1. No category

Toimintakertomus 2010
Verksamhetsberättelse
Helsingin kaupunki
Helsingfors stad
Asuntotuotantotoimikunta
Bostadsproduktionskommittén
Asuntotuotantotoimisto Att
Bostadsproduktionsbyrån Bpb
Toimitusjohtajan katsaus
2
Verkställande direktörens översikt
4
Managing director´s overview
6
Asuntotuotantotoimikunta
8
Asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtajan puheenvuoro
9
Asuntotuotantotoimisto (ATT)
10
Toiminta-ajatus ohjaa energiatehokkaaseen rakentamiseen
12
Ympäristöraportti
13
SAFA-palkinto ATT:lle asuntorakentamisen kehittämisestä
14
SR-laatukilpailulla laadukkaita ja energiatehokkaita puupientaloja Myllypuroon
16
Kohde-esittelyt
Hitas-kohde Hehku valmistui
18
Viikinmäkeen valmistui kysyttyjä asumisoikeusasuntoja
20
Malmille valmistui näyttävä vuokratalo valmiiseen ympäristöön
22
Omistus- ja asumisoikeustuotannon markkinatilanne 24
Uusia asuntoja rakennutettiin edellisvuotta enemmän
25
Urakkakilpailut toimivat hyvin peruskorjaushankkeissa
26
Tuottavuus
27
Talous ja rahoitus
28
Rakentamisen kustannukset
30
Tonttitilanne
33
Tilastoja 2010
34
Toimintakertomus 2010
SISÄLLYS
Toimitusjohtajan katsaus
Rakennusala nousi nopeasti lamasta
Lamavuosien jälkeen Suomen kokonaistuotanto kääntyi kasvuun huhtikuusta lähtien. Rakennusalalla tämä näkyi asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen vilkkautena. Valtion tukeman
ARA-tuotannon lisäksi tuotettiin jälleen myös vapaarahoitteisia
omistusasuntoja. Pääkaupunkiseudulla asuntorakentaminen
oli vielä muuta maata vilkkaampaa, sillä asuntojen kysyntä ylitti
reippaasti tarjolla olevien asuntojen määrän.
Rakennuskustannukset nousivat vuoden aikana parin vuoden takaiselle tasolle. Urakkatarjouksia jätettiin vähemmän
ja tarjoushintojen voimakas nousu näkyi erityisesti uudistuotannossa, kun rakennusliikkeet keskittyivät oman tuotannon
tekemiseen. Peruskorjaushankkeissa urakkakilpailut sen sijaan toimivat paremmin.
Myös asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 6,4 prosenttia ja muualla maassa 4,5 prosenttia. Huolimatta keväisestä euroalueella ilmenneestä velkakriisistä, suomalaisten kuluttajien luottamus oman talouden
kehitykseen säilyi vakaana. Asuntolainojen matala korkotaso
ja parantunut työllisyystilanne vaikuttivat osaltaan siihen, että asuntokauppoja tehtiin edellisvuotta enemmän.
Asumisen kustannuksista
käytiin laajaa keskustelua
Vuoden aikana käytiin laajaa julkista keskustelua riittämättömästä asuntotuotannosta erityisesti Helsingin seudulla ja
asumisen kohoavista kustannuksista. Asumisen hinta on kaikissa asumismuodoissa korkea ja asuntotuotantoa ei ole kysyntään nähden riittävästi, mikä taas johtuu rakennuskelpoisen tonttimaan puutteesta.
Myös asumisen yleiskustannukset ovat viiden vuoden aikana nousseet noin 27 %. Nousu johtuu kiinteistön ylläpidon,
energian hinnan ja erilaisten maksujen kohoamisesta. Lisäksi kiinteistöjen korjauskulut aiheuttavat yhä enemmän kustannuksia peruskorjausikään tulevassa 1960- ja 70-luvulla rakennetussa asuntokannassa. Kustannusten kohoaminen rasittaa erityisesti pieni- ja keskituloisia asukkaita, joiden tuloista menee suhteellisesti yhä suurempi osuus asumiseen.
Uusia asuntoja tuotettiin
edellisvuotta enemmän
Vuoden aikana aloitettiin koko maassa 34 100 asunnon rakentaminen, kun edellisenä vuonna jäätiin noin 23 000
asuntoon. ARA-tuotantoa aloitettiin yhteensä 12 000 asunnon verran, josta erityisryhmille suunnattuja vuokra-asun-
2
toja oli 3 800, välimallin vuokra-asuntoja 3 300, mutta ns.
normaalien vuokra-asuntojen aloituksen jäivät 2 500 asuntoon. Asumisoikeusasuntoja aloitettiin 2 500. ARA-tuotannolle myönnettiin toimintavuonna valtion käynnistysavustusta 15 000 euroa asuntoa kohden pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa avustusta sai 10 000 euroa.
Helsingissä valmistui vuoden aikana vain 2 059 asuntoa ja
aloitettiin 4 339 asunnon rakentaminen. Aloitusten määrä
kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna ja lähestyi jo maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MA)
2008–2017 tavoitteita. Ohjelman mukaan Helsinkiin pitäisi tuottaa vuosittain 5 000 asuntoa, joista 3 600 kaupungin
omalle maalle.
Uudisrakentamisen
kustannukset nousivat jälleen
Myös Helsingin kaupungin oma asuntotuotanto kasvoi edellisestä vuodesta. Toimintavuoden aikana ATT käynnisti 799
asunnon rakennuttaminen. Siitä huolimatta aloitukset jäivät
MA-ohjelman 1 500 asunnon tavoitteesta, koska tuotannolle
ei oltu varattu riittävää määrää rakentamiskelpoisia tontteja. Hallintamuodoittain tuotanto jakautui siten, että vuokraasuntoja käynnistettiin 407, asumisoikeusasuntoja 262 ja Hitas-omistusasuntoja 156. Uusia tontinvarauksia saatiin vuoden aikana 1 624 asuntoa varten.
ARA-tuotannon keskimääräiset rakennuskustannukset olivat 2 801 e/asm2 ja hankinta-arvot 3 121 e/asm2. Kustannukset nousivat edellisvuodesta yli 20 %. Peruskorjaushankkeiden keskimääräiset kustannukset olivat 778 e/asm2 eli pysyivät edellisvuoden tasolla. Suurimmassa osassa korjaushankkeista tehtiin rakennusten ulkopuolisia korjaustöitä.
Vuoden aikana aloitetun uudistuotannon arvo oli noin
170 miljoonaa euroa ja korjaustöiden arvo noin 47 miljoonaa euroa eli toimistolla on merkittävä työllistävä vaikutus
Helsingin rakentamistoiminnassa.
Vuoden teemana
energiatehokkuus
Energiatehokkuuden parantaminen on yhä tärkeämpää niin
uudistuotanto- kuin korjausrakennushankkeissa. Asuntotuotantotoimisto halusi korostaa asiaa valitsemalla energiatehokkuuden strategiseksi teemaksi vuodelle 2010.
ATT asetti yhdessä rakennusvalvontaviraston kanssa tavoitteeksi, että kaikista jätetyistä rakennuslupahakemuksista vähintään 75 % olisi energiatehokkuusluokkaa B. Tavoite ylitettiin ja hankkeista yli 88 % kuuluu energiatehokkuusluok-
kaan B. Lisäksi uusille tonteille rakennettavien kohteiden
energiatehokkuustavoitteeksi asetettiin luokka A. Peruskorjauksissa energiatehokkuutta arvioitiin muun muassa elinkaarikustannuslaskelmien avulla.
Toimintavuonna käynnistettyjen asuntojen suunnittelussa
otettiin erityisesti huomioon myös kerrostaloasumisen monimuotoisuus, työtilojen tarve asunnoissa sekä autottoman asumisen edistäminen.
Pitkäjänteinen työ sai
tunnustusta SAFAlta
Asuntotuotantotoimiston pitkäjänteinen työ asuntorakentamisen kehittämiseksi sai tunnustusta, kun vuoden SAFA-palkinto myönnettiin ATT:lle. Vuodesta 1974 lähtien jaettu palkinto on tunnustus yhteisölle, joka on toiminnallaan merkittävällä tavalla edistänyt laadukkaan elinympäristön syntymistä.
Työ jatkuu. Toimintavuonna muun muassa käynnistettiin
jälleen SR-kilpailu, jolla haettiin laadukasta pientaloratkaisua täydennysrakentamiskohteeseen Myllypuroon. Arabianrannan Hitas-kohde Hehkuun puolestaan valmistui taideteemaa ja yhteisöllisyyttä tukevia asuntoja uudelle asuinalueelle. Viikinmäkeen valmistuneissa asumisoikeusasunnoissa kehitettiin kerrostaloa lähemmäs pientaloasumista ja Malmille
valmistuneessa vuokratalokohteessa toteutettiin täydennysrakennushanke rakennusteknisesti haasteellisiin olosuhteisiin tärinää aiheuttavan junaradan viereen.
tannossa. Kohonneiden kustannusten vuoksi hintapäätösten
saaminen ARAsta on hidastunut. Korjausrakentamisen kustannukset ovat sen sijaan pysyneet kohtuullisina.
Vallitsevissa olosuhteissa toimistolla on haastetta toteuttaa
vuonna 2011 MA-ohjelman vaativaa 1 500 uuden asunnon
vuositavoitetta erityisesti siksi, että tuotannossa halutaan painottaa energiatehokkuutta, mikä lisää kustannuksia. ATT:n
tavoitteena on kuitenkin käynnistää 1 213 asunnon tuotanto
vuonna 2011 tinkimättä sen paremmin laadusta kuin energiatehokkuudestakaan.
Poikkihallinnollista yhteistyötä
tarvitaan yhä enemmän
Asuntotuotantotoimiston tehtävänä on toteuttaa Helsingin
kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita käytännössä ja luoda
sen kautta edellytyksiä koko alueen elinkeinoelämän positiiviselle kehitykselle. Parhaiten siinä onnistutaan, kun yhteistyötä tehdään poikkihallinnollisesti. Kohtuuhintainen, monipuolinen ja laaja asuntotuotanto pitää olla yhteisenä tavoitteena, jotta helsinkiläisille saadaan riittävästi koteja.
Haluan kiittää lämpimästi koko ammattitaitoista henkilöstöämme pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta työstä. Kiitokset myös asiakkaillemme, asuntotuotantotoimikunnalle ja
sen asiantuntijoille sekä muille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä.
Sisko Marjamaa
Toimitusjohtaja
Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan yhä lisää Helsingin seudulla, jotta asuntojen tarjonta vastaisi kysyntää. Vuonna 2011
asuntorakentamisen ennakoidaan säilyvän edellisvuoden tasolla, mutta sen painopisteen arvioidaan siirtyvän vapaarahoitteiseen asuntorakentamiseen. Omistusasuntojen kysyntää saattaa hillitä korkojen nousu, joka alkoi vuoden 2010
lopulla. Myös kuluttajien usko oman talouden positiiviseen
kehittymiseen on heikentynyt. Inflaatio on kasvusuunnassa
ja vaikuttaa kaikkien elinkustannusten kallistumiseen. Arabimaiden ja Japanin tapahtumien ennakoidaan myös vaikuttavan elinkustannusten kohoamiseen.
ARA-tuotannon tukea vähennettiin vuodelle 2011 siten, että pääkaupunkiseudun tuotanto saa käynnistystukea 10 000
euroa asuntoa kohden. Vähennys vaikuttaa jonkin verran
aloitettavan ARA-tuotannon määrään ja nostaa vuokria.
Myös rakentamisen kustannukset ovat yhä nousseet, mikä vaikeuttaa hankkeiden käynnistymistä erityisesti ARA-tuo-
kuva: Saara Vuorjoki
Näkymiä vuodelle 2011
3
Verkställande direktörens översikt
Byggnadsbranschen tog sig
snabbt ur recessionen
Fler nya bostäder
producerades än året innan
Efter recessionsåren vände den totala produktionen upp
i april. I byggnadsbranschen syntes detta genom aktivt nyoch reparationsbyggande. Förutom den statligt understödda ARA-produktionen producerades åter även fritt finansierade ägarbostäder. I huvudstadsregionen var bostadsbyggandet ännu livligare än i övriga landet eftersom förfrågan på
bostäderna överskred rejält antalet tillgängliga bostäder.
Byggnadskostnaderna steg under året till nivån för några
år sedan. Färre entreprenadanbud lämnades, och den starka stigningen på nedsatta priser syntes särskilt i nyproduktionen, när byggföretagen koncentrerade på sin egen produktion. I grundrenoveringsprojekt däremot gav entreprenadtävlingarna bättre resultat.
Också bostadspriserna fortsatte att stiga. Priserna på gamla höghus- och radhusbostäder steg i medeltal med 6,4 procent i huvudstadsregionen och med 4,5 procent i landets övriga delar. Trots skuldkrisen som uppstod i euroområdet på
våren var finländska konsumenters förtroende för den egna
ekonomin fortsättningsvis stabilt. Den låga räntenivån för
bostadslån och den förbättrade sysselsättningssituationen bidrog för sin del till att antalet bostadsköp ökade jämfört med
året innan.
Under året inleddes i hela landet byggandet av 34 100 bostäder, medan motsvarande siffra under föregående år var bara cirka 23 000. Byggandet av sammanlagt 12 000 ARA-bostäder påbörjades. Av dessa var 3 800 hyresbostäder avsedda för
grupper med särskilda behov och 3 300 hyresbostäder enligt mellanmodellen, men antalet s.k. normala hyresbostäder förblev på 2 500 bostäder. Antalet bostadsrättsbostäder
som påbörjades var 2 500. För ARA-produktionen beviljades
statligt startbidrag på 15 000 euro per bostad i huvudstadsregionen under verksamhetsåret. I övriga landet uppgick bidraget till 10 000 euro.
I Helsingfors färdigställdes under året 2 059 bostäder och
byggandet av 4 339 bostäder inleddes. Antalet påbörjade
byggprojekt steg avsevärt jämfört med det föregående året
och närmade redan målsättningarna i genomförandeprogrammet för markanvändning och boende (MB) för åren
2008–2017. Enligt programmet borde det i Helsingfors produceras 5 000 bostäder per år, varav 3 600 på stadens mark.
Om boendekostnader
fördes en livlig diskussion
Under året fördes en livlig offentlig debatt om den otillräckliga bostadsproduktionen speciellt i Helsingforsregionen
och om de stigande boendekostnaderna. Priset på boende är hög i alla boendeformer och det finns inte tillräckligt
med bostadsproduktion i förhållande till efterfrågan, vilket i
sin tur beror på bristen av tomtmark som kan bebyggas.
Också de allmänna boendekostnaderna har under de senaste fem åren stigit med 27 %. Stigningen beror på höjningen av utgifterna för fastighetsunderhåll, energipriset
och olika avgifter. Dessutom förorsakar fastigheternas reparationsutgifter allt mer kostnader i det på 1960- och 70-talen
byggda bostadsbeståndet som närmar sig åldern för grundrenovering. De ökade kostnaderna belastar speciellt småoch medelinkomsttagare, som tvingas lägga en förhållandevis större andel av sina inkomster på boende.
