asiakasvolyymi
HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiliikunnan olosuhdeseminaari – 6.11.2014 PALVELUALUEIDEN VÄLINEN ”PALVELUSTRATEGIA” Tavoitteena uusien asiakkuuksien syntyminen ja nykyisten asiakkuuksien vaaliminen Tukea tarvitsevat perheet Taloudellista tukea tarvitsevat Erityisryhmät Riskiryhmät, sairastuneet, asiantuntija-arviota tarvitsevat Tavoitteena ennakoiva, ennaltaehkäisevä, varhain tunnistava, hyvinvointia ja terveyttä edistävä palveluvalikoima Terveyden - huollon palvelualue Yritykset, yhteisöt, järjestöt Kasvun ja oppimisen palvelualue Ikäihmiset Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Työikäiset Kaupunkiympäristön palvelualue Nykyiset asiakkaat (yritykset ja kuntalaiset) Lapset, nuoret, lapsiperheet, (opiskelevat) Vetovoimaisuuden palvelualue Potentiaaliset asiakkaat (yritykset, opiskelijat, työntekijät jne.) Perusturvan palvelualue ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET TOIMEENPANTAVAKSI ASIAKASVOLYYMI Tavoitteena hyvinvointi terveyttä edistävällä työotteella, ohjaten kuntalaiset ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin HYVINVOINTIRYHMÄ JA VALMISTELEVA RYHMÄ l Jäseniä 18: kaikista eri hallintokunnista: • • • • • • • • Kaikki palvelualuejohtajat Suunnittelujohtaja Ympäristöjohtaja Terveysjohtaja Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Perusopetusjohtaja Sosiaalijohtaja Hoivajohtaja • • • • • • • Varhaiskasvatusjohtaja Hyvinvoinnin edistämisen johtajat Mielenterveysjohtaja Laatu- ja kehityspäällikkö Strategiapäällikkö Viestinnän puolelta asiakaspäällikkö sihteerinä hyvinvointikoordinaattori l Koordinoi palveluiden järjestämistä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä l Parantaa kuntalaisten hyvinvointia palveluiden suunnittelulla l Tuottaa ja välittää tietoa hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksista, keinoista ja työtavoista. l Seuranta ja arviointi: mm. hyvinvointiraportit ja sähköinen hyvinvointikertomus l WHO Healthy City ja Terve Kunta verkoston paikallinen ohjausryhmä Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiliikunnan olosuhdeseminaari – 6.11.2014 SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Sisällys 1. Hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet (vuoden 2015 erityiset painopistealueet lihavoituna ja alleviivattuna): 2. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat 3. Kuopiolaisten hyvinvoinnin tila 4. Toimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseen painopistealueittain v.2015: Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen – alueellinen, moniammatillinen yhteistyö (palvelualueiden poikki + kolmas sektori) Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy (erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuoret) Nuorten ja ikäihmisten mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen Kuntalaisten yhteisöllisyys, aktiivisuus ja osallisuus Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen Kaikille ikäryhmille viihtyisä, terveellinen, turvallinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö (esim. väkivallattomuus) Lasten, nuorten ja vanhusten koteihin vietävä tuki – tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen Vaikuttavat toimintamallit ja Viestinnän hyödyntäminen ja tehostaminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiliikunnan olosuhdeseminaari – 6.11.2014 KAIKILLE IKÄRYHMILLE VIIHTYISÄ, TERVEELLINEN, TURVALLINEN JA AKTIIVISUUTEEN KANNUSTAVA YMPÄRISTÖ (ESIM. VÄKIVALLATTOMUUS) l Kaupunkiympäristön suunnittelussa, toteuttamisessa ja hoitamisessa otetaan huomioon turvallisuus ja terveellisyys. l Edistetään esteettömyyden, liikenneturvallisuuden ja terveellisyyden huomioimista suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa sekä jäte- ja vesihuoltoon liittyvissä palveluissa. Pyritään vaikuttamaan siihen, että täydennysrakentaminen tuottaa terveellistä ja viihtyisää sekä energiatehokasta asuinympäristöä. Myös neuvonnalla ja ohjauksella edistetään asukkaiden omatoimisuutta terveellisen ja viihtyisän elinympäristön luomiseksi. Rakentamisen ennakkoohjauksessa painopisteenä ovat rakennusten terveellisyys, energiataloudellisuus, asuttavuus ja ympäristön huomioon ottaminen. Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiliikunnan olosuhdeseminaari – 6.11.2014 YLEISTÄ ESTEETTÖMYYDEN HUOMIOIMISESTA KAAVOITUKSESSA Maakuntakaava l Maakuntakaavan kaavaselostuksessa voidaan muistuttaa esteettömyysteeman olemassaolosta ja esteettömien reittivaihtoehtojen tärkeydestä. Yleiskaava l Yleiskaavatasolla on tärkeä huomioida ympäristön perusrakenteiden loogisuus ja luettavuus sekä toiminnallinen monipuolisuus l Yleiskaavassa luodaan esteettömän reitistön runko => toimintojen sijoittaminen, etäisyydet, reitit ja yhteydet, aluevaraukset Asemakaava l Kaavaa laadittaessa kuullaan erilaisten osallisryhmien edustajia l Orientoitumisen helpottaminen, etäisyydet, liikenneturvallisuus, talvihoidettavuus, kevyen liikenteen tilantarpeet, autoilun ja pysäköinnin tilantarpeet, tontinkäyttö, toimintojen sekoittaminen, Rinnetontit erityishuomion kohteena, osallistumisen esteettömyys Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiliikunnan olosuhdeseminaari – 6.11.2014 KUOPION SORMIMALLI Tavoite: Tasapainoinen jalankulkujoukkoliikenne- ja autokaupunki Keinot: Jalankulkukaupunki: l Alatori, kävelykeskustan uudistaminen l rännikaduista kävelykatuverkosto l jalankulkukaupungin asuntopihoja ym. Jalankulkukaupungin pyöräilyvyöhyke (2km): l täydennysrakentamista ja tehostamista l kampusvisio l pyöräteiden verkoston parantamista 1 km 2 km 5 km Joukkoliikennekaupunki: l Helminauha ja Pihlajalaakso l lähiöuudistus ja täydennysrakentaminen l bussiaukiot, palvelut ja pyörätiet l yritysalueiden uudistaminen Autokaupunki: l liittyminen bussikaupunkiin l maankäytön tehokkuus l ylimitoitusten välttäminen 10 km Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiliikunnan olosuhdeseminaari – 6.11.2014 LAATUKÄYTÄVÄT l Kunnossapitoluokituksen tarkistus l Tausta: säästötavoitteet -> priorisointi käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta -> selvitykset, palautteet ja pyöräilijöiden haastattelut -> kevyen liikenteen laatukäytävät l Kunnossapitoluokituksen tarkistuksen elementit: • kevyen liikenteen laatukäytävät (63km) • talvisin auki mahd. aikaisin • verkosto yhdistää kaupunginosat ydinkeskustaan • keskustan pyöräilyolosuhteiden kehittäminen • rännikadut • liikkumisesteisten tarpeiden huomioiminen • vanhus- ja vammaispalvelukeskusten lähiympäristöt • pyöräilyn edistäminen kunnossapitoluokituksen keinoin. • kevyen liikenteen väylä priorisoidaan jalkakäytävää korkeammalle Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiliikunnan olosuhdeseminaari – 6.11.2014 ESTEETTÖMYYDEN HUOMIOIMISESTA KUOPION SUUNNITTELUSSA l Kuopion kohteita l Esteettömyyskartoituksia (Keskusta, Alava) l Kävelykeskusta (Koeladonta, katulämmitys, rakentamisen aikaisten järjestelyjen esteettömyyskatselmus) l Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma (esteettömyyskävelyt Vehmersalmen, Melalahden, Karttulan ja Nilsiän taajamissa, mukana vammais- ja vanhusjärjestöjen edustajia) l Esteetön Matkakeskus suunnitteilla l Sammakkolammen puistoalueen saneerauksen suunnittelu erityisesti esteettömyys näkökulmat huomioiden vuonna 2014 (Tavoitteena laaja osallistaminen, erilaisten liikkumisrajoitteisten huomioiminen, hyvinvointia edistävä virkistysalue – luontokokemuksia kaikilla aisteilla) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiliikunnan olosuhdeseminaari – 6.11.2014 ROLLAATTORIREITTI KESKUSTASSA JA NIIRALASSA Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiliikunnan olosuhdeseminaari – 6.11.2014
© Copyright 2024