FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 20.2.2013 171499-P17741 Loppuraportti Kurttila Minna 1 (43) 20.2.2013 Sisällysluettelo 1 Taustaa .........................................................................................................................1 1.1 Tavoitteet ..............................................................................................................1 1.2 Master plan –työn prosessi.......................................................................................2 2 Kouvolan seudun matkailun nykytilanne.............................................................................4 3 Matkailun kehittämisen tahtotila .......................................................................................7 3.1 Kouvolan seudun matkailun visio 2022 ......................................................................7 3.2 Määrälliset tavoitteet...............................................................................................8 3.2.1 Rekisteröidyt yöpymiset ja vuodepaikat sekä käyttöaste .....................................9 3.2.2 Venäläisten kävijöiden määrä ....................................................................... 10 3.2.3 Vapaa-ajan asuntojen määrä ........................................................................ 10 3.2.4 Välitön matkailutulo, työpaikat ja verotuotto ................................................... 11 4 5 Kouvolan seudun matkailun kehittämisen strategiset valinnat ............................................. 11 4.1 Kehittymisen keskeisiä edellytyksiä ......................................................................... 11 4.2 Kouvolan seudun matkailutarjonta .......................................................................... 13 4.3 Kohderyhmien määrittely....................................................................................... 15 Toimenpidesuunnitelma ................................................................................................. 17 5.1 Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen ................................................................... 18 5.2 Tapahtuma- ja kokousmatkailun kehittäminen .......................................................... 22 5.3 Kohteiden kehittäminen ......................................................................................... 26 5.3.1 Luontokohteet ............................................................................................ 26 5.3.2 Ostoskohteet .............................................................................................. 30 5.3.3 Elämys- ja liikuntakohteet ............................................................................ 32 5.3.4 Kulttuurikohteet ......................................................................................... 35 5.4 Loma-asumisen edistäminen .................................................................................. 37 5.5 Yhteenveto toimenpiteistä ..................................................................................... 39 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 1 (38) 20.2.2013 KOUVOLAN SEUDUN MATKAILUN MASTER PLAN 1 TAUSTAA 1.1 Tavoitteet Kouvolan seudun elinkeinostrategiassa matkailun kehittäminen on valittu yhdeksi pääpainopistealueeksi. Tämä master plan työ on ensimmäinen kokonaisvaltainen matkailun kehittämissuunnitelma, joka on tehty Kouvolan seudulle. Kouvolan seudun matkailun master plan -työn tavoitteena on luoda edellytyksiä matkailuyritysten menestykseen, joka näkyy matkailutulon kasvuna ja työpaikkojen lisääntymisenä. Matkailuyritysten menestyksen lisäksi matkailun tuoma positiivinen näkyvyys ja vahvistuva imago voidaan hyödyntää laajemminkin koko alueen hyväksi. Matkailupalvelut ja –infra ovat hyödyksi myös paikallisille asukkaille ja matkailullisesti kiinnostava kohde kiinnostaa yrityksiä ja yksityisiä myös muuttoja sijoittumiskohteena. Master plan – prosessissa pyritään sitouttamaan koko seudun matkailukenttä yhteistyöhön, löytämään yhteinen kehittämisen tahtotila, painopistealueet, kärkituotteet ja yksimielisyys siitä, miten jatkossa seudun matkailun markkinointi ja myynti organisoidaan. Matkailun master plan on yrittäjien, kehittäjien ja kuntien yhteinen työkalu tuleviksi vuosiksi matkailun kehittämiseksi. Siinä huomioidaan myös eri tahojen välinen työn ja vastuun jako. Kuva 1. Roolijako matkailualan yrittäjien ja sitä tukevien tahojen kesken FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 2 (38) 20.2.2013 1.2 Master plan –työn prosessi Kouvola Innovation Oy (Kinno) käynnisti vuoden 2012 tammikuussa 15 kuukautta kestävän Kouvolan seudun master plan – hankkeen, jonka kokonaisbudjetti oli 249.300 €. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus (80 %) sekä Kouvolan kaupunki (18 %) ja Iitin kunta (2 %). Kinno kilpailutti osan master plan – hankkeen toteutuksesta ja valituksi tuli FCG Finnish Consulting Group Oy. FCG:n tehtävänä oli laatia varsinainen master plan ja vastata sen laatimisprosessista. Työn hinta oli noin 50.000 €. FCG:ssä työn toteutuksesta vastasi projektipäällikkö Minna Kurttila ja työryhmässä olivat mukana Hanna Baas, Leo Pitkänen, Jaana Myllyluoma, Asta Nupponen, Mari Kovasin ja Jari Turunen. Yhteyshenkilönä ja hankekoordinaattorina Kinnossa toimi Pia Hiltunen. FCG:n osuus toteutettiin maalis-lokakuun 2012 välisenä aikana. Työtä ohjasi ohjausryhmä, joka kokoontui työn aikana viisi kertaa. Sen jäseninä toimivat Asko Pesonen, Kouvola Innovation Oy Reijo Vaurula, Kouvola Innovation Oy Paula Kulla, Kouvola Innovation Oy Leo Pyöriä, Kouvolan kaupunki Pentti Toivanen, Iitin kunta Sami Saarikko, Iitin yrittäjät Sakari Pasanen, Tykkimäen Huvipuisto Oy Valvojana toimi Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY -keskuksesta ja asiantuntijajäseninä Kouvola Innovation Oy:stä Raija Sierman, Kirsi Vainio ja Jukka Kinnunen. Master plan – prosessin työvaiheet, niiden sisällöt ja menetelmät laadittiin siten, että lopputuloksesta pyrittiin rakentamaan innostava, selkeä, kunnianhimoinen mutta myös realistinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma, johon Kouvolan seudun matkailun toimijat ovat sitoutuneet. Kuva 2. Master plan -prosessin työvaiheet ja aikataulu FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 3 (38) 20.2.2013 Yrittäjien ja muiden matkailuun liittyvien toimijoiden näkemyksiä ja tarpeita kartoitettiin laajalla sähköisellä kyselyllä (130 vastausta) sekä puhelinhaastatteluilla (20 hlöä). Työn aikana järjestettiin myös kaksi laajempaa seminaaria sekä neljä teematyöpajaa. Visioseminaari työn alkuvaiheessa 17.4.2012 Teematyöpajat 15.–16.5.2012 Kokous- ja kongressimatkailu Luonto- ja liikuntamatkailu Tapahtumat ja kulttuurimatkailu Hyvinvointi-, virkistys- ja ostosmatkailu Julkistamisseminaari työn loppuvaiheessa 26.9.2012 Seminaareihin osallistui yhteensä noin 300 osallistujaa ja kuhunkin työpajaan noin 20–30 henkilöä. Julkistamisseminaarissa järjestettiin interaktiivinen äänestysmahdollisuus master planin yksityiskohdista. Nämä äänestyksen sekä seminaarin keskusteluiden tulokset on otettu huomioon tämän loppuraportin viimeistelyvaiheessa. Äänestyksen tuloksia on tämän raportin liitteenä 2. Kuva 3. Työpajan osallistujia 15.5.2012 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 4 (38) 20.2.2013 2 KOUVOLAN SEUDUN MATKAILUN NYKYTILANNE Kouvolan seudun matkailun nykytilanne on kuvattu laajasti liitteessä 1. Siinä on käyty läpi seuraavia aihealueita: • • • • • • • Saavutettavuus Matkailutarjonta; majoitus, käyntikohteet, aktiviteetit Kohderyhmät Matkailuelinkeino ja sen merkitys Kouvolan seudulla Matkailun kehittämiseen liittyviä hankkeita Matkailualan kehityssuuntia Kouvolan seudun matkailun SWOT-analyysi Tähän kappaleeseen on koottu nykytilanteen kuvauksen keskeisimpiä huomioita. Matkailun näkökulmasta voidaan todeta, että Kouvolan seudun vetovoimaa ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty. Kouvolan seudulla on monipuolista matkailutarjontaa: luonto vesistöineen, kaupungin keskustan palvelut, kulttuuria, tapahtumia ja aktiviteetteja. Tykkimäen huvipuisto ja Repoveden kansallispuisto ovat seudun suurimmat käyntikohteet, joiden lisäksi on useita pienempiä käyntikohteita ja tarjontaa. Monipuolisten käyntikohteiden ja laajan tapahtumatarjonnan lisäksi Kouvolan seudulla on sellainen kilpailuetu, jota harvalla on eli erinomainen saavutettavuus ja sijainti. Kouvola sijaitsee alueella, josta on optimaalinen matka ja kulkuyhteydet sekä Suomen väkirikkaimpiin kaupunkeihin että Pietariin. Kouvolan seudun matkailun nykytilannetta