1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA - Yhteiskoulu
1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja – asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma Pälkäneen kunnassa opetussuunnitelma laaditaan kuntakohtaisena. Oppilaiden huoltajat ovat voineet vaikuttaa opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Lokakuussa 2003 Pälkäneen kunnassa tehtiin laaja kirjallinen kysely huoltajille, opettajille, rehtoreille, muulle henkilökunnalle ja sivistyslautakunnalle koulutoimen arvoista ja nykytilasta. 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset 2 tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaalimallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.. Pälkäneen kunnan perusopetus perustuu perusopetuslaissa, valtioneuvoston asetuksessa ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 määriteltyihin arvoihin. Nopeat yhteiskunnalliset ja ympäristön muutokset, kansainvälistyminen ja teknologian nopea kehittyminen asettavat koulullemme monia haasteita. Haluamme Pälkäneellä kasvattaa oppilaistamme vastuuntuntoisia, rehellisiä, tasapainoisia ja muita ihmisiä kunnioittavia nuoria, 3 jotka käyttäytyvät hyvin, ovat suvaitsevaisia ja yhteistyökykyisiä. Tavoitteisiin pääsemiseksi pyrimme käyttämään monipuolisia työtapoja, joiden avulla nuori oppii arvioimaan rehellisesti omaa ja muiden työtä ja siten hallitsemaan omaa elämäänsä ja kehittymään sosiaalisissa taidoissaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetuksen järjestämistä niin, että se tukee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta. 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa, ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistu4 misen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 2.4 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille 5 vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1−2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8−9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. §:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. §:n 3. momentin säännöksiä. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna eri6 laisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea 7 oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. 3.3 TOIMINTAKULTTUURI Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri määritellään opetussuunnitelman perusteissa. Paikallinen toimintakulttuuri on yhtenevä valtakunnallisen perusteiden kanssa. Koulujen toiminta-ajatuksena on kasvattaa oppilaita vastuuseen ja oma-aloitteisuuteen, herättää halua elinikäiseen oppimiseen, innostaa hakemaan ja arvioimaan uutta tietoa sekä oppia arvostamaan itseään, muita kulttuureita ja elämänkatsomuksia. Koulujen tavoitteiden toteutumiseksi toimintakulttuureihin kuuluvat lukuvuosittain vaihtuvat tai pitkäkestoiset painopistealueet ja teemat. Näitä ovat mm. hyvien tapojen korostaminen päivittäin, lukemisharrastuksen kehittäminen, kansainvälinen toiminta, ilmaisutaito, kirjallisuus, työelämään tutustuminen, kummiluokka- ja ystäväluokkatoiminta, koulun ulkopuolella tapahtuva opetus, retket, yökoulut ja urheilukilpailut. Koulussa järjestetyillä juhlilla, teemapäivillä ja muilla tapahtumilla pyritään lisäämään viihtyvyyttä ja parantamaan yhteisöllisyyttä sekä koulun ilmapiiriä. Hyvät tavat ja järjestyssäännöt ovat perusta sille, että kaikilla on turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö. Koulujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetuksen järjestämistä niin, että se tukee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta. 3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erialisiin oppimistehtäviin ja – tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Nii8 den avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioinnin taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimisia edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omata oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa 9 Eriyttäminen Eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessin tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen ensisijainen tavoite on tukea oppilaan opiskelua siten, että oppilas saavuttaa yleisopetuksen tavoitteet. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin työtapoihin koulu- ja kotitehtävien määrään käytettävissä olevaan aikaan Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllises10 tä palautteesta. Eriyttämisessä tulee huomioida myös lahjakkaiden oppilaiden osaaminen ja lahjakkuudet. Eriyttämisessä voi huomioida oppiaineksen oppimisprosessin tuotoksen emotionaaliset tarpeet oppimisympäristön ESIMERKKEJÄ ERIYTTÄMISESTÄ 1. Oppiaines tiedon ja materiaalin rajaaminen ja muokkaus esitäytetyt tai valmiit muistiinpanot esitäytetyt kielten käännökset tärkeimmät käsitteet, avainsanat, alleviivaukset, ydinsanat, mind map valmiina, autettuna lupa tehdä alleviivaukset kirjaan eritasoiset tekstit, äänikirjat suurennettu, selkokielinen teksti havainnollistaminen, toiminnallisuus, kielellistäminen, visuaalisuus, monikanavaisuus, monipuolisuus 2. Oppimisprosessi esimerkit läheltä oppilasta vaikeusasteeltaan erilaiset tehtävät keskitytään perustehtäviin – vahvistetaan perustaitoja avoimet tehtävät – tehtävän toteutus oppilaan valinta – yksilölliset työtavat koulu- ja kotitehtävät oppilaan oppimiskyvyn mukaiset erilaiset tiedonhankintatavat ja opiskelutekniikat yhteistoiminnallinen oppiminen 11 3. 4. 5. 6. 7. 8. 3. Tuotos erilaiset osaamisen kriteerit ositetaan sanakoe, koe, tehtävät lisäaika, lisäohjeistus yksilön, parin ja ryhmän arviointia tavoitteet, arviointikriteerit ja – tavat suullinen, kirjallinen, toiminnallinen arviointi numeerinen ja sanallinen arviointi lunttilappukoe, kirja auki koe, oppilaiden laatimat koekysymykset vihjeet, kaavat ja avainsanat kokeessa monipuolinen osaamisen näyttö; esitys, draama, power point, esitelmä, juliste, kuvateos, sarjakuva, tutkielma, projektityö, oppimispeli, oppimispäivä12 kirja, portfolio avustajan, tietokoneen, apumateriaalien- ja välineiden käyttö 4. Emotionaaliset tarpeet kannustus, motivaatio ja itsetunto tunnetaitojen ohjaus tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ohjaus 5. Oppimisympäristö tilan ja paikan vaihtelu; pöytä, lattia, kirjasto, käytävä verkko-oppimisympäristö arjen rakenteet resurssit tuntien ja luokkien sijoittelu palkkitunnit joustavat ryhmittelyt; mahdollisuus työskennellä oppimiskyvyn mukaisesti ärsykkeiden huomioiminen ja karsiminen tavaroilla selkeät paikat, nimetjalöytämisen tukena Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe pelisäännöt, sekäsopimukset, eri vuosiluokkien seuraamukset tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. esteettömyys, akustiikka, lisävalaistus 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 13 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Pälkäneen perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsittää oppilaan terveen kasvun ja hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuutena. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Olennaista on havaita tuen tarve varhain ja järjestää tarvittavat tukitoimet ajoissa. Jokaisen opettajan työhön sisältyy opetuksen lisäksi ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Koulunkäyntiin ja oppilaan hyvinvointiin liittyvä tuki rakennetaan yhteistyössä opettajien, oppilaan ja hänen huoltajiensa ja tarvittaessa oppilashuoltopalveluihin kuuluvien henkilöiden kanssa. Tukitoimien käytäntöjä ohjaavia periaatteita ovat varhainen puuttuminen yksilöllisyys joustavuus varhainen puuttuminen oppilaslähtöisyys asteittain vahvistuva tuki huolella hoidetut nivelvaiheet oppilaan ja huoltajien osallisuus kasvatuskumppanuus säännöllinen arviointi moniammatillisuus Varhaisen tuen rakenteeseen kuuluu laadukas pedagoginen osaaminen koulussa ja sitä kautta riittävän tuetun perusopetuksen takaaminen kaikille oppilaille. Tämä sisältää henkilöstön osaamisen kehittämisen ja koulun toimintamallien luomisen sellaisiksi, että oppilaiden tarpeita voidaan joustavasti ottaa huomioon. Lisäksi varhaiseen tukeen sisältyy kaikki koulun ennaltaehkäisevä työ. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja tuen aloittaminen mahdollisimman nopeasti ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle, huolellisesti hoidetut siirtymät eri nivelvaiheissa ja muutostilanteissa ovat tuen järjestämisen 14 lähtökohtia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nivelvaiheiden tehostamiseen ja sen myötä tuen jatkumon varmistamiseen. Esi- ja alkuopetus-, ala- ja yläkoulu- sekä yläkoulu ja toisen asteen tiedonsiirrosta sopiminen ovat koulunjohtajien vastuulla. Erityisopetusta järjestetään osa-aikaisena erityisopetuksena sekä erityisluokkaopetuksena eli pienryhmissä. Oppilas voi opiskella joko osittain tai kokonaan pienryhmässä. Ratkaisut tuen järjestämiseksi tehdään yksilökohtaisesti. Tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako määritellään koulun oppilashuoltotyöryhmässä. Tuen tarvetta tulee arvioida jatkuvasti. Tuen oikeaaikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Opetusjärjestelyjen ja oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan asteittain vahvistuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien/huoltajien ja koulun henkilökunnan vuorovaikutussuhdetta kasvatuksessa ja opetuksessa. Kasvatus- ja opetushenkilöstön sekä lapsen vanhempien/huoltajien tulee luoda luotettavat ja toinen toistaan kunnioittavat vuorovaikutussuhteet. Huoltajalle tulee antaa tietoa oppilaan tukemisesta, ja varata tilaisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Pälkäneen oppilashuollon strategiassa määritellään yhtenäiset oppilashuollon käytännöt sekä eri hallinnonaloja koskevat yhteistyömallit. Koulun yhteistyötahoja ovat muun muassa koulukuraattori, perheneuvola, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja nuorisotoimi. Tuen rakenne ja järjestäminen Kasvun ja oppimisen tuki pyritään järjestämään Pälkäneellä ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa. Pääpaino tuen järjestämisessä on yleisen ja tehostetun tuen keinojen käyttämisessä. Laadukas perusopetus on ennaltaehkäisevää tukea. Jos yleinen ja tehostettu tuki eivät ole oppilaan kohdalla riittäviä, järjestetään opetus erityisen tuen keinoin. Oppilaan tarpeet 15 huomioiden opetus voidaan kuitenkin järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksena lähikoulussa tai lähimmässä mahdollisessa koulussa, jossa on riittävät lapsen yksilölliset oppimisen ja kasvun tukemiseen tarvittavat palvelut. Kasvun ja oppimisen tuki järjestetään Pälkäneellä oppilaan tarpeiden ja opetuksen järjestämisedellytysten mukaisesti yleisopetuksen ryhmässä, osittain pienryhmässä tai kokonaan erityisluokalla. Pienryhmäopetusta järjestetään Kostialla ja Yhteiskoululla.. Yhteiskoulu hallinnoi Kinnalan lastensuojelulaitoksen erityisopetusta. Epaalan, Harhalan, Laitikkalan, Aitoon, Kirkonkylän ja Rautajärven alakouluissa oppilaan tuki järjestetään laaja-alaisena erityisopetuksena yhteistyössä luokanopettajien kanssa. Oppilaan sairauden tai vaikean elämäntilanteen yhteydessä opetusta voidaan järjestää mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioiden on mahdollista. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Lähikouluperiaate Perusopetuslain (6§) mukaan kunnan tulee järjestää opetus siten, että oppilaan matkat ovat asutuksen, koulun ja muun opetuksen järjestämispaikan sijainnin sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallinen ja lyhyt. Lain mukaan kunnan tulee osoittaa edellä mainittujen kriteerien mukainen lähikoulu. Oppilaan yleinen, tehostettu ja erityinen tuki annetaan kunnan osoittamassa lähikoulussa. Oppilaan yksilöllinen erityisen tuen tarve voi kuitenkin määrittää lähikouluksi muun koulun kuin oppilaan asuinpaikkaa lähinnä olevan koulun. Lähikouluperiaatetta määritettäessä tulee huomioida ensisijaisesti oppilaan tarpeet huomioimalla myös oppilaan sosiaalisten taitojen ylläpitäminen. Oppilaan ystävyyssuhteet muodostuvat hänen luonnollisella asuinalueellaan, siellä, missä hän viettää vapaa-aikaansa ja käy koulua. Opetuksen järjestäjän ensisijaisena tehtävänä on huomioida oppilaan oikeus lapsen lähimpään kouluun järjestämällä lapsen lähikouluun riittävät resurssit yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. On olennaisen tärkeää vahvistaa oppilaan myönteistä 16 minäkuvaa ja tervettä itsetuntoa ja pitää huoli tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin ryhmän jäsenenä, koululaisena ja oppijana. On aina mietittävä ensisijaisesti sitä, kuinka lasta ja nuorta voitaisiin tukea niin, että hän voisi jatkaa koulunkäyntiään omassa ryhmässään. Lapselle ja nuorelle on tarjottava hänen omasta kehitystasosta ja tarpeista lähtevää toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta sekä hänen oppimisvalmiuksiensa tietoista tukemista. Erityisopettajat toimivat yhteistyössä luokanopettajan ja aineenopettajien kanssa tukea suunniteltaessa. Opetusjärjestelyjen tulee olla joustavia. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestäminen tulee olla oppilaan edun mukaista. Inklusiivisella opetuksella tarkoitetaan opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa riittävän ja oikea-aikaisen tuen oppimiselleen ja muulle kasvulleen. Inklusiivisuus on periaate, joka edellyttää sekä järjestelmän että toimintarakenteiden, toimintakulttuurin ja pedagogisten menetelmien kehittämistä. Kolmiportainen tukijärjestelmä 17 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen rakenteessa edetään yleisestä tuesta tehostetun tuen kautta kohti erityistä tukea. Yleisen ja tehostetun tuen keinot ovat suurelta osin samat, mutta tehostetun tuen aikana lapselle laaditaan oppimissuunnitelma ja tukikeinojen käyttö on suunnitelmallisempaa. Erityisessä tuessa erityispedagoginen osaaminen muodostaa oppilaiden tuen perustan. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan, yksilöllisestä usealle lapselle samanaikaisesti annettavaan tukeen tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Oppilaan tuentarpeen arviointi ja toimenpiteet 18 Tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti osana perusopetusta. Arviointi sisältää oppiaineisiin liittyviä kokeita, tehtäviä ja oppilaan itsearviointeja. Arviointi on jatkuvaa ja oppilaan oppimista positiivisesti tukevaa. Tuen tarpeen arviointiin liittyy myös erityisopettajan tekemät testit ja seulonnat, jotta saadaan lisätietoa oppilaiden tuen tarpeesta ja edistymisestä. Näihin käytäntöihin liittyen Pälkäneellä on sovittu erityisopetuksen testaamiskäytännöt (LIITE). Tuen tarvetta arvioidaan myös yhteistyössä terveydenhoitajan ja muiden oppilashuollolliseen työhön osallistuvien henkilöiden kanssa. Tavoitteena on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tukimuotojen järjestäminen. Oppilashuoltoryhmä koordinoi tuen järjestämiseen liittyviä asioita. Tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa Tuen järjestämistä suunniteltaessa ja toteutettaessa tehdään aina yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajille annetaan tietoa koulun tuen järjestämisen toimintatavoista ja menettelyistä. Huoltajilla on oikeus tulla kuulluksi tukitoimia suunniteltaessa. Huoltajat ja oppilas osallistuvat tukitoimien suunnitteluun. Huoltajat ja oppilas osallistuvat myös yksilöllisten suunnitelmien laatimiseen. Henkilöstön keskinäinen yhteistyö Tuen järjestämiseen osallistuvat oppilaskohtaisesti tarvittavat henkilöt. Pääasiallinen vastuu tukitoimien toteuttamisesta on alakoulussa luokanopettajalla ja yläkoulussa aineenopettajilla ja luokanvalvojalla yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Oppilaan tukitoimiin voivat osallistua myös erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Yhteistyöstä ja vastuualueista määritellään oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Oppilashuoltotyöryhmällä on entistä suurempi vastuu tukitoimien suunnittelussa ja koordinoinnissa. Oppilashuoltoryhmä arvioi ja ohjaa tarvittaessa opettajaa tukitoimien käytännönjärjestelyissä. Erityisopettaja toimii konsultoivana työparina opettajalle. Yhdessä erityisopettajan kanssa suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia tukitoimia. Myös koulunkäyntiavustajan on oltava riittävästi tietoinen oppilaan tukemiseen liittyvistä asioista. Opettaja ohjaa koulunkäyntiavustajaa oppilaan tukemiseen liittyen. Usein oppilaan opetuksen järjestämistä varten tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eri 19 tahojen kesken. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi koulukuraattoria, koulupsykologia, koululääkäriä, erikoislääkäriä, sosiaalityöntekijää tai muita asiantuntijoita konsultoimalla. VASTUUT JA TYÖNJAKO LAKISÄÄTEISIIN PROSESSEIHIN LIITTYEN PÄLKÄNEELLÄ Pedagogien arvio Päävastuu pedagogisen arvion laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Luokanopettaja pyytää tarvittavat lisätiedot muun muassa työskentelytaidoista, keskittymisestä, läksyistä, toiminnanohjauksesta ja sosiaalisista taidoista myös muilta oppilasta opettavilta opettajilta. Yläkoulussa päävastuu pedagogisen arvion laatimisesta on aineenopettajalla. Aineenopettajat voivat laatia pedagogisen arvion yhdessä, jos oppilaalla ilmenee tarve siirtyä yleisestä tuesta tehostettuun tukeen useammassa oppiaineessa. Luokanvalvoja pyytää tarvittavat muut opiskelun kannalta tärkeät tiedot muilta oppilasta opettavilta opettajilta muun muassa tukea kaipaavat osa-alueet, tarkkaavaisuus, läksyistä huolehtiminen, motivaatio, poissaolot, käyttäytyminen ja sosiaaliset taidot. Erityisopettajan rooli pedagogisen arvion kohdalla on lähinnä konsultoiva. Erityisopettajalla on tässä vaiheessa jo mahdollisesti tietoa oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä sekä tarvittavista tukitoimista. Koulunjohtaja vastaa siitä, että pedagoginen arvio tulee käsitellyksi lain vaatimalla tavalla luokanopettajan, aineenopettajan ja luokanvalvojan toimesta ja että asiakirja käsitellään viipymättä moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Oppilashuoltotyöryhmän selvitys ja päätös kirjataan pedagogiseen arvioon. Oppilasta pääsääntöisesti opettava luokanopettaja tai aineenopettaja tekee yhteistyötä erityisopettajan kanssa ja sopii mahdollisista jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma Päävastuu oppimissuunnitelman laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös muiden oppilasta opettavien opettajien näkemykset. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Yläkoulussa päävastuu oppimissuunnitelman laatimisesta on luokanvalvojalla yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Erityisopettajan rooli oppimissuunnitelman laatimisessa on lähin20 nä konsultoiva. Erityisopettaja osallistuu oppilaan tukitoimiin tehostetun tuen vaiheessa. Koulunjohtaja vastaa siitä, että oppimissuunnitelma laaditaan lain vaatimalla tavalla tehostetun tuen vaiheessa. Oppimissuunnitelman toteutumisen ja oppilaan opiskelun edistymisen seurannan arviointi ovat myös koulunjohtajan vastuulla. Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys laaditaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. Pedagogisen selvityksen kirjallinen kokoamisvastuu on erityisopettajalla. Laadinnassa mukana ovat oppilasta opettavat opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. Koulunjohtaja vastaa siitä, että pedagoginen selvitys tulee tehtyä ja käsiteltyä oppilashuoltotyöryhmässä. Johtaja vastaa myös siitä miten oppilasta ja huoltajaa kuullaan ennen erityisen tuen päätöstä tehtäessä. Koulunjohtaja huolehtii siitä, että pedagoginen selvitys toimitetaan sivistystoimenjohtajalle päätöksen tekoa varten ja hän valvoo päätösprosessin lain mukaista etenemisprosessia. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Päävastuu HOJKS.n laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Yläkoulussa päävastuu ainekohtaisen HOJKS:n laatimisesta on aineenopettajalla. Luokanvalvoja vastaa HOJKS -asiakirjan perustietojen kirjaamisesta, kun oppilas opiskelee oman ikäryhmänsä kanssa. Erityisopettaja vastaa sekä ala- että yläkoululla pienryhmässä kokonaan opiskelevien oppilaiden HOJKSien kirjaamisesta. Erityisopettajan rooli on lähinnä konsultoiva silloin, kun päävastuu suunnitelman laatimisesta on luokanopettajalla tai aineenopettajalla. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Koulunjohtaja vastaa siitä, että HOJKSit tulevat laadittua lain edellyttämällä tavalla, ja päivitettyä vähintään kerran lukuvuodessa ja myös aina oppilaan tuen järjestämisen muuttuessa. Johtaja huolehtii HOJKS- asiakirjojen arkistoinnin järjestämisestä Pälkäneen kunnan arkistosuunnitelman mukaisesti. Koulunjohtaja osallistuu tarvittaessa HOJKS -palavereihin opetusjärjestelyjä ja resursseja suunniteltaessa. 4.1 YLEINEN TUKI 21 Vaihe 1 Opettajan huoli herää. Toimenpiteet: yhteistyö ja yhteisen ymmärryksen hakeminen huoltajan/huoltajien/ lähikollegan/erityisopettajan/terveydenhoitajan/kuraattorin kanssa työn- ja vastuunjako kodin kanssa tarvittavat muutokset oppimisen tukemisessa: oppilaan lisäohjeistus, tarkkaavuuden, käyttäytymisen, omantoiminnanohjauksen tukeminen, eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus tarvittaessa oppimissuunnitelma oppilashuoltotyöryhmän tuki YLEISTÄ TUKEA ON, KUN huomioidaan oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet opetuksessa huomioidaan oppilaiden oppimistyylit ja – tekniikat käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä ja – materiaaleja eriytetään oppisisältöjä, materiaaleja, aikaa ja menetelmiä käytetään apumateriaaleja toiminnanohjauksen ja oppimisen tukena käytetään struktuuria mm. päivän ohjelma käytetään tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukitoimia käytetään opetusta havainnollistavaa materiaalia käytetään toiminnallisia työmenetelmiä käytetään joustavia opetusryhmittelyjä käytetään tiimi- ja samanaikaisopetusta tehdään yhteistyötä kodin kanssa tehdään yhteistyötä erityisopettajan kanssa tehdään yhteistyötä oppilashuollon ja muiden yhteisyötahojen kanssa annetaan tukiopetusta, läksytukea Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea käytetään tarvittaessa koulunkäyntiavustajan tukea 22 Oppimissuunnitelma voidaan laatia osana yleistä tukea. Yleisen tuen vaiheessa oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää esimerkiksi osana oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan korostaa oppilaan yksilöllisiä vahvuuksia ja suunnitella yleisen tuen keinoja niille osa-alueille, jossa oppilas tarvitsee tukea. Yksilölliset tavoitteet voidaan asettaa oppiainekohtaisesti. 4.2 TEHOSTETTU TUKI Vaihe 2 Oppimisen tukeminen, opetukseen liittyvät tilannetekijät ja resurssit selvitetään laajemmin kuin vaiheessa 1. Opettaja(t) tekee/tekevät tilanteesta pedagogisen arvion. Opettaja/opettajat voi/voivat käyttää pedagogisen arvion laatimisen apuna tukitoimien suunnittelu- ja arviointilomakkeita (LIITTEET). Lapsen oppimisen ja normaalin iänmukaisen toimintakyvyn kartoittaminen voi tehostetun tuen vaiheessa liittyä joihinkin seuraavista osaalueista: tärkeät ihmissuhteet kuten vanhemmat, opettajat, muut tärkeät ihmiset lapsen elämässä opetusjärjestelyt ja niihin liittyvät resurssit kehitykselliset psyykkiset tekijät kuten itsetunto, minäkuva, aloitteellisuus, kontrollihallinta, keskittyminen kehitykselliset psyykkiset tekijät kuten kieli, asioiden hahmottaminen, ajattelukyky neurologiset tekijät kuten vireystila, visuaaliset, auditiiviset, motoriset valmiudet kaikkien em. yhteisvaikutus Toimenpiteet: oppimisen tehostettu tukeminen: tarkkaavuuden, käyttäytymisen, omantoiminnanohjauksen tukeminen, eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus, kodin tuki, ym. yksilölliset opetusjärjestelyt oppilashuoltotyöryhmän tuki terveydenhoitajan, kuraattorin, perheneuvolan tai muun asiantuntijatahon palvelut oppimissuunnitelman laatiminen 23 tarvittaessa oppilashuollon yhteistyö perhetyöntekijöiden, nuorisotoimen ja järjestöjen kanssa avustajan tuki tarvittaessa lastensuojelu Vaihe 3 Oppilashuoltoryhmä tarkastelee oppimisen taustalla olevia aikuissuhteita. Kartoitetaan kolmion lapsi – huoltaja – opettaja vuorovaikutusdynamiikkaa. LAPSI HUOLTAJA OPETTAJA Kartoitetaan yhdessä oppilashuoltotyöryhmän kanssa tukitoimien toimivuus ja saatavuus opettajan kollegiaalisen tuen tila muun auttajaverkoston saatavuus asiantuntijoiden näkökulmat tilanteesta mietitään vanhempien kanssa vanhempien antamaa tukea oppilaalle joko perusvuorovaikutuksen (positiivinen yhdessäolo ja rajat) tai koulutyön tukemisen kannalta mietitään lisäksi miten yhteistyö vanhempien ja opettajan välillä toimii erityisesti esille nousseiden haasteiden kannalta Toimenpiteet: 24 vanhemmuuden tukeminen: kuraattorin palvelut, perheneuvolaan ohjaus opettajan tukeminen: kollegiaalinen tuki, erilaiset ryhmäjaot, samanaikaisopetus, työnohjaus, johdon tuki, koulutus oppilaan tukeminen: arvioidaan tukitoimia, lisätään tarvittaessa aikuisen kanssa yhdessäoloa oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi tarvittaessa lastensuojelu TEHOSTETTUA TUKEA ON, KUN huomioidaan oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet huomioidaan oppilaiden oppimistyylit ja – tekniikat muokataan opetusmenetelmiä ja – materiaaleja eriytetään oppisisältöjä, materiaaleja ja aikaa käytetään apumateriaaleja toiminnanohjauksen ja oppimisen tukena käytetään struktuuria käytetään tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukitoimia käytetään opetusta havainnollistavaa materiaalia käytetään toiminnallisia opetusmenetelmiä käytetään joustavia opetusryhmittelyjä käytetään tiimi- ja samanaikaisopetusta tehdään tehostettua yhteistyötä kodin ja erityisopettajan kanssa tehdään yhteistyötä oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden kanssa annetaan tukiopetusta, läksytukea Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten käytetään koulunkäyntiavustajan tukea Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio on oppi kartoitetaan tukitoimien saatavuus ja toimivuus laan opettajien ja hänen kanssaan yhteistyötä tekevien aikuisten arvio tehostetun tuen tar kartoitetaan vuorovaikutussuhteiden peesta. Pedagogisessa arviossa hyödynnetääntoimivuus oppilaalle jo mahdollisesti yleisen tuen aikana laadittua oppimissuunnitelmaa kuntoutussuunnitelmaa. Tehostetun tuen OPaloitta käytetään E- kirjoja, vaikkatai lapsi ei ole erityisen tuen piirissä, tavoitteet Sista, ei kirjasta 25 minen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltotyöryhmässä. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liit- tyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa Oppimissuunnitelma toimii yksilöllisten tukimuotojen ja opetuksen suunnittelun välineenä. Oppimissuunnitelma antaa tärkeää tietoa oppilaalle ja huoltajalle oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta sekä auttaa oppilasta hahmottamaan koulunkäyntiinsä liittyviä asioita. Se on myös väline opettajan oman työn suunnittelulle. Oppimissuunnitelma ei mahdollista oppiaineiden yksilöllistämistä vaan sitä varten tarvitaan aina erityisen tuen päätös. 4.3 ERITYINEN TUKI Vaihe 4 Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Erityisentuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. 26 Opettaja(t) tutustuu/tutustuvat paremmin lapsen tilanteeseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Selvitetään meneillään olevat tai aiemmat kuntoutukset, hoidot ja terapiat ja niistä mahdollisesti olevat lausunnot. Jatkotoimien kannalta on tärkeää, ettei tutkimus- tai hoitotoimenpiteissä tule päällekkäisyyksiä ja että aiempi tutkija- tai hoitava asiantuntijaverkosto voidaan aktivoida uudelleen. Vanhempien käsitys vaikeuksien kehityksestä on tärkeä; onko viitteitä kehityksellisestä, pitkän ajan ongelmasta vai onko lapsen tilanne perheessä tullut vastikään uutena esille. Mikäli tietoon tulee uusia asioita ja toimijoita nämä asiat ja mahdolliset toimijat kootaan yhteen syvennettyyn tilannekartoitukseen. Toimenpidevaihtoehdot jatketaan edellisiä tukitoimia esitetään erityisen tuen päätöstä laaditaan oppilashuoltotyöryhmälausunnon ja hallinnollisen päätöksen jälkeen HOJKS tarvittaessa verkostoyhteistyö sovitaan tarvittaessa lisätutkimuslähetteestä/lähetteistä Oppilas ohjataan perheneuvolaan, lastenpsykiatrialle, lääkärille tms. erityistason tutkimuksiin yhteistyössä huoltajien kanssa. Olennaista on lähetteessä kirjallisesti kuvata tiedossa olevat aiemmat tutkimukset, terapiat ja tämän hetken ongelmat, miten, missä, millä intensiteetillä ne esiintyvät, miten ne häiritsevät lapsen oppimista ja iänmukaista toimintakykyä. Lähetteen saava yksikkö tutkii oppimisen taustalla olevat kehitykselliset perusvalmiudet. kutsutaan koolle verkostopalaveri, jossa on mukana vanhemmat, tutkinut taho ja oppilashuoltoryhmän edustus päivitetään HOJKS Toimenpidevaihtoehdot jatketaan oppilashuollon, tarvittaessa kuntoutus, hoito tai terapian ja verkostoyhteistyön tuella lähete tarkempiin fyysisten eli rakenteellisten ja neurologisten tekijöiden tutkimuksiin Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten 27 Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten erityisopettaja hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta tarvittaessa psykologin, lääkärin, muun asiantuntijan lausunnon tai vastaavan sosiaalisen selvityksen Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistar- peet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollol- lisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiainees- sa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää muun muassa opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laadinnassa hyödynnetään aiemmin laadittuja pedagogista arviota, oppimissuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvi28 tys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Erityisen tuen päätöksen tekeminen Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- ja perusopetuksen alkamista tai esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista. Tällöin oppilaan erityisen tuen päätöksen tulee perustua psykologiseen tai lääketieteelliseen arvioon, jossa ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida muuten järjestää. Koulunjohtaja vastaa siitä, että moniammatillisena oppilashuoltotyönä laadittu pedagoginen selvitys toimitetaan sivistystoimenjohtajalle. Sivistystoimenjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen erityisen tuen aloittamisesta. Sivistystoimenjohtaja vastaa siitä, että erityisen tuen päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti oppilaan huoltajille ja koulunjohtajalle. Erityisen tuen päätös tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Sivistystoimenjohtaja päättää pedagogisen selvityksen ja oppilashuollon moniammatillisen työryhmän selvityksen perusteella oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta seuraavat merkittävät asiat erityisen tuen päätöksessä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut muut tarvittavat palvelut (mm. aamu- ja iltapäiväkerho, kuljetus) tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen Erityisen tuen päätöksessä tulee määrittää tarvittavat avustajaja tukipalvelut sekä oppilaan pääsääntöinen opiskelupaikka. Oppilaan opetuspaikkaa päätettäessä tulee aina ensin (mm. poikkeava vuosiviikkomäärä, opiskelu toiminta-alueittain) selvittää lähikoulun mahdollisuudet erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opettamiseen. Täl29 löin arvioidaan koulun ja luokan tarvitsemat resurssit ja tukitoimet. Jos oppilaan tuen tarve on erityisen vaativa, eikä opetusta voida järjestää lähikoulussa, järjestetään opetus siellä, missä opetus voidaan järjestää parhaiten oppilaan edun mukaisesti. 4.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT 4.4.1 OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin ja kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kun oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityispiirteet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa 30 pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimis31 suunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaan, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, eleli siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. 4.4.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA, HOJKS Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat 32 suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä – kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta 33 oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelmaan laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOKS- asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata 34 HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI 5.1.1 TUKIOPETUS Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (16§). Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, mutta toiminta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Myös oppilas itse ja huoltaja voivat pyytää tukiopetusta. Huoltajan pyynnöstä oppilaalle myönnetyn loman aiheuttama tilapäinen tuen tarve ei saa olla este tukiopetuksen antamiseen. Opettaja kirjaa tukiopetuksen antamisajankohdan, sisällön ja osallistujat. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetus yleisen tuen aikana Opettaja seuraa oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Hän tekee aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle ja tiedottaa siitä huoltajalle. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista tehtävässä pedagogisessa arviossa arvioidaan mm. yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja tarve jatkossa. Oppilaan tarvitsema tukiopetus, alkamisajankohta ja vastuuopettaja(t) kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tukiopetus erityisen tuen aikana 35 Ennen erityisen tuen päätöstä tehtävässä pedagogisessa selvityksessä arvioidaan mm. tehostetun tuen aikainen tukiopetuksen riittävyys ja tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppilaan HOJKSasiakirjaan. Tukiopetuksella pyritään vastaamaan oppilaan tilapäiseen tuen tarpeeseen. Laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettaja arvioivat yhdessä oppilaiden tuen tarpeen erityisen tuen aikana ja tekevät keskinäisen työnjaon. Tukiopetuksen toteuttamistavoista ja resursseista Tukiopetusta voidaan antaa joko tarpeeseen liittyvien oppituntien aikana tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Joillakin Pälkäneen kouluilla käytetään tukiopetuksen muotona läksyparkkia. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaista yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiopetus voi sisältää paitsi oppiainetta koskevaa tukemista niin myös oppimisen ohjaamista esimerkiksi läksyjenteko, lukutekniikka, oppimisstrategiat ja opiskelutaidot. Tukiopetusta voi antaa oppilaan oma opettaja tai tarvittaessa toinen opettaja tai erityisopettaja. Tukiopetukseen tarvittava resurssi on osa koulun kokonaistuntikehystä. 5.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja 36 oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osaaikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osaaikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävässä oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. 37 Osa-aikainen erityisopetus Pälkäneellä Pälkäneellä osa-aikainen erityisopetus on osa sekä yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Sen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Aloitteen osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä oppilaan kohdalla voi tehdä esimerkiksi luokan- tai aineenopettaja, luokanohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, oppilashuoltoryhmä tai huoltaja. Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet ovat mahdollisimman varhainen tuki oppimisen perustaitojen vahvistaminen oppimisvalmiuksien ja -vaikeuksien arviointi oikein suunnattu tuki lukemisen, kirjoittamisen, puheopetuksen, kielten ja matematiikan oppimisen tuki sosiaalisten ja motoristen taitojen tuki yhteistyö ja konsultointi Laaja-alainen erityisopetus on osa-aikaista erityisopetusta, jonka tavoitteena on tukea oppilaita, joilla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. Osa-aikainen erityisopetus toimii joustavasti koulutyön yhteydessä yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Opettajan ja erityisopettajan yhteistyö osa-aikaisen erityisopetuksen osalta on tärkeää. Opetuksen suunnittelussa osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisedellytykset on myös otettava huomioon. Esimerkiksi erilaiset lukujärjestyksen oppiainekohtaiset ryhmittelyt voivat mahdollistaa joustavia opetusjärjestelyjä, samanaikaisopetusta ja osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamista. Laaja-alainen erityisopettaja toimii yhteistyössä luokan-/aineenopettajan ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa suunnitellen, toteuttaen sekä arvioiden tuen tarvetta, tukimuotoja sekä riittävyyttä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana. Laajaalaisen erityisopettajan työnkuvaan kuuluu oppimisvaikeuksien kartoittaminen seulovien testien ja arviointien avulla. Osa-aikainen erityisopetus voi sisältää myös opettajan konsultointia ja yhteistä suunnittelua oppilaan tukemiseen liittyen. Laaja-alaiset erityisopettajat ja erityisluokanopettajat arvioivat tuen riittävyyttä, kohdentumista ja toimivuutta säännöllisesti vuosittain yhdessä sivistystoimenjohtajan ja rehtoreiden kanssa. Laaja-alaiset erityisopettajat voivat toimia mahdollisuuksien mukaan myös esiopetuksessa yhteistyössä kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa sovitulla tavalla. 