Fairytale BOR - Peltosiemen Oy
BOR BOR Fairytale -ohra Huippusatoisa Fairytale on melko myöhäinen, kaksitahoinen ohra. Se on lujakortinen ja taudinkestävä lajike. Korkean sadontuottokyvyn omaavana lajikkeena Fairytalen valkuaispitoisuus on alhainen ja tärkkelyspitoisuus puolestaan hyvin korkea. Kasvuaikansa puolesta Fairytale soveltuu viljeltäväksi vyöhykkeille I-II sekä IIIvyöhykkeen edullisille alueille. BOR Viljelyratkaisu tarjoaa kattavan tietopaketin Fairytale-ohran menestyksekkääseen viljelyyn. Myyjät: Peltosiemen Oy ja Raisio Oyj Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi www.farmit.net FAIRYTALEbor Viljelyratkaisu Fosforilannoitus tehdään ympäristötuen ehtojen mukaisesti lohkokohtaiseen viljavuusanalyysiin perustuen. Kaliumlannoitus tehdään myös lohkokohtaisen viljavuusanalyysiin perusteella. Satoisuutensa, lujan kortensa ja korkean tärkkelyspitoisuutensa ansiosta Fairytale on erinomainen vaihtoehto rehuohran viljelyyn. Lajikkeen soveltuvuutta myös mallasohraksi Suomessa tutkitaan parhaillaan teollisuuden toimesta ison mittakaavan kokeissa. Kasvinsuojelu Kylvö Rikkakasvien torjunta tehdään tarpeen mukaan pellolla olevien rikkakasvilajien mukaan. Rikkakasvien torjuntaan voidaan käyttää normaaleja viljoilla käytettäviä aineita ao. aineiden edustajien suositusten mukaisesti. Kylvötiheys itämisolosuhteiltaan hyvillä peltolohkoilla on 500 kpl itävää siementä/m2. Epäedullisissa, esimerkiksi kuivissa, olosuhteissa kylvösiemenen käyttömäärää lisätään siten, että kylvötiheys on 550–600 kpl itävää siementä/m2. Kylvösiemenen käyttömäärää voidaan lisätä myös kylvön viivästyessä huomattavasti. Lopullinen kylvösiemen käyttömäärä riippuu siemenerän itävyydestä ja jyväkoosta. Sertifioitu siemen on viljelijälle taloudellisesti kannattava tapa varmistaa kylvösiemenen laatu. Siemenlaskuri osoitteessa www.sertifioitusiemen.fi kertoo hyödyn euroina. Lannoitus Typpilannoituksen määrää suunniteltaessa on huomioitava lohkon multavuus ja maalaji sekä esikasvi. Ympäristötuen sallimat typpilannoituksen enimmäismäärät ohralle eri viljelyalueilla ja maalajeilla ovat taulukossa 1. Lohkon korkea multavuus ja esikasvi voivat vähentää huomattavasti typpilannoitustarvetta sekä savi- ja hiesumailla että karkeilla kivennäismailla. Esimerkiksi runsasmultaisilla (rm) hienoilla hiedoilla voi maasta vapautua 40–50 kg typpeä kasvukauden aikana. Erittäin runsasmultaisilla (erm) ja eloperäisillä multa- ja turvemailla typen vapautuminen on vieläkin suurempaa. Myös karjanlannan pitkäaikaisen käytön jälkeen peltoon tulleesta eloperäisestä aineksesta, nurmesta ja typensitojakasveista vapautuu typpeä, joka on huomioitava typenkäyttömääriä suunniteltaessa. Etelä- ja Keski-Suomi Sato- Savi- ja Karkeat Eloperäiset taso hiesumaat kivennäis- maat maat 4000 100 90 60 4500 110 100 70 5000 120 110 80 5500 130 120 90 Taulukko 1. Fairytalen suurin mahdollinen typpilannoitus (kg N/ha) eri maalajeilla Etelä- ja Keski-Suomessa ympäristötuen satotasokorjaukset huomioiden. Rikkakasvien