voidaan kuvata muutamalla keskeisellä tunnusluvulla. Tunnusluku v. 2011 Rekisteröidyt vuodepaikat 1.400 Kolme hotellia, lisäksi lomamökki-, kartano- ja maatilamajoitusta Käyttöaste 37,8 % Suomessa keskimäärin 49,7 % Keskihinta 37,95 € Suomessa keskimäärin 48,07 € Rekisteröidyt yöpymiset 159.000 vrt. Kotkan seutu 175.000, Imatran seutu 273.000 Ulkom. osuus rek. yöpymisistä 16 % Loma-asuntoja 10.000 Eniten kävijöitä/vuosi 200.000 Matkailutulo 132 M€ Työllistävyys 1.500 Verotulovaikutus 7,7 M€ Suomessa keskimäärin 27,5 % Kouvolassa 7.600 ja Iitissä 2.600, kaupallisessa käytössä murto-osa Tykkimäki (Repovesi 75.000) huom. luvut vuodelta 2008 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 5 (38) 20.2.2013 Kuva 4. Iltalehti 16.5.2012 Kouvolan seudulla on runsaasti loma-asuntoja. Vuoden 2011 tilastojen mukaan Kouvolan mökkimäärä on kolmanneksi suurin koko Suomessa1. Toukokuussa 2012 Kouvola nimettiinkin Suomen parhaimmaksi mökkikunnaksi Iltalehden kyselyn mukaan. Matkailuelinkeino ei ole Kouvolassa ollut tärkeimpien kehitettävien joukossa ja se näkyy mm. joissakin sellaisissa rakenteissa ja toimintamalleissa, jotka luovat turhia esteitä matkailuun liittyvien palveluiden ja toimintojen toteuttamisessa. Kyse lienee teollisuuspaikkakunnille tyypillisestä asetelmasta, joka johtuu siitä, että alueella on voitu nojata vuosikymmenien ajan vahvaan teollisuuteen eikä matkailun merkitys elinkeinona ole ollut esillä. Tällä hetkellä Kouvolan seudun matkailun kentällä tapahtuu paljon ja matkailuelinkeinon menestystä on pyritty edistämään monella eri saralla. Joitakin yrittäjiä ja matkailutoimijoita vaivaa kuitenkin epäusko ja väsymys kehittämiseen. Vaikka hankkeissa on tehty oikeita asioita, niiden jatkuvuutta ei ole saatu turvattua hankkeiden päättymisen jälkeen. Myös työnjako eri tahojen välillä on epäselvää eikä yrittäjä aina tiedä, missä kannattaa olla mukana. Onkin havaittavissa, että Kouvolan seudun matkailun kehittymisen pullonkaulana ovat olleet matkailun arvostuksen, kehittämishankkeiden systemaattisuuden ja pitkäjänteisyyden puute sekä yhteistyön vähäisyys yrittäjien ja matkailutoimijoiden kesken. Kuitenkin Tykkimäki, Repovesi ja Verla ovat houkutelleet Kouvolan seudulle matkailijoita jo pitkään. Samaan aikaan kun työmatkailu on vähentynyt, venäläisten matkailijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Matkailu on kehittynyt Kouvolan seudulla vahvaksi elinkeinoksi, joka työllisti vuoden 2008 lukujen mukaan noin 1.500 henkilöä ja verotuloa kertyi noin 7,7 miljoonaa euroa. 1 Kesämökit 2011. Tilastokeskus FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 6 (38) 20.2.2013 Matkailu on ottamassa Kouvolan seudulla selkeästi seuraavan kehitysaskeleen. Master plan – työn toteuttaminen on siitä yksi merkki. Positiivinen ja rakentava asenne oli selkeästi havaittavissa myös master plan – työn aikana haastatteluiden tuloksista sekä seminaarien ja työpajojen keskusteluista. Erityisesti nuoremmalla sukupolvella on innostusta ja uskoa Kouvolan vetovoimaisuuden kehittymistä kohtaan. Yrittäjäkentässä on sitoutuneita ja yhteistyöhalukkaita ihmisiä, jotka ovat valmiita verkostoitumaan ja kehittämään palveluitaan entistä paremmiksi. Kuva 5. Matkailukohteen kehittyminen vaatii aika ajoin uuden kasvusysäyksen. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 7 (38) 20.2.2013 3 MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAHTOTILA 3.1 Kouvolan seudun matkailun visio 2022 Visio on matkailuelinkeinon ja sitä tukevien toimijoiden sisäiseen käyttöön tarkoitettu kehittämisen tahtotilan ilmaisu. Kouvolan seudun matkailun visiota on käsitelty visioseminaarissa huhtikuussa 2012 sekä useissa ohjausryhmän kokouksissa. Lopullisen muotonsa se sai master planin julkistamisseminaarissa syyskuussa 2012. Visio v. 2022 Matkailu on kehittynyt Kouvolan seudulla merkittäväksi elinkeinoksi, joka vaikuttaa positiivisesti myös paikallisten asukkaiden elämään monipuolisempana vapaa-ajan palvelutarjontana ja uusina työpaikkoina. Kouvolan seutu on vahvistanut asemansa Suomen parhaana vapaa-ajan -asumisen paikkakuntana sekä kansainvälisestikin kiinnostavana matkailukohteena ja laadukkaana kokouspaikkana, jossa on monipuolista tapahtuma- ja kulttuuritarjontaa ympäri vuoden. Master plan -visio on hyvin linjassa myös Kouvolan uuden brändin kanssa.2 Siinä Kouvolan tavoitemielikuvaksi matkailun näkökulmasta määritellään ”kiehtova kaupunki”. Matkailun kehittämisestä todetaan mm.: ”Tavoitteena on lisätä kiinnostavuutta vapaa-ajan vieton ja matkailun kohteena sekä herättää sisäisesti ylpeyttä ja omanarvontuntoa persoonallisella esiintymisellä ja ylpeydenaiheiden esilletuomisella.” Master plan -vision toteuttaminen on mahdollista vain hedelmällisellä ja päämäärätietoisella yhteistyöllä. Matkailu on liiketoiminta-alanakin jo sellainen, joka edellyttää monialaista ja aktiivista yhteistyöverkostoa. Kouvola 2012 brändikirjassa on määritelty brändi-identiteetin arvomaailmaksi ”arvokasta yhteisvoimaa”, joka tukee hyvin myös matkailun vision toteuttamista: ”Meillä on varaa kasvunvaraan: ei tarvitse syntyä suureksi, jotta voi joskus olla jotain suurta. Uskomme, että selkeällä päämäärällä ja mitattavilla tavoitteilla meistä tulee vielä jotain suurta. Haluamme olla ihmeen hieno luontokaupunki täynnä periksiantamatonta luontoa.” 2 Kouvola 2012 brändikirja FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 8 (38) 20.2.2013 3.2 Määrälliset tavoitteet Visiota tukemaan on laadittu myös määrälliset tavoitteet, joilla pyritään kuvaamaan tarkemmin matkailun kasvua mm. kansainvälistymisen, viipymän pidentämisen ja eri majoitustyyppien suhteen. Määrälliset tavoitteet antavat myös suuntaa tarvittaville toimenpiteille. Esimerkiksi venäläisen matkailun kasvutavoite edellyttää Venäjälle suunnattavaa markkinointia, venäläisiä kiinnostavaa palvelutarjontaa sekä venäjänkielistä palvelua. Käyttöasteen parantamistavoite tarkoittaa käytännössä yöpymisten määrän kasvattamista nopeampaan tahtiin kuin mitä uutta kapasiteettia pyritään synnyttämään. Määrällisten tavoitteiden laskennassa on lähdetty siitä, että matkailun kasvu lähtee Kouvolan seudulla kovempaan kasvuun kuin keskimäärin koko Suomessa. Tällä pyritään tavoittelemaan kilpailukykyistä asemaa Kaakkois-Suomen muiden vetovoimaisten kaupunkiseutujen kanssa. Suomessa erityisesti Lappeenranta ja Imatran seutu ovat kyenneet hyödyntämään venäläisten matkailijoiden kasvavia virtoja mm. tekemällä merkittäviä investointeja palvelurakenteen kehittämiseksi. Myös näiden kohteiden sijainti rajan tuntumassa tulee aina olemaan etu. Kouvolalla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet kasvattaa venäläisten matkailijoiden määrää, mikäli master planiin kirjattuja tavoitteita ja toimenpiteitä lähdetään määrätietoisesti toteuttamaan. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että Kouvolan seudulla panostetaan tulevina vuosina vahvasti kapasiteetin kasvattamiseen, uusiin investointeihin, palvelutarjonnan kehittämiseen sekä entistä aktiivisempaan markkinointiin ja myyntiin. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 9 (38) 20.2.2013 3.2.1 Rekisteröidyt yöpymiset ja vuodepaikat sekä käyttöaste Kouvolan seudulle tavoitellaan puolta miljoonaa rekisteröitynyttä yöpymistä vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaa käytännössä noin 11 % vuosikasvua. Samalla aikavälillä pyritään rekisteröityjen vuodepaikkojen määrää kasvattamaan niin, että käyttöastetta saadaan parannettua. Käytännössä vuodepaikkojen määrän tulee kasvaa hitaammin kuin yöpymisten. Näillä esitetyillä luvuilla käyttöaste paranisi noin 50 %:iin, kun se vuonna 2011 oli vielä hälyttävän alhainen, noin 38 %. Rekisteröityjen vuodepaikkojen kasvu tarkoittaa teoriassa keskimäärin seuraavan 10 vuoden aikana joka vuosi • noin 20 uutta, vuokrattavaa loma-asuntoa/vuosi (á 7 hlöä) TAI • 70 hotellihuonetta/vuosi (á 2 hlöä) TAI • nykyisestä olemassa olevasta rekisteröimättömästä kapasiteetista 1400 vuodepaikan siirtymistä rekisteröidyn piiriin (mm. varausjärjestelmiin) Käytännössä kapasiteetin kasvu tapahtuu näiden kaikkien yhdistelmänä. Kotimaisten rekisteröityjen yöpymisten osalta tavoitellaan reilua kaksinkertaistamista kymmenen vuoden aikana keskimäärin 7 %:n vuosikasvulla. Tähän pyritään mm. hyödyntämällä Kouvolan mainetta Suomen parhaana loma-asumisen paikkakuntana sekä kehittämällä kokous- ja perhematkailua sekä urheilu- ja muita tapahtumia. Venäläisten yöpymisten määrittelyssä on huomioitu mm. TAK Oy:n tutkimus venäläisten matkailun kasvusta Kaakkois-Suomeen vuoteen 2025 mennessä. Siinä todetaan ennusteiden perustuvan mm. seuraaviin havaintoihin: • Venäjällä on vielä paljon matkailijapotentiaalia, esim. pietarilaisista vasta noin 21 % on käynyt Suomessa. • Esimerkit maailmalta muilta raja-asemilta kertovat, että rajan ylikulkuliikenne voi olla vielä paljon vilkkaampaa. • Ruplan dollari- ja eurokurssien vaikutukset • Venäläisten Suomen matkojen määrä on kasvanut keskimäärin 19 % vuodessa v. 1992–2011 • Elinkeinoelämän ja Venäjän talouden asiantuntijoiden arvioiden mukaan matkailijamäärät kasvavat v. 2012–2025 keskimäärin 15,9 % vuodessa. Venäjän ja EU:n välille todennäköisesti tuleva viisumivapaus lisäisi edelleen venäläisturistien määrää. Näihin ennusteisiin perustuen Kouvolan seudun osalta venäläisten rekisteröityjen yöpymisten kasvulle on asetettu keskimäärin 25 %:n kasvutavoite, jolloin vuonna 2022 venäläisiä rekisteröityneitä yöpymisiä olisi noin 185.000. Vertailutietona mainittakoon, että vuonna 2011 Imatran seudulla oli 131.000 venäläistä yöpymistä. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 10 (38) 20.2.2013 Muut ulkomaiset yöpymiset (lähinnä Hollanti ja Saksa) noin kolminkertaistuisivat. Prosentuaalisesti kasvu voi näyttää kovalta, mutta lukumäärinä tavoite on perusteltu, kun tiedetään Hollannin ja Saksan luontomatkailijoiden potentiaali ja Kouvolan mahdollisuudet tarjota palveluita mm. Repovedellä ja Kymijoella. Kuva 6. Kouvolan seudun rekisteröidyt yöpymiset. Toteutuma v. 2007–2011 ja tavoitteet v. 2012–2022 3.2.2 Venäläisten kävijöiden määrä Venäläiset kävijät on nostettu erikseen omaksi ryhmäkseen, koska venäläiset ovat Kouvolan seudulle erityisen tärkeä kohderyhmä. Luku pitää sisällään kaikki Kouvolan seudulla vierailevat venäläiset, joista osa jää myös alueelle yöpymään. Tavoitteena on kasvattaa venäläisten matkailijoiden viipymää eli venäläisten yöpymisten määrän pitäisi kasvaa suhteessa voimakkaammin kuin venäläisten kävijöiden. Tavoiteltava venäläisten kävijöiden määrä (750.000) on samaa tasoa kuin esimerkiksi Imatran seudulla vuonna 2011 (776.000). 3.2.3 Vapaa-ajan asuntojen määrä Kouvolan seudulla on runsaasti loma-asuntoja, joista melkein kaikki ovat pelkästään omistajiensa ja heidän lähipiirinsä käytössä. Tavoitteena on lomaasuntojen määrän kasvattamisen lisäksi saada niistä entistä suurempi osuus rekisteröidyn majoituskapasiteetin piiriin eli vuokrattaviksi niille ajoille, kun omistaja ei itse loma-asuntoaan käytä. Mikäli vuokravälitykseen saadaan 150 loma-asuntoa, jossa kussakin on keskimäärin 7 vuodepaikkaa, se tarkoittaa noin 1.000 vuodepaikan lisäystä rekisteröinnin piiriin. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 11 (38) 20.2.2013 3.2.4 Välitön matkailutulo, työpaikat ja verotuotto Matkailutulon vuosikasvu on linjassa rekisteröityneiden yöpymisten vuosikasvun kanssa. Mikäli yöpymiset kolminkertaistuvat, myös matkailutulo kolminkertaistuu. Matkailutuloon vaikuttavat myös esimerkiksi ohjelmapalvelut eli kasvu voi olla voimakkaampaakin. Myös työpaikkojen määrä vähintään kaksinkertaistuu noin 3.000 työpaikkaan. Lisäksi osa-aikaisten sesonkityöntekijöiden tarve kasvaa. Kunnallisverotuotto on laskettu matkailutulon vuosikasvun mukaan, jolloin se olisi 24 miljoonaa euroa vuonna 2022. 4 KOUVOLAN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEN STRATEGISET VALINNAT 4.1 Kehittymisen keskeisiä edellytyksiä Pohdittaessa Kouvolan seudun matkailun kehittymisen edellytyksiä, ovat seuraavat asiat nousseet muita keskeisempään asemaan. Kouvolan seudun matkailun kasvun vahvin potentiaali on venäläisten matkailijoiden määrän ja viipymän lisääminen. Tässä kilpailukentässä on otettava huomioon naapurialueiden kohteet (esim. Lappeenranta, Imatra, Kotka), jotta Kouvolan seutu profiloituisi niistä ja erottuisi edukseen muusta tarjonnasta. Kotimainen matkailija on jatkossakin hyvin tärkeä, koska suurin osa rekisteröityneistä yöpymisistä tulee edelleen kotimaasta. Kouvolan asema erinomaisena mökkikuntana kannattaa hyödyntää täysimääräisesti ja kehittää erilaisia keinoja kotimaisten vapaa-ajan viettäjien ja mökkeilijöiden houkuttamiseksi ja sitouttamiseksi. Kouvolan erinomainen saavutettavuus ja keskeinen sijainti luovat mainiot edellytykset matkailun kasvattamiseen. Saavutettavuus on pyrittävä hyödyntämään täysimääräisesti markkinoinnin kautta ja mm. huolehtimalla jatkoyhteyksistä ja paikallisliikenteestä Kouvolan keskustasta matkailukohteisiin. Matkailukohteen kehittämisessä on hyvä huomioida, että mitä huonompi kohteen saavutettavuus on, sitä kiinnostavampi kohteen tulee olla pystyäkseen houkuttelemaan matkailijoita. Kouvolan tapauksessa hyvä uutinen on se, että mitään äärimmäisen erityislaatuista matkailukohdetta tai – sisältöä ei välttämättä tarvita matkailijamäärien lisäämiseksi. Kouvolan seudulla on vetovoimatekijöitä, jotka ovat jo nyt tärkeitä matkailu- ja vapaa-ajan kohteita: Repovesi, Kymijoki, Tykkimäen huvipuisto, Verla, Mustila, Moision kartano sekä Mielakka. Nämä muodostavat jatkossakin Kouvolan seudun matkailun keskeisen tarjonnan, jota vahvistetaan edelleen. Kouvolan seudun vahva teollisuuteen liittyvä historia ja kulttuuri sekä viime vuosina tyhjentyneet tehdasrakennukset ja muut kiinteistöt on mahdollista hyödyntää matkailullisesta ja vapaa-ajan näkökulmasta. Teollisuus – teema on aitoa Kouvolaa, FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 12 (38) 20.2.2013 joka voi profiloida aluetta, mikäli teema hyödynnetään luovasti, hauskasti ja kiinnostavasti. Yhteismarkkinointia ja -myynti ä on kehitettävä niin, että se palvelee kokonaisvaltaisesti Kouvolan seudun matkailun kasvua ja ottaa entistä paremmin huomioon verkostoitumisen hyödyt eri toimijoiden kesken yritys-, kunta- ja maakuntatasolla. Matkailun kehittämishankkeiden suhteen on varmistettava, että tavoitteet ja sisällöt ovat lähtöisin yrittäjien tarpeista ja että yrittäjät ovat niihin sitoutuneita alusta alkaen. Hankkeiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja oltava master plan -työssä asetettujen vision ja toimenpidesuunnitelman mukaisia. Matkailuelinkeinon arvostusta pyritään nostamaan Kouvolan seudulla osoittamalla sen merkitys työllistäjänä ja verotulon tuojana ja myös palveluiden ja infran kehittymisen myötä myös paikallisen asukkaan viihtyisyyden lisääjänä. Matkailun arvostuksen nousu havahduttaa päättäjät tekemään matkailuelinkeinoa paremmin tukevia päätöksiä ja lisää yrittäjien mielenkiintoa sijoittua Kouvolan seudulle. Nämä strategiset valinnat antavat suunnan toimenpidesuunnitelman sisällölle ja toimenpiteiden priorisoinnille. Kuva 7. Yhteenveto strategisista valinnoista FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 13 (38) 20.2.2013 4.2 Kouvolan seudun matkailutarjonta Joissakin puheenvuoroissa on Kouvolan seudulle kaivattu uutta kärkikohdetta, ”matkailumagneettia”, joka ylittää uutiskynnyksen ja herättää suurten matkailijajoukkojen kiinnostuksen. Kouvolan seudulla on useita hienoja matkailu- ja vapaa-ajankohteita, jotka yhdessä muodostavat kiinnostavan, muista kaupunkiseuduista erottuvan kokonaisuuden. Mitään yksittäistä, kaikkia muita kiinnostavampaa asiaa ei tässä master plan – työssä voida nimetä, mutta Kouvolan seudulla on olemassa useita sellaisia aihioita, joista voi syntyä jotain todella ainutlaatuista ja vetovoimaista. Tällaisia aihioita, joissa on potentiaalia kehittyä ”matkailumagneeteiksi”, voivat olla mm. Repoveden alue – Palvelut, reitistöt, aktiviteetit ja majoituspalvelut huippuluokkaa Kouvola - Suomen paras mökkikunta KymiRing – Pohjoismaiden moottoriurheilutapahtumien ja muiden suurtapahtumien järjestyspaikka ja elämyskohde Tykkimäki – elämyksiä ja monipuolista vapaa-aikaa kaupungin palveluiden äärellä (jatkuvasti uudistuva huvipuisto, vesipuisto, golf, laadukkaat huvilat ja ravintolat) Uuden huippukohteen tai – tapahtuman muodostuminen on kiinni useiden eri tahojen yhteistyöstä, uskosta ja innostuksesta, investoreiden saamisesta sekä taitavasta brändäyksestä. Kaupungilla, sen eri hallinnonaloilla ja päättäjillä on keskeinen rooli kun alueelle halutaan luoda vetovoimatekijä, joka tuo mukanaan työpaikkoja ja matkailutuloa. Kaupunki vastaa toimintaympäristön kehittämisestä ja tukee eri tavoin matkailukohteen kehittymistä sekä poistaa esteitä kasvun tieltä. Varsinaisesta liiketoiminnasta vastaavat yrittäjät, mutta joissakin tapauksissa kaupunki voi olla mukana investoimassa kohteeseen, jotta sen toiminta saadaan käynnistettyä. Matkailun huippukohdekaan ei menesty yksin, vaan se tarvitsee ympärilleen monipuolisia ja laadukkaita majoitusja oheispalveluita sekä hyvän saavutettavuuden. Siksi matkailuelinkeinoa onkin kehitettävä usealla rintamalla yhtä aikaa, jotta kokonaisuus muotoutuu toimivaksi, laadukkaaksi ja kiinnostavaksi. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 14 (38) 20.2.2013 Kouvolan seudun matkailutarjonta muodostaa kokonaisuuden jota ei muualla ole. Tarjonta voidaan ryhmitellä sen mukaan, mikä matkailijaa Kouvolan seudulla ensisijaisesti kiinnostaa. 1. Käyntikohteet. Matkailijaa kiinnostaa jokin tietty kohde, johon hän haluaa tutustua ja mahdollisesti kokea siellä aktiviteettejä ja elämyksiä Luontokohteet; Repovesi, Kymijoki, Mustila Elämys-, hyvinvointi- ja liikuntakohteet; Tykkimäki, Mielakka, Moision kartano, golf-kentät, KymiRing, kylpylä/uimahallit, hoidot, terveyspalvelut Kulttuurikohteet; Verla, teollisuus- ja sotahistoriakohteet, Anjalan ja Moision kartanot, museot, näyttelyt Ostoskohteet; erikoiskaupat, marketit, tax free 2. Tapahtumat. Matkailija tulee paikan päälle ensisijaisesti osallistuakseen johonkin tilaisuuteen tai tapahtumaan ja samalla mahdollisesti osallistuu oheistoimintoihin ja tutustuu käyntikohteisiin. Viihde- ja kulttuuritapahtumat Urheilutapahtumat Kokoukset ja kongressit 3. Vapaa-ajan asuminen. Matkailija viettää omalla tai vuokratulla loma-asunnolla vapaa-aikaansa ja käyttää alueen palveluita. Kuva 8. Kouvolan seudun matkailutarjonta muodostaa kokonaisuuden, jota ei muualla ole. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 15 (38) 20.2.2013 4.3 Kohderyhmien määrittely Kouvolan seudun matkailun kohderyhmät on tärkeää määritellä ja tunnistaa mahdollisimman tarkkaan, jotta tuotekehitys ja markkinointi voidaan toteuttaa tehokkaasti. Kuva 9. Kouvolan seudun matkailun tärkeimmät kohderyhmät Omatoimimatkailijat Omatoimimatkailijat tulevat paikalle jonkin tietyn kohteen tai tapahtuman vuoksi. He voivat olla myös sukulais- tai tuttavavierailulla tai poikkeamassa ohikulkumatkalla. Omatoimimatkailijat ottavat itse selvää kohteesta ja varaavat tarvitsemansa palvelut. Heille on tarjottava ajantasaista ja kiinnostavaa tietoa ennen matkaa erityisesti www-sivujen kautta ja sosiaalisessa mediassa. Paikan päällä omatoimimatkailija hakee tietoa esitteistä ja kysellen matkailuinfosta tai kohteen henkilökunnalta. Matkanjärjestäjät Kouvolan seudulla tavoitellaan erityisesti venäläisiä, saksalaisia ja hollantilaisia asiakkaita matkanjärjestäjien kautta. Tuotekehitys- ja markkinointityötä tehdään yhteistyössä matkanjärjestäjän kanssa niin, että Kouvolan seudun matkailutarjonta vastaa mahdollisimman hyvin matkanjärjestäjän toiveita. Matkanjärjestäjä tuntee parhaiten omat asiakkaansa ja kantaa myös omalta osaltaan riskin matkailupalveluketjun onnistumisesta. Matkanjärjestäjäsuhteiden kehittyminen ja ylläpito on pitkäjänteistä työtä, jossa molemmin puolinen luottamus on yhteistyön avain. Yhteismarkkinointia toteuttava taho on usein tärkein kontakti ja väylä matkanjärjestäjäyhteistyöhön. Kokousten ja tapahtumien järjestäjät Tapahtumien järjestäjien joukkoon luetaan urheilu-, kulttuurija viihdetapahtumien sekä kokousten järjestäjät. Nämä kaikki tarvitsevat tapahtumalle toimivat, ajanmukaiset tilat tai tapahtuma-alueen, siihen liittyvät puitteet ja välineet (lavat, sähköt, valaistuksen, äänentoiston jne.) sekä kiinnostavia oheistoimintoja. Tapahtumille myös hyvä saavutettavuus on erityisen tärkeää. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 16 (38) 20.2.2013 Tapahtumien ja kokousten järjestäjät voivat olla paikallisia toimijoita tai sitten kansallisia tai kansainvälisiä organisaatioita, jotka kierrättävät tapahtumiaan eri paikkakunnilla. Paikallisten järjestäjien kesken tarvitaan toimivaa yhteistyöverkostoa, jolloin voidaan käyttää mm. yhteisiä laitteita. Ulkopuolelta tulevia järjestäjiä varten tarvitaan aktiivista ja laadukasta markkinointia. Tapahtumille on tyypillistä, että majoituskysyntä voi nousta tapahtuman toteutusajankohdan aikana yli tarjonnan. Siksi on tärkeää, että tapahtumat pyritään jaksottamaan niin, ettei ainakaan suurimpia tapahtumia toteuteta samaan aikaan. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 17 (38) 20.2.2013 5 TOIMENPIDESUUNNITELMA Toimenpidesuunnitelma sisältää Kouvolan seudun matkailun tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, niiden vastuutahon ja tavoitteellisen toteutusaikataulun. Toimenpidesuunnitelma koostuu neljästä aihepiiristä: 1) markkinoinnin ja myynnin, 2) kohteiden ja 3) tapahtumien kehittäminen sekä 4) vapaa-ajan asumisen edistäminen. Suurin osa toimenpiteistä edellyttää toteutuakseen erillistä rahoitusta. Toimenpiteestä riippuen rahoittajia voivat olla yhdessä tai erikseen Kouvolan seudun yrittäjät Kouvolan seudun kunnat, Iitti ja Kouvola Kymenlaakson liitto; EU-hankerahoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskus; EU-hankerahoitus, yritystoiminnan rahoitus, investointituet Toimenpiteelle nimetty vastuutaho vastaa myös sopivien rahoituskanavien löytämisestä. Jos EU-hankerahoitus koetaan sopivaksi kanavaksi, vastuutaho käy tarvittavat neuvottelut omarahoitusosuuden maksajien (yleensä yrittäjien) sekä rahoittajaviranomaisen kanssa, jotta kokonaisuus muodostuu mahdollisimman tehokkaaksi ja voimassa olevien rahoitusohjelmien mukaiseksi. Toimenpiteiden priorisointi ja aikataulutus auttavat myös rahoituksen riittävyyden suunnittelussa. Esimerkiksi kunta voi varautua budjetissaan tiettyihin toimenpiteisiin tietyssä järjestyksessä ja varmistaa, että varat riittävät ainakin prioriteetiltään tärkeimpiin hankkeisiin. Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä elinkeinoelämälle ja kehittää toimintaympäristöä. Investointien toteutus ja toiminnan operointi on pääsääntöisesti yritysten vastuulla. Kouvolan seudun matkailun kehittämiseksi on noussut esiin useita erilaisia investointitarpeita. Osa niistä on jo suunnitelmissa pitkällä (esim. KymiRing), mutta osalle on tehtävä ns. kannattavuustutkimus/toteuttavuusselvitys, jotta investoinnin toteuttavuuskelpoisuus tulee arvioitua. Investoreiden vakuuttamiseksi kannattavuustutkimusten tulisi olla ammattimaisesti laadittuja. Kannattavuustutkimus sisältää mm. seuraavat määrittelyt3 Sijainti, kohderyhmät ja kysyntä, kilpailuasema ja brändi Tilaohjelma, koko, sijainti, asiakaspaikkamäärät, tyyli, varustelutaso Kilpailevien markkinoiden määrittely, analysointi ja tulevaisuuden näkymät Kustannusarvio ja viiden vuoden kassavirtaennuste Kannattavuustutkimus maksaa yleensä 15.000–30.000 euroa ja siihen menee aikaa noin 3-6 viikkoa. Kun kannattavuustutkimus on tehty, voidaan tarkentaa tarvittaessa maankäyttösuunnitelmaa ja tilaohjelmaa. Mikäli kannattavuustutkimuksen tulos on kannustava, on aloitettava ensin operaattorin, ja sen jälkeen investoijan, etsintä. Ammattimainen operaattori lisää investoinnin houkuttavuutta. Kouvolan seudun matkailun master planin toteutumista varten olisi hyvä nimetä seurantaryhmä tai varmistaa jotenkin muuten, että joku taho seuraa, miten master planissa asetetut tavoitteet ja erityisesti toimenpiteet ovat lähteneet toteutumaan. Seurannan tulosten perusteella voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia ja päivityksiä master planiin, esimerkiksi nostamalla jokin toimenpide tärkeämpään prioriteettiluokkaan tai toteamalla jonkin toimenpiteen muuttuneen syystä tai toisesta toteuttamiskelvottomaksi. Myös uusia toimenpiteitä voidaan tarvita, sillä kaikkea ei voida master planin laatimisvaiheessa ennustaa. Esimerkiksi yhteiskunnalliset muutokset Venäjällä, verotuksen tai lainsäädännön muutokset Suomessa tai jopa luonnonilmiöt voivat muuttaa tilanteita niin, että niihin on reagoitava myös matkailun kehittämistyössä. 3 Matkailuhankkeesta investointikohteeksi –opas, Invest in Finland, 2012. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 18 (38) 20.2.2013 5.1 Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen Matkailukohteiden markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen kohdistuu Kouvolan seudulla runsaasti odotuksia. Tarve toimintatapojen uudistamiseen on selkeä. Uuden toimintamallin tulee palvella mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti Kouvolan seudun matkailun vahvaa kasvua tulevina vuosina. Sitä varten tarvitaan 1) 2) 3) selkeät, yhdessä matkailuelinkeinon kanssa sovitut pitkäntähtäimen tavoitteet ja markkinointisuunnitelma, tavoitteisiin nähden oikein mitoitetut resurssit (rahoitus, työntekijät, osaaminen) ja toimenpiteitä tukeva aktiivinen verkosto ja yhteistyökumppanit. Tavoitetilannetta voidaan kuvata seuraavalla kuviolla. Kouvolan seudulle on juuri luotu uusi brändi, joka sopii mainiosti myös matkailun puolelle. Kouvolan ja Iitin brändit sekä Kouvolan seudun matkailun master plan luovat ne keskeiset suuntaviivat, joiden tukemana matkailun kehittämistä, markkinointia ja myyntiä tehdään. Markkinointiorganisaatio vastaa Kouvolan seudun matkailu- ja tapahtumakohteiden markkinoinnista ja myynnistä. Toiminta perustuu yrittäjien kanssa laadittuun markkinointisuunnitelmaan, joka varmistaa sen, että toiminta on yrittäjien tavoitteita palvelevaa, pitkäjänteistä ja kattavaa. Kouvolan seudulla toteutetaan erilaisia matkailun kehittämiseen liittyviä hankkeita, joiden hallinnoijia voivat olla mm. oppilaitokset, erilaiset yhdistykset tai kehittämisyhtiö Kinno. Mikäli näissä hankkeissa on markkinointitoimenpiteitä (wwwsivut, esitteet, matkanjärjestäjien käynnit yms.) ne toteutetaan yhteistyössä markkinointiorganisaation kanssa. Näin säästetään resursseja ja varmistetaan, että markkinointi on yhdessä sovittujen linjausten mukaista (brändi, imago, painopisteet). Yritykset osallistuvat yhteismarkkinointikampanjoihin mutta toteuttavat tarvittaessa myös omia, itsenäisiä markkinointitoimiaan. Kaikki yhteismarkkinointiin liittyvä löytyy yhden luukun takaa ja matkailuhankkeiden tiedetään olevan yhdessä sovitun master planin mukaisia. Kokonaiskuva selkiintyy ja verkoston toiminta tehostuu. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 19 (38) 20.2.2013 Uudessa toimintamallissa markkinointiorganisaatiolla on kaksi päätehtävää. 1. Yksityisille henkilöille (B to C) Tarjoaa tietoa seudun matkailu- ja oheispalveluista kiinteässä infopisteessä, tarpeen mukaan eri tilaisuuksissa ja sesonki-kohtaisissa ”tapahtumapisteissä” sekä sähköisissä välineissä. Toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyitä. Välittää majoitusta (varauspalvelu). 2. Yrityksille, organisaatioille (B to B) Myy ja välittää yrityksille ja organisaatioille Kouvolan seudun kokous-, kongressi- ja tapahtumatiloja. Paketoi, myy ja välittää Kouvolan seudun matkailuyritysten tuottamia palveluita kokousten tai tapahtumien järjestäjille sekä matkanjärjestäjille. Näitä päätehtäviä tukevia tehtäviä ovat lisäksi Markkinointikampanjoiden ja – materiaalien suunnittelu ja toteutus (suunnitelmat teemoittain, kampanjoiden toteuttaminen ja rahaliikenne, toteutusten seuranta) Tuotekehityksen edistäminen (yritysten tuotekehityksen edistäminen niin, että saadaan koottua markkinoille myyviä ja laadukkaita kokonaisuuksia) Tiedotus, viestintä ja edunvalvonta (Kouvolan seudun matkailun ”kasvoina” toimiminen, matkailun tilastotietojen ja muun tutkimustiedon hankinta, seuranta ja välitys matkailuyrittäjille, päätöksentekijöille ym.) FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 20 (38) 20.2.2013 Markkinointiorganisaation toimenpiteiden suunnittelusta ja tulosten seurannasta vastaavat ns. markkinointitiimit. Niiden jäseninä on yrittäjiä ja muita matkailualan toimijoita. Alustavasti tiimien teemoiksi on esitetty seuraavia: Kokous- ja kongressi, liikunta/urheilu-tapahtumat Luontomatkailu Huvi-, hyvinvointi- ja ostosmatkailu Kulttuuri- ja tapahtumamatkailu 1. Matkailupalveluiden markkinointi ja myynti Toteutus Toteutetaan uudelleenjärjestely matkailu-, kulttuuri- ja tapahtumatuotannon markkinoinnin ja myynnin osalta. Laaditaan Kinnon matkailupalveluiden liiketoimintasuunnitelma. Aika V. 2012-2013 Vastuu Kouvola Innovation Oy Vaikuttavuus Mahdollistaa konkreettisen tuloksen tekemisen, auttaa varsinkin pkmatkailuyrityksiä saamaa tuotepakettejaan paremmin markkinoille. Karsii päällekkäistä työtä ja kohdentaa markkinointiin suunnatut rahat tehokkaammin. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 21 (38) 20.2.2013 2. Matkailuyritysten kilpailukyvyn lisääminen ja tuotteiden/palveluiden laadun kehittäminen Toteutus Yritysten kilpailukyvyn parantaminen kohentamalla yritysten tuotteiden ja palvelun laatua sekä saatavuutta. Keinoina koulutukset, yrityskohtainen ohjaus, tutustumismatkat ja tuotekokonaisuuksien suunnittelu sekä hinnoittelu. Aika Jatkuvaa Vastuu Kouvola Innovation Oy Vaikuttavuus Lisää yritysten kiinnostavuutta ja vakuuttavuutta asiakkaan silmissä parantaen niiden markkina-arvoa ja saatavuutta. Yritykset saavat ohjauksen ja koulutuksen myötä uudenlaisia näkökulmia, uusia verkostoja ja yhteistyökumppaneita sekä ennen kaikkea lisää asiakkaita. 3. Joustavat ja liikkuvat matkailuinfopisteet Toteutus Tarjotaan Kouvolan seudun matkailu- ja vapaa-ajan palveluista infoa joustavissa ja liikkuvissa matkailuinfopisteissä mm. kauppakeskuksissa, matkakeskuksessa, tapahtumissa ja Tykkimäellä. Matkailuinfossa huomioidaan kohderyhmän tarpeet ja toiveet ja tarjotaan infoa sen mukaisesti (ei mielellään ”yleisesittelyä” vaan juuri pääpaino sellaisilla asioilla, jotka siinä tilanteessa ja paikassa voivat kiinnostaa). Aika Tykkimäellä kesäisin vuodesta 2013 alkaen, muualla tarpeen/sesonkien mukaan. Vastuu Kouvola Innovation Oy Vaikuttavuus Lisää palveluiden käyttöä ja viipymää, kun asiakas huomaa, että alueella on myös muuta nähtävää ja koettavaa. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 22 (38) 20.2.2013 5.2 Tapahtuma- ja kokousmatkailun kehittäminen Tapahtumien kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin on koottu kaikki kokousmatkailua sekä urh eilu-, kulttuuri- ja vi ihdetapahtumien kehittymistä tukevat toimet. Vaikka kyseessä on sisällöltään erityyppiset tapahtumat, on niiden toteutuksessa paljon yhteneväisyyksiä. Kaikki tapahtumat tarvitsevat toteutuspaikoikseen tiloja ja alueita sekä niihin tekniikan ja erilaisia lavoja ja rakennelmia. Tapahtumien osallistujille on myös pystyttävä tarjoamaan majoitus- ja ravitsemuspalveluita. Oheispalveluilla voidaan lisätä tapahtuman houkuttelevuutta sekä viipymää. Lisäksi Kouvolan imago, palvelukulttuuri ja saavutettavuus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat tapahtumanjärjestäjien ja yleisön kiinnostukseen. Tapahtumilla voidaan tasoittaa sesonkivaihteluita ja pyrkiä järjestämään tilaisuuksia ympäri vuoden mahdollisimman tasaisesti. Päällekkäisyyksiä on vältettävä, jotta esimerkiksi majoituskapasiteetti ei ylikuormitu. Kouvolan seudulla on jo runsas tapahtumatarjonta, mutta tapahtumien järjestäjät esittäneet toiveensa tiiviimmästä yhteistyöstä esimerkiksi yhteisten äänentoisto- tai muiden vastaavien laitteiden hankinnassa ja käytössä. Kaupungilta odotetaan aktiivista otetta ja tukea tapahtumiin ja kokousten järjestämiseen liittyvissä asioissa. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 23 (38) 20.2.2013 4. Kokous- ja tapahtumapalveluihin liittyvän verkoston kokoaminen Toteutus Kartoitetaan Kouvolan seudun kokous- ja tapahtumatilat ja alueet, oheispalvelut, majoitus- ja ravintolapalvelut, kaupungin tarjoamat palvelut jne. Verkoston keskeiset toimijat muodostavat ydinryhmän, joka pääsee vaikuttamaan myös myynti- ja markkinointipaketin sekä markkinointisuunnitelman sisältöön ja tulosten seurantaan. Aika V. 2012–2013, yhtä aikaa myynti- ja markkinointipaketin laatimisen kanssa. Vastuu Kouvola Innovation Oy Kumppanit Kouvolan kaupungin viestintä, Iitin kunta, kulttuuritoimi, yritykset, tapahtumatuottajat Vaikuttavuus Hyvin toimivan verkoston avulla voidaan palvella isompiakin kokousryhmiä ja tarjota mm. monipuolisia ohjelma- ja majoituspalveluita. Verkoston jäsenet voivat hyödyntää toinen toisensa palveluita ja välineistöä. Verkoston tiivis yhteydenpito voi estää myös tapahtumien päällekkäisyyttä. Tämä toimenpide tukee myös ”Urheiluliiketoiminnan esiselvitys” -hankkeen (2010) kärkihanke-esitystä verkoston kokoamisesta. 5. Kokous- ja tapahtumapalveluiden markkinointisuunnitelma Toteutus Tapahtumien markkinointisuunnitelma sisältää seuraavat osa-alueet: Kohderyhmien tarkentaminen Kouvolan seudulla toimivien organisaatioiden kartoittaminen ja niiden kokoustarpeiden selvittäminen: onko niillä valtakunnallista tai kansainvälistä katto-organisaatiota tai muita kontakteja > niiden kautta esim. vuosikokousten tai seminaarien houkutteleminen Kouvolan seudulle Tärkeimmät, kokouksia järjestävät tahot pääkaupunkiseudulla Markkinointikeinojen suunnittelu Miten edellä määriteltyjä kohderyhmiä lähestytään, mitä medioita ja välineitä käytetään Markkinoinnin seuranta Suunnitelmaan laaditaan mittarit, joilla seurataan markkinoinnin tuloksia Aika V. 2012-2013, yhtä aikaa myynti- ja markkinointipaketin laatimisen kanssa. Päivitetään vuosittain. Vastuu Kouvola Innovation Oy Kumppanit Kouvolan kaupungin viestintä, kulttuuritoimi, yritykset, tapahtumatuottajat Vaikuttavuus Tapahtumiin liittyvän markkinointisuunnitelman noudattaminen kohdistaa toimenpiteet kustannustehokkaasti ja antaa tietoa markkinoinnin tuloksista. Päällekkäisen työn tekeminen eri tahojen kesken poistuu. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 24 (38) 20.2.2013 6. Kokous- ja tapahtumapalveluiden myynti- ja markkinointipaketti Toteutus Kouvolan seudulle laaditaan myynti- ja markkinointipaketti, jota käytetään markkinoitaessa Kouvolaa kansallisten tai kansainvälisten kokousten ja tapahtumien pitopaikkana. Aika V. 2012-2013. Päivitetään vuosittain Vastuu Kouvola Innovation Oy Kumppanit Kouvolan kaupungin viestintä, oheisohjelmaa tarjoavat yritykset, tapahtumatuottajat Vaikuttavuus Suomen merkittävimmillä kokouspaikkakunnilla on käytössään vastaavankaltainen paketti, joka on tärkein työkalu tapahtuma- ja kokouspaikkojen markkinoinnissa. Se myös antaa kuvan kokouspaikkakunnasta, jossa asiat on suunniteltu hyvin valmiiksi ja järjestäminen otetaan vakavasti. Paketti nostaa esiin Kouvolan seudun parhaat puolet ja mahdollisuudet onnistuneen tapahtuman järjestämiseen. Kuva 10. Tapahtumien myynti- ja markkinointipaketin sisältöä. (Lähde: Leena Sipilä/FCB) Myynti- ja markkinointipaketin sisältö on hahmoteltu alla olevassa kuvassa. Lähteenä on käytetty Finnish Convention Bureaun (FCB) johtajan Leena Sipilän esitystä Kouvolan seudun matkailun master plan -työpajassa 15.5.2012. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 25 (38) 20.2.2013 7. Huvipäällikkö/tapahtumakoordinaattori Toteutus Taho, joka auttaa tapahtumien järjestäjiä ja edistää markkinointia sekä tiedonkulkua yhteistyöverkoston kesken; • vastaa tapahtumakalenteri-järjestelmästä ja sinne myytävistä bannereista, • koordinoi tapahtumien yhteismarkkinointia (esim. Kouvolan seudun tapahtuma-esite) • välittää tietoa tapahtumien pitopaikoista ja vuokrattavista laitteista ja rakenteista tapahtumien järjestäjille • kutsuu kokoon työryhmän, joka tehtävänä kehittää kaupungin, tapahtumajärjestäjien ja matkailumarkkinoinnin välistä vuorovaikutusta ja yhteisiä toimintatapoja • ylläpitää yhteistyöverkostoa ja tapahtumien vuosikelloa Aika V. 2013 - Vastuu Kouvola Innovation Oy Kumppanit Kouvolan kaupungin viestintä, kulttuuritoimi, yritykset, tapahtumatuottajat Vaikuttavuus Tämä toimenpide tukee myös ”Urheiluliiketoiminnan esiselvitys” -hankkeen (2010) kärkihanke-esitystä verkoston kokoamisesta. 8. Monitoimiareena Toteutus Kouvolan seudulle on kaivattu pitkään ns. monitoimihallia/-areenaa, jossa voidaan toteuttaa monenlaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Urheiluliiketoiminnan esiselvityshankkeen pohjalta laaditaan toteutettavuusselvitys, jonka jälkeen investoreiden etsintä ja neuvottelut. Aika V. 2013 - Vastuu Kouvolan kaupunki/maanhankinta, kaavoitus, investoreiden hankinta Kouvola Innovation Oy/toteutettavuusselvitys ja investoreiden hankinta sekä neuvottelut. Kumppanit Kouvolan seudun urheilujärjestöt Vaikuttavuus Monitoimihalli/-areena täydentää Kouvolan seudun tarjontaa erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muuntuvana ja monipuolisena tilana. Olemassa olevat tilat ja rakennukset ovat liian pieniä, suurin osa tekniikaltaan vanhentuneita ja tiloiltaan joustamattomia, jolloin niiden käyttö on rajattua vain tietyn tyyppisiin tarpeisiin. Luo työllisyyttä alueelle. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 26 (38) 20.2.2013 5.3 Kohteiden kehittäminen Kohteiden kehittämiseen liittyvissä toimenpiteissä on lueteltu kaikki kulttuuri-, ostos-, elämys- ja liikunta- sekä luontokohteisiin liittyvät tarpeet. 5.3.1 Luontokohteet 9. Majoitustilojen rakentaminen vaiheittain Repoveden kansallispuiston lähialueelle Toteutus Repoveden alueelle suunnitellaan ja toteutetaan vaiheittain ekologiseen matkailuun erikoistuva matkailukylä, joka on 20 hehtaarin alueelle levittäytyvä kokonaisuus sisältäen chalet-, retkeilymaja-, asuntovaunu-, teltta- sekä korkeatasoista huvilamajoitusta Aika V. 2013 - Vastuu Kouvola Innovation Oy: toteutettavuusselvitys, investoreiden hankinta Kouvolan kaupunki: Kaavoitus ja maankäytön ratkaisut sekä alustava suunnitelma majoituksen rakentamisen vaiheistuksesta, laajuudesta ja tyypistä > investoreiden hankinta Investorit, yksityiset: rakentaminen Operaattorit: majoitusliiketoiminta Vaikuttavuus Majoituspalveluita tarjoamalla lisätään Repoveden kävijöiden viipymää ja sitä kautta matkailutuloa. Kokonaisuudessaan kymmenien miljoonien investoinnit, jotka toteutetaan vaiheittain. Rakentaminen työllistäisi ja toisi alueelle elinvoimaa, kuten myös kymmenet työpaikat, joita syntyisi majoitusyrityksiin. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 27 (38) 20.2.2013 10. Luontomatkailukeskuksen toteuttaminen Toteutus Luontomatkailun kehittämiseksi on todettu tarve ns. luontomatkailu/palvelukeskukselle, joka voi koostua useammasta eri rakennuksesta. • • • • • • Tilat ohjelmapalvelutuotteiden myyntiä sekä varusteiden säilytystä varten Tilat luontonäyttelylle ja kaupoille; matkamuistoja, retkeilytuotteita ja -varusteita Info Saunat Kahvila/ravintola Pihasta pääsy alueelta lähteville reiteille sekä laiturit venetakseille Aika V. 2013 - Vastuu Investorit/yrittäjät: rakentaminen Operaattorit/yrittäjät: liiketoiminta Kouvolan kaupunki: Kaavoitus ja maankäytön ratkaisut Kouvola Innovation Oy: toteuttavuusselvitys, investoreiden houkutteleminen Vaikuttavuus Palveluita tarjoamalla lisätään luontomatkailukohteiden houkuttavuutta ja kävijöiden viipymää ja sitä kautta matkailutuloa. 40 000 kävijää x 10 € = 400 000 € - päiväkävijöinä 40 000 kävijää x 200 € = 8 milj. € - yöpyjinä Retkeilykeskuksen myötä alueella toimivien yritysten palvelut saadaan paremmin tarjolle ja yhteistyö yritysten kesken sujuvammaksi. 11. Repoveden ja Pohjois-Kouvolan alueen reittiverkoston kehittäminen Toteutus Repovedellä on tällä hetkellä 40 km:n reittiverkosto. Reittejä ja taukopaikkoja tulisi kehittää edelleen koko Pohjois-Kouvolan alueella mm. retkeilyä, maastopyöräilyä, hiihtoa ja hevosvaelluksia sekä melontaa varten. Reittien tulee olla hyvin merkittyjä, vaativuuden kannalta luokiteltuja ja eri kohderyhmille räätälöityjä. Osa reiteistä puiston alueelle, osa ulkopuolelle. Aika V. 2013 - Vastuu Kouvola Innovation Oy, Kymenlaakson virkistysalueyhdistys, Metsähallitus Vaikuttavuus Monipuolinen reittiverkosto on Repoveden alueen käytettävyyden ja houkuttavuuden kannalta oleellisen tärkeää. Vuoden retkeilykohteeksikin valitun alueen tulee vastata odotuksia ja mieluummin ylittää ne. Reittien monipuolistaminen tarjoaa lisää mahdollisuuksia myös alueen yrittäjille liiketoiminnan monipuolistamisen suhteen. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 28 (38) 20.2.2013 12. Repoveden opas- ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Toteutus Repovedellä toimii jo yrittäjien yhteistyörenkaita. Yrittäjien yhteistyötä pyritään vahvistamaan ja laajentamaan niin, että alueella on tarjota monipuolinen palveluvalikoima eri kohderyhmien tarpeisiin. Repoveden alueella toimivat yrittäjät hyödyntävät kansallispuiston ja sen ulkopuolella olevia reittejä, taukopaikkoja sekä retkeilykeskusta. Yrittäjäringit voivat järjestää ohjelmapalveluita myös Kymijoelle ja muualle Kouvolan seudulle. Aika jatkuvaa Vastuu Ohjelmapalveluyrittäjät Vaikuttavuus Verkostomainen toiminta vahvistaa kaikkien siihen osallistuvien yritysten markkina-asemaa, monipuolistaa asiakkaille tarjottavaa ohjelmapalveluvalikoimaa sekä helpottaa niiden hankintaa. 13. Kymijoen luontomatkailun kehittäminen Toteutus Kymijoen luontomatkailun kehittämistä jatketaan panostamalla erityisesti kalastusmatkailun ja melonnan mahdollisuuksiin ja opastukseen sekä ohjelmapalveluihin. Aika V. 2012 - Vastuu Kouvolan kaupunki: lupa-asiat, maankäyttö, rantautumispaikat, opasteet, kalaportit patoihin, maisemointi, jokiuomien ja isojen purojen raivaus melojien mentäväksi. Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry: rakenteet, ylläpito Kouvola Innovation Oy: reittikartat, laiturit, laavut tmv. Yrittäjät: ohjelmapalvelut Vaikuttavuus Yritykset saavat paremmat mahdollisuudet toimia Kymijoella ja sen varrella. Kalastusmatkailijoiden ja melojien määrä lisääntyy, kun Kymijoen monipuolisia mahdollisuuksia voidaan markkinoida. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 29 (38) 20.2.2013 14. Kimolan kanavan toteuttaminen Toteutus Kimolan kanavan käyttöönotto uudelleen niin, että nippunosturi ja pato puretaan ja korvataan suluilla. Hankkeelle on myönnetty suunnittelurahaa 559 000 € (ELY-keskus). Kouvolan, Iitin ja Heinolan osuudet suunnittelutyöstä ovat yhteensä 62 000 € ja varsinaisesta rakennustyöstä vajaa 3 milj. €. Aika V. 2012 - Vastuu Liikennevirasto: rakennuttaminen Kunnat: maankäyttösuunnitelmat, tukiyhtiön perustaminen, rahoituksen kokoaminen Vaikuttavuus Kanavan sijainti on erittäin edullinen matkailun kehittämisen näkökulmasta, sillä pääkaupunkiseudun ja Pietarin alueen saavutettavuus on hyvä. VesijärviPäijänne-Ruotsalainen-Konnevesi on tärkeä virkistys- ja matkailualuekokonaisuus tulevaisuudessa ja kanavan lähialueella sijaitsee olemassa olevia ja kehittyviä matkailukohteita kuten Vierumäki ja Verlan alue. Lisäksi Kouvola ja Heinolan seutu ovat maamme suosituimpien kesämökkialueiden joukossa, sillä alueella on yhteensä yli 20.000 vapaa-ajan asuntoa. Sulun rakentaminen edistäisi matkailun lisäksi myös rantarakentamista ja rahtikuljetusta. 