4
Kostnaderna för
nybyggnation steg igen
Också Helsingfors egen bostadsproduktion växte från föregående år. Under verksamhetsåret inledde ATT byggandet
av 799 bostäder. Trots det nåddes inte MB-programmets målsättning på 1 500 bostäder, eftersom antalet byggnadsdugliga tomter som reserverats för bostadsproduktionen var otillräckligt. Produktionen fördelades på olika upplåtelseformer
enligt följande: 407 hyresbostäder, 262 bostadsrättsbostäder
och 156 hitasbostäder. Nya tomtreservationer erhölls under
året för 1 624 bostäder.
ARA-produktionens genomsnittliga byggnadskostnader
var 2 801 e/bostads-m2 och inköpsvärden 3 121 e/bostadsm2. Kostnaderna steg med över 20 % från året innan. De
genomsnittliga kostnaderna för grundrenoveringsprojekten
var 778 e/bostads-m2, och förblev därmed på föregående års
nivå. I största delen av reparationsprojekten utfördes yttre
reparationsarbeten på byggnaderna.
Värdet för nyproduktionen som påbörjades under året
var cirka 170 miljoner euro och värdet för reparationerna
var cirka 47 miljoner euro. Detta innebär att byrån hade en
stor sysselsättande betydelse för byggverksamheten i Helsingfors.
Årets tema var
energieffektivitet
Förbättringen av energieffektiviteten är allt viktigare såväl
i nyproduktions- som reparationsbyggnadsprojekt. Bostadsproduktionsbyrån ville framhäva detta genom att välja energieffektiviteten som det strategiska temat för året 2010.
ATT satte i samarbete med byggnadstillsynsverket som
mål att minst 75 % av alla inlämnade bygglovsansökningar
ska tillhöra energieffektivitetsklass B. Detta mål överskreds,
och över 88 % av projekten hör till energieffektivitetsklass B.
Dessutom satte man energieffektivitetsklass A som mål för
objekt avsedda att byggas på nya tomter. I grundrenoveringar utvärderades energieffektiviteten bl.a. genom kostnadskalkyler för livscyklar.
I planeringen av de bostäder som påbörjades under verksamhetsåret beaktades särskilt mångfalden i höghusboende,
behovet av arbetslokaler i bostäder samt främjandet av bilfritt boende.
Det långsiktiga arbetet
fick erkännande av SAFA
Bostadsproduktionsbyråns långsiktiga arbete för att utveckla
bostadsbyggandet fick erkännande när årets SAFA-pris tilldelades ATT. Priset som utdelats sedan år 1974 är ett erkännande till ett samfund som med sin verksamhet på ett betydande
sätt har främjat uppkomsten av en högklassig levnadsmiljö.
Arbetet fortsätter. Under verksamhetsåret satte man bl.
a. igång SR-tävlingen, med vilken man sökte en högkvalitativ småhuslösning till ett kompletteringsbyggnadsobjekt i
Kvarnbäcken. I Hitas-objektet Hehku i Arabiastranden i sin
tur färdigställdes bostäder som främjar konsttemat och gemenskapligheten. I bostadsrättsbostäderna som färdigställdes i Viksbacka utvecklades höghusen i riktning mot småhusboende och i det nya hyreshusobjektet i Malm förverkligades
ett kompletteringsbyggnadsprojekt i byggtekniskt utmanande förhållanden intill järnvägen som orsakar skakningar.
Utsikter inför år 2011
Bostäder med rimliga boendekostnader behövs fortfarande
mer i Helsingforsregionen för att tillgången ska motsvara efterfrågan. År 2011 beräknas bostadsbyggandet förbli på samma nivå som under det föregående året, men dess tyngdpunkteruppskattas övergå till fritt finansierat bostadsbyggande. Efterfrågan på ägarbostäder kan hållas tillbaka på grund
av räntehöjningen som började i slutet av år 2010. Också
konsumenternas tro på en positiv utveckling av privatekonomin har försvagats. Inflationen håller på att öka och detta
medför genomgående dyrare levnadskostnader. Händelserna i arabländerna och i Japan förväntas också leda till ökade
levnadskostnader.
Stödet för ARA-produktionen år 2011 minskades så att huvudstadens produktion får ett startbidrag på 10 000 euro per
bostad. Minskningen inverkar i viss mån på omfattningen av
ny ARA-produktionen och höjer hyror.
Också byggnadskostnaderna har fortfarande stigit, vilket
försvårar igångsättning av projekt speciellt i ARA-produktionen. På grund av de förhöjda kostnaderna har prisbesluten
från ARA fördröjts. Kostnaderna för renoveringsbyggande
har däremot förblivit rimliga.
Under rådande omständigheter är det extra utmanande
för byrån att år 2011 nå det årliga målet på 1 500 nya bostäder som förutsätts av MB-programmet speciellt eftersom
man i produktionen vill framhäva vikten av energieffektivitet, vilket ger ökade kostnader. Målet för ATT är ändå att inleda produktionen av 1213 bostäder år 2011 utan att kompromissa med varken kvaliteten eller energieffektiviteten.
Tväradministrativt samarbete
behövs allt mer
Bostadsproduktionsbyrån har som uppgift att omsätta Helsingfors stads bostadspolitiska mål i praktiken och på det sättet skapa förutsättningar för en positiv utveckling av näringslivet på hela området. Bäst lyckas man med detta genom ett
tväradministrativt samarbete. En omfattande och mångsidig
bostadsproduktion till rimliga priser måste vara ett gemensamt mål, så att helsingforsarna ska få tillräckligt med bostäder.
Jag vill rikta ett varmt tack till hela vår yrkeskunniga personal för ett långsiktigt och resultatrikt arbete. Jag tackar även
våra kunder, bostadsproduktionskommittén och dess experter samt övriga intressegrupper för ett gott samarbete.
Sisko Marjamaa
Verkställande direktör
5
Managing Director’s Review
Building sector recovered
quickly from recession
New housing was produced more
than during the previous year
Total production in Finland adopted a rising trend in April
after the years of recession. In the building sector, this appeared in an increasing number of new construction and
renovation construction projects. In addition to state-subsidised ARA residential production, non-subsidised owner-occupied housing was again produced. Housing construction
was still more lively in the Helsinki metropolitan area than
elsewhere in the country, as its housing demand exceeded
the supply by a wide margin.
Construction costs rose during the year to a level where
they had been a couple of years earlier. Fewer contract tenders were submitted, and the prominent rise in tender prices showed particularly in new construction, when building companies focused on their own production. However, competitive tendering was more successful in renovation
projects.
Housing prices also continued to rise. The prices of old
flats in residential blocks and terraced houses rose by an average of 6.4 per cent in the Helsinki metropolitan area, as
compared with 4.5 per cent in the rest of the country. Despite the debt crisis that emerged in the euro area in the
spring, Finnish consumers maintained their confidence in
the improvement of their own financial situation. Low interest rates in housing loans and an improved employment
situation in part contributed to the fact that there were more
housing sales than in the previous year.
The construction of 34 100 residences was launched in the
whole country during the year, as compared with approximately 23 000 during the previous year. The volume of ARA
production start-ups totalled 12 000 residences, of which
3 800 were rental housing intended for special groups, 3 300
were medium-range rental housing, but only 2 500 normal
rental housing. Work started on 2 500 right-of-occupancy
residences. The state granted a start-up allowance of EUR 15
000 per residence to ARA production in the Helsinki metropolitan area during the year under review. The allowance
was EUR 10 000 in other parts of the country.
Only 2 059 residences were completed in Helsinki during
the year, and work began on 4 339 residences. The number
of residential start-ups rose considerably from the previous
year, closing on the aims of the action plan for housing and
land use (MA) for 2008–2017. According to the plan, a total of 5 000 residences should be produced in Helsinki each
year, 3 600 on city-owned land.
Broad debate on
housing costs
There was broad public debate during the year about insufficient housing production especially in the Helsinki region
and about increased housing costs. Housing costs are high
in all types of housing, and there is not enough housing production to satisfy demand, which in turn is due to a lack of
suitable plot land.
In addition, the overhead costs of housing have increased
by some 27 per cent over a period of five years, due to an increase in property maintenance costs, energy prices and various charges. In addition, property repair needs entail more
and more costs in housing stock built in the 1960s and 1970s,
which is reaching renovation age. The increase in costs imposes a burden to residents with small or average incomes in
particular, as they have to invest more and more of their incomes in housing costs.
6
Costs of new construction
rose again
The City of Helsinki’s own housing production also increased from the previous year. The Housing Production
Department launched the construction of 799 residences during the year under review. However, start-ups still fell
short of the 1 500 residence target set out in the MA plan,
as not enough suitable plots had been set aside for housing
production. When examined according to the type of ownership, 407 of the housing production start-ups were rental
residences, 262 right-of-occupancy residences and 156 Hitas
owner-occupied residences. New plot reservations were obtained for 1624 residences during the year.
The average construction costs for ARA production were
EUR 2 801 per living m2, and the purchase values were EUR
3 121 per living m2. Costs rose more than 20 per cent from
the previous year. Average renovation project costs were
EUR 778/living m2, i.e. they remained at the level of the
previous year. Most of the renovation projects involved outside repair work.
The value of new building production that was started during the year was around EUR 170 million and that of repairs
some EUR 47 million, i.e. the Housing Production Department had a major employment effect on the building sector in Helsinki.
Energy efficiency the
theme of the year
Improving energy efficiency is becoming increasingly important in new construction and renovation construction
projects alike. The Housing Production Department wanted
to emphasise this by choosing energy efficiency as its strategic theme for 2010.
According to the aim mutually set by the Housing Production Department and the Building Inspections Office, 75 per
cent of all building permits should be in energy efficiency
category B. The aim was exceeded, as more than 88 per cent
of all projects were included in this category. In addition, all
buildings constructed on new plots should be in category A.
Energy efficiency was evaluated in renovation projects with
help of lifecycle cost calculations, for example.
Special attention in the planning of construction projects
concerning blocks of flats initiated during the year under review was given to the diversity of living in a block of flats, the
need for working space in flats, and promoting housing that
did not require a car.
Long-term work recognised by SAFA
The Housing Production Department was recognised for
its long-term efforts to develop housing construction – it received the SAFA prize of the year. The prize has been awarded since 1974 as recognition for a corporation that has significantly promoted the creation of a high-quality living environment through its actions.
The work continues. Among other things, the SR competition was again launched during the year under review in
order to select a high-quality detached house solution for a
complementary construction project in Myllypuro. In addition, residences were erected in a new residential area at Hehku, a Hitas project at Arabianranta, complying with the arts
theme and underlining the sense of community. With the
right-of-occupancy flats completed at Viikinmäki, living in a
block of flats was brought closer to detached housing, whilst
a complementary construction project was implemented in
rental housing completed at Malmi. The conditions tackled
with in the project were challenging in terms of construction
engineering, as the premises were situated close to a railway
line and were thus exposed to vibration.
Outlook for 2011
More moderately priced residences are still needed in the
Helsinki region in order to ensure that the supply of housing
matches demand. In 2011, housing construction is assumed
to remain at the level of the previous year, though the focus
is expected to shift to non-subsidised housing construction.
The demand for owner-occupied residences may be slowed
down by the rise in interest rates which began at the end
of 2010. In addition, consumers have less confidence in the
positive development of their financial situation. Inflation
has adopted a growing trend and shows in the increase of all
living costs. Another factor expected to contribute to their
increase is the situation in the Arab states and Japan.
Support for ARA production was reduced for 2011, so
the amount of start-up support for housing production in
the Helsinki metropolitan area will be EUR 10 000 per residence. The reduction will slightly affect the volume of ARA
production start-ups and increase rents.
In addition, construction costs have continued to rise,
which hampers the launch of projects especially in ARA production. It takes more time to obtain price decisions from
ARA, due to increased costs. However, renovation construction costs have remained at a moderate level.
Given the prevailing conditions, it will be challenging for
the Housing Production Department to reach the annual
target of 1 500 new residences in 2011 that was set out in the
MA plan, especially as it wishes to emphasise energy efficiency in production, which in turn increases costs. The aim of
the Housing Production Department is to launch the production of 1 213 residences in 2011, without compromising
on quality or energy efficiency.
More cooperation needed
across administrative boundaries
The purpose of the Housing Production Department is to
practically implement the housing policy objectives set by
the City of Helsinki, thereby creating the preconditions for
positive economic development throughout the region.
This can be done through cooperation across administrative boundaries. Moderately priced, diverse, broad housing
production must be a common aim in order to ensure that a
sufficient number of residences can be offered to the inhabitants of Helsinki.
I would like to express my warm thanks to all of our competent personnel for their persistent, fruitful efforts. My thanks
also go to our customers, the Housing Production Commission and its experts, and to our other interest groups for
their valued cooperation.
Sisko Marjamaa
Managing Director
7
Asuntotuotantotoimikunta
asunto-osakeyhtiöiden tilaaman teknisen kunnossapidon
asiantuntijatehtävistä.
Kaupunginhallitus asetti 9.2.2009 asuntotuotantotoimikunnan toimikaudeksi 2009–2010.
Vuosi 2010 on ollut asuntotuotantotoimikunnan 62.
toimintavuosi.
Toimikunta piti kertomusvuoden aikana yhteensä 18
kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 236 asiakohtaa.
kuva: Saara Vuorjoki
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunta ja asuntotuotantotoimisto vastaavat niiltä tilatun kaupungin
oman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen johtamisesta, valvomisesta, kehittämisestä ja rakennuttamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi toimikunta huolehtii sille varattujen tai sopimuksin tulleiden
muiden uudisrakentamis- ja peruskorjauskohteiden rakennuttamisesta ja kaupungin omistamien kiinteistö- ja
Asuntotuotantotoimikunta 2010
Ylh. vas. Mikael Nordqvist, Markus Härkäpää, Kalle Loukamo, Hannu Penttilä, Kirsi Mäkinen, Sisko Marjamaa, Tuomas Rajajärvi
Alh. vas. Jarmo Laaksonen, Tuomas Rantanen, Jaana Närö, Laura Yrjänä
Toimikunnan kokoonpano 2010
8
Jäsenet (henkilökohtaiset varajäsenet):
Tuomas Rantanen, pj, Vihr
(Anni Mikkelsson, Vihr)
Inka Kanerva, Vihr
(Sampsa Karhunen, Vihr 6.9.2010 saakka
Laura Yrjänä 6.9.2010 alkaen)
Ilkka J. Kari, vpj, Kok
(Kalle Loukamo, Kok)
Jaana Närö, Kok
(Johanna Korhonen, Kok)
Jarmo Laaksonen, Sdp
(Heikki Kehälinna, Sdp)
Pysyvät asiantuntijat:
Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja
Tapio Korhonen, rahoitusjohtaja, talous- ja suunnittelukeskus
Markus Härkäpää, kehittämispäällikkö, talous- ja suunnittelukeskus
Kirsi Mäkinen, suunnittelupäällikkö, talous- ja suunnittelukeskus
Mikael Nordqvist, virastopäällikkö, kiinteistövirasto
Tuomas Rajajärvi, virastopäällikkö, kaupunkisuunnitteluvirasto
Matti-Pekka Rasilainen, kaupungininsinööri, rakennusvirasto,
30.8.2010 saakka
Raimo K. Saarinen, kaupungininsinööri, rakennusvirasto,
30.8.2010 alkaen
Esittelijä:
Sisko Marjamaa, toimitusjohtaja
Sihteeri:
Harry Åhlgren, johtava kaupunginasiamies
ATT on kaupungin oma
asuntorakentamisen työkalu
Asuntotuotantotoimikunta on antanut toimintavuoden aikana kaupunginhallitukselle
lausunnot seuraavista asioista:
• Lausunto Helsingin kaupungin henkilöstön tupakoinnista työaikana
• Lausunto koko Uudenmaan maakuntaohjelman 2011–2014 luonnoksesta
• Lausunto maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seurantaraporttia
koskevasta toivomusponnesta nro 4:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että monipuolisen asuntorakenteen turvaamiseksi Helsinki
pitää tärkeänä asumisoikeuslainsäädännön
pikaista uudistamista ja sitä kautta asumisoikeusasuntojen jatkuvaa tuotantoa.”
