Kouvolan seudun matkailun master plan

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 20.2.2013
171499-P17741
Loppuraportti
Kurttila Minna
1 (43)
20.2.2013
Sisällysluettelo
1
Taustaa .........................................................................................................................1
1.1
Tavoitteet ..............................................................................................................1
1.2
Master plan –työn prosessi.......................................................................................2
2
Kouvolan seudun matkailun nykytilanne.............................................................................4
3
Matkailun kehittämisen tahtotila .......................................................................................7
3.1
Kouvolan seudun matkailun visio 2022 ......................................................................7
3.2
Määrälliset tavoitteet...............................................................................................8
3.2.1 Rekisteröidyt yöpymiset ja vuodepaikat sekä käyttöaste .....................................9
3.2.2 Venäläisten kävijöiden määrä ....................................................................... 10
3.2.3 Vapaa-ajan asuntojen määrä ........................................................................ 10
3.2.4 Välitön matkailutulo, työpaikat ja verotuotto ................................................... 11
4
5
Kouvolan seudun matkailun kehittämisen strategiset valinnat ............................................. 11
4.1
Kehittymisen keskeisiä edellytyksiä ......................................................................... 11
4.2
Kouvolan seudun matkailutarjonta .......................................................................... 13
4.3
Kohderyhmien määrittely....................................................................................... 15
Toimenpidesuunnitelma ................................................................................................. 17
5.1
Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen ................................................................... 18
5.2
Tapahtuma- ja kokousmatkailun kehittäminen .......................................................... 22
5.3
Kohteiden kehittäminen ......................................................................................... 26
5.3.1 Luontokohteet ............................................................................................ 26
5.3.2 Ostoskohteet .............................................................................................. 30
5.3.3 Elämys- ja liikuntakohteet ............................................................................ 32
5.3.4 Kulttuurikohteet ......................................................................................... 35
5.4
Loma-asumisen edistäminen .................................................................................. 37
5.5
Yhteenveto toimenpiteistä ..................................................................................... 39
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
1 (38)
20.2.2013
KOUVOLAN SEUDUN MATKAILUN MASTER PLAN
1
TAUSTAA
1.1 Tavoitteet
Kouvolan seudun elinkeinostrategiassa matkailun kehittäminen on valittu yhdeksi
pääpainopistealueeksi. Tämä master plan työ on ensimmäinen kokonaisvaltainen
matkailun kehittämissuunnitelma, joka on tehty Kouvolan seudulle.
Kouvolan seudun matkailun master plan -työn tavoitteena on
luoda edellytyksiä matkailuyritysten menestykseen, joka näkyy
matkailutulon kasvuna ja työpaikkojen lisääntymisenä.
Matkailuyritysten menestyksen lisäksi matkailun tuoma positiivinen näkyvyys ja
vahvistuva imago voidaan hyödyntää laajemminkin koko alueen hyväksi.
Matkailupalvelut ja –infra ovat hyödyksi myös paikallisille asukkaille ja matkailullisesti
kiinnostava
kohde
kiinnostaa
yrityksiä
ja
yksityisiä
myös
muuttoja
sijoittumiskohteena.
Master plan – prosessissa pyritään sitouttamaan koko seudun matkailukenttä
yhteistyöhön,
löytämään
yhteinen
kehittämisen
tahtotila,
painopistealueet,
kärkituotteet ja yksimielisyys siitä, miten jatkossa seudun matkailun markkinointi ja
myynti organisoidaan. Matkailun master plan on yrittäjien, kehittäjien ja kuntien
yhteinen työkalu tuleviksi vuosiksi matkailun kehittämiseksi. Siinä huomioidaan myös
eri tahojen välinen työn ja vastuun jako.
Kuva 1. Roolijako matkailualan yrittäjien ja sitä tukevien tahojen kesken
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
2 (38)
20.2.2013
1.2 Master plan –työn prosessi
Kouvola Innovation Oy (Kinno) käynnisti vuoden 2012 tammikuussa 15 kuukautta
kestävän Kouvolan seudun master plan – hankkeen, jonka kokonaisbudjetti oli
249.300 €. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus (80 %) sekä Kouvolan
kaupunki (18 %) ja Iitin kunta (2 %).