15. Mustilan Arboretumin kehittäminen Toteutus Suomen vanhin ja suurin arboretum on matkailullisestikin arvokas kohde ja sen näkyvyyttä ja sisältöä on myös jatkossa kehitettävä. Aika jatkuvaa Vastuu Mustilan kotikunnassäätiö, Mustila Viini Oy, Mustilan Taimitarhat Vaikuttavuus Vahvistaa Kouvolan seudun palvelutarjontaa ja houkuttelee kasveista ja puutarhoista kiinnostuneita ihmisiä ympäri maailmaa. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 30 (38) 20.2.2013 5.3.2 Ostoskohteet 16. Ostoskohteet esille Toteutus Kaikki ostoskohteet esille www-sivuille ja markkinointimateriaaliin eri teemojen alle ryhmiteltynä (tavaratalot, erikoisliikkeet, digitaaliset info- ja tienvarsitaulut jne.). Tax free –kaupoista ajantasainen tieto www-sivuille. Aika v. 2012, ylläpito ja päivitys jatkuvaa Vastuu Kouvola Innovation Oy: www-sivut, digitaaliset tienvarsitaulut, markkinointipaketit yrityksille yms. Ostoskohteet: tietojen ylläpito ja päivitys Vaikuttavuus Lisää ostoskohteiden myyntiä, kun kohteet ovat helposti asiakkaiden löydettävissä. Lisää mm. ohikulkuliikenteen osalta vetovoimaisuutta keskustaan ja market -alueille. Luo paremman kuvan Kouvolan palvelutarjonnasta. 17. Ostoskohteiden erikoispalvelut venäläisille asiakkaille Toteutus Koulutusta kauppiaille ja kauppojen henkilöstölle (erityisesti pienet kaupat). Kauppoihin lisää esim. venäjänkielistä palvelua, venäläisiä kiinnostavaa tarjontaa sekä kotiin toimitus – palvelu yms. joka edistää venäläisten kiinnostusta ja nostaa palvelun tasoa. Aika jatkuvaa Vastuu Kouvola Innovation Oy: koulutuksen järjestäminen Ostoskohteet: palveluiden kehittäminen Vaikuttavuus Lisää ostoskohteiden venäläisten asiakkaiden määrää. 18. Ostos- ja perhematkailupakettien kokoaminen Toteutus Ostos- ja perhematkailupakettien kokoaminen yhteistyössä matkailuyrittäjien ja kauppiaiden kanssa. Esim. paketit, joissa tarjotaan yksi yö/huone max 4 hlö (2+2), sisältää junalla tuleville paikallisbussin/katujunan käytön viipymän aikana, liput johonkin kohteeseen (teatteriin, Tykkimäelle, Mielakkaan tms.) Erilaiset painotukset eri kohderyhmille (venäläiset, kotimaiset jne.) Aika Jatkuvaa Vastuu Kouvola Innovation Oy Matkailu- ja majoitusyrittäjät ja kauppiaat Vaikuttavuus Lisää Kouvolan seudun houkuttavuutta ostos- ja perhematkailukohteena ja helpottaa eri palveluiden hankintaa. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 31 (38) 20.2.2013 19. Lähi- ja luomuruuan saatavuuden parantaminen Toteutus Löydä läheltä -infohanke, Lähiruokamessut, maatila- ja tuottajatorit, Meidän Maaseutu -messut, Sadonkorjuu-tapahtuma jne. Tulossa esite ja www-sivut neljällä kielellä (suomi, englanti, venäjä ja ruotsi) tuottajista, jatkojalostajista, suoramyyntipisteistä ja muista ostospaikoista sekä lähiruokaa käyttävistä ravitsemus- ja matkailuyrityksistä. Tapahtumat, tiedottaminen, tuottajien ja yritysten yhteistyöketjujen rakentaminen ja vahvistaminen. Aika v. 2013 - Vastuu Lähiruoan Ystävät ry, ProAgria, Kymenlaakson Messut ry, seudun ravintolat Matkailuyrittäjät sekä kauppiaat Rahoittajina mm.: ELY-keskus ja MTK Kaakkois-Suomi Vaikuttavuus Vahvistaa Kouvolan seudun lähi- ja luomuruokatuottajien elinvoimaisuutta ja lisää myyntiä. Yhdistää tuottajat ja ravitsemus- ja matkailuyritykset. Vastaa nykykuluttajien vaatimuksiin ja lisää seudun houkuttelevuutta. 20. Kouvolan keskustan kehittäminen Toteutus Kouvolan keskustavisio – työ on suunnittelun osalta valmistunut. Voittajaksi valittiin ”Oikotie”-niminen suunnitelma. Keskustaan toteutettavat muutokset tulevat tukemaan myös matkailun kehittymistä. Aika Keskustavision toteutus käynnistyy 2013. Vastuu Kouvolan kaupunki Keskustan yrittäjät, kiinteistöjen omistajat ja Kouvolan Ydinkeskusta ry Vaikuttavuus Kouvolan kaupungin keskustan kehittäminen tukee ostosmatkailun vahvistumista. Viihtyisä kaupungin keskusta toimivine liikenneyhteyksineen houkuttelee matkailijoita ostoskierrokselle ja ravintoloihin sekä nauttimaan Kymijoen rantamaisemasta. 21. Iitin kirkonkylän Radansuun alueen kehittäminen Toteutus Iitin kirkonkylä on kaunis, harvinaisen hyvin perinteisen rakenteessa ja rakennuskantansa säilyttänyt vanha maaseutukylä, jossa käy nykyisin noin 60.000 asiakasta vuosittain. Hotelli, kesäteatteri, musiikkijuhlat ja golf muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden, jota kehitetään myös tulevaisuudessa. Aika jatkuvaa Vastuu Yrittäjät, Iitin kunta Vaikuttavuus Iitin kirkonkylän miljöön säilyttäminen ja toimintojen kehittäminen houkuttelee entistä enemmän matkailijoita ja lisää Iitin vetovoimaisuutta. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 32 (38) 20.2.2013 5.3.3 Elämys- ja liikuntakohteet 22. Tykkimäen huvipuiston tarjonnan kehittäminen Toteutus Jatkossakin jokin uusi laite tai muu houkutin huvipuistoon vuosittain tai joka toinen vuosi. Vesipuiston rakentaminen, korkeatasoisten vuokramökkien rakentaminen. Aika jatkuvaa Vastuu Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy Kouvolan kaupunki: kaavoitus 11,5 ha alueelle tehty Vaikuttavuus Tykkimäki on Kouvolan seudun yksi kärkituotteista, jonka uudistuminen ja vetovoimaisuus ovat tärkeitä koko seudun matkailun kehittymisen kannalta. Kävijämääriä/liiketuloa on mahdollista nostaa asiakkaiden viipymää (yöpyminen) pidentämällä. Alueen monipuolisuus houkuttelisi jäämään yöksi. 23. Loma-asuntoalue Tykkimäki-Saarenmaa -alueelle Toteutus Toteutettavuusselvitys loma-asuntoalueen rakennuttamisen mahdollisuuksista Aika Toteutettavuusselvitys v. 2013 Vastuu Kouvola Innovatio Oy: toteuttavuusselvitys Vaikuttavuus Kouvolan seudulle tarvitaan lisää hyvätasoista majoituskapasiteettia. Tykkimäen tuntumassa oleva loma-asuntoalue olisi sijainniltaan erinomainen ja tarjoaisi erityisesti venäläisille matkailijoille kiinnostavan majoitusvaihtoehdon. 24. Golfkenttä Saarenmaa – Tykkimäki -alueelle Toteutus Saarenmaa-Tykkimäki -alueelle on suunniteltu uutta golfkenttää. Yleiskaavaehdotus, jossa on varaus golfkentälle, on tulossa hyväksymiskäsittelyyn v. 2013. Golf-kentän toteutumiseksi on syytä tehdä kannattavuustutkimus, jonka tulosten pohjalta investoreita aletaan lähestyä. Aika Toteutettavuusselvitys v. 2013 Vastuu Kouvola Innovation Oy: toteutettavuusselvitys Vaikuttavuus Kouvolan seudun olemassa olevat golf-kentät ovat jo ruuhkaisia ja tarvetta uudelle kentälle uskotaan olevan. Tärkeimpinä kohderyhminä pääkaupunkiseudulla asuvat golfin harrastajat, golfia harrastavat vapaa-ajan asukkaat sekä venäläiset golfarit. Edellyttää, että kentän vieressä on riittävä määrä hyvätasoista majoituskapasiteettia (chalet, huvilat yms). FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 33 (38) 20.2.2013 25. KymiRing Toteutus Moottoriurheilutapahtumien ja muiden suurtapahtumien järjestyspaikka, elämyskohde, kuljettajakoulutuskeskus, testilaboratorio. Liiketoiminta- ja tarveselvitys on tehty ja rakentamista suositetaan. Seuraavana työvaiheena KymiRing Oy:n perustaminen, joka vastaa hankkeen eteenpäin viemisestä ja investoreiden ja operaattoreiden hankinnasta. Ensimmäisen rakentamisvaiheen hankekoko 100 M€ ja koko hanke 200 – 300 M€. Aika Suunnittelu v. 2010 – 2012 Yhtiön perustaminen ja muut toteutuksen käynnistämisen toimenpiteet v. 2012- Vastuu Tulevat osakkaat: KymiRing Oy:n perustaminen KymiRing Oy: hankkeen toteutus Vaikuttavuus Toteutuessaan merkittävä vaikutus Kouvolan seudun matkailutulon kasvuun ja tunnettuuden lisääntymiseen myös Suomen rajojen ulkopuolella. Rata olisi ensimmäinen ja tällä hetkellä ainut kuljetusalan direktiivien mukaisten ammattipätevyys koulutusten ajoharjoittelurata. Koulutukset olisivat siten iso osa radan käyttöä. 26. Wellness – Spa –kylpylän rakentaminen / uimahallin uudistaminen Toteutus Kannattavuustutkimus, jossa selvitetään mm. kumpi vaihtoehto (kylpylän rakentaminen vai uimahallin uudistaminen) on toteuttamiskelpoisempi ja vetovoimaisempi vaihtoehto. Aika Toteutettavuusselvitys v. 2012-2013 Vastuu Kouvola Innovation Oy: toteutettavuusselvitys, investoreiden hankinta Kouvolan kaupunki: kaavoitus Vaikuttavuus Kylpyläpalvelut parantavat matkailijoille ja myös kuntalaisille suunnattua palvelutarjontaa. Kylpylä olisi myös kokouspalveluiden kanssa myytävä tärkeä oheistuote. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 34 (38) 20.2.2013 27. Hevosmatkailun kehittäminen Toteutus Kouvolan seudulla on potentiaalia kehittää hevosalan osaamista ja palvelutarjontaa. Matkailutoimijat ovat mukana tässä työssä kehittämässä hevosiin liittyvää matkailutarjontaa (esim. vaellukset, maastoratsastukset, rekiajelut, ratsastusvalmennus). Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia on käynnistämässä ns. Hevosvetovoimaa –hanketta. Aika Tuotekehitys v. 2013 Uusien hevosmatkailutuotteiden markkinointi ja myynti v. 2014 - Vastuu Yritykset; tuotekehitys Palmenia; mahdolliset hevosmatkailun kehittämishankkeet Vaikuttavuus Kouvola tunnettuus hevosalan ja hevosmatkailun edelläkävijänä kasvaa ja hevosalan yrittäjien elinvoimaisuus vahvistuu. Venäläisten asiakkaiden määrä kasvaa. 28. Mielakan rinnekeskuksen palvelutarjonnan kehittäminen Toteutus Mielakan rinnekeskuksen palvelutarjonnan kehittäminen palvelemaan paremmin nykyisiä ja uusia kohderyhmiä. Suunnitelmissa mm. lasten maa, mattohissi, streetin kehittäminen Aika jatkuvaa Vastuu Mielakan rinnekeskus Vaikuttavuus Vahvistaa Mielakan ja samalla koko Kouvolan seudun palvelutarjontaa erityisesti lapsiperheille. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 35 (38) 20.2.2013 5.3.4 Kulttuurikohteet 29. Teollisuus – ja sotilashistorian esilletuonti Toteutus Kouvolan seudun vahva teollisuus- ja sotilashistoria ja alueen värikäs RuotsiVenäjän rajahistoria 1743-1812 ovat aitoja ja kiinnostavia teemoja, joiden ympärille voidaan luoda elämyksellisiä tapahtumia, palveluja ja tuotteita sekä perinteisempiä museonäyttelyjä. Seudulla voidaan jatkaa näiden teemojen hyödyntämiseen tähtäävää tuotekehitystä, jossa eri tutkimusaineistoja käyttäen kartoitetaan tärkeimmät historialliset kohteet ja tuotteistetaan niiden yhteyteen esim. sopivia teemamatkailureittejä ja -tapahtumia yhdessä alueen museoiden, kulttuurituottajien, taide- ja luovien alojen toimijoiden, oppilaitosten, kotiseutu- yms. yhdistysten ja näiden yrityskumppaneiden kanssa. Aika Tuotekehityshanke sotilashistorian osalta meneillään. Teollisuushistorian osalta voisi jatkaa edellä mainitun päätyttyä. Vastuu Teollisuusmuseosäätiö/Stora Enso Oyj (Ankkapurhan teollisuusmuseo): puunjalostusteollisuuden museaalinen esittely Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia: sotilashistoriallisten kohteiden kartoitus ja tuotteistamissuunnitelma Vaikuttavuus Nostaa esiin Kouvolan aitoa historiaa, joka hyvin jalostettuna ja tuotteistettuna lisää palvelutarjontaa ja houkuttelevuutta. 30. Verlan alueen kehittäminen Toteutus Maailmanperintökohde Verlan suojelu ja hoito on järjestetty kansallisella lainsäädännöllä. Sen hallinnasta vastaa kohteen suurin maaomistaja UPMKymmene Oyj ja hoitoa toteuttamaan on asetettu Verlan hoitokunta, jossa ovat edustettuina viranomaiset sekä kohteen omistajatahoja. Hoitokunta ohjaa ja ohjeistaa restaurointiin ja ylläpitoon liittyvää toimintaa tekeillä olevan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Verlan tapahtumien ja aktiviteettien kehittäminen laadullisesti ja kokonaisuuksiltaan myytäviksi tuotepaketeiksi. Aika jatkuvaa Vastuu UPM-Kymmene Oyj: Verlan alueen kehittämistoimet Kouvola Innovation Oy: laatu ja tuotteistaminen Vaikuttavuus Maailmanperintökohde Verla on Kouvolan seudun tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 36 (38) 20.2.2013 31. Kartanokulttuurin hyödyntäminen Toteutus Museovirasto on päättänyt luopua kansalliselta historia-arvoltaan ainutlaatuisen Anjalan kartanomuseon ylläpidosta ja haluaisi lahjoittaa sen vastuulliselle julkishallinnolliselle taholle tai esim. sopivalle säätiölle ennen kuin joutuu myymään ko. kohteen tarjousten perusteella. Selvitysaikaa asian valmistelulle on Museovirastossa jatkettu 31.3.2013 saakka. Kouvolan kaupunki selvittää Museoviraston sekä alueella toimivien yhteistyökumppaneiden ja muiden kohteesta kiinnostuneiden tahojen kanssa, miten kohteen ylläpito ja kehittäminen jatkossa järjestetään. Kouvolan kaupungin omistama ja yksityisen tahon operoima Moision kartano Elimäellä on ainutlaatuinen matkailukäytössä oleva aateliskartano, jonka näkyvyyttä halutaan lisätä ja ohjelmapalvelujen sisältöä laajentaa. Aika v. 2012 - Vastuu Kouvolan kaupunki ja Museovirasto: Anjalan kartanomuseon alue Ankkapurhan teollisuusmuseosäätiö: Ankkapurhan teollisuusmuseo ja tehtaankylä Moision taide- ja pitokartano Oy Vaikuttavuus Ankkapurhan historiallisen koskialueen ja sen reunamille syntyneiden kulttuuri- ja matkailupalvelujen huomioarvon kasvattaminen Kouvolan eteläosiin hahmoteltujen teemamatkailureittien sekä Kouvolan eteläosien matkailukartanoiden, museoiden, taide- ja muiden ohjelmapalveluyritysten, kotiseutuyhdistysten ja nuorisoseurojen yhteistyöllä kehitettävillä kulttuurimatkailun verkostotuotteilla, joiden yhtenä osana pyritään lisäämään myös Keski-Kymen jokialueen virkistyskäyttöä. Moisio tekee Elimäellä läheistä yhteistyötä Mustilan kartanon kanssa ja tarjoaa puitteet mm. lähiruokamessujen yhteydessä järjestettäville seminaareille ja juhlakattauksille. Vahvistaa Kouvolan seudun palvelutarjontaa ja on tärkeä kohde taiteesta, antiikista ja laadukkaasta ruoasta kiinnostuneille ihmisille. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 37 (38) 20.2.2013 5.4 Loma-asumisen edistäminen Kouvolan seudulla on runsaasti loma-asuntoja (n. 10.000 vuonna 2011). Lomaasuntojen omistajat ovat investoineet alueelle ja viettävät loma-asunnollaan ison osan vapaa-ajastaan. He käyttävät alueella rahaa erilaisiin palveluihin ja ostoksiin ja ovat siksi merkittävä osa matkailutulon muodostumista. Loma-asuntojen omistajat kaipaavat kaupungilta hyviä palveluita (kaavoitus, infra, vesi- ja jätehuolto jne.) sekä tekemistä, tapahtumia ja muita palveluita mökkipaikkakunnallaan. Loma-asuntojen omistajat voivat olla myös majoittajia, mikäli he luovuttavat lomaasuntonsa välitykseen niinä aikoina, kun eivät itse sitä käytä. Loma-asuntoja voidaan rakentaa jatkossa Kouvolan seudulle pelkästään myös investointija vuokrausmielessä eli puhtaasti välityskäyttöön, jolloin omistaja ei itse käytä mökkiä lainkaan vaan omistaa sen sijoituskohteena. 32. Tonttien kaavoitus ja infra Toteutus Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan tehtävänä on vapaa-ajan asumiseen tarkoitettujen tonttien kaavoitus Kouvolan seudulle etupainotteisesti niin, että kysyntää vastaavaa tarjontaa on valmiina olemassa. Aika jatkuvaa Vastuu Kouvolan kaupunki, tekninen toimi Iitin kunta, kaavoitustoimikunta/tekninen toimi Vaikuttavuus Vapaa-ajan asukkaiden määrän lisääntyminen alueella -> matkailutuloa, kiinteistöverotuloa FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 38 (38) 20.2.2013 33. Palvelut loma-asuntojen omistajille Toteutus Loma-asuntojen omistajille tarjotaan rakentamisvaiheesta alkaen erilaista apua yhden luukun periaatteella. Loma-asuntojen omistajille tiedotetaan seudun palveluista, matkailutarjonnasta, tapahtumista mm. www-sivuilla tai erillisellä tiedotteella. Loma-asuntojen omistajia aktivoidaan vuokraamaan omaa loma-asuntoaan ja esitellään varaamotoimintaa. Loma-asukastilaisuus järjestetään kerran vuodessa, esim. Kouvola-päivien yhteydessä. Alkuun palvelukokonaisuuden suunnittelu ja toteutus. Aika jatkuvaa Vastuu Kouvolan kaupunki, Iitin kunta / Kouvola Innovation Oy Loma-asukastoimikunnat Vaikuttavuus Hyvä palvelutarjonta loma-asuntojen omistajille lisää vapaa-ajan asumisen viipymää sekä edistää uusien loma-asuntoinvestointien saamista seudulle. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Loppuraportti 39 20.2.2013 5.5 Yhteenveto toimenpiteistä Seuraavaan taulukkoon on koottu kaikki edellä kuvatut toimenpiteet. Kaikki ovat tärkeitä ja niillä on selkeä vaikutus Kouvolan seudun matkailun kehittymiseen. Koska resursseja matkailun kehittämiseen on kuitenkin rajallisesti, on hyvä priorisoida toimenpiteet niin, että toteutus voidaan tehdä vaiheittain. Vaikuttavuus on arvioitu sen mukaan, kuinka paljon hanke toteutuessaan vaikuttaa matkailutulon ja työllisyyden kasvuun. Kustannuksia on kuvattu suuntaa-antavasti (€ = vähäiset, €€ = merkittävät ja €€€ = merkittävät ja uusia investoijia vaativat kustannukset). Vastuutahoksi on nimetty se toimija, jonka vastuulla on käynnistää kyseinen toimenpide. Rinnalle tarvitaan lisäksi joukko yhteistyökumppaneita ja rahoittajia. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 20.2.2013 Loppuraportti 40 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 20.2.2013 Loppuraportti 41
© Copyright 2025