Pohjoisen kasvun
vuosikymmenet
Pitkät perinteet,
katse tulevaisuudessa
Suomalaisen kasvinjalostuksen ensiaskeleet
otettiin 110 vuotta sitten, kun juuri perustettu Suomen Kylvösiemenyhdistys otti
lajikejalostuksen osaksi toimintaansa.
Jo tuolloin ymmärrettiin oloihimme soveltuvien lajikkeiden ja laadukkaan kylvösiemenen merkitys elintarviketuotantomme
perustana.
Suomalaisen kasvinjalostuksen, kasvinviljelyn ja koko elintarviketuotantomme
kilpailukyvyn kannalta tärkein fuusio tapahtui 1994, kun Boreal perustettiin. Tuolloin
koottiin yhteen 90 vuoden aikana kehitetyt
jalostusaineistot sekä alan osaaminen.
Asiakaskeskeisyys on ollut Borealin
toiminnan ytimenä alusta alkaen. Teemme lajikkeita ensisijaisesti suomalaisille
viljelijöille ja satoa käyttävälle teollisuudelle.
Tätä fokusta on koko ajan terävöitetty ja
syvennetty, ulkomaisia yhteyksiä unohtamatta. Yhteistyö asiakkaidemme ja kumppanuus siemenkaupan kanssa on tiivistä
ja tuottaa tulosta. Lajikekehitys on ollut
monella kasvilla nopeaa ja lajikkeidemme
markkinaosuus on vahva ja vakaa kovenevasta kilpailusta huolimatta. Lajikkeidemme
kysyntä on kasvussa myös lähialueiden
vientimarkkinoilla.
Pohjoisen kasvun vuosikymmenet
Suomalaisen
kasvinjalostuksen
alkuvaiheet:
Nord-herne 1904: ensimmäisiä
suomalaisia lajikkeita
1910-luku
Ketterä, kehittyvä ja
kilpailukykyinen
Kilpailukykymme keskeiset tekijät ovat
Suomen oloihin soveltuvat jalostusaineistot, kansainvälistä kärkeä olevat modernit
jalostusmenetelmät sekä erittäin ammattitaitoinen ja työhönsä vahvasti sitoutunut
henkilöstö. Pitkällä aikavälillä toimintaedellytyksiämme ja kehittymistämme varmistaa
myös tiivis kansainvälinen yhteistyö. Tulevaisuudessa myös uudet mm. genomiikan
työkalut tuovat lisää tarkkuutta ja nopeutta
jalostustyöhön. Viljelijöille ja sadon käyttäjille
tämä lupaa yhä satoisampia ja laadukkaampia lajikkeita.
Ilmastonmuutos ja maailman laajuisesti
kasvava ruuan tuotannon tarve korostavat
kasvinjalostuksen merkitystä entisestään.
Globaalin integraatiokehityksen rinnalla paikallisella kasvinjalostuksella on erittäin suuri
merkitys. Niin myös Suomessa. Me Borealilla
katsommekin luottavaisesti tulevaisuuteen
ja vastaamme sen tuomiin haasteisiin.
110-vuotias on edelleen ketterä, kehittyvä ja
kilpailukykyinen.
Markku Äijälä
toimitusjohtaja
1904 Suomen kylvösiemenyhdistys perustetaan ja alusta asti kasvinjalostus on mukana
toimintaohjelmassa.
Suomalainen kasvinjalostus järjestäytyy,
perustetaan koetiloja ja kerätään aineistoa. Koetaan kansallinen herääminen; on
huolehdittava viljaomavaraisuudesta ja
kotieläintuotannosta.
1913 Keskusosuusliike Hankkija perustaa
kasvinjalostuslaitoksen, kun hallintoneuvosto päätti ryhtyä toimenpiteisiin ”hyvien
ja lajipuhtaiden siemenkantojen” viljelemiseksi ja kauppaan saattamiseksi.
1920- ja 1930-luku
Kasvinjalostuksella ja koko maataloudella
on suuri haaste vastata juuri itsenäistyneen
maan elintarvikehuollosta.
1930-luvulta lähtien Suomessa toimii
kaksi vahvaa kasvinjalostuslaitosta Valtion
ja Hankkijan laitokset, jotka kehittävät
toimintaansa.
Ollin-ohra 1927: arvioitiin kasvuajaltaan yhdeksi maailman
aikaisimmiksi ohralajikkeiksi
1940-luku
Sodat rampauttavat myös
suomalaista kasvinjalostustyötä, mutta sotien jälkeen
kasvinjalostusta ryhdytään
kehittämään erityisesti
leipäviljojen ja herneiden
suuntaan.
Kansallisten kriisitilanteiden
jälkeen kasvinjalostus asetetaan uuteen valoon: sen laaja
yhteiskunnallinen merkittävyys
havaitaan.