Kinno kilpailutti osan master plan – hankkeen toteutuksesta ja valituksi tuli FCG
Finnish Consulting Group Oy. FCG:n tehtävänä oli laatia varsinainen master plan ja
vastata sen laatimisprosessista. Työn hinta oli noin 50.000 €. FCG:ssä työn
toteutuksesta vastasi projektipäällikkö Minna Kurttila ja työryhmässä olivat mukana
Hanna Baas, Leo Pitkänen, Jaana Myllyluoma, Asta Nupponen, Mari Kovasin ja Jari
Turunen. Yhteyshenkilönä ja hankekoordinaattorina Kinnossa toimi Pia Hiltunen.
FCG:n osuus toteutettiin maalis-lokakuun 2012 välisenä aikana.
Työtä ohjasi ohjausryhmä, joka kokoontui työn aikana viisi kertaa. Sen jäseninä
toimivat







Asko Pesonen, Kouvola Innovation Oy
Reijo Vaurula, Kouvola Innovation Oy
Paula Kulla, Kouvola Innovation Oy
Leo Pyöriä, Kouvolan kaupunki
Pentti Toivanen, Iitin kunta
Sami Saarikko, Iitin yrittäjät
Sakari Pasanen, Tykkimäen Huvipuisto Oy
Valvojana
toimi
Jukka
Penttilä
Kaakkois-Suomen
ELY
-keskuksesta
ja
asiantuntijajäseninä Kouvola Innovation Oy:stä Raija Sierman, Kirsi Vainio ja Jukka
Kinnunen.
Master plan – prosessin työvaiheet, niiden sisällöt ja menetelmät laadittiin siten, että
lopputuloksesta pyrittiin rakentamaan innostava, selkeä, kunnianhimoinen mutta
myös realistinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma, johon Kouvolan seudun
matkailun toimijat ovat sitoutuneet.
Kuva 2. Master plan -prosessin työvaiheet ja aikataulu
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
3 (38)
20.2.2013
Yrittäjien ja muiden matkailuun liittyvien toimijoiden näkemyksiä ja tarpeita
kartoitettiin laajalla sähköisellä kyselyllä (130 vastausta) sekä puhelinhaastatteluilla
(20 hlöä). Työn aikana järjestettiin myös kaksi laajempaa seminaaria sekä neljä
teematyöpajaa.



Visioseminaari työn alkuvaiheessa 17.4.2012
Teematyöpajat 15.–16.5.2012

Kokous- ja kongressimatkailu

Luonto- ja liikuntamatkailu

Tapahtumat ja kulttuurimatkailu

Hyvinvointi-, virkistys- ja ostosmatkailu
Julkistamisseminaari työn loppuvaiheessa 26.9.2012
Seminaareihin osallistui yhteensä noin 300 osallistujaa ja kuhunkin työpajaan noin
20–30 henkilöä.
Julkistamisseminaarissa järjestettiin interaktiivinen äänestysmahdollisuus master
planin yksityiskohdista. Nämä äänestyksen sekä seminaarin keskusteluiden tulokset
on otettu huomioon tämän loppuraportin viimeistelyvaiheessa. Äänestyksen tuloksia
on tämän raportin liitteenä 2.
Kuva 3. Työpajan osallistujia 15.5.2012
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
4 (38)
20.2.2013
2
KOUVOLAN SEUDUN MATKAILUN NYKYTILANNE
Kouvolan seudun matkailun nykytilanne on kuvattu laajasti liitteessä 1. Siinä on käyty
läpi seuraavia aihealueita:
•
•
•
•
•
•
•
Saavutettavuus
Matkailutarjonta; majoitus, käyntikohteet, aktiviteetit
Kohderyhmät
Matkailuelinkeino ja sen merkitys Kouvolan seudulla
Matkailun kehittämiseen liittyviä hankkeita
Matkailualan kehityssuuntia
Kouvolan seudun matkailun SWOT-analyysi
Tähän kappaleeseen on koottu nykytilanteen kuvauksen keskeisimpiä huomioita.
Matkailun näkökulmasta voidaan todeta, että Kouvolan seudun
vetovoimaa ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty.
Kouvolan seudulla on monipuolista matkailutarjontaa: luonto vesistöineen, kaupungin
keskustan palvelut, kulttuuria, tapahtumia ja aktiviteetteja. Tykkimäen huvipuisto ja
Repoveden kansallispuisto ovat seudun suurimmat käyntikohteet, joiden lisäksi on
useita pienempiä käyntikohteita ja tarjontaa.
Monipuolisten käyntikohteiden ja laajan tapahtumatarjonnan lisäksi Kouvolan seudulla
on sellainen kilpailuetu, jota harvalla on eli erinomainen saavutettavuus ja sijainti.
