1. No category

Sähköinen uutistiedote 19.12.2013
__________________________________________________________________________________
Sisältö
 Paloauto Popelin palokuntanuorten
käyttöön
 Yleinen palokuntalaiskokous
 SM-Ineskilpailu
 Kotivara kouluttaja-diat
 Kesän leiritoiminta
 NouHätä
 Toimintatilastot







Palokuntalaiset kokoontuivat Vaasaan
Brandkårister samlades i Vasa
Tuumasta toimeen – kerhossa yhteen
Från tanke till handling – samman i
klubben
Työpaikka on turvallinen – painaako
vastuu?
Kaupassa on turvallista?
Brother eläkkeelle
Paloauto Popelin palokuntanuorten
kayttoon
Liiton nuorisotyö saattoi ottaa aimo harppauksen eteenpäin pokatessaan 4.12.2013
Keskon lahjoittaman ja oman tehdaspalokuntansa käytössä olleen sammutusauton
itselleen. SPEKin valtuuston puheenjohtaja Pekka Vänskä arveli auton olevankin
ensimmäinen, joka otetaan nuorisotoiminnan
käyttöön. Näin taitaa olla ainakin pohjanmaan
kohdalla. Autoa olivat Vantaalla järjestetyssä
luovutustilaisuudessa vastaanottamassa liiton
puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan lisäksi
nuorisotyöntekijöistä Harri Sorri, Marko Saari,
Anssi Ranta ja Reijo Alanko-Luopa. Paloauton
käyttö tulee kohdistumaan erityisesti
nuorisotyöhön ja sen toimintasisällön
elävöittämiseen. Harrastuksen kiinnostuksen
lisääminen saa samalla hienon ja näyttävän
työkalun.





Otettu käyttöön 21.11.1990
Ajettu vain 12570 km
Paikat 1+1 edessä ja 4 takana
Varustettu vesipumpulla, ulosotot 2x1,5”
ja 2x3”
Vesisäiliö 2800l
Palokuntien toiminta
Yleinen palokuntalaiskokous, Helsinki Finlandiatalo 7.6.2014
Joka kolmas vuosi järjestetään yleinen palokuntalaiskokous. Viimeisin kokous järjestettiin
Kotkassa 2011. Yleinen palokuntalaiskokous juontaa juurensa palokuntalaisten
kokoontumisesta 1889 Helsingin VPK:n rakennuksen vihkiäistilaisuuden yhteydessä.
Tuolloin jo oli tilaisuudelle laadittu asialista yhteisesti edistettävistä asioista.
Seuraava yleinen palokuntalaiskokous järjestetään 7.6.2014 Finlandia-talossa Helsingissä.
Kokoukseen kerääntyvät sopimuspalokuntien edustajat tekemään yhteisiä päätöksiä ja
linjauksia vapaaehtoispalokuntatoiminnasta. Päivän tapahtumiin kuuluu myös paraati, SMIines kilpailu ja iltatilaisuus. Ilmoittautuminen käynnistyy HAKAn kautta tammikuussa 2014.
Helsingin jälkeen seuraava Yleinen Palokuntalaiskokous pidetäänkin sitten Vaasassa
vuonna 2017.
SM-Iines kilpailuun voi lähettää kysymyksiä
Naistyön toimikunta ja Iines-työryhmä toivovat kaikilta alueilta uusia harjoituskysymyksiä
7.6.2014 järjestettävää SM-Iines kilpailua varten. Kilpailu järjestetään Yleisen
Palokuntalaiskokouksen yhteydessä. Tässä Iines-kysymyksiä varten vastauslinkki, joka on
avoinna 15.12. asti:
https://www.webropolsurveys.com/S/921540A19B3A5B13.par
Varautumisasiaa
Kotivara–kouluttaja diat
SPEKin Kotivara-kouluttaja diat on päivitetty tänä vuonna ja ne ovat kaikkien saatavilla.
Perussettiin kuuluu 6 diaa ja niiden avulla melkeinpä kuka vain hieman asiaan perehtynyt
voi pitää kotivara-pikakoulutuksen. SPEKin Kotivara-esite on myös näppärä työkalu
koulutuksissa. Diat löytyvät osoitteesta: www.spek.fi/kotivara
Huoltovarmuuskeskus on tehnyt KotivaraX-nettipelin, jonka avulla kuka vain voi nopeasti
testata omaa varautumistasoaan. Mukana on kysymyksiä eri aihealueilta (sähkö, valaistus,
lämpö, vesi, ruoka, terveys, tiedonsaanti, liikkuminen, turvallisuus) ja lisätietoa näistä.
Peliä kannattaa linkittää omille sivuille ja sitä voi käyttää koulutuksissa ja tietoiskuissa
myös:
http://huoltovarmuus.fi/kotivarax/
VIKSU-2014
Viksu 2014 – palokuntanuorten suurleiri Porissa 29.6.-5.7.2014
Leiri järjestetään Kirjurinluodolla, samalla alueella jossa mm. Porin Jazz järjestetään
vuosittain. Leiristä saa lisätietoa nettisivujen ja Facebookin kautta.
