminen.fi 9 J O H A N N A KE ROV U O R I Johanna Kerovuori asuu itse asuinyhteisössä Pispalassa ja on tutkinut arkkitehdin diplomityössään asuinyhteisön perustamisprosessissa erilaisia yhteisöllisesten rakennushankkeiden perustamisprosesseja, hankeneuvonantajan roolia ja tehtäviä asukasryhmän rinnallakulkijana, valmentajana, fasilitaattorina, asiantuntijana ja prosessin katalyyttina. Johanna tutustui erilaisiin ryhmän sosiaaliset prosessit huomioiviin toimintamenetelmiin, joita hän kokeili helsinkiläisen ikääntyvien yhteisöllisestä asumisesta haaveilevan Korret Kekoon -ryhmän kanssa. Diplomityö toteutettiin osana osana Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmän (ASLI) ALMA-tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on synnyttää uutta asumisen ja hyvinvoinnin palveluliiketoimintaa sekä luoda edellytyksiä asuinalueiden palvelurakenteen eheyttämiselle ja rikastuttamiselle. Julkaisu on luettavissa osoitteessa http://asli.fi/fi/julkaisut/?c=raportit www.asli.fi 10 C H R I ST I A N E D RO STE CoHousing Europe and Berlin examples how to support a variety of actors A comparative approach to analysing CoHousing across Europe shows a wide variety from traditional housing cooperatives to squat and social and environmental innovation. The variations do less follow a national habitus than a complex matrix of influences. Regional housing traditions and life-styles play as decisive a role as market, financing procedures and legal frameworks. Generally CoHousing provides an individually highly satisfying home. However, its options on an urban and neighbourhood development level and especially its potential at the interfaces of societal development – individualization and new forms of socialization, market and governance are hardly exploited so far. The presentation will give an overview of the various strands of development and the infrastructures necessary to promote and qualify CoHousing in society – from ‘ExperimentCity’ to consultancy offers – exemplarily in Berlin -for those interested in pursuing new forms of collaborative housing. Concluding, some options for research and knowledge transfer will be offered for discussion. Christiane Droste is a social scientist and managing director of the UrbanPlus research and consultancy in Berlin, founded in 2006. UrbanPlus does research on urban development, governance and communication processes and housing and has wide experience in managing and participating in EU housing and integrative urban development research projects (NEHOM, SUR EURO, RESTATE; studies for EU General Directorates, such as the studies on ‘Housing Exclusion: Welfare policies, Housing Provision 11 and Labour Markets; Interreg III project UrbEnergy), knowledge management and the creation of learning-environments. Also, they contribute since 2006 to an international research network on developments and innovation in social housing, initiated by the GIS Socio-Économie/Paris and the LSE London. As for the field of community oriented forms of housing, Christiane Droste has worked on and with housing-cooperatives since 2006. She did an accompanying research and consultancy for a Berlin case-study of the ExWoSt Research Area “Potentials of Cooperative Housing” and, in the same research area, a specific study on housing cooperatives’ potential to use Gender Mainstreaming as an instrument for quality assurance. Commissioned by the Berlin Senate, she led 2008-2011 a project on the level of traditional large scale cooperatives, aiming at innovation through the application of Gender Diversity criteria on their everyday practice. Since 2011, UrbanPlus is also cooperating with the international Berlin based network id22:experiment city and with a LeStudium/Orléans research consortium on cohousing. www.urban-plus.eu MARIANNE MATINLASSI Loppupuheenvuorossa Marianne Matinlassi kertoo ARAn mahdollisuuksista kehittää asumista, edistää kuntien kokonaisvaltaista asumisen kehittämistä ja sen osana erityisesti erityisryhmien asumista ja vuokra-asumista. Matinlassi toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa asumisen toimialan kehittämispäällikkönä. www.ara.fi 12 ME R I L Ä H TE E N O KSA Meri Lähteenoksa on ”Viisas arki – opas yhteisöllisyyteen”-kirjan kirjoittaja, luovan ongelmanratkaisun- ja tavoitetyöskentelyn kouluttaja ja ohjaaja. Meri konsultoi räätälöidysti mm. yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen liityviä koulutuksia ja hankkeita työ-, järjestö- ja asuinympäristöissä. Meri on toiminut myös Annikin Tähti ry:n puheenjohtajana. Tampereen Annikinkadun puutalokorttelin asukkaat perustivat vuonna 1994 yhdistyksen ajamaan 1900-luvun alussa rakennettujen talojen suojelua. Kiitos yhdistyksen toiminnan kulttuurihistoriallisesti arvokkas kortteli suojeltiin kaavalla vuonna 2001 sekä Tampereen kaupunki sitoutui myymään korttelin ”taholle, joka säilyttäisi ulkokuorten lisäksi myöskin korttelissa syntyneen kulttuurisesti ja sosiaaliseti rikkaan kyläyhteisömäisen elämäntavan”. ”Jokaisella ihmisellä on lahja annettavanaan. Yhteisöllinen asujamisto on paikka, joka nostaa tuon lahjan näkyviin ja ottaa sen vastaan.”-Meri Lähteenoksa www.lahteenoksa.com 13 M U I ST I L A P P U 14 15