Kouvola sijaitsee alueella, josta on optimaalinen matka ja kulkuyhteydet sekä
Suomen väkirikkaimpiin kaupunkeihin että Pietariin.
Kouvolan seudun matkailun nykytilannetta voidaan kuvata muutamalla keskeisellä
tunnusluvulla.
Tunnusluku
v. 2011
Rekisteröidyt vuodepaikat
1.400
Kolme hotellia, lisäksi lomamökki-, kartano- ja
maatilamajoitusta
Käyttöaste
37,8 %
Suomessa keskimäärin 49,7 %
Keskihinta
37,95 €
Suomessa keskimäärin 48,07 €
Rekisteröidyt yöpymiset
159.000
vrt. Kotkan seutu 175.000,
Imatran seutu 273.000
Ulkom. osuus rek. yöpymisistä
16 %
Loma-asuntoja
10.000
Eniten kävijöitä/vuosi
200.000
Matkailutulo
132 M€
Työllistävyys
1.500
Verotulovaikutus
7,7 M€
Suomessa keskimäärin 27,5 %
Kouvolassa 7.600 ja Iitissä 2.600, kaupallisessa
käytössä murto-osa
Tykkimäki (Repovesi 75.000)
huom. luvut vuodelta 2008
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
5 (38)
20.2.2013
Kuva 4. Iltalehti 16.5.2012
Kouvolan seudulla on runsaasti loma-asuntoja. Vuoden 2011 tilastojen mukaan
Kouvolan mökkimäärä on kolmanneksi suurin koko Suomessa1. Toukokuussa 2012
Kouvola nimettiinkin Suomen parhaimmaksi mökkikunnaksi Iltalehden kyselyn
mukaan.
Matkailuelinkeino ei ole Kouvolassa ollut tärkeimpien kehitettävien joukossa ja se
näkyy mm. joissakin sellaisissa rakenteissa ja toimintamalleissa, jotka luovat turhia
esteitä matkailuun liittyvien palveluiden ja toimintojen toteuttamisessa. Kyse lienee
teollisuuspaikkakunnille tyypillisestä asetelmasta, joka johtuu siitä, että alueella on
voitu nojata vuosikymmenien ajan vahvaan teollisuuteen eikä matkailun merkitys
elinkeinona ole ollut esillä.
Tällä hetkellä Kouvolan seudun matkailun kentällä tapahtuu paljon ja
matkailuelinkeinon menestystä on pyritty edistämään monella eri saralla. Joitakin
yrittäjiä ja matkailutoimijoita vaivaa kuitenkin epäusko ja väsymys kehittämiseen.
Vaikka hankkeissa on tehty oikeita asioita, niiden jatkuvuutta ei ole saatu turvattua
hankkeiden päättymisen jälkeen. Myös työnjako eri tahojen välillä on epäselvää eikä
yrittäjä aina tiedä, missä kannattaa olla mukana.
Onkin havaittavissa, että Kouvolan seudun matkailun kehittymisen pullonkaulana ovat
olleet
matkailun
arvostuksen,
kehittämishankkeiden
systemaattisuuden
ja
pitkäjänteisyyden puute sekä yhteistyön vähäisyys yrittäjien ja matkailutoimijoiden
kesken. Kuitenkin Tykkimäki, Repovesi ja Verla ovat houkutelleet Kouvolan seudulle
matkailijoita jo pitkään. Samaan aikaan kun työmatkailu on vähentynyt, venäläisten
matkailijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Matkailu on kehittynyt Kouvolan
seudulla vahvaksi elinkeinoksi, joka työllisti vuoden 2008 lukujen mukaan noin 1.500
henkilöä ja verotuloa kertyi noin 7,7 miljoonaa euroa.
1
Kesämökit 2011. Tilastokeskus
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
6 (38)
20.2.2013
Matkailu on ottamassa Kouvolan seudulla selkeästi seuraavan
kehitysaskeleen. Master plan – työn toteuttaminen on siitä yksi merkki.
Positiivinen ja rakentava asenne oli selkeästi havaittavissa myös master
plan – työn aikana haastatteluiden tuloksista sekä seminaarien ja
työpajojen keskusteluista.
Erityisesti
nuoremmalla
sukupolvella
on
innostusta
ja
uskoa
Kouvolan
vetovoimaisuuden kehittymistä kohtaan. Yrittäjäkentässä on sitoutuneita ja
yhteistyöhalukkaita ihmisiä, jotka ovat valmiita verkostoitumaan ja kehittämään
palveluitaan entistä paremmiksi.
