2 / 2013 - KUMULA ry
2 2013 Kuntien asiantuntijat KU KUMULA ry:n jäsenlehti Sopimustoiminta pähkinänkuoressa Maarit Helénistä valtuuston puheenjohtaja Uusi sivu Opiskelijan Kumula Teemana Pelikenttänä työmarkkinat Pääkirjoitus 2 2013 Ei tullut keskitettyä – kevät ja kesä kuitenkin T avoite ja toive keskitetystä tuloTätä tarkoitusta varten ammattijärjestölratkaisusta haihtuivat menneen lä on hallitus. Sen tehtävä on taata, että talven lumien lailla. Syksyllä neuedunvalvontatyömme on suunnitelmallista, vottelut jatkuvat uudelleen siilaadukasta ja tuloksellista. Korkeasti koulutetä, miten palkansaajien ostovoitut jäsenemme eivät saa jäädä kuntamyllerma, kohtuullinen elintaso ja erityisesti jäseryksen keskellä muiden ryhmien jalkoihin. nistömme oikeudenmukainen ja kilpailukyKumulan hallitus jatkaa nyt strategiatyökyinen palkkataso turvataan. tä valtuuston käymän keskustelun pohjalta Tässä Kuminan numerossa pyrimme kutavoitteiden saattamiseksi käytännön toivaamaan sitä työmarkkinoiden pelikenttää, minnaksi. Meillä tulee olla kirkas ajatus siijossa järjestömme toimii osana akatä, miten aiomme turvata jäsentemvalaista edunvalvontaa; miten me oikeudenmukaisen palksopimusratkaisut syntyvät, katason ja hyvät työolosuhKorkeasti kuka niistä neuvottelee ja teet. Samalla toimimme koulutetut jäsenemme miten kannanottomme aktiivisesti arkisessa järyhteiskunnallisiin kysyjestötyössä päivittäisten eivät saa jäädä kuntamyksiin tulevat huomihaasteiden ja ratkottamyllerryksen keskellä oiduiksi. vien asioiden kanssa. Kumulan uusi neljäksi muiden ryhmien vuodeksi valittu valtuusto Aurinkoa kesäänne! jalkoihin. valitsi kevätkokouksessaan, Päivi Hytönen ensimmäisessään, itselleen uuPäätoimittaja det puheenjohtajat – onnea Maarit Helén ja Tarja Vuorinne! Samalla valtuusto pääsi muutenkin heti strategisiin pohdintoihin, tositoimiin. Kumulan toiminnan perustaksi tulee saada uusi strategia ohjaamaan liiton toimintaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Strategiatyöhön ryhdyttiin pohtimalla yhteisesti ammattijärjestön nykytilaa, arvoja ja tulevaisuutta. Jo alussa kävi ilmi, että liiton jäsen jää helposti loitolle pääsopijajärjestöjen kansoittamasta neuvottelupöydästä eikä yhden ääni pitkälle kuulu. Miten silloin rakennetaan järjestäytyminen yhteisen asian taakse, kun asiat jäsenen näkökulmasta jäävät helposti kovin kaukaisiksi? Työelämän ongelmat, alipalkkakysymykset ja omien etujemme ajamisen tärkeys eivät kuitenkaan ole jääneet taka-alalle. Meidän tulee vain kyetä perustelemaan toimintamme merkitys entistä paremmin. Ja varmistaa toimintaedellytyksemme työmarkkinakentässä. Kumina Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n jäsenlehti [email protected] Julkaisija: Kuntien asiantuntijat Kommunala specialister Kumula ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, [email protected] Toiminnanjohtaja: Jussi Näri, puh. 0201 235 384 ja 0400 816 284, [email protected] Ts. järjestösihteeri: Saara Paavola, puh. 0201 235 385 ja 040 1599 397, [email protected] Päätoimittaja: Päivi Hytönen, puh. 050 4366 079, [email protected] Toimituskunta: Päivi Hytönen, Jussi Näri, Saara Paavola, Ulla Pötsönen, Mika Vertainen, Tarja Vuorinne, Tuija Heikkilä Toimittaja ja ilmoitusmyynti: Tuija Heikkilä, puh. 050 430 5792, [email protected] Svensk resumén käännös: Solveig Stormbom Ulkoasu: Marja Muhonen Paino: Forssa Print 2013 Painos: 2 900 kpl ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu) ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu) 8. vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. www.kumula.fi Kansikuva Ari Ijäs 441 428 PAINOTUOTE 2 K U M I N A 2 • 2 0 1 3 Ajankohtaista kuntasektorilta Kumula lausui kantansa kuntarakennelaista eväällä 2013 valtiovarainministeriö pyysi Akavalta lausuntoa kuntarakennelain luonnoksesta. Lausuntopyyntö välittyi Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaarelle, joka ryhtyi työstämään lausuntoa yhteistyössä Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n toiminnanjohtaja Jussi Närin kanssa. Näri puolestaan pyysi Kumulan hallituksen näkemyksiä lausunnon pohjaksi. Hallituksen jäsenten kannoista oli hyvä ryhtyä laatimaan lausuntoa, jossa nostetaan esiin juuri niitä teemoja, joita Kumulassa pidämme jäsenkuntamme kannalta tärkeinä. Kuntarakennelausunnossa alleviivasimme, että kuntamuutosta valmistelevan henkilöstön tulee huolehtia hyvän hallinnon toteutumisesta. Ainoastaan ammattitaitoinen ja riittävästi resursoitu valmistelukoneisto takaa rakennemuutoksessa hyvän hallinnon toteutumisen ja palvelutuotannon toimivuuden. Yhdistymisselvitysten tulee perustua riittävän laajaan valmisteluun, jota ei voida toteuttaa nopealla aikataululla. Mielestämme ei myöskään riitä, että kunnan reuna-alueilla yksinomaan turvataan palvelutuotanto, sillä myös siellä tarvitaan esimiestyötä – ei riitä, että keskuskunnasta käsin huolehditaan lähijohtamisesta. Vaadimme myös, että koko maan kattavien kirjasto- ja kulttuuripalvelujen saatavuus on turvattava. On hyvä muistaa, että kaikki Akavan jäsenliitot esittävät omia kirjauksiaan yhteiseen Akavan lausuntoon eli Kumulan kirjaukset sovitettiin yhteen muiden liittojen tavoitteiden kanssa. Siksi meidän tulee pystyä aina perustelemaan kantamme huolella, Kuntatalous kehysriihen jälkeen sena kuntien valtionosuuksia rokotettiin kovalla kädellä. Siitä huolimatta, että kuntien veropohjaa laajennettiin, ei yksittäisillä jäteveron keräämisillä tai kiinteistöverouudistuksilla paikata valtionosuusleikkauksien jälkeen entistä pahemmin vuotavaa kuntataloutta. Kun samaan aikaan kuntien tehtävät lisääntyvät ja väestön ikääntyessä kuntapalveluille on enemmän tarvitsijoita, ei ongelmien näkeminen tulevaisuudessa ole pessimismiä vaan realismia. Tällaiselle kuntatalouden rahoitusaseman heikkenemiselle häviää jopa 1990-luvun alun suuren laman aikana syntynyt julkistalouden syöksykierre. Myös maan talouden ennuste näyt- K Julkisen sektorin rahoitusasema on huonontunut nopeasti. Jos 2010-luvun lopulla kuntatalous oli lähellä tasapainoa, on kuntasektorille syntynyt kahdessa vuodessa yli miljardin euron alijäämä suhteessa maamme bruttokansantuotteeseen. Alijäämän kattaminen muodostuu väistämättä ongelmaksi, sillä samaan aikaan kuntien verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet vain kaksi prosenttia. Kevään hallitusohjelman puolivälintarkastelussa ja kehysriihen tulok- jotta näkemyksemme päätyisivät yhteisiin asiakirjoihin. Olemmekin tyytyväisiä, että saimme nämä tärkeinä pitämämme näkökulmat kirjatuiksi Akavan yhteiseen lausuntoon. ● Kuntien asiantuntijat Kumula ry Päivi Hytönen hallituksen puheenjohtaja Jussi Näri toiminnanjohtaja Katso Akavan lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelakiluonnoksesta: www.akava.fi/tavoitteet/lausunnot_ja_kannanotot/akavan_viimeaikaiset_lausunnot/6.3.2013_ vm_kuntarakennelakiluonnos tää synkältä: Elinkeinoelämän ennusteen mukaan Suomi jää talouskasvussaan 0,3 prosenttiin yksityisen kulutuksen osalta. Etla kiirehtiikin kuntasektorin rakenteellisia uudistuksia: tutkimuslaitoksen mielestä kuntarakenneuudistus tulisi toteuttaa, vaikkei se sellaisenaan parantaisi kuntasektorin tehokkuutta merkittävästi. Tutkimuslaitos osuu oikeaan siinä, että sosiaalija terveyspalvelujen uudelleenjärjestämisen ollessa kesken eivät kuntaliitokset yksin riitä ratkaisemaan paikallishallinnon kestävyysvajetta. Etla tosin myös muistuttaa, että taloudellista tehokkuutta kuntarakenneuudistukseen saataisiin luopumalla viiden vuoden irtisanomissuojasta. ● Jussi Näri K U M I N A 2 • 2 0 1 3 3 Sopimustoiminta pähkinänkuoressa Edunvalvonta on erittämättä jäsenille