Uusi maaseutusuunnitelma
1 RAAHEN KYLIEN MAASEUTUSUUNNITELMA Elävä maaseutu - Monipuolisten elinkeinojen ja viihtyisän asuinympäristön maaseutu päivitetty 8.5.2012 Suunnitelman päivitystä jatketaan syksyllä 2012 2 Sisällys MAASEUTUSUUNNITELMAN TAUSTA ..................................................................................................................... 3 RAAHEN MAASEUDUN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS ...................................................................................... 4 SUUNNITELMA-ALUEEN NELIKENTTÄANALYYSI .................................................................................................... 11 VISIO RAAHEN MAASEUDUSTA VUONNA 2020..................................................................................................... 12 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET ................................................................................. 13 1. Maa- ja metsätalouden ja niiden liitännäiselinkeinojen turvaaminen.......................................................... 14 2. Monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä....................................................................................... 16 3. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen ..................................................................................................... 19 4. Viihtyisä, turvallinen ja vetovoimainen asuinympäristö .............................................................................. 22 5. Aktiivinen kylätoiminta............................................................................................................................... 24 6. Toimiva lähidemokratia ja vuorovaikutus ................................................................................................... 26 KYLIEN RAKENNUS- JA TOIMINTAKOHTEET 2012-2016 ......................................................................................... 27 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA ARVIOINTIKRITEERIT ......................................................................................... 29 TOIMEENPANO JA SEURANTA............................................................................................................................... 30 Työryhmä Anni Mathlin, maaseutuasiamies Elsi Pyhtilä, maaseututoimen toimistosihteeri Sari Pekkala, maaseutu- ja aluelautakunnan puheenjohtaja Matti Sevonkari, Raahen Kylät ry:n puheenjohtaja Paavo Silvola, Haapajoki-Arkkukari Kyläyhdistys ry Paavo Kokko, Olkijoen Kyläyhdistys ry Risto Kärkinen, Olkijoen Kyläyhdistys ry Markku Siuvatti, Piehingin Kyläyhdistys ry Arja Tervonen, Pattijoen Kotiseutuyhdistys ry Kari Pietilä, Mattilanperän Kyläyhdistys ry Nina Kurunlahti, Nouseva Rannikkoseutu ry:n Yhteisöhautomo-hanke Suunnitelman valokuvat Kari Pietilä Elsi Pyhtilä Jani Suuronen Pekka Leinonen Nina Kurunlahti Paavo Silvola 3 MAASEUTUSUUNNITELMAN TAUSTA Maaseutupoliittiset tavoitteet Raahen kaupungin keskustaajaman ulkopuolisille alueille Raahen kaupunginhallitus päätti 25.10.2004 valtuutettu Kari Pietilän 28.1.2004 jättämän valtuustoaloitteen pohjalta esittää maaseutulautakunnalle, että lautakunnan tulee luoda maaseutupoliittiset tavoitteet osaksi kaupungin kokonaisstrategiaa. Maaseutulautakunta perusti työryhmän laatimaan Raahen keskustaajaman ympärillä sijaitseville kylille yhteiset maaseutupoliittiset tavoitteet liitettäväksi osaksi kaupungin kokonaisstrategiaa. Ensimmäinen Raahen kylien maaseutusuunnitelma tehtiin vuosille 2004–2011. Syksyllä 2011 maaseutu- ja aluelautakunta perusti työryhmän päivittämään Raahen kylien maaseutusuunnitelman vuosille 2012–2016. Työryhmän koollekutsujaksi ja jäseneksi valittiin maaseutuasiamies Anni Mathlin. 26.3.2012 maaseutu- ja aluelautakunta teki päätöksen tehdä maaseutusuunnitelmasta aluksi www-version ja odottaa mahdollisten kuntaliitosten vaikutus suunnitelman sisältöön. Raahen kaupunki osaksi Kalajoen kaupungin hallinnoimaa maaseutuhallintoa vuoden 2011 alusta Maaseutuhallinnon uudistuksen myötä maaseutuhallinto kootaan alueiksi, joilla toimii vähintään 800 tukihakemuksen tehnyttä maatalousyrittäjää. Raahen kaupunki on allekirjoittanut 5.10.2011 sopimuksen yhteistoiminta-alueesta Kalajoen kaupungin kanssa. Raahen ja Kalajoen ohella uuteen maaseutuhallinnon alueeseen kuuluvat Alavieska, Merijärvi, Pyhäjoki ja Siikajoki. Maaseutuhallinnon uudistuksen tavoitteena on mm. turvata maaseutuhallinnon palveluiden saatavuus sekä parantaa maaseutuhankkeiden ja kyläasioiden osaamista. Tarkoitus: Raahen kylien maaseutusuunnitelmassa määritellään maaseutumaisten alueiden ja kylien kehittämisen päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet. Erityishuomio kiinnitetään lähidemokratian turvaamiseen, laajentuvien maaseutualueiden tasaarvoisuuteen, maaseudun monipuoliseen kehitykseen ja maatalouden perusedellytysten säilymiseen. Tarkoituksena on luoda puitteet maaseudun ja kylien suunnitelmalliselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Lähtökohdat: Raahen kaupungin visio ja strategiset päämäärät Maaseutuhallinnon uudistus ja sen tavoitteisiin vastaaminen Toimintaympäristön muutokset Maaseututoimijoiden näkökulmien laaja-alainen huomioiminen Maaseutupalvelut Maaseutu- ja aluelautakunnan tehtävänä on huolehtia poikkihallinnollisesti maaseudun elinkeinojen, elinolosuhteiden ja palvelujen kehittämisestä. Lautakunnan rooli vahvistuu mahdollisten kuntaliitosten myötä. Raahen maaseutu- ja aluelautakunta päättää: 1)maaseudun ja kylien sekä kaupunginosien kehittämiseen varattujen määrärahojen jaosta 2) monijäsenisen maaseutuelinkeinoviranomaisen ratkaistavaksi määrätyistä asioista. Muilta osin maaseutuelinkeinoviranomaisena toimii maaseutusihteeri 4 RAAHEN MAASEUDUN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Maaseutu ja kylät muuttuvassa yhteiskunnassa Suomi on muuttunut nopeasti, muutamassa vuosikymmenessä maatalousyhteiskunnasta palvelu- ja informaatioyhteiskunnaksi. Maaseudulla väestömäärä kasvoi sotien jälkeen parikymmentä vuotta, mutta on sen jälkeen laskenut tasaisesti. Ns. suuren muuton aikana 1960-luvun lopulla varsinkin syrjäisiltä seuduilta lähti paljon väestöä etelän kasvukeskuksiin sekä Ruotsiin. Seuraavina vuosikymmeninä väestöpako tasaantui hieman, mutta suuntaus pysyi samana. 1990-luvun taloudellisen laman ja sitä seuranneen kasvukauden seurauksena muuttovauhti maaseudulta työtä tarjoaviin kasvukeskuksiin kiihtyi uudelleen, mitä osaltaan vahvistivat maatalouden toimintaympäristössä EU-jäsenyyden seurauksena tapahtuneet suuret muutokset. Nykyään maaseudulla asuu enää alle viidennes suomalaisista. Tutkimusten mukaan kaupungeissa asuu suuri joukko ihmisiä, jotka ovat valmiita joko muuttamaan kokonaan maalle tai ainakin asumaan siellä huomattavan osan vuodesta. Kaupungin läheinen maaseutu onkin lisännyt 2000luvulla vetovoimaansa asuinpaikkana, josta käydään työssä kaupunkikeskuksessa. Maaseudulle houkuttelevia tekijöitä ovat luonnonläheisyys, asumisen väljyys ja rauhallinen elinympäristö. Maaseudulla on monia lupaavia mahdollisuuksia, jotka tulisi hyödyntää täysimääräisesti. Maaseudun perusyhteisö on kylä. Kylä voidaan tulkita rajatulla maantieteellisellä alueella sijaitsevaksi ihmisten yhteenliittymäksi, jonka rajat muodostuvat esimerkiksi maarekisterin, koulupiirin, äänestysalueen, kinkeripiirin, metsän, vesistön tai jonkin muun erottavan tekijän perusteella. Käytettävä rajaus riippuu kulloisestakin asiayhteydestä. Kylä voi sijaita kahden tai useammankin kunnan alueella ja yhdellä kylällä voi olla asukkaita jopa tuhansia. Paikoin entisistä kuntakeskuksistakin on tullut kyliä. Kylien väestö- ja ammattirakenne on monipuolistunut ja laajentunut viime vuosikymmenien aikana. Kylälle on tyypillistä, että se ei ole syntynyt hetkessä. Kylällä on yleensä pitkät perinteet ja historia, myös yhteenkuuluvuutta osoittava kylähenki. Maaseutu on viime vuosina kohdannut monia nopeita ja osin ennakoimattomiakin muutoksia, joihin sopeutuminen tuo omat haasteensa maaseudun toimijoille. Raahen seudulla Laivakankaan kaivostoiminta, päätös rakentaa ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle sekä suunnitellut tuulipuistoalueet ovat merkittäviä asioita alueen kehitykselle. Ne ovat alueen kannalta mahdollisuuksia, mutta niihin liittyy myös monia uhkatekijöitä. Uudet toiminnat tuovat alueelle uusia toimijoita ja vaikuttavat työllisyyteen, palveluiden kysyntään ja infrastruktuurin rakenteeseen sekä vaikuttavat maankäyttöön ja rakentamiseen. Uuden asutuksen ja toimintojen sovittaminen jo olemassa olevaan toimintaan ja asutukseen sekä ympäristöön vaatii nopeita toimia. Maaseudun ja kylien asema, tulevaisuuden kuvat ja mahdollisuudet reagoida toimintaympäristön nopeisiinkin muutoksiin vaihtelevat maan eri osissa ja alueilla. Maaseudun kunnat jaetaan yleisesti kolmeen ryhmään: kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Tämän luokittelun pohjalta Raahen kaupunki kuuluu vahvimmassa asemassa olevaan kaupunkien läheiseen maaseutuun, jonka elinkeinorakenne on monipuolinen ja joka tarjoaa viihtyisän asuinympäristön taajamissa työssäkäyville. Maaseudun kehittäminen vetovoimaisena asuinympäristönä on tärkeää sekä kaupunkien läheisellä maaseudulla että kauempana keskuksista olevilla alueilla. Maaseutualueiden vetovoimatekijöitä ovat luonnonläheinen ympäristö, maaseutumainen elämäntapa ja sen muovaama kulttuurimaisema. Maaseutu tarjoaa monipuolisen, luonnonläheisen, joustavan ja yksilöllisen asumismuodon erilaisille elämäntyyleille. Maaseudulle muuttajat ovat usein elämänvaihemuuttajia, jotka arvostavat enemmän asuinympäristön viihtyisyyttä kuin palvelujen läheisyyttä. 5 Maantieteellinen sijainti Suunnitelma-alueeseen kuuluu Raahen kaupungin keskustaajaman ympärillä olevat maaseutumaiset kylät ja asuinalueet: Pattijoki, Saloinen, Olkijoki, Palonkylä, Jokela, Ylipää - Lasikangas, Kopsa, Mattilanperä, Honganpalo, Tarpio, Lapaluoto, Varvi, Arkkukari, Haapajoki ja Piehinki. Alue rajoittuu Siikajoen, Vihannin ja Pyhäjoen kuntiin. 6 Kaavoitustilanne ja kaavasuunnitelmat 7 Väestörakenne 0-14 -vuotiaat 31.12.2010 (1.1.2011) osa-alueittain Ikäryhmät KYLÄT HaapajokiArkkukari HonganpaloTarpioSaloinen Jokelankylä Kopsa Lapaluoto LasikangasYlipää Mattilanperä Olkijoki Palonkylä Piehinki Pattijoki kk Raahe keskusta 0v 1v 2v 3v 4v 5v 6v 7v 8v 9v 10v 11v 12v 13v 14v yht. 19 19 20 28 17 18 25 19 26 16 23 11 22 14 17 294 22 24 18 25 24 27 23 19 24 26 28 23 22 18 25 348 12 4 2 4 14 3 1 3 8 2 0 4 9 1 1 1 9 5 2 1 6 2 0 5 7 2 1 7 9 5 2 5 7 2 1 2 6 1 0 2 7 4 1 2 11 1 4 3 6 4 1 4 8 2 1 2 9 2 1 4 128 40 18 49 2 5 15 9 88 119 301 3 3 10 6 91 119 296 0 5 17 12 79 114 279 4 5 9 10 105 121 319 5 3 11 9 88 93 267 7 8 7 7 89 125 301 2 4 13 11 110 104 309 7 2 3 10 98 98 277 4 9 8 10 83 91 267 2 6 14 10 91 107 281 9 11 7 15 87 111 305 4 3 7 10 96 117 290 3 5 5 10 104 119 305 7 7 12 8 99 111 289 1 3 11 19 79 109 280 60 79 149 156 1387 1658 4366 Raahe 0-14 vuotiaiden osuus koko väestöstä 19,4% 31.12.2010 15-64 vuotiaiden osuus väestöstä 65,2 % 31.12.2010 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 15,4% 31.12.2010 Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18-74-vuotiaista 31.12.2009 54,8% Eläkkeellä olevien osuus väestöstä 31.12.2009 23,1% 9 8 Perinteiset maatilat ja monialaisten maatilojen harjoittama muu yritystoiminta Vuonna 2011 viljelty pinta-ala oli Raahen maaseutualueella 4 922 hehtaaria. Viljanviljelyä harjoitti n. 59 tilaa ja perunanviljelyä 2 tilaa. Maidontuotantoa harjoitti 9 tilaa ja lihantuotantoa 9 tilaa. Hevostiloja oli 17 ja muuta maatalouteen liittyvää toimintaa harjoitti yli 11 tilaa. Monialaisella maatilalla tarkoitetaan sellaista maatilaa, joka maa- ja metsätalouden lisäksi harjoittaa myös muun toimialan yritystoimintaa. Koko maa huomioon ottaen lähes joka kolmas maatila harjoittaa muuta yritystoimintaa. Raahen maaseutualueella luku on vielä korkeampi n. 39 % kaikista maatiloista harjoittaa jotain muuta yritystoimintaa, kuten koneurakointia, puun jatkojalostusta. Muu yritys- ja elinkeinotoiminta Raahen kyliltä löytyy paljon erialojen pk-yrityksiä, kuten koneurakointia, metsätalous- ja puunjalostusta, luontaistuote- ja hyvinvointipalveluita sekä elintarvikkeiden valmistusta ja jatkojalostusta. Raahen alueella (kattaa myös kantakaupungin alueen) on yrityksiä yhteensä 871, joista (lähde: Raahen seudun yrityspalvelut, www.rsyp.fi, 4.5.2012) teollisuus 108 (metalli, puuala, elektroniikka, tekstiili ja sisustus, elintarvikkeiden jalostus) rakentaminen 95 tukku- ja vähittäiskauppa 193 kuljetus ja varastointi 68 majoitus ja ravitsemus 42 informaatio ja viestintä 26 rahoitus ja vakuutus 18 kiinteistöala 17 ammatillinen, tieteellinen tai tekninen toiminta 85 hallinto- ja tukipalvelut 39 (siivous, turva, rekrytointi) koulutus 9 terveys ja sosiaalipalvelut 35 taiteet, viihde ja virkistys 19 muu palvelutoiminta 74 (parturit jne.) muut 43 9 Kylien järjestäytyminen Kylien yhteistoimintajärjestönä toimii Raahen Kylät ry. Yhdistys on perustettu 7.5.2003 ja rekisteröity 3.10.2003. Yhdistyksen tehtävänä on toimia ideoita kokoavana ja koordinoivana järjestönä sekä linkkinä jäsenten ja päättäjien välillä. Raahen kaupungin kylät ovat harjoittaneet pitkäjänteistä yhteistoimintaa. Kylät ovat järjestäytyneet kyläkohtaisesti. Jokaisella 18 kylä- ja asuinalueella on oma kylä-, asukas- tai pienkiinteistöyhdistys tai kotiseutuyhdistys, jotka vastaavat alueensa kehittämisestä ja järjestävät paljon erilaisia tapahtumia ja toimintaa alueillaan. Muita merkittäviä toimijoita kyläyhdistysten ohella ovat esimerkiksi kalastusosuuskunnat, metsästysseurat, martat, maa- ja kotitalousnaiset, jakokunnat, urheiluseurat, eläkeläisjärjestöt. Raahessa toimivien eri yhdistysten yhteystietoja löytyy www.kylat.net ja www.raahe.fi Suunnitelma-alueella toimivat kyläyhdistykset: Haapajoki- Arkkukarin kyläyhdistys ry Honganpalon pienkiinteistöyhdistys ry Jokela-Pattijoki kyläseura ry Kantakaupungin asukasyhdistys ry Kaupunginmetsän asukasyhdistys ry Kopsan kyläseura ry Kummatin asukasyhdistys ry Lapaluodon kyläyhdistys ry Lasikankaan kyläyhdistys ry Mattilanperän kyläyhdistys ry Mestauskallion pienkiinteistöyhdistys ry Olkijoen kyläyhdistys ry Ollinsaaren asukasyhdistys ry Palonkylän asukasyhdistys ry Pattijoen kotiseutuyhdistys ry Piehingin kyläyhdistys ry Saloisten kylän asukasyhdistys ry Varvi- Välikylän kyläyhdistys ry Nähtävyydet ja tapahtumat Raahen maaseutualueelta löytyy useita valtakunnallisesti merkittäviä muinaismuistokohteita, joista merkittävimmät ovat Kastellin linnanrauniot ja Kettukankaan muinaisalue. Alueella on useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ja rakennuksia, kuten vanha puu-Raahe, Olkijoen Rauhanpirtti ja Haapajoen vanha koulu. Raahen kirkot ja erilaiset museot ovat tutustumisen arvoisia kohteita. Luonnonnähtävyyksistä Haapajärven tekoallas, meri ja rannikon saaret, alueen joet ja Pattijokisuun lintualue ovat alueelle omaleimaisia. Oman lisän nähtävään tuovat muun muassa Särkän Perennataimiston esittelyalueet ja Arkkukarin siirtolapuutarha. Vapaa-ajan- ja virkistystoiminta on alueella vilkasta. Erilaisten kylä-, kulttuuri- ja urheilutapahtumien tarjonta on monipuolista. Esimerkkinä isommista vuosittaisista tapahtumista voidaan mainita Annan Päivät, Pattijoki päivät, Pekan Päivät sekä Raahen kylien tori, jotka kokoavat kävijöitä laajalta alueelta yli kuntarajojen. Lisätietoa nähtävyyksistä, matkailukohteista ja tapahtumista: www.raahe.fi ja www.kylat.net sekä www.muinaispolut.fi 10 Esimerkkejä toteutuneista hankkeista vuosina 2005–2011 Olkijoki, Kopsa, Jokela, Mattilanperä, Piehinki ja Varvi: linja-autokatoksia, postilaatikkotelineitä ja jäte/kierrätyskatoksia Haapajoki – Arkkukari: Järvelänjärven kyläpirtti/pellekahvila, Alatien katuvalaistus ja Palvelukeskus Salonkartanon remontti Varvi: Pooki-kyläkota, uimarannan ja ranta-alueen siistiminen ja kunnostaminen Olkijoki: Olkijoen koulun monitoimiliikuntakenttä Kopsa: kuivaamon korjaus varasto- ja paperinkeräystilaksi, jossa on myös muita jätteenkeräyspisteitä Mattilanperän vanhan koulun riukuaita Yksityisteiden perusparannuksia ja pinnoituksia eri puolilla suunnitelma-aluetta 11 SUUNNITELMA-ALUEEN NELIKENTTÄANALYYSI Vahvuudet Heikkoudet Nykyisyys: myönteiset sisäiset tekijät Nykyisyys: kielteiset sisäiset tekijät Luonto ja luonnonvarat Haapajärven tekoallas ja merellisyys Maaseutumainen ympäristö On tilaa asua, harrastaa ja liikkua Asumisen edullisuus ja viihtyvyys Lapsille turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö Yhteisöllisyys Monipuolinen ammatillinen jakauma Kaupungin keskusta palveluineen kohtuullisen matkan päässä Tiestön kunto ja kevyenliikenteen väylien puuttuminen Maiseman hoitamattomuus Heikko työllistämismahdollisuus Aktiivisten kylätoimijoiden vähyys Yhteistyön puute Palvelujen, julkisen liikenteen ja harrastusmahdollisuuksien puute Merkittyjen ulkoilureittien vähyys Lähiliikuntapaikkojen puuttuminen tai hoitamattomuus Kotiseutumuseoiden hoitamattomuus Mahdollisuudet Uhat Tulevaisuus: myönteiset ulkoiset tekijät Tulevaisuus: kielteiset ulkoiset tekijät Kyläyrittäjyys ja -palvelut Luonnonvarojen jatkojalostus Uuden tekniikan hyödyntäminen Maisemanhoidolla viihtyvyyttä Tuulivoima ja kaivostoiminta Ydinvoimala Bioenergia Meri, järvet, joet ja Haapajärven tekoallas Maaseudun arvostuksen kasvu Vapaa-ajan toiminta Sosiaalinen tukiverkko Ikäihmisten voimavarat kylien kehittämisessä Uudet asukkaat Kunnallinen kyläverkosto Erilaiset rahoitusvaihtoehdot Muinaismuistoalueet Kuntien yhdistyminen ja lähidemokratian kehittäminen Maatalouspolitiikan muutokset Talouden heikkeneminen Kuntien yhdistyminen - palvelujen loittoneminen kyliltä Infrastruktuurin rappeutuminen Elinympäristön kielteiset muutokset: maiseman umpeen kasvaminen, vesistöjen saastuminen, ilmastonmuutokset Tuulivoima ja kaivostoiminta Ydinvoima Väestön vanheneminen Jätteenkäsittelyyn liittyvät säädökset Syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen Ihmisten vieraantuminen maaseudusta Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja rakennukset jäävät rappeutumaan Taajamapainotteinen päätöksenteko 12 VISIO RAAHEN MAASEUDUSTA VUONNA 2020 Elävä maaseutu - Monipuolisten elinkeinojen ja viihtyisän asuinympäristön maaseutu Raahen maaseudun taloudellinen perusta on laajentunut ja vahvistunut. Maaseutu on monipuolisten ja kilpailukykyisten elinkeinojen aluetta, joka tarjoaa mahdollisuuksia perinteiselle maataloudelle ja sen rinnakkaiselinkeinoille sekä monialaiselle maaseutuyrittämiselle ja matkailulle. Laadukkaat lähipalvelut ja turvalliset liikkumisen mahdollisuudet luovat puitteet viihtyisälle ja vetovoimaiselle asuinympäristölle, jossa on tilaa monimuotoiselle asumiselle ja vapaa-ajan toiminnoille. Maaseutu-kaupunki vuorovaikutus on vilkasta ja monipuolista. Maaseudun toimijat ovat verkostoituneet alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Asukkaiden, yhdistysten ja maaseutuyrittäjien vaikuttamismahdollisuudet on turvattu. Maaseutuvaikutusten arviointi on osa kaikkea päätöksentekoa. Maaseutu- ja aluelautakunnalla on vahvistava rooli lähidemokratian toteuttamisessa. Maaseutualueiden ja kehittämistarpeiden muutoksiin reagoidaan nopeasti. 13 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 1. Maa- ja metsätalouden ja niiden liitännäiselinkeinojen säilyttäminen o o o o sukupolvenvaihdokset lomitus-, neuvonta- ja koulutuspalvelut lämpö-, energia- ja metsäalan yrittäjyys jatkojalostus 2. Monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä o o o o o yrittäjäkasvatus ja –koulutus lähi- ja luomuruoka paikallinen osaaminen maaseutumatkailu muinaismuistokohteiden hyödyntäminen 3. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen o o o o o o peruspalvelut lähikoulut uudet palveluratkaisut monipalvelupisteet lähiliikuntapaikat, leikkikentät ja virkistysalueet sopimuksellisuus 4. Viihtyisä, turvallinen ja vetovoimainen asuinympäristö o o o o o o kaavoitus ja rakentamisen ohjaus maaseutuvaikutusten arviointi liikenneturvallisuus ja tieisännöinti tietoliikenneyhteydet maiseman- ja ympäristönhoito markkinointi 5. Aktiivinen kylätoiminta o o o o o vireät ja osaavat toimijat kyläsuunnitelmat sähköinen viestintä ja sosiaalinen media verkostoituminen ja yhteistyö positiivinen kyläkateus 6. Toimiva lähidemokratia ja vuorovaikutus o o o o Merellinen Raahe – ELÄVÄ KAUPUNKI Raahen kaupungin strategiset päämäärät lähivuosille Raahen kaupungin kehittymisen turvaaminen Elinvoima ja kilpailukyky Kaupunkirakenne ja ympäristö Vetovoima Kuntalaisten hyvinvointi Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki Kulttuuri-identiteetin vahvistaminen Terveyden edistäminen Avo- ja kotihoitolähtöiset palvelut Kuntalaisten kannustaminen aktiiviseen ja omatoimiseen itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään huolehtimiseen Palvelujen hyvän laadun säilyttäminen Laadukas johtaminen Johtamisjärjestelmän uudistaminen Laatujärjestelmän käyttöönotto, jatkuva parantaminen Hyvä hallintotapa Henkilöstön hyvinvointi Terve talous Talouden tasapaino Palveluiden ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin Käyttötalouden hallinta Omistajaohjauksen tehostaminen kyläasiamies kylien neuvosto/parlamentti maaseutu- ja aluelautakunnan toiminta avoin tiedonvälitys Kaikki strategiset päämäärät läpäiseviä ja toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ovat Maaseutuvaikutusten arviointi o vaikutusten arviointi päätöksenteossa, erityisesti kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Sopimuksellisuus o yhteistyösopimukset kaupungin ja 3. sektorin toimijoiden kesken palveluiden turvaamiseksi 14 1. Maa- ja metsätalouden ja niiden liitännäiselinkeinojen turvaaminen Perinteistä alkutuotantoa kehitetään siten, että Raahen maaseutualueella voidaan tuottaa kilpailukykyistä ja laadukasta elintarvikkeiden raaka-ainetta. Tavoitteena on aktiivisten, elinkelpoisten tilojen säilyminen tuotannossa. Maaseudun tuotantorakenteen monipuolistamisella ja jalostusastetta nostamalla pyritään vahvistamaan maaseudun taloudellista perustaa. Maatalouden ja maaseutuyritysten kehittämistoimissa tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota markkinointiin, laatuajatteluun ja yrittäjien jaksamiseen. Raahen seudulla maidon tuotanto on merkittävin tuotantosuunta. Tuotantoteknologian kehittyminen ja maataloustuotannon kannattavuuden heikkeneminen luovat maataloudessa paineita yrityskoon kasvattamiseen. Maatilojen määrä on viimeisten kahden vuosikymmen aikana laskenut tasaisesti, mutta tuotantomäärät ovat vastaavasti nousseet. Maatalouden erikoiskasvituotanto, avomaanvihannesten ja marjatuotanto sekä hevostalous kehittyvät myös voimakkaasti. Vaihtoehtona yksikkökoon kasvattamiselle on hankkia lisätuloja tuotteiden jatkojalostuksen tai muun yritystoiminnan kautta, parantaa tuotteista saatavaa hintaa tuotantomenetelmään tai jakelukanavaan perustuvan erilaistamisen kautta tai luopua tuotannosta ja suunnata vapautuvat resurssit kokonaan uudelle toiminnan alalle. Elintarvikejalostustuotannon säilyminen ja kehittyminen maakunnassa riippuu raaka-aineen saatavuudesta. Tämä tavoite edellyttää kuntien kannustavaa, pitkäjännitteistä panostusta yrittäjien tulevaisuudenuskoon ja kehittämispalvelujen saatavuuteen. Merkittävä osa Raahen maaseutualueesta on metsää. Metsätalous ja puun jatkojalostus ovat merkittävä työllistäjä. Metsäsektorin työllisyyden kasvun mahdollisuudet perustuvat jatkojalostukseen ja uusiin innovatiivisiin tuotteisiin sekä matkailuun ja energiantuotantoon. Rakennemuutos metsien omistuksessa luo kysyntää uudentyyppisille metsäpalveluille, kuten metsäisännöinnille. 15 Toimenpiteet maa- ja metsätalouden ja niiden liitännäiselinkeinojen turvaamiseksi: Asutusta ohjataan kaavoituksella niin, ettei perusmaatalouden harjoittaminen vaarannu. Neuvontapalvelu sukupolven vaihdoksiin (ProAgria, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA). Tarjotaan laatuneuvontaa ja koulutusta maatalousyrittäjille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Edistetään yrittäjien verkostoitumista ja markkinointitoimenpiteitä (Yrityspalvelukeskus, Yritysryhmähankkeet). Lomituspalveluiden turvaaminen (MELA). Tiedon lisääminen alueella toimivista maa- ja metsätalous- ja niiden liitännäiselinkeinojen harjoittajista (Raahen seudun kehittämiskeskus). Yrittäjien jaksamisesta huolehtiminen muun muassa helpottamalla tiedonsaantia maatalouteen ja maaseutuyrittämiseen liittyvissä asioissa (MTK:n tukihenkilöverkosto). Tilojen välinen yhteistyö, urakointipalvelut ja energiantuotanto (MTK). Metsänhoitokoulutusta sukupolvenvaihdosten yhteydessä ja uusille metsänomistajille (Metsänhoitoyhdistykset, oppilaitokset). Tietoa ja neuvontaa elintarvike- ja puun jatkojalostusyritysten käynnistämiseen ja tuotannon laajentamiseen liittyvistä asioista (Raahen seudun kehittämiskeskus, Leadertoimintaryhmä). Lämpöyrittäjyyden toimintaedellytyksiä edistetään osallistumalla muun muassa energiapuun korjuutekniikkaa edistäviin toimiin sekä tehtävillä energiaratkaisuilla. Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kannalta merkittävä rooli on maatilojen, maaseutuyritysten, koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan verkottumisella sekä näiden tahojen yhteistyöllä. Raahen kaupungilla on tärkeä rooli näiden verkottajana. (pilottihankkeet). 16 2. Monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä Raahen maaseutualueen elinkeinoelämän kehittämisessä tavoitteena on pienyritystoiminnan säilyminen ja pienyritysinvestointien kasvu. Teknologian ja perinteisten teollisuuden alojen ohella uusia mahdollisuuksia haetaan matkailusta ja luonnosta. Toimivien yritysten tukemisella ja maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamisella vahvistamaan maaseudun taloudellista perustaa perusmaatalouden rinnalla. Maaseutuyrittäjyyden tukeminen, palveluiden markkinointi, laatuajattelu ja yrittäjien jaksaminen sekä paikallisuus ovat kehittämisen keskiössä. Raahen maaseutualueilla on kaupunginläheisenä maaseutuna hyvät mahdollisuudet monenlaisen pienyritystoiminnan harjoittamiseen. Tämä näkyy Raahen maaseutualueella lukuisina pienyritysinvestointeina. Voimakkaimmin investoinnit ovat kasvamassa koneurakointia ja rakentamista harjoittavissa yrityksissä. Palvelutuotannossa on laajentuvia mahdollisuuksia maaseutualueelle. Tällaisia aloja ovat erityisesti maaseutu- ja luontomatkailu, yksityisten hyvinvointi- ja hoivapalvelujen kehittyminen sekä yrityspalvelut etätyön laajentumisen kautta. Maaseudun taloudellisen perustan vahvistamiseen haetaan lisäarvoa alueen luonto- ja kulttuuriarvoihin, luonnonvaroihin sekä väestön osaamiseen pohjautuvan uuden yritystoiminnan kautta. Painoaloina korostuvat metsät (puunjalostus, bioenergia), luonto-, maaseutu- ja kalastusmatkailu sekä maaseudulla toimivat palveluyritykset. Maaseudun elinkeinoelämän kehitys riippuu hyvin merkittävästi siitä, miten pystytään kansallisesti vastaamaan globaalin työnjaon muutospaineisiin. Osaamisen ja teknologian tason jatkuva nostaminen on välttämätöntä. Korkean osaamisen työpaikat eivät saa muodostua työllisyyden rungoksi, vaan tulee säilyttää myös teollisuuden kyky ylläpitää teollisia työpaikkoja. Yksityisiä palvelualoja tulee kehittää maaseudulla luontaisten ja uusien potentiaalien mukaisesti. Julkisessa edistämistoiminnassa palvelualat tulee saattaa tasavertaiseen asemaan muun yritystoiminnan kanssa. Maaseudun ihmisillä on myönteinen perusasenne yrittäjyyteen ja itselliseen työntekoon. Kuitenkin uskallus yrittäjyyteen on alhainen ja epäonnistumisen pelko ilmeinen. Suotuisa toimintaympäristö vahvistaa yrittäjähenkeä ja edistää yrittäjähalukkuuden kasvua. 17 Toimenpiteet elinkeinoelämän monipuolistamisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi: Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään, työvoimapulaan pyritään vaikuttamaan aktiivisesti yhdessä muiden maaseudun toimijoiden kanssa mm. kehittämällä koulutusta yrityselämän tarpeita vastaavaksi sekä rekrytointijärjestelmiä kehittämällä. Tuetaan maaseutuyrittämistä ja maaseutuyrittämistä edistäviä hankkeita (Raahen seudun kehittämiskeskus, yritysryhmähankkeet). Elinkeinopolitiikalla tulee tukea teollisuuden dynaamista uudistumista. Yrittäjäkasvatuksen tulee olla olennainen osa julkista opetusta ja yrittäjäkasvattaminen tulee olla myös keskeinen osa maaseudun järjestöjen ja toimijoiden toimintaa. Yrittäjyyskasvatuksella tuodaan esille erilaisia tapoja toimia yrittäjänä ja lievennetään epäonnistumisen pelkoja. Huolehditaan, että terve kilpailu tavaroiden ja palvelujen tuottamisessa säilyy, mutta hankintapäätöksillä saadaan aikaan myönteistä aluetaloudellista vaikutusta (Raahen kaupunki ja yritykset). Yrittäjyyttä suosivassa toimintaympäristössä on alueen tarpeista lähtevä, kattava koulutusjärjestelmä, jolla varmistetaan laadukas yleissivistävä ja ammatillinen perus ja jatkokoulutus yrittäjäksi aikoville, yrittäjille ja yritysten tarvitsemalle työvoimalle. Kaupunki on keskeisessä roolissa määriteltäessä yrittämiselle suotuisaa toimintaympäristöä. Kaupungin tulee tukeutua omissa palvelutoiminnoissaan lähialueen raaka-aineiden ja tuotteiden käyttöön sekä luoda edellytyksiä lähialueen tuottamien ostopalveluiden käyttämiselle. Kaupungin tulee osaltaan huolehtia, että infrastruktuuri ja palvelutarjonta tukevat olemassa olevia yrityksiä ja houkuttelevat uusia yrityksiä alueelle. Kaupungin tulee osaltaan huolehtia, että alueella on käytettävissä kattava valikoima yritystoiminnan käynnistys-, kehittämis-, rahoitus ja investointitukia sekä neuvonta- ja tukipalveluissa on tarpeita vastaavaa osaamista ja että palveluiden käytön byrokratia on alhaista. Maaseudun kehittämistoimenpiteillä tähdätään erityisesti uuden, innovatiivisen yritystoiminnan aikaansaamiseen ja olemassa olevien yritysten toimintatapojen uudistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Koulutuspaikkojen turvaaminen Raahen seutukunnassa. Energiapuun käytön tehostaminen ja bioenergia-alan koulutuksen lisääminen (pilottihankkeet, Raahen seudun yrityspalvelut, yritysryhmähankkeet, alueen oppilaitokset). 18 Toimenpiteet maaseutumatkailun kehittämiseksi: Edistetään myyntiorganisaatioiden kehittämistä, tuotteistamista sekä yrittäjien verkostoitumista (Raahen kaupunki, yritysryhmähankkeet). Matkailuopasteiden ajantasaistaminen. Alueen matkailutoimijoiden, majoituspalveluiden ja yritysten valmius toiminnan kehittämiseen kartoitetaan (Raahen seudun kehittämiskeskus, yrittäjät, oppilaitokset). Arvokalojen istutuksella tuetaan kalastus- ja matkailuyrittäjyyttä (Kalastusseurat, ELYkeskus, Leader-toimintaryhmä). Vene- ja kalasatamien kehittäminen. Reitistöjen ja virkistysalueiden kehittäminen ja hyödyntäminen koko seutukunnan tasolla (moottorikelkka-, ratsastus-, pyöräily-, hiihto- ja vaellusreitit) (Yhdistykset, leader-toimintaryhmä, kunnat). Kartoitetaan kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden kunnostamistarpeet ja matkailullisen hyödyntämisen mahdollisuudet (Museovirasto). Muinaismuistoalueiden kehittäminen tutustumis- ja matkailukohteina (Museovirasto, ELY-keskus, yhdistykset, hankkeet). Haapajärven tekoaltaan ympäristön matkailullinen hyödyntäminen (ELY-keskus, Raahen kaupunki, yhdistykset). Kylätapahtumien tuotteistaminen ja markkinoinnin tehostaminen, jotta kylien perinteet ovat entistä tiiviimpi osa alueen elinkeinoelämää ja matkailua (yhdistykset, hankkeet). Toimenpiteet muun elinkeinoelämän edistämiseksi: Metallialan alihankinnan, ympäristöyrittämisen ja koneurakoinnin markkinoinnin, verkottumisen ja yrittäjävalmiuksien kehittäminen (Raahen seudun yrityspalvelut, yritysryhmähankkeet). Sijais- ja hoivakotien koulutus- ja opastustoiminnan kehittäminen. Luomu- ja lähiruoan käytön lisääminen. Green care eli luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvan toiminta-ajattelun kehittäminen ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua edistämään (sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalvelut, 3. sektori). Käsityöyrittäjyyden edistäminen (hankkeet, yritysryhmät) 19 3. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen Raahen maaseutualueilla laadukkaiden palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen panostetaan siten, että palveluiden saavutettavuus turvataan. Palveluita kehitetään eri väestöryhmien tarpeista käsin ja yhteistyössä eri tahojen kanssa haetaan uusia toimintamalleja ja ratkaisuja palveluiden tuottamiseen. Palveluiden tuottamisessa kiinnitetään huomiota julkisten ja yksityisten palveluiden tuottajien sekä kolmannen sektorin entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Asiakaslähtöisyys on palveluiden kehittämisessä avainasemassa. Palveluiden järjestämistä on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä eri palveluntuottajien välillä. Eri organisaatioiden väliset rajat eivät saa rajoittaa palveluiden tuottamista. Verkostoimalla julkinen ja yksityinen sektori yhdessä kolmannen sektorin palvelun tuottajien kanssa pystytään tarjoamaan laadukkaita ja toisiaan täydentäviä palvelukokonaisuuksia (sopimuksellisuus). Maaseudun palveluiden tuottamisen haasteet liittyvät usein epäedullisten ikärakenteiden ohella riittävien peruspalveluiden ylläpitoon. Palveluiden keskittämisen sijaan palveluita on pyrittävä sijoittamaan alueen eri osiin siten, että palveluiden saavutettavuus voidaan turvata. Kaupungin sopimusjärjestelmää on kehitettävä mahdollistamaan kunnallisten palveluiden säilyttämisen maaseudulla. Henkilökohtaisten palveluiden ohella erilaisten sähköisten palveluiden kehittäminen on tärkeää saavutettavuuden turvaamisen kannalta. Sähköisillä palveluilla tavoitetaan erityisesti nuoret ja lapsiperheet. Palveluiden kehittämisessä on tärkeää huomioida asiakkaiden muuttuvat tarpeet. Ajantasainen tieto palveluiden kysynnästä ja tarjonnasta helpottaa palveluiden kehittämistä. Asiakaslähtöisen kehittämisen ohella maaseudun palvelurakenteen tehostamisessa tarvitaan luovaa ajattelua ja rohkeutta uusien toimintamallien kokeilemiseen ja käyttöönottoon. Kylien elinvoimaisuutta ja palvelutarjontaa on mahdollista turvata monipalvelupisteillä. Näiden pisteiden kehittäminen vaatii kaupungin, yhdistysten, asukkaiden ja yritysten joustavaa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Monipalvelupisteissä voi olla esimerkiksi kaupan, pankin, pienyrittäjien, tietopalveluiden ja kunnallisten palveluiden tarjontaa. Myös liikkuvia palveluita on mahdollista kehittää rinnan monipalvelupisteiden kanssa, ja niillä voidaan jopa korvata osaksi kiinteitä monipalvelupisteitä. Raahen maaseutualueiden palveluiden järjestämisen periaatteet ovat seuraavat: Sosiaali- ja terveyspalvelut Päivähoito ja lasten iltapäivähoito: Esiopetus on Raahessa järjestetty varhaiskasvatuspalvelujen ja perusopetuksen yhteistyönä. Esiopetusta annetaan päiväkotien osapäivä- ja kokopäivä-ryhmissä sekä koulujen yhteydessä tarpeen mukaan. Esiopetusta ostetaan myös yksityisiltä päiväkodeilta ja Raahen seurakunnalta. Kotipalvelut ja vanhustenpalvelut: Kotiin annettavia palveluita ovat kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) sekä muita kotona selviytymisen tueksi tarjottavia tukipalveluja. Terveyspalvelut ja vanhustenhuolto: Raahen seudun kuntien terveys- ja vanhuspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt vuoden 2011 alusta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle. Sosiaalipalvelut: Raahen kaupungin sosiaalitoimen palvelut siirtyivät vuoden 2011 alusta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän järjestettäväksi. www.ras.fi Perusopetuspalvelut Lähikoulut ovat tärkeitä kylien elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden säilyttämiseksi. 20 Kuljetuspalvelut Joukko- ja lähiliikennepalveluiden saatavuus ja toimivuus on tärkeää maaseutuasumisen kannalta. Kulttuuripalvelut Kaupungin kulttuuripalvelut ovat alueellinen voimavara, jonka saavutettavuus on tärkeää. Kulttuurilaitosten tilojen on oltava toiminnallisesti esteettömiä ja palveluiden kaikkien asiakkaiden saavutettavissa. Saavutettavuutta palveleva kulttuuridemokratia toteutuu siten, että kulttuuripalveluita tuetaan julkisin varoin. Kirjasto- ja tietopalvelut: Kunnan tehtävänä on laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Vapaa-aikapalvelut Raahea markkinoidaan nykyaikaisena ja elinvoimaisena kaupunkina. Palveluja on kehitettävä ja tehtyjä investointeja on hyödynnettävä tehokkaasti. Myös terveellisestä ja viihtyisästä ympäristöstä on huolehdittava. Tämän lisäksi matkailun, koulutuksen ja uuden hyvinvointivastuun alueen tavoitteilla on yhteyksiä liikunnan ja virkistyksen alueelle. Matkailu-, liikunta- ja virkistyspalvelut ovat luonnollinen kokonaisuus ja niille asetetut tavoitteet tukevat toisiaan. Raahen alueen kehittäminen monipuoliseksi vapaa-ajan alueeksi tehdään yhdistysten ja kaupungin yhteistyönä. Keskeisiä periaatteita vapaa-aikapalvelujen ylläpidossa ovat hoitosopimukset yhdistysten kanssa, jotka sisältävät ulkoilu- ja retkeilyreitit, laavut ja kodat, ladut, pururadat, moottorikelkkareitit, vesistöjen virkistyskäytön sekä urheilukentät ja salit. Maaseutualuilla on myös tila- ja suorituspaikkoja asukkaiden käytettävissä (mm. leikkipuistot, leirikeskukset, seurantalot ja vastaavat sekä lähiliikuntapaikat). www.raahe.fi/liikunta 21 Toimenpiteet palveluiden turvaamiseksi: Maaseudun palvelujen kehittämistoiminnassa huomioidaan sopimuksellisuusperiaate eli palveluiden järjestämistä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, yrittäjien, oppilaitosten, yhdistysten, seurakunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Palvelujen järjestämisessä kuntarajat eivät ohjaa toimintaa. Käynnistetään selvitystyö, jossa selvitetään nykyiset palvelujen tarjoajat, millaisille palveluille ja missä määrin on kysyntää, millaista koulutusta ja neuvontaa palveluyrittäjät tarvitsevat sekä lainsäädäntö palveluyrittäjyyteen. Jatkotyössä etsitään sopiva organisointitapa ja kehitetään palveluyrittäjien yrittäjävalmiuksia. Kylä- ja järjestötoimintaa aktivoidaan ja resursoidaan elinympäristön ja elinkeinojen kehittämistyöhön ja toimimaan palvelujen tuottajana (esimerkiksi virkistys- ja vapaaajan palvelut, kylätalkkaripalvelut). Sähköisten palveluiden ja uusien toimintavälineiden kehittäminen (esimerkiksi palvelusetelit). Kyläkauppakoulutus ja kyläkauppainvestointien tukeminen. Selvitetään, onko alueella tarvetta kiertävälle yhteispalveluautolle, josta löytyisi esimerkiksi terveydenhuollon, kirjaston, kaupan, kelan ja poliisin palveluita. Kylien yhteiset teeman mukaiset hankkeet, esimerkiksi kylätalojen toiminnallinen kehittäminen monipalvelu- ja toimintapisteinä (yhdistykset, leader-toimintaryhmä, kaupunki). Kuljetus- ja joukkoliikennepalveluiden kehittäminen. Lähiliikuntapaikkojen sekä leikkikenttien ja –puistojen kehittäminen ja kunnossapito. Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään (esimerkiksi kyläavustaja, päiväpalvelut). Lähikoulujen turvaaminen ja etäopiskelumahdollisuuden kehittäminen. Nuorten palveluiden kehittäminen yli kuntarajojen (kunnat, seurakunta, yhdistykset). Virkistysalueiden kehittäminen ja verkottaminen seutukunnallisesti. Neuvonta- ja hanketoiminnassa edistetään maaseudun palveluyrittäjyyttä. 22 4. Viihtyisä, turvallinen ja vetovoimainen asuinympäristö Raahen maaseutualueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta tuetaan aktiivisilla toimilla eri tahojen yhteistyönä. Asumisviihtyvyyden lähtökohtana on nykyisten asukkaiden hyvinvointi, mutta viihtyvyyttä parantamalla vaikutetaan merkittävästi alueen vetovoimaisuuteen myös muuttajien näkökulmasta. Asutuksen sijoittumista ohjataan keskustaajaman ohella perinteisiin maaseutukyliin. Kaavoituksella ja rakentamisen ohjeistuksella sekä tietoliikenneyhteyksien, vesi- ja viemäröintiverkostojen sekä jätehuollon pitkäjänteisellä suunnittelulla varmistetaan eri toimintojen hallittu yhteensovittaminen. Kylärakenteen säilymisen kannalta on tärkeä ohjata rakentaminen olevien palvelujen ympärille. Maaseutu on tärkeä imagotekijä Raahen kaupungin vetovoimalle. Maaseutu on houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen vaihtoehto asumiselle. Maaseudun asema Raahessa on varsin hyvä, sillä etäisyydet ovat kohtuulliset. Yleiskaavoitusta käynnistettäessä asumisen suunnittelun lähtökohdaksi otettiin nykyisen kylä- ja palvelurakenteen vahvistaminen. Kylät ovat jatkossakin maaseutuasumisen perusrakenteita, joiden säilyminen on turvattava lisärakentamisella. Asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus koostuu alueen fyysisistä rakenteista ja sosiaalisesta ympäristöstä. Palveluiden ohella alueen tiestön kunto ja kevyenliikenteen väylät sekä onnistunut kaavoitus ja rakentamisen ohjaus ovat tekijöitä, joilla on suuri merkitys viihtyisän maaseudun syntymisessä. Kaavoituksella ja rakentamisen ohjauksella turvataan uuden ja vanhan asutuksen sekä mahdollisesti keskenään ristiriidassa olevien eri toimintojen hallittu rinnakkaiselo. Tietoliikenneyhteydet ovat ratkaisevia tekijöitä silloin, kun yrittäjä ja hänen perheensä valitsevat asuinpaikkaa. Myös tonttikoolla, kyläraitin ja ympäristön yleisilmeellä sekä positiivisella ilmapiirillä on suuri vaikutus asumisviihtyvyyteen. Erilaiset maisemanhoitotoimet ja maisemarakentaminen tarjoavat myös varainhankinta- ja työllistymismahdollisuuksia. Se mielikuva, mikä nuorilla on Raahen kaupungista ja sen kylistä, vaikuttaa tulevaisuuteen merkittävästi. Jotta Raahen seutu olisi varteenotettava vaihtoehto asumiselle tai opiskelun takia muualle siirtyneen nuoren paluumuutolle, kaupunkialueen kehittymisestä on huolehdittava sekä keskustaajamassa että kylillä. Monet nuoret perheet arvostavat maaseutumaista asumista ja luonnonläheisyyttä, tällaista vaihtoehtoa voitaisiin Raahen alueella tarjota huomattavasti nykyistä enemmän. Selvitysten mukaan juuri maaseudulta kotoisin olevat nuoret suunnittelevat palaavansa jossain elämänsä vaiheessa takaisin maalle. 23 Toimenpiteet asuinympäristön kehittämiseksi: Päätösten seuraamukset maaseudun ihmisille, yrityksille ja organisaatioille tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa ja erityisesti kaavoituksessa. Vanhojen osayleiskaavojen päivittäminen vastaamaan nykyistä ja tulevaa tarvetta. Osayleiskaavat tulee päivittää 10 vuoden välein. Kaavoitus tapahtuu yhteistyössä maanomistajien ja kyläyhteisöjen kanssa. Kyläalueiden ympäristönhoitosuunnitelmat ovat osa kaavoitusta. Rakentamisen lupaharkinnassa on tarkasteltava rakennuspaikan kokoa ja soveltuvuutta aiottuun rakentamiseen, vesihuollon järjestämismahdollisuutta sekä rakentamisen sopeutumista maisemaan (rakennusvalvonta). Raahen seudun vesihuoltosuunnitelmilla on tuettava asutuksen sijoittumista myös perinteisille kyläalueille. Tavoitteena on tiekuntien entistä aktiivisempi toiminta oman tiensä hyväksi. Tiekuntalaisten hallinnointitoimiin on tavoitteena saada palveluja tieisännöinnin muodossa. Tavoitteena Raahen alueella on aloittaa tieisännöintitoiminta, joka tuottaa tiekunnille palveluja mm. paperitöissä, yksiköinneissä, laskutuksissa ja tiekunnan hallinnollisissa toimissa. Jokaiselle kylälle on turvattava tie- ja tietoliikenneyhteydet. Tienvarsien ja puistojen raivaus tulee toteuttaa niin, että kaupunkiin tai kylään saapuessa huomaa tulleensa maaseutumaisemastaan huolehtivien ihmisten viihtyisään asuinympäristöön. Kolmannen sektorin toimijoita kannustetaan erilaisiin maisemanhoitotöihin ja pienimuotoiseen maisema- ja ympäristörakentamiseen, esimerkiksi linja-auton odotuskatosten rakentaminen. Maaseutualueiden positiivinen mielikuvamarkkinointi (esimerkiksi tonttipörssit, tapahtumat, palvelut). 24 5. Aktiivinen kylätoiminta Raahen alueella toimii kaikilla kylillä kyläyhdistys ja useita muita järjestöjä, jotka ovat perinteisesti talkoilla toteuttaneet erilaisia tapahtumia ja olleet mukana monissa kehittämishankkeissa. Kylä- ja järjestötoimijat ovat ottaneet paljon vastuuta esimerkiksi ympäristön viihtyvyyteen, kylätalojen korjauksiin sekä harrastus- ja virkistystoimintaan liittyvissä hankkeissa. Kylätoiminnan puitteiden ja resurssien kehittämiseen sekä kylätoimijoiden aktivointiin, osaamisen lisäämiseen ja jaksamisesta huolehtimiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Kylät elävät nopeiden muutosten puristuksessa ja toiminta on paikoin vaarassa lamaantua tai kasaantua vain muutaman aktiivin harteille. Kyläläisten tietämys hanketoiminnan ja kunnallisten palvelujen mahdollisuuksista vaihtelee suuresti. Kylissä vallitseva paikallisidentiteetti on saattanut hidastaa maaseutualueiden kokonaisvaltaisempaa kehitystä. Kyläkohtaisesta kehittämisestä on päästävä kohti kylien yhteistä kehittämistä, mikä on tulevaisuuden kylätoiminnan kulmakiviä. Yhteistyö tulee ulottaa yli kuntarajojen. Myös hanketoiminnan tulee olla nykyistä enemmän usean kylän yhteistoimintaa. Kaupungin tehtävänä on olla mukana luomassa tähän mahdollistavia toimintatapoja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kylätoiminta tuottaa sosiaalista pääomaa, osaamista ja virkistystä. Kyläyhdistykset ovat keskeisessä roolissa lähiympäristön kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Kylien yhteiskunnallinen tehtäväkenttä, rooli ja arvostus kasvavat monipuolistuneiden, yhä paremmin asukkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaavien toimintamuotojen myötä. Kylätoiminta palvelee tulevaisuudessa kylien asukkaita monissa käytännön asioissa. Kyläyhdistykset välittävät myös kesämökkiläisille ja loma-asujille kaupungin informointia ja järjestävät näille tapahtumia. 25 Toimenpiteet kylätoiminnan aktivoimiseksi: Kylien paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön edistämistä tuetaan yhteistyössä eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa toimilla, joilla kootaan osaamisverkostoja kylien käyttöön. Luodaan toimintatapoja, joiden avulla tuetaan kylien suunnitelmallista ja pitkäjännitteistä kehittämistä sekä hyödynnetään valmiita malleja ja hyviä käytäntöjä. Kylien alueellisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen, alueellisen ohjelmatyön ja hankkeiden hyödyntäminen (Raahen Kylät ry, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, Suomen Kylätoiminta ry SYTY, leader-toimintaryhmä, Maaseutuverkosto). Huolehditaan kyläsuunnitelmien päivittämisestä riittävän usein. Kylä- ja asukasyhdistykset pitää saada sähköisen viestinnän piiriin (mm. postituslistat, ajantasaiset kotisivut) (Raahen Kylät ry, yhdistykset). Positiivisen kyläkateuden synnyttäminen yhteisen toiminnan ja yhteisten hankkeiden kautta. Kylä- ja maaseutuseminaarien järjestäminen yhdessä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Uusien toimijoiden aktiivinen etsiminen yhdistyksiin. Erityisesti nuorten sitouttaminen toimintaan (esim. kerhot, palkitseminen). Kyläkiertokävelyiden ja –pyöräilyjen toteuttaminen. Mielikuvakampanjat kylien ja kylätoiminnan vetovoiman lisäämiseksi (uudet toimijat). Sosiaalisen median hyödyntäminen toimijoiden aktivoinnissa ja kylätoiminnan markkinoinnissa. 26 6. Toimiva lähidemokratia ja vuorovaikutus Kuntalaisilla on kunnan kaikilla alueilla oltava mahdollisuus osallistua ja aidosti vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin asioihin. Lähidemokratia on konkreettisimmillaan sitä, että kuntalaiset voivat osallistua omien lähipalvelujen, maankäytön ja asumisen suunnitteluun, niitä koskevaan päätöksentekoon ja toimeenpanoon. Maaseudun ihmisiä, kylä- ja järjestötoimijoita sekä loma-asukkaita on kannustettava ja rohkaistava kehittämään elinympäristöään. Kokemusten mukaan ihmisillä on motivaatiota osallistua asioiden käsittelyyn, jotka ovat heitä itseään lähellä. Päätöksentekoon ja toimeenpanoon osallistuminen tuo vastuuta ja sitoutumista. Alueen asukkailla on paras paikallinen asiantuntemus oman alueensa palvelu- ja kehittämistarpeista. Lähidemokratia lisää asukkaiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Lähidemokratian toteutuessa kaupungin imago ja vetovoima asuin-, lomailu- ja yrityskuntana kasvaa. Avoin tiedonvälitys on tärkeää kaikessa kehittämisessä. Se tarkoittaa sekä kunnassa käsiteltävien asioiden saattamista kuntalaisten tietoon mahdollisemman varhaisessa vaiheessa, että mahdollisuutta antaa palautetta monella eri tavalla. Kaupungin tiedotusta on parannettava tuomalla tietoa kokouksissa käsiteltävistä asioista ja pöytäkirjoista myös www-sivuille niin, että ne ovat entistä paremmin ja helpommin löydettävissä. Varsinkin nuoret ja muualla asuvat luovat tätä kautta kuvaa kaupungista, sen kehittämistavoista ja vetovoimaisuudesta. Avoin tiedonvälitys mahdollistaa paremman yhteydenpidon kuntalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Toimenpiteet lähidemokratian ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi: Kunnallisen kyläasioita hoitavan asiamiehen viran perustaminen kehittämisideoiden keräämiseen, hankkeiden toteuttamiseen ja toiminnan aktivointiin (yhteistyössä Kalajoen maaseutuhallinnon maaseutuasiamiehen kanssa). Kylien neuvoston/parlamentin perustaminen, jossa ovat edustettuina kaikki kylät ja jonka kokouksissa (1-2 /vuosi) on mukana myös kaupungin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Kylien neuvoston tehtävä on tuoda tiedoksi kylien ajankohtaiset kehittämiskohteet ja kaupungin suunnitelmat sekä kaupungin ja muiden toimijoiden mahdollisuudet asioiden toteuttamiseen. Kylien tasapuolinen kohtelu kaupungin päätöksenteossa. Maaseutu- ja aluelautakunnan toiminnan ja vastuun vahvistaminen. Kotitalouksiin ja loma-asukkaille jaettava tiedote/lehti 1-2 kertaa vuodessa. 27 KYLIEN RAKENNUS- JA TOIMINTAKOHTEET 2012-2016 Kylätoimijoiden ja asukkaiden maaseutu Raahen kylä- ja asuinalueilla toteutettiin talvella 2011–2012 kyselyitä lomakkein ja kyläkartoin maaseutualueiden kehittämisestä. Tärkeimpinä kehitettävinä osa-alueina pidettiin: kaupallisten palveluiden kehittämistä tiestön ja liikenneturvallisuuden parantamista lähiliikuntapaikkojen ja leikkikenttien kehittämistä ja kunnossapitoa sekä historiallisten kohteiden hyödyntämistä Lähiliikuntapaikoista esille nousivat etenkin leikkikenttien ja –puistojen kunnostaminen, uimapaikkojen parantaminen ja skeittiparkkien rakentaminen sekä koulujen yhteydessä olevien liikuntapaikkojen kunnostaminen ja laajentaminen. Myös luontopolku- ja moottorikelkkareitistöjen laajentamista toivottiin paljon. Kyläkartoista ja kyselyistä poimittua Tiestö ja turvallisuus seuraavien kohteiden valaiseminen: Lapaluodontie (tie 8102) välillä Varvitie – Rautaruukintie, Kantatie 88 välillä Jokelantie – Kastellintie ja Kastellintie sekä katuvalaistuksen jatkaminen Kopsasta Rellettiin ja Mattilanperälle päin Mattilanperäntien päällystäminen Mattilanperälle asti Mattilanperäntien suussa oleva Pattijoen ylittävä silta kunnostetaan Martikkalantien peruskorjaus Ketunperäntien kunnostus Pyörätien jatkaminen Siikajoen rajalle n. 5 km sorapintaisena Kevyen liikenteen väylä tai 60 km/h nopeusrajoitus ja tievalaistus välille Olkijoki- Siikajoki Kotirannalle pyörätie ja katuvalot Pyörätie suoraan Kotirannantieltä Pattasten koululle Pattijoen yli Kotirannantie nopeusrajoituksen muuttaminen 50km/h Jokelankylän pyörätie Kamutanmäeltä Kantatielle 88 asti Pyörätie Kantatie 88:lle Saloinen – Kopsa Huonokuntoisten pyöräteiden kunnostus ja uudelleen päällystäminen Yksityisteille ja metsäautoteille yhteistoimintaa/yhteinen tietoimikunta, yhteiset kunnostuskoneet tai urakoitsija Kylien nimikyltit Virkistys- ja vapaa-aikakohteet Aluelatuverkoston suunnittelu ja rakentaminen Jylhän-reitin lisäksi myös muita ulkoilureittejä (esim. ratsastus- ja pyöräilyreitit) Moottorikelkkareitistöjä, jotka yhdistyvät seutukunnan reitistöihin Kyliä yhdistäviä vaellus –ja latureitistöjä Huilamäen, hiihtomajan ja Jylhän alueiden kehittäminen Hummastinvaaran alueen kehittäminen Ulkoilualueiden laavut, kodat, puuceet Hiihtolatu Olkijoen kylän ympäristöön Olkijoen uimarannan ja Inakarin kalasataman palvelujen kehittäminen 28 Romuperän maauimalan ja ympäristön kehittäminen Skeittirampit Historialliset kohteet Kastellin linnanrauniot Kettukankaan muinaisalue Tervakankaan pronssikautisen kalmisto Olkijoen Rauhanpirtin kunnostaminen Muut Mikonkarin ja Multarannan karavaanarialueet Pattijoen lentokenttä Mattilanperän vanhan koulun kunnostuksen ja käytön suunnittelu Lintutorni Olkijoelle tai Yrjänänniemelle Tekoaltaalle/Altaankodalle vene/onkilaituri Koirapuistot ja harrastepaikat, kuten agilitykentät Hevosharrastuspaikat 29 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA ARVIOINTIKRITEERIT Asiat, missä on onnistuttava strategisten päämäärien toteuttamiseksi 1. Maaseudun kehittämistä tarkastellaan osana talousarvio- ja strategiaprosessia 2. Maaseudun kehittäminen on jatkuva prosessi toimijoiden välisenä vuoropuheluna 3. Maaseutuvaikutukset huomioidaan päätöksenteossa ja kaavoituksessa 4. Sopimuksellisuutta edistetään palveluiden järjestämisessä 5. Asukkaiden aktiivisuus ja osallisuus 6. Kaupungin sitoutuminen 7. Kyläyhdyshenkilö/lähidemokratian kehittyminen Kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit Yhteiskunnallisen ja asiakasvaikuttavuuden kannalta Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elinkeinojen kilpailukyky Arviointikriteerit: uudet yritykset ja työpaikat tuotannolliset investoinnit osaavan työvoiman saatavuus yrittäjien jaksaminen maatilojen säilyminen uudet tuotteet Laadukkaat palvelut Arviointikriteerit: palvelujen saatavuus viranomais- ja kehittämispalvelujen asiantuntemus teiden kunto, mukaan lukien yksityistiet vapaa-ajan palvelut (reitistöt) vesihuolto tietoliikenteen saatavuus jätehuolto asiakaspalaute ja käyttäjämäärät Viihtyisä asuinympäristö Arviointikriteerit: maaseudun vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien kehittyminen asukasluvun kehitys maaseutualueella ympäristön tila kauneusarvot ja viihtyvyys toteutetut hankkeet Prosessien ja rakenteiden kannalta Palvelujen arviointi ja tuotantotapojen uudistaminen Arviointikriteerit: seudulliset ja vaihtoehtoiset palvelut Asukkaiden osallistuminen: Arviointikriteerit: omaehtoisen toiminnan aktiivisuus suunnitelmien toteutuminen kylien/asukkaiden tahdon toteutuminen Resurssien kannalta Onnistunut maankäyttö ja ohjaus Arviointikriteerit: palvelujen säilyminen Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Arviointikriteerit: valitusten ja muistutusten määrä vähäinen Osaamisen ja uudistamisen kannalta Osaava ammattihenkilöstö Arviointikriteerit: henkilöstön vaihtuvuus vähäistä Jatkuva vuorovaikutusprosessi toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden välillä Arviointikriteerit: yhteistyökumppaneiden määrä kontaktien määrä 30 TOIMEENPANO JA SEURANTA Maaseutusuunnitelman hyväksyminen ja päivittäminen Raahen kylien maaseutusuunnitelmaan kirjataan kaikki suuremmat hankkeet, joiden toteuttaminen on alueen kehittämisen kannalta keskeistä. Jos jokin kylätason hanke todetaan yhdistysten keskinäisellä sopimuksella erityisen tärkeäksi, se mainitaan maaseutusuunnitelmassa erikseen. Jokainen Raahen alueen kylä-, asukas- ja pienkiinteistöyhdistys hyväksyy maaseutusuunnitelman tai ainakin maaseutusuunnitelmaan sisältyvät hankkeensa omassa yleisessä kokouksessaan. Maaseutu- ja aluelautakunta hyväksyy suunnitelman. maaseutusuusuunnitelma lähtee hyväksymiskierrokselle Syksyllä 2012 tehtävien päivitysten jälkeen Maaseutu- ja aluelautakunta seuraa maaseutusuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista vuosittain. Maaseutu- ja aluelautakunta vie asioita tiedoksi eri lautakunnille, virkamiehille ja organisaatioille tekemällä esityksiä. Maaseutu- ja aluelautakunta vastaa myös suunnitelman päivityksestä. Kehittämisideoiden toteuttaminen ja rahoitusmahdollisuudet Tavoitteita, toimenpiteitä tai hankkeita ei aseteta maaseutusuunnitelmassa tärkeysjärjestykseen. Yhteistyön kannalta tärkeitä toisiaan tukevia hankkeita pyritään toteuttamaan aikataulullisesti järkevimpään aikaan. Kaupungin tulee avustaa yhdistyksiä suunnitelmissa, laskelmissa ja luvissa sekä tarvittaessa hallinnoida hankkeita. EU:n ja eri ministeriöiden tarjoamat rahoitusmahdollisuudet pyritään hyödyntämään tehokkaasti. Tulevaa EU:n ohjelmakautta valmisteltaessa tulee Raahen kaupungin osaltaan huolehtia ja vaikuttaa kaikin keinoin siihen, että käytettävissä on mahdollisimman kattava EU-rahoitus maaseutuohjelman toteuttamiseen. Lähteet: Raahen kylien maaseutusuunnitelma 2004–2011 Raahen kaupungin strategia Kuntafakta Kyläsuunnitelmat, kyselyt ja kyläkartat
© Copyright 2024