• Lausunto toivomusponnesta, joka koskee
uusille alueille rakennettavia autottomia
vuokrakohteita
• Lausunto vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmasta
Vuoden aikana toimikunta on käsitellyt muun
muassa esteettömyyden tulkintoja asuntorakentamisessa sekä hyväksynyt toimiston energiatehokkuuslinjaukset. Toimikunta on päättänyt myös Hitas-asuntojen varausmenettelystä.
Toimikunta on kokouksissaan vuoden aikana valinnut arkkitehtisuunnittelijat 11 uudisrakennushankkeeseen. Kahteen hankkeeseen
valittiin arkkitehtisuunnittelija ja urakoitsija SR-kilpailun perusteella. Yhteen hankkeeseen valittiin arkkitehtisuunnittelija suunnittelu- ja tarjouskilpailun perusteella. Arviointimenettelyä käyttäen arkkitehtisuunnittelija valittiin seitsemään hankkeeseen. Yhdessä
hankkeessa käytettiin neuvottelumenettelyä.
Erikoissuunnittelijoita valittiin kymmeneen
uudisrakennushankkeeseen.
Kahden peruskorjauskohteen arkkitehtisuunnittelija ja kolmen hankkeen erikoissuunnittelijat valittiin arviointimenettelyä
käyttäen.
Suunnitteluvaiheessa olleiden kohteiden
luonnoksia on hyväksytty 28 uudisrakennusja seitsemässä perusparannushankkeessa.
Urakkakilpailujen tuloksia on hyväksytty 20
hankkeeseen. Niistä yhdeksän on uudisrakennus- ja 11 peruskorjaushanketta. Lisäksi kahden urakkakilpailun tulokset on hylätty.
Taannoin poikani aloitteli ruotsin kielen opettelua ja huusi naapurihuoneesta kysymyksen: ”isi, mitä tarkoittaa att?”. Paatuneena kunnallispoliitikkona vastasin oitis: ”Asuntotuotantotoimikuntaa tietenkin, poikaseni”. Hiljaisuudesta päättelin, ettei vastaus ollut odotettu.
Juttua muille kertoessani kuulijoita yleensä naurattaa. Osaltaan se johtunee siitä, että kaupungin asuntotuotantotoimisto ja sen työtä ohjastava asuntotuotantotoimikunta saattavat olla monille vieraita. Silti ATT:n
rooli Helsingin asumisen kentällä on aivan oleellinen.
Helsingin asuntopolitiikan pääongelmat ovat asumisen korkea hinta
kaikissa asuntojen hallintamuodoissa ja kasvava alueellinen segregaatio.
Nämä asiat vaikuttavat ainakin välillisesti kaikkiin kaupungin asukkaisiin. Helsingillä on kunnianhimoisia tavoitteita vuosittain rakennettavista eri hallintomuotojen asuntomääristä. Tulokset eivät ole kuitenkaan olleet toivottuja. ARA-asuntojen kohdalla tilanne on vielä tukalampi kuin tuotantoluvuista voi suoraan päätellä, sillä toteutuneista vuokra-asunnoista leijonanosa
on kohdistunut erityisryhmille tarkoitettuun – sinänsä toki tähdelliseen –
tuotantoon. Puute tavallisista kaupungin vuokra-asunnoista vaikuttaa sosiaalisten huolien ohella jo työvoiman saantiin monilla aloilla. Myös hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoja tuotetaan liian vähän. Tämä vaikuttaa epäedullisesti muuttoliikkeeseen ja hajauttaa koko
seudun yhteiskuntarakennetta. Juuri ATT:n tehtävä on rakennuttaa laadukasta ja edullista asuntokantaa erityisesti niissä hallintamuodoissa, joita ei muuten synny toivotulla tavalla. Laadun ja hinnan puolesta ATT on
suoriutunut olosuhteisiin nähden hyvin. Lisäarvoa tulee siitäkin, että esimerkiksi ympäristörakentamisen sekä
autottomuutta, loft-ratkaisuja ja yhteisöllisempää asumista tutkivien koekohteiden kautta on löydetty tulevaisuutta viitoittavia ratkaisuja. Tuotettujen asuntojen määrään ATT pystyy vaikuttamaan vain rajallisesti. Toteuma riippuu olennaisesti kaupungin ATT:lle osoittamasta tonttimäärästä. Tonttien toteuttamiskelpoisuuteen taas vaikutetaan erityisen paljon kaavoituksessa. Kaavaratkaisujen kustannusvaikutukset näkyvät asumisen lopullisessa hinnassa ja myös siinä mihin hallintamuotoon
tontti on osoitettavissa. Kaupungin oman tuotannon kehittämisen kannalta avainsana onkin
poikkihallinnollisuus.
ATT:n toimintaa seuraavassa asuntotuotantotoimikunnassa pysyvinä
asiantuntijoina ovat keskeiset virkamiehet taloushallintokeskuksen, kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston tahoilta.
Toimikunnan tehtävänä korostuu juuri se, että eri hallintokuntia edustavat avainvirkamiehet työstävät yhdessä kaupungin ikiomia, konkreettisia
rakennushankkeita ja tuotantotavoitteita eteenpäin.
Hyvä niin. Ei nimittäin tarvitse olla suurikaan ennustaja voidakseen
päätellä, ettei kaupungin oman asuntotuotannon merkitys lähivuosina ainakaan vähene.
Tuomas Rantanen
Kirjoittaja on asuntotuotantotoimikunnan
puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu
9
Asuntotuotantotoimisto
Asuntotuotantotoimiston (ATT) tavoitteena on rakentaa
maankäytön ja asumisen (MA) toteutusohjelmassa edellytetty määrä asuntoja niin, että ne ovat laadultaan korkeatasoisia sekä hankinta- ja elinkaarikustannuksiltaan
edullisia.
Kaupungin omalle tuotannolle asetetut keskimääräiset
määrälliset tavoitteet vuosittain ovat:
MA-ohjelma 2008–2017
Laadukkaan asumisen Helsinki
MA-ohjelma 2008–2017, ”Laadukkaan asumisen Helsinki”, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.2.2008. Kaupungin tavoitteena on tarjota asukkailleen laadukkaita,
eri elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja terveellisessä,
turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Kaupungin
tulee olla seudullisesti ja kansainvälisesti houkutteleva
asuinpaikka.
Asunto- ja maapoliittiset päämäärät
Valtion tuella rakennettavat
vuokra-asunnot
50 % 750 asuntoa
Hitas-omistusasunnot, asumisoikeusasunnot,
vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ja
osaomistusasunnot
40 %
600 asuntoa
Sääntelemättömät omistusasunnot
korkeintaan
10 %
150 asuntoa
Yhteensä
1 500 asuntoa / vuosi
ATT on talousarviossa sitoutunut rakennuttamaan asuntotuotantotoimikunnalle varattujen rakentamiskelpoisten tonttien puitteissa MA-ohjelman mukaisen kaupungin oman asuntotuotannon, jonka määrä vuonna 2010
oli 1 164 asuntoa.
Vuosittainen tuotanto-ohjelma esitetään hyväksyttäväksi asuntotuotantotoimikunnalle. Hyväksytyssä tuotantoohjelmassa vuodelle 2010 oli yhteensä 1 263 asuntoa.
Uudisrakentamisen tuotanto-ohjelmasta jäi toteuttamatta kohteita muun muassa kunnallistekniikan ja esirakentamistoimenpiteiden viivästymisen tai liian korkeiden urakkahintojen takia. Ohjelmasta toteutui 799 asunnon rakentaminen.
Korjausrakentamisessa sitovaksi tavoitteeksi talousarviossa oli rakennuttaa 1 404 asunnon peruskorjaus. Tuotanto-ohjelmassa kohteita oli 1 045 asunnon verran. Osa
kohteista oli aikaistunut jo vuodelle 2009. Tuotanto-ohjelman tavoite saavutettiin.
Asuntotuotantotoimiston väkeä 2010.
10
• lisätä monipuolista asuntotarjontaa, parantaa asumisoloja ja tasapainottaa asuntomarkkinoiden toimintaa
• ottaa huomioon erilaiset väestöryhmät ja elämäntilanteet entistä paremmin asuntotuotannossa, rahoitus- ja
hallintamuototavoitteista päätettäessä ja rahoitusmallien kehittämisessä, seurata asuntotuotannon ja peruskorjausten toteutumisessa erityisesti perheasuntojen
saatavuutta kysyntää vastaavasti kaikissa rahoitus- ja hallintamuodoissa ja noudattaa yhteisesti sovittuja seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteita
• turvata työvoiman saatavuus ja tukea täten elinkeinotoiminnan edellytyksiä
• rakentaa uudet asuinalueet vetovoimaisiksi ja omaleimaisiksi, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla
ja huolehtia asuntotuotannon vaatimista toteutusedellytyksistä kaavoituksessa, perusinvestointien rahoituksessa, joukkoliikenneinvestoinneissa ja tontinluovutuksessa
• vahvistaa vanhojen asuinalueiden elinvoimaisuutta sekä ylläpitää ja parantaa olemassa olevaa asuntokantaa
kestävän kehityksen mukaisesti
• osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuudesta
Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa
Hankesuunnittelu
Hankesuunnittelupäällikkö
Henna Helander
Ohjelmakauden 2008–2017
tavoitteista ja toimenpiteistä
Tavoitteena on nostaa koko kaupungin asuntotuotannon määrä keskimäärin 5 000 asuntoon vuodessa. Perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi tavoitteena on keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala uustuotannossa, kuitenkin niin, että asuntojen kokojakauma vastaa mahdollisimman hyvin kysyntää. Tätä tavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa.
Tavoitteena on lisäksi muun muassa yhteisvastuullinen
asuntopolitiikka, kerrostalojen kehittäminen siten, että
se tarjoaa erilaisia yksilöllisiä asumisratkaisuja, kaupunkimaisen pientalon kehittäminen sekä omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen tukeminen.
MA-ohjelman tavoitteena on edistää myös täydennysrakentamista vahvistamaan vanhojen alueiden väestöpohjaa ja monipuolistamaan väestörakennetta. Vanhan asuntokannan parantamista edistetään tehostamalla korjauksiin ja niiden rahoitukseen liittyvää viranomaisneuvontaa.
Henkilöstön määrä lisääntyi
Vuonna 2010 asuntotuotantotoimistossa toimi kaksi osastotasoista yksikköä, rakennuttamisyksikkö sekä hallintoja talousyksikkö. Lisäksi omina toimintoinaan olivat hankesuunnittelu ja kehittäminen.
Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa yhteensä 55, josta
vakinaisia 53 ja määräaikaisessa työsuhteessa kaksi työntekijää. Henkilöstömäärä lisääntyi edellisestä vuodesta
kolmen vakinaisen ja yhden määräaikaisen työsuhteen
verran. Vuoden aikana palkattiin yhdeksän uutta työntekijää vakituiseen työsuhteeseen sekä neljä määräaikaiseen työsuhteeseen. Lähtövaihtuvuus muun työnantajan
palvelukseen oli 9,68 %.
Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 49 vuotta (51
vuotta)*. Henkilöstöstä naisia oli 42 % (43) ja miehiä 58
% (57 %). Olemassa olevat toimitilat ovat alkaneet käydä ahtaiksi henkilöstömäärän lisääntyessä. Vuoden 2010
alusta saatiin vuokrattua lisätilaa samasta kiinteistöstä.
(* suluissa edellisen vuoden tiedot)
VAKINAINEN HENKILÖSTÖ 2006–2010
2006
2007
2008
2009
2010
50
49
47
52
53
Rakennuttamisyksikkö
Hallinto- ja talousYKSIKKÖ
Rakennuttamisjohtaja
Risto Mykkänen
Hallintojohtaja
Markku Nyyssölä
Asiantuntijaorganisaatiossa
jatkuvaa kehittämistä
Ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseksi järjestettiin
koulutusta yhteensä 260 päivää (289) eli 4,7 päivää (5,3)
henkilöä kohden. Painopisteitä koulutuksessa olivat rakennuttajahenkilöstön pätevöitymiskoulutukset, työturvallisuus, esteettömyys, rakennusfysikaalinen osaaminen
sekä alan ajankohtaistilaisuudet.
Useiden uusien työntekijöiden rekrytoimisesta johtuen perehdyttämisen ja työssä oppimisen merkitys osaamisen kehittämisessä korostui toimintavuoden aikana.
Elokuussa järjestettiin tutustumismatka Tukholman
uusiin matalaenergia-asuntokohteisiin. Käynnin tarkoituksena oli saada oppia kiinteistöjen energiatehokkaista
ratkaisuista. Matkalle osallistui suurin osa toimiston henkilökunnasta.
Yli 80 prosentilla ATT:n henkilöstöstä on vähintään
ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto.
Laatupalkintokilpailusta uusia
painotuksia kehittämiseen
ATT osallistui kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailuun, josta saadut palautteet auttavat kehittämään toimintaa edelleen. Tavoitteeksi asetettiin muun muassa henkilöstön osaamiskartoituksen tekeminen. Jatkossa halutaan lisätä myös yhteistoiminnan kehittämistä ja
henkilöstön aktiivista osallistumista.
Toimintavuoden lopulla otettiin käyttöön viraston oma
Helmi-intranet sisäisen viestinnän työkaluksi. Sähköiset
HR-palvelut otettiin vuoden aikana laajemmin käyttöön.
Henkilöstön työkykyä pidettiin yllä muun muassa työterveyshuollon keinoin sekä järjestämällä tilaisuuksia liikunnan harrastamiseen. Myös henkilökuntayhdistys toimi aktiivisesti ja järjesti henkilöstön vapaa-ajantoimintaa
vuoden aikana.
ATT:n vuosittaiset työhyvinvointipäivät pidettiin Vierumäen urheiluopistolla liikunnan ja virkistäytymisen merkeissä. Työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä 2010.
11
Toiminta-ajatus ohjaa
energiatehokkaaseen rakentamiseen
Hernepellontie 26. Kohde
on matalaenergiakonseptin mukainen. Energian
säästäminen on huomioitu
rakenteissa eristeiden
paksuuksissa ja materiaaleissa, ilmanvaihdossa
lämmön talteenotolla ja
lämmitysmuodossa ilma- ja
lattialämmityksellä.
Toiminta-ajatuksensa mukaan ATT rakennuttaa ja peruskorjaa asunto-ohjelman ja asiakkaiden tavoitteiden mukaisesti laadukkaita ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia koteja. Tänä päivänä laadukkuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen sisältyy keskeisenä tavoitteena energiatehokkuus.