kaikkein tärkein syy kuulua ammattiliitoon. Miten Kumulan jäsenten edunvalvonta hoituu? Miten syntyvät ja etenevät neuvottelutavoitteet KVTES-neuvottelupöytään, miten lausunnot kumulalaisia koskevissa tärkeissä kuntasektorin asioissa, kuten lainvalmisteluissa? T e k s t i : J u s s i N ä r i Lausuntoja lakiesityksistä Suuret muutokset julkisen sektorin organisoinnissa pohjaavat lakimuutoksiin. Lainvalmistelussa pyritään kuulemaan niitä asiantuntijatahoja, joita rakennemuutokset koskevat. Tällöin myös Kuntien asiantuntijat Kumula ry on mukana esittämässä omat perustellut kantansa muutoksiin, jotka koskettavat joko kuntarakennetta, kirjastolaitosta tai jäsenkuntamme olosuhteita ylipäätään. Vaikka jokainen lausuntomme tai kommenttimme ei suoraan konkretisoituisikaan, on tärkeää että olemme mukana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Aiomme olla jatkossakin arvostettu kunta-alan asiantuntijaorganisaatio, jonka osaaminen kuntasektorin työmarkkina-asioissa on kysyttyä. Suurten ja valtakunnallisten lakimuutosten (kuten kuntarakennelain) lausuntopyynnöt tulevat Akavaan, josta ne välittyvät kattojärjestöömme Akavan Erityisaloihin. Alakohtaisia normimuutoksia (kuten muutokset kirjastoasetuksessa) koskevat lausuntopyynnöt osoitetaan usein suoraan Kumulan toimistoon. Molemmissa tapauksissa kannanmuodostus alkaa ns. virkamiesvalmisteluna, eli liiton toimihenkilöt pyytävät hallituksen kantoja ja laativat näiden pohjalta lausuntoluonnoksen. Jos lausuntopyyntö on tullut Kumulaan suoraan, palautuu valmisteltu lausuntomme lausunnon pyytäjälle. Jos sen sijaan ministeriö pyytää lausuntoa Akavalta, jatkaa lausuntopyyntö keskusjärjestöstä kattojärjestöömme Akavan Erityisaloihin. Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaaren tehtävänä on sovittaa yhteen Kumulan kommentit muiden Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten pohdintojen kanssa, jonka jälkeen yhteinen lausunto tulee vielä hallituksemme kommentoitavaksi. 4 K U M I N A 2 • 2 0 1 3 Kommenttikierroksen jälkeen lausunto onkin valmis lähtemään asiamiehen matkassa Akavan Kuntaryhmään, jonne tuodaan myös muiden Akavan jäsenliittojen lausunnot. Tällöin on tärkeää, että omat kantamme ovat mahdollisimman tarkoin mietittyjä ja perusteltuja, jotta mielipiteillämme on mahdollisuus päätyä Akavan lopulliseen lausuntoon. Esimerkiksi kuntarakennelakilausunnossamme pidimme tärkeänä hallinnon riittävää resursointia. Lähdimme siitä, että kuntamuutoksesta vastaavilla virkamiehillä tulee olla riittävän paljon voimavaroja hyvän hallinnon toteuttamiseksi. Edellytimme, että vaikka kuntien reunaalueilla turvattaisiin palvelutuotanto, tulee reuna-alueilla olla myös riittävästi lähijohtamista. Alleviivasimme myös kirjastojen tärkeyttä hyvinvoinnin tuottamisessa. Hyvin perustellut esityksemme päätyivät Akavan lopulliseen lausuntoon. Akavan kuntaryhmässä jäsenliittojen kannat sovitetaan yhteen ja niistä muodostuu yhteinen Akavan lausunto, joka päätyy valmistelevaan ministeriöön lakiesityksen tausta-aineistoksi. Osana isompaa kokonaisuutta Kun kunnallista virka- ja työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa käydään neuvottelupöytään, on neuvottelujen lähtökohtana usein resurssien niukkuus. Neuvoteltaessa omalle edustettavalle ryhmälle kohdistuvista korotuseristä joudutaan tavoitteita sovittamaan yhteen muiden ryhmien tavoitteiden kanssa. Koska kaikki haluavat mahdollisimman hyvän tuloksen omalle ryhmälleen, muodostuu neuvotteluista usein pitkiä prosesseja, joita virtaviivaistamaan on syntynyt oma neuvottelujärjestelmänsä. Neuvottelujärjestelmässä tulee muistaa, että pieni ei ole aina kaunista, vaan on järkevää liittoutua niiden kanssa, joiden kanssa on yhteisiä tavoitteita. Neuvottelujärjestöjen perusta onkin juuri tässä: Neuvottelupöyssä kannattaa saada mahdollisimman paljon jäseniä omien vaatimusten taakse. Siksi neuvottelupöytään käyvätkin ns. pääsopijajärjestöt, jotka kokoavat yhteen ja edustavat samankaltaisia ammattiryhmiä. Kumulalaisia neuvottelupöydässä edustaa Julkisalan koulutetut eli JUKO ry. Se kokoaa yhteen akavalaisia julkisen alan korkeasti koulutettujen liittoja. Tulee muistaa, että JUKO edustaa julkisen alan asiantuntijoita, toisin sanoen myös valtiosektoria. Tällöin on tärkeää, että JUKOssa pystymme työskentelemään niiden liittojen kanssa, joilla on intressi juuri kuntasektorin edunvalvontakysymyksissä. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on JUKOn jättiläinen ja se edustaa jäseniään JUKOssa suoraan. Siksi JUKOn sisälle on muodostunut ryhmä Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry kokoamaan yhteen niitä jäsenliittoja, joilla on edustettavia jäseniä kuntasektorilla. Siihen kuuluu Akavan Erityisalat (ja siis Kumula tätä kautta) sekä muita liittoja, joiden jäseniä työskentelee kuntasektorilla. JEA toimii siis kunta-alan työntekijöiden neuvottelujärjestön taustalla ja JUKOn kuntaryhmän valmisteluorganisaationa. Kun neuvottelutavoitteemme on saatu valmiiksi ja tavoitteiden perustelut hiottua huippuunsa, ne päätyvät siis JEAan, jossa tavoitteet käydään vielä läpi niiden akavalaisten jäsenliittojen kanssa, jotka edustavat kuntasektorilla työskenteleviä korkeasti koulutettuja. Tämän jälkeen neuvottelutavoitteet etenevät JUKOn kuntaryhmään, joka yhteensovittaa ne muiden JUKOn yhdistysten, esimerkiksi OAJ:n tai vaikkapa sosiaalityönteki- neuvottelutavoitteet JUKO Akavan Erityisalat Kunnan neuvottelukunta JEA ry kunnan JUKO neuvottelu- hallitus kunta Kumula hallitus (antaa lausuntoja, asettaa neuvottelutavoitteita) Akava Akavan Erityisalat lausunnot jöitä edustavan Talentian kanssa. JUKOn hallitus puolestaan hyväksyy JUKOn kuntaryhmän esitykset neuvottelutavoitteista ja tämän jälkeen antaa neuvottelijoillensa mandaatin käydä muiden pääsopijajärjestöjen kanssa neuvottelupöytään. Näin neuvottelutavoitteet päätyvät pöytään, jonka työnantajapuolella istuu Kuntatyönantajat eli KT. Työntekijäpuolella istuvat puolestaan pääsopijajärjestöt, joista yksi on siis kumulalaisia edustava JUKO. Sopimusneuvotteluissa pääneuvottelijamme on JUKOn (ja OAJ:n) puheenjohtaja Olli Luukkainen sekä ”kakkosneuvottelijana” JUKOn neuvottelujohtaja ja neuvottelutoiminnan koordinoija Risto Kangas. Muut pääsopijajärjestöt ovat TNJ, joka edustaa toimihenkilöitä (käytännössä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Tehyn erottua 2007 ja Kunta-alan unioni eli JHL ry:n ja JYTY ry:n muodostama neuvottelujärjestö sekä KTN ry (Tekniikka ja Terveys eli tekniikan toimihenkilöiden ja terveydenhoitajien neuvottelujärjestö). Sapelinkalistelua ja strategista viestintää Neuvottelujen käynnistyttyä alkaa julkisuuteen tihkua ensimmäisiä viestejä sopimusneuvotteluista. Työnantajaosapuoli vetoaa poikkeuksetta tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen ja toteaa, ettei mihinkään korotuksiin yksinkertaisesti olisi varaa. Muut etujärjestöt pyrkivät alleviivaamaan omaa asemaansa - Elinkeinoelämän Keskusliitto EK etunenässä – ja epäilevät kuntien mielivän palkkajohtajaksi. Maan (kuntaryhmä) hallitus voi puolestaan veroratkaisuillaan tai niiden lupauksilla yrittää vaikuttaa sopimusneuvotteluihin ja toivoa, että sopimusneuvotteluissa päästäisiin pian kustannusvaikutuksiltaan maltilliseen lopputulokseen. Neuvotteluhuoneista odotetaan kommentteja, jotka usein jäävät niukoiksi. Tämä siksi, että jokainen annettu kommentti sisältöineen on mietittävä tarkoin. Vaikka sopimusneuvotteluja ei voiteta eikä hävitä lehtien palstoilla, on lehtikirjoituksilla ja eri painostusryhmien mediaviestinnällä vaikutuksensa neuvottelujen kulkuun. Siksi jokainen annettu lausunto ja kommentti