1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA - Yhteiskoulu

1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA
1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN
Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta
ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita
ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset.
Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat
perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat
perusopetuslaki ja – asetus
valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista
tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma
opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma
Pälkäneen kunnassa opetussuunnitelma laaditaan kuntakohtaisena. Oppilaiden huoltajat
ovat voineet vaikuttaa opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Lokakuussa
2003 Pälkäneen kunnassa tehtiin laaja kirjallinen kysely huoltajille, opettajille, rehtoreille,
muulle henkilökunnalle ja sivistyslautakunnalle koulutoimen arvoista ja nykytilasta.
1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
1
Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin
opetuksen järjestäminen edellyttää:
arvot ja toiminta-ajatus
yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
kieliohjelma
noudatettava paikallinen tuntijako
toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset
opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus
opetuksen mahdollinen eheyttäminen
aihekokonaisuuksien toteuttaminen
opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa
valinnaisaineiden opetus
tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle
yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa
yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 oppilashuollon
suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen
eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus
oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin
opinnoissa etenemisen periaatteet
todistukset
2
tietostrategia
toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.
2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA
Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaalimallinen
ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus.
Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien
kunnioittamista.
Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava
huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa,
saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.
Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa
otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla
tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta..
Pälkäneen kunnan perusopetus perustuu perusopetuslaissa, valtioneuvoston asetuksessa
ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 määriteltyihin arvoihin. Nopeat
yhteiskunnalliset ja ympäristön muutokset, kansainvälistyminen ja teknologian nopea kehittyminen asettavat koulullemme monia haasteita. Haluamme Pälkäneellä kasvattaa oppilaistamme vastuuntuntoisia, rehellisiä, tasapainoisia ja muita ihmisiä kunnioittavia nuoria,
3
jotka käyttäytyvät hyvin, ovat suvaitsevaisia ja yhteistyökykyisiä. Tavoitteisiin pääsemiseksi pyrimme käyttämään monipuolisia työtapoja, joiden avulla nuori oppii arvioimaan rehellisesti omaa ja muiden työtä ja siten hallitsemaan omaa elämäänsä ja kehittymään sosiaalisissa taidoissaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetuksen järjestämistä niin, että
se tukee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta.
2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ
Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä.
Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa
oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa
sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.
Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja
taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen.
Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa
ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.
2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee
olla yhteistyössä kotien kanssa, ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman
mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti
tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistu4
misen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja
palvelut.
Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri
asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suomi on myös
sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen
järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa.
Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle
ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään
ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin.
Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja
osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja
yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista,
hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta
tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten
ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen
sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa.
2.4 PERUSOPETUKSEN RAKENNE
Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet
ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille
5
vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.
Vuosiluokkien 1−2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää
valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.
Vuosiluokat 8−9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös
ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.
Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. §:n 3. momentin mukaisesti on
päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai
useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan
opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti.
Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa
erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten
tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa
määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan
perusopetusasetuksen 11. §:n 3. momentin säännöksiä.
3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
3.1 OPPIMISKÄSITYS
Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen
ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka
kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna eri6
laisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan
ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja
työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.
Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän
aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista
tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.
3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten
tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.
Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä
luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat
monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien
sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota.
Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.
Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti,
psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea
7
oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa.
Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja
kehittämiseen.
Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.
3.3 TOIMINTAKULTTUURI
Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri määritellään opetussuunnitelman perusteissa. Paikallinen toimintakulttuuri on yhtenevä valtakunnallisen perusteiden kanssa.
Koulujen toiminta-ajatuksena on kasvattaa oppilaita vastuuseen ja oma-aloitteisuuteen,
herättää halua elinikäiseen oppimiseen, innostaa hakemaan ja arvioimaan uutta tietoa
sekä oppia arvostamaan itseään, muita kulttuureita ja elämänkatsomuksia.
Koulujen tavoitteiden toteutumiseksi toimintakulttuureihin kuuluvat lukuvuosittain vaihtuvat
tai pitkäkestoiset painopistealueet ja teemat. Näitä ovat mm. hyvien tapojen korostaminen
päivittäin, lukemisharrastuksen kehittäminen, kansainvälinen toiminta, ilmaisutaito, kirjallisuus, työelämään tutustuminen, kummiluokka- ja ystäväluokkatoiminta, koulun ulkopuolella tapahtuva opetus, retket, yökoulut ja urheilukilpailut. Koulussa järjestetyillä juhlilla, teemapäivillä ja muilla tapahtumilla pyritään lisäämään viihtyvyyttä ja parantamaan yhteisöllisyyttä sekä koulun ilmapiiriä. Hyvät tavat ja järjestyssäännöt ovat perusta sille, että kaikilla
on turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö. Koulujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan
vuosittain. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetuksen järjestämistä niin, että se tukee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta.
3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT
Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erialisiin oppimistehtäviin ja – tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Nii8
den avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman
tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun,
työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja
vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti
tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin
ja leikkiin.
Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne
virittävät halun oppia
ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet
aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista
kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioinnin taitoja
tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimisia
edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä
vastuun kantamista toisista
kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omata oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia
palautetta oman toiminnan reflektointia varten
auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen
kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa
9
Eriyttäminen
Eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä
itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia
haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta.
Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessin tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia.
Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen ensisijainen tavoite on tukea oppilaan
opiskelua siten, että oppilas saavuttaa yleisopetuksen tavoitteet.
Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa
 opetuksen sisältöihin
 käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin
 työtapoihin
 koulu- ja kotitehtävien määrään
 käytettävissä olevaan aikaan
Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Opetuksessa
otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot
oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia
mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllises10
tä palautteesta. Eriyttämisessä tulee huomioida myös lahjakkaiden oppilaiden osaaminen
ja lahjakkuudet. Eriyttämisessä voi huomioida
 oppiaineksen
 oppimisprosessin
 tuotoksen
 emotionaaliset tarpeet
 oppimisympäristön
ESIMERKKEJÄ ERIYTTÄMISESTÄ
1. Oppiaines
 tiedon ja materiaalin rajaaminen ja muokkaus
 esitäytetyt tai valmiit muistiinpanot
 esitäytetyt kielten käännökset
 tärkeimmät käsitteet, avainsanat, alleviivaukset, ydinsanat, mind map valmiina,
autettuna
 lupa tehdä alleviivaukset kirjaan
 eritasoiset tekstit, äänikirjat
 suurennettu, selkokielinen teksti
 havainnollistaminen, toiminnallisuus, kielellistäminen, visuaalisuus, monikanavaisuus, monipuolisuus
2. Oppimisprosessi
 esimerkit läheltä oppilasta
vaikeusasteeltaan
erilaiset
tehtävät
keskitytään
perustehtäviin
– vahvistetaan
perustaitoja
 avoimet tehtävät – tehtävän toteutus oppilaan valinta – yksilölliset työtavat
 koulu- ja kotitehtävät oppilaan oppimiskyvyn mukaiset
 erilaiset tiedonhankintatavat ja opiskelutekniikat
 yhteistoiminnallinen oppiminen
11
3.
4.
5.
6.
7.
8.
3. Tuotos
 erilaiset osaamisen kriteerit
 ositetaan sanakoe, koe, tehtävät
 lisäaika, lisäohjeistus
 yksilön, parin ja ryhmän arviointia
 tavoitteet, arviointikriteerit ja – tavat
 suullinen, kirjallinen, toiminnallinen arviointi
 numeerinen ja sanallinen arviointi
 lunttilappukoe, kirja auki koe, oppilaiden laatimat koekysymykset
 vihjeet, kaavat ja avainsanat kokeessa
 monipuolinen osaamisen näyttö; esitys, draama, power point, esitelmä, juliste, kuvateos, sarjakuva, tutkielma, projektityö, oppimispeli, oppimispäivä12
kirja, portfolio
 avustajan, tietokoneen, apumateriaalien- ja välineiden käyttö
4. Emotionaaliset tarpeet
 kannustus, motivaatio ja itsetunto
 tunnetaitojen ohjaus
 tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ohjaus
5. Oppimisympäristö
 tilan ja paikan vaihtelu; pöytä, lattia, kirjasto, käytävä
 verkko-oppimisympäristö
 arjen rakenteet
 resurssit
 tuntien ja luokkien sijoittelu
 palkkitunnit
 joustavat ryhmittelyt; mahdollisuus työskennellä oppimiskyvyn mukaisesti
 ärsykkeiden huomioiminen ja karsiminen
 tavaroilla
selkeät
paikat, nimetjalöytämisen
tukena
Kun opetusta
toteutetaan
yhdysluokissa
yhdessä esiopetusryhmän
kanssa, oppilaiden
ikä ja kehitysvaihe
 pelisäännöt,
sekäsopimukset,
eri vuosiluokkien
seuraamukset
tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon.
 esteettömyys, akustiikka, lisävalaistus
4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
13
Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Pälkäneen perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsittää oppilaan terveen
kasvun ja hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuutena. Opetuksen ja tuen järjestämisen
lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Olennaista on havaita tuen tarve varhain ja järjestää tarvittavat tukitoimet ajoissa. Jokaisen opettajan työhön sisältyy opetuksen lisäksi ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Koulunkäyntiin ja oppilaan hyvinvointiin liittyvä tuki rakennetaan yhteistyössä
opettajien, oppilaan ja hänen huoltajiensa ja tarvittaessa oppilashuoltopalveluihin kuuluvien henkilöiden kanssa. Tukitoimien käytäntöjä ohjaavia periaatteita ovat
varhainen puuttuminen
yksilöllisyys
joustavuus
varhainen puuttuminen
oppilaslähtöisyys
asteittain vahvistuva tuki
huolella hoidetut nivelvaiheet
oppilaan ja huoltajien osallisuus
kasvatuskumppanuus
säännöllinen arviointi
moniammatillisuus
Varhaisen tuen rakenteeseen kuuluu laadukas pedagoginen osaaminen koulussa ja sitä
kautta riittävän tuetun perusopetuksen takaaminen kaikille oppilaille. Tämä sisältää henkilöstön osaamisen kehittämisen ja koulun toimintamallien luomisen sellaisiksi, että oppilaiden tarpeita voidaan joustavasti ottaa huomioon. Lisäksi varhaiseen tukeen sisältyy kaikki
koulun ennaltaehkäisevä työ. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja tuen aloittaminen
mahdollisimman nopeasti ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia.
Yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle, huolellisesti hoidetut siirtymät eri nivelvaiheissa ja muutostilanteissa ovat tuen järjestämisen
14
lähtökohtia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nivelvaiheiden tehostamiseen ja sen myötä
tuen jatkumon varmistamiseen. Esi- ja alkuopetus-, ala- ja yläkoulu- sekä yläkoulu ja toisen asteen tiedonsiirrosta sopiminen ovat koulunjohtajien vastuulla. Erityisopetusta järjestetään osa-aikaisena erityisopetuksena sekä erityisluokkaopetuksena eli pienryhmissä.
Oppilas voi opiskella joko osittain tai kokonaan pienryhmässä. Ratkaisut tuen järjestämiseksi tehdään yksilökohtaisesti.
Tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako määritellään
koulun oppilashuoltotyöryhmässä. Tuen tarvetta tulee arvioida jatkuvasti. Tuen oikeaaikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Opetusjärjestelyjen ja oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti
suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan asteittain vahvistuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä
yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti.
Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien/huoltajien ja koulun henkilökunnan
vuorovaikutussuhdetta kasvatuksessa ja opetuksessa.
Kasvatus- ja opetushenkilöstön
sekä lapsen vanhempien/huoltajien tulee luoda luotettavat ja toinen toistaan kunnioittavat
vuorovaikutussuhteet. Huoltajalle tulee antaa tietoa oppilaan tukemisesta, ja varata tilaisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta.
Pälkäneen oppilashuollon strategiassa määritellään yhtenäiset oppilashuollon käytännöt
sekä eri hallinnonaloja koskevat yhteistyömallit. Koulun yhteistyötahoja ovat muun muassa
koulukuraattori, perheneuvola, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja nuorisotoimi.
Tuen rakenne ja järjestäminen
Kasvun ja oppimisen tuki pyritään järjestämään Pälkäneellä ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa. Pääpaino tuen järjestämisessä on yleisen ja tehostetun tuen keinojen käyttämisessä. Laadukas perusopetus on ennaltaehkäisevää tukea. Jos yleinen ja tehostettu tuki eivät
ole oppilaan kohdalla riittäviä, järjestetään opetus erityisen tuen keinoin. Oppilaan tarpeet
15
huomioiden opetus voidaan kuitenkin järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksena lähikoulussa tai lähimmässä mahdollisessa koulussa, jossa on riittävät lapsen yksilölliset
oppimisen ja kasvun tukemiseen tarvittavat palvelut. Kasvun ja oppimisen tuki järjestetään
Pälkäneellä oppilaan tarpeiden ja opetuksen järjestämisedellytysten mukaisesti yleisopetuksen ryhmässä, osittain pienryhmässä tai kokonaan erityisluokalla. Pienryhmäopetusta
järjestetään Kostialla ja Yhteiskoululla.. Yhteiskoulu hallinnoi Kinnalan lastensuojelulaitoksen erityisopetusta. Epaalan, Harhalan, Laitikkalan, Aitoon, Kirkonkylän ja Rautajärven
alakouluissa oppilaan tuki järjestetään laaja-alaisena erityisopetuksena yhteistyössä luokanopettajien kanssa.
Oppilaan sairauden tai vaikean elämäntilanteen yhteydessä opetusta voidaan järjestää
mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioiden on mahdollista. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa.
Lähikouluperiaate
Perusopetuslain (6§) mukaan kunnan tulee järjestää opetus siten, että oppilaan matkat
ovat
asutuksen,
koulun
ja
muun
opetuksen
järjestämispaikan
sijainnin
sekä
liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallinen ja lyhyt. Lain mukaan
kunnan tulee osoittaa edellä mainittujen kriteerien mukainen lähikoulu. Oppilaan yleinen,
tehostettu ja erityinen tuki annetaan kunnan osoittamassa lähikoulussa. Oppilaan
yksilöllinen erityisen tuen tarve voi kuitenkin määrittää lähikouluksi muun koulun kuin
oppilaan asuinpaikkaa lähinnä olevan koulun. Lähikouluperiaatetta määritettäessä tulee
huomioida ensisijaisesti oppilaan tarpeet huomioimalla myös oppilaan sosiaalisten taitojen
ylläpitäminen.
Oppilaan
ystävyyssuhteet
muodostuvat
hänen
luonnollisella
asuinalueellaan, siellä, missä hän viettää vapaa-aikaansa ja käy koulua.
Opetuksen järjestäjän ensisijaisena tehtävänä on huomioida oppilaan oikeus lapsen
lähimpään
kouluun
järjestämällä
lapsen
lähikouluun
riittävät
resurssit
yleiseen,
tehostettuun ja erityiseen tukeen. On olennaisen tärkeää vahvistaa oppilaan myönteistä
16
minäkuvaa ja tervettä itsetuntoa ja pitää huoli tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä.
Lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin ryhmän
jäsenenä, koululaisena ja oppijana. On aina mietittävä ensisijaisesti sitä, kuinka lasta ja
nuorta voitaisiin tukea niin, että hän voisi jatkaa koulunkäyntiään omassa ryhmässään.
Lapselle ja nuorelle on tarjottava hänen omasta kehitystasosta ja tarpeista lähtevää
toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta sekä hänen oppimisvalmiuksiensa tietoista
tukemista. Erityisopettajat toimivat yhteistyössä luokanopettajan ja aineenopettajien
kanssa tukea suunniteltaessa. Opetusjärjestelyjen tulee olla joustavia. Erityistä tukea
tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestäminen tulee olla oppilaan edun mukaista.
Inklusiivisella opetuksella tarkoitetaan opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas
saa riittävän ja oikea-aikaisen tuen oppimiselleen ja muulle kasvulleen. Inklusiivisuus on
periaate, joka edellyttää sekä järjestelmän että toimintarakenteiden, toimintakulttuurin ja
pedagogisten menetelmien kehittämistä.
Kolmiportainen tukijärjestelmä
17
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen rakenteessa edetään yleisestä tuesta tehostetun tuen
kautta kohti erityistä tukea. Yleisen ja tehostetun tuen keinot ovat suurelta osin samat,
mutta tehostetun tuen aikana lapselle laaditaan oppimissuunnitelma ja tukikeinojen käyttö
on suunnitelmallisempaa. Erityisessä tuessa erityispedagoginen osaaminen muodostaa
oppilaiden tuen perustan. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että
oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan, yksilöllisestä usealle lapselle samanaikaisesti annettavaan tukeen tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen.
Oppilaan tuentarpeen arviointi ja toimenpiteet
18
Tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti osana perusopetusta. Arviointi sisältää oppiaineisiin
liittyviä kokeita, tehtäviä ja oppilaan itsearviointeja. Arviointi on jatkuvaa ja oppilaan oppimista positiivisesti tukevaa. Tuen tarpeen arviointiin liittyy myös erityisopettajan tekemät
testit ja seulonnat, jotta saadaan lisätietoa oppilaiden tuen tarpeesta ja edistymisestä. Näihin käytäntöihin liittyen Pälkäneellä on sovittu erityisopetuksen testaamiskäytännöt (LIITE).
Tuen tarvetta arvioidaan myös yhteistyössä terveydenhoitajan ja muiden oppilashuollolliseen työhön osallistuvien henkilöiden kanssa. Tavoitteena on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tukimuotojen järjestäminen. Oppilashuoltoryhmä koordinoi
tuen järjestämiseen liittyviä asioita.
Tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa
Tuen järjestämistä suunniteltaessa ja toteutettaessa tehdään aina yhteistyötä huoltajien
kanssa. Huoltajille annetaan tietoa koulun tuen järjestämisen toimintatavoista ja menettelyistä. Huoltajilla on oikeus tulla kuulluksi tukitoimia suunniteltaessa. Huoltajat ja oppilas
osallistuvat tukitoimien suunnitteluun. Huoltajat ja oppilas osallistuvat myös yksilöllisten
suunnitelmien laatimiseen.
Henkilöstön keskinäinen yhteistyö
Tuen järjestämiseen osallistuvat oppilaskohtaisesti tarvittavat henkilöt. Pääasiallinen vastuu tukitoimien toteuttamisesta on alakoulussa luokanopettajalla ja yläkoulussa aineenopettajilla ja luokanvalvojalla yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Oppilaan tukitoimiin
voivat osallistua myös erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Yhteistyöstä ja vastuualueista määritellään oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä
koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Oppilashuoltotyöryhmällä on entistä suurempi vastuu tukitoimien suunnittelussa ja koordinoinnissa. Oppilashuoltoryhmä arvioi ja ohjaa tarvittaessa opettajaa tukitoimien käytännönjärjestelyissä. Erityisopettaja toimii konsultoivana
työparina opettajalle. Yhdessä erityisopettajan kanssa suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia tukitoimia. Myös koulunkäyntiavustajan on oltava riittävästi tietoinen oppilaan tukemiseen liittyvistä asioista. Opettaja ohjaa koulunkäyntiavustajaa oppilaan tukemiseen liittyen.
Usein oppilaan opetuksen järjestämistä varten tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eri
19
tahojen kesken. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi koulukuraattoria, koulupsykologia,
koululääkäriä, erikoislääkäriä, sosiaalityöntekijää tai muita asiantuntijoita konsultoimalla.
VASTUUT JA TYÖNJAKO LAKISÄÄTEISIIN PROSESSEIHIN LIITTYEN
PÄLKÄNEELLÄ
Pedagogien arvio
Päävastuu pedagogisen arvion laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Luokanopettaja pyytää tarvittavat lisätiedot muun muassa työskentelytaidoista, keskittymisestä, läksyistä, toiminnanohjauksesta ja sosiaalisista taidoista myös muilta oppilasta opettavilta
opettajilta. Yläkoulussa päävastuu pedagogisen arvion laatimisesta on aineenopettajalla.
Aineenopettajat voivat laatia pedagogisen arvion yhdessä, jos oppilaalla ilmenee tarve
siirtyä yleisestä tuesta tehostettuun tukeen useammassa oppiaineessa. Luokanvalvoja
pyytää tarvittavat muut opiskelun kannalta tärkeät tiedot muilta oppilasta opettavilta opettajilta muun muassa tukea kaipaavat osa-alueet, tarkkaavaisuus, läksyistä huolehtiminen,
motivaatio, poissaolot, käyttäytyminen ja sosiaaliset taidot. Erityisopettajan rooli pedagogisen arvion kohdalla on lähinnä konsultoiva. Erityisopettajalla on tässä vaiheessa jo mahdollisesti tietoa oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä sekä tarvittavista tukitoimista.
Koulunjohtaja vastaa siitä, että pedagoginen arvio tulee käsitellyksi lain vaatimalla tavalla
luokanopettajan, aineenopettajan ja luokanvalvojan toimesta ja että asiakirja käsitellään
viipymättä moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Oppilashuoltotyöryhmän selvitys ja päätös kirjataan pedagogiseen arvioon. Oppilasta pääsääntöisesti opettava luokanopettaja tai aineenopettaja tekee yhteistyötä erityisopettajan kanssa ja sopii mahdollisista
jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.
Oppimissuunnitelma
Päävastuu oppimissuunnitelman laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös muiden oppilasta opettavien opettajien näkemykset. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Yläkoulussa päävastuu oppimissuunnitelman laatimisesta on luokanvalvojalla yhteistyössä
aineenopettajien kanssa. Erityisopettajan rooli oppimissuunnitelman laatimisessa on lähin20
nä konsultoiva. Erityisopettaja osallistuu oppilaan tukitoimiin tehostetun tuen vaiheessa.
Koulunjohtaja vastaa siitä, että oppimissuunnitelma laaditaan lain vaatimalla tavalla tehostetun tuen vaiheessa. Oppimissuunnitelman toteutumisen ja oppilaan opiskelun edistymisen seurannan arviointi ovat myös koulunjohtajan vastuulla.
Pedagoginen selvitys
Pedagoginen selvitys laaditaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. Pedagogisen selvityksen kirjallinen kokoamisvastuu on erityisopettajalla. Laadinnassa mukana ovat
oppilasta opettavat opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. Koulunjohtaja vastaa siitä,
että pedagoginen selvitys tulee tehtyä ja käsiteltyä oppilashuoltotyöryhmässä. Johtaja vastaa myös siitä miten oppilasta ja huoltajaa kuullaan ennen erityisen tuen päätöstä tehtäessä. Koulunjohtaja huolehtii siitä, että pedagoginen selvitys toimitetaan sivistystoimenjohtajalle päätöksen tekoa varten ja hän valvoo päätösprosessin lain mukaista etenemisprosessia.
Henkilökohtainen
opetuksen
järjestämistä
koskeva
suunnitelma
(HOJKS)
Päävastuu HOJKS.n laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Yläkoulussa päävastuu ainekohtaisen HOJKS:n laatimisesta on aineenopettajalla. Luokanvalvoja vastaa
HOJKS -asiakirjan perustietojen kirjaamisesta, kun oppilas opiskelee oman ikäryhmänsä
kanssa. Erityisopettaja vastaa sekä ala- että yläkoululla pienryhmässä kokonaan opiskelevien oppilaiden HOJKSien kirjaamisesta. Erityisopettajan rooli on lähinnä konsultoiva silloin, kun päävastuu suunnitelman laatimisesta on luokanopettajalla tai aineenopettajalla.
Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Koulunjohtaja vastaa siitä, että HOJKSit tulevat laadittua lain edellyttämällä tavalla, ja päivitettyä vähintään kerran lukuvuodessa ja myös aina oppilaan tuen järjestämisen muuttuessa.
Johtaja huolehtii HOJKS- asiakirjojen arkistoinnin järjestämisestä Pälkäneen kunnan arkistosuunnitelman mukaisesti. Koulunjohtaja osallistuu tarvittaessa HOJKS -palavereihin opetusjärjestelyjä ja resursseja suunniteltaessa.
4.1 YLEINEN TUKI
21
Vaihe 1
Opettajan huoli herää.
Toimenpiteet:
yhteistyö ja yhteisen ymmärryksen hakeminen huoltajan/huoltajien/ lähikollegan/erityisopettajan/terveydenhoitajan/kuraattorin kanssa
työn- ja vastuunjako kodin kanssa
tarvittavat muutokset oppimisen tukemisessa: oppilaan lisäohjeistus, tarkkaavuuden, käyttäytymisen, omantoiminnanohjauksen tukeminen, eriyttäminen,
tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus
tarvittaessa oppimissuunnitelma
oppilashuoltotyöryhmän tuki
YLEISTÄ TUKEA ON, KUN
 huomioidaan oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet opetuksessa
 huomioidaan oppilaiden oppimistyylit ja – tekniikat
 käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä ja – materiaaleja
 eriytetään oppisisältöjä, materiaaleja, aikaa ja menetelmiä
 käytetään apumateriaaleja toiminnanohjauksen ja oppimisen tukena
 käytetään struktuuria mm. päivän ohjelma
 käytetään tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukitoimia
 käytetään opetusta havainnollistavaa materiaalia
 käytetään toiminnallisia työmenetelmiä
 käytetään joustavia opetusryhmittelyjä
 käytetään tiimi- ja samanaikaisopetusta
 tehdään yhteistyötä kodin kanssa
 tehdään yhteistyötä erityisopettajan kanssa
 tehdään yhteistyötä oppilashuollon ja muiden yhteisyötahojen kanssa
 annetaan tukiopetusta, läksytukea
Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea
 käytetään tarvittaessa koulunkäyntiavustajan tukea
22
Oppimissuunnitelma voidaan laatia osana yleistä tukea. Yleisen tuen vaiheessa oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää esimerkiksi osana oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävää
yhteistyötä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan korostaa oppilaan yksilöllisiä vahvuuksia
ja suunnitella yleisen tuen keinoja niille osa-alueille, jossa oppilas tarvitsee tukea. Yksilölliset tavoitteet voidaan asettaa oppiainekohtaisesti.
4.2 TEHOSTETTU TUKI
Vaihe 2
Oppimisen tukeminen, opetukseen liittyvät tilannetekijät ja resurssit selvitetään laajemmin
kuin vaiheessa 1. Opettaja(t) tekee/tekevät tilanteesta pedagogisen arvion. Opettaja/opettajat voi/voivat käyttää pedagogisen arvion laatimisen apuna tukitoimien suunnittelu- ja arviointilomakkeita (LIITTEET). Lapsen oppimisen ja normaalin iänmukaisen toimintakyvyn kartoittaminen voi tehostetun tuen vaiheessa liittyä joihinkin seuraavista osaalueista:
tärkeät ihmissuhteet kuten vanhemmat, opettajat, muut tärkeät ihmiset lapsen elämässä
opetusjärjestelyt ja niihin liittyvät resurssit
kehitykselliset psyykkiset tekijät kuten itsetunto, minäkuva, aloitteellisuus, kontrollihallinta, keskittyminen
kehitykselliset psyykkiset tekijät kuten kieli, asioiden hahmottaminen, ajattelukyky
neurologiset tekijät kuten vireystila, visuaaliset, auditiiviset, motoriset valmiudet
kaikkien em. yhteisvaikutus
Toimenpiteet:
oppimisen tehostettu tukeminen: tarkkaavuuden, käyttäytymisen, omantoiminnanohjauksen tukeminen, eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus, kodin tuki, ym. yksilölliset opetusjärjestelyt
oppilashuoltotyöryhmän tuki
terveydenhoitajan, kuraattorin, perheneuvolan tai muun asiantuntijatahon palvelut
oppimissuunnitelman laatiminen
23
tarvittaessa oppilashuollon yhteistyö perhetyöntekijöiden, nuorisotoimen ja järjestöjen kanssa
avustajan tuki
tarvittaessa lastensuojelu
Vaihe 3
Oppilashuoltoryhmä tarkastelee oppimisen taustalla olevia aikuissuhteita. Kartoitetaan
kolmion lapsi – huoltaja – opettaja vuorovaikutusdynamiikkaa.
LAPSI
HUOLTAJA
OPETTAJA
Kartoitetaan yhdessä oppilashuoltotyöryhmän kanssa tukitoimien toimivuus ja saatavuus
opettajan kollegiaalisen tuen tila
muun auttajaverkoston saatavuus
asiantuntijoiden näkökulmat tilanteesta
mietitään vanhempien kanssa vanhempien antamaa tukea oppilaalle joko perusvuorovaikutuksen (positiivinen yhdessäolo ja rajat) tai koulutyön tukemisen kannalta
mietitään lisäksi miten yhteistyö vanhempien ja opettajan välillä toimii erityisesti esille nousseiden haasteiden kannalta
Toimenpiteet:
24
vanhemmuuden tukeminen: kuraattorin palvelut, perheneuvolaan ohjaus
opettajan tukeminen: kollegiaalinen tuki, erilaiset ryhmäjaot, samanaikaisopetus,
työnohjaus, johdon tuki, koulutus
oppilaan tukeminen: arvioidaan tukitoimia, lisätään tarvittaessa aikuisen kanssa yhdessäoloa
oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi
tarvittaessa lastensuojelu
TEHOSTETTUA TUKEA ON, KUN
 huomioidaan oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet
 huomioidaan oppilaiden oppimistyylit ja – tekniikat
 muokataan opetusmenetelmiä ja – materiaaleja
 eriytetään oppisisältöjä, materiaaleja ja aikaa
 käytetään apumateriaaleja toiminnanohjauksen ja oppimisen tukena
 käytetään struktuuria
 käytetään tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukitoimia
 käytetään opetusta havainnollistavaa materiaalia
 käytetään toiminnallisia opetusmenetelmiä
 käytetään joustavia opetusryhmittelyjä
 käytetään tiimi- ja samanaikaisopetusta
 tehdään tehostettua yhteistyötä kodin ja erityisopettajan kanssa
 tehdään yhteistyötä oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden kanssa
 annetaan tukiopetusta, läksytukea
Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten
 käytetään koulunkäyntiavustajan tukea
Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio on oppi kartoitetaan tukitoimien saatavuus ja toimivuus
laan opettajien ja hänen kanssaan yhteistyötä tekevien aikuisten arvio tehostetun tuen tar kartoitetaan vuorovaikutussuhteiden
peesta. Pedagogisessa
arviossa hyödynnetääntoimivuus
oppilaalle jo mahdollisesti yleisen tuen
aikana laadittua
oppimissuunnitelmaa
kuntoutussuunnitelmaa.
Tehostetun
tuen OPaloitta käytetään
E- kirjoja, vaikkatai
lapsi
ei ole erityisen tuen piirissä,
tavoitteet
Sista, ei kirjasta
25
minen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltotyöryhmässä. Pedagogisessa arviossa kuvataan
 oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
 oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
 oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liit-
tyvät erityistarpeet
 arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä,
oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
Oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa
Oppimissuunnitelma toimii yksilöllisten tukimuotojen ja opetuksen suunnittelun välineenä.
Oppimissuunnitelma antaa tärkeää tietoa oppilaalle ja huoltajalle oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta sekä auttaa oppilasta hahmottamaan koulunkäyntiinsä liittyviä asioita.
Se on myös väline opettajan oman työn suunnittelulle. Oppimissuunnitelma ei mahdollista
oppiaineiden yksilöllistämistä vaan sitä varten tarvitaan aina erityisen tuen päätös.
4.3 ERITYINEN TUKI
Vaihe 4
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko
yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen
päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista.
Erityisentuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea
niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle
peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä
kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan.
26
Opettaja(t) tutustuu/tutustuvat paremmin lapsen tilanteeseen yhteistyössä vanhempien
kanssa. Selvitetään meneillään olevat tai aiemmat kuntoutukset, hoidot ja terapiat ja niistä
mahdollisesti olevat lausunnot. Jatkotoimien kannalta on tärkeää, ettei tutkimus- tai hoitotoimenpiteissä tule päällekkäisyyksiä ja että aiempi tutkija- tai hoitava asiantuntijaverkosto
voidaan aktivoida uudelleen. Vanhempien käsitys vaikeuksien kehityksestä on tärkeä; onko viitteitä kehityksellisestä, pitkän ajan ongelmasta vai onko lapsen tilanne perheessä
tullut vastikään uutena esille. Mikäli tietoon tulee uusia asioita ja toimijoita nämä asiat ja
mahdolliset toimijat kootaan yhteen syvennettyyn tilannekartoitukseen.
Toimenpidevaihtoehdot
jatketaan edellisiä tukitoimia
esitetään erityisen tuen päätöstä
laaditaan oppilashuoltotyöryhmälausunnon ja hallinnollisen päätöksen jälkeen
HOJKS
tarvittaessa verkostoyhteistyö
sovitaan tarvittaessa lisätutkimuslähetteestä/lähetteistä
Oppilas ohjataan perheneuvolaan, lastenpsykiatrialle, lääkärille tms. erityistason tutkimuksiin yhteistyössä huoltajien kanssa. Olennaista on lähetteessä kirjallisesti kuvata tiedossa
olevat aiemmat tutkimukset, terapiat ja tämän hetken ongelmat, miten, missä, millä intensiteetillä ne esiintyvät, miten ne häiritsevät lapsen oppimista ja iänmukaista toimintakykyä.
Lähetteen saava yksikkö tutkii oppimisen taustalla olevat kehitykselliset perusvalmiudet.
kutsutaan koolle verkostopalaveri, jossa on mukana vanhemmat, tutkinut taho ja
oppilashuoltoryhmän edustus
päivitetään HOJKS
Toimenpidevaihtoehdot
jatketaan oppilashuollon, tarvittaessa kuntoutus, hoito tai terapian ja verkostoyhteistyön tuella
lähete tarkempiin fyysisten eli rakenteellisten ja neurologisten tekijöiden tutkimuksiin
Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten
27
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava
oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen
selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten erityisopettaja hankkii
 oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen
etenemisestä
 moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan
saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta
 tarvittaessa psykologin, lääkärin, muun asiantuntijan lausunnon tai vastaavan
sosiaalisen selvityksen
Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan
 oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
 oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista
 oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistar-
peet
 arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollol-
lisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
 perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiainees-
sa yksilöllistetyn oppimäärän
Tukijärjestelyt voivat sisältää muun muassa opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen
lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys.
Pedagogisen selvityksen laadinnassa hyödynnetään aiemmin laadittuja pedagogista arviota, oppimissuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa.
Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan
tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvi28
tys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli
katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä
päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.
Erityisen tuen päätöksen tekeminen
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- ja perusopetuksen alkamista tai esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun
tuen antamista. Tällöin oppilaan erityisen tuen päätöksen tulee perustua psykologiseen tai
lääketieteelliseen arvioon, jossa ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden,
kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida muuten järjestää.
Koulunjohtaja vastaa siitä, että moniammatillisena oppilashuoltotyönä laadittu pedagoginen selvitys toimitetaan sivistystoimenjohtajalle. Sivistystoimenjohtaja tekee hallinnollisen
päätöksen erityisen tuen aloittamisesta. Sivistystoimenjohtaja vastaa siitä, että erityisen
tuen päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti oppilaan huoltajille ja koulunjohtajalle. Erityisen
tuen päätös tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä.
Sivistystoimenjohtaja päättää pedagogisen selvityksen ja oppilashuollon moniammatillisen
työryhmän selvityksen perusteella oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta seuraavat merkittävät asiat erityisen tuen päätöksessä
 oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä
 mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut
 muut tarvittavat palvelut
(mm. aamu- ja iltapäiväkerho, kuljetus)
 tarvittaessa
oppilaan
opetuksen
poikkeava
järjestäminen
Erityisen tuen
päätöksessä
tulee määrittää
tarvittavat
avustajaja tukipalvelut sekä oppilaan pääsääntöinen
opiskelupaikka.
Oppilaan opetuspaikkaa
päätettäessä tulee aina ensin
(mm. poikkeava
vuosiviikkomäärä,
opiskelu toiminta-alueittain)
selvittää lähikoulun mahdollisuudet erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opettamiseen. Täl29
löin arvioidaan koulun ja luokan tarvitsemat resurssit ja tukitoimet. Jos oppilaan tuen tarve
on erityisen vaativa, eikä opetusta voida järjestää lähikoulussa, järjestetään opetus siellä,
missä opetus voidaan järjestää parhaiten oppilaan edun mukaisesti.
4.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT
4.4.1 OPPIMISSUUNNITELMA
Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja
siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.
Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin ja kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin
tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan
vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan
oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen
tuen päätöksen.
tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa
tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus
suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille.
Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot
sen mukaan kun oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityispiirteet
oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet
opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa
30
pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki
fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri
tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
suunnitelman laatimiseen osallistuneet
Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa.
Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan
luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.
Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma.
Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja
määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin
osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot
huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan
liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen
oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.
Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimis31
suunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä.
Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea
Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja
kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman
avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta.
Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana
Oppilaan, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, eleli siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä
tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä.
4.4.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA
SUUNNITELMA, HOJKS
Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Suunnitelmasta tulee
ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat
32
suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä.
Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä,
pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.
HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää:
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet
oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä
oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri
tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki
fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden,
muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri
toimijoiden vastuualueet
kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä – kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen
ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä
moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta
33
oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa
yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
suunnitelmaan laatimiseen osallistuneet
Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän
mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi
luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden
oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri
tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa,
joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan
Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten
kohtien lisäksi
kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri
tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista
selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOKS- asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat
yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.
Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata
34
HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas
siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.
5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI
5.1.1 TUKIOPETUS
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (16§). Tukiopetus tulee aloittaa
heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen
opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta
voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, mutta toiminta
on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Myös oppilas itse ja huoltaja voivat pyytää tukiopetusta. Huoltajan pyynnöstä oppilaalle myönnetyn
loman aiheuttama tilapäinen tuen tarve ei saa olla este tukiopetuksen antamiseen. Opettaja kirjaa tukiopetuksen antamisajankohdan, sisällön ja osallistujat. Tukiopetusta voidaan
antaa tuen kaikilla tasoilla.
Tukiopetus yleisen tuen aikana
Opettaja seuraa oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä.
Hän tekee aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle ja tiedottaa siitä huoltajalle.
Tukiopetus tehostetun tuen aikana
Ennen tehostetun tuen aloittamista tehtävässä pedagogisessa arviossa arvioidaan mm.
yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja tarve jatkossa. Oppilaan tarvitsema
tukiopetus, alkamisajankohta ja vastuuopettaja(t) kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Tukiopetus erityisen tuen aikana
35
Ennen erityisen tuen päätöstä tehtävässä pedagogisessa selvityksessä arvioidaan mm.
tehostetun tuen aikainen tukiopetuksen riittävyys ja tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa
oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppilaan HOJKSasiakirjaan. Tukiopetuksella pyritään vastaamaan oppilaan tilapäiseen tuen tarpeeseen.
Laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettaja arvioivat yhdessä oppilaiden tuen tarpeen erityisen tuen aikana ja tekevät keskinäisen työnjaon.
Tukiopetuksen toteuttamistavoista ja resursseista
Tukiopetusta voidaan antaa joko tarpeeseen liittyvien oppituntien aikana tai oppituntien
ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Joillakin Pälkäneen kouluilla käytetään tukiopetuksen muotona läksyparkkia. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää
tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle
ovat ominaista yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan
löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiopetus voi sisältää paitsi oppiainetta koskevaa tukemista niin myös oppimisen ohjaamista esimerkiksi läksyjenteko, lukutekniikka,
oppimisstrategiat ja opiskelutaidot. Tukiopetusta voi antaa oppilaan oma opettaja tai tarvittaessa toinen opettaja tai erityisopettaja. Tukiopetukseen tarvittava resurssi on osa koulun
kokonaistuntikehystä.
5.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada
osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien
ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on
kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä
oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä.
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja
36
oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan
antaa kaikilla tuen tasoilla.
Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osaaikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan
kanssa. huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osaaikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä
myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa.
Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea
Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.
Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana
Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan
yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve
osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävässä oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja
järjestäminen.
Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana
Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä
opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman
osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.
37
Osa-aikainen erityisopetus Pälkäneellä
Pälkäneellä osa-aikainen erityisopetus on osa sekä yleistä, tehostettua ja erityistä tukea.
Sen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Aloitteen osa-aikaisen
erityisopetuksen järjestämisestä oppilaan kohdalla voi tehdä esimerkiksi luokan- tai aineenopettaja, luokanohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, oppilashuoltoryhmä tai huoltaja. Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet ovat
mahdollisimman varhainen tuki
oppimisen perustaitojen vahvistaminen
oppimisvalmiuksien ja -vaikeuksien arviointi
oikein suunnattu tuki
lukemisen, kirjoittamisen, puheopetuksen, kielten ja matematiikan oppimisen tuki
sosiaalisten ja motoristen taitojen tuki
yhteistyö ja konsultointi
Laaja-alainen erityisopetus on osa-aikaista erityisopetusta, jonka tavoitteena on tukea oppilaita, joilla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. Osa-aikainen erityisopetus toimii joustavasti koulutyön yhteydessä yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Opettajan ja erityisopettajan yhteistyö osa-aikaisen erityisopetuksen osalta on tärkeää. Opetuksen suunnittelussa osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisedellytykset on myös otettava
huomioon. Esimerkiksi erilaiset lukujärjestyksen oppiainekohtaiset ryhmittelyt voivat mahdollistaa joustavia opetusjärjestelyjä, samanaikaisopetusta ja osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamista. Laaja-alainen erityisopettaja toimii yhteistyössä luokan-/aineenopettajan
ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa suunnitellen, toteuttaen sekä arvioiden tuen tarvetta, tukimuotoja sekä riittävyyttä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana. Laajaalaisen erityisopettajan työnkuvaan kuuluu oppimisvaikeuksien kartoittaminen seulovien
testien ja arviointien avulla.
Osa-aikainen erityisopetus voi sisältää myös opettajan konsultointia ja yhteistä suunnittelua oppilaan tukemiseen liittyen. Laaja-alaiset erityisopettajat ja erityisluokanopettajat arvioivat tuen riittävyyttä, kohdentumista ja toimivuutta säännöllisesti vuosittain yhdessä sivistystoimenjohtajan ja rehtoreiden kanssa.
Laaja-alaiset erityisopettajat voivat toimia
mahdollisuuksien mukaan myös esiopetuksessa yhteistyössä kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa sovitulla tavalla.
38
Yhteiskoululla laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettaja tekevät yhteistyötä
suunnitellen tuen suuntaamista, riittävyyttä ja toimivuutta säännöllisesti jaksoittain yhdessä. Yhteiskoululla erityisopettajan työnkuvaa määrittää ensisijaisesti oppilaan ja oppilasryhmän yksilölliset tarpeet. Yhteiskoululla molemmat erityisopettajat työskentelevät mahdollisimman paljon yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Laaja-alainen erityisopettaja ja
erityisluokanopettaja osallistuvat lukujärjestyksensä mahdollisuuksien mukaan samanaikaisopetukseen. Yhteiskoululla molemmat erityisopettajat tukevat aineenopettajia oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemisessa.
Laaja-alaisen erityisopettajan yhteistyötahot tuen porrastuksen eri vaiheissa
Tuenporrastuksen vaihe
Erityisopettajan tehtävä
Yleisopetus
Oppimisvaikeuksien seulonta, pedagoginen kuntoutus,
tiedotus
Yhteistyökumppanit
luokanopettaja(t),
aineenopettaja(t),
huoltajat, erityisopettajat
Arviointikeskustelu/vanhempainvartti ja muu yhteistyö kotien kanssa
Oppilaantuntemusta syventävän tiedon tuottaminen ja
jakaminen, tarvittaessa osallistuminen
Luokanopettaja(t), luokanvalvoja(t), huoltajat
Opetuksen eriyttäminen
Tukea yleisopetusta ja oppilasta korjaavan/ kuntouttavan opetuksen keinoin
Luokanopettaja(t),
Tukiopetus
Tarvittaessa sovitut tehtävät
Luokanopettaja(t), aineenopettaja(t)
Tehostettu tuki
Oppilaan oppimisvaikeuksien
tai muun tuen tarpeen havainnointi ja kuntoutus, oppilaan kokonaisvaltainen tukeminen, oppilaan edunmukainen toiminta yhteisössä, tarvittaessa oppimissuunnitelman laadintaan ja
seurantaan osallistuminen,
osa-aikaisen erityisopetuksen vaikutuksen, riittävyyden
ja tarpeen arviointiin osallistuminen
Luokanopettaja(t),
aineenopettaja(t)
aineenopettaja(t),
OHR,
työyhteisö,
huoltajat,
asiantuntijat
39
Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki
Oppimisvaikeuksien asiantuntija ja oppilaan sitä koskevan tiedon tuottaminen ja
jakaminen, siirtoprosessiin
osallistuminen, tuen vaikutuksen, riittävyyden ja tarpeen arviointiin osallistuminen
OHR
Erityisoppilas kokonaan
yleisopetuksessa
Oppimisvaikeuksien asiantuntija, materiaalin tuottaja/jakaja, konsultaatio
Luokanopettaja(t), aineenopettaja(t)
Erityisoppilas yleisopetuksessa ja osittain erityisopetuksessa
Sovittujen oppimäärien opettaminen, oppimisvaikeuksien
kuntoutus, kokonaisvaltaisen
kehityksen seuraaminen ja
tarvittaessa toimenpiteet
Luokanopettaja(t),
asiantuntijat
huoltajat
kouluviranomaiset
aineenopettaja(t)
toinen/toiset erityisopettaja(t)
asiantuntijat
OHR/muut asiantuntijaryhmät
Erityisoppilas erityisluokassa Osa-aikainen erityisopetus
ja osittain yleisopetuksessa
tarvittaessa
Toinen/toiset erityisopettajat
luokan-/aineenopettajat
asiantuntijat
OHR/muut asiantuntijaryhmät
5.1.3 ERITYISOPETUS
Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Erityisopetus järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. Pälkäneen
kunnassa jokainen oppilas pyrkii aloittamaan koulun lähikoulussaan. Jos oppimisen ja
kasvun tuen tarve on asiantuntijoiden lausuntojen perusteella niin laaja, että tavallisen luokan tuki ei ole riittävä, voi oppilas aloittaa koulun suoraan erityisluokalla ilman tuen kolmi40
portaisuutta. Luokkamuotoinen erityisopetus on keskitetty Kostian koululle sekä Yhteiskoululle. Erityisopetusta voidaan järjestää osa-aikaisena erityisopetuksena tai pienryhmäopetuksena. Pienryhmäopetus voi olla kokoaikaista tai vain niissä oppiaineissa, joissa se oppilaan kohdalla on tarpeellista. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään.