38 Yhteiskoululla laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettaja tekevät yhteistyötä suunnitellen tuen suuntaamista, riittävyyttä ja toimivuutta säännöllisesti jaksoittain yhdessä. Yhteiskoululla erityisopettajan työnkuvaa määrittää ensisijaisesti oppilaan ja oppilasryhmän yksilölliset tarpeet. Yhteiskoululla molemmat erityisopettajat työskentelevät mahdollisimman paljon yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettaja osallistuvat lukujärjestyksensä mahdollisuuksien mukaan samanaikaisopetukseen. Yhteiskoululla molemmat erityisopettajat tukevat aineenopettajia oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemisessa. Laaja-alaisen erityisopettajan yhteistyötahot tuen porrastuksen eri vaiheissa Tuenporrastuksen vaihe Erityisopettajan tehtävä Yleisopetus Oppimisvaikeuksien seulonta, pedagoginen kuntoutus, tiedotus Yhteistyökumppanit luokanopettaja(t), aineenopettaja(t), huoltajat, erityisopettajat Arviointikeskustelu/vanhempainvartti ja muu yhteistyö kotien kanssa Oppilaantuntemusta syventävän tiedon tuottaminen ja jakaminen, tarvittaessa osallistuminen Luokanopettaja(t), luokanvalvoja(t), huoltajat Opetuksen eriyttäminen Tukea yleisopetusta ja oppilasta korjaavan/ kuntouttavan opetuksen keinoin Luokanopettaja(t), Tukiopetus Tarvittaessa sovitut tehtävät Luokanopettaja(t), aineenopettaja(t) Tehostettu tuki Oppilaan oppimisvaikeuksien tai muun tuen tarpeen havainnointi ja kuntoutus, oppilaan kokonaisvaltainen tukeminen, oppilaan edunmukainen toiminta yhteisössä, tarvittaessa oppimissuunnitelman laadintaan ja seurantaan osallistuminen, osa-aikaisen erityisopetuksen vaikutuksen, riittävyyden ja tarpeen arviointiin osallistuminen Luokanopettaja(t), aineenopettaja(t) aineenopettaja(t), OHR, työyhteisö, huoltajat, asiantuntijat 39 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Oppimisvaikeuksien asiantuntija ja oppilaan sitä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen, siirtoprosessiin osallistuminen, tuen vaikutuksen, riittävyyden ja tarpeen arviointiin osallistuminen OHR Erityisoppilas kokonaan yleisopetuksessa Oppimisvaikeuksien asiantuntija, materiaalin tuottaja/jakaja, konsultaatio Luokanopettaja(t), aineenopettaja(t) Erityisoppilas yleisopetuksessa ja osittain erityisopetuksessa Sovittujen oppimäärien opettaminen, oppimisvaikeuksien kuntoutus, kokonaisvaltaisen kehityksen seuraaminen ja tarvittaessa toimenpiteet Luokanopettaja(t), asiantuntijat huoltajat kouluviranomaiset aineenopettaja(t) toinen/toiset erityisopettaja(t) asiantuntijat OHR/muut asiantuntijaryhmät Erityisoppilas erityisluokassa Osa-aikainen erityisopetus ja osittain yleisopetuksessa tarvittaessa Toinen/toiset erityisopettajat luokan-/aineenopettajat asiantuntijat OHR/muut asiantuntijaryhmät 5.1.3 ERITYISOPETUS Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Erityisopetus järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. Pälkäneen kunnassa jokainen oppilas pyrkii aloittamaan koulun lähikoulussaan. Jos oppimisen ja kasvun tuen tarve on asiantuntijoiden lausuntojen perusteella niin laaja, että tavallisen luokan tuki ei ole riittävä, voi oppilas aloittaa koulun suoraan erityisluokalla ilman tuen kolmi40 portaisuutta. Luokkamuotoinen erityisopetus on keskitetty Kostian koululle sekä Yhteiskoululle. Erityisopetusta voidaan järjestää osa-aikaisena erityisopetuksena tai pienryhmäopetuksena. Pienryhmäopetus voi olla kokoaikaista tai vain niissä oppiaineissa, joissa se oppilaan kohdalla on tarpeellista. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Oppilaan integroitumista yleisopetuksen luokkaan voidaan tukea esimerkiksi avustaja- tai samanaikaisopetusjärjestelyin, helpottamalla oppilaan tehtävien sisältöjä ja laatimalla hänelle yksilöllisten tavoitteiden mukaiset kokeet. Yhteistyö, vastuut ja työnjako Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Erityisopetuksessa oppimisympäristö, tehtävien organisointi, opetus- ja toimintatavat sekä oppiainekohtaiset tavoitteet, menetelmät ja toiminnan ja tulosten arviointi tehdään tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, muiden asiantuntijoiden sekä oppilashuollon henkilöstön kanssa. Erityisopettajien välinen tarkempi työnjako suunnitellaan Kostian koululla keväisin, kun oppilasmäärät ja tuenmäärän tarve ovat selvillä. Yhteiskoululla erityisopettajien työnjako, vastuut ja oppilasryhmittelyt suunnitellaan jaksoittain tuentarpeen ohjatessa suunnittelua. Yhteiskoululla suunnitelman laatimiseen osallistuvat myös aineenopettajat. Tavoitteena on muodostaa opetusryhmät, joissa parhaalla mahdollisella tavalla voidaan tukea oppilaan oppimista ja kasvua. Erityisluokanopettajat voivat osallistua myös muiden luokkien oppilaiden opetukseen tai toimia samanaikaisopettajana, jos tuntikehys tai lukujärjestys antaa siihen mahdollisuuden. Erityisen tuen oppilaan kohdalla tehdään monialaista yhteistyötä tarvittavien tahojen kanssa oppilaan opetuksen ja tuen suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi. Oppilaalla voi olla erilaisia tukipalveluita muun muassa terapia, kuntoutus ja erikoissairaanhoito. Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta vastaa erityisluokanopettaja. Työparina erityisopettajalla on tarpeen mukaan koulunkäyntiavustaja/-avustajia. Opettaja ohjaa avustajan työtä oppilaan tukemiseksi. Opetusjärjestelyissä voidaan tehdä myös esimerkiksi joustavia ryhmittelyjä pienryhmien, erityisopetusluokkien ja yleisopetuksen luokkien kesken. Tällöin erityisopettaja ja luokan-/aineenopettaja ja mahdollisesti myös koulunkäyntiavustaja muodostavat opetustiimin. 41 Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa Erityisen tuen päätöksen jälkeen laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja tarvittavien tahojen kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Yhteistyömuodoista sovitaan yksilöllisesti huoltajien kanssa. Yhteistyön tulee olla säännöllistä ja huoltajia kuullaan tuen järjestämiseen liittyvissä asioissa. 5.1.4 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen aikana siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Eriyttämisen avulla voidaan keskittyä keskeisen sisällön opettamiseen. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittämistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisentuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineissa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärää yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. 42 Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksessa vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteista ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä(*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain (18§) tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa 5.1.5. 5.1.5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksen järjestämisen yksityiskohdat määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, HOJKS. Erityisen tuen päätöksessä määritellään oppilaan pääasiallinen opetusryhmä, mahdolliset avustaja- ja tukipalvelut sekä mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa jär43 jestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää Pälkäneellä seuraavasti lapsi aloittaa viisi vuotiaana esiopetuksessa, jatkaen toisen vuoden esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksessa lapsi aloittaa kuusi vuotiaana esiopetuksessa, opiskelee yhden vuoden esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksessa lapsi aloittaa kuusi vuotiaana esiopetuksessa, jatkaen toisen vuoden esiopetuksessa ja aloittaa koulun vuotta myöhemmin 8- vuotiaana. Tehdään erillinen hallintopäätös. Pälkäneellä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden opetus voidaan järjestää oppilaan tarpeet ja opetuksenjärjestämisedellytykset huomioiden joko yleisopetuksen ryhmässä, osittain tai kokonaan pienryhmässä tai erityisluokalla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti Kostian koulussa. Yhteistyö, vastuut ja työnjako Jotta oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen voi toteutua, tulee päätös tehdä hyvissä ajoin ennen esiopetuksen alkamista yhdessä päivähoidon ja perusopetuksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa moniammatillisesti. Näin voidaan varmistaa riittävä tiedonkulku ja tuen jatkumo. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Pälkäneellä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat voivat olla esiopetuksessa päivähoidon tai koulun esiopetusryhmissä. Myös Kostian koulussa on pienryhmäopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille. Ratkaistaessa lapsen ryhmäsijoitusta pidennettyä oppivelvollisuutta harkittaessa, tulee huomioida asiantuntijoiden lausun44 not, päivähoidon henkilöstön sekä huoltajien näkemykset. Päätöksen erityisestä tuesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee Pälkäneellä sivistystoimenjohtaja. Erityisen tuen päätös ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä pääsääntöisesti ennen esiopetuksen alkamista ilman sitä edeltävää tehostettua tukea ja pedagogista selvitystä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvioin perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Toiminta-alueittain opiskelu Vammaisten tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Päätös opetuksen järjestämisestä toiminta-alueittain kirjataan erityisen tuen päätökseen. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden opetus järjestetään Kostian koululla. Toimintaalueittain opiskelevien oppilaiden kunkin toiminta-alueen tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin perusteet ovat aina yksilöllistettyjä. Oppilaiden yksilölliset tavoitteet kirjataan HOJKSasiakirjaan. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden kohdalla tulee huomioida opetettavien asioiden merkitys ja hyöty, sekä oppimistehtävien sopivuus. Oppimiselle on annettava riittävästi aikaa. Kertaaminen, toistaminen ja ylioppiminen, sekä eri ympäristöissä opiskelu auttavat toivotun lopputuloksen saavuttamisessa. Toiminta-alueittain opiskelussa on tärkeää muistaa opetuksen monikanavaisuus ja konkreettisuus. Kullakin oppilaalla on oikeus itselleen soveltuvan kommunikointitavan käyttöön. Kielen ja kommunikaation opetus voi sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osaalueita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Opetus voi sisältää terveyttä, turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja ja ympäristössä liikkumista kehittäviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle. Toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen liittyy myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. 5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 45 Yleisiä periaatteita Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun kasvatusvastuun perusta on se, että kouluyhteisön aikuiset toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisia toiminnassaan. Kodilla ja koululla on lasten ja nuorten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Vanhemmilla on oikeus tulla kuulluksi omaa lastaan koskevissa kysymyksissä. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeesta ja tuen saannin mahdollisuuksista. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Koulun tehtävänä on olla aloitteellinen osapuoli kodin ja koulun yhteistyössä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan huoltajien ja opettajien välille toisiaan arvostava, kuunteleva ja luotettava pohja keskinäiselle vuorovaikutukselle. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Kodin kanssa tehtävä yhteistyö muodostaa jatkumon, joka alkaa varhaiskasvatuksesta, etenee esiopetuksen kautta perusopetukseen ja jatkuu lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa. Kodin ja koulun yhteistyön tasot ja vastuut Pälkäneellä Kunnan tasolla kodin ja koulun yhteistyö on koulun toiminnan yhteistyön mahdollistamista. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyön linjauksista ja tarpeellisista voimavaroista. Opetuksen järjestäjä ohjaa, suunnittelee, seuraa ja arvioi kodin ja koulun yhteistyön toteutumista. Opetuksen järjestäjän tehtävä on huolehtia siitä, että kodin ja koulun yhteistyö on huomioitu opettajien työtehtävissä ja heillä on toteuttamiseen tarvittavat voimavarat ja valmiudet. Tämä tarkoittaa koulun henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtimista. Opetuksen järjestäjä voi myös kehittää ja koota yhteisyöhön liittyvää tukimateriaalia. 46 Koulun tasolla tehtävä yhteistyö vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä, turvallisuutta sekä terveyttä ja tukee sitä kautta oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvointia. Rehtori tai koulunjohtaja on vastuussa kodin ja koulun yhteistyön tavoitteita, sisältöjä ja toimintatapoja rakennettaessa. Rehtorin tai koulunjohtajan tulee varmistaa, että koulun henkilöstöllä on tietoa, taitoa ja tahtoa kodin ja koulun välisen yhteistyön toteuttamiseen. Yhteistyön kehittäminen kuuluu koulussa kaikille. Avainasemassa ovat luokanopettajat ja – valvojat. Luokan tasolla yhteistyö vahvistaa luokan yhteisöllisyyttä ja luokan sosiaalisia suhteita. Luokan tasolla tehtävä kodin ja koulun välinen yhteistyö tutustuttaa luokan vanhemmat opettajaan/opettajiin ja toisiin vanhempiin ja oppilaisiin. Yhteistyö tarjoaa opettajille vanhempien tuen luokan asioista päätettäessä. Luokkatasolla on tärkeää kartoittaa vanhempien toiveet ja tarpeet yhteistyölle. Luokanopettajan ja luokanvalvojan tehtäviin kuuluu tehdä yhteistyötä koko luokan vanhempien kanssa. Oppilastason yhteistyö lisää opettajan oppilaantuntemusta, antaa vanhemmille tärkeää tietoa lapsen oppimisesta ja sen tukemisen mahdollisuuksista sekä kasvattaa molemminpuolista luottamusta. Oppilastason yhteistyö mahdollistaa oppimiseen ja kasvuun liittyvien ongelmien varhaisen tunnistamisen ja tuen. Oppilasta itseään tulee kuulla häneen liittyviä asioita käsiteltäessä. Oppilastason yhteistyö kuuluu kaikille luokan-, aineen- ja erityisopettajille sekä luokanvalvojille. Kodin ja koulun yhteistyön muotoja Pälkäneellä Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan yksittäisen oppilaan kasvun tukemisen lisäksi myös koulun yleisessä kehittämisessä. Opetussuunnitelma linjaa koulun toimintaa. Vanhemmille tulee antaa tietoa ja välineitä, jotta he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen. Useimmille vanhemmille koulussa käytetty kieli on vierasta. Siihen sisältyy suuri määrä pedagogisia käsitteitä ja ammattitermejä. Vanhemmat tarvitsevat myös tietoa ja mahdollisuutta keskustella koulun hallinto- ja päätöksentekokysymyksistä. Opetustoimen säädösten mukaan vanhemmat osallistuvat myös koulun toiminnan ja vaikuttavuuden arviointiin ja sen suunnitteluun. Opettajien ja koulun johdon ammattitaitoa on se, että vanhemmat otetaan mukaan ja nähdään heidät voimavarana. Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan myös ns. koulunkäynnin nivelkohdissa, kuten esimerkiksi lapsen siirtyessä uuteen kouluun tai kun siirrytään alaluokilta yläkouluun. Vanhemmat ovat koulutyön resurssi myös keskinäisenä yhteistyöverkostona. Koululle on paljon apua, 47 jos syntyy yhteishenkeä ja -toimintaa koko kouluyhteisön kesken. Silloin oppilaat voivat saada tukea ja innostusta opintoihin, harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintoihin monelta aikuiselta. Koulu ei voi olla vanhempaintoiminnan vastuunkantaja, mutta voi se luoda toiminnalle puitteita ja antaa sille tilaa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan hyvin erilaisin, koulukohtaisin muodoin Pälkäneellä. Vanhempainillat koulu/luokkakohtaiset, luokka-astekohtaiset vanhemmille ja lapsille yhteiset (toiminnalliset) illat teemoittain: verkostot mukana, esim. poliisi, nuorisotoimi, terveydenhoitaja, kuraattori ongelmatilanteissa, esim. työrauha, koulukiusaaminen Muut vanhempaintapaamiset vanhempainvartit arviointikeskustelut vanhempaintapaamiset, joissa mukana oppilashuoltohenkilöstöä avoimien ovien päivät lauantaikoulupäivät juhlat luokkaretki- ja leirikouluprojektit Tiedottaminen lukuvuoden alussa ja lukuvuoden aikana jakson vaihtuessa reissuvihko sähköinen Wilma koulun verkkosivut sähköpostit, puhelut, tekstiviestit poissaolovihko arviointitiedotteet, mm. todistukset, oppilaiden itsearvioinnit, raportit kokeisiin huoltajan allekirjoitus 48 jälki-istunto-, kasvatuskeskustelu, tukiopetus- ym. erityistiedotteet Vanhempaintoimikunnat ja Koti ja Koulu ry stipendit varainhankinta kannanotot kodin ja koulun välinen linkki 5.2.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään OPSin perusteissa luvussa 7.21. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. 49 Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Ohjauksen tavoitteet Pälkäneellä Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat ja muu ohjaushenkilöstö toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkein opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä 50 opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Alakoulun ohjauksen tavoitteena on opettaa oppilaille oppimaan oppimisen taitoja ja valmiuksia vastuullisuutta omasta työstä tiedonhankintataitoja päätöksentekovalmiuksia Ohjaustoiminta toteutetaan kasvatuksellisesti päivittäisen työskentelyn yhteydessä ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Alakoulun kaikki aihekokonaisuudet tukevat ohjausta. Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kasvuaan ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumistaan koulutyöhön ja kouluympäristöön. Oppilaan opetuksellinen ohjaus tarkoittaa oppimisen käytännön tukemista, opiskelutaitojen opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen harjoittelua ja oman oppimisen arviointia yhdessä opettajan kanssa. Käytännössä kasvatuksellinen ja opetuksellinen ohjaus liittyvät toisiinsa. Alakoulussa tutustuminen työelämään toteutetaan koulun arjessa eri oppiaineisiin integroituna. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös konkreettisesti työpaikkoihin vierailemalla mm. lähiyrityksissä tai vanhempien työpaikoilla. Painopistealueet vuosiluokilla 1 – 2 esiopetuksesta kouluun siirtymisen tukeminen koulunkäyntiin liittyvien perustaitojen kehittäminen kannustaminen vastuuseen koulunkäynnistä ja koulutehtävistä sosiaalisen kasvun tukeminen varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksissa monipuolisiin työtapoihin ohjaaminen Painopistealueet vuosiluokilla 3 – 6 lähiympäristön ammatteihin tutustuminen lisääntyvään vastuuseen ja koulutyöstä huolehtimiseen kannustaminen ja ohjaaminen itsearvioinnin harjoitteleminen 51 Yhteisen ohjausvastuun merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohdalla. Koulun sisäisen yhteisen ymmärryksen ja ohjauksen periaatteiden löytyminen on tärkeää. Ohjaus kestää koko alakoulun ajan, mutta erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin eli koulun aloitukseen, siirtymiseen alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, pienluokalta suurempaan ryhmään tai päinvastoin ja siirtymiseen kuudennelta luokalta yläkouluun. Ohjaustoiminnan tavoitteena on tukea oppilasta koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Ohjauksella vahvistetaan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämän kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjaus ei ole pelkästään tietojen ja taitojen oppimiseen ohjaamista. Ohjauksen tavoitteena on, että oppilaat hankkivat sellaisia valmiuksia, joiden avulla he selviävät valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä valintoja seuraavissa olosuhteissa. Sellaisia taitoja ja valmiuksia ovat esimerkiksi itsetuntemus, kulttuurinen kompetenssi, tiedonhankinta- ja opiskelutaidot sekä kyky toimia ja työskennellä erilaisissa ryhmissä. Yhä enemmän ohjauksen tulee keskittyä oppilaan elämänhallintataitojen ja kykyyn selvitä arkielämässä ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on yksilön tunne siitä, että hän pystyy selviytymään tulevaisuuden mukanaan tuomissa erilaisissa tilanteissa niin opiskelussa ja työelämässä kuin elämässä yleensäkin. Oppilaiden ohjaaminen on kaikkien koulussa työskentelevien aikuisten tehtävä. Ohjaus ja oppilashuolto sivuavat toisiaan useissa koulun toiminnoissa. Ohjaustoimintaa voidaan pitää osana ennalta ehkäisevää oppilashuoltotyötä. Ohjaukseen liittyvä seuranta 52 ja varhainen tunnistaminen ovat keskeisiä ennaltaehkäisevän työn muotoja. Oppilashuollon merkitys, yhteisöllinen vastuu ja oikeudenmukaisuuden periaate korostuvat lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisyssä. Vastuut ja työnjako Alakouluissa ohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä koulun muun henkilöstön kanssa. Luokanopettajan vastuulla on oppilaan koulun käytänteisiin perehdyttäminen, opiskelutaitojen harjoittaminen, motivointi, opiskelun tukeminen tuen kolmiportaisuuden mukaisesti, ammatteihin tutustuttaminen, nivelvaiheyhteistyö ja tiedon siirtäminen yläkouluun. Yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa on osa oppilaan ohjausta. Yhteistyö vanhempien kanssa on kuvattu luvussa 5.2.1. Rehtori etsii ja tarjoaa vaihtoehtoja monipuolisten työtapojen järjestämiseen ja ohjaukseen. Koulunjohtajana hän vastaa koulun toiminnasta ja suunnittelusta. Hänen vastuullaan on muun muassa oppilashuoltotyöryhmätyöskentely, välituntivalvonnan ohjaus, nivelvaihetyön toteutuminen ja tiedonsiirto eri toimijoiden välillä. Vuosiluokilla 7 – 9 luokanvalvoja seuraa oppilaan koulutyöskentelyä ja opintomenestystä sekä huolehtii muista koulukohtaisesti sovituista luokanvalvojan tehtävistä. Luokanvalvojan tehtäviin kuuluu muun muassa luokkansa vastaanottaminen oppilaiden koulunkäynnin sujumisen seuraaminen poissaolojen seuraaminen oppilaan ojentaminen, neuvominen ja ohjaaminen oppilasta koskevien tärkeiden asioiden tiedottaminen muille opettajille vanhempien luvalla kodin ja koulun välinen yhteistyö koulun käytänteiden selvittäminen oppilaille erilaiset tiedotustehtävät; oppilaat ja huoltajat lyhyen loman myöntäminen oppilaalle luokanvalvojan pitämät oppitunnit 53 Yhteiskoulun luokanvalvojilla on käytössään luokanvalvojan kansiot, joiden opiskelu- ja elämäntaitoja tukeva materiaali on tarkoitettu tukemaan oppilaan oppimista ja kasvua ihmisenä. Aineenopettajat opastavat oppilasta oppimaan ja hyödyntämään oikeita opiskelustrategioita sekä toteuttavat opettajalle kuuluvaa kasvatustehtävää yhdessä koulun muun henkilöstön kanssa. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaan koulutus- ja uravalintojen ohjauksesta. Opinto-ohjaajan keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Opinto-ohjaajan tulee tiedostaa omat, ammattikuntansa ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyt arvot ja hänen tulee toimia niiden mukaan. Opinto-ohjaajan tulee kunnioittaa ohjattavansa itsemääräämisoikeutta. Hänen tulee tuoda monipuolisesti esille eri vaihtoehtoja oppilaan omien vaihtoehtojen tueksi. Tukea valintoihin ja urasuunnitteluun tarjotaan luokkamuotoisen, pienryhmä- ja henkilökohtaisen ohjauksen menetelmiä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaat osallistuvat työelämään työpaikkavierailujen, työelämän edustajien vierailujen ja työelämään tutustumisjaksojen kautta. Työelämään tutustuminen Oppilaalle pyritään antamaan monipuolinen kuva työelämästä ja yhteiskunnasta sekä edistämään koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työelämään tutustuminen aloitetaan jo alakoulussa tutustumalla lähiympäristön eri ammatteihin ja koulutusaloihin. Vuosiluokilla 7 – 9 järjestetään erillisiä pidempiä työelämään tutustumisjaksoja. Työelämään tutustuminen järjestetään yläkoulussa siten, että se tukee jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelua sekä itsetuntemuksen ja – arvioinnin kehittymistä. Oppilaiden omatoimisuuden, itsenäistymisen ja vastuun ottamista tuetaan siten, että oppilaat hankkivat tutustumispaikan itsenäisesti. Mikäli oppilas ei itse löydä TET- paikkaa, työpaikan löytäminen on oppilaanohjaajan vastuulla. TET- jakson aikana ja sen jälkeen tehtävien ennakkotehtävien, arviointien, raporttien ja muiden mahdollisten tehtävien tarkoituksena on auttaa oppilasta hyödyntämään työelämäkokemuksista saatuja tietoja kokemuksia työympäristöstä ja itsestään työntekijöinä. Kokemuksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös muilla oppitunneilla. Kahdeksannen luokan oppilaat tutustuvat työelämään kolmen päivän 54 ajan. Yhdeksännen luokan oppilaat tutustuvat työelämään kymmenen päivän ajan viikon jaksoissa. Opettajien työelämään tutustuminen Opettajien TET- harjoittelu on opettajille suunnattu työelämään tutustumisjakso. Harjoittelun tavoitteena on, että opettajat voivat päivittää tietojaan nykypäivän työelämästä ja yrityselämästä, jotta he pystyvät entistä paremmin ohjaamaan nuoria ammatinvalintaa koskevissa kysymyksissä. Tavoitteena on, että opettaja jakaa oppilailleen ja työyhteisölleen tietoa työelämästä ja esimerkiksi omaa oppiainettaan tai opettamiaan oppiaineita sivuavista ammattialoista ja työtehtävistä. Työelämään tutustumisjakson aikana opettaja tutustuu ja osallistuu yrityksen tai organisaation toimintaan työntekijöiden opastuksella ennakkosuunnitelman mukaisesti. Harjoittelun periaatteena on opettajan tutustuminen yhden - viiden työpäivän ajan työelämään. Yhteiskoululla opettajien TET- jakso toteutetaan yläkoulun oppilaiden TET- jakson aikana. Aineenopettaja voi hakea tuolle ajalle lupaa omalle TET– jaksolleen, jolloin toinen opettaja sijaistaa hänen tuntinsa. Opettajan TET – ajasta ja sijaisjärjestelyistä sovitaan aina rehtorin kanssa. Rehtori nimittää tarvittavat sijaistuntien pitäjät. Alakoulujen puolella opettajien TET- harjoittelu voidaan järjestää esimerkiksi liikuntapäivän tai muun yhteisen teemapäivän yhteyteen, jolloin osa luokanopettajista valvoo päivän kulkua toisten ollessa TET – jaksolla. Opettajien TET- harjoittelun kustannukset korvataan VESO- korvausperiaatteiden mukaisesti. Nivelvaihekäytänteet Pälkäneellä Nivelvaiheita ovat siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja siitä alkuopetukseen, alkuopetuksesta 3. vuosiluokalle uusien oppiaineiden ja usein uuden opettajan myötä, 6vuosiluokalta 7-vuosiluokalle ja perusopetuksesta toiselle asteelle. Alakoulusta yläkouluun siirtymisen tukemisessa tavoitteena on opettajien oppilaantuntemus heti seitsemännen luokan alussa. Tällä mahdollistetaan ongelmien varhainen tunnistaminen. Lisäksi oppilaiden keskinäinen tutustuminen sekä yhteistyötaitojen ja ryhmässä toimimisen harjoittelu vähentää kiusaamista. Erityisesti silloin, kun oppilaalla on tehostetun tai erityisen tuen tarpeita johtuen oppimisvaikeuksista tai muista syistä, niin sanottu tuettu siirtymä on tarpeen. Tällöin tarvitaan usein moniammatillista sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Tie55 to siitä, minkälaiseen oppilaitokseen on siirtymässä, minkälaisia opettajia siellä työskentelee ja minkälaisia luokkakavereita omaan luokkaan on tulossa, helpottaa jokaisen oppilaan valmistautumista tulevaan kouluvuoteen. Nivelvaiheita ovat myös koulun vaihtuminen kesken perusopetuksen. Nivelvaiheena voidaan ymmärtää myös eri koulujen käytänteiden yhteensovittaminen. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ei ole vain kahden kouluasteen välinen taitekohta, jossa tehdään valintoja jatko-opinnoista. Nivelvaihe on ymmärrettävä pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuori asteittain selkiinnyttää suuntautumistaan ja pyrkimyksiään jatko-opintoihin ja ammattiin liittyen. Terveydenhoitaja huolehtii tiedon siirrosta toiselle terveydenhoitajalle nivelvaiheissa. Siirtyminen kouluasteelta toiselle on aina opintopolun kriittinen kohta. Tästä syystä jokaisen nivelvaiheen ohjauksen järjestämiseen tulee panostaa erityisen huolella. Nivel- ja siirtymävaiheiden ohjauksessa tarvitaan systemaattisia ja kouluihin sopiviksi rakennettuja malleja, jotka toimivat riippumatta siitä, ketkä ohjaustyötä toteuttavat. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön ja yhteisten käytäntöjen sopiminen koulujen kesken. Esikoulun ja alkuopetuksen yhteistyö on kuvattu esiopetuksen ja koulun vuosikello- suunnitelmassa. Kostian koulun ja Yhteiskoulun nivelvaihetyöskentelyssä noudatetaan yhdessä tehtyä suunnitelmaa. Yhteistyösuunnitelmassa noudatetaan seuraavia yleisiä periaatteita nivelvaiheen tarkemmat aikataulut sovitaan rehtorikokouksessa kevätlukukauden alussa yläkoulun rehtori tiedottaa alakouluille nivelvaihetyöskentelystä sovitut tiedot kuudensien luokkien opettajat tiedottavat oppilaita siirtymävaiheen aikatauluista kuudensien luokkien opettajat luonnostelevat tulevien luokkien oppilasryhmityksen kuudensien luokkien opettajat siirtävät oppilaita koskevat tiedot yläkoululle tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja valitsee uudet tukioppilaat uudet tukioppilaat koulutetaan kevään aikana luokanvalvojat esittäytyvät keväällä yhteiskoululla järjestetyssä kuudensien luokkien vanhempainillassa kuutosille järjestetään yhden koulupäivän kestävä tutustumispäivä Yhteiskoululla erityisen tuen oppilaille järjestetään pienryhmäopiskelun kolmen päivän tutustumisjakso 56 kuutosten erityisopettaja kutsuu koolle yläkoulun erityisopettajan, oppilaan ja huoltajan tiedonsiirtopalaveria varten 5.2.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaisella ja muuta tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksitäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. 57 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- ja avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.Oikeaaikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarvetta. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalveluiden järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukimuotojen kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. 58 Avustaja- ja tulkitsemispalvelut Pälkäneellä Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on perusopetuslain (3§ 2 momentti ja 31§) mukaan oikeus avustaja- ja tulkitsemispalveluihin. Vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisensa edellyttämät erityiset apuvälineet, jotka helpottavat hänen koulunkäyntiään. Oppimisympäristö tulee järjestää sellaiseksi, että apuvälineet ja oppimateriaalit tukevat mahdollisimman hyvin oppilaan oppimista ja vuorovaikutusta. Oppilaalla, jolla on todettu vaikea lukivaikeus, on oikeus käyttää äänikirjoja oppimisensa tukena. Palvelujen järjestämisen tarve ja tapa arvioidaan oppilaskohtaisesti, ottaen huomioon oppilaan tuen tarve ja opetuksen järjestäminen oppilaan oppimisedellytysten mukaisesti. Avustajan tuen tarve määritellään moniammatillisesti yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Avustajapalvelun myöntämisestä päättää sivistystoimenjohtaja moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän selvityksen pohjalta. Avustajatarvetta ja reusurssia tarkastellaan huhtikuussa lukuvuosittain moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä ennakoiden oppilasja luokkakohtaiset tiedot. Oppilashuoltoryhmä keskittyy avustajatarpeen arviointiin oppilaiden avustamisen kannalta keskeisissä oppiaineissa ja opetustilanteissa. Oppilashuoltotyöryhmän tulee pohtia avustajatarvetta määrittäessään oppilaan kannalta myös muita vaihtoehtoja, kuten tukiopetuksen ja yksilöllisen ohjauksen merkitystä, osa-aikaisen erityisopetuksen ja joustavien opetusryhmittelyjen mahdollisuutta tukea oppilasta sekä konsultaation merkitystä oppilaan opettajalle. Oppilaan tuen tarvetta määrittäessä tulee ensisijaisesti huomioida ja mahdollistaa oppilaan opiskelu yleisen ja tehostetun tuen avulla omassa luokassa. Avustaja- ja tulkitsemispalveluita määrittää ensisijaisesti oppilaan yksilölliset tarpeet, jolloin kyseeseen voi tulla myös kokoaikainen pienryhmäopetus. Avustaja- ja tulkitsemispalveluiden kohdentuminen lain edellyttämällä tavalla edellyttää sitä, että oppilaan tuleva opettaja saa tietoa oppilaan oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutukseen liittyvistä valmiuksista riittävän ajoissa. Esiopetuksen ja koulujen tulee huomioida varhainen tiedonsiirto nivelvaiheissa. Sivistystoimenjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen avustaja- ja tulkitsemispalveluiden kohdentamisesta oppilas, luokka tai koulukohtaisesti. Avustaja voi olla yhden tai useamman oppilaan, koko luokan tai koko koulun yhteinen avustaja. Avustajapalvelun toimivuutta arvioidaan vuosittain koulutasolla oppilas- ja luokkakohtaisten tietojen, oppimissuunnitelmien, HOJKS – asiakirjojen ja asiantuntijoiden lausuntojen, 59 palautteen ja arvioinnin perusteella. Oppilashuoltotyöryhmä laatii vuosittain koulukohtaisesti OHR- koonnin avustaja- ja tulkitsemispalveluista. Kuntatasolla avustaja- tulkitsemispalveluiden arvioinnissa pyritään jatkuvaan erityisopetuksen ja oppilashuoltotyön arviointiin ja kehittämiseen. Vastuu arvioinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta on sivistystoimenjohtajalla. Opetustoimenjohdon vastuulla on kokonaisvaltainen opetustoimen arviointi. Avustajaresurssin määrittelyprosessi opettaja, koulu tai huoltaja tekee avustaja- ja tulkitsemispalveluesityksen oppilashuoltotyöryhmälle koulun oppilashuoltotyöryhmä tekee vuosittain esityksen avustaja- ja tulkitsemispalveluista huhtikuun loppuun mennessä oppilas- ja luokkakohtaisten tietojen, oppilastilastojen, oppimissuunnitelmien, HOJKS- asiakirjojen ja asiantuntijoiden lausunnon perusteella oppilashuoltotyöryhmä käyttää avustajatarvemäärityksessä avustaja rehtori välittää oppilashuoltotyöryhmän avustajatarve-esityksen sivistystoimenjohtajalle jatkokäsittelyyn sivistystoimenjohtaja tekee päätöksen avustajaresurssista 5.2.4 PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Monipuolinen kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä ja kannustaa omaehtoisuuteen. Oppilas voi saada kerhotoiminnan kautta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja toiminnalla on mahdollista syventää oppitunneilla opittua. Opettajan pitämä kerhotoiminta antaa mahdollisuuden oppilaiden eri vahvuuksien ja tarpeiden parempaan tuntemiseen. Toiminnan järjestäminen ja laajuus Kerhojen ohjaajina toimivat pääsääntöisesti koulun opettajat, mutta myös ulkopuolisten, ammattitaitoisten ohjaajien johtama kerhotoiminta on mahdollista. Kaikissa tapauksissa 60 toiminnan on tuettava koulun kasvatustavoitteita ja sisältöjä, jotka kirjataan vuosittaiseen työsuunnitelmaan. Kerhotoimintaa järjestetään käytössä olevan tuntiresurssin puitteissa. Kerhotuntien kokonaismäärä muodostuu sekä opetushallitukselta erikseen anottavasta osuudesta että koulun omasta tuntikehysosuudesta. Tällä hetkellä kustannukset jakaantuvat 75 % / 25 %. Opetushallituksen rahoitus anotaan vuosittain. Kerhotuntien kohdentamisesta päätetään koulukohtaisesti ja toiminnan sisällöt ja tavoitteet määritellään työsuunnitelmassa. Kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista, mutta siihen osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnasta tiedotetaan koulukohtaisesti lukuvuoden alkaessa. Tarvittaessa tiedotetaan lisäksi toiminnan alkaessa tai muuttuessa. Aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on antaa lapsille tuttu ja turvallinen paikka viettää koulutyön jälkeistä aikaa ja osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen toimintaan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöissä kiinnitetään huomiota luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin, riittäviä lepohetkiä unohtamatta. Tavoitteista Aamu- ja iltapäivätoiminta täydentää kerhotoiminnan ohella perusopetusta tukevaa muuta toimintaa. Sitä järjestetään valtakunnallisten perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti. Pälkäneen nykyinen toimintasuunnitelma päivitetään vuonna 2011. Siinä määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti toiminta tukee kodin ja koulun kasvatustyötä, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä sekä lapsen eettistä kasvua. Toiminta edistää osallisuutta, lisää tasa-arvoa sekä ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Toiminnan järjestäminen ja laajuus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on pääsääntöisesti tarkoitettu peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille, mutta ryhmäkoon salliessa myös 3. luokan oppilaille. Erityisen tuen piiriin otetuille oppilaille kunta järjestää tarvittaessa iltapäiväkerhotoimintaa. Eri kouluissa järjestettävän toiminnan laajuus, toiminta-ajat, perittävät maksut ym. käytännön seikat määritellään paikallisessa toimintasuunnitelmassa, jonka päivittämisestä vastaa aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan ohjausryhmä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina toimivat pääsääntöisesti kouluavustajat ja koulunkäyntiavustajat. 61 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 5.3.1 OPPILASHUOLTO Oppilashuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille. Oppilashuoltotyön tavoitteena on oppimisvaikeuksien varhainen havaitseminen ja tukitoimien aloittaminen, lapsen huoltajien tukeminen kasvatustehtävässään, koulun henkilökunnan tukeminen työssään, kouluyhteisön myönteisen ja toimivan ilmapiirin ylläpitäminen, yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, oppilashuoltotyöstä tiedottaminen ja oppilashuoltotyöhenkilöstön tietojen ja taitojen kehittäminen. Ryhmän tarkoituksena on antaa opettajille ja huoltajille välineitä lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa lapsen ja nuoren parhaaksi. Oppilashuoltotyöryhmän työskentelyn tulee perustua ennen kaikkea oppilaslähtöisyyteen sekä kouluyhteisöä että yksittäisiä oppilaita koskevissa asioissa. Työryhmän työskentelyn tavoitteena on myös kannustaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, koska tämä yhteistyö tukee lasta ja nuorta. Tavoitteena edistää yhteistyössä huoltajien kanssa hyvää oppimista kasvua kehittymistä tunnistaa varhain huolet aloittaa tukitoimet 5.3.2 TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvalli62 suuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. 63 Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen. Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen. Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden 64 viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. 