pohditaan huolella, sillä neuvottelujen ollessa käynnissä tiedonmurusiakin analysoidaan tarkoin. Samalla julkisuuteen voidaan myös välittää tietoa vaatimusten perusteista laajemman tuen saamiseksi omien vaatimusten taustalle. Asiantuntevat ja huolella laaditut perustelut vaatimuksiemme pohjaksi ovat ammattijärjestön perustyötä. Kun kyse viime kädessä on yhdessä sopimisesta, neuvotteluista ja diplomatiastakin, on hyvällä valmistautumisella, kattavalla tiedonhankinnalla ja ennen kaikkea asiallisilla perusteluilla suuri merkitys tavoitteiden saavuttamisessa. Silti hyvinkin perustellut vaatimukset eivät ehkä saavuta vastakaikua, ja edessä on umpikuja. Tällöin neuvottelut päättyvät ja päädytään sopimuksettomaan tilaan, eli työntekijöillä ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta. Neuvottelujen käynnistämisestä voidaan sopia, mutta samalla usein muistutetaan, että työntekijöillä on käytettävissään jär- Lausunnon pyytäjä (ministeriö) KVTES -taustaryhmä jestöllisiä toimenpiteitä ja viitataan usein ns. järjestövalmiuden nostamiseen. Syksyllä ratkaisujen paikka Sopimusneuvottelut ovat osa pohjoismaalaista työmarkkinajärjestelmää, joka on perustunut asioiden kolmikantaiselle sopimiselle (maan hallitus ja työmarkkinaosapuolet). Siitä huolimatta, että aiempi raamisopimus syntyi tasoittamaan tietä tupo-perinteen katkettua, ei tulevaisuus näytä hyvältä kollektiivisopimusten suhteen. Tällä hetkellä olemme menossa kohti liittokierrosta, jossa sovitaan myös uudesta KVTES-sopimuksesta vuodenvaihteessa päättyvän jatkoksi. Liittomme tavoitteena on turvata hallinnon riittävä resursointi maamme kunnissa. Toinen päätavoitteemme on puuttua korkeasti koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkaongelmaan omalla palkkaohjelmalla. Viimeksi mainittu ongelma on niin räikeä, ettei sen luulisi edes tarvitsevan perusteluja, mutta valitettavasti joudumme yhä alleviivaamaan sen tärkeyttä vaatimuksemme perusteiksi. Edessä on eittämättä haastava syksy. ● i Katso lisää: J JUKO: www.juko.fi JJEA: www.juko.fi/jukon-esittely/jasenyhdistykset-ja-liitot/ K U M I N A 2 • 2 0 1 3 5 Keskitetty ratkaisu vai liittokierros? Nollalinja vai turvattu ostovoima? Syksy näyttää KVTESin sisällön Haastattelut: Tuija Heikkilä Kuvat: JUKO, Akava Mitä neuvottelijat odottavat syksyn sopimusneuvotteluista? Kumina kysyi kolmelta ay-vaikuttajalta, Akavan puheenjohtajalta Sture Fjäderiltä sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtajalta Olli Luukkaiselta ja neuvottelujohtaja Risto Kankaalta heidän arvioitaan tulevasta. Heistä jokaisen mielestä kuntasektorille tarvitaan palkkaohjelma. Kysymykset: 1. Mitä arvioit tässä vaiheessa syksyn neuvottelukierroksesta: miten ja millä aikataululla KVTES-neuvottelut tänä vuonna etenevät? 2. Mitkä ovat mielestäsi syksyn työehtosopimusneuvottelujen ongelmallisimmat kohdat kuntasektorin kannalta? 3. Mitkä asiat ovat edustamasi järjestön kannalta tulevissa neuvotteluissa ensiarvoisen tärkeitä? 4. Miten vertaat tässä vaiheessa kuntasektorin kannalta tämän vuoden neuvottelutilannetta edellisten vuosien kuvioihin? K U M I N A 2 • 2 0 1 3 Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava Voi olla, että alkusyksystä tulee vielä yksi yritys keskitettyyn ratkaisuun, eikä sitä mahdollisuutta pidä sulkea pois. Aloitteen täytyy tulla Elinkeinoelämän keskusliitosta ja valtiovallan on oltava mukana esimerkiksi tekemällä inflaatiotarkistuksia valtion tuloveroasteikkoon ja tulonsiirtojärjestelmiin. Mutta jos tämä ei toteudu, mennään liittokierrokselle, ja ensimmäiset sopijat ovat vientiteollisuus ja finanssiala syyslokakuussa. 2. Kuntasektorin pitää saada vähintään se, mitä muutkin alat saavat, ja myös tasa-arvo näkökulma pitää olla esillä. Kuntasektorille tarvitaan palkkaohjelma. 3. Koulutuksen, tehtävien vastuun ja sisällön täytyy näkyä myös palkkakehityksessä. 4. Jos on liittokierros, on oltava järjestövalmius kunnossa, jos aikoo pärjätä neuvotteluissa. Hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ), Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Liittokierrokseenhan tässä valmistaudutaan. Olemme JUKOna jo viime vuoden puolella aloittaneet tavoitteiden asettamisen. Sitä on tehty erityisesti kunta-alalla myös pääsopijajärjestöjen kesken. Uskon kyllä, että kesälomien jälkeen selvitetään vielä keskitetyn ratkaisun mahdollisuuksia. Se ratkeaa todennäköisesti kuitenkin vasta lokakuussa. Silloin on tehtävä teknologia-alan sopimukset. Sekin on mahdollista, että syntyy laajoja ratkaisuja, mutta ei kuitenkaan koko työmarkkinakenttää kattavaa. 2. Kyllä ostovoiman turvaaminen on se suurin kysymys. Siihen liittyy tietysti sopimuskorotusten taso. Kunta-ala tarvitsee palkkaohjelman, jolla turvataan palkkojen kilpailukyky. 3. Sopimuskorotusten taso, palkkaohjelma ja se, että myös tekstikysymyksiä saadaan eteenpäin. 4. Julkisen sektorin talouden epätasapaino, erityisesti jatkossa, luo ja tuo painetta sopimuskorotusten tasoon. Muuten ei merkittävää eroa. Neuvottelujohtaja Risto Kangas, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Juuri nyt liittokierros näyttäisi todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Se merkitsisi sitä, että neuvottelut KVTESin osalta käytäisiin loppusyksystä ja vuodenvaihteen jälkeen. Kunta-alan sopimukset ovat voimassa helmikuun loppuun 2014. Elokuun budjettiriihestä saadaan valtiovallan terveiset, ja sen jälkeen arvioidaan tilannetta. JUKO ei sulje ennakkoon pois mitään vaihtoehtoja. Kokonaisratkaisu, liittokierros tai jokin muu yhteisesti sovittu malli käy. Arvelisin, että aikataulun ja osin sopimuksen tason määrittelee teknologiateollisuus, joka käynnistää neuvottelut syksyllä. 2. Ennakkoon ongelmallisimmaksi arvioisin sopimuksen tason. Nollasopimusta ei tulla tekemään. Ennen varsinaisia ves-/tes-neuvotteluja pitää sopia osaamisen kehittämisen toimintamallin osalta yksityisen sektorin verokannustetta vastaavasta kompensaatiosta julkiselle sektorille. Samoin on sovittava vuosilomalain muuttamiseen liittyvä sopimuskirjaus sairauspäiväkarenssin poistamisen vaikutuksista. 3. Tärkeimpänä pidän sopimuskokonaisuutta, jossa palkankorotuksin kyetään turvaamaan julkisen sektorin palkansaajien ostovoima. Tarvitaan keskitetysti jaettava palkankorotuserä. Lisäksi tarvitaan useampivuotinen palkkaohjelma, jolla parannetaan koulutettujen, asiantuntija- ja esimiestehtävissä olevien palkkausta ja sekä turvataan osaavan työvoiman saanti. 4. Aikaisempiin vuosiin verrattuna nyt on poikkeuksellisen voimakkaasti muokattu yleistä ilmapiiriä palkankorotusvastaiseksi. Julkisen sektorin kestävyysvaje ja velkaantuminen ovat kestopuheenaiheita. Eri ennustelaitokset ovat esittäneet suhdanne-ennusteissaan synkkeneviä talouden tunnuslukuja, ja meille on povattu ankeita aikoja. Työnantajaleiristä on pahimmillaan tarjottu palkkojen alentamista ja työajan pidentämistä. Ede Edellinen saattaa merkitä sitä, että neuv neuvotteluista tulee aikaisempaa työl läämmät. Voi käydä niin, että ns. t tekstikysymyksiin on käytettävissä s sopimusvarallisuutta niukalti – jos la laisinkaan. JUKOn osalta tulevaan neuvotte telukierrokseen on valmistauduttu erityisen huolellisesti ja hyvissä ajoin. Jäsenyhdistyksiltä koottiin sä neu ne u neuvottelutavoitteet jo keväällä. ● Maarit Helénistä Kumulan puheenjohtaja valtuuston Kumulan valtuusto valitsi kevätkokouksessaan puheenjohtajakseen Maarit Helénin. Tamperelainen YM, kokoelmapäällikkö tuntee liiton hyvin, sillä hän johti tätä ennen Kumulan hallitusta 12 vuotta. Haastattelu: Tuija Heikkilä Millaisena näet Kumulan valtuuston merkityksen? Pidän valtuustoa erittäin tärkeänä, koska sitä kautta