Oppilaan integroitumista yleisopetuksen luokkaan voidaan tukea esimerkiksi avustaja- tai
samanaikaisopetusjärjestelyin, helpottamalla oppilaan tehtävien sisältöjä ja laatimalla hänelle yksilöllisten tavoitteiden mukaiset kokeet.
Yhteistyö, vastuut ja työnjako
Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Erityisopetuksessa oppimisympäristö, tehtävien organisointi, opetus- ja toimintatavat sekä
oppiainekohtaiset tavoitteet, menetelmät ja toiminnan ja tulosten arviointi tehdään tiiviissä
yhteistyössä oppilaan, huoltajien, muiden asiantuntijoiden sekä oppilashuollon henkilöstön
kanssa. Erityisopettajien välinen tarkempi työnjako suunnitellaan Kostian koululla keväisin,
kun oppilasmäärät ja tuenmäärän tarve ovat selvillä. Yhteiskoululla erityisopettajien työnjako, vastuut ja oppilasryhmittelyt suunnitellaan jaksoittain tuentarpeen ohjatessa suunnittelua. Yhteiskoululla suunnitelman laatimiseen osallistuvat myös aineenopettajat.
Tavoitteena on muodostaa opetusryhmät, joissa parhaalla mahdollisella tavalla voidaan
tukea oppilaan oppimista ja kasvua. Erityisluokanopettajat voivat osallistua myös muiden
luokkien oppilaiden opetukseen tai toimia samanaikaisopettajana, jos tuntikehys tai lukujärjestys antaa siihen mahdollisuuden. Erityisen tuen oppilaan kohdalla tehdään monialaista yhteistyötä tarvittavien tahojen kanssa oppilaan opetuksen ja tuen suunnittelemiseksi ja
järjestämiseksi. Oppilaalla voi olla erilaisia tukipalveluita muun muassa terapia, kuntoutus
ja erikoissairaanhoito. Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta vastaa erityisluokanopettaja.
Työparina erityisopettajalla on tarpeen mukaan koulunkäyntiavustaja/-avustajia. Opettaja
ohjaa avustajan työtä oppilaan tukemiseksi. Opetusjärjestelyissä voidaan tehdä myös esimerkiksi joustavia ryhmittelyjä pienryhmien, erityisopetusluokkien ja yleisopetuksen luokkien kesken. Tällöin erityisopettaja ja luokan-/aineenopettaja ja mahdollisesti myös koulunkäyntiavustaja muodostavat opetustiimin.
41
Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa
Erityisen tuen päätöksen jälkeen laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja tarvittavien
tahojen kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS.
Yhteistyömuodoista sovitaan yksilöllisesti huoltajien kanssa. Yhteistyön tulee olla säännöllistä ja huoltajia kuullaan tuen järjestämiseen liittyvissä asioissa.
5.1.4 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA
VAPAUTTAMINEN
Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin
oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun
tuen aikana siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa
kaikissa oppiaineissa. Eriyttämisen avulla voidaan keskittyä keskeisen sisällön opettamiseen. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta
huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan
yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen,
vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle
tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittämistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.
Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisentuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan
oppiaineissa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä
yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella
oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärää yksilöllistää.
Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää,
tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.
42
Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksessa vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien
luokkien tavoitteista ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos
oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen
numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä(*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut
tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista
oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen
painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain (18§) tarkoitettu hallintopäätös.
Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee
järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden
piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa
5.1.5.
5.1.5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi
ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta
perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden
tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan
perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksen järjestämisen yksityiskohdat määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, HOJKS. Erityisen tuen päätöksessä määritellään oppilaan pääasiallinen opetusryhmä, mahdolliset avustaja- ja tukipalvelut sekä mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa jär43
jestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä,
oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin
paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään.
Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden
piiriin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää
Pälkäneellä seuraavasti
 lapsi aloittaa viisi vuotiaana esiopetuksessa, jatkaen toisen vuoden esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksessa
 lapsi aloittaa kuusi vuotiaana esiopetuksessa, opiskelee yhden
vuoden esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksessa
 lapsi aloittaa kuusi vuotiaana esiopetuksessa, jatkaen toisen vuoden esiopetuksessa ja aloittaa koulun vuotta myöhemmin 8- vuotiaana. Tehdään erillinen hallintopäätös.
Pälkäneellä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden opetus voidaan järjestää oppilaan tarpeet ja opetuksenjärjestämisedellytykset huomioiden joko yleisopetuksen ryhmässä, osittain tai kokonaan pienryhmässä tai erityisluokalla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti Kostian koulussa.
Yhteistyö, vastuut ja työnjako
Jotta oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen voi toteutua, tulee päätös tehdä hyvissä
ajoin ennen esiopetuksen alkamista yhdessä päivähoidon ja perusopetuksen ja muiden
asiantuntijatahojen kanssa moniammatillisesti. Näin voidaan varmistaa riittävä tiedonkulku
ja tuen jatkumo. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Lapsen huoltajalle tulee
antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Pälkäneellä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat voivat olla esiopetuksessa
päivähoidon tai koulun esiopetusryhmissä. Myös Kostian koulussa on pienryhmäopetusta
pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille. Ratkaistaessa lapsen ryhmäsijoitusta pidennettyä oppivelvollisuutta harkittaessa, tulee huomioida asiantuntijoiden lausun44
not, päivähoidon henkilöstön sekä huoltajien näkemykset. Päätöksen erityisestä tuesta ja
pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee Pälkäneellä sivistystoimenjohtaja. Erityisen tuen
päätös ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä pääsääntöisesti ennen
esiopetuksen alkamista ilman sitä edeltävää tehostettua tukea ja pedagogista selvitystä,
jos psykologisen tai lääketieteellisen arvioin perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei
vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.
Toiminta-alueittain opiskelu
Vammaisten tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Päätös opetuksen järjestämisestä toiminta-alueittain kirjataan erityisen tuen päätökseen.
Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden opetus järjestetään Kostian koululla. Toimintaalueittain opiskelevien oppilaiden kunkin toiminta-alueen tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin
perusteet ovat aina yksilöllistettyjä. Oppilaiden yksilölliset tavoitteet kirjataan HOJKSasiakirjaan. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden kohdalla tulee huomioida opetettavien asioiden merkitys ja hyöty, sekä oppimistehtävien sopivuus. Oppimiselle on annettava
riittävästi aikaa. Kertaaminen, toistaminen ja ylioppiminen, sekä eri ympäristöissä opiskelu
auttavat toivotun lopputuloksen saavuttamisessa. Toiminta-alueittain opiskelussa on tärkeää muistaa opetuksen monikanavaisuus ja konkreettisuus. Kullakin oppilaalla on oikeus
itselleen soveltuvan kommunikointitavan käyttöön. Kielen ja kommunikaation opetus voi
sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien,
symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osaalueita.
Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Opetus voi
sisältää terveyttä, turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja ja ympäristössä liikkumista kehittäviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen,
kielen ja kommunikaation sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle. Toiminta-alueittain
järjestettävään opetukseen liittyy myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä.
5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI
5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
45
Yleisiä periaatteita
Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa
oppivelvollisuutensa. Koulun kasvatusvastuun perusta on se, että kouluyhteisön aikuiset
toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisia toiminnassaan. Kodilla ja
koululla on lasten ja nuorten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Vanhemmilla on
oikeus tulla kuulluksi omaa lastaan koskevissa kysymyksissä. On tärkeää, että huoltajilla
on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun
ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen
tarpeesta ja tuen saannin mahdollisuuksista. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen
liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä.
Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä.
Koulun tehtävänä on olla aloitteellinen osapuoli kodin ja koulun yhteistyössä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan
huoltajien ja opettajien välille toisiaan arvostava, kuunteleva ja luotettava pohja keskinäiselle vuorovaikutukselle. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja
mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Kodin kanssa tehtävä yhteistyö muodostaa jatkumon, joka alkaa varhaiskasvatuksesta, etenee esiopetuksen kautta perusopetukseen ja jatkuu lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa.
Kodin ja koulun yhteistyön tasot ja vastuut Pälkäneellä
Kunnan tasolla kodin ja koulun yhteistyö on koulun toiminnan yhteistyön mahdollistamista. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyön linjauksista ja tarpeellisista voimavaroista. Opetuksen järjestäjä ohjaa, suunnittelee, seuraa ja arvioi kodin ja koulun yhteistyön toteutumista. Opetuksen järjestäjän tehtävä on huolehtia siitä, että kodin ja koulun yhteistyö on
huomioitu opettajien työtehtävissä ja heillä on toteuttamiseen tarvittavat voimavarat ja
valmiudet. Tämä tarkoittaa koulun henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtimista.
Opetuksen järjestäjä voi myös kehittää ja koota yhteisyöhön liittyvää tukimateriaalia.
46
Koulun tasolla tehtävä yhteistyö vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä, turvallisuutta sekä terveyttä ja tukee sitä kautta oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvointia. Rehtori tai koulunjohtaja on vastuussa kodin ja koulun yhteistyön tavoitteita, sisältöjä ja toimintatapoja rakennettaessa. Rehtorin tai koulunjohtajan tulee varmistaa, että koulun henkilöstöllä on tietoa, taitoa ja tahtoa kodin ja koulun välisen yhteistyön toteuttamiseen. Yhteistyön kehittäminen kuuluu koulussa kaikille. Avainasemassa ovat luokanopettajat ja – valvojat.
Luokan tasolla yhteistyö vahvistaa luokan yhteisöllisyyttä ja luokan sosiaalisia suhteita.
Luokan tasolla tehtävä kodin ja koulun välinen yhteistyö tutustuttaa luokan vanhemmat
opettajaan/opettajiin ja toisiin vanhempiin ja oppilaisiin. Yhteistyö tarjoaa opettajille vanhempien tuen luokan asioista päätettäessä. Luokkatasolla on tärkeää kartoittaa vanhempien toiveet ja tarpeet yhteistyölle. Luokanopettajan ja luokanvalvojan tehtäviin kuuluu tehdä yhteistyötä koko luokan vanhempien kanssa.
Oppilastason yhteistyö lisää opettajan oppilaantuntemusta, antaa vanhemmille tärkeää
tietoa lapsen oppimisesta ja sen tukemisen mahdollisuuksista sekä kasvattaa molemminpuolista luottamusta. Oppilastason yhteistyö mahdollistaa oppimiseen ja kasvuun liittyvien
ongelmien varhaisen tunnistamisen ja tuen. Oppilasta itseään tulee kuulla häneen liittyviä
asioita käsiteltäessä. Oppilastason yhteistyö kuuluu kaikille luokan-, aineen- ja erityisopettajille sekä luokanvalvojille.
Kodin ja koulun yhteistyön muotoja Pälkäneellä
Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan yksittäisen oppilaan kasvun tukemisen lisäksi myös
koulun yleisessä kehittämisessä. Opetussuunnitelma linjaa koulun toimintaa. Vanhemmille
tulee antaa tietoa ja välineitä, jotta he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen.
Useimmille vanhemmille koulussa käytetty kieli on vierasta. Siihen sisältyy suuri määrä
pedagogisia käsitteitä ja ammattitermejä. Vanhemmat tarvitsevat myös tietoa ja mahdollisuutta keskustella koulun hallinto- ja päätöksentekokysymyksistä. Opetustoimen säädösten mukaan vanhemmat osallistuvat myös koulun toiminnan ja vaikuttavuuden arviointiin ja
sen suunnitteluun. Opettajien ja koulun johdon ammattitaitoa on se, että vanhemmat otetaan mukaan ja nähdään heidät voimavarana.
Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan myös ns. koulunkäynnin nivelkohdissa, kuten esimerkiksi lapsen siirtyessä uuteen kouluun tai kun siirrytään alaluokilta yläkouluun. Vanhemmat
ovat koulutyön resurssi myös keskinäisenä yhteistyöverkostona. Koululle on paljon apua,
47
jos syntyy yhteishenkeä ja -toimintaa koko kouluyhteisön kesken. Silloin oppilaat voivat
saada tukea ja innostusta opintoihin, harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintoihin monelta aikuiselta. Koulu ei voi olla vanhempaintoiminnan vastuunkantaja, mutta voi se luoda toiminnalle puitteita ja antaa sille tilaa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan hyvin erilaisin, koulukohtaisin muodoin Pälkäneellä.
Vanhempainillat
koulu/luokkakohtaiset, luokka-astekohtaiset
vanhemmille ja lapsille yhteiset (toiminnalliset) illat
teemoittain: verkostot mukana, esim. poliisi, nuorisotoimi, terveydenhoitaja, kuraattori
ongelmatilanteissa, esim. työrauha, koulukiusaaminen
Muut vanhempaintapaamiset
vanhempainvartit
arviointikeskustelut
vanhempaintapaamiset, joissa mukana oppilashuoltohenkilöstöä
avoimien ovien päivät
lauantaikoulupäivät
juhlat
luokkaretki- ja leirikouluprojektit
Tiedottaminen
lukuvuoden alussa ja lukuvuoden aikana
jakson vaihtuessa
reissuvihko
sähköinen Wilma
koulun verkkosivut
sähköpostit, puhelut, tekstiviestit
poissaolovihko
arviointitiedotteet, mm. todistukset, oppilaiden itsearvioinnit, raportit
kokeisiin huoltajan allekirjoitus
48
jälki-istunto-, kasvatuskeskustelu, tukiopetus- ym. erityistiedotteet
Vanhempaintoimikunnat ja Koti ja Koulu ry
stipendit
varainhankinta
kannanotot
kodin ja koulun välinen linkki
5.2.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia
valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja
edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään OPSin perusteissa luvussa 7.21.
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta
huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä
oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa.
Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan
eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot
(TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän
vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
49
Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista,
valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun
edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.
Ohjaus osana yleistä tukea
Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden
opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin
liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen
kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen.
Ohjaus tehostetun tuen aikana
Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun
tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita
vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään
oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen
tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta
ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle.
Ohjauksen tavoitteet Pälkäneellä
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat ja muu ohjaushenkilöstö toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkein opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä
50
opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.
Alakoulun ohjauksen tavoitteena on opettaa
 oppilaille oppimaan oppimisen taitoja ja valmiuksia
 vastuullisuutta omasta työstä
 tiedonhankintataitoja
 päätöksentekovalmiuksia
Ohjaustoiminta toteutetaan kasvatuksellisesti päivittäisen työskentelyn yhteydessä ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Alakoulun kaikki aihekokonaisuudet tukevat ohjausta.
Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kasvuaan ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumistaan koulutyöhön ja kouluympäristöön. Oppilaan opetuksellinen ohjaus tarkoittaa oppimisen käytännön tukemista, opiskelutaitojen
opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen harjoittelua ja oman oppimisen arviointia yhdessä opettajan kanssa. Käytännössä kasvatuksellinen ja opetuksellinen
ohjaus liittyvät toisiinsa. Alakoulussa tutustuminen työelämään toteutetaan koulun arjessa
eri oppiaineisiin integroituna. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös konkreettisesti
työpaikkoihin vierailemalla mm. lähiyrityksissä tai vanhempien työpaikoilla.
Painopistealueet vuosiluokilla 1 – 2
 esiopetuksesta kouluun siirtymisen tukeminen
 koulunkäyntiin liittyvien perustaitojen kehittäminen
 kannustaminen vastuuseen koulunkäynnistä ja koulutehtävistä
 sosiaalisen kasvun tukeminen
 varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksissa
 monipuolisiin työtapoihin ohjaaminen
Painopistealueet vuosiluokilla 3 – 6
 lähiympäristön ammatteihin tutustuminen
 lisääntyvään vastuuseen ja koulutyöstä huolehtimiseen kannustaminen ja
ohjaaminen
 itsearvioinnin harjoitteleminen
51
Yhteisen ohjausvastuun merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten
kohdalla. Koulun sisäisen yhteisen ymmärryksen ja ohjauksen periaatteiden löytyminen on
tärkeää. Ohjaus kestää koko alakoulun ajan, mutta erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin eli koulun aloitukseen, siirtymiseen alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, pienluokalta suurempaan ryhmään tai päinvastoin ja siirtymiseen kuudennelta luokalta yläkouluun.
Ohjaustoiminnan tavoitteena on tukea oppilasta koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja
tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Ohjauksella vahvistetaan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas
kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään
elämän kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjaus ei ole pelkästään tietojen ja taitojen
oppimiseen ohjaamista. Ohjauksen tavoitteena on, että oppilaat hankkivat sellaisia valmiuksia, joiden avulla he selviävät valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä valintoja seuraavissa olosuhteissa. Sellaisia taitoja ja valmiuksia ovat esimerkiksi itsetuntemus, kulttuurinen kompetenssi, tiedonhankinta- ja opiskelutaidot sekä kyky toimia ja työskennellä erilaisissa ryhmissä. Yhä enemmän ohjauksen tulee keskittyä oppilaan elämänhallintataitojen
ja kykyyn selvitä arkielämässä ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on yksilön tunne siitä, että
hän pystyy selviytymään tulevaisuuden mukanaan tuomissa erilaisissa tilanteissa niin
opiskelussa ja työelämässä kuin elämässä yleensäkin. Oppilaiden ohjaaminen on kaikkien
koulussa työskentelevien aikuisten tehtävä.
Ohjaus ja oppilashuolto sivuavat toisiaan useissa koulun toiminnoissa. Ohjaustoimintaa
voidaan pitää osana ennalta ehkäisevää oppilashuoltotyötä. Ohjaukseen liittyvä seuranta
52
ja varhainen tunnistaminen ovat keskeisiä ennaltaehkäisevän työn muotoja. Oppilashuollon merkitys, yhteisöllinen vastuu ja oikeudenmukaisuuden periaate korostuvat lasten ja
nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisyssä.
Vastuut ja työnjako
Alakouluissa ohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä koulun muun henkilöstön kanssa. Luokanopettajan vastuulla on oppilaan koulun käytänteisiin perehdyttäminen, opiskelutaitojen harjoittaminen, motivointi, opiskelun tukeminen tuen kolmiportaisuuden mukaisesti,
ammatteihin tutustuttaminen, nivelvaiheyhteistyö ja tiedon siirtäminen yläkouluun. Yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa on osa oppilaan ohjausta. Yhteistyö vanhempien kanssa on kuvattu luvussa 5.2.1.
Rehtori etsii ja tarjoaa vaihtoehtoja monipuolisten työtapojen järjestämiseen ja ohjaukseen.
Koulunjohtajana hän vastaa koulun toiminnasta ja suunnittelusta. Hänen vastuullaan on
muun muassa oppilashuoltotyöryhmätyöskentely, välituntivalvonnan ohjaus, nivelvaihetyön toteutuminen ja tiedonsiirto eri toimijoiden välillä.
Vuosiluokilla 7 – 9 luokanvalvoja seuraa oppilaan koulutyöskentelyä ja opintomenestystä
sekä huolehtii muista koulukohtaisesti sovituista luokanvalvojan tehtävistä. Luokanvalvojan
tehtäviin kuuluu muun muassa
 luokkansa vastaanottaminen
 oppilaiden koulunkäynnin sujumisen seuraaminen
 poissaolojen seuraaminen
 oppilaan ojentaminen, neuvominen ja ohjaaminen
 oppilasta koskevien tärkeiden asioiden tiedottaminen muille opettajille
vanhempien luvalla
 kodin ja koulun välinen yhteistyö
 koulun käytänteiden selvittäminen oppilaille
 erilaiset tiedotustehtävät; oppilaat ja huoltajat
 lyhyen loman myöntäminen oppilaalle
 luokanvalvojan pitämät oppitunnit
53
Yhteiskoulun luokanvalvojilla on käytössään luokanvalvojan kansiot, joiden opiskelu- ja
elämäntaitoja tukeva materiaali on tarkoitettu tukemaan oppilaan oppimista ja kasvua ihmisenä. Aineenopettajat opastavat oppilasta oppimaan ja hyödyntämään oikeita opiskelustrategioita sekä toteuttavat opettajalle kuuluvaa kasvatustehtävää yhdessä koulun muun
henkilöstön kanssa.
Opinto-ohjaaja vastaa oppilaan koulutus- ja uravalintojen ohjauksesta. Opinto-ohjaajan
keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Opinto-ohjaajan tulee tiedostaa omat,
ammattikuntansa ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyt arvot ja hänen tulee toimia niiden
mukaan. Opinto-ohjaajan tulee kunnioittaa ohjattavansa itsemääräämisoikeutta. Hänen
tulee tuoda monipuolisesti esille eri vaihtoehtoja oppilaan omien vaihtoehtojen tueksi. Tukea valintoihin ja urasuunnitteluun tarjotaan luokkamuotoisen, pienryhmä- ja henkilökohtaisen ohjauksen menetelmiä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja
ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaat osallistuvat työelämään työpaikkavierailujen, työelämän edustajien vierailujen ja työelämään tutustumisjaksojen kautta.
Työelämään tutustuminen
Oppilaalle pyritään antamaan monipuolinen kuva työelämästä ja yhteiskunnasta sekä edistämään koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työelämään tutustuminen aloitetaan jo alakoulussa tutustumalla lähiympäristön eri ammatteihin ja koulutusaloihin. Vuosiluokilla 7 – 9 järjestetään erillisiä pidempiä työelämään tutustumisjaksoja. Työelämään tutustuminen järjestetään yläkoulussa siten, että se tukee jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelua sekä itsetuntemuksen ja – arvioinnin kehittymistä. Oppilaiden omatoimisuuden, itsenäistymisen ja vastuun ottamista tuetaan siten, että oppilaat hankkivat
tutustumispaikan itsenäisesti. Mikäli oppilas ei itse löydä TET- paikkaa, työpaikan löytäminen on oppilaanohjaajan vastuulla. TET- jakson aikana ja sen jälkeen tehtävien ennakkotehtävien, arviointien, raporttien ja muiden mahdollisten tehtävien tarkoituksena on auttaa
oppilasta hyödyntämään työelämäkokemuksista saatuja tietoja kokemuksia työympäristöstä ja itsestään työntekijöinä. Kokemuksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös
muilla oppitunneilla. Kahdeksannen luokan oppilaat tutustuvat työelämään kolmen päivän
54
ajan. Yhdeksännen luokan oppilaat tutustuvat työelämään kymmenen päivän ajan viikon
jaksoissa.
Opettajien työelämään tutustuminen
Opettajien TET- harjoittelu on opettajille suunnattu työelämään tutustumisjakso. Harjoittelun tavoitteena on, että opettajat voivat päivittää tietojaan nykypäivän työelämästä ja yrityselämästä, jotta he pystyvät entistä paremmin ohjaamaan nuoria ammatinvalintaa koskevissa kysymyksissä. Tavoitteena on, että opettaja jakaa oppilailleen ja työyhteisölleen
tietoa työelämästä ja esimerkiksi omaa oppiainettaan tai opettamiaan oppiaineita sivuavista ammattialoista ja työtehtävistä. Työelämään tutustumisjakson aikana opettaja tutustuu
ja osallistuu yrityksen tai organisaation toimintaan työntekijöiden opastuksella ennakkosuunnitelman mukaisesti. Harjoittelun periaatteena on opettajan tutustuminen yhden - viiden työpäivän ajan työelämään. Yhteiskoululla opettajien TET- jakso toteutetaan yläkoulun
oppilaiden TET- jakson aikana. Aineenopettaja voi hakea tuolle ajalle lupaa omalle TET–
jaksolleen, jolloin toinen opettaja sijaistaa hänen tuntinsa. Opettajan TET – ajasta ja sijaisjärjestelyistä sovitaan aina rehtorin kanssa. Rehtori nimittää tarvittavat sijaistuntien pitäjät.
Alakoulujen puolella opettajien TET- harjoittelu voidaan järjestää esimerkiksi liikuntapäivän
tai muun yhteisen teemapäivän yhteyteen, jolloin osa luokanopettajista valvoo päivän kulkua toisten ollessa TET – jaksolla. Opettajien TET- harjoittelun kustannukset korvataan
VESO- korvausperiaatteiden mukaisesti.
Nivelvaihekäytänteet Pälkäneellä
Nivelvaiheita ovat siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja siitä alkuopetukseen,
alkuopetuksesta 3. vuosiluokalle uusien oppiaineiden ja usein uuden opettajan myötä, 6vuosiluokalta 7-vuosiluokalle ja perusopetuksesta toiselle asteelle. Alakoulusta yläkouluun
siirtymisen tukemisessa tavoitteena on opettajien oppilaantuntemus heti seitsemännen
luokan alussa. Tällä mahdollistetaan ongelmien varhainen tunnistaminen. Lisäksi oppilaiden keskinäinen tutustuminen sekä yhteistyötaitojen ja ryhmässä toimimisen harjoittelu
vähentää kiusaamista. Erityisesti silloin, kun oppilaalla on tehostetun tai erityisen tuen
tarpeita johtuen oppimisvaikeuksista tai muista syistä, niin sanottu tuettu siirtymä on tarpeen. Tällöin tarvitaan usein moniammatillista sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Tie55
to siitä, minkälaiseen oppilaitokseen on siirtymässä, minkälaisia opettajia siellä työskentelee ja minkälaisia luokkakavereita omaan luokkaan on tulossa, helpottaa jokaisen oppilaan
valmistautumista tulevaan kouluvuoteen. Nivelvaiheita ovat myös koulun vaihtuminen kesken perusopetuksen. Nivelvaiheena voidaan ymmärtää myös eri koulujen käytänteiden
yhteensovittaminen. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ei ole vain
kahden kouluasteen välinen taitekohta, jossa tehdään valintoja jatko-opinnoista. Nivelvaihe on ymmärrettävä pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuori asteittain selkiinnyttää
suuntautumistaan ja pyrkimyksiään jatko-opintoihin ja ammattiin liittyen. Terveydenhoitaja
huolehtii tiedon siirrosta toiselle terveydenhoitajalle nivelvaiheissa.
Siirtyminen kouluasteelta toiselle on aina opintopolun kriittinen kohta. Tästä syystä jokaisen nivelvaiheen ohjauksen järjestämiseen tulee panostaa erityisen huolella. Nivel- ja siirtymävaiheiden ohjauksessa tarvitaan systemaattisia ja kouluihin sopiviksi rakennettuja
malleja, jotka toimivat riippumatta siitä, ketkä ohjaustyötä toteuttavat. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön ja yhteisten käytäntöjen sopiminen koulujen
kesken. Esikoulun ja alkuopetuksen yhteistyö on kuvattu esiopetuksen ja koulun vuosikello- suunnitelmassa. Kostian koulun ja Yhteiskoulun nivelvaihetyöskentelyssä noudatetaan
yhdessä tehtyä suunnitelmaa. Yhteistyösuunnitelmassa noudatetaan seuraavia yleisiä periaatteita
 nivelvaiheen tarkemmat aikataulut sovitaan rehtorikokouksessa kevätlukukauden alussa
 yläkoulun rehtori tiedottaa alakouluille nivelvaihetyöskentelystä sovitut tiedot
 kuudensien luokkien opettajat tiedottavat oppilaita siirtymävaiheen aikatauluista
 kuudensien luokkien opettajat luonnostelevat tulevien luokkien oppilasryhmityksen
 kuudensien luokkien opettajat siirtävät oppilaita koskevat tiedot yläkoululle
 tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja valitsee uudet tukioppilaat
 uudet tukioppilaat koulutetaan kevään aikana
 luokanvalvojat esittäytyvät keväällä yhteiskoululla järjestetyssä kuudensien luokkien
vanhempainillassa
 kuutosille järjestetään yhden koulupäivän kestävä tutustumispäivä Yhteiskoululla
 erityisen tuen oppilaille järjestetään pienryhmäopiskelun kolmen päivän tutustumisjakso
56
 kuutosten erityisopettaja kutsuu koolle yläkoulun erityisopettajan, oppilaan ja huoltajan
tiedonsiirtopalaveria varten
5.2.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
Vammaisella ja muuta tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen
osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.
Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden
takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä,
sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat
että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan
omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen
muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen.
Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja
oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea
oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea
oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.
Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta
sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä
oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja
koulunkäynnistään.
Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksitäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle.
Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella,
opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee
oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien
tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.
57
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan
tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja
oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja
mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.
Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea
Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- ja avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta
muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.Oikeaaikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja
vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarvetta.
Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja
yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve
saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana.
Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana
Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja
vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa
selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan
oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalveluiden järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen
ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukimuotojen
kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.
58
Avustaja- ja tulkitsemispalvelut Pälkäneellä
Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on perusopetuslain (3§ 2 momentti ja 31§) mukaan
oikeus avustaja- ja tulkitsemispalveluihin. Vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisensa edellyttämät erityiset apuvälineet, jotka helpottavat hänen koulunkäyntiään. Oppimisympäristö tulee järjestää sellaiseksi, että apuvälineet ja oppimateriaalit tukevat mahdollisimman hyvin oppilaan
oppimista ja vuorovaikutusta. Oppilaalla, jolla on todettu vaikea lukivaikeus, on oikeus
käyttää äänikirjoja oppimisensa tukena.
Palvelujen järjestämisen tarve ja tapa arvioidaan oppilaskohtaisesti, ottaen huomioon oppilaan tuen tarve ja opetuksen järjestäminen oppilaan oppimisedellytysten mukaisesti. Avustajan tuen tarve määritellään moniammatillisesti yhteistyössä kodin ja koulun kanssa.
Avustajapalvelun myöntämisestä päättää sivistystoimenjohtaja moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän selvityksen pohjalta. Avustajatarvetta ja reusurssia tarkastellaan huhtikuussa lukuvuosittain moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä ennakoiden oppilasja luokkakohtaiset tiedot. Oppilashuoltoryhmä keskittyy avustajatarpeen arviointiin oppilaiden avustamisen kannalta keskeisissä oppiaineissa ja opetustilanteissa. Oppilashuoltotyöryhmän tulee pohtia avustajatarvetta määrittäessään oppilaan kannalta myös muita vaihtoehtoja, kuten tukiopetuksen ja yksilöllisen ohjauksen merkitystä, osa-aikaisen erityisopetuksen ja joustavien opetusryhmittelyjen mahdollisuutta tukea oppilasta sekä konsultaation
merkitystä oppilaan opettajalle. Oppilaan tuen tarvetta määrittäessä tulee ensisijaisesti
huomioida ja mahdollistaa oppilaan opiskelu yleisen ja tehostetun tuen avulla omassa luokassa. Avustaja- ja tulkitsemispalveluita määrittää ensisijaisesti oppilaan yksilölliset tarpeet, jolloin kyseeseen voi tulla myös kokoaikainen pienryhmäopetus.
Avustaja- ja tulkitsemispalveluiden kohdentuminen lain edellyttämällä tavalla edellyttää
sitä, että oppilaan tuleva opettaja saa tietoa oppilaan oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutukseen liittyvistä valmiuksista riittävän ajoissa. Esiopetuksen ja koulujen tulee huomioida
varhainen tiedonsiirto nivelvaiheissa. Sivistystoimenjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen
avustaja- ja tulkitsemispalveluiden kohdentamisesta oppilas, luokka tai koulukohtaisesti.
Avustaja voi olla yhden tai useamman oppilaan, koko luokan tai koko koulun yhteinen
avustaja.
Avustajapalvelun toimivuutta arvioidaan vuosittain koulutasolla oppilas- ja luokkakohtaisten tietojen, oppimissuunnitelmien, HOJKS – asiakirjojen ja asiantuntijoiden lausuntojen,
59
palautteen ja arvioinnin perusteella. Oppilashuoltotyöryhmä laatii vuosittain koulukohtaisesti OHR- koonnin avustaja- ja tulkitsemispalveluista. Kuntatasolla avustaja- tulkitsemispalveluiden arvioinnissa pyritään jatkuvaan erityisopetuksen ja oppilashuoltotyön arviointiin
ja kehittämiseen. Vastuu arvioinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta on sivistystoimenjohtajalla. Opetustoimenjohdon vastuulla on kokonaisvaltainen opetustoimen arviointi.
Avustajaresurssin määrittelyprosessi
 opettaja, koulu tai huoltaja tekee avustaja- ja tulkitsemispalveluesityksen oppilashuoltotyöryhmälle
 koulun oppilashuoltotyöryhmä tekee vuosittain esityksen avustaja- ja tulkitsemispalveluista huhtikuun loppuun mennessä oppilas- ja luokkakohtaisten tietojen, oppilastilastojen, oppimissuunnitelmien, HOJKS- asiakirjojen ja asiantuntijoiden lausunnon perusteella
 oppilashuoltotyöryhmä käyttää avustajatarvemäärityksessä avustaja
 rehtori välittää oppilashuoltotyöryhmän avustajatarve-esityksen sivistystoimenjohtajalle jatkokäsittelyyn
 sivistystoimenjohtaja tekee päätöksen avustajaresurssista
5.2.4 PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA
Koulun kerhotoiminta
Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee
oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Monipuolinen kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä ja kannustaa omaehtoisuuteen. Oppilas voi
saada kerhotoiminnan kautta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja toiminnalla on mahdollista syventää oppitunneilla opittua. Opettajan pitämä kerhotoiminta antaa mahdollisuuden
oppilaiden eri vahvuuksien ja tarpeiden parempaan tuntemiseen.
Toiminnan järjestäminen ja laajuus
Kerhojen ohjaajina toimivat pääsääntöisesti koulun opettajat, mutta myös ulkopuolisten,
ammattitaitoisten ohjaajien johtama kerhotoiminta on mahdollista. Kaikissa tapauksissa
60
toiminnan on tuettava koulun kasvatustavoitteita ja sisältöjä, jotka kirjataan vuosittaiseen
työsuunnitelmaan.
Kerhotoimintaa järjestetään käytössä olevan tuntiresurssin puitteissa. Kerhotuntien kokonaismäärä muodostuu sekä opetushallitukselta erikseen anottavasta osuudesta että koulun omasta tuntikehysosuudesta. Tällä hetkellä kustannukset jakaantuvat 75 % / 25 %.
Opetushallituksen rahoitus anotaan vuosittain. Kerhotuntien kohdentamisesta päätetään
koulukohtaisesti ja toiminnan sisällöt ja tavoitteet määritellään työsuunnitelmassa. Kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista, mutta siihen osallistuminen voidaan myös suunnitella
osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnasta tiedotetaan koulukohtaisesti lukuvuoden alkaessa. Tarvittaessa tiedotetaan lisäksi toiminnan alkaessa tai muuttuessa.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on antaa lapsille tuttu ja
turvallinen paikka viettää koulutyön jälkeistä aikaa ja osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen toimintaan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöissä kiinnitetään
huomiota luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin, riittäviä lepohetkiä unohtamatta.
Tavoitteista
Aamu- ja iltapäivätoiminta täydentää kerhotoiminnan ohella perusopetusta tukevaa muuta
toimintaa. Sitä järjestetään valtakunnallisten perusteiden pohjalta laaditun paikallisen
suunnitelman mukaisesti. Pälkäneen nykyinen toimintasuunnitelma päivitetään vuonna
2011. Siinä määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti toiminta tukee kodin ja koulun kasvatustyötä, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä sekä lapsen eettistä kasvua. Toiminta edistää
osallisuutta, lisää tasa-arvoa sekä ennaltaehkäisee syrjäytymistä.
Toiminnan järjestäminen ja laajuus
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on pääsääntöisesti tarkoitettu peruskoulun 1. ja 2.
luokan oppilaille, mutta ryhmäkoon salliessa myös 3. luokan oppilaille. Erityisen tuen piiriin
otetuille oppilaille kunta järjestää tarvittaessa iltapäiväkerhotoimintaa.
Eri kouluissa järjestettävän toiminnan laajuus, toiminta-ajat, perittävät maksut ym. käytännön seikat määritellään paikallisessa toimintasuunnitelmassa, jonka päivittämisestä vastaa
aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan ohjausryhmä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina toimivat pääsääntöisesti kouluavustajat ja koulunkäyntiavustajat.
61
5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN
5.3.1 OPPILASHUOLTO
Oppilashuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille
sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille.
Oppilashuoltotyön tavoitteena on oppimisvaikeuksien varhainen havaitseminen ja tukitoimien aloittaminen, lapsen huoltajien tukeminen kasvatustehtävässään, koulun henkilökunnan tukeminen työssään, kouluyhteisön myönteisen ja toimivan ilmapiirin ylläpitäminen,
yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, oppilashuoltotyöstä tiedottaminen ja oppilashuoltotyöhenkilöstön tietojen ja taitojen kehittäminen. Ryhmän tarkoituksena on antaa
opettajille ja huoltajille välineitä lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa lapsen ja nuoren parhaaksi. Oppilashuoltotyöryhmän työskentelyn
tulee perustua ennen kaikkea oppilaslähtöisyyteen sekä kouluyhteisöä että yksittäisiä oppilaita koskevissa asioissa. Työryhmän työskentelyn tavoitteena on myös kannustaa kodin
ja koulun väliseen yhteistyöhön, koska tämä yhteistyö tukee lasta ja nuorta.
Tavoitteena edistää yhteistyössä huoltajien kanssa
 hyvää oppimista
 kasvua
 kehittymistä
 tunnistaa varhain
huolet
 aloittaa tukitoimet
5.3.2 TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN
Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen
ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun
henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvalli62
suuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa.
Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä
turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön
tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta.
Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten
koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla
edistetään koulun sisäistä järjestystä. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava
suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa.
Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.
Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai
ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista
kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että
kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä.
Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön
kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena
voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin
on puututtava.
Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan,
kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön
toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä.
63
Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön
ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä.
Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen
ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen. Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.
Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.
Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan
kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon
yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja
tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja
huoltajalle.
Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä
noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja
turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa
opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen.
Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun
toimintaohjelma. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen
edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle.
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden
64
viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa
tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä.
5.3.3
HENKILÖSTÖTIETOJEN
KÄSITTELY,
SALASSAPITO
JA
TIETOJEN
LUOVUTTAMINEN
Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja
huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia
henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja,
koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään
kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan
asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.
Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä
vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä.
Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan
pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa
käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi.
Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta
vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta.
Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta
vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pi65
dettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka
on salassa pidettävä tieto.
Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat,
kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja.
Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.
Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta,
joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama
peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina
ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.
Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen
järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta
sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään
opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen
kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida,
66
ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.
Opetustoimen julkisuutta ja tietosuojaa määritellään seuraavissa laissa ja asetuksissa:
Julkisuuslaki 621/1999
julkisuusasetus 1030/1999 ja lisäys 380/2002
perusopetuslaki (628/1998) 40 §, lukiolain (629/1998) 32 § ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 42 § ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
lain (631/1998) 16 §:n 4 mom
Tietosuojasta:
henkilötietolaki (523/1999)
laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001)2
laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta
(565/1999)3
Käytännön koulutyössä huomioon otettavia
salassapidolla tarkoitetaan lainsäädännössä sekä asiakirjan pitämistä salassa että
kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi
viranhaltijalla on yleinen salassapitovelvollisuus
opettajalla/koulussa työskentelevällä on opetusta koskien lakien perusteella velvollisuus pitää salassa arkaluontoiset, oppilaan yksityisyyttä koskevat asiat
salassapitovelvollinen saa antaa tietoja tietyin edellytyksin kuitenkin toiselle salassapitovelvolliselle
oppilashuoltoryhmä on toimielin, jonka jäsenet saavat antaa tietoja sekä toisilleen että vastaaville viranomaisille
tiedon saaminen on aina sen harkinnassa, jolta tietoja on pyydetty
lastensuojelulaki velvoittaa lasten kanssa työskenteleviä ilmoittamaan havaitsemastaan lastensuojelutarpeesta
perusopetuslaki sallii opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen antamisen
67
huumeiden käytön ehkäisyssä tietoja voi antaa raittiustyön 818/82) ja päihdehuoltolain (41/86) säädöksin
salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti niin, että ne
eivät joudu sellaisten käsiin, joilla ei ole oikeutta saada niiden tietoja, em. lakien ja
asetusten lisäksi niistä määrätään arkistolaissa sekä arkistotoimen toimintaohjeissa
ja lakisääteisessä arkistonmuodostussuunnitelmassa
Ehdottoman salassapidon alaiset asiakirjat
 oppilashuolto ja oppilashuoltoa koskevat asiakirjat
 oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehdyt kirjaukset
 oppilaan opetuksesta vapauttaminen
 oppilaan ja kokelaan koesuoritukset
 todistukset ja asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten
ominaisuuksien sanallista arviointia koskevaa tietoa
 koesuorituksiin kuuluvat arvostelumerkinnät
 käyttäytymisen sanallinen arviointi, myös valmiit vastausvaihtoehdot
 opiskelijan henkilötietoja voidaan viedä Internetiin, esim. koulun
kotisivuille vain oppilaan tai alaikäisen oppilaan huoltajan suostumuksella
 tieto erityisopetukseen ottamisesta/siirtämisestä ja tieto siitä, että oppilas on erityiskoulussa
 terveydentilaa ja sosiaalihuoltoa koskevat tiedot
 psykologiset testit, niiden tulokset ja arviointi
 osoitetiedot
Tietojen luovuttaminen ja tietojensaantioikeus
Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajille ja perusopetuksenlain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan, onko kysymys sellaista tiedosta, joka on välttämätön oppilaan ja muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan
sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisi68
kin todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan
opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös
muilta tahoilta.
Tiedonsaantioikeus
Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta
opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.
Tiedonsiirtovelvoite
Kun oppilas siirtyy toiseen kouluun, on aikaisemman opetuksen järjestäjän salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan
antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä.
69
5.3.4 OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PÄLKÄNEELLÄ
Yhteistyö ja vastuunjako Pälkäneellä
koulukuraattori
kouluterveydenhoitaja
koululääkäri
koulupsykologi
erityisopettajat, avustajat
vanhemmat
oppilas
Erityinen tuki ja hoito
Terve ja turvallinen
toimintaympäristö
koulun henkilökunta
opetuksen järjestäjä
vanhemmat
.
oppilas
sidosryhmät
yhteistyökumppanit
sosiaalitoimi
terveystoimi
nuorisotoimi
poliisi
vanhemmat
OHR
Arjen huolenpito
rehtori
opettajat
erityisopettajat
opo
.
vanhemmat
oppilas
Jokainen kouluyhteisön jäsen (erityisesti opetushenkilöstö) seuraa normaalin koulutyön
ohessa jokaisen oppilaan fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja oikeusturvaa. Asioihin puututaan välittömästi tapauksen edellyttämällä tavalla ja tarvittaessa
otetaan yhteyttä huoltajiin ja ryhdytään kurinpidollisiin ja/tai oppilashuollollisiin toimenpiteisiin. Ongelmatilanteet pyritään ensisijaisesti selvittämään keskustellen ja sopien.
Arjen huolenpito kouluissa kuuluu koko koulun henkilökunnan, erityisesti opettajien, jokapäiväiseen oppilashuollolliseen toimintaan. Oppilashuoltotyötä organisoi ja kehittää koulun
oppilashuoltoryhmä yhdessä muun henkilöstön kanssa. (Perusopetuslaki 31a §, Lukiolaki
29a §, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37a §). Oppilashuollon yhteistyötahoja ovat mm.
70
sosiaalityö, lastensuojelu, kouluterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, koulupsykologi ja
perheneuvola. Erikoissairaanhoidon, koulupsykologin ja perheneuvolan palveluissa Pälkäneen kunta tekee yhteistyötä Kangasalan kunnan kanssa. Paikallisten tukiverkostojen
kanssa tehdään myös oppilashuollollista yhteistyötä. Mukana toiminnassa ovat mm. MLL,
kunnan nuorisotoimi, poliisi ja seurakunta. Oppilashuollollista tukea annetaan oppilaalle ja
tarvittaessa yhteistyötä tehdään lastensuojeluviranomaisten kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua.
Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitukset lastensuojeluviranomaisille tai ilmoitukset
lainrikkomisesta poliisille.