Teemavuosi korosti
energiatehokkuuden merkitystä
Asian merkityksen korostamiseksi energiatehokkuus
valittiin ATT:n yhdeksi strategiseksi teemaksi vuodelle
2010. ATT:lle varattaville uusille tonteille rakennettavien
kohteiden energiatehokkuustavoitteeksi asetettiin luokka A.
Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman pieni energiankulutus ja ympäristölle aiheutuva rasitus toteuttamalla energiatehokkaita rakennuksia kokonaisuuden hallinnan kautta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää energiatehokkuuden huomioonottamista koko tuotantoketjussa
kaavoituksesta asuntojen käyttöönottoon.
Rakennuksen yksityiskohdat tulee suunnitella ja toteuttaa huolella unohtamatta opastusta valmiin rakennuksen käyttöön. Myös asukkaiden kannustaminen energiatehokkaaseen asumiseen on tärkeää. Vasta tilojen tar-
12
koituksenmukaisella käytöllä ja ammattitaitoisella ylläpidolla varmistetaan energiatehokas ja ympäristöä mahdollisimman vähän rasittava lopputulos.
Sähköenergian käyttöön kiinnitetään
erityistä huomiota
ATT:n tehtävänä on luoda asuinkiinteistöjen ylläpitäjille
ja käyttäjille edellytykset rakennuksen ja asuntojen energiatehokkaalle käytölle. Suunnitteluratkaisut, laitteet ja
järjestelmät valitaan sellaisiksi, että ne ovat helppokäyttöisiä ja tukevat energiatehokasta asumista koko elinkaaren ajan. Jopa 80 % aiheutuneista päästöistä syntyy rakennuksen käyttöaikana.
Sähköenergian käytön vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sähköenergian käyttöä suoraan lämmitykseen vältetään ja sähköenergiaa käyttävät laitteet valitaan energiatehokkaista laitteista.
Laskentamenetelmät kehitteillä
Tavoitteena on myös kehittää laskentamenetelmiä, joilla energiatehokkuus hallitaan koko asuntotuotantoprosessin aikana. Energiatehokkuuden kannalta merkittäviä
ratkaisuja tehdään jo kaavoitusvaiheessa. Hankesuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kohteen energiatehokkuu-
delle. Suunnitteluvaiheessa tehdään rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien sekä materiaalien ja laitteistojen osalta tarkemmat valinnat.
Tavoitteiden toteutumisen varmistamisessa hyödynnetään rakennusvalvontaviraston energialaskuria. Ensiarvoisen tärkeää on, että valmiin rakennuksen energiatehokkuus varmistetaan mittauksin.
Energiatehokkuus tutkitaan
myös peruskorjauksissa
Peruskorjausten hankesuunnitteluvaiheessa tutkitaan aina energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuudet.
Ennen tavoitteiden asettamista selvitetään yhteistyössä kiinteistöyhtiöiden kanssa rakennuksen energiankulutus sekä analysoidaan se rakennusosittain ja järjestelmittäin. Taloudellisuuden arviointiin käytetään elinkaarikustannuslaskelmia, joiden herkkyystarkasteluissa arvioidaan aina muun muassa energian hinnannousun vaikutus elinkaarikustannuksiin.
Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä voidaan
toteuttaa myös sellaisissa tapauksissa, joissa investoinnin
takaisinmaksuaika on lähes rakennusosan elinkaaren pituinen. Päätöksenteon reunaehtona käytetään asumiskustannusten (vuokrien) kohtuullisuutta.
Pihlajiston Kiinteistöt Oy:n Hernepellontie 26 Projektipäällikkö Klaus
Hamström (oik.) ja LVI-asiantuntija Kai Forsén lämmönjakohuoneessa.
Ympäristöraportti
Asuntotuotantotoimiston ympäristömenot ja -tulot muodostuvat rakennushankkeisiin liittyvistä kustannuksista ja
mahdollisista tuotoista sekä varsinaisen toimistotilan aiheuttamista ympäristömenoista.
Oheisessa taulukossa on esitetty ATT:n ympäristöindikaattoreita vuosina 2006–2010.
2006
2007
2008
2009
2010
Eri rakennushankkeet
Tuet hankkeisiin
(EU/Tekes) 1000e
-
-
-
-
-
16
-
-
60
7
22
37
20
30
73
Ympäristöprojektien
kehittämismenot 1000e
Henkilöstömenot 1000e
(työryhmät, projektit, ym.)
Toimistotilat
(Junailijankuja 3)
Lämmitys mWh
Sähkö kWh
Käyttövesi m³
Jätehuolto 1000e 206
189
185
203
201
86209
84052
84431
1164
1238
1180
1338
1225
19
19
17
19
25
90588 114103
13
SAFA-palkinto ATT:lle
asuntorakentamisen kehittämisestä
Latokartanonkaaren
kohteista löytyy kaikkia
asumismuotoja.
Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinto myönnettiin
vuonna 2010 ATT:lle pitkäjänteisestä työstä korkeatasoisen asuntorakentamisen kehittämiseksi.
Palkintolautakunnan perusteluissa todettiin, että ATT
on pitkäjänteinen asuntorakentamisen kehittäjä ja suunnannäyttäjä niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. ATT panostaa rakentamisessaan eri tavoin kestävän kehityksen vaatimusten, kuten energiakysymysten,
huomioimiseen. Laadukasta suunnittelua ATT edistää
myös käyttämällä suunnittelijavalinnoissa kehittämäänsä
suunnittelu- ja tarjouskilpailukäytäntöä.
–Viimeisten 20 vuoden aikana suomalaista arkkitehtuuria esitelleissä näyttelyissä ja alan julkaisuissa on ollut
mukana lukuisia ATT:n rakennuttamia hankkeita. SAFA- palkintolautakunta haluaa kannustaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistoa kehittämään pääkaupunkiseudun asuntorakentamista entistäkin innovatiivisempaan ja monipuolisempaan suuntaan. Eturivin rakennuttajaorganisaatioilla, kuten ATT:lla, on tilaajina
ratkaiseva asema laadukkaan ja kestävän rakennetun ympäristömme toteuttajina, palkintolautakunnan puheenjohtaja Rainer Mahlamäki sanoo.
14
ATT:lla on parhaillaan työn alla useita vaativia aloituskortteleita satamien käytöstä vapautuvilla uusilla asuntoalueilla. Käynnistymässä on myös kiinnostavia täydennysrakentamiskohteita lähiöihin eli tulevaisuuden esikaupunkeihin. Kohteilla tulee valmistuttuaan olemaan huomattava esimerkin asema.
–Lähiöiden on mahdollista uusiutua tulevan täydennys- ja korjausrakentamisen kautta. ATT:n vahva tahto on kehittää täydentävästä asuinrakentamisesta monimuotoista ja kunkin lähiön erityispiirteitä vahvistavaa.
Hyvin suunnitellulla täydennys- ja korjausrakentamisella voidaan lisätä lähiöiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa, ja
siten eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vähentää alueellista segregaatiota, ATT:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa sanoo.
Vuodesta 1974 lähtien jaettu palkinto on tunnustus yhteisölle, joka on toiminnallaan merkittävällä tavalla edistänyt laadukkaan elinympäristön syntymistä. Palkinnon
saajan valitsee Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Kuntaliiton ja ympäristöministeriön edustajista koostuva viisijäseninen lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi tänä
vuonna SAFAn puheenjohtaja Rainer Mahlamäki.
As Oy Helsingin Huvitus
15
SR-laatukilpailulla laadukkaita ja energiatehokkaita puupientaloja Myllypuroon
Talotehtaille ja rakennusliikkeille vuonna 2010 suunnatun Suunnittele ja rakenna -laatukilpailun parhaimmaksi
ehdotukseksi valittiin nimimerkki ”Kyykän Lyöjät”, jonka
ehdotus hyödynsi hyvin Myllypuron kaupunkikuvalliset
erityispiirteet. Ehdotuksen asuntoratkaisuja luonnehdittiin onnistuneiksi ja jopa hohdokkaiksi.
Toimintavuonna järjestetty laatukilpailu oli suunnittelun ja rakentamisen sisältävä KVR- urakkakilpailu. Kilpailun järjestäjänä ATT määritteli asuntojen kokonaishinnan etukäteen. Tarjoajat esittävät suunnitelmansa ja kilpailu ratkaistiin rakennusten ja ympäristön arkkitehtonisen ja teknisen laadun, energiatehokkuuden ja asuttavuuden perusteella. Laatukilpailun kohteeksi valittiin
Myllypuron puisen kaupunkikylän kortteli 45569. Suunnittelukohteen tontit ovat mäntykangasmetsässä, hienojen ulkoilumaastojen vieressä. Viidestä tontista kolme oli
varattu kaupungin vuokra-asuntotuotantoon ja kaksi asumisoikeustuotantoon.
Osallistujat valittiin ilmoittautumismenettelyn mukaisesti. Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä kaksi ehdotusta, joista nimimerkki ”Kyykän Lyöjät” arvioitiin paremmaksi. Suunnitelman olivat laatineet Jesse Anttila ja
Mikko Rusanen sekä Lassi Hackman arkkitehdit SAFA /
16
Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:stä. Kohteen toteuttajana tulee olemaan Skanska Talonrakennus Oy.
–Ehdotuksen tekijä on hyödyntänyt hyvin Myllypuron
komean kalliometsän kaupunkikuvalliset erityispiirteet
ja päätynyt arkkitehtonisesti selkeään konseptiin. Ehdotuksen yleisilmettä leimaa tuoreus, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja Sisko Marjamaa.
Arviointiryhmän lausunnossa todettiin myös, että ehdotuksen asuntoratkaisut ovat onnistuneita, jotkut asunnot ovat jopa hohdokkaita. Pienetkin asunnot ovat valoisia ja avaria sekä selkeitä. Lisäksi uudet puiset pientalot
ovat energiatehokkaita ja tulevat olemaan edullisia korkeaan laatuunsa nähden.
Arviointiryhmään kuuluivat:
Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa, ATT, puheenjohtaja
Toimitusjohtaja Simo Merilä, Myllypuron Kiinteistöt Oy
Projektipäällikkö Marja Piimies, kaupunginsuunnitteluvirasto
Rakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen, ATT
LVI-asiantuntija Kai Forsén, ATT
Rakennuttaja-arkkitehti Henna Helander, ATT
Asiantuntijana Minna Välimäki, kiinteistövirasto
Projektipäällikkö Vesa Sunikka, ATT
17
Arabianrannan pohjoisosa etenee
– Hitas-kohde Hehku valmistui
Elokuussa Arabianrannan pohjoisosaan valmistunut
Asunto Oy Helsingin Hehku toi asukkaille valoisia asuntoja, joista on upeat näkymät Vanhankaupunginlahdelle. Kohteessa on nostettu erityisesti esiin taideteema, joka tukee arkkitehtonista ideaa. Lisäksi Hehkun suunnittelussa on otettu huomioon yhteisöllisyyden yhä kasvava
merkitys asuinyhteisöissä.
Arabianrannan alue on Helsingin suuria aluerakentamiskohteita, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna
2000. Alue on kokonaisuudessaan valmis parin vuoden
sisällä. Asukkaita Arabianrannassa on sen valmistuttua
noin 7 500 ja lisäksi työpaikkoja noin 8 000. Alueella on
myös oppilaitoksia ja merkittävä teollisuushistoria.
Arabianrannalle antaa omaleimasta ilmettä taiteen
tuominen osaksi rakennusprojekteja sekä Vanhankaupunginlahden upea rantapuisto.
Arkkitehtikilpailun tulos
Asunto Oy Helsingin Hehku on helmikuussa 2007 ratkaistun arkkitehtikilpailun tulos. Kilpailussa etsittiin
ympäristöönsä soveltuvaa asuinkerrostaloratkaisua, jossa erityistä huomiota kiinnitettiin asuntopohjiin. Lisäksi kilpailussa etsittiin taideteemaa, joka tukee arkkitehtonista ideaa.
Suunnittelu- ja tarjouskilpailun voittajaksi valittiin Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n ehdotus.
Rakennustyöt tontilla aloitettiin lokakuussa 2008. Tuolloin Hehku oli vaikean suhdannetilanteen takia ainoa
käynnistynyt Hitas-kohde.
Pääurakoitsijaksi tuli urakkakilpailun kautta Rakennustoimisto V. O. Mattila Oy. Urakkaan sisältyi Hehkun
lisäksi vuokratalo Kumpulan Kiinteistöt Oy:lle sekä rakennuksiin liittyvä Yhteispiha 7 Arabian Palvelu Oy:lle.
Taide näkyviin suuressa mittakaavassa
Hehkussa on tavoitteiden mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota huoneistopohjien suunnitteluun. Monissa
asunnoissa on kaksikin parveketta tai laaja terassipiha.
Asunnot ovat valoisia ja näkymiä on mietitty huolellisesti. Hehkun sijainti lähellä rantaa tuo kohteeseen upeita maisemia ja niitä on hyödynnetty maksimaalisesti hienoissa ylimmän kerroksen yhteistiloissa.
18
Taide on näkyvissä suuressa mittakaavassa julkisivuissa siniseen betoniin toteutettuna graafisena taideteoksena sekä hienolla hiusviivalla toteutettuina kasviaiheina sisäänkäyntien yhteydessä.
Taideteoksen lämminhenkinen avajaistilaisuus pidettiin kauniina syyskuun iltapäivänä ja taiteilijat kertoivat
teosten taustasta paikalla olleille asukkaille ja muulle
yleisölle. Samalla kertaa osallistujille tarjoutui spontaani
tilaisuus vierailla muutamassa jo asutussa huoneistossa –
ihailemassa avaria ja valoisia huoneistoja sekä Vanhankaupunginlahdelle avautuvia näköaloja.
Suunnittelussa lähtökohtana valoisuus
Hehku on rakennusteknisesti koetelluin ratkaisuin toteutettu betonielementtirunkoinen kerrostalo. Julkisivuissa on paikalla muurattua punatiiltä sekä valkobetonielementtejä. Osa julkisivuista on graafista betonia. Katto on osin tasakatto ja osin sinkityllä pellillä päällystetty
pulpettikatto.
Pääsuunnittelijana kohteessa toimi arkkitehti Ulla Saarinen. ATT:ssä kohdetta rakennutti projektipäällikkö Seidi Kivisyrjä ja työmaavalvojana toimi Jorma Kekki. Kohde
valmistui aikataulun mukaisesti elokuussa 2010.
–Asuntojen suunnittelun lähtökohtana on ollut asuntojen valoisuus, läpihengittävyys ja avautuminen maisemaan. Avaruutta ja valoisuutta asuntoihin on saatu plaaniratkaisulla, jossa olohuone ja ruokailutila muodostavat läpi rungon ulottuvan avoimen tilan. Suurten ikkunoiden matalalle ulottuvat alareunat tuovat valon tehokkaasti keskelle runkoa ja tuovat tunteen, että upea maisema on asunnossa koko ajan läsnä, kertoo arkkitehti Ulla
Saarinen asunnoista.
Saarinen haluaa nostaa esiin myös rakennuksen kattokerroksessa olevat yhteistilat.