torjunta Laontorjunta Fairytalen korsi on samanmittainen kuin Annabell-ohran ja jonkin verran lyhyempi kuin Barken. Fairytalen korrenlujuus on yhtä hyvä kuin Barken ja Annabellin. Mikäli lohkolle annetun lannoitetypen määrä on korkea ja kasvusto on rehevää, tai viljely tapahtuu eloperäisillä maalajeilla, tai mikäli lannoitukseen on käytetty karjanlantaa, kasvunsääteen käyttöä suositellaan. Yhdellä käsittelyllä kasvunsääteen oikea käyttöaika on korrenkasvun alusta (BBHC 30–33) korrenkasvun lopulle (BBHC 37–39). Esimerkiksi Moddus M valmistetta voidaan käyttää 0,2–0,3 l/ha kasvuston rehevyyden ja olosuhteiden mukaan. i k äk Em Ally + Sito Plus Ally Class Ariane S Attribut Super Broadway Cantor Express + Sito Plus Express Twin Gratil + Sito Plus Logran + MCPA MCPA MCPA + diklorproppi + mekoproppi Monitor + kiinnite Primus + Sito Plus Ratio + Sito Plus Ratio Combo Sekator Starane XL Tomahawk, Tandus Tooler Verigal D + Primus • •• •• •• • • •• •• •• •• – ••• – • •• •• •• •• • ••• • ka tik Ha ar at Kie t rto i ikk m Le m nnu i n i L aal k ••• •• ••• • •• ••• •• •• ••• ••• ••• •x ••• •• ••• ••• •••x• • ••• •• ••• ••• •• ••• •• ••• ••• ••• ••• •• •• •• •• ••• •• ••• – •• –• –• •• •• – •• • – – ••• ••• ••• ••• ••• •• •• ••• ••• •• ••• •• ••• •• ••• •• ••• ••• •x ••• •• ••• •• ••• •• ••• •• ••• ••• ( ) ( ) FAIRYTALEbor Kasvitautien torjunta lehtialasta), tehdään tautientorjunta. Torjunta voidaan tehdä aina korrenkasvun alusta (BBHC 30–33) korrenkasvun lopulle (BBHC 37–39) asti. Tautiaineiden käyttömäärien, mahdollisten seosten teon sekä mahdollisten käytön rajoituksien osalta huomioidaan aineiden edustajien suositukset. Fairytalen kestävyys verkko- ja rengaslaikkua vastaan on hyvä. Fairytalen härmänkestävyys Suomen oloissa on myös hyvä. Sekä ohran verkko- että rengaslaikun tärkeimmät torjuntakeinot ovat terveen peitatun kylvösiemenen käyttö (sertifioitu siemen) ja kunnollinen viljelykierto. Lehtilaikkutautien esiintymistä tulee tarkkailla taudille edullisten sääolosuhteiden vallitessa tai mikäli esikasvina on ollut ohra ja tarvittaessa torjua taudit. Mikäli kasvuston alalehdillä havaitaan verkkolaikkua korrenkasvun lopulla (joka kolmannella kasvulehdellä > 5 % n , ra ine i ta tito a kk M vä vo r ke O ö it ip Pe ••• •• ••• ••• ••• ••• ••• ••• • •• ••• ••• • ••••• ••• ••• •• ••• ••• •• • ••• • •• ••• ••• ••• •• ••• ••• – • ••••• •• •• •• ••• – – – • ••• •• –• ••• ••• ••• – – ••• ••• • •• •• ••• ••• •• •• ••• ••• • •• • ••• ••• –– •• ••• ••• •• ••• ••• • ••• ••• ••• ••• •• ••• – ( ) ( ) ( ) h tä a Pih tim li Pil e kk et ••• ••• ••• ••• ••• •• ••• ••• •• ••• ••• • • •• ••• ••• ••• •• ••• ••• •• a, et kk n ais aku ine k ka uk aun tito S vä tik vik s a i e S R k ••• ••• ••• •• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• •• ••• ••• ••• ••• ••• • ••• ••• •• •• ••• ••• •• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• • – • – ••• ••• ••• •• ••• •• r a at t on Uk ••• ••• ••• ••• ••• •• ••• ••• ••• ••– •x ••• ••• ••• ••• ••• ••• x ••• Lähde: Peltokasvien kasvinsuojelu 2010 U KU KK N N LAI AN LAIK A A R O Ä R S R OH ÄRM OH RKK OH NGA H VE RE Sportak • • •(•) ••(•) Tilt •(•) •(•) •• Proline •• •• ••(•) ••• Basso •(•) •• ••• Juventus •(•) •• ••(•) ••• Stereo •• ••(•) ••• Zenit ••• •• ••(•) Amistar + Zenit ••(•) ••• ••(•) Acanto + Zenit ••(•) ••• ••(•) Comet + Juventus •• ••• ••(•) Acanto Prima •• ••• ••• Comet Plus ••(•) ••• ••(•) Stratego EC 250 •• ••(•) ••(•) Lähde: Peltokasvien kasvinsuojelu 2009 – heikko teho (< 50 %) • •• ••• tyydyttävä teho (50–70 %) hyvä teho (70–90 %) erinomainen teho (90–100%) x ei tietoa heikko teho (41–60 %) hyvä teho (61–80 %) erinomainen teho (81–100%) Virallisissa lajikekokeissa tautientorjunnalla saatu sadonlisä Fairytalella on ollut vain 217 kg/ha, kun kasvitaudeille alttiimmilla kaksitahoisilla lajikkeilla saatu sadonlisä on vaihdellut välillä 300–400 kg/ha. HLP, kg/ha sato, kg/ha 9000 70 69 8000 68 7000 67 6000 66 5000 65 4000 64 3000 63 2000 62 1000 0 61 60 2008 2009 2010 Ei torjuntaa Kuva 1. Taudintorjunnan vaikutus Ei torjuntaa Taudit torjuttu Fairytale-ohran satoon Borealin Taudit torjuttu Kuva 4. Taudintorjunnan keskimääräinen vaikutus Fairytale-ohran hehtolitrapainoon Borealin viljelyteknisissä kokeissa vuosina 2008–2010. viljelyteknisissä kokeissa vuosina 2008–2010. sato, kg/ha 8000 TJP, g 7500 48 50 49 47 7000 46 45 6500 44 6000 43 42 5500 41 40 5000 Ei torjuntaa Ei torjuntaa Taudit torjuttu Kuva 5. Taudintorjunnan keskimääräinen vaikutus Fairytale-ohran tuhannen jyvän painoon Borealin viljelyteknisissä kokeissa vuosina 2008–2010. Kuva 2. Taudintorjunnan keskimääräinen vaikutus Fairytale-ohran satoon Borealin viljelyteknisissä kokeissa vuosina 2008–2010. Sadossa typpeä, kg N/ha Taudit torjuttu valkuainen, % 12 130 125 10 120 115 8 110 105 6 100 4 95 90 2 85 80 0 Ei torjuntaa Taudit torjuttu Kuva 3. Taudintorjunnan keskimääräinen vaikutus Fairytale-ohran typenottoon Borealin viljelyteknisissä kokeissa vuosina 2008–2010. Ei torjuntaa Taudit torjuttu Kuva 6. Taudintorjunnan keskimääräinen vaikutus Fairytale-ohran sadon valkuaispitoisuuteen Borealin viljelyteknisissä kokeissa vuosina 2008–2010. Boreal Kasvinjalostus Oy 10/2010 FAIRYTALEbor Tautientorjunnan käyttö Fairytalella on Borealin viljelyteknisissä kokeissa lisännyt satoa eri vuosina (Kuva 1). Keskimäärin tautientorjunta on lisännyt satoa 314 kg/ha (Kuva 2). Borealin kokeissa suurimmat sadonlisät on saatu korrenkasvun lopulla (BBHC 37–39) tehdyillä tautiruiskutuksilla. Tautientorjunnalla on myös voitu tehostaa typenkäyttöä, sillä tautientorjuntaa käytettäessä sadossa poistunut typpimäärä on ollut hieman suurempi (Kuva 3). Tautientorjunnan vaikutus sadon laatuun on Borealin viljelyteknisissä kokeissa ollut suhteellisen vähäinen. Hehtolitrapaino on noussut tautientorjuntaa käytettäessä 0,3 kg (Kuva 4). Tuhannen jyvän painoon tautientorjunnalla oli hieman suurempi vaikutus, se nousi 1,0 grammaa (Kuva 5). Valkuaispitoisuuteen ei tautientorjunnalla ole ollut vaikutusta (Kuva 6).
© Copyright 2024