Oppilashuoltotyön organisointi
Oppilashuoltotyötä organisoi ja koordinoi koulun oppilashuoltoryhmä, mutta luokanopettaja
tai – valvoja toimii oppilaan lähiaikuisena. Jokainen koulun aikuinen on näin ollen velvollinen puuttumaan koulun arjessa huomaamiinsa ongelmatilanteisiin. Opettajan on hyvä ottaa huolensa puheeksi oppilaan huoltajien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein
pelkkä keskustelu asiasta riittää asian korjaamiseksi. Oppilashuoltotyö ei siis aina tarkoita,
että paikalle on ongelmatilanteissa kutsuttava joku oppilashuoltotyöryhmän jäsenistä. Kun
opettajan omat keinot eivät enää riitä oppilaan onnistuneeseen opetukseen tai huoli lapsen
tai nuoren hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, ettei opettajalla ole välineitä sen käsittelemiseen, hän tuo asian opiskeluhuoltoryhmän käsiteltäväksi. Oppilashuoltotyöryhmä tarjoaa
eri alojen asiantuntemusta oppilaita koskevissa asioissa siten, että kokonaisvaltainen näkemys oppilaan asioissa toteutuu. Työryhmän yksittäiset jäsenet auttavat omalla erityisellä
osaamisellaan muodostamaan tätä kokonaisnäkemystä. Ryhmään voivat kuulua koulusta
riippuen rehtori tai hänen valtuuttamanaan apulaisrehtori, kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori. Tarvittaessa kutsutaan mukaan laajempi joukko toimijoita. Yksittäisen oppilaan
asioita käsiteltäessä mukaan kutsutaan oppilas ja huoltaja. Käsittelyyn voivat osallistua
opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen kuuluvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan
asian käsittely välittömästi kuuluu. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin
käsiteltävän asian perusteella erikseen. Pälkäneen oppilashuoltoprosessin runko on kuvattu erillisessä liitteessä. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta
koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu.
Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulunjohtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja,
71
kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä avustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu tehdään yksittäistapauksittain käsiteltävän asian ja
aiheen perusteella.
Yleensä opettaja on ensin yhteydessä huoltajiin ja sopii tarvittaessa tapaamisen, jossa
mietitään, millä tukitoimilla asiaan saataisiin helpotusta. Tarvittaessa mukaan voidaan kutsua myös muita työntekijöitä tilanteesta riippuen: esim. kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, rehtori tai kuraattori. Paikalle pyydetään ne henkilöt, joiden on tarpeellista olla mukana keskustelemassa ja sopimassa asioista. Tästä ryhmästä muodostuu ns. oppilaan oppilashuoltoryhmä, joka on oppilaan tukena vaikeassa tilanteessa. Luokanopettaja tai -valvoja
voi konsultoida oppilashuoltoryhmän jäseniä, mutta koko ryhmän mukanaolo kaikissa oppilaspalavereissa ei ole välttämätöntä, eikä edes suotavaa. Mahdollisissa seuranta- ja jatkopalavereissa jatkaa tämä ns. oppilaan oma oppilashuoltoryhmä, jonka kokoonpano voi
vaihdella tarpeen mukaan. Läsnä ovat ne henkilöt, joita asia koskee. Huoltajan kirjallisella
suostumuksella tai lain niin salliessa oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita
tarvittavia tahoja. Tapaamisia on hyvä jatkaa niin kauan, että tilanteeseen on saatu pysyvä
ratkaisu tai kun asia on siirretty eteenpäin muulle taholle. Rehtori vastaa ryhmän toiminnan
laillisuudesta.
Kun huoli herää
Luokanopettaja
Luokanvalvoja
Huoltaja
 asian puheeksi ottaminen (apua muilta
toimijoilta)
 yhteys huoltajaan
Muu henkilö
 yhdessä sovitut tukitoimet ja ratkaisut
(esim. ohjaus kuraattorille tai terveydenhoitajalle)
 seurataan riittävätkö sovitut tukitoimet
 ellei, huoli siirtyy oppilashuoltoryh- 72
mälle
Oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen
Oppilashuollollista yhteisöllistä työtä tehdään koulussa monin eri tavoin oppilashuoltoryhmän tekemän työn lisäksi. Kouluissa on käytössä Kiva-koulumateriaali. Yläkoulussa järjestetään yhteisöllisyyttä lisääviä ja tukevia teemapäiviä ja tapahtumia, kuten kiusaamattomuuspäivä. Lisäksi yläkoulun luokanvalvojan tunneilla on käytössä sosiaalista kasvua,
ryhmäytymistä ja erilaisuutta tukevaa materiaalia jokaiselle luokka-asteelle.
Yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden ja muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa
Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu oppilashuollossa. On tärkeää, että
lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema
tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa vanhemmilla on mahdollisuus tavata opettajia ja muita asiantuntijoita huolen herätessä ja tarpeen niin vaatiessa.
Oppilashuoltotyöryhmä tekee myös tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön
vanhempien kanssa on varattava riittävästi aikaa.
Huoltajilla on kuitenkin ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee
kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön
jäsenenä. Koulun ja opettajien on oltava yhteistyössä sekä yksilö- että yhteisötasolla huoltajien kanssa niin, että he voivat tukea lastensa oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Koulun tulee toimia avoimesti ja tiedottaa tekemisistään
koteihin niin, että vanhemmat tietävät, mitä koulussa tapahtuu. Yhteistyöhön on tärkeä
ottaa myös itse oppilas mukaan, jos se on mahdollista ja tarpeellista. Koulun henkilökunnan on hyvä muistaa, että koteihin on hyvä ottaa myös yhteyttä positiivisissa asioissa, sillä
valitettavan usein yhteydenotot tapahtuvat negatiivisten asioiden johdosta. Erityisen tärkeää on luoda rauhallinen, kuunteleva ja tasa-arvoinen keskustelutilanne, jolloin pyritään löytämään yhteinen linja lapsen tai nuoren parasta ajatellen.
Yhteistyötä tehdään jatkuvasti asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa niin yksittäisten oppilaiden asioita käsiteltäessä kuin koko kouluyhteisön hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Esimerkiksi Pälkäneen MLL osallistuu monin tavoin koulun toimintaan. Yhteistyötä tehdään mm. tukioppilaiden kouluttamisessa sekä muissa projekteissa. Koti- ja koulu Ry osal73
listuu myös oppilaiden hyvinvoinnin edistämistyöhön mm. järjestämällä Kasvattajan kahvila
-tapahtumia oppilaiden vanhemmille. Seurakunta osallistuu vuosittain mm. ryhmäyttämistapahtumiin, kuten seiskaluokkalaisten ryhmäyttämispäivään. Myös kunnan nuorisotoimi ja
perhetyöntekijät ottavat osaa koulun arkeen monin eri tavoin. Koulun toimintaan ja oppilashuollolliseen työhön osallistuu myös silloin tällöin poliisi.
Oppilashuollollinen tuki sekä tarvittaessa yhteistyö lastensuojeluviranomaisten tai
poliisin kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua
Koulun tukiverkko ja oppilashuoltotyöryhmä tukevat tarvittaessa lasta hänen vaikeuksissaan. Oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä sosiaalitoimen ja muiden tahojen kanssa,
mikäli lapsen tilanne sitä edellyttää. Sosiaalitoimen sekä opetustoimen henkilöstön on lastensuojelulain velvoittamana tehtävä lastensuojeluilmoitus silloin kun hän havaitsee tai saa
tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Ilmoituksen syynä voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen aiheena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin
puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia.
Ilmoituksen syynä voi olla lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia. (www.sosiaaliportti.fi)
Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus. Muu lapsen kehitystä vaarantava olosuhde voi olla esimerkiksi lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen sekä
tilanne, jossa lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta.
(www.sosiaaliportti.fi)
Lapsen rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iässä. Poliisiin otetaan yhteyttä, mikäli
siihen on tarvetta. Tarvittaessa koulu voi myös asettaa oppilaalle kurinpidollisia rangaistuksia koulun järjestyssääntöjen rikkomisesta.
74
Kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja arviointi kouluyhteisössä
Hyvää ja turvallista oppimisympäristöä tukevat säädösten ja ohjausjärjestelmien toimivuus,
hyvät oppilas- ja opettajasuhteet sekä kodin ja koulun yhteistyö, ja yhteenkuuluvuutta tukeva toimintakulttuuri. Yhteisönä toimiminen tarkoittaa, että koululla on julkituodut normit,
käyttäytymis- ja tapasäännöt sekä yhteiset menettelyt arjen ristiriitatilanteista selviytymiseen. Opetussuunnitelman yhteyteen kuuluu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Sen noudattaminen ja toteuttaminen on tärkeää, sillä
oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön; fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen.
Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin liittyvistä turvallisuustekijöistä.
Myös kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvan opetuksen turvallisuudesta
tulee huolehtia. Tarpeellista on tasaisin väliajoin arvioida kasvu- ja oppimisympäristön
turvallisuutta esim. opetushenkilöstölle suunnatuin kyselyin. Kysely voidaan suunnata
myös oppilaille.
Erityisen ratkaisevaa häiriötilanteiden ehkäisemisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä on
varhainen puuttuminen. Opettajat ovat avainasemassa sekä ongelmien tunnistamisessa
että toimivan kouluyhteisön rakentajina. Hyvin suunnitellut oppitunnit ja selkeät tehtävänannot auttavat ylläpitämään järjestystä. Työrauhaa vahvistaa pedagogisesti mm. samanaikaisopetus, jossa opettajan parina on toinen opettaja, erityisopettaja. Tärkeää on,
että kaikki työntekijät ovat sitoutuneet koulun tavoitteisiin. Tavoitteiden tulee ohjata heitä
kohtaamaan lapset ja nuoret johdonmukaisesti, selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Puuttumalla ei-hyväksyttävään käytökseen opettaja osoittaa välittävänsä oppilaista. Hyvä yhteistyö
opettajien
kesken
edistää
myös
oppilaiden
hyvinvointia
ja
työrauhaa.
Oppilashuollon yleiset kirjaamiskäytännöt, yksittäistä oppilasta koskevan asian vireillepano ja käsittely
Oppilashuoltotiedot kuuluvat koululakien erityissäännösten ja julkisuuslain 24 §:n perusteella ehdottomasti salassa pidettäviksi, samoin kuin terveydentila- ja sosiaalihuoltotiedot,
75
psykologiset testit ja soveltuvuuskokeet. Lisäksi harrastustoimintaa, elintapoja, perheelämää ja muita henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Salassapidosta poikkeaminen voi perustua oppilaan huoltajan suostumukseen, joka on syytä pyytää
kirjallisena. Laissa on säädetty erikseen salassapidosta poikkeamisesta siten, että oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen
opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot.
Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat
säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisesti säädösten mukaisesti. Oppilashuoltoryhmien kokouksista laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjat säilytetään lukitussa kaapissa koulun rehtorin ohjeistuksen mukaan. Pöytäkirjat
ovat salassa pidettäviä. Yksittäisen oppilaan asioista kirjataan, kuka toi asian esille, millaisesta huolesta on kyse, mitä tähän mennessä on tehty ja mitä päätettiin. Ennen oppilashuoltoryhmän käsittelyä yksittäisen oppilaan asiasta on jo keskusteltu oppilaan ja huoltajan kanssa. Yksittäisen oppilaan asioista kirjataan
 vireillepanija
 huolen syy, aihe
 päätetyt jatkotoimenpiteet perusteluineen
 asian käsittelyyn osallistuneet
 mitä tietoja ja kenelle oppilaasta annettiin
Oppilashuollollinen tuki koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa
Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon tarjoamaa lakisääteistä terveydenhoitoa
sekä hyvin olennainen osa oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii mm.
yhteistyössä oppilaan huoltajien, koulun muun oppilashuollon henkilöstön sekä muiden
yhteistyötahojen kanssa. Terveydenhoitajat tekevät määrävuosin oppilaille terveystarkastuksia sekä huolehtivat rokotuksista. Tarkastuksissa pyritään selvittämään kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvointia, terveydentilaa, kasvua ja kehitystä. Tämän lisäksi pyritään kartoittamaan mm. kouluselviytymistä sekä koti- ja ystävyyssuhteita ja antamaan yksilöllistä
terveysneuvontaa. Huoltajat voivat osallistua halutessaan terveystarkastuksiin.
76
Kouluterveydenhuolto on tarvittaessa mukana kartoittamassa oppilaan tarvitsemaa tukea
ja seuraa hänen terveydentilaansa sekä selvittää mahdollista jatkohoidon ja tutkimusten
tarvetta. Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat pitkäaikaissairauksien vaikutusta koulunkäyntiin yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa sekä suunnittelevat tarvittavia tukitoimenpiteitä koulutyön onnistumiseksi ja tukemiseksi. Kouluterveydenhoitaja osallistuu
muun oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien
selvittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen.
Kouluikäisen terveyden edistämisessä keskeisiä tavoitteita ovat
 itsetunnon tukeminen
 elämänhallintataidot
 ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus
 ennaltaehkäisevä päihdekasvatus
Koulupsykologin työn tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntiä ja edistää tämän hyvinvointia tarttumalla ongelmiin mahdollisimman ajoissa. Jos oppilaan kehityksessä, oppimisessa tai elämäntilanteessa on ongelmia, terveydenhoitaja yleensä ohjaa hänet jatkohoitoon koulupsykologin luokse. Hän myös kartoittaa oppimisvaikeuksia erilaisin tutkimuksin.
Koulupsykologipalvelut Pälkäneen kunnassa on järjestetty Kangasalan terveyskeskuksen
kautta. Myös perheneuvolapalvelut ovat tarjolla Kangasalan perheneuvolassa. Perheneuvolan palvelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Lähetettä perheneuvolaan ei tarvita vaan neuvolaan voivat huoltajat olla tarvittaessa suoraan yhteydessä.
Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilaiden koulunkäyntiä ja kokonaiskehitystä. Hän osallistuu oppilashuoltotyöhön koulun arjessa keskustelemalla oppilaiden kanssa ja olemalla linkkinä muiden tukipalveluja tarjoavien välillä sekä järjestämällä
apua ja tukea perheille. Huoltajat voivat ottaa suoraan yhteyttä kuraattoriin havaitessaan
ongelmia. Myös kunnan muut sosiaalityöntekijät, kuten perhetyöntekijät tukevat tarvittaessa lasta lapsen tai perheen vaikeissa tilanteissa.
Koulukäyntiavustajat osallistuvat opettajan ohjauksessa oppilaan opetukseen ja kasvatukseen. He auttavat oppilasta selviytymään koulun arjesta. Avustaja huolehtii oppimateriaalin
ja opetusvälineiden järjestämisestä ja valmistelemisesta annettujen ohjeiden mukaan.
77
Oppilashuollollinen tuki tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan tukemisessa
Huolen herääminen
Huolen puheeksiottaminen oppilaan ja huoltajan kanssa
Ei jatkotoimenpiteitä
OHR- konsultaatio
OHR:ssä sovittujen toimenpiteiden toteutus
Tuki riittävä, sopimus
tuen päättämisestä
OHR: n toteuttama erityinen tuki
OHR- konsultaatio ja
sopimus jatkotoimenpiteistä
-
vastuuhenkilöt
ja työnjako
-
toimenpiteet ja
aikataulu
-
seuranta ja kirjaaminen
seuranta ja tarkistus
kirTuki riittämätön,-suunnitelman
jaaminen
ja sopimus jatkotoimenpiteistä
Erityispalvelujen tuki
Moniammatillinen verkostoyhteistyö ja seuranta, OHR: ssä tieto
Tuki riittävä
Tuen järjestämisvastuu OHR:n ulkopuolella, sopimus tietojen siirtämisestä kouluun
78
Oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa
Oppilaan psyykkinen oireilu näkyy yleensä häiriökäyttäytymisenä; muutoksina oppilaan
käyttäytymisessä, kuten masentuneisuutena, syrjään vetäytymisenä, koulutyön laiminlyöntinä joko läksyjen teossa tai koulupinnauksena ja syömishäiriöinä. Taustalla olevat ongelmat voivat olla moninaisia, ja usein on vaikea osoittaa vain yhtä syytä psyykkisen oireilun
taustaksi. Ongelmat voivat johtua mm. oppimisvaikeuksista, vaikeuksista kaveripiirissä,
kotona tai perhesuhteissa ilmenevistä vaikeuksista. Mikäli on syytä olettaa, että oppilaalla
on mielenterveyden ongelmia, on hyvä keskustella huolesta oppilaan kanssa ja tarvittaessa ohjata hänet terveydenhoitajalle tai kuraattorille. Tarvittaessa oppilas ohjataan asiantuntijan hoitoon.
Psyykkisen oireilun mahdollisia ilmenemismuotoja






häiriökäyttäytyminen
masentuneisuus
koulutyön laiminlyönti: läksyt, pinnaus
syömishäiriöt
syrjään vetäytyminen
väsymys
Tuki oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa esim. perheväkivalta, päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä
Perheen vaikeudet vaikuttavat oppilaan arkeen myös koulussa. Perheessä voi olla työttömyyttä, erilaisia sairauksia tai muita vaikeuksia, jotka vaikuttavat kaikkiin perheenjäseniin.
Kodin ja koulun yhteistyön merkitys on tällöin erityisen tärkeää. Koulun olisi hyvä olla tietoinen tällaisista asioista, jotta koulun aikuiset voisivat tukea oppilasta ja ohjata häntä tarvittaessa avun piiriin. Aina vaikeissa tilanteissa perheillä ei ole kuitenkaan halua tai voimia
ilmoittaa vaikeuksista koululle. Koulun henkilökunnan tulisikin puuttua oppilaan ongelmiin
huomattuaan oppilaan käytöksessä huolestuttavia piirteitä. Oppilaalle tulee tarjota tarvittaessa apua ja ohjata kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin vastaanotolle. Vanhemmat tai
lapsi voivat olla tarvittaessa myös itse suoraan yhteydessä esim. perheneuvolaan tai psykologiin. Vaikeissa perhetilanteissa apua ja tukea voi hakea myös sosiaalitoimen puolelta.
Perhetyöntekijät ja lastensuojeluviranomaiset voivat myös tukea lasta ja koko perhettä.
79
Koulun henkilökunta voi tehdä halutessaan lastensuojeluviranomaisille lastensuojeluilmoituksen lapsen suojelemiseksi.
Kurinpitotilanteissa toimiminen ja oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen
yhteydessä tai silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty
Sekä perusopetus- että lukiolaissa (PL 35 §, LL 25 §) on säädetty oppilaan käyttäytymisestä. Lait edellyttävät tehtävien suorittamista tunnollisesti ja asiallista käyttäytymistä. Vastuu
koulun työrauhan säilymisestä on koko työyhteisöllä. Kouluilla on laadittu omaa toimintaa
ohjaavat järjestyssäännöt. Niitä käytetään selvittämään koulun ja oppilaitoksen sisäistä
järjestystä ja tekemään kaikille tiettäväksi ne rajoitukset, joita koulun toiminnan asiallinen
ja tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii.
Oppilaalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä rangaistus esim. jälki-istunto tai hänelle voidaan määrätä KAKEa
tai antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas
voidaan erottaa koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Jos oppilas ei useammasta kehotuksesta huolimatta noudata opettajan antamia ohjeita,
käyttäytyy häiritsevästi tai toimii lain tai koulun järjestyssääntöjen vastaisesti, hänelle voidaan määrätä erilaisia seuraamuksia. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarvittaessa poistaa oppilas luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta tai muusta koulun tilaisuudesta kädestä pitäen, kuitenkin valvonnan alaisuuteen. Oppilaan asiattomasta käytöksestä tulee
keskustella oppilaan kanssa ja ottaa yhteyttä kotiin. Tarvittaessa oppilas ohjataan kasvatuskeskusteluun kouluissa, joissa se on käytössä. Kasvatuskeskustelu tehokas tapa huolehtia ei-toivottujen asioiden tiedotuksesta kotiin ja myös keino oppilaan oman vastuun
lisäämiseen itsestään ja muista. Kake-opettaja ottaa rikkeen tapahduttua asian esille oppilaan kanssa mahdollisimman pian. Keskustelua käyvä opettaja ei välttämättä ole sama
henkilö, joka on todennut rikkomuksen. Keskustelusta tehdään kake-kansioon kirjaus, ja
oppilas soittaa kake-puhelun huoltajalle koulun puhelimesta. Kontrolli-kakessa tarkistetaan, onko oppilas noudattanut itse laatimiaan lupauksia. Jos oppilaalle tulee muita rikkeitä, seuraa kake II, jossa oppilashuollollinen edustus on paikalla. 3. kakessa on rehtorin
lisäksi paikalla huoltaja, kuraattori, oppilas ja kake-opettaja. Koulun käytössä on tarvittaessa myös kirjallinen varoitus ja määräaikainen koulusta erottaminen. Jälki-istunto on käy-
80
tössä rangaistuskeinona joissakin kuntamme kouluista. Kunnassamme ollaan kuitenkin
yhä enemmän siirtymässä rangaistuskäytännöissä pois jälki-istunnoista.
KAKE eli kasvatuskeskustelu
Oppilas ja kake-opettaja keskustelevat rikkeestä
 sovitaan lupaukset jatkosta kirjallisesti
 oppilas soittaa huoltajalle  kontrolli sovituista asioista
KAKE II  sama kuin edellä, mutta oppilashuollon edustaja mukana
keskustelussa
KAKE III sama kuin edellä, mutta huoltajat ja rehtori muiden lisäksi
paikalla
Opettaja joutuu joskus oppilaitoksessa järjestystä ylläpitäessään puuttumaan oppilaan fyysiseen koskemattomuuteen. Näin tapahtuu pääsääntöisesti silloin, kun oppilas ei kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää käyttäytymistään. Koska lainsäädäntömme turvaa kansalaisen fyysisen koskemattomuuden hyvin pitkälle, on tarpeen selvittää, missä tilanteissa
opettaja voi poiketa em. koskemattomuuden periaatteesta joutumatta itse syytetyksi esimerkiksi oppilaan pahoinpitelystä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi
luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä
tilaisuudesta. Opettaja on kuitenkin vastuussa oppilaastaan, joten oppilaan valvonta tulee
järjestää jollakin tavalla. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai koulussa tai
muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai
uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voi-
81
daan määrätä työpäivän päätyttyä valvonnan alaisena läksyparkkiin suorittamaan tehtäviään.
Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, ennen kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle tai oppilaan määräaikaista erottamista on
1. yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti
2. kuultava oppilasta
3. hankittava muu tarpeellinen selvitys
4. oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi
Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut
toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.
Oppilashuollon yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa sekä yhteistyö oppilaan
ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa
Nivelvaiheilla tarkoitetaan Pälkäneellä oppilaan siirtymistä 1) esiopetuksesta perusopetukseen, 2) perusopetuksessa oppilaan siirtymistä toiselle opettajalle, luokka-asteelle tai toiseen kouluun ja 3) perusopetuksesta toiselle asteelle. Nivelvaiheissa eri oppilashuollollisten tahojen tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista
perusopetuksen eri vaiheissa. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön ja yhteisten käytäntöjen luominen oppilaitosten kesken. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa puhutaan oppilaan turvallisesta siirtymisestä opintopolun nivelvaiheissa. Nivelvaihe on siirtymävaihe, jossa koululaisen osaamisen taso selvitetään ja
tarvittavan tehostetun tuen antaminen suunnitellaan. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet tukevat oppilaan suotuisaa kehitystä koululaisena. Yhteistoiminnan
periaatteena on luottamuksellinen tiedonsiirto eri toimintayhteisöjen ja vanhempien välillä.
Koulunkäynnin kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen nivelvaiheessa on tärkeää, jotta
toimijat pystyvät huomioimaan oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käy82
tännöt nivelvaiheissa mahdollistavat oppilaan kokonaisvaltaisen seurannan ja auttavat tuen tarpeiden määrittelyssä.
Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla perusopetuksessa, oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisen tuen piiriin tai päinvastoin. Oppilaan perheiden ja koulun välillä tulisi pyrkiä hyvään ja oppilaan hyvinvointia
edistävään yhteistyöhön. Vanhempia tulee tukea kaikin keinoin kasvatustehtävässä. Erilaiset mittaus- ja arviointimenetelmät kuuluvat oppilaiden osaamistason selvittämiseen. Perusopetuksen oppilaiden taitoja voidaan kartoittaa erilaisilla tehtävillä lähinnä matematiikan
ja äidinkielen osa-alueilla. Kartoittamisen toteuttamisesta vastaavat erityisopettajat. Mittausten ja arvioinnin lisäksi koulujen henkilökunnan oppilaantuntemuksellisten tietojen avulla
pyritään kartoittamaan tukitoimien tarve vuosiluokalta toiselle siirryttäessä.
Nivelvaiheissa oppilaan ja kodin näkökulmasta ovat erityisen tärkeitä siirtymävaiheiden
etukäteistiedottaminen ja erilaiset tapahtumat, kuten tutustumispäivät ja vanhempainillat
sekä ryhmäyttämisteemapäivät. Siirtymävaiheessa oppilaan ja perheiden tukena voivat
olla kuraattori, erityisopettajat, terveydenhoitaja, luokanvalvoja tai luokanopettaja ja yläkoulussa lisäksi opo. Oppilaanohjaajan rooli on tärkeä, jotta jokainen oppilas löytäisi toisen
asteen haussa oman kiinnostuksensa ja taitojensa mukaisen opiskelupaikan yhteistyössä
vanhempien kanssa. Opo huolehtii myös jälkiohjauksesta yhteishaun tulosten selvittyä ja
osallistuu toisen asteen edustajien kanssa siirtopalaveriin. Kun oppilas vaihtaa koulua
kunnan sisällä tai siirtyy toisen kunnan järjestämään opetukseen, on opetuksen järjestäjän
saatava viipymättä opetuksen kannalta välttämättömät tiedot opetuksen edelliseltä järjestäjältä. Siirrettäviä tietoja ovat esimerkiksi erityisopetussiirtopäätös ja HOJKS. Vastaavat
tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksenjärjestäjän pyynnöstä. Oppilaan huoltajan tai
muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta.
Vain ajankohtaiset ja välttämättömät asiat siirretään.
83
Siirtymät varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa
Vastuu
Vanhemmat
Vanhemmat
Vanhemmat
Vanhemmat
Päiväkoti
Esi- ja 1.luokkien opettajat
Luokanopettajat
Opinto-ohjaajat
Perhepäivähoito
Erityisopettajat
Kuraattori, tukioppilaat
Kuraattori
Keltot
Keltot
Opinto-ohjaaja
Erityisopettajat
Neuvola
Erityisopetuksen vastaava
Luokanvalvojat
Luokanvalvojat
Mamukoordinaattori
Neuvola
Erityisopettajat
Toisen asteen
opettajat
henkilöt/
tahot
Kouluth
Koti
Varhaiskasvatus
Perus-
Perusopetus:
Toinen
aste
opetus:
Siirtymä
yläkoulu
1-5 v. Esiopetus
alakoulu
Koti
Välineet
Vasu
Vanhempainillat
Neuvolan terveyskertomus
Tutustumiset
3v., 4v-arviot
Vasu
Kuntoutussuunnitelma
Vanhempainillat
Tutustumiset
6-v. arvio
HOJKS
Kuntoutussuunnitelma
Lapsen esiop. suunn.
Tiedonsiirtopalaverit
Vanhempainillat
Vanhempainillat
Tutustumispäivä
Tutustumiskäynnit
Ryhmäytyminen
Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma
HOJKS
HOJKS
Tiedonsiirtopalaverit
Tiedonsiirtopalaverit
Seuranta- ja yhteistyökäytännöt
Esi- ja alkuopetuksen
vuosikello
84
Oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen
Koulu ryhtyy tarvittaessa erityistoimiin, jos oppilaan terveydellinen tila tai sairauden hoito
sellaisia vaativat. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma ja
sen toteutumista seurataan. Luokanopettaja tai luokanvalvoja on tärkeässä asemassa sairaan lapsen opintojen tukemisessa. Sairaan lapsen opetus toteutetaan pitkälti oppilaan
voimavarojen edellyttämällä tavalla. Koulu on valmis tukemaan lasta joustamalla opetusjärjestelyissä. Lapselle voidaan tarjota tukiopetusta ja antaa joissain tilanteissa kotiopetusta. Myös koejärjestelyissä ja kuljetusasioissa voidaan ottaa huomioon oppilaan terveydellinen tila. Myös kouluterveydenhuolto ja muu oppilashuolto tukevat oppilasta tarpeen vaatimalla tavalla.
Tapaturmien ehkäisy, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta
Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia kouluyhteisön ja ympäristön turvallisuudesta. Erityistä huomiota turvallisuuteen on kiinnitettävä tietyissä oppiaineissa, kuten fysiikassa, kemiassa, kotitaloudessa, käsitöissä ja liikunnassa. Jokainen työyhteisön jäsen on kuitenkin
velvollinen ilmoittamaan huomaamistaan turvallisuusepäkohdista lähiesimiehelleen. Lisäksi jokaisen koulun aikuisen on oltava selvillä turvallisuusasioista ja hänen on huolehdittava
siitä, että oppilaat saavat opetuksessa asianmukaisen ohjeistuksen. Ohjeiden antamisen
lisäksi aikuisen tulee valvoa sitä, että neuvoja noudatetaan.
Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton tapaturmavakuutuksessa mainituin ehdoin ja edellytyksin. Vakuutus on voimassa koulussa, koulumatkoilla sekä otettaessa osaa
koulun työsuunnitelman mukaiseen toimintaan esim. leirikouluun ja retkille. Mikäli opettaja
tai muu henkilökuntaan kuuluva ei ole tietoinen tapaturmasta, on oppilaan huoltajan ilmoitettava siitä mahdollisimman pian kouluun/kansliaan. Tapaturmailmoitus kannattaa täyttää
aina tapaturmatilanteissa, vaikka lääkärin hoitoa ei heti tarvittaisikaan.
Koulun henkilökunnassa on oltava riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, jotta ensiapua voidaan antaa tarvittaessa välittömästi. Jokaisella on kuitenkin velvollisuus antaa ensiapua
tarvittaessa. Oppilas ohjataan tarvittaessa hoitoon, mutta jatkotoimenpiteistä, –hoidosta ja
seurannasta huolehtivat terveydenhuollon ammattilaiset. Tapaturmatilanteessa opettaja tai
85
terveydenhoitaja, tutkii oppilaan ja arvioi tilanteen sekä ottaa yhteyden aina huoltajaan.
Jos tarve niin vaatii, oppilas toimitetaan ensiapuun suoraan koululta tai ensiavussa käynnin järjestelyistä sovitaan huoltajan kanssa.
Koulutapaturman sattuessa toimitaan seuraavan ohjeen mukaan:
1. Oppilaalle annetaan tarvittaessa ensiapua koulussa (esim. haavan puhdistus ja
suojaus, kylmähoito, kipulääke).
2. Oppilas toimitetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tutkittavaksi mahdollisimman pian jonkun aikuisen (opettajan, koulunkäyntiavustajan tai huoltajan) seurassa.
3. Tapaturmasta ja sen hoidosta ilmoitetaan tarvittaessa kotiin ja sovitaan mahdollisista jatkotoimista.
4. Jos tapaturmasta aiheutuu kuluja, tehdään tapaturmailmoitus (liite), joka toimitetaan kansliaan tai rehtorille.
5. Vakuutusyhtiö korvaa myös mahdollisista jatkohoidoista tai tutkimuksista johtuvat
kustannukset matkakuluineen.
6. Kopiot tapaturmailmoituksista säilytetään koulun arkistossa.
Poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen
Oppilaan runsaat poissaolot vaikuttavat koulutyöhön negatiivisesti. Perheiden lomamatkat
tulisikin mahdollisuuksien mukaan ajoittaa koulujen lomien ajaksi. Luokanopettajat ja luokanvalvojat seuraavat oppilaidensa poissaoloja. Suotavaa olisi, että huoltajat ilmoittaisivat
poissaoloista luokanopettajalle tai –valvojalle. Poissaolojen syyt kuitataan poissaolovihkon
tai Wilman välityksellä. Oppilaan ollessa pitempään poissa lomamatkalla, läksyt selvitetään jo ennen lomaa erillisellä kaavakkeella (Liite) tai muuten sovitulla tavalla. Poissaolojen kokonaismäärää seurataan lukuvuosittain. Poissaolojen ehkäisemisen kannalta on tärkeää, että luokassa on hyvä luokkahenki ja että koulussa on hyvä ja turvallinen työilmapiiri.
Näitä kehittämällä ja ylläpitämällä voidaan vaikuttaa poissaloihin ennaltaehkäisevästi.
Myös oppilaan ohjaaminen oppilashuollollisen avun ja tuen piiriin usein vähentää luvattomien poissaolojen määrää.
86
Yli kahden päivän kestävästä sairaudesta on syytä ilmoittaa luokanvalvojalle. Kesken päivän koulusta poistuttaessa sairauden vuoksi on otettava yhteys luokanvalvojaan, rehtoriin
terveydenhoitajaan tai ao. tuntia pitävään opettajaan. Muista syistä kuin sairasoloista johtuviin poissaoloihin on aina pyydettävä lupa etukäteen. Enintään kolmen päivän poissaoloihin luvan antaa luokanvalvoja ja pitempiin poissaoloihin rehtori.
Poissaolokäytänteet
Toive: Huoltajan tulisi ilmoittaa oppilaan poissaolo aamulla luokanopettajalle tai luokanvalvojalle.
 Poissaolon syy selvitetään joko poissaolokirjan tai Wilman välityksellä
 Lupa pyydetään ennalta tiedossa olevista poissaoloista esim. lomamatkat
 Rehtori myöntää luvan yli kolmen päivän poissaoloihin, lyhyempiin luokanvalvoja tai
luokanopettaja
Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
Suomen lain ja koulujen järjestyssääntöjen mukaan päihdyttävien aineiden hallussapito ja
käyttö on kielletty alaikäiseltä. Myös tupakointi on siis kielletty koulussa ja koulun alueella
ja koulun järjestämässä muussa toiminnassa, ja kiellon rikkominen on rangaistava teko.
Poliisilla on oikeus sakottaa lakia rikkonutta ja koululla on oikeus rangaista oppilasta järjestyssääntöjen noudattamatta jättämisestä. Mikäli oppilas tavataan alkoholin tai muiden
päihteiden vaikutuksen alaisena koulussa, siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajalle, kouluterveydenhoitajalle ja poliisille. Lasta pidetään aikuisen henkilön valvonnassa odottamassa
huoltajan saapumista koululle. Päihtyneenä oppilasta ei saa jättää yksin ilman aikuisen
valvontaa eikä häntä saa päästää yksin kotiin.
Huumeiden käyttöä epäiltäessä voi kouluterveydenhoitaja oppilaan suostumuksella ottaa
näytteen huumetestiä varten. Mikäli oppilas kieltäytyy huumetestistä, huoltajaa pyydetään
viemään oppilas terveyskeskukseen lääkärin tutkimukseen ja huumetesteihin. Mikäli kouluterveydenhoitajaa tai lääkäriä ei ole tavoitettavissa, ja oppilas on huonokuntoinen, hänet
toimitetaan suoraan terveyskeskukseen. Valistusta ja päihdekasvatusta oppilaat saavat
koko perusopetuksen ajan. Terveystiedon tunneilla läpikäydään asioita sekä kouluilla järjestetään mahdollisuuksien mukaan erilaisia teemapäiviä. Tarvittaessa oppilas ohjataan
oppilashuollollisen avun piiriin, mikäli päihteiden käyttö sitä vaatii.
87
Kouluruokailun järjestäminen
Koululaisilla on oikeus maksuttomaan ateriaan jokaisena koulupäivänä. Koulu tarjoaa oppilaalle monipuolisen ja vaihtelevan aterian jokaisena koulun työpäivänä. Kouluruokailun
käytännön toteutus on kuntien ja koulujen itsenäisesti päättämää ja järjestämää virallista
oppilashuoltoa. Kouluruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassaolevia ravitsemussuosituksia ja ohjeita. Kouluruokailun tavoitteena on ylläpitää oppilaiden
jaksamista ja työtehoa sekä opastaa heitä terveellisiin ruokatottumuksiin ja hyviin ruokatapoihin. Periaatteena on, että oppilas maistaisi jokaista aterian osaa (pääruoka, salaatti/raaste/tuorepala, juoma, leipä ja levite) edes vähän.
Kouluruokailu on osa opetusta ja tapakasvatusta ja siksikin aikuisten läsnäolo on ruokailussa erityisen tärkeää. Ruokailuun osallistuvan opettajan tehtäviin kuuluu ruokailun valvonta, ohjaaminen ja tapakasvatus. Alakoulussa opettaja ruokailee yhdessä valvottavan
luokan kanssa. Yläkoulussa jokainen opettaja valvoo osaltaan ruokailua, ja lisäksi ruokalassa on erillinen ruokalavalvoja. Oppilaalla tulee olla riittävästi aikaa käytettävissä ruokailemiseen. Välipaloja ei ole tarjolla kouluissamme työpäivien aikana. Allergioista tms. johtuvat ruokavaliot otetaan huomioon ruokailussa. Erityisruokavaliota tarvitsevan oppilaan
huoltaja täyttää erityisruokavaliokaavakkeen terveydenhoitajan tekemän kouluuntulotarkastuksen yhteydessä. Myös muilla vuosiluokilla huoltajalla on ilmoitusvastuu lapsen ruoka-aineallergioista. Lääkärintodistusta ei tällöin tarvita.
Lautasmalli
Puolet lautasesta kasviksia
Neljännes lautasesta perunaa tai
riisiä/pastaa (täysjyvä)
Neljännes lautasesta lihaa,
kalaa, munaa tai palkokasveja
Koulukuljetuksen turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta
koskevat ohjeet
Koulutoimisto pyrkii järjestämään oppilaiden kuljetukset niin, että oppilaille tulisi mahdollisimman vähän odotusaikaa ennen koulupäivän alkua tai sen jälkeen. Odotusajalla oppilas
voi halutessaan tehdä läksyjään läksyparkissa yläkoulussa, osallistua kerhotoimintaan tai
käyttää kirjaston palveluita. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan kuljetusasiois88
ta, aikatauluista ja muista kuljetusjärjestelyistä. Ensimmäisenä lukuvuoden työpäivänä kuljetusoppilaille jaetaan matkakortit ja heille selvitetään kuljetussuunnitelma.
Koulun tapaturmavakuutus on voimassa koulussa ja koulumatkalla. Lasten turvallisuuden
takaamiseksi ja lisäämiseksi koulun pihalla liikennöintiä esim. lasta tuotaessa tai haettaessa tulee välttää. Tästä olisi hyvä tiedottaa huoltajia. Turvallisuus on tärkeää myös kuljetuksen aikana. Linja-autossa tai taksissa ei saa liikkua paikasta toiseen kuljetuksen aikana, ja
matkan aikana on pidettävä turvavyöt kiinni. Linja-auton tai taksin kuljettaja saa puuttua
kuljetuksen aikana tapahtuvaan häiriköintiin tilanteen vaatimalla tavalla. Kulkuneuvoa pysäyttäessä on annettava selvä ja reipas pysähtymismerkki, jotta kuljettaja huomaa oppilaan. Hämärän ja pimeän aikana tulee käyttää heijastinta turvallisuus syistä.
Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen
oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan
Oppilashuollollisen työn yhtenä tavoitteena on toimia läheisessä yhteistyössä oppilaiden
huoltajien kanssa. Siksi on tärkeää, että jokaiseen kotiin ilmoitetaan oman koulun ryhmän
toiminnasta, sen jäsenistä ja heidän yhteystiedoistaan, jotta sekä opettajien että lasten
huoltajien kynnys ottaa yhteyttä opiskeluhuollollisissa asioissa olisi mahdollisimman pieni.
Tavoitteena on, että tieto oppilaan asioista kulkisi koulun henkilökunnan ja kodin välillä.
Jokainen koulu tiedottaa oppilashuoltoon liittyvistä asioista vanhemmille mielellään heti
lukuvuoden alettua. Kuraattori ja terveydenhoitaja esittäytyvät mahdollisuuksien mukaan
ainakin 1. ja 7. luokkien ensimmäisessä vanhempainillassa ja he kertovat huoltajille omasta työstään oppilaiden hyvinvoinnin kannalta.
Oppilashuoltopalveluista annetaan tietoa mm. koulun tiedotteessa, kotisivuilla ja Wilmassa. Niissä on selvitetty oppilaan hyvinvoinnin kannalta tärkeiden henkilöiden yhteystiedot.
Monet muutkin koulun yhteistyötahot ovat mukana koulun toiminnassa. He osallistuvat
teemapäiviin, kuten seiskojen ryhmäyttämispäivään sekä muihin teemapäiviin ja tempauksiin. Koulun henkilökunta ja huoltajat voivat olla suoraan yhteydessä koulun terveydenhuollon ammattilaisiin, jos he kokevat tarvetta saada apua oppilaita koskevissa asioissa.
Koulun henkilökuntaa tiedotetaan oppilashuoltoon liittyvistä asioista ja toiminnasta tarvittaessa.
89
Oppilashuollon kriisitoiminnan ohjeet on päivitetty (LIITE)
Koulussa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät usein koko kouluyhteisöä. Näitä ovat esimerkiksi läheisen ihmisen äkillinen kuolema tai vakava sairastuminen, itsemurha, vakava onnettomuus, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka. Kouluissa on tällaisia tilanteita varten kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja
kriisitilanteita varten. Niillä pyritään auttamaan nopeaa tilanteeseen tarttumista ja antamaan tietoa, jota tarvitaan tapahtuman jatkotyöskentelyssä. Tavoitteena on, että yllättävän tapahtuman jälkeen oppilaiden ja koulun henkilökunnan toimintakyky säilyy ja että
elämä kouluyhteisössä palautuu normaaliksi mahdollisuuksien mukaan.
Ennalta arvaamattomissa kriisitilanteissa lasten ja aikuisten kokemia tunteita voivat olla
hämmennys, avuttomuus, pelko tai paniikki. On tärkeää, että aikuiset viestittävät myötätuntoa ja halua jakaa asioita yhdessä. Keskustelulle tulee varata riittävästi tilaa koulussa.
Tärkeää on välittää huolenpitoa ja luoda turvallisuuden tunnetta tilanteeseen soveltuvalla
tavalla. Asiallinen ja oikea tieto rauhoittaa niin lapsia, nuoria kuin koulun aikuisiakin.
5.4. SALASSAPITO, TIETOJEN SAANTI, LUOVUTUS JA ILMOITUSVELVOLLISUUS
Opetustoimen julkisuutta ja tietosuojaa määritellään seuraavissa laissa ja asetuksissa:
julkisuuslaki 621/1999
julkisuusasetus 1030/1999 ja lisäys 380/2002
perusopetuslaki (628/1998) 40 §, lukiolain (629/1998) 32 § ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 42 § ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
lain (631/1998) 16 §:n 4 mom
Tietosuojasta:
henkilötietolaki (523/1999)
laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001)2
laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta
(565/1999)3
90
Käytännön koulutyössä huomioon otettavia
salassapidolla tarkoitetaan lainsäädännössä sekä asiakirjan pitämistä salassa että
kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi
viranhaltijalla on yleinen salassapitovelvollisuus
opettajalla/koulussa työskentelevällä on opetusta koskien lakien perusteella velvollisuus pitää salassa arkaluontoiset, oppilaan yksityisyyttä koskevat asiat
salassapitovelvollinen saa antaa tietoja tietyin edellytyksin kuitenkin toiselle salassapitovelvolliselle
oppilashuoltoryhmä on toimielin, jonka jäsenet saavat antaa tietoja sekä toisilleen että vastaaville viranomaisille
tiedon saaminen on aina sen harkinnassa, jolta tietoja on pyydetty
lastensuojelulaki velvoittaa lasten kanssa työskenteleviä ilmoittamaan havaitsemastaan lastensuojelutarpeesta
perusopetuslaki sallii opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen antamisen
huumeiden käytön ehkäisyssä tietoja voi antaa raittiustyön 818/82) ja päihdehuoltolain (41/86) säädöksin
salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti niin, että ne
eivät joudu sellaisten käsiin, joilla ei ole oikeutta saada niiden tietoja, em. lakien ja
asetusten lisäksi niistä määrätään arkistolaissa sekä arkistotoimen toimintaohjeissa
ja lakisääteisessä arkistonmuodostussuunnitelmassa
Ehdottoman salassapidon alaiset asiakirjat:
91
 oppilashuolto ja oppilashuoltoa koskevat asiakirjat
 oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehdyt kirjaukset
 oppilaan opetuksesta vapauttaminen
 oppilaan ja kokelaan koesuoritukset
 todistukset ja asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten
ominaisuuksien sanallista arviointia koskevaa tietoa
 koesuorituksiin kuuluvat arvostelumerkinnät
 käyttäytymisen sanallinen arviointi, myös valmiit vastausvaihtoehdot
 opiskelijan henkilötietoja voidaan viedä Internetiin, esim. koulun
kotisivuille vain oppilaan tai alaikäisen oppilaan huoltajan suostumuksella
 tieto erityisopetukseen ottamisesta/siirtämisestä ja tieto siitä, että oppilas on erityiskoulussa
 terveydentilaa ja sosiaalihuoltoa koskevat tiedot
 psykologiset testit, niiden tulokset ja arviointi
 osoitetiedot
salassa pidettävien HOJKS-tietojen siirtäminen on sallittua saman kunnan koulumuodon sisällä toiseen kouluun (peruskoulusta peruskouluun), jos se on opetuksen
järjestämisen kannalta välttämätöntä
erityisopetuksessa olevalta oppilaalta ja hänen huoltajaltaan pitää saada yksilöity
suostumus, jotta hänen HOJKS:ssa olevia salassa pidettäviä tietoja saa luovuttaa
toisessa kunnassa olevaan kouluun tai saman kunnan alueella sijaitsevaan toiseen
koulutusmuotoon
henkilöllä itsellään on oikeus saada itseään koskevia tietoja
92
6. LUKU: KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS
6.1 SAAMELAISET 6.2 ROMANIT 6.3 VIITTOMAKIELISET 6.4
MAAHANMUUTTAJAT
Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan tausta sekä oppilaan oman kulttuuriryhmän kieli, tavat, kasvatus- ja opetusperinne, historia ja maantieteellinen sijainti. Oppilaan alkuperäisen identiteetin säilymistä tuetaan ja/tai edistetään kaksoisidentiteetin muodostumista.