–Asukkaiden yhteiset kerho- ja saunatilat sijoittuvat
ylimpään kattokerrokseen. Tiloista avautuvat näkymät
kaupunkiin sekä merelle. Saunaosaston ja kerhotilan väliin sijoittuu suuri kattoterassi, joka avautuu samaan aikaan sekä itään merimaisemaan että länteen ilta-aurinkoon.
Asunto Oy Helsingin Hehkussa on 40 asuntoa, 5–7 kerrosta ja
kolme porrashuonetta. Asuntojen keskipinta-ala on 78,7 m²
(46,5 m²–124,5 m²). Huoneistotyyppejä Hehkussa on kaksioista
perheasuntoihin. Ylimmässä kerroksessa on yksi kaksikerroksinen asunto.
Poimintoja Hehkun asiakaspalautteesta
”Asunto on tilavine keittiöineen ja kylpyhuone-saunaosastoineen ja merinäköalaparvekkeineen todella viihtyisä.”
”Kaiken kaikkiaan asunto on todella hyvä ja olemme tyytyväisiä siihen. Ympäristöstä: Alue on tosi kiva, mutta täällä
päässä Arabianrantaa naapuritalot tulevat kyllä tosi lähelle
– eli hieman liian tiiviisti rakennettu. Ja parkkipaikat on
älyttömän ahtaita! No, kaikkea ei voi saada…”
”ATT:n toiminta on kaiken kaikkiaan ollut oikein hyvää.”
Tekijät:
Arkkitehti
Rakennesuunnittelija
LVIA-suunnittelija
Sähkösuunnittelija
Taiteilija
Pääurakoitsija
LVIA-urakoitsija
Sähköurakoitsija
Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy
Finnmap Consulting Oy
LVI-suunnittelu Amplan Oy
Sähkösuunnittelu Elbox Oy
Eeva Kaisa Berry ja Timo Berry
Rakennustoimisto V. O. Mattila Oy
Putkiwuorio Oy
Korson Sähkö-Yksikkö Oy
19
Viikinmäkeen valmistui kysyttyjä
asumisoikeusasuntoja
Marraskuussa Länsi-Viikinmäkeen, kukkulakaupunkiin
valmistuneessa Helsingin Asumisoikeus Oy:n Helmisimpukka -kohteessa kehitettiin kerrostaloasumista lähemmäs pientaloasumista. Haasteen kohteen suunnittelulle
antoi Lahdentien melu.
Viikinmäen maisema on jyrkkärinteisiä kallioita ja alavia laaksoja. Alueelle on kaavoitettu omaleimainen kukkulakaupunki ja siellä on hienoja näköalapaikkoja. Kunnostetut Vantaanjoen rannan ulkoilureitit ja uusi kävelysilta Vantaanjoen yli kutsuvat jo uusia asukkaita, joita on
tulossa Viikinmäen alueelle noin 3 500.
Helmisimpukka on helmikuussa 2007 ratkaistun arkkitehtikilpailun tulos. Kilpailussa oli erityistavoitteena kerrostalon kehittäminen ja lähentäminen pientaloasumisen parhaisiin puoliin. Suunnittelu- ja tarjouskilpailussa
kahden tontin voittajaksi valittiin Kirsti Sivén ja Asko Takala Arkkitehdit Oy:n ehdotus, jota kiitettiin erityisesti
onnistuneesta asuntosuunnittelusta.
20
Melu nujerrettiin hyvällä suunnittelulla
Helmisimpukassa on yhteensä 56 asuntoa ja keskipinta-ala on 79,3 m². Asunnoista pääosa on perinteiseen tapaan yksitasoisia kerrostaloasuntoja. Suuremmassa rakennuksessa on lisäksi kaksikerroksisia asuntoja. Pienemmässä rakennuksessa on seitsemän kolmekerroksista rivitalomaista asuntoa sekä pienkerrostalotyyppinen osa.
Kaikissa asunnoissa on huoneistokohtainen sauna sekä
parveke tai asuntopiha tai molemmat.
Lahdentien melu on ohjannut kaavallista ratkaisua voimakkaasti ja tämä asetti haasteita sekä rakennuksen että
piha-alueen suunnittelulle. Lopputuloksena on kaikille
asunnoille saatu ulko-oleskelutila hiljaiseen ilmansuuntaan, samoin kuin koko rakennuksen piha.
Melu on huomioitu myös julkisivujen rakenteessa ja
valitussa ikkunatyypissä. Rakenneratkaisu on betonielementtirunko ja julkisivut ovat pääosin lämpörapattuja.
Parvekkeiden taustaseinissä on puupaneeliverhous ja
Helsingin Asumisoikeus Oy:lle marraskuun
2010 lopussa valmistuneessa kohteessa on 56
uutta asumisoikeusasuntoa. Helmisimpukka
on uuden Länsi-Viikinmäen asuinalueen
ensimmäisiä valmistuneita taloja.
lisäksi julkisivuissa on käytetty näkyvästi puukuvioista laminaattia. Suuremmassa rakennuksessa on tasakatto ja
rivitalomaisessa rakennusosassa on peltiverhottu pulpettikatto.
Kallioinen mäki hyödynnettiin tehokkaasti
Pääsuunnittelijana kohteessa toimi arkkitehti Kirsti Sivén
ja pääurakoitsijana Skanska Talonrakennus Oy. ATT:ssä
kohdetta rakennuttivat projektipäälliköt Seidi Kivisyrjä ja Juhani Ristola. Työmaavalvojana toimi Risto Kivistö. Kohde valmistui aikataulun mukaisesti marraskuussa 2010. Pihojen istutusten viimeistelyä tehdään urakkasopimuksen mukaisesti vielä keväällä 2011. Helmisimpukan pihapiiri kallioisella mäellä muodostuu kahdesta erilaisesta osasta:
4–5 -kerroksisesta kerrostalosta ja kolmikerroksisesta pienkerrostalosta, jossa on sekä kolmitasoisia rivitaloasuntoja että kerrostaloasuntoja.
–Viikinmäen vaativalle maastolle luonteenomaiseen tapaan kolmikerroksisen osan kohdalla on tasoeroa raitilta pihalle kerroksen verran. Tämä antoi mahdollisuuden
sijoittaa kolmitasoisten rivitaloasuntojen pääsisäänkäynti raitilta keskikerrokseen, jossa ovat keittiö ja olohuone.
Kerrosta ylempänä ovat makuuhuoneet ja alimmassa kerroksessa pihatasossa yksi huone sekä sauna-, kodinhoitoja varastotilat. Asunnot avautuvat länteen ja itään. Parvekkeita ja pihaterasseja on kumpaankin suuntaan, kertoo arkkitehti Kirsti Sivén kohteesta.
Tonttia kiertävä 4–5 –kerroksinen talo on Sivénin mu-
kaan Viikinmäen kukkulakaupungin asemakaavassa massiivinen.
–Pienipiirteisemmän ilmeen saavuttamiseksi pitkä massa on jaoteltu parvekkein, syvennyksin ja materiaalivaihdoin jokaisen porrashuoneen kohdalta. Asunnot ovat
pääosin kahteen suuntaan avautuvia ja kapean rungon
ansiosta tilatehokkaita. Pihatasoon liittyy muutamia omapihaisia, kaksikerroksisia asuntoja.
Helmisimpukan julkisivut ovat kivisen kukkulakaupungin hengen mukaisia: pehmeänsävyisiä rappauspintoja,
tehosteena puuta ja laminaattia sekä pihatason muureissa luonnonkiviverhouksia.
Poimintoja Helmisimpukan asiakaspalautteesta
”Viihtyisä pieni kylä (+). Huoneistoon ei kuulu melua
Lahden väylältä. (+). Voisiko tuon puhelimen kuuluvuuden hoitaa kuntoon (-).”
”Palvelussa ei ollut valittamista millään tavoin. Hyvä-arvosana voisi paikoittain olla myös erittäin hyvä.”
”Kaikki toiminut joustavasti.”
”Rakennuttakaa vaan lisää kohtuuhintaisia aso-asuntoja.”
Tekijät:
Arkkitehti
Rakennesuunnittelija
LVIA-suunnittelija
Sähkösuunnittelija
Pääurakoitsija
LVIA-urakoitsija
Sähköurakoitsija
Kirsti Sivén ja Asko Takala Arkkitehdit Oy
Insinööritoimisto Kai Kakko Oy
Insinööritoimisto Reijo Patronen Oy
P. Kortelainen Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Putkiwuorio Oy
Amplit Oy
21
Malmille valmistui näyttävä
vuokratalo valmiiseen ympäristöön
Syyskuun lopussa valmistuneen Malmin Kiinteistöt Oy
Ruotutorpan rakentamiseen toi haasteita radan läheisyys. Täydennysrakentamisen etuina kohteessa on valmiina asumisen viihtyisyyttä lisäävä vanha puusto.
Ruotutorppa on monellakin tapaa erityinen kohde. Rakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti sillä on hyvin haastava rakennuspaikka radan vieressä. Junaradan tärinän
takia koko rakennus laakeroitiin perustuksiensa päälle ja
myös radan aiheuttama melu vaati erikoisratkaisuja.
Rakennuksen pihan puoleisissa julkisivuissa on käytetty käsittelemätöntä lehtikuusta, joka sään vaikutuksesta harmaantuu eikä vaadi minkäänlaista pintakäsittelyä.
Jokaisessa asunnossa on oma sauna, joten puu on läsnä
myös huoneistojen sisäpuolella. Asuinhuoneiden lattiat
ovat pyökkilaminaattia.
Asukkaat tyytyväisiä taloon
Ruotutorppa rakennettiin teknisesti vaikeaan paikkaan,
mutta hienoon valmiiseen ympäristöön. Toisin kuin
usein uudet kohteet talo näyttääkin siltä kuin se olisi ollut aina paikoillaan täysikasvuisen vanhan puuston ympäröimänä.
–Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä taloonsa ja asukastoimikuntakin perustettiin heti muuton jälkeen, kertoo
Malmin Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Rolf Lindfors.
Porrashuoneiden suuret lasipinnat avaavat esteettömän näkymän ulkomaailmaan heti asunnon ovella. Sisältä asunnot ovat selkeitä ja avaria.
Asuntojen parvekkeet polveilevat julkisivussa paikkaa
vaihdellen ja tuovat elävyyttä pihanpuoleiseen julkisivuun. Radan suuntaan taas tiiliseinä kaarteineen näyttäytyy rauhallisena ja vakaana ja kohoava räystäslinja lennokkaana.
Hankkeessa lukuisia yksityiskohtia
Malmin Kiinteistöt Oy Ruotutorppa sai uudet asukkaat syyskuun
lopussa. Asuntoja neljäportaisessa uudisrakennuksessa on
62 kappaletta ja niiden keskipinta-ala on 75,2 m².
Yksi asunnoista on kaksikerroksinen, 182 m² kokoinen
ammatillinen perhekoti.
22
Urakkakilpailu käytiin loppuvuodesta 2008 ja pääurakoitsijana toiminut Skanska Talonrakennus Oy aloitti
työt tontilla huhtikuussa 2009. Tärinää eristävä perustus vaati erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta ja oli uutta
hankkeen kokeneille tekijöillekin.
–Hanke koostui lukuisista yksityiskohdista, joiden ratkaiseminen suunnitteluvaiheessa loi edellytykset laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kun jokainen osapuoli sitoutui noudattamaan annettuja ohjeita ja suun-
Malmin Kiinteistöt Oy Ruotutorppa
nitelmia, saatiin haluttu lopputulos. Kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu kaikille hankkeeseen osallistuneille, toteaa
ATT:n projektipäällikkö Klaus Hamström.
Arkkitehti Kristiina Hannunkarin mukaan pihan puolen julkisivuissa on käytetty sileäksi höylättyä vankkaa lehtikuusipaneelia, jolle vapaasti sijoitettujen parvekkeiden
metalli-/lasirakenteet sekä maantasokerroksen graniittiverhous tuovat vastapainoa. Kaikki asunnot avautuvat
suojaiselle piha-alueelle, kuten myös kaikki yhtiön yhteistilat. Tontilla sijaitseva autokatos ja yhtiön huoltorakennus on osittain maisemoitu pihakumpujen sisään.
–Rakennusten punatiilestä muurattu selkäpuoli puolestaan muodostaa muurimaisen pinnan pohjoiseen pääradan ja Malminkaaren suuntaan; rakennusten pyöristetty ulkokulma ja nousevat räystäslinjat merkitsevät rakennukset urbaaniin radanvarsiympäristöön, korostaa Hannunkari.
Poimintoja Ruotutorpan projektipalautteesta
”Hanke onnistui kaikin puolin kokonaisuutena oikein
hyvin, erityisesti julkisivujen vaativa detaljiikka.”
”Näyttävä vuokratalo.”
Tekijät:
Arkkitehti
Rakennesuunnittelija
LVIA-suunnittelija
Sähkösuunnittelija
Pääurakoitsija
LVIA-urakoitsija
Sähköurakoitsija
Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy
Finnmap Consulting Oy
LVI-insinööritoimisto Helsingin Kartech Oy
Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Uudenmaan LVI-talo Oy
Amplit Oy
23
Omistus- ja asumisoikeusasuntojen
markkinatilanne
Omistusasuntojen markkinatilanne oli hyvä vuonna
2010. Hidas talouskasvu piti korkotason alhaisena ja kuluttajien luottamus oman taloutensa kehitykseen alkoi
palautua työttömyyden vähentyessä. Mainitut tekijät, samoin kuin taantuman aikana vähentynyt omistusasuntotuotanto, ylläpitivät asuntojen kysyntää.
Asuntotuotantotoimistolla oli myynnissä sekä vakiintuneilla kysytyillä alueilla että uusilla täydennysrakentamisalueilla sijaitsevia kohteita.
Hitas-asuntoihin runsaasti hakijoita
Hyvillä paikoilla sijainneisiin kohtuuhintaisiin Hitasasuntoihin oli hakijoita moninkertaisesti asuntojen määrään verrattuna. Esimerkiksi Vanhassakaupungissa sijaitsevan Asunto Oy Helsingin Viikinrannan ja Arabianrannassa sijaitsevan Asunto Oy Helsingin Flooranaukion kysyntä ylitti tarjonnan moninkertaisesti.
Asuntotuotantotoimisto vastasi odotettavissa olevaan
kysyntään kehittämällä arvontamenettelyn, mikä takaa
asiakkaiden tasapuolisen kohtelun riippumatta heidän
mahdollisuuksistaan asioida asuntotuotantotoimistossa
paikan päällä tai juuri silloin kun asunnot tulevat myyntiin.
Asuntomyynti oli jossakin määrin hitaampaa uusilla
alueilla, joissa asuntotuotantotoimisto on ollut rakentamisen päänavaajana, kuten Länsi-Viikinmäessä ja Alppikylässä. Asuntotuotantotoimistolla ei ollut vuoden aikana valmista myymätöntä asuntokantaa.
Asumisoikeusjärjestelmään tuli
toivottuja uudistuksia
Asumisoikeusjärjestelmä aiheutti julkista keskustelua pitkin vuotta. Järjestelmää on kritisoitu muun muassa sen
läpinäkymättömyyden, käyttövastikkeiden tasauksen ja
asukkaiden heikkojen vaikutusmahdollisuuksien takia.