5.3.3 HENKILÖSTÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pi65 dettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida, 66 ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Opetustoimen julkisuutta ja tietosuojaa määritellään seuraavissa laissa ja asetuksissa: Julkisuuslaki 621/1999 julkisuusasetus 1030/1999 ja lisäys 380/2002 perusopetuslaki (628/1998) 40 §, lukiolain (629/1998) 32 § ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 42 § ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 16 §:n 4 mom Tietosuojasta: henkilötietolaki (523/1999) laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001)2 laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta (565/1999)3 Käytännön koulutyössä huomioon otettavia salassapidolla tarkoitetaan lainsäädännössä sekä asiakirjan pitämistä salassa että kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi viranhaltijalla on yleinen salassapitovelvollisuus opettajalla/koulussa työskentelevällä on opetusta koskien lakien perusteella velvollisuus pitää salassa arkaluontoiset, oppilaan yksityisyyttä koskevat asiat salassapitovelvollinen saa antaa tietoja tietyin edellytyksin kuitenkin toiselle salassapitovelvolliselle oppilashuoltoryhmä on toimielin, jonka jäsenet saavat antaa tietoja sekä toisilleen että vastaaville viranomaisille tiedon saaminen on aina sen harkinnassa, jolta tietoja on pyydetty lastensuojelulaki velvoittaa lasten kanssa työskenteleviä ilmoittamaan havaitsemastaan lastensuojelutarpeesta perusopetuslaki sallii opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen antamisen 67 huumeiden käytön ehkäisyssä tietoja voi antaa raittiustyön 818/82) ja päihdehuoltolain (41/86) säädöksin salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti niin, että ne eivät joudu sellaisten käsiin, joilla ei ole oikeutta saada niiden tietoja, em. lakien ja asetusten lisäksi niistä määrätään arkistolaissa sekä arkistotoimen toimintaohjeissa ja lakisääteisessä arkistonmuodostussuunnitelmassa Ehdottoman salassapidon alaiset asiakirjat oppilashuolto ja oppilashuoltoa koskevat asiakirjat oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehdyt kirjaukset oppilaan opetuksesta vapauttaminen oppilaan ja kokelaan koesuoritukset todistukset ja asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevaa tietoa koesuorituksiin kuuluvat arvostelumerkinnät käyttäytymisen sanallinen arviointi, myös valmiit vastausvaihtoehdot opiskelijan henkilötietoja voidaan viedä Internetiin, esim. koulun kotisivuille vain oppilaan tai alaikäisen oppilaan huoltajan suostumuksella tieto erityisopetukseen ottamisesta/siirtämisestä ja tieto siitä, että oppilas on erityiskoulussa terveydentilaa ja sosiaalihuoltoa koskevat tiedot psykologiset testit, niiden tulokset ja arviointi osoitetiedot Tietojen luovuttaminen ja tietojensaantioikeus Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajille ja perusopetuksenlain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan, onko kysymys sellaista tiedosta, joka on välttämätön oppilaan ja muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisi68 kin todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Tiedonsaantioikeus Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Tiedonsiirtovelvoite Kun oppilas siirtyy toiseen kouluun, on aikaisemman opetuksen järjestäjän salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 69 5.3.4 OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PÄLKÄNEELLÄ Yhteistyö ja vastuunjako Pälkäneellä koulukuraattori kouluterveydenhoitaja koululääkäri koulupsykologi erityisopettajat, avustajat vanhemmat oppilas Erityinen tuki ja hoito Terve ja turvallinen toimintaympäristö koulun henkilökunta opetuksen järjestäjä vanhemmat . oppilas sidosryhmät yhteistyökumppanit sosiaalitoimi terveystoimi nuorisotoimi poliisi vanhemmat OHR Arjen huolenpito rehtori opettajat erityisopettajat opo . vanhemmat oppilas Jokainen kouluyhteisön jäsen (erityisesti opetushenkilöstö) seuraa normaalin koulutyön ohessa jokaisen oppilaan fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja oikeusturvaa. Asioihin puututaan välittömästi tapauksen edellyttämällä tavalla ja tarvittaessa otetaan yhteyttä huoltajiin ja ryhdytään kurinpidollisiin ja/tai oppilashuollollisiin toimenpiteisiin. Ongelmatilanteet pyritään ensisijaisesti selvittämään keskustellen ja sopien. Arjen huolenpito kouluissa kuuluu koko koulun henkilökunnan, erityisesti opettajien, jokapäiväiseen oppilashuollolliseen toimintaan. Oppilashuoltotyötä organisoi ja kehittää koulun oppilashuoltoryhmä yhdessä muun henkilöstön kanssa. (Perusopetuslaki 31a §, Lukiolaki 29a §, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37a §). Oppilashuollon yhteistyötahoja ovat mm. 70 sosiaalityö, lastensuojelu, kouluterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, koulupsykologi ja perheneuvola. Erikoissairaanhoidon, koulupsykologin ja perheneuvolan palveluissa Pälkäneen kunta tekee yhteistyötä Kangasalan kunnan kanssa. Paikallisten tukiverkostojen kanssa tehdään myös oppilashuollollista yhteistyötä. Mukana toiminnassa ovat mm. MLL, kunnan nuorisotoimi, poliisi ja seurakunta. Oppilashuollollista tukea annetaan oppilaalle ja tarvittaessa yhteistyötä tehdään lastensuojeluviranomaisten kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitukset lastensuojeluviranomaisille tai ilmoitukset lainrikkomisesta poliisille. Oppilashuoltotyön organisointi Oppilashuoltotyötä organisoi ja koordinoi koulun oppilashuoltoryhmä, mutta luokanopettaja tai – valvoja toimii oppilaan lähiaikuisena. Jokainen koulun aikuinen on näin ollen velvollinen puuttumaan koulun arjessa huomaamiinsa ongelmatilanteisiin. Opettajan on hyvä ottaa huolensa puheeksi oppilaan huoltajien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein pelkkä keskustelu asiasta riittää asian korjaamiseksi. Oppilashuoltotyö ei siis aina tarkoita, että paikalle on ongelmatilanteissa kutsuttava joku oppilashuoltotyöryhmän jäsenistä. Kun opettajan omat keinot eivät enää riitä oppilaan onnistuneeseen opetukseen tai huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, ettei opettajalla ole välineitä sen käsittelemiseen, hän tuo asian opiskeluhuoltoryhmän käsiteltäväksi. Oppilashuoltotyöryhmä tarjoaa eri alojen asiantuntemusta oppilaita koskevissa asioissa siten, että kokonaisvaltainen näkemys oppilaan asioissa toteutuu. Työryhmän yksittäiset jäsenet auttavat omalla erityisellä osaamisellaan muodostamaan tätä kokonaisnäkemystä. Ryhmään voivat kuulua koulusta riippuen rehtori tai hänen valtuuttamanaan apulaisrehtori, kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori. Tarvittaessa kutsutaan mukaan laajempi joukko toimijoita. Yksittäisen oppilaan asioita käsiteltäessä mukaan kutsutaan oppilas ja huoltaja. Käsittelyyn voivat osallistua opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen kuuluvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian perusteella erikseen. Pälkäneen oppilashuoltoprosessin runko on kuvattu erillisessä liitteessä. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulunjohtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, 71 kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä avustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu tehdään yksittäistapauksittain käsiteltävän asian ja aiheen perusteella. Yleensä opettaja on ensin yhteydessä huoltajiin ja sopii tarvittaessa tapaamisen, jossa mietitään, millä tukitoimilla asiaan saataisiin helpotusta. Tarvittaessa mukaan voidaan kutsua myös muita työntekijöitä tilanteesta riippuen: esim. kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, rehtori tai kuraattori. Paikalle pyydetään ne henkilöt, joiden on tarpeellista olla mukana keskustelemassa ja sopimassa asioista. Tästä ryhmästä muodostuu ns. oppilaan oppilashuoltoryhmä, joka on oppilaan tukena vaikeassa tilanteessa. Luokanopettaja tai -valvoja voi konsultoida oppilashuoltoryhmän jäseniä, mutta koko ryhmän mukanaolo kaikissa oppilaspalavereissa ei ole välttämätöntä, eikä edes suotavaa. Mahdollisissa seuranta- ja jatkopalavereissa jatkaa tämä ns. oppilaan oma oppilashuoltoryhmä, jonka kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan. Läsnä ovat ne henkilöt, joita asia koskee. Huoltajan kirjallisella suostumuksella tai lain niin salliessa oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Tapaamisia on hyvä jatkaa niin kauan, että tilanteeseen on saatu pysyvä ratkaisu tai kun asia on siirretty eteenpäin muulle taholle. Rehtori vastaa ryhmän toiminnan laillisuudesta. Kun huoli herää Luokanopettaja Luokanvalvoja Huoltaja asian puheeksi ottaminen (apua muilta toimijoilta) yhteys huoltajaan Muu henkilö yhdessä sovitut tukitoimet ja ratkaisut (esim. ohjaus kuraattorille tai terveydenhoitajalle) seurataan riittävätkö sovitut tukitoimet ellei, huoli siirtyy oppilashuoltoryh- 72 mälle Oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen Oppilashuollollista yhteisöllistä työtä tehdään koulussa monin eri tavoin oppilashuoltoryhmän tekemän työn lisäksi. Kouluissa on käytössä Kiva-koulumateriaali. Yläkoulussa järjestetään yhteisöllisyyttä lisääviä ja tukevia teemapäiviä ja tapahtumia, kuten kiusaamattomuuspäivä. Lisäksi yläkoulun luokanvalvojan tunneilla on käytössä sosiaalista kasvua, ryhmäytymistä ja erilaisuutta tukevaa materiaalia jokaiselle luokka-asteelle. Yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden ja muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu oppilashuollossa. On tärkeää, että lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa vanhemmilla on mahdollisuus tavata opettajia ja muita asiantuntijoita huolen herätessä ja tarpeen niin vaatiessa. Oppilashuoltotyöryhmä tekee myös tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa on varattava riittävästi aikaa. Huoltajilla on kuitenkin ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun ja opettajien on oltava yhteistyössä sekä yksilö- että yhteisötasolla huoltajien kanssa niin, että he voivat tukea lastensa oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Koulun tulee toimia avoimesti ja tiedottaa tekemisistään koteihin niin, että vanhemmat tietävät, mitä koulussa tapahtuu. Yhteistyöhön on tärkeä ottaa myös itse oppilas mukaan, jos se on mahdollista ja tarpeellista. Koulun henkilökunnan on hyvä muistaa, että koteihin on hyvä ottaa myös yhteyttä positiivisissa asioissa, sillä valitettavan usein yhteydenotot tapahtuvat negatiivisten asioiden johdosta. Erityisen tärkeää on luoda rauhallinen, kuunteleva ja tasa-arvoinen keskustelutilanne, jolloin pyritään löytämään yhteinen linja lapsen tai nuoren parasta ajatellen. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa niin yksittäisten oppilaiden asioita käsiteltäessä kuin koko kouluyhteisön hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Esimerkiksi Pälkäneen MLL osallistuu monin tavoin koulun toimintaan. Yhteistyötä tehdään mm. tukioppilaiden kouluttamisessa sekä muissa projekteissa. Koti- ja koulu Ry osal73 listuu myös oppilaiden hyvinvoinnin edistämistyöhön mm. järjestämällä Kasvattajan kahvila -tapahtumia oppilaiden vanhemmille. Seurakunta osallistuu vuosittain mm. ryhmäyttämistapahtumiin, kuten seiskaluokkalaisten ryhmäyttämispäivään. Myös kunnan nuorisotoimi ja perhetyöntekijät ottavat osaa koulun arkeen monin eri tavoin. Koulun toimintaan ja oppilashuollolliseen työhön osallistuu myös silloin tällöin poliisi. Oppilashuollollinen tuki sekä tarvittaessa yhteistyö lastensuojeluviranomaisten tai poliisin kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua Koulun tukiverkko ja oppilashuoltotyöryhmä tukevat tarvittaessa lasta hänen vaikeuksissaan. Oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä sosiaalitoimen ja muiden tahojen kanssa, mikäli lapsen tilanne sitä edellyttää. Sosiaalitoimen sekä opetustoimen henkilöstön on lastensuojelulain velvoittamana tehtävä lastensuojeluilmoitus silloin kun hän havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Ilmoituksen syynä voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen aiheena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia. Ilmoituksen syynä voi olla lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia. (www.sosiaaliportti.fi) Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus. Muu lapsen kehitystä vaarantava olosuhde voi olla esimerkiksi lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen sekä tilanne, jossa lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta. (www.sosiaaliportti.fi) Lapsen rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iässä. Poliisiin otetaan yhteyttä, mikäli siihen on tarvetta. Tarvittaessa koulu voi myös asettaa oppilaalle kurinpidollisia rangaistuksia koulun järjestyssääntöjen rikkomisesta. 74 Kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja arviointi kouluyhteisössä Hyvää ja turvallista oppimisympäristöä tukevat säädösten ja ohjausjärjestelmien toimivuus, hyvät oppilas- ja opettajasuhteet sekä kodin ja koulun yhteistyö, ja yhteenkuuluvuutta tukeva toimintakulttuuri. Yhteisönä toimiminen tarkoittaa, että koululla on julkituodut normit, käyttäytymis- ja tapasäännöt sekä yhteiset menettelyt arjen ristiriitatilanteista selviytymiseen. Opetussuunnitelman yhteyteen kuuluu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Sen noudattaminen ja toteuttaminen on tärkeää, sillä oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön; fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin liittyvistä turvallisuustekijöistä. Myös kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvan opetuksen turvallisuudesta tulee huolehtia. Tarpeellista on tasaisin väliajoin arvioida kasvu- ja oppimisympäristön turvallisuutta esim. opetushenkilöstölle suunnatuin kyselyin. Kysely voidaan suunnata myös oppilaille. Erityisen ratkaisevaa häiriötilanteiden ehkäisemisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä on varhainen puuttuminen. Opettajat ovat avainasemassa sekä ongelmien tunnistamisessa että toimivan kouluyhteisön rakentajina. Hyvin suunnitellut oppitunnit ja selkeät tehtävänannot auttavat ylläpitämään järjestystä. Työrauhaa vahvistaa pedagogisesti mm. samanaikaisopetus, jossa opettajan parina on toinen opettaja, erityisopettaja. Tärkeää on, että kaikki työntekijät ovat sitoutuneet koulun tavoitteisiin. Tavoitteiden tulee ohjata heitä kohtaamaan lapset ja nuoret johdonmukaisesti, selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Puuttumalla ei-hyväksyttävään käytökseen opettaja osoittaa välittävänsä oppilaista. Hyvä yhteistyö opettajien kesken edistää myös oppilaiden hyvinvointia ja työrauhaa. Oppilashuollon yleiset kirjaamiskäytännöt, yksittäistä oppilasta koskevan asian vireillepano ja käsittely Oppilashuoltotiedot kuuluvat koululakien erityissäännösten ja julkisuuslain 24 §:n perusteella ehdottomasti salassa pidettäviksi, samoin kuin terveydentila- ja sosiaalihuoltotiedot, 75 psykologiset testit ja soveltuvuuskokeet. Lisäksi harrastustoimintaa, elintapoja, perheelämää ja muita henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Salassapidosta poikkeaminen voi perustua oppilaan huoltajan suostumukseen, joka on syytä pyytää kirjallisena. Laissa on säädetty erikseen salassapidosta poikkeamisesta siten, että oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisesti säädösten mukaisesti. Oppilashuoltoryhmien kokouksista laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjat säilytetään lukitussa kaapissa koulun rehtorin ohjeistuksen mukaan. Pöytäkirjat ovat salassa pidettäviä. Yksittäisen oppilaan asioista kirjataan, kuka toi asian esille, millaisesta huolesta on kyse, mitä tähän mennessä on tehty ja mitä päätettiin. Ennen oppilashuoltoryhmän käsittelyä yksittäisen oppilaan asiasta on jo keskusteltu oppilaan ja huoltajan kanssa. Yksittäisen oppilaan asioista kirjataan vireillepanija huolen syy, aihe päätetyt jatkotoimenpiteet perusteluineen asian käsittelyyn osallistuneet mitä tietoja ja kenelle oppilaasta annettiin Oppilashuollollinen tuki koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon tarjoamaa lakisääteistä terveydenhoitoa sekä hyvin olennainen osa oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii mm. yhteistyössä oppilaan huoltajien, koulun muun oppilashuollon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Terveydenhoitajat tekevät määrävuosin oppilaille terveystarkastuksia sekä huolehtivat rokotuksista. Tarkastuksissa pyritään selvittämään kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvointia, terveydentilaa, kasvua ja kehitystä. Tämän lisäksi pyritään kartoittamaan mm. kouluselviytymistä sekä koti- ja ystävyyssuhteita ja antamaan yksilöllistä terveysneuvontaa. Huoltajat voivat osallistua halutessaan terveystarkastuksiin. 76 Kouluterveydenhuolto on tarvittaessa mukana kartoittamassa oppilaan tarvitsemaa tukea ja seuraa hänen terveydentilaansa sekä selvittää mahdollista jatkohoidon ja tutkimusten tarvetta. Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat pitkäaikaissairauksien vaikutusta koulunkäyntiin yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa sekä suunnittelevat tarvittavia tukitoimenpiteitä koulutyön onnistumiseksi ja tukemiseksi. Kouluterveydenhoitaja osallistuu muun oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien selvittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Kouluikäisen terveyden edistämisessä keskeisiä tavoitteita ovat itsetunnon tukeminen elämänhallintataidot ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus ennaltaehkäisevä päihdekasvatus Koulupsykologin työn tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntiä ja edistää tämän hyvinvointia tarttumalla ongelmiin mahdollisimman ajoissa. Jos oppilaan kehityksessä, oppimisessa tai elämäntilanteessa on ongelmia, terveydenhoitaja yleensä ohjaa hänet jatkohoitoon koulupsykologin luokse. Hän myös kartoittaa oppimisvaikeuksia erilaisin tutkimuksin. Koulupsykologipalvelut Pälkäneen kunnassa on järjestetty Kangasalan terveyskeskuksen kautta. Myös perheneuvolapalvelut ovat tarjolla Kangasalan perheneuvolassa. Perheneuvolan palvelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Lähetettä perheneuvolaan ei tarvita vaan neuvolaan voivat huoltajat olla tarvittaessa suoraan yhteydessä. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilaiden koulunkäyntiä ja kokonaiskehitystä. Hän osallistuu oppilashuoltotyöhön koulun arjessa keskustelemalla oppilaiden kanssa ja olemalla linkkinä muiden tukipalveluja tarjoavien välillä sekä järjestämällä apua ja tukea perheille. Huoltajat voivat ottaa suoraan yhteyttä kuraattoriin havaitessaan ongelmia. Myös kunnan muut sosiaalityöntekijät, kuten perhetyöntekijät tukevat tarvittaessa lasta lapsen tai perheen vaikeissa tilanteissa. Koulukäyntiavustajat osallistuvat opettajan ohjauksessa oppilaan opetukseen ja kasvatukseen. He auttavat oppilasta selviytymään koulun arjesta. Avustaja huolehtii oppimateriaalin ja opetusvälineiden järjestämisestä ja valmistelemisesta annettujen ohjeiden mukaan. 77 Oppilashuollollinen tuki tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan tukemisessa Huolen herääminen Huolen puheeksiottaminen oppilaan ja huoltajan kanssa Ei jatkotoimenpiteitä OHR- konsultaatio OHR:ssä sovittujen toimenpiteiden toteutus Tuki riittävä, sopimus tuen päättämisestä OHR: n toteuttama erityinen tuki OHR- konsultaatio ja sopimus jatkotoimenpiteistä - vastuuhenkilöt ja työnjako - toimenpiteet ja aikataulu - seuranta ja kirjaaminen seuranta ja tarkistus kirTuki riittämätön,-suunnitelman jaaminen ja sopimus jatkotoimenpiteistä Erityispalvelujen tuki Moniammatillinen verkostoyhteistyö ja seuranta, OHR: ssä tieto Tuki riittävä Tuen järjestämisvastuu OHR:n ulkopuolella, sopimus tietojen siirtämisestä kouluun 78 Oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa Oppilaan psyykkinen oireilu näkyy yleensä häiriökäyttäytymisenä; muutoksina oppilaan käyttäytymisessä, kuten masentuneisuutena, syrjään vetäytymisenä, koulutyön laiminlyöntinä joko läksyjen teossa tai koulupinnauksena ja syömishäiriöinä. Taustalla olevat ongelmat voivat olla moninaisia, ja usein on vaikea osoittaa vain yhtä syytä psyykkisen oireilun taustaksi. Ongelmat voivat johtua mm. oppimisvaikeuksista, vaikeuksista kaveripiirissä, kotona tai perhesuhteissa ilmenevistä vaikeuksista. Mikäli on syytä olettaa, että oppilaalla on mielenterveyden ongelmia, on hyvä keskustella huolesta oppilaan kanssa ja tarvittaessa ohjata hänet terveydenhoitajalle tai kuraattorille. Tarvittaessa oppilas ohjataan asiantuntijan hoitoon. Psyykkisen oireilun mahdollisia ilmenemismuotoja häiriökäyttäytyminen masentuneisuus koulutyön laiminlyönti: läksyt, pinnaus syömishäiriöt syrjään vetäytyminen väsymys Tuki oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa esim. perheväkivalta, päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä Perheen vaikeudet vaikuttavat oppilaan arkeen myös koulussa. Perheessä voi olla työttömyyttä, erilaisia sairauksia tai muita vaikeuksia, jotka vaikuttavat kaikkiin perheenjäseniin. Kodin ja koulun yhteistyön merkitys on tällöin erityisen tärkeää. Koulun olisi hyvä olla tietoinen tällaisista asioista, jotta koulun aikuiset voisivat tukea oppilasta ja ohjata häntä tarvittaessa avun piiriin. Aina vaikeissa tilanteissa perheillä ei ole kuitenkaan halua tai voimia ilmoittaa vaikeuksista koululle. Koulun henkilökunnan tulisikin puuttua oppilaan ongelmiin huomattuaan oppilaan käytöksessä huolestuttavia piirteitä. Oppilaalle tulee tarjota tarvittaessa apua ja ohjata kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin vastaanotolle. Vanhemmat tai lapsi voivat olla tarvittaessa myös itse suoraan yhteydessä esim. perheneuvolaan tai psykologiin. Vaikeissa perhetilanteissa apua ja tukea voi hakea myös sosiaalitoimen puolelta. Perhetyöntekijät ja lastensuojeluviranomaiset voivat myös tukea lasta ja koko perhettä. 79 Koulun henkilökunta voi tehdä halutessaan lastensuojeluviranomaisille lastensuojeluilmoituksen lapsen suojelemiseksi. Kurinpitotilanteissa toimiminen ja oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen yhteydessä tai silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty Sekä perusopetus- että lukiolaissa (PL 35 §, LL 25 §) on säädetty oppilaan käyttäytymisestä. Lait edellyttävät tehtävien suorittamista tunnollisesti ja asiallista käyttäytymistä. Vastuu koulun työrauhan säilymisestä on koko työyhteisöllä. Kouluilla on laadittu omaa toimintaa ohjaavat järjestyssäännöt. Niitä käytetään selvittämään koulun ja oppilaitoksen sisäistä järjestystä ja tekemään kaikille tiettäväksi ne rajoitukset, joita koulun toiminnan asiallinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii. Oppilaalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä rangaistus esim. jälki-istunto tai hänelle voidaan määrätä KAKEa tai antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Jos oppilas ei useammasta kehotuksesta huolimatta noudata opettajan antamia ohjeita, käyttäytyy häiritsevästi tai toimii lain tai koulun järjestyssääntöjen vastaisesti, hänelle voidaan määrätä erilaisia seuraamuksia. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarvittaessa poistaa oppilas luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta tai muusta koulun tilaisuudesta kädestä pitäen, kuitenkin valvonnan alaisuuteen. Oppilaan asiattomasta käytöksestä tulee keskustella oppilaan kanssa ja ottaa yhteyttä kotiin. Tarvittaessa oppilas ohjataan kasvatuskeskusteluun kouluissa, joissa se on käytössä. Kasvatuskeskustelu tehokas tapa huolehtia ei-toivottujen asioiden tiedotuksesta kotiin ja myös keino oppilaan oman vastuun lisäämiseen itsestään ja muista. Kake-opettaja ottaa rikkeen tapahduttua asian esille oppilaan kanssa mahdollisimman pian. Keskustelua käyvä opettaja ei välttämättä ole sama henkilö, joka on todennut rikkomuksen. Keskustelusta tehdään kake-kansioon kirjaus, ja oppilas soittaa kake-puhelun huoltajalle koulun puhelimesta. Kontrolli-kakessa tarkistetaan, onko oppilas noudattanut itse laatimiaan lupauksia. Jos oppilaalle tulee muita rikkeitä, seuraa kake II, jossa oppilashuollollinen edustus on paikalla. 3. kakessa on rehtorin lisäksi paikalla huoltaja, kuraattori, oppilas ja kake-opettaja. Koulun käytössä on tarvittaessa myös kirjallinen varoitus ja määräaikainen koulusta erottaminen. Jälki-istunto on käy- 80 tössä rangaistuskeinona joissakin kuntamme kouluista. Kunnassamme ollaan kuitenkin yhä enemmän siirtymässä rangaistuskäytännöissä pois jälki-istunnoista. KAKE eli kasvatuskeskustelu Oppilas ja kake-opettaja keskustelevat rikkeestä sovitaan lupaukset jatkosta kirjallisesti oppilas soittaa huoltajalle kontrolli sovituista asioista KAKE II sama kuin edellä, mutta oppilashuollon edustaja mukana keskustelussa KAKE III sama kuin edellä, mutta huoltajat ja rehtori muiden lisäksi paikalla Opettaja joutuu joskus oppilaitoksessa järjestystä ylläpitäessään puuttumaan oppilaan fyysiseen koskemattomuuteen. Näin tapahtuu pääsääntöisesti silloin, kun oppilas ei kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää käyttäytymistään. Koska lainsäädäntömme turvaa kansalaisen fyysisen koskemattomuuden hyvin pitkälle, on tarpeen selvittää, missä tilanteissa opettaja voi poiketa em. koskemattomuuden periaatteesta joutumatta itse syytetyksi esimerkiksi oppilaan pahoinpitelystä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Opettaja on kuitenkin vastuussa oppilaastaan, joten oppilaan valvonta tulee järjestää jollakin tavalla. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voi- 81 daan määrätä työpäivän päätyttyä valvonnan alaisena läksyparkkiin suorittamaan tehtäviään. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, ennen kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle tai oppilaan määräaikaista erottamista on 1. yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti 2. kuultava oppilasta 3. hankittava muu tarpeellinen selvitys 4. oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilashuollon yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa sekä yhteistyö oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa Nivelvaiheilla tarkoitetaan Pälkäneellä oppilaan siirtymistä 1) esiopetuksesta perusopetukseen, 2) perusopetuksessa oppilaan siirtymistä toiselle opettajalle, luokka-asteelle tai toiseen kouluun ja 3) perusopetuksesta toiselle asteelle. Nivelvaiheissa eri oppilashuollollisten tahojen tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista perusopetuksen eri vaiheissa. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön ja yhteisten käytäntöjen luominen oppilaitosten kesken. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa puhutaan oppilaan turvallisesta siirtymisestä opintopolun nivelvaiheissa. Nivelvaihe on siirtymävaihe, jossa koululaisen osaamisen taso selvitetään ja tarvittavan tehostetun tuen antaminen suunnitellaan. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet tukevat oppilaan suotuisaa kehitystä koululaisena. Yhteistoiminnan periaatteena on luottamuksellinen tiedonsiirto eri toimintayhteisöjen ja vanhempien välillä. Koulunkäynnin kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen nivelvaiheessa on tärkeää, jotta toimijat pystyvät huomioimaan oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käy82 tännöt nivelvaiheissa mahdollistavat oppilaan kokonaisvaltaisen seurannan ja auttavat tuen tarpeiden määrittelyssä. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla perusopetuksessa, oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisen tuen piiriin tai päinvastoin. Oppilaan perheiden ja koulun välillä tulisi pyrkiä hyvään ja oppilaan hyvinvointia edistävään yhteistyöhön. Vanhempia tulee tukea kaikin keinoin kasvatustehtävässä. Erilaiset mittaus- ja arviointimenetelmät kuuluvat oppilaiden osaamistason selvittämiseen. Perusopetuksen oppilaiden taitoja voidaan kartoittaa erilaisilla tehtävillä lähinnä matematiikan ja äidinkielen osa-alueilla. Kartoittamisen toteuttamisesta vastaavat erityisopettajat. Mittausten ja arvioinnin lisäksi koulujen henkilökunnan oppilaantuntemuksellisten tietojen avulla pyritään kartoittamaan tukitoimien tarve vuosiluokalta toiselle siirryttäessä. Nivelvaiheissa oppilaan ja kodin näkökulmasta ovat erityisen tärkeitä siirtymävaiheiden etukäteistiedottaminen ja erilaiset tapahtumat, kuten tutustumispäivät ja vanhempainillat sekä ryhmäyttämisteemapäivät. Siirtymävaiheessa oppilaan ja perheiden tukena voivat olla kuraattori, erityisopettajat, terveydenhoitaja, luokanvalvoja tai luokanopettaja ja yläkoulussa lisäksi opo. Oppilaanohjaajan rooli on tärkeä, jotta jokainen oppilas löytäisi toisen asteen haussa oman kiinnostuksensa ja taitojensa mukaisen opiskelupaikan yhteistyössä vanhempien kanssa. Opo huolehtii myös jälkiohjauksesta yhteishaun tulosten selvittyä ja osallistuu toisen asteen edustajien kanssa siirtopalaveriin. Kun oppilas vaihtaa koulua kunnan sisällä tai siirtyy toisen kunnan järjestämään opetukseen, on opetuksen järjestäjän saatava viipymättä opetuksen kannalta välttämättömät tiedot opetuksen edelliseltä järjestäjältä. Siirrettäviä tietoja ovat esimerkiksi erityisopetussiirtopäätös ja HOJKS. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksenjärjestäjän pyynnöstä. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Vain ajankohtaiset ja välttämättömät asiat siirretään. 83 Siirtymät varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Vastuu Vanhemmat Vanhemmat Vanhemmat Vanhemmat Päiväkoti Esi- ja 1.luokkien opettajat Luokanopettajat Opinto-ohjaajat Perhepäivähoito Erityisopettajat Kuraattori, tukioppilaat Kuraattori Keltot Keltot Opinto-ohjaaja Erityisopettajat Neuvola Erityisopetuksen vastaava Luokanvalvojat Luokanvalvojat Mamukoordinaattori Neuvola Erityisopettajat Toisen asteen opettajat henkilöt/ tahot Kouluth Koti Varhaiskasvatus Perus- Perusopetus: Toinen aste opetus: Siirtymä yläkoulu 1-5 v. Esiopetus alakoulu Koti Välineet Vasu Vanhempainillat Neuvolan terveyskertomus Tutustumiset 3v., 4v-arviot Vasu Kuntoutussuunnitelma Vanhempainillat Tutustumiset 6-v. arvio HOJKS Kuntoutussuunnitelma Lapsen esiop. suunn. Tiedonsiirtopalaverit Vanhempainillat Vanhempainillat Tutustumispäivä Tutustumiskäynnit Ryhmäytyminen Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma HOJKS HOJKS Tiedonsiirtopalaverit Tiedonsiirtopalaverit Seuranta- ja yhteistyökäytännöt Esi- ja alkuopetuksen vuosikello 84 Oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen Koulu ryhtyy tarvittaessa erityistoimiin, jos oppilaan terveydellinen tila tai sairauden hoito sellaisia vaativat. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Luokanopettaja tai luokanvalvoja on tärkeässä asemassa sairaan lapsen opintojen tukemisessa. Sairaan lapsen opetus toteutetaan pitkälti oppilaan voimavarojen edellyttämällä tavalla. Koulu on valmis tukemaan lasta joustamalla opetusjärjestelyissä. Lapselle voidaan tarjota tukiopetusta ja antaa joissain tilanteissa kotiopetusta. Myös koejärjestelyissä ja kuljetusasioissa voidaan ottaa huomioon oppilaan terveydellinen tila. Myös kouluterveydenhuolto ja muu oppilashuolto tukevat oppilasta tarpeen vaatimalla tavalla. Tapaturmien ehkäisy, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia kouluyhteisön ja ympäristön turvallisuudesta. Erityistä huomiota turvallisuuteen on kiinnitettävä tietyissä oppiaineissa, kuten fysiikassa, kemiassa, kotitaloudessa, käsitöissä ja liikunnassa. Jokainen työyhteisön jäsen on kuitenkin velvollinen ilmoittamaan huomaamistaan turvallisuusepäkohdista lähiesimiehelleen. Lisäksi jokaisen koulun aikuisen on oltava selvillä turvallisuusasioista ja hänen on huolehdittava siitä, että oppilaat saavat opetuksessa asianmukaisen ohjeistuksen. Ohjeiden antamisen lisäksi aikuisen tulee valvoa sitä, että neuvoja noudatetaan. Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton tapaturmavakuutuksessa mainituin ehdoin ja edellytyksin. Vakuutus on voimassa koulussa, koulumatkoilla sekä otettaessa osaa koulun työsuunnitelman mukaiseen toimintaan esim. leirikouluun ja retkille. Mikäli opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva ei ole tietoinen tapaturmasta, on oppilaan huoltajan ilmoitettava siitä mahdollisimman pian kouluun/kansliaan. Tapaturmailmoitus kannattaa täyttää aina tapaturmatilanteissa, vaikka lääkärin hoitoa ei heti tarvittaisikaan. Koulun henkilökunnassa on oltava riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, jotta ensiapua voidaan antaa tarvittaessa välittömästi. Jokaisella on kuitenkin velvollisuus antaa ensiapua tarvittaessa. Oppilas ohjataan tarvittaessa hoitoon, mutta jatkotoimenpiteistä, –hoidosta ja seurannasta huolehtivat terveydenhuollon ammattilaiset. Tapaturmatilanteessa opettaja tai 85 terveydenhoitaja, tutkii oppilaan ja arvioi tilanteen sekä ottaa yhteyden aina huoltajaan. Jos tarve niin vaatii, oppilas toimitetaan ensiapuun suoraan koululta tai ensiavussa käynnin järjestelyistä sovitaan huoltajan kanssa. Koulutapaturman sattuessa toimitaan seuraavan ohjeen mukaan: 1. Oppilaalle annetaan tarvittaessa ensiapua koulussa (esim. haavan puhdistus ja suojaus, kylmähoito, kipulääke). 2. Oppilas toimitetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tutkittavaksi mahdollisimman pian jonkun aikuisen (opettajan, koulunkäyntiavustajan tai huoltajan) seurassa. 3. Tapaturmasta ja sen hoidosta ilmoitetaan tarvittaessa kotiin ja sovitaan mahdollisista jatkotoimista. 4. Jos tapaturmasta aiheutuu kuluja, tehdään tapaturmailmoitus (liite), joka toimitetaan kansliaan tai rehtorille. 5. Vakuutusyhtiö korvaa myös mahdollisista jatkohoidoista tai tutkimuksista johtuvat kustannukset matkakuluineen. 6. Kopiot tapaturmailmoituksista säilytetään koulun arkistossa. Poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen Oppilaan runsaat poissaolot vaikuttavat koulutyöhön negatiivisesti. Perheiden lomamatkat tulisikin mahdollisuuksien mukaan ajoittaa koulujen lomien ajaksi. Luokanopettajat ja luokanvalvojat seuraavat oppilaidensa poissaoloja. Suotavaa olisi, että huoltajat ilmoittaisivat poissaoloista luokanopettajalle tai –valvojalle. Poissaolojen syyt kuitataan poissaolovihkon tai Wilman välityksellä. Oppilaan ollessa pitempään poissa lomamatkalla, läksyt selvitetään jo ennen lomaa erillisellä kaavakkeella (Liite) tai muuten sovitulla tavalla. Poissaolojen kokonaismäärää seurataan lukuvuosittain. Poissaolojen ehkäisemisen kannalta on tärkeää, että luokassa on hyvä luokkahenki ja että koulussa on hyvä ja turvallinen työilmapiiri. Näitä kehittämällä ja ylläpitämällä voidaan vaikuttaa poissaloihin ennaltaehkäisevästi. Myös oppilaan ohjaaminen oppilashuollollisen avun ja tuen piiriin usein vähentää luvattomien poissaolojen määrää. 86 Yli kahden päivän kestävästä sairaudesta on syytä ilmoittaa luokanvalvojalle. Kesken päivän koulusta poistuttaessa sairauden vuoksi on otettava yhteys luokanvalvojaan, rehtoriin terveydenhoitajaan tai ao. tuntia pitävään opettajaan. Muista syistä kuin sairasoloista johtuviin poissaoloihin on aina pyydettävä lupa etukäteen. Enintään kolmen päivän poissaoloihin luvan antaa luokanvalvoja ja pitempiin poissaoloihin rehtori. Poissaolokäytänteet Toive: Huoltajan tulisi ilmoittaa oppilaan poissaolo aamulla luokanopettajalle tai luokanvalvojalle. Poissaolon syy selvitetään joko poissaolokirjan tai Wilman välityksellä Lupa pyydetään ennalta tiedossa olevista poissaoloista esim. lomamatkat Rehtori myöntää luvan yli kolmen päivän poissaoloihin, lyhyempiin luokanvalvoja tai luokanopettaja Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Suomen lain ja koulujen järjestyssääntöjen mukaan päihdyttävien aineiden hallussapito ja käyttö on kielletty alaikäiseltä. Myös tupakointi on siis kielletty koulussa ja koulun alueella ja koulun järjestämässä muussa toiminnassa, ja kiellon rikkominen on rangaistava teko. Poliisilla on oikeus sakottaa lakia rikkonutta ja koululla on oikeus rangaista oppilasta järjestyssääntöjen noudattamatta jättämisestä. Mikäli oppilas tavataan alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena koulussa, siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajalle, kouluterveydenhoitajalle ja poliisille. Lasta pidetään aikuisen henkilön valvonnassa odottamassa huoltajan saapumista koululle. Päihtyneenä oppilasta ei saa jättää yksin ilman aikuisen valvontaa eikä häntä saa päästää yksin kotiin. Huumeiden käyttöä epäiltäessä voi kouluterveydenhoitaja oppilaan suostumuksella ottaa näytteen huumetestiä varten. Mikäli oppilas kieltäytyy huumetestistä, huoltajaa pyydetään viemään oppilas terveyskeskukseen lääkärin tutkimukseen ja huumetesteihin. Mikäli kouluterveydenhoitajaa tai lääkäriä ei ole tavoitettavissa, ja oppilas on huonokuntoinen, hänet toimitetaan suoraan terveyskeskukseen. Valistusta ja päihdekasvatusta oppilaat saavat koko perusopetuksen ajan. Terveystiedon tunneilla läpikäydään asioita sekä kouluilla järjestetään mahdollisuuksien mukaan erilaisia teemapäiviä. Tarvittaessa oppilas ohjataan oppilashuollollisen avun piiriin, mikäli päihteiden käyttö sitä vaatii. 87 Kouluruokailun järjestäminen Koululaisilla on oikeus maksuttomaan ateriaan jokaisena koulupäivänä. Koulu tarjoaa oppilaalle monipuolisen ja vaihtelevan aterian jokaisena koulun työpäivänä. Kouluruokailun käytännön toteutus on kuntien ja koulujen itsenäisesti päättämää ja järjestämää virallista oppilashuoltoa. Kouluruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassaolevia ravitsemussuosituksia ja ohjeita. Kouluruokailun tavoitteena on ylläpitää oppilaiden jaksamista ja työtehoa sekä opastaa heitä terveellisiin ruokatottumuksiin ja hyviin ruokatapoihin. Periaatteena on, että oppilas maistaisi jokaista aterian osaa (pääruoka, salaatti/raaste/tuorepala, juoma, leipä ja levite) edes vähän. Kouluruokailu on osa opetusta ja tapakasvatusta ja siksikin aikuisten läsnäolo on ruokailussa erityisen tärkeää. Ruokailuun osallistuvan opettajan tehtäviin kuuluu ruokailun valvonta, ohjaaminen ja tapakasvatus. Alakoulussa opettaja ruokailee yhdessä valvottavan luokan kanssa. Yläkoulussa jokainen opettaja valvoo osaltaan ruokailua, ja lisäksi ruokalassa on erillinen ruokalavalvoja. Oppilaalla tulee olla riittävästi aikaa käytettävissä ruokailemiseen. Välipaloja ei ole tarjolla kouluissamme työpäivien aikana. Allergioista tms. johtuvat ruokavaliot otetaan huomioon ruokailussa. Erityisruokavaliota tarvitsevan oppilaan huoltaja täyttää erityisruokavaliokaavakkeen terveydenhoitajan tekemän kouluuntulotarkastuksen yhteydessä. Myös muilla vuosiluokilla huoltajalla on ilmoitusvastuu lapsen ruoka-aineallergioista. Lääkärintodistusta ei tällöin tarvita. Lautasmalli Puolet lautasesta kasviksia Neljännes lautasesta perunaa tai riisiä/pastaa (täysjyvä) Neljännes lautasesta lihaa, kalaa, munaa tai palkokasveja Koulukuljetuksen turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta koskevat ohjeet Koulutoimisto pyrkii järjestämään oppilaiden kuljetukset niin, että oppilaille tulisi mahdollisimman vähän odotusaikaa ennen koulupäivän alkua tai sen jälkeen. Odotusajalla oppilas voi halutessaan tehdä läksyjään läksyparkissa yläkoulussa, osallistua kerhotoimintaan tai käyttää kirjaston palveluita. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan kuljetusasiois88 ta, aikatauluista ja muista kuljetusjärjestelyistä. Ensimmäisenä lukuvuoden työpäivänä kuljetusoppilaille jaetaan matkakortit ja heille selvitetään kuljetussuunnitelma. Koulun tapaturmavakuutus on voimassa koulussa ja koulumatkalla. Lasten turvallisuuden takaamiseksi ja lisäämiseksi koulun pihalla liikennöintiä esim. lasta tuotaessa tai haettaessa tulee välttää. Tästä olisi hyvä tiedottaa huoltajia. Turvallisuus on tärkeää myös kuljetuksen aikana. Linja-autossa tai taksissa ei saa liikkua paikasta toiseen kuljetuksen aikana, ja matkan aikana on pidettävä turvavyöt kiinni. Linja-auton tai taksin kuljettaja saa puuttua kuljetuksen aikana tapahtuvaan häiriköintiin tilanteen vaatimalla tavalla. Kulkuneuvoa pysäyttäessä on annettava selvä ja reipas pysähtymismerkki, jotta kuljettaja huomaa oppilaan. Hämärän ja pimeän aikana tulee käyttää heijastinta turvallisuus syistä. Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan Oppilashuollollisen työn yhtenä tavoitteena on toimia läheisessä yhteistyössä oppilaiden huoltajien kanssa. Siksi on tärkeää, että jokaiseen kotiin ilmoitetaan oman koulun ryhmän toiminnasta, sen jäsenistä ja heidän yhteystiedoistaan, jotta sekä opettajien että lasten huoltajien kynnys ottaa yhteyttä opiskeluhuollollisissa asioissa olisi mahdollisimman pieni. Tavoitteena on, että tieto oppilaan asioista kulkisi koulun henkilökunnan ja kodin välillä. Jokainen koulu tiedottaa oppilashuoltoon liittyvistä asioista vanhemmille mielellään heti lukuvuoden alettua. Kuraattori ja terveydenhoitaja esittäytyvät mahdollisuuksien mukaan ainakin 1. ja 7. luokkien ensimmäisessä vanhempainillassa ja he kertovat huoltajille omasta työstään oppilaiden hyvinvoinnin kannalta. Oppilashuoltopalveluista annetaan tietoa mm. koulun tiedotteessa, kotisivuilla ja Wilmassa. Niissä on selvitetty oppilaan hyvinvoinnin kannalta tärkeiden henkilöiden yhteystiedot. Monet muutkin koulun yhteistyötahot ovat mukana koulun toiminnassa. He osallistuvat teemapäiviin, kuten seiskojen ryhmäyttämispäivään sekä muihin teemapäiviin ja tempauksiin. Koulun henkilökunta ja huoltajat voivat olla suoraan yhteydessä koulun terveydenhuollon ammattilaisiin, jos he kokevat tarvetta saada apua oppilaita koskevissa asioissa. Koulun henkilökuntaa tiedotetaan oppilashuoltoon liittyvistä asioista ja toiminnasta tarvittaessa. 89 Oppilashuollon kriisitoiminnan ohjeet on päivitetty (LIITE) Koulussa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät usein koko kouluyhteisöä. Näitä ovat esimerkiksi läheisen ihmisen äkillinen kuolema tai vakava sairastuminen, itsemurha, vakava onnettomuus, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka. Kouluissa on tällaisia tilanteita varten kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten. Niillä pyritään auttamaan nopeaa tilanteeseen tarttumista ja antamaan tietoa, jota tarvitaan tapahtuman jatkotyöskentelyssä. Tavoitteena on, että yllättävän tapahtuman jälkeen oppilaiden ja koulun henkilökunnan toimintakyky säilyy ja että elämä kouluyhteisössä palautuu normaaliksi mahdollisuuksien mukaan. Ennalta arvaamattomissa kriisitilanteissa lasten ja aikuisten kokemia tunteita voivat olla hämmennys, avuttomuus, pelko tai paniikki. On tärkeää, että aikuiset viestittävät myötätuntoa ja halua jakaa asioita yhdessä. Keskustelulle tulee varata riittävästi tilaa koulussa. Tärkeää on välittää huolenpitoa ja luoda turvallisuuden tunnetta tilanteeseen soveltuvalla tavalla. Asiallinen ja oikea tieto rauhoittaa niin lapsia, nuoria kuin koulun aikuisiakin. 5.4. SALASSAPITO, TIETOJEN SAANTI, LUOVUTUS JA ILMOITUSVELVOLLISUUS Opetustoimen julkisuutta ja tietosuojaa määritellään seuraavissa laissa ja asetuksissa: julkisuuslaki 621/1999 julkisuusasetus 1030/1999 ja lisäys 380/2002 perusopetuslaki (628/1998) 40 §, lukiolain (629/1998) 32 § ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 42 § ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 16 §:n 4 mom Tietosuojasta: henkilötietolaki (523/1999) laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001)2 laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta (565/1999)3 90 Käytännön koulutyössä huomioon otettavia salassapidolla tarkoitetaan lainsäädännössä sekä asiakirjan pitämistä salassa että kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi viranhaltijalla on yleinen salassapitovelvollisuus opettajalla/koulussa työskentelevällä on opetusta koskien lakien perusteella velvollisuus pitää salassa arkaluontoiset, oppilaan yksityisyyttä koskevat asiat salassapitovelvollinen saa antaa tietoja tietyin edellytyksin kuitenkin toiselle salassapitovelvolliselle oppilashuoltoryhmä on toimielin, jonka jäsenet saavat antaa tietoja sekä toisilleen että vastaaville viranomaisille tiedon saaminen on aina sen harkinnassa, jolta tietoja on pyydetty lastensuojelulaki velvoittaa lasten kanssa työskenteleviä ilmoittamaan havaitsemastaan lastensuojelutarpeesta perusopetuslaki sallii opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen antamisen huumeiden käytön ehkäisyssä tietoja voi antaa raittiustyön 818/82) ja päihdehuoltolain (41/86) säädöksin salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti niin, että ne eivät joudu sellaisten käsiin, joilla ei ole oikeutta saada niiden tietoja, em. lakien ja asetusten lisäksi niistä määrätään arkistolaissa sekä arkistotoimen toimintaohjeissa ja lakisääteisessä arkistonmuodostussuunnitelmassa Ehdottoman salassapidon alaiset asiakirjat: 91 oppilashuolto ja oppilashuoltoa koskevat asiakirjat oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehdyt kirjaukset oppilaan opetuksesta vapauttaminen oppilaan ja kokelaan koesuoritukset todistukset ja asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevaa tietoa koesuorituksiin kuuluvat arvostelumerkinnät käyttäytymisen sanallinen arviointi, myös valmiit vastausvaihtoehdot opiskelijan henkilötietoja voidaan viedä Internetiin, esim. koulun kotisivuille vain oppilaan tai alaikäisen oppilaan huoltajan suostumuksella tieto erityisopetukseen ottamisesta/siirtämisestä ja tieto siitä, että oppilas on erityiskoulussa terveydentilaa ja sosiaalihuoltoa koskevat tiedot psykologiset testit, niiden tulokset ja arviointi osoitetiedot salassa pidettävien HOJKS-tietojen siirtäminen on sallittua saman kunnan koulumuodon sisällä toiseen kouluun (peruskoulusta peruskouluun), jos se on opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä erityisopetuksessa olevalta oppilaalta ja hänen huoltajaltaan pitää saada yksilöity suostumus, jotta hänen HOJKS:ssa olevia salassa pidettäviä tietoja saa luovuttaa toisessa kunnassa olevaan kouluun tai saman kunnan alueella sijaitsevaan toiseen koulutusmuotoon henkilöllä itsellään on oikeus saada itseään koskevia tietoja 92 6. LUKU: KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 6.1 SAAMELAISET 6.2 ROMANIT 6.3 VIITTOMAKIELISET 6.4 MAAHANMUUTTAJAT Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan tausta sekä oppilaan oman kulttuuriryhmän kieli, tavat, kasvatus- ja opetusperinne, historia ja maantieteellinen sijainti. Oppilaan alkuperäisen identiteetin säilymistä tuetaan ja/tai edistetään kaksoisidentiteetin muodostumista. Opetuksessa noudatetaan koulun opetussuunnitelmaa – kuitenkin soveltaen siten, että turvataan oppilaan kielellisten valmiuksien kehittyminen ja otetaan huomioon kieli- ja kulttuuriryhmän erityispiirteet sekä että oppilas olisi perusopetuksen suoritettuaan tietoinen juuristaan ja kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, oppilaan sukuyhteisöä ja mediaa sekä mahdollisuuksien mukaan yhteydenpitoa kauempana asuvaan kulttuuriyhteisöön. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvan oppilaan opetus suunnitellaan tapauskohtaisesti yhteistyössä huoltajan kanssa noudattaen niitä periaatteita, jotka on kirjattu peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin. 7. LUKU: OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. 1. Ihmisenä kasvaminen Opetuksen ja kasvatuksen lähtökohtana on oppilaiden henkisen ja fyysisen kasvun tukeminen. Kaikissa oppiaineissa käsitellään suvaitsevaisuuteen ja ihmisten väliseen tasaarvoon liittyviä teemoja. Koulussa oppilaita kannustetaan sosiaalisuuteen ja yhteistoiminnallisuuteen. Kuuntelu- ja keskustelutaitoja korostetaan, jotta oppilaiden vuorovaikutustaidot kehittyvät ja oppilaat oppivat kunnioittamaan ja arvostamaan muiden mielipiteitä. Oppilas oppii kaunokirjallisuutta lukemalla pohtimaan ihmisenä kasvamisen kysymyksiä ja omia tunteitaan. 93 Tutustuttaessa vieraisiin kieliin ja kulttuureihin oppilas joutuu miettimään omaa suhdettaan erilaisuuteen, pohtimaan suvaitsevaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja tarkistamaan omia ja yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja. Kieltä opiskeltaessa oppilas oppii myös kärsivällisyyttä ja ymmärtää, ettei voi ilmaista itseään yhtä hyvin kuin omalla äidinkielellään. Suvaitsevaisuutta opitaan kaikissa oppiaineissa käyttämällä mahdollisimman paljon parija pienryhmätyöskentelyä. Oppilaiden itsetuntoa tuetaan antamalla heille positiivisia oppimiskokemuksia ja onnistumisen elämyksiä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on ihmisten erilaisuuden hyväksyminen, eri kulttuurien tunteminen, ihmisten ja kansojen keskinäisen riippuvuuden ymmärtäminen sekä tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden käsittäminen ihmisarvon perustaksi. Keskeisiä sisältöjä ovat kansainvälisen kanssakäymisen taidot, ihmisoikeuksien etiikka, maailmankansalaisuuteen harjaantuminen sekä kansainvälisen kehityksen seuraaminen ja arviointi. Suomalaista kulttuuri-identiteettiä rakennetaan kaikissa oppiaineissa monin eri tavoin. Suomalainen kulttuuri tulee myös esille aamunavauksissa ja viettämällä juhlapäiviä. Kotiseutuun tutustutaan vierailemalla erilaisissa kohteissa ja tutustumalla Pälkäneen historiaan, kulttuuriin ja luontoon. Oman ja muiden kulttuurien tuntemusta edistetään kulttuurivie94 railuilla ja teemapäivillä avulla sekä pitämällä yhteyttä ystävyyskouluihin ympäri Eurooppaa. Kansainväliseen yhteisvastuuseen kasvatetaan korostamalla suvaitsevaisuutta ja osallistumalla vuosittain Nälkäpäivä- ja taksvärkkikeräyksiin. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. 3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito kehittää oppilaan ilmaisutaitoja sekä pyrkii kasvattamaan oppilaasta aktiivisen median seuraajan sekä yhteiskunnallisen osallistujan ja vaikuttajan. Oppilas oppii etsimään, valikoimaan, tutkimaan ja kritisoimaan tietoa ja erilaisia tietolähteitä. Oppilas oppii myös omien ajatustensa ja tunteiden viestimistä osana viestintäkasvatusta. Viestintäkasvatus on yksi tärkeimmistä osa-alueista äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteen opinnoissa, joissa sitä opiskellaan kaikille yhteisenä ja syventävästi valinnaisaineena. TAVOITTEET Oppilas oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti 95 käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilaat oppivat ymmärtämään omia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Nuoret kehittyvät omatoimisiksi, aloitteellisiksi ja yhteistyökykyisiksi osallistuviksi kansalaisiksi. Oppilaat kasvatetaan huolehtimaan kotitehtävistään ja omasta koulunkäynnistään. Vastuullisen kansalaisen taitoja he oppivat toimimalla kouluruokalassa ruokajärjestäjinä, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminnassa sekä eri luokkien omissa yhteisissä projekteissa. Oppilaat oppivat perustietoa yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä erilaisilla yritys- ja opintokäynneillä sekä TET-jaksoilla. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta 96 demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta näkyy monin eri tavoin. Koulu pyrkii kasvattamaan oppilaita siten, että nämä vaalivat luonnon moninaisuutta ja edistävät kestävää kehitystä. Tarkoitus on, että nuoret ymmärtäisivät ihmisen riippuvuuden luonnosta sekä oman vastuunsa ympäristön tilasta. Opiskelu kasvattaa oppilaassa tahtoa ja taitoa ekologiseen elämäntapaan ja kiinnostusta oman paikkakunnan ympäristöasioihin. Keskeisiä sisältöjä ovat omien ympäristöarvojen ja -käyttäytymisen pohtiminen, kierrättämisen ja jätteiden hyötykäytön opetteleminen, järkevän rahankäytön ja vastuullisen kuluttamisen opiskeleminen sekä luonnonvarojen, ympäristöuhkien ja energiakysymysten ymmärtäminen. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. 97 6. Turvallisuus ja liikenne Aihekokonaisuudessa pyritään edistämään koko kouluyhteisön hyvinvointia ja tukemaan oppijan elämäntaitojen harjaantumista. Koulussa pyritään myös vahvistamaan oppilaiden henkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Liikennekasvatukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Oppilaita ohjataan turvallisiin työtapoihin ja kemikaalien turvalliseen käyttöön, lajitteluun ja hävittämiseen sekä tiedostamaan ja ennakoimaan vaaratilanteita koulussa ja kotona. TAVOITTEET Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. 98 7. Ihminen ja teknologia Koulussa teknologia toimii välineenä oppimaan oppimisessa. Teknologiaa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon eri oppiaineissa. Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat perustiedot ja -taidot tietokoneen käyttämisessä, oppivat hyödyntämään tietokonetta omassa opiskelussaan sekä ymmärtävät tietotekniikan tuomat mahdollisuudet uuden tiedon tuottamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. Oppilaita kasvatetaan ymmärtämään myös teknologian tuomat eettiset, moraaliset ja arvokysymykset. Oppilaat oppivat käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittiseksi. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. 99 7.2 ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja Boppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi perusteiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä. Oppilaan äidinkieli Äidinkielen ja kirjallisuuden Toinen kotimainen kieli oppimäärä yhteinen erillisyhteinen valinnainen rahoitettu suomi suomi äidinkielenä --- ruotsi --- ruotsi ruotsi äidinkielenä --- suomi --- saame saame äidinkielenä ja suomi saamenkielisille --- --- ruotsi romani suomi tai ruotsi äidinkielenä romani ruotsi tai suomi --- viittomakieli viittomakieli äidinkielenä ja suomi tai ruotsi viittomakielisille --- --- ruotsi tai suomi muu äidinkieli muu oppilaan äidinkieli ja suomi tai ruotsi toisena kielenä --- --suomi ruotsi tai muu äidinkieli suomi tai ruotsi toisena kielenä tai suomi tai ruotsi äidinkielenä maahanmuuttajaoppilaan suomi äidinkieli ruotsi tai --- 100 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä VUOSILUOKAT 1-2 TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2 Oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja kehittää samalla omaa kokonaisilmaisuaan oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä; hän oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista kuunnellessaan löytää kirjallisuuden kiehtova maailma opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja. SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2 Lukeminen virheettömyys riittävä ymmärtäminen monipuolinen, päivittäinen lukeminen luetun avaamista yhdessä keskustellen tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua. Kirjoittaminen oikeinkirjoitus o isojen ja pienten alkukirjainten käyttö 101 o loppuvälimerkit o sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille käsialan huolto isot ja pienet alkukirjaimet aakkosjärjestys lauseen muodostus vuorosanaviivaan tutustuminen johdonmukainen kertomisen harjoittelu Kirjallisuus kuunteleminen keskittyen ja eläytyen oppilas etenee alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikkaa vahvistavaan ja sujuvaa lukutaitoa kehittävään erilaiseen painettuun sanaan tutustumiseen käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka sekä juoni tutustuminen lukuharrastukseen ohjaaminen ja kannustaminen kirjaston palveluihin tutustuminen ja käytön harjoittelu. Ilmaisu pienet esitykset (nukketeatterit, näytelmät) osallistuminen luokkakeskusteluun sekä oman asian tai mielipiteen esittäminen suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa teatteriesityksen seuraaminen ainakin kerran alkuopetuksen aikana MINIMITAVOITTEET Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, jossa pohditaan esimerkiksi luokalle jäämistä. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otettava huomioon. 1.LUOKKA Oppilaan tulisi lukea ymmärtäen lyhyitä lauseita lukea lyhyet sanat sujuvasti ja pitkät sanat tavuittain liukuen melko virheettömästi harjoitella lukutekniikkaa. Oppilaan tulisi kirjoittaa sanelun mukaan lyhyitä tavuja ja sanoja oikein tuottaa itsenäisesti sanoja ja lyhyitä lauseita Oppilaan tulisi keskittyy kuuntelemaan tarinaa ja muistaa tarinasta asioita 2.LUOKKA Oppilaan tulisi 102 lukee melko sujuvasti lukee ymmärtäen pieniä tarinoita Oppilaan tulisi kirjoittaa sanelun mukaan pitkiä sanoja oikein tuottaa itsenäisesti lauseita tuottaa pienen tarinan Oppilaan tulisi jaksaa lukea valitsemansa, tasoonsa sopivan kirjan osaa kertoa lukemastaan VUOSILUOKAT 3-5 TAVOITTEET 3. LUOKALLA Kielentuntemus ja kielitieto Oppilas varmentuu äidinkielen perustaidoissa tutustuu kielen rakenteisiin kiinnostuu äidinkielestään Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus Oppilas lukee sujuvasti kehittyy käyttämään erilaista kirjallisuutta eri tarkoituksiin oppii tarkastelemaan itseään lukijana kiinnostuu lukemisesta ja ikäkaudelleen sopivasta kirjallisuudesta kehittyy luetun ymmärtämisessä ja tulkinnassa löytää pääasiat tekstistä oppii käyttämään kirjastoa monipuolisesti Kirjoittaminen Oppilas kirjoittaa selkeää ja sujuvaa käsialaa kehittyy johdonmukaisessa kirjoittamisessa tutustuu otsikointiin Teksti- ja mediataito Oppilas 103 tietotekniikan käyttötaitojen kehittäminen harjoittelee mediatekstin tuottamista ja tulkitsemista Vuorovaikutustaidot Oppilas puhuu selkeästi ja esiintyy luontevasti käyttäytyy kohteliaasti ja asianmukaisesti eri tilanteissa osaa selostaa ja kuvailla tuttuja asioita harjoittelee ilmaisutaidon eri osa-alueita SISÄLLÖT Kielentuntemus ja kielitieto Aakkosjärjestys, aakkostaminen Vierasperäiset kirjaimet Sanaluokat (substantiivi, adjektiivi ja verbi) ja sanojen taipuminen Sanojen luokittelu, ryhmittely ja taivutus Lause Iso alkukirjain, piste, kysymys- ja huutomerkki Lausetajun kehittäminen Yhdyssanat ja yhdysmerkki Vuorosanojen kirjoittaminen, vuorosanaviiva Vastakohdat ja synonyymit Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus Kokonaisteosten ja vapaavalintaisten kirjojen monipuolinen lukeminen ja käsittely Tutustuminen kirjallisuuden lajeihin ja käsitteisiin Suomalaisten ja pohjoismaalaisten kirjailijoiden tuotantoon tutustuminen Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua Ohjattua tiedonhakua Kirjoittaminen Oikeinkirjoituksen perusasiat Käsialan harjoittaminen ja monipuoliset kirjoitusharjoitukset Kuvaukset, mielikuvitustarinat, asiatekstit Käsitekartan laatiminen ja käytön harjoittelu Teksti- ja mediataito Tutustuminen sanomalehteen Mediatekstin tuottaminen ja tulkitseminen 104 Kriittisen arvioinnin harjoittelua Juonen seuraaminen Vuorovaikutustaitojen monipuolinen kehittäminen ilmaisutaidon avulla Viestintärohkeuden ja –halun ylläpitäminen Esitelmän tekeminen Tarinoiden kertominen sekä selostustaito luetusta tekstistä Vuoropuhelu ja järjestäytynyt keskustelu; tilannetajun kehittäminen Kuuntelun harjoittelua. MINIMITAVOITTEET 3. LUOKALLA Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaamista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otettava huomioon. Lukeminen Oppilas lukee ikätasoistaan tekstiä osaa kertoa lukemastaan pääasiat oppii etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä Kirjoittaminen Oppilas osaa muodostaa kirjoittaen lauseita (piste, iso alkukirjain), jotka hän itse osaa lukea. tuottaa tarinan käyttäen käsialakirjoitusta Kielentuntemus Oppilas tunnistaa sanaluokkia hallitsee perusasiat kielen rakenteista TAVOITTEET 4. LUOKALLA Kielentuntemus ja kielitieto Oppilaan äidinkielen perustaidot varmentuvat kielen rakenteen tuntemus laajenee kiinnostus äidinkielestä syvenee Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus 105 Oppilas lukee sujuvasti, selkeästi ja ilmeikkäästi lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta kiinnostus lukemista ja kirjallisuutta kohtaan syvenee osaa hyödyntää kirjastoa lukuharrastuksessa ja tiedon hankinnassa oppii esittämään kysymyksiä ja tekemään johtopäätöksiä lukemastaan oppii hyödyntämään draaman keinoja lukukokemuksensa kuvaamisessa. Kirjoittaminen Oppilas kirjoittaa sujuvasti käsialakirjoitusta varmentuu oikeinkirjoituksessa oppii tunnistamaan ja käyttämään kirjoituksessaan vaihtelevia virkkeitä ja lauseita oppii kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä kehittää kirjallista ilmaisuaan monipuoliseksi tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan Teksti- ja mediataito Oppilas tutustuu tietoteksteihin ja oppii avaamaan niitä oppii etsimään tietoa eri lähteistä oppii hyödyntämään tietotekniikkaa ja eri viestintävälineitä oppii tuottamaan tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla opettelee arvioimaan tietoa kriittisesti Vuorovaikutustaidot Oppilaan viestintä- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät taito ja rohkeus ilmaista itseään lisääntyy omakohtaiset kokemukset teatteri-ilmaisusta karttuvat SISÄLLÖT 4. LUOKALLA Kielentuntemus ja kielitieto Sanaluokat, ryhmittelyä ja taivutusta Yksikkö ja monikko Adjektiivin vertailumuodot Yleisnimet ja erisnimet Yhdyssanojen kirjoittaminen ja yhdysviivan käyttö Vuorosanojen kirjoittaminen (vuorosanaviivat ja lainausmerkit) Yhdyslause ja pilkun käyttö Numeroiden ja päiväyksen merkitseminen Vastakohdat ja synonyymit 106 Virkkeen päättömerkit Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus Mekaanisen lukutaidon kehittäminen Erilaisten tekstien runsasta lukemista Kirjallisuuden lajeihin tutustumista Kirjaesittelyt ja dramatisoinnit lukukokemuksen pohjalta Kirjailijavierailuja ja teatterissakäyntejä mahdollisuuksien mukaan Kirjaston käyttö Kirjoittaminen Selkeän ja sujuvan käsialan varmistaminen Monipuolisia kirjoitusharjoituksia Runojen ja näytelmien kirjoitus Oman tekstin tarkistaminen ja kehittäminen Oman tekstin muokkaaminen annetun palautteen pohjalta Otsikoinnin ja kappalejaon harjoittelu Käsitekartan laadinnan ja käytön harjoittelu Teksti- ja mediataito Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelu Tiedon etsintää eri viestintävälineistä Silmäilevän lukutaidon harjoittelu Päätelmien tekemistä luetusta tekstistä, pääasioiden erottamista yksityiskohdista, sekä juonen kertominen Tekstin sisällön ennakointi Esitysten, elokuvien ja videoiden kriittistä arviointia Tekstin tuottamista tekstinkäsittelyohjelmalla Vuorovaikutustaidot Ilmaisutaitojen kehittämisharjoituksia Omien ajatusten ja mielipiteiden esittämistä ja perustelua Puheenvuorojen käytön harjoittelu Toisten kuunteleminen sekä arvion ja rakentavan palautteen antaminen Palautteen vastaanottaminen ja itsearvioinnin kehittäminen Kohteliaan ja asianmukaisen käytöksen harjoittelu eri viestintätilanteissa MINIMITAVOITTEET 4. LUOKALLA 107 Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaamista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on otettava kokonaisuus huomioon. Lukeminen Oppilas lukee sujuvasti ymmärtäen lukemansa löytää tekstistä pääasiat oppii etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä Kirjoittaminen Oppilas kirjoittaa sujuvasti käsialakirjoitusta kirjoittaa sanat melko virheettömästi osaa tehdä juonellisen kirjoitelman Kielentuntemus Oppilas osaa sanaluokkia hallitsee perusasiat kielen rakenteista TAVOITTEET 5. LUOKALLA Kielentuntemus ja kielitieto Oppilaan äidinkielen taidot ja kielen tuntemus syventyvät Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus Oppilaan kyky lukea ymmärtävästi, arvioivasti ja eläytyen paranee positiivinen asenne lukemista kohtaan säilyy kirjallisuusharrastus laajenee ja monipuolistuu kyky kertoa lukukokemuksestaan muille kehittyy kyky tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä varmentuu kulttuuri-identiteetti vahvistuu Kirjoittaminen 108 Oppilas valitsee kirjoitustyylin tilanteen mukaan hallitsee ja käyttää käsialakirjoitusta varmentuu oikeinkirjoituksessaan kasvattaa taitojaan hyödyntää, tuottaa ja kehittää tekstejä tottuu vastaanottamaan palautetta ja arvioimaan itseään Teksti- ja mediataito Oppilas oppii siltaamaan tekstien herättämiä ajatuksia omaan elämäänsä ja ympäristöönsä osaa hyödyntää mediavälineitä tavoitteellisesti ja itsenäisesti käyttää hyväkseen tietotekniikkaa mahdollisuuksien mukaan Vuorovaikutustaidot Oppilaan keskustelutaidot kehittyvät taidot aktiivisena lukijana ja viestijänä kasvavat vastaanottajan, viestintätilanteen ja –välineiden huomioiminen omassa viestinnässä tukisanalistan laatiminen ja käyttö. SISÄLLÖT 5. LUOKALLA Kielentuntemus ja kielitieto Verbin aikamuodot Nominien taipuminen: nominatiivi, genetiivi, partitiivi Lauseenjäsenet: subjekti ja predikaatti Tutustumista objektin käyttöön Lauserakenteiden tutkiminen; pää- ja sivulause Lauseenjäsennys Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus Sujuvan lukutaidon harjoittaminen ja ylläpitäminen Kirjallisuusharrastuksen laajentuminen ja monipuolistuminen Kirjallisuusanalyysien sekä erilaisten esitelmien ja esittelyjen tekeminen Kirjailijavierailuja ja teatterikäyntejä mahdollisuuksien mukaan Kirjaston palvelujen hyödyntäminen Eri kulttuureihin tutustuminen mahdollisuuksien mukaan kirjallisuuden ja median keinoin. Kirjoittaminen Käsialahuolto Tiivistäminen, väliotsikointi, muistiinpanojen tekeminen 109 Asiakirjoittamisen tekstityypit ja niiden tekeminen Luovan kirjoittamisen erilaisten tekstityyppien harjoittelua Prosessikirjoitustyön vaiheet luovassa kirjoittamisessa Teksti- ja mediataito Puhutun ja kirjoitetun tekstin vertailu Tietokirjallisuuden ja viestintävälineiden käyttäminen oppimisen tukena Silmäilevän lukutaidon kehittämistä Tekstien analysoinnin harjoittelua Pääasioiden erottaminen yksityiskohdista Mediataitojen syventämistä Vuorovaikutustaidot Luonteva esiintyminen ja asianmukainen käyttäytyminen eri tilanteissa Vastaanottajien huomioiminen viestintätilanteissa Kuuntelutaitojen kehittäminen Erityyppisten esiintymistilanteiden harjoittelu Palautteen antamisen ja vastaanottamisen kehittäminen MINIMITAVOITTEET 5. LUOKALLA Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaamista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on otettava kokonaisuus huomioon. Lukeminen Oppilas osaa kertoa lukemastaan pääasiat kirjallisesti ja suullisesti osaa etsiä tietoa itsenäisesti ikäkaudelleen sopivista lähteistä Kirjoittaminen Oppilas osaa käyttää eri kirjoitustyyppejä osaa kirjoittaa kertomuksia, joissa on selkeä alku, juoni ja loppu osaa tehdä yhdyslauseita pystyy vastaamaan annettuun kysymykseen kirjallisesti pystyy seuraamaan suullista esitystä ja omaksumaan siitä tietoa Kielentuntemus Oppilas osaa analysoida ja luokitella sanoja osaa sijamuotoja 110 hallitsee pääasiat lauseenjäsennyksestä VUOSILUOKAT 6-9 TAVOITTEET 6. LUOKALLA Kielentuntemus ja kielitieto Oppilaan perustieto oman äidinkielensä sanojen luokittelusta karttuu aktiivin ja passiivin käsitteet varmentuvat verbien aikamuotojen hallinta monipuolistuu eri tapaluokat ja keskeiset lauseenjäsenet tulevat tutuiksi Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus Oppilas harrastaa monipuolista lukemista tutustuu Suomen ja maakunnan klassikkokirjailijoihin sekä heidän tuotantoonsa käyttää säännöllisesti hyväkseen kirjastopalveluja Kirjoittaminen Oppilaan oikeinkirjoitustaito kehittyy välimerkkien käyttö varmentuu käsiala hioutuu: hän kirjoittaa sidosteisella käsialalla ja osaa myös tekstata omien tekstien sisältö monipuolistuu lähteiden hyödyntäminen paranee Teksti- ja mediataito Oppilas harjaantuu erilaisten tekstien aktiiviseksi ja kriittiseksi tulkitsijaksi oppii myös kuuntelemaan, kommentoimaan ja arvioimaan muiden mielipiteitä Vuorovaikutustaidot Oppilaan kehittynyt tilannetaju ja vuorovaikutustaito näkyvät puheilmaisun rikastumisena koulussa ja sen ulkopuolella 111 osaa muuntautua tarvittaessa eri rooleihin ja toimia empaattisesti SISÄLLÖT 6. LUOKALLA Kielentuntemus ja kielitieto Peruskieliopin ja oikeinkirjoituksen osalta paneudutaan erisnimien ja yleisnimien virheettömään oikeinkirjoitukseen Yhdysmerkin käyttö Lyhenteiden hallinta Oikeaan kirjoitusasu tapauksissa, joissa puheasu eroaa kirjoitusasusta Pää- ja sivulauseiden erottaminen Repliikkiviivan ja sitaattien käytön osaaminen Keskeisten sijamuotojen sekä lauseenjäsenten oppimisen varmistaminen Tapaluokista tutustutaan käsky- ja ehtomuotoihin. Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus Omien lukutottumuksien arvioiminen Eri lukutekniikoiden harjoittelu lukuprosessin hallitsemisen oppimiseksi Tekstitietoa syvennetään selostavien, kuvailevien, kertovien, pohtivien ja kantaa ottavien tekstien tarkastelun avulla Oman paikkakunnan ja Suomen eri murteisiin tutustutaan yleissivistävää kielitaitoa kartuttaen Oppilaat tutustuvat myös Kalevalaan sekä proosan, draaman ja lyriikan lajeihin Kokonaisteosten lukemista. Kirjoittaminen Kirjoitelmien osalta oppilas oppii jäsentelemään ja tiivistämään sanottavaansa Oppii käyttämään eri tietolähteitä sekä suhtautumaan niihin kriittisesti Oppilas oppii kirjoittamaan käsin ja tietotekniikan keinoin Oppilas osaa muotoilla sanottavansa eri kohderyhmille Oppilas pyrkii omaperäiseksi kirjoittajaksi ja kirjoittaa säännöllisesti. Teksti- ja mediataito Suullisen ilmaisun osalta oppilas harjaantuu aktiiviseksi kuulijaksi ja osallistujaksi eri puheenvuoro- ja keskustelutilanteissa. Oppilas ymmärtää, että asioista voidaan olla eri mieltä Hän tottuu antamaan palautetta korrektilla puhekielellä ja osaa suhtautua itseensä kohdistuvaan kritiikkiin asiallisesti Oppilas osaa eläytyä eri rooleihin ja suoriutuu erityyppisistä esiintymistilanteista Elokuva- ja /tai teatterikokemuksen saaminen. MINIMITAVOITTEET 6. LUOKALLA 112 Palvelevat arviointia ratkaistaessa oppilaan yläasteelle siirtymistä ja mahdollisia opetuksen tukitoimia. Lukeminen Oppilas osaa lukea itsenäisesti asia- ja tietotekstiä osaa käyttää hyväkseen eri viestintävälineiden informaatiota Kirjoittaminen Oppilas ymmärtää faktan ja fiktion käytön eron eri kirjoitustilanteissa osaa käyttää persoonallista sidosteista käsialaa allekirjoituksissa ja asiapapereissa osaa käsitellä ja tuottaa tekstiä myös tietotekniikkaa hyödyntäen osaa myös yhdyssanojen ja erisnimien oikeinkirjoituksen Kielentuntemus Oppilas osaa nominien taivuttamisen osaa muodostaa yksilauseista virkettä monipuolisempia lausekokonaisuuksia osaa myös johtaa sanoja osaa esittää asiansa ymmärrettävästi eri vuorovaikutustilanteissa TAVOITTEET 7.–9. LUOKALLA Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. 113 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja SISÄLLÖT 7. LUOKALLA Kielentuntemus ja kielitieto sanaluokkien kertaaminen ja syventäminen sijamuotojen kertaaminen ja niiden käyttäminen verbin persoona- ja aikamuotojen kertaaminen ja käyttäminen kerronnassa puhe- ja kirjakielen erilaisuuden ymmärtäminen kirjoitetun kielen perussääntöjen kertaaminen ja syventäminen (mm. alkukirjain, välimerkit ja yhdyssanat) käsialan harjaannuttaminen Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus mekaanisen lukutaidon kehittäminen kirjastoon ja sen käyttömahdollisuuksiin tutustuminen yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen kirjallisuuden käsitteisiin (aihe, teema, kertoja, näkökulma, juoni, miljöö, pää- ja sivuhenkilöt) tutustuminen ja niiden käyttäminen kaunokirjallisuuden tulkinnassa kaunokirjallisuuden lajeihin tutustumista 114 Kirjoittaminen kertomuksen ja dialogin tuottaminen tekstin jaksottaminen oman tekstin tarkastaminen Mediataito omien mediankäyttötottumusten arviointia tiedonhankintataitojen kehittämistä asiatekstiin tutustumista olennaisen aineksen löytäminen tekstistä Vuorovaikutustaidot viestintärohkeuden vahvistaminen oman puheenvuoron laatiminen palautteen vastaanottaminen ja antaminen MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLE Oppilas osaa taivuttaa verbejä persoonamuodoissa. tunnistaa sanaluokkia. kykenee kirjoittamaan kertomuksen. pystyy lukemaan kokonaisteoksen. pystyy toimimaan ryhmässä. osoittaa halukkuutta oppimiseen. SISÄLLÖT 8. LUOKALLA Kielentuntemus ja kielitieto lauseenjäsenten ja niiden käytön oppiminen verbin modusten ja niiden käytön oppiminen kielenhuolto: numeraalien käyttäminen, lausetyypit, puhe- ja kirjakielen käyttäminen Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus kriittisen lukemisen harjaannuttamista kirjallisuuden käsitteiden tuntemuksen syventäminen ja niiden käyttäminen tekstin tulkinnassa kirjallisuuden lajityyppeihin tutustumista: jännitys, fantasia, kauhu ja scifi em. lajityyppien tekstien tai kokonaisteosten lukeminen novelliin ja runoon tutustumista 115 Kirjoittaminen oman tekstin suunnittelemista ja työskentelyaikataulun laatimista erilaisten tekstilajien laatiminen ja vaikuttamisen keinoihin tutustuminen (esim. mielipidekirjoitus tai vastine, arvostelu, aineistopohjainen kirjoitus) fiktiivisen tekstin kirjoittaminen kuvauksen laatiminen lähdeaineiston käytön harjoittelemista Mediataito kuvien, mediatekstien ja mainosten arviointia ja tulkintaa Vuorovaikutustaidot perusteltujen puheenvuorojen laatiminen ja väittelyharjoituksia rakentavan palautteen antaminen ja asiallisen kritiikin vastaanottaminen MINITAVOITTEET 8. LUOKALLE Oppilas tunnistaa verbin aika- ja tapaluokkia. tunnistaa subjektin ja predikaatin. kykenee kirjoittamaan pienimuotoisen tekstin omien ajatustensa pohjalta. pystyy lukemaan kokonaisteoksen ja kertomaan siitä käyttäen apunaan joitain kirjallisuuden käsitteitä. pystyy toimimaan ryhmässä ja osaa esittää mielipiteensä asiallisesti. osoittaa halukkuutta oppimiseen. SISÄLLÖT 9. LUOKALLA Kielentuntemus ja kielitieto suomen kielen rakenteiden kertaaminen suomen sukukieliin tutustumista suomen kielen keskeisiin ominaispiirteisiin, sanastoon, nimistöön ja eri kielimuotoihin (murteet, slangi) tutustumista lauseenvastikkeiden ja verbin nominaalimuotojen tunnistaminen ja käyttäminen kielenhuolto: pilkku, kaksoispiste, ajatusviiva, lainasanat, lyhenteiden käyttäminen kirjakielessä puheen ja kirjoitetun kielen erojen ymmärtäminen ja kirjakielen käytön hallitseminen Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus 116 Suomen kirjallisuuden historiaan tutustuminen ja nuortenkirjojen lisäksi jonkin merkittävän suomalaisen klassikon lukeminen kirjallisuusaiheisen työn tekeminen (esim. esitelmä, lukupäiväkirja tai kirjallisuusportfolio) elokuvan keinoihin tutustumista Kirjoittaminen erilaisten tekstien ja erityisesti asiatekstien suunnitteleminen ja kirjoittaminen kirjoitetun kielen sääntöjen mukaisesti Mediataito sanoma- ja aikakauslehtien tarkastelua tekstien tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla sekä tietotekniikan ja viestintävälineiden hyödyntäminen työskentelyssä Vuorovaikutustaidot erilaisten asiatilanteiden hallitsemista, esim. tilannepuhe ja haastattelu rakentavan palautteen antaminen ja asiallisen kritiikin vastaanottaminen MINIMITAVOITTEET Oppilas hallitsee oikeinkirjoituksen perusasioita. pystyy kirjoittamaan johdonmukaisen tekstin kirjoitetun kielen sääntöjen mukaisesti. lukee kokonaisteoksia ja pystyy kertomaan niistä käyttäen apunaan joitain kirjallisuuden käsitteitä. osaa nimetä joitain suomalaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan. pystyy toimimaan vastuullisesti ryhmässä ja osaa perustella mielipiteensä. osoittaa halukkuutta oppimiseen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa 117 osaa ottaa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä ja tehdä havaintoja kielen keinoista; löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja perustelut ja huomaa esimerkiksi sanavalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn. pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä 118 pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvista sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. Ruotsi äidinkielenä, Saame äidinkielenä, Romani äidinkielenä, Viittomakieli äidinkielenä, Muu oppilaan äidinkieli, Suomi toisena kielenä, Ruotsi toisena kielenä, Suomi saamenkielisille, Suomi viittomakielisille ja Ruotsi viittomakielisille. Pälkäne on yksikielinen kunta. Oppilaan äidinkielen ollessa muu kuin suomi, opetus järjestetään tapauskohtaisesti. 119 7.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsi B-kielenä (B 1) VUOSILUOKAT 7-9 SISÄLLÖT 7.-9. LUOKILLA Sisällöt määräytyvät kulloinkin käytössä olevan oppikirjan mukaisesti. TAVOITTEITA 7. LUOKALLE Kielitaito: Oppilas - oppivat arkisten viestinnällisten tilanteiden avulla ilmauksia, joita tarvitaan toimittaessa yksinkertaisia asioita ruotsiksi, esimerkiksi asioimaan kahvilassa tai ostamaan postimerkkejä - oppilaat harjoittelevat myös kirjoittamaan lyhyitä viestejä ruotsiksi, esimerkiksi tekstiviestejä, sähköpostiviestejä ja kortteja. Kulttuuritaidot: Oppilas - tutustuu elämään ruotsinkielisissä kulttuureissa ja saavat näkökulmia suomalaiseen, suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuriin. Oppimaan oppiminen: Oppilas - harjoittelee monipuolisella tavalla sekä itsenäisesti että pareittain tai ryhmissä käyttämään kielitaitoaan. MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLE Kielitaito: Oppilas - ymmärtää arkisia viestinnällisiä ilmauksia - pystyy tuottamaan lyhyitä viestejä. Kulttuuritaidot: Oppilas - on tutustunut ruotsinkieliseen kulttuuriin. 120 Oppimaan oppiminen: Oppilas - on harjoitellut opiskelua itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä. TAVOITTEITA 8. LUOKALLE Kielitaito: Oppilas - harjoittelee arkipäiväisiä viestintätilanteita kuten käyttäytymään kohteliaasti ruokaillessa, tekemään ostoksia, ostamaan junalippuja, pyytämään anteeksi, tiedustelemaan onko paikka vapaa jne. Kulttuuritaidot: Oppilas - oppii lisää erilaisia pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviä asioita. Oppimaan oppiminen: Oppilas - jatkaa itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä opiskelun harjoittelua. MINIMITAVOITTEET 8. LUOKALLE Kielitaito: Oppilas - ymmärtää arkipäiväisten viestintätilanteiden sisältöjä. Kulttuuritaidot: Oppilas - on tutustunut erilaisiin pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviin asioihin. Oppimaan oppiminen: Oppilas - on harjoitellut itsenäisesti, pareittain ja ryhmässä opiskelua. TAVOITTEITA 9. LUOKALLE Kielitaito: Oppilas - oppii kertomaan itsestään ja ympäristöstään sekä vastaavasti hankkimaan tietoja kysymällä toisilta vastaavista asioista - harjoittelee kysymään ja kertomaan sekä ilmaisemaan mielipiteitä ja tunteita - harjoittelee myös hankkimaan yksinkertaista tietoa eri tiedotusvälineistä. 121 Kulttuuritaidot: Pohjoismaisen kulttuurin lisäksi käsitellään suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä. Oppimaan oppiminen : Painotetaan omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja päämäärätietoisuutta. MINIMITAVOITTEET 9. LUOKALLE Kielitaito: Oppilas - osaa lyhyesti kysyä ja kertoa itsestään ja ympäristöstään. Kulttuuritaidot: Oppilas - tunnistaa pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviä asioita. Oppimaan oppiminen: Oppilas - on käyttänyt erilaisia työtapoja, joitain yksin, joitain parin kanssa, joitain ryhmässä PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: KUULLUN YMMÄRTÄMINEN PUHUMINEN TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN KIRJOITTAMINEN A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva alkuvaihe alkeiskielitaito alkuvaihe alkeiskielitaito ________________________________________________________________________ Kulttuuritaidot: Oppilas - tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä - tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja - ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat: Oppilas - käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 122 7.5 VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tavoite on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Englannin kielen opetuksessa painotetaan suullisen kielitaidon harjoittamista sekä sanaston hallintaa, jotta oppilas rohkaistuu käyttämään hankkimaansa kielitaitoa. Oppilaan tietoja ja taitoja arvioitaessa tuntityöskentely painottuu. Erityisopetuksessa kieltenopetus järjestetään oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. A-kieli A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Sen opiskelu aloitetaan kolmannella luokalla, mutta voidaan koulukohtaisesti aloittaa aikaisemminkin. Pälkäneen koulujen A-kieli on englanti. VUOSILUOKAT 1-2 Opetussuunnitelman perusteissa on määrätty, että kieliopintojen tulee alkaa viimeistään kolmannella luokalla, mutta on mahdollista aikaisemminkin. Pälkäneen kieliohjelman mukaan englannin kielenopiskelu voidaan aloittaa leikinomaisesti ja toiminnallisesti jo toisella luokalla, jos tuntiresurssit sen sallivat. 1.-2.-luokkien kielenopiskelun yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty opetussuunnitelman perusteissa. VUOSILUOKAT 3-9 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielel- 123 lä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Hänen tulee oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. (OPS:n perusteet) 3.-6.luokkien kielenopiskelun yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty opetussuunnitelman perusteissa. SISÄLLÖT 3.-9. LUOKILLA Sisällöt määräytyvät kulloinkin käytössä olevan oppikirjan mukaisesti. TAVOITTEITA 3. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas - osaa kertoa itsestään ja toisesta - ymmärtää yksinkertaisista kirjoitetuista ja puhutuista viesteistä yksittäisiä sanoja tai aihepiirin - osaa kirjoittaa kohdekieltä mallista, perussanastoa myös ulkoa - tuntee joitakin englantia puhuvia maita. Kulttuuritaidot: Oppilas - osaa vaihtaa yksinkertaisia tervehdyksiä ja peruskohteliaisuuksia. Oppimaan oppiminen: Oppilas - hallitsee kielenopiskelutaitojen perusteet osallistumalla tuntityöskentelyyn ja huolehtimalla kotitehtävistään - osaa valmistautua kotonaan sanatesteihin, sekä myös laajempiin kokeisiin annettujen ohjeiden avulla MINIMITAVOITTEET 3. LUOKALLA Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävänsä. Oppilas ymmärtää kieltä enemmän kuin osaa itse tuottaa. Oppilas tuntee numeroita ja osa kertoa itsestään ja perheenjäsenistään. TAVOITTEET 4. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas - osaa kertoa itsestään ja toisesta, sekä tarvittaessa apuneuvoja käyttäen myös kysyä yksinkertaisia kysymyksiä - ymmärtää yksinkertaisia ikäkautta vastaavia kirjoitettuja ja puhuttuja tekstejä - osaa kirjoittaa joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Aiemmin opeteltuja taitoja vahvistetaan. 124 Kulttuuritaidot: Oppilas - osaa vaihtaa tervehdyksiä ja peruskohteliaisuuksia. Oppimaan oppiminen: Oppilas - osallistuu tuntityöskentelyyn ja huolehtii kotitehtävistään - osaa jossain määrin arvioida omaan edistymiseensä vaikuttavia tekijöitä. MINIMITAVOITTEET 4. LUOKALLA Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävänsä. Oppilas ymmärtää kieltä enemmän kuin osaa itse tuottaa. Oppilas erottaa yksikön ja monikon, osaa verbejä ja lisää lukusanoja. TAVOITTEET 5. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas - pystyy keskustelemaan puhekumppanin kanssa tavallisissa tilanteissa - ymmärtää arkielämää käsittelevän puheen ja tekstin keskeisimmän sisällön - osaa muodostaa ymmärrettäviä virkkeitä - ääntää ymmärrettävästi - hallitsee siihenastisen keskeisen sanaston - kirjoittaa melko virheetöntä englantia. Kulttuuritaidot: Oppilas - tuntee englanninkielisten maiden elämään ja juhliin liittyviä asioita. Oppimaan oppiminen: Oppilas - osaa käyttää itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa sekä muita tiedonhankintavälineitä - pystyy arvioimaan omaa kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin. MINIMITAVOITTEET 5. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas - ymmärtää ja tuottaa jonkin verran englanninkielistä puhetta ja kirjoitusta - hallitsee tavallisimpien sanojen oikeinkirjoituksen - osallistuu tuntityöskentelyyn ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä. Kulttuuritaidot: Oppilas 125 - tuntee joitakin englanninkielisten maiden elämään liittyviä asioita. Oppimaan oppiminen: Oppilas - pystyy etsimään oppikirjan tekstistä ja sanastosta ohjeiden mukaista yksittäistä tietoa. TAVOITTEET 6. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas - selviytyy yksinkertaisissa kielenkäyttötilanteissa - pystyy kertomaan mm. itsestään, harrastuksistaan ja koulunkäynnistään - ilmaisee itseään suullisesti ja kirjallisesti 3.-6. luokkien keskeisen sanavaraston turvin. Kulttuuritaidot: Oppilas - pystyy kertomaan englanniksi omasta kotimaastaan - tunnistaa oman maansa ja joidenkin englanninkielisten maiden kulttuurien keskeisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppimaan oppiminen: Vahvistetaan monipuolisesti opiskelutaitojen eri osa-alueita. MINIMITAVOITTEET 6. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas - hallitsee yleisimmät 3.-6.luokille määritellyn sanaston sanat - ymmärtää kieltä jonkin verran sekä ääntää ja kirjoittaa ymmärrettävästi - osallistuu tuntityöskentelyyn ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä. Kulttuuritaidot: Oppilas - tunnistaa oman maansa ja joidenkin englanninkielisten maiden keskeisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppimaan oppiminen: Oppilas - pystyy etsimään tietoa oppikirjasta ja sanastosta ohjeiden avulla ja osin itsenäisestikin. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty kielen osaamisen taso 6. luokalla taitokuvausasteikon mukaan. Kyseinen asteikko on perusteiden liitteenä. Asteikolla kuvataan hyvä osaamistaso seuraavilla osa-alueilla: 126 kuullun ymmärtäminen puhuminen tekstin ymmärtäminen kirjoittaminen TAVOITTEITA 7. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas - tutustuu entistä enemmän kertovaan tekstiin ja opettelee hankkimaan tietoja eri aihepiireistä - kykenee tuottamaan lyhyen kertovan tai kuvailevan kirjoitetun tekstin ja selviytyy jokapäiväisen elämän viestintätehtävistä ja –tilanteista. Kulttuuritaidot: Oppilasta - tutustutetaan englantiin kansainvälisenä yleiskielenä sekä britti- ja amerikanenglannin eroihin. Oppimaan oppiminen: Oppilas - kehittää opiskelutaitojaan yksin ja ryhmässä. MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas - kykenee kertomaan kirjallisesti ja suullisesti itseensä ja ympäristöönsä liittyvistä asioista lyhyesti ja ymmärtämään näihin asioihin liittyvää selkeää, hidastempoista puhetta. Kulttuuritaidot: Oppilas - alkaa tiedostaa, että englanti on kansainvälinen yleiskieli sen lisäksi, että se on Britannian ja Yhdysvaltojen kansalliskieli. Oppimaan oppiminen: Oppilas - kykenee opiskelemaan ryhmässä ja itsenäisesti. TAVOITTEITA 8. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas 127 - kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan ja pystyy tuottamaan melko pitkän kertovan tai kuvailevan kirjoitetun tekstin ymmärtää jokapäiväisiä asioita käsittelevää lähes normaalitempoista puhetta osaa lyhyesti kertoa omia mielipiteitään asioista ja perustella niitä ja kysyä toisilta niistä. Kulttuuritaidot: Syvennetään alemmilla luokilla opittua kulttuurintuntemusta. Oppimaan oppiminen: Oppilas - opettelee ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan, arvioimaan omaa työskentelyään ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. MINIMITAVOITTEET 8. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas - kykenee tuottamaan kirjallisesti ja suullisesti melko pitkän tuotoksen, joka käsittelee jokapäiväisiä asioita sekä ymmärtää niitä käsittelevää lähes normaalitempoista puhetta. Kulttuuritaidot: Oppilas - tunnistaa kulttuurialueen tapoja ja käytänteitä. Oppimaan oppiminen: Oppilas - ottaa vastuuta omasta oppimisestaan omien kykyjensä mukaisesti. TAVOITTEITA 9. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas - pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta - itse suullisesti esittämään pienen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista - osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista - pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun mittaisia tekstejä tutuista aiheista - osaa kirjoittaa kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristön arkipäiväisistä puolista. Kulttuuritaidot: Oppilas - on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista - asennoituu ennakkoluulottomasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin tuntien omat juurensa ja kulttuurinsa. Oppimaan oppiminen: Oppilas - oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. 128 MINIMITAVOITTEET 9. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas - osaa kirjoittaa kuvauksen tapahtumista - pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen perustuvaa puhetta ja pystyy itse suullisesti osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluun - pystyy lukemaan tutusta aiheesta kertovan tekstin. Kulttuuritaidot: Oppilaalla - on tietoja kulttuurialueen maista, kansoista ja tavoista. Oppimaan oppiminen: Oppilas - osaa käyttää erilaisia työtapoja opiskelussaan. PÄÄTTÖARVOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: KIELI KUULLU PUHUMINEN YMMÄRTÄMINEN TEKSTIN KIRJOITTAMINEN YMMÄRTÄMINEN _______________________________________________________________________________________ Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito ________________________________________________________________________ Kulttuuritaidot: Oppilas - tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat: Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 129 7.6 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. VUOSILUOKAT 1-2 TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2 Oppilas oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit sekä tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät; oppilaan tulee huomata käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista. 130 SISÄLTÖJÄ 1. LUOKALLA Luvut ja laskutoimitukset lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-100 lukujen vertailu (< ja > -merkit), luokittelu, järjestäminen, hajottaminen ja kokoaminen kymmenjärjestelmän perusteet lukujonotaidot, luettelu eteen- ja taaksepäin yhden, kahden, viiden ja kymmenen välein parilliset ja parittomat luvut yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti lukualueella 0-100, laskutoimitusten tutustuminen kymmenjärjestelmävälineisiin, lukusuoraan ja sataruudukkoon Algebrallinen ajattelu säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Geometrian käsitteitä ympäristön geometristen kappaleiden kuvailu ja nimeäminen (pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio) tasokuvioiden tunnistaminen ja piirtäminen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio sekä ympyrä esineen avulla piirrettynä) yksinkertaisia suurennoksia ja pienennöksiä ruutujen avulla avaruudellisen hahmotuskyvyn kehittäminen Mittaaminen mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan pituus senttimetreinä ja metreinä. mittaamista ja arviointia raha, eurot aika, kellonaika tasatunteina ja puolitunteina Tietojen käsittely ja tilastot yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina SISÄLTÖJÄ 2. LUOKALLA Luvut ja laskutoimitukset lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-1000 lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu ja järjestäminen kymmenjärjestelmän rakenne 131 yhteen - ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain luvuilla 0-1000 (kaksi muistinumeroa, peräkkäiset lainaamiset) kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 2-5 kertolaskun ja jakolaskun yhteys ja jakolaskun käsite konkreettisilla välineillä (ei jakolaskun merkitsemistä) lukusuoran käyttö erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen yksinkertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä Algebrallinen ajattelu suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvasta yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Geometrian käsitteitä ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu peruskappaleiden tunnistaminen: pallo, suorakulmainen särmiö, kuutio, ympyräkartio ja ympyrälieriö geometristen peruskäsitteiden: piste, jana, suora, murtoviiva, puolisuora ja kulma, tunnistaminen ja tuottaminen monikulmion tunnistaminen ja tuottaminen kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon ja pisteverkkoon ja omien kuvioiden tuottaminen pinta-alan käsitteen pohjustaminen peittämällä pintoja annetuilla monikulmioilla peilikuvan tunnistaminen ja piirtäminen symmetria-akselin etsiminen ja symmetrisen puolikkaan piirtäminen Mittaaminen mittaamisen periaatteen ymmärtäminen rahan yksiköt, hinnan tulkitseminen ja merkitseminen pilkkua käyttäen pituuden yksiköt, metri ja senttimetri, mittaamista ja arviointia massan yksiköt, gramma ja kilogramma, kokeiluita ja arviointia tilavuuden yksiköt, litra ja desilitra, kokeiluita ja arviointia pinta-ala kokeellisesti käyttäen konkreettista yksikköä kellonajan lukeminen ja merkitseminen analogisesta kellosta ja digitaalimerkintä vuodenajat, kuukaudet, vuorokausi, tunti ja minuutti Tietojen käsittely ja tilastot yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen, helpon karttakuvan tulkinta tietojen etsiminen, muokkaaminen ja esittäminen esim. pylväsdiagrammilla MINIMITAVOITTEET 132 Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, jossa pohditaan esimerkiksi luokalle jäämistä. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otettava huomioon. 1.LUOKKA Laskutoimitukset Oppilas tunnistaa ja merkitsee luvut 0-100 vertailee ja järjestää lukuja 0-100 osaa mekaanisen kymmenylityksen 0-20 Geometria Oppilas tuntee kolmion, neliön ja ympyrän Soveltava matematiikka Oppilas tunnistaa kellonajoista täydet tunnit 2.LUOKKA Laskutoimitukset Oppilas tunnistaa ja merkitsee luvut 0-1000 vertailee ja järjestää lukuja 0-1000 osaa päässälaskun kymmenylityksen osaa yhteen- ja vähennyslaskut allekkain lukualueella 0-1000 osaa kertotaulut 1-5 Geometria Oppilas tuntee kolmion, neliön, ympyrän ja monikulmion Soveltava matematiikka Oppilas tuntee perussuureitten yksiköt (cm, m, g, kg, dl, l) tunnistaa kellonajoista täydet ja puolet tunnit 133 VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3−5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 3-5 Oppilas saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä SISÄLLÖT 3. LUOKALLA 1.-2. luokkien sisältöjä kerrataan ja laajennetaan: Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen (luvut 0–10 000), tutustuminen 60järjestelmään, kellonajat päässälaskuja, yhteen- ja vähennyslaskuja allekkain sekä kertominen yksinumeroisella kertojalla kertolaskun käsitteen varmentaminen ja kertotaulut sisältöjako ja ositusjako, jakolaskun merkitseminen ja laskeminen päässälaskuna murtoluvun käsite laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen lukumäärän tutkiminen erilaisten vaihtoehtojen kautta laskujärjestys 134 lukujen luokittelu ja järjestäminen Algebra Lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen lausekkeen käsite ja helppojen lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien havaitseminen yhtälön ratkaiseminen päättelemällä Geometria suurennoksia peilaus suoran suhteen, symmetria erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu piiri mittaamisen periaatteen vahvistaminen mittaustuloksen arviointi tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen MINIMITAVOITTEET Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä, sanoilla tai lukujen avulla osaa vertailla tai luokitella joitain reaalimaailman tilanteita tai ilmiöitä ohjauksen avulla pystyy työskentelemään saadessaan lisäohjeita. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas osaa hajottaa ja koota lukuja 1-20 osaa yhteen- ja vähennyslaskuja kymmenjärjestelmän lukualueella 0 – 1000 kykenee vertailemaan auttavasti suuruusluokkia lukualueella 0 – 1000 osaa kertotaulut 1-5 tunnistaa murtoluvun ja osaa muodostaa sen joukkomallista osaa yksinkertaisia jakolaskuja, jakajana yksinumeroiset luvut tunnistaa ja osaa käyttää jakolaskun kahta erilaista merkintätapaa Aika 135 tuntee tasa- ja puolet tunnit Geometria Oppilas osaa suurentaa yksinkertaisen kuvion ruudukkoa tms. apuna käyttäen tunnistaa ja osaa nimetä joitakin yleisimpiä tasokuvioita ja joitain niihin liittyviä käsitteitä osaa liittää mittayksiköt oikeaan suureeseen esim. pituuden mittana metri osaa tehdä mittauksia Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja ohjattuna KESKEISET SISÄLLÖT 4. LUOKALLA Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen (luvut 0 – 100 000) yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua päässä sekä allekkain (kertominen kaksinumeroisella kertojalla, jakaminen jakokulmassa) desimaaliluvun käsite, desimaaliluvun ja murtoluvun välinen yhteys murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua negatiivisen kokonaisluvun käsite laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen sulkeiden käyttö ja laskujärjestys Algebra lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista yhtälöiden ratkaisemista päättelemällä säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien havaitseminen Geometria suurennoksia ja pienennöksiä peilaus suoran suhteen, symmetria ja yhtenevyys konkreetein välinein yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat kulmien ja kolmioiden luokittelua suorakulmion pinta-ala mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntamista, mittaustuloksen arviointia 136 Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koordinaatisto, I neljännes MINIMITAVOITTEET Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla tai lukujen avulla pystyy kertomaan havainnoistaan ja ajatuksistaan toimimalla tai puhumalla osaa ohjauksen avulla kuvata joitain reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti osaa ryhmitellä tai luokitella annetun kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman työskentelee yhteisen tavoitteen mukaisesti Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa hajottaa lukuja ykkösiin, kymmeniin, satoihin ja tuhansiin kykenee vertailemaan lukujen suuruusluokkia lukualueella 0 – 10000 osaa peruslaskutoimituksia hyväksyttävästi (luonnollisilla luvuilla lukualueella 0-10000) hallitsee kertotaulut 1-10 pääpiirteissään oppii käyttämään jakokulmaa osaa yksinkertaisia yhteen - ja vähennyslaskuja samannimisillä murtoluvuilla tunnistaa desimaaliluvun ja osaa muodostaa desimaaliluvun kuvamallin perusteella osaa merkitä murtoluvun lukusuoralle osaa verrata samannimisiä murtolukuja osaa merkitä desimaaliluvun lukusuoralle osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita Geometria Oppilas osaa laskea piirin ja pinta-alan yksinkertaisista kuvioista (esim. neliö) osaa mittayksiköiden välisiä perusmuunnoksia osaa piirtää yleisimpiä tasokuvioita tunnistaa suoran (tietää, että on olemassa erisuuntaisia suoria) tuntee vuorokauden, viikon, kuukauden, vuoden, tunnin, sekunnin ja minuutin väliset suhdeluvut Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys 137 Oppilas osaa esittää tietoja diagrammin avulla osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja opettajan ohjauksessa KESKEISET SISÄLLÖT 5. LUOKALLA Luvut ja laskutoimitukset yhteen-, vähennys-, kerto - ja jakolaskua päässä sekä allekkain algoritmina murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslasku, sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla supistaminen ja laventaminen jaollisuus desimaaliluvun, murtoluvun ja prosentin välinen yhteys laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen Algebra lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien päätteleminen Geometria yhdenmuotoisuus ja mittakaava peilaus suoran ja pisteen suhteen kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ympyrä ja sen osia kulman mitta pinta-ala mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista, mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen keskiarvon käsite ja laskeminen tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä MINIMITAVOITTEET Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas 138 osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla tai lukujen avulla pystyy kertomaan havainnoistaan ja ajatuksistaan toimimalla tai puhumalla osaa kuvata joitain reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman työskentelee yhteisen tavoitteen suuntaisesti Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa käyttää kymmenjärjestelmän positiivisia lukuja osaa kokonaisluvuilla yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja myös allekkain algoritmina sekä yksinkertaisia laskutoimituksia päässälaskuna osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita osaa murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua tuntee prosentin käsitteen osaa joitain jaollisuussääntöjä hahmottaa lukusuoran sadasosista tuhansiin osaa peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla hallitsee kertotaulut 1-10 osaa yksinkertaisia yhteen ja vähennyslaskuja desimaaliluvuilla sekaluvun käsite murtoluvun ja sekaluvun muunnokset osaa merkitä murtolukuja desimaalilukuina ja desimaalilukuja murtolukuina mallin avulla Geometria Oppilas osaa arvioida mittaustuloksia, käyttää joitain mittayksiköitä, vertailla niitä ja suorittaa yksinkertaisia yksikönmuunnoksia osaa luokitella tasokuvioita osaa mitata kulmia pinta-alan käsite alueen mittana mittayksikkömuunnoksia Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja 139 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa järjestää, luokitella ja esittää tietoja tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia Geometria Oppilas osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys 140 Oppilas osaa kerätä erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen VUOSILUOKAT 6−9 Vuosiluokkien 6−9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 6-9 Oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä KESKEISET SISÄLLÖT 6. LUOKALLA Ajattelun taidot ja menetelmät ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matemaattisten tekstien tuottaminen ja tulkinta Luvut ja laskutoimitukset lukujen jakaminen alkutekijöihin ja jaollisuussääntöjä murtolukujen supistaminen ja laventaminen ja desimaaliluvun esittäminen murtolukuna kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla prosenttilaskuja pyöristämistä ja arviointia sekä laskimen käyttöä aikalaskuja ja aikaväli 141 Algebra lausekkeiden kirjoittamista, sieventämistä ja laskemista Funktiot lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria säännölliset monikulmiot tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen geometrista piirtämistä harppia ja geokolmiota käyttäen(geometrisia konstruointeja) symmetria suoran ja pisteen suhteen Todennäköisyys ja tilastot todennäköisyyden käsite diagrammien tulkinta MINIMITAVOITTEET Ajattelun taidot ja menetelmät: Oppilas löytää ohjauksen avulla yksinkertaisessa tekstimuodossa olevasta ongelmasta sen keskeiset elementit ja osaa esittää ne joko kuvallisesti, sanallisesti tai matemaattisessa esitysmuodossa ja hahmottaa jonkinlaisen mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon tai vastauksen suuruusluokan työskentelee yhteisen tavoitteen suuntaisesti Luvut ja laskutoimitukset ja algebra: Oppilas osaa käyttää kymmenjärjestelmän positiivisia lukuja osaa kokonaisluvuilla yhteen -, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita osaa murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen - ja vähennyslaskua tuntee prosentin käsitteen osaa joitain jaollisuussääntöjä osaa kertoa murtoluvun luonnollisella luvulla Geometria Oppilas osaa laskea säännöllisten kuvioiden piirin ja pinta-alan ohjatusti osaa peilata suoran tai pisteen suhteen 142 osaa luokitella kulmia ja monikulmioita arvioida mittaustuloksia, käyttää joitain mittayksiköitä, vertailla niitä ja suorittaa yksinkertaisia yksikönmuunnoksia Todennäköisyys ja tilastot: Oppilas osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKALLA Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut vastaluku, itseisarvo, käänteisluku peruslaskutoimitusten varmentaminen kertominen ja jakaminen murtoluvuilla pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö Algebra potenssi, eksponenttina luonnollinen luku lausekkeiden sieventäminen Funktiot yksinkertaisten funktioiden tulkitsemista ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon Geometria kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä yhtenevyys käsitteenä kierto ja siirto tasossa kulmien välisiä yhteyksiä mittayksiköiden muunnokset geometrista konstruointia koordinaatisto 143 MINIMITAVOITTEET Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas osaa vertailla, mitata ja järjestää ohjauksessa osaa selittää loogista ajatteluaan tehtävää tehdessään työskentelee yhteisten tavoitteiden suuntaisesti Luvut ja laskutoimitukset Oppilas tuntee lukujoukkojen luokitteluperiaatteita selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti ja ilmoittaa tuloksen järkevästi löytää luvulle vastaluvun ja käänteisluvun saadessaan ohjausta osaa kertoa ja jakaa murtoluvun luonnollisella luvulla Geometria Oppilas osaa mitata geokolmiolla tunnistaa yhtenevät kuviot tuntee ja osaa nimetä kulmia osaa laskea kolmion ja suorakulmion pinta-alan tunnistaa symmetrian ja osaa peilata kuvion KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKALLA Ajattelun taidot ja menetelmät tietojen luokittelu ja järjestäminen ongelmatehtävissä kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset suhde ja verrannollisuus prosenttilaskut juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella tuloksen pyöristäminen tiettyyn tarkkuuteen Algebra potenssit eksponenttina kokonaisluvut 144 potenssilauseke ja sen sieventäminen polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttöverranto lineaarisen yhtälön ratkaiseminen reaaliluvun käsite Geometria yhtenevyys ja yhdenmuotoisuus ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet kappaleiden nimeäminen ja luokittelu kappaleiden pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen MINIMITAVOITTEET Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas osaa luokitella, järjestää ja vertailla tehtävässä annettua tietoa osaa ratkaista yksinkertaisen kombinatorisen ongelman itsenäisesti Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa muodostaa ja laskea verrantoja ohjatusti tuntee prosenttikäsitteen ja osaa laskea perusprosenttilaskuja Algebra Oppilas osaa sieventää ja laskea yksinkertaisia potenssi- ja polynomilausekkeita ohjatusti Geometria Oppilas tuntee joitakin ympyrään liittyviä käsitteitä osaa laskea ympyrän pinta-alan ja kehän pituuden ohjeita saatuaan osaa nimetä ja luokitella kappaleet KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKALLA Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, 145 rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä Algebra murtolauseke ja sen sieventäminen yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko lineaarisen yhtälön ratkaiseminen vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti aritmeettisten ja geometristen lukujonojen tutkimista Funktiot riippuvuuden havaitseminen ja sen esittämien muuttujan avulla funktion käsite funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen lineaarinen funktio suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria Pythagoraan lause trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion osien ratkaiseminen kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä kappaleen pinta-alan ja tilavuuden laskemisen varmentaminen, uutena pallopinnat Todennäköisyys ja tilastot frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite diagrammien tulkinta tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisesti MINIMITAVOITTEET Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas huomaa eri tapauksien säännönmukaisuuksia osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja ratkaista sen ohjatusti 146 osaa päätellä yksinkertaisten väitöslauseiden totuusarvon. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti tuntee jaollisuussääntöjä kykenee ratkaisemaan prosenttilaskun perustehtäviä osaa arvioida saamansa tuloksen järkevyyttä. Algebra Oppilas osaa ratkaista yksinkertaisen ensimmäisen asteen yhtälön osaa ohjauksen avulla muodostaa sanallisesta tehtävästä yhtälön tai yhtälöparin ja ratkaista sen osaa käyttää potensseja kun eksponenttina positiivinen kokonaisluku osaa sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita ohjatusti. Funktiot Oppilas osaa merkitä lukuparin koordinaatistoon osaa laatia taulukon lukupareista ohjatusti osaa ratkaista yhtälöparin graafisesti ohjausta saadessaan. Geometria Oppilas tunnistaa geometrisia kuvioita ja kappaleita osaa laskea joidenkin kappaleiden piirin, pinta-alan ja tilavuuden tunnistaa yhdenmuotoiset ja yhtenevät kuviot tunnistaa ja osaa nimetä erilaisia kulmia osaa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa ohjeita saatuaan osaa tehdä erilaisia mittauksia. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa lukea ja laatia yksinkertaisia kuvaajia osaa laskea keskiarvon. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät 147 Oppilas huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polkutai muuta diagrammia käyttäen Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on kokonaisluku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa Algebra Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön Funktiot Oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä Geometria Oppilas osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen 148 suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon 7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4 Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Lisäksi tutustutaan elinympäristön (Pälkäne ja lähialueet) kasvistoon ja eläimistöön sekä maantieteeseen. 7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKAT 5.6 Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tutustutaan oppilaan elinympäristön (Pälkäne ja lähialueet) kasvistoon ja eläimistöön sekä maantieteeseen. Biologia VUOSILUOKAT 7–9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. KESKEISET SISÄLLÖT 149 7. LUOKKA (kurssi 1) Luonto ja ekosysteemit kotiseudun järvien tutkiminen järven kasvi- ja eläinlajien tutkiminen luonnon monimuotoisuus Suomen vesiekosysteemeissä maastotyöskentely Mallasvedellä ja Pälkänevedellä ja mahdollisuuksien mukaan muilla kotiseudun järvillä 8. LUOKKA (KUR 2 JA 3) Luonto ja ekosysteemit kotiseudun metsien tutkiminen metsän eliölajien tunnistaminen ja ekologia metsän kasvien kerääminen ihminen metsän käyttäjänä metsien monimuotoisuus maastotyöskentely ja opintokäynnit Syrjänharjulla ja mahdollisuuksien mukaan muilla kotiseudun luontokohteilla Elämä ja evoluutio solun rakenne ja toiminta solun tutkiminen mikroskoopilla eliökunnan synty ja luokittelu (järjestelmä) Yhteinen ympäristö ihmisen vaikutus metsiin ja metsien suojelu ihmisen vaikutus järviin ja vesien suojelu kestävä kehitys ympäristön suojelu oman elinympäristön tilan ja ympäristönmuutosten tutkiminen oman ympäristökäyttäytymisen pohdinta luonnon monimuotoisuus ja kotiseudun suojelualueet maastotyöskentely lähialueen suojelukohteilla 9. LUOKKA (KURSSI 4) Ihminen ihmisen evoluutio ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen ihmisen perinnöllisyys 150 Maantieto VUOSILUOKAT 7–9 Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. VUOSILUOKKIEN 7-9 KESKEISET TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja käyttämään ja tulkitsemaan tilastoja, diagrammeja, erilaisia kuvia ja uutislähteitä ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja maailmassa tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden ihmisiin ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa. VUOSILUOKKIEN 7-9 KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKKA (KURSSI 1) Maa – ihmisen kotiplaneetta maailman alueellinen jäsentäminen Amerikan karttakuvan hahmottaminen Amerikan luonnonolot Amerikan asukkaat Latinalainen Amerikka Anglo-Amerikka 8. LUOKKA (KURSSI 2) Euroopan karttakuva Euroopan luonnonolot 151 Euroopan asukkaat alueiden Eurooppa Eurooppa osana maailmaa Euroopan tulevaisuus 9. LUOKKA (KURSSI 3) Suomen ja Pohjolan karttakuva ja maisema luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen väestö Suomen elinkeinoelämä Suomi osana maailmaa 7.9 FYSIIKKA JA KEMIA VUOSILUOKAT 5–6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Opetussuunnitelma on 5. ja 6. vuosiluokille yhteinen siten, että eri osa-alueet voidaan käsitellä joko 5. tai 6. luokalla kokonaan tai molemmilla luokilla soveltuvin osin. Fysiikka ja kemia arvioidaan yhdellä arvosanalla sekä 5. että 6. luokalla. Fysiikka VUOSILUOKAT 7–9 Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Seuraavassa on esitetty fysiikan aihepiirien jako kursseiksi. 1. Värähdys- ja aaltoliike sekä lämpöoppi 1 2. Luonnon rakenteet, liike ja voimat 1½ 3. Sähkö ja ydinenergia 1 Kemia 152 VUOSILUOKAT 7–9 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun. Seuraavassa on esitetty kemian aihepiirien jako kursseiksi. Yksi kurssi on tarkoitettu yhdelle vuosiluokalle. Kurssi 2 on laajin (ajallisesti puolitoista kurssia). 1. Ilma ja vesi 1 2. Elollinen luonto ja yhteiskunta 1½ 3. Raaka-aineet ja tuotteet 1 MINIMITAVOITTEET Oppilas työskentelee turvallisesti ja ohjeita noudattaen. tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytystensä mukaisesti. osallistuu kokeisiin. Ilma ja vesi Oppilas tietää, että alkuaineita merkitään kemiallisin merkein. osaa mainita joitakin ilmakehästä löytyviä aineita. osaa tutkia PH-paperin avulla aineen happamuutta. tuntee veden olomuodot ja veden kiertokulun luonnossa. Raaka-aineet ja tuotteet 153 Oppilas tietää hapen merkityksen palamisessa ja tuntee paloturvallisuuteen liittyviä asioita. osaa nimetä muutamia reaktioiden tuloksena syntyviä aineita. tietää joitakin alkuaineiden kemiallisia merkkejä. tietää tapoja erottaa aineita toisistaan ja osaa suorittaa erottamisen ohjatusti. tietää tärkeimpiä käyttömetalleja ja tietää, miten metalliesineitä suojataan korroosiolta. tietää, että on olemassa jaksollinen järjestelmä, jossa alkuaineet on järjestetty rakenteen ja ominaisuuksien mukaan taulukkoon. tuntee pariston virtalähteenä ja tietää, että paristossa tapahtuu energianmuutoksia. osaa lajitella ja kierrättää jätteitä. Elollinen luonto ja yhteiskunta Oppilas ymmärtää yhteyttämisreaktion merkityksen elämän kannalta. tietää ravintoaineiden luokittelun tietää, että maaöljystä valmistetaan monia eri aineita ihmisen käyttöön, esim. polttoaineita. tietää, että jotkut ihmisen valmistamat orgaaniset aineet ovat palovaarallisia ja ympäristölle vahingollisia, esim. liuottimet ja torjunta-aineet 154 7.10 TERVEYSTIETO Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Terveystietoa opiskellaan 7.luokalla 0,5 vvh, 8.luokalla 1,5 vvh ja 9.luokalla 1vvh. VUOSILUOKAT 7-9 KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN 7. luokka Kasvu ja kehitys SISÄLTÖ terveyden ja sairauden kokeminen ja niihin liittyviä käsitteitä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset TAVOITTEET Oppilas ymmärtää nuoruuden kokonaisvaltaista kehitystä osaa arvioida terveyden ja sairauden merkitystä elämässä osaa tehdä terveyttä edistäviä elämäntapavalintoja Itsetuntemus ja henkinen hyvinvointi SISÄLTÖ itsetuntemus, itsearvostus sosiaalisten suhteiden (ystävät, perhe, luokkatoverit) merkitys hyvinvoinnille omien tunteiden tunnistaminen ja niiden kanssa toimiminen mieltä painavista asioista puhuminen masentuminen 155 TAVOITTEET Oppilas tietää itsetuntoa vahvistavia tekijöitä pohtii läheisten ihmissuhteiden merkitystä harjaantuu itsetuntemuksessa, tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa Itsensä hoitaminen SISÄLTÖ henkilökohtainen hygienia TAVOITTEET Oppilas osaa huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan ja hoitaa terveyttään Seksuaalisuus SISÄLTÖ seksuaalisuus ja murrosikä kuukautiset, siemensyöksyt, kehon koon ja muodon muutokset ihastuminen, rakastuminen TAVOITTEET Oppilas tietää seksuaalisuuden kasvun ja kehityksen muutokset murrosiässä ymmärtää tunteiden merkityksen seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvänä 8. LUOKKA Liikunta ja terveys SISÄLTÖ liikunnan vaikutukset terveyteen kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu liikunnan merkitys luille yleisimmät liikuntavammat ja niiden hoito TAVOITTEET Oppilas tietää liikunnan vaikutukset terveyteen tietää miten kehittää lihaskuntoaan ja kestävyyttään 156 ymmärtää liikunnan tärkeyden luustolle tietää yleisimmät liikuntavammat sekä niiden ensiavun Ravinto SISÄLTÖ ravitsemussuositukset ja niiden toteutuminen aterioinnin päivärytmitys syömishäiriöt TAVOITTEET Oppilas tietää ali- ja yliravitsemuksen terveyden riskitekijäksi tuntee terveelliset ja monipuoliset ravitsemuksen perusteet ja ymmärtää ravitsemuksen merkityksen terveydelle Päihdeaineet SISÄLTÖ päihteiden käytön syyt, vaikutukset ja lähiympäristön merkitys tupakointi ja nuuskan sekä alkoholin käyttö huumausaineet lääkkeiden päihdekäyttö päihteiden käyttöön liittyvä rikollisuus ja lainsäädäntö TAVOITTEET Oppilas pohtii päihdyttävien aineiden kokeilun ja käytön syitä sekä seurauksia tietää päihdyttävien aineiden vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen tietää huumaavien aineiden vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen tuntee päihteisiin liittyvää lainsäädäntöä Itsensä hoitaminen SISÄLTÖ väsymys, lepo ja uni stressin synty ja sen ehkäiseminen nuorten yleisimpien vaivojen ja sairauksien hoito tarkoituksenmukainen lääkkeiden käyttö TAVOITTEET Oppilas ymmärtää riittävän unen, levon ja ulkoilun merkityksen hyvinvoinnilleen oppii hoitamaan yleisimpiä oireita kuten päänsärky, väsymys, vatsakipu ja hartiakipu 157 tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön tietää stressin oireita ja keinoja sen poistamiseen Seksuaalisuus SISÄLTÖ seurustelu (tunteiden ilmaiseminen) seksuaalisen kanssakäymisen aloittaminen ehkäisymenetelmät seksuaalirikoslaki vastuut ja velvollisuudet parisuhteessa ja perheessä raskauden keskeyttäminen sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy erilaisuus seksuaalisuudessa TAVOITTEET Oppilas pohtii seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyviä tekijöitä ja ymmärtää vastuullisen seksuaalisen käyttäytymisen merkityksen tietää nuorille sopivat ehkäisymenetelmät ja niiden käyttöön liittyvät kysymykset tuntee seksuaalisuuteen liittyvää lainsäädäntöä tietää aborttilain ja pohtii raskauden keskeytykseen liittyviä kysymyksiä tunnistaa yleisimmät sukupuolitaudit ja tietää niiden ehkäisyn ja hoidon Liikunta ja terveys SISÄLTÖ oman kunnon seuranta terveysliikunta henkilökohtainen liikuntaohjelma TAVOITTEET Oppilas ymmärtää miksi ja miten kannattaa liikkua hyvän fyysisen kunnon ylläpitämiseksi osaa laatia oman kunto-ohjelman Ravinto SISÄLTÖ ajankohtainen terveysviestintä erityisruokavaliot henkilökohtaiset ruokailutottumukset TAVOITTEET Oppilas suhtautuu kriittisesti terveyttä koskevaan tiedonvälitykseen 158 tutustuu erityisruokavalioihin osaa arvioida omia ruokailutottumuksiaan terveydelliseltä näkökannalta 9. LUOKKA Turvallisuus SISÄLTÖ turvallisesti kotona, vapaa-aikana, koulussa ja liikenteessä kodin sekä koulumatkan ja kouluympäristön vaarapaikat kevyen liikenteen säännöt hätäilmoitus TAVOITTEET Oppilas tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä ja oppii ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita kotona, koulussa, erilaisissa vapaa-ajan harrastuksissa toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä Kasvu ja kehitys SISÄLTÖ ihmisen elämän kulku ja siihen liittyvät muutokset, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema kriisit ja niistä selviytyminen TAVOITTEET Oppilas ymmärtää ihmisessä elämänkaaren aikana tapahtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia tietää keinoja henkisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi Ensiapu SISÄLTÖ toiminta erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa kuljetuksen järjestäminen, kuljetusasennot myrkytysten ja sähkötapaturmien ensiapu hätäensiapu puhallus- ja paineluelvytys sokki suuret verenvuodot äkilliset sairauskohtaukset TAVOITTEET 159 Oppilas osaa toimia erilaisissa tapaturmatilanteissa sekä antaa tilanteen vaatimaa ensiapua osaa tehdä hätäilmoituksen Terveydestä huolehtiminen SISÄLTÖ koulun ja kunnan tarjoamat terveydenhuoltopalvelut TAVOITTEET Oppilas tietää oman koulun ja yhteiskunnan tarjoamat terveyspalvelut ja osaa tarvittaessa hakeutua niihin Työtavat Terveystiedon tavoitteena on monien terveelliseen elämään liittyvien tietojen, asenteiden ja taitojen omaksuminen. Opetuksessa pyritään käyttämään erilaisia työtapoja aiheesta riippuen kuten toiminnallisia menetelmiä, ryhmäkeskustelua, pienryhmätyöskentelyä, itsenäisiä tiedonhakumenetelmiä ja asiantuntijavierailuja (esim. terveydenhoitaja ja poliisi). Arviointi Arvioinnin kohteena on oppilaan aktiivinen tuntityöskentely ja kirjalliset kokeet. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetussuunnitelman perusteissa olevaan päättöarvioinnin kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8). PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa 160 Oppilas tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. 161 7.11 USKONTO Evankelisluterilainen uskonto VUOSILUOKAT 1-5 TAVOITTEET Tutustutaan suomalaiseen virsiperinteeseen ja hengelliseen musiikkiin. Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tehdään yhteistyötä Pälkäneen evankelisluterilaisen paikallisseurakunnan sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa. VUOSILUOKAT 6–9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksenrakentumista. TAVOITTEET Oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä 162 tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. KESKEISET SISÄLLÖT Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta elämän merkitys ja rajallisuus uskon ja tiedon suhde Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Raamattu Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö Raamatun kulttuurivaikutuksia Kirkko keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit Suomalainen katsomusperinne yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus uskonnonvapaus luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika Ihminen eettisenä olentona eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset 163 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta. Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tehdään yhteistyötä Pälkäneen evankelisluterilaisen paikallisseurakunnan sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa. 164 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO VUOSILUOKAT 1-6 Kts perusteet. VUOSILUOKAT 6-9 Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan. TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. KESKEISET SISÄLLÖT 165 Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1–5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta yhteiskuntateorian perusteet, demokratia politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys Katsomusten maailma katsomusten historiaa, katsomusvapaus maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus Kulttuuri kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen Etiikka ja hyvä elämä etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä Tulevaisuus tulevaisuuden tutkiminen luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. 166 Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasaarvo- ja oikeusvaatimusten perusteita tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia. 167 7.13 HISTORIA VUOSILUOKAT VUOSILUOKAT 5-6 7-9 Kts perusteet. Vuoroluvusta johtuen vuosittaiset tavoitteet eivät ole luokka-asteeseen sidottuja. Myös käytetty oppikirja vaikuttaa sisältöjen järjestykseen. Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Aihekokonaisuudet Historia tukee erityisesti aihekokonaisuuksia kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä ihminen ja teknologia. Oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia sekä ymmärtämään oikeutensa ja vastuunsa kansalaisena tuntemaan ihmisoikeudet ja keskeiset ihmisoikeussopimukset arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa Ihmisoikeuskysymykset ja kansojen yhteistyö ihmisoikeudet, ihmisoikeusrikkomukset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot YK:n toiminta, ihmisoikeuksien yleismaalimallinen julistus Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset ihmisoikeussopimukset. 168 7.14 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT VUOSILUOKAT 7-9 7-9 Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. Työtavat Oppitunnilla työskentely opettajan johdolla, itsenäisesti ja ryhmässä Tarvittavien tietojen etsiminen itsenäisesti Erilaisten kansalaisen tarvitsemien lomakkeiden täyttöharjoituksia Av-materiaalin käyttö käsiteltävänä olevan aiheen syventämiseksi median käyttö oppimisvälineenä opintoretkikäynnit ja asiantuntijavierailut Aihekokonaisuudet Yhteiskuntaoppi tukee erityisesti aihekokonaisuuksia viestintä ja mediataito sekä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. 169 7.15 MUSIIKKI Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on erilaista eri aikoina ja eri paikoissa.. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jossa rakentuu arvostava ja utelias suhtautuminen erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. Musiikin opetussuunnitelman asioiden jaottelu eri vuosiluokille on ohjeellinen. Tarkoitus on käydä asioita läpi resursseista ja ryhmästä riippuen. Musiikin opetuksessa tulee kaikilla luokka-asteilla painottaa oppilaskeskeisyyttä ja tekemällä oppimista. Laulaminen, soittaminen, musiikkitieto, kuuntelu ja musiikkiliikunta ovat musiikinopetuksen perusta. Kunnan musiikinopetusta tukisi oppilaiden konserttitoiminta ja koulussa vierailevat esiintyjät. SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2 Laulaen, soittaen, leikkien ja kuunnellen oppilas Dynamiikka oppii erottamaan hiljaisen äänen voimakkaasta (piano=p, forte=f), sekä voimistuvan ja hiljenevän äänen 170 Sointiväri tutustuu ympäristön ääniin tuottaa ja kuvaa erilaisia ääniä oppii tunnistamaan äänen perusteella koulusta löytyvät soittimet (rytmisoittimet, kantele, piano, kitara…) Rytmi ja tempo eläytyy erilaisiin rytmeihin laulaen, soittaen, taputtaen ja liikkuen kokee hitaan ja nopean rytmin sekä hidastuvan ja nopeutuvan rytmin toteuttaa tavurytmien ja marssirytmien sykettä oppii käyttämään rytmitavuja ja –merkkejä (taa, ti-ti, taa-tauko) kokee tasa- ja kolmijakoisen rytmin eron (marssi, valssi) Melodia oppii erottamaan korkean ja matalan äänen sekä seuraamaan melodian linjaa tunnistaa sävelmiä ja keksii omia Harmonia säestää lauluja rytmisoittimilla ja kanteleella kokee duurin ja mollin eron keksii omia säestyksiä tuttuihin lauluihin käyttäen pentatonista asteikkoa Muoto kokee erilaisia muotorakenteita laulujen ja leikkien yhteydessä (soolo-tutti, tauko, kertaus) Mahdollisuus musiikkiesityksen seuraamiseen ainakin kerran alkuopetuksen aikana SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 3-4 Laulaminen äänenavauslaulut tavaksi monipuolista lauluohjelmistoa, maakunta- ja kansallislauluja ypin opiskelua tukien, kaanoneita ja muita moniäänisyyteen valmistavia lauluja 2-5 laulua ulkoa, mm. Kotimaa -ja juhlalauluja Soittaminen runsaasti rytmiikkaa: perus- ja sanarytmejä, kaikurytmejä ja ostinatoja keho- ja rytmisoittimilla mahdollisuus opetella soittamaan ainakin yhtä melodiasoitinta notaatioon tutustuminen soittamisen yhteydessä yhteissoiton ja säestyksen harjoittelua (esim. laattasoittimet, kantele, nokkahuilu, sähköbasso) Musiikkitieto nuotit: nuotin osat, nuottiavain (G), c1-d2 171 rytmimerkit: kokonuotista kahdeksasosanuottiin ja vastaavat tauot, tahtiosoitukset (2/4, 3/4, 4/4), pienten rytmisanelujen kirjoittaminen musiikkisanasto: duuri, molli, pianopianissimo, piano, mezzoforte, forte, fortefortissimo, cresendo, diminuendo, yleisimmät tempomerkinnät säveltäjät: Sibelius, pohjoismaisia säveltäjiä, esim Edward Grieg sinfoniaorkesterin soittimia ja soitinryhmät muotorakenteiden hahmottaminen Kuuntelu ja musiikkiliikunta Sinfoniaorkesterin soittimia ja soitinryhmät klassisia teoksia musiikkiliikunta: laululeikkejä, tansseja, piirileikkejä tekijänoikeudet: tutustutaan musiikin tekijöiden oikeuksiin (esim. piratismi) VUOSILUOKAT 5-9 5-9 luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. VUOSILUOKAT 5-6 Laulaminen äänen muodostuminen eri äänialat äänen muuttuminen murrosiässä tutustuminen eri maiden musiikkikulttuureihin laulaen: lauluja Euroopan maista, pop- ja rock-jaksoon liittyviä lauluja, elokuvalauluja 2-5 laulua ulkoa kaksi äänisiä lauluja luokan oppilaiden tason mukaan Soittaminen tutustuminen bändisoittimiin tutustutaan uusiin rytmisoittimiin nokkahuilun ja kanteleen soittaminen Musiikkitieto nuotit: korotus- ja alennusmerkit tutustuminen sävellajeihin rytmimerkit: pisteellisiä rytmejä, synkooppi suomalaista musiikkia 172 tutustuminen musiikin historiaan (eri tyylikaudet ja niiden tärkeimmät säveltäjät) tutustutaan pop- ja rock-musiikin vaiheisiin musiikkiteknologiaan tutustuminen mahdollisuuksien mukaan Kuuntelu ja musiikkiliikunta soittimet: musiikin eri aikakausiin liittyviä soittimia musiikin kuuntelua eri musiinkin aikakausilta pop- rock- ja elokuvamusiikki uusia muotorakenteita (esim. teema, rondo, muunnelmat) tekijänoikeudet: tutustutaan musiikin tekijöiden oikeuksiin (esim. piratismi) VUOSILUOKKA 7 7. luokan musiikin opetuksen lähtökohtana on oppilaan aktiivinen musisoiminen ryhmän jäsenenä. Monipuolisen musisointi– ja kuuntelumateriaalin avulla oppilas laajentaa ja syventää musiikin eri lajien sekä tyylien tuntemustaan. Lisäksi oppilas hahmottaa musiikin muutosta historiallisessa perspektiivissä. Musiikin teoriaan liittyviä asioita käsitellään käytännön musisoinnin yhteydessä siten, että ne tukevat ja palvelevat ryhmämusisointia. Oppilaita ohjataan analyyttiseen ja kriittiseen musiikin kuunteluun sekä musiikin peruselementtien ymmärtämiseen. Oppilaita rohkaistaan luovaan musiikilliseen toimintaan musiikillisen keksinnän keinoin. KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen lauluohjelmisto koostuu sekä suomalaisesta että muiden maiden/kulttuurien populaarija kansanmusiikista mikrofoniin laulaminen vieraskieliset laulut yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa Soittaminen bändisoittimiin (kitara, basso, koskettimet ja rummut) tutustuminen ja niiden perussoittotekniikoiden opettelu yhteismusisointi bändisoittimia käyttäen rytmisoittimiin tutustuminen kanteleen soittotekniikan opettelu ja laulun säestäminen sekä laulamisen että soittamisen yhteydessä luovaa toimintaa kehittäviä harjoituksia, joissa oppilas itse keksii ja tuottaa ratkaisuja 173 soitto-ohjelmisto koostuu sekä suomalaisesta että muiden maiden/kulttuurien populaarija kansanmusiikista yhteistyötaitojen korostaminen osana yhteissoittoa Kuuntelu monipuolisten kuuntelukokemusten hankkiminen eri aikakausilta niin suomalaisen kuin muiden maiden/kulttuurien populaari- ja kansanmusiikin piiristä sekä klassisen musiikin alueelta orkesterisoittimien tunnistaminen ääninäytteen perusteella kriittinen ja analyyttinen musiikin kuuntelu omia mielipiteitä perustellen Musiikkiliikunta body percussion Musiikkitieto ja asiasisällöt äänialat ja äänenkäyttö kuorolaulu ja –tyypit sinfoniaorkesteri suomalaisen kansanmusiikin kehitys vieraisiin musiikkikulttuureihin tutustuminen yhteismusisointia palvelevat teoriataidot, kuten sointupohjan lukeminen ja kappaleen rakenteen seuraaminen kuulonhuolto tekijänoikeudet PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti hallitsee jonkin rytmi-, melodia tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. 174 7.16 KUVATAIDE VUOSILUOKAT 1-9 Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Opetuksessa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan paikallisuus. Oppiaine on herättänyt voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan siitä, missä laajuudessa kunnallisessa opetussuunnitelmassa oppiainetta käsitellään. Vuosiluokkien 1-6 osalta seuraavaa pidetään ohjeellisena, jota pyritään noudattamaan, mutta ei opetusta ehdottomasti sitovana. Oppiaineessa tutkitaan visuaalisen kulttuurin eri ilmenemismuotoja ympäristössä. Oppilas saa monipuoliset valmiudet ilmaista itseään kuvin ja häntä autetaan löytämään henkilökohtainen suhde taiteeseen. Oppimistilanteet tukevat oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen, arviointi sekä yhdessä toisten kanssa työskentely kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista. Samalla ne tukevat kuvallisen ajattelun, esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä taiteellista oppimista. Opetuksessa hyödynnetään oman lähiympäristön taidetarjontaa, arkkitehtuuria sekä muuta kuvakulttuuria. Opetukselle on ominaista oppilaskeskeisyys ja toiminnallisuus. Käsiteltävät aihepiirit kytketään oppilaalle itselleen merkityksellisiin kokemuksiin, sisältöihin ja omaan ympäristöön: 175 asuinpaikkaan, kouluympäristöön, sekä oppilaan kokemuksiin kuvallisen viestinnän alueella, kuten television ja elokuvan katseluun ja tietokoneen käyttöön. Opetuksessa hyödynnetään tietotekniikan luovaa visuaalista käyttöä mahdollisuuksien mukaan. Työprosessin tallentamisessa voidaan käyttää apuna työkirjan ja työpäiväkirjan yhdistelmää (esim. vihko, mappi, kansio), johon oppilas tekee luonnoksia, harjoituksia ja muistiinpanoja sekä arvioi omia kuvallisia töitään. KUVATAIDE JA AIHEKOKONAISUUDET Kuvataiteen opetuksessa erityisesti Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti, kestävä kehitys, kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito kuuluvat keskeisiin aihekokonaisuuksiin. Kuvataide opettaa sekä itseilmaisua että itsetuntemusta. Kielestä riippumaton visuaalinen ilmaisu on keino kasvattaa kansainvälisyyteen, sekä omaa ja toisten kulttuuria kunnioittavan identiteetin kehittymistä. Kuvataide edistää viestinnän ja median lisääntyvän visuaalistumisen ymmärtämistä. Omaan ympäristöön ja luontoon tutustuminen liittyvät kulttuuri-identiteetin kehittämisen ja kestävän kehityksen teemoihin. Yrittäjyyden aiheita kuvataiteessa käsitellään mm. silloin, kun tutustutaan taiteilijan, suunnittelijan tai taidekäsityöläisen ammatteihin. Oppiaineessa opitaan myös kuvataiteen ja -viestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja ja tekniikkoja työvälineineen, sekä opetellaan niiden tarkoituksenmukaista käyttöä. Oppilas oppii myös omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemista kuvallisesti, sekä harjoittelee arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja. YHTEISET TAVOITTEET Oppilas oppii havaintojen tekoa mielikuvien prosessointia kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua omien tavoitteiden asettelua tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä tuntemaan nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä, arkkitehtuuria ja muotoilua, sekä oman elinympäristön arkkitehtuuria ja maisemaa arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteelli176 sen maailman eroja ymmärtämään, että taiteessa ja kuvallisessa viestinnässä on erilaisia näkemyksiä keskustelemaan omista ja muiden töistä kuvataiteen käsittein. TAVOITTEIDEN PAINOALUEET 1. LUOKKA Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa ja motorisia valmiuksia saa käyttää mielikuvitustaan oppii työskentelytaitoja: toisten huomiointia, välineistä huolehtimista, jälkien siivoamista harjoittaa kuvallista ilmaisua, havainnointia, mielikuvien prosessointia, kartuttaa taitoja ja saa tietoa materiaaleista Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas tarkastelee taidekuvia keskustellen, opettelee uusia kuvataiteen käsitteitä perehtyy suomalaisiin taideteoksiin kuvia tutkien ja keskustellen saa omia töitä näytteille ja tutustuu koulun muiden oppilaiden tekemiin töihin (harjoitellaan näyttelyssä vierailemista) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas tutustuu suunnittelun ja muotoilun alkeisiin tutustuu arkkitehtuurin alkeisiin oman asuin- ja kouluympäristön rakennuksia tutkien Media ja kuvaviestintä: Oppilas harjoittelee kuvaviestien tulkintaa mediakasvatuksen keinoin: lasten elokuvien, tvohjelmien visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu ja tutkiminen tutkii valokuvia 1. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu kuvailmaisun lähtökohtana ovat havainnot, mielikuvat, kokemukset ja elämykset. kuvailmaisun keinoihin, tekniikoihin ja ilmaisutapoihin tutustumista: maalaamista, piirtämistä, painantaa, muovailua, rakentelua. sommittelun elementtejä: tila, viiva ja väri (värien sekoittaminen). Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen kuvien, tehtyjen töiden tarkastelu ja arvioiminen sekä niistä keskustelu ja siinä yhtey177 dessä kuvataiteen käsitteisiin tutustuminen. lähiseudun ja kouluympäristön julkisiin taideteoksiin tutustuminen. koulussa harjoitellaan näyttelyssä vierailua. suomalaiseen taiteeseen tutustuminen taidekuvia tutkien, keskustellen ja niiden pohjalta työskennellen. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu lähiympäristön tutkiminen, havainnoiva piirtäminen ja kuvaaminen. esineiden havainnointi ja tutkiminen. kolmiulotteinen rakentaminen. ympäristötaiteen tekeminen luonnonmateriaalein. Media ja kuvaviestintä lastenkirjojen kuvituksiin tutustuminen. sadun ja tarinan kuvitus. kuvaviestien pohdinta ja tulkinta kuvia katsoen, keskustellen sekä niiden pohjalta työskennellen. 2. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas harjoittelee kuvailmaisun keinoja ja tekniikoita monipuolisesti erilaisia harjoitustöitä tehden tutustuu työskentelyn vaiheisiin pitkäjänteisyyttä harjoitellen kehittää mielikuvitusta, aistihavaintojen tekoa ja luovaa ongelmanratkaisua Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas harjoittelee taiteentulkintaa teoksiin tutustuen ja niistä kuvia tehden tutustuu joihinkin taideteoksiin taidekuvia tutkien ja saa tietoa taiteilijoista Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas tutkii sisä- ja ulkotilaa arkkitehtuurissa itse kokien ja kuvaten Media ja kuvaviestintä Oppilas tutustuu kuvakerronnan alkeisiin tutustuu sarjakuvataiteeseen, tutkii suomalaisten lastenkirjojen kuvitusta tutkii ja tulkitsee median viestejä, keskustelee television ja tietokoneen käytöstä 178 tutustuu tietokonegrafiikkaan mahdollisuuksien mukaan 2. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu kuvailmaisun lähtökohtana ovat havainnot, mielikuvat, kokemukset ja elämykset. kuvailmaisun keinoja, tekniikoita ja ilmaisutapoja, maalaamista, piirtämistä, painantaa, muovailua, rakentelua. sommittelun elementti: väri (kylmä, lämmin). Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen kuvien tarkastelu ja arvioiminen ja niistä keskustelu ja samalla taiteen käsitteisiin tutustuminen. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu asuin-, lähi- ja kouluympäristön tutkiminen. esineiden tutkiminen kolmiulotteinen rakentaminen sekä arkkitehtuurin käsitteisiin tutustuminen. ympäristötaiteen tekeminen luonnonmateriaalein Media ja kuvaviestintä kuvakerronnan perusteita; sadun ja tarinan kuvittaminen, tapahtuman kertominen kuvin. sarjakuva- valokuvien tutkiminen. Elokuvien, tv-ohjelmien tai tietokonepelien visuaalisten viestien tarkastelu. Tarun ja todellisuuden eron ymmärtäminen; hyvään lasten elokuvaan eläytyminen. Tietokonegrafiikan alkeet; kirjaimet ja geometriset muodot mahdollisuuksien mukaan. 3. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu: Oppilas harjoittelee luovaa ilmaisua ja erilaisia ilmaisutapoja harjoittelee tarkkaa havainnointia opettelee tekemään työn loppuun huolellisesti oppii valmiin työn tunnistamista ja oman työn arviointia Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas tutustuu taiteeseen ja taidemaailmaan monipuolisesti 179 Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas tutustuu kolmiulotteisen suunnittelun ja työstämisen alkeisiin kehittää kykyään havainnoida ympäristöään ja oppii ilmaisemaan ympäristökokemuksiaan taiteen keinoin tarkastelee lähiympäristöä sekä esteettisestä että ekologisesta näkökulmasta Media ja kuvaviestintä Oppilas katselee ja tarkastelee erilaisia käyttökuvia, tv-ohjelmia, animaatiovideoita, harjoittelee erilaisten viestien valikointia ja oppii pohtimaan valintojaan oppii liikkuvan kuvan periaatteita tutustuu sähköiseen ja painettuun viestintään tutustuu tietokoneen piirustusohjelmaan ja oppii tietokonegrafiikan alkeita mahdollisuuksien mukaan 3. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Harjoitustyöt, joissa oppilas saa kehittää omaa persoonallista tyyliään ilmaista asioita kuvin Sommittelun elementit: viiva, tila, väri ja muoto Tarkkaa havainnointia tukevat harjoitukset Projektiluonteiset harjoitustehtävät, monipuolista pitkäjänteistä teematyöskentelyä Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Eri kulttuurien taidekuvien tarkastelun ja tulkinnan harjoituksia. Tutustutaan taiteeseen ja taiteilijoihin. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Ympäristökokemukset taiteellisen työskentelyn lähtökohtana. Käsitteet esteettinen ja ekologinen sekä niiden käytön harjoittelu keskustelussa erilaisia ympäristöjä ja tuotteita tutkittaessa. Materiaalien ja rakenteiden tutkiminen. Media ja kuvaviestintä Lapsille suunnatun mainonnan tarkastelua. Animaatiotekniikoiden tunnistaminen ja liikkuvan kuvan tutustuminen yksinkertaisen piirros- tai muovailuvaha-animaation tekemisen avulla. Tutustuminen internetin tietokantojen hyödyntämisen mahdollisuuksiin tiedon hankinnassa kuvataiteesta, viestinnästä, kuvan käsittelystä. 180 Tekstin ja kuvien yhdistäminen. 4. LUOKAN TAVOITTEET JA PAINOALUEET Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas syventää ja laajentaa tietojaan kuvataiteen eri osa-alueilla kehittyy työnsä suunnittelussa ja viimeistelyssä sekä harjaantuu pitkäjänteiseen työskentelyyn oppii kuvailmaisun tekniikoita ja –välineiden käyttöä Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas tarkastelee erilaisia taidekuvia ja käyttää niitä omien töiden virikkeenä, tutustuu esim. pop- ja postmoderniin taiteeseen ja sen suhteeseen jo tehtyihin, tunnettuihin taidekuviin tutustuu taiteilijan, suunnittelijan tai taidekäsityöläisen työhön Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas oppii tekemään havaintoja ympäristöstään esteettisestä ja ekologisesta näkökulmasta sekä tuomaan niitä esiin kuvailmaisun keinoin tutustuu lähiympäristönsä arkkitehtuuriin ja suunnitteluun harjoittelee muodon yhdistämistä sitä ympäröivään tilaan tutustuu teolliseen muotoiluun esineitä tutkimalla ja oppii suunnittelun työvaiheita Media ja kuvaviestintä Oppilas harjoittelee audiovisuaalista viestintää; kuvan, sanan ja äänen yhdistämistä satuja ja tarinoita tai pieniä esityksiä valmistamalla esim. varjoteatterin keinoin perehtyy kuvan ja tekstin yhdistämiseen tietokoneella tai käsin sekä harjoittelee kirjainmuotojen antamia ilmaisullisia mahdollisuuksia 4. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Monipuolinen työskentely eri tekniikoita käyttäen: varjostamisen harjoittelu, maalaamisen ja värittämisen eron tunnistaminen sekä eri välineiden ja materiaalien käytössä harjaantuminen. Vastuun ottaminen työskentelystä, ohjeiden ja palautteen huomioiminen työn viimeistelyssä Harjoitukset, joissa itse etsitään ideaan sopiva toteutustapa ja –tekniikka. 181 Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta. Tutustuminen taidekuviin, joissa on hyödynnetty jo aikaisemmin tehtyjä teoksia. Taiteen eri ammatteihin tutustuminen. Näyttelyn suunnittelu, töiden esillepano ja siitä tiedottaminen, avajaisten järjestäminen mahdollisuuksien mukaan. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Erilaisten rakennettujen ja luonnonympäristöjen vertailu ja esteettisten piirteiden erottelu sekä oman ajattelun ilmaisu kuvin. Ekologinen ajattelu, kestävä kehitys ympäristö- ja esinesuunnittelussa. Oman kylän rakennusten tyylipiirteiden havainnointia. Harjoitukset joissa esineen, huonekalun tai rakennuksen pienoismalli suunnitellaan määrättyyn tilaan ja tarpeeseen. Media ja kuvaviestintä mahdollisuuksien mukaan Videokameraan tutustuminen ja kuvaamisen harjoittelu itse tehdyn käsikirjoituksen pohjalta. Lapsille suunnattujen julkaisujen ulkoasun kriittinen tarkastelu, typografiaan ja oman tekstin ja kuvituksen yhdistäminen tietokoneella ja käsin. Digitaalisia efektejä videokuvauksessa ja kuvankäsittelyssä. Esimerkkejä mainoskuvista joissa on käytetty kuvamanipulointia. Kuvakerronnan alkeisiin tutustuminen, (lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin yhdistäminen) mm. sarjakuvia esimerkkinä käyttäen. Kuvan rajauksen harjoittelu videokuvauksen ja valokuvauksen yhteydessä. Digitaalisen kameran käytön harjoittelu. Työtavat Toiminnalliset työtavat: luova ongelmanratkaisu. kuvallinen ja sanallinen ilmaisu, tiedonhankinta- ja kirjalliset tehtävät, myös kotitehtävät; kokonaisvaltainen ilmaisu. Arviointi Monipuolinen arviointi: kiinnostuksen herääminen taiteeseen, kuvataiteen eri osa-alueiden huomioiminen arvioinnissa, havainnointi, itseilmaisun rohkeus ja omaperäisyys- työskentelytaidot, harjoitustyöt, tiedot, taidot ja ideat. Oppilaan itsearviointitaitojen kehittyminen: omien taitojen ja ajatusten arvostaminen ja arviointi, työn aloittaminen ja loppuunsaattaminen. 182 Jotta arviointi olisi kasvua tukevaa ja mahdollisimman oikeudenmukaista, voidaan oppilastöistä kerätä kouluajalta kansio / luonnoskirja tai -vihko joka toimii arvioinnin apuvälineenä ja auttaa arviointia siirryttäessä luokka-asteelta tai opettajalta toiselle. HYVÄN OSAAMISEN (ARVOSANA 8) KRITEERIT 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ (PERUSTEISTA) Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas Osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi. Osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna. Osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista. Osaa sommittelun perusteita ja kuvan rakentamisen. Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas Osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää keskustelussa kuvataiteen peruskäsitteitä. Tietää, mitä taiteilijat, arkkitehdit ja suunnittelijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja arkkitehtien töitä. Osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä. Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita gallerioita ja tietoverkkoa. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas Tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa. Tuntee sommittelun ja muotoilun perusteita. Osaa työskennellä suunnitelmia tehdessään yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Media ja kuvaviestintä: Oppilas Osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan. Osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja. Osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä mahdollisuuksien mukaan 5. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET 183 Kuvailmaisu ja kuvalliset tavoitteet Oppilas harjoittelee välineiden, materiaalien ja tekniikkojen monipuolista käyttöä ja pystyy valitsemaan itselleen tarkoituksenmukaisen työtavan ja välineen uskaltaa ilmaista itseään kuvin; harjoittelee käyttämään mielikuvitustaan, kokemuksiaan, tunteitaan ja aistejaan apuna työprosessissa ja tarkastelee niiden käytön toteutumista. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas tutustuu suomalaiseen ja eri kulttuurien kuvamaailmaan: oppii esittävän ja abstraktin, realistisen ja kuvitteellisen taiteen käsitteet Kuvaviestintä ja mediakasvatus Oppilas oppii tarkastelemaan medioiden merkitystä omassa elämässään ja ympäristössään, tulkitsee visuaalisia viestejä ja tarkastelee niitä kriittisesti harjoittelee kuvaviestinnän välineiden käyttöä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas ymmärtää, mitä muotoilulla tarkoitetaan ja tietää tuotesuunnittelun työvaiheet pääpiirteittäin oppii tuntemaan joitakin tärkeitä lähiympäristön merkittäviä rakennuksia ja niiden suunnittelijoita ja tutustuu arkkitehtuurin tyylipiirteisiin ja perinteisiin 5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Harjoitustehtävät, joissa oppilas itse valitsee idealleen sopivimman tavan toteuttaa työ. Sommittelun elementit: väri (vasta-, välivärit, värioppiin syvällisemmin paneutuminen) ja valot ja varjot, väreillä vaikuttaminen, värin energian löytäminen, maalauksen ilo, (Goethen värioppia, kokeiluja, ei ääriviivaa ennen maalausta). Prosessin tallentamisen ja arvioinnin harjoittaminen, taiteellisen oppimisprosessin eri vaiheiden sisäistäminen. Ihmisen mittasuhteet. Taiteentuntemus. Esittävän ja ei-esittävän taiteen rajat ja lähtökohdat (esimerkkejä eri tavoin realistisesta ja kuvitteellisesta taiteesta). Saman aiheen käsittely taiteessa eri aikakausina esihistoriasta keskiajalle. Pohdintaa ja keskustelua erilaisista taidekäsityksistä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Tuotesuunnittelun työvaiheet tarpeesta tai ideasta mainonnan tuotteeksi. 184 Yksi merkittävä rakennus; sen arkkitehtuurin ilmaisukeinot, tyylipiirteet ja perinne tarkastelun kohteena. Julkinen kuva- ja veistotaide tarkastelun kohteena. Pälkäneen vanha kirkko ja sen liittyminen kirkkoarkkitehtuuriin. Kuvaviestintä ja mediakasvatus Medioiden merkityksen kartoittaminen omassa elämässä. Elokuvan tulkinnan harjoittelu, lajityypit, kuvakerronnan keinoja ja trendejä esim. nuorten elokuvissa. Kuvankäsittelyä (esim.) tietokoneella. Kuvaaminen digitaalikameralla tai videokameralla mahdollisuuksien mukaan. Kameran toiminnan periaate. 6. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas käyttää monipuolisesti välineitä, materiaaleja ja tekniikoita käyttää kokemuksiaan, mielikuvitustaan ja tunteitaan apuna työprosessissa sekä osaa arvioida ja arvostaa niiden käyttöä syventää väriopin tietojaan ja käyttää väriä oman ilmaisun välineenä sommittelun käsitteiden oppiminen ja kuvan rakentamisen keinoja oppii perspektiivistä yhden pakopisteen kuvan sekä väriperspektiivin havaintoharjoituksiin liittyen harjoittelee havaintoon perustuvaa piirtämistä ja maalaamista; muotokuva, maisema ja asetelma syventää grafiikan menetelmien taitojaan, esim. lino-, syvä- tai silkkipaino Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta esteettisestä sekä eettisestä näkökulmasta. osaa ilmaista perustellen mielipiteensä erilaisista kuvista osaa käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä keskustelussa ja arvioinnissa. tutustuu joihinkin (Euroopan/maailman) taiteen merkkiteoksiin Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas oppii käsitteet esineen elin- ja kehityskaari tutustuu esineisiin jotka kehitys on tehnyt tarpeettomiksi tai tarpeellisiksi osaa esittää muotoiluun ja arkkitehtuuriin liittyviä ideoitaan pienoismallin avulla tuntee ja tunnistaa joitakin valtakunnallisesti tärkeitä rakennuksia osaa tarkastella ja arvioida luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta ottaen huomioon esteettiset, eettiset ja ekologiset näkökulmat pohtii omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa elinympäristöönsä 185 Kuvaviestintä ja mediakasvatus Oppilas oppii havainnoimaan taidetta ympäristössään ja pohtii, mikä on taidetta pohtii omaa taidekäsitystään ja ympäristön estetiikkaa eli sitä mikä ympäristössä on kaunista, mikä rumaa oppii käyttämään ohjatusti joitakin kuvaviestinnän välineitä tutustuu symbolien ja merkkien merkitykseen 6. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Astetta itsenäisemmän työskentelyn harjoittelu. Mahdollisuus työskennellä monipuolisesti eri välineitä, materiaaleja ja tekniikoita käyttäen. Sommittelun keinot; tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva (peittävyys, etuala/taka-ala, lähellä iso, kaukana pieni). Erilaiset lähtökohdat kuvallisessa ilmaisussa; tunteet, eri aistihavainnot, mielikuvat, muistikuvat, elämykset ja kokemukset. Luottamus omiin taitoihin ja kykyyn löytää itselle sopiva kuvailmaisun tapa ja tekniikka. Yhden pakopisteen kuva sekä väriperspektiivi havaintoon liittyen tilaa kuvattaessa kaksiulotteisella pinnalla. Havaintoon perustuvaa piirtämistä ja maalaamista. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Taidekuvien tarkastelun kohteena ja työskentelyn lähtökohtana ovat keskeisimmät tyylisuunnat, esim. renessanssi. Eri aikakausien taideteosten symboliikkaan tutustuminen. Kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua keskustelussa ja arvioinnissa. Tutustutaan johonkin ajankohtaiseen näyttelyyn joko näyttelykäynnillä tai internetin / tv:n / videon välityksellä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Tarpeiden, materiaalien ja muodin vaikutus esinesuunnitteluun, esimerkkien tutkiminen, tiedonhankinta. Kehityskaari: tuotteen matka ideasta, käyttöön, kierrätykseen ja sen hävittäminen. Oman ympäristön tärkeimpien rakennusten arkkitehtuurin tutkiminen. Ympäristöestetiikka: voiko tehdasalue olla kaunis, mihin ei saisi rakentaa, kuinka luontoa säästetään, viihtyisän asuinympäristön ehdot; keskustelua ja ympäristösuunnitelmien tekoa tuttuun lähiympäristöön Kuvaviestintä ja mediakasvatus Oppilas käyttää ohjatusti ja harkiten eri kuvaviestinnän välineitä kuvatessaan eri ilmiöitä ja tapahtumia. Symbolien ja merkkien merkitys mainonnassa ja brandien imagon luomisessa. 186 Erilaisten kuvien luokittelua, esim. valokuvan eri käyttötarkoitukset: uutiskuva, mainoskuva, opetuskuva, propagandakuva jne. Työtavat: Toiminnalliset työtavat: luova ongelmanratkaisu, tutkiva oppiminen, kuvallinen ja sanallinen ilmaisu, kokonaisvaltainen ilmaisu. ARVIOINTI 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Arvioinnin kohteena ovat oppilaan työskentelytaidot, tiedot taiteesta, ympäristöstä ja mediasta, kuvallisen ilmaisun taidot ja ideat sekä oppilaan itsearviointitaidot. Arviointi on monipuolista ja siinä kiinnitetään huomiota oppilaan kiinnostuksen heräämiseen taiteeseen, esteettisen havainnoinnin rikkauteen ja itseilmaisun rohkeuteen ja omaperäisyyteen. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan erilaiset kuvalliset tuotokset, kuvallinen ja sanallinen työskentely ja oman toiminnan arviointi. Arviointi kohdistuu kuvataiteen opetuksen neljän sisältöalueen taitojen ja tietojen omaksumiseen sekä esteettisen näkemyksen ja persoonallisen ilmaisutavan kehittymiseen. Kuvallisen ilmaisun ja ajattelun alueella arvioidaan oppilaan kykyä käyttää värejä ja kuvan sommittelua ja kuvallisia peruselementtejä sekä tilan rakentamista omassa ilmaisussaan. Arvioidaan oppilaan kykyä ilmaista havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan Taiteen tuntemuksen ja kulttuurisen osaamisen alueella arvioidaan: oppilaan taiteen ja kulttuurin tuntemusta tietoja suomalaisista taiteilijoista ja nykytaiteesta sekä joistakin oppilaalle vieraista kulttuureista oppilaan kyky tarkastella taideteoksia ja olla kiinnostunut taiteen ilmiöistä kyky keskustella taideteoksista ja tulkita kuvallisesti taidetta. Ympäristöestetiikan, arkkitehtuurin ja muotoilun alueella arvioidaan: oppilaan tietämystä oman lähiympäristönsä arkkitehtuurista kykyä tarkastella lähiympäristönsä rakennuksia, maisemaa ja esineitä esteettiseltä, eettiseltä ja ekologiselta kannalta oppilaan kyky kuvata ja rakentaa tilaa oppilaan kyky hahmottaa kolmiulotteista muotoa oppilaan kyky käyttää erilaisia materiaaleja työskentelyssään Median ja kuvaviestinnän alueella arvioidaan: 187 oppilaan kykyä havainnoida, tulkita ja arvioida itselleen tärkeitä kuvallisia medioita. arvioinnin kohteena ovat oppilaan omat kuvalliset tuotokset; sarjakuvat, valokuvat, digitaaliset kuvat ja liikkuvat kuvat, kuvan ja tekstin yhdistäminen oppilaan kyvyt pohtia ja perustella näkemyksiään median välittämistä visuaalisista viesteistä Itsearvioinnin kykyjä arvioidessa kohteena ovat oppilaiden tuottamat kasvunkansiot, työkirjat tai portfoliot, joihin oppilas on tallentanut omaa kuvallista työskentelyprosessiaan. Työskentelytaitojen arvioinnissa kohteena ovat oppilaan omien ja muiden taitojen ja ajatusten arvostaminen ja arviointi sekä kuvallisen työskentelyprosessin ymmärtäminen. Lisäksi arvioidaan oppilaan taitoja kehitellä ideaa, luonnostella ja saattaa työnsä loppuun sekä oppilaan kykyä huolehtia ja käyttää asianmukaisesti työskentelymateriaaleja ja – välineitä. 7. - 9. LUOKKIEN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas tekijänä oppii monipuolisesti kuvailmaisun mahdollisuuksia ja eri kuvailmaisun alueiden rohkeaa yhdistämistä löytää itselleen sopivat kuvalliset ilmaisukeinot oppii työskentelemään yksin ja yhteistoiminnallisesti Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas eläytyjänä tutustuu lähiympäristön taidetarjontaan tutustuu moderniin taiteeseen (joihinkin taiteen tyylisuuntiin, ”-ismit”) sekä nykytaiteen eri ilmiöihin tutustuu joihinkin suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoihin sekä heidän teoksiinsa Eurooppalaisten taiteilijoiden esimerkin vaikutus suomalaistaiteilijoihin ja taiteeseen osaa hyödyntää internetin mahdollisuuksia oppii arvioimaan ja analysoimaan kriittisesti taide- ja käyttökuvaa Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas tutkijana tutustuu joihinkin lähialueen ja Suomen arvorakennusten arkkitehtuuriin, niiden tyylipiirteisiin ja perinteisiin havainnoi arkkitehtuuria ja erilaisia tiloja elämyksinä lähestyy esinemaailmaa ekologisesta näkökulmasta ja tutustuu esinemaailmaan omakohtaisen kokemuksen kautta. dokumentoi luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta 188 Media ja kuvaviestintä Oppilas muokkaajana tutustuu kuvallisen viestinnän, esim. sarjakuvan keskeisiin keinoihin tutustuu elokuvaan, tv:n ohjelmatyyppeihin, -formaatteihin, mainoksiin, animaatioon ja peleihin tunnistaa kuvaviestinnän keinot tiedottaa, vaikuttaa ja manipuloida tutustuu uuden informaatioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin viestinnässä ja kuvien käsittelyssä 7. - 9. LUOKKIEN KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas kokeilee kuvailmaisun keskeisiä menetelmiä ja yhdistelee niitä luovasti; piirustus, grafiikka, maalaus, valokuva, digitaalinen kuva, keramiikka, kuvanveisto tutustuu ja/tai kokeilee tilataidetta, käsitetaidetta, performanssia, mediataidetta hyödyntää värimaailman ja valöörien vuorovaikutuksen sekä sommittelun elementtejä käyttää kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussaan käyttää lähdeaineistoa hyväkseen työskentelyssään dokumentoi työprosessinsa ja työnsä tulokset Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas oppilas- käy mahdollisuuksien mukaan taidemuseossa ja / tai galleriassa ymmärtää museoiden erot ja tietää tärkeimpien museoiden sijainnin käyttää internetin taidepalvelumahdollisuuksia analysoi taidekuvia, ymmärtää, kritisoi ja perustelee tulkintojaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas tutustuu arkkitehtuurin tyylipiirteisiin lähiympäristössään (esim. kotikunnan ja Tampereen rakennusperinteen tutkimista) syventää käsitystään muotoiluprosessin kulusta lähestyy esinemaailmaa omakohtaisen kokemuksen pohjalta eri materiaaleja käyttämällä tarkastelee lähialuetta valokuvaamalla, piirtäen, maalaten tai videokuvaamalla Media ja kuvaviestintä Oppilas käyttää filmikameraa, digitaalista tai videokameraa tutustuu eri elokuvan lajeihin ja television ohjelmatyyppeihin. 189 harjoittelee luomaan typografisia kokonaisuuksia eri kuvaviestinnän keinoja hyödyntäen tarkastelee kriittisesti erilaisia kuvia mediassa esittää oman tarinan jollakin kuvakerronnan keinolla (esim. kuvitus, sarjakuva, liikkuva kuva) tutustuu pimiötyöskentelyyn Työtavat Toiminnallisilla työtavoilla opiskellaan erilaisia kuvailmaisun taitoja sekä koetaan itse taiteellisen työskentelyn eri vaiheet: Vahvistetaan kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn sekä muiden kanssa yhdessä toimimiseen. Mahdolliset näyttely- ja museokäynnit, asiantuntijavierailut (taiteilijat). Ongelmalähtöisessä työskentelyssä opettaja antaa oppilaalle ongelman ja oppilas yhdistelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi ja ratkaisun esittämiseksi kuvailmaisun keinoin. Opettaja johdattelee oppilaat itsenäiseen tiedonkeruuseen, -käsittelyyn ja luovaan työskentelyyn sekä oman työn esittelyyn ja arviointiin. Ongelmalähtöinen työskentely soveltuu erityisesti ympäristö-, arkkitehtuuri- ja muotoilutehtäviin. Kirjallisia tehtäviä, myös mahdollisia kotitehtäviä, tärkeänä osana myös arviointi ja oman työskentelyn seuranta. PÄÄTTÖARVIOINNIN HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas Osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin, eli käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita. Osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan. Osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin. Tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen. Osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia. Osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- ja museokäyntejä sekä internetin kulttuuripalveluja. Osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia. Tunnistaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään. Tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä. Tuntee kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita. 190 Osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta sekä visuaalista toteutusta. Havainnoi ja arvioi omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa työskentelyssään. Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa. Pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa. Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöjä ja rakennettua ympäristöä sekä kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteenä. 7.17 KÄSITYÖ VUOSILUOKAT 1-4 Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2 Käsin ompelu etupistot pykäpistot vohvelipujottelu Kirjonta erilaisia pistoja Virkkaus sormivirkkaus ketjusilmukka virkkuukoukulla Kudonta 191 erilaisia nyörejä pujottelutyö tupsu Tekstiilitieto käytetään oikeita termejä Askartelu käytetään monipuolisesti eri materiaaleja rakentelu (kolmiulotteisuuden kokeminen) Puutyö sahaus naulaus hionta OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 3-4 Ompelu koneompelun perusteet saumanvarojen lisääminen kaavan käyttö oman suunnitelman mukaan kaavan piirtäminen ja ompelutyön toteuttaminen nappi vetoketju Kirjonta perinnekirjonta (virvittäin, laakapisto, varsipisto) konekirjonta (alikeompelu, päällikeompelu) Virkkaus kiinteä silmukka Neulonta edestakaisneule päätteleminen neulesauma Kudonta pirtanauha kehyskudonta Askartelu kausiaskartelu Puutyö mittaaminen piirtäminen sahaaminen 192 höylääminen viilaaminen talttaaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kts perusteet. VUOSILUOKAT 5-9 Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 5-6 Tekstiilityö Ompelu kudotusta kankaasta vaatteen valmistaminen mittojen ottaminen kaavan piirtäminen ja sovittaminen poimutelma muotokaitale vinokaitale Kirjonta tilkkutyötekniikoita perinnekirjonta taidetekstiilit Neulonta lapaset kantapää Kudonta helmikudonta kehyskudonta Askartelu huovutus kankaanpainanta kankaan värjäys Tekninen työ Puutyö 193 puiden tuntemus höyläys muotoon sahaaminen kovertaminen karkean laudan sahaaminen mittoihin akkuporakoneella poraaminen/terän valinta pintakäsittely muovin taivutus työturvallisuus Metallityöt, esimerkiksi metallien tuntemus viilaaminen sahaaminen metallin pakotus poraaminen niittaus liimaus pintakäsittely työturvallisuus Elektroniikka tinalla juottaminen yksinkertaisten komponenttien tuntemus piirilevyjen poraaminen OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ VUOSILUOKALLE 7 Tekstiilityö Ompelu vaatteen valmistaminen sekä kudotusta kankaasta että neuleesta peruskaavan muuntaminen omien suunnitelmien mukaiseksi (kaavamerkinnät, kaavan sovittaminen, leikkuusuunnitelmat) erilaiset muotolaskokset, laskokset, kaulukset, hihat, taskut, halkiot, vetoketjujen kiinnitystavat, vyötäröt, helmat joustavan kankaan ompelutekniikat Tekstiilitietous luonnonkuidut, tekokuidut tekstiilien hoito ja pesu eri kangasmateriaalien tuntemus Kirjonta ja kankaan koristelu soveltaen ompelutöihin Virkkaus 194 virkkaussilmukat ohjeen mukaisen työn valmistaminen Kankaankudonta perusasiat kangaspuilla Askartelu kausiaskartelu Tekninen työ Puutyö puuntyöstökoneiden tuntemus oikohöylän, tasohöylän, pyörösahan, vannesahan, puusorvin ja jyrsinkoneen käyttö erilaisissa työvaiheissa. osaa valmistaa liimapuulevyä työtehtäviin puuliitosten merkitys työturvallisuus Metallityö metallintyöstökoneiden tuntemus pylväsporakoneen, penkkihiomakoneen, hitsauskoneiden ja muiden työkalujen käyttö erilaisissa työvaiheissa. osaa valmistaa erilaisia metalliliitoksia työtehtäviin työturvallisuus Elektroniikka helpot elektroniikkatyöt piirilevyn tuntemus piirilevyn valmistus yleismittarin käyttö työturvallisuus Vaihto yhden jakson ajaksi teknisestä työstä tekstiilityöhön ja tekstiilityöstä tekniseen työhön. TAVOITE Tekstiilityössä vaihtotyöskentelyn aikana opiskellaan arkielämän taitoja ja tietoja. Opetellaan käyttämään sujuvasti ompelukonetta, saumuria ja silitysrautaa sekä huoltamaan niitä. OHJEELLINEN SISÄLTÖ TEKSTIILITYÖ ompelukoneen ja saumurin perustekniikat silitysraudan käyttö eri materiaaleissa vaatteen, asusteen tai tekstiilin valmistaminen ommellaan nappeja, lyhennetään lahkeensuita, korjataan vetoketju, silitetään paita luonnonkuidut, tekokuidut tekstiilien hoito ja pesu eri kangasmateriaalien tuntemus 195 OHJEELLINEN SISÄLTÖ TEKNINEN TYÖ kodin elektroniikan yleistuntemus ja niiden kytkennät pienet sallitut sähkötyöt pienet pintaremontit, seiniin kiinnitykset ja poraukset kodin kovien pintamateriaalien tuntemus PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti 196 arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 7.18 LIIKUNTA VUOSILUOKAT 1-2 TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2 Oppilas kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan. SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2 197 Yleisurheilu juokseminen, hyppääminen, heittäminen Perus- ja kuntovoimistelu lihashallinta ja liikkuvuusharjoitteet lihaksia vahvistavat harjoitteet Musiikkiliikunta erilaisia askelkuvioita ja laululeikkejä Talvilajit hiihto, luistelu mahdollisuus lasketteluun ainakin kerran alkuopetuksen aikana Telinevoimistelu koulun välineistön tarjoamien mahdollisuuksien mukaan esim. permanto, penkki, puolapuut, köydet, renkaat ja rekki Välinevoimistelu hernepussi, pallo, hyppynaru Maastoleikit kuva- ja pihasuunnistus, erilaiset pihaleikit Palloilu pallonkäsittelyä erikokoisilla ja painoisilla palloilla palloleikkejä ja pallopelien alkeita Uinti panostetaan hyvän uimataidon hankkimiseen alkuopetuksen aikana Luontoliikunta VUOSILUOKAT 3-9 TAVOITTEET LUOKILLE 3-9 Oppilas oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja, liikunnan lajitaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa oppii hyvinvointia edistäviä turvallisia liikuntatapoja ja ymmärtää liikunnan merkityksen terveyden ylläpitämisessä oppii perusuimataidon ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa 198 oppii toimimaan sekä itsenäisesti että ryhmässä ilman keskinäisen kilpailun korostumista oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä oppii hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan oppii toiminaan turvallisesti liikuntatilanteissa KESKEISET SISÄLLÖT juoksuja, hyppyjä ja heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja luontoliikuntaa, retkeilyä ja suunnistusta talviliikuntaa uintia ja vesipelastusta (mahdollisuuksien ja resurssien mukaan) toimintakyvyn kehittämistä, seurantaa sekä lihashuoltoa uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta 7.19 KOTITALOUS VUOSILUOKKA 7 TAVOITTEET Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on keskittyä arjen hallinnan edellyttämiin käytännön työ- ja yhteistyötaitoihin sekä tiedon hankintaan. Kotitalouden opiskelun keskeisenä tavoitteena on saada oppilas innostumaan jokapäiväisistä kodin askareista omien lähtökohtiensa mukaisesti; ruuanlaitosta, siivoamisesta ja vaatteiden hoidosta niin, että hän osaisi hoitaa oman taloutensa. Innostuksen lisäksi oppilaan tulisi oivaltaa perheen työnjaon merkitys hyviin ihmissuhteisiin , tasa-arvoon ja omaan tasapainoiseen kasvuun. Tavoitteena on opettaa perustiedot ruuanvalmistus ja ravinto-opista siten, että oppilas ymmärtäisi sekä ruuan raaka-aineen valinnan että ruuanvalmistusmenetelmän merkityksen hyvinvointiin, terveyteen ja perheen ajan ja rahan käyttöön. Näiden lisäksi painotetaan harkitsevan ja vastuullisen kuluttajan roolia nykypäivän yhteiskunnassa unohtamatta ympäristöä ja luontoa. 199 KESKEISET SISÄLLÖT hygieeninen ja turvallinen työskentely yhteisvastuullisesti kotitalouden tunneilla ja hyvät tavat ruokapyramidin ( ruoka-aineympyrän ) merkitys ruuan valintaan ja hintaan tavallisimmat ruuanvalmistusmenetelmät ja perusleivonnaiset siivoamisen perusasiat ( lähinnä keittiön siivous ) pyykinpesu ja jälkikäsittely kodin jätteiden lajittelu kriittisenä kuluttajana toimiminen nykypäivän yhteiskunnassa, kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja oman rahan käyttö Arviointi Pakollinen kotitalousopetus koostuu sekä teoriaosuuksista että käytännön töistä. Arviointi perustuu teoriaosuuksilla seuraaviin seikkoihin: jatkuva näyttö eli osallistuminen tunneilla ( ei häiritseminen ) tiedonhalu, annettujen ohjeiden suoritustapa, myös kotitehtävien suorittaminen, mahdolliset kirjalliset läksynkuulustelut ja kokeet. Käytännön töissä: työtaito, asenne työntekoon, innostuneisuus, töiden organisointikyky, oma-aloitteisuus, opastustehtävät ja koetyöt. Kotitalousluokassa on esillä erillinen arviointiohje. 7.20 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA VUOSILUOKAT 1-6 Ala-asteella oppilas tutustuu tieto- ja viestintätekniikkaan mahdollisuuksien mukaan. TAVOITTEET Oppilas tutustuu tietokonelaitteistoon ja perehtyy tietotekniikan perussanastoon. Hän oppii käynnistämään tietokoneohjelman kovalevyltä tai rompulta. Oppilas hallitsee laitteiston käyttöön ja tiedon hallintaan liittyvät perusasiat. KESKEISET SISÄLLÖT Käyttöliittymän hallinta 200 näppäimistön ja hiiren käyttö ohjelman käynnistäminen ja sulkeminen ikkunoiden käsittely valikoiden käyttö järjestelmän käynnistäminen ja sulkeminen apuohjelmien käyttö esittelynomaisesti Tiedostojen käsittely tiedoston avaaminen ja sulkeminen tiedoston tallentaminen oikeaan kohteeseen tiedostojen nimeäminen Kirjoittaminen jollakin ohjelmalla kirjoittaminen tekstin muokkaaminen (kuten korostaminen ja kappalemuotoiluja) Tulostaminen 7.21 VALINNAISET AINEET 1) PITKÄT VALINNAT Ns. pitkät valinnat tehdään kahdeksi vuodeksi ja niihin kuuluvia valinnaisaineita opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia (2 vvh) peruskoulun vuosiluokilla 8-9 . Pälkäneen perusopetuksen valinnaisaineita ovat teatteri- ja ilmaisutaito, saksa, ranska, musiikki, kuvataide, tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, kotitalous sekä tieto- ja viestintätekniikka. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA VUOSILUOKAT 7-9 201 Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidon tavoitteena on oppia laitteistojen ja ohjelmien peruskäsitteet, joiden avulla nuori saa jatkuvat valmiudet uusien ohjelmien opiskeluun ja ymmärtää nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet eri aineissa, uuden tiedon tuottamisessa ja ongelmien ratkaisussa. Olennaista on oppia perusohjelmien hallinta ja itsevarmuus tieto- ja viestintäteknisten laitteiden käytössä. Tärkeää on saada tietotekniikka tätä kautta osaksi mahdollisimman moniin oppiaineisiin. Siten oppisisällön keskeiset osat, ns. työvälineohjelmat, saavat mielekkäitä sovelluksia. Oppilas saa näin myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen tunnetta sekä valmiuksia myöhempää elämää varten. Tietotekniikan opetus edellyttää laitteiston ja ohjelmiston jatkuvaa kehittämistä. Tieto- ja viestintätekniikkaa opetetaan kaksivuotisena pitkänä valinnaisaineen 8. ja 9.-luokilla sekä vuoden kestävällä Multimedia -kurssilla. TAVOITTEET Oppilas omaksuu tietotekniikan perusteet ja saa realistisen kuvan tietotekniikan käyttömahdollisuuksista Tietokoneavusteisen opetuksen tukeminen eri oppiaineissa Oppilas kykenee koulun tietoteknisillä laitteistolla työskentelyyn Oppilas tottuu käyttämään tietokonetta hyödyksi eikä vain ajanvietteenä. KESKEISET SISÄLLÖT Eri oppiaineisiin käytettäviin ohjelmiin tutustuminen, tekstinkäsittelyn alkeiden harjoittelu ja koulun käyttöjärjestelmän käyttötaidon opettelu. Projektitöiden teko ryhmissä tai yksin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Peruskäsitteet hakemistoihin ja tiedostoihin liittyvät peruskäsitteet ja -taidot kuten hakemiston luonti, tiedoston tallettaminen, esikatselu ja tulostaminen leikepöydän käyttäminen ohjelmien yhteiskäyttö Tekstinkäsittely tekstin kirjoittaminen, kopioiminen ja siirtäminen fonttien muuttaminen kappaleen muokkaaminen asiakirjan asettelut kuvan ja taulukon liittäminen tekstiin Taulukkolaskenta ja tietokanta taulukon kirjoittaminen solun koon muuttaminen 202 peruslaskutoimituksia sisältävien kaavojen kirjoittaminen yksinkertaisen kaavion tekeminen taulukon ja kaavion siirtäminen ohjelmaan solun kopioiminen eri tavoilla Grafiikka peruspiirtovälineiden käyttäminen yleisimmät kuvaformaatit ja resoluutio kuvan skannaaminen kuva-alueiden rajaaminen kuvan koon muuttaminen ja zoomaus tasotoiminnon Internet perustaidot sähköpostiohjelman, web-selaimen ja ftp-ohjelman käytöstä yksinkertaisen kotisivun tekeminen ja koodin tulkitseminen hakukoneen käyttö ja tiedon hyödyntäminen tekijänoikeus, netiketti Ohjelmointi kääntäjän ja tulkin ero syöttö- ja tulostuskäsky muuttujatyypit perusohjelmanrakenteet pienimuotoisen oman ohjelman tekeminen ja valmiin ohjelman muokkaaminen 8. LUOKKA TAVOITTEET Oppilas kykenee itsenäisesti käyttämään tietokonetta ja erilaisia valmisohjelmia sekä tekemään omia sovelluksia. tutustuu ohjelmoinnin periaatteisiin oppii käyttämään monipuolisemmin tavallisia toimisto-ohjelmia oppii turvallisen ja tehokkaan tavan työskennellä tietokoneen kanssa KESKEISET SISÄLLÖT Koulun tietokoneiden käyttöjärjestelmien perusteiden syventäminen Laajennetaan aiemmilla luokilla opittuja taitoja Tekstinkäsittelyn syventäminen Taulukkolaskenta Valmiiden taulukoiden tutkiminen ja omien taulukkolaskentaohjelmien tuottaminen 203 Kuvien tuottaminen ja käsittely Digitaalisen materiaalin tallennus ja editointi Tietoturva ja tietoverkot Ohjelmointi 9. LUOKKA TAVOITTEET Oppilas kykenee itsenäisesti ja monipuolisesti käyttämään tietokonetta ja verkkoyhteyksiä hallitsee tavallisimmat html- ja java -kieliset lauseet oppii tekemään ja päivittämään omia kotisivuja oppii soveltamaan tieturva-asioita myös kotona KESKEISET SISÄLLÖT 8. luokalla opittujen työvälineohjelmien käyttötaidon syventäminen Tietokantaohjelmaan perehtyminen Kotisivun laatiminen html-kielellä Kotisivueditorin käyttö netiketti ja tietoturva Ohjelmointi Java-kielellä Projektityö TEATTERI JA ILMAISUTAITO VUOSILUOKAT 8 JA 9 TAVOITTEET Oppilaan ilmaisukyvyn kehittäminen Oppilas tuottaa ilmaisua ”vahingossa” leikkien avulla kokee mielihyvää ja hyväksyy epäonnistumista aktivoi eri aisteja ja mielikuvittelua käyttää vähitellen koko kehoaan aktiivisesti ja tuottaa ilmaisua tietoisesti on tasaveroisena jäsenenä ryhmässä ja luottaa ryhmän muihin jäseniin suostuu erilaisiin rooleihin kantaen vastuuta sekä esiintyjänä että katsojana Oppilaan teatteri-ilmaisun kehittäminen 204 Oppilas kehittää puhe- ja näyttämöilmaisua, lisäksi visuaalista ja musiikki-ilmaisua tutustuu teatteriin ja teatterin keinoihin syntyy kokonaisnäkemys pienoisnäytelmän valmistamisesta aina käsikirjoituksesta esityskelpoiseen kuntoon SISÄLLÖT Ilmaisukyvyn kehittäminen Oppilas leikkii erilaisia reaktio-, kontakti- ja luottamusleikkejä ja viestejä liikkuu tilassa musiikitta ja musiikin mukaan, liikkuu liikkeen eri tasoja hyödyntäen tekee vuorovaikutus- ja aistiharjoituksia pareittain ja pienryhmissä, kehotietoisuus- ja rentoutusharjoituksia tekee ääni-, sana- ja lauseharjoituksia tekee pieniä esittämisharjoituksia ja tilanneimprovisointeja Pienoisnäytelmän toteuttaminen Oppilas kirjoittaa pienimuotoisen käsikirjoituksen tai muokkaa valmiin tekstin ryhmälle sopivaksi lavastaa valaisee, tekee äänitehosteet, musiikin puvustaa harjoittelee pienoisnäytelmän esityskelpoiseen kuntoon ja esittää sen yleisölle tekee teatterimatkan: mahdollisuuksien mukaan tutustuu teatterin elämään näyttämön takana ja katsoo harjoituksia ja/tai esityksen VALINNAINEN KIELI (B2), RANSKA JA SAKSA VUOSILUOKAT 8-9 TAVOITTEET 8. JA 9. LUOKALLA Kielitaito: Oppilas oppii - kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2-A1.3 (Ks. Perusteiden liite). 205 Kulttuuritaidot: Oppilas oppii - tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustuu niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat: Oppilas oppii - käyttämään rohkeasti kielitaitoaan - hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita - arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta: - tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa - itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen - perhe ja vapaa-aika - selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta. Rakenteet: - viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi. Viestintästrategiat:: - puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen - rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta - omien viestien suunnittelu - oman kielenkäytön tarkkailu - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa. MUSIIKKI Bändisoitto TAVOITTEET Oppilas kehittää yhteismusisointitaitojaan kehittää omia soittotaitojaan bändisoittimissa tutustuu suomalaiseen kevyeen musiikkiin iskelmästä poppiin ja rockiin perehtyy soittaen, laulaen ja kuunnellen populaarimusiikin eri tyyleihin (esim. soul, reggae, heavy, disco, jne.) hahmottaa musiikkityylien syntymisen ja kehittymisen paneutuu elokuvamusiikkiin ja musikaaleihin oppii käyttämään äänentoistolaitteita ja vahvistimia tarkoituksenmukaisesti laajentaa vieraiden musiikkikulttuurien tuntemustaan oppii kunnioittamaan itselle vieraampaa musiikkia seuraa ajankohtaisen musiikkielämän tapahtumia osallistuu ryhmän jäsenenä musiikkiesitysten valmistamiseen koulun juhliin harjoittelee ohjelmistoa bändikonserttia varten SISÄLLÖT 8. LUOKALLA 206 oppilaskeskeistä musisointia bändisoittoa kehittäviä soittoharjoituksia oman soittotaidon kehittämistä ja soittotekniikoiden hiomista soitto- ja lauluohjelmisto sekä kuuntelunäytteet ovat pääosin suomalaista populaarimusiikkia iskelmästä poppiin ja rockiin vieraiden kulttuurien pop- ja kansanmusiikkiin tutustumista kuunnellen ja soittaen yhteismusisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisten teoriataitojen syventämistä kriittistä musiikin kuuntelua ajankohtaisten musiikkielämän tapahtumien seuraamista äänentoistolaitteiden ja vahvistimien tarkoituksenmukaisen käytön opettelua bändikonserttiohjelmiston ja musiikkiesitysten pitkäjänteistä harjoittelua SISÄLLÖT 9. LUOKALLA oppilaskeskeistä musisointia bändisoittoa kehittäviä soittoharjoituksia oman soittotaidon kehittämistä ja soittotekniikoiden hiomista populaarimusiikin eri tyylien tunnusomaisiin piirteisiin perehtymistä ja tyylien vertailua soittaen, laulaen ja kuunnellen soitto- ja lauluohjelmisto sekä kuuntelunäytteet koostuvat monipuolisesti eri populaarimusiikin tyylejä edustavista suomalaisista ja ulkomaisista kappaleista sekä elokuvamusiikista ja musikaalisävelmistä yhteismusisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisten teoriataitojen syventämistä kriittistä musiikin kuuntelua ajankohtaisten musiikkielämän tapahtumien seuraaminen bändikonserttiohjelmiston sekä musiikkiesitysten pitkäjänteinen harjoittelu Arviointi Numeroarviointi perustuu osallistumisaktiivisuuteen, omien taitojen kehittymiseen ja ryhmän jäsenenä toimimiseen. KUVATAIDE VUOSILUOKAT 8 JA 9 TAVOITTEET Oman tekemisen ja eri kuvataiteen alojen tuotosten avulla tutkitaan kuvallisen ilmaisun keinoja ja niiden vaikutusta sisältöihin. Harjoituksen kohteena ovat myös kuvaviestinnän vaikutukset yksilöön ja ympäristöön. Oman kuvailmaisun kehittäminen ja arviointitaitojen syventäminen. Taiteentuntemus ja taidehistorian keskeiset alueet tulevat myös tutummaksi. SISÄLTÖ Mahdollisimman laaja-alaisesti oppilaitten omasta kokemuspiiristä käsin tutustutaan eri ilmaisumuotoihin ja tutkitaan taidehistoriaa, sen tyylisuuntia ja niiden merkittävimpien edustajien tuotantoa. Opetellaan rakenteellisten seikkojen tietoisella valinnalla vaikuttamaan lopputulokseen. Opitaan tuntemaan eri kulttuurien taidetta. 207 Työtavat Maalaus, piirustus, valokuvaus, grafiikka, elokuva, valokuva. Taide- ja käyttökuvien analysointi ja muokkaus. Työskentely tapahtuu sekä ryhmä- että yksilötyönä. Arviointi Numeroarviointi perustuen tuntiaktiivisuuteen ja työnäytteisiin, jonka oppilas kokoaa kurssin päätteeksi portfolioksi. PÄÄTTÖARVIOINNIN HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas Osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin, eli käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita. Osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan. Osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin. Tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen. Osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia. Osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- ja museokäyntejä sekä internetin kulttuuripalveluja. Osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia. Tunnistaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään. Tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä. Tuntee kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita. Osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta sekä visuaalista toteutusta. Havainnoi ja arvioi omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa työskentelyssään. Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa. Pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa. Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöjä ja rakennettua ympäristöä sekä kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteenä. TEKSTIILITYÖ VUOSILUOKAT 8 JA 9 208 TAVOITTEET Oppilas valmistaa edellisiä vuosia laajempia itse suunniteltuja kokonaisuuksia työskentelee entistä itsenäisemmin ja vastuuntuntoisemmin KESKEISET SISÄLLÖT oppilas valmistaa töitä valintansa mukaan käsityön eri osa-alueilta: ompelu, neulonta tai virkkaus, huovutus, pistokirjonta, kankaan koristelutekniikat (kankaan painanta, värjäys, tilkkutyöt, applikointi), kankaankudonta, ottaen huomioon perinteiset työtavat sekä ajan tuomat muotivirtaukset ja uudet ilmaisukeinot. valinnaisessa tekstiilityössä tutustutaan käsityötaiteen näyttelyihin sekä alan elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen Arviointi samoin perustein kuin 7. luokan päättöarviointi TEKNINEN TYÖ VUOSILUOKAT 8 JA 9 TAVOITTEET Oppilas valmistaa edellisiä vuosia laajempia itse suunniteltuja kokonaisuuksia työskentelee entistä itsenäisemmin ja vastuuntuntoisemmin KESKEISET SISÄLLÖT oppilas valmistaa töitä valintansa mukaan käsityön eri osa-alueilta: puu, metalli, elektroniikka tai niitä yhdistelemällä ottaen huomioon perinteiset työtavat sekä ajan tuomat muotivirtaukset ja uudet ilmaisukeinot. valinnaisessa käsityössä tutustutaan alan näyttelyihin sekä elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen Arviointi samoin perustein kuin 7. luokan päättöarviointi 209 KOTITALOUS VUOSILUOKAT 8-9 TAVOITTEET vahvistaa ja harjaannuttaa ruuanvalmistus- ja leivontataitoja ( syventää jo 7. luokalla opittuja tietoja ja taitoja ) oppia käyttämään tehokkaasti keittiön kodinkoneita nopeuttamaan ruuanvalmistusta ja leipomista tutustua suomalaiseen ruokaperinteeseen, sekä muiden maiden ruokakulttuureihin tutustua tavallisimpiin erityisruokavalioihin oppia valmistamaan ruokaa taloudellisesti unohtamatta terveellisyyttä ja monipuolisuutta raaka-aineiden valinnassa KESKEISET OPPISISÄLLÖT kerrataan 7. luokan perusasioita ruuanvalmistuksesta ja leivonnasta opetellaan käyttämään erilaisia kodinkoneita tehokkaasti ja taloudellisesti tutustutaan suomalaiseen ruokaperinteiseen sekä eri maiden ruokakulttuureihin ja tapoihin suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia juhlatilanteita Arviointi Samoin perustein kuin 7. luokan pakollisen kotitalouden arviointi (aktiivisuus, omaaloitteisuus, yhteistyökyky, annettujen tehtävien suoritustapa, asenne, innostuneisuus ja työtaito) 2) LYHYET VALINNAT Ns. lyhyet valinnat tehdään yhdeksi vuodeksi ja niihin kuuluvia valinnaisaineita opiskellaan yksi vuosiviikkotunti (1 vvh) peruskoulun vuosiluokilla 7-9. Näitä ovat tieto- ja viestintätekniikka, kuvataide, tekstiilityö, tekninen työ, liikunta ja kotitalous. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Vuosiluokilla 7- 9 Tieto- ja viestintätekniikan perusteita Vuosiluokalla 7 TAVOITTEET Oppilas omaksuu tietotekniikan perusteet ja saa realistisen kuvan tietotekniikan käyttömahdollisuuksista. Oppilas pystyy hyödyntämään koulun työväline- ja opetusohjelmia. Oppilas pystyy monipuoliseen tiedon hakemiseen, käsittelyyn ja esittämiseen eri 210 oppiaineiden opiskelussa. Oppilas oppii arvostamaan työn huolellista loppuun suorittamista. KESKEISET SISÄLLÖT Tutustuminen koulun tietokoneeseen ja sen oheislaitteisiin sekä tutustuminen koulun koneiden käyttöjärjestelmiin Tekstin tuottaminen, muokkaus, muotoilu sekä tallennus ja tulostus Kuvan tuottamista ja käsittelyä Näppäimistön hallinta ja ergonomia Oikeat työasennot ja –tavat Kymmensormijärjestelmään tutustuminen Eri oppiaineissa käytettäviin ohjelmiin tutustuminen Kuva ja kuvankäsittely Vuosiluokalla 8 TAVOITTEET Oppilas oppii hallitsemaan digitaalisen kuvauksen, kuvankäsittelyn, videokuvauksen ja editoinnin perusteet. Hän kykenee hyödyntämään taitojaan myös muissa kouluaineissa ja toimimaan itsenäisesti koulun atk-tiloissa. Oppilas sisäistää myös kuvankäsittelyn etiikan ja moraalin sekä tekijänoikeuskysymykset. KESKEISET SISÄLLÖT Digitaalisen still-kameran ohjelmistojen asennus, käyttö ja suojaus. Valokuvauksen perusteet Tiedostomuodot ja tiedostojen siirto Kuvankäsittely, digikuvien korjailu ja parantelu jälkikäteen Digitaalisen videokameran käyttö Videomateriaalin editointi Oman digitaalisen median suunnittelu ja toteuttaminen Multimediakurssi Vuosiluokalla 9 TAVOITTEET Oppilas omaksuu multimedian ja saa realistisen kuvan tekniikan käyttömahdollisuuksista. pystyy hyödyntämään koulun multimediaohjelmia. kykenee multimedian hyödyntämiseen eri oppiaineiden opiskelussa. oppii arvostamaan työn huolellista loppuun suorittamista. 211 KESKEISET SISÄLLÖT Tutustuminen multimedian eri käyttötarkoituksiin ja osatekijöihin esimerkkien kautta. Multimediaohjelmien käytön kertaaminen ja syventäminen Tekijänoikeuksien ja julkaisuetiikan kertaaminen Kuvan merkitys ja käyttö multimediassa Tekstin merkitys ja käyttö multimediassa Äänen merkitys ja käyttö multimediassa Oma multimediatuotos MUSIIKKI Vuosiluokilla 7-9 Bändisoitto Vuosiluokalla 7 TAVOITTEET oppilas perehtyy bändisoittimien soittamiseen kehittää yksilöllisiä taitojaan eri instrumenteissa ja laulussa kehittää yhteismusisointitaitojaan oppii nauttimaan yhteismusisoinnista oppii musisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisia teoriataitoja toimii vastuullisesti ja aktiivisesti ryhmän jäsenenä SISÄLLÖT oppilaskeskeistä musisointia opetellaan perusasiat ja –tekniikat bändisoittimien soittamisesta sekä mikrofonilaulusta musisoinnin yhteydessä tutustutaan teoreettisiin asioihin, jotka auttavat oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin oppilaat kehittävät henkilökohtaisia taitojaan eri instrumenteissa helpon soitto-ohjelmiston kautta keskitytään erityisesti yhteissoittotaitojen oppimiseen Poplaulu Vuosiluokalla 8 TAVOITTEET oppilas kehittää omaa laulutaitoaan ja äänenkäyttöään oppii nauttimaan laulamisesta oppii mikrofonilaulutekniikkaa 212 harjoittaa moniäänisen laulamisen taitoja paneutuu tausta- eli stemmalauluun tutustuu eri laulutyyleihin SISÄLLÖT lauluohjelmisto koostuu yksi- ja moniäänisistä kappaleista lauluvalmiuksia kehitetään niin solistina kuin lauluryhmän jäsenenä laulua harjoitellaan sekä akustisesti että mikrofoniin laulaen laulamme sekä bändin säestyksellä että ilman säestystä kokeilemme myös karaokelaulua ARVIOINTI Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Musiikkiteknologia Vuosiluokalla 9 TAVOITTEET oppilas tutustuu äänitystekniikkaan oppii äänittämään omaa soittoaan/lauluaan tietokoneella oppii ymmärtämään levyntekoprosessin vaiheita saa musiikkiteknologisia valmiuksia musiikin harrastamiseen oppii valmistamaan pitkäjänteisen harjoittelun kautta ohjelmistoa oppii toimimaan vastuullisesti osana projektia SISÄLLÖT äänitettävien kappaleiden valinta, sovittaminen ja harjoittelu yhdessä ryhmän kanssa äänityslaitteistoon tutustuminen äänittämisen perusteiden harjoittelua ”levyn” äänittäminen ja äänitetyn materiaalin miksaus valmiiksi Arviointi Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. KUVATAIDE Vuosiluokilla 7-9 213 7. LUOKKA SISÄLTÖ Erilaisten kuvailmaisun tekniikkojen tuntemisen ja taitamisen edelleen kehittäminen. Taiteentuntemuksen lisääminen. Valitun työtavan ja sisällön tietoista yhdistämistä. Opitaan projektityöskentelyä ja itsearviointia portfoliotyöskentelyn avulla. Työtavat Perehdytään kuvallisen ilmaisun tekniikkoihin ja kuvasisältöihin erikoisesti maalaamisen, piirtämisen ja muovailun avulla. Taiteentuntemusta lisätään tutustumalla tyylisuuntiin harjoituksin, joissa pääpaino on omassa tekemisessä, sekä kuvien analysoinnissa ja tutkimisessa. Arviointi Perustuu oppilaan tuntityöskentelyyn ja oppilastyökansioon, joka kootaan kurssin töistä. 8. LUOKKA SISÄLTÖ Oman tekemisen ja kuvataiteen eri tuotosten avulla tutkitaan erikoisesti kuvallisen ilmaisun keinojen vaikutusta sen sisältöön. Tavoitteena myös tutkia kuvan ja kuvallisen viestinnänvaikutusta yksilöön ja ympäristöön, sekä syventää itseilmaisun ja –tuntemisen taitoja. Taiteen tuntemuksen lisääminen. Työtavat Maalaus, piirustus, valokuva, elokuva, kolmiulotteinen työskentely. Taide ja käyttökuvien analysointi. Yksilö ja ryhmätyöskentely, työpäiväkirja. Arviointi Perustuu oppilaan tuntityöskentelyyn, aktiivisuuteen ja oppilastyökansioon. 9. LUOKKA SISÄLTÖ Valmiuksien lisääminen oman persoonallisen kuvallisen ilmaisun kehittämiseen. Kuvantulkintataitojen kehittäminen. Arviointitaitojen kehittäminen. Taiteentuntemuksen lisääminen. Työtavat Aiemmin opitun perusteella itsenäisesti valitut keinot omassa ilmaisussa. Piirustus, muovailu, maalaus, grafiikka, valokuvaus ja piirustus. Näyttelyn pystytys ja arviointi. 214 SISÄLTÖ Projektityöskentelynä keskitytään itse valitun ilmaisutavan kehittämiseen joko ryhmä- tai yksilötyönä. Arviointi Perustuu tuntityöskentelyyn ja työnäytteisiin, jonka oppilas kokoaa kurssin päätteeksi portfolioksi TEKSTIILITYÖ Vuosiluokilla 7-9 YHTEISET TAVOITTEET Oppilas oppii kehittämään itsessään luovaa ilmaisua ja suunnittelemaan omaperäisiä tuotteita opiskelee monipuolisia toteuttamistekniikoita oppii käyttämään monenlaisia työvälineitä oppii työstämään sekä pehmeitä että kovia materiaaleja osaa käyttää apuna erilaisia tietolähteitä perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen kulttuuriperinteeseen siten, että oppii ymmärtämään perinteen merkityksen nykyisessä käsityössä oppii hyödyntämään jäännösmateriaalia luodessaan uutta oppii käyttämään luonnosta saatavaa materiaalia kotia kaunistaessaan KESKEISET SISÄLLÖT 7.LUOKKA Kokeillen käsityön eri tekniikoita ”pientä ja kaunista” kokeillen eri tekniikoita pehmeistä ja kovista materiaaleista: helppoja ompelutöitä kankaanpainantaa, marmorointia paperin valmistusta helmikudontaa rautalanka-askartelua kaakeli- tai tinatöitä 8.LUOKKA Luovaa käsityötä muotivaate tai –asuste ommellen tai neuloen huovutuksen monet mahdollisuudet 215 9.LUOKKA Värjäys ja sisustaminen erilaiset kankaan värjäystekniikat luonnonmateriaaleista koristeita kodin sisustukseen (kuivatut kasvit, pellava, paju, risut, havut) Arviointi Yhden viikkotunnin käsityöstä ei tule numeroarviointia. Tavoite on, että oppilas osaa itse arvioida omaa toimintaansa ja työnsä tuloksia. Kunkin työn arvioinnissa huomioidaan: luovuus ja omaperäisyys esteettinen ulkoasu tarkoituksenmukaisuus tekninen toteutus Jos luokka-asteiden 7-9 aikana on opiskellut lyhytkursseja yhteensä 2 viikkotuntia, päättötodistukseen tulee numeroarviointi. Arviointi tapahtuu tällöin samoin kuin 7. luokan päättöarvioinnissa. TEKNINEN TYÖ Vuosiluokilla 8 ja 9 YHTEISET TAVOITTEET Oppilas oppii kehittämään itsessään luovaa ilmaisua ja suunnittelemaan ja valmistamaan tuotteita, jotka ovat laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tutustuu teknisiin ratkaisuihin, joista on hyötyä arkipäivän ongelmanratkaisussa oppii käyttämään monenlaisia työvälineitä osaa käyttää apuna erilaisia tietolähteitä perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen kulttuuriperinteeseen siten, että oppii ymmärtämään perinteen merkityksen nykyisessä käsityössä oppii hyödyntämään jäännösmateriaalia luodessaan uutta oppii arvostamaan laadukasta työtä KESKEISET SISÄLLÖT 8.LUOKKA Teknisen työpajan peruskurssi oppilas toteuttaa itseään tuotesuunnittelun ja käsillä tekemisen kautta valiten itse ensisijaiseksi lähestymistavakseen puu-, metalli- tai elektroniikkatyöskentelyn perinteiset ja uudet työtavat, materiaalit ja ilmaisukeinot 216 9.LUOKKA Teknisen työpajan jatkokurssi oppilas toteuttaa itseään tuotesuunnittelun ja käsillä tekemisen kautta yhdistämällä puu-, metalli- tai elektroniikkatyöskentelyä oman toimivan ja huollettavan ympäristönsä kehittämiseksi materiaalien, työstötekniikoiden ja esteettisten ominaisuuksien yhdistely Arviointi Yhden viikkotunnin käsityöstä ei tule numeroarviointia. Tavoite on, että oppilas osaa itse arvioida omaa toimintaansa ja työnsä tuloksia. Kunkin työn arvioinnissa huomioidaan: luovuus ja omaperäisyys esteettinen ulkoasu tarkoituksenmukaisuus tekninen toteutus Jos luokka-asteiden 7-9 aikana on opiskellut lyhytkursseja yhteensä 2 viikkotuntia, päättötodistukseen tulee numeroarviointi. Arviointi tapahtuu tällöin samoin kuin 7. luokan päättöarvioinnissa. LIIKUNTA Vuosiluokilla 7-9 7. LUOKKA Palloilukurssi TAVOITTEET oppia ja parantaa eri palloilulajien perustaitoja, tutustua sovellettuihin pallopeleihin, ylläpitää ja kehittää fyysistä toimintakykyä SISÄLTÖ tutut salipalloilulajit (koripallo, lentopallo, sähly, sisäjalkapallo, sulkapallo) ja mahdollisuuksien (vuodenaika) mukaan jääpelit, pesäpallo, tennis säännöt, perustekniikoiden ja –taktiikoiden harjoittelu 8. LUOKKA Liikunnan lajikurssi TAVOITTEET 217 harjoitella erilaisia liikuntamuotoja, kokea liikunnallisia elämyksiä, tutustua uusiin liikuntalajeihin, löytää oma laji SISÄLTÖ liikuntalajien harjoittelua oppilaiden valinnan mukaan, tutustuminen 2-3 uuteen lajiin, lihashuolto ja rentoutuminen Työtapoina käytetään tutustumiskäyntejä, asiantuntijavierailuja, teoria ja käytännön opiskelua. 9. LUOKKA Elämysliikunta luonnossa TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus erilaisiin luontoliikuntaelämyksiiin sekä omien voimavarojen (fyysiset ja psyykkiset) ja rajojen kokeiluun. Kurssi edellyttää hyvää fyysistä kuntoa sekä taitoa tulla toimeen ryhmässä erilaisissa ja vaativissa/poikkeavissa tilanteissa. Kurssi tulisi toteuttaa ympäristössä, joka jo itsessään tarjoaa luontoelämyksiä. SISÄLTÖ Luontoliikunta koostuu seuraavista teemoista yhdessä tai erikseen: erätaidot, erävaellus, kiipeily, lumikenkä-/hiihtovaellus, melonta, maastopyöräily, ratsastus yms. TOTEUTUS Ryhmään otetaan 10 -15 oppilasta. Jos tulijoita on enemmän, pääsykriteerinä kurssille ovat liikunnan ja käyttäytymisen numerot. Kurssi muodostuu teoriaosuudesta (2-4 tuntia) ja käytännön harjoittelusta (30 -40 tuntia), joka tapahtuu osittain kouluajan ulkopuolella. Toteutus voi tapahtua 1-3 jaksossa (syksyllä, talvella, keväällä) riippuen ryhmän tavoitteista ja innostuksesta. Aktiivinen ryhmä voi varoja keräämällä toteuttaa yhden vaativan seikkailun. KOTITALOUS Vuosiluokilla 7-9 7. LUOKKA ns. VÄLIPALAKURSSI TAVOITE oppilas oppii arjen hallinnan edellyttämiä ruoanvalmistustaitoja oppilas oppii työskentelemään yhteistyössä muiden kanssa 218 oppilas oppii hakemaan tietoja ja soveltamaan sitä käytäntöön sekä ymmärtämään ravinnon merkityksen oman hyvinvoinnin kannalta Työskentely Pääosin käytännön työskentelyä pareittain. Jokaisella kerralla valmistetaan nopea välipala. Arviointi Hyväksytty / Hylätty (korottava vaikutus 7.luokan pakolliseen kotitalouteen) KESKEISET SISÄLLÖT opetellaan tavallisimpia ruoanvalmistus- ja leivontamenetelmiä harjoitellaan kriittisen ja vastuullisen kuluttajan roolia nykypäivän yhteiskunnassa käydään lävitse hygieenistä ja turvallista työskentelyä keittiöllä 8.LUOKKA Leivonnaisia arkeen ja juhlaan I TAVOITE Kurssilla leivotaan erilaisia suolaisia ja makeita leivonnaisia. Tavoitteena on oppia valmistamaan perustaikinatyyppejä siten, että oppilas osaisi perustaidot opittuaan valmistaa niistä erilaisia leivonnaisia. Jokaisella tunnilla on oma teemansa (esim. rieskat, pullat, pitkot, piirakat, ruokaleivät, leivokset, viinerit jne.) Lisäksi valmistetaan erilaisia suolaisia ja makeita naposteltavia erilaisten teemojen ympärille (mm. yöpalaa ennen elokuvaa). Työskentely Leivonta on luovaa työtä, jossa yhdistyvät mielihyvä ja hyöty. Siksi opiskelu tapahtuu pääasiassa käytännön työskentelynä. Käytännön tueksi annetaan kotitehtäviä ja ohjetunnin lomassa käydään lävitse leipomiseen liittyviä perusasioita ja niksejä. Arviointi Hyväksytty / Hylätty 9.LUOKKA Leivonnaisia arkeen ja juhlaan II 219 TAVOITE Kurssin tavoitteena on oppia valmistamaan erityyppistä tarjottavaa eri tilaisuuksiin. Oppilaat esimerkiksi suunnittelevat tarjottavia saunailtaan, viralliseen kokoukseen, halloweenjuhlaan, nuorten bileisiin jne. Ideana on suunnitella koristelut, tarjottavat ja muut tilanteen vaatimat järjestelyt parittain tai pienryhmissä. Kurssilla perehdytään myös erilaisiin noutopöytiin, opetellaan niissä käyttäytymistä sekä järjestetään yksi vaativampi tilanne, jossa kokeillaan käytännössä juhlien toteuttamista. Lisäksi kurssilla katsotaan videoita kodin eri juhlista ja tutustutaan pitopalvelun toimintaan mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Numerolla, jos oppilas on ollut molemmilla kursseilla eli 2 vt. Muuten samoin perustein kuin pakollisessa kotitaloudessa. 7.22 OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjaus on luokilla 1-6 läpäisevää, luokilla 7-9 oma oppiaineensa. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Luokkamuotoinen ohjaus SISÄLTÖJÄ 7. LUOKALLE oman koulun yhteiset sopimukset 220 yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä hyvät tavat luokkahengen kehittäminen koulukiusaamiseen vaikuttavat tekijät ja niiden ehkäisy oman toiminnan arvioinnin ja opiskelutaitojen kehittäminen mahdollisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen Suomen elinkeinorakenne ohjaaminen valinnaisaineopintoihin ja jatkokoulutukseen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen SISÄLTÖJÄ 8. LUOKALLE Suomen koulutusjärjestelmä toisen asteen koulutusvaihtoehdot ohjaaminen valinnaisaineopintoihin ja jatkokoulutukseen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen valmennus TET-harjoitteluun SISÄLTÖJÄ 9. LUOKALLE ohjaaminen itsetuntemuksen kautta päätöksentekoon omasta jatkokoulutusratkaisusta II-asteen opiskelijaksi pääsemisen perusteet ja pistelaskujärjestelmät lukio-, ammattikorkeakoulu-, yliopisto- ja kansanopisto-opinnot ohjaaminen tiedon etsintään koulutusoppaista, oppilaitosten kotisivuilta ym. tietolähteistä opintojen rahoitus ja opintososiaaliset edut tutustuminen työvoimatoimiston palveluihin ja ohjaaminen niihin tarvittaessa jo valintoja suunniteltaessa työnhaku, työhakemuksen tekeminen ja valmistautuminen työhaastatteluun työelämän pelisäännöt ja työsopimuksen tekeminen opiskelu ja työskentely ulkomailla valmennus TET-harjoitteluun henkilökohtaiset haastattelut ja –ohjaus koulutusvalintaan (yhteydenpito vanhempiin) hakemusprosessi yhteishaussa opiskelupaikkaa vaille jääneiden ohjaus jälkihakuun yhdessä vanhempien kanssa Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa TET- jaksot ovat 8.luokalla 3 koulupäivää ja 9.luokalla 5+5 koulupäivää tutustumista lähialueen yrityksiin ja koulutusmessuille koko ikäluokan vierailut lähiammattioppilaitoksilla kiinnostuksen mukaan tutustumista pienemmissä ryhmissä muihin II-asteen ammatillisiin oppilaitoksiin oppilaan henkilökohtaista ohjausta koulutuskokeiluihin oppilaitosten ja yritysten edustajien vierailut oppitunneilla työvoimaviranomaisten vierailut oppitunneilla yhteistyö ammattioppilaitosten oppilaanohjaajien, erityisopettajien ja kuraattoreiden kanssa 221 erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatkokoulutussuunnittelun järjestäminen yhdessä oppilaan, erityisopettajan, vanhempien ja työvoimaviranomaisten kanssa opettajien vierailut TET-harjoittelun aikana työpaikoilla II-asteelle valittujen ”saattaen siirto” vastaanottavan oppilaitoksen oppilaanohjaajan ja erityisopettajan kanssa 8. LUKU OPPILAAN ARVIOINTI 8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA Arvioinnin tehtävä opintojen aikana on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa riittävästi tietoa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan jatkuvasti lukuvuoden aikana suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Arvioinnin tulee perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa arviointiperusteista. Numeroarviointi al222 kaa neljännen luokan syksyllä. Siihen saakka arviointi tapahtuu sanallisena arviointina. Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisesti. Oppilas arvioi lukuvuoden aikana erilaisissa tilanteissa ja tehtävissä omaa käyttäytymistään, työskentelyään ja oppimistaan. Oppilasta ohjataan suunnittelemaan omaa työtään, asettamaan itselleen tavoitteita ja suhteuttamaan omia suorituksiaan ja kehittymistään tavoitteisiin. Oppilasta ohjataan arvioimaan itseään positiivisessa hengessä oman minäkuvan vahvistamiseksi. Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan, mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka kieli ja kommunikaatio sosiaaliset taidot 223 Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Käyttäytymisen arviointikriteerit Peruskoulun tavoitteena on kasvattaa vastuullisia ja yhteistyökykyisiä sosiaaliset taidot omaavia oppilaita, joilla on valmiudet jatko-opintoihin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin yritteliäisyys työrauhan ylläpitäminen auttamisen halu asenne koulutyöhön asenne kiusaamiseen käytöstavat sääntöjen tunteminen ja niihin sitoutuminen muiden ihmisten ja ympäristön huomioonottaminen kyky tehdä yhteistyötä luotettavuus ja rehellisyys oman ja toisten työn arvostaminen Vuosiluokilla 1. – 3. käyttäytymisen arviointi suoritetaan sanallisena ja 4:n luokalta lähtien numeroarviointina. 224 Vuosiluokilla 1.-9. käyttäytymisen arvioinnin kriteerejä 10 = erinomainen Oppilas on käytökseltään esimerkillisen kohtelias sekä toiminnoissaan luotettava ja vastuuntuntoinen. Noudattaa esimerkillisesti hyviä tapoja, kouluyhteisön sääntöjä ja on hyvänä esimerkkinä tovereilleen. Hän on avulias, ystävällinen ja huomaavainen toisia kohtaan sekä oma-aloitteinen. 9 = kiitettävä Oppilas on käytökseltään kohtelias, avulias, ystävällinen ja huomaavainen toisia kohtaan. Hän on luotettava ja vastuuntuntoinen. 8= hyvä Oppilas käyttäytyy yleensä hyvin ja ottaa toiset ihmiset huomioon ja suhtautuu heihin myönteisesti. Hän on tavallinen oppilas: ei kielteistä palautetta. 7= tyydyttävä 225 Oppilas häiritsee ajoittain koulutyöskentelyä. Kielenkäytössä on joskus toivomisen varaa. Ajoittain parannettavaa suhtautumisessa toisiin ihmisiin ja kouluyhteisön sääntöihin. 6= kohtalainen Oppilas häiritsee usein koulutyöskentelyä. Kielenkäytössä on usein toivomisen varaa. Parannettavaa suhtautumisessa toisiin ihmisiin ja kouluyhteisön sääntöihin. Opiskelumotivaatio vaihtelee ja asenne koulutyöhön on usein välinpitämätön. 5= välttävä Oppilas syyllistyy jatkuvasti työrauha- ja järjestyssääntörikkomuksiin. Kielenkäyttö on toistuvasti rumaa ja asiatonta. Käyttäytyy usein epäystävällisesti jopa törkeästi muita kouluyhteisön jäseniä kohtaan. On epärehellinen ja vastuuntunnoton sekä opiskelumotivaatioltaan erittäin heikko. 4=hylätty Oppilas aiheuttaa jatkuvasti vakavia häiriöitä. Hänen käytöksensä ja kielenkäyttönsä on törkeää. Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioinnissa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen suunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset. 226 Opinnoissa eteneminen Perusopetuksen 11§:ssä on määrätty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täsmentävät asetusta. Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylättyjä ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyjä suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jättämisestä tekevät päätöksen rehtori ja opettajat yhdessä. Jos oppilas opiskelee oppimissuunnitelman mukaan yhdessä tai useammassa aineessa, arvioidaan hänen oppimistaan yleisen opetussuunnitelman mukaan. 8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI Päättöarvosana painottuu (8-9) luokan arvosanoihin, mutta sitä annettaessa otetaan huomioon myös aiempi osaaminen. Päättöarvioinnissa kaikkien suoritusten tulee olla numeroin arvosteltavissa aineissa vähintään välttäviä päättötodistuksen saamiseksi. Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ja aineryhmät ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, uskonto tai 227 elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka ja kemia, biologia, maantieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö sekä kotitalous. Valinnaisten aineiden, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioinnissa käytetään numeroarvostelua (5-10). Lyhytkursseista saa suoritusmerkinnän. 9. luokalla hyvin suoritetut 1 viikkotunnin syventävät kurssit englannissa, ruotsissa ja matematiikassa lasketaan 0,5 kurssin arvoisiksi Pälkäneen lukion opinnoissa. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, kuten arvosanoja täydentävät sanalliset arviot. Päättötodistusten liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A2- tai B2-kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä ”hyväksytty”. Arviointi eräissä tapauksissa Maahanmuuttajaoppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden arvioinnissa. Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli ja kirjallisuusoppiaine arvioidaan suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä, sen mukaan, mitä opiskeltavasta oppimäärästä on oppilaan osalta päätetty. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. 228 Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. 8.3 TODISTUKSET Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättöarvioinnissa. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Yksilöllistetyn oppiaineen arviointi Oppiaineen numeroarvio (*) ja oppiaineen sanallinen arvio (*) Todistuksen lisätietoihin maininta yksilöllistämisestä Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus ja lukuvuoden aikana vähintään yksi välitodistus luokkatasoilla 5-9. Arviointikeskustelut korvaavat välitodistukset luokkatasoilla 1-4. 229 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 A1 Kieli.1 taidon alkeiden hallinta Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksis- *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidin- *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset 230 sä. kieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, * Ei edes ponnistel- toistoja ja katkoksia. len ymmärrä kuin kaikkein alkeellisin- * Ääntäminen voi aita kieliainesta. heuttaa suuria ymmärtämisongelmia. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä * Osaa hyvin suppean on erittäin rajalliperussanaston ja joi- nen. takin opeteltuja vakioilmaisuja. perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. A1 Kehit- *Ymmärtää rajalli.2 tyvä sen määrän sanoalkeis- ja, lyhyitä lauseita, kielikysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaito taisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, * Alkeellisessakin vanäyttämistä ja paassa puheessa käännöstä. esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia * Tunnistaa yksinkysymyksiin tai muistikertaisesta tekstistä lappuja). yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvit- * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja taessa uudelleen pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä * Ulkoa opetellut fraasit on rajallinen. voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 231 Taitotaso A1 A1 Toi.3 miva alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. * Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. * Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia * Pystyy löytämään sanoja ja ilmauksia, jotka tarvitsemansa yksit- liittyvät omaan elämään tai täisen tiedon lyhy- konkreetteihin tarpeisiin. estä tekstistä (pos- Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. tikortit, säätiedotukset). * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. 232 Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen A2 Perus * Pystyy ymmärtä.1 kielimään yksinkertaistaidon ta puhetta tai seualku- raamaan keskustevaihe lua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka * Pystyy ymmärtäliittyvät arkisiin tarpeimään lyhyiden, * Ymmärtää tekstin siin sekä yksinkertaisia, yksinkertaisten, pääajatukset ja luettelomaisia kuvaukitseään kiinnostajoitakin yksityiskohsia hyvin tutuista aiheis*Tuottaa sujuvasti vien keskustelujen joitakin tuttuja jaksoja, tia parin kappaleen ta (todellisista tai kuvitja viestien (ohjeet, mutta puheessa on pituisesta tekstistä. teellisista henkilöistä, kuulutukset) ydin- paljon hyvin ilmeisiä Osaa paikantaa ja tapahtumista, omista ja sisällön sekä haperheen suunnitelmistaukoja ja vääriä aloi- verrata yksittäisiä vaitsemaan aihepii- tuksia. tietoja ja pystyy ta). rin vaihdokset tvhyvin yksinkertaiuutisissa. * Ääntäminen on ym- seen päättelyyn märrettävää, vaikka kontekstin avulla. *Osaa käyttää perustarvieras korostus on peisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusai* Yksinkertaisenkin hyvin ilmeistä ja äänkamuotoja sekä yksinkerviestin ymmärtämi- tämisvirheistä voi koi- * Lyhyenkin teksti- taisin sidossanoin (ja, tua satunnaisia ymnen edellyttää pätkän lukeminen ja mutta) liitettyjä rinnasteimärtämisongelmia. sia lauseita. normaalilla nopeuymmärtäminen on della ja selkeästi *Osaa helposti enna- hidasta. puhuttua yleiskie*Kirjoittaa kaikkein yksinkoitavan perussanaskertaisimmat sanat ja listä puhetta, joka ton ja monia keskeirakenteet melko oikein, usein täytyy lisäksi simpiä rakenteita (kumutta tekee toistuvasti toistaa. virheitä perusasioissa ten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 233 Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen A2 Kehit- * Ymmärtää tar.2 tyvä peeksi kyetäkseen perus- tyydyttämään konkkielireetit tarpeensa. taito Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. 234 Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen B1 Toimi.1 va perus- *Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä kieliyksityiskohtia putaito heesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaaaikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. * Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. * Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Puhuminen *Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilli*Pitää yllä ymmärretset ilmaukset peräkkäin tävää puhetta, vaikka jaksoiksi (kirjeet, kuvapitemmissä puhejak* Pystyy seuraaukset, tarinat, puhelinsoissa esiintyy taukoja maan tuttua aihetta viestit). Pystyy välittäja epäröintiä. käsittelevän pamään tehokkaasti tuttua risivuisen tekstin tietoa tavallisimmissa *Ääntäminen on selkirjallisen viestinnän västi ymmärrettävää, pääajatuksia, avainsanoja ja tärmuodoissa. vaikka vieras korostus keitä yksityiskohtia. on joskus ilmeistä ja *Osaa useimpien tuääntämisvirheitä esiintuissa tilanteissa tarvittyy jonkin verran. tavien tekstien laadin* Arkikokemuksesta taan riittävän sanaston *Osaa käyttää melko poikkeavien aiheija rakenteet, vaikka laajaa jokapäiväistä den ja tekstin yksi- teksteissä esiintyy intersanastoa ja joitakin tyiskohtien ymmär- ferenssiä ja ilmeisiä yleisiä fraaseja ja täminen voi olla kiertoilmaisuja. idiomeja. Käyttää puutteellista. useita erilaisia raken* Rutiininomainen kieteita. liaines ja perusrakenteet * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. 235 Taitotaso B1 B1 Suju.2 va peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen * Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit). *Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. Luetun ymmärtäminen * Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja * Ymmärtää pääitselleen tärkeissä kohdat ja tärkeim- *Osaa ilmaista itseään tilanteissa. mät yksityiskohdat suhteellisen vaivattoympärillään käytä- masti. Vaikka taukoja västä laajemmasta ja katkoksia esiintyy, * Pystyy etsimään muodollisesta ja puhe jatkuu ja viesti ja yhdistelemään epämuodollisesta välittyy. tietoja useammasta keskustelusta. *Ääntäminen on hyvin muutaman sivun * Ymmärtäminen ymmärrettävää, vaikka pituisesta tekstistä edellyttää yleiskiel- intonaatio ja painotus suorittaakseen jontä tai melko tuttua eivät ole aivan kohkin tehtävän. aksenttia sekä sa- dekielen mukaisia. tunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoilu- *Osaa käyttää kohta- * Pitkien tekstien ja. Nopea syntype- laisen laajaa sanastoa jotkin yksityiskohdat ja tavallisia idiomeja. räisten välinen Käyttää myös monen- ja sävyt saattavat keskustelu ja viejäädä epäselviksi. laisia rakenteita ja raiden aiheiden tuntemattomat yk- mutkikkaitakin lauseisityiskohdat tuotta- ta. vat vaikeuksia. * Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Kirjoittaminen *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. * Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. 236 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen B2 Itse.1 näisen kielitaidon perustaso * Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). Puhuminen *Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosi* Ymmärtää puaalisiin tilanteisiin seheen pääkohdat, kä melko muodollisiin puhujan tarkoituk- keskusteluihin. Pystyy sen, asenteita, säännölliseen vuoromuodollisuusastet- vaikutukseen syntypeta ja tyyliä. Pystyy räisten kanssa vaikutseuraamaan laajaa tamatta tahattomasti puhetta ja monihuvittavalta tai ärsytmutkaista argutävältä. Kielellinen mentointia, jos pu- ilmaisu ei aina ole heen kulku on sel- täysin tyylikästä. västi merkitty eri*Pystyy tuottamaan laisin jäsentimin puhejaksoja melko (sidesanat, rytmitasaiseen tahtiin, ja tys). Pystyy tiivispuheessa on vain hartämään tai ilmaisemaan kuulemas- voin pitempiä taukoja. taan avainkohdat ja *Ääntäminen ja intotärkeät yksityisnaatio ovat selkeitä ja kohdat. luontevia. * Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. * Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). *Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. *Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. * Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. * Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. * Vaikeuksia tuotta- Tuotoksessa saattaa *Osaa käyttää monivat vain pitkien näkyä äidinkielen vaikupuolisesti kielen ratekstien idiomit ja tus. Vaativat rakenteet kenteita ja laajahkoa kulttuuriviittaukset. sekä ilmaisun ja tyylin sanastoa mukaan joustavuus tuottavat lukien idiomaattinen ja ongelmia. käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. 237 sanottavaansa. * Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. 238 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa B2 Toimi.2 va itsenäinen kielitaito Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen * Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). *Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. *Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. * Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. *Osaa viestiä spon* Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. taanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. *Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. * Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. *Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja Kirjoittaminen *Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. *Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehi* Pystyy tunnistatellä argumentteja sysmaan kirjoittajan temaattisesti, analysoiasennoitumisen ja da, pohtia ja tiivistää tekstin tarkoituksen. tietoa ja ajatuksia. Pystyy paikanta* Kielellinen ilmaisuvamaan ja yhdistämään useita käsit- rasto ei rajoita havaittateellisiä tietoja mo- vasti kirjoittamista. nimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. * Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. 239 korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Taitotasot C1-C2 C 1. 1 Taitavan kielitaidon perustaso Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa Kuullun ymmär- Puhuminen täminen Luetun ymmärtäminen *Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pitempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja, keskusteluja, väittelyjä) erilaisista tutuista ja yleisistä aiheista myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä ja sisältää idiomaattisia ilmauksia ja rekisterinvaihdoksia. *Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitkähköjä, kompleksisia tekstejä eri aloilta. *Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia. Kirjoittaminen *Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan *Pystyy vaihtelehuomioon vastaanottamaan lukutapaansa jan. Osaa kirjoittaa totarpeen mukaan. dellisista ja kuvitteelliOsaa lukea kriittisista aiheista varmalla, sesti ja tyylillisiä persoonallisella tyylillä vivahteita arvioiden käyttäen kieltä joustasekä tunnistaa vasti ja monitasoisesti. kirjoittajan asennoi- Pystyy kirjoittamaan *Ymmärtää hyvin *Osaa viestiä sujuvas- tumisen ja tekstin selkeitä ja laajoja selospiilomerkityksiä. erilaisia ääniteti, spontaanisti ja lätuksia vaativistakin aiPystyy paikantamateriaaleja hes vaivattomasti. heista. maan ja yhdistäyksityiskohtaisesti ja puhujien *Osaa vaihdella into- mään useita käsit- *Osoittaa, että hallitsee teellisiä tietoja mo- monia keinoja tekstin välisiä suhteita ja naatiota ja sijoittaa lausepainot oikein nimutkaisista teks- jäsentämiseksi ja sidostarkoituksia tunilmaistakseen kaikkein teistä, tiivistämään teisuuden edistämiseknistaen. hienoimpiakin merkine ja tekemään si. *Vieras aksentti tysvivahteita. niistä vaativia joh*Kielellinen ilmaisuvatai hyvin murteel- *Sanasto ja rakenteis- topäätöksiä. rasto on hyvin laaja. linen puhekieli to ovat hyvin laajat ja *Vaativimmat yksiHallitsee hyvin tuottavat vaikerajoittavat ilmaisua idiomaattiset ilmaukset uksia. erittäin harvoin. Osaa tyiskohdat ja idiomaattiset teksti- ja tavalliset sanonnat. ilmaista itseään varkohdat saattavat masti, selkeästi ja vaatia useamman * Hallitsee erittäin hyvin kohteliaasti tilanteen lukukerran tai apu- kieliopin, sanaston ja vaatimalla tavalla. välineiden käyttöä. tekstin jäsennyksen. *Kieliopin hallinta on Virheitä voi esiintyä hyvää. Satunnaiset satunnaisesti idiomaatvirheet eivät hankaloitisissa ilmauksissa sekä ta ymmärtämistä, ja tyyliseikoissa. puhuja osaa korjata ne itse. 240 Perusopetuslaki 29 §. SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ MITÄ KIUSAAMINEN ON? Koulukiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollain tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei siis ole koulukiusaamista. Koulukiusaaminen voi olla sanallista nimittelyä, haukkumista ja pilkkaamista tai fyysistä lyömistä, tönimistä ja potkimista tai epäsuoraa kiusaamista, kuten sosiaalista eristämistä, selän takana puhumista, välttelemistä ja kielteistä suhtautumista. Uusina kiusaamismuotoina ovat tulleet kännykkä- ja nettikiusaaminen. Myös opettaja ja koulun muu henkilökunta voi syyllistyä oppilaan kiusaamiseen huomaamattaan. KIUSAAMISEN TUNNISTAMINEN Koulukiusaamiseen liittyviä yleisiä piirteitä: kiusaamista tapahtuu kaiken kokoisissa kouluissa kiusaamista esiintyy niin kaupungeissa kuin maaseudullakin kiusaamista on ollut aina, sen muodot vain ovat muuttuneet, ja siihen puututaan nyt aktiivisesti kiusaamista tapahtuu ryhmän koosta, oppilasaineksesta tai sen vetäjästä riippumatta kuka tahansa voi joutua kiusaamisen kohteeksi, myös koulun aikuiset Merkkinä kiusatuksi tulemisesta voi olla oppilaan käyttäytymisen muuttuminen, esimerkiksi aggressiivisuus, eristäytyminen, epämääräiset poissaolot, kaveripiirin vaihtuminen, tuntityöskentelyn ja koulumenestyksen muuttuminen, surullisuus, vatsakivut, toistuva sairastelu. Kiusaaminen alkaa joskus pienestäkin, mutta kasvaa lumipallon lailla koko ryhmän toiminnaksi. Myös kiusaajan toiminnan hiljaisesti hyväksyvät ja kiusaajan tempuille naureskelijat 241 ovat mukana kiusaamisessa. Epäiltäessä kiusaamista on siihen puututtava ja keskusteltava oppilaan/oppilaiden kanssa. KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Kiusaamiseen on puututtava jokaisen aikuisen, joka huomaa siitä merkkejä. Toimintatavat yksittäisissä kiusaamistapauksissa: keskustelemme kiusaajien ja kiusattujen kanssa ja pyrimme löytämään myönteisiä toimintamalleja asioiden ratkaisemiseksi keskustelemme yhdessä osallisien ja heidän vanhempiensa kanssa käytämme Kiva-koulumenetelmää ja materiaaleja ohjaamme tarvittaessa niin kiusatun kuin kiusaajankin tukipalvelujen piiriin teon sovittaminen/hyvittäminen sovitaan yhdessä seuraamme kiusaajien käyttäytymistä ja vahvistamme oikeita käyttäytymismalleja sovimme tavoitteet käyttäytymisen muutokselle ja teemme siihen liittyvät sopimukset seuraamme sopimusten noudattamista käsittelemme ongelmatilanteita tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmässä koulun työntekijöillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä tarvittaessa lastensuojeluilmoitus Ennaltaehkäisevä työ luokan tasolla: järjestämme luokkakohtaisia vanhempainiltoja opetussuunnitelman mukaan seuraamme kiusaamisongelmaa jatkuvasti ja tarvittaessa kartoitamme sitä mm. kyselyillä keskustelemme luokissa käytöstavoista ja toisen huomioonottamisesta ja siten varmistamme hyvän ja turvallisen oppimisympäristön edellytyksiä valmennamme lapsia, miten toimitaan kiusaamistilanteissa korostamme sitä, että kiusaamisesta kertominen ei ole kantelua toimimme luokkahengen parantamiseksi laadimme luokan omat toimintaohjeet hyvän ja turvallisen oppimisympäristön edistämiseksi. Ennaltaehkäisevä työ koulun tasolla: opetamme koulun säännöt ja toiminta-ajatukset kaikille lapsille edellytämme, että jokainen toimii toista arvostaen ja hyvän ystävän tavoin oppimistilanteissa, välitunneilla sekä koulumatkoilla käsittelemme aihealuetta opettajakokouksissa ja koulutamme itseämme ongelmatilanteiden havaitsemiseen ja käsittelemiseen valvomme tehokkaasti välitunteja järjestämme yhteisöllisyyttä vahvistavia tapahtumia kehitämme kummiluokkatoimintaa alakouluissa ja tukioppilastoimintaa yläkouluissa toteutamme terveys- ja turvallisuuskasvatuksen projekteja eri luokilla 242 teemme tilannekartoitusta koulukiusaamisesta oppilaille ja koteihin suunnatuilla kyselyillä järjestämme koulun yhteisiä vanhempainiltoja yleisistä kasvatukseen liittyvistä asioista tuemme mahdollisen vanhempainyhdistyksen pyrkimyksiä lisätä yleistä kouluviihtyvyyttä oppilashuoltoryhmässä suunnittelemme ennaltaehkäisevää toimintaa Ennaltaehkäisevä työ kunnan tasolla: kunta luo riittävät resurssit työn tekemiselle ja työssä jaksamiselle. hankitaan atk-ohjelma tarvittavia kyselyjä helpottamaan järjestetään kiusaamiseen ja lastensuojeluun liittyvää koulutusta osallistutaan aktiivisesti tulevaan Kiva-koulu-projektiin. Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja syntyneiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme yhteistyötä kaikkien koulun sidosryhmien välillä. Oppilaita, koulun koko henkilöstöä ja vanhempia kehotetaan ottamaan yhteyttä opettajaan, rehtoriin, terveydenhoitajaan tai kuraattoriin välittömästi kiusaamisen huomattuaan. Tärkeää on, että yksittäisen oppilaan ongelmakäyttäytyminen ei uhkaa muiden oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Jotta pystymme kaikin mahdollisin keinoin auttamaan sekä kiusattua että kiusaajaa heidän ongelmissaan, tarvitsemme koko yhteisössä riittävää informaation saamista ja jakamista. SEURANTA Seuranta on välttämätöntä. Kiusaamisen vastainen työ ei ole koskaan ohi. Seurantaa tapahtuu kaikilla tasoilla; yksilön, luokan, koulun ja kunnan tasoilla. Seurantaan osallistuvat opettaja, avustaja, vanhemmat, oppilastoverit, oppilashuoltoryhmä, rehtori, jne. riippuen aina tapauksesta. Yksittäisen kiusaamistapauksen seurannasta on tärkeää antaa palautetta niin oppilaalle kuin vanhemmillekin. Mikäli kiusaaminen on jatkunut, jatketaan tulitoimia edelleen. Jos kiusaaminen on loppunut, siitä annetaan positiivista palautetta oppilaalle. Hänen kehitykselleen on tärkeätä huomata, että hän on kyennyt korjaamaan käyttäytymistään. Koulun aikuisten on varottava kiusaajan leiman antamista oppilaalle, koska leimaaminen helposti ohjaa tulevaa käyttäytymistä. Kiusatun oppilaan hyvinvointia on seurattava ja tarvittaessa ohjattava hänet tukipalvelujen piiriin. Hyvän ja turvallisen kouluympäristön ylläpitäminen vaatii kaikkien tahojen avointa ja aktiivista yhteistyötä. Näitä ohjeita voidaan täydentää koulu- tai luokkakohtaisilla lisäyksillä tapauskohtaisesti koulun tarpeiden mukaan. 243 LIITE 4. TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA 244 TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 3000 Pälkäneen terveysasema 03-5655 4018 Luopioisten terveysasema 03-5655 4019 TAYS 03-311 611 Sosiaalitoimisto 03-57911 Seurakunta 040-7120560 Myrkytystietokeskus 09-471977 245 Yleiset toimintaperiaatteet kriisitilanteessa Kriisitilanteessa ensisijainen toimintavastuu on ensimmäiseksi läsnä olevalla aikuisella. Kriisiryhmän kutsuu koolle ensimmäisenä tiedon saanut ryhmän jäsen. Kokonaisvastuu kriisitilanteiden hoitamisessa ja tiedottamisessa kuuluu koulun johtajalle. Toimintamallit kriisitilanteissa vaihtelevat sen mukaan, minkälaisesta tilanteesta on kyse ja kuinka suurta joukkoa ne koskettavat. Tärkeää on, että jokainen tietää ensimmäiset askeleet: miten toimin oppilaan tai ryhmän kanssa, mistä saan lisäapua, kenelle asiasta tiedotan. Koska tilanteen voi ensimmäiseksi kohdata myös oppilas tai opiskelija, on tärkeätä, että he tietävät, mistä koulusta saa lisäapua. Ensivaiheen jälkeen kriisiryhmän on kokoonnuttava sopimaan tukitoimista: miten toimitaan välittömän psyykkisen tuen varmistamiseksi ja miten asiasta tiedotetaan koteihin. Kriisitilanteiden hoidossa voidaan erottaa välittömät tukitoimet ja jatkotoimet. Välittömän tuen lisäksi kriisiryhmän on arvioitava tarvitaanko jatkossa tukitoimia, kuinka kauan ja kenelle ne suunnataan. Keskeinen kysymys tukitoimien suunnittelussa on, keitä kaikkia tapahtuma koskettaa ja ketkä ovat tuen tarpeessa. Oppilaan kuolema koskettaa hänen vanhempiaan ja perhettään, luokkatovereita, ystäviä ja opettajia. Se voi järkyttää myös muita koulun oppilaita ja henkilökuntaa. Siksi on hyväksi käsitellä asiaa sekä koko koulun että oppilaan läheisten kanssa. Järkyttävät tapahtumat voivat koskettaa laajempaakin yhteisöä ja silloin joudutaan pohtimaan yhteistyötä esim. lähikoulujen tai tiedotusvälineiden kanssa. Tiedotusvastuu on aina rehtorilla, jolle kaikki tiedotusvälineiden yhteydenotot tulee ohjata. Tärkeätä on myös suojata kriisitilanteessa olevia oppilaita haastatteluilta. 246 ÄKILLINEN ONNETTOMUUS, TAPATURMA TAI SAIRASTUMINEN Ensimmäisenä paikalle tuleva: hälytä apua ja anna ensiapua taitojesi mukaan. ↓ Kutsu terveydenhoitaja paikalle, jos mahdollista. ↓ Lähetä terveyskeskukseen, saattaja mukaan. ↓ Ilmoita huoltajalle. ↓ Huolehdi tapauksen nähneistä oppilaista. 247 OPPILAAN VAKAVA SAIRAUS Sovi oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa, mitä kerrotaan ja kenelle kerrotaan ↓ Sovituille henkilöille tarvittavat hoito-ohjeet kriittisten tilanteiden varalle ↓ Rohkaise oppilastovereita pitämään sairastuneeseen yhteyttä 248 OPPILAAN KUOLEMA Jos kuolema on tapahtunut koulussa tai koulumatkalla, rehtori on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävä on tiedottaa asiasta lähiomaisille. ↓ Rehtori ottaa yhteyttä lähiomaisiin, esittää suruvalittelunsa ja tiedustelee, miten he haluavat asiasta koulussa tiedotettavan. ↓ Koko koulun muistotilaisuus, lippu puolitankoon. ↓ Asian käsittely oppilaan omassa luokassa, tarvittaessa muissa luokissa. Kuolemasta saa kertoa, kuolintavasta ei. Oppilaita autetaan purkamaan tunteitaan ja ajatuksiaan. ↓ Oppilaiden tarve syvälliseen keskusteluun huomioitava, apuun voi pyytää seurakunnasta, terveydenhoitajalta, kuraattorilta. ↓ Tarvittaessa järjestetään oppilaille ja henkilökunnalle psykologinen jälkipuinti, jonka hoitaa ulkopuolinen asiantuntija. ↓ Koteihin tiedotetaan asiasta kirjeellä. Tarvittaessa järjestetään vanhempainilta muutamia päiviä tapahtuman jälkeen, jotta vanhemmat saavat tukea lastensa auttamiseen. ↓ Osallistutaan hautajaisiin, jos perhe niin toivoo. 249 ITSEMURHAN UHKA Suhtaudu aina vakavasti itsemurhauhkailuja ja vihjailuja esittäneeseen oppilaaseen (esim. ainekirjoituksessa esiin tulevat asiat). Vihjailuja ei saa vähätellä. ↓ Pyri suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta, esim. ”Mitä tarkoitat sanoessasi, ettei elämällä ole mitään väliä?” ↓ Ohjaa terveydenhoitajan luokse keskustelemaan ↓ Jos itsemurhan uhka on suuri, saata oppilas terveydenhoitajan tai kuraattorin luokse. Oppilasta ei saa jättää yksin. ↓ Terveydenhoitaja soittaa vanhemmille ja sopii jatkotoimista. ↓ Terveydenhoitaja tai kuraattori ohjaavat perhettä hakemaan apua esim. koululääkäriltä, perheneuvolalta, psykiatriselta nuorisotyöryhmältä, seurakunnalta. ↓ Oppilashuoltotyöryhmä seuraa tilannetta yhteistyössä oppilaan perheen kanssa. 250 ITSEMURHA TAI SEN YRITYS Kutsu ambulanssi (112) ja ota yhteys poliisiin ja koulun kriisiryhmään. Poliisi tai lääkäri vie suruviestin kotiin. ↓ Huolehdi siitä, että oppilaat eivät pääse paikalle tai poistuvat heti paikalta. ↓ Rehtori on yhteydessä kotiin. ↓ Tieto annetaan ensin henkilökunnalle ja kriisiryhmä sopii siitä, miten tieto annetaan oppilaille. Asiallisella informaatiolla ja tuella ehkäistään uusia itsemurhia. ↓ Kootaan oppilaat opetusryhmiin ja tiedotetaan tapahtumasta. Kerrotaan tosiasiat. ↓ Opettaja ohjaa välitöntä tukea ja apua tarvitsevat oppilaat kriisiryhmän luokse. ↓ Kuolleen ystäville ja luokalle on järjestettävä psykologinen jälkipuinti, samoin opettajille. 251 ↓ Itsemurhaa on aina käsiteltävä oppilaiden kanssa, koska nuorten itsemurhilla on todettu olevan mallivaikutusta toisiin nuoriin. On tärkeätä korostaa, ettei kenenkään tarvitse jäädä vaikeuksineen yksin ja sitä, ettei tekoa ihannoida sankarillisena ratkaisuna. ↓ Kuolemantapauksessa kunnioitetaan omaisten toiveita muistohetken ja hautajaisten suhteen. ↓ Oppilaat voivat tarvita tukea muutaman kuukauden tapahtuman jälkeen. Tuki voi olla esimerkiksi asiantuntijan vetämiä yksilö- tai ryhmäkeskusteluja. 252 VAKAVA VÄKIVALTA TAI SEN UHKA Toimi rauhallisesti ↓ Kehota väkivallan lopettamiseen ↓ Rauhoita kärsivällisesti ↓ Yritä estää väkivallan jatkuminen ↓ Pyydä apua koulun lähimmältä työntekijältä ↓ Tiedota rehtorille ↓ Tarvittaessa soitto tehdään rikosilmoitus poliisille tai lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon. Jos väkivallan kohteena on alle 15vuotias, on lieväkin pahoinpitely virallisen syyttäjän alainen rikos. ↓ Yhteys sekä uhrin että tekijän huoltajiin ↓ 253 Oppilaiden keskinäisen väkivaltatilanteen käsittelyä jatketaan myöhemmin koulussa asianosaisten kesken. ↓ Väkivaltatilanteen luonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitelläänkö tilannetta muidenkin oppilaiden kanssa. 254 AKUUTTI KIUSAAMISTAPAUS Älä koskaan kulje ohi. Puutu tilanteeseen. ↓ Ota selville henkilöllisyydet. ↓ Välitä tieto luokanopettajalle/valvojalle ja kiva-tiimille. ↓ Kiva-tiimi tai oma opettaja puhuttelee kiusaajan, kiusatun ja mahdolliset tilanteen nähneet oppilaat. ↓ Kirjaa asiat ja toimita ne rehtorille. ↓ Rehtori tai Kiva-tiimi ilmoittaa asiasta oppilashuoltotyöryhmälle, jotta kiusatun tukemisesta ja kiusaajan ohjaamisesta voidaan huolehtia. ↓ Kiusaajalle koulun käytännön mukainen seuraamus. ↓ Ilmoitus sekä kiusatun että kiusaajan vanhemmille, ↓ 255 Tilanteen seuraaminen kiusaamisen jatkumisen varalta. ↓ Rehtori ilmoittaa vakavat tapaukset sekä poliisille että sosiaalitoimeen. PÄIHTYNYT OPPILAS KOULUSSA Älä poistu paikalta, lähetä sana rehtorille ja terveydenhoitajalle ↓ Rauhoita tilannetta puhumalla, siirrä oppilas suojattuun paikkaan ↓ Rehtori tai terveydenhoitaja tarkistaa tilanteen ↓ Oppilaan siirto terveydenhoitajan tilaan. Jos tilanne on vaarallinen, soita 112. ↓ Ilmoitus kotiin ↓ Ilmoitus sosiaalitoimeen Jos oppilas karkaa, soita 112, selitä tilanne ja kysy neuvoa. 256
© Copyright 2024