Opetuksessa noudatetaan koulun opetussuunnitelmaa – kuitenkin soveltaen siten, että
turvataan oppilaan kielellisten valmiuksien kehittyminen ja otetaan huomioon kieli- ja kulttuuriryhmän erityispiirteet sekä että oppilas olisi perusopetuksen suoritettuaan tietoinen
juuristaan ja kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, oppilaan
sukuyhteisöä ja mediaa sekä mahdollisuuksien mukaan yhteydenpitoa kauempana asuvaan kulttuuriyhteisöön.
Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvan oppilaan opetus suunnitellaan tapauskohtaisesti yhteistyössä huoltajan kanssa noudattaen niitä periaatteita, jotka on kirjattu peruskoulun
opetussuunnitelman perusteisiin.
7. LUKU: OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET
Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata
tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä.
Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden
tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.
Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille
luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa.
1. Ihmisenä kasvaminen
Opetuksen ja kasvatuksen lähtökohtana on oppilaiden henkisen ja fyysisen kasvun tukeminen. Kaikissa oppiaineissa käsitellään suvaitsevaisuuteen ja ihmisten väliseen tasaarvoon liittyviä teemoja. Koulussa oppilaita kannustetaan sosiaalisuuteen ja yhteistoiminnallisuuteen. Kuuntelu- ja keskustelutaitoja korostetaan, jotta oppilaiden vuorovaikutustaidot kehittyvät ja oppilaat oppivat kunnioittamaan ja arvostamaan muiden mielipiteitä.
Oppilas oppii kaunokirjallisuutta lukemalla pohtimaan ihmisenä kasvamisen kysymyksiä ja
omia tunteitaan.
93
Tutustuttaessa vieraisiin kieliin ja kulttuureihin oppilas joutuu miettimään omaa suhdettaan
erilaisuuteen, pohtimaan suvaitsevaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja tarkistamaan omia ja
yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja. Kieltä opiskeltaessa oppilas oppii myös kärsivällisyyttä ja ymmärtää, ettei voi ilmaista itseään yhtä hyvin kuin omalla äidinkielellään.
Suvaitsevaisuutta opitaan kaikissa oppiaineissa käyttämällä mahdollisimman paljon parija pienryhmätyöskentelyä.
Oppilaiden itsetuntoa tuetaan antamalla heille positiivisia oppimiskokemuksia ja onnistumisen elämyksiä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan
arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän
tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle
tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä
oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta
opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon
ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja
2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on ihmisten erilaisuuden
hyväksyminen, eri kulttuurien tunteminen, ihmisten ja kansojen keskinäisen riippuvuuden
ymmärtäminen sekä tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden käsittäminen ihmisarvon
perustaksi.
Keskeisiä sisältöjä ovat kansainvälisen kanssakäymisen taidot, ihmisoikeuksien etiikka,
maailmankansalaisuuteen harjaantuminen sekä kansainvälisen kehityksen seuraaminen ja
arviointi.
Suomalaista kulttuuri-identiteettiä rakennetaan kaikissa oppiaineissa monin eri tavoin.
Suomalainen kulttuuri tulee myös esille aamunavauksissa ja viettämällä juhlapäiviä. Kotiseutuun tutustutaan vierailemalla erilaisissa kohteissa ja tutustumalla Pälkäneen historiaan, kulttuuriin ja luontoon. Oman ja muiden kulttuurien tuntemusta edistetään kulttuurivie94
railuilla ja teemapäivillä avulla sekä pitämällä yhteyttä ystävyyskouluihin ympäri Eurooppaa. Kansainväliseen yhteisvastuuseen kasvatetaan korostamalla suvaitsevaisuutta ja
osallistumalla vuosittain Nälkäpäivä- ja taksvärkkikeräyksiin.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria
ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman
sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä
ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.
KESKEISET SISÄLLÖT
oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus
muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa
tapakulttuurien merkitys.
3. Viestintä ja mediataito
Viestintä ja mediataito kehittää oppilaan ilmaisutaitoja sekä pyrkii kasvattamaan oppilaasta
aktiivisen median seuraajan sekä yhteiskunnallisen osallistujan ja vaikuttajan. Oppilas oppii etsimään, valikoimaan, tutkimaan ja kritisoimaan tietoa ja erilaisia tietolähteitä. Oppilas
oppii myös omien ajatustensa ja tunteiden viestimistä osana viestintäkasvatusta.
Viestintäkasvatus on yksi tärkeimmistä osa-alueista äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteen opinnoissa, joissa sitä opiskellaan kaikille yhteisenä ja syventävästi valinnaisaineena.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää
kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään
hankkimaansa tietoa
suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä
tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti
95
käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä
erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa
viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja
monimediaalisuus
median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen
yhteistyö median kanssa
lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus
viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.
4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Oppilaat oppivat ymmärtämään omia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Nuoret kehittyvät omatoimisiksi, aloitteellisiksi ja yhteistyökykyisiksi osallistuviksi kansalaisiksi.
Oppilaat kasvatetaan huolehtimaan kotitehtävistään ja omasta koulunkäynnistään. Vastuullisen kansalaisen taitoja he oppivat toimimalla kouluruokalassa ruokajärjestäjinä, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminnassa sekä eri luokkien omissa yhteisissä projekteissa.
Oppilaat oppivat perustietoa yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä erilaisilla yritys- ja opintokäynneillä sekä TET-jaksoilla.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta
muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen
osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden
hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä
kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan
yritteliäästi ja aloitteellisesti
toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia
tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.
KESKEISET SISÄLLÖT
perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta
sekä työnjaosta
96
demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa
erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa
verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi
osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi
yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä
työelämään tutustuminen.
5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta näkyy monin eri tavoin.
Koulu pyrkii kasvattamaan oppilaita siten, että nämä vaalivat luonnon moninaisuutta ja
edistävät kestävää kehitystä. Tarkoitus on, että nuoret ymmärtäisivät ihmisen riippuvuuden luonnosta sekä oman vastuunsa ympäristön tilasta. Opiskelu kasvattaa oppilaassa
tahtoa ja taitoa ekologiseen elämäntapaan ja kiinnostusta oman paikkakunnan ympäristöasioihin.
Keskeisiä sisältöjä ovat omien ympäristöarvojen ja -käyttäytymisen pohtiminen, kierrättämisen ja jätteiden hyötykäytön opetteleminen, järkevän rahankäytön ja vastuullisen kuluttamisen opiskeleminen sekä luonnonvarojen, ympäristöuhkien ja energiakysymysten ymmärtäminen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden
havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja
mahdollisuuksia globaalilla tasolla
ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.
KESKEISET SISÄLLÖT
ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä
yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa
ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari
oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot
toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.
97
6. Turvallisuus ja liikenne
Aihekokonaisuudessa pyritään edistämään koko kouluyhteisön hyvinvointia ja tukemaan
oppijan elämäntaitojen harjaantumista. Koulussa pyritään myös vahvistamaan oppilaiden
henkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ehkäisemään syrjäytymistä.
Liikennekasvatukseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Oppilaita ohjataan turvallisiin työtapoihin ja kemikaalien turvalliseen käyttöön, lajitteluun ja
hävittämiseen sekä tiedostamaan ja ennakoimaan vaaratilanteita koulussa ja kotona.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita
sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi
edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti
toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen
tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.
KESKEISET SISÄLLÖT
onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä
työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus
terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja
väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt
muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet
lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen
turvallisuutta edistävät palvelut
kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä.
98
7. Ihminen ja teknologia
Koulussa teknologia toimii välineenä oppimaan oppimisessa. Teknologiaa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon eri oppiaineissa. Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat perustiedot ja -taidot tietokoneen käyttämisessä, oppivat hyödyntämään tietokonetta
omassa opiskelussaan sekä ymmärtävät tietotekniikan tuomat mahdollisuudet uuden tiedon tuottamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. Oppilaita kasvatetaan ymmärtämään
myös teknologian tuomat eettiset, moraaliset ja arvokysymykset. Oppilaat oppivat käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittiseksi.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä
käyttämään teknologiaa vastuullisesti
käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin
ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan
liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.
KESKEISET SISÄLLÖT
teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä
teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina
teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari
tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö
teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset
tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.
99
7.2
ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan
äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja Boppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi
perusteiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen
opetuksen perusteiksi.
Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä
seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa
ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä.
Oppilaan
äidinkieli
Äidinkielen ja kirjallisuuden
Toinen kotimainen kieli
oppimäärä
yhteinen
erillisyhteinen valinnainen
rahoitettu
suomi
suomi
äidinkielenä
---
ruotsi
---
ruotsi
ruotsi
äidinkielenä
---
suomi
---
saame
saame
äidinkielenä ja
suomi saamenkielisille
---
---
ruotsi
romani
suomi tai
ruotsi
äidinkielenä
romani
ruotsi tai
suomi
---
viittomakieli
viittomakieli
äidinkielenä ja
suomi tai ruotsi
viittomakielisille
---
---
ruotsi tai
suomi
muu äidinkieli
muu oppilaan
äidinkieli ja
suomi tai ruotsi
toisena kielenä
---
--suomi
ruotsi tai
muu äidinkieli
suomi tai ruotsi
toisena kielenä tai
suomi tai ruotsi
äidinkielenä
maahanmuuttajaoppilaan
suomi
äidinkieli
ruotsi tai
---
100
7.3
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Suomi äidinkielenä
VUOSILUOKAT 1-2
TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2
Oppilas
haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja kehittää
samalla omaa kokonaisilmaisuaan
oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan
osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia
tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään
oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä; hän oppii
ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä
oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään
saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä
viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä
oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä
kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista
kuunnellessaan löytää kirjallisuuden kiehtova maailma
opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia
kirjoja.
SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2
Lukeminen
virheettömyys
riittävä ymmärtäminen
monipuolinen, päivittäinen lukeminen
luetun avaamista yhdessä keskustellen
tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua.
Kirjoittaminen
oikeinkirjoitus
o isojen ja pienten alkukirjainten käyttö
101
o loppuvälimerkit
o sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille
käsialan huolto
isot ja pienet alkukirjaimet
aakkosjärjestys
lauseen muodostus
vuorosanaviivaan tutustuminen
johdonmukainen kertomisen harjoittelu
Kirjallisuus
kuunteleminen keskittyen ja eläytyen
oppilas etenee alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikkaa vahvistavaan ja sujuvaa
lukutaitoa kehittävään erilaiseen painettuun sanaan tutustumiseen
käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka sekä juoni tutustuminen
lukuharrastukseen ohjaaminen ja kannustaminen
kirjaston palveluihin tutustuminen ja käytön harjoittelu.
Ilmaisu
pienet esitykset (nukketeatterit, näytelmät)
osallistuminen luokkakeskusteluun sekä oman asian tai mielipiteen esittäminen
suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa
teatteriesityksen seuraaminen ainakin kerran alkuopetuksen aikana
MINIMITAVOITTEET
Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, jossa pohditaan esimerkiksi luokalle jäämistä. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otettava huomioon.
1.LUOKKA
Oppilaan tulisi
lukea ymmärtäen lyhyitä lauseita
lukea lyhyet sanat sujuvasti ja pitkät sanat tavuittain liukuen melko virheettömästi
harjoitella lukutekniikkaa.
Oppilaan tulisi
kirjoittaa sanelun mukaan lyhyitä tavuja ja sanoja oikein
tuottaa itsenäisesti sanoja ja lyhyitä lauseita
Oppilaan tulisi
keskittyy kuuntelemaan tarinaa ja muistaa tarinasta asioita
2.LUOKKA
Oppilaan tulisi
102
lukee melko sujuvasti
lukee ymmärtäen pieniä tarinoita
Oppilaan tulisi
kirjoittaa sanelun mukaan pitkiä sanoja oikein
tuottaa itsenäisesti lauseita
tuottaa pienen tarinan
Oppilaan tulisi
jaksaa lukea valitsemansa, tasoonsa sopivan kirjan
osaa kertoa lukemastaan
VUOSILUOKAT 3-5
TAVOITTEET 3. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Oppilas
varmentuu äidinkielen perustaidoissa
tutustuu kielen rakenteisiin
kiinnostuu äidinkielestään
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Oppilas
lukee sujuvasti
kehittyy käyttämään erilaista kirjallisuutta eri tarkoituksiin
oppii tarkastelemaan itseään lukijana
kiinnostuu lukemisesta ja ikäkaudelleen sopivasta kirjallisuudesta
kehittyy luetun ymmärtämisessä ja tulkinnassa
löytää pääasiat tekstistä
oppii käyttämään kirjastoa monipuolisesti
Kirjoittaminen
Oppilas
kirjoittaa selkeää ja sujuvaa käsialaa
kehittyy johdonmukaisessa kirjoittamisessa
tutustuu otsikointiin
Teksti- ja mediataito
Oppilas
103
tietotekniikan käyttötaitojen kehittäminen
harjoittelee mediatekstin tuottamista ja tulkitsemista
Vuorovaikutustaidot
Oppilas
puhuu selkeästi ja esiintyy luontevasti
käyttäytyy kohteliaasti ja asianmukaisesti eri tilanteissa
osaa selostaa ja kuvailla tuttuja asioita
harjoittelee ilmaisutaidon eri osa-alueita
SISÄLLÖT
Kielentuntemus ja kielitieto
Aakkosjärjestys, aakkostaminen
Vierasperäiset kirjaimet
Sanaluokat (substantiivi, adjektiivi ja verbi) ja sanojen taipuminen
Sanojen luokittelu, ryhmittely ja taivutus
Lause
Iso alkukirjain, piste, kysymys- ja huutomerkki
Lausetajun kehittäminen
Yhdyssanat ja yhdysmerkki
Vuorosanojen kirjoittaminen, vuorosanaviiva
Vastakohdat ja synonyymit
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Kokonaisteosten ja vapaavalintaisten kirjojen monipuolinen lukeminen ja käsittely
Tutustuminen kirjallisuuden lajeihin ja käsitteisiin
Suomalaisten ja pohjoismaalaisten kirjailijoiden tuotantoon tutustuminen
Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua
Ohjattua tiedonhakua
Kirjoittaminen
Oikeinkirjoituksen perusasiat
Käsialan harjoittaminen ja monipuoliset kirjoitusharjoitukset
Kuvaukset, mielikuvitustarinat, asiatekstit
Käsitekartan laatiminen ja käytön harjoittelu
Teksti- ja mediataito
Tutustuminen sanomalehteen
Mediatekstin tuottaminen ja tulkitseminen
104
Kriittisen arvioinnin harjoittelua
Juonen seuraaminen
Vuorovaikutustaitojen monipuolinen kehittäminen ilmaisutaidon avulla
Viestintärohkeuden ja –halun ylläpitäminen
Esitelmän tekeminen
Tarinoiden kertominen sekä selostustaito luetusta tekstistä
Vuoropuhelu ja järjestäytynyt keskustelu; tilannetajun kehittäminen
Kuuntelun harjoittelua.
MINIMITAVOITTEET 3. LUOKALLA
Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaamista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otettava huomioon.
Lukeminen
Oppilas
lukee ikätasoistaan tekstiä
osaa kertoa lukemastaan pääasiat
oppii etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä
Kirjoittaminen
Oppilas
osaa muodostaa kirjoittaen lauseita (piste, iso alkukirjain), jotka hän itse osaa lukea.
tuottaa tarinan käyttäen käsialakirjoitusta
Kielentuntemus
Oppilas
tunnistaa sanaluokkia
hallitsee perusasiat kielen rakenteista
TAVOITTEET 4. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Oppilaan
äidinkielen perustaidot varmentuvat
kielen rakenteen tuntemus laajenee
kiinnostus äidinkielestä syvenee
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
105
Oppilas
lukee sujuvasti, selkeästi ja ilmeikkäästi
lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta
kiinnostus lukemista ja kirjallisuutta kohtaan syvenee
osaa hyödyntää kirjastoa lukuharrastuksessa ja tiedon hankinnassa
oppii esittämään kysymyksiä ja tekemään johtopäätöksiä lukemastaan
oppii hyödyntämään draaman keinoja lukukokemuksensa kuvaamisessa.
Kirjoittaminen
Oppilas
kirjoittaa sujuvasti käsialakirjoitusta
varmentuu oikeinkirjoituksessa
oppii tunnistamaan ja käyttämään kirjoituksessaan vaihtelevia virkkeitä ja lauseita
oppii kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä
kehittää kirjallista ilmaisuaan monipuoliseksi
tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan
Teksti- ja mediataito
Oppilas
tutustuu tietoteksteihin ja oppii avaamaan niitä
oppii etsimään tietoa eri lähteistä
oppii hyödyntämään tietotekniikkaa ja eri viestintävälineitä
oppii tuottamaan tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla
opettelee arvioimaan tietoa kriittisesti
Vuorovaikutustaidot
Oppilaan
viestintä- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät
taito ja rohkeus ilmaista itseään lisääntyy
omakohtaiset kokemukset teatteri-ilmaisusta karttuvat
SISÄLLÖT 4. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Sanaluokat, ryhmittelyä ja taivutusta
Yksikkö ja monikko
Adjektiivin vertailumuodot
Yleisnimet ja erisnimet
Yhdyssanojen kirjoittaminen ja yhdysviivan käyttö
Vuorosanojen kirjoittaminen (vuorosanaviivat ja lainausmerkit)
Yhdyslause ja pilkun käyttö
Numeroiden ja päiväyksen merkitseminen
Vastakohdat ja synonyymit
106
Virkkeen päättömerkit
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Mekaanisen lukutaidon kehittäminen
Erilaisten tekstien runsasta lukemista
Kirjallisuuden lajeihin tutustumista
Kirjaesittelyt ja dramatisoinnit lukukokemuksen pohjalta
Kirjailijavierailuja ja teatterissakäyntejä mahdollisuuksien mukaan
Kirjaston käyttö
Kirjoittaminen
Selkeän ja sujuvan käsialan varmistaminen
Monipuolisia kirjoitusharjoituksia
Runojen ja näytelmien kirjoitus
Oman tekstin tarkistaminen ja kehittäminen
Oman tekstin muokkaaminen annetun palautteen pohjalta
Otsikoinnin ja kappalejaon harjoittelu
Käsitekartan laadinnan ja käytön harjoittelu
Teksti- ja mediataito
Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelu
Tiedon etsintää eri viestintävälineistä
Silmäilevän lukutaidon harjoittelu
Päätelmien tekemistä luetusta tekstistä, pääasioiden erottamista yksityiskohdista, sekä
juonen kertominen
Tekstin sisällön ennakointi
Esitysten, elokuvien ja videoiden kriittistä arviointia
Tekstin tuottamista tekstinkäsittelyohjelmalla
Vuorovaikutustaidot
Ilmaisutaitojen kehittämisharjoituksia
Omien ajatusten ja mielipiteiden esittämistä ja perustelua
Puheenvuorojen käytön harjoittelu
Toisten kuunteleminen sekä arvion ja rakentavan palautteen antaminen
Palautteen vastaanottaminen ja itsearvioinnin kehittäminen
Kohteliaan ja asianmukaisen käytöksen harjoittelu eri viestintätilanteissa
MINIMITAVOITTEET 4. LUOKALLA
107
Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaamista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on otettava kokonaisuus huomioon.
Lukeminen
Oppilas
lukee sujuvasti ymmärtäen lukemansa
löytää tekstistä pääasiat
oppii etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä
Kirjoittaminen
Oppilas
kirjoittaa sujuvasti käsialakirjoitusta
kirjoittaa sanat melko virheettömästi
osaa tehdä juonellisen kirjoitelman
Kielentuntemus
Oppilas
osaa sanaluokkia
hallitsee perusasiat kielen rakenteista
TAVOITTEET 5. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Oppilaan
äidinkielen taidot ja kielen tuntemus syventyvät
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Oppilaan
kyky lukea ymmärtävästi, arvioivasti ja eläytyen paranee
positiivinen asenne lukemista kohtaan säilyy
kirjallisuusharrastus laajenee ja monipuolistuu
kyky kertoa lukukokemuksestaan muille kehittyy
kyky tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä varmentuu
kulttuuri-identiteetti vahvistuu
Kirjoittaminen
108
Oppilas
valitsee kirjoitustyylin tilanteen mukaan
hallitsee ja käyttää käsialakirjoitusta
varmentuu oikeinkirjoituksessaan
kasvattaa taitojaan hyödyntää, tuottaa ja kehittää tekstejä
tottuu vastaanottamaan palautetta ja arvioimaan itseään
Teksti- ja mediataito
Oppilas
oppii siltaamaan tekstien herättämiä ajatuksia omaan elämäänsä ja ympäristöönsä
osaa hyödyntää mediavälineitä tavoitteellisesti ja itsenäisesti
käyttää hyväkseen tietotekniikkaa mahdollisuuksien mukaan
Vuorovaikutustaidot
Oppilaan
keskustelutaidot kehittyvät
taidot aktiivisena lukijana ja viestijänä kasvavat
vastaanottajan, viestintätilanteen ja –välineiden huomioiminen omassa viestinnässä
tukisanalistan laatiminen ja käyttö.
SISÄLLÖT 5. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Verbin aikamuodot
Nominien taipuminen: nominatiivi, genetiivi, partitiivi
Lauseenjäsenet: subjekti ja predikaatti
Tutustumista objektin käyttöön
Lauserakenteiden tutkiminen; pää- ja sivulause
Lauseenjäsennys
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Sujuvan lukutaidon harjoittaminen ja ylläpitäminen
Kirjallisuusharrastuksen laajentuminen ja monipuolistuminen
Kirjallisuusanalyysien sekä erilaisten esitelmien ja esittelyjen tekeminen
Kirjailijavierailuja ja teatterikäyntejä mahdollisuuksien mukaan
Kirjaston palvelujen hyödyntäminen
Eri kulttuureihin tutustuminen mahdollisuuksien mukaan kirjallisuuden ja median keinoin.
Kirjoittaminen
Käsialahuolto
Tiivistäminen, väliotsikointi, muistiinpanojen tekeminen
109
Asiakirjoittamisen tekstityypit ja niiden tekeminen
Luovan kirjoittamisen erilaisten tekstityyppien harjoittelua
Prosessikirjoitustyön vaiheet luovassa kirjoittamisessa
Teksti- ja mediataito
Puhutun ja kirjoitetun tekstin vertailu
Tietokirjallisuuden ja viestintävälineiden käyttäminen oppimisen tukena
Silmäilevän lukutaidon kehittämistä
Tekstien analysoinnin harjoittelua
Pääasioiden erottaminen yksityiskohdista
Mediataitojen syventämistä
Vuorovaikutustaidot
Luonteva esiintyminen ja asianmukainen käyttäytyminen eri tilanteissa
Vastaanottajien huomioiminen viestintätilanteissa
Kuuntelutaitojen kehittäminen
Erityyppisten esiintymistilanteiden harjoittelu
Palautteen antamisen ja vastaanottamisen kehittäminen
MINIMITAVOITTEET 5. LUOKALLA
Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaamista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on otettava kokonaisuus huomioon.
Lukeminen
Oppilas
osaa kertoa lukemastaan pääasiat kirjallisesti ja suullisesti
osaa etsiä tietoa itsenäisesti ikäkaudelleen sopivista lähteistä
Kirjoittaminen
Oppilas
osaa käyttää eri kirjoitustyyppejä
osaa kirjoittaa kertomuksia, joissa on selkeä alku, juoni ja loppu
osaa tehdä yhdyslauseita
pystyy vastaamaan annettuun kysymykseen kirjallisesti
pystyy seuraamaan suullista esitystä ja omaksumaan siitä tietoa
Kielentuntemus
Oppilas
osaa analysoida ja luokitella sanoja
osaa sijamuotoja
110
hallitsee pääasiat lauseenjäsennyksestä
VUOSILUOKAT 6-9
TAVOITTEET 6. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Oppilaan
perustieto oman äidinkielensä sanojen luokittelusta karttuu
aktiivin ja passiivin käsitteet varmentuvat
verbien aikamuotojen hallinta monipuolistuu
eri tapaluokat ja keskeiset lauseenjäsenet tulevat tutuiksi
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Oppilas
harrastaa monipuolista lukemista
tutustuu Suomen ja maakunnan klassikkokirjailijoihin sekä heidän tuotantoonsa
käyttää säännöllisesti hyväkseen kirjastopalveluja
Kirjoittaminen
Oppilaan
oikeinkirjoitustaito kehittyy
välimerkkien käyttö varmentuu
käsiala hioutuu: hän kirjoittaa sidosteisella käsialalla ja osaa myös tekstata
omien tekstien sisältö monipuolistuu
lähteiden hyödyntäminen paranee
Teksti- ja mediataito
Oppilas
harjaantuu erilaisten tekstien aktiiviseksi ja kriittiseksi tulkitsijaksi
oppii myös kuuntelemaan, kommentoimaan ja arvioimaan muiden mielipiteitä
Vuorovaikutustaidot
Oppilaan
kehittynyt tilannetaju ja vuorovaikutustaito näkyvät puheilmaisun rikastumisena koulussa ja sen ulkopuolella
111
osaa muuntautua tarvittaessa eri rooleihin ja toimia empaattisesti
SISÄLLÖT 6. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Peruskieliopin ja oikeinkirjoituksen osalta paneudutaan erisnimien ja yleisnimien virheettömään oikeinkirjoitukseen
Yhdysmerkin käyttö
Lyhenteiden hallinta
Oikeaan kirjoitusasu tapauksissa, joissa puheasu eroaa kirjoitusasusta
Pää- ja sivulauseiden erottaminen
Repliikkiviivan ja sitaattien käytön osaaminen
Keskeisten sijamuotojen sekä lauseenjäsenten oppimisen varmistaminen
Tapaluokista tutustutaan käsky- ja ehtomuotoihin.
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Omien lukutottumuksien arvioiminen
Eri lukutekniikoiden harjoittelu lukuprosessin hallitsemisen oppimiseksi
Tekstitietoa syvennetään selostavien, kuvailevien, kertovien, pohtivien ja kantaa ottavien tekstien tarkastelun avulla
Oman paikkakunnan ja Suomen eri murteisiin tutustutaan yleissivistävää kielitaitoa
kartuttaen
Oppilaat tutustuvat myös Kalevalaan sekä proosan, draaman ja lyriikan lajeihin
Kokonaisteosten lukemista.
Kirjoittaminen
Kirjoitelmien osalta oppilas oppii jäsentelemään ja tiivistämään sanottavaansa
Oppii käyttämään eri tietolähteitä sekä suhtautumaan niihin kriittisesti
Oppilas oppii kirjoittamaan käsin ja tietotekniikan keinoin
Oppilas osaa muotoilla sanottavansa eri kohderyhmille
Oppilas pyrkii omaperäiseksi kirjoittajaksi ja kirjoittaa säännöllisesti.
Teksti- ja mediataito
Suullisen ilmaisun osalta oppilas harjaantuu aktiiviseksi kuulijaksi ja osallistujaksi eri
puheenvuoro- ja keskustelutilanteissa.
Oppilas ymmärtää, että asioista voidaan olla eri mieltä
Hän tottuu antamaan palautetta korrektilla puhekielellä ja osaa suhtautua itseensä
kohdistuvaan kritiikkiin asiallisesti
Oppilas osaa eläytyä eri rooleihin ja suoriutuu erityyppisistä esiintymistilanteista
Elokuva- ja /tai teatterikokemuksen saaminen.
MINIMITAVOITTEET 6. LUOKALLA
112
Palvelevat arviointia ratkaistaessa oppilaan yläasteelle siirtymistä ja mahdollisia opetuksen
tukitoimia.
Lukeminen
Oppilas
osaa lukea itsenäisesti asia- ja tietotekstiä
osaa käyttää hyväkseen eri viestintävälineiden informaatiota
Kirjoittaminen
Oppilas
ymmärtää faktan ja fiktion käytön eron eri kirjoitustilanteissa
osaa käyttää persoonallista sidosteista käsialaa allekirjoituksissa ja asiapapereissa
osaa käsitellä ja tuottaa tekstiä myös tietotekniikkaa hyödyntäen
osaa myös yhdyssanojen ja erisnimien oikeinkirjoituksen
Kielentuntemus
Oppilas
osaa nominien taivuttamisen
osaa muodostaa yksilauseista virkettä monipuolisempia lausekokonaisuuksia
osaa myös johtaa sanoja
osaa esittää asiansa ymmärrettävästi eri vuorovaikutustilanteissa
TAVOITTEET 7.–9. LUOKALLA
Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan
tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia.
Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan
erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus
ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan
harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti
pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.
113
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi
kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan
tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan
rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia
tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään
oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta
monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän
oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja
saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista
saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja
SISÄLLÖT 7. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
sanaluokkien kertaaminen ja syventäminen
sijamuotojen kertaaminen ja niiden käyttäminen
verbin persoona- ja aikamuotojen kertaaminen ja käyttäminen kerronnassa
puhe- ja kirjakielen erilaisuuden ymmärtäminen
kirjoitetun kielen perussääntöjen kertaaminen ja syventäminen (mm. alkukirjain, välimerkit ja yhdyssanat)
käsialan harjaannuttaminen
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
mekaanisen lukutaidon kehittäminen
kirjastoon ja sen käyttömahdollisuuksiin tutustuminen
yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen
kirjallisuuden käsitteisiin (aihe, teema, kertoja, näkökulma, juoni, miljöö, pää- ja sivuhenkilöt) tutustuminen ja niiden käyttäminen kaunokirjallisuuden tulkinnassa
kaunokirjallisuuden lajeihin tutustumista
114
Kirjoittaminen
kertomuksen ja dialogin tuottaminen
tekstin jaksottaminen
oman tekstin tarkastaminen
Mediataito
omien mediankäyttötottumusten arviointia
tiedonhankintataitojen kehittämistä
asiatekstiin tutustumista
olennaisen aineksen löytäminen tekstistä
Vuorovaikutustaidot
viestintärohkeuden vahvistaminen
oman puheenvuoron laatiminen
palautteen vastaanottaminen ja antaminen
MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLE
Oppilas
osaa taivuttaa verbejä persoonamuodoissa.
tunnistaa sanaluokkia.
kykenee kirjoittamaan kertomuksen.
pystyy lukemaan kokonaisteoksen.
pystyy toimimaan ryhmässä.
osoittaa halukkuutta oppimiseen.
SISÄLLÖT 8. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
lauseenjäsenten ja niiden käytön oppiminen
verbin modusten ja niiden käytön oppiminen
kielenhuolto: numeraalien käyttäminen, lausetyypit, puhe- ja kirjakielen käyttäminen
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
kriittisen lukemisen harjaannuttamista
kirjallisuuden käsitteiden tuntemuksen syventäminen ja niiden käyttäminen tekstin tulkinnassa
kirjallisuuden lajityyppeihin tutustumista: jännitys, fantasia, kauhu ja scifi
em. lajityyppien tekstien tai kokonaisteosten lukeminen
novelliin ja runoon tutustumista
115
Kirjoittaminen
oman tekstin suunnittelemista ja työskentelyaikataulun laatimista
erilaisten tekstilajien laatiminen ja vaikuttamisen keinoihin tutustuminen (esim. mielipidekirjoitus tai vastine, arvostelu, aineistopohjainen kirjoitus)
fiktiivisen tekstin kirjoittaminen
kuvauksen laatiminen
lähdeaineiston käytön harjoittelemista
Mediataito
kuvien, mediatekstien ja mainosten arviointia ja tulkintaa
Vuorovaikutustaidot
perusteltujen puheenvuorojen laatiminen ja väittelyharjoituksia
rakentavan palautteen antaminen ja asiallisen kritiikin vastaanottaminen
MINITAVOITTEET 8. LUOKALLE
Oppilas
tunnistaa verbin aika- ja tapaluokkia.
tunnistaa subjektin ja predikaatin.
kykenee kirjoittamaan pienimuotoisen tekstin omien ajatustensa pohjalta.
pystyy lukemaan kokonaisteoksen ja kertomaan siitä käyttäen apunaan joitain kirjallisuuden käsitteitä.
pystyy toimimaan ryhmässä ja osaa esittää mielipiteensä asiallisesti.
osoittaa halukkuutta oppimiseen.
SISÄLLÖT 9. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
suomen kielen rakenteiden kertaaminen
suomen sukukieliin tutustumista
suomen kielen keskeisiin ominaispiirteisiin, sanastoon, nimistöön ja eri kielimuotoihin
(murteet, slangi) tutustumista
lauseenvastikkeiden ja verbin nominaalimuotojen tunnistaminen ja käyttäminen
kielenhuolto: pilkku, kaksoispiste, ajatusviiva, lainasanat, lyhenteiden käyttäminen kirjakielessä
puheen ja kirjoitetun kielen erojen ymmärtäminen ja kirjakielen käytön hallitseminen
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
116
Suomen kirjallisuuden historiaan tutustuminen ja nuortenkirjojen lisäksi jonkin merkittävän suomalaisen klassikon lukeminen
kirjallisuusaiheisen työn tekeminen (esim. esitelmä, lukupäiväkirja tai kirjallisuusportfolio)
elokuvan keinoihin tutustumista
Kirjoittaminen
erilaisten tekstien ja erityisesti asiatekstien suunnitteleminen ja kirjoittaminen kirjoitetun
kielen sääntöjen mukaisesti
Mediataito
sanoma- ja aikakauslehtien tarkastelua
tekstien tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla sekä tietotekniikan ja viestintävälineiden
hyödyntäminen työskentelyssä
Vuorovaikutustaidot
erilaisten asiatilanteiden hallitsemista, esim. tilannepuhe ja haastattelu
rakentavan palautteen antaminen ja asiallisen kritiikin vastaanottaminen
MINIMITAVOITTEET
Oppilas
hallitsee oikeinkirjoituksen perusasioita.
pystyy kirjoittamaan johdonmukaisen tekstin kirjoitetun kielen sääntöjen mukaisesti.
lukee kokonaisteoksia ja pystyy kertomaan niistä käyttäen apunaan joitain kirjallisuuden käsitteitä.
osaa nimetä joitain suomalaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan.
pystyy toimimaan vastuullisesti ryhmässä ja osaa perustella mielipiteensä.
osoittaa halukkuutta oppimiseen.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että
yksin esiintyessään
osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa
117
osaa ottaa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton,
kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja
edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun
asioista ollaan eri mieltä
tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon
viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan;
hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi
pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta
ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa
palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida,
väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin
kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa
tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa
tekstiympäristössä tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen
erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista
tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja
osaa vertailla tekstejä ja tehdä havaintoja kielen keinoista; löytää sisällön ydinasiat
sekä tekijän mielipiteen ja perustelut ja huomaa esimerkiksi sanavalintojen, käytetyn
kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin
tarkoitukseen ja sävyyn.
pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan
henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä
osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia
tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja
ilmaisuun
pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista
pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen,
käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä
tekstin tarkoitukseen ja sävyyn
pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä
havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin,
että hän
osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti
välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne
tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä
tuottaessaan
kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille
olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata
pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa
kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia,
yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä
118
pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin
hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä
osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja
rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä
tarpeen mukaan tiivistää tekstiään
soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista,
kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen
löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa
perustella valintojaan
on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja,
tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvista sekä tuntee
Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut
ainakin yhteisesti sovitun määrän
tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden
klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia
pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa
osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on
tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen
keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin
opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä
tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan
tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten
joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen,
hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.
Ruotsi äidinkielenä, Saame äidinkielenä, Romani äidinkielenä, Viittomakieli äidinkielenä, Muu oppilaan äidinkieli, Suomi toisena kielenä, Ruotsi toisena kielenä, Suomi
saamenkielisille, Suomi viittomakielisille ja Ruotsi viittomakielisille.
Pälkäne on yksikielinen kunta. Oppilaan äidinkielen ollessa muu kuin suomi, opetus järjestetään tapauskohtaisesti.
119
7.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI
Ruotsi B-kielenä (B 1)
VUOSILUOKAT 7-9
SISÄLLÖT 7.-9. LUOKILLA
Sisällöt määräytyvät kulloinkin käytössä olevan oppikirjan mukaisesti.
TAVOITTEITA 7. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas
- oppivat arkisten viestinnällisten tilanteiden avulla ilmauksia, joita tarvitaan toimittaessa
yksinkertaisia asioita ruotsiksi, esimerkiksi asioimaan kahvilassa tai ostamaan postimerkkejä
- oppilaat harjoittelevat myös kirjoittamaan lyhyitä viestejä ruotsiksi, esimerkiksi tekstiviestejä, sähköpostiviestejä ja kortteja.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- tutustuu elämään ruotsinkielisissä kulttuureissa ja saavat näkökulmia suomalaiseen,
suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuriin.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- harjoittelee monipuolisella tavalla sekä itsenäisesti että pareittain tai ryhmissä käyttämään kielitaitoaan.
MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas
- ymmärtää arkisia viestinnällisiä ilmauksia
- pystyy tuottamaan lyhyitä viestejä.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- on tutustunut ruotsinkieliseen kulttuuriin.
120
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- on harjoitellut opiskelua itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä.
TAVOITTEITA 8. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas
- harjoittelee arkipäiväisiä viestintätilanteita kuten käyttäytymään kohteliaasti ruokaillessa, tekemään ostoksia, ostamaan junalippuja, pyytämään anteeksi, tiedustelemaan onko paikka vapaa jne.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- oppii lisää erilaisia pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviä asioita.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- jatkaa itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä opiskelun harjoittelua.
MINIMITAVOITTEET 8. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas
- ymmärtää arkipäiväisten viestintätilanteiden sisältöjä.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- on tutustunut erilaisiin pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviin asioihin.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- on harjoitellut itsenäisesti, pareittain ja ryhmässä opiskelua.
TAVOITTEITA 9. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas
- oppii kertomaan itsestään ja ympäristöstään sekä vastaavasti hankkimaan tietoja kysymällä toisilta vastaavista asioista
- harjoittelee kysymään ja kertomaan sekä ilmaisemaan mielipiteitä ja tunteita
- harjoittelee myös hankkimaan yksinkertaista tietoa eri tiedotusvälineistä.
121
Kulttuuritaidot: Pohjoismaisen kulttuurin lisäksi käsitellään suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä.
Oppimaan oppiminen : Painotetaan omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja päämäärätietoisuutta.
MINIMITAVOITTEET 9. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas
- osaa lyhyesti kysyä ja kertoa itsestään ja ympäristöstään.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- tunnistaa pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviä asioita.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- on käyttänyt erilaisia työtapoja, joitain yksin, joitain parin kanssa, joitain ryhmässä
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:
KUULLUN
YMMÄRTÄMINEN
PUHUMINEN
TEKSTIN
YMMÄRTÄMINEN
KIRJOITTAMINEN
A2.1 Peruskielitaidon
A1.3 Toimiva
A2.1 Peruskielitaidon
A1.3 Toimiva
alkuvaihe
alkeiskielitaito
alkuvaihe
alkeiskielitaito
________________________________________________________________________
Kulttuuritaidot: Oppilas
- tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä
- tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja
- ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.
Opiskelustrategiat: Oppilas
- käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja
- on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun
merkityksen.
122
7.5 VIERAAT KIELET
Vieraan kielen opetuksen tavoite on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.
Englannin kielen opetuksessa painotetaan suullisen kielitaidon harjoittamista sekä sanaston hallintaa, jotta oppilas rohkaistuu käyttämään hankkimaansa kielitaitoa. Oppilaan tietoja ja taitoja arvioitaessa tuntityöskentely painottuu.
Erityisopetuksessa kieltenopetus järjestetään oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti.
A-kieli
A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Sen opiskelu aloitetaan kolmannella luokalla, mutta voidaan koulukohtaisesti aloittaa aikaisemminkin. Pälkäneen koulujen A-kieli on
englanti.
VUOSILUOKAT 1-2
Opetussuunnitelman perusteissa on määrätty, että kieliopintojen
tulee alkaa viimeistään kolmannella luokalla, mutta on mahdollista
aikaisemminkin.
Pälkäneen kieliohjelman mukaan englannin kielenopiskelu voidaan aloittaa leikinomaisesti
ja toiminnallisesti jo toisella luokalla, jos tuntiresurssit sen sallivat.
1.-2.-luokkien kielenopiskelun yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty opetussuunnitelman perusteissa.
VUOSILUOKAT 3-9
Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielel-
123
lä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Hänen tulee
oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita.
Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. (OPS:n perusteet)
3.-6.luokkien kielenopiskelun yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty opetussuunnitelman perusteissa.
SISÄLLÖT 3.-9. LUOKILLA
Sisällöt määräytyvät kulloinkin käytössä olevan oppikirjan mukaisesti.
TAVOITTEITA 3. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
- osaa kertoa itsestään ja toisesta
- ymmärtää yksinkertaisista kirjoitetuista ja puhutuista viesteistä yksittäisiä sanoja tai
aihepiirin
- osaa kirjoittaa kohdekieltä mallista, perussanastoa myös ulkoa
- tuntee joitakin englantia puhuvia maita.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- osaa vaihtaa yksinkertaisia tervehdyksiä ja peruskohteliaisuuksia.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- hallitsee kielenopiskelutaitojen perusteet osallistumalla tuntityöskentelyyn ja huolehtimalla kotitehtävistään
- osaa valmistautua kotonaan sanatesteihin, sekä myös laajempiin kokeisiin annettujen
ohjeiden avulla
MINIMITAVOITTEET 3. LUOKALLA
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävänsä. Oppilas ymmärtää kieltä
enemmän kuin osaa itse tuottaa. Oppilas tuntee numeroita ja osa kertoa itsestään ja perheenjäsenistään.
TAVOITTEET 4. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
- osaa kertoa itsestään ja toisesta, sekä tarvittaessa apuneuvoja käyttäen myös kysyä
yksinkertaisia kysymyksiä
- ymmärtää yksinkertaisia ikäkautta vastaavia kirjoitettuja ja puhuttuja tekstejä
- osaa kirjoittaa joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Aiemmin opeteltuja taitoja vahvistetaan.
124
Kulttuuritaidot: Oppilas
- osaa vaihtaa tervehdyksiä ja peruskohteliaisuuksia.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- osallistuu tuntityöskentelyyn ja huolehtii kotitehtävistään
- osaa jossain määrin arvioida omaan edistymiseensä vaikuttavia tekijöitä.
MINIMITAVOITTEET 4. LUOKALLA
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävänsä. Oppilas ymmärtää kieltä
enemmän kuin osaa itse tuottaa. Oppilas erottaa yksikön ja monikon, osaa verbejä ja lisää
lukusanoja.
TAVOITTEET 5. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
- pystyy keskustelemaan puhekumppanin kanssa tavallisissa tilanteissa
- ymmärtää arkielämää käsittelevän puheen ja tekstin keskeisimmän sisällön
- osaa muodostaa ymmärrettäviä virkkeitä
- ääntää ymmärrettävästi
- hallitsee siihenastisen keskeisen sanaston
- kirjoittaa melko virheetöntä englantia.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- tuntee englanninkielisten maiden elämään ja juhliin liittyviä asioita.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- osaa käyttää itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa sekä muita tiedonhankintavälineitä
- pystyy arvioimaan omaa kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin.
MINIMITAVOITTEET 5. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
- ymmärtää ja tuottaa jonkin verran englanninkielistä puhetta ja kirjoitusta
- hallitsee tavallisimpien sanojen oikeinkirjoituksen
- osallistuu tuntityöskentelyyn ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä.
Kulttuuritaidot: Oppilas
125
-
tuntee joitakin englanninkielisten maiden elämään liittyviä asioita.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- pystyy etsimään oppikirjan tekstistä ja sanastosta ohjeiden mukaista yksittäistä tietoa.
TAVOITTEET 6. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
- selviytyy yksinkertaisissa kielenkäyttötilanteissa
- pystyy kertomaan mm. itsestään, harrastuksistaan ja koulunkäynnistään
- ilmaisee itseään suullisesti ja kirjallisesti 3.-6. luokkien keskeisen sanavaraston turvin.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- pystyy kertomaan englanniksi omasta kotimaastaan
- tunnistaa oman maansa ja joidenkin englanninkielisten maiden kulttuurien keskeisiä
yhtäläisyyksiä ja eroja.
Oppimaan oppiminen: Vahvistetaan monipuolisesti opiskelutaitojen eri osa-alueita.