Asumisoikeuslakia muutettiinkin loppuvuodesta. Muutoksella lisätään asukkaiden tiedonsaantia asumisoikeusyhteisön taloudesta, kielletään hoitovastikkeiden tasaaminen sekä lisätään viranomaisten valvontaoikeuksia. Lakimuutosta voidaan pitää tervetulleena, koska sen mukaiset menettelyt lisäävät järjestelmää kohtaan tunnettavaa luottamusta.
24
Asukaskysely nosti esiin kehittämistarpeet
Asuntotuotantotoimisto toteutti jo vakiintuneen käytännön mukaisen asukaskyselyn, jossa kysyttiin omistus- ja
asumisoikeusasuntojen ostajien mielipidettä ostamastaan asunnosta ja saamastaan palvelusta.
Kyselyn tuloksia voidaan pitää erittäin hyvinä. Prosesseissa on kuitenkin aina parantamisen varaa. Erityisesti lisä- ja muutostyöprosessi ei ole aina vastannut ostajien toiveita kaikilta osin. Palautteen johdosta asuntotuotantotoimisto kokeili kolmessa Etelä-Hermannissa sijaitsevassa kohteessa internet-pohjaista asukasmuutostyöjärjestelmää.
Kerrostaloasumisen monimuotoisuutta edistettiin ja
vuoden aikana hyväksyttiin muun muassa autottoman
korttelin, studioasuntojen ja työtilallisten kerrostaloasuntojen suunnitelmat.
Uusia asuntoja rakennutettiin
edellisvuotta enemmän
Uudisrakentamisen määrä kasvoi edellisestä vuodesta.
Siitä huolimatta MA-ohjelmassa asetetusta tavoitteesta
saavutettiin vain 53 %, koska tuotantoon ei varattu tarpeellista määrää rakentamiskelpoisia tontteja. Rakentamista hidastavia tekijöitä olivat myös kunnallistekniikan
rakentamisen ja esirakentamisen viiveet.
Toimintavuoden aikana käynnistettiin 799 asunnon
rakennuttaminen yhteensä 14 eri kohteessa. Hallintamuodoittain tuotanto jakaantui siten, että vuokra-asuntoja käynnistettiin 407, asumisoikeusasuntoja 236 ja hitas-omistusasuntoja 156.
Vuoden 2010 aikana valmistui kymmenen kohdetta,
yhteensä 515 asuntoa. Valmistunut tuotanto jakautui
hallintamuodoittain siten, että vuokra-asuntoja valmistui 324, asumisoikeusasuntoja 108 ja Hitas-asuntoja 83
kappaletta. Lisäksi valmistuivat perustukset 44 pientalolle Ormuspeltoon.
Asiakaspalaute kertoo onnistumisesta
Asuntotuotantotoimisto kerää järjestelmällisesti palautetta asukkailta ja asiakkailta kehittääkseen toimintaansa. Vuoden 2010 toiminnasta sekä kiinteistöyhtiöiltä että
asunnonostajilta saatu palaute oli tähän saakka kerätyistä palautteista paras.
Urakkakilpailut onnistuivat hyvin
Vuoden aikana järjestettiin uudisrakennuskohteista 14
urakkakilpailua. Uudisrakentamisessa käytetyin urakkamuoto oli edelleen jaettu urakka, jossa LVISA-urakat on
alistettu pääurakoitsijana toimivalle rakennusurakoitsijalle. Toiseksi käytetyin urakkamuoto oli kokonaisurakka. KVR-urakkaa käytettiin SR-kilpailun pohjalta kahdella Myllypuron puukaupungin aloituskorttelin tontilla.
Kaikille urakkakilpailuissa olleille hankkeille saatiin
hintahyväksynnät, joten huolimatta varsinkin loppuvuoden kuumenneesta suhdanteesta, urakkakilpailut onnistuvat kohtuullisen hyvin.
Energiatehokkuustavoitteet saavutettiin
Asuntotuotantotoimisto ja rakennusvalvontavirasto asettivat toimintavuodella yhteisen tavoitteen: kaikista jätetyistä rakennuslupahakemuksista pitäisi vähintään 75 %
olla energiatehokkuusluokkaa B.
Tavoite ylitettiin ja kaikista hankkeista yli 88 % kuului
energiatehokkuusluokkaan B.
Myllypuron puukaupungin
rakentaminen käynnistyi
Asuntotuotantotoimisto käynnisti Myllypuron Kiinteistöt Oy Mamsellimyllynkatu 1:n ja Helsingin Asumisoikeus Oy Mamsellin yhteensä 85 asunnon rakentamisen
Myllypuron puukaupunkiin.
Urakoitsijaksi valittiin SR-kilpailun perusteella Skanska Talonrakennus Oy. Rakennukset ovat puurakenteisia pienkerros-, rivi- ja paritaloja Rakennusten energiatehokkuusluokka on A.
Talousrikollisuuden
torjuntatoimia tehostettiin
ATT otti käyttöön uusia talousrikollisuuden torjunnan
keinoja ja esitti laajaa yhteistyötä rakennusalan tervehdyttämiseksi.
Yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttämistä valvotaan
tilaajavastuulain mukaisesti, mutta se ei ole onnistunut
lopettamaan harmaata taloutta. ATT rajoittaa urakoiden
ketjuttamista ja vaatii selvitykset yhteiskunnallisten velvoitteiden suorittamisesta myös alaurakoitsijoiden osalta. Tehdyistä urakkasopimuksista ilmoitetaan veroviranomaiselle.
Työmailla käydään tarkastamassa talousrikollisuuden
torjuntatoimien käyttö. Talousrikollisuuden torjuntatoimien laiminlyönnit, kuten urakoiden sopimuksen vastainen ketjuttaminen ja henkilötunnisteiden puuttuminen
on sanktioitu.
Koko rakennusala tulee saada toimimaan määrätietoisesti talousrikollisuuden poistamiseksi. Tätä varten toimisto teki aloitteen asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Raklille, että ATT:n menettelytapoja suositeltaisiin
kaikkeen rakennuttamiseen.
Toimisto esitti myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle, että sen rahoitusehtoihin otetaan tiukemmat ehdot harmaan talouden torjumiseksi. Rikollinen toiminta on tehtävä kannattamattomaksi ja myös rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE) on muutettava tukemaan tätä tavoitetta.
25
Urakkakilpailut toimivat hyvin
peruskorjaushankkeissa
Toimintavuoden aikana käynnistettiin seitsemässä kaupungin kiinteistöyhtiössä 1 045 asunnon peruskorjaus.
Asunnot sijaitsevat yhdeksässä kohteessa.
Vuoden aikana valmistui viidentoista kohteen, 1 408
asunnon peruskorjaus. Tilaajina oli kymmenen eri kiinteistöyhtiötä.
Energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttavien toimenpiteiden osuus rakennuskustannuksista oli keskimäärin 17,6 % (137 e/htm2). Peruskorjauksissa energiatehokkuutta nostetaan lämmöneristyksen parantamisella
ja muun muassa käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa rakennusosissa, kuten ikkunoissa ja lämmöntalteenottolaitteissa.
Urakkakilpailut toimivat hyvin
Peruskorjauksessa urakkatarjouspyyntöihin saatiin keskimäärin 6,9 tarjousta tarjouspyyntöä kohden, joten urakkakilpailu peruskorjaushankkeissa toimi selvästi paremmin kuin uudisrakennushankkeissa. Peruskorjaushankkeissa lähes kaikkien käynnistyvien kohteiden urakkamuotona käytettiin kokonaisurakkaa.
Käynnistyneiden peruskorjaushankkeiden keskimääräiset korjauskustannukset olivat 778 e/asm2. Keskimääräinen korjausaste oli 31,6 %. Normaalista käytöstä ja
ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten osuus korjauskustannuksista oli keskimäärin 68,2 % ja teknisen ja / tai
toiminnallisen laadun parantamisesta aiheutuvien kustannusten osuus oli 31,8 %.
Peruskorjaus 2001–2010
26
Rakentamisen laadun arvosana parantui
Tuotteen laadulle ja laadunvarmistukselle asetetaan tavoitteet urakkasopimuksessa. Urakoitsijat laativat laatusuunnitelman rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen kuin
urakkasopimus allekirjoitetaan.
Lopputuotteen laatu ja laatusuunnitelman noudattamisen todentaminen arvioidaan vastaanottovaiheessa pidettävässä johdon katselmuksessa. Työnmaan laatusuunnitelman noudattamisella on vahva korrelaatio lopputuotteen laatuun. Vuoden 2010 tuotannosta tehdyissä
auditoinneissa saavutettiin edellisvuosia parempi rakentamisen laadun arvosana.
Tuottavuus
Kuva: Sirpa Laaninen, Arrak Arkkitehdit Oy.
Vuonna 2010 tuottavuutta mittaava kokonaisindeksi oli 146 (134). Tuottavuus nousi, koska uudistuotannon tuotantomäärät ovat kahtena viime vuonna nousseet edellisiin vuosiin verrattuna eikä henkilöstön määrä ole lisääntynyt vastaavasti.
ATT:n tuottavuutta mitataan indeksillä, jossa otetaan
huomioon uudis- ja korjausrakentamisen määrä sekä
hallintomuoto, teknisen asiantuntijapalvelun kohteena oleva rakennuskanta ja henkilöstön määrä. Tuottavuus lasketaan uudis- ja korjausrakentamisen sekä teknisen asiantuntijapalvelun osatuottavuuksina. Uudisja korjausrakentamisessa otetaan huomioon sekä edellisen että kuluneen vuoden käynnistyneet hankkeet.
Tuottavuuden kehitystä vuonna 2010 verrataan vuoden 2007 indeksiin (=100).
Fallpakantielle rakennettiin uusia vuokra-asuntoja.
TUOTTAVUUS 2001–2010
Uudistuotanto
Peruskorjaus
Tekniset asiantuntijat
Kokonaistuottavuus
250,00
200,00
150,00
100,00
50,00
0,00
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
27
Talous ja rahoitus
Fallpakantie
ATT on nettobudjetoitu yksikkö, jolla on sitova toimintakatetavoite. Vuoden 2010 toteutunut toimintakate oli
0,466 miljoonaa euroa (1,050 miljoonaa euroa), mikä oli
noin 125 000 euroa enemmän kuin talousarviossa asetettu tavoite.
Asuntotuotantotoimiston tulot vuonna 2010 olivat 8,6
miljoonaa euroa (9,3 miljoonaa euroa). Toimiston käyttömenot olivat 8,1 miljoonaa euroa (8,2 miljoonaa euroa). Suurimmat menoerät olivat henkilöstökulut, rakennushankkeiden rakennusaikaiset rahoituskulut ja palvelujen ostot. Käynnistyneet vuokratalokohteet toteutettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen eli ARAn
myöntämillä korkotukilainoilla sekä Helsingin kaupungin primääri- ja tertiäärilainoilla. Erityisryhmille rakennettaville asunnoille haettiin erityisryhmien investointiavustusta.
Asumisoikeuskohteessa ostajat maksavat asumisoikeusmaksuina 15 % asunnon hankinta-arvosta. Lainoitettava
osuus, 85 % hankinta-arvosta, rahoitettiin korkotukilainalla. Valtio myönsi vuoden 2010 aikana käynnistyneille
vuokra- ja asumisoikeuskohteille 15 000 euron käynnis-
28
Kuva: Sirpa Laaninen, Arrak Arkkitehdit Oy
tysavustuksen asuntoa kohti. Käynnistysavustuksia myönnettiin vuoden aikana ATT:n hankkeille yhteensä 10,6
miljoonaa euroa.
Perusparannuskohteiden rahoitukseen käytettiin korkotukilainoja, kiinteistöyhtiöiden omia varoja sekä erilaisia avustuksia. Suunnittelu- ja kuntotutkimusavustuksia myönnettiin ATT:n hankkeille 108 000 euroa ja hissiavustuksia 400 000 euroa.
Niille korkotukikohteille, joissa parannetaan erityisryhmien asunto-oloja, haettiin ARAsta erityisryhmien investointiavustusta yhteensä 8,4 miljoonaa euroa. Vuoden
2010 huhtikuusta alkaen käynnistyneille peruskorjauskohteille ARA myönsi korkeintaan 15 % suhdanneluonteista energia-avustusta. Suhdanneluonteisia avustuksia
myönnettiin vuoden aikana ATT:n hankkeille yhteensä
982 000 euroa.
Myytävä omistusasuntotuotanto rahoitettiin asuntojen
ostajien maksamien 60 % kauppahintojen lisäksi asuntoosakeyhtiöiden yhtiölainoilla. Omistusasuntojen yhtiölainojen laina-ajaksi sovittiin 25 vuotta, joista kolme ensimmäistä vuotta ovat lyhennysvapaita. Koska käynnistet-
Kuva: Markus Kuusela, Arrak Arkkitehdit Oy
Fallpakantie
tyjen omistusasuntojen kauppa oli vilkasta, osaomistuskohteita ei käynnistetty.
Vuokra-, asumisoikeus- ja peruskorjauskohteiden korkotukilainat sekä myytävän omistusasuntotuotannon yhtiölainat haetaan rahalaitoksilta kilpailuttamalla luotonantajat. Vuoden 2010 aikana kilpailutettiin yhteensä noin
146 miljoonan euron suuruinen rahoitus. Tarjouksia saatiin hyvin ja lainakorot olivat alhaisella tasolla.
Vuoden 2010 aikana nostetuilla kiinteistöyhtiöiden
omarahoituslainoilla oli kaupunginhallituksen myöntämä kaupungin omavelkainen takaus, mikä helpotti lainatarjousten saamista.
Ympäristöministeriön poistettua peruskorjauksen korkotukilainoilta rakentamisvuoteen sidotut enimmäislainamäärät, peruskorjauksen korkotukilainaa on myönnetty 80 % hankkeen hankinta-arvosta. Myös niille hankkeille, jotka on aloitettu ennen muutosta, on rakentamisvaiheen päättyessä loppuhinnan vahvistamisen yhteydessä haettu ja saatu lisää korkotukilainaa 80 % asti.
Malmin Kiinteistöt Oy Ruotutorppa
Euroopan Neuvoston Kehityspankin
(CEB) laina
Vuoden 2009 alussa Helsingin kaupunki haki Euroopan
Neuvoston Kehityspankilta (CEB) edullisen 100 miljoonan euron suuruisen lainan, jolla voidaan rahoittaa 50 %
vuokratalo- tai perusparannuskohteen kokonaiskustannuksista. Lainaa myönnetään normaalein korkotukilainaehdoin niille ATT:n hankkeille, joille kaupunki on
rahoituskilpailutuksessa tehnyt halvimman tarjouksen.
Vuoden 2010 loppuun mennessä lainaa oli myönnetty
59,3 miljoonaa euroa.
29
Rakentamisen kustannukset
Rakentamisen yleinen kehitys
Talonrakentamisen taantuma jäi arvioitua lyhyemmäksi.
Asuntorakentaminen kääntyi nousuun vuoden 2009 syksyllä vuotta aikaisemmin tapahtuneen vapaarahoitteisen
tuotannon pysähtymisen jälkeen.
Asuntotuotanto lisääntyi vuonna 2010 noin 30 % valtion elvytystoimien avustuksella, kun niin sanotun välimallin hankkeita saatiin nopeasti käynnistettyä jo aiemmin myönnetyillä rakennusluvilla.