Nettisivut: www.viksu2014.fi
Facebook: www.facebook.com/viksu2014
Facebook: www.facebook.com/viksu2014international
Liiton leiri
Liiton leiriä ei tulevana kesänä järjestetä perinteisenä juuri valtakunnallisen leirin vuoksi.
Liiton nuorisotyötoimikunta on kuitenkin tehnyt alustavia suunnitelmia viikonloppuleirin
toteuttamisesta 8-12-vuotiaille palokuntanuorille, jotka eivät ole lähdössä suurleirille.
Alustava ajankohta on 6.-8.6.2014. Lisäinfoa viikonloppuleiristä ensivuoden puolella.
Kampanjat
Ilmoittautumisaika 23.11.2013 - 15.2.2014, vuoden 2014 materiaali julkaistaan
vuodenvaihteessa.
Kun koulu osallistuu pelkästään Nou Hätä! –kampanjaan, opiskella voi omassa
tahdissa, osana opiskelua voi olla Oma paloharjoitus marras-joulukuussa. Lisätietoja ja
paloharjoitukseen ilmoittautuminen http://www.paloturvallisuusviikko.fi/oma-paloharjoitus
Kun koulu osallistuu Nou Hätä! kilpailuun, opettajan tulee sopia pelastuslaitoksen
kanssa kilpailusta hyvissä ajoin ennen alkukarsintaa. Opiskelu tulee olla toteutettu
alkukarsintaan mennessä.
Alkukarsinta halukkaille oppilaille tulee järjestää viimeistään 14.3.2014 mennessä.
Aluekilpailut torstaina 10.4.2014 (suositus)
Loppukilpailu Pelastusopistolla Kuopiossa torstaina 8.5.2014
Toimintatilastojen kokoaminen ja
palauttaminen
Palokuntia pyydetään palauttamaan omalta osaltaan vuoden 2013 toimintatilastonsa
HAKA-palokuntarekisterin kautta. Toinen mahdollisuus on ottaa HAKAsta saatava lomake
ja palauttaa se täytettynä oman alueensa pelastusliittoon 20.1.2014 mennessä.
Toimintatilastojen palauttaminen on toimintamme kannalta tärkeää, sillä niistä saatavilla
faktoilla voimme osoittaa vaikuttavuuttamme ja toimintamme laajuutta. Niiden perusteella
myös palokunnat voivat seurata mm. jäsenmääränsä kehitystä ja toimintansa aktiivisuutta.
Palokuntanais- ja nuoriso-osastoille on toimitettu ohjeet. Toimintatilaston täyttöohjeen
alussa on ohjeet nuoriso-osastolle, jonka jälkeen naisosastolle; kummatkin siis samassa
tiedostossa. Ohjeissa on pyritty avaamaan ja selventämään sellaisia kohtia ja avaamaan
sellaisten kohtien tulkintaa, joista on kysymyksiä aiempina vuosina tullut. Järjestöpäällikkö
Valtteri Tervala ja koulutuspäällikkö Markku Savolainen SPEKissä vastaavat mielellään,
mikäli jotkin asiat tarvitsevat lisäselvennystä.
Toimintatilastojen kokoaminen ja palauttaminen koskee palokuntien hälytys-, naisja nuoriso-osastoja! Huomioithan, että oman palokuntasi pääkäyttäjä antaa Hakan
käyttäjätunnukset esim naisosaston tilastojen käyttäjälle.
PALOKUNTALAISET KOKOONTUIVAT
VAASAAN
Yli 200 palokuntalaista suomen ruotsalaisseuduilta tulivat Vaasaan toukokuun
lopulla osallistuakseen jokavuotiseen kongressiin. Kongressin aikana järjestettiin
palokuntalaisten paraati ja kilpailut Hietasaaressa.
Finlands svenska brand- och räddningsförbund (FSB) järjesti jokavuotisen kongressinsa
tällä kertaa Vaasassa 25.–26.5.2013. Kongressiin osallistui palokuntalaisia kaikilta
suomen ruotsalaisseuduilta. Kongressin viralliset avajaiset oli lauantaina Academillissa
(Åbo akademi).
Avajaisten jälkeen vuorossa oli palokuntalaisten paraati kaupungin keskustassa.
Paraati kaupungin läpi
Paraatiin osallistui palokuntalaisia, palokuntanaisia ja palokuntanuoria. Paraatin kärjessä
olivat suomen sekä Ahvenanmaan liput. Heidän jälkeen tuli Jeppo ungdomsorkester, jonka
tahdissa palokuntalaiset marssivat. Orkesterin jälkeen marssivat palokuntalaiset
paikallisliittojen ja palokuntien liput korkealla. Viimeisinä tulivat ajoneuvot: Maalahden
palokuntakerhon Landrover, Vetokannaksen VPK:n veteraani Volvo, Smedsby-Bölen
FBK:n Thames, RP311 ja Easywashin pelastusauto. Paraati lähti liikkeelle Sisäsatamasta
ja kulki Ylätorin kautta aurinkoisessa säässä. Kaupungintalon ulkopuolella paraatia
tervehtivät pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja FSB:n puheenjohtaja Thomas Blomqvist,
pelastusjohtaja Tero Mäki sekä paikallisliittojen puheenjohtajat, kunniajäsenet ja muut
kutsuvieraat.