MINIMITAVOITTEET 6. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
- hallitsee yleisimmät 3.-6.luokille määritellyn sanaston sanat
- ymmärtää kieltä jonkin verran sekä ääntää ja kirjoittaa ymmärrettävästi
- osallistuu tuntityöskentelyyn ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- tunnistaa oman maansa ja joidenkin englanninkielisten maiden keskeisiä yhtäläisyyksiä
ja eroja.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- pystyy etsimään tietoa oppikirjasta ja sanastosta ohjeiden avulla ja osin itsenäisestikin.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty kielen osaamisen taso 6. luokalla taitokuvausasteikon mukaan. Kyseinen asteikko on perusteiden liitteenä. Asteikolla kuvataan hyvä osaamistaso seuraavilla osa-alueilla:
126
kuullun ymmärtäminen
puhuminen
tekstin ymmärtäminen
kirjoittaminen
TAVOITTEITA 7. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
- tutustuu entistä enemmän kertovaan tekstiin ja opettelee hankkimaan tietoja eri aihepiireistä
- kykenee tuottamaan lyhyen kertovan tai kuvailevan kirjoitetun tekstin ja selviytyy jokapäiväisen elämän viestintätehtävistä ja –tilanteista.
Kulttuuritaidot: Oppilasta
- tutustutetaan englantiin kansainvälisenä yleiskielenä sekä britti- ja amerikanenglannin
eroihin.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- kehittää opiskelutaitojaan yksin ja ryhmässä.
MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
- kykenee kertomaan kirjallisesti ja suullisesti itseensä ja ympäristöönsä liittyvistä asioista lyhyesti ja ymmärtämään näihin asioihin liittyvää selkeää, hidastempoista puhetta.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- alkaa tiedostaa, että englanti on kansainvälinen yleiskieli sen lisäksi, että se on Britannian ja Yhdysvaltojen kansalliskieli.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- kykenee opiskelemaan ryhmässä ja itsenäisesti.
TAVOITTEITA 8. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
127
-
kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan ja pystyy tuottamaan melko pitkän kertovan tai
kuvailevan kirjoitetun tekstin
ymmärtää jokapäiväisiä asioita käsittelevää lähes normaalitempoista puhetta
osaa lyhyesti kertoa omia mielipiteitään asioista ja perustella niitä ja kysyä toisilta niistä.
Kulttuuritaidot: Syvennetään alemmilla luokilla opittua kulttuurintuntemusta.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- opettelee ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan, arvioimaan
omaa työskentelyään ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.
MINIMITAVOITTEET 8. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
- kykenee tuottamaan kirjallisesti ja suullisesti melko pitkän tuotoksen, joka käsittelee
jokapäiväisiä asioita sekä ymmärtää niitä käsittelevää lähes normaalitempoista puhetta.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- tunnistaa kulttuurialueen tapoja ja käytänteitä.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- ottaa vastuuta omasta oppimisestaan omien kykyjensä mukaisesti.
TAVOITTEITA 9. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
- pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta
- itse suullisesti esittämään pienen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista
- osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista
- pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun mittaisia tekstejä tutuista aiheista
- osaa kirjoittaa kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristön arkipäiväisistä puolista.
Kulttuuritaidot: Oppilas
- on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista
- asennoituu ennakkoluulottomasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin tuntien omat juurensa ja kulttuurinsa.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä.
128
MINIMITAVOITTEET 9. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
- osaa kirjoittaa kuvauksen tapahtumista
- pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen perustuvaa puhetta ja pystyy itse suullisesti osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluun
- pystyy lukemaan tutusta aiheesta kertovan tekstin.
Kulttuuritaidot: Oppilaalla
- on tietoja kulttuurialueen maista, kansoista ja tavoista.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- osaa käyttää erilaisia työtapoja opiskelussaan.
PÄÄTTÖARVOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:
KIELI
KUULLU
PUHUMINEN
YMMÄRTÄMINEN
TEKSTIN
KIRJOITTAMINEN
YMMÄRTÄMINEN
_______________________________________________________________________________________
Englanti
B1.1 Toimiva
peruskielitaito
A2.2 Kehittyvä
peruskielitaito
B1.1 Toimiva
peruskielitaito
A2.2 Kehittyvä
peruskielitaito
________________________________________________________________________
Kulttuuritaidot: Oppilas
- tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.
Opiskelustrategiat: Oppilas
- käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja
- on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun
merkityksen.
129
7.6 MATEMATIIKKA
Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun
kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen
tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja
matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä
apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan
abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista
ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja
viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa.
VUOSILUOKAT 1-2
TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2
Oppilas
oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa
tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta
saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden
muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit sekä
tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät; oppilaan tulee huomata käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen
ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja
oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita
harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja
haasteellisista matemaattisista ongelmista.
130
SISÄLTÖJÄ 1. LUOKALLA
Luvut ja laskutoimitukset
lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-100
lukujen vertailu (< ja > -merkit), luokittelu, järjestäminen, hajottaminen ja kokoaminen
kymmenjärjestelmän perusteet
lukujonotaidot, luettelu eteen- ja taaksepäin yhden, kahden, viiden ja kymmenen välein
parilliset ja parittomat luvut
yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti lukualueella 0-100, laskutoimitusten
tutustuminen kymmenjärjestelmävälineisiin, lukusuoraan ja sataruudukkoon
Algebrallinen ajattelu
säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien näkeminen kuvista
yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen
Geometrian käsitteitä
ympäristön geometristen kappaleiden kuvailu ja nimeäminen (pallo, suorakulmainen
särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio)
tasokuvioiden tunnistaminen ja piirtäminen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio sekä ympyrä
esineen avulla piirrettynä)
yksinkertaisia suurennoksia ja pienennöksiä ruutujen avulla
avaruudellisen hahmotuskyvyn kehittäminen
Mittaaminen
mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan
pituus senttimetreinä ja metreinä. mittaamista ja arviointia
raha, eurot
aika, kellonaika tasatunteina ja puolitunteina
Tietojen käsittely ja tilastot
yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen
tietojen esittäminen pylväsdiagrammina
SISÄLTÖJÄ 2. LUOKALLA
Luvut ja laskutoimitukset
lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-1000
lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu ja järjestäminen
kymmenjärjestelmän rakenne
131
yhteen - ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain luvuilla 0-1000 (kaksi muistinumeroa, peräkkäiset lainaamiset)
kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 2-5
kertolaskun ja jakolaskun yhteys ja jakolaskun käsite konkreettisilla välineillä (ei jakolaskun merkitsemistä)
lukusuoran käyttö
erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen
yksinkertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä
Algebrallinen ajattelu
suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvasta
yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen
Geometrian käsitteitä
ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu
peruskappaleiden tunnistaminen: pallo, suorakulmainen särmiö, kuutio, ympyräkartio ja
ympyrälieriö
geometristen peruskäsitteiden: piste, jana, suora, murtoviiva, puolisuora ja kulma, tunnistaminen ja tuottaminen
monikulmion tunnistaminen ja tuottaminen
kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon ja pisteverkkoon ja omien kuvioiden tuottaminen
pinta-alan käsitteen pohjustaminen peittämällä pintoja annetuilla monikulmioilla
peilikuvan tunnistaminen ja piirtäminen
symmetria-akselin etsiminen ja symmetrisen puolikkaan piirtäminen
Mittaaminen
mittaamisen periaatteen ymmärtäminen
rahan yksiköt, hinnan tulkitseminen ja merkitseminen pilkkua käyttäen
pituuden yksiköt, metri ja senttimetri, mittaamista ja arviointia
massan yksiköt, gramma ja kilogramma, kokeiluita ja arviointia
tilavuuden yksiköt, litra ja desilitra, kokeiluita ja arviointia
pinta-ala kokeellisesti käyttäen konkreettista yksikköä
kellonajan lukeminen ja merkitseminen analogisesta kellosta ja digitaalimerkintä
vuodenajat, kuukaudet, vuorokausi, tunti ja minuutti
Tietojen käsittely ja tilastot
yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen, helpon karttakuvan tulkinta
tietojen etsiminen, muokkaaminen ja esittäminen esim. pylväsdiagrammilla
MINIMITAVOITTEET
132
Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, jossa pohditaan esimerkiksi luokalle jäämistä. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otettava huomioon.
1.LUOKKA
Laskutoimitukset
Oppilas
tunnistaa ja merkitsee luvut 0-100
vertailee ja järjestää lukuja 0-100
osaa mekaanisen kymmenylityksen 0-20
Geometria
Oppilas
tuntee kolmion, neliön ja ympyrän
Soveltava matematiikka
Oppilas
tunnistaa kellonajoista täydet tunnit
2.LUOKKA
Laskutoimitukset
Oppilas
tunnistaa ja merkitsee luvut 0-1000
vertailee ja järjestää lukuja 0-1000
osaa päässälaskun kymmenylityksen
osaa yhteen- ja vähennyslaskut allekkain lukualueella 0-1000
osaa kertotaulut 1-5
Geometria
Oppilas
tuntee kolmion, neliön, ympyrän ja monikulmion
Soveltava matematiikka
Oppilas
tuntee perussuureitten yksiköt (cm, m, g, kg, dl, l)
tunnistaa kellonajoista täydet ja puolet tunnit
133
VUOSILUOKAT 3-5
Vuosiluokkien 3−5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun
kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja
peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi.
TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 3-5
Oppilas
saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa
oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä
oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä
oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita
perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille
oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta
oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita
oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä
SISÄLLÖT 3. LUOKALLA
1.-2. luokkien sisältöjä kerrataan ja laajennetaan:
Luvut ja laskutoimitukset
kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen (luvut 0–10 000), tutustuminen 60järjestelmään, kellonajat
päässälaskuja, yhteen- ja vähennyslaskuja allekkain sekä kertominen yksinumeroisella
kertojalla
kertolaskun käsitteen varmentaminen ja kertotaulut
sisältöjako ja ositusjako, jakolaskun merkitseminen ja laskeminen päässälaskuna
murtoluvun käsite
laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen
lukumäärän tutkiminen erilaisten vaihtoehtojen kautta
laskujärjestys
134
lukujen luokittelu ja järjestäminen
Algebra
Lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen
lausekkeen käsite ja helppojen lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista
säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien havaitseminen
yhtälön ratkaiseminen päättelemällä
Geometria
suurennoksia
peilaus suoran suhteen, symmetria
erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu
piiri
mittaamisen periaatteen vahvistaminen
mittaustuloksen arviointi
tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen
yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä,
sanoilla tai lukujen avulla
osaa vertailla tai luokitella joitain reaalimaailman tilanteita tai ilmiöitä ohjauksen avulla
pystyy työskentelemään saadessaan lisäohjeita.
Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra
Oppilas
osaa hajottaa ja koota lukuja 1-20
osaa yhteen- ja vähennyslaskuja kymmenjärjestelmän lukualueella 0 – 1000
kykenee vertailemaan auttavasti suuruusluokkia lukualueella 0 – 1000
osaa kertotaulut 1-5
tunnistaa murtoluvun ja osaa muodostaa sen joukkomallista
osaa yksinkertaisia jakolaskuja, jakajana yksinumeroiset luvut
tunnistaa ja osaa käyttää jakolaskun kahta erilaista merkintätapaa
Aika
135
tuntee tasa- ja puolet tunnit
Geometria
Oppilas
osaa suurentaa yksinkertaisen kuvion ruudukkoa tms. apuna käyttäen
tunnistaa ja osaa nimetä joitakin yleisimpiä tasokuvioita ja joitain niihin liittyviä käsitteitä
osaa liittää mittayksiköt oikeaan suureeseen esim. pituuden mittana metri
osaa tehdä mittauksia
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
Oppilas
osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja ohjattuna
KESKEISET SISÄLLÖT 4. LUOKALLA
Luvut ja laskutoimitukset
kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen (luvut 0 – 100 000)
yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua päässä sekä allekkain (kertominen kaksinumeroisella kertojalla, jakaminen jakokulmassa)
desimaaliluvun käsite, desimaaliluvun ja murtoluvun välinen yhteys
murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua
negatiivisen kokonaisluvun käsite
laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen
sulkeiden käyttö ja laskujärjestys
Algebra
lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen
lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista
yhtälöiden ratkaisemista päättelemällä
säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien havaitseminen
Geometria
suurennoksia ja pienennöksiä
peilaus suoran suhteen, symmetria ja yhtenevyys konkreetein välinein
yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat
kulmien ja kolmioiden luokittelua
suorakulmion pinta-ala
mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntamista, mittaustuloksen arviointia
136
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
Tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen
yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen
koordinaatisto, I neljännes
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä,
kuvilla, symboleilla, sanoilla tai lukujen avulla
pystyy kertomaan havainnoistaan ja ajatuksistaan toimimalla tai puhumalla
osaa ohjauksen avulla kuvata joitain reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti
osaa ryhmitellä tai luokitella annetun kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta
pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman
työskentelee yhteisen tavoitteen mukaisesti
Luvut, laskutoimitukset ja algebra
Oppilas
osaa hajottaa lukuja ykkösiin, kymmeniin, satoihin ja tuhansiin
kykenee vertailemaan lukujen suuruusluokkia lukualueella 0 – 10000
osaa peruslaskutoimituksia hyväksyttävästi (luonnollisilla luvuilla lukualueella 0-10000)
hallitsee kertotaulut 1-10 pääpiirteissään
oppii käyttämään jakokulmaa
osaa yksinkertaisia yhteen - ja vähennyslaskuja samannimisillä murtoluvuilla
tunnistaa desimaaliluvun ja osaa muodostaa desimaaliluvun kuvamallin perusteella
osaa merkitä murtoluvun lukusuoralle
osaa verrata samannimisiä murtolukuja
osaa merkitä desimaaliluvun lukusuoralle
osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita
Geometria
Oppilas
osaa laskea piirin ja pinta-alan yksinkertaisista kuvioista (esim. neliö)
osaa mittayksiköiden välisiä perusmuunnoksia
osaa piirtää yleisimpiä tasokuvioita
tunnistaa suoran (tietää, että on olemassa erisuuntaisia suoria)
tuntee vuorokauden, viikon, kuukauden, vuoden, tunnin, sekunnin ja minuutin väliset
suhdeluvut
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
137
Oppilas
osaa esittää tietoja diagrammin avulla
osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja opettajan ohjauksessa
KESKEISET SISÄLLÖT 5. LUOKALLA
Luvut ja laskutoimitukset
yhteen-, vähennys-, kerto - ja jakolaskua päässä sekä allekkain algoritmina
murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslasku, sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla
supistaminen ja laventaminen
jaollisuus
desimaaliluvun, murtoluvun ja prosentin välinen yhteys
laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen
Algebra
lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen
lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista
yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä
säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien päätteleminen
Geometria
yhdenmuotoisuus ja mittakaava
peilaus suoran ja pisteen suhteen
kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen
ympyrä ja sen osia
kulman mitta
pinta-ala
mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista, mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen
keskiarvon käsite ja laskeminen
tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen
kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
138
osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä,
kuvilla, symboleilla, sanoilla tai lukujen avulla
pystyy kertomaan havainnoistaan ja ajatuksistaan toimimalla tai puhumalla
osaa kuvata joitain reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti
osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa
etsiä yhteistä ominaisuutta
pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman
työskentelee yhteisen tavoitteen suuntaisesti
Luvut, laskutoimitukset ja algebra
Oppilas
osaa käyttää kymmenjärjestelmän positiivisia lukuja
osaa kokonaisluvuilla yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja
myös allekkain algoritmina sekä yksinkertaisia laskutoimituksia päässälaskuna
osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita
osaa murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua
tuntee prosentin käsitteen
osaa joitain jaollisuussääntöjä
hahmottaa lukusuoran sadasosista tuhansiin
osaa peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla
hallitsee kertotaulut 1-10
osaa yksinkertaisia yhteen ja vähennyslaskuja desimaaliluvuilla
sekaluvun käsite
murtoluvun ja sekaluvun muunnokset
osaa merkitä murtolukuja desimaalilukuina ja desimaalilukuja murtolukuina mallin avulla
Geometria
Oppilas
osaa arvioida mittaustuloksia, käyttää joitain mittayksiköitä, vertailla niitä ja suorittaa
yksinkertaisia yksikönmuunnoksia
osaa luokitella tasokuvioita
osaa mitata kulmia
pinta-alan käsite alueen mittana
mittayksikkömuunnoksia
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
Oppilas
osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja
139
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman
ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla,
lukujen avulla tai diagrammeilla
pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy
kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla,
puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla
osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla,
luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla
osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa
etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden;
hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä
osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan
yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman
ratkaisemiseksi
osaa noudattaa sääntöjä
Luvut, laskutoimitukset ja algebra
Oppilas
osaa järjestää, luokitella ja esittää tietoja tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia
taulukoita ja diagrammeja
osaa selvittää ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa
käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä
osaa esittää niitä eri metodeilla
osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten
väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän
ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden
osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia
Geometria
Oppilas
osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan
yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden
käsitteiden muodostamaa rakennetta
tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja
pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset
kuviot
ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja
mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla
mittayksiköllä
osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
140
Oppilas
osaa kerätä erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä
mahdottoman ja varman tapauksen
VUOSILUOKAT 6−9
Vuosiluokkien 6−9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten
käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.
TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 6-9
Oppilas oppii
luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa
ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään
matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
loogista ja luovaa ajattelua
soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn
ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja
päätelmiään
esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
näkemään säännönmukaisuuksia
työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä
KESKEISET SISÄLLÖT 6. LUOKALLA
Ajattelun taidot ja menetelmät
ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
matemaattisten tekstien tuottaminen ja tulkinta
Luvut ja laskutoimitukset
lukujen jakaminen alkutekijöihin ja jaollisuussääntöjä
murtolukujen supistaminen ja laventaminen ja desimaaliluvun esittäminen murtolukuna
kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla
prosenttilaskuja
pyöristämistä ja arviointia sekä laskimen käyttöä
aikalaskuja ja aikaväli
141
Algebra
lausekkeiden kirjoittamista, sieventämistä ja laskemista
Funktiot
lukuparin esittäminen koordinaatistossa
Geometria
säännölliset monikulmiot
tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen
geometrista piirtämistä harppia ja geokolmiota käyttäen(geometrisia konstruointeja)
symmetria suoran ja pisteen suhteen
Todennäköisyys ja tilastot
todennäköisyyden käsite
diagrammien tulkinta
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun taidot ja menetelmät:
Oppilas
löytää ohjauksen avulla yksinkertaisessa tekstimuodossa olevasta ongelmasta sen
keskeiset elementit ja osaa esittää ne joko kuvallisesti, sanallisesti tai matemaattisessa
esitysmuodossa ja hahmottaa jonkinlaisen mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon tai vastauksen suuruusluokan
työskentelee yhteisen tavoitteen suuntaisesti
Luvut ja laskutoimitukset ja algebra:
Oppilas
osaa käyttää kymmenjärjestelmän positiivisia lukuja
osaa kokonaisluvuilla yhteen -, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja
osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita
osaa murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen - ja vähennyslaskua
tuntee prosentin käsitteen
osaa joitain jaollisuussääntöjä
osaa kertoa murtoluvun luonnollisella luvulla
Geometria
Oppilas
osaa laskea säännöllisten kuvioiden piirin ja pinta-alan ohjatusti
osaa peilata suoran tai pisteen suhteen
142
osaa luokitella kulmia ja monikulmioita
arvioida mittaustuloksia, käyttää joitain mittayksiköitä, vertailla niitä ja suorittaa yksinkertaisia yksikönmuunnoksia
Todennäköisyys ja tilastot:
Oppilas
osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja
KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKALLA
Ajattelun taidot ja menetelmät
loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,
rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä
matematiikan historiaa
Luvut ja laskutoimitukset
luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut
vastaluku, itseisarvo, käänteisluku
peruslaskutoimitusten varmentaminen
kertominen ja jakaminen murtoluvuilla
pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö
Algebra
potenssi, eksponenttina luonnollinen luku
lausekkeiden sieventäminen
Funktiot
yksinkertaisten funktioiden tulkitsemista ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon
Geometria
kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä
yhtenevyys käsitteenä
kierto ja siirto tasossa
kulmien välisiä yhteyksiä
mittayksiköiden muunnokset
geometrista konstruointia
koordinaatisto
143
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun taidot ja menetelmät
Oppilas
osaa vertailla, mitata ja järjestää ohjauksessa
osaa selittää loogista ajatteluaan tehtävää tehdessään
työskentelee yhteisten tavoitteiden suuntaisesti
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas
tuntee lukujoukkojen luokitteluperiaatteita
selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti ja ilmoittaa tuloksen järkevästi
löytää luvulle vastaluvun ja käänteisluvun saadessaan ohjausta
osaa kertoa ja jakaa murtoluvun luonnollisella luvulla
Geometria
Oppilas
osaa mitata geokolmiolla
tunnistaa yhtenevät kuviot
tuntee ja osaa nimetä kulmia
osaa laskea kolmion ja suorakulmion pinta-alan
tunnistaa symmetrian ja osaa peilata kuvion
KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKALLA
Ajattelun taidot ja menetelmät
tietojen luokittelu ja järjestäminen ongelmatehtävissä
kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä
matematiikan historiaa
Luvut ja laskutoimitukset
suhde ja verrannollisuus
prosenttilaskut
juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella
tuloksen pyöristäminen tiettyyn tarkkuuteen
Algebra
potenssit eksponenttina kokonaisluvut
144
potenssilauseke ja sen sieventäminen
polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku
muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen
vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttöverranto
lineaarisen yhtälön ratkaiseminen
reaaliluvun käsite
Geometria
yhtenevyys ja yhdenmuotoisuus
ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet
kappaleiden nimeäminen ja luokittelu
kappaleiden pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun taidot ja menetelmät
Oppilas
osaa luokitella, järjestää ja vertailla tehtävässä annettua tietoa
osaa ratkaista yksinkertaisen kombinatorisen ongelman itsenäisesti
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas
osaa muodostaa ja laskea verrantoja ohjatusti
tuntee prosenttikäsitteen ja osaa laskea perusprosenttilaskuja
Algebra
Oppilas
osaa sieventää ja laskea yksinkertaisia potenssi- ja polynomilausekkeita ohjatusti
Geometria
Oppilas
tuntee joitakin ympyrään liittyviä käsitteitä
osaa laskea ympyrän pinta-alan ja kehän pituuden ohjeita saatuaan
osaa nimetä ja luokitella kappaleet
KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKALLA
Ajattelun taidot ja menetelmät
loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,
145
rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä
todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja
erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus
ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
Algebra
murtolauseke ja sen sieventäminen
yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko
lineaarisen yhtälön ratkaiseminen
vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti
aritmeettisten ja geometristen lukujonojen tutkimista
Funktiot
riippuvuuden havaitseminen ja sen esittämien muuttujan avulla
funktion käsite
funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja
väheneminen
lineaarinen funktio
suoraan ja kääntäen verrannollisuus
Geometria
Pythagoraan lause
trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion osien ratkaiseminen
kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä
kappaleen pinta-alan ja tilavuuden laskemisen varmentaminen, uutena pallopinnat
Todennäköisyys ja tilastot
frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi
keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen
hajonnan käsite
diagrammien tulkinta
tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisesti
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun taidot ja menetelmät
Oppilas
huomaa eri tapauksien säännönmukaisuuksia
osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen
esitysmuotoon ja ratkaista sen ohjatusti
146
osaa päätellä yksinkertaisten väitöslauseiden totuusarvon.
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas
selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti
tuntee jaollisuussääntöjä
kykenee ratkaisemaan prosenttilaskun perustehtäviä
osaa arvioida saamansa tuloksen järkevyyttä.
Algebra
Oppilas
osaa ratkaista yksinkertaisen ensimmäisen asteen yhtälön
osaa ohjauksen avulla muodostaa sanallisesta tehtävästä yhtälön tai yhtälöparin ja
ratkaista sen
osaa käyttää potensseja kun eksponenttina positiivinen kokonaisluku
osaa sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita ohjatusti.
Funktiot
Oppilas
osaa merkitä lukuparin koordinaatistoon
osaa laatia taulukon lukupareista ohjatusti
osaa ratkaista yhtälöparin graafisesti ohjausta saadessaan.
Geometria
Oppilas
tunnistaa geometrisia kuvioita ja kappaleita
osaa laskea joidenkin kappaleiden piirin, pinta-alan ja tilavuuden
tunnistaa yhdenmuotoiset ja yhtenevät kuviot
tunnistaa ja osaa nimetä erilaisia kulmia
osaa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa ohjeita saatuaan
osaa tehdä erilaisia mittauksia.
Todennäköisyys ja tilastot
Oppilas
osaa lukea ja laatia yksinkertaisia kuvaajia
osaa laskea keskiarvon.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ajattelun taidot ja menetelmät
147
Oppilas
huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet
osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa,
ei ole olemassa
osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon
osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa
tuloksen oikeellisuuden
osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa
osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polkutai muuta diagrammia käyttäen
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas osaa
arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä
on luotettava peruslaskutaito
korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on kokonaisluku ja pystyy jakamaan
luvun alkutekijöihinsä
ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta
käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa
Algebra
Oppilas osaa
ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
Funktiot
Oppilas
osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan
osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan
osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta
tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä
Geometria
Oppilas osaa
tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet
soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja
käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen
löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan
tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa
soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen
148
suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä
Todennäköisyys ja tilastot
Oppilas osaa
määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen
tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden
merkityksen arkielämän tilanteissa
lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit,
keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon
7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO
VUOSILUOKAT 1-4
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Lisäksi tutustutaan elinympäristön (Pälkäne
ja lähialueet) kasvistoon ja eläimistöön sekä maantieteeseen.
7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO
VUOSILUOKAT 5.6
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tutustutaan oppilaan elinympäristön (Pälkäne ja lähialueet) kasvistoon ja eläimistöön sekä maantieteeseen.
Biologia
VUOSILUOKAT 7–9
Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään
huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.
Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia.
Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja
elämän eri muotoja kasvaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
149
7. LUOKKA (kurssi 1)
Luonto ja ekosysteemit
kotiseudun järvien tutkiminen
järven kasvi- ja eläinlajien tutkiminen
luonnon monimuotoisuus Suomen vesiekosysteemeissä
maastotyöskentely Mallasvedellä ja Pälkänevedellä ja mahdollisuuksien mukaan muilla
kotiseudun järvillä
8. LUOKKA (KUR 2 JA 3)
Luonto ja ekosysteemit
kotiseudun metsien tutkiminen
metsän eliölajien tunnistaminen ja ekologia
metsän kasvien kerääminen
ihminen metsän käyttäjänä
metsien monimuotoisuus
maastotyöskentely ja opintokäynnit Syrjänharjulla ja mahdollisuuksien mukaan muilla
kotiseudun luontokohteilla
Elämä ja evoluutio
solun rakenne ja toiminta
solun tutkiminen mikroskoopilla
eliökunnan synty ja luokittelu (järjestelmä)
Yhteinen ympäristö
ihmisen vaikutus metsiin ja metsien suojelu
ihmisen vaikutus järviin ja vesien suojelu
kestävä kehitys
ympäristön suojelu
oman elinympäristön tilan ja ympäristönmuutosten tutkiminen
oman ympäristökäyttäytymisen pohdinta
luonnon monimuotoisuus ja kotiseudun suojelualueet
maastotyöskentely lähialueen suojelukohteilla
9. LUOKKA (KURSSI 4)
Ihminen
ihmisen evoluutio
ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot
ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen
ihmisen perinnöllisyys
150
Maantieto
VUOSILUOKAT 7–9
Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista
perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.
Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla
esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja
seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.
VUOSILUOKKIEN 7-9 KESKEISET TAVOITTEET
Oppilas oppii
käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja
käyttämään ja tulkitsemaan tilastoja, diagrammeja, erilaisia kuvia ja uutislähteitä
ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa
ja maailmassa
tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja
niiden ihmisiin
ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa.
VUOSILUOKKIEN 7-9 KESKEISET SISÄLLÖT
7. LUOKKA (KURSSI 1)
Maa – ihmisen kotiplaneetta
maailman alueellinen jäsentäminen
Amerikan karttakuvan hahmottaminen
Amerikan luonnonolot
Amerikan asukkaat
Latinalainen Amerikka
Anglo-Amerikka
8. LUOKKA (KURSSI 2)
Euroopan karttakuva
Euroopan luonnonolot
151
Euroopan asukkaat
alueiden Eurooppa
Eurooppa osana maailmaa
Euroopan tulevaisuus
9. LUOKKA (KURSSI 3)
Suomen ja Pohjolan karttakuva ja maisema
luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus
Suomen väestö
Suomen elinkeinoelämä
Suomi osana maailmaa
7.9 FYSIIKKA JA KEMIA
VUOSILUOKAT 5–6
Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee
innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja
toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.
Opetussuunnitelma on 5. ja 6. vuosiluokille yhteinen siten, että eri osa-alueet voidaan
käsitellä joko 5. tai 6. luokalla kokonaan tai molemmilla luokilla soveltuvin osin. Fysiikka ja
kemia arvioidaan yhdellä arvosanalla sekä 5. että 6. luokalla.
Fysiikka
VUOSILUOKAT 7–9
Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja.
Seuraavassa on esitetty fysiikan aihepiirien jako kursseiksi.
1. Värähdys- ja aaltoliike sekä lämpöoppi
1
2. Luonnon rakenteet, liike ja voimat
1½
3. Sähkö ja ydinenergia
1
Kemia
152
VUOSILUOKAT 7–9
Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta
ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta
välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen
jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee
antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian
tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan
vastuuta ympäristöstään.
Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden
tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä,
periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja
sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.
Seuraavassa on esitetty kemian aihepiirien jako kursseiksi. Yksi kurssi on tarkoitettu yhdelle vuosiluokalle. Kurssi 2 on laajin (ajallisesti puolitoista kurssia).
1. Ilma ja vesi
1
2. Elollinen luonto ja yhteiskunta
1½
3. Raaka-aineet ja tuotteet
1
MINIMITAVOITTEET
Oppilas
työskentelee turvallisesti ja ohjeita noudattaen.
tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytystensä mukaisesti.
osallistuu kokeisiin.
Ilma ja vesi
Oppilas
tietää, että alkuaineita merkitään kemiallisin merkein.
osaa mainita joitakin ilmakehästä löytyviä aineita.
osaa tutkia PH-paperin avulla aineen happamuutta.
tuntee veden olomuodot ja veden kiertokulun luonnossa.
Raaka-aineet ja tuotteet
153
Oppilas
tietää hapen merkityksen palamisessa ja tuntee paloturvallisuuteen liittyviä asioita.
osaa nimetä muutamia reaktioiden tuloksena syntyviä aineita.
tietää joitakin alkuaineiden kemiallisia merkkejä.
tietää tapoja erottaa aineita toisistaan ja osaa suorittaa erottamisen ohjatusti.
tietää tärkeimpiä käyttömetalleja ja tietää, miten metalliesineitä suojataan korroosiolta.
tietää, että on olemassa jaksollinen järjestelmä, jossa alkuaineet on järjestetty rakenteen ja ominaisuuksien mukaan taulukkoon.
tuntee pariston virtalähteenä ja tietää, että paristossa tapahtuu energianmuutoksia.
osaa lajitella ja kierrättää jätteitä.
Elollinen luonto ja yhteiskunta
Oppilas
ymmärtää yhteyttämisreaktion merkityksen elämän kannalta.
tietää ravintoaineiden luokittelun
tietää, että maaöljystä valmistetaan monia eri aineita ihmisen käyttöön, esim. polttoaineita.
tietää, että jotkut ihmisen valmistamat orgaaniset aineet ovat palovaarallisia ja ympäristölle vahingollisia, esim. liuottimet ja torjunta-aineet
154
7.10 TERVEYSTIETO
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita.
Terveystietoa opiskellaan 7.luokalla 0,5 vvh, 8.luokalla 1,5 vvh ja 9.luokalla 1vvh.
VUOSILUOKAT 7-9
KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN
7. luokka
Kasvu ja kehitys
SISÄLTÖ
terveyden ja sairauden kokeminen ja niihin liittyviä käsitteitä
murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset
TAVOITTEET
Oppilas
ymmärtää nuoruuden kokonaisvaltaista kehitystä
osaa arvioida terveyden ja sairauden merkitystä elämässä
osaa tehdä terveyttä edistäviä elämäntapavalintoja
Itsetuntemus ja henkinen hyvinvointi
SISÄLTÖ
itsetuntemus, itsearvostus
sosiaalisten suhteiden (ystävät, perhe, luokkatoverit) merkitys hyvinvoinnille
omien tunteiden tunnistaminen ja niiden kanssa toimiminen
mieltä painavista asioista puhuminen
masentuminen
155
TAVOITTEET
Oppilas
tietää itsetuntoa vahvistavia tekijöitä
pohtii läheisten ihmissuhteiden merkitystä
harjaantuu itsetuntemuksessa, tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa
Itsensä hoitaminen
SISÄLTÖ
henkilökohtainen hygienia
TAVOITTEET
Oppilas
osaa huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan ja hoitaa terveyttään
Seksuaalisuus
SISÄLTÖ
seksuaalisuus ja murrosikä
kuukautiset, siemensyöksyt, kehon koon ja muodon muutokset
ihastuminen, rakastuminen
TAVOITTEET
Oppilas
tietää seksuaalisuuden kasvun ja kehityksen muutokset murrosiässä
ymmärtää tunteiden merkityksen seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvänä
8. LUOKKA
Liikunta ja terveys
SISÄLTÖ
liikunnan vaikutukset terveyteen
kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu
liikunnan merkitys luille
yleisimmät liikuntavammat ja niiden hoito
TAVOITTEET
Oppilas
tietää liikunnan vaikutukset terveyteen
tietää miten kehittää lihaskuntoaan ja kestävyyttään
156
ymmärtää liikunnan tärkeyden luustolle
tietää yleisimmät liikuntavammat sekä niiden ensiavun
Ravinto
SISÄLTÖ
ravitsemussuositukset ja niiden toteutuminen
aterioinnin päivärytmitys
syömishäiriöt
TAVOITTEET
Oppilas
tietää ali- ja yliravitsemuksen terveyden riskitekijäksi
tuntee terveelliset ja monipuoliset ravitsemuksen perusteet ja ymmärtää ravitsemuksen
merkityksen terveydelle
Päihdeaineet
SISÄLTÖ
päihteiden käytön syyt, vaikutukset ja lähiympäristön merkitys
tupakointi ja nuuskan sekä alkoholin käyttö
huumausaineet
lääkkeiden päihdekäyttö
päihteiden käyttöön liittyvä rikollisuus ja lainsäädäntö
TAVOITTEET
Oppilas
pohtii päihdyttävien aineiden kokeilun ja käytön syitä sekä seurauksia
tietää päihdyttävien aineiden vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen
tietää huumaavien aineiden vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen
tuntee päihteisiin liittyvää lainsäädäntöä
Itsensä hoitaminen
SISÄLTÖ
väsymys, lepo ja uni
stressin synty ja sen ehkäiseminen
nuorten yleisimpien vaivojen ja sairauksien hoito
tarkoituksenmukainen lääkkeiden käyttö
TAVOITTEET
Oppilas
ymmärtää riittävän unen, levon ja ulkoilun merkityksen hyvinvoinnilleen
oppii hoitamaan yleisimpiä oireita kuten päänsärky, väsymys, vatsakipu ja hartiakipu
157
tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön
tietää stressin oireita ja keinoja sen poistamiseen
Seksuaalisuus
SISÄLTÖ
seurustelu (tunteiden ilmaiseminen)
seksuaalisen kanssakäymisen aloittaminen
ehkäisymenetelmät
seksuaalirikoslaki
vastuut ja velvollisuudet parisuhteessa ja perheessä
raskauden keskeyttäminen
sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy
erilaisuus seksuaalisuudessa
TAVOITTEET
Oppilas
pohtii seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyviä tekijöitä ja ymmärtää vastuullisen seksuaalisen käyttäytymisen merkityksen
tietää nuorille sopivat ehkäisymenetelmät ja niiden käyttöön liittyvät kysymykset
tuntee seksuaalisuuteen liittyvää lainsäädäntöä
tietää aborttilain ja pohtii raskauden keskeytykseen liittyviä kysymyksiä
tunnistaa yleisimmät sukupuolitaudit ja tietää niiden ehkäisyn ja hoidon
Liikunta ja terveys
SISÄLTÖ
oman kunnon seuranta
terveysliikunta
henkilökohtainen liikuntaohjelma
TAVOITTEET
Oppilas
ymmärtää miksi ja miten kannattaa liikkua hyvän fyysisen kunnon ylläpitämiseksi
osaa laatia oman kunto-ohjelman
Ravinto
SISÄLTÖ
ajankohtainen terveysviestintä
erityisruokavaliot
henkilökohtaiset ruokailutottumukset
TAVOITTEET
Oppilas
suhtautuu kriittisesti terveyttä koskevaan tiedonvälitykseen
158
tutustuu erityisruokavalioihin
osaa arvioida omia ruokailutottumuksiaan terveydelliseltä näkökannalta
9. LUOKKA
Turvallisuus
SISÄLTÖ
turvallisesti kotona, vapaa-aikana, koulussa ja liikenteessä
kodin sekä koulumatkan ja kouluympäristön vaarapaikat
kevyen liikenteen säännöt
hätäilmoitus
TAVOITTEET
Oppilas
tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä ja oppii ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita kotona, koulussa, erilaisissa vapaa-ajan harrastuksissa
toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
Kasvu ja kehitys
SISÄLTÖ
ihmisen elämän kulku ja siihen liittyvät muutokset, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema
kriisit ja niistä selviytyminen
TAVOITTEET
Oppilas
ymmärtää ihmisessä elämänkaaren aikana tapahtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia
muutoksia
tietää keinoja henkisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi
Ensiapu
SISÄLTÖ
toiminta erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa
kuljetuksen järjestäminen, kuljetusasennot
myrkytysten ja sähkötapaturmien ensiapu
hätäensiapu
puhallus- ja paineluelvytys
sokki
suuret verenvuodot
äkilliset sairauskohtaukset
TAVOITTEET
159
Oppilas
osaa toimia erilaisissa tapaturmatilanteissa sekä antaa tilanteen vaatimaa ensiapua
osaa tehdä hätäilmoituksen
Terveydestä huolehtiminen
SISÄLTÖ
koulun ja kunnan tarjoamat terveydenhuoltopalvelut
TAVOITTEET
Oppilas
tietää oman koulun ja yhteiskunnan tarjoamat terveyspalvelut ja osaa tarvittaessa hakeutua niihin
Työtavat
Terveystiedon tavoitteena on monien terveelliseen elämään liittyvien tietojen, asenteiden
ja taitojen omaksuminen. Opetuksessa pyritään käyttämään erilaisia työtapoja aiheesta
riippuen kuten toiminnallisia menetelmiä, ryhmäkeskustelua, pienryhmätyöskentelyä, itsenäisiä tiedonhakumenetelmiä ja asiantuntijavierailuja (esim. terveydenhoitaja ja poliisi).
Arviointi
Arvioinnin kohteena on oppilaan aktiivinen tuntityöskentely ja kirjalliset kokeet. Oppilaan
edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetussuunnitelman perusteissa olevaan päättöarvioinnin kuvaukseen oppilaan hyvästä
osaamisesta (arvosana 8).
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kasvu ja kehitys
Oppilas
tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella
niitä terveyden näkökulmasta
osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä
terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia
osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa
esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista
tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään
osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja.
Terveys arkielämän valintatilanteissa
160
Oppilas
tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä
osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin,
huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä
tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön
esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta
osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden
ehkäisyä pääpiirteissään
tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa
vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.
Voimavarat ja selviytymisen taidot
Oppilas
osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa
esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan
säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla
osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet
osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja
osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.
Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri
Oppilas
tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä
osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä
keinoista omassa lähiympäristössään
tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua
niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti
osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.
161
7.11 USKONTO
Evankelisluterilainen uskonto
VUOSILUOKAT 1-5
TAVOITTEET
Tutustutaan suomalaiseen virsiperinteeseen ja hengelliseen musiikkiin.
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tehdään yhteistyötä Pälkäneen evankelisluterilaisen paikallisseurakunnan sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa.
VUOSILUOKAT 6–9
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja
laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja
merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksenrakentumista.
TAVOITTEET
Oppilas
tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja
yhteisön elämässä
perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja
yhteiskunnan elämässä
perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
162
tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta
elämän merkitys ja rajallisuus
uskon ja tiedon suhde
Maailmanuskonnot
keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän
pääpiirteet
uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
Raamattu
Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä
Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö
Raamatun kulttuurivaikutuksia
Kirkko
keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia
kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään
kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen
usko, kristilliset symbolit
Suomalainen katsomusperinne
yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen
kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus
uskonnonvapaus
luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne
suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika
Ihminen eettisenä olentona
eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen
kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna
ja vertaukset
163
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta
kirkosta.
Oppilas
tuntee Raamatun keskeisen sisällön
tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen
keskeiset vaiheet
tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen
luterilaisuuden perusluonteen
ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä
Oppilas
ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen
luonnetta
tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet
arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tehdään yhteistyötä Pälkäneen evankelisluterilaisen paikallisseurakunnan sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa.
164
7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
VUOSILUOKAT 1-6
Kts perusteet.
VUOSILUOKAT 6-9
Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan
kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun
taitoja ja katsomuksellista harkintaa
omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta
elämäntapaamme.
KESKEISET SISÄLLÖT
165
Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1–5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta.
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
yhteiskuntateorian perusteet, demokratia
politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys
Katsomusten maailma
katsomusten historiaa, katsomusvapaus
maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus
Kulttuuri
kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto
kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus
käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen
Etiikka ja hyvä elämä
etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu
ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti
monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä
Tulevaisuus
tulevaisuuden tutkiminen
luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö
minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon
seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen
eettisen ratkaisun
kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai
muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja
kehittymättömämmän arvion välillä.
166
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia
piirteitä ja kehityskulkuja
kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin
ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron
hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä
tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasaarvo- ja oikeusvaatimusten perusteita
tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ihminen ja maailma
Oppilas
ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia
osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.
167
7.13 HISTORIA
VUOSILUOKAT
VUOSILUOKAT 5-6
7-9
Kts perusteet. Vuoroluvusta johtuen vuosittaiset tavoitteet eivät ole luokka-asteeseen sidottuja. Myös käytetty oppikirja vaikuttaa sisältöjen järjestykseen.
Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian
tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä
ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.
Aihekokonaisuudet
Historia tukee erityisesti aihekokonaisuuksia kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä
ihminen ja teknologia.
Oppilas oppii
hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun
mielipiteensä niiden pohjalta
ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia sekä ymmärtämään oikeutensa ja vastuunsa kansalaisena
tuntemaan ihmisoikeudet ja keskeiset ihmisoikeussopimukset
arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa
Ihmisoikeuskysymykset ja kansojen yhteistyö
ihmisoikeudet, ihmisoikeusrikkomukset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut
kansanvainot
YK:n toiminta, ihmisoikeuksien yleismaalimallinen julistus
Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset
ihmisoikeussopimukset.
168
7.14 YHTEISKUNTAOPPI
VUOSILUOKAT
VUOSILUOKAT 7-9
7-9
Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä
kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.
Työtavat
Oppitunnilla työskentely opettajan johdolla, itsenäisesti ja ryhmässä
Tarvittavien tietojen etsiminen itsenäisesti
Erilaisten kansalaisen tarvitsemien lomakkeiden täyttöharjoituksia
Av-materiaalin käyttö käsiteltävänä olevan aiheen syventämiseksi
median käyttö oppimisvälineenä
opintoretkikäynnit ja asiantuntijavierailut
Aihekokonaisuudet
Yhteiskuntaoppi tukee erityisesti aihekokonaisuuksia viestintä ja mediataito sekä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys.
169
7.15 MUSIIKKI
Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä
on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on erilaista eri aikoina ja eri paikoissa.. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin
opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jossa rakentuu arvostava ja utelias suhtautuminen erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä
musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.
Musiikin opetussuunnitelman asioiden jaottelu eri vuosiluokille on ohjeellinen. Tarkoitus on
käydä asioita läpi resursseista ja ryhmästä riippuen. Musiikin opetuksessa tulee kaikilla
luokka-asteilla painottaa oppilaskeskeisyyttä ja tekemällä oppimista. Laulaminen, soittaminen, musiikkitieto, kuuntelu ja musiikkiliikunta ovat musiikinopetuksen perusta. Kunnan
musiikinopetusta tukisi oppilaiden konserttitoiminta ja koulussa vierailevat esiintyjät.
SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2
Laulaen, soittaen, leikkien ja kuunnellen oppilas
Dynamiikka
oppii erottamaan hiljaisen äänen voimakkaasta (piano=p, forte=f), sekä voimistuvan ja
hiljenevän äänen
170
Sointiväri
tutustuu ympäristön ääniin
tuottaa ja kuvaa erilaisia ääniä
oppii tunnistamaan äänen perusteella koulusta löytyvät soittimet (rytmisoittimet, kantele,
piano, kitara…)
Rytmi ja tempo
eläytyy erilaisiin rytmeihin laulaen, soittaen, taputtaen ja liikkuen
kokee hitaan ja nopean rytmin sekä hidastuvan ja nopeutuvan rytmin
toteuttaa tavurytmien ja marssirytmien sykettä
oppii käyttämään rytmitavuja ja –merkkejä (taa, ti-ti, taa-tauko)
kokee tasa- ja kolmijakoisen rytmin eron (marssi, valssi)
Melodia
oppii erottamaan korkean ja matalan äänen sekä seuraamaan melodian linjaa
tunnistaa sävelmiä ja keksii omia
Harmonia
säestää lauluja rytmisoittimilla ja kanteleella
kokee duurin ja mollin eron
keksii omia säestyksiä tuttuihin lauluihin käyttäen pentatonista asteikkoa
Muoto
kokee erilaisia muotorakenteita laulujen ja leikkien yhteydessä (soolo-tutti, tauko, kertaus)
Mahdollisuus musiikkiesityksen seuraamiseen
ainakin kerran alkuopetuksen aikana
SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 3-4
Laulaminen
äänenavauslaulut tavaksi
monipuolista lauluohjelmistoa, maakunta- ja kansallislauluja ypin opiskelua tukien, kaanoneita ja muita moniäänisyyteen valmistavia lauluja
2-5 laulua ulkoa, mm. Kotimaa -ja juhlalauluja
Soittaminen
runsaasti rytmiikkaa: perus- ja sanarytmejä, kaikurytmejä ja ostinatoja keho- ja rytmisoittimilla
mahdollisuus opetella soittamaan ainakin yhtä melodiasoitinta
notaatioon tutustuminen soittamisen yhteydessä
yhteissoiton ja säestyksen harjoittelua (esim. laattasoittimet, kantele, nokkahuilu, sähköbasso)
Musiikkitieto
nuotit: nuotin osat, nuottiavain (G), c1-d2
171
rytmimerkit: kokonuotista kahdeksasosanuottiin ja vastaavat tauot, tahtiosoitukset (2/4,
3/4, 4/4), pienten rytmisanelujen kirjoittaminen
musiikkisanasto: duuri, molli, pianopianissimo, piano, mezzoforte, forte, fortefortissimo,
cresendo, diminuendo, yleisimmät tempomerkinnät
säveltäjät: Sibelius, pohjoismaisia säveltäjiä, esim Edward Grieg
sinfoniaorkesterin soittimia ja soitinryhmät
muotorakenteiden hahmottaminen
Kuuntelu ja musiikkiliikunta
Sinfoniaorkesterin soittimia ja soitinryhmät
klassisia teoksia
musiikkiliikunta: laululeikkejä, tansseja, piirileikkejä
tekijänoikeudet: tutustutaan musiikin tekijöiden oikeuksiin (esim. piratismi)
VUOSILUOKAT 5-9
5-9 luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja
musisoinnin yhteydessä.
VUOSILUOKAT 5-6
Laulaminen
äänen muodostuminen
eri äänialat
äänen muuttuminen murrosiässä
tutustuminen eri maiden musiikkikulttuureihin laulaen: lauluja Euroopan maista, pop- ja
rock-jaksoon liittyviä lauluja, elokuvalauluja
2-5 laulua ulkoa
kaksi äänisiä lauluja luokan oppilaiden tason mukaan
Soittaminen
tutustuminen bändisoittimiin
tutustutaan uusiin rytmisoittimiin
nokkahuilun ja kanteleen soittaminen
Musiikkitieto
nuotit: korotus- ja alennusmerkit
tutustuminen sävellajeihin
rytmimerkit: pisteellisiä rytmejä, synkooppi
suomalaista musiikkia
172
tutustuminen musiikin historiaan (eri tyylikaudet ja niiden tärkeimmät säveltäjät)
tutustutaan pop- ja rock-musiikin vaiheisiin
musiikkiteknologiaan tutustuminen mahdollisuuksien mukaan
Kuuntelu ja musiikkiliikunta
soittimet: musiikin eri aikakausiin liittyviä soittimia
musiikin kuuntelua eri musiinkin aikakausilta
pop- rock- ja elokuvamusiikki
uusia muotorakenteita (esim. teema, rondo, muunnelmat)
tekijänoikeudet: tutustutaan musiikin tekijöiden oikeuksiin (esim. piratismi)
VUOSILUOKKA 7
7. luokan musiikin opetuksen lähtökohtana on oppilaan aktiivinen musisoiminen ryhmän
jäsenenä. Monipuolisen musisointi– ja kuuntelumateriaalin avulla oppilas laajentaa ja syventää musiikin eri lajien sekä tyylien tuntemustaan. Lisäksi oppilas hahmottaa musiikin
muutosta historiallisessa perspektiivissä. Musiikin teoriaan liittyviä asioita käsitellään käytännön musisoinnin yhteydessä siten, että ne tukevat ja palvelevat ryhmämusisointia. Oppilaita ohjataan analyyttiseen ja kriittiseen musiikin kuunteluun sekä musiikin peruselementtien ymmärtämiseen. Oppilaita rohkaistaan luovaan musiikilliseen toimintaan musiikillisen keksinnän keinoin.
KESKEISET SISÄLLÖT
Laulaminen
lauluohjelmisto koostuu sekä suomalaisesta että muiden maiden/kulttuurien populaarija kansanmusiikista
mikrofoniin laulaminen
vieraskieliset laulut
yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa
Soittaminen
bändisoittimiin (kitara, basso, koskettimet ja rummut) tutustuminen ja niiden perussoittotekniikoiden opettelu
yhteismusisointi bändisoittimia käyttäen
rytmisoittimiin tutustuminen
kanteleen soittotekniikan opettelu ja laulun säestäminen
sekä laulamisen että soittamisen yhteydessä luovaa toimintaa kehittäviä harjoituksia,
joissa oppilas itse keksii ja tuottaa ratkaisuja
173
soitto-ohjelmisto koostuu sekä suomalaisesta että muiden maiden/kulttuurien populaarija kansanmusiikista
yhteistyötaitojen korostaminen osana yhteissoittoa
Kuuntelu
monipuolisten kuuntelukokemusten hankkiminen eri aikakausilta niin suomalaisen kuin
muiden maiden/kulttuurien populaari- ja kansanmusiikin piiristä sekä klassisen musiikin
alueelta
orkesterisoittimien tunnistaminen ääninäytteen perusteella
kriittinen ja analyyttinen musiikin kuuntelu omia mielipiteitä perustellen
Musiikkiliikunta
body percussion
Musiikkitieto ja asiasisällöt
äänialat ja äänenkäyttö
kuorolaulu ja –tyypit
sinfoniaorkesteri
suomalaisen kansanmusiikin kehitys
vieraisiin musiikkikulttuureihin tutustuminen
yhteismusisointia palvelevat teoriataidot, kuten sointupohjan lukeminen ja kappaleen
rakenteen seuraaminen
kuulonhuolto
tekijänoikeudet
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti
hallitsee jonkin rytmi-, melodia tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon
osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä
kuulemastaan
osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa
tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia
tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää
osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä
osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja
ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.
174
7.16 KUVATAIDE
VUOSILUOKAT 1-9
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Opetuksessa huomioidaan mahdollisuuksien
mukaan paikallisuus.
Oppiaine on herättänyt voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan siitä, missä laajuudessa
kunnallisessa opetussuunnitelmassa oppiainetta käsitellään. Vuosiluokkien 1-6 osalta seuraavaa pidetään ohjeellisena, jota pyritään noudattamaan, mutta ei opetusta ehdottomasti
sitovana.
Oppiaineessa tutkitaan visuaalisen kulttuurin eri ilmenemismuotoja ympäristössä. Oppilas
saa monipuoliset valmiudet ilmaista itseään kuvin ja häntä autetaan löytämään henkilökohtainen suhde taiteeseen.
Oppimistilanteet tukevat oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin.
Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen, arviointi
sekä yhdessä toisten kanssa työskentely kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista. Samalla ne tukevat kuvallisen ajattelun, esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä taiteellista oppimista.
Opetuksessa hyödynnetään oman lähiympäristön taidetarjontaa, arkkitehtuuria sekä muuta kuvakulttuuria.
Opetukselle on ominaista oppilaskeskeisyys ja toiminnallisuus. Käsiteltävät aihepiirit kytketään oppilaalle itselleen merkityksellisiin kokemuksiin, sisältöihin ja omaan ympäristöön:
175
asuinpaikkaan, kouluympäristöön, sekä oppilaan kokemuksiin kuvallisen viestinnän alueella, kuten television ja elokuvan katseluun ja tietokoneen käyttöön. Opetuksessa hyödynnetään tietotekniikan luovaa visuaalista käyttöä mahdollisuuksien mukaan.
Työprosessin tallentamisessa voidaan käyttää apuna työkirjan ja työpäiväkirjan yhdistelmää (esim. vihko, mappi, kansio), johon oppilas tekee luonnoksia, harjoituksia ja muistiinpanoja sekä arvioi omia kuvallisia töitään.
KUVATAIDE JA AIHEKOKONAISUUDET
Kuvataiteen opetuksessa erityisesti Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti, kestävä
kehitys, kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito kuuluvat keskeisiin aihekokonaisuuksiin.
Kuvataide opettaa sekä itseilmaisua että itsetuntemusta. Kielestä riippumaton visuaalinen
ilmaisu on keino kasvattaa kansainvälisyyteen, sekä omaa ja toisten kulttuuria kunnioittavan identiteetin kehittymistä.
Kuvataide edistää viestinnän ja median lisääntyvän visuaalistumisen ymmärtämistä.
Omaan ympäristöön ja luontoon tutustuminen liittyvät kulttuuri-identiteetin kehittämisen ja
kestävän kehityksen teemoihin.
Yrittäjyyden aiheita kuvataiteessa käsitellään mm. silloin, kun tutustutaan taiteilijan, suunnittelijan tai taidekäsityöläisen ammatteihin.
Oppiaineessa opitaan myös kuvataiteen ja -viestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja ja tekniikkoja työvälineineen, sekä opetellaan niiden tarkoituksenmukaista käyttöä.
Oppilas oppii myös omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemista kuvallisesti, sekä harjoittelee arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja.
YHTEISET TAVOITTEET
Oppilas oppii
havaintojen tekoa
mielikuvien prosessointia
kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja
esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua
omien tavoitteiden asettelua
tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvostamaan
erilaisia näkemyksiä taiteesta
tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä
tuntemaan nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä, arkkitehtuuria ja muotoilua,
sekä oman elinympäristön arkkitehtuuria ja maisemaa
arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta
tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään
käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteelli176
sen maailman eroja
ymmärtämään, että taiteessa ja kuvallisessa viestinnässä on erilaisia näkemyksiä
keskustelemaan omista ja muiden töistä kuvataiteen käsittein.
TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
1. LUOKKA
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa ja motorisia valmiuksia
saa käyttää mielikuvitustaan
oppii työskentelytaitoja: toisten huomiointia, välineistä huolehtimista, jälkien siivoamista
harjoittaa kuvallista ilmaisua, havainnointia, mielikuvien prosessointia, kartuttaa taitoja ja saa tietoa materiaaleista
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
tarkastelee taidekuvia keskustellen, opettelee uusia kuvataiteen käsitteitä
perehtyy suomalaisiin taideteoksiin kuvia tutkien ja keskustellen
saa omia töitä näytteille ja tutustuu koulun muiden oppilaiden tekemiin töihin (harjoitellaan näyttelyssä vierailemista)
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
tutustuu suunnittelun ja muotoilun alkeisiin
tutustuu arkkitehtuurin alkeisiin oman asuin- ja kouluympäristön rakennuksia tutkien
Media ja kuvaviestintä:
Oppilas
harjoittelee kuvaviestien tulkintaa mediakasvatuksen keinoin: lasten elokuvien, tvohjelmien visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu ja tutkiminen
tutkii valokuvia
1. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
kuvailmaisun lähtökohtana ovat havainnot, mielikuvat, kokemukset ja elämykset.
kuvailmaisun keinoihin, tekniikoihin ja ilmaisutapoihin tutustumista: maalaamista,
piirtämistä, painantaa, muovailua, rakentelua.
sommittelun elementtejä: tila, viiva ja väri (värien sekoittaminen).
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
kuvien, tehtyjen töiden tarkastelu ja arvioiminen sekä niistä keskustelu ja siinä yhtey177
dessä
kuvataiteen käsitteisiin tutustuminen.
lähiseudun ja kouluympäristön julkisiin taideteoksiin tutustuminen.
koulussa harjoitellaan näyttelyssä vierailua.
suomalaiseen taiteeseen tutustuminen taidekuvia tutkien, keskustellen ja niiden pohjalta työskennellen.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
lähiympäristön tutkiminen, havainnoiva piirtäminen ja kuvaaminen.
esineiden havainnointi ja tutkiminen.
kolmiulotteinen rakentaminen.
ympäristötaiteen tekeminen luonnonmateriaalein.
Media ja kuvaviestintä
lastenkirjojen kuvituksiin tutustuminen.
sadun ja tarinan kuvitus.
kuvaviestien pohdinta ja tulkinta kuvia katsoen, keskustellen sekä niiden pohjalta
työskennellen.
2. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
harjoittelee kuvailmaisun keinoja ja tekniikoita monipuolisesti erilaisia harjoitustöitä tehden
tutustuu työskentelyn vaiheisiin pitkäjänteisyyttä harjoitellen
kehittää mielikuvitusta, aistihavaintojen tekoa ja luovaa ongelmanratkaisua
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
harjoittelee taiteentulkintaa teoksiin tutustuen ja niistä kuvia tehden
tutustuu joihinkin taideteoksiin taidekuvia tutkien ja saa tietoa taiteilijoista
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
tutkii sisä- ja ulkotilaa arkkitehtuurissa itse kokien ja kuvaten
Media ja kuvaviestintä
Oppilas
tutustuu kuvakerronnan alkeisiin
tutustuu sarjakuvataiteeseen,
tutkii suomalaisten lastenkirjojen kuvitusta
tutkii ja tulkitsee median viestejä, keskustelee television ja tietokoneen käytöstä
178
tutustuu tietokonegrafiikkaan mahdollisuuksien mukaan
2. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
kuvailmaisun lähtökohtana ovat havainnot, mielikuvat, kokemukset ja elämykset.
kuvailmaisun keinoja, tekniikoita ja ilmaisutapoja, maalaamista, piirtämistä, painantaa, muovailua, rakentelua.
sommittelun elementti: väri (kylmä, lämmin).
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
kuvien tarkastelu ja arvioiminen ja niistä keskustelu ja samalla taiteen käsitteisiin tutustuminen.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
asuin-, lähi- ja kouluympäristön tutkiminen.
esineiden tutkiminen
kolmiulotteinen rakentaminen sekä arkkitehtuurin käsitteisiin tutustuminen.
ympäristötaiteen tekeminen luonnonmateriaalein
Media ja kuvaviestintä
kuvakerronnan perusteita; sadun ja tarinan kuvittaminen, tapahtuman kertominen kuvin.
sarjakuva- valokuvien tutkiminen.
Elokuvien, tv-ohjelmien tai tietokonepelien visuaalisten viestien tarkastelu.
Tarun ja todellisuuden eron ymmärtäminen; hyvään lasten elokuvaan eläytyminen.
Tietokonegrafiikan alkeet; kirjaimet ja geometriset muodot mahdollisuuksien mukaan.
3. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu:
Oppilas
harjoittelee luovaa ilmaisua ja erilaisia ilmaisutapoja
harjoittelee tarkkaa havainnointia
opettelee tekemään työn loppuun huolellisesti
oppii valmiin työn tunnistamista ja oman työn arviointia
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
tutustuu taiteeseen ja taidemaailmaan monipuolisesti
179
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
tutustuu kolmiulotteisen suunnittelun ja työstämisen alkeisiin
kehittää kykyään havainnoida ympäristöään ja oppii ilmaisemaan ympäristökokemuksiaan taiteen keinoin
tarkastelee lähiympäristöä sekä esteettisestä että ekologisesta näkökulmasta
Media ja kuvaviestintä
Oppilas
katselee ja tarkastelee erilaisia käyttökuvia, tv-ohjelmia, animaatiovideoita, harjoittelee erilaisten viestien valikointia ja oppii pohtimaan valintojaan
oppii liikkuvan kuvan periaatteita
tutustuu sähköiseen ja painettuun viestintään
tutustuu tietokoneen piirustusohjelmaan ja oppii tietokonegrafiikan alkeita mahdollisuuksien mukaan
3. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Harjoitustyöt, joissa oppilas saa kehittää omaa persoonallista tyyliään ilmaista asioita
kuvin
Sommittelun elementit: viiva, tila, väri ja muoto
Tarkkaa havainnointia tukevat harjoitukset
Projektiluonteiset harjoitustehtävät, monipuolista pitkäjänteistä teematyöskentelyä
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Eri kulttuurien taidekuvien tarkastelun ja tulkinnan harjoituksia.
Tutustutaan taiteeseen ja taiteilijoihin.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Ympäristökokemukset taiteellisen työskentelyn lähtökohtana.
Käsitteet esteettinen ja ekologinen sekä niiden käytön harjoittelu keskustelussa erilaisia ympäristöjä ja tuotteita tutkittaessa.
Materiaalien ja rakenteiden tutkiminen.
Media ja kuvaviestintä
Lapsille suunnatun mainonnan tarkastelua.
Animaatiotekniikoiden tunnistaminen ja liikkuvan kuvan tutustuminen yksinkertaisen
piirros- tai muovailuvaha-animaation tekemisen avulla.
Tutustuminen internetin tietokantojen hyödyntämisen mahdollisuuksiin tiedon hankinnassa kuvataiteesta, viestinnästä, kuvan käsittelystä.
180
Tekstin ja kuvien yhdistäminen.
4. LUOKAN TAVOITTEET JA PAINOALUEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
syventää ja laajentaa tietojaan kuvataiteen eri osa-alueilla
kehittyy työnsä suunnittelussa ja viimeistelyssä sekä harjaantuu pitkäjänteiseen työskentelyyn
oppii kuvailmaisun tekniikoita ja –välineiden käyttöä
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
tarkastelee erilaisia taidekuvia ja käyttää niitä omien töiden virikkeenä, tutustuu esim.
pop- ja postmoderniin taiteeseen ja sen suhteeseen jo tehtyihin, tunnettuihin taidekuviin
tutustuu taiteilijan, suunnittelijan tai taidekäsityöläisen työhön
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
oppii tekemään havaintoja ympäristöstään esteettisestä ja ekologisesta näkökulmasta sekä tuomaan niitä esiin kuvailmaisun keinoin
tutustuu lähiympäristönsä arkkitehtuuriin ja suunnitteluun
harjoittelee muodon yhdistämistä sitä ympäröivään tilaan
tutustuu teolliseen muotoiluun esineitä tutkimalla ja oppii suunnittelun työvaiheita
Media ja kuvaviestintä
Oppilas
harjoittelee audiovisuaalista viestintää; kuvan, sanan ja äänen yhdistämistä satuja ja
tarinoita tai pieniä esityksiä valmistamalla esim. varjoteatterin keinoin
perehtyy kuvan ja tekstin yhdistämiseen tietokoneella tai käsin sekä harjoittelee kirjainmuotojen antamia ilmaisullisia mahdollisuuksia
4. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Monipuolinen työskentely eri tekniikoita käyttäen: varjostamisen harjoittelu, maalaamisen ja värittämisen eron tunnistaminen sekä eri välineiden ja materiaalien käytössä
harjaantuminen.
Vastuun ottaminen työskentelystä, ohjeiden ja palautteen huomioiminen työn viimeistelyssä
Harjoitukset, joissa itse etsitään ideaan sopiva toteutustapa ja –tekniikka.
181
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta.
Tutustuminen taidekuviin, joissa on hyödynnetty jo aikaisemmin tehtyjä teoksia.
Taiteen eri ammatteihin tutustuminen.
Näyttelyn suunnittelu, töiden esillepano ja siitä tiedottaminen, avajaisten järjestäminen mahdollisuuksien mukaan.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Erilaisten rakennettujen ja luonnonympäristöjen vertailu ja esteettisten piirteiden erottelu sekä oman ajattelun ilmaisu kuvin.
Ekologinen ajattelu, kestävä kehitys ympäristö- ja esinesuunnittelussa.
Oman kylän rakennusten tyylipiirteiden havainnointia.
Harjoitukset joissa esineen, huonekalun tai rakennuksen pienoismalli suunnitellaan
määrättyyn tilaan ja tarpeeseen.
Media ja kuvaviestintä mahdollisuuksien mukaan
Videokameraan tutustuminen ja kuvaamisen harjoittelu itse tehdyn käsikirjoituksen
pohjalta.
Lapsille suunnattujen julkaisujen ulkoasun kriittinen tarkastelu, typografiaan ja oman
tekstin ja kuvituksen yhdistäminen tietokoneella ja käsin.
Digitaalisia efektejä videokuvauksessa ja kuvankäsittelyssä.
Esimerkkejä mainoskuvista joissa on käytetty kuvamanipulointia.
Kuvakerronnan alkeisiin tutustuminen, (lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin yhdistäminen) mm. sarjakuvia esimerkkinä käyttäen.
Kuvan rajauksen harjoittelu videokuvauksen ja valokuvauksen yhteydessä.
Digitaalisen kameran käytön harjoittelu.
Työtavat
Toiminnalliset työtavat: luova ongelmanratkaisu. kuvallinen ja sanallinen ilmaisu, tiedonhankinta- ja kirjalliset tehtävät, myös kotitehtävät; kokonaisvaltainen ilmaisu.
Arviointi
Monipuolinen arviointi: kiinnostuksen herääminen taiteeseen, kuvataiteen eri osa-alueiden
huomioiminen arvioinnissa, havainnointi, itseilmaisun rohkeus ja omaperäisyys- työskentelytaidot, harjoitustyöt, tiedot, taidot ja ideat.
Oppilaan itsearviointitaitojen kehittyminen: omien taitojen ja ajatusten arvostaminen ja arviointi, työn aloittaminen ja loppuunsaattaminen.
182
Jotta arviointi olisi kasvua tukevaa ja mahdollisimman oikeudenmukaista, voidaan oppilastöistä kerätä kouluajalta kansio / luonnoskirja tai -vihko joka toimii arvioinnin apuvälineenä
ja auttaa arviointia siirryttäessä luokka-asteelta tai opettajalta toiselle.
HYVÄN OSAAMISEN (ARVOSANA 8) KRITEERIT 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ (PERUSTEISTA)
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
Osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi.
Osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä
käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna.
Osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista.
Osaa sommittelun perusteita ja kuvan rakentamisen.
Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan.
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
Osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää keskustelussa kuvataiteen peruskäsitteitä.
Tietää, mitä taiteilijat, arkkitehdit ja suunnittelijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja arkkitehtien töitä.
Osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä.
Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita gallerioita ja tietoverkkoa.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
Tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja
koulussa.
Tuntee sommittelun ja muotoilun perusteita.
Osaa työskennellä suunnitelmia tehdessään yksin ja vuorovaikutuksessa muiden
kanssa.
Media ja kuvaviestintä:
Oppilas
Osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan.
Osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja.
Osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä mahdollisuuksien mukaan
5. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
183
Kuvailmaisu ja kuvalliset tavoitteet
Oppilas
harjoittelee välineiden, materiaalien ja tekniikkojen monipuolista käyttöä ja pystyy valitsemaan itselleen tarkoituksenmukaisen työtavan ja välineen
uskaltaa ilmaista itseään kuvin; harjoittelee käyttämään mielikuvitustaan, kokemuksiaan, tunteitaan ja aistejaan apuna työprosessissa ja tarkastelee niiden käytön toteutumista.
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
tutustuu suomalaiseen ja eri kulttuurien kuvamaailmaan:
oppii esittävän ja abstraktin,
realistisen ja kuvitteellisen taiteen käsitteet
Kuvaviestintä ja mediakasvatus
Oppilas
oppii tarkastelemaan medioiden merkitystä omassa elämässään ja ympäristössään,
tulkitsee visuaalisia viestejä ja tarkastelee niitä kriittisesti
harjoittelee kuvaviestinnän välineiden käyttöä
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
ymmärtää, mitä muotoilulla tarkoitetaan ja tietää tuotesuunnittelun työvaiheet pääpiirteittäin
oppii tuntemaan joitakin tärkeitä lähiympäristön merkittäviä rakennuksia ja niiden suunnittelijoita ja tutustuu arkkitehtuurin tyylipiirteisiin ja perinteisiin
5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Harjoitustehtävät, joissa oppilas itse valitsee idealleen sopivimman tavan toteuttaa työ.
Sommittelun elementit: väri (vasta-, välivärit, värioppiin syvällisemmin paneutuminen)
ja valot ja varjot, väreillä vaikuttaminen, värin energian löytäminen, maalauksen ilo,
(Goethen värioppia, kokeiluja, ei ääriviivaa ennen maalausta).
Prosessin tallentamisen ja arvioinnin harjoittaminen, taiteellisen oppimisprosessin eri
vaiheiden sisäistäminen.
Ihmisen mittasuhteet.
Taiteentuntemus.
Esittävän ja ei-esittävän taiteen rajat ja lähtökohdat (esimerkkejä eri tavoin realistisesta
ja kuvitteellisesta taiteesta).
Saman aiheen käsittely taiteessa eri aikakausina esihistoriasta keskiajalle.
Pohdintaa ja keskustelua erilaisista taidekäsityksistä.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Tuotesuunnittelun työvaiheet tarpeesta tai ideasta mainonnan tuotteeksi.
184
Yksi merkittävä rakennus; sen arkkitehtuurin ilmaisukeinot, tyylipiirteet ja perinne tarkastelun kohteena.
Julkinen kuva- ja veistotaide tarkastelun kohteena.
Pälkäneen vanha kirkko ja sen liittyminen kirkkoarkkitehtuuriin.
Kuvaviestintä ja mediakasvatus
Medioiden merkityksen kartoittaminen omassa elämässä.
Elokuvan tulkinnan harjoittelu, lajityypit, kuvakerronnan keinoja ja trendejä esim. nuorten elokuvissa.
Kuvankäsittelyä (esim.) tietokoneella.
Kuvaaminen digitaalikameralla tai videokameralla mahdollisuuksien mukaan.
Kameran toiminnan periaate.
6. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
käyttää monipuolisesti välineitä, materiaaleja ja tekniikoita
käyttää kokemuksiaan, mielikuvitustaan ja tunteitaan apuna työprosessissa sekä osaa
arvioida ja arvostaa niiden käyttöä
syventää väriopin tietojaan ja käyttää väriä oman ilmaisun välineenä
sommittelun käsitteiden oppiminen ja kuvan rakentamisen keinoja
oppii perspektiivistä yhden pakopisteen kuvan sekä väriperspektiivin havaintoharjoituksiin liittyen
harjoittelee havaintoon perustuvaa piirtämistä ja maalaamista; muotokuva, maisema ja
asetelma
syventää grafiikan menetelmien taitojaan, esim. lino-, syvä- tai silkkipaino
Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta esteettisestä sekä eettisestä näkökulmasta.
osaa ilmaista perustellen mielipiteensä erilaisista kuvista
osaa käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä keskustelussa ja arvioinnissa.
tutustuu joihinkin (Euroopan/maailman) taiteen merkkiteoksiin
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
oppii käsitteet esineen elin- ja kehityskaari
tutustuu esineisiin jotka kehitys on tehnyt tarpeettomiksi tai tarpeellisiksi
osaa esittää muotoiluun ja arkkitehtuuriin liittyviä ideoitaan pienoismallin avulla
tuntee ja tunnistaa joitakin valtakunnallisesti tärkeitä rakennuksia
osaa tarkastella ja arvioida luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta ottaen
huomioon esteettiset, eettiset ja ekologiset näkökulmat
pohtii omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa elinympäristöönsä
185
Kuvaviestintä ja mediakasvatus
Oppilas
oppii havainnoimaan taidetta ympäristössään ja pohtii, mikä on taidetta
pohtii omaa taidekäsitystään ja ympäristön estetiikkaa eli sitä mikä ympäristössä on
kaunista, mikä rumaa
oppii käyttämään ohjatusti joitakin kuvaviestinnän välineitä
tutustuu symbolien ja merkkien merkitykseen
6. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Astetta itsenäisemmän työskentelyn harjoittelu.
Mahdollisuus työskennellä monipuolisesti eri välineitä, materiaaleja ja tekniikoita käyttäen.
Sommittelun keinot; tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva (peittävyys, etuala/taka-ala, lähellä iso, kaukana pieni).
Erilaiset lähtökohdat kuvallisessa ilmaisussa; tunteet, eri aistihavainnot, mielikuvat,
muistikuvat, elämykset ja kokemukset.
Luottamus omiin taitoihin ja kykyyn löytää itselle sopiva kuvailmaisun tapa ja tekniikka.
Yhden pakopisteen kuva sekä väriperspektiivi havaintoon liittyen tilaa kuvattaessa kaksiulotteisella pinnalla.
Havaintoon perustuvaa piirtämistä ja maalaamista.
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Taidekuvien tarkastelun kohteena ja työskentelyn lähtökohtana ovat keskeisimmät tyylisuunnat, esim. renessanssi.
Eri aikakausien taideteosten symboliikkaan tutustuminen.
Kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua keskustelussa ja arvioinnissa.
Tutustutaan johonkin ajankohtaiseen näyttelyyn joko näyttelykäynnillä tai internetin /
tv:n / videon välityksellä.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Tarpeiden, materiaalien ja muodin vaikutus esinesuunnitteluun, esimerkkien tutkiminen, tiedonhankinta.
Kehityskaari: tuotteen matka ideasta, käyttöön, kierrätykseen ja sen hävittäminen.
Oman ympäristön tärkeimpien rakennusten arkkitehtuurin tutkiminen.
Ympäristöestetiikka: voiko tehdasalue olla kaunis, mihin ei saisi rakentaa, kuinka luontoa säästetään, viihtyisän asuinympäristön ehdot; keskustelua ja ympäristösuunnitelmien tekoa tuttuun lähiympäristöön
Kuvaviestintä ja mediakasvatus
Oppilas käyttää ohjatusti ja harkiten eri kuvaviestinnän välineitä kuvatessaan eri ilmiöitä ja tapahtumia.
Symbolien ja merkkien merkitys mainonnassa ja brandien imagon luomisessa.
186
Erilaisten kuvien luokittelua, esim. valokuvan eri käyttötarkoitukset: uutiskuva, mainoskuva, opetuskuva, propagandakuva jne.
Työtavat:
Toiminnalliset työtavat: luova ongelmanratkaisu, tutkiva oppiminen, kuvallinen ja sanallinen ilmaisu, kokonaisvaltainen ilmaisu.
ARVIOINTI 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Arvioinnin kohteena ovat oppilaan työskentelytaidot, tiedot taiteesta, ympäristöstä ja mediasta, kuvallisen ilmaisun taidot ja ideat sekä oppilaan itsearviointitaidot.
Arviointi on monipuolista ja siinä kiinnitetään huomiota oppilaan kiinnostuksen heräämiseen taiteeseen, esteettisen havainnoinnin rikkauteen ja itseilmaisun rohkeuteen ja omaperäisyyteen. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan erilaiset kuvalliset tuotokset, kuvallinen ja
sanallinen työskentely ja oman toiminnan arviointi.
Arviointi kohdistuu kuvataiteen opetuksen neljän sisältöalueen taitojen ja tietojen omaksumiseen sekä esteettisen näkemyksen ja persoonallisen ilmaisutavan kehittymiseen.
Kuvallisen ilmaisun ja ajattelun alueella arvioidaan oppilaan kykyä käyttää värejä ja kuvan
sommittelua ja kuvallisia peruselementtejä sekä tilan rakentamista omassa ilmaisussaan.
Arvioidaan oppilaan kykyä ilmaista havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan
Taiteen tuntemuksen ja kulttuurisen osaamisen alueella arvioidaan:
oppilaan taiteen ja kulttuurin tuntemusta
tietoja suomalaisista taiteilijoista ja nykytaiteesta sekä joistakin oppilaalle vieraista kulttuureista
oppilaan kyky tarkastella taideteoksia ja olla kiinnostunut taiteen ilmiöistä
kyky keskustella taideteoksista ja tulkita kuvallisesti taidetta.
Ympäristöestetiikan, arkkitehtuurin ja muotoilun alueella arvioidaan:
oppilaan tietämystä oman lähiympäristönsä arkkitehtuurista
kykyä tarkastella lähiympäristönsä rakennuksia, maisemaa ja esineitä esteettiseltä,
eettiseltä ja ekologiselta kannalta
oppilaan kyky kuvata ja rakentaa tilaa
oppilaan kyky hahmottaa kolmiulotteista muotoa
oppilaan kyky käyttää erilaisia materiaaleja työskentelyssään
Median ja kuvaviestinnän alueella arvioidaan:
187
oppilaan kykyä havainnoida, tulkita ja arvioida itselleen tärkeitä kuvallisia medioita.
arvioinnin kohteena ovat oppilaan omat kuvalliset tuotokset; sarjakuvat, valokuvat, digitaaliset kuvat ja liikkuvat kuvat, kuvan ja tekstin yhdistäminen
oppilaan kyvyt pohtia ja perustella näkemyksiään median välittämistä visuaalisista viesteistä
Itsearvioinnin kykyjä arvioidessa kohteena ovat oppilaiden tuottamat kasvunkansiot, työkirjat tai portfoliot, joihin oppilas on tallentanut omaa kuvallista työskentelyprosessiaan.
Työskentelytaitojen arvioinnissa kohteena ovat oppilaan omien ja muiden taitojen ja ajatusten arvostaminen ja arviointi sekä kuvallisen työskentelyprosessin ymmärtäminen. Lisäksi arvioidaan oppilaan taitoja kehitellä ideaa, luonnostella ja saattaa työnsä loppuun
sekä oppilaan kykyä huolehtia ja käyttää asianmukaisesti työskentelymateriaaleja ja – välineitä.
7. - 9. LUOKKIEN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas tekijänä
oppii monipuolisesti kuvailmaisun mahdollisuuksia ja eri kuvailmaisun alueiden rohkeaa
yhdistämistä
löytää itselleen sopivat kuvalliset ilmaisukeinot
oppii työskentelemään yksin ja yhteistoiminnallisesti
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas eläytyjänä
tutustuu lähiympäristön taidetarjontaan
tutustuu moderniin taiteeseen (joihinkin taiteen tyylisuuntiin, ”-ismit”) sekä nykytaiteen
eri ilmiöihin
tutustuu joihinkin suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoihin sekä heidän teoksiinsa
Eurooppalaisten taiteilijoiden esimerkin vaikutus suomalaistaiteilijoihin ja taiteeseen
osaa hyödyntää internetin mahdollisuuksia
oppii arvioimaan ja analysoimaan kriittisesti taide- ja käyttökuvaa
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas tutkijana
tutustuu joihinkin lähialueen ja Suomen arvorakennusten arkkitehtuuriin, niiden tyylipiirteisiin ja perinteisiin
havainnoi arkkitehtuuria ja erilaisia tiloja elämyksinä
lähestyy esinemaailmaa ekologisesta näkökulmasta ja tutustuu esinemaailmaan omakohtaisen kokemuksen kautta.
dokumentoi luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta
188
Media ja kuvaviestintä
Oppilas muokkaajana
tutustuu kuvallisen viestinnän, esim. sarjakuvan keskeisiin keinoihin
tutustuu elokuvaan, tv:n ohjelmatyyppeihin, -formaatteihin, mainoksiin, animaatioon ja
peleihin
tunnistaa kuvaviestinnän keinot tiedottaa, vaikuttaa ja manipuloida
tutustuu uuden informaatioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin viestinnässä ja kuvien käsittelyssä
7. - 9. LUOKKIEN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
kokeilee kuvailmaisun keskeisiä menetelmiä ja yhdistelee niitä luovasti; piirustus, grafiikka, maalaus, valokuva, digitaalinen kuva, keramiikka, kuvanveisto
tutustuu ja/tai kokeilee tilataidetta, käsitetaidetta, performanssia, mediataidetta
hyödyntää värimaailman ja valöörien vuorovaikutuksen sekä sommittelun elementtejä
käyttää kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussaan
käyttää lähdeaineistoa hyväkseen työskentelyssään
dokumentoi työprosessinsa ja työnsä tulokset
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
oppilas- käy mahdollisuuksien mukaan taidemuseossa ja / tai galleriassa
ymmärtää museoiden erot ja tietää tärkeimpien museoiden sijainnin
käyttää internetin taidepalvelumahdollisuuksia
analysoi taidekuvia, ymmärtää, kritisoi ja perustelee tulkintojaan
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
tutustuu arkkitehtuurin tyylipiirteisiin lähiympäristössään (esim. kotikunnan ja Tampereen rakennusperinteen tutkimista)
syventää käsitystään muotoiluprosessin kulusta
lähestyy esinemaailmaa omakohtaisen kokemuksen pohjalta eri materiaaleja käyttämällä
tarkastelee lähialuetta valokuvaamalla, piirtäen, maalaten tai videokuvaamalla
Media ja kuvaviestintä
Oppilas
käyttää filmikameraa, digitaalista tai videokameraa
tutustuu eri elokuvan lajeihin ja television ohjelmatyyppeihin.
189
harjoittelee luomaan typografisia kokonaisuuksia eri kuvaviestinnän keinoja hyödyntäen
tarkastelee kriittisesti erilaisia kuvia mediassa
esittää oman tarinan jollakin kuvakerronnan keinolla (esim. kuvitus, sarjakuva, liikkuva
kuva)
tutustuu pimiötyöskentelyyn
Työtavat
Toiminnallisilla työtavoilla opiskellaan erilaisia kuvailmaisun taitoja sekä koetaan itse taiteellisen työskentelyn eri vaiheet:
Vahvistetaan kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn sekä muiden kanssa
yhdessä toimimiseen.
Mahdolliset näyttely- ja museokäynnit, asiantuntijavierailut (taiteilijat).
Ongelmalähtöisessä työskentelyssä opettaja antaa oppilaalle ongelman ja oppilas yhdistelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi ja ratkaisun esittämiseksi kuvailmaisun keinoin.
Opettaja johdattelee oppilaat itsenäiseen tiedonkeruuseen, -käsittelyyn ja luovaan
työskentelyyn sekä oman työn esittelyyn ja arviointiin. Ongelmalähtöinen työskentely
soveltuu erityisesti ympäristö-, arkkitehtuuri- ja muotoilutehtäviin.
Kirjallisia tehtäviä, myös mahdollisia kotitehtäviä, tärkeänä osana myös arviointi ja
oman työskentelyn seuranta.
PÄÄTTÖARVIOINNIN HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
Osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin, eli käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita.
Osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan.
Osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin.
Tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen
yhteyteen.
Osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia.
Osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- ja museokäyntejä sekä internetin kulttuuripalveluja.
Osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja
ekologisia ominaisuuksia.
Tunnistaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään.
Tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä.
Tuntee kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita.
190
Osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta sekä visuaalista toteutusta.
Havainnoi ja arvioi omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa
työskentelyssään.
Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa.
Pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen
yhteistyöhön muiden kanssa.
Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöjä
ja rakennettua ympäristöä sekä kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteenä.
7.17 KÄSITYÖ
VUOSILUOKAT 1-4
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita.
OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2
Käsin ompelu
etupistot
pykäpistot
vohvelipujottelu
Kirjonta
erilaisia pistoja
Virkkaus
sormivirkkaus
ketjusilmukka virkkuukoukulla
Kudonta
191
erilaisia nyörejä
pujottelutyö
tupsu
Tekstiilitieto
käytetään oikeita termejä
Askartelu
käytetään monipuolisesti eri materiaaleja
rakentelu (kolmiulotteisuuden kokeminen)
Puutyö
sahaus
naulaus
hionta
OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 3-4
Ompelu
koneompelun perusteet
saumanvarojen lisääminen
kaavan käyttö
oman suunnitelman mukaan kaavan piirtäminen ja ompelutyön toteuttaminen
nappi
vetoketju
Kirjonta
perinnekirjonta (virvittäin, laakapisto, varsipisto)
konekirjonta (alikeompelu, päällikeompelu)
Virkkaus
kiinteä silmukka
Neulonta
edestakaisneule
päätteleminen
neulesauma
Kudonta
pirtanauha
kehyskudonta
Askartelu
kausiaskartelu
Puutyö
mittaaminen
piirtäminen
sahaaminen
192
höylääminen
viilaaminen
talttaaminen
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Kts perusteet.
VUOSILUOKAT 5-9
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita
OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 5-6
Tekstiilityö
Ompelu
kudotusta kankaasta vaatteen valmistaminen
mittojen ottaminen
kaavan piirtäminen ja sovittaminen
poimutelma
muotokaitale
vinokaitale
Kirjonta
tilkkutyötekniikoita
perinnekirjonta
taidetekstiilit
Neulonta
lapaset
kantapää
Kudonta
helmikudonta
kehyskudonta
Askartelu
huovutus
kankaanpainanta
kankaan värjäys
Tekninen työ
Puutyö
193
puiden tuntemus
höyläys
muotoon sahaaminen
kovertaminen
karkean laudan sahaaminen mittoihin
akkuporakoneella poraaminen/terän valinta
pintakäsittely
muovin taivutus
työturvallisuus
Metallityöt, esimerkiksi
metallien tuntemus
viilaaminen
sahaaminen
metallin pakotus
poraaminen
niittaus
liimaus
pintakäsittely
työturvallisuus
Elektroniikka
tinalla juottaminen
yksinkertaisten komponenttien tuntemus
piirilevyjen poraaminen
OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ VUOSILUOKALLE 7
Tekstiilityö
Ompelu
vaatteen valmistaminen sekä kudotusta kankaasta että neuleesta
peruskaavan muuntaminen omien suunnitelmien mukaiseksi (kaavamerkinnät, kaavan
sovittaminen, leikkuusuunnitelmat)
erilaiset muotolaskokset, laskokset, kaulukset, hihat, taskut, halkiot, vetoketjujen kiinnitystavat, vyötäröt, helmat
joustavan kankaan ompelutekniikat
Tekstiilitietous
luonnonkuidut, tekokuidut
tekstiilien hoito ja pesu
eri kangasmateriaalien tuntemus
Kirjonta ja kankaan koristelu
soveltaen ompelutöihin
Virkkaus
194
virkkaussilmukat
ohjeen mukaisen työn valmistaminen
Kankaankudonta
perusasiat kangaspuilla
Askartelu
kausiaskartelu
Tekninen työ
Puutyö
puuntyöstökoneiden tuntemus
oikohöylän, tasohöylän, pyörösahan, vannesahan, puusorvin ja jyrsinkoneen käyttö
erilaisissa työvaiheissa.
osaa valmistaa liimapuulevyä työtehtäviin
puuliitosten merkitys
työturvallisuus
Metallityö
metallintyöstökoneiden tuntemus
pylväsporakoneen, penkkihiomakoneen, hitsauskoneiden ja muiden työkalujen käyttö
erilaisissa työvaiheissa.
osaa valmistaa erilaisia metalliliitoksia työtehtäviin
työturvallisuus
Elektroniikka
helpot elektroniikkatyöt
piirilevyn tuntemus
piirilevyn valmistus
yleismittarin käyttö
työturvallisuus
Vaihto yhden jakson ajaksi teknisestä työstä tekstiilityöhön ja tekstiilityöstä tekniseen työhön.
TAVOITE
Tekstiilityössä vaihtotyöskentelyn aikana opiskellaan arkielämän taitoja ja tietoja. Opetellaan käyttämään sujuvasti ompelukonetta, saumuria ja silitysrautaa sekä huoltamaan niitä.
OHJEELLINEN SISÄLTÖ TEKSTIILITYÖ
ompelukoneen ja saumurin perustekniikat
silitysraudan käyttö eri materiaaleissa
vaatteen, asusteen tai tekstiilin valmistaminen
ommellaan nappeja, lyhennetään lahkeensuita, korjataan vetoketju, silitetään paita
luonnonkuidut, tekokuidut
tekstiilien hoito ja pesu
eri kangasmateriaalien tuntemus
195
OHJEELLINEN SISÄLTÖ TEKNINEN TYÖ
kodin elektroniikan yleistuntemus ja niiden kytkennät
pienet sallitut sähkötyöt
pienet pintaremontit, seiniin kiinnitykset ja poraukset
kodin kovien pintamateriaalien tuntemus
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
Oppilas
havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet,
materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus
ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin
avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on
tarkoitus valmistaa
osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen
muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen
Oppilas
työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen
sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty,
ekologinen ja esteettinen
osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia
osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.
Itsearviointi ja prosessin pohdinta
Oppilas
kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan
havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa
osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen
mukaisesti
196
arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein
ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia
muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.
7.18 LIIKUNTA
VUOSILUOKAT 1-2
TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2
Oppilas
kokee liikunnan ja oppimisen iloa
oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon
harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista
oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä
oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa
oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan.
SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2
197
Yleisurheilu
juokseminen, hyppääminen, heittäminen
Perus- ja kuntovoimistelu
lihashallinta ja liikkuvuusharjoitteet
lihaksia vahvistavat harjoitteet
Musiikkiliikunta
erilaisia askelkuvioita ja laululeikkejä
Talvilajit
hiihto, luistelu
mahdollisuus lasketteluun ainakin kerran alkuopetuksen aikana
Telinevoimistelu
koulun välineistön tarjoamien mahdollisuuksien mukaan esim. permanto, penkki, puolapuut, köydet, renkaat ja rekki
Välinevoimistelu
hernepussi, pallo, hyppynaru
Maastoleikit
kuva- ja pihasuunnistus, erilaiset pihaleikit
Palloilu
pallonkäsittelyä erikokoisilla ja painoisilla palloilla
palloleikkejä ja pallopelien alkeita
Uinti
panostetaan hyvän uimataidon hankkimiseen alkuopetuksen aikana
Luontoliikunta
VUOSILUOKAT 3-9
TAVOITTEET LUOKILLE 3-9
Oppilas
oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja, liikunnan lajitaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
oppii hyvinvointia edistäviä turvallisia liikuntatapoja ja ymmärtää liikunnan merkityksen
terveyden ylläpitämisessä
oppii perusuimataidon ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja
oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa
198
oppii toimimaan sekä itsenäisesti että ryhmässä ilman keskinäisen kilpailun korostumista
oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä
oppii hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta
oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan
oppii toiminaan turvallisesti liikuntatilanteissa
KESKEISET SISÄLLÖT
juoksuja, hyppyjä ja heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin
voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja
luontoliikuntaa, retkeilyä ja suunnistusta
talviliikuntaa
uintia ja vesipelastusta (mahdollisuuksien ja resurssien mukaan)
toimintakyvyn kehittämistä, seurantaa sekä lihashuoltoa
uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta
7.19 KOTITALOUS
VUOSILUOKKA 7
TAVOITTEET
Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on keskittyä arjen hallinnan edellyttämiin käytännön
työ- ja yhteistyötaitoihin sekä tiedon hankintaan. Kotitalouden opiskelun keskeisenä tavoitteena on saada oppilas innostumaan jokapäiväisistä kodin askareista omien lähtökohtiensa mukaisesti; ruuanlaitosta, siivoamisesta ja vaatteiden hoidosta niin, että hän osaisi hoitaa oman taloutensa. Innostuksen lisäksi oppilaan tulisi oivaltaa perheen työnjaon merkitys hyviin ihmissuhteisiin , tasa-arvoon ja omaan tasapainoiseen kasvuun.
Tavoitteena on opettaa perustiedot ruuanvalmistus ja ravinto-opista siten, että oppilas
ymmärtäisi sekä ruuan raaka-aineen valinnan että ruuanvalmistusmenetelmän merkityksen hyvinvointiin, terveyteen ja perheen ajan ja rahan käyttöön. Näiden lisäksi painotetaan harkitsevan ja vastuullisen kuluttajan roolia nykypäivän yhteiskunnassa unohtamatta
ympäristöä ja luontoa.
199
KESKEISET SISÄLLÖT
hygieeninen ja turvallinen työskentely yhteisvastuullisesti kotitalouden tunneilla ja hyvät
tavat
ruokapyramidin ( ruoka-aineympyrän ) merkitys ruuan valintaan ja hintaan
tavallisimmat ruuanvalmistusmenetelmät ja perusleivonnaiset
siivoamisen perusasiat ( lähinnä keittiön siivous )
pyykinpesu ja jälkikäsittely
kodin jätteiden lajittelu
kriittisenä kuluttajana toimiminen nykypäivän yhteiskunnassa, kuluttajan oikeudet ja
velvollisuudet ja oman rahan käyttö
Arviointi
Pakollinen kotitalousopetus koostuu sekä teoriaosuuksista että käytännön töistä. Arviointi perustuu teoriaosuuksilla seuraaviin seikkoihin: jatkuva näyttö eli osallistuminen
tunneilla ( ei häiritseminen ) tiedonhalu, annettujen ohjeiden suoritustapa, myös kotitehtävien suorittaminen, mahdolliset kirjalliset läksynkuulustelut ja kokeet.
Käytännön töissä: työtaito, asenne työntekoon, innostuneisuus, töiden organisointikyky,
oma-aloitteisuus, opastustehtävät ja koetyöt.
Kotitalousluokassa on esillä erillinen arviointiohje.
7.20 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
VUOSILUOKAT 1-6
Ala-asteella oppilas tutustuu tieto- ja viestintätekniikkaan mahdollisuuksien mukaan.
TAVOITTEET
Oppilas tutustuu tietokonelaitteistoon ja perehtyy tietotekniikan perussanastoon. Hän
oppii käynnistämään tietokoneohjelman kovalevyltä tai rompulta.
Oppilas hallitsee laitteiston käyttöön ja tiedon hallintaan liittyvät perusasiat.
KESKEISET SISÄLLÖT
Käyttöliittymän hallinta
200
näppäimistön ja hiiren käyttö
ohjelman käynnistäminen ja sulkeminen
ikkunoiden käsittely
valikoiden käyttö
järjestelmän käynnistäminen ja sulkeminen
apuohjelmien käyttö esittelynomaisesti
Tiedostojen käsittely
tiedoston avaaminen ja sulkeminen
tiedoston tallentaminen oikeaan kohteeseen
tiedostojen nimeäminen
Kirjoittaminen jollakin ohjelmalla
kirjoittaminen
tekstin muokkaaminen (kuten korostaminen ja kappalemuotoiluja)
Tulostaminen
7.21 VALINNAISET AINEET
1) PITKÄT VALINNAT
Ns. pitkät valinnat tehdään kahdeksi vuodeksi ja niihin kuuluvia valinnaisaineita opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia (2 vvh) peruskoulun vuosiluokilla 8-9 .
Pälkäneen perusopetuksen valinnaisaineita ovat teatteri- ja ilmaisutaito, saksa, ranska,
musiikki, kuvataide, tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, kotitalous sekä tieto- ja viestintätekniikka.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
VUOSILUOKAT 7-9
201
Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidon tavoitteena on oppia laitteistojen ja ohjelmien peruskäsitteet, joiden avulla nuori saa jatkuvat valmiudet uusien ohjelmien opiskeluun ja ymmärtää
nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet eri aineissa, uuden tiedon tuottamisessa ja ongelmien ratkaisussa. Olennaista on oppia perusohjelmien hallinta ja itsevarmuus
tieto- ja viestintäteknisten laitteiden käytössä. Tärkeää on saada tietotekniikka tätä kautta
osaksi mahdollisimman moniin oppiaineisiin. Siten oppisisällön keskeiset osat, ns. työvälineohjelmat, saavat mielekkäitä sovelluksia. Oppilas saa näin myönteisiä kokemuksia ja
onnistumisen tunnetta sekä valmiuksia myöhempää elämää varten. Tietotekniikan opetus
edellyttää laitteiston ja ohjelmiston jatkuvaa kehittämistä. Tieto- ja viestintätekniikkaa opetetaan kaksivuotisena pitkänä valinnaisaineen 8. ja 9.-luokilla sekä vuoden kestävällä Multimedia -kurssilla.
TAVOITTEET
Oppilas omaksuu tietotekniikan perusteet ja saa realistisen kuvan tietotekniikan
käyttömahdollisuuksista
Tietokoneavusteisen opetuksen tukeminen eri oppiaineissa
Oppilas kykenee koulun tietoteknisillä laitteistolla työskentelyyn
Oppilas tottuu käyttämään tietokonetta hyödyksi eikä vain ajanvietteenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Eri oppiaineisiin käytettäviin ohjelmiin tutustuminen, tekstinkäsittelyn
alkeiden harjoittelu ja koulun käyttöjärjestelmän käyttötaidon opettelu.
Projektitöiden teko ryhmissä tai yksin.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Peruskäsitteet
hakemistoihin ja tiedostoihin liittyvät peruskäsitteet ja -taidot kuten hakemiston luonti,
tiedoston tallettaminen, esikatselu ja tulostaminen
leikepöydän käyttäminen
ohjelmien yhteiskäyttö
Tekstinkäsittely
tekstin kirjoittaminen, kopioiminen ja siirtäminen
fonttien muuttaminen
kappaleen muokkaaminen
asiakirjan asettelut
kuvan ja taulukon liittäminen tekstiin
Taulukkolaskenta ja tietokanta
taulukon kirjoittaminen
solun koon muuttaminen
202
peruslaskutoimituksia sisältävien kaavojen kirjoittaminen
yksinkertaisen kaavion tekeminen
taulukon ja kaavion siirtäminen ohjelmaan
solun kopioiminen eri tavoilla
Grafiikka
peruspiirtovälineiden käyttäminen
yleisimmät kuvaformaatit ja resoluutio
kuvan skannaaminen
kuva-alueiden rajaaminen
kuvan koon muuttaminen ja zoomaus
tasotoiminnon
Internet
perustaidot sähköpostiohjelman, web-selaimen ja ftp-ohjelman käytöstä
yksinkertaisen kotisivun tekeminen ja koodin tulkitseminen
hakukoneen käyttö ja tiedon hyödyntäminen
tekijänoikeus, netiketti
Ohjelmointi
kääntäjän ja tulkin ero
syöttö- ja tulostuskäsky
muuttujatyypit
perusohjelmanrakenteet
pienimuotoisen oman ohjelman tekeminen ja valmiin ohjelman muokkaaminen
8. LUOKKA
TAVOITTEET
Oppilas
kykenee itsenäisesti käyttämään tietokonetta ja erilaisia valmisohjelmia sekä tekemään
omia sovelluksia.
tutustuu ohjelmoinnin periaatteisiin
oppii käyttämään monipuolisemmin tavallisia toimisto-ohjelmia
oppii turvallisen ja tehokkaan tavan työskennellä tietokoneen kanssa
KESKEISET SISÄLLÖT
Koulun tietokoneiden käyttöjärjestelmien perusteiden syventäminen
Laajennetaan aiemmilla luokilla opittuja taitoja
Tekstinkäsittelyn syventäminen
Taulukkolaskenta
Valmiiden taulukoiden tutkiminen ja omien taulukkolaskentaohjelmien tuottaminen
203
Kuvien tuottaminen ja käsittely
Digitaalisen materiaalin tallennus ja editointi
Tietoturva ja tietoverkot
Ohjelmointi
9. LUOKKA
TAVOITTEET
Oppilas kykenee itsenäisesti ja monipuolisesti käyttämään tietokonetta ja verkkoyhteyksiä
hallitsee tavallisimmat html- ja java -kieliset lauseet
oppii tekemään ja päivittämään omia kotisivuja
oppii soveltamaan tieturva-asioita myös kotona
KESKEISET SISÄLLÖT
8. luokalla opittujen työvälineohjelmien käyttötaidon syventäminen
Tietokantaohjelmaan perehtyminen
Kotisivun laatiminen html-kielellä
Kotisivueditorin käyttö
netiketti ja tietoturva
Ohjelmointi Java-kielellä
Projektityö
TEATTERI JA ILMAISUTAITO
VUOSILUOKAT 8 JA 9
TAVOITTEET
Oppilaan ilmaisukyvyn kehittäminen
Oppilas
tuottaa ilmaisua ”vahingossa” leikkien avulla
kokee mielihyvää ja hyväksyy epäonnistumista
aktivoi eri aisteja ja mielikuvittelua
käyttää vähitellen koko kehoaan aktiivisesti ja tuottaa ilmaisua tietoisesti
on tasaveroisena jäsenenä ryhmässä ja luottaa ryhmän muihin jäseniin
suostuu erilaisiin rooleihin kantaen vastuuta sekä esiintyjänä että katsojana
Oppilaan teatteri-ilmaisun kehittäminen
204
Oppilas
kehittää puhe- ja näyttämöilmaisua, lisäksi visuaalista ja musiikki-ilmaisua
tutustuu teatteriin ja teatterin keinoihin
syntyy kokonaisnäkemys pienoisnäytelmän valmistamisesta aina käsikirjoituksesta
esityskelpoiseen kuntoon
SISÄLLÖT
Ilmaisukyvyn kehittäminen
Oppilas
leikkii erilaisia reaktio-, kontakti- ja luottamusleikkejä ja viestejä
liikkuu tilassa musiikitta ja musiikin mukaan, liikkuu liikkeen eri tasoja hyödyntäen
tekee vuorovaikutus- ja aistiharjoituksia pareittain ja pienryhmissä, kehotietoisuus- ja
rentoutusharjoituksia
tekee ääni-, sana- ja lauseharjoituksia
tekee pieniä esittämisharjoituksia ja tilanneimprovisointeja
Pienoisnäytelmän toteuttaminen
Oppilas
kirjoittaa pienimuotoisen käsikirjoituksen tai muokkaa valmiin tekstin ryhmälle sopivaksi
lavastaa
valaisee, tekee äänitehosteet, musiikin
puvustaa
harjoittelee pienoisnäytelmän esityskelpoiseen kuntoon ja esittää sen yleisölle
tekee teatterimatkan: mahdollisuuksien mukaan tutustuu teatterin elämään näyttämön
takana ja katsoo harjoituksia ja/tai esityksen
VALINNAINEN KIELI (B2), RANSKA JA SAKSA
VUOSILUOKAT 8-9
TAVOITTEET 8. JA 9. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas oppii
-
kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa
ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä
ja kieltoja
lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä
kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä
sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään.
Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2-A1.3 (Ks. Perusteiden liite).
205
Kulttuuritaidot: Oppilas oppii
- tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustuu
niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin.
Opiskelustrategiat: Oppilas oppii
- käyttämään rohkeasti kielitaitoaan
- hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita
- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta:
- tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa
- itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen
- perhe ja vapaa-aika
- selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta
ja matkustamisesta.
Rakenteet:
- viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi.
Viestintästrategiat::
- puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen
- rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta
- omien viestien suunnittelu
- oman kielenkäytön tarkkailu
- puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa
- kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa.
MUSIIKKI
Bändisoitto
TAVOITTEET
Oppilas
kehittää yhteismusisointitaitojaan
kehittää omia soittotaitojaan bändisoittimissa
tutustuu suomalaiseen kevyeen musiikkiin iskelmästä poppiin ja rockiin
perehtyy soittaen, laulaen ja kuunnellen populaarimusiikin eri tyyleihin (esim. soul, reggae, heavy, disco, jne.)
hahmottaa musiikkityylien syntymisen ja kehittymisen
paneutuu elokuvamusiikkiin ja musikaaleihin
oppii käyttämään äänentoistolaitteita ja vahvistimia tarkoituksenmukaisesti
laajentaa vieraiden musiikkikulttuurien tuntemustaan
oppii kunnioittamaan itselle vieraampaa musiikkia
seuraa ajankohtaisen musiikkielämän tapahtumia
osallistuu ryhmän jäsenenä musiikkiesitysten valmistamiseen koulun juhliin
harjoittelee ohjelmistoa bändikonserttia varten
SISÄLLÖT 8. LUOKALLA
206
oppilaskeskeistä musisointia
bändisoittoa kehittäviä soittoharjoituksia
oman soittotaidon kehittämistä ja soittotekniikoiden hiomista
soitto- ja lauluohjelmisto sekä kuuntelunäytteet ovat pääosin suomalaista populaarimusiikkia iskelmästä poppiin ja rockiin
vieraiden kulttuurien pop- ja kansanmusiikkiin tutustumista kuunnellen ja soittaen
yhteismusisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisten teoriataitojen syventämistä
kriittistä musiikin kuuntelua
ajankohtaisten musiikkielämän tapahtumien seuraamista
äänentoistolaitteiden ja vahvistimien tarkoituksenmukaisen käytön opettelua
bändikonserttiohjelmiston ja musiikkiesitysten pitkäjänteistä harjoittelua
SISÄLLÖT 9. LUOKALLA
oppilaskeskeistä musisointia
bändisoittoa kehittäviä soittoharjoituksia
oman soittotaidon kehittämistä ja soittotekniikoiden hiomista
populaarimusiikin eri tyylien tunnusomaisiin piirteisiin perehtymistä ja tyylien vertailua
soittaen, laulaen ja kuunnellen
soitto- ja lauluohjelmisto sekä kuuntelunäytteet koostuvat monipuolisesti eri populaarimusiikin tyylejä edustavista suomalaisista ja ulkomaisista kappaleista sekä elokuvamusiikista ja musikaalisävelmistä
yhteismusisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisten teoriataitojen syventämistä
kriittistä musiikin kuuntelua
ajankohtaisten musiikkielämän tapahtumien seuraaminen
bändikonserttiohjelmiston sekä musiikkiesitysten pitkäjänteinen harjoittelu
Arviointi
Numeroarviointi perustuu osallistumisaktiivisuuteen, omien taitojen kehittymiseen ja ryhmän jäsenenä toimimiseen.
KUVATAIDE
VUOSILUOKAT 8 JA 9
TAVOITTEET
Oman tekemisen ja eri kuvataiteen alojen tuotosten avulla tutkitaan kuvallisen ilmaisun
keinoja ja niiden vaikutusta sisältöihin. Harjoituksen kohteena ovat myös kuvaviestinnän
vaikutukset yksilöön ja ympäristöön. Oman kuvailmaisun kehittäminen ja arviointitaitojen
syventäminen. Taiteentuntemus ja taidehistorian keskeiset alueet tulevat myös tutummaksi.
SISÄLTÖ
Mahdollisimman laaja-alaisesti oppilaitten omasta kokemuspiiristä käsin tutustutaan eri
ilmaisumuotoihin ja tutkitaan taidehistoriaa, sen tyylisuuntia ja niiden merkittävimpien
edustajien tuotantoa. Opetellaan rakenteellisten seikkojen tietoisella valinnalla vaikuttamaan lopputulokseen.
Opitaan tuntemaan eri kulttuurien taidetta.
207
Työtavat
Maalaus, piirustus, valokuvaus, grafiikka, elokuva, valokuva. Taide- ja käyttökuvien analysointi ja muokkaus. Työskentely tapahtuu sekä ryhmä- että yksilötyönä.
Arviointi
Numeroarviointi perustuen tuntiaktiivisuuteen ja työnäytteisiin, jonka oppilas kokoaa kurssin päätteeksi portfolioksi.
PÄÄTTÖARVIOINNIN HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
Osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin, eli käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita.
Osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan.
Osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin.
Tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen
yhteyteen.
Osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia.
Osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- ja museokäyntejä sekä internetin kulttuuripalveluja.
Osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja
ekologisia ominaisuuksia.
Tunnistaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään.
Tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä.
Tuntee kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita.
Osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta sekä visuaalista toteutusta.
Havainnoi ja arvioi omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa
työskentelyssään.
Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa.
Pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen
yhteistyöhön muiden kanssa.
Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöjä
ja rakennettua ympäristöä sekä kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteenä.
TEKSTIILITYÖ
VUOSILUOKAT 8 JA 9
208
TAVOITTEET
Oppilas
valmistaa edellisiä vuosia laajempia itse suunniteltuja kokonaisuuksia
työskentelee entistä itsenäisemmin ja vastuuntuntoisemmin
KESKEISET SISÄLLÖT
oppilas valmistaa töitä valintansa mukaan käsityön eri osa-alueilta: ompelu, neulonta
tai virkkaus, huovutus, pistokirjonta, kankaan koristelutekniikat (kankaan painanta, värjäys, tilkkutyöt, applikointi), kankaankudonta, ottaen huomioon perinteiset työtavat sekä
ajan tuomat muotivirtaukset ja uudet ilmaisukeinot.
valinnaisessa tekstiilityössä tutustutaan käsityötaiteen näyttelyihin sekä alan elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen
Arviointi
samoin perustein kuin 7. luokan päättöarviointi
TEKNINEN TYÖ
VUOSILUOKAT 8 JA 9
TAVOITTEET
Oppilas
valmistaa edellisiä vuosia laajempia itse suunniteltuja kokonaisuuksia
työskentelee entistä itsenäisemmin ja vastuuntuntoisemmin
KESKEISET SISÄLLÖT
oppilas valmistaa töitä valintansa mukaan käsityön eri osa-alueilta: puu, metalli, elektroniikka tai niitä yhdistelemällä ottaen huomioon perinteiset työtavat sekä ajan tuomat
muotivirtaukset ja uudet ilmaisukeinot.
valinnaisessa käsityössä tutustutaan alan näyttelyihin sekä elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen
Arviointi
samoin perustein kuin 7. luokan päättöarviointi
209
KOTITALOUS
VUOSILUOKAT 8-9
TAVOITTEET
vahvistaa ja harjaannuttaa ruuanvalmistus- ja leivontataitoja ( syventää jo 7. luokalla
opittuja tietoja ja taitoja )
oppia käyttämään tehokkaasti keittiön kodinkoneita nopeuttamaan ruuanvalmistusta ja
leipomista
tutustua suomalaiseen ruokaperinteeseen, sekä muiden maiden ruokakulttuureihin
tutustua tavallisimpiin erityisruokavalioihin
oppia valmistamaan ruokaa taloudellisesti unohtamatta terveellisyyttä ja monipuolisuutta raaka-aineiden valinnassa
KESKEISET OPPISISÄLLÖT
kerrataan 7. luokan perusasioita ruuanvalmistuksesta ja leivonnasta
opetellaan käyttämään erilaisia kodinkoneita tehokkaasti ja taloudellisesti
tutustutaan suomalaiseen ruokaperinteiseen sekä eri maiden ruokakulttuureihin ja tapoihin
suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia juhlatilanteita
Arviointi
Samoin perustein kuin 7. luokan pakollisen kotitalouden arviointi (aktiivisuus, omaaloitteisuus, yhteistyökyky, annettujen tehtävien suoritustapa, asenne, innostuneisuus
ja työtaito)
2) LYHYET VALINNAT
Ns. lyhyet valinnat tehdään yhdeksi vuodeksi ja niihin kuuluvia valinnaisaineita opiskellaan
yksi vuosiviikkotunti (1 vvh) peruskoulun vuosiluokilla 7-9. Näitä ovat tieto- ja viestintätekniikka, kuvataide, tekstiilityö, tekninen työ, liikunta ja kotitalous.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
Vuosiluokilla 7- 9
Tieto- ja viestintätekniikan perusteita
Vuosiluokalla 7
TAVOITTEET
Oppilas omaksuu tietotekniikan perusteet ja saa realistisen kuvan tietotekniikan käyttömahdollisuuksista.
Oppilas pystyy hyödyntämään koulun työväline- ja opetusohjelmia.
Oppilas pystyy monipuoliseen tiedon hakemiseen, käsittelyyn ja esittämiseen eri
210
oppiaineiden opiskelussa.
Oppilas oppii arvostamaan työn huolellista loppuun suorittamista.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tutustuminen koulun tietokoneeseen ja sen oheislaitteisiin sekä tutustuminen koulun
koneiden käyttöjärjestelmiin
Tekstin tuottaminen, muokkaus, muotoilu sekä tallennus ja tulostus
Kuvan tuottamista ja käsittelyä
Näppäimistön hallinta ja ergonomia
Oikeat työasennot ja –tavat
Kymmensormijärjestelmään tutustuminen
Eri oppiaineissa käytettäviin ohjelmiin tutustuminen
Kuva ja kuvankäsittely
Vuosiluokalla 8
TAVOITTEET
Oppilas oppii hallitsemaan digitaalisen kuvauksen, kuvankäsittelyn, videokuvauksen ja
editoinnin perusteet. Hän kykenee hyödyntämään taitojaan myös muissa kouluaineissa ja
toimimaan itsenäisesti koulun atk-tiloissa. Oppilas sisäistää myös kuvankäsittelyn etiikan
ja moraalin sekä tekijänoikeuskysymykset.
KESKEISET SISÄLLÖT
Digitaalisen still-kameran ohjelmistojen asennus, käyttö ja suojaus.
Valokuvauksen perusteet
Tiedostomuodot ja tiedostojen siirto
Kuvankäsittely, digikuvien korjailu ja parantelu jälkikäteen
Digitaalisen videokameran käyttö
Videomateriaalin editointi
Oman digitaalisen median suunnittelu ja toteuttaminen
Multimediakurssi
Vuosiluokalla 9
TAVOITTEET
Oppilas
omaksuu multimedian ja saa realistisen kuvan tekniikan käyttömahdollisuuksista.
pystyy hyödyntämään koulun multimediaohjelmia.
kykenee multimedian hyödyntämiseen eri oppiaineiden opiskelussa.
oppii arvostamaan työn huolellista loppuun suorittamista.
211
KESKEISET SISÄLLÖT
Tutustuminen multimedian eri käyttötarkoituksiin ja osatekijöihin esimerkkien kautta.
Multimediaohjelmien käytön kertaaminen ja syventäminen
Tekijänoikeuksien ja julkaisuetiikan kertaaminen
Kuvan merkitys ja käyttö multimediassa
Tekstin merkitys ja käyttö multimediassa
Äänen merkitys ja käyttö multimediassa
Oma multimediatuotos
MUSIIKKI
Vuosiluokilla 7-9
Bändisoitto
Vuosiluokalla 7
TAVOITTEET
oppilas
perehtyy bändisoittimien soittamiseen
kehittää yksilöllisiä taitojaan eri instrumenteissa ja laulussa
kehittää yhteismusisointitaitojaan
oppii nauttimaan yhteismusisoinnista
oppii musisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisia teoriataitoja
toimii vastuullisesti ja aktiivisesti ryhmän jäsenenä
SISÄLLÖT
oppilaskeskeistä musisointia
opetellaan perusasiat ja –tekniikat bändisoittimien soittamisesta sekä mikrofonilaulusta
musisoinnin yhteydessä tutustutaan teoreettisiin asioihin, jotka auttavat oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin
oppilaat kehittävät henkilökohtaisia taitojaan eri instrumenteissa
helpon soitto-ohjelmiston kautta keskitytään erityisesti yhteissoittotaitojen oppimiseen
Poplaulu
Vuosiluokalla 8
TAVOITTEET
oppilas
kehittää omaa laulutaitoaan ja äänenkäyttöään
oppii nauttimaan laulamisesta
oppii mikrofonilaulutekniikkaa
212
harjoittaa moniäänisen laulamisen taitoja
paneutuu tausta- eli stemmalauluun
tutustuu eri laulutyyleihin
SISÄLLÖT
lauluohjelmisto koostuu yksi- ja moniäänisistä kappaleista
lauluvalmiuksia kehitetään niin solistina kuin lauluryhmän jäsenenä
laulua harjoitellaan sekä akustisesti että mikrofoniin laulaen
laulamme sekä bändin säestyksellä että ilman säestystä
kokeilemme myös karaokelaulua
ARVIOINTI
Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Musiikkiteknologia
Vuosiluokalla 9
TAVOITTEET
oppilas
tutustuu äänitystekniikkaan
oppii äänittämään omaa soittoaan/lauluaan tietokoneella
oppii ymmärtämään levyntekoprosessin vaiheita
saa musiikkiteknologisia valmiuksia musiikin harrastamiseen
oppii valmistamaan pitkäjänteisen harjoittelun kautta ohjelmistoa
oppii toimimaan vastuullisesti osana projektia
SISÄLLÖT
äänitettävien kappaleiden valinta, sovittaminen ja harjoittelu yhdessä ryhmän kanssa
äänityslaitteistoon tutustuminen
äänittämisen perusteiden harjoittelua
”levyn” äänittäminen ja äänitetyn materiaalin miksaus valmiiksi
Arviointi
Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
KUVATAIDE
Vuosiluokilla 7-9
213
7. LUOKKA
SISÄLTÖ
Erilaisten kuvailmaisun tekniikkojen tuntemisen ja taitamisen edelleen kehittäminen. Taiteentuntemuksen lisääminen. Valitun työtavan ja sisällön tietoista yhdistämistä. Opitaan
projektityöskentelyä ja itsearviointia portfoliotyöskentelyn avulla.
Työtavat
Perehdytään kuvallisen ilmaisun tekniikkoihin ja kuvasisältöihin erikoisesti maalaamisen,
piirtämisen ja muovailun avulla. Taiteentuntemusta lisätään tutustumalla tyylisuuntiin harjoituksin, joissa pääpaino on omassa tekemisessä, sekä kuvien analysoinnissa ja tutkimisessa.
Arviointi
Perustuu oppilaan tuntityöskentelyyn ja oppilastyökansioon, joka kootaan kurssin töistä.
8. LUOKKA
SISÄLTÖ
Oman tekemisen ja kuvataiteen eri tuotosten avulla tutkitaan erikoisesti kuvallisen ilmaisun
keinojen vaikutusta sen sisältöön. Tavoitteena myös tutkia kuvan ja kuvallisen viestinnänvaikutusta yksilöön ja ympäristöön, sekä syventää itseilmaisun ja –tuntemisen taitoja. Taiteen tuntemuksen lisääminen.
Työtavat
Maalaus, piirustus, valokuva, elokuva, kolmiulotteinen työskentely. Taide ja käyttökuvien
analysointi. Yksilö ja ryhmätyöskentely, työpäiväkirja.
Arviointi
Perustuu oppilaan tuntityöskentelyyn, aktiivisuuteen ja oppilastyökansioon.
9. LUOKKA
SISÄLTÖ
Valmiuksien lisääminen oman persoonallisen kuvallisen ilmaisun kehittämiseen. Kuvantulkintataitojen kehittäminen. Arviointitaitojen kehittäminen. Taiteentuntemuksen lisääminen.
Työtavat
Aiemmin opitun perusteella itsenäisesti valitut keinot omassa ilmaisussa. Piirustus, muovailu, maalaus, grafiikka, valokuvaus ja piirustus. Näyttelyn pystytys ja arviointi.
214
SISÄLTÖ
Projektityöskentelynä keskitytään itse valitun ilmaisutavan kehittämiseen joko ryhmä- tai
yksilötyönä.
Arviointi
Perustuu tuntityöskentelyyn ja työnäytteisiin, jonka oppilas kokoaa kurssin päätteeksi
portfolioksi
TEKSTIILITYÖ
Vuosiluokilla 7-9
YHTEISET TAVOITTEET
Oppilas
oppii kehittämään itsessään luovaa ilmaisua ja suunnittelemaan omaperäisiä tuotteita
opiskelee monipuolisia toteuttamistekniikoita
oppii käyttämään monenlaisia työvälineitä
oppii työstämään sekä pehmeitä että kovia materiaaleja
osaa käyttää apuna erilaisia tietolähteitä
perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen kulttuuriperinteeseen siten, että oppii ymmärtämään perinteen merkityksen nykyisessä käsityössä
oppii hyödyntämään jäännösmateriaalia luodessaan uutta
oppii käyttämään luonnosta saatavaa materiaalia kotia kaunistaessaan
KESKEISET SISÄLLÖT
7.LUOKKA
Kokeillen käsityön eri tekniikoita
”pientä ja kaunista” kokeillen eri tekniikoita pehmeistä ja kovista materiaaleista:
helppoja ompelutöitä
kankaanpainantaa, marmorointia
paperin valmistusta
helmikudontaa
rautalanka-askartelua
kaakeli- tai tinatöitä
8.LUOKKA
Luovaa käsityötä
muotivaate tai –asuste ommellen tai neuloen
huovutuksen monet mahdollisuudet
215
9.LUOKKA
Värjäys ja sisustaminen
erilaiset kankaan värjäystekniikat
luonnonmateriaaleista koristeita kodin sisustukseen (kuivatut kasvit, pellava, paju, risut,
havut)
Arviointi
Yhden viikkotunnin käsityöstä ei tule numeroarviointia. Tavoite on, että oppilas osaa itse
arvioida omaa toimintaansa ja työnsä tuloksia.
Kunkin työn arvioinnissa huomioidaan:
luovuus ja omaperäisyys
esteettinen ulkoasu
tarkoituksenmukaisuus
tekninen toteutus
Jos luokka-asteiden 7-9 aikana on opiskellut lyhytkursseja yhteensä 2 viikkotuntia, päättötodistukseen tulee numeroarviointi. Arviointi tapahtuu tällöin samoin kuin 7. luokan päättöarvioinnissa.
TEKNINEN TYÖ
Vuosiluokilla 8 ja 9
YHTEISET TAVOITTEET
Oppilas
oppii kehittämään itsessään luovaa ilmaisua ja suunnittelemaan ja valmistamaan tuotteita, jotka ovat laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä
tutustuu teknisiin ratkaisuihin, joista on hyötyä arkipäivän ongelmanratkaisussa
oppii käyttämään monenlaisia työvälineitä
osaa käyttää apuna erilaisia tietolähteitä
perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen kulttuuriperinteeseen siten, että oppii ymmärtämään perinteen merkityksen nykyisessä käsityössä
oppii hyödyntämään jäännösmateriaalia luodessaan uutta
oppii arvostamaan laadukasta työtä
KESKEISET SISÄLLÖT
8.LUOKKA
Teknisen työpajan peruskurssi
oppilas toteuttaa itseään tuotesuunnittelun ja käsillä tekemisen kautta valiten itse ensisijaiseksi lähestymistavakseen puu-, metalli- tai elektroniikkatyöskentelyn
perinteiset ja uudet työtavat, materiaalit ja ilmaisukeinot
216
9.LUOKKA
Teknisen työpajan jatkokurssi
oppilas toteuttaa itseään tuotesuunnittelun ja käsillä tekemisen kautta yhdistämällä
puu-, metalli- tai elektroniikkatyöskentelyä oman toimivan ja huollettavan ympäristönsä
kehittämiseksi
materiaalien, työstötekniikoiden ja esteettisten ominaisuuksien yhdistely
Arviointi
Yhden viikkotunnin käsityöstä ei tule numeroarviointia. Tavoite on, että oppilas osaa itse
arvioida omaa toimintaansa ja työnsä tuloksia.
Kunkin työn arvioinnissa huomioidaan:
luovuus ja omaperäisyys
esteettinen ulkoasu
tarkoituksenmukaisuus
tekninen toteutus
Jos luokka-asteiden 7-9 aikana on opiskellut lyhytkursseja yhteensä 2 viikkotuntia, päättötodistukseen tulee numeroarviointi. Arviointi tapahtuu tällöin samoin kuin 7. luokan päättöarvioinnissa.
LIIKUNTA
Vuosiluokilla 7-9
7. LUOKKA
Palloilukurssi
TAVOITTEET
oppia ja parantaa eri palloilulajien perustaitoja, tutustua sovellettuihin pallopeleihin, ylläpitää ja kehittää fyysistä toimintakykyä
SISÄLTÖ
tutut salipalloilulajit (koripallo, lentopallo, sähly, sisäjalkapallo, sulkapallo) ja mahdollisuuksien (vuodenaika) mukaan jääpelit, pesäpallo, tennis
säännöt, perustekniikoiden ja –taktiikoiden harjoittelu
8. LUOKKA
Liikunnan lajikurssi
TAVOITTEET
217
harjoitella erilaisia liikuntamuotoja, kokea liikunnallisia elämyksiä, tutustua uusiin liikuntalajeihin, löytää oma laji
SISÄLTÖ
liikuntalajien harjoittelua oppilaiden valinnan mukaan, tutustuminen 2-3 uuteen lajiin,
lihashuolto ja rentoutuminen
Työtapoina käytetään tutustumiskäyntejä, asiantuntijavierailuja, teoria ja käytännön opiskelua.
9. LUOKKA
Elämysliikunta luonnossa
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus erilaisiin luontoliikuntaelämyksiiin
sekä omien voimavarojen (fyysiset ja psyykkiset) ja rajojen kokeiluun. Kurssi edellyttää
hyvää fyysistä kuntoa sekä taitoa tulla toimeen ryhmässä erilaisissa ja vaativissa/poikkeavissa tilanteissa. Kurssi tulisi toteuttaa ympäristössä, joka jo itsessään tarjoaa
luontoelämyksiä.
SISÄLTÖ
Luontoliikunta koostuu seuraavista teemoista yhdessä tai erikseen: erätaidot, erävaellus,
kiipeily, lumikenkä-/hiihtovaellus, melonta, maastopyöräily, ratsastus yms.
TOTEUTUS
Ryhmään otetaan 10 -15 oppilasta. Jos tulijoita on enemmän, pääsykriteerinä kurssille
ovat liikunnan ja käyttäytymisen numerot. Kurssi muodostuu teoriaosuudesta (2-4 tuntia) ja
käytännön harjoittelusta (30 -40 tuntia), joka tapahtuu osittain kouluajan ulkopuolella. Toteutus voi tapahtua 1-3 jaksossa (syksyllä, talvella, keväällä) riippuen ryhmän tavoitteista
ja innostuksesta. Aktiivinen ryhmä voi varoja keräämällä toteuttaa yhden vaativan seikkailun.
KOTITALOUS
Vuosiluokilla 7-9
7. LUOKKA ns. VÄLIPALAKURSSI
TAVOITE
oppilas oppii arjen hallinnan edellyttämiä ruoanvalmistustaitoja
oppilas oppii työskentelemään yhteistyössä muiden kanssa
218
oppilas oppii hakemaan tietoja ja soveltamaan sitä käytäntöön sekä ymmärtämään ravinnon merkityksen oman hyvinvoinnin kannalta
Työskentely
Pääosin käytännön työskentelyä pareittain. Jokaisella kerralla valmistetaan nopea välipala.
Arviointi
Hyväksytty / Hylätty (korottava vaikutus 7.luokan pakolliseen kotitalouteen)
KESKEISET SISÄLLÖT
opetellaan tavallisimpia ruoanvalmistus- ja leivontamenetelmiä
harjoitellaan kriittisen ja vastuullisen kuluttajan roolia nykypäivän yhteiskunnassa
käydään lävitse hygieenistä ja turvallista työskentelyä keittiöllä
8.LUOKKA
Leivonnaisia arkeen ja juhlaan I
TAVOITE
Kurssilla leivotaan erilaisia suolaisia ja makeita leivonnaisia. Tavoitteena on oppia valmistamaan perustaikinatyyppejä siten, että oppilas osaisi perustaidot opittuaan valmistaa niistä erilaisia leivonnaisia.
Jokaisella tunnilla on oma teemansa (esim. rieskat, pullat, pitkot, piirakat, ruokaleivät, leivokset, viinerit jne.) Lisäksi valmistetaan erilaisia suolaisia ja makeita naposteltavia erilaisten teemojen ympärille (mm. yöpalaa ennen elokuvaa).
Työskentely
Leivonta on luovaa työtä, jossa yhdistyvät mielihyvä ja hyöty. Siksi opiskelu tapahtuu pääasiassa käytännön työskentelynä. Käytännön tueksi annetaan kotitehtäviä ja ohjetunnin
lomassa käydään lävitse leipomiseen liittyviä perusasioita ja niksejä.
Arviointi
Hyväksytty / Hylätty
9.LUOKKA
Leivonnaisia arkeen ja juhlaan II
219
TAVOITE
Kurssin tavoitteena on oppia valmistamaan erityyppistä tarjottavaa eri tilaisuuksiin. Oppilaat esimerkiksi suunnittelevat tarjottavia saunailtaan, viralliseen kokoukseen, halloweenjuhlaan, nuorten bileisiin jne. Ideana on suunnitella koristelut, tarjottavat ja muut tilanteen
vaatimat järjestelyt parittain tai pienryhmissä. Kurssilla perehdytään myös erilaisiin noutopöytiin, opetellaan niissä käyttäytymistä sekä järjestetään yksi vaativampi tilanne, jossa
kokeillaan käytännössä juhlien toteuttamista. Lisäksi kurssilla katsotaan videoita kodin eri
juhlista ja tutustutaan pitopalvelun toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
Arviointi
Numerolla, jos oppilas on ollut molemmilla kursseilla eli 2 vt. Muuten samoin perustein
kuin pakollisessa kotitaloudessa.
7.22 OPPILAANOHJAUS
Oppilaanohjaus on luokilla 1-6 läpäisevää, luokilla 7-9 oma oppiaineensa.
Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas
kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään
elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee
omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja
toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.
Luokkamuotoinen ohjaus
SISÄLTÖJÄ 7. LUOKALLE
oman koulun yhteiset sopimukset
220
yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä hyvät tavat
luokkahengen kehittäminen
koulukiusaamiseen vaikuttavat tekijät ja niiden ehkäisy
oman toiminnan arvioinnin ja opiskelutaitojen kehittäminen
mahdollisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen
Suomen elinkeinorakenne
ohjaaminen valinnaisaineopintoihin ja jatkokoulutukseen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen
SISÄLTÖJÄ 8. LUOKALLE
Suomen koulutusjärjestelmä
toisen asteen koulutusvaihtoehdot
ohjaaminen valinnaisaineopintoihin ja jatkokoulutukseen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen
valmennus TET-harjoitteluun
SISÄLTÖJÄ 9. LUOKALLE
ohjaaminen itsetuntemuksen kautta päätöksentekoon omasta jatkokoulutusratkaisusta
II-asteen opiskelijaksi pääsemisen perusteet ja pistelaskujärjestelmät
lukio-, ammattikorkeakoulu-, yliopisto- ja kansanopisto-opinnot
ohjaaminen tiedon etsintään koulutusoppaista, oppilaitosten kotisivuilta ym. tietolähteistä
opintojen rahoitus ja opintososiaaliset edut
tutustuminen työvoimatoimiston palveluihin ja ohjaaminen niihin tarvittaessa jo valintoja
suunniteltaessa
työnhaku, työhakemuksen tekeminen ja valmistautuminen työhaastatteluun
työelämän pelisäännöt ja työsopimuksen tekeminen
opiskelu ja työskentely ulkomailla
valmennus TET-harjoitteluun
henkilökohtaiset haastattelut ja –ohjaus koulutusvalintaan (yhteydenpito vanhempiin)
hakemusprosessi
yhteishaussa opiskelupaikkaa vaille jääneiden ohjaus jälkihakuun yhdessä vanhempien
kanssa
Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa
TET- jaksot ovat 8.luokalla 3 koulupäivää ja 9.luokalla 5+5 koulupäivää
tutustumista lähialueen yrityksiin ja koulutusmessuille
koko ikäluokan vierailut lähiammattioppilaitoksilla
kiinnostuksen mukaan tutustumista pienemmissä ryhmissä muihin II-asteen ammatillisiin oppilaitoksiin
oppilaan henkilökohtaista ohjausta koulutuskokeiluihin
oppilaitosten ja yritysten edustajien vierailut oppitunneilla
työvoimaviranomaisten vierailut oppitunneilla
yhteistyö ammattioppilaitosten oppilaanohjaajien, erityisopettajien ja kuraattoreiden
kanssa
221
erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatkokoulutussuunnittelun järjestäminen yhdessä
oppilaan, erityisopettajan, vanhempien ja työvoimaviranomaisten kanssa
opettajien vierailut TET-harjoittelun aikana työpaikoilla
II-asteelle valittujen ”saattaen siirto” vastaanottavan oppilaitoksen oppilaanohjaajan ja
erityisopettajan kanssa
8. LUKU OPPILAAN ARVIOINTI
8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA
Arvioinnin tehtävä opintojen aikana on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten
oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa riittävästi
tietoa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä.
Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä
arvioidaan jatkuvasti lukuvuoden aikana suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Arvioinnin tulee perustua monipuoliseen näyttöön.
Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa arviointiperusteista. Numeroarviointi al222
kaa neljännen luokan syksyllä. Siihen saakka arviointi tapahtuu sanallisena arviointina.
Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisesti.
Oppilas arvioi lukuvuoden aikana erilaisissa tilanteissa ja tehtävissä omaa käyttäytymistään, työskentelyään ja oppimistaan. Oppilasta ohjataan suunnittelemaan omaa työtään,
asettamaan itselleen tavoitteita ja suhteuttamaan omia suorituksiaan ja kehittymistään tavoitteisiin. Oppilasta ohjataan arvioimaan itseään positiivisessa hengessä oman minäkuvan vahvistamiseksi.
Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa
tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen
oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän
mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle
yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista
arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen
yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan, mitä oppilaan erityistä
tukea koskevassa päätöksessä on päätetty.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin
tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain.
Arvioitavia toiminta-alueita ovat
 motoriikka
 kieli ja kommunikaatio
 sosiaaliset taidot
223
Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden
aiheuttamat esteet oppimiselle.
Käyttäytymisen arviointikriteerit
Peruskoulun tavoitteena on kasvattaa vastuullisia ja yhteistyökykyisiä sosiaaliset taidot
omaavia oppilaita, joilla on valmiudet jatko-opintoihin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota
mm. seuraaviin asioihin
 yritteliäisyys
 työrauhan ylläpitäminen
 auttamisen halu
 asenne koulutyöhön
 asenne kiusaamiseen
 käytöstavat
 sääntöjen tunteminen ja niihin sitoutuminen
 muiden ihmisten ja ympäristön huomioonottaminen
 kyky tehdä yhteistyötä
 luotettavuus ja rehellisyys
 oman ja toisten työn arvostaminen
Vuosiluokilla 1. – 3. käyttäytymisen arviointi suoritetaan sanallisena ja 4:n luokalta lähtien
numeroarviointina.
224
Vuosiluokilla 1.-9. käyttäytymisen arvioinnin kriteerejä
10 = erinomainen
Oppilas on käytökseltään esimerkillisen kohtelias sekä toiminnoissaan luotettava ja
vastuuntuntoinen. Noudattaa esimerkillisesti hyviä tapoja, kouluyhteisön sääntöjä ja on
hyvänä esimerkkinä tovereilleen. Hän on avulias, ystävällinen ja huomaavainen toisia
kohtaan sekä oma-aloitteinen.
9 = kiitettävä
Oppilas on käytökseltään kohtelias, avulias, ystävällinen ja huomaavainen toisia kohtaan.
Hän on luotettava ja vastuuntuntoinen.
8= hyvä
Oppilas käyttäytyy yleensä hyvin ja ottaa toiset ihmiset huomioon ja suhtautuu heihin
myönteisesti. Hän on tavallinen oppilas: ei kielteistä palautetta.
7= tyydyttävä
225
Oppilas häiritsee ajoittain koulutyöskentelyä. Kielenkäytössä on joskus toivomisen varaa.
Ajoittain parannettavaa suhtautumisessa toisiin ihmisiin ja kouluyhteisön sääntöihin.