Kuva 5. Matkailukohteen kehittyminen vaatii aika ajoin uuden kasvusysäyksen.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
7 (38)
20.2.2013
3
MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAHTOTILA
3.1 Kouvolan seudun matkailun visio 2022
Visio on matkailuelinkeinon ja sitä tukevien toimijoiden sisäiseen käyttöön tarkoitettu
kehittämisen tahtotilan ilmaisu. Kouvolan seudun matkailun visiota on käsitelty
visioseminaarissa huhtikuussa 2012 sekä useissa ohjausryhmän kokouksissa.
Lopullisen muotonsa se sai master planin julkistamisseminaarissa syyskuussa 2012.
Visio v. 2022
Matkailu on kehittynyt Kouvolan seudulla
merkittäväksi elinkeinoksi, joka vaikuttaa positiivisesti
myös paikallisten asukkaiden elämään
monipuolisempana vapaa-ajan palvelutarjontana ja
uusina työpaikkoina.
Kouvolan seutu on vahvistanut asemansa Suomen
parhaana vapaa-ajan -asumisen paikkakuntana sekä
kansainvälisestikin kiinnostavana matkailukohteena ja
laadukkaana kokouspaikkana, jossa on monipuolista
tapahtuma- ja kulttuuritarjontaa ympäri vuoden.
Master plan -visio on hyvin linjassa myös Kouvolan uuden brändin kanssa.2 Siinä
Kouvolan tavoitemielikuvaksi matkailun näkökulmasta määritellään ”kiehtova
kaupunki”. Matkailun kehittämisestä todetaan mm.: ”Tavoitteena on lisätä
kiinnostavuutta vapaa-ajan vieton ja matkailun kohteena sekä herättää sisäisesti
ylpeyttä ja omanarvontuntoa persoonallisella esiintymisellä ja ylpeydenaiheiden
esilletuomisella.”
Master plan -vision toteuttaminen on mahdollista vain hedelmällisellä ja
päämäärätietoisella yhteistyöllä. Matkailu on liiketoiminta-alanakin jo sellainen, joka
edellyttää monialaista ja aktiivista yhteistyöverkostoa. Kouvola 2012 brändikirjassa
on määritelty brändi-identiteetin arvomaailmaksi ”arvokasta yhteisvoimaa”, joka
tukee hyvin myös matkailun vision toteuttamista: ”Meillä on varaa kasvunvaraan: ei
tarvitse syntyä suureksi, jotta voi joskus olla jotain suurta. Uskomme, että selkeällä
päämäärällä ja mitattavilla tavoitteilla meistä tulee vielä jotain suurta. Haluamme olla
ihmeen hieno luontokaupunki täynnä periksiantamatonta luontoa.”
2
Kouvola 2012 brändikirja
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
8 (38)
20.2.2013
3.2 Määrälliset tavoitteet
Visiota tukemaan on laadittu myös määrälliset tavoitteet, joilla pyritään kuvaamaan
tarkemmin matkailun kasvua mm. kansainvälistymisen, viipymän pidentämisen ja eri
majoitustyyppien suhteen.
Määrälliset tavoitteet antavat myös suuntaa tarvittaville toimenpiteille. Esimerkiksi
venäläisen matkailun kasvutavoite edellyttää Venäjälle suunnattavaa markkinointia,
venäläisiä kiinnostavaa palvelutarjontaa sekä venäjänkielistä palvelua. Käyttöasteen
parantamistavoite tarkoittaa käytännössä yöpymisten määrän kasvattamista
nopeampaan tahtiin kuin mitä uutta kapasiteettia pyritään synnyttämään.
Määrällisten tavoitteiden laskennassa on lähdetty siitä, että matkailun kasvu lähtee
Kouvolan seudulla kovempaan kasvuun kuin keskimäärin koko Suomessa. Tällä
pyritään
tavoittelemaan
kilpailukykyistä
asemaa
Kaakkois-Suomen
muiden
vetovoimaisten kaupunkiseutujen kanssa.
Suomessa erityisesti Lappeenranta ja Imatran seutu ovat kyenneet hyödyntämään
venäläisten matkailijoiden kasvavia virtoja mm. tekemällä merkittäviä investointeja
palvelurakenteen kehittämiseksi. Myös näiden kohteiden sijainti rajan tuntumassa
tulee aina olemaan etu. Kouvolalla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet kasvattaa
venäläisten matkailijoiden määrää, mikäli master planiin kirjattuja tavoitteita ja
toimenpiteitä lähdetään määrätietoisesti toteuttamaan.
Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että Kouvolan seudulla
panostetaan tulevina vuosina vahvasti kapasiteetin kasvattamiseen,
uusiin investointeihin, palvelutarjonnan kehittämiseen sekä entistä
aktiivisempaan markkinointiin ja myyntiin.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
9 (38)
20.2.2013
3.2.1 Rekisteröidyt yöpymiset ja vuodepaikat sekä käyttöaste
Kouvolan seudulle tavoitellaan puolta miljoonaa rekisteröitynyttä yöpymistä vuoteen
2022 mennessä. Se tarkoittaa käytännössä noin 11 % vuosikasvua. Samalla
aikavälillä pyritään rekisteröityjen vuodepaikkojen määrää kasvattamaan niin, että
käyttöastetta saadaan parannettua. Käytännössä vuodepaikkojen määrän tulee
kasvaa hitaammin kuin yöpymisten. Näillä esitetyillä luvuilla käyttöaste paranisi noin
50 %:iin, kun se vuonna 2011 oli vielä hälyttävän alhainen, noin 38 %.
Rekisteröityjen vuodepaikkojen kasvu tarkoittaa teoriassa keskimäärin seuraavan 10
vuoden aikana joka vuosi
• noin 20 uutta, vuokrattavaa loma-asuntoa/vuosi (á 7 hlöä) TAI
• 70 hotellihuonetta/vuosi (á 2 hlöä) TAI
• nykyisestä olemassa olevasta rekisteröimättömästä kapasiteetista 1400
vuodepaikan siirtymistä rekisteröidyn piiriin (mm. varausjärjestelmiin)
Käytännössä kapasiteetin kasvu tapahtuu näiden kaikkien yhdistelmänä.
Kotimaisten rekisteröityjen yöpymisten osalta tavoitellaan reilua kaksinkertaistamista
kymmenen vuoden aikana keskimäärin 7 %:n vuosikasvulla. Tähän pyritään mm.
hyödyntämällä Kouvolan mainetta Suomen parhaana loma-asumisen paikkakuntana
sekä kehittämällä kokous- ja perhematkailua sekä urheilu- ja muita tapahtumia.
Venäläisten yöpymisten määrittelyssä on huomioitu mm. TAK Oy:n tutkimus
venäläisten matkailun kasvusta Kaakkois-Suomeen vuoteen 2025 mennessä. Siinä
todetaan ennusteiden perustuvan mm. seuraaviin havaintoihin:
• Venäjällä on vielä paljon matkailijapotentiaalia, esim. pietarilaisista vasta
noin 21 % on käynyt Suomessa.
• Esimerkit
maailmalta
muilta
raja-asemilta
kertovat,
että
rajan
ylikulkuliikenne voi olla vielä paljon vilkkaampaa.
• Ruplan dollari- ja eurokurssien vaikutukset
• Venäläisten Suomen matkojen määrä on kasvanut keskimäärin 19 %
vuodessa v. 1992–2011
• Elinkeinoelämän ja Venäjän talouden asiantuntijoiden arvioiden mukaan
matkailijamäärät kasvavat v. 2012–2025 keskimäärin 15,9 % vuodessa.
 Venäjän ja EU:n välille todennäköisesti tuleva viisumivapaus lisäisi edelleen
venäläisturistien määrää.
Näihin ennusteisiin perustuen Kouvolan seudun osalta venäläisten rekisteröityjen
yöpymisten kasvulle on asetettu keskimäärin 25 %:n kasvutavoite, jolloin vuonna
2022 venäläisiä rekisteröityneitä yöpymisiä olisi noin 185.000. Vertailutietona
mainittakoon, että vuonna 2011 Imatran seudulla oli 131.000 venäläistä yöpymistä.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
10 (38)
20.2.2013
Muut ulkomaiset yöpymiset (lähinnä Hollanti ja Saksa) noin kolminkertaistuisivat.
Prosentuaalisesti kasvu voi näyttää kovalta, mutta lukumäärinä tavoite on perusteltu,
kun tiedetään Hollannin ja Saksan luontomatkailijoiden potentiaali ja Kouvolan
mahdollisuudet tarjota palveluita mm. Repovedellä ja Kymijoella.
Kuva 6. Kouvolan seudun rekisteröidyt yöpymiset.
Toteutuma v. 2007–2011 ja tavoitteet v. 2012–2022
3.2.2 Venäläisten kävijöiden määrä
Venäläiset kävijät on nostettu erikseen omaksi ryhmäