1. No category

1
RAAHEN KYLIEN MAASEUTUSUUNNITELMA
Elävä maaseutu - Monipuolisten elinkeinojen ja viihtyisän asuinympäristön maaseutu
päivitetty 8.5.2012
Suunnitelman päivitystä jatketaan syksyllä 2012
2
Sisällys
MAASEUTUSUUNNITELMAN TAUSTA ..................................................................................................................... 3
RAAHEN MAASEUDUN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS ...................................................................................... 4
SUUNNITELMA-ALUEEN NELIKENTTÄANALYYSI .................................................................................................... 11
VISIO RAAHEN MAASEUDUSTA VUONNA 2020..................................................................................................... 12
STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET ................................................................................. 13
1.
Maa- ja metsätalouden ja niiden liitännäiselinkeinojen turvaaminen.......................................................... 14
2.
Monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä....................................................................................... 16
3.
Laadukkaiden palveluiden turvaaminen ..................................................................................................... 19
4.
Viihtyisä, turvallinen ja vetovoimainen asuinympäristö .............................................................................. 22
5.
Aktiivinen kylätoiminta............................................................................................................................... 24
6.
Toimiva lähidemokratia ja vuorovaikutus ................................................................................................... 26
KYLIEN RAKENNUS- JA TOIMINTAKOHTEET 2012-2016 ......................................................................................... 27
KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA ARVIOINTIKRITEERIT ......................................................................................... 29
TOIMEENPANO JA SEURANTA............................................................................................................................... 30
Työryhmä
Anni Mathlin, maaseutuasiamies
Elsi Pyhtilä, maaseututoimen toimistosihteeri
Sari Pekkala, maaseutu- ja aluelautakunnan puheenjohtaja
Matti Sevonkari, Raahen Kylät ry:n puheenjohtaja
Paavo Silvola, Haapajoki-Arkkukari Kyläyhdistys ry
Paavo Kokko, Olkijoen Kyläyhdistys ry
Risto Kärkinen, Olkijoen Kyläyhdistys ry
Markku Siuvatti, Piehingin Kyläyhdistys ry
Arja Tervonen, Pattijoen Kotiseutuyhdistys ry
Kari Pietilä, Mattilanperän Kyläyhdistys ry
Nina Kurunlahti, Nouseva Rannikkoseutu ry:n Yhteisöhautomo-hanke
Suunnitelman valokuvat
Kari Pietilä
Elsi Pyhtilä
Jani Suuronen
Pekka Leinonen
Nina Kurunlahti
Paavo Silvola
3
MAASEUTUSUUNNITELMAN TAUSTA
Maaseutupoliittiset tavoitteet Raahen kaupungin keskustaajaman ulkopuolisille alueille
Raahen kaupunginhallitus päätti 25.10.2004 valtuutettu Kari
Pietilän 28.1.2004 jättämän valtuustoaloitteen pohjalta esittää
maaseutulautakunnalle, että lautakunnan tulee luoda
maaseutupoliittiset
tavoitteet
osaksi
kaupungin
kokonaisstrategiaa. Maaseutulautakunta perusti työryhmän
laatimaan Raahen keskustaajaman ympärillä sijaitseville kylille
yhteiset maaseutupoliittiset tavoitteet liitettäväksi osaksi
kaupungin kokonaisstrategiaa. Ensimmäinen Raahen kylien
maaseutusuunnitelma tehtiin vuosille 2004–2011.
Syksyllä 2011 maaseutu- ja aluelautakunta perusti työryhmän
päivittämään Raahen kylien maaseutusuunnitelman vuosille
2012–2016. Työryhmän koollekutsujaksi ja jäseneksi valittiin
maaseutuasiamies Anni Mathlin. 26.3.2012 maaseutu- ja
aluelautakunta teki päätöksen tehdä maaseutusuunnitelmasta
aluksi www-version ja odottaa mahdollisten kuntaliitosten
vaikutus suunnitelman sisältöön.
Raahen kaupunki osaksi Kalajoen kaupungin hallinnoimaa
maaseutuhallintoa vuoden 2011 alusta
Maaseutuhallinnon uudistuksen myötä maaseutuhallinto
kootaan alueiksi, joilla toimii vähintään 800 tukihakemuksen
tehnyttä maatalousyrittäjää. Raahen kaupunki on allekirjoittanut
5.10.2011 sopimuksen yhteistoiminta-alueesta Kalajoen
kaupungin kanssa. Raahen ja Kalajoen ohella uuteen
maaseutuhallinnon alueeseen kuuluvat Alavieska, Merijärvi,
Pyhäjoki ja Siikajoki. Maaseutuhallinnon uudistuksen tavoitteena
on mm. turvata maaseutuhallinnon palveluiden saatavuus sekä
parantaa maaseutuhankkeiden ja kyläasioiden osaamista.
Tarkoitus:
 Raahen kylien maaseutusuunnitelmassa
määritellään maaseutumaisten alueiden
ja kylien kehittämisen päämäärät,
tavoitteet ja toimenpiteet.
 Erityishuomio kiinnitetään
lähidemokratian turvaamiseen,
laajentuvien maaseutualueiden tasaarvoisuuteen, maaseudun
monipuoliseen kehitykseen ja
maatalouden perusedellytysten
säilymiseen.
 Tarkoituksena on luoda puitteet
maaseudun ja kylien suunnitelmalliselle
ja pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Lähtökohdat:
 Raahen kaupungin visio ja strategiset
päämäärät
 Maaseutuhallinnon uudistus ja sen
tavoitteisiin vastaaminen
 Toimintaympäristön muutokset
 Maaseututoimijoiden näkökulmien
laaja-alainen huomioiminen
Maaseutupalvelut
Maaseutu- ja aluelautakunnan tehtävänä on huolehtia poikkihallinnollisesti maaseudun elinkeinojen, elinolosuhteiden ja
palvelujen kehittämisestä. Lautakunnan rooli vahvistuu mahdollisten kuntaliitosten myötä.
Raahen maaseutu- ja aluelautakunta päättää:
1)maaseudun ja kylien sekä kaupunginosien kehittämiseen varattujen määrärahojen jaosta
2) monijäsenisen maaseutuelinkeinoviranomaisen ratkaistavaksi määrätyistä asioista. Muilta osin
maaseutuelinkeinoviranomaisena toimii maaseutusihteeri
4
RAAHEN MAASEUDUN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS
Maaseutu ja kylät muuttuvassa yhteiskunnassa
Suomi on muuttunut nopeasti, muutamassa vuosikymmenessä maatalousyhteiskunnasta palvelu- ja
informaatioyhteiskunnaksi. Maaseudulla väestömäärä kasvoi sotien jälkeen parikymmentä vuotta, mutta on sen
jälkeen laskenut tasaisesti. Ns. suuren muuton aikana 1960-luvun lopulla varsinkin syrjäisiltä seuduilta lähti paljon
väestöä etelän kasvukeskuksiin sekä Ruotsiin. Seuraavina vuosikymmeninä väestöpako tasaantui hieman, mutta
suuntaus pysyi samana. 1990-luvun taloudellisen laman ja sitä seuranneen kasvukauden seurauksena
muuttovauhti maaseudulta työtä tarjoaviin kasvukeskuksiin kiihtyi uudelleen, mitä osaltaan vahvistivat
maatalouden toimintaympäristössä EU-jäsenyyden seurauksena tapahtuneet suuret muutokset. Nykyään
maaseudulla asuu enää alle viidennes suomalaisista.
Tutkimusten mukaan kaupungeissa asuu suuri joukko ihmisiä, jotka ovat valmiita joko muuttamaan kokonaan
maalle tai ainakin asumaan siellä huomattavan osan vuodesta. Kaupungin läheinen maaseutu onkin lisännyt 2000luvulla vetovoimaansa asuinpaikkana, josta käydään työssä kaupunkikeskuksessa. Maaseudulle houkuttelevia
tekijöitä ovat luonnonläheisyys, asumisen väljyys ja rauhallinen elinympäristö. Maaseudulla on monia lupaavia
mahdollisuuksia, jotka tulisi hyödyntää täysimääräisesti.
Maaseudun perusyhteisö on kylä. Kylä voidaan tulkita rajatulla maantieteellisellä alueella sijaitsevaksi ihmisten
yhteenliittymäksi, jonka rajat muodostuvat esimerkiksi maarekisterin, koulupiirin, äänestysalueen, kinkeripiirin,
metsän, vesistön tai jonkin muun erottavan tekijän perusteella. Käytettävä rajaus riippuu kulloisestakin
asiayhteydestä. Kylä voi sijaita kahden tai useammankin kunnan alueella ja yhdellä kylällä voi olla asukkaita jopa
tuhansia. Paikoin entisistä kuntakeskuksistakin on tullut kyliä. Kylien väestö- ja ammattirakenne on
monipuolistunut ja laajentunut viime vuosikymmenien aikana. Kylälle on tyypillistä, että se ei ole syntynyt
hetkessä. Kylällä on yleensä pitkät perinteet ja historia, myös yhteenkuuluvuutta osoittava kylähenki.
Maaseutu on viime vuosina kohdannut monia nopeita ja osin ennakoimattomiakin muutoksia, joihin sopeutuminen
tuo omat haasteensa maaseudun toimijoille. Raahen seudulla Laivakankaan kaivostoiminta, päätös rakentaa
ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle sekä suunnitellut tuulipuistoalueet ovat merkittäviä asioita alueen kehitykselle.
Ne ovat alueen kannalta mahdollisuuksia, mutta niihin liittyy myös monia uhkatekijöitä. Uudet toiminnat tuovat
alueelle uusia toimijoita ja vaikuttavat työllisyyteen, palveluiden kysyntään ja infrastruktuurin rakenteeseen sekä
vaikuttavat maankäyttöön ja rakentamiseen. Uuden asutuksen ja toimintojen sovittaminen jo olemassa olevaan
toimintaan ja asutukseen sekä ympäristöön vaatii nopeita toimia.
Maaseudun ja kylien asema, tulevaisuuden kuvat ja mahdollisuudet reagoida toimintaympäristön nopeisiinkin
muutoksiin vaihtelevat maan eri osissa ja alueilla. Maaseudun kunnat jaetaan yleisesti kolmeen ryhmään:
kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Tämän luokittelun pohjalta Raahen
kaupunki kuuluu vahvimmassa asemassa olevaan kaupunkien läheiseen maaseutuun, jonka elinkeinorakenne on
monipuolinen ja joka tarjoaa viihtyisän asuinympäristön taajamissa työssäkäyville.
Maaseudun kehittäminen vetovoimaisena asuinympäristönä on tärkeää sekä kaupunkien läheisellä maaseudulla
että kauempana keskuksista olevilla alueilla. Maaseutualueiden vetovoimatekijöitä ovat luonnonläheinen
ympäristö, maaseutumainen elämäntapa ja sen muovaama kulttuurimaisema. Maaseutu tarjoaa monipuolisen,
luonnonläheisen, joustavan ja yksilöllisen asumismuodon erilaisille elämäntyyleille. Maaseudulle muuttajat ovat
usein elämänvaihemuuttajia, jotka arvostavat enemmän asuinympäristön viihtyisyyttä kuin palvelujen läheisyyttä.
5
Maantieteellinen sijainti
Suunnitelma-alueeseen kuuluu Raahen kaupungin keskustaajaman ympärillä olevat maaseutumaiset kylät ja
asuinalueet: Pattijoki, Saloinen, Olkijoki, Palonkylä, Jokela, Ylipää - Lasikangas, Kopsa, Mattilanperä, Honganpalo,
Tarpio, Lapaluoto, Varvi, Arkkukari, Haapajoki ja Piehinki. Alue rajoittuu Siikajoen, Vihannin ja Pyhäjoen kuntiin.
6
Kaavoitustilanne ja kaavasuunnitelmat
7
Väestörakenne
0-14 -vuotiaat 31.12.2010 (1.1.2011) osa-alueittain
Ikäryhmät
KYLÄT
HaapajokiArkkukari
HonganpaloTarpioSaloinen
Jokelankylä
Kopsa
Lapaluoto
LasikangasYlipää
Mattilanperä
Olkijoki
Palonkylä
Piehinki
Pattijoki kk
Raahe keskusta
0v
1v
2v
3v
4v
5v
6v
7v
8v
9v
10v
11v
12v
13v
14v
yht.
19
19
20
28
17
18
25
19
26
16
23
11
22
14
17
294
22
24
18
25
24
27
23
19
24
26
28
23
22
18
25
348
12
4
2
4
14
3
1
3
8
2
0
4
9
1
1
1
9
5
2
1
6
2
0
5
7
2
1
7
9
5
2
5
7
2
1
2
6
1
0
2
7
4
1
2
11
1
4
3
6
4
1
4
8
2
1
2
9
2
1
4
128
40
18
49
2
5
15
9
88
119
301
3
3
10
6
91
119
296
0
5
17
12
79
114
279
4
5
9
10
105
121
319
5
3
11
9
88
93
267
7
8
7
7
89
125
301
2
4
13
11
110
104
309
7
2
3
10
98
98
277
4
9
8
10
83
91
267
2
6
14
10
91
107
281
9
11
7
15
87
111
305
4
3
7
10
96
117
290
3
5
5
10
104
119
305
7
7
12
8
99
111
289
1
3
11
19
79
109
280
60
79
149
156
1387
1658
4366
Raahe
0-14 vuotiaiden osuus koko väestöstä 19,4% 31.12.2010
15-64 vuotiaiden osuus väestöstä 65,2 % 31.12.2010
65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 15,4% 31.12.2010
Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18-74-vuotiaista 31.12.2009 54,8%
Eläkkeellä olevien osuus väestöstä 31.12.2009 23,1%
9
8
Perinteiset maatilat ja monialaisten maatilojen harjoittama muu yritystoiminta
Vuonna 2011 viljelty pinta-ala oli Raahen maaseutualueella 4 922 hehtaaria. Viljanviljelyä harjoitti n. 59 tilaa ja
perunanviljelyä 2 tilaa. Maidontuotantoa harjoitti 9 tilaa ja lihantuotantoa 9 tilaa. Hevostiloja oli 17 ja muuta
maatalouteen liittyvää toimintaa harjoitti yli 11 tilaa.
Monialaisella maatilalla tarkoitetaan sellaista maatilaa, joka maa- ja metsätalouden lisäksi harjoittaa myös muun
toimialan yritystoimintaa. Koko maa huomioon ottaen lähes joka kolmas maatila harjoittaa muuta yritystoimintaa.
Raahen maaseutualueella luku on vielä korkeampi n. 39 % kaikista maatiloista harjoittaa jotain muuta
yritystoimintaa, kuten koneurakointia, puun jatkojalostusta.
Muu yritys- ja elinkeinotoiminta
Raahen kyliltä löytyy paljon erialojen pk-yrityksiä, kuten koneurakointia, metsätalous- ja puunjalostusta,
luontaistuote- ja hyvinvointipalveluita sekä elintarvikkeiden valmistusta ja jatkojalostusta.
Raahen alueella (kattaa myös kantakaupungin alueen) on yrityksiä yhteensä 871, joista
(lähde: Raahen seudun yrityspalvelut, www.rsyp.fi, 4.5.2012)
 teollisuus 108 (metalli, puuala, elektroniikka, tekstiili ja sisustus, elintarvikkeiden jalostus)
 rakentaminen 95
 tukku- ja vähittäiskauppa 193
 kuljetus ja varastointi 68
 majoitus ja ravitsemus 42
 informaatio ja viestintä 26
 rahoitus ja vakuutus 18
 kiinteistöala 17
 ammatillinen, tieteellinen tai tekninen toiminta 85
 hallinto- ja tukipalvelut 39 (siivous, turva, rekrytointi)
 koulutus 9
 terveys ja sosiaalipalvelut 35
 taiteet, viihde ja virkistys 19
 muu palvelutoiminta 74 (parturit jne.)
 muut 43
9
Kylien järjestäytyminen
Kylien yhteistoimintajärjestönä toimii Raahen Kylät ry. Yhdistys on perustettu 7.5.2003 ja rekisteröity 3.10.2003.
Yhdistyksen tehtävänä on toimia ideoita kokoavana ja koordinoivana järjestönä sekä linkkinä jäsenten ja päättäjien
välillä.
Raahen kaupungin kylät ovat harjoittaneet pitkäjänteistä yhteistoimintaa. Kylät ovat järjestäytyneet
kyläkohtaisesti. Jokaisella 18 kylä- ja asuinalueella on oma kylä-, asukas- tai pienkiinteistöyhdistys tai
kotiseutuyhdistys, jotka vastaavat alueensa kehittämisestä ja järjestävät paljon erilaisia tapahtumia ja toimintaa
alueillaan. Muita merkittäviä toimijoita kyläyhdistysten ohella ovat esimerkiksi kalastusosuuskunnat,
metsästysseurat, martat, maa- ja kotitalousnaiset, jakokunnat, urheiluseurat, eläkeläisjärjestöt.
Raahessa toimivien eri yhdistysten yhteystietoja löytyy www.kylat.net ja www.raahe.fi
Suunnitelma-alueella toimivat kyläyhdistykset:
 Haapajoki- Arkkukarin kyläyhdistys ry
 Honganpalon pienkiinteistöyhdistys ry
 Jokela-Pattijoki kyläseura ry
 Kantakaupungin asukasyhdistys ry
 Kaupunginmetsän asukasyhdistys ry
 Kopsan kyläseura ry
 Kummatin asukasyhdistys ry
 Lapaluodon kyläyhdistys ry
 Lasikankaan kyläyhdistys ry