Hietasaaressa kilpailtiin
Tämän jälkeen oli aika valmistautua kilpailuja varten Hietasaaressa. Palokuntanaiset
kilpailivat neljällä joukkueella Sampo pokaalista ja miehet seitsemällä joukkueella Pohjola
pokaalista. Pohjanmaalta osallistui vain yksi joukkue, Smedsby-Böle FBK. Monet
kilpailujoukkueista suhtautuivat aluksi epäilevästi Hietasaaressa järjestettyyn kilpailurataan
maaston epätasaisuuden takia. Kilpailun jälkeen järjestäjät kuitenkin saivat myönteistä
palautetta kilpailuradan järjestelyistä.
Juhlalliset tunnelmat
Kilpailujen jälkeen oli aika valmistautua kongressin illallista varten ravintola Strampenissa.
Illallinen alkoi FSB:n puheenjohtaja Thomas Blomqvistin tervehdyspuheella, jonka jälkeen
kilpailleet joukkueet palkittiin. Viihteestä vastasi paikallinen stand up-koomikko Alfred
Backa, ja maistuvan illallisen jälkeen vieraat saivat tanssia Hafsbandetin tahdissa.
Sunnuntaina asiaa
Sunnuntaina kokoonnuttiin jälleen Academilliin kuunnellakseen luentoja. Suunnittelija Brita
Somerkoski Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta aloitti luennoimalla nuorten
syrjäytymisestä ja miten sitä voisi edesauttaa saamalla nuoret liittymään esim.
vapaaehtoiseen palokuntaan. Aamupäivän toinen luennoitsija Silvio Hjelt kertoi Suomen
sopimuspalokuntien teettämästä tutkimuksesta sopimuspalokuntien henkilöstön
hyvinvoinnista. Kongressi päättyi FSB:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen.
Viikonloppu onnistui hyvin sekä sään että järjestelyjen osalta. Kiitos siitä kuuluu kaikille
järjestelyissä mukana olleille. Paikallisesti järjestelyistä vastasi Svenska Österbottens
Räddningsförbund. Tämä osoittaa sen, että me täällä Pohjanmaalla osaamme huolehtia
vieraistamme ja pidämme huolen heidän viihtyvyydestään. Kaikki osallistujat olivat
tyytyväisiä kun sunnuntaina jälleen matkasivat taas kotiseuduilleen. Ensi vuonna
järjestelyvastuu on Länsi-Uudellamaalla, tarkemmin Raaseporissa.
Tom Lindell, toiminnanjohtaja, Svenska Österbottens Räddningsförbund rf
Pelastusylijohtaja Pentti Partasen viimeinen virallinen tehtävä ennen
eläköitymistä, ja oli iloinen sen olevan Vaasassa.
Ru. Räddningsöverdirektör Pentti Partanens sista officiella uppdrag innan
hans pensionering, och han var glad att det var i Vasa.
BRANDKARISTER SAMLADES I VASA
Över 200 brandkårister från hela Svenskfinland kom till Vasa i slutet av maj för att
delta i årliga kongressen. Under kongressen ordnades brandkårsparad och
tävlingar på Sandö.
Finlands svenska brand- och räddningsförbund (FSB) ordnade sin årliga kongress denna
gång i Vasa 25–26.5.2013. Kongressen samlade deltagare från hela Svenskfinland.
Kongressen öppnades på lördagen på Academill (Åbo akademi). Därefter ordnades
brandkårsparad genom staden.
Parad genom staden
I paraden deltog brandkårister, brandkårsdamer och brandkårsungdomar. Finlands och
Ålands fanor gick i täten efterföljd av Jeppo ungdomsorkester som spelade marschmusik
och därefter kom brandkårister med lokalförbundens fanor och brandkårernas fanor. Till
sist kom fordonen: Malax brandklubbs Landrover, Dragnäsbäck FBK:s veteranvolvo,
Smedsby-Böle FBK:s Thames, RP311 och Easywash räddningsbil. Paraden startade från
Inre hamnen och gick via Övre torget i strålande solsken. Paraden hälsades utanför
stadshuset av räddningsöverdirektör Pentti Partanen och FSB:s ordförande Thomas
Blomqvist, räddningsdirektör Tero Mäki samt lokalförbundens ordförande,
hedersmedlemmar och övriga inbjudna gäster.
Tävlingar på Sandö
Sedan var det dags att förbereda sig för tävlingarna på Sandö. Brandkårsdamerna deltog
med fyra lag i tävlingen om Sampo miniatyrpokalen och herrarna deltog med sju lag i
kampen om Pohjola miniatyrpokalen. Från Österbotten deltog endast ett tävlingslag,
Smedsby-Böle FBK. Flera av tävlingslagen var i början skeptiska till tävlingsbanan på
Sandö, eftersom terrängen inte är alldeles jämn. Efter tävlingen fick arrangörerna trots allt
positiv respons för arrangemangen kring tävlingsbanan.
Festlig stämning
När tävlingarna var avklarade var det dags att förbereda sig för kongressmiddag på
restaurang Strampen. Kongressmiddagen inleddes med hälsningsanförande av FSB:s
ordförande Thomas Blomqvist och prisutdelning. För underhållningen stod lokala
ståuppkomikern Alfred Backa och efter den utsökta middagen dansade man till tonerna av
Hafsbandet.
Söndagsföreläsningar
På söndag samlades man igen på Academill för att lyssna på föreläsningar. Planerare
Brita Somerkoski från Institutet för hälsa och välfärd inledde med att berätta om ungdomar
som löper risk för marginalisering, och hur man genom förebygga det genom att få
ungdomarna att ansluta sig t.ex. till en frivillig brandkår. Förmiddagens andra föreläsare
var Silvio Hjelt som berättade om en enkät som gjorts av Avtalsbrandkårernas förbund om
hur man mår i avtalsbrandkårerna. Kongressen avslutades med FSB:s stadgeenliga
vårmöte och modersmålets sång.
Veckoslutet lyckades bra med såväl vädret som arrangemangen. Lokalt sköttes
arrangemangen av Svenska Österbottens Räddningsförbund. Det bevisar att vi här i
Österbotten är bra på att ta hand om våra gäster och ser till att de trivs. Alla deltagare var
nöjda och belåtna när de på söndag styrde kosan hemåt igen. Nästa är det Västra
Nylands räddningsförbund som står för arrangemangen, och då ordnas kongressen i
Raseborg.
Tom Lindell, verksamhetsledare, Svenska Österbottens Räddningsförbund rf
TUUMASTA TOIMEEN – KERHOSSA
YHTEEN
Vaasassa järjestettiin koululaisille palokuntakerho iltapäivätoimintana jo toista
vuotta. Lapset oppivat tärkeitä kansalaistaitoja ja saivat tutustua palo- ja
pelastustoimeen. Monet koulut tekevät mielellään yhteistyötä kolmannen sektorin
kanssa kerhotoimintaan liittyen.
Vuonna 2012 syntyi ajatus palokuntakerhon järjestämisestä peruskoulun alaluokkalaisille
iltapäivätoimintana. Idea syntyi Svenska Österbottens Räddningsförbundin nuorisoohjaaja Peter Dahlströmin toimesta. Kerho päätettiin järjestää Vaasalaisessa Hagan
koulussa, joka on pieni n. 100 oppilaan koulu. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja
ohjelmarungon laatiminen käynnistyi. Vuoden 2012 kerhoon osallistui kymmenen lasta.
Kerhoon osallistuneet kehuivat kerhoa niin paljon, että koulu halusi kerhon järjestettävän
myös vuonna 2013.
Tavoitteet kohdallaan
Kerhon tavoitteena oli opettaa kerholaisille kansalaistaitoja palo- ja pelastusalaan liittyen
sekä mahdollisesti herättää kerholaisissa kiinnostus palokuntanuorisotoimintaa kohtaan.
Lapset työskentelivät yleensä kolmessa ryhmässä oman ohjaajan johdolla. Nuorisoohjaaja Peter Dahlströmin lisäksi ohjaajina toimivat myös Cecilia Österlund ja
allekirjoittanut. Cecilia opiskelee opettajaksi Åbo akademissa ja hänellä on myös vankka
kokemus vapaaehtoisesta palokuntatyöstä – etenkin palokuntanuorisotyöstä.
Mainittakoon, että hänet valittiin vuoden palokuntanuorisotyöntekijäksi vuonna 2010.
Paloauto ja paloasu herättivät mielenkiintoa
Tämän vuoden kerhoon osallistui yksitoista 10–11 vuoden ikäistä lasta seitsemänä
iltapäivänä. Ensimmäisenä iltapäivänä kerrottiin kerhon yleiset säännöt, tutustuttiin
palomiehen varusteisiin ja välineisiin sekä paloautoon. Lapset saivat myös suorittaa AS1 alkusammutuskoulutuksen kerhon aikana, ja siihen liittyen jokainen kerhopäivä aloitettiin
yleensä pienellä 15–20 minuutin teoriaosuudella. Kokemuksesta tiesimme sen olevan
sopiva aika teorialle, koska lapset ovat koko päivän osallistuneet koulun opetukseen ja sen
takia eivät jaksa keskittyä pitkiin teoriaosuuksiin.
Palotarkastus koulussa
AS1 -alkusammutuskoulutukseen kuuluu myös käytännön harjoitus, jossa opetetaan
vähintään käsisammuttimen ja sammutuspeitteen käyttöä. Lapset saivat myös harjoitella
hätänumeroon soittamista erilaisten tilannekuvien perustella, esimerkiksi
liikenneonnettomuus, tulipalo jne. Sen lisäksi he toimivat myös ”palotarkastajina” omassa
koulussaan, josta laadittiin asianmukainen palokerhon ”palotarkastuspöytäkirja”. Lapset
luovuttivat pöytäkirjan koulun rehtorille, joka luultavasti sai harmaat hiukset
korjauskehotuksista. He saivat myös kokea palomiehen työolosuhteita pienimuotoisella
savusukelluksella ja Oulun mallin mukaisella testiradalla.
