Reissuun – ja hengissä takaisin
HORISONTISSA TAUDIT HORISONTISSA TAUDIT ”Tapaturmariski jäätiköillä on suuri, mutta lähimpään sairaalaan on 4500 kilometriä. Pitkän talven aikana Etelämantereelle ei pääse sen enempää laivalla kuin lentokoneellakaan. USA:n tutkimusasemalla vakavasti sairastunut lääkäri joutui odottamaan evakuoimista seitsemän kuukautta”, Karinen kertoo. Karinen tunnetaan maamme johtavana vuoristotautiasiantuntijana. AMS, Acute Mountain Sickness, voi tappaa nopeastikin, mutta ei kuitenkaan rankkaudu kärkeen hänen vaarallisten tautien listallaan. ”Pahin on kolera. Siinä ihminen kärjistetysti sanottuna sontii sisuskalunsa ulos”, Karinen ruotii rauhalliseen tyyliinsä. ROKOTUKSET KUNTOON AJOISSA Kattavan rokotusohjelman läpivieminen voi vaatia yli puoli vuotta. Tetanus- eli jäykkäkouristusrokotus ja poliorokotus kannattaa pitää voimassa koko ajan. Kohdemaan rokotussuositukset ja malariatilanne selviävät terveyskeskuksessa. PANOSTA MATKUSTAJAVAKUUTUKSEEN Kunnollinen matkustajavakuutus kattaa esimerkiksi helikopteripelastuksen ja lentokuljetuksen kotimaahan. Helikopteripelastus omaan piikkiin rouhaisee helposti yli 10 000 euron loven matkakassaan, olettaen, että kopterin saa edes starttaamaan ilman vakuutusta tai muhkeaa käteistalletusta matkakohteessa. ENNEN (MATKAA 18 OUTSIDE määrättiin sivuvaikutuksiltaan legendaarista Lariamia. Henttonen pääsi yllätysmatkalle. ”Kolme viikkoa olin ihan pihalla! Ajantaju meni täysin. Myös unet olivat aika mielenkiintoisia…” Tervehdyttyään Henttonen suuntasi Norjan lumille. Malaria iski uudelleen. ”Olin Narvikin historian toinen malariatapaus. Ranskassa oli tumpuloitu, lääkitystä ei oltu hoidettu kunnolla loppuun. Viimein Aurorassa Helsingissä sain oikeat lääkkeet.” Henttosella oli onnea onnettomuudessa. Hänen malariansa ei ollut häijyintä tyyppiä, Plasmodium falciparumia, johon Suomessakin kuolee ihmisiä joka vuosi. ”Ei se miellyttävää ollut – mutta kokemuksena ihan mielenkiintoinen”, hän summaa. MALARIA VOI HYVIN JA LEVIÄÄ Reissuun – ja hengissä takaisin TROOPPISET TAUDIT PELOTTAVAT, MUTTA SUURIMMAT VAARAT MATKAILIJALLE OVAT TAPATURMAT JA SUKUPUOLITAUDIT. Malariaan sairastuu vuosittain satoja miljoonia ihmisiä. Heistä kuolee 2-3 miljoonaa. Uusia Dengue-kuume-tapauksia kirjataan 50 miljoonaa vuodessa. Ebolaa tai koleraa ei ole saatu nujerrettua Afrikassa, Intiassa vesikauhu tappaa kymmeniä tuhansia joka vuosi. Hauskaa kaukomatkaa? Trooppiset taudit niittävät valtavan määrä uhreja joka vuosi kehitysmaissa. Matkailijan riski menehtyä niihin on hyvin pieni. Kuolemantapauksilta ei kuitenkaan vältytä Suomessakaan. ”Niitä on keskimäärin alle kymmenen vuodessa. Malaria on Suomessa yleisin kuolemaan johtava trooppinen tauti”, kertoo retkikuntalääkäri Heikki Karinen. Kun rokotukset ovat kunnossa ja välttää epidemia-alueita, ei trooppisista taudeista ole syytä vauhkoilla. ”Kaksi ylivoimaisesti suurinta syytä matkailijoiden terveysongelmiin ovat tapaturmat ja sukupuolitaudit.” Karisella jos jollakin Suomessa on tuntuma eksoottisiin sairauksiin ja äärimmäisiin olosuhteisiin. Mies on harjoittanut ammattiaan Afrikassa, Amazonilla, Himalajalla ja Etelämantereella. KOLERA RÖKITTÄÄ VUORISTOTAUDIN Etelänavalla eivät virukset ja bakteerit tarkene. Ongelmia aiheuttaa lähinnä alueen eristyneisyys. TEKSTI: ARTTURI KRÖGER KUVITUS: VILLE TIETÄVÄINEN Malariaa esiintyy yli sadassa maassa. Tropiikissa DENGUE TAPPAA TERVEEN HARVOIN tauti on palannut monille alueille, joilta se oli jo Dengue-kuume on trooppisilla ja subtrooppisilkerran saatu hävitettyä. Suomessa todetaan vuola ilmastovyöhykkeillä esiintyvä kuumetauti. Sen sittain 30-40 tapausta. aiheuttaa hyttysen levittämä virus. Tartunta on Malarian aiheuttaa alkueläin, joka tarttuu hyttytodennäköisintä saada päivällä. Denguen itämisaisen piston välityksellä. Neljä eri alkueläinlajia pyska on 3–15 vuorokautta. Siihen sairastuu vuosittyy aiheuttamaan ihmiselle malarian. Kaksi niistä tain kymmeniä miljoonia ihmisiä ja se aiheuttaa voi aiheuttaa toistuvia malariakuumeita, koska ne kehitysmaissa epidemioita, joissa menehtyy satoja saattavat piillä maksasoluissa ihmisiä. Länsimaalaisten kuoljopa vuosia. leisuusprosentti on matala. Malaria todetaan sormen- ”Malarian estolääkiTauti alkaa äkillisellä kuupäästä otetulla verinäytteellä. tys TEPSII VAIN, JOS meella sekä lihas- ja nivelkiVastaus saadaan parissa tun- SITÄ OTETAAN ennen vulla. Dengue-kuume kestää nissa. noin viikon ja voi olla oireilmatkaa, sen aikana Tauti voi puhjeta kauan mattaan voimakas. Tautiin ei ole ja sen jälkeen.” kalta paluun jälkeen ja myös rokotetta tai esilääkitystä. niille, jotka ovat saaneet estoTodella huonolla tuurilla voi lääkitystä. Tyypillisimmät oireet ovat vilunväreet, kahden perättäisen eri dengue-viirustyypin aiheutkuumekohtaukset ja runsas hikoilu. Kuumeeseen tamasta tartunnasta saada hemorrhagisen taudin, saattaa liittyä vatsaoireita. Potilaalla voi esiinjoka on hengenvaarallinen. Siitä seuraa hyperimtyä myös hengitystie- ja keskushermosto-oireita, muunireaktio, joka voi hoitamattomana johtaa kuten sekavuutta ja tajunnan tason heikkenemistä sisäisten ja ulkoisten verenvuotojen aiheuttamaan koomaan asti. sokkiin. Lopputulos on usein kuolema. Malarian estolääkitys tepsii vain, jos sitä otetaan ennen matkaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hyttysten LUUNMURSKAAJAKUUMEESSA BALILLA pistojen riskiä voi vähentää pukeutumalla iltaisin Dengue-kuumetta kutsutaan luunmurskaajakuuja öisin pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin ja meeksi. Kimmo ”Skipe” Oivo tietää miksi. Hänen käyttämällä dietyylitoluamidia eli DEET:tä sisältäBalin lomastaan tuli ikimuistoinen. vää hyttyskarkotetta. DEET on tunnettu torjunta”Olo oli aivan helevetin rikkinäinen. Tuntui kuin aine, jota on esimerkiksi Johnson Off -tuotteissa. ei olisi yhtään ehyttä luuta!”, hän ähkäisee episodia muistellessaan, ja jatkaa kuvailemalla tautiin LARIAM-NAPISTA VIIKKOJEN TRIPPI liittyneitä vatsavaivoja painokelvottoman elävästi. ”Olin Ranskassa laskemassa, kun kuume nousi. Dengue-kuume on harvoin kohtalokas terveelle. Lämpö alkoi sahata, vuorokauden välein tuli kuuOivo parani levolla, antibiooteilla ja kipulääkkeillä. mepiikkejä. Kahdeksan yhdeksän kertaa kävin yli Kaikilla ei käy aina yhtä hyvä onni. 40 asteessa”, muistelee vapaalaskija Jarkko Hent”Kaksi viikkoa meikäläisen tapauksen jälkeen tonen. suomalainen iltapäivälehden toimittaja kuoli Diagnosointi paikallisessa sairaalassa kesti viisamaan tautiin Indonesiassa.” kon. Lopulta tulos saatiin: malaria. Alpeilta tauti Vauhdista pitävä Oivo on telonut itsensä toistaei ollut lähtöisin, vaan muutaman kuukauden takaa kymmentä kertaa leikkauspöydälle ja tietää mitä surffausreissulta Indonesiasta. Henttonen oli ottakipu on. Dengue oli kuitenkin jotain muuta. ”Koko nut estolääkkeet ohjeiden mukaan. Nyt rohdoksi kroppa tuntui kuin tiejyrän alle jääneeltä.” LISÄTIETOJA ) Retkikuntalääkäri Heikki Karisen Kaukomatkailijan lääkintähuolto ja ensiapu -opas on helmi. Sen neuvot soveltuvat vaikeisiinkin olosuhteisiin. Taskukokoisen kirjan voi tilata suoraan tekijältä hintaan 15 e/ kpl (heikki.karinen@ nic.fi). SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA ›› Heikki Karinen: Kaukomatkailijan lääkintähuolto ja ensiapu, Gummerus ›› Healthy Traveller sarja ja trekkausoppaiden terveys-osiot (erit. Nepal), Lonely Planet Publications ›› Hyvää matkaa -opaskirja (Matkailijan terveysoppaan printtiversio), Kustannus Oy Duodecim ja KTL ›› Medicine for Mountaineers, Mountaineers Books HYÖDYLLISIÄ INTERNET-SIVUJA ›› Matkailijan terveysopas, http://www.ktl.fi/ portal/suomi/julkaisut/ oppaat_ja_kirjat/matkailijan_terveysopas/ ›› Maailman terveysjärjestön matkaterveyssivut, http://www.who. int/ith/ ›› Lonely Planetin matkaterveyssivut, http:// www.lonelyplanet.com/ health/index.htm OUTSIDE 19
© Copyright 2024