Mattilanperän kyläyhdistys ry
Mestauskallion pienkiinteistöyhdistys ry
Olkijoen kyläyhdistys ry
Ollinsaaren asukasyhdistys ry
Palonkylän asukasyhdistys ry
Pattijoen kotiseutuyhdistys ry
Piehingin kyläyhdistys ry
Saloisten kylän asukasyhdistys ry
Varvi- Välikylän kyläyhdistys ry
Nähtävyydet ja tapahtumat
Raahen maaseutualueelta löytyy useita valtakunnallisesti merkittäviä muinaismuistokohteita, joista
merkittävimmät ovat Kastellin linnanrauniot ja Kettukankaan muinaisalue. Alueella on useita
kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ja rakennuksia, kuten vanha puu-Raahe, Olkijoen Rauhanpirtti ja
Haapajoen vanha koulu. Raahen kirkot ja erilaiset museot ovat tutustumisen arvoisia kohteita.
Luonnonnähtävyyksistä Haapajärven tekoallas, meri ja rannikon saaret, alueen joet ja Pattijokisuun lintualue ovat
alueelle omaleimaisia. Oman lisän nähtävään tuovat muun muassa Särkän Perennataimiston esittelyalueet ja
Arkkukarin siirtolapuutarha.
Vapaa-ajan- ja virkistystoiminta on alueella vilkasta.
Erilaisten kylä-, kulttuuri- ja urheilutapahtumien
tarjonta on monipuolista. Esimerkkinä isommista
vuosittaisista tapahtumista voidaan mainita Annan
Päivät, Pattijoki päivät, Pekan Päivät sekä Raahen
kylien tori, jotka kokoavat kävijöitä laajalta alueelta
yli kuntarajojen.
Lisätietoa nähtävyyksistä, matkailukohteista ja
tapahtumista:
www.raahe.fi ja www.kylat.net sekä
www.muinaispolut.fi
10
Esimerkkejä toteutuneista hankkeista vuosina 2005–2011