Kumulan jokaisen jäsenen ääni tulee paljon paremmin kuuluviin asioista päättävissä tahoissa. Valtuusto takaa demokratian, koska tällaisella järjestelmällä ei pienellä porukalla tai klikillä voida vaikuttaa yhtä helposti päätöksentekoon, kuin jos meillä olisi käytössä vain esimerkiksi vuosikokous, jossa päätäntävalta on niillä, jotka ovat paikalle saapuneet. Mitkä ovat mielestäsi valtuuston tärkeimmät tehtävät? Mistä asioista valtuuston ei mielestäsi tarvitsisi tai pitäisi päättää? Valtuusto linjaa ja päättää Kumulan toiminnan suuret linjat ja laatii ne askelmerkit, joiden mukaan liittoa johdetaan. Minusta valtuuston ei kuulu päättää operatiiviseen toimintaan ja johtamiseen liittyvistä asioista, mitä se ei olekaan tehnyt. Miten arvelet voivasi valtuuston puheenjohtajana vaikuttaa Kumulan toimintaan ja kehitykseen? Toivottavasti erittäin paljon, mutta niin, että näkökulma on koko ajan valtuuston ja sen kautta koko jäsenkuntamme. Kokemuksesta tiedän, että aina joskus saattaa hallitustyöskentelyssä unohtua se olemisemme perimmäinen tarkoitus. Olet seurannut Kumulan valtuuston toimintaa pitkään liiton hallituksen puheenjohtajana. Miten valtuustotyöskentely on näiden vuosien ja valtuustokausien aikana muuttunut? Valtuusto on parilla viimeisellä kaudellaan ottanut selvästi tiukemman ja aktiivisemman otteen Kumulan toiminnasta ja juuri niissä asioissa, missä sen tuleekin niin tehdä. Toisin sanoen valtuuston työskentely on parantunut, ja sen jäsenet ovat hienosti ottaneet hoitaakseen sen tehtävän, mihin heidät on valittu. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että valtuutetut haluavat olla huomattavasti aiempaa enemmän mukana jo asioiden valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa eivätkä vaan hyväksymässä hallituksen tekemiä esityksiä. Millainen mielestäsi on kauden 2013–2016 valtuusto? Mitkä ovat sen vahvuudet, mitkä heikkoudet? Nyt on tietysti vielä aikaista sanoa, minkälaiseksi tämä valtuustokausi muodostuu, mutta valtuuston ensimmäisessä kokouksessa olin jo aistivinani samaa intoa ja halua tehdä yhdessä hyvää työtä, mitä edelliselläkin valtuustolla oli. Vahvuutena näen sen, että valtuusto on hieno sekoitus eri puolilta Suomea olevia uusia ja kokeneita, nuoria ja vanhoja, joilla on tahtoa toimia yhdessä. Heikkous on ehkä se, että valtuuston varsinaisten jäsenten ammatillinen tausta on melko yksipuolinen, mutta tätä asiaa korjataan sillä, että otetaan mahdollisimman paljon mukaan myös varajäsenet, mikä on tietysti muutenkin hyvä asia, koska näin saamme toimintaan todella laajan edustuksen koko jäsenkunnastamme. Mitä mieltä olet Kumulan valtuuston työskentelyedellytyksistä? Minusta ne ovat hyvät: nelivuotiskausi on sopivan mittainen, siinä ehtii jo hyvin perehtyä asioihin, mutta se ei ole kuitenkaan liian pitkä vaikuttaakseen sitoutumiseen. Kokoustahtikin on varmasti sopiva, sillä useammin kuin kahdesti vuodessa kokoontuminen tulisi liitolle jo taloudellisestikin raskaaksi. Ehkä valtuusto voisi myös kokoustensa välillä pitää enemmän yhteyttä erilaisten sähköisten välineiden avulla. Millaisen puheenjohtajan Kumulan 2013–2016 valtuusto sinusta saa? Kuuntelevan ja asiasta innostuneen. Ongelma on varmasti se, että olen niin kauan ollut mukana, että tiedän paljon asioiden taustoja, jotka valtuutetuille ovat vieraita. Se minun tulee muistaa asioita käsiteltäessä. Mitä uumoilet valtuustokauden 2013–2016 kehityksestä kuntasektorilla ja kumulalaisten työoloissa? Kuntasektorin tila on nyt huolestuttava ja tulevaisuus näyttää epävarmemmalta kuin ehkä koskaan aiemmin. Vaikea taloudellinen tilanne, suuret kuntauudistus- ja sote-hankkeet aiheuttavat omalta osaltaan hämmennystä ja huolta jäsenkunnassamme. Miten Kumulan pitää mielestäsi kehittyä? Yhä enemmän siten, että se tuo oman, jäseniään puolustavan äänensä kuuluviin. Me tarvitsemme lisää näkyvyyttä ja ääntä! Miten näet Kumulan ja Akavan Erityisalojen tämän hetkisen yhteyden? Kumulan ja AE:n suhteet ovat mielestäni tällä hetkellä hyvät ja toimivat. Erityisesti iloitsen siitä, että meidän aktiivisten toimijoidemme joukko AE:n toimielimissä on laajentunut. Se mihin toivon meidän kaikkien kiinnittävän huomiota on, että saamme varmasti AE:sta jäsenillemme kaikki ne palvelut, joista sinne maksamme. Meidän on huolehdittava siitä, että jäsenmaksut todella tuottavat hyödyn jäsenillemme. Tässä asiassa Kumula on ollut ehkä vähän liian ”kiltti tyttö” ja ajatellut enemmän AE:n kokonaisuutta kuin omaa etuaan. ● K U M I N A 2 • 2 0 1 3 7 Maarit Helén muiden silmin – asiaa ja nippelitietoa Hiljainen ja syrjäänvetäytyvä sanavalmis humoristi. Laiskuutta rakastava uuttera muiden asioiden hoitaja. Suurpiirteinen pilkunviilaaja. Luotettava ja yllätyksellinen. Maailmaa kiertävä nurkkapatriootti. Mikä ihmeen ihminen tämä Kumulan hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen valtuuston puheenjohtaja oikein on? Kysytään muilta. T e k s t i : T u i j a H e i k k i l ä i k ä te k i Maarit Helénistä tunnol- M lisen ja tarmokkaan yhdistysaktiivin? Voiko geeneissä olla aineksia yhteiskunnallisten ja yhteisten asioiden hoitoon? Ainakin Maaritin isänpuolen sukulainen Maria Raunio oli kansanedustaja niinkin varhain kuin 1907–09. Äidinkin puolella sukua oli saman ajan kansanedustaja, Antti Kaarne. Hän oli raittiusmies. Siinä on nykypolvi notkahtanut: Maarit opiskelee ilokseen viinejä ja kerää rypäleitä. Samppanjat ovat hänelle nautinto. – Olen nähnyt Maaritin sivaltavan samppanjapullon auki sapelilla, ihan coolisti, Kumulan puheenjohtaja Päivi Hytönen hehkuttaa edeltäjäänsä. No, on vesikin Maaritista hyvää, ainakin veneen alla. Hän kalastaa mielellään, verkoilla. Komea saalis oli 3,3-kiloinen kuha. Maaritin kontroversiaaleihin piirteisiin kuuluu, että hän ei itse syö kalaa. Pyytää vain, suorii verkot ja valmistaa ruuaksi muille. Hän on hyvä kokki, vaikka ei pidä ruuanlaitosta. Ei hän pidä puutarhanhoidostakaan, mutta on silti perustanut kesämökille yksiön kokoisen kukkamaan, jonka Näsijärvi hukutti viime vuonna. Maarit vietti juuri kahden viikon loman pelastustoimissa. Hän ei anna periksi. – Maaritin kanssa on helppo olla asioista samaa mieltä. Pätevästi argumentoiden asiat etenevät, joskin järkeväkään pe- 8 K U M I N A 2 • 2 0 1 3 rustelu ei aina ole auttanut. Silloin piti vain hyväksyä tilanne ja todeta, että tämä meni nyt näin. Maarit ei nimittäin siedä jankkaamista, eikä hänen päänsä käänny, vaikka kuinka yrittäisi, Kumulan toiminnanjohtaja Jussi Näri kertoo. Tamperelainen henkeen ja vereen Maarit on niin tamperelainen kuin voi olla. Hänen äitinsä isän suku asui Tampereen Tohlopissa jo ennen kuin Kustaa III äkkäsi 1779 kaupunkia perustaakaan. Siinä ehtii juurtua. 1990-luvulla Maarit oli pari vuotta Helsingissä töissä, mutta ei edes ajatellut muuttoa. Kesänsäkin hän viettää Tampereella – tai oikeastaan ulkomailla Teiskossa, kuten tamperelaiset leukailivat naapurikunnasta, joka nykyisin on osa kaupunkia. Perheen saari on keskellä maalaisidylliä, mutta jo pari aironvetoa tuo näkyviin Näsinneulan. Tamperelaisuus ja tamperelainen kulttuuri liittyvät kiinteästi niin Maaritin opintoihin, työhön kuin harrastuksiin. Jos joku tarvitsee tietoa tamperelaisista tai Tampereella tapahtuvista romaaneista, ei vastaus löydy kirjaston tietokannasta vaan Maaritilta. Hän on myös istunut pitkään Tampereen kaupungin Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunnassa. Omassa kotihyllyssä kerää pölyä mittava Tampere-romaanien kokoelma. Toisessa hyllykössä tuijottaa satoja kansallispukuisia nukkeja. Osa niistä on itse ostettuja, sillä Maarit matkustaa i Maarit M i Helén H , 56, Tampere • YM, Tampereen yliopisto • Kokoelmapäällikkö, Tampereen kaupunginkirjasto Tehtävät Kumulassa: Liittovaltuuston jäsen ja puheenjohtaja 2013–2016 Hallituksen varajäsen 1995–1998, jäsen 1998–2012, puheenjohtaja 2001–2012 Kuminan päätoimittaja 2006–2012 Tehtävät Kirjastonhoitajaliitossa: Liittovaltuuston jäsen 1989–1991 Hallituksen varajäsen 1991, varsinainen jäsen 1992–1995 Järjestöjaoston jäsen 1990-, puheenjohtaja 1991 Pirkanmaan piiritoimikunnan sihteeri 1986–89, jäsen 1992–1994 Tehtävät Akavan Erityisaloissa: Hallituksen varajäsen 1999–2000, jäsen 2001–, varapuheenjohtaja 2001– Kunnan neuvottelukunnan varajäsen 1992–1996, jäsen 2004, puheenjohtaja 2004–2012 Viestintätoimikunnan varajäsen 1998–2002 Tehtävät Akavassa: Liittokokousedustaja (AE) 2001– Hämeen / Pirkanmaan aluetoimikunnan jäsen 1995–2002 Tehtävät JUKOssa: Luottamusmies 1989–1992, varaluottamusmies 1996–2005 mielellään. Mukana on aina kamera. – Matkoilla Maarit on oikea paparazzi, jonka kuva-arkistossa on ikuistettuna monet hauskat hetket. Maaritin joululahjaa, kuvakirjakoostetta vuoden muistoista, on aina jännittävää odottaa ja kiehtovaa katsella, Akavan Eritysalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki kertoo. Matkoille Maaritin vetää myös ooppera. Jos häneltä jäikin nuorena lillumatta festarien mudassa, saattaa hän nyt lentää Kuvatekstit fanittamaan lempilaulajiaan oopperataloihin melkein ympäri maailmaa. Kokoelmanhoitoa, rakennussuunnittelua ja lakipykäliä Tampereen kaupunginkirjastossa vuodesta 1979 työskennellyt Maarit vastaa nykyisessä tehtävässään kokoelmaprosessista ja noin 1,5 miljoonan euron aineistomäärärahan käytöstä sekä toimii hankinta- ja tietokantaosaston esimiehenä. – Maarit ohjaa perusteellisella ja tutkivalla tavalla kirjastomme kokoelmatyötä. Sen ilmentymänä odotamme joka vuosi henkilöstön vuosikatsauksessa Maaritin puheenvuoroa, jossa hän esittelee kokoelmatyön tilasta kertovat faktat, mutta myös etsii ammattilaisia hauskuuttavia ja jopa hätkähdyttäviä näkökulmia. Muistan erään kerran, kun hän oli päässyt suosituimman aineiston yhtäläisyyksien jäljille. Lainaustilastojen kärjessä oli teos Meille tulee vauva ja sitä seurasi listalla Kustaa Vilkunan Etunimet. Näin kirjasto palvelee elämänkaaren eri tilanteissa, Maaritin kollega ja oto. kirjastopalvelujohtaja, kumulalainen Paula Rautaharkko kertoo. Maaritin vastuulla ovat myös kirjaston rakentamishankkeet, useat yhtä aikaa. – Kuuntelevana, sinnikkäänä ja asiallisena neuvottelijana kirjastoväen, rakentajien ja suunnittelijoiden kanssa saamme kiittää häntä jo monista onnistuneista toteutuksista, Paula sanoo. Rakennushankkeet ovatkin Maaritille mieluisia, niin monet huoneet hän on maalannut, tapetoinut ja laatoittanut tai varustanut parketilla. Muut tekee mitä osaa, Maarit mitä tykkää. Rakennuspiirustusten lukutaito avautui jo lapsena, kun hän laski pistorasioi- ta ja muita sähköhärpäkkeitä isänsä apuna urakkatarjouksiin. Kuntasektorin tämän päivän kirosana kilpailutus on jo vuosia ollut Maaritin heiniä, ja hän on perehtynyt myös niin hankintalainsäädäntöön kuin tekijänoikeuksiin. Minkä juristin maailma Maaritissa menettääkään, totesi eräs hänen kanssaan pykälistä vääntänyt ay-lakimies. Hötkyilemättä ja hätääntymättä Maarit on keitetty monessa liemessä. Hän oli hyvin kilpailuhenkinen, mutta haluaisi rajoittaa pelaamisensa rehdisti sudokuun ja tietokonepeleihin. Aina se ei ay-toiminnassa käy. – Maarit kuvasi joskus itseään rauhalliseksi tarpojaksi, jalat hyvin maassa kiinni, Päivi muistuttaa. Hätäinen voi päätellä Maaritin hitaaksi ja hiljaiseksi hämäläiseksi, mutta pokerinaamalla on toinenkin puoli. – Kun Maarit oli kesällä 1998 ensi ker- ran Kumulan hallituksen suunnitteluseminaarissa, olimme me muut yhteen hitsautunut porukka. Ei ollut helppoa tulla uutena mukaan, mutta Maarit osoitti taitavaa tilannetajua, ui nopeasti porukkaan ja päivän päätteeksi kertoi Tampereen murteella hauskoja juttuja, Kumulan puheenjohtajana ennen Maaritia toiminut Pirjo Pietikäinen muistaa. Maarit on hyvä kuuntelija. Hänen mielipiteitään arvostetaan. – Maaritin hillityn rauhalliset arviot sekä pitkän kokemuksen ja liiton kokonaisvaltaisen tuntemuksen avulla syntyneet johtopäätökset ovat tärkeä osa Akavan Erityisalojen päätöksentekoa, Salla kiittää. Maarit on myös pidetty kollega ja esimies. – Luotettavana, asioihin paneutuvana ja aina tukensa tarjoavana hän on ainutlaatuinen työtoveri työyhteisössämme, Paula sanoo. Myös Tampereen kaupunginkirjastossa Maaritin kanssa työskentelevä Annette Kunnila-Harju iloitsee pitkästä yhteistyöstä. – Haluan korostaa Maaritin elämänmyönteisyyttä. Näinä 26 vuotena ei ole tullut vielä asiaa, mikä kaataisi hänen mielestään maailman. Hän on omalla olemuksellaan positiivisuuteen kannustava työkaveri. Ai niin, vielä yksi paljastus: Maaritista oranssi ei ole väri, vaan erehdys. ● Tämän jutun teon aikana haastateltuja ei vahingoitettu, uhkailtu, kiristetty tai lahjottu. Kohdehenkilö sai olla rauhassa. K U M I N A 2 • 2 0 1 3 9 Helén Maarit Tarja Vuorinteestä Kumulan valtuuston varapuheenjohtaja i TTarja Vuorinne, 52, Helsinki Millaisena näet Kumulan valtuuston merkityksen? On hienoa, että Kumulalla on hallituksen ja toimihenkilöiden lisäksi aktiivinen ja keskusteleva valtuusto. Eri puolilla Suomea toimivien valtuutettujen kautta Kumula levittäytyy laajalle. Mitkä ovat valtuuston tärkeimmät tehtävät? Valtuusto on Kumulan ylin päättävä elin, joka linjaa toiminnan suuntaviivat ja valvoo hallituksen toimintaa. Se antaa virikkeitä ja sytykkeitä hallitukselle ja toimii tärkeänä linkkinä jäseniin. Mitä uumoilet valtuustokauden 2013–2016 kehityksestä kuntasektorilla ja kumulalaisten työoloissa? Kuntarakenteen ja työelämän muutokset tuovat haasteita liiton toiminnalle. Jäsenet tarvitsevat apua ja tukea muutosten keskellä. Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin kysymykset nousevat varmasti esille entistä vahvemmin. Millaisiin asioihin Kumulan tulee mielestäsi varautua ja tarttua? Kumulan haasteena on kehittyä näkyvämmäksi, ketterämmäksi, rohkeammaksi ja yhtenäisemmäksi. Kumulalaisten työn vaikuttavuus on tehtävä näkyväksi ja tunnetuksi. Liiton tavoitteet ja toiminta on avattava jäsenille selkeästi. Eri jäsenryhmien välille on rakennettava entistä parempi luottamus ja solidaarisuus. Näillä edellytyksillä voimme hoitaa jäsentemme edunvalvontaa entistä vahvempina. ● Tuija Heikkilä • Kirjastonhoitaja, FM, Helsingin yliopisto • Helsingin kaupunginkirjaston Pukinmäen ja Tapanilan kirjastojen johtaja 2011– • aiemmat työpaikat: Laitilan, Lahden, Orimattila, Tampereen ja Espoon kaupunginkirjastot sekä Hollolan, Juvan ja Lempäälän kunnankirjastot ja Yleisradion kirjasto • Tehtävät Kumulassa: Liittovaltuuston jäsen 2002–2003 ja 2013–2016, varapuheenjohtaja 2013–2016 Hallituksen jäsen 2004–2011, varajäsen 2012– Kuminan toimituskunnan jäsen 2008– • Tehtävät Akavan Eritysaloissa: Kunnan neuvottelukunnan jäsen 2009– Hallituksen varajäsen 2009–2012 • Tehtävät Jukossa: Luottamusmies Lahdessa 1997– 2010 Uusi jäsen | En ny medlem Välkommen till Kumula Henrik Stenbäck Vem är du? Vad arbetar du med? Vilken utbildning har du? Henrik Stenbäck, 56 år. Jag arbetar som redaktionschef på Finlands kommuntidning. Vi är en liten redaktion som gör Kommunförbundets svenska tidskrift. Finlands kommuntidnings mål är att utvecklas som ett svenskspråkigt samhällsmagasin. Jag har tidigare arbetat som dagstidningsjournalist på Hbl, Vasabladet och Åbo Underrättelser. Till utbildningen är jag politices magister från Helsingfors universitet. Varför har du anslutit dig till just Kommunala specialister Kumula? Det var naturligt för mig att ansluta mig till Kumula. Jag har länge varit medlem i Journalistförbundet, men var tvungen att skriva ut mig från förbundet då jag 2012 arbetade som administrativ redaktionschef med ansvar för personalfrågor på Vasabladet. Nu då jag i mitt nya jobb inte mera har arbetsgivaransvar kändes en anslutning till Akava logisk. Vilken är ditt nya förbunds största dragningskraft? Det var inget särskilt som lockades jämfört med andra fackförbund. Att de kommunala experterna hör till Akavas Specialorganisationer är en bra sak. Intressebevakningen är viktig och att höra till ett fackförbund är av särskild betydelse då det är ganska turbulent på arbetsmarknaden. 