6= kohtalainen
Oppilas häiritsee usein koulutyöskentelyä. Kielenkäytössä on usein toivomisen varaa.
Parannettavaa
suhtautumisessa
toisiin
ihmisiin
ja
kouluyhteisön
sääntöihin.
Opiskelumotivaatio vaihtelee ja asenne koulutyöhön on usein välinpitämätön.
5= välttävä
Oppilas syyllistyy jatkuvasti työrauha- ja järjestyssääntörikkomuksiin. Kielenkäyttö on
toistuvasti rumaa ja asiatonta. Käyttäytyy usein epäystävällisesti jopa törkeästi muita
kouluyhteisön
jäseniä
kohtaan.
On
epärehellinen
ja
vastuuntunnoton
sekä
opiskelumotivaatioltaan erittäin heikko.
4=hylätty
Oppilas aiheuttaa jatkuvasti vakavia häiriöitä. Hänen käytöksensä ja kielenkäyttönsä on
törkeää.
Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioinnissa tulee
käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan
osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet
määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa (HOJKS). Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty,
että
oppilas
opiskelee
perusopetuksen
yleisen
suunnitelman
mukaisesti,
hänen
suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.
226
Opinnoissa eteneminen
Perusopetuksen 11§:ssä on määrätty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen
periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täsmentävät asetusta. Jos oppilas ei ole
suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen opetussuunnitelman mukaista oppimäärää,
hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Oppilaalle tulee varata
mahdollisuus
osoittaa
erillisessä
kokeessa
saavuttaneensa
kyseisen
oppiaineen
vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.
Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.
Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, jos arvioidaan, että oppilas kykenee
selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää
vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on
hylättyjä ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle
jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on
yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyjä
suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen
tekemistä. Vuosiluokalle jättämisestä tekevät päätöksen rehtori ja opettajat yhdessä.
Jos oppilas opiskelee oppimissuunnitelman mukaan yhdessä tai useammassa aineessa,
arvioidaan hänen oppimistaan yleisen opetussuunnitelman mukaan.
8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI
Päättöarvosana painottuu (8-9) luokan arvosanoihin, mutta sitä annettaessa otetaan
huomioon myös aiempi osaaminen. Päättöarvioinnissa kaikkien suoritusten tulee olla
numeroin arvosteltavissa aineissa vähintään välttäviä päättötodistuksen saamiseksi.
Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ja aineryhmät
ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, uskonto tai
227
elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka ja kemia, biologia,
maantieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö sekä kotitalous.
Valinnaisten aineiden, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin
oppimäärän, arvioinnissa käytetään numeroarvostelua (5-10). Lyhytkursseista saa
suoritusmerkinnän. 9. luokalla hyvin suoritetut 1 viikkotunnin syventävät kurssit
englannissa, ruotsissa ja matematiikassa lasketaan 0,5 kurssin arvoisiksi Pälkäneen lukion
opinnoissa.
Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, kuten arvosanoja täydentävät sanalliset arviot.
Päättötodistusten liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A2- tai B2-kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä ”hyväksytty”.
Arviointi eräissä tapauksissa
Maahanmuuttajaoppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito otetaan huomioon kaikkien
oppiaineiden arvioinnissa. Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli ja kirjallisuusoppiaine
arvioidaan suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä, sen mukaan, mitä opiskeltavasta
oppimäärästä on oppilaan osalta päätetty. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla
sanallista koko perusopetuksen ajan.
Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle
yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.
228
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.
8.3 TODISTUKSET
Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten
välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättöarvioinnissa.
Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee
maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Yksilöllistetyn oppiaineen arviointi
Oppiaineen numeroarvio (*) ja
oppiaineen sanallinen arvio (*)
Todistuksen lisätietoihin
maininta yksilöllistämisestä
Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus ja lukuvuoden aikana vähintään yksi
välitodistus luokkatasoilla 5-9. Arviointikeskustelut korvaavat välitodistukset luokkatasoilla
1-4.
229
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta
kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
Taitotaso
A1
A1 Kieli.1 taidon
alkeiden
hallinta
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
* Ymmärtää erittäin
rajallisen määrän
tavallisimpia sanoja
ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksis-
*Osaa vastata häntä
koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin
lausein. Vuorovaikutus
on puhekumppanin
varassa, ja puhuja
turvautuu ehkä äidin-
*Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta
ymmärtää tekstistä
vain hyvin vähän.
*Osaa viestiä välittömiä
tarpeita hyvin lyhyin
ilmaisuin.
*Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja
sanoja ja lyhyitä
*Osaa kirjoittaa kielen
kirjaimet ja numerot
kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset
230
sä.
kieleen tai eleisiin.
* Puheessa voi olla
paljon pitkiä taukoja,
* Ei edes ponnistel- toistoja ja katkoksia.
len ymmärrä kuin
kaikkein alkeellisin- * Ääntäminen voi aita kieliainesta.
heuttaa suuria ymmärtämisongelmia.
*Tarvitsee erittäin
paljon apua: toistoa, osoittamista,
käännöstä.
fraaseja ja osaa
yhdistää niitä kuviin.
* Kyky ymmärtää
entuudestaan tuntematon sana edes
hyvin ennakoitavassa yhteydessä
* Osaa hyvin suppean on erittäin rajalliperussanaston ja joi- nen.
takin opeteltuja vakioilmaisuja.
perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja.
*Osaa joukon erillisiä
sanoja ja sanontoja.
* Ei kykene vapaaseen
tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia
sanoja ja ilmauksia.
* Puhuja ei kykene
vapaaseen tuotokseen, mutta hänen
hallitsemansa harvat
kaavamaiset ilmaisut
voivat olla melko virheettömiä.
A1 Kehit- *Ymmärtää rajalli.2 tyvä
sen määrän sanoalkeis- ja, lyhyitä lauseita,
kielikysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaito
taisiin asioihin tai
välittömään tilanteeseen.
* Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia
ilman selviä tilannevihjeitä.
*Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä
tarpeita ja kysyä ja
vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein
puhekumppanin apua.
*Puheessa on taukoja
ja muita katkoksia.
*Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia.
* Osaa hyvin suppean
perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia
ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia.
*Tarvitsee paljon
apua: puheen hidastamista, toistoa,
* Alkeellisessakin vanäyttämistä ja
paassa puheessa
käännöstä.
esiintyy hyvin paljon
kaikenlaisia virheitä.
*Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin
lyhyitä ja yksinkertaisia
tekstejä, jotka liittyvät
välittömiin tarpeisiin.
*Osaa viestiä välittömiä
tarpeita lyhyin lausein.
*Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia
* Tunnistaa yksinkysymyksiin tai muistikertaisesta tekstistä lappuja).
yksittäisen tiedon,
jos voi lukea tarvit- * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja
taessa uudelleen
pystyy kirjoittamaan
hyvin yksinkertaisia
päälauseita.
* Kyky ymmärtää
entuudestaan tuntematon sana edes
hyvin ennustettavassa yhteydessä
* Ulkoa opetellut fraasit
on rajallinen.
voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa
tuotoksessa esiintyy
hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.
231
Taitotaso
A1
A1 Toi.3 miva
alkeiskielitaito
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
* Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä
ja jokapäiväisiä ohjeita,
pyyntöjä ja kieltoja)
rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana.
*Osaa kertoa lyhyesti
itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista
ja palvelutilanteista.
Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.
* Pystyy lukemaan
tuttuja ja joitakin
tuntemattomia sanoja. Ymmärtää
hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään
arkielämää ja rutiinitapahtumia tai
annetaan yksinkertaisia ohjeita.
*Selviytyy kirjoittamalla
kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin
tarpeisiin ja kokemuksiin
liittyvissä tilanteissa.
* Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan
kokemukseensa
liittyviä keskusteluja.
* Yksinkertaisenkin
viestin ymmärtäminen edellyttää
normaalia hitaampaa ja kuulijalle
kohdennettua
yleiskielistä puhetta.
* Kaikkein tutuimmat
jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset
ovat hyvin ilmeisiä.
*Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.
*Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja
perustason lauserakenteita.
*Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen
postikortin, henkilötiedot,
yksinkertainen sanelu).
* Osaa kaikkein tavallisimpia
* Pystyy löytämään sanoja ja ilmauksia, jotka
tarvitsemansa yksit- liittyvät omaan elämään tai
täisen tiedon lyhy- konkreetteihin tarpeisiin.
estä tekstistä (pos- Osaa kirjoittaa muutamia
yksilauseisia virkkeitä.
tikortit, säätiedotukset).
* Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja
ymmärtäminen on
hyvin hidasta.
* Alkeellisessakin vapaassa
tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.
* Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon
peruskielioppivirheitä.
232
Taitotaso
A2
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
Kuullun ymmärtäminen
A2 Perus * Pystyy ymmärtä.1 kielimään yksinkertaistaidon ta puhetta tai seualku- raamaan keskustevaihe lua aiheista, jotka
ovat hänelle välittömän tärkeitä.
Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
* Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin
lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja
tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa
aloittaa ja lopettaa
lyhyen vuoropuhelun,
mutta kykenee harvoin
ylläpitämään pitempää
keskustelua.
*Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein
tavanomaisinta
sanastoa sisältäviä
tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia,
arkisimpia käyttöohjeita).
* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.
* Osaa kirjoittaa lyhyitä,
yksinkertaisia viestejä
(henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka
* Pystyy ymmärtäliittyvät arkisiin tarpeimään lyhyiden,
* Ymmärtää tekstin siin sekä yksinkertaisia,
yksinkertaisten,
pääajatukset ja
luettelomaisia kuvaukitseään kiinnostajoitakin
yksityiskohsia hyvin tutuista aiheis*Tuottaa sujuvasti
vien keskustelujen joitakin tuttuja jaksoja, tia parin kappaleen ta (todellisista tai kuvitja viestien (ohjeet, mutta puheessa on
pituisesta tekstistä. teellisista henkilöistä,
kuulutukset) ydin- paljon hyvin ilmeisiä
Osaa paikantaa ja tapahtumista, omista ja
sisällön sekä haperheen suunnitelmistaukoja ja vääriä aloi- verrata yksittäisiä
vaitsemaan aihepii- tuksia.
tietoja ja pystyy
ta).
rin vaihdokset tvhyvin yksinkertaiuutisissa.
* Ääntäminen on ym- seen päättelyyn
märrettävää, vaikka
kontekstin avulla.
*Osaa käyttää perustarvieras korostus on
peisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusai* Yksinkertaisenkin hyvin ilmeistä ja äänkamuotoja sekä yksinkerviestin ymmärtämi- tämisvirheistä voi koi- * Lyhyenkin teksti- taisin sidossanoin (ja,
tua satunnaisia ymnen edellyttää
pätkän lukeminen ja mutta) liitettyjä rinnasteimärtämisongelmia.
sia lauseita.
normaalilla nopeuymmärtäminen on
della ja selkeästi
*Osaa helposti enna- hidasta.
puhuttua yleiskie*Kirjoittaa kaikkein yksinkoitavan perussanaskertaisimmat sanat ja
listä puhetta, joka
ton ja monia keskeirakenteet melko oikein,
usein täytyy lisäksi simpiä rakenteita (kumutta tekee toistuvasti
toistaa.
virheitä perusasioissa
ten menneen ajan
muotoja ja konjunktioita).
* Hallitsee kaikkein
yksinkertaisimman
kieliopin alkeellisessa
vapaassa puheessa,
mutta virheitä esiintyy
yhä paljon perusrakenteissakin.
(aikamuodot, taivutus) ja
tuottaa paljon kömpelöitä
ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.
233
Taitotaso
A2
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
Kuullun ymmärtäminen
A2 Kehit- * Ymmärtää tar.2 tyvä
peeksi kyetäkseen
perus- tyydyttämään konkkielireetit tarpeensa.
taito
Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia.
*Pystyy yleensä
tunnistamaan ympärillään käytävän
keskustelun aiheen. Ymmärtää
tavallista sanastoa
ja hyvin rajallisen
joukon idiomeja
tuttuja aiheita tai
yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa
puheessa.
* Yksinkertaisenkin
viestin ymmärtäminen edellyttää
yleispuhekieltä,
joka äännetään
hitaasti ja selvästi.
Toistoa tarvitaan
melko usein.
Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
* Osaa esittää pienen,
luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja
sen jokapäiväisistä
puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen
tärkeistä asioista. Voi
tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä.
*Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen
pituisista viesteistä
jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut)
sekä faktatekstejä
(käyttöohjeet, pikku-uutiset).
* Selviytyy kirjoittamalla
tavanomaisissa arkitilanteissa.
*Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset
katkokset ovat hyvin
ilmeisiä.
*Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka
vieras korostus on
ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy.
*Osaa kohtalaisen
hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja
jonkin verran
idiomaattisia ilmaisuja.
Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin
vaativampia rakenteita.
* Laajemmassa vapaassa puheessa
esiintyy paljon virheitä
perusasioissa (esim.
verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus
haitata ymmärrettävyyttä.
* Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta
tietoa tutuista aiheista selkeästi
jäsennellystä muutaman kappaleen
pituisesta tekstistä.
Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja
kontekstista.
*Osaa kirjoittaa hyvin
lyhyen, yksinkertaisen
kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista
ja henkilökohtaisista
kokemuksista tai
elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput,
hakemukset, puhelinviestit).
*Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja
tavallisimmat sidoskeinot.
* Kirjoittaa yksinkertaiset
sanat ja rakenteet oikein,
mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.
* Tarvitsee usein
uudelleen lukemista
ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.
234
Taitotaso
B1
Selviytyminen arkielämässä
Kuullun ymmärtäminen
B1 Toimi.1 va
perus- *Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä
kieliyksityiskohtia putaito
heesta, joka käsittelee koulussa,
työssä tai vapaaaikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta.
Tavoittaa radiouutisten, elokuvien,
tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat.
* Pystyy seuraamaan yhteiseen
kokemukseen tai
yleistietoon perustuvaa puhetta.
Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon
idiomeja.
* Pitemmän viestin
ymmärtäminen
edellyttää normaalia hitaampaa ja
selkeämpää yleiskielistä puhetta.
Toistoa tarvitaan
silloin tällöin.
Puhuminen
*Osaa kertoa tutuista
asioista myös joitakin
yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista
ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä
asioista myös hieman
vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen
esitys tai käsitteelliset
aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia.
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
*Pystyy lukemaan
monenlaisia, muutaman sivun pituisia
tekstejä (taulukot,
kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat)
tutuista aiheista ja
seuraamaan tekstin
pääajatuksia,
avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia
myös valmistautumatta.
* Pystyy kirjoittamaan
ymmärrettävän, jonkin
verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista,
itseään kiinnostavista
todellisista tai kuvitelluista aiheista.
*Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen
tekstin liittämällä erilli*Pitää yllä ymmärretset ilmaukset peräkkäin
tävää puhetta, vaikka
jaksoiksi (kirjeet, kuvapitemmissä puhejak* Pystyy seuraaukset, tarinat, puhelinsoissa esiintyy taukoja maan tuttua aihetta viestit). Pystyy välittäja epäröintiä.
käsittelevän pamään tehokkaasti tuttua
risivuisen tekstin
tietoa tavallisimmissa
*Ääntäminen on selkirjallisen viestinnän
västi ymmärrettävää, pääajatuksia,
avainsanoja
ja
tärmuodoissa.
vaikka vieras korostus
keitä yksityiskohtia.
on joskus ilmeistä ja
*Osaa useimpien tuääntämisvirheitä esiintuissa tilanteissa tarvittyy jonkin verran.
tavien tekstien laadin* Arkikokemuksesta taan riittävän sanaston
*Osaa käyttää melko poikkeavien aiheija rakenteet, vaikka
laajaa jokapäiväistä
den ja tekstin yksi- teksteissä esiintyy intersanastoa ja joitakin
tyiskohtien ymmär- ferenssiä ja ilmeisiä
yleisiä fraaseja ja
täminen voi olla
kiertoilmaisuja.
idiomeja. Käyttää
puutteellista.
useita erilaisia raken* Rutiininomainen kieteita.
liaines ja perusrakenteet
* Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä.
ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut
vaativammat rakenteet ja
sanaliitot tuottavat ongelmia.
235
Taitotaso
B1
B1 Suju.2 va
peruskielitaito
Selviytyminen arkielämässä
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
* Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa,
joka liittyy tuttuihin
ja melko yleisiin
aiheisiin jonkin
verran vaativissa
yhteyksissä (epäsuora tiedustelu,
työkeskustelut,
ennakoitavissa
olevat puhelinviestit).
*Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista
aiheista kuvaillen,
eritellen ja vertaillen ja
selostaa myös muita
aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa
tavallisissa tilanteissa.
Kielellinen ilmaisu ei
ehkä ole kovin tarkkaa.
Luetun ymmärtäminen
* Pystyy lukemaan
muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista
aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää
myös jonkin verran
päättelyä vaativista
teksteistä käytännönläheisissä ja
* Ymmärtää pääitselleen tärkeissä
kohdat ja tärkeim- *Osaa ilmaista itseään tilanteissa.
mät yksityiskohdat suhteellisen vaivattoympärillään käytä- masti. Vaikka taukoja
västä laajemmasta ja katkoksia esiintyy,
* Pystyy etsimään
muodollisesta ja
puhe jatkuu ja viesti
ja yhdistelemään
epämuodollisesta
välittyy.
tietoja useammasta
keskustelusta.
*Ääntäminen on hyvin muutaman sivun
* Ymmärtäminen
ymmärrettävää, vaikka pituisesta tekstistä
edellyttää yleiskiel- intonaatio ja painotus suorittaakseen jontä tai melko tuttua eivät ole aivan kohkin tehtävän.
aksenttia sekä sa- dekielen mukaisia.
tunnaisia toistoja ja
uudelleenmuotoilu- *Osaa käyttää kohta- * Pitkien tekstien
ja. Nopea syntype- laisen laajaa sanastoa jotkin yksityiskohdat
ja tavallisia idiomeja.
räisten välinen
Käyttää myös monen- ja sävyt saattavat
keskustelu ja viejäädä epäselviksi.
laisia rakenteita ja
raiden aiheiden
tuntemattomat yk- mutkikkaitakin lauseisityiskohdat tuotta- ta.
vat vaikeuksia.
* Kielioppivirheitä
esiintyy jonkin verran,
mutta ne haittaavat
harvoin laajempaakaan viestintää.
Kirjoittaminen
*Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa
niissä uutisia ja ilmaista
ajatuksiaan tutuista
abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista.
* Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen
jäsentyneen tekstin
(muistiinpanoja, lyhyitä
yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen
pohjalta).
Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon.
* Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita.
Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta.
*Pystyy kirjoittamaan
ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy
vaativissa rakenteissa,
tekstin jäsentelyssä ja
tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen
vaikutus on ilmeinen.
236
Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
Kuullun ymmärtäminen
B2 Itse.1 näisen
kielitaidon
perustaso
* Ymmärtää asiallisesti
ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai
abstrakteja aiheita.
Pystyy seuraamaan
yleisesti kiinnostavaa
yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat,
luennot).
Puhuminen
*Osaa esittää selkeitä,
täsmällisiä kuvauksia
monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin
tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin
käytännöllisiin ja sosi* Ymmärtää puaalisiin tilanteisiin seheen pääkohdat,
kä melko muodollisiin
puhujan tarkoituk- keskusteluihin. Pystyy
sen, asenteita,
säännölliseen vuoromuodollisuusastet- vaikutukseen syntypeta ja tyyliä. Pystyy räisten kanssa vaikutseuraamaan laajaa tamatta tahattomasti
puhetta ja monihuvittavalta tai ärsytmutkaista argutävältä. Kielellinen
mentointia, jos pu- ilmaisu ei aina ole
heen kulku on sel- täysin tyylikästä.
västi merkitty eri*Pystyy tuottamaan
laisin jäsentimin
puhejaksoja melko
(sidesanat, rytmitasaiseen tahtiin, ja
tys). Pystyy tiivispuheessa on vain hartämään tai ilmaisemaan kuulemas- voin pitempiä taukoja.
taan avainkohdat ja
*Ääntäminen ja intotärkeät yksityisnaatio ovat selkeitä ja
kohdat.
luontevia.
* Ymmärtää suuren
osan ympärillään
käytävästä keskustelusta, mutta voi
kokea vaikeaksi
ymmärtää useamman syntyperäisen
välistä keskustelua,
jos nämä eivät mitenkään helpota
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
*Pystyy lukemaan
itsenäisesti muutaman sivun pituisia
tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja,
viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja
ja yksityiskohtaisia
ohjeita) oman alan
tai yleisistä aiheista.
Tekstit voivat käsitellä abstrakteja,
käsitteellisiä tai
ammatillisia aiheita,
ja niissä on tosiasioita, asenteita ja
mielipiteitä.
* Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia
tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista
abstrakteista aiheista,
rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot).
*Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja
tekstin tarkoituksen,
paikantamaan useita eri yksityiskohtia
pitkästä tekstistä.
Pystyy nopeasti
tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako
tekstiin tutustua
tarkemmin.
*Osaa kirjoittaessaan
ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja
kommentoida muiden
näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja
omaan tekstiin.
* Osaa laajan sanaston ja
vaativia lauserakenteita
sekä kielelliset keinot
selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja
tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen.
* Hallitsee melko hyvin
oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien
käytön, eivätkä virheet
johda väärinkäsityksiin.
* Vaikeuksia tuotta- Tuotoksessa saattaa
*Osaa käyttää monivat vain pitkien
näkyä äidinkielen vaikupuolisesti kielen ratekstien idiomit ja
tus. Vaativat rakenteet
kenteita ja laajahkoa
kulttuuriviittaukset. sekä ilmaisun ja tyylin
sanastoa mukaan
joustavuus tuottavat
lukien idiomaattinen ja
ongelmia.
käsitteellinen sanasto.
Osoittaa kasvavaa
taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin.
237
sanottavaansa.
* Kieliopin hallinta on
melko hyvää, eivätkä
satunnaiset virheet
yleensä haittaa ymmärrettävyyttä.
238
Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
B2 Toimi.2 va itsenäinen
kielitaito
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
* Ymmärtää elävää tai
tallennettua, selkeästi
jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa
sosiaalisen elämän,
koulutuksen ja työelämän tilanteissa
(myös muodollinen
keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas
keskustelu).
*Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin
aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten
kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää
ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja
kytkeä sanottavansa
toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista
itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti
tilanteen vaatimalla
tavalla. Esitys voi olla
kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan
kiertoilmauksiin.
*Pystyy lukemaan
itsenäisesti usean
sivun pituisia, eri
tarkoituksiin laadittuja kompleksisia
tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta).
Jotkin näistä voivat
olla vain osittain
tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta
merkityksellisiä.
* Pystyy yhdistämään
vaativia tehtäviä varten kompleksista ja
yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan
laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa
päätellä ääneen lausumattomia asenteita
ja sosiokulttuurisia
viitteitä sekä arvioida
kriittisesti kuulemaansa.
*Osaa viestiä spon* Ymmärtää vieraita
puhujia ja kielimuotoja. Huomattava
taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit
ja kulttuuriviittaukset
saattavat yhä tuottaa vaikeuksia.
taanisti, usein hyvinkin
sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista
epäröinneistä huolimatta.
*Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja
luontevia.
* Hallitsee laajasti
kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja
käsitteellisiä, tuttuja ja
tuntemattomia aiheita
varmasti, selkeästi ja
tilanteen vaatimaa
muodollisuusastetta
noudattaen. Kielelliset
syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin.
*Kieliopin hallinta on
hyvää. Usein puhuja
Kirjoittaminen
*Osaa kirjoittaa selkeitä,
yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia
tekstejä monimutkaisista
todellisista tai kuvitelluista
tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen
tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille.
Osaa kirjoittaa esseen,
muodollisen tai epämuodollisen selostuksen,
muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja.
*Osaa kirjoittaa selkeän
ja jäsentyneen tekstin,
ilmaista kantansa, kehi* Pystyy tunnistatellä argumentteja sysmaan kirjoittajan
temaattisesti, analysoiasennoitumisen ja da, pohtia ja tiivistää
tekstin tarkoituksen. tietoa ja ajatuksia.
Pystyy paikanta* Kielellinen ilmaisuvamaan ja yhdistämään useita käsit- rasto ei rajoita havaittateellisiä tietoja mo- vasti kirjoittamista.
nimutkaisista teksteistä. Ymmärtää
riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai
ilmaistakseen ne
toisin sanoin.
* Hallitsee hyvin kieliopin,
sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa
ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.
* Vaikeuksia tuottavat vain pitkien
tekstien harvinaisemmat idiomit ja
kulttuuriviittaukset.
239
korjaa virheensä itse,
eivätkä virheet haittaa
ymmärrettävyyttä.
Taitotasot
C1-C2
C
1.
1
Taitavan
kielitaidon perustaso
Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa
Kuullun ymmär- Puhuminen
täminen
Luetun ymmärtäminen
*Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti
pitempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja,
keskusteluja, väittelyjä) erilaisista tutuista ja yleisistä
aiheista myös silloin,
kun puhe ei ole
selkeästi jäsenneltyä
ja sisältää idiomaattisia ilmauksia ja
rekisterinvaihdoksia.
*Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitkähköjä, kompleksisia tekstejä eri
aloilta.
*Osaa pitää pitkähkön,
valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa
monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa
rutiiniluonteisia kokouksia
ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä monenlaiseen
sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia.
Kirjoittaminen
*Pystyy kirjoittamaan
selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan
*Pystyy vaihtelehuomioon vastaanottamaan lukutapaansa jan. Osaa kirjoittaa totarpeen mukaan.
dellisista ja kuvitteelliOsaa lukea kriittisista aiheista varmalla,
sesti ja tyylillisiä
persoonallisella tyylillä
vivahteita arvioiden käyttäen kieltä joustasekä tunnistaa
vasti ja monitasoisesti.
kirjoittajan asennoi- Pystyy kirjoittamaan
*Ymmärtää hyvin *Osaa viestiä sujuvas- tumisen ja tekstin
selkeitä ja laajoja selospiilomerkityksiä.
erilaisia ääniteti, spontaanisti ja lätuksia vaativistakin aiPystyy paikantamateriaaleja
hes vaivattomasti.
heista.
maan
ja
yhdistäyksityiskohtaisesti ja puhujien *Osaa vaihdella into- mään useita käsit- *Osoittaa, että hallitsee
teellisiä tietoja mo- monia keinoja tekstin
välisiä suhteita ja naatiota ja sijoittaa
lausepainot
oikein
nimutkaisista teks- jäsentämiseksi ja sidostarkoituksia tunilmaistakseen
kaikkein
teistä, tiivistämään teisuuden edistämiseknistaen.
hienoimpiakin merkine ja tekemään
si.
*Vieras aksentti tysvivahteita.
niistä vaativia joh*Kielellinen ilmaisuvatai hyvin murteel- *Sanasto ja rakenteis- topäätöksiä.
rasto on hyvin laaja.
linen puhekieli
to ovat hyvin laajat ja
*Vaativimmat
yksiHallitsee hyvin
tuottavat vaikerajoittavat ilmaisua
idiomaattiset ilmaukset
uksia.
erittäin harvoin. Osaa tyiskohdat ja
idiomaattiset teksti- ja tavalliset sanonnat.
ilmaista itseään varkohdat saattavat
masti, selkeästi ja
vaatia useamman * Hallitsee erittäin hyvin
kohteliaasti tilanteen
lukukerran tai apu- kieliopin, sanaston ja
vaatimalla tavalla.
välineiden käyttöä. tekstin jäsennyksen.
*Kieliopin hallinta on
Virheitä voi esiintyä
hyvää. Satunnaiset
satunnaisesti idiomaatvirheet eivät hankaloitisissa ilmauksissa sekä
ta ymmärtämistä, ja
tyyliseikoissa.
puhuja osaa korjata
ne itse.
240
Perusopetuslaki 29 §.
SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI
VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ
MITÄ KIUSAAMINEN ON?
Koulukiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollain tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden.
Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei siis ole koulukiusaamista. Koulukiusaaminen voi olla sanallista nimittelyä, haukkumista ja pilkkaamista tai fyysistä lyömistä,
tönimistä ja potkimista tai epäsuoraa kiusaamista, kuten sosiaalista eristämistä, selän takana
puhumista, välttelemistä ja kielteistä suhtautumista. Uusina kiusaamismuotoina ovat tulleet
kännykkä- ja nettikiusaaminen.
Myös opettaja ja koulun muu henkilökunta voi syyllistyä oppilaan kiusaamiseen huomaamattaan.
KIUSAAMISEN TUNNISTAMINEN
Koulukiusaamiseen liittyviä yleisiä piirteitä:
kiusaamista tapahtuu kaiken kokoisissa kouluissa
kiusaamista esiintyy niin kaupungeissa kuin maaseudullakin
kiusaamista on ollut aina, sen muodot vain ovat muuttuneet, ja siihen puututaan nyt
aktiivisesti
kiusaamista tapahtuu ryhmän koosta, oppilasaineksesta tai sen vetäjästä riippumatta
kuka tahansa voi joutua kiusaamisen kohteeksi, myös koulun aikuiset
Merkkinä kiusatuksi tulemisesta voi olla oppilaan käyttäytymisen muuttuminen, esimerkiksi
aggressiivisuus, eristäytyminen, epämääräiset poissaolot, kaveripiirin vaihtuminen, tuntityöskentelyn ja koulumenestyksen muuttuminen, surullisuus, vatsakivut, toistuva sairastelu.
Kiusaaminen alkaa joskus pienestäkin, mutta kasvaa lumipallon lailla koko ryhmän toiminnaksi. Myös kiusaajan toiminnan hiljaisesti hyväksyvät ja kiusaajan tempuille naureskelijat
241
ovat mukana kiusaamisessa. Epäiltäessä kiusaamista on siihen puututtava ja keskusteltava
oppilaan/oppilaiden kanssa.
KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN
Kiusaamiseen on puututtava jokaisen aikuisen, joka huomaa siitä merkkejä. Toimintatavat
yksittäisissä kiusaamistapauksissa:
keskustelemme kiusaajien ja kiusattujen kanssa ja pyrimme löytämään myönteisiä
toimintamalleja asioiden ratkaisemiseksi
keskustelemme yhdessä osallisien ja heidän vanhempiensa kanssa
käytämme Kiva-koulumenetelmää ja materiaaleja
ohjaamme tarvittaessa niin kiusatun kuin kiusaajankin tukipalvelujen piiriin
teon sovittaminen/hyvittäminen sovitaan yhdessä
seuraamme kiusaajien käyttäytymistä ja vahvistamme oikeita käyttäytymismalleja
sovimme tavoitteet käyttäytymisen muutokselle ja teemme siihen liittyvät sopimukset
seuraamme sopimusten noudattamista
käsittelemme ongelmatilanteita tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmässä
koulun työntekijöillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä tarvittaessa lastensuojeluilmoitus
Ennaltaehkäisevä työ luokan tasolla:
järjestämme luokkakohtaisia vanhempainiltoja opetussuunnitelman mukaan
seuraamme kiusaamisongelmaa jatkuvasti ja tarvittaessa kartoitamme sitä mm. kyselyillä
keskustelemme luokissa käytöstavoista ja toisen huomioonottamisesta ja siten varmistamme hyvän ja turvallisen oppimisympäristön edellytyksiä
valmennamme lapsia, miten toimitaan kiusaamistilanteissa
korostamme sitä, että kiusaamisesta kertominen ei ole kantelua
toimimme luokkahengen parantamiseksi
laadimme luokan omat toimintaohjeet hyvän ja turvallisen oppimisympäristön edistämiseksi.
Ennaltaehkäisevä työ koulun tasolla:
opetamme koulun säännöt ja toiminta-ajatukset kaikille lapsille
edellytämme, että jokainen toimii toista arvostaen ja hyvän ystävän tavoin oppimistilanteissa, välitunneilla sekä koulumatkoilla
käsittelemme aihealuetta opettajakokouksissa ja koulutamme itseämme ongelmatilanteiden havaitsemiseen ja käsittelemiseen
valvomme tehokkaasti välitunteja
järjestämme yhteisöllisyyttä vahvistavia tapahtumia
kehitämme kummiluokkatoimintaa alakouluissa ja tukioppilastoimintaa yläkouluissa
toteutamme terveys- ja turvallisuuskasvatuksen projekteja eri luokilla
242
teemme tilannekartoitusta koulukiusaamisesta oppilaille ja koteihin suunnatuilla kyselyillä
järjestämme koulun yhteisiä vanhempainiltoja yleisistä kasvatukseen liittyvistä asioista
tuemme mahdollisen vanhempainyhdistyksen pyrkimyksiä lisätä yleistä kouluviihtyvyyttä
oppilashuoltoryhmässä suunnittelemme ennaltaehkäisevää toimintaa
Ennaltaehkäisevä työ kunnan tasolla:
kunta luo riittävät resurssit työn tekemiselle ja työssä jaksamiselle.
hankitaan atk-ohjelma tarvittavia kyselyjä helpottamaan
järjestetään kiusaamiseen ja lastensuojeluun liittyvää koulutusta
osallistutaan aktiivisesti tulevaan Kiva-koulu-projektiin.
Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja syntyneiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme yhteistyötä kaikkien koulun sidosryhmien välillä. Oppilaita, koulun koko henkilöstöä ja vanhempia kehotetaan ottamaan yhteyttä opettajaan, rehtoriin, terveydenhoitajaan tai kuraattoriin välittömästi kiusaamisen huomattuaan. Tärkeää on, että yksittäisen oppilaan ongelmakäyttäytyminen ei uhkaa muiden oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Jotta
pystymme kaikin mahdollisin keinoin auttamaan sekä kiusattua että kiusaajaa heidän ongelmissaan, tarvitsemme koko yhteisössä riittävää informaation saamista ja jakamista.
SEURANTA
Seuranta on välttämätöntä. Kiusaamisen vastainen työ ei ole koskaan ohi. Seurantaa tapahtuu kaikilla tasoilla; yksilön, luokan, koulun ja kunnan tasoilla. Seurantaan osallistuvat opettaja, avustaja, vanhemmat, oppilastoverit, oppilashuoltoryhmä, rehtori, jne. riippuen aina
tapauksesta.
Yksittäisen kiusaamistapauksen seurannasta on tärkeää antaa palautetta niin oppilaalle kuin
vanhemmillekin. Mikäli kiusaaminen on jatkunut, jatketaan tulitoimia edelleen. Jos kiusaaminen on loppunut, siitä annetaan positiivista palautetta oppilaalle. Hänen kehitykselleen on
tärkeätä huomata, että hän on kyennyt korjaamaan käyttäytymistään. Koulun aikuisten on
varottava kiusaajan leiman antamista oppilaalle, koska leimaaminen helposti ohjaa tulevaa
käyttäytymistä. Kiusatun oppilaan hyvinvointia on seurattava ja tarvittaessa ohjattava hänet
tukipalvelujen piiriin.
Hyvän ja turvallisen kouluympäristön ylläpitäminen vaatii kaikkien tahojen avointa ja aktiivista yhteistyötä.
Näitä ohjeita voidaan täydentää koulu- tai luokkakohtaisilla lisäyksillä tapauskohtaisesti koulun tarpeiden mukaan.
243
LIITE 4.
TOIMINTAOHJEITA
KOULUN
KRIISITILANTEISSA
244
TÄRKEÄT NUMEROT
Koulun osoite:
MUISTA RAUHALLISUUS!
YLEINEN HÄTÄNUMERO
112
Poliisi
112
Palo- ja pelastusasiat
112
Kangasalan terveyskeskus
03-5655 3000
Pälkäneen terveysasema
03-5655 4018
Luopioisten terveysasema
03-5655 4019
TAYS
03-311 611
Sosiaalitoimisto
03-57911
Seurakunta
040-7120560
Myrkytystietokeskus
09-471977
245
Yleiset toimintaperiaatteet kriisitilanteessa
Kriisitilanteessa ensisijainen toimintavastuu on ensimmäiseksi läsnä olevalla aikuisella. Kriisiryhmän kutsuu koolle ensimmäisenä tiedon saanut ryhmän jäsen. Kokonaisvastuu kriisitilanteiden hoitamisessa ja tiedottamisessa kuuluu koulun johtajalle.
Toimintamallit kriisitilanteissa vaihtelevat sen mukaan, minkälaisesta tilanteesta on
kyse ja kuinka suurta joukkoa ne koskettavat. Tärkeää on, että jokainen tietää ensimmäiset askeleet: miten toimin oppilaan tai ryhmän kanssa, mistä saan lisäapua,
kenelle asiasta tiedotan. Koska tilanteen voi ensimmäiseksi kohdata myös oppilas
tai opiskelija, on tärkeätä, että he tietävät, mistä koulusta saa lisäapua.
Ensivaiheen jälkeen kriisiryhmän on kokoonnuttava sopimaan tukitoimista: miten
toimitaan välittömän psyykkisen tuen varmistamiseksi ja miten asiasta tiedotetaan
koteihin.
Kriisitilanteiden hoidossa voidaan erottaa välittömät tukitoimet ja jatkotoimet.
Välittömän tuen lisäksi kriisiryhmän on arvioitava tarvitaanko jatkossa tukitoimia,
kuinka kauan ja kenelle ne suunnataan.
Keskeinen kysymys tukitoimien suunnittelussa on, keitä kaikkia tapahtuma koskettaa ja ketkä ovat tuen tarpeessa. Oppilaan kuolema koskettaa hänen vanhempiaan
ja perhettään, luokkatovereita, ystäviä ja opettajia. Se voi järkyttää myös muita koulun oppilaita ja henkilökuntaa. Siksi on hyväksi käsitellä asiaa sekä koko koulun että
oppilaan läheisten kanssa.
Järkyttävät tapahtumat voivat koskettaa laajempaakin yhteisöä ja silloin joudutaan
pohtimaan yhteistyötä esim. lähikoulujen tai tiedotusvälineiden kanssa. Tiedotusvastuu on aina rehtorilla, jolle kaikki tiedotusvälineiden yhteydenotot tulee ohjata. Tärkeätä on myös suojata kriisitilanteessa olevia oppilaita haastatteluilta.
246
ÄKILLINEN ONNETTOMUUS, TAPATURMA TAI
SAIRASTUMINEN
Ensimmäisenä paikalle tuleva: hälytä apua
ja anna ensiapua taitojesi mukaan.
↓
Kutsu terveydenhoitaja paikalle, jos mahdollista.
↓
Lähetä terveyskeskukseen, saattaja mukaan.
↓
Ilmoita huoltajalle.
↓
Huolehdi tapauksen nähneistä oppilaista.
247
OPPILAAN VAKAVA SAIRAUS
Sovi oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa, mitä kerrotaan ja kenelle kerrotaan
↓
Sovituille henkilöille tarvittavat hoito-ohjeet kriittisten tilanteiden
varalle
↓
Rohkaise oppilastovereita pitämään sairastuneeseen yhteyttä
248
OPPILAAN KUOLEMA
Jos kuolema on tapahtunut koulussa tai koulumatkalla, rehtori on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävä on tiedottaa asiasta lähiomaisille.
↓
Rehtori ottaa yhteyttä lähiomaisiin, esittää suruvalittelunsa ja tiedustelee,
miten he haluavat asiasta koulussa tiedotettavan.
↓
Koko koulun muistotilaisuus, lippu puolitankoon.
↓
Asian käsittely oppilaan omassa luokassa, tarvittaessa muissa luokissa.
Kuolemasta saa kertoa, kuolintavasta ei. Oppilaita autetaan purkamaan
tunteitaan ja ajatuksiaan.
↓
Oppilaiden tarve syvälliseen keskusteluun huomioitava, apuun voi pyytää
seurakunnasta, terveydenhoitajalta, kuraattorilta.
↓
Tarvittaessa järjestetään oppilaille ja henkilökunnalle psykologinen jälkipuinti, jonka hoitaa ulkopuolinen asiantuntija.
↓
Koteihin tiedotetaan asiasta kirjeellä. Tarvittaessa järjestetään vanhempainilta muutamia päiviä tapahtuman jälkeen, jotta vanhemmat saavat
tukea lastensa auttamiseen.
↓
Osallistutaan hautajaisiin, jos perhe niin toivoo.
249
ITSEMURHAN UHKA
Suhtaudu aina vakavasti itsemurhauhkailuja ja vihjailuja esittäneeseen oppilaaseen (esim. ainekirjoituksessa esiin tulevat asiat).
Vihjailuja ei saa vähätellä.
↓
Pyri suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta, esim. ”Mitä tarkoitat
sanoessasi, ettei elämällä ole mitään väliä?”
↓
Ohjaa terveydenhoitajan luokse keskustelemaan
↓
Jos itsemurhan uhka on suuri, saata oppilas terveydenhoitajan tai
kuraattorin luokse. Oppilasta ei saa jättää yksin.
↓
Terveydenhoitaja soittaa vanhemmille ja sopii jatkotoimista.
↓
Terveydenhoitaja tai kuraattori ohjaavat perhettä hakemaan
apua esim. koululääkäriltä, perheneuvolalta, psykiatriselta nuorisotyöryhmältä, seurakunnalta.
↓
Oppilashuoltotyöryhmä seuraa tilannetta yhteistyössä oppilaan
perheen kanssa.
250
ITSEMURHA TAI SEN YRITYS
Kutsu ambulanssi (112) ja ota yhteys poliisiin ja koulun kriisiryhmään. Poliisi tai lääkäri vie suruviestin kotiin.
↓
Huolehdi siitä, että oppilaat eivät pääse paikalle tai poistuvat heti
paikalta.
↓
Rehtori on yhteydessä kotiin.
↓
Tieto annetaan ensin henkilökunnalle ja kriisiryhmä sopii siitä, miten tieto annetaan oppilaille. Asiallisella informaatiolla ja tuella
ehkäistään uusia itsemurhia.
↓
Kootaan oppilaat opetusryhmiin ja tiedotetaan tapahtumasta.
Kerrotaan tosiasiat.
↓
Opettaja ohjaa välitöntä tukea ja apua tarvitsevat oppilaat kriisiryhmän luokse.
↓
Kuolleen ystäville ja luokalle on järjestettävä psykologinen jälkipuinti, samoin opettajille.
251
↓
Itsemurhaa on aina käsiteltävä oppilaiden kanssa, koska nuorten
itsemurhilla on todettu olevan mallivaikutusta toisiin nuoriin. On
tärkeätä korostaa, ettei kenenkään tarvitse jäädä vaikeuksineen
yksin ja sitä, ettei tekoa ihannoida sankarillisena ratkaisuna.
↓
Kuolemantapauksessa kunnioitetaan omaisten toiveita muistohetken ja hautajaisten suhteen.
↓
Oppilaat voivat tarvita tukea muutaman kuukauden tapahtuman
jälkeen. Tuki voi olla esimerkiksi asiantuntijan vetämiä yksilö- tai
ryhmäkeskusteluja.
252
VAKAVA VÄKIVALTA TAI SEN UHKA
Toimi rauhallisesti
↓
Kehota väkivallan lopettamiseen
↓
Rauhoita kärsivällisesti
↓
Yritä estää väkivallan jatkuminen
↓
Pyydä apua koulun lähimmältä työntekijältä
↓
Tiedota rehtorille
↓
Tarvittaessa soitto tehdään rikosilmoitus poliisille tai lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon. Jos väkivallan kohteena on alle 15vuotias, on lieväkin pahoinpitely virallisen syyttäjän alainen rikos.
↓
Yhteys sekä uhrin että tekijän huoltajiin
↓
253
Oppilaiden keskinäisen väkivaltatilanteen käsittelyä jatketaan
myöhemmin koulussa asianosaisten kesken.
↓
Väkivaltatilanteen luonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitelläänkö tilannetta muidenkin oppilaiden kanssa.
254
AKUUTTI KIUSAAMISTAPAUS
Älä koskaan kulje ohi. Puutu tilanteeseen.
↓
Ota selville henkilöllisyydet.
↓
Välitä tieto luokanopettajalle/valvojalle ja kiva-tiimille.
↓
Kiva-tiimi tai oma opettaja puhuttelee kiusaajan, kiusatun ja
mahdolliset tilanteen nähneet oppilaat.
↓
Kirjaa asiat ja toimita ne rehtorille.
↓
Rehtori tai Kiva-tiimi ilmoittaa asiasta oppilashuoltotyöryhmälle,
jotta kiusatun tukemisesta ja kiusaajan ohjaamisesta voidaan
huolehtia.
↓
Kiusaajalle koulun käytännön mukainen seuraamus.
↓
Ilmoitus sekä kiusatun että kiusaajan vanhemmille,
↓
255
Tilanteen seuraaminen kiusaamisen jatkumisen varalta.
↓
Rehtori ilmoittaa vakavat tapaukset sekä poliisille että sosiaalitoimeen.
PÄIHTYNYT OPPILAS KOULUSSA
Älä poistu paikalta, lähetä sana rehtorille ja terveydenhoitajalle
↓
Rauhoita tilannetta puhumalla, siirrä oppilas suojattuun paikkaan
↓
Rehtori tai terveydenhoitaja tarkistaa tilanteen
↓
Oppilaan siirto terveydenhoitajan tilaan.
Jos tilanne on vaarallinen, soita 112.
↓
Ilmoitus kotiin
↓
Ilmoitus sosiaalitoimeen
Jos oppilas karkaa, soita 112, selitä tilanne ja kysy neuvoa.
256