Fairytale BOR - Peltosiemen Oy

BOR
BOR
Fairytale -ohra
Huippusatoisa Fairytale on melko myöhäinen, kaksitahoinen ohra. Se on lujakortinen ja taudinkestävä
lajike. Korkean sadontuottokyvyn omaavana lajikkeena
Fairytalen valkuaispitoisuus on alhainen ja tärkkelyspitoisuus puolestaan hyvin korkea. Kasvuaikansa puolesta
Fairytale soveltuu viljeltäväksi vyöhykkeille I-II sekä IIIvyöhykkeen edullisille alueille.
BOR
Viljelyratkaisu tarjoaa kattavan tietopaketin
Fairytale-ohran menestyksekkääseen viljelyyn.
Myyjät: Peltosiemen Oy ja Raisio Oyj
Boreal Kasvinjalostus Oy
www.boreal.fi
www.farmit.net
FAIRYTALEbor
Viljelyratkaisu
Fosforilannoitus tehdään ympäristötuen ehtojen mukaisesti
lohkokohtaiseen viljavuusanalyysiin perustuen. Kaliumlannoitus tehdään myös lohkokohtaisen viljavuusanalyysiin
perusteella.
Satoisuutensa, lujan kortensa ja korkean tärkkelyspitoisuutensa ansiosta Fairytale on erinomainen vaihtoehto rehuohran
viljelyyn. Lajikkeen soveltuvuutta myös mallasohraksi
Suomessa tutkitaan parhaillaan teollisuuden toimesta ison
mittakaavan kokeissa.
Kasvinsuojelu
Kylvö
Rikkakasvien torjunta tehdään tarpeen mukaan pellolla olevien
rikkakasvilajien mukaan. Rikkakasvien torjuntaan voidaan
käyttää normaaleja viljoilla käytettäviä aineita ao. aineiden
edustajien suositusten mukaisesti.
Kylvötiheys itämisolosuhteiltaan hyvillä peltolohkoilla on
500 kpl itävää siementä/m2. Epäedullisissa, esimerkiksi
kuivissa, olosuhteissa kylvösiemenen käyttömäärää lisätään
siten, että kylvötiheys on 550–600 kpl itävää siementä/m2.
Kylvösiemenen käyttömäärää voidaan lisätä myös kylvön viivästyessä huomattavasti. Lopullinen kylvösiemen käyttömäärä
riippuu siemenerän itävyydestä ja jyväkoosta.
Sertifioitu siemen on viljelijälle taloudellisesti kannattava tapa
varmistaa kylvösiemenen laatu. Siemenlaskuri osoitteessa
www.sertifioitusiemen.fi kertoo hyödyn euroina.
Lannoitus
Typpilannoituksen määrää suunniteltaessa on huomioitava
lohkon multavuus ja maalaji sekä esikasvi. Ympäristötuen sallimat typpilannoituksen enimmäismäärät ohralle eri viljelyalueilla ja maalajeilla ovat taulukossa 1. Lohkon korkea multavuus
ja esikasvi voivat vähentää huomattavasti typpilannoitustarvetta sekä savi- ja hiesumailla että karkeilla kivennäismailla. Esimerkiksi runsasmultaisilla (rm) hienoilla hiedoilla
voi maasta vapautua 40–50 kg typpeä kasvukauden aikana.
Erittäin runsasmultaisilla (erm) ja eloperäisillä multa- ja
turvemailla typen vapautuminen on vieläkin suurempaa. Myös
karjanlannan pitkäaikaisen käytön jälkeen peltoon tulleesta
eloperäisestä aineksesta, nurmesta ja typensitojakasveista
vapautuu typpeä, joka on huomioitava typenkäyttömääriä
suunniteltaessa.
Etelä- ja Keski-Suomi
Sato- Savi- ja
Karkeat
Eloperäiset
taso hiesumaat kivennäis- maat
maat
4000
100
90
60
4500
110
100
70
5000
120
110
80
5500
130
120
90
Taulukko 1. Fairytalen suurin mahdollinen typpilannoitus (kg N/ha) eri
maalajeilla Etelä- ja Keski-Suomessa
ympäristötuen satotasokorjaukset
huomioiden.
Rikkakasvien torjunta
Laontorjunta
Fairytalen korsi on samanmittainen kuin Annabell-ohran ja
jonkin verran lyhyempi kuin Barken. Fairytalen korrenlujuus on
yhtä hyvä kuin Barken ja Annabellin.
Mikäli lohkolle annetun lannoitetypen määrä on korkea ja kasvusto on rehevää, tai viljely tapahtuu eloperäisillä maalajeilla,
tai mikäli lannoitukseen on käytetty karjanlantaa, kasvunsääteen käyttöä suositellaan. Yhdellä käsittelyllä kasvunsääteen oikea käyttöaika on korrenkasvun alusta (BBHC 30–33)
korrenkasvun lopulle (BBHC 37–39). Esimerkiksi Moddus M
valmistetta voidaan käyttää 0,2–0,3 l/ha kasvuston rehevyyden ja olosuhteiden mukaan.
i
k
äk
Em
Ally + Sito Plus Ally Class Ariane S
Attribut Super
Broadway
Cantor
Express + Sito Plus
Express Twin
Gratil + Sito Plus
Logran + MCPA
MCPA
MCPA + diklorproppi + mekoproppi
Monitor + kiinnite
Primus + Sito Plus
Ratio + Sito Plus
Ratio Combo
Sekator
Starane XL
Tomahawk, Tandus
Tooler
Verigal D + Primus
• ••
••
••
•
•
••
••
••
••
–
•••
–
•
••
••
••
••
•
•••
•
ka
tik
Ha
ar
at
Kie
t
rto
i
ikk
m
Le
m
nnu i
n
i
L aal
k
•••
••
•••
• ••
•••
••
••
•••
•••
•••
•x •••
•• •••
••• •••x•
• •••
•• •••
•••
••
•••
••
•••
•••
•••
•••
•• ••
•• ••
•••
••
•••
–
•• –• –• ••
••
– •• • –
– ••• ••• •••
•••
•••
••
••
•••
•••
••
•••
•• •••
•• •••
••
•••
•••
•x •••
••
•••
•• •••
•• •••
•• •••
•••
( )
( )
FAIRYTALEbor
Kasvitautien torjunta
lehtialasta), tehdään tautientorjunta. Torjunta voidaan tehdä
aina korrenkasvun alusta (BBHC 30–33) korrenkasvun lopulle
(BBHC 37–39) asti. Tautiaineiden käyttömäärien, mahdollisten
seosten teon sekä mahdollisten käytön rajoituksien osalta
huomioidaan aineiden edustajien suositukset.
Fairytalen kestävyys verkko- ja rengaslaikkua vastaan on
hyvä. Fairytalen härmänkestävyys Suomen oloissa on myös
hyvä. Sekä ohran verkko- että rengaslaikun tärkeimmät torjuntakeinot ovat terveen peitatun kylvösiemenen käyttö (sertifioitu siemen) ja kunnollinen viljelykierto. Lehtilaikkutautien
esiintymistä tulee tarkkailla taudille edullisten sääolosuhteiden
vallitessa tai mikäli esikasvina on ollut ohra ja tarvittaessa torjua taudit. Mikäli kasvuston alalehdillä havaitaan verkkolaikkua
korrenkasvun lopulla (joka kolmannella kasvulehdellä > 5 %
n
,
ra ine
i
ta tito
a
kk
M vä
vo
r
ke
O
ö
it
ip
Pe
•••
•• •••
•••
•••
•••
•••
•••
•
••
•••
•••
• ••••• •••
•••
••
•••
•••
••
•
•••
•
••
•••
•••
•••
••
•••
•••
– •
••••• ••
•• •• •••
– – – •
••• •• –• •••
•••
•••
– – •••
•••
• ••
••
•••
•••
••
••
•••
•••
•
••
•
•••
••• –– ••
•••
•••
••
•••
•••
•
•••
•••
••• ••• •• •••
–
( )
( )
( )
h
tä
a
Pih
tim
li
Pil
e
kk
et
•••
•••
•••
•••
•••
••
•••
•••
••
•••
•••
•
•
••
•••
•••
•••
••
•••
•••
••
a,
et
kk n
ais aku ine
k
ka
uk aun tito
S vä
tik
vik
s
a
i
e
S
R
k
•••
•••
•••
•• •••
•••
••• •••
••• •••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
••
•••
••• •••
•••
•••
•
•••
••• ••
•• •••
•••
••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
•••
••• •
– • –
•••
••• •••
•• •••
••
r
a
at
t
on
Uk
•••
•••
•••
•••
•••
••
•••
•••
•••
••–
•x
•••
•••
•••
•••
•••
•••
x
•••
Lähde: Peltokasvien kasvinsuojelu 2010
U
KU
KK
N
N LAI AN LAIK
A
A
R
O
Ä
R
S
R
OH ÄRM OH RKK
OH NGA
H
VE
RE
Sportak •
• •(•) ••(•) Tilt •(•) •(•) ••
Proline
••
•• ••(•) •••
Basso
•(•) •• •••
Juventus
•(•) •• ••(•) •••
Stereo
•• ••(•) •••
Zenit
••• •• ••(•)
Amistar + Zenit
••(•) ••• ••(•)
Acanto + Zenit
••(•) ••• ••(•)
Comet + Juventus ••
••• ••(•)
Acanto Prima
•• ••• •••
Comet Plus
••(•) ••• ••(•)
Stratego EC 250
•• ••(•) ••(•)
Lähde: Peltokasvien kasvinsuojelu 2009
– heikko teho (< 50 %)
•
••
•••
tyydyttävä teho (50–70 %)
hyvä teho (70–90 %)
erinomainen teho (90–100%)
x ei tietoa
heikko teho
(41–60 %)
hyvä teho
(61–80 %)
erinomainen teho
(81–100%)
Virallisissa lajikekokeissa tautientorjunnalla saatu sadonlisä Fairytalella on ollut vain 217 kg/ha, kun kasvitaudeille alttiimmilla kaksitahoisilla lajikkeilla saatu sadonlisä on vaihdellut välillä 300–400 kg/ha.
HLP, kg/ha
sato, kg/ha
9000
70
69
8000
68
7000
67
6000
66
5000
65
4000
64
3000
63
2000
62
1000
0
61
60
2008
2009
2010
Ei torjuntaa
Kuva 1. Taudintorjunnan vaikutus
Ei torjuntaa
Taudit torjuttu Fairytale-ohran satoon Borealin
Taudit torjuttu
Kuva 4. Taudintorjunnan keskimääräinen vaikutus
Fairytale-ohran hehtolitrapainoon Borealin viljelyteknisissä kokeissa vuosina 2008–2010.
viljelyteknisissä kokeissa vuosina
2008–2010.
sato, kg/ha
8000
TJP, g
7500
48
50
49
47
7000
46
45
6500
44
6000
43
42
5500
41
40
5000
Ei torjuntaa
Ei torjuntaa
Taudit torjuttu
Kuva 5. Taudintorjunnan keskimääräinen vaikutus
Fairytale-ohran tuhannen jyvän painoon Borealin viljelyteknisissä kokeissa vuosina 2008–2010.
Kuva 2. Taudintorjunnan keskimääräinen vaikutus
Fairytale-ohran satoon Borealin viljelyteknisissä kokeissa vuosina 2008–2010.
Sadossa typpeä, kg N/ha
Taudit torjuttu
valkuainen, %
12
130
125
10
120
115
8
110
105
6
100
4
95
90
2
85
80
0
Ei torjuntaa
Taudit torjuttu
Kuva 3. Taudintorjunnan keskimääräinen vaikutus
Fairytale-ohran typenottoon Borealin viljelyteknisissä
kokeissa vuosina 2008–2010.
Ei torjuntaa
Taudit torjuttu
Kuva 6. Taudintorjunnan keskimääräinen vaikutus
Fairytale-ohran sadon valkuaispitoisuuteen Borealin
viljelyteknisissä kokeissa vuosina 2008–2010.
Boreal Kasvinjalostus Oy 10/2010
FAIRYTALEbor
Tautientorjunnan käyttö Fairytalella on Borealin viljelyteknisissä kokeissa lisännyt satoa eri vuosina (Kuva 1). Keskimäärin
tautientorjunta on lisännyt satoa 314 kg/ha (Kuva 2). Borealin kokeissa suurimmat sadonlisät on saatu korrenkasvun lopulla
(BBHC 37–39) tehdyillä tautiruiskutuksilla. Tautientorjunnalla on myös voitu tehostaa typenkäyttöä, sillä tautientorjuntaa
käytettäessä sadossa poistunut typpimäärä on ollut hieman suurempi (Kuva 3). Tautientorjunnan vaikutus sadon laatuun
on Borealin viljelyteknisissä kokeissa ollut suhteellisen vähäinen. Hehtolitrapaino on noussut tautientorjuntaa käytettäessä
0,3 kg (Kuva 4). Tuhannen jyvän painoon tautientorjunnalla oli hieman suurempi vaikutus, se nousi 1,0 grammaa (Kuva 5).
Valkuaispitoisuuteen ei tautientorjunnalla ole ollut vaikutusta (Kuva 6).