1. No category

LINNAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA
TAVOITTEET
ASEMAKAAVATOIMISTO / LAURENT DRUEY / OUTI SARJAKOSKI
YLEISKAAVATOIMISTO / TUULI VESANTO
SUUNNITTELUTOIMISTO / JAANA MÄKINEN
0. SIJAINTI
Linnakaupungin osayleiskaavan alueen eteläosa
jakautuu Pansiontien eteläpuolella Sataman alueeseen, joka käsittää Turun linnan aluetta, matkustajaterminaalien ja sataman itäosan alueita sekä
Juhana Herttuan puistokadun ja junaradan välistä
aluetta.
Kaava-alueen pohjoinen osa, Iso-Heikkilän alue, rajautuu etelässä ja kaakossa Pansiontiehen, pohjoisessa Naantalin pikatiehen ja lännessä junarataan
ja Uhrilähteenkatuun.
1. YLEISTAVOITTEET
2. Yleistavoitteet - ehdotus
✏✏ Linnakaupungin aluetta kehitetään kaupungin
keskustarakennetta täydennettäväksi kokonaisuudeksi. ✏✏ Vajaassa ja epämääräisessä käytössä olevien
satama- ja teollisuusalueiden maankäyttöä tehostetaan. Osa alueista muutetaan asumiskäyttöön.
✏✏ Hajanaisten alueiden yleisilmettä parannetaan
ja rakennettua ympäristöä ehostetaan ja muutetaan kaupunkimaiseksi. ✏✏ Luodaan edellytykset Turun Linnan aseman
korostamiseksi kansainvälisenä historiallisena
nähtävyytenä. ✏✏ Sataman matkustajatoiminnat kytketään rakenteellisesti ja toiminnallisesti muun alueen uusiutuvaan rakenteeseen turvallisuusrajoituksien
puitteissa.
Tulevaisuus ja siihen sovellettavat strategiat ovat
sikäli myös vaikeasti ennakoitavissa, että suunnitelmiin saattaa liittyä suuriakin investointeja ja järjestelyjä, jotka edellyttävät projektikohtaisia tarkempia tutkimuksia ja suunnitelmia. Tästä huolimatta on
pyrittävä tasapainoon taloudellisia kehyksiä ja ennakkoluulottomia suunnitelmia puntaroidessa.
Linnakaupungin kaava-alueen nykyiseen maankäyttöön ovat osittain voimakkaasti vaikuttaneet
satamatoimintojen kehitys ja niihin liittyvät liikennejärjestelyt ja oheistoiminnot, sekä lähinnä Naantalin
pikatien tuottama reuna-alueen rakenteen tiivistyminen.
Sataman merkitystä kaupungin taloudellisena veturina on pidettävä ensisijaisen tärkeänä tekijänä
luotaessa alueelle kaavalliset puitteet. Tulevaisuudessa tulisi kuitenkin myös kiinnittää huomiota sa✏✏ Suunnitelman toteuttamiselle asetetaan vaiheistaman arvoon matkailu- ja lähivirkistyskohteena ja
tettu aikataulu, tavoitevuodet 2015-2020...2040
samalla alueen rakenteeseen ja kaupunkikuvaan.
Sataman pinta-alan osuus osayleiskaavassa on n.
✏✏ Linnakaupunki kehitetään joukkoliikenne- ja
72 ha.
pyöräilykaupunginosaksi.
Valtuustoryhmien välinen sopimus 2005 – 2008:
✏✏Tavoitteena on alueen hyödyntäminen asumis-, toimisto- ja liiketilakäyttöön, sekä luoda Turkuun ainutlaatuinen merellinen kaupunginosa. ✏✏Alueen vahvaa matkustaja- ja risteilytoimintaa kehitetään siten, että uudistukset vaikuttavat positiivisesti satamaan ja tuovat matkailulle huomattavaa lisäarvoa. ✏✏Uudistamisen lähtökohtana on, että nykyiset satamatoiminnot ja satamassa toimivien yritysten liiketoiminta jatkuu keskeytyksettä ja liiketoimintaedellytykset paranevat.
oon muutosprosessin pitkä jänneväli, 10 - 30 vuotta,
alueen taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on
vaikeasti arvioitavissa. Sen vuoksi kaavatarkastelun ja alueen kehityksen ohjauksen tulee olla mahdollisimman joustava, ja osayleiskaavaa on syytä
tarkistaa säännöllisin välein.
3.OSATAVOITTEET (Suunnitteluohjeet)
SA – Strategia ja ajoitus
RA – Rahoitus
SA
-
STRATEGIA JA AJOITUS
Kymmenen - kolmenkymmenen vuoden (2020 –
2040) aikajänteellä Linnakaupungin alueesta pyritään kehittämään kaupungin elämää rikastuttava,
toimiva ja merihenkinen kaupunginosa. Satamatoiminnot säilytetään ja kehitetään nykyisten järjestelyjen mukaisesti.
Osayleiskaava on strateginen suunnitteluväline,
jonka avulla on tarkoitus puuttua alueiden ja olemassa olevien rakenteiden kehitykseen. Kaava ei
kuitenkaan sisällä toimenpiteisiin johtavia pakotteita, vaan sen tavoitteena on mahdollistaa alueen kehityksen jatkuva seuranta ja ohjaus. Ottaen huomi-
Turun Linna on ollut vuosisatojen saatossa monenlaisten mullistuksien kohteena. Keskiaikainen
puolustuslinna ja 1500-luvun renessanssipalatsi
muuttui vähitellen, 1800-luvulla, pelkäksi varastoksi ja vankilaksi, kunnes linna muutettiin museoksi
1900-luvun alussa. Toisin kuin vastaavissa kohteissa, mm. Savonlinnassa ja Hämeenlinnassa, Turun
linnan imago ja sen ympäristö ovat myös kärsineet
satama-alueiden laajentumisen, ja sitä palvelevan
junaradan rakentamisen myötä. Koska linna on
koko kaupungin historiallisena symbolina avainasemassa, Linnakaupungin kaavallisia strategioita
asettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä
rakennuksen että sen laajemman ympäristön laatuun ja historialliseen arvoon. Ristiriitojen ratkaisemiseksi edellä mainitun tavoitteen ja sataman
toimintojen välillä on kaikin keinoin etsittävä kompromisseja. Linnan käytössä oleva alue on nykyään
n. 3,5 ha.
Iso-Heikkilän asuntoalueet, n. 19 ha, puolestaan ovat rakentuneet 1950-60-luvulla ja muodos-
tavat rauhallisen ja viihtyisän elinympäristön. Tosin
kerrostaloalueilla rakennukset ja mm. tarjolla olevat
pysäköintimahdollisuudet eivät enää kaikin puolin
vastaa nykyaikaisen yhteiskunnan tottumuksia ja
vaatimuksia. Hajanaisten tallirakennusten sijasta on
pyrittävä keskitettyyn pysäköintilaitosratkaisuun.
Kaava-alueen itäiset osat: Keskustan reunaalueet, junaradan ja Juhana Herttuan puistokadun
välillä, sekä Pansiontien, Vaasantien ja Iso-Heikkiläntien välillä sijaitsevat alueet, mukaan lukien
lakkautetun vedenpuhdistamon alue, yhteensä n.
54 ha, ovat asemakaavassa kokonaisuudessaan
teollisuus- ja varastokorttelialueita. Nykytilanteen
mukaan niitä luokitellaan ns. ”brownfields”-alueiksi,
tarkoittaen saneerauksen tarpeessa, vajaassa käytössä olevia teollisuusalueita, joissa maaperä on
ainakin osittain saastunut. Suurin osa kyseisen alueen maista on Turun kaupungin omistuksessa, osa
niistä vuokralla. Vuokrasopimusten voimassaoloaika vaihtelee vuodesta 2009 aina vuoteen 2028.
RA
-
RAHOITUS
Kaikkien osapuolten – valtion, kaupungin, sataman
ja yksityisten maanomistajien - taloudelliset raamit
on arvioitava ja otettava huomioon jo varhaisissa
suunnitteluvaiheissa, sillä tasapainoinen taloudellinen kuormitus on edellytys kehitystavoitteiden
toteuttamiselle. Näin ollen maankäytön muutoksien aiheuttamat kustannusseuraamukset on selvitettävä eri vaihtoehdoissa niin kunnallistekniikan,
liikenneverkon, yhteisten tilojen ja puistojen kuin
muun rakentamisen osalta. Kustannusten jaosta ja rahoitusvastuusta on myös sovittava hyvissä
ajoin osapuolten kesken. Niin ikään suunnittelukustannuksien ja osasuunnitelmien kustannuksille on
määriteltävä selkeät puitteet. Osayleiskaavan eri
suunnittelu- ja käsittelyvaiheiden ohella on laadittava vastaavat rahoitussuunnitelmat sekä luotava
oikeudelliset edellytykset suunnitelmien toteuttamiselle.
Sekä alueen sijainti kaupunkikeskustan välittömässä läheisyydessä että sen ilmeinen saneeraustarve
antavat aihetta voimakkaaseen maankäytön muu4. OSATAVOITTEET
tokseen. Alue on ratkaisevassa asemassa osayleis(Hyväksymis- ja päätöstoimenpiteet)
kaavan muiden alueiden ja kaupungin keskustan
sidealueena. Mainittujen tekijöiden johdosta itäisten
Tavoiteasetelmaa tarkastellaan alueittain seuraaviosien kehittämisellä ja maankäytön tehostamisella
en aihepiirien perusteella:
on erityisen suuri merkitys. Yleisenä tavoitteena on
osoittaa alueet sekä asunto-, työpaikka- että kauMA - Maankäyttö
pallisten palvelujen käyttöön siten, että toiminnat KA - Kaupunkirakenne
sulautuvat toisiinsa ja takaavat ympärivuorokautis
LI – Liikenne
ta elämää, aiheuttamatta kuitenkaan häiriöitä toisilleen. Valtuustoryhmien tavoite luoda ”merellinen
MK - Maisema ja kaupunkikuva
kaupunginosa” on pidettävä ohjeena maankäytön VI - Viheralueet
ja rakennetun ympäristön suunnittelussa.
LU - Luontoarvot ja ekologia
Suunnitelman keskeisiä lähtökohtia ovat:
✏✏ Kestävän kehityksen periaate, kaupunkira- kenteiden tiivistäminen,
✏✏ Laadukas, viihtyisä ja monipuolinen elinym-
päristö sekä asunto- että työpaikka-alueilla,
✏✏ Ohjatun kehityksen tueksi luodaan taloudel-
liset edellytykset vaihtoehtoisten, haasteel-
listen ratkaisujen löytämiseksi, esimerkiksi järjestämällä suunnittelukilpailuja tms.
✏✏ Alueen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja
luontoarvoja tulee vaalia suunnittelussa.
✏✏ Linnan ja Linnanpuiston kaupunkikuvallisen
aseman kohentaminen sekä linnan ympäristön
rauhoittaminen liikenteeltä.
TO – Toteutus (kässitellään myöh.)
TU – Tulevaisuuden näkymät 2040 - Aihepiirit koostuvat eri tekijöistä ja muuttujista jotka
vaikuttavat sekä keskenään toisiinsa että muuhun
kaupunkirakenteeseen. Näin ollen alueiden mitoitus ja niiden käyttö vaikuttavat liikennemääriin, ympäristöön, kaupunkikuvaan jne. Tästä johtuen tavoitteiden tarkastelu edellyttää kaikkien muutosten
aiheuttamien vaikutusten arviointia.
Kehityskuva, vaihtoehto ”TURVA” (ks. B. ”Mitoitus”),
tavoitevuosi 2020.
Kehityskuva, vaihtoehto ”URBAN” (ks. B. ”Mitoitus”), tavoitevuosi 2020
MA - MAANKÄYTTÖ
A. Alueiden käyttö – muutostarpeet
Linnakaupungin osayleiskaavan uusiutuville alueen
osille pyritään osoittamaan tehostettua ja monipuolista maankäyttöä. Tiivistämällä voimakkaasti nykyään vajaassa ja hajakäytössä olevia rakennusmaita
luodaan edellytykset alueen kehittämiselle. Suunnitelman mukaisella maankäytön tehostuksella tavoitellaan myös myönteistä taloudellista vuorovaikutusta Turun keskustan kanssa.
Kaikki satamatoiminnot säilyvät pääosin ennallaan.
Satama-alueiden turvallisuus- ja toimintarajoituksien puitteissa pyritään lisäämään etenkin matkustajaterminaalialueiden viihtyisyyttä.
3D-visio vaihtoehdosta ”URBAN”:
Etualalla oikealla tiivistä-matalaa asumista, 1 1/2
- 3 kerrosta, Satamakadun varrella majoitus- ym.
palveluja, keskellä Pansiontielle saakka jatkettu Juhana Herttuan puistokatu. Oikealla ”Le Petit Havre”kortteli, jossa kaupunkimaista asumista, 5 - 12 kerrosta, kadun varrella molemmin puolin monipuolisia
palveluita, ja taustalla ”Sail-City”, n. 35-kerroksinen
maamerkki, jonka ylimpään tasoon voidaan sijoittaa
näköalakerros terasseineen, ravintola yms.
Yleiset maankäytön periaatteet alueittain:
o
Turun Linnan ja sen ympärillä olevien
alueiden ja rakennusten käyttöä laajennetaan ja
luodaan edellytykset monipuolisille kulttuuria ja
matkailua palveleville toiminnoille. Matkustajaterminaali- ja risteilymatkailun toimintojen ja –alueiden
uusille järjestelyille luodaan erillinen suunnitelma,
jossa tavoitteena on, terminaalien kitkattoman toiminnan lisäksi, kytkeä matkailu ja kulttuurielämä
toisiinsa.
o
’Le Petit Havre’: Juhana Herttuan puistokadun itäpuolella sijaitseva, noin 18 ha:n suuruinen
teollisuus- varasto- ja palvelujen (TTV, K, KT) alue
muutetaan osittain asuntoalueeksi ja osittain työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen korttelialueeksi. Vallihaudankadun varteen on tarkoitus sijoittaa
myös majoituspalveluja. Myös kulttuuri-, sivistyssekä viihdettä palvelevia toimintoja voidaan sijoittaa
alueelle. Siten pyritään sitomaan aluetta nykyiseen
keskustan kaupunkirakenteeseen.
o
Satama-alue: Satama-alueiden käyttötarkoitus säilyy pääosin entisellään. Jo olemassa olevaa palvelujen ja työpaikkojen vyöhykettä Juhana
Herttuan puistokadun varrella täydennetään. Säilytettäväksi esitetty Linnakiinteistö voidaan osoittaa
mm. kulttuuri-, taide ja viihdekäyttöön.
o
’Vaasanpuisto’: Entisen vedenpuhdistamon alue, n. 9 ha, osoitetaan liike- ja toimistorakennusten sekä asuntokäyttöön.
o
’Kirstinpuisto’: Vaasantien, Iso-Heikkiläntien ja Ruissalontien rajaamalle alueelle, sekä
osalle Ruissalontien ja Pansiontien välistä aluetta,
yhteensä n. 25 ha, sijoitetaan sekä asuntoja että
työpaikkoja. ’Sekakäytön’ tavoitteena on tiivistää
ja sitoa nykyään vajaassa käytössä olevaa aluetta
toiminnallisesti keskustaan. Alueen sisäiset korttelit
rakennetaan yhdistämällä liiketoimintoja, työpaikkoja ja asumista ja ohjaamalla maankäyttöä siten,
että vältetään asumiselle aiheutuvia häiriöitä.
o
Iso-Heikkilän nykyiset kerrostalo- ja pientaloalueet säilytetään ennallaan.
o
Kiertotähdentie: Tutkitaan mahdollisuuksia kytkeä aluetta radan toisella puolella olevaan
satama-alueeseen. Muutoin alue muutetaan kokonaan puistoksi.
o
’Radantaus’: Radan ja Naantalin pikatien
välinen alue: Tavara-aseman itäinen reuna-alue
osoitetaan palvelutoiminnoille, muu osa muutetaan
asuntokäyttöön. Härkämäen länsipuolella olevan
alueen osan maankäyttöä tiivistetään ja osoitetaan
pääosin palveluille ja työpaikoille. Uhrilähteenkadun
läntinen reuna-alue, eli osa nykyisen katsastusaseman alueesta muutetaan asuinpientalovaltaiseksi
alueeksi. Härkämäen puistoalue säilytetään luonnonvaraisena.
o
B. Mitoitus
Yleistavoitteena on tiivistää maankäyttöä kaikilla muutosalueilla. Koska alueiden mitoituksella on
suoranainen vaikutus ympäröivään kaupunkirakenteeseen, on syytä haarukoida kaavallisia kehityskuvioita eri laskentamallien pohjalta. Lähtökohtina
pidetään kaksi äärimmäistä mitoitusperiaatetta:
’Turva’, eli väljä mitoitus ja ’Urban’, jossa alueiden käyttöaste on kaupungin keskustan luokkaa,
ylittämättä kuitenkaan kestävän kehityksen asettamia rajoja.
Muutosalueet:
Yhteenlasku:
’Turva’: uusia asuntoalueita n. 3500:lle asukkaalle
ja n. 3200 työpaikkaa
’Urban’: uusia asuntoalueita n. 7000:lle asukkaalle ja n. 6300 työpaikkaa
Vaihtoehto ”Turva”:n pohjana on alueen hillitty taloudellinen ja rakenteellinen kehitys, jossa osa-alueiden uusiutuminen ja maankäytön ohjaus seuraavat kysynnän ja tarjonnan periaatetta.
Vaihtoehto ’Urban’ sen sijaan johtaa tehokkaan
maankäytön seurauksena alueen voimakkaaseen
talouden ja kaupunkirakenteen kehitykseen. Dynaaminen muutosprosessi edellyttää voimakasta
ohjausta kaikilta osallisilta tahoilta, sekä kehityksen
jatkuvaa seurantaa.
Alueiden mitoitus vaikuttaa oleellisesti sekä
osayleiskaava-alueen että kaupungin laajemman
keskustan kehitykseen. Näin ollen vaihtoehtojen
valinnalla on keskeinen merkitys osayleiskaavan
jatkokäsittelyssä.
KA - KAUPUNKIRAKENNE
o
’Le Petit Havre’: ’Turva’: 1500 asukasta
ja 400 työpaikkaa, keskimääräinen aluetehokkuus
e ≈ 0,7, ja ’Urban’: 3000 asukasta ja 800 työpaikkaa, keskimääräinen aluetehokkuus e = 1,0 – 1,5.
Ks. myös ’2. Kaupunkirakenne’.
o
’Vaasanpuisto’: ’Turva’: 1000 asukasta,
aluetehokkuus e ≈ 0,7, ja ’Urban’: 2000 asukasta,
aluetehokkuus e ≈ 1,5.
o
’Kirstinpuisto’: ’Turva’: 500 asukasta ja
1000 työpaikkaa, aluetehokkuus e ≈ 0,5, ja ’Urban’:
1000 asukasta ja 2000 työpaikkaa, aluetehokkuus
e ≈ 1,0.
o
’Radantaus’: ’Turva’: 500 asukasta ja
1800 työpaikkaa, e ≈ 0,7 ja ’Urban’: 1000 asukasta
ja 3500 työpaikkaa, e ≈ 1,3.
o
Muiden, kuten Linnan ja matkustajaterminaalien alueiden mitoitus tulee perustumaan niihin sijoittuvien toimintojen mukaisesti.
Linnakaupungin alueen myönteisen kehityksen kannalta kaupunkirakenteen uudistamisella on keskeinen merkitys. Tarkoituksena on liittää rakenteellisin
keinoin nykyisin eristyksessä ja vajaassa käytössä
olevia alueita kaupungin keskustaan. Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä rakennetun ympäristön
laatuun ja kaupunkikuvan kehittämiseen. Kaikilla
alueilla on myös kiinnitettävä erityistä huomiota valaistukseen.
o
Turun Linnaa kaupungin historian symbolina ja matkailukohteena on pidettävä yhtenä tärkeimmistä aluerakenteen muutoskohteista. Linnan
rakennus tulee irrottaa visuaalisesti nykyisestä ympäristöstä siten, että se hahmottuu selkeästi kaikilta
tulosuunnilta. Linnalle on muodostettava arvonsa
ja mittapuunsa mukainen, nykyistä huomattavasti
avarampi ympäristö. Muutostavoite koskee lähinnä
innaa ympäröiviä asfalttikenttiä.
o
’Le Petit Havre’: Alueesta kehitetään virikkeellinen kokonaisuus, johon sijoitetaan asuntojen lisäksi kauppoja, ravintoloita, työpaikkoja sekä
viihdettä ja kulttuuria palvelevia toimintoja. (vrt. valtuustoryhmien esittämä tavoite ”merellinen kaupun-
ginosa”: merihenkisiä ravintoloita, merenkulkuun
liittyvää taidetta). Palvelut on saatettava myös lähelle ohikulkevia matkustajia (merimieskapakka,
ekumeninen satamakirkko, matkamuistoja, terassiravintoloita ym.). Eteläisessä kärjessä, lähellä linnaa sijaitsevaan alueeseen sijoitetaan matalia, 2-3kerroksisia, tiiviisti rakennettuja asuin- tai majoitusta
palvelevia rakennuksia (’Townhouse’). Pohjoiseen
mentäessä kerrosluku nousee tasaisesti 5:stä 1015:een kerrokseen. Kadunvarret Juhana Herttuan
puistokadun molemmin puolin muotoillaan kaupunkimaiseksi bulevardiväyläksi, jossa on monipuolista
toimintojen tarjontaa: toimistojen lisäksi ravintoloita,
kauppoja, museo ym. Rakennetun ympäristön tulee
olla sekä viihtyisä että tyyliltään keskusta-alueisiin
tukeutuva.
o
’Vaasanpuisto’: N. 9 ha suuruinen entisen vedenpuhdistamon alue rakennetaan pääosin
puistomaiseksi kerrostaloalueeksi. Pansiontien varteen sijoitetaan lisäksi nauhamaisia 4 – 6-kerroksisia liike- ja toimistorakennuksia, jotka toimivat myös
meluesteenä. Juhana Herttuan puistokadun akselin päähän sijoitetaan ”maamerkkinä” pistemäinen
asuntotorni.
”SAIL-CITY”,
asunto 20. ker roksessa
LI - LIIKENNE
Liikenteelliset tavoitteet
Tavoitteena on, että osayleiskaava-alueen uusi
maankäyttö ei lisää henkilöautoilun osuutta Turussa
tehtävistä matkoista. Tavoitteena on siis rakentaa
Linnakaupungista pyöräily- ja joukkoliikennekaupunginosa, jossa asuvat ihmiset liikkuvat pääosin
jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä.
o
’Kirstinpuisto’: Aluetta kehitetään omaleimaiseksi ja eläväksi asuin- ja työpaikkalähiöksi
hyödyntämällä, ehostamalla ja tehostamalla olemassa olevia rakenteita. Artturinkadun liittymästä
Pansiontielle muodostetaan koko alueen portti, jota
korostetaan sekä rakennuksilla ja rakenteilla että liikennejärjestelyillä.
o
’Radantaus’: Ympäristön asettamien olosuhteiden (liikennemelu ym.) puitteissa osoitetaan
osa alueesta korkealaatuiselle, puistomaiselle kerrostaloasumiselle. Kaupallisten ja muiden palvelualueiden rakenteet tiivistetään, kiinnittäen erityistä
huomiota etenkin Naantalin pikatien reuna-alueen
eheään kaupunkikuvaan.
Tavoitteellinen jakauma kulkijaryhmiin on:
•
jalan ja pyörällä kulkijat 45 %
•
joukkoliikenteen kanta-asiakkaat 18%
•
kulkutapojen sekakäyttäjät 12%
•
autoilijat 15%
•
”vannoutuneet” autoilijat 10%.
Tavoitetta voi verrata Turun nykyisiin jakaumiin,
jotka on esitetty alla olevassa kaaviossa. Liikenneministeriön teettämässä KULKURI-tutkimuksessa
Linnakaupungin alue on osa keskustan jalankulkuvyöhykettä, jossa kyselyyn vastanneista noin puolet
liikkuu pääosan matkoistaan jalan tai pyörällä.
Miltä raitiovaunupysäkki voisi näyttää Rettigin tehtaan kaarihallissa
(kuva Kölnistä, Thielenbruch, laituri tammiparkettia)
lähde: Liikkujaryhmät Turun seudun
aluerakenteessa.
Liikenneministeriön
julkaisu 42/2007.
MK - MAISEMA JA KAUPUNKIKUVA
Linnakaupungin alueen kehityssuunnitelman puitteissa vapaan kaupunkitilan käsittely on oleellinen
tekijä etenkin työpaikkavaltaisten alueiden rakennemuutoksessa. Seuraavat aiheeseen liittyvät yleiset
tavoitteet on pidettävä suunnittelun lähtökohtina:
o
Monipuolista rakennettua ympäristöä pyritään rikastuttamaan pienillä tai keskikokoisilla puistoilla ja aukioilla, jotka muodostavat yhtenäisen verkoston jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
o
Katutilat istutetaan reilusti puilla ja pensailla.
o
Julkisen liikenteen mielekkyyttä lisätään pysäkkien viihtyisällä muotoilulla ja riittävällä mitoituksella.
o
Kevyen liikenteen väylissä ja aukioissa käytetään väriltään ja pinnoiltaan miellyttäviä päällysteitä. Väylien väljään mitoitukseen on kiinnitettävä
erityistä huomiota. Mahdollisesti järjestetään yhteys vesiteitse Linnasta sataman kautta Ruissaloon.
o
Vesielementti: Viihtyvyyttä lisätään sijoittamalla aukioiden ja kevyen liikenteen yhteyteen
pieniä vesialtaita, jotka yhdistetään kapeilla kanavilla.
Suunnittelualueen eteläosa on suurimmaksi osaksi
täyttömaata. Turun linna rakennettiin aikoinaan saarelle, mutta maankohoamisen myötä saari kasvoi
kiinni mantereeseen. 1800-1900-lukujen ruoppaukset ja täytöt laajensivat satamaa voimakkaasti.
Linna ja Korppolaismäki sijaitsevat maiseman solmukohdassa Aurajokisuulla. Historiallinen Linnanaukon maisema kuuluu Suomen kansallisen maisemakuvauksen tärkeimpiin tunnuskuviin, mutta
linnan maisemallinen asema on heikentynyt sitten
Topeliuksen aikojen.
Linnaa ympäröivällä puistolla on pitkät juuret. Nykyinen puisto perustettiin 1900-luvun vaihteessa, mutta jo aikaisempina vuosisatoina linnan ympärillä oli
ollut niin renessanssipuutarha kuin englantilainen
puutarhakin. Linnankadulle vuonna 1637 istutettu
puurivistö oli toteutuessaan Suomen ensimmäinen
pitkä puukujanne. Nykyinen lehmuskujanne, jonka
päätepisteenä linna seisoo, on Turun komeimpia
katupuuistutuksia.
Palveluiden ja matalan asuntorakentamisen myötä
linnan ympäristö saa edustavamman ilmeen.
Lounaisrannikolle tyypillinen maisemakuva on nähtävissä suunnittelualueen pohjoisosissa. Siellä vuorottelevat kalliomäet ja niiden väliset savikot. Mäet
ovat säilyneet pääosin metsäisinä, mutta laaksojen pellot ovat väistyneet rakentamisen tieltä. Historiallisia kerrostumia edustavat mm. 1810-luvulta
peräisin oleva tykkipatteri, toteutumatta jääneestä
yliopistokampushankkeesta muistuttava tähtitorni
sekä varhaiset omakoti- ja kerrostalolähiöt.
Osayleiskaavassa vanhat, viihtyisinä pidetyt asuinalueet säilytetään ennallaan. Vaasanpuistosta, joka
on nykyisin monien katujen halkoma, saadaan katulinjauksia muuttamalla toimivampi, kokonaisuutena hahmottuva puisto. Ruissalontien ja Vaasantien puristuksiin jäänyt, näköalapaikkanakin toimiva
kalliokumpare saadaan tuolloin liittymään muuhun
puistoon, kuten myös Patterihaan tykkipatteri.
VI – VIHERALUEET
Suunnittelualueen pohjoisosissa viherverkosto rakentuu metsäisten mäkien varaan. Iso-Heikkilän
metsiköt ja radantakainen Härkämäki muodostavat lounas-koillissuuntaisen pääviheryhteyden ja
rakennetumpi Vaasanpuisto siitä etelään suuntautuvan yhteyden. Alueen ulkoilureitistö noudattelee
viheryhteyksiä. Pohjoisessa ulkoilureitti on linjattu
siten, että se voisi jatkua osayleiskaava-alueen
ulkopuolella Kähärinmäessä. Lännessä osayleiskaava-alueen ulkopuolella tarvittaisiin luontevaa
yhteyttä Linnakaupungista Ruissaloon.
Täyttömaalle rakentuneesta satamasta luontainen
viherverkoston runko puuttuu. Suunnittelualueen
eteläosiin hahmoteltu viherverkosto rakentuukin
puistokatujen varaan. Oikaistu Juhana Herttuan
puistokatu toteutetaan vehreänä bulevardina, joka
visuaalisesti yhdistyy linnaa ympäröivään kulttuuripuistoon. Linnankadun olemassa oleva komea
puukujanne jatkaa bulevarditeemaa keskustan
suuntaan.
Uusiin rakennettuihin ympäristöihin perustetaan
pienehköjä puistoja ja aukioita, jotka täydentävät
pääviherverkostoa. Kevyen liikenteen reittejä linjataan puistojen kautta siten, että ne yhdistyvät ruutukaava-alueen pyöräteihin ja sitä kautta Aurajokivarteen ja Kakolanmäen viheralueisiin.
Linnan ympäristön kohentaminen on yksi tärkeimmistä osayleiskaavan tavoitteista. Linnan on saatava arvoisensa ympäristö, jossa se pääsee nykyistä
enemmän esille. Linnankatu katkaistaan ja ajoneuvoliikenne ohjataan kulkemaan kauempaa, jolloin
linnan ympärille saadaan muodostettua kulttuuripuistokortteli. Satama- ja varastotoimintoja pyritään
sijoittamaan etäämmälle linnasta.
Linnan maisemallinen asema on heikentynyt sitten
Topeliuksen aikojen.
Katajaketo Härkämäessä
Näkymä Tallimäenpuistosta linnan suuntaan
TU - TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 2040 -
Kehityskuva 2040 - :
✏✏ Osa satama-alueesta muutetaan asunto-, palvelujen ja työpaikkojen alueeksi
✏✏ Viking Linen terminaalialue siirretään länteen ja Linnan puisto
laajennetaan joelle saakka
✏✏ Rakennetaan erillinen risteilyaluksien terminaali, joka liittyy
saumattomasti Linnanpuistoon, ja josta järjestetään joukkkoliikennekuljetukset keskustaan.