Kulta-rypsi 1991: Borealin ensimmäinen vientilajike, joka oli
valtalajike Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa
Borealin synty
• Pitkä tapahtumien ketju johtaa MTT:n
ja Hankkijan kasvinjalostustoimintojen
yhdistämiseen 1994
• Borealiin yhdistetään suomalaisen
kasvinjalostuksen aineistot,
osaaminen ja resurssit.
• Nimi Boreal viittaa latinan kielen
sanaan, joka tarkoittaa pohjoista.
1990-luku
Botnia BOR-ohra 1996: ensimmäinen tärkkelysohrakäyttöön jalostettu lajike
2000-luku
Boreal yhtiöitetään vuonna 2000. Kehitys
valtion laitoksesta kaupallisesti toimivaksi osakeyhtiöksi näkyy toiminnan tehos-
tumisessa, keskittymisessä kasvualueisiin ja henkilöstön motivaatiossa.
Vuonna 2000 käyttöön otettava TOS-maksu
laajentaa kasvinjalostajan rahoituspohjaa ja
mahdollistaa toiminnan kehittämisen.
Biotekniikan soveltaminen jalostuksessa
alkaa, kun solukkoviljelyllä tuotettavat kaksoishaploidit otetaan käyttöön ensimmäisenä
ohran jalostuksessa.
Jalostustekniikat kehittyvät nopeasti ja erityisesti bioteknisiä ja DNA-tietoon perustuvia
sovelluksia käytetään Borealin jalostuksessa
laajasti. Jalostustyö tehostuu ja täsmentyy.
Helka-herne 1985: puolilehdetön herne,
ensimmäinen Suomessa ja maailmallakin ensimmäisten joukossa
Kansainvälistyminen lisääntyy. Borealin lajikkeiden kysyntä lähialueiden vienti markkinoilla kasvaa.
Timo-varhaisperuna 1975:
edelleen laajassa viljelyssä
1970 ja
1980-luku
Jyvä BOR-ohra 2000: Borealin ensimmäinen kaksoishaploidituotannolla
tuotettu lajike
Laki kasvinjalostustoiminnan
edistämisestä Suomessa (1977) ja
monet kansainväliset sopimukset
lisäävät jalostajan oikeuksia.
Tuure BOR–timotei 2002: sulavuuden
merkitys on noussut 2000-luvulla
timoteilajikkeissa keskeiseksi laatutekijäksi
1960-luvun lopulla Jokioisilla aloitetaan geenipankin perustaminen.
Harbinger BOR-mallasohra 2009:
Borealin uudistetun mallasohraohjelman ensimmäinen lajike, jolla Boreal
nousi vahvasti mukaan mallasohrakisaan.
Ruso-kevätvehnä, 1967:
lujakortinen vehnä, joka mahdollisti
koneellisen leikkuupuinnin
1960-luku
Maatalous ja lajikkeet kehittyvät: Uudet
lajikkeet tekevät mahdolliseksi leikkuupuintitekniikan nopean yleistymisen.
2010-luku
Pirkka-ohra 1952: ensimmäinen
suomalainen mallasohra
1950-luvulle tultaessa kahden suomalaisen
kasvinjalostajan tuotteet ovat vallanneet
suomalaiset pellot – Hankkijan ja Jokioisten
kasvinjalostuslaitokset ovat tuoneet kauppaan
yhteensä 77 uutta lajiketta.
1950-luku
Uutta tutkimusta ja uusia lajikkeita
syntyy runsaasti. Suomalainen kasvin-
Kansainvälinen yhteistyö tiivistyy, kun
Boreal aloittaa kattavan jalostus- ja markkinointiyhteistyön Euroopan suurimman
kasvinjalostajan Limagrainin kanssa.
Uudentyyppisten, synteettisten lajikkeiden jalostus alkaa.
Genomivalinnan työkalut otetaan
käyttöön Borealilla.
Akseli BOR-kaura 2011: Menestystarina. Akseli nousi
parissa vuodessa Suomen
viljellyimmäksi lajikkeeksi.
jalostus löytää toimintatapansa.
Pekka-ruis ja Olympiasyysvehnä 1941
Jussi BOR-peruna 2014: uusi
varhaisperuna, josta odotetaan
Timon seuraajaa
LÄHTEET: tekstit: Sukupolvien ketju, suomalaisen kasvinjalostuksen tarina,
julkaisija Boreal Kasvinjalostus Oy, 2004, kuvat: Boreal Kasvinjalostus Oy arkisto
Avoimet ovet Borealilla 7.8.
• Uutuuslajikkeet esittelykentällä
• Esittelypisteet laboratorioissa,
kasvihuoneessa ja siemenhallissa avoinna
• Luento kasvinjalostuksesta
Tervetuloa!