Vierailu paloasemalla
Yksi kerhon kohokohdista oli vierailu Pohjanmaan pelastuslaitoksen Vaasan paloasemalla.
Paloesimies Marko Salminen kertoi pelastajan työstä ja esitteli paloaseman kalustoa.
Ensihoitajat kertoivat sairaankuljetuksesta ja esittelivät lapsille ambulanssin. Lapset olivat
innoissaan tutustumiskäynnistä, kiitos siitä Pohjanmaan pelastuslaitoksen henkilöstölle.
Kerhon päätöstilaisuus järjestettiin Vetokannaksen VPK:n tiloissa Vaasassa. Kerholaiset
saivat suorittaa eräänlaisen ”palokuntakokeen”, jossa testattiin kerhon aikana opittuja
asioita. Iltapäivän päätteeksi lapset saivat vadelmalimonadia ja tuoreen possun sekä
diplomin ja AS1 -alkusammutuskortin kotiin vietäväksi.
FRAN TANKE TILL HANDLING –
SAMMAN I KLUBBEN
I Vasa ordnades en brandkårsklubb som eftermiddagsverksamhet redan för andra
året. Barnen lärde sig viktiga medborgarfärdigheter och fick bekanta sig med brandoch räddningsväsendet. Många skolor samarbetar gärna med tredje sektorn i
anslutning till klubbverksamhet.
År 2013 föddes idén om att ordna en brandkårsklubb i form av eftermiddagsverksamhet för
grundskolans lägre klasser. Det var Svenska Österbottens Räddningsförbunds
ungdomsledare Peter Dahlström som kom på idén. Klubben ordnades på Haga skola i
Vasa som är en liten skola med ca 100 elever. Då blev det att skrida från tanke till
handling och utarbetandet av programmet inleddes. I klubben som ordnades 2012 deltog
tio barn. Klubbdeltagarna var så nöjda med klubben att skolan ville att klubben även skulle
ordnas år 2013.
Realistiska mål
Målet med klubben var att lära ut medborgfärdigheter i anslutning till brand- och
räddningsväsendet för klubbdeltagarna, och eventuellt väcka deras intresse för
brandkårsungdomsverksamhet. Barnen arbetade vanligen i tre grupper med egen ledare.
Övriga ledare förutom Peter Dahlström var Cecilia Österlund och undertecknad. Cecilia
studerar till klasslärare på Åbo akademi och hon har en gedigen erfarenhet av frivilligt
brandkårsarbete – i synnerhet av brandkårsungdomsarbete. Det är värt att nämnas att hon
valdes till årets brandkårsungdomsarbetare år 2010.
Brandbil och brandklädsel väckte intresset
I årets klubb deltog elva barn i 10–11-årsåldern under sju eftermiddagar. Första
eftermiddagen berättade vi om allmänna regler för klubben, bekantade oss med
brandmannens brandklädsel och utrustning och en brandbil. Barnen fick även utföra AS1förstahandssläckningsutbildning i klubben, och därför inleddes varje klubbdag med en lite
teori under ca 15–20 minuter. Av erfarenhet visste vi att det är lagom, eftersom barnen har
deltagit i skolans undervisning hela dagen och orkar därför inte koncentrera sig på långa
teorisessioner.
Brandsyn i skolan
Till AS1-förstahandssläckningen hör även övning i praktiken där man minst lär sig an’vnda
handbrandsläckare och släckningsfilt. Barnen fick även öva ringa nödnumret med hjälp av
olika bilder som kunde handla om till exempel en trafikolycka, brand osv. Dessutom fick
barnen vara ”brandinspektörer” i sin egen skola. Brandklubben skrev även ett
”brandsyneprotokoll” över tillsynen. Barnen överräckte protokollet till skolans rektor som
troligtvis fick grått hår av reparationsuppmaningarna. De fick också uppleva
brandmannens arbetsomständigheter genom en liten rökdykningsövning och testbana
enligt Uleåborgsmodellen.
Besök till brandstationen
En av höjdpunkterna för klubben var besök till Österbottens räddningsverks brandstation i
Vasa. Brandförman Marko Salminen berättade om brandmannens arbete och förevisade
brandstationens utrustning och redskap. Förstavårdarna berättade om sjuktransporter och
förevisade en ambulans. Barnen var entusiastiska över besöket, tack för det till personalen
på Österbottens räddningsverk.
Klubbavslutningen ordnades i Dragnäsbäck FBK:s utrymmen i Vasa. Då fick
klubbdeltagarna utföra ett ”brandkårstest” för att testa sakerna de lärt sig under klubbtiden.
Eftermiddagen avslutades med ”rödlimonad” och färska grisar samt diplom och AS1förstahandssläckningskort som de fick ta med sig hem.
Tom Lindell, utbildningsledare
Tyopaikka on turvallinen – painaako
vastuu?
Turvallinen työpaikka on jokaisen oikeus ja sen saavuttamiseksi tarvitaan
yhteistyötä. Turvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen on koko organisaation
tehtävä. Tämä vaatii monilla työpaikoilla ajattelutavan muutosta. Vaikka
lainsäädännössä korostetaan työantajan vastuuta, myös työntekijän tulee olla
aktiivinen toimija. Säädökset velvoittavat kaikkia työntekijöitä.
Internetin hakupalveluista saa hyviä perustietoja, jos halutaan määritellä nopeasti
työpaikan turvallisuutta tai arvioida vastuun määrää, joka yrityksellä on rakentaessaan
omaa turvallisuuskulttuuriaan.
Lainsäädäntö velvoittaa yrityksiä ottamaan huomioon turvallisuuteen liittyvät asiat monelta
eri näkökulmalta katsottuna. Työnantajan tehtävänä on suojata yritystä, sen toimintaa ja
työntekijöiden turvallisuutta monen muun työn lisäksi. Vastuut eivät ole vähäiset.
Turvallisuuteen liitetyt tehtävät tuottavat tuloksia parhaiten niissä tapauksissa, joissa työn
tekemiseen on löydetty asiaan vihkiytynyt ja motivoitunut henkilö. Jos työtehtävien
hoitamiseen on vielä annettu riittävästi työaikaa, niin odotusarvo työn onnistumiselle on
hyvä. Valitettavan tavallista taitaa kuitenkin olla, että tehtävä annetaan ”jollekin”
hoidettavaksi, jonka jälkeen oletetaan kaiken olevan kunnossa. Niin yksityisissä yrityksissä
kuin julkisissakin työpaikoissa on tuhottomasti pölyyntyneitä mappeja, johon on kuvattu
työpaikan turvallisuusohjeistus. Pölyn määrä kertoo suoraan sen, miten mapin sisältö on
työyhteisössä otettu talon tavaksi toimia. Turvallisuus pitää olla työpaikalla jokaisen asia,
ei vain toimitusjohtajan, työsuojelupäällikön tai työsuojeluvaltuutetun. On hyvä kuitenkin
muistaa, että turvallisuuden valvominen ja kehittäminen ovat esimiesten, päälliköiden ja
johtajien vastuulla. Vastuita ei voi koskaan delegoida, mutta tehtäviä voi.
Suurin haaste turvallisuuden jalkauttamisessa työpaikalle onkin työyhteisön asenteisiin
vaikuttaminen niin, että jokainen ottaa turvallisuuden osaksi omia työrutiinejaan.
Entistä useampi yritys kannustaakin työntekijöitään ilmoittamaan havaitsemistaan
turvallisuuspuutteista tai on sisältänyt turvallisuusasiat uuden työntekijän
perehdyttämiseen tai varautunut riskeihin teknisin apuvälinein. Turvallisuusasioihin liittyvän
koulutuksen hyödyllisyys ja vaaratilanteisiin liittyvien harjoitusten merkitys saattaa olla
myös arvaamattoman tärkeässä roolissa tositilanteen osuessa kohdalle. Aina löytyy
muuttuvia tekijöitä, jotka aiheuttavat poikkeaman paperisuunnitelmasta. Ja tietenkin
ongelmat tulevat esille vasta silloin kun tilanne on päällä ja ehdottomasti siinä vaiheessa
on paljon parempi, että kyseessä on harjoitus kuin oikea tilanne.
Tarkoituksenmukaista olisi opettaa kaikille työntekijöille perusasioita paloturvallisuudesta
ja pelastustoiminnasta. Tärkeintä on, että työntekijät saavat riittävän laajan kuvan
työpaikkansa turvallisuusasioista sekä ymmärtävät turvallisuuden ylläpitämisen ja
kehittämisen merkityksen.
Hyvä muistilista kohti turvallisempaa huomista voisi olla vaikka seuraavanlainen:









Tarkista yrityksen pelastussuunnitelman päivitystarve
Arvioi onko turvallisuusasiat keskitetty oikealle henkilölle
Onko turvallisuusasioista vastaavalle annettu riittävä perehdytys (koulutus) tehtävän
hoitamiseksi
Ota turvallisuusaiheita osaksi yrityksen muita kokous- /kokoontumisaiheita
Onko tiedotustoiminnassa turvallisuuteen liittyviä puutteita
Tietääkö jokainen työntekijä ketkä kuuluvat turvallisuusorganisaatioon
Sisältyvätkö turvallisuusasiat perehdyttämiseen
Toteutuuko työpaikalla: jokaisen työntekijän täytyy huolehtia sekä omasta että
työtovereiden turvallisuudesta
Olenko tutustunut maksuttomaan paloturvallisuus materiaaliin
http://www.paloturvallisuus.info/
KAUPASSA ON TURVALLISTA?
Mistä tietää voit sen, talven tulon suloisen…
Näin kirjoitti viitasaarelainen palokuntanuori blogissaan. Vastaus tähän on kaikkien huulilla
selviö: lumestahan sen ainakin tietää. Tuleekohan vastauksena kovinkaan monelle
ensimmäisenä mieleen turvallisuuteen liittyviä asioita?
Tämän artikkelin tarkoituksena on keskittyä kauppakeskusten ja liikkeiden
turvallisuusnäkökohtiin huomioiden joulunaikainen asiakasmäärien lisääntyminen. Poliisin
tilastojen mukaan joulusesongin aikana lisääntyvät myös varkauksien ja näpistelyjen sekä
niiden kautta kaupanalaan liittyvä uhkatilanteiden määrä. Tarkoitukseni on kuitenkin rajata
artikkeli koskemaan erityisesti paloturvallisuutta ja siinä poistumisen merkitystä.
Kaupan alan turvallisuus rakentuu monesta eri tekijästä. Tavoitteena on henkilökunnan,
asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden henkisen ja fyysisen terveyden sekä omaisuuden
suojaaminen liiketoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden varmistamiseksi.
Turvallisuus on siis jo lähtökohtaisesti todettu tärkeäksi osaksi menestyvää liiketoimintaa.
Eri vuodenaikojen mukanaan tuomat sesonkituotteet ja niiden myötä lisääntyvä myynti
eivät tätä tavoitetta mitenkään muuta.
Talven tulo tuo mukanaan joulun avauksia isommassakin mittakaavassa sen mukaan
kuinka kaupan alan keskittymät tai taustayhteisöt ovat yhteistuumin lähteneet tähän
liittyviä tilaisuuksia järjestämään. Kauppojen hyllyt on ladattu mahdollisimman täyteen
erilaisia joulun ja talven tuloon liittyviä tavaroita. Kaikille halukkaille pitää pystyä
sesonkituotteita tarjoamaan, minkä vuoksi myös varastot notkuvat pullollaan erilaista
kausituotetta. Miten tämä asia sitten heijastuu turvallisuuteen? Ensimmäisenä mieleen
tulee poistumisreittien avoimena pitäminen ja ovien avausvalmius ilman avainta.
Turvallinen rakennuksesta poistuminen on huomioitava kaikissa tilanteissa, eikä
väliaikaisiakaan tuotesijoitteluja poistumiseen varattujen reittien eteen sallita. Tutkimukset
ovat osoittaneet, että poistumistilanteessa ihminen käyttää samaa reittiä kuin sisään
tullessa, joka ei aina ole järkevin eikä lyhinkään tie turvaan. Sen vuoksi onkin tärkeätä
huomioida, että poistumisvalot- ja merkinnät toimivat. Samoin kuin turvallisuushenkilöiden
nimeäminen, kouluttaminen ja harjoittelu antavat paremman mahdollisuuden selviytyä
äkillisistä vaaratilanteista. Paniikkitilanteessa ihminen odottaa johtajuutta, mikäli ei osaa
sitä itse ottaa. Ihmiset ovat poistumistilanteessa epäitsekkäitä ja ottavat erittäin halukkaasti
mallia muista. Tällaisessa tilanteessa onnelliseen lopputulokseen päästään helpommin,
jos toimintaa kaupankin puolesta johtaa henkilö, jolla on siihen tarvittavaa toimintakykyä,
koulutuksen kautta saatua osaamista ja harjoittelua.
Ihmis- ja tavarapaljouden joukosta on myös alkusammutuskalusto oltava helposti
havaittavissa ja käyttöönotettavissa. Tässä onkin hyvä muistaa asiakkaiden valmius
toteuttaa alkusammutustoimenpiteet, joka on toki nopeampaa, jos sammuttamiseen
tarkoitettu välineistö on ilman etsimistä hyvin näkyvillä. Alkusammutustoimenpiteisiin on
aikaa vain muutama minuutti, jonka aikana voidaan pelastaa paljon tai menettää kaikki.
Vain harvat ihmiset suhtautuvat poistumiskehotuksiin vakavasti. Yleensä vaaditaan kaksi
tulipalon tunnusmerkkiä, jotta ihmiset alkaisivat toimia; pelkät palokellot eivät välttämättä
riitä. Ei ymmärretä savun määrää ja vaarallisuutta eikä myöskään tulipalon
etenemisnopeutta. Ihmiset käyttäytyvät rauhallisesti, järkevästi ja auttavat toisiaan niin
kauan kuin kokevat oman poistumisensa turvalliseksi. Paniikin syntymisen välttämiseksi
on huolehdittava siitä, että pakoteitä on riittävästi ja ne on merkitty selvästi. Pelastavien
reittien vähäisyys ihmismäärään nähden synnyttää helposti kilpailun
pakomahdollisuuksista. Tämän tyyppisistä kilpailuista on netin kautta katsottavissa
murheellisia tapahtumia esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtuneesta discopalosta. Itse
tilanteessa paniikkia voidaan välttää kertomalla vaarasta ihmisille selkeästi ja lyhyesti, mitä
on tapahtunut ja miten tulee toimia. Poistumisharjoitus, johon myös asiakkaat pääsevät
osallistumaan auttaa selkeyttämään poistumiseen liittyviä osa-alueita kuten se, että koko
kiinteistössä on yhtenäinen turvallisuuskulttuuri. Pelastussuunnitelman on oltava kaikkien
tiedossa. Turvallisuushenkilöstöä on nimetty riittävästi ja heillä on oltava toimivat
vastuualueet. Alueet eivät saa olla liian isoja ja niiden jako voidaan toteuttaa esimerkiksi
eri uloskäytävien osalle. Turvallisuushenkilöstön heijastusliivit antavat pitäjilleen
auktoriteettia ja lupaa käskyttää luontevasti paniikkitilanteessa olevia ihmisiä.
Hyvin koulutettu henkilökunta ja suojaustoimet ovat kokonaisturvallisuuden tärkeimmät
osat, jonka voi linkittää kaikkiin työyhteisöihin toimialasta riippumatta. Kaupan alan toimijat
kouluttavat jatkuvasti henkilökuntaansa palvelemaan asiakkaitaan myös erilaisten
hätätilanteiden varalle. Ollaan kuitenkin varuillaan ja valppaana tekemällä huomioita
turvallisuuspuutteista. Korjaustoimet turvallisuuden parantamiseksi ovat usein pieniä.
Annetaan siihen sopiva tyrkkäys, jos aihetta eteen tulee.
SPEK haastaa kaikkia työpaikkoja, työyhteisöjä ja koteja toteuttamaan oman
paloharjoituksen vuoden loppuun mennessä. Katso asiasta tarkemmin
www.paloturvallisuusviikko.fi.
Huomioimiset
I lk:n Ansioristi
Juhani Mäki
Jukka Hietamäki
Jurvan Palomieskerho
Jurvan palomieskerho
Ansioristi
Simo Peltola
Timo Koivisto
Jurvan Palomieskerho
Jurvan palomieskerho
I lk:n Ansiomitali
Jani Klemola
Anne Kujanpää
Tom Lindell
Lentosotakoulu Kauhava
Ylihärmän palokuntanaiset
SPEK Pohjanmaa - Österbotten
Ansiomitali
Jani Heinänen
Pekka Hahto
Jari Rantala
Kalle Peltola
Jarkko Hietamäki
Heikki Vuorinen
Marko Mänty
Jussi Luhtala
Päivi Eeli
Irma Ikola
Eija Huhtala
Tiina Hintsa
Sari Kujanpää
Arja Klemola
Jaana Hannus
Tuulikki Oljakka
Räjähdekeskus Ähtäri
Jurvan palomieskerho
Jurvan palomieskerho
Jurvan palomieskerho
Jurvan palomieskerho
Jurvan palomieskerho
Jurvan palomieskerho
Jurvan palomieskerho
Ylihärmän palokuntanaiset
Ylihärmän palokuntanaiset
Ylihärmän palokuntanaiset
Ylihärmän palokuntanaiset
Ylihärmän palokuntanaiset
Ylihärmän palokuntanaiset
Ylihärmän palokuntanaiset
Ylihärmän palokuntanaiset
Palokunta Suomessa 175 vuotta – juhlamitali
Ossi Kujanpää
Ylihärmän palokuntanuoret
Tero Keskinen
Ylihärmän palokuntanuoret
Tiina Hintsa
Ylihärmän palokuntanuoret
Popelin hallitus 2014
Hallitus
Janne Sankelo pj
Jukka Kangasvieri
Seppo Hautaluoma
Tapio Pesu
Anssi Ranta
Harri Sorri
Christina Aro
Veikko Alanko
Keijo Kangastie
Jukka Toikkanen
Varajäsen
Heikki Talvitie
Petri Järvensivu
Mikko Harju
Reijo Alanko-Luopa
Peter Haapamäki
Päivi Potila
Jari Nygård
Jari Övermark
Reino Herlevi
Liiton faxi elakkeelle
Liiton toimistolla pitkään työskennellyt Brother pääsi vihdoin viettämään eläkepäiviä.
Brotherin virkaa täyttävät jatkossa toimiston sähköpostiosoitteet.
Kotona paras Hemma bast
Alueyksikön Pohjanmaan toimipiste on viemässä
hyvällä vauhdilla ikääntyvien asumisturvallisuuteen
liittyvää yhteishanketta Novian ja Vaasan
ammattikorkeakoulun kanssa eteenpäin. Tulevan
kevään aikana koulutetaan iso joukko kotikäyntejä
tekeviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaista
havaitsemaan asumisturvallisuuteen liittyviä
riskitekijöitä. Koulutuspaikkakuntia ovat Vaasa,
Pietarsaari ja Närpiö. Koulutuksessa
hyödynnetään SPEKin rekan perävaunuun
rakennettavaa asuinhuoneistomallia ja sen
mahdollisuuksia viedä liikuteltava
koulutusyksikkö alueelta toiselle. Yhteistyössä
ovat myös alueelliset pelastuslaitokset
Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.
Kuvia kuluneelta toimintavuodelta
Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa!
t. Janne, Karita, Eevi, Sirpa, Tomppa ja Reijo