Matala korkotaso ja kuluttajien hyvä luottamus taloutensa kehittymiseen lisäsi myös vapaarahoitteisten asunSUHDANNETILANNE
Urakkatarjousten suhde RO-arvoihin; 12 kk:n liukuva keskiarvo
20
15
10
%
5
0
-5
-10
-15
-20
1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10
12kk keskiarvo
VUOKRA- JA ASUMISOIKEUSHANKKEIDEN KUSTANNUSKEHITYS
12 kk:n liukuvat keskiarvot v. 2001–2010
3 200
3 000
2 800
2 600
e / htm2
2 400
2 200
2 000
1 800
1 600
1 400
1 200
1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10
Urakat
30
Rakennuskustannukset
Hankinta-arvot
tojen kysyntää. Pääkaupunkiseudulla kysyntä ylitti tarjonnan ja paineita rakentamiseen lisäsi vielä parin edellisen
vuoden vähäinen tuotanto.
Rakennuttajan näkökulmasta pari edellistä vuotta oli
ollut hyvää aikaa – tarjouksia oli saatu uudishankkeisiinkin kohtuullisesti ja tarjoushinnat olivat alittaneet arviot. Toimintavuonna tilanne muuttui jälleen haasteellisemmaksi – rakennusliikkeet keskittyivät omaan tuotantoonsa, tarjoushalukkuus pieneni ja urakkahinnat nousivat voimakkaasti.
Asuinrakennusten korjausrakentamisen määrää kasvoi
vuonna 2010. Toimitilojen korjaus sen sijaan vähentyi tilojen ylitarjonnan ja kysynnän vähäisyyden vuoksi.
Asuinrakennusten korjausrakentamisen kehitykseen,
urakoitsijoiden tarjoushalukkuuteen ja urakkahintoihin ei suhdannetilanteen vaihteluilla ole ollut yhtä suurta vaikutusta kuin uudisrakentamisessa. Syynä voitaneen
pitää valtion avustuksia, viime vuosien alhaista korkotasoa ja myös sitä, että peruskorjaus perustuu urakkakilpailuihin, joihin eivät pääosin gryndaukseen erikoistuneet
urakoitsijat osallistu.
Lisäksi perusparannustarpeessa olevien asuinrakennusten määrä on ollut kasvussa. 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen asuintalojen tekninen laatu halutaan nostaa nykytasolle ja energiatehokkuutta halutaan parantaa.
Energian hinnan nousu on saanut kiinteistöjen omistajat
etsimään energiatehokkaampia vaihtoehtoja esimerkiksi
lämmitysratkaisuihin. Pyrkimys kestävään kehitykseen ja
tähän liittyvät arvomaailman muutokset kasvattavat asukkaiden vaatimustasoa.
Rapal Oy:n ylläpitämä asuinrakentamisen tarjoushintaindeksi osoittaa, että urakkahinnat olivat joulukuussa
3,5 % edellisvuotta korkeammat. Tilastokeskuksen rakennuskustannusten panoshintoja mittaava rakennuskustannusindeksi nousi joulukuussa 2,6 % edellisen vuoden joulukuusta. Suurimpana nousun aiheuttajana on
ollut rakennustarvikkeiden hinnan nousu.
Ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa ei vielä ole
ollut suuria ongelmia ulkomaisen työvoiman lisäännyttyä. RT:n jäsenkyselyn mukaan pääkaupunkiseudun talonrakennusalalla työskentelevien ulkomaalaisten osuus
työntekijöistä on jo 26 %, peruskorjaustyömailla prosenttiluku on vieläkin suurempi.
Urakkakilpailuissa eroja uudis- ja
korjausrakentamisen hankkeissa
Vuonna 2010 asuntotuotantotoimiston uudisrakentamisen ohjelmassa oli kolme neuvottelu-urakkaa ja kymmenen urakkakilpailua. Tarjoukset saatiin kaikkiaan 15
hankkeen urakoista.
Pääkaupunkiseudun asuntotuotannon lievä ylikuumentuminen näkyi tarjoushintojen voimakkaana nousuna ja tarjoushalukkuuden laskuna, kun rakennusliikkeet
keskittyivät omien hankkeidensa rakentamiseen. Keskimäärin rakennusurakan tarjouksia saatiin vain 1,6 kpl /
kilpailu. Edellisen kerran yhtä vähän tarjouksia saatiin
korkeasuhdanteen aikana vuonna 2007. Myös LVI- ja
sähköurakkatarjouksia saatiin pitkän aikavälin tasoa vähemmän, vain 5 kpl / kilpailu. Urakoitsijoiden hyvää työtilannetta kuvastaa myös tarjoushajonnan kasvu eli voitta-
Hankintahinnan jakautuminen
Esimerkkikohteena Jakomäen Kiinteistöt Oy / Hevosmiehenkatu 13
81,7 %
neen tarjouksen ja toiseksi halvemman tarjouksen ero on
kasvanut. Uudishankkeiden rakennusurakassa tarjoushajonta oli keskimäärin 5,2 %.
Korjausrakentamisen erilaisuudesta kertoo sekin, että
peruskorjaushankkeissa rakennusurakoitsijoiden tarjoushalukkuus parani vuonna 2009 ja edelleen myös vuonna
2010, jolloin ATT järjesti kahdeksan peruskorjaushankkeen urakkakilpailun. Näissä saatiin keskimäärin 6,9 rakennus- tai kokonaisurakan tarjousta / kilpailu.
Suhdannetilanteen muututtua kääntyivät urakkatarjoushinnat nousuun jo vuoden 2009 lopulla. Vuonna 2010
uudishankkeiden urakkatarjoushinnat ylittivät suhdannekorjatut rakennusosapohjaiset urakka-arviot keskimäärin 4,0 %, muutamassa hankkeessa ylitys oli jopa yli
10 %. Vuonna 2009 tarjoushinnat olivat alittaneet arviot
keskimäärin 6,2 % ja vuonna 2008 jopa 12 %.
Kaikille vuokra- ja asumisoikeusasunnoille saatiin kuitenkin ARA:n hintapäätös. Ainoastaan kahden myytävän
kohteen käynnistymistä päätettiin lykätä korkean hinnan
vuoksi.
Peruskorjaushankkeiden urakkakilpailut onnistuivat
sen sijaan hyvin. Tarjoushinnat alittivat arviot peräti 14,0
%. Tarjoushajonta oli kuitenkin poikkeuksellisen suurta,
keskimäärin 17 %.
Uudishankkeiden kustannuskehitys
Vuonna 2010 käynnistettyjen normaalituotantoon luettavien vuokra- ja asumisoikeushankkeiden (11 kpl) kustannukset olivat keskimäärin seuraavat:
• urakat
2 542 e/asm2
• rakennuskustannukset 2 801 e/asm2
• hankinta-arvo 3 121 e/asm2
0,2 %
1,0 %
0,7 %
8,7 %
5,3 %
2,4 %
0,0 %
Urakat 81,7 %
Lämpökuvaus ja tiiveysmittaus 0,0 %
Suunnittelu 2,4 %
Rakennuttaminen + rahoitus 5,3 %
Autopaikoitus 8,7 %
Maapohjakustannukset 0,7 %
Kunnallistekniset liittymismaksut 1,0 %
Alueelliset liittymismaksut 0,2 %
Keskimääräiset rakennuskustannukset nousivat vuodessa 480 e/asm2 eli 20,7 % ja hankinta-arvo 597 e/asm2
eli 23,7 %. Suurimpana tekijänä kustannusten voimakkaaseen nousuun voidaan pitää suhdannetilannetta.
Tuotantokustannukset eivät ole nousseet näin jyrkästi,
vaikka rakennustarvikkeiden hinnat ovatkin nousseet ja
niiden saatavuudessa on ollut ongelmia, mutta volyymin
kasvaessa ja kilpailun vähentyessä urakoitsijat ovat nostaneet katettaan.
31
KÄYNNISTYNEET HANKKEET JA RAKENNNUSKUSTANNUKSET
3000
2700
2400
900
2100
600
e / htm2
asuntoja kpl
1200
1800
300
0
1500
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Rakennuskustannukset e/htm2
Asuntoja kpl
v. 1995 rakennuskustannukset indeksiin sidottuna
Lisäksi kustannuksia ovat nostaneet tonttien huonot
pohjaolosuhteet, vaativat kaavaratkaisut sekä esteettömyys- ja energiatehokkuusmääräykset.
Rakennuskustannuksiin sisältyvät urakkakustannukset,
suunnittelukustannukset sekä rakennuttajan kulut ja rahoituskulut. Hankinta-arvoon sisältyy rakennuskustannusten lisäksi tonttikustannukset, joita ovat maapohjakustannukset (= tontin rakennusaikainen vuokra ja/tai
tontin ostohinta), kunnallistekniset liittymismaksut sekä
mahdollisesti laitospysäköinti tai aluepysäköinnin liittymismaksut ja muut mahdolliset alueelliset liittymismaksut.
Merkittävin vaikutus tonttikustannusten suuruuteen
on pysäköintijärjestelyillä. Yhä useammassa hankkeessa
pysäköinti on järjestetty laitospysäköintinä joko rakennuksen alla tai muualla pysäköintirakennuksessa. Vuonna 2010 viidessä ATT:n hankkeessa autopaikat oli sijoitettu autohalliin ja ne maksoivat keskimäärin 334 e/asm2.
Peruskorjaushankkeiden kustannuskehitys
Vuonna 2010 käynnistyneiden yhdeksän peruskorjaushankkeen keskimääräiset kustannukset olivat 778 e/
htm2 ja korjausaste oli keskimäärin 31,6 % eli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Suurimmassa osassa hankkeista tehtiin vain rakennusten ulkopuolisia korjaustöitä ja vain yhden hankkeen eli Kannelmäen Kiinteistöt Oy, Solistintie 1–3:n korjausaste nousi yli 50 %.
Ko. hankkeessa tehtiin laajoja rakennusten ulko- ja sisäpuolisia kunnostus- ja uusimistöitä, muun muassa rakennettiin hissit.
32
1200
Käynnistyneiden peruskorjaushankkeiden rakentamiskustannukset jaetaan normaalista käytöstä ja ikääntymisestä johtuvien toimenpiteiden aiheuttamiin kustannuksiin sekä teknisen ja toiminnallisen laatutason parantamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2010 normaalista peruskorjauksesta aiheutuvien kustannusten osuus oli keskimäärin 68,2 % eli 531
e/htm2 ja laatutason parantamisesta aiheutuvien kustannusten osuus 31,8 % eli 247 e/htm2. Laatutason parantamisen tavoitteina ovat olleet mm. energiatehokkuuden,
turvallisuuden, esteettömyyden, toiminnallisuuden, viihtyisyyden, taloudellisuuden ja markkina-arvon parantaminen.
Kiinteistöjen laatutason nostamisen yhteydessä parannetaan myös rakennusten energiatehokkuutta muun
muassa vaipan lisäeristämisellä, U-arvoltaan paremmilla ikkunoilla ja ulko-ovilla, termostaattiventtiileillä ja vesimittareilla. Vuonna 2010 käynnistyneiden hankkeiden
energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat kustannukset olivat keskimäärin 137 e/htm2 eli 17,6 % hankkeiden korjauskustannuksista.
Tonttitilanne
Asuntotuotantotoimikunnalle on vuoden 2010 lopussa
varattuja tontteja yhteensä noin 3 400 asunnon rakentamista varten vuosien 2011–2014 tuotantoon. Vuoden
2009 lopussa varauksia oli yhteensä noin 2 800 asuntoa
varten.
Uusia tontinvarauksia on vuonna 2010 saatu 1 624
asunnolle (1153). Varattuja tontteja vuosille 2011–2013
on noin 70 % MA-ohjelman mukaisesta tavoitteesta, joka
on kaupungin oman tuotannon osalta keskimäärin 1 500
asuntoa vuodessa.
Toimintavuoden aikana varatut tontit sijoittuvat Jätkäsaaren, Kruunuvuorenrannan ja Viikinmäen projektialueille. Yksittäisiä tontteja varattiin muun muassa Haagasta, Myllypurosta ja Mellunkylästä. Kohteiden rakentamisen aloitus jakautuu usealle lähivuodelle.
Käynnistyspäätöksiä on tehty 799 asunnon rakentamisesta. MA-ohjelman mukaisesta tavoitteesta jäi puuttumaan 46 %. Suurin vajaus on ollut kaupungin vuokraasuntotuotantoon soveltuvasta tonttimaasta.
ARA-vuokra-asuntoja käynnistettiin 407, kun tavoitteena on 750 asunnon vuotuinen tuotanto. Käynnistyneet
kohteet sijoittuvat Arabianrantaan, Viikinrantaan, Kalasatamaan, Alppikylään ja Myllypuroon. MA-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi etsittiin yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa kaupungin omalle tuotannolle soveltuvia
tontteja pääosin uusien projektialueiden ulkopuolelta.
Yksittäisiä tontteja löytyi noin 1 300 asunnon tuotantoon. Vuoden 2010 tontinvaraukset parantavat tonttitilannetta tilapäisesti vuosina 2011–2012. Vuodelle 2013
tarvitaan edelleen uusia varauksia pikaisesti.
