HÄMEEN LINNAA ELÄVÖITTÄMÄSSÄ
Hämeen linnaa elävöittämässä—lisätty todellisuus avoimen tiedon käyttöympäristönä—projekti
1.8.2014-30.1.2015 Loppuyhteenveto, projektikoordinaattori Kristiina Huttunen 14.1.2015
Taustaa
” Projeksuunnitelman
sisältönä on Hämeen
linnaan kohdistuneet
tutkimukset ja
viimeikaisimmista
tutkimuksista syntynyt
tutkimusdata sekä näiden
käyökelpoisuuden
arvoiminen lisätyn
todellisuuden sisältönä.
Projekkoordinaaori
kartoiaa Vallan asuinsijat
(2003-2007) hankkeessa
tuoteua 3D-aineistoa ja
Tampereen yliopistossa
tehtyä Hämeen linna–
aiheista tutkimusta,
tarkastelee tutkimusta
nykyedon valossa ja
kontaktoiden Hämeen
linnaa tutkineita tutkijoita
ja lisätyn todellisuuden
asiantunjoita, tekee
suunnitelman uusista
sisällöistä. Tutkija
neuvoelee
Keskiaikayhdistyksen
kanssa keskiajan
linnanelämän dramasoinnista lisätyn
todellisuuden sisällöksi. ”
Projektisuunnitelma,
1.3.2014.
LINNAN PERUSTAMINEN
Linnan varhaisvaiheiden visualisointi?
Esilinnanpiha 1500-luvulla
Seffred, Elin ja suutarit
E
silinnanpiha on saaanut 1500-LUVULLA äänekäs, haiseva ja vilkas paikka, jossa sepän vasara on kilkaanut
alasinta vasten, ihmiset huudelleet , avotuli loistanut lukuisista työloista. Jossain ehkä juoksenteli irrallaan
sikoja ja kanoja. Lähistöllä ovat ehkä määkineet lampaat. Linnan karjanhoito oli ulkoisteu latokartanoihin, mua linnalla pidein joitakin sikoja ja lampaita niin ruoaksi kuin nahan ja villan takia. Myös talli löytyi esilinnanpihan yhteydestä. (Kar, 2009.)
Palvelijoita ja käsityöläisiä asui linnan ja esilinnanpihan tupien lisäksi mahdollises myös kehämuurin ulkopuolella,
linnan pohjoispuolella, johon myöhemmin nousi Hämeenlinnan vanha kaupunki. Kaupunkiin näkyi hyvin fatabuuritorniin maalau kalkkimaalaus, joka kuvaa Kristusta ns. tuskien miehenä. Kristuksen jalkojen juuressa on Toen vaakuna,
joten maalaus on mahdollises tehty vuosien 1504-1520 –välisenä aikana, jolloin linnanpäällikköyä pivät Ingeborg
To ja hänen veljenpoikansa Aake To. ( Vaakunasta mm. Vilkuna, 1998a, 162.) Fatabuuritornissa on saaanut olla
myös enemmän värikkäitä, uskonnollisaiheisia kalkkikivimaalauksia ( Drake, 2000,39.)
Kaivopiha
Märtä ja Ingeborg kaivopihalla?
Anders Munck sammuttaa
janonsa?
L
innan keiössä työskenteli vuonna 1548 kokkina Henrikki. Keiö
oli kuuma ja savuinen, koska avotuli paloi
liedellä aikaisesta aamusta myöhäiseen
iltaan. Savu kiemurteli ulos savuaukoista.
Keioasat olivat isoja, niiden käsieleminen vaa voimaa — Henrikki apulaisineen nosteli ja järjesteli rautaisia ja kuparisia kaloita ja patoja, joista suurin oli
vetoisuudeltaan 120 litraa. ( Vilkuna,
1998a, 156.)
Padat seisoivat kolmijaloilla hiilloksen
päällä tai ne ripustein koukkujen avulla
lieden yläpuolelle. Oliko tunnelma samanlainen kuin huippuravintolan kiireisessä,
työtehtävien osalta huippuunsa viritetyssä suurkeiössä?
Keittiön kertut ja muut kokit
K
uinka tuoda esiin säätyjen arvoeroja ruoan
avulla? HIstoriska museetissa
Tukholmassa tämä tehdään erilaisten, eri materiaalista tehtyjen
lautasten avulla., (Erika Kare,
näyttelykoordinaattori, 1.12.2014)
Kuinka se voisi toimia digitaalisessa muodossa?
Minkälainen oli linnanherran
pöytä?
Lintusylttyä ja erikoisuuksia Euroopasta
Kauppalista Arwid Tawastilta kauppamies Michel Jöraninpojalle vuonna 1595
Kappeli
I
kuista tulta loistanut amppeli ja kynttilät valaisivat
hämärää kappelia.(Vilkuna,
1998a, 188). Koska tulisijojen jäänteitä tilasta ei ole
löytynyt, voisi ajatella että
hehkuvilla hiilillä täytetyt
pannut lämmittivät kylmää
ilmaa. ( Miettinen, 2013.)
Herra Ericus ja kaksikielinen saarna
Kartusiaanit ja Hämeen linna
TYRMÄ
Heikki Rotta ja Malin Murhaajatar
Linnanpiha
K
eskiajalla linnan
kolmatta kerrosta ei
oltu vielä rakennettu. Miltä linnanpihalla silloin näytti? Toisen kerroksen pulpettikatot
laskeutuivat kohti linnanpihaa.
Sateisella ajalla sadevesi juoksi
kivetyksellä kohti kaivopihaa.
Asuinhuoneet
LINNANTUPA
2. kerros - Tiililinna
Asemiesten sali
Onko vanhojen
seinien uudelleenpystyttäminen
digitaalisesti mahdollista?
Fatabuurissa kudottiin
joka vuosi uusi
pellavaliina
asemiesten pöytään,
se oli asemiesten oikeus.
Kuningattaren kamari
Kuninkaansali
Dramatisointimahdollisuus: Ingeborg pyytää
uskollisuudenvalaa linnan asukkailta linnan
edellistä voutia, Folke
Gregerinpoikaa vastaan.
Etelätorni
Kukkotorni
Vas. Kukkotorni sivulta . Oik. kukkotorni sisältä, oikealla takana portinvartijan huone.
Hämeen linnan kaivauslöydöt
Voisiko löytöjä 3Dskannata ja tuoda
rauniotilaan virtuaalisesti ”löydettäviksi?
Rouvainkamari
Tiina Miettinen on tutkinut
hauholaisen Asserinpoikien suvun vaiheita 1500luvulla. Paikallisesti tärkeän rälssisuvun jäsenet palvelivat kruunua vouteina,
tuomareina, kirjureina.
1500-luvun loppupuolta on
aiemmassa tutkimuksessa
pidetty linnan rappion aikana. Miettisen mukaan linna
oli asumaton vain vuodet
1583-1585 , koska rahoitusta korjauksiin kruunulta
odotettiin. 1590-luvulla
vouti perheineen asui linnalla. ( Miettinen, 2013.)
Ystävyyssormus. ( Kuvan lähde: http://yle.fi/uutiset/
hmeen_linnasta_varastetut_arvokkaat_keskiaikaiset_sormukset_saatiin_takais
in/6202912 )
Kirjurin kamari
Ritarisali
Lopuksi
Liite 1
Tiedossa olevat 3D-mallit
Liite 2
Extra
Varikonniemi
rautakautisessa
Hämeessä
”Kaivauksissa saatu esineistö on varsin monipuolista ja runsas. Vanhin esine on merovingiajan tasavartinen
solki. Korujen lisäksi paikalta on löydetty myös aseita, kuten 1800-luvun lopulla löytyneet hopeakoristeinen
tappara ja keihäänkärki. Kaivauksissa löydettiin myös käsitöihin liittyvää aineistoa. Keskusalueelta on
löydetty useita rakennusten jäännöksiä. Asuinpaikan sijainti linnaa vastapäätä ja aivan rannassa, on
poikkeuksellinen. Lähistön muut rautakautiset asuinpaikat sijaitsevat korkeammalla, turvallisesti
Vanajaveden muinaisen tulvarajan yläpuolella. ”
Artikkelit ja tutkimukset
Drake, Knut, 1978. Artikkeli ”Knut Posse rakennuttajana Hämeessä” Teoksessa Ars Tavastica 4.
Drake, Knut, 2003. Artikkeli “Häme Castle as a Subject of Research”, teoksessa At Home within Stone Walls: Life in the Medieval Häme Castle.
Drake, Knut, 2000. Artikkeli Hämeen linna – kruunun linna teoksessa Hämeen linna.
Ehrnsten, Frida, 2013. Hämeen linnan rahalöydöt. Numismaattinen aikakauslehti 1/2013.
Frick, Martti, 1990. Vanajan aseiden arvoitus. Teoksessa Linnassa ja sen liepeill¨ä. Hämeenmaa XV.
Grönlund Elisabeth ja Simola Heikki, 2009. Paleoekologiaa linnan liepeiltä – Luonnontiede avaa ikkunoita menneisyyteen.
Teoksessa Arx Tavastica 13.
Hockman, Tuula, 1990. Ingeborg Aakentytär Tott – Hämeen linnan valtiatar. Teoksessa Linnassa ja sen liepeillä, sarja Hämeenmaa XV.
Hockman, Tuula, 2000. Hämeen linnan rouva Ingeborg ja kirkollinen elämä. Teoksessa Ristin ja Olavin kansaa. Keskiajan
usko ja kirkko Hämeessä ja Satakunnassa. Tampereen museoiden julkaisuja 55.
Huurre, Matti, 1978. Rautakautinen asutus Hämeen seudulla. Teoksessa Arx Tavastica 4.
Katermaa, Aino, 1990. Kaupunki väärässä paikassa – Hämeenlinnan kaupungin muutto ja linnan puolustusvalmius 1700luvulla. Teoksessa Linnassa ja sen liepeillä, sarja Hämeenmaa XV.
Katermaa, Aino, 1990. Keskiaikaan kurkistamassa. Kelio 3/1990.
Karti, Hanna, 2009. Sotakoneen moottori vai kruunun kivireki. Hämeenlinnan käsityöläiset ja palkolliset 25-vuotisen sodan
aikana. Pro gradu, Suomen historia. Tampereen yliopisto.
Koskinen Pekka, 1990. Linnoitustoiminta Hämeen linnassa 1777-1783. . Teoksessa Linnassa ja sen liepeillä, sarja Hämeenmaa XV.
Koskinen, Ulla, 2010. Aatelin aineellinen kulttuuri 1500-luvun lopulla – löytöjä Arvid henrikinpoika Tawastin Hämäläisten kartanoiden tilikirjoista ( Ennen ja nyt – vertaisarvioitu artikkeli 10.1.2010 http://www.ennenjanyt.net/2010/01/aatelin-aineellinenkulttuuri-1500-luvun-lopulla/ ).
Koskinen Ulla, 2011. Hyvien miesten valtakunta. Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun
Suomessa.
Lempiäinen, Terttu, 2009. Kasvijäännetutkimuksia linnan alla – Keskiaikaisia kasvien jäänteitä Hämeen linnan kellareissa.
Teoksessa Arx Tavastica 13.
Lindequist, k.O. 1902. Hämeenlinnan oloista sotavuosina 1808-1809.
Luppi, Päivi, 1990. Hämeen linnan esilinna. Teoksessa Arx Tavastica 5.
Luppi, Päivi, 2007 Hämeen linnan esilinna. Teoksessa Hämeen linna The Castle of Häme toim. Poutanen Pirjo ja Kortesuo
Katleena.
Mattila, Mervi, 1990. Beata Jaakontytär hämeenlinnalaisten naapurina ennen Isonvihan aikaa. Teoksessa Linnassa ja
sen liepeillä, sarja Hämeenmaa XV.
Miettinen, Tiina. 30.12.2013. Töissä, juhlissa ja vankityrmissä – Hämeen linna 1580-luvulta 1600-luvun alkuun. Historiantutkimuksen vertaisarvioitu verkkolehti Ennen ja nyt, http://www.ennenjanyt.net/?p=791
Mikkola, Terhi, 2003. In the Rooms of Häme Castle teoksessa At Home within Stone Walls: Life in the Medieval Häme
Castle , 2003.
Mikkola, Terhi, 2001. Tilajärjestäminen myöhäiskeskiaikaisessa Hämeen linnassa. Pro gradu-työ, arkeologian oppiaine,
Helsingin yliopisto. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?
id=108129&ttyyppi=pdf&kunta_id=109
Moilanen Paula, Haapamäki Kirsi, 2007. Herttuan hovissa, elämää 1500-luvun Turussa.
Mönkkönen, Teemu, 2003. Hämeenlinna – Tavastehus Kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto. Rakennusarkeologinen osasto.
Ojanen, Eero, 2002. Tyrvännön historia.
Salminen, Tapio, 1990. “…Benkt Lydikkaeson, fogdhe offuer Tauastehus.. Erään voudin muotokuva” Teoksessa Linnassa ja sen liepeillä, sarja Hämeenmaa XV.
Salminen, Tapio, 1993. Suomen linnojen ja voutikuntien hallinto vuosina 1412-1448. Pro gradu-tutkielma Suomen historia, Tampereen yliopisto.
Taavitsainen, JP. 2000. Häme ja Satakunta pakanuuden ajan lopulla. Teoksessa Ristin ja Olavin kansaa, Keskiajan
usko ja kirkko Satakunnassa ja Hämeessä. Näyttelyjulkaisu. Vapriikki.
Taavitsainen, JP. 5/2005, 2005. Roska ei valehtele: nuoret ajat ja arkeologia. Tieteessä tapahtuu. Tieteellisten seurain
valtuuskunta. http://www.tieteessatapahtuu.fi/0505/taavitsainen.pdf
Uotila, Kari ja Vilkuna, Anna-Maria, 2009. Vallan asuinsijat – uusia näkökulmia ja menetelmiä linnantutkimukseen. Teoksessa Arx Tavastica 13.
Uotila, Kari, 2009. Keskiaikainen linna arkeologisena tutkimushaasteena. Teoksessa Arx Tavastica 13.
Vilkuna, Anna-Maria, 1990. “Hoida linnaa kuin omaa kartanoasi” – Hämeen linnan talous Isak Nilsson Banérin voutikaudella 1540-1553. Teoksessa Linnassa ja sen liepeillä, Sarja Hämeenmaa, osa XV.
Vilkuna, Anna-Maria, 2003. Financial Management at Häme Castle in the Mid-Sixteenth Century 1539-1570 teoksessa
At Home within Stone Walls: Life in the Medieval Häme Castle.
Vilkuna, Anna-Maria, 1998. Vuosi linnassa – Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin. Hämeen vanhan linnan kilta.
Wickberg, Nils Erik 1987. Artikkeli Hämeen linnan restaurointitöistä , Arkkitehti, 8/87.
Zetterberg, Pentti, 2009. Hämeen linnan puurakenteiden dendrokronologinen iänmääritys. Pilottitutkimus. Teoksessa
Arx Tavastica 13.