Olkijoki, Kopsa, Jokela, Mattilanperä, Piehinki ja Varvi: linja-autokatoksia, postilaatikkotelineitä ja
jäte/kierrätyskatoksia
Haapajoki – Arkkukari: Järvelänjärven kyläpirtti/pellekahvila, Alatien katuvalaistus ja Palvelukeskus
Salonkartanon remontti
Varvi: Pooki-kyläkota, uimarannan ja ranta-alueen siistiminen ja kunnostaminen
Olkijoki: Olkijoen koulun monitoimiliikuntakenttä
Kopsa: kuivaamon korjaus varasto- ja paperinkeräystilaksi, jossa on myös muita jätteenkeräyspisteitä
Mattilanperän vanhan koulun riukuaita
Yksityisteiden perusparannuksia ja pinnoituksia eri puolilla suunnitelma-aluetta
11
SUUNNITELMA-ALUEEN NELIKENTTÄANALYYSI
Vahvuudet
Heikkoudet
Nykyisyys: myönteiset sisäiset tekijät
Nykyisyys: kielteiset sisäiset tekijät









Luonto ja luonnonvarat
Haapajärven tekoallas ja merellisyys
Maaseutumainen ympäristö
On tilaa asua, harrastaa ja liikkua
Asumisen edullisuus ja viihtyvyys
Lapsille turvallinen ja virikkeellinen
kasvuympäristö
Yhteisöllisyys
Monipuolinen ammatillinen jakauma
Kaupungin keskusta palveluineen kohtuullisen
matkan päässä









Tiestön kunto ja kevyenliikenteen väylien
puuttuminen
Maiseman hoitamattomuus
Heikko työllistämismahdollisuus
Aktiivisten kylätoimijoiden vähyys
Yhteistyön puute
Palvelujen, julkisen liikenteen ja
harrastusmahdollisuuksien puute
Merkittyjen ulkoilureittien vähyys
Lähiliikuntapaikkojen puuttuminen tai
hoitamattomuus
Kotiseutumuseoiden hoitamattomuus
Mahdollisuudet
Uhat
Tulevaisuus: myönteiset ulkoiset tekijät
Tulevaisuus: kielteiset ulkoiset tekijät

















Kyläyrittäjyys ja -palvelut
Luonnonvarojen jatkojalostus
Uuden tekniikan hyödyntäminen
Maisemanhoidolla viihtyvyyttä
Tuulivoima ja kaivostoiminta
Ydinvoimala
Bioenergia
Meri, järvet, joet ja Haapajärven tekoallas
Maaseudun arvostuksen kasvu
Vapaa-ajan toiminta
Sosiaalinen tukiverkko
Ikäihmisten voimavarat kylien kehittämisessä
Uudet asukkaat
Kunnallinen kyläverkosto
Erilaiset rahoitusvaihtoehdot
Muinaismuistoalueet
Kuntien yhdistyminen ja lähidemokratian
kehittäminen













Maatalouspolitiikan muutokset
Talouden heikkeneminen
Kuntien yhdistyminen - palvelujen
loittoneminen kyliltä
Infrastruktuurin rappeutuminen
Elinympäristön kielteiset muutokset:
maiseman umpeen kasvaminen, vesistöjen
saastuminen, ilmastonmuutokset
Tuulivoima ja kaivostoiminta
Ydinvoima
Väestön vanheneminen
Jätteenkäsittelyyn liittyvät säädökset
Syrjäytyminen ja eriarvoisuuden
lisääntyminen
Ihmisten vieraantuminen maaseudusta
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja
rakennukset jäävät rappeutumaan
Taajamapainotteinen päätöksenteko
12
VISIO RAAHEN MAASEUDUSTA VUONNA 2020
Elävä maaseutu - Monipuolisten elinkeinojen ja viihtyisän
asuinympäristön maaseutu
Raahen maaseudun taloudellinen perusta on laajentunut ja vahvistunut.
Maaseutu on monipuolisten ja kilpailukykyisten elinkeinojen aluetta, joka
tarjoaa
mahdollisuuksia
perinteiselle
maataloudelle
ja
sen
rinnakkaiselinkeinoille sekä monialaiselle maaseutuyrittämiselle ja matkailulle.
Laadukkaat lähipalvelut ja turvalliset liikkumisen mahdollisuudet luovat
puitteet viihtyisälle ja vetovoimaiselle asuinympäristölle, jossa on tilaa
monimuotoiselle asumiselle ja vapaa-ajan toiminnoille.
Maaseutu-kaupunki vuorovaikutus on vilkasta ja monipuolista. Maaseudun
toimijat ovat verkostoituneet alueellisesti, valtakunnallisesti ja
kansainvälisesti.
Asukkaiden, yhdistysten ja maaseutuyrittäjien vaikuttamismahdollisuudet on
turvattu. Maaseutuvaikutusten arviointi on osa kaikkea päätöksentekoa.
Maaseutu- ja aluelautakunnalla on vahvistava rooli lähidemokratian
toteuttamisessa. Maaseutualueiden ja kehittämistarpeiden muutoksiin
reagoidaan nopeasti.
13
STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET
1. Maa- ja metsätalouden ja niiden
liitännäiselinkeinojen säilyttäminen
o
o
o
o
sukupolvenvaihdokset
lomitus-, neuvonta- ja koulutuspalvelut
lämpö-, energia- ja metsäalan yrittäjyys
jatkojalostus
2. Monipuolinen ja kilpailukykyinen
elinkeinoelämä
o
o
o
o
o
yrittäjäkasvatus ja –koulutus
lähi- ja luomuruoka
paikallinen osaaminen
maaseutumatkailu
muinaismuistokohteiden hyödyntäminen
3. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen
o
o
o
o
o
o
peruspalvelut
lähikoulut
uudet palveluratkaisut
monipalvelupisteet
lähiliikuntapaikat, leikkikentät ja virkistysalueet
sopimuksellisuus
4. Viihtyisä, turvallinen ja vetovoimainen
asuinympäristö
o
o
o
o
o
o
kaavoitus ja rakentamisen ohjaus
maaseutuvaikutusten arviointi
liikenneturvallisuus ja tieisännöinti
tietoliikenneyhteydet
maiseman- ja ympäristönhoito
markkinointi
5. Aktiivinen kylätoiminta
o
o
o
o
o
vireät ja osaavat toimijat
kyläsuunnitelmat
sähköinen viestintä ja sosiaalinen media
verkostoituminen ja yhteistyö
positiivinen kyläkateus
6. Toimiva lähidemokratia ja vuorovaikutus
o
o
o
o
Merellinen Raahe –
ELÄVÄ KAUPUNKI
Raahen kaupungin strategiset
päämäärät lähivuosille
Raahen kaupungin kehittymisen
turvaaminen
 Elinvoima ja kilpailukyky
 Kaupunkirakenne ja ympäristö
 Vetovoima
Kuntalaisten hyvinvointi
 Aktiivinen koulutus- ja
sivistyskaupunki
 Kulttuuri-identiteetin
vahvistaminen
 Terveyden edistäminen
 Avo- ja kotihoitolähtöiset palvelut
 Kuntalaisten kannustaminen
aktiiviseen ja omatoimiseen
itsestään, läheisistään ja
lähiympäristöstään huolehtimiseen
 Palvelujen hyvän laadun
säilyttäminen
Laadukas johtaminen
 Johtamisjärjestelmän
uudistaminen
 Laatujärjestelmän käyttöönotto,
jatkuva parantaminen
 Hyvä hallintotapa
 Henkilöstön hyvinvointi
Terve talous
 Talouden tasapaino
 Palveluiden ja investointien
sovittaminen taloudellisiin
voimavaroihin
 Käyttötalouden hallinta
 Omistajaohjauksen tehostaminen
kyläasiamies
kylien neuvosto/parlamentti
maaseutu- ja aluelautakunnan toiminta
avoin tiedonvälitys
Kaikki strategiset päämäärät läpäiseviä ja toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ovat
Maaseutuvaikutusten arviointi
o vaikutusten arviointi päätöksenteossa, erityisesti kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa
Sopimuksellisuus
o yhteistyösopimukset kaupungin ja 3. sektorin toimijoiden kesken palveluiden turvaamiseksi
14
1. Maa- ja metsätalouden ja niiden liitännäiselinkeinojen turvaaminen
Perinteistä alkutuotantoa kehitetään siten, että Raahen maaseutualueella voidaan tuottaa kilpailukykyistä ja
laadukasta elintarvikkeiden raaka-ainetta. Tavoitteena on aktiivisten, elinkelpoisten tilojen säilyminen
tuotannossa. Maaseudun tuotantorakenteen monipuolistamisella ja jalostusastetta nostamalla pyritään
vahvistamaan maaseudun taloudellista perustaa. Maatalouden ja maaseutuyritysten kehittämistoimissa tulee
entistä enemmän kiinnittää huomiota markkinointiin, laatuajatteluun ja yrittäjien jaksamiseen.
Raahen seudulla maidon tuotanto on merkittävin tuotantosuunta. Tuotantoteknologian kehittyminen ja
maataloustuotannon kannattavuuden heikkeneminen luovat maataloudessa paineita yrityskoon kasvattamiseen.
Maatilojen määrä on viimeisten kahden vuosikymmen aikana laskenut tasaisesti, mutta tuotantomäärät ovat
vastaavasti nousseet. Maatalouden erikoiskasvituotanto, avomaanvihannesten ja marjatuotanto sekä hevostalous
kehittyvät myös voimakkaasti.
Vaihtoehtona yksikkökoon kasvattamiselle on hankkia lisätuloja tuotteiden jatkojalostuksen tai muun
yritystoiminnan kautta, parantaa tuotteista saatavaa hintaa tuotantomenetelmään tai jakelukanavaan perustuvan
erilaistamisen kautta tai luopua tuotannosta ja suunnata vapautuvat resurssit kokonaan uudelle toiminnan alalle.
Elintarvikejalostustuotannon säilyminen ja kehittyminen maakunnassa riippuu raaka-aineen saatavuudesta. Tämä
tavoite edellyttää kuntien kannustavaa, pitkäjännitteistä panostusta yrittäjien tulevaisuudenuskoon ja
kehittämispalvelujen saatavuuteen.
Merkittävä osa Raahen maaseutualueesta on metsää. Metsätalous ja puun jatkojalostus ovat merkittävä työllistäjä.
Metsäsektorin työllisyyden kasvun mahdollisuudet perustuvat jatkojalostukseen ja uusiin innovatiivisiin tuotteisiin
sekä matkailuun ja energiantuotantoon. Rakennemuutos metsien omistuksessa luo kysyntää uudentyyppisille
metsäpalveluille, kuten metsäisännöinnille.
15
Toimenpiteet maa- ja metsätalouden ja niiden liitännäiselinkeinojen turvaamiseksi:

Asutusta ohjataan kaavoituksella niin, ettei perusmaatalouden harjoittaminen
vaarannu.

Neuvontapalvelu sukupolven vaihdoksiin (ProAgria, Maatalousyrittäjien eläkelaitos
MELA).

Tarjotaan laatuneuvontaa ja koulutusta maatalousyrittäjille yhteistyössä eri tahojen
kanssa.

Edistetään yrittäjien verkostoitumista ja markkinointitoimenpiteitä
(Yrityspalvelukeskus, Yritysryhmähankkeet).

Lomituspalveluiden turvaaminen (MELA).

Tiedon lisääminen alueella toimivista maa- ja metsätalous- ja niiden
liitännäiselinkeinojen harjoittajista (Raahen seudun kehittämiskeskus).

Yrittäjien jaksamisesta huolehtiminen muun muassa helpottamalla tiedonsaantia
maatalouteen ja maaseutuyrittämiseen liittyvissä asioissa (MTK:n tukihenkilöverkosto).

Tilojen välinen yhteistyö, urakointipalvelut ja energiantuotanto (MTK).

Metsänhoitokoulutusta sukupolvenvaihdosten yhteydessä ja uusille metsänomistajille
(Metsänhoitoyhdistykset, oppilaitokset).

Tietoa ja neuvontaa elintarvike- ja puun jatkojalostusyritysten käynnistämiseen ja
tuotannon laajentamiseen liittyvistä asioista (Raahen seudun kehittämiskeskus, Leadertoimintaryhmä).

Lämpöyrittäjyyden toimintaedellytyksiä edistetään osallistumalla muun muassa
energiapuun korjuutekniikkaa edistäviin toimiin sekä tehtävillä energiaratkaisuilla.

Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kannalta merkittävä rooli on maatilojen,
maaseutuyritysten, koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan verkottumisella sekä
näiden tahojen yhteistyöllä. Raahen kaupungilla on tärkeä rooli näiden verkottajana.
(pilottihankkeet).
16
2. Monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä
Raahen maaseutualueen elinkeinoelämän kehittämisessä tavoitteena on pienyritystoiminnan säilyminen ja
pienyritysinvestointien kasvu. Teknologian ja perinteisten teollisuuden alojen ohella uusia mahdollisuuksia
haetaan matkailusta ja luonnosta. Toimivien yritysten tukemisella ja maaseudun elinkeinorakenteen
monipuolistamisella vahvistamaan maaseudun taloudellista perustaa perusmaatalouden rinnalla.
Maaseutuyrittäjyyden tukeminen, palveluiden markkinointi, laatuajattelu ja yrittäjien jaksaminen sekä
paikallisuus ovat kehittämisen keskiössä.
Raahen maaseutualueilla on kaupunginläheisenä maaseutuna hyvät mahdollisuudet monenlaisen
pienyritystoiminnan harjoittamiseen. Tämä näkyy Raahen maaseutualueella lukuisina pienyritysinvestointeina.
Voimakkaimmin investoinnit ovat kasvamassa koneurakointia ja rakentamista harjoittavissa yrityksissä.
Palvelutuotannossa on laajentuvia mahdollisuuksia maaseutualueelle. Tällaisia aloja ovat erityisesti maaseutu- ja
luontomatkailu, yksityisten hyvinvointi- ja hoivapalvelujen kehittyminen sekä yrityspalvelut etätyön laajentumisen
kautta. Maaseudun taloudellisen perustan vahvistamiseen haetaan lisäarvoa alueen luonto- ja kulttuuriarvoihin,
luonnonvaroihin sekä väestön osaamiseen pohjautuvan uuden yritystoiminnan kautta. Painoaloina korostuvat
metsät (puunjalostus, bioenergia), luonto-, maaseutu- ja kalastusmatkailu sekä maaseudulla toimivat
palveluyritykset.
Maaseudun elinkeinoelämän kehitys riippuu hyvin merkittävästi siitä, miten pystytään kansallisesti vastaamaan
globaalin työnjaon muutospaineisiin. Osaamisen ja teknologian tason jatkuva nostaminen on välttämätöntä.
Korkean osaamisen työpaikat eivät saa muodostua työllisyyden rungoksi, vaan tulee säilyttää myös teollisuuden
kyky ylläpitää teollisia työpaikkoja.
Yksityisiä palvelualoja tulee kehittää maaseudulla luontaisten ja uusien potentiaalien mukaisesti. Julkisessa
edistämistoiminnassa palvelualat tulee saattaa tasavertaiseen asemaan muun yritystoiminnan kanssa. Maaseudun
ihmisillä on myönteinen perusasenne yrittäjyyteen ja itselliseen työntekoon. Kuitenkin uskallus yrittäjyyteen on
alhainen ja epäonnistumisen pelko ilmeinen. Suotuisa toimintaympäristö vahvistaa yrittäjähenkeä ja edistää
yrittäjähalukkuuden kasvua.
17
Toimenpiteet elinkeinoelämän monipuolistamisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi:

Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään, työvoimapulaan pyritään
vaikuttamaan aktiivisesti yhdessä muiden maaseudun toimijoiden kanssa mm.
kehittämällä koulutusta yrityselämän tarpeita vastaavaksi sekä rekrytointijärjestelmiä
kehittämällä.

Tuetaan maaseutuyrittämistä ja maaseutuyrittämistä edistäviä hankkeita (Raahen
seudun kehittämiskeskus, yritysryhmähankkeet).

Elinkeinopolitiikalla tulee tukea teollisuuden dynaamista uudistumista.

Yrittäjäkasvatuksen tulee olla olennainen osa julkista opetusta ja
yrittäjäkasvattaminen tulee olla myös keskeinen osa maaseudun järjestöjen ja
toimijoiden toimintaa. Yrittäjyyskasvatuksella tuodaan esille erilaisia tapoja toimia
yrittäjänä ja lievennetään epäonnistumisen pelkoja.

Huolehditaan, että terve kilpailu tavaroiden ja palvelujen tuottamisessa säilyy, mutta
hankintapäätöksillä saadaan aikaan myönteistä aluetaloudellista vaikutusta (Raahen
kaupunki ja yritykset).

Yrittäjyyttä suosivassa toimintaympäristössä on alueen tarpeista lähtevä, kattava
koulutusjärjestelmä, jolla varmistetaan laadukas yleissivistävä ja ammatillinen perus ja
jatkokoulutus yrittäjäksi aikoville, yrittäjille ja yritysten tarvitsemalle työvoimalle.

Kaupunki on keskeisessä roolissa määriteltäessä yrittämiselle suotuisaa
toimintaympäristöä. Kaupungin tulee tukeutua omissa palvelutoiminnoissaan
lähialueen raaka-aineiden ja tuotteiden käyttöön sekä luoda edellytyksiä lähialueen
tuottamien ostopalveluiden käyttämiselle.

Kaupungin tulee osaltaan huolehtia, että infrastruktuuri ja palvelutarjonta tukevat
olemassa olevia yrityksiä ja houkuttelevat uusia yrityksiä alueelle. Kaupungin tulee
osaltaan huolehtia, että alueella on käytettävissä kattava valikoima yritystoiminnan
käynnistys-, kehittämis-, rahoitus ja investointitukia sekä neuvonta- ja tukipalveluissa
on tarpeita vastaavaa osaamista ja että palveluiden käytön byrokratia on alhaista.

Maaseudun kehittämistoimenpiteillä tähdätään erityisesti uuden, innovatiivisen
yritystoiminnan aikaansaamiseen ja olemassa olevien yritysten toimintatapojen
uudistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen.

Koulutuspaikkojen turvaaminen Raahen seutukunnassa.

Energiapuun käytön tehostaminen ja bioenergia-alan koulutuksen lisääminen
(pilottihankkeet, Raahen seudun yrityspalvelut, yritysryhmähankkeet, alueen
oppilaitokset).
18
Toimenpiteet maaseutumatkailun kehittämiseksi:

Edistetään myyntiorganisaatioiden kehittämistä, tuotteistamista sekä yrittäjien
verkostoitumista (Raahen kaupunki, yritysryhmähankkeet).

Matkailuopasteiden ajantasaistaminen.

Alueen matkailutoimijoiden, majoituspalveluiden ja yritysten valmius toiminnan
kehittämiseen kartoitetaan (Raahen seudun kehittämiskeskus, yrittäjät, oppilaitokset).

Arvokalojen istutuksella tuetaan kalastus- ja matkailuyrittäjyyttä (Kalastusseurat, ELYkeskus, Leader-toimintaryhmä).

Vene- ja kalasatamien kehittäminen.

Reitistöjen ja virkistysalueiden kehittäminen ja hyödyntäminen koko seutukunnan
tasolla (moottorikelkka-, ratsastus-, pyöräily-, hiihto- ja vaellusreitit) (Yhdistykset,
leader-toimintaryhmä, kunnat).

Kartoitetaan kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden kunnostamistarpeet ja
matkailullisen hyödyntämisen mahdollisuudet (Museovirasto).

Muinaismuistoalueiden kehittäminen tutustumis- ja matkailukohteina (Museovirasto,
ELY-keskus, yhdistykset, hankkeet).

Haapajärven tekoaltaan ympäristön matkailullinen hyödyntäminen (ELY-keskus, Raahen
kaupunki, yhdistykset).

Kylätapahtumien tuotteistaminen ja markkinoinnin tehostaminen, jotta kylien perinteet
ovat entistä tiiviimpi osa alueen elinkeinoelämää ja matkailua (yhdistykset, hankkeet).
Toimenpiteet muun elinkeinoelämän edistämiseksi:

Metallialan alihankinnan, ympäristöyrittämisen ja koneurakoinnin markkinoinnin,
verkottumisen ja yrittäjävalmiuksien kehittäminen (Raahen seudun yrityspalvelut,
yritysryhmähankkeet).

Sijais- ja hoivakotien koulutus- ja opastustoiminnan kehittäminen.

Luomu- ja lähiruoan käytön lisääminen.

Green care eli luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvan toiminta-ajattelun
kehittäminen ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua edistämään (sosiaali-, terveys-,
kasvatus- ja kuntoutuspalvelut, 3. sektori).

Käsityöyrittäjyyden edistäminen (hankkeet, yritysryhmät)
19
3. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen
Raahen maaseutualueilla laadukkaiden palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen panostetaan siten, että
palveluiden saavutettavuus turvataan. Palveluita kehitetään eri väestöryhmien tarpeista käsin ja yhteistyössä eri
tahojen kanssa haetaan uusia toimintamalleja ja ratkaisuja palveluiden tuottamiseen. Palveluiden tuottamisessa
kiinnitetään huomiota julkisten ja yksityisten palveluiden tuottajien sekä kolmannen sektorin entistä tiiviimpään
yhteistyöhön. Asiakaslähtöisyys on palveluiden kehittämisessä avainasemassa.
Palveluiden järjestämistä on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä eri palveluntuottajien välillä. Eri
organisaatioiden väliset rajat eivät saa rajoittaa palveluiden tuottamista. Verkostoimalla julkinen ja yksityinen
sektori yhdessä kolmannen sektorin palvelun tuottajien kanssa pystytään tarjoamaan laadukkaita ja toisiaan
täydentäviä palvelukokonaisuuksia (sopimuksellisuus).
Maaseudun palveluiden tuottamisen haasteet liittyvät usein epäedullisten ikärakenteiden ohella riittävien
peruspalveluiden ylläpitoon. Palveluiden keskittämisen sijaan palveluita on pyrittävä sijoittamaan alueen eri osiin
siten, että palveluiden saavutettavuus voidaan turvata. Kaupungin sopimusjärjestelmää on kehitettävä
mahdollistamaan kunnallisten palveluiden säilyttämisen maaseudulla. Henkilökohtaisten palveluiden ohella
erilaisten sähköisten palveluiden kehittäminen on tärkeää saavutettavuuden turvaamisen kannalta. Sähköisillä
palveluilla tavoitetaan erityisesti nuoret ja lapsiperheet.
Palveluiden kehittämisessä on tärkeää huomioida asiakkaiden muuttuvat tarpeet. Ajantasainen tieto palveluiden
kysynnästä ja tarjonnasta helpottaa palveluiden kehittämistä. Asiakaslähtöisen kehittämisen ohella maaseudun
palvelurakenteen tehostamisessa tarvitaan luovaa ajattelua ja rohkeutta uusien toimintamallien kokeilemiseen ja
käyttöönottoon.
Kylien elinvoimaisuutta ja palvelutarjontaa on mahdollista turvata monipalvelupisteillä. Näiden pisteiden
kehittäminen vaatii kaupungin, yhdistysten, asukkaiden ja yritysten joustavaa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä.
Monipalvelupisteissä voi olla esimerkiksi kaupan, pankin, pienyrittäjien, tietopalveluiden ja kunnallisten palveluiden
tarjontaa. Myös liikkuvia palveluita on mahdollista kehittää rinnan monipalvelupisteiden kanssa, ja niillä voidaan
jopa korvata osaksi kiinteitä monipalvelupisteitä.
Raahen maaseutualueiden palveluiden järjestämisen periaatteet ovat seuraavat:
Sosiaali- ja terveyspalvelut
 Päivähoito ja lasten iltapäivähoito:
Esiopetus on Raahessa järjestetty varhaiskasvatuspalvelujen ja perusopetuksen yhteistyönä.
Esiopetusta annetaan päiväkotien osapäivä- ja kokopäivä-ryhmissä sekä koulujen yhteydessä tarpeen
mukaan. Esiopetusta ostetaan myös yksityisiltä päiväkodeilta ja Raahen seurakunnalta.
 Kotipalvelut ja vanhustenpalvelut:
Kotiin annettavia palveluita ovat kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) sekä muita kotona
selviytymisen tueksi tarjottavia tukipalveluja.
 Terveyspalvelut ja vanhustenhuolto:
Raahen seudun kuntien terveys- ja vanhuspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt vuoden 2011
alusta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle.
 Sosiaalipalvelut:
Raahen kaupungin sosiaalitoimen palvelut siirtyivät vuoden 2011 alusta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän järjestettäväksi. www.ras.fi
Perusopetuspalvelut
Lähikoulut ovat tärkeitä kylien elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden säilyttämiseksi.
20
Kuljetuspalvelut
Joukko- ja lähiliikennepalveluiden saatavuus ja toimivuus on tärkeää maaseutuasumisen kannalta.
Kulttuuripalvelut
Kaupungin kulttuuripalvelut ovat alueellinen voimavara, jonka saavutettavuus on tärkeää. Kulttuurilaitosten
tilojen on oltava toiminnallisesti esteettömiä ja palveluiden kaikkien asiakkaiden saavutettavissa.
Saavutettavuutta palveleva kulttuuridemokratia toteutuu siten, että kulttuuripalveluita tuetaan julkisin
varoin.

