Avaa ja lataa pdf tästä

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus
Vanhemmuuden tukeminen
VOIKUKKIA® 2014 | Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto
Tekijä: Virpi Kujala
SISÄLTÖ
• Vanhemmuuden tukeminen ryhmässä
• Kannustava vuorovaikutus –orientaation
soveltaminen ryhmässä vanhemmuuden tukemiseen
- Kolme dialogia ja kahdeksan vuorovaikutusteemaa
- Empatian alue
- Uudelleen määritteleminen
VANHEMMUUDEN MAHDOLLISUUDET
HUOSTAANOTON JÄLKEEN?
• Vanhempien kokemuksia: usein osallisuuden puute, syyllisyys ja
näköalattomuus
• ”Miten voin toteuttaa vanhemmuutta, kun minulla ei ole lapsen
jokapäiväistä huoltajuutta?”
• ”Miten voin kasvaa vanhempana ilman lapsen jokapäiväistä
huoltajuutta?”
• Vanhempien vahvuudet, voimavarat ja mahdollisuudet esiin positiivinen ja kannustava palaute ja (Vahvuuskortti-harjoitus)
• Koko ryhmäprosessi tukee vanhemmuutta
>> Ohjaajan opas s. 80-92
VANHEMMUUDEN KÄSITTELY
RYHMÄSSÄ
• Tukea oman prosessin läpikäymiseen, toimivien ja
itselle sopivien keinojen löytämiseen siihen, miten
pitää yhteyttä ja olla vuorovaikutuksessa lapsen,
sijaishuoltajien ja viranomaisten kanssa.
• Voi lähteä liikkeelle siitä, mitä itselle on tapahtunut:
Millaisia omat lapsuuden vanhemmuuskokemukset
olivat?
• Millaista oma vanhemmuus oli ennen huostaanottoa?
Entä nyt?
> esim. vanhemmuuden roolikartta apuna
VANHEMMUUDEN KÄSITTELY
RYHMÄSSÄ
• Millaisena näen oman vanhemmuuteni?
Vanhemmuuskäsitteitä:
- rinnakkainen, biologinen, sosiaalinen, psykologinen,
yhteinen / jaettu vanhemmuus, etävanhemmuus,
lapsen oma vanhempi (oma äiti, oma isä),
syntymävanhemmat
• Mitä käsitteitä itse työntekijänä/vanhempana käytät?
KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS (ICDP)
- ORIENTAATIO VANHEMMUUDEN TUKEMISESSA
• Positiivinen perusnäkökulma - kannustamisen kierre
• Sensitiivisyyden vahvistamisen periaatteet
• Kolme dialogia ja kahdeksan vuorovaikutusteemaa
• Tuetaan vanhempaa (myös ohjaajalle tärkeää) tiedostamaan
omaa toimintaansa suhteessa vuorovaikutusteemoihin
• Lapsi vanhemman empatian vyöhykkeelle
-> lapsen tarpeiden näkeminen, lapsi lähellä sydäntä
• Sensitiivisyyden vahvistamisen periaatteet
KANNUSTAVAN JA OHJAAVAN
VUOROVAIKUTUKSEN AVULLA VOIMME
• Kehittää kykyämme kohdata lapsi häntä kunnioittaen
• Laajentaa kykyämme olla herkempi kuulemaan ja
vastaanottamaan lapsen ajatukset, tunteet ja aikeet
• Huomioimme lapsen vahvuudet puutteiden sijaan
• Oppia tunnistamaan omat ja muiden ihmisten
vahvuudet
• Kohdata lapsi tässä ja nyt
> Näitä periaatteita voi soveltaa ryhmätyöskentelyyn
ICDP:N YDIN: KOLME DIALOGIA 1/2
Säätelevä
dialogi
Merkityksiä
luova ja
avartava
dialogi
Tunnepohjainen
dialogi
• Tuki ja ohjaus sosiaalisten ja
muiden kykyjen
kehittämiseen
• ”On tärkeää, että kerrot
minulle, miksi joitakin asioita
saa tehdä ja jotain muuta ei
saa.”
• Lapsi kiinnostuu
ympäristöstään ja
ymmärtää sitä
• ”Olen kiinnostunut kun
näytät minulle asioita”
• Luo perustan
perusluottamuksel
le ja
inhimillisyydelle
• ”Minä tarvitsen
sinun rakkauttasi”
8
MITEN PÄIN SINUN KOLMIOSI ON? 2/2
Säätelevä
dialogi
• Tätä vähiten!
Säätelevä dialogi
Merkityksiä luova
dialogi
Merkityksiä
luova dialogi
Tunnepohjainen
dialogi
Tunnepohjainen
dialogi
• Tätä eniten!
KOLME DIALOGIA JA KAHDEKSAN
VUOROVAIKUTUSTEEMAA
TUNNEPOHJAINEN DIALOGI
1. Osoita, että pidät
lapsesta
2. Seuraa lapsen
aloitteita
3. Pidä yllä läheistä
vuorovaikutusta
4. Kannusta ja anna
tunnustusta
MERKITYKSIÄ LUOVA JA
AVARTAVA DIALOGI
5. Auta lasta keskittymään
yhteiseen kiinnostuksen
kohteeseen
6. Luo merkityksiä lapsesi
kokemuksille
7. Laajenna, selitä ja
rikastuta
SÄÄTELEVÄ DIALOGI
8A Suunnittele askel
askeleelta
8B Anna sopivasti tukea
8C Käytä säätelysi tukena
tilanteita ja tuttuja rutiineja
8D Säätele rajoja
myönteisellä tavalla
EMPATIAN ALUE, LÄHEISYYSALUE 1
• Empatian alueen sisäpuolella: läheisimmät ja tärkeimmät
ihmiset
• Spontaani myötäeläminen, empaattisuus
• Lapsi nähdään persoonana (ei objektina)
• Huolenpito on sensitiivistä, aikuinen on emotionaalisesti
läsnä
• Sijoitamme myös muita kohtaamiamme ihmisiä empatian
alueen sisä- tai ulkopuolelle
• Ulkopuolella oleviin välinpitämätön/ pinnallisen välittävä
suhde
Lähde: Hanna Sellergren 2014, ICDP-koulutus, taso II, Jyväskylä
EMPATIAN ALUE 2
Ulkopuolella:
Minä - hän
Torjuttu
tai poissuljettu
Ulkopuolinen
Sisäpuolella:
Sinä – minä
Empaattinen
kohtaaminen
Toisen kuuleminen ja
tarpeiden
huomioiminen
Yhteenkuuluvuus,
samastuminen
Sisällyttäminen
Laiminlyöty,
kaltoinkohdeltu
Lähde: Hanna Sellergren 2014, ICDP-koulutus, taso II,
Jyväskylä
EMPATIAN ALUE 3
• Mitä tapahtuu lapselle, joka on vanhempiensa/hoitajansa
empatianalueen ulkopuolella?
• Tunteen tasolla torjuttu, vieraudentunne ja
välinpitämättömyys
• Riskissä joutua ulkopuolelle: ”Haasteelliset lapset”
kotona, päiväkodissa, koulussa
• Lapsi määritellään kielteisesti, lapsi nähdään
vaikealuonteisena tai jopa pahana: ”Se tahalleen kiusaa
mua”, ”Se tekee pahojaan”, ”Ei sitä kannata lohduttaa, ei
se mitään auta” - Stigmat, diagnoosit
Lähde: Hanna Sellergren 2014, ICDP-koulutus, taso II, Jyväskylä
EMPATIAN ALUE 4
• Prosessin kaksisuuntaisuus: torjuttu reagoi
torjuntaan – myös lähestymisyrityksiin –
loukatuin tuntein -> lähestyminen toisen rajoja
kunnioittaen
• Jos olemme sijoittaneet lapsen/asiakkaan
oman empatian alueen ulkopuolelle
voimmeko auttaa/tukea häntä?
Lähde: Hanna Sellergren 2014, ICDP-koulutus, taso II, Jyväskylä
HARJOITUS: Uudelleen määrittely
UUDELLEEN MÄÄRITTELY – kaavio (Paul Bergman, utbildare i väglelande samspel, ICDP)
Ajattele henkilöä (lasta tai aikuista) jonka kanssa sinun on vaikea tulla toimeen, tai josta et pidä.
1) Ajattele henkilöä (lasta tai aikuista), jonka kanssa sinun on vaikea tulla toimeen, tai josta et pidä.
2) Anna välitön ja suora kuvaus lapsesta/ aikuisesta.
3) Muotoile tämä yhdellä tai useammalla ominaisuudella (adjektiivi) ja kirjoita sana tai sanat
kaavakkeen ensimmäiseen sarakkeeseen.
4) Yritä löytää yksi tai useampi kuvaus joka sisältää vähemmän kielteisen adjektiivin
(myönteisemmän ja sellaisen, joka on oikeasti mahdollinen kuvaus lapsesta/aikuisesta). Mieti
mistä kielteinen piirre voisi johtua. Syyn tunnistaminen voi auttaa määrittelemään henkilö toisella
tavalla.
5) Ota huomioon, että uudelleen määrittelyn on tunnuttava mahdolliselta.
6) Tee sitten uudelleen määrittely pienin askelin.
7) Kertokaa nämä pareittain lyhyesti toisillenne. Keskustelkaa uudelleen määrittelyistänne.
8) Koulutuksen jälkeen voit halutessasi tarkkailla ja arvioida, miten sinun oman käsityksesi
muuttaminen vaikutti vuorovaikutukseesi uudelleen määrittelemäsi henkilön kanssa.
Välitön kuvaus
Esim. Hyökkäävä
uudelleen määrittely 1
Ahdistunut
uudelleen määrittely 2
Pelokas
uudelleen määrittely 3
Jännittynyt
LÄHTEITÄ
• Hundeide, Karsten. 2009. Vägledande samspel i
praktiken. Genomförande av ICDP-programmet
• Hundeide, Karsten. 2010. The Essence on Human Care: An
Introduction to the ICDP programme. Handbook for
facilitators.
• www.icdp.info
• www.ensijaturakotienliitto
• Hanna Sellergren 2014, Kannustava vuorovaikutus (ICDP)
taso II –ryhmänohjaajakoulutuksen luentoaineisto,
Jyväskylä