Jätkäsaaren kaavan havainnekuva
33
Tilastoja 2010
2006
2007
2008
2009
2010
MA-ohjelman TAVOITE
KÄYNNISTYNYT TUOTANTO, asuntoja
Valtion tukemat vuokra-asunnot
Asumisoikeusasunnot
131
331
302
325
407
750
74
34
201
131
236
600
Muut vuokra-asunnot
Hitas-omistusasunnot
90
Sääntelemättömät omistusasunnot
95
Yhteensä
390
365
40
23
543
267
746
156
799
150
1500
VALMISTUNUT TUOTANTO, asuntoja
2006
2007
2008
2009
2010
145
453
204
258
324
Asumisoikeusasunnot
24
158
74
127
108
Hitas-omistusasunnot
103
110
38
52
83
64
86
336
807
Valtion tukemat vuokra-asunnot
Sääntelemättömät omistusasunnot
Yhteensä
95
411
437
515
KÄYNNISTYNYT TUOTANTO, asm2
2006
2007
2008
2009
2010
8 540,5
23 708,5
22 569,0
23 463,0
26 669,0
Asumisoikeusasunnot ja muut vuokra-asunnot 4 486,5
Valtion tukemat vuokra-asunnot
2 555,5
15 806,5
11 400,0
16 989,0
Hitas-omistusasunnot
7 640,0
0,0
3 156,5
20 920,5
11 260,5
Sääntelemättömät omistusasunnot
7 317,5
0,0
Muuta tilaa (hum2)
Yhteensä
0,0
782,0
300,0
1 350,5
604,0
217,0
28766,5
26564
42882,5
56387,5
55135,5
HUONEISTOJEN KESKIPINTA-ALAT, asm2
valmistumisvuoden mukaan
2006
2007
2008
2009
2010
Valtion tukemat vuokra-asunnot
64,1
60,5
64,0
74,0
74,3
Asumisoikeusasunnot
53,7
68,9
60,6
77,8
78,4
Hitas-omistusasunnot
81,2
87,3
90,7
80,4
80,2
Sääntelemättömät omistusasunnot
77,9
94,5
77,0
Yhteensä
71,2
69,4
68,9
34
75,9
76,1
35
13
15
14
5,6,10
2,12
3,11
2,10
4
4,8
5
12
1
11
3,9
6
9 1
7
7
13
8
2km
Valmistuneet uudishankkeet 2010
Käynnistyneet uudishankkeet 2010
1km
c Kaupunkimittausosasto, Helsinki 039 / 2011
0
36
Vallilan Kiinteistöt Oy / Antaraksenkatu 3
Helsingin Asumisoikeus Oy / Mamselli
9
89,6
66,5
-
-
3 100
4 000
8 254 000
9 846 049
2 790
2 963
Arkkitehdit Anttila & Rusanen
Arkkitehtitoimisto
Helamaa ja Pulkkinen Oy
Arkkitehdit T. Grönlund Oy
KVR- Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
YHTEENSÄ
236
16 989,0
72,0
-
19 380
51 698 162
217,0
5 250
15 159 732
3 409
ARK-House Arkkitehdit Oy
Yhteensä
36035/4
156
Viikinranta
11 260,5
5 600,0
72,2
66,7
217,0
-
13 220
6 400
2 875
35 349 713
16 101 611
KAIKKI YHTEENSÄ
799
54 919
217,0
63 400
170 052 111
NCC Rakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Rakennuspetäjä Oy
Arkkitehtitoimisto
Peab Oy
Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy
muut projektit
15 Länsi-Viikinmäen Pysäköinti Oy, 39 autopaikkaa
Länsi-Viikinmäki
36116/2
1 300 000
84
Arkkitehtiryhmä A6 Oy
74,2
14 As. Oy Helsingin Viikinranta
4 230,5
Arkkitehtitoimisto
Tapio Grönlund Oy
Arabianranta 23100/86
13 As. Oy Helsingin Sänkbacka
15 Fallpakka
47277/5
1 430,0
95,3
-
1 570
4 088 370
2 859
57
Hitas-omistusasunnot
12 As. Oy Helsingin Toukoniitty
Varte Oy
Arkkitehtitoimisto
Forma-Futura Oy
2 958,0
3 323,0
11 Helsingin Asumisoikeus Oy / 25 Tapulikaupunki40100/6
1 831,0
73,2
-
2 100
5 712 720
3 120
Tapuli
45569/10,11
47031/13
Arkkitehdit
NCC Rakennus Oy
Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen
Myllypuro
Kontula
10 Helsingin Asumisoikeus Oy / 52 Kalasatama
10579/4
3 495,5
67,2
-
4 000
10 535 437
3 014
Poiju
33
50
Skanska Talonrakennus Oy
Helsingin Asumisoikeus Oy / 76 Vuosaari
54109/3
5 381,5
70,8
-
6 180
17 349 956
3 224
Omenapuisto
Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy
8
83 004 236
Arkkitehtitoimisto HMV Oy
Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko
30 800
3 044
asumisoikeusasunnot, muut vuokra-asunnot, osaom.
-
11 390 648
7
65,5
4 350
26 669,0
-
407
59,4
Yhteensä
3 742,0
10584/2
Skanska Talonrakennus Oy
Kalasatama
KVR- Skanska Talonrakennus Oy
Rakennuspetäjä Oy
Skanska Talonrakennus Oy
pääurakoitsija
Arkkitehdit
NCC Rakennus Oy
Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen
Arkkitehtitoimisto
Hedman & Matomäki Oy
Arkkitehdit
Anttila & Rusanen
ARK-House Arkkitehdit Oy
Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja
arkkitehtisuunnittelu
63
3 319
6
14 588 664
Vallilan Kiinteistöt Oy / 46 Kalasatama
10579/3
2 946,5
64,1
-
3 400
9 087 006
3 084
Leonkatu 20
5 050
5
-
Helsingin Kansanasunnot Oy / 92 Käpylä
25878/8
5 915,0
64,3
-
6 900
17 552 130
2 967
Osmontie
61,9
4
4 395,5
Myllypuron Kiinteistöt Oy / 52 Myllypuro
45569/12-14
3 874,0
74,5
-
4 400
10 662 000
2 752
Mamsellimyllynkatu
Arabianranta 23100/85
3
71 Kumpulan Kiinteistöt Oy / Berliininkuja
hankinta
-arvo e/htm2
2
hankinta-
arvo, euroa
Jakomäen Kiinteistöt Oy / 83 Alppikylä
41306/6
5 796,0
69,8
-
6 700
19 723 788
3 403
Hevosmiehenkatu 13
keski-
muuta
kem2
pinta-ala htm2
1
nro vuokra-asunnot
asuntoja sijainti
kiinteistötunnus
asm2
ATT - KÄYNNISTYNEET UUDISRAKENNUSKOHTEET 2010
37
ATT - VALMISTUNEET ASUNNOT 2010
Kumpulan Kiinteistöt Oy / 81 Arabianranta
23100/34
5 879,0
450,0
72,6 18 279 865,00 e
2 888
Toukopuisto
Kumpulan Kiinteistöt Oy / 43 Arabianranta
23124/42
3 278,0
-
76,2
8 377 800,00 e
2 556
Posliinikatu
Pihlajiston Kiinteistöt Oy / 40 Länsi-Viikinmäki 36111/2
2 968,0
89,0
74,2
8 656 986,00 e
2 832
Harjannetie 47
Malmin Kiinteistöt Oy / 62 Malmi
38051/6
4 656,0
-
75,1 12 425 400,00 e
2 669
Ruotutorppa
Jakomäen Kiinteistöt Oy / 36 Alppikylä
41294/1
2 653,5
-
73,7
6 010 900,00 e
2 265
Alppikylänkatu 1
Puotilan Kiinteistöt Oy / 40 Fallpakka
Fallpakantie
2
3
4
5
6
7
Arkkitehdit Kiiskilä, Rautiola, Rautiola Oy
Arkkitehtitoimisto
Jukka Turtiainen Oy
Arkkitehdit
Hannunkari & Mäkipaja
Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
Arkkitehtitoimisto
Jukka Turtiainen Oy
Arkkitehtitoimisto
Hannu Jaakkola Oy
Arkkitehtitoimisto
Ulpu Tiuri Oy
Helsingin Asumisoikeus Oy / 56 Länsi-Viikinmäki 36111/1
4 428,5
-
79,1 13 433 600,00 e
3 033
Helmisimpukka
Helsingin Asumisoikeus Oy / 52 Alppikylä
41299/17
4 033,5
86,0
77,6
9 103 700,00 e
2 210
Tattarikatu 11
Yhteensä
108
8 462,0
86,0
78,4 22 537 300,00 e
hitas-omistusasunnot
8
9
Yhteensä
515
39195,0
1 366,0
76,1 113 120 502,00 e
Etelä-Hermannin Pysäköintiluola
13
336 autopaikkaa
44 pientalotontin pohjalaatat
13 800 000,00 e
1 300 000,00 e
Kaikki yhteensä
128 220 502,00 e
Ormuspellon kaupunkipientalot
12
muut hankkeet
80,2 19 876 513,00 e
Yhteensä
83
6 657,5
Arkkitehtitoimisto
Jukka Turtiainen Oy
11
Asunto Oy Helsingin Hehku
40 Arabianranta
23124/43
3 156,5
-
78,9 10 028 200,00 e
3 177
Rakennusliike V.O. Mattila Oy
Arkkitehtitoimisto
Hannu Jaakkola Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Rakennusliike V.O. Mattila Oy
Skanska Talonrakennus Oy
YIT Rakennus Oy
10
Asunto Oy Helsingin Aurinkoruusu 43 Arabianranta
23100/37
3 501,0
-
81,4
9 848 313,00 e
2 813
Arkkitehtitoimisto
Jukka Turtiainen Oy
Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
asumisoikeusasunnot
Yhteensä
324
24 075,5
1 280,0
74,3 70 706 689,00 e
47266/3, 3 130,0
741,0
78,3 13 002 838,00 e
3 359
47269/2
Laajasalon Kiinteistöt Oy / 22 Laajasalo
49076/12
1 511,0
-
68,7
3 952 900,00 e
2 616
Kasperinkuja 15, lisäkerrosasunnot
1
pääurakoitsija
nro vuokra-asunnot
asuntoja sijainti
kiinteistötunnus asm2 liiketilaa
keskim. m2
hankinta-
hank.arvo
arkkitehtisuunnittelu
arvo, euroa
e/htm2
38
Suutarila
40200/6
7 904,5
5 522,0
0
0
73,9
78,9
406
891
3 211 162
4 919 117
Arkkitehtitoimisto
Jurvainen ja Pesola Oy
Arkkitehdit 1:1
YHTEENSÄ
1 045
59685,5
496
46 776 813
Pikku-Huopalahden
1952
40
Ruskeasuo
16727/1 ja 4
1 425,5
0
35,6
547
780 000
Areena Arkkitehdit Oy
Kiinteistöt Oy / Tenholantie 3-5
Kannelmäen Kiinteistöt Oy / 1977
92
Kannelmäki
33195/2
5 438,5
0
59,1
1 775
9 651 849
Solistintie
107
40090/1
1983
Suutarila
Suutarilan Kiinteistöt Oy / Vaskihuhdantie 1-3
70
Arkkitehdit 1:1
5 314 526
1983
725
Suutarilan Kiinteistöt Oy / Siltakyläntie 4
57,4
Arkkitehtitoimisto
Ari Mäki-Marttunen Oy
270
Suutarilan Kiinteistöt Oy / 1984
92
Suutarila
40030/1
2 838,0
144
30,8
446
1 330 815
Iltatähti
7 059,0
Arkktehdit 1:1
47024/15
Kontulan Kiinteistöt Oy / Kontulankaari 8
Kontula
Arkkitehtuuritoimisto
Veikko Ahonen Oy
Myllypuron Kiinteistöt Oy / 1965
196
Myllypuro
45142/15
11 388,0
0
58,1
1 104
12 572 049
Yläkiventie 5
123
Arkkitehtitoimisto
Jukka Turtiainen Oy
1967
Rakennus- ja insinööritoimisto Tricon Oy
Lujatalo Oy
Raitayhtiöt Oy
Raitayhtiöt Oy
Raitayhtiöt Oy
YIT Rakennus Oy
Lemminkäinen Talo Oy
Uudenmaan MestariRakentajat Oy
NHK Rakennus Oy
hankinta-arvo, pääsuunnittelija
pääurakoitsija
euroa
Vuosaaren Kiinteistöt Oy / 1974
143
Vuosaaari
54033/3
8 088,0
0
56,6
578
4 672 079
Rastilantie 5
keski-
e/htm2
pinta-ala
Arkkitehtitoimisto
Ari Mäki-Marttunen Oy
alkuper. asuntoja
sijainti
kiinteistötunnus
asm2
liiket.
rak.vuosi
Puotilan Kiinteistöt Oy / 1963
182
Puotila
45064/1
10 022,0
82
55,1
428
4 325 216
Kajaaninlinnantie 7
kohde
ATT - KORJAUSRAKENTAMINEN - KÄYNNISTYNEET HANKKEET 2010
39
alkuperäinen asuntoja sijainti
valm. vuosi
kiinteistö-
asm2
tunnus
muuta keskipinta-
tilaa
ala m2
pääsuunnittelija
1977
Kannelmäen Kiinteistöt Oy / Trumpettitie 3
67 Kannelmäki
215 Kontula
33168/1
47033/2
14478/33
4 074,0
13 861,0
4 211,0
382,0
-
380,0
2 013,0
-
385,0
60,8
64,5
36,3
63,7
43,8
Arkkitehdit Jurvainen & Pesola Oy
Työyhteenliittymä Lindroos, Lohman
Arkkitehdit Jurvainen & Pesola Oy
Arkkitehdit Jurvainen & Pesola Oy
Arkkitehdit 1:1
1950
Helsingin Kansanasunnot Oy / Korttelit 803, 809
130 Käpylä
125 Munkkiniemi
89 Ruoholahti
74 Munkkiniemi
25/803, 809
30053/3
20019/2
30063/3
1952
80 161,0
16727/1 ja 4 1 425,5
1 390
40 Ruskeasuo
8 453,0
6 815,0
6 970,0
5 806,0
4 577,0
5 153,5
-
789,0
1372,5
214,0
-
-
Areena Arkkitehdit Oy
Arkkitehtitoimisto Reijo Jallinoja Oy
Arkkitehtitoimisto Timo Jokinen Oy
Areena Arkkitehdit Oy
1961
Kaikki yhteensä
Yhteensä
Kiinteistö Oy Auroranlinna / Punahilkantie 16
43221/2
1 408
18
18 Roihuvuori
-
81 013,0
852,0
852,0
57,5
Arkkitehtitoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy Lapin Teollisuusrakennus Oy
47,3
47,3
Rakennus- ja insinööritoimisto Trcon Oy
Rakennus- ja insinööritoimisto Trcon Oy
Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy
Raitarakennus Oy
Arkkitehtitoimisto Kaisa Vepsäläinen Oy Sandak Koillinen Oy
57,7
35,6
60,4
52,4
55,8
65,2
61,9
Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot
Yhteensä
Pikku Huopalahden Kiinteistöt Oy / Tenholantie 3-5
Pikku Huopalahden Kiinteistöt Oy / 1991
140 Pikku-Huopalahti 16741/3, Kytösuontie, julkisivukorjaus
16744/2
1990
Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy / Munkkiniemen aukio, julkisivukorjaus
Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö
1995
Helsingin Korkotukiasunnot / Selkämerenkatu 13
1990
Rakennus Oy Paanurakenne
Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy
Arkkitehtitoimisto Kaisa Vepsäläinen Oy Raitasaneeraus Oy
68,4
Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy / Rakuunapuisto, parvekekorjaus
-
Arkkitehtitoimisto Esko Hyvärinen & Co Ky
8 065,5
Vakiorakennus Oy
Lujatalo Oy
YIT Rakennus Oy
Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy
S & P Rakennuspalvelu Oy
Raitarakennus Oy
pääurakoitsija
Myllypuron Kiinteistöt Oy / 1965
98 Myllypuro
45146/4
6 764,0
-
69,0
Yläkiventie 4
41200/20, 41192/2
Arkkitehdit Martikainen Oy
1972
Kontulan Kiinteistöt Oy / Kontulankaari 14
116 Töölö
33095/1
5 080,0
Jakomäen Kiinteistöt Oy / 1968
118 Jakomäki
Jakomäentie 6 g, h, i
1974
Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot /Töölön palvelutalo
6 Kannelmäki
40117/8
Arkkitehdit Kiiskilä, Rautiola, Rautiola Oy
1977
Kannelmäen Kiinteistöt Oy / Soittajankuja 2-4, lisäasunnot
116 Tapulikaupunki
Malmin Kiinteistöt Oy / Karviaistie 2 1978
56 Malmi
38319/1
3 677,0
-
65,7
1979
Suutarilan Kiinteistöt Oy / Palokellonkuja 5
Valtion tukemat vuokra-asunnot
kohde
ATT - KORJAUSRAKENTAMINEN - VALMISTUNEET HANKKEET 2010
Plazanpuisto
40
Toimitus
Käännökset
Ulkoasu
Paino
Viestintä Päivi Karvinen Oy
Lingoneer Oy
Open Design Oy
Tornion kirjapaino 2011
Käyntiosoite: Junailijankuja 3, Helsinki 52
Postiosoite: PL 2000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
www.att.hel.fi