Kirjasto- ja tietopalvelut:
Kunnan tehtävänä on laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää
kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla
tavoin.
Vapaa-aikapalvelut
Raahea markkinoidaan nykyaikaisena ja elinvoimaisena kaupunkina. Palveluja on kehitettävä ja tehtyjä
investointeja on hyödynnettävä tehokkaasti. Myös terveellisestä ja viihtyisästä ympäristöstä on
huolehdittava. Tämän lisäksi matkailun, koulutuksen ja uuden hyvinvointivastuun alueen tavoitteilla on
yhteyksiä liikunnan ja virkistyksen alueelle. Matkailu-, liikunta- ja virkistyspalvelut ovat luonnollinen
kokonaisuus ja niille asetetut tavoitteet tukevat toisiaan.
Raahen alueen kehittäminen monipuoliseksi vapaa-ajan alueeksi tehdään yhdistysten ja kaupungin
yhteistyönä. Keskeisiä periaatteita vapaa-aikapalvelujen ylläpidossa ovat hoitosopimukset yhdistysten
kanssa, jotka sisältävät ulkoilu- ja retkeilyreitit, laavut ja kodat, ladut, pururadat, moottorikelkkareitit,
vesistöjen virkistyskäytön sekä urheilukentät ja salit.
Maaseutualuilla on myös tila- ja suorituspaikkoja asukkaiden käytettävissä (mm. leikkipuistot,
leirikeskukset, seurantalot ja vastaavat sekä lähiliikuntapaikat).
www.raahe.fi/liikunta
21
Toimenpiteet palveluiden turvaamiseksi:

Maaseudun palvelujen kehittämistoiminnassa huomioidaan sopimuksellisuusperiaate
eli palveluiden järjestämistä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien,
yrittäjien, oppilaitosten, yhdistysten, seurakunnan ja muiden toimijoiden kanssa.
Palvelujen järjestämisessä kuntarajat eivät ohjaa toimintaa.

Käynnistetään selvitystyö, jossa selvitetään nykyiset palvelujen tarjoajat, millaisille
palveluille ja missä määrin on kysyntää, millaista koulutusta ja neuvontaa
palveluyrittäjät tarvitsevat sekä lainsäädäntö palveluyrittäjyyteen. Jatkotyössä etsitään
sopiva organisointitapa ja kehitetään palveluyrittäjien yrittäjävalmiuksia.

Kylä- ja järjestötoimintaa aktivoidaan ja resursoidaan elinympäristön ja elinkeinojen
kehittämistyöhön ja toimimaan palvelujen tuottajana (esimerkiksi virkistys- ja vapaaajan palvelut, kylätalkkaripalvelut).

Sähköisten palveluiden ja uusien toimintavälineiden kehittäminen (esimerkiksi
palvelusetelit).

Kyläkauppakoulutus ja kyläkauppainvestointien tukeminen.

Selvitetään, onko alueella tarvetta kiertävälle yhteispalveluautolle, josta löytyisi
esimerkiksi terveydenhuollon, kirjaston, kaupan, kelan ja poliisin palveluita.

Kylien yhteiset teeman mukaiset hankkeet, esimerkiksi kylätalojen toiminnallinen
kehittäminen monipalvelu- ja toimintapisteinä (yhdistykset, leader-toimintaryhmä,
kaupunki).

Kuljetus- ja joukkoliikennepalveluiden kehittäminen.

Lähiliikuntapaikkojen sekä leikkikenttien ja –puistojen kehittäminen ja kunnossapito.

Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään (esimerkiksi kyläavustaja,
päiväpalvelut).

Lähikoulujen turvaaminen ja etäopiskelumahdollisuuden kehittäminen.

Nuorten palveluiden kehittäminen yli kuntarajojen (kunnat, seurakunta, yhdistykset).

Virkistysalueiden kehittäminen ja verkottaminen seutukunnallisesti.

Neuvonta- ja hanketoiminnassa edistetään maaseudun palveluyrittäjyyttä.
22
4. Viihtyisä, turvallinen ja vetovoimainen asuinympäristö
Raahen maaseutualueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta tuetaan aktiivisilla toimilla eri tahojen yhteistyönä.
Asumisviihtyvyyden lähtökohtana on nykyisten asukkaiden hyvinvointi, mutta viihtyvyyttä parantamalla
vaikutetaan merkittävästi alueen vetovoimaisuuteen myös muuttajien näkökulmasta. Asutuksen sijoittumista
ohjataan keskustaajaman ohella perinteisiin maaseutukyliin. Kaavoituksella ja rakentamisen ohjeistuksella sekä
tietoliikenneyhteyksien, vesi- ja viemäröintiverkostojen sekä jätehuollon pitkäjänteisellä suunnittelulla
varmistetaan eri toimintojen hallittu yhteensovittaminen. Kylärakenteen säilymisen kannalta on tärkeä ohjata
rakentaminen olevien palvelujen ympärille.
Maaseutu on tärkeä imagotekijä Raahen kaupungin vetovoimalle. Maaseutu on houkutteleva, viihtyisä ja
turvallinen vaihtoehto asumiselle. Maaseudun asema Raahessa on varsin hyvä, sillä etäisyydet ovat kohtuulliset.
Yleiskaavoitusta käynnistettäessä asumisen suunnittelun lähtökohdaksi otettiin nykyisen kylä- ja palvelurakenteen
vahvistaminen. Kylät ovat jatkossakin maaseutuasumisen perusrakenteita, joiden säilyminen on turvattava
lisärakentamisella.
Asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus koostuu alueen fyysisistä rakenteista ja sosiaalisesta ympäristöstä.
Palveluiden ohella alueen tiestön kunto ja kevyenliikenteen väylät sekä onnistunut kaavoitus ja rakentamisen
ohjaus ovat tekijöitä, joilla on suuri merkitys viihtyisän maaseudun syntymisessä. Kaavoituksella ja rakentamisen
ohjauksella turvataan uuden ja vanhan asutuksen sekä mahdollisesti keskenään ristiriidassa olevien eri toimintojen
hallittu rinnakkaiselo. Tietoliikenneyhteydet ovat ratkaisevia tekijöitä silloin, kun yrittäjä ja hänen perheensä
valitsevat asuinpaikkaa. Myös tonttikoolla, kyläraitin ja ympäristön yleisilmeellä sekä positiivisella ilmapiirillä on
suuri vaikutus asumisviihtyvyyteen. Erilaiset maisemanhoitotoimet ja maisemarakentaminen tarjoavat myös
varainhankinta- ja työllistymismahdollisuuksia.
Se mielikuva, mikä nuorilla on Raahen kaupungista ja sen kylistä, vaikuttaa tulevaisuuteen merkittävästi. Jotta
Raahen seutu olisi varteenotettava vaihtoehto asumiselle tai opiskelun takia muualle siirtyneen nuoren
paluumuutolle, kaupunkialueen kehittymisestä on huolehdittava sekä keskustaajamassa että kylillä. Monet nuoret
perheet arvostavat maaseutumaista asumista ja luonnonläheisyyttä, tällaista vaihtoehtoa voitaisiin Raahen alueella
tarjota huomattavasti nykyistä enemmän. Selvitysten mukaan juuri maaseudulta kotoisin olevat nuoret
suunnittelevat palaavansa jossain elämänsä vaiheessa takaisin maalle.
23
Toimenpiteet asuinympäristön kehittämiseksi:

Päätösten seuraamukset maaseudun ihmisille, yrityksille ja organisaatioille tulee ottaa
huomioon kaikessa päätöksenteossa ja erityisesti kaavoituksessa.

Vanhojen osayleiskaavojen päivittäminen vastaamaan nykyistä ja tulevaa tarvetta.
Osayleiskaavat tulee päivittää 10 vuoden välein. Kaavoitus tapahtuu yhteistyössä
maanomistajien ja kyläyhteisöjen kanssa.

Kyläalueiden ympäristönhoitosuunnitelmat ovat osa kaavoitusta.

Rakentamisen lupaharkinnassa on tarkasteltava rakennuspaikan kokoa ja soveltuvuutta
aiottuun rakentamiseen, vesihuollon järjestämismahdollisuutta sekä rakentamisen
sopeutumista maisemaan (rakennusvalvonta).

Raahen seudun vesihuoltosuunnitelmilla on tuettava asutuksen sijoittumista myös perinteisille
kyläalueille.

Tavoitteena on tiekuntien entistä aktiivisempi toiminta oman tiensä hyväksi. Tiekuntalaisten
hallinnointitoimiin on tavoitteena saada palveluja tieisännöinnin muodossa. Tavoitteena
Raahen alueella on aloittaa tieisännöintitoiminta, joka tuottaa tiekunnille palveluja mm.
paperitöissä, yksiköinneissä, laskutuksissa ja tiekunnan hallinnollisissa toimissa.

Jokaiselle kylälle on turvattava tie- ja tietoliikenneyhteydet.

Tienvarsien ja puistojen raivaus tulee toteuttaa niin, että kaupunkiin tai kylään saapuessa
huomaa tulleensa maaseutumaisemastaan huolehtivien ihmisten viihtyisään asuinympäristöön.

Kolmannen sektorin toimijoita kannustetaan erilaisiin maisemanhoitotöihin ja pienimuotoiseen
maisema- ja ympäristörakentamiseen, esimerkiksi linja-auton odotuskatosten rakentaminen.

Maaseutualueiden positiivinen mielikuvamarkkinointi (esimerkiksi tonttipörssit, tapahtumat,
palvelut).
24
5. Aktiivinen kylätoiminta
Raahen alueella toimii kaikilla kylillä kyläyhdistys ja useita muita järjestöjä, jotka ovat perinteisesti talkoilla
toteuttaneet erilaisia tapahtumia ja olleet mukana monissa kehittämishankkeissa. Kylä- ja järjestötoimijat ovat
ottaneet paljon vastuuta esimerkiksi ympäristön viihtyvyyteen, kylätalojen korjauksiin sekä harrastus- ja
virkistystoimintaan liittyvissä hankkeissa. Kylätoiminnan puitteiden ja resurssien kehittämiseen sekä
kylätoimijoiden aktivointiin, osaamisen lisäämiseen ja jaksamisesta huolehtimiseen kiinnitetään jatkuvasti
huomiota.
Kylät elävät nopeiden muutosten puristuksessa ja toiminta on paikoin vaarassa lamaantua tai kasaantua vain
muutaman aktiivin harteille. Kyläläisten tietämys hanketoiminnan ja kunnallisten palvelujen mahdollisuuksista
vaihtelee suuresti. Kylissä vallitseva paikallisidentiteetti on saattanut hidastaa maaseutualueiden
kokonaisvaltaisempaa kehitystä.
Kyläkohtaisesta kehittämisestä on päästävä kohti kylien yhteistä kehittämistä, mikä on tulevaisuuden kylätoiminnan
kulmakiviä. Yhteistyö tulee ulottaa yli kuntarajojen. Myös hanketoiminnan tulee olla nykyistä enemmän usean kylän
yhteistoimintaa. Kaupungin tehtävänä on olla mukana luomassa tähän mahdollistavia toimintatapoja yhdessä
muiden toimijoiden kanssa.
Kylätoiminta tuottaa sosiaalista pääomaa, osaamista ja virkistystä. Kyläyhdistykset ovat keskeisessä roolissa
lähiympäristön kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Kylien yhteiskunnallinen
tehtäväkenttä, rooli ja arvostus kasvavat monipuolistuneiden, yhä paremmin asukkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin
vastaavien toimintamuotojen myötä. Kylätoiminta palvelee tulevaisuudessa kylien asukkaita monissa käytännön
asioissa. Kyläyhdistykset välittävät myös kesämökkiläisille ja loma-asujille kaupungin informointia ja järjestävät
näille tapahtumia.
25
Toimenpiteet kylätoiminnan aktivoimiseksi:

Kylien paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön edistämistä tuetaan yhteistyössä eri
yhdistysten ja järjestöjen kanssa toimilla, joilla kootaan osaamisverkostoja kylien käyttöön.

Luodaan toimintatapoja, joiden avulla tuetaan kylien suunnitelmallista ja pitkäjännitteistä
kehittämistä sekä hyödynnetään valmiita malleja ja hyviä käytäntöjä.

Kylien alueellisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen, alueellisen
ohjelmatyön ja hankkeiden hyödyntäminen (Raahen Kylät ry, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry,
Suomen Kylätoiminta ry SYTY, leader-toimintaryhmä, Maaseutuverkosto).

Huolehditaan kyläsuunnitelmien päivittämisestä riittävän usein.

Kylä- ja asukasyhdistykset pitää saada sähköisen viestinnän piiriin (mm. postituslistat,
ajantasaiset kotisivut) (Raahen Kylät ry, yhdistykset).

Positiivisen kyläkateuden synnyttäminen yhteisen toiminnan ja yhteisten hankkeiden kautta.

Kylä- ja maaseutuseminaarien järjestäminen yhdessä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa.

Uusien toimijoiden aktiivinen etsiminen yhdistyksiin. Erityisesti nuorten sitouttaminen
toimintaan (esim. kerhot, palkitseminen).

Kyläkiertokävelyiden ja –pyöräilyjen toteuttaminen.

Mielikuvakampanjat kylien ja kylätoiminnan vetovoiman lisäämiseksi (uudet toimijat).

Sosiaalisen median hyödyntäminen toimijoiden aktivoinnissa ja kylätoiminnan markkinoinnissa.
26
6. Toimiva lähidemokratia ja vuorovaikutus
Kuntalaisilla on kunnan kaikilla alueilla oltava mahdollisuus osallistua ja aidosti vaikuttaa omaa elinympäristöään
koskeviin asioihin. Lähidemokratia on konkreettisimmillaan sitä, että kuntalaiset voivat osallistua omien
lähipalvelujen, maankäytön ja asumisen suunnitteluun, niitä koskevaan päätöksentekoon ja toimeenpanoon.
Maaseudun ihmisiä, kylä- ja järjestötoimijoita sekä loma-asukkaita on kannustettava ja rohkaistava kehittämään
elinympäristöään. Kokemusten mukaan ihmisillä on motivaatiota osallistua asioiden käsittelyyn, jotka ovat heitä
itseään lähellä. Päätöksentekoon ja toimeenpanoon osallistuminen tuo vastuuta ja sitoutumista. Alueen asukkailla
on paras paikallinen asiantuntemus oman alueensa palvelu- ja kehittämistarpeista. Lähidemokratia lisää asukkaiden
yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Lähidemokratian toteutuessa kaupungin imago ja vetovoima asuin-, lomailu- ja
yrityskuntana kasvaa.
Avoin tiedonvälitys on tärkeää kaikessa kehittämisessä. Se tarkoittaa sekä kunnassa käsiteltävien asioiden
saattamista kuntalaisten tietoon mahdollisemman varhaisessa vaiheessa, että mahdollisuutta antaa palautetta
monella eri tavalla. Kaupungin tiedotusta on parannettava tuomalla tietoa kokouksissa käsiteltävistä asioista ja
pöytäkirjoista myös www-sivuille niin, että ne ovat entistä paremmin ja helpommin löydettävissä. Varsinkin nuoret
ja muualla asuvat luovat tätä kautta kuvaa kaupungista, sen kehittämistavoista ja vetovoimaisuudesta. Avoin
tiedonvälitys mahdollistaa paremman yhteydenpidon kuntalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä.
Toimenpiteet lähidemokratian ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi:

Kunnallisen kyläasioita hoitavan asiamiehen viran perustaminen kehittämisideoiden
keräämiseen, hankkeiden toteuttamiseen ja toiminnan aktivointiin (yhteistyössä Kalajoen
maaseutuhallinnon maaseutuasiamiehen kanssa).

Kylien neuvoston/parlamentin perustaminen, jossa ovat edustettuina kaikki kylät ja jonka
kokouksissa (1-2 /vuosi) on mukana myös kaupungin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.
Kylien neuvoston tehtävä on tuoda tiedoksi kylien ajankohtaiset kehittämiskohteet ja
kaupungin suunnitelmat sekä kaupungin ja muiden toimijoiden mahdollisuudet asioiden
toteuttamiseen.

Kylien tasapuolinen kohtelu kaupungin päätöksenteossa.

Maaseutu- ja aluelautakunnan toiminnan ja vastuun vahvistaminen.

Kotitalouksiin ja loma-asukkaille jaettava tiedote/lehti 1-2 kertaa vuodessa.
27
KYLIEN RAKENNUS- JA TOIMINTAKOHTEET 2012-2016
Kylätoimijoiden ja asukkaiden maaseutu
Raahen kylä- ja asuinalueilla toteutettiin talvella 2011–2012 kyselyitä lomakkein ja kyläkartoin maaseutualueiden
kehittämisestä.
Tärkeimpinä kehitettävinä osa-alueina pidettiin:
 kaupallisten palveluiden kehittämistä
 tiestön ja liikenneturvallisuuden parantamista
 lähiliikuntapaikkojen ja leikkikenttien kehittämistä ja kunnossapitoa sekä
 historiallisten kohteiden hyödyntämistä
Lähiliikuntapaikoista esille nousivat etenkin leikkikenttien ja –puistojen kunnostaminen, uimapaikkojen
parantaminen ja skeittiparkkien rakentaminen sekä koulujen yhteydessä olevien liikuntapaikkojen kunnostaminen
ja laajentaminen. Myös luontopolku- ja moottorikelkkareitistöjen laajentamista toivottiin paljon.
Kyläkartoista ja kyselyistä poimittua
Tiestö ja turvallisuus
 seuraavien kohteiden valaiseminen: Lapaluodontie (tie 8102) välillä Varvitie – Rautaruukintie,
Kantatie 88 välillä Jokelantie – Kastellintie ja Kastellintie sekä katuvalaistuksen jatkaminen Kopsasta
Rellettiin ja Mattilanperälle päin
 Mattilanperäntien päällystäminen Mattilanperälle asti
 Mattilanperäntien suussa oleva Pattijoen ylittävä silta kunnostetaan
 Martikkalantien peruskorjaus
 Ketunperäntien kunnostus
 Pyörätien jatkaminen Siikajoen rajalle n. 5 km sorapintaisena
 Kevyen liikenteen väylä tai 60 km/h nopeusrajoitus ja tievalaistus välille Olkijoki- Siikajoki
 Kotirannalle pyörätie ja katuvalot
 Pyörätie suoraan Kotirannantieltä Pattasten koululle Pattijoen yli
 Kotirannantie nopeusrajoituksen muuttaminen 50km/h
 Jokelankylän pyörätie Kamutanmäeltä Kantatielle 88 asti
 Pyörätie Kantatie 88:lle Saloinen – Kopsa
 Huonokuntoisten pyöräteiden kunnostus ja uudelleen päällystäminen
 Yksityisteille ja metsäautoteille yhteistoimintaa/yhteinen tietoimikunta, yhteiset kunnostuskoneet tai
urakoitsija
 Kylien nimikyltit
Virkistys- ja vapaa-aikakohteet
 Aluelatuverkoston suunnittelu ja rakentaminen
 Jylhän-reitin lisäksi myös muita ulkoilureittejä (esim. ratsastus- ja pyöräilyreitit)
 Moottorikelkkareitistöjä, jotka yhdistyvät seutukunnan reitistöihin
 Kyliä yhdistäviä vaellus –ja latureitistöjä
 Huilamäen, hiihtomajan ja Jylhän alueiden kehittäminen
 Hummastinvaaran alueen kehittäminen
 Ulkoilualueiden laavut, kodat, puuceet
 Hiihtolatu Olkijoen kylän ympäristöön
 Olkijoen uimarannan ja Inakarin kalasataman palvelujen kehittäminen
28


Romuperän maauimalan ja ympäristön kehittäminen
Skeittirampit
Historialliset kohteet
 Kastellin linnanrauniot
 Kettukankaan muinaisalue
 Tervakankaan pronssikautisen kalmisto
 Olkijoen Rauhanpirtin kunnostaminen
Muut







Mikonkarin ja Multarannan karavaanarialueet
Pattijoen lentokenttä
Mattilanperän vanhan koulun kunnostuksen ja käytön suunnittelu
Lintutorni Olkijoelle tai Yrjänänniemelle
Tekoaltaalle/Altaankodalle vene/onkilaituri
Koirapuistot ja harrastepaikat, kuten agilitykentät
Hevosharrastuspaikat
29
KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA ARVIOINTIKRITEERIT
Asiat, missä on onnistuttava strategisten päämäärien toteuttamiseksi
1. Maaseudun kehittämistä tarkastellaan osana talousarvio- ja strategiaprosessia
2. Maaseudun kehittäminen on jatkuva prosessi toimijoiden välisenä vuoropuheluna
3. Maaseutuvaikutukset huomioidaan päätöksenteossa ja kaavoituksessa
4. Sopimuksellisuutta edistetään palveluiden järjestämisessä
5. Asukkaiden aktiivisuus ja osallisuus
6. Kaupungin sitoutuminen
7. Kyläyhdyshenkilö/lähidemokratian kehittyminen
Kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit
Yhteiskunnallisen ja asiakasvaikuttavuuden
kannalta
Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elinkeinojen
kilpailukyky
Arviointikriteerit:
 uudet yritykset ja työpaikat
 tuotannolliset investoinnit
 osaavan työvoiman saatavuus
 yrittäjien jaksaminen
 maatilojen säilyminen
 uudet tuotteet
Laadukkaat palvelut
Arviointikriteerit:
 palvelujen saatavuus
 viranomais- ja kehittämispalvelujen
asiantuntemus
 teiden kunto, mukaan lukien yksityistiet
 vapaa-ajan palvelut (reitistöt)
 vesihuolto
 tietoliikenteen saatavuus
 jätehuolto
 asiakaspalaute ja käyttäjämäärät
Viihtyisä asuinympäristö
Arviointikriteerit:
 maaseudun vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien kehittyminen
 asukasluvun kehitys maaseutualueella
 ympäristön tila
 kauneusarvot ja viihtyvyys
 toteutetut hankkeet
Prosessien ja rakenteiden kannalta
Palvelujen arviointi ja tuotantotapojen
uudistaminen
Arviointikriteerit:
 seudulliset ja vaihtoehtoiset palvelut
Asukkaiden osallistuminen:
Arviointikriteerit:
 omaehtoisen toiminnan aktiivisuus
 suunnitelmien toteutuminen
 kylien/asukkaiden tahdon toteutuminen
Resurssien kannalta
Onnistunut maankäyttö ja ohjaus
Arviointikriteerit:
 palvelujen säilyminen
Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus
Arviointikriteerit:
 valitusten ja muistutusten määrä
vähäinen
Osaamisen ja uudistamisen kannalta
Osaava ammattihenkilöstö
Arviointikriteerit:
 henkilöstön vaihtuvuus vähäistä
Jatkuva vuorovaikutusprosessi toimijoiden ja
yhteistyökumppaneiden välillä
Arviointikriteerit:
 yhteistyökumppaneiden määrä
 kontaktien määrä
30
TOIMEENPANO JA SEURANTA
Maaseutusuunnitelman hyväksyminen ja päivittäminen
Raahen kylien maaseutusuunnitelmaan kirjataan kaikki suuremmat hankkeet, joiden toteuttaminen on alueen
kehittämisen kannalta keskeistä. Jos jokin kylätason hanke todetaan yhdistysten keskinäisellä sopimuksella erityisen
tärkeäksi, se mainitaan maaseutusuunnitelmassa erikseen.
Jokainen Raahen alueen kylä-, asukas- ja pienkiinteistöyhdistys hyväksyy maaseutusuunnitelman tai ainakin
maaseutusuunnitelmaan sisältyvät hankkeensa omassa yleisessä kokouksessaan.
Maaseutu- ja aluelautakunta hyväksyy suunnitelman.
maaseutusuusuunnitelma lähtee hyväksymiskierrokselle
Syksyllä
2012
tehtävien
päivitysten
jälkeen
Maaseutu- ja aluelautakunta seuraa maaseutusuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista vuosittain.
Maaseutu- ja aluelautakunta vie asioita tiedoksi eri lautakunnille, virkamiehille ja organisaatioille tekemällä
esityksiä. Maaseutu- ja aluelautakunta vastaa myös suunnitelman päivityksestä.
Kehittämisideoiden toteuttaminen ja rahoitusmahdollisuudet
Tavoitteita, toimenpiteitä tai hankkeita ei aseteta maaseutusuunnitelmassa tärkeysjärjestykseen. Yhteistyön
kannalta tärkeitä toisiaan tukevia hankkeita pyritään toteuttamaan aikataulullisesti järkevimpään aikaan.
Kaupungin tulee avustaa yhdistyksiä suunnitelmissa, laskelmissa ja luvissa sekä tarvittaessa hallinnoida hankkeita.
EU:n ja eri ministeriöiden tarjoamat rahoitusmahdollisuudet pyritään hyödyntämään tehokkaasti. Tulevaa EU:n
ohjelmakautta valmisteltaessa tulee Raahen kaupungin osaltaan huolehtia ja vaikuttaa kaikin keinoin siihen, että
käytettävissä on mahdollisimman kattava EU-rahoitus maaseutuohjelman toteuttamiseen.
Lähteet:
Raahen kylien maaseutusuunnitelma 2004–2011
Raahen kaupungin strategia
Kuntafakta
Kyläsuunnitelmat, kyselyt ja kyläkartat