10 K U M I N A 2 • 2 0 1 3 Vad önskar du dig och vad hoppas du få av ditt nya förbund? Att förbundet bevakar mina intressen. Relevant och saklig information om vad som är på gång på arbetsmarknaden. När det gäller förbundet är jag ganska yrkesinriktad. Jag har inte särskilt stora förväntningar på den sociala sidan eftersom jag från tidigare hör både till den ideella föreningen Finlands svenska publicistförbund och är medlem i Politiska journalister r.f. Vilka saker önskar du att Kumina behandlar gällande arbetsmarknadsfrågor och intressebevakning? Jag hoppas att Kumina ska vara en alert tidning. Jag ser fram emot att läsa väsentlig information om vad som händer på arbetsmarknaden när det gäller vår bransch. Lättlästa personintervjuer om nyckelpersoner som representerar oss på arbetsmarknaden intresserar mig, liksom att jag gärna läser om människor, av tvång eller frivilligt, har sökt nya vägar i karriären. ● Tuija Heikkilä Kuminan uudella opiskelijapalstalla käsittelemme opiskelijoille ajankohtaisia asioita. Aloitamme perusteista ja kerromme, millainen on opiskelijan Kumula. Opiskelijan Kumula TEKSTIT: Saara Paavola JA Mika Vertainen Kumula on opiskelijoiden rinnalla eille Kumulassa opiskelijat ovat tulevaisuuden tekijöitä. Tukemalla opiskelijoita opiskeluaikana ja työelämän ensimmäisillä askelmilla, voimme auttaa jäseniämme menestymään työuralla. Jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi Kumulan toiminnassa, hallitukseemme valitaan joka vuosi opiskelijajäsen. Vuonna 2013 Kumulan hallituk- M sen opiskelijajäsenenä toimii Ville Rajahalme, Tampereen yliopiston kunnallisalan opiskelijoiden Hallat ry:n puheenjohtaja. Kumulan opiskelijatoiminta jakautuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, tiedon välittämiseen ja tapahtumiin. Pyrimme vaikuttamaan koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan kannanotoilla ja lausunnoilla. Etujärjestönä tehtävämme on saada jäseniemme ääni kuuluviin. Opiskelija, otathan jäsenyydestäsi kaiken hyödyn irti! Kumula haluaa olla opiskelijan tu kena luentosalista työelämään. Palvelujamme hyödyntämällä opiskelija saa apua niin verkostoitumisessa, työnhaussa, työelämän pelisääntöjen tuntemisessa kuin opinnäytetyön teossa. Jotta opiskelijajäsen löytäisi haluamansa harjoittelupaikan tai työn, ovat opiskeluaikana solmitut verkostot kullanarvoisessa asemassa. Osallistumalla Kumulan tapahtumiin ja toimintaan, opiskelija rakentaa hyviä verkostoja kunta-alalla työskenteleviin jäseniimme. Työnhakua aloittaessa pitää ansioluettelon olla huippukunnossa. Kumulalaiset opiskelijat saavat Kumulan emojärjestön Akavan Erityisalojen urapalveluista henkilökohtaista neuvontaa ja ideoita ansioluettelon hiomiseen. Urapalveluista saa apua myös työhakemuksen laatimiseen, vinkkejä työhaastattelutilanteeseen sekä tietoa palkkaneuvotteluihin. Kun työpaikka on hanskassa, jäsen voi tarkistuttaa työsopimuksen oikeellisuuden Akavan Erityisalojen laki miehillä. Samalla alkaa myös ansio sidon naiseen työttömyys turvaan oikeuttavien työssäolokuukausien kerryttäminen. Kuukaudet kertyvät, kun jäsen maksaa yli 18 tuntia viikossa tekemistään töistä jäsenmaksua 1,1 % bruttotuloista. Jos työsuhteessa syntyy ongelmia, autamme niiden ratkomisessa. Työssä jäsenemme turvana on myös vastuuvakuutus, joka korvaa virheistä aiheutuneita vahinkoja työnantajalle. Gradua tai muuta opinnäytetyötä tehdessään opiskelijajäsenemme voivat hakea Kumulalta opiskelija-apurahaa. Sitä myönnetään syksystä 2013 alkaen kahdesti vuodessa. Lisätietoa löydät elokuussa nettisivuiltamme. Vapaa-ajalla opiskelijajäseniämme turvaavat jäsenetuna saatavat matkavakuutus ja tapaturmavakuutus. Opintotukea säästyy muuhun elämään, kun hyödynnät rahanarvoiset jäsenetumme. Tutustu niihin nettisivuillamme! ● Työelämätietoutta välittämällä saamme työelämään ihmisiä, jotka osaavat valvoa omia ja ammattikuntansa etuja. Tietoa välitämme tapahtumissa, joiden avulla mahdollistamme myös jäsentemme verkostoitumisen. Jotta elämä ei menisi liian vakavaksi, on Kumula mukana myös ns. opintososiaalisessa toiminnassa. Opiskelijatoiminnassa tavoitteemme on olla siellä missä opiskelijatkin ovat. ● Opintotukiuudistus Opintotuen rakenteellinen uudistamistyö on käynnistynyt. Tavoitteena on kehittää opintotukijärjestelmä tukemaan entistä paremmin päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Opintotuki sidotaan indeksiin syyskuussa 2014. Opintotuki onkin viimeisiä vähimmäisetuuksia, jolta elinkustannusten nousun mukainen indeksisidonnaisuus puuttuu. Hallitus päätti tämän vuoden maaliskuussa opintotuen lisäuudistuksista. Korkeakouluissa opiskeleville otetaan käyttöön opintolainahyvitys, joka korvaa aiemman opintolainavähennyksen. Opintolainahyvitys hyvittää osan määräajassa valmistuneen opiskelijan lainasta suoraan pankille. Myös opintotuen vähimmäispisterajaan tulee muutoksia, kun käyttöön otetaan 20 opintopisteen vähimmäispisteraja. Opiskelijan on suoritettava vähintään sen verran kuuluakseen opintotuen piiriin. ● Hallat ry 85 vuotta Kumulan yhteistyöainejärjestö, Tampe- Akateemisen perinteen mukaisesti juhliin kuului paljon laulua. reen yliopiston Kunnallisalan opiskelijat Hallat ry täytti huhtikuussa 85 vuotta. Hallat on Suomen kolmanneksi vanhin ainejärjestö. Sen suojissa on kasvanut virkamiehiä ja kuntajohtajia moniin suomalaisiin kuntiin. Yhdistystä juhlittiin 110 vieraan voimin hotelli Tammerissa Tampereella. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan ja piti juhlapuheen. Vielä kerran onnittelut 85-vuotiaalle! ● K U M I N A 2 • 2 0 1 3 11 Kuvat: Markku Ojala, Matti Snellman, Jussi Aalto Kuvateksti Kumulalaisten tärkeät kontaktit Kumula kuuluu jäsenyhdistyksenä Akavan Erityisalat ry:hyn. Sen kautta hoituvat kumulalaisten edunvalvonta ja tärkeät jäsenpalvelut, kuten työttömyysturva, työsuhde- ja palkkaneuvonta, lakimiespalvelut ja jäsenkoulutus sekä jäsenedut. T e k s t i : T u i j a H e i k k i l ä Ura- ja palkkaneuvonta: Asiamies Riina Koivunen Opiskelijatoiminta, koulutuspolitiikka: Asiamies Sonja Mikkola Koulutus- ja aluetoiminta: Akavan Erityisalat ry on kulttuu- Kunnan neuvottelukunta rin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijaja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. Siihen kuuluu 24 itsenäistä jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä lähes 228 000 jäsentä. Kumulalaiset ovat siis Kumulan jäseniä ja Kumula puolestaan Akavan Erityisalojen jäsen. Kumulalaisten kannalta Akavan Erityisalojen neuvottelukunnista tärkein on Kunnan neuvottelukunta. Se vastaa omalla sektorillaan liiton hallituksen alaisena toimielimenä työmarkkinaedunvalvonnan valmistelusta ja kehittämisestä. Puheenjohtajana toimii 2013–2014 Päivi Hytönen (Kumula). Neuvottelukunnassa on paikat myös neljällä muulla kumulalaisella ja heidän varajäsenillään. Liittokokous Akavan Erityisalojen ylin päättävä elin on kahdesti vuodessa kokoontuva liittokokous. Se hyväksyy liito toiminta- ja taloussuunnitelman, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä valitsee liitolle hallituksen ja sille puheenjohtajan. Liittokokouksessa ääntään käyttävät jäsenyhdistysten nimeämät edustajat. Hallitus Liittokokouksen alaisena toimeenpanevana elimenä toimii hallitus, joka vastaa liiton toiminnasta. Vuoden 2013 alusta Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajana on toiminut Risto Tolonen. Hallituksen 1. varapuheenjohtaja on Maarit Helén (Kumula) ja hänen varajäsenenään Päivi Hytönen (Kumula), 2. varapuheenjohtajana Mari Lankinen (TAKU) ja 3. varapuheenjohtajana Marina Paulaharju (Aito HSO). Kumulalaisten kannalta tärkeitä Akavan Erityisalat ry:n toimiston henkilöitä ovat: Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta: Asiamies Jaakko Korpisaari Puhelin 0201 235 363 ja 040 777 9422 Kunta-, valtio-, yliopisto- ja amksektorin virka- ja työsuhdeneuvonta: Lakimiehet Harri Ikonen Tarja Kullanmäki Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta: Lakimies Tuire Torvela 12 K U M I N A 2 • 2 0 1 3 Tp. asiamies Erika Bruun Jäsensihteerit: Puhelin 0201 235 370 [email protected] Puhelinaika: ma klo 10–15, ti–to 9–15, pe 9–14 Jaana Honni Katja Kosonen Mary Luokkamäki Service in English, Betjänar på svenska: järjestöassistentti Mira Kajander puh. 0201 235 357 ja 040 662 0534 i Katso lisää: www.akavaneritysalat.fi Ota yhteyttä: Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki, Kartta Puhelin 0201 235 340 Sähköposti [email protected] Puhelun hinta 0201-numeroihin: kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Haastattelu: Tuija Heikkilä Oleellista on jäsentyytyväisyys Katja Tujula aloitti tämän vuoden alussa työnsä Akavan Erityisalojen palvelupäällikkönä. Hänen työsarkansa on myös Kumulan jäsenille mitä tärkeintä aluetta. Kuka olet? Katja Tujula, 42. Asun Itä-Helsingissä, Kurkimäessä. Kotoisin olen Kotkasta. Harrastan spinningiä, dekkareita ja penkkiurheilua. Erityisesti jalkapallo on lähinnä sydäntäni. Mitä opiskelit? Lapsena suuri haaveeni oli päästä presidentiksi tai R-kioskinmyyjäksi. Yo-tutkinnon jälkeen opiskelin kauppaopistossa YO-merkonomiksi. Sen jälkeen hakeuduin HaagaHelia ammattikorkeakouluun, josta valmistuin vuonna 2000 tradenomi, HSO:ksi. Millainen on työhistoriasi? Ensimmäinen oikea työpaikkani oli Lohjalla isännöintipalvelussa, jossa valitsin ihmisiä vuokra-asuntoihin, häädin heitä ja hoidin perintää. Olen ollut markkinointiassistenttina lentoasemalla, laatu- ja mikrotukipäällikkönä, Pohjoismaisena laatupäällikkönä ja SAP-kouluttajana. Olen tehnyt esimiestehtäviä kymmenisen vuotta. Tänä aikana erilaiset organisaatiot perheyhtiöstä maailmanlaajuiseen konserniin ovat tulleet tutuiksi. Nyt olen ensimmäistä kertaa palkkatyössä järjestössä. Mikä sai sinut hakemaan paikkaa Akavan Erityisaloista? Akavan Erityisalat oli entuudestaan tuttu organisaatio. Olen ollut sen jäsenjärjestön, Aito HSO ry:n jäsen vuodesta 1996 ja aktiivisesti mukana sen toiminnassa viime vuoteen asti. Palvelupäällikön työssä kokonaiskuvan hahmottamista helpottaa huomattavasti, kun on omakohtaista kokemusta jäsenen näkökulmasta ja jäsenyhdistyksen aktiivitoimijan näkökulmasta. Mitä AE:n palvelupäällikkö tekee? Olen operatiivisen johtoryhmän jäsen ja jäsenpalvelut-tiimin esimies. Siihen kuuluvat jäsensihteerit, järjestöassistentti ja it-vastaava. Organisoin ja kehitän jäsen- ja järjes- Markku Ojala i töpalveluita, jäsenrekisteriä ja liiton jäsenetuja, osallistun jäsen- ja jäsenyhdistysviestinnän kehittämiseen ja koordinoin liiton tutkimustoimintaa. Millaisena toimijana näet AE:n ay-kentässä? Liitto päivittää parhaillaan strategiaansa. Sen jälkeen olemme toivottavasti entistä eheämpi kokonaisuus, jossa toiminnan ja palvelujen ytimessä on tyytyväinen ja sitoutunut jäsen. Toimiston kokoonpano lukumääräisesti on tällä hetkellä mielestäni riittävä. Miten resurssit jaetaan esimerkiksi edunvalvonnassa, on ehkä mietittävä. Jäsenen ja jäsenyhdistysten sähköisiä palveluja on kehitettävä. Akavan Erityisalat on sitä vahvempi mitä paremmin teemme yhteistyötä ja muistamme oleellisen: jäsentyytyväisyyden. Omassa tiimissäni olemme muuttaneet muun muassa jäsensihteerien työtapaa siten, että käytössä on nyt yksi sähköpostiosoite [email protected] ja yksi puhelinnumero 0201 235 370. Olen erityisen iloinen ja ylpeä siitä, että jäsensihteerit ovat kokeneina konkareina ottaneet muutokset hyvin vastaan. Millaisissa asioissa kumulalaiset jäsenet voivat ottaa yhteyttä nimenomaan sinuun? Jos jäsenillä on mitä tahansa ehdotuksia palvelujen kehittämiseen, otan mielelläni palautetta vastaan! Viimeksi eilen käsittelin kumulalaisen jäsenen palautetta, joka liittyi IFin vakuutusehtoihin. Mitä yllättävää työpöydälläsi tai sen laatikoissa on aina oltava? Työpöydälläni lojuu usein sininen Barbabapa-avaimenperä. Se on kulkenut monta vuotta mukanani ja toimii tiukan paikan tullen stressileluna. Pöytälaatikossani on aina ”survival kit”: ompelutarvikkeet, päänsärkytabletti, varasukat, dödö, hammasharja ja -tahna, kampa ja hiuslenkki. ● Ota yhteyttä: Katja Tujula Palvelupäällikkö Puh. 0201 235 364 [email protected] K U M I N A 2 • 2 0 1 3 13 Saara Paavola Kuvatekstit KOKOUKSET Kumulan liittovaltuuston syyskokous pidetään 24.11.2013. Kumulan hallitus kokoontuu 6.-7.9. suunnitteluseminaariin ja kokouksiin 11.10., 23.11. ja 14.1 14.12.2013. m! KUMULA K KIRJASTOPÄIVILLÄ K JA KIRJAMESSUILLA • Valtakunnalliset Kirjastopäivät järjestetään 12.–13.6. 2013 Mikkelissä, Konserttija kongressitalo Mikaelissa. Tervetuloa tutustumaan Kumulan messuosastoon, osallistumaan arvontaan ja vaihtamaan ajatuksia kirjasto- ja kuntatyöstä! • Turun kansainväliset Kirjamessut pidetään 4.–6.10.2013 Turun Messuja Kongressikeskuksessa. Kumula on mukana tapahtumassa. Tervetuloa osastollemme! Saara Paavola Huo Maarit Helén Ajankohtaista Akavan Erityisalojen Lintsipäivä 24.8. TERVETULOA KOKO PERHEEN VOIMIN LINNANMÄELLE! Akavan Erityisalojen jäsentapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa lauantaina 24. elokuuta Linnanmäellä Helsingissä klo 8.30 – 13.00 (laitteet aukeavat klo 9). Jäsenenä voit ottaa mukaasi max. neljä perheenjäsentä, kollegaa, opiskelu kaveria tai ystävää huvittavaan omavastuu hintaan 10 euroa/hlö (alle 4 v. pääsevät mukaan maksutta). Hupirannekkeen normaalihinta on 37 euroa/hlö. Halutessanne jatkaa hupailua, saat Lintsin rannekkeet loppupäiväksi puoleen hintaan. SEA LIFEen pääsette puoleen hintaan koko päivän ajan. ILMOITTAUTUMINEN Mukaan mahtuu runsas, mutta rajallinen määrä huvittelijoita, joten toimi nopeasti! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 10.6. mennessä osoitteessa www.akavanerityisalat.fi -> Tapahtumat. Ilmoittautuminen on sitova eikä maksettuja omavastuuosuuksia palauteta. Sisäänpääsy on mahdollista vain Akavan Erityisalojen omalla rannekkeella. Postitamme rannekkeet heinäkuun aikana. Tapahtuman aikana Linnanmäki on muulta yleisöltä suljettu. 14 K U M I N A 2 • 2 0 1 3 Lämpimästi an tervetuloa muka is viettämään ilo ta päivää yhdessä! KUMULAN JÄSENTILAISUUKSIA KESÄLLÄ JA SYKSYLLÄ 2013 Mikkeli 11.6.: Etelä-Savon jäsentilaisuus. Viinipruuvi ja ajankohtaista työmarkkinaasiaa. Lähetämme kutsut sähköpostitse. Turku 28.8.: Varsinais-Suomen jäsentilaisuus. Ajankohtainen työmarkkinatilanne ja kuntarakenneuudistus. Lähetämme kutsut sähköpostitse. Joensuu 16.10.: PohjoisKarjalan jäsentilaisuus. Ajankohtainen työmarkkinatilanne ja kuntarakenneuudistus. Lähetämme kutsut sähköpostitse. Helsinki 25.10.: Uudenmaan jäsentapahtuma Helsingin kirjamessujen yhteydessä. Lähetämme kutsut sähköpostitse. Kumulan opiskelijatilaisuuksia syksyllä 2013 Seinäjoki 18.9., Tampere 26.9., Seinäjoki 3.10. ja Oulu 9.10. KUMULA ONNITTELI HALLOJA Kumula onnitteli kevätvaltuustokokouksensa yhteydessä 85-vuotiasta Tampereen yliopiston kunnallistieteiden ainejärjestö Hallat ry:ä graniittisella 85 km:n virstanpylväällä, jossa on kupariupote ja teksti ”Kuntien puolesta – kaikkea vastaan”. Huomionosoituksen otti vastaan Hallat ry:n puheenjohtaja ja Kumulan hallituksen opiskelijajäsen Ville Rajahalme ja luovuttivat Kumulan hallituksen puheenjohtaja Päivi Hytönen ja toiminnanjohtaja Jussi Näri. koituksena on antaa paikallisesta edunvalvonnasta vastaaville jukolaisille hyvät valmiudet toimia julkisen sektorin työpaikoilla edunvalvontatehtävissä. • Tiedot koulutusten ajankohdista, koulutuspaikkakunnista, kohderyhmistä ja sisällöistä löytyvät JUKOn verkkosivuilta osoitteesta www.juko.fi/koulutus/ kunta. Koulutusten käytännön järjestelyistä vastaa kurssisihteeri Hannele Mustakorpi, puh. 0500 519 789, sähköposti hannele. [email protected] Akavan Erityisalojen koulutusta jäsenille Katso koulutukset sivulta www.akavanerityisalat.fi/jasenyys/jasenedut/jasenkoulutus_ ja_kurssit/ Akavan Erityisalojen aluetapahtumia jäsenille Katso tapahtumat sivun www.akavanerityisalat.fi/jasenyys/aluetoiminta alue-valikon takaa! TJS-Opintokeskuksen kurssit KOULUTUSTA Julkisen sektorin edunvalvontakoulutus • Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO tarjoaa kuntasektorin luottamusmiesja yhteistoimintakoulutusta. Edunvalvontakoulutuksen tar- Hyödynnä jäsenetunasi TJS-Opintokeskuksen kursseja! Kumula maksaa jäsentä kohden yhden TJS-Opintokeskuksen järjestämän koulutuksen vuodessa. Lisätietoja TJS:n koulutuksista osoitteesta www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus. Kun t tar vitse Jäsenetu: Lomaile edullisemmin n Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenliittojensa jä- Kumulan jäseneksi voi liittyä osoitteessa https://www.akavanerityisalat.fi/jasenyys/liity_jaseneksi Sivulta saat tietää tarvitsemasi niin uudeksi jäseneksi liittymisestä, toisesta liitosta siirtymisestä, opiskelijajäsenyydestä, jäsenmaksuista kuin jäsentietojen päivittämisestä. Muistathan, että jos olet jäämässä eläkkeelle, ei sinun tarvitse eikä kannatta erota liitosta! Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 50 € vuodessa, ja vastineeksi saa konkreettisia, rahanarvoisia jäsenetuja. Päivitä kuitenkin jäsentietosi ja ilmoita eläkkeelle jäännistäsi. Lomakkeen löydät osoitteesta https://www.akavanerityisalat.fi/jasenyys/jasentietojen_ paivitys/elakkeelle_siirtyminen/ Mikäli sinulla on kysyttävää jäsenasioista tai -maksuista, ota yhteyttä jäsensihteereihin. Heidän yhteystietonsa löydät sivulta https://www.akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasenmaksut. Jäsensihteerien palvelunumero on 0201 235 370. Kuntien asiantuntijat Kommunala specialister Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki Puhelin 0201 235 385 Sähköposti [email protected] Kotisivut www.kumula.fi Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki Puhelin 0201 235 340, faksi (09) 147 242 Sähköinen asiointi etusivulta www.akavanerityisalat.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite Kellosilta 5 B, 6. krs, Itä-Pasila, toimisto avoinna ma-pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min Faksi (09) 272 1212 Sähköposti [email protected] Sähköinen asiointi osoitteessa www.erko.fi > Asioi verkossa senille – siis myös kaikille kumulalaisille – mahdollisuuden hyödyntää A-lomien ja Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT -järjestön työkykyä ja terveyttä edistäviä ohjelmia ja lomaetuja kuten mökkivuokrausta ja kansainvälistä Intervac-kodinvaihtopalvelua. Akava-järjestöjen Lomayhdistys – A-lomat ry on 1980 perustettu palvelu- ja tiedotusorganisaatio, joka tarjoaa akavalaisille ja heidän perheilleen hyvää oloa ja jaksamista tukevia, lomaan ja vapaa-aikaan liittyviä palveluja. A-lomat vuokraa ja välittää akavalaisille mökkejä ja lomaosakkeita. A-lomien sivuilta löytyy kuukausittain vaihtuvia lomaetuja kotimaisiin kylpylöihin, hotelleihin ja lomakeskuksiin. A-lomien kautta saat myös hostellikortit jäsenetuhintaan. A-lomat on uuden Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry PHT:n perustajajäsen, ja kaikki PHT:n palvelut ovat myös akavalaisten hyö- dynnettävissä. PHT järjestää tuettuja, työkykyä ja terveyttä edistäviä 1. askel -hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille ja heidän perheilleen. Kohteina on kylpylähotelleja ympäri Suomen. A-lomilla on myös kansainvälisen lomapalvelujärjestön Intervacin edustus, joten halukkaat voivat liittyä Intervac-kodinvaihtajien jäseneksi A-lomien kautta. ● Katso lisää: www.a-lomat.fi www.pht.fi www.intervac-homeexchange.com/?lang=fi_FI Ota yhteyttä: A-lomat: (09) 4270 1040, [email protected] PHT: 020 144 1318, [email protected] Intervac: (09) 4270 1040, [email protected] [email protected] Osoite Maistraatinportti 4 A, 6. krs, 00240 Helsinki Svensk resumé I DETTA NUMMER av Kumina beskriver vi arbetsmarknadens spelfält där vår organisation verkar som en del av Akavas intressebevakning: hur avtalen kommer till, vem det är som förhandlar om dem och hur våra ställningstaganden i den samhälleliga debatten görs. Vi betraktar också den inkommande höstens arbetsavtalsförhandlingar. KUMULAS nya fullmäktige för åren 20132016 valde i sitt första möte Maarit Helén till ordförande och till viceordförande Tarja Vuorinne. I sina intervjuer i Kumina understryker båda två fullmäktiges betydelse för förbundet. “Fullmäktige garanterar demokratin. Genom fullmäktige får varje enskild medlem sin röst hörd i de beslutsfattande organen”, säger Helén. ”Genom de på olika håll i Finland verkande ledamöterna breder sig Kumula vitt”, fortsätter Vuorinne. Båda anser att Kumula borde utvecklas till att bli synligare, modigare och enigare, för att föra fram sin egen röst som försvarar sina egna medlemmar samt verkan av det arbete som Kumulas medlemmar utför inom den kommunala sektorn. Detta för att förbundet får möjlighet att se efter sina egna medlemmars intressebevakning ännu kraftigare än förr. FULLMÄKTIGE startade under vårmötet arbetet för en ny strategi för förbundet genom att dryfta och begrunda fackföreningens nuläge, värden och framtid. ”Vi bör vara kapabla att i allt högre grad argumentera för betydelsen av vår verksamhet och säkra förutsättningarna för vår verksamhet inom arbetsmarknadsfältet. För detta ändamål har fackförbundet en styrelse. Dess uppgift är att garantera att vår intressebevakning är planenligt, har hög standard och ger resultat”, skriver ordföranden för Kumulas styrelse, Päivi Hytönen, i ledaren och fortsätter: ”Våra högt utbildade medlemmar får inte hamna i underläge under den pågående kommunomställningen. Kumulas styrelse fortsätter strategiarbetet på basen av fullmäktiges diskussioner för att överföra de uppsatta målen till praktiska åtgärder. Vi bör ha en klar tanke om hur vi tänker garantera våra medlemmar en rättvis lönenivå och goda arbetsförhållanden. Samtidigt verkar vi aktivt i det vardagliga organisationsarbetet med utmaningar och lösningar i aktuella frågor.” PÅ KUMINAS nya spalt, sidan Studentens Kumula, behandlas viktiga och aktuella frågor som gäller våra studerandemedlemmar. Som en ny kumulamedlem presenteras denhär gången pol.mag. Henrik Stenbäck som arbetar som redaktionschef på Finlands kommuntidning. Från Akavas Specialorganisationer träffar vi den nya servicechefen Katja Tujula.● K U M I N A 2 • 2 0 1 3 15 ” Haluaisin kummin, joka osaa ajaa moottoripyörällä.” JEROP 7 v. K U M I N A 2 • World Vision – maailman suurin kummilapsijärjestö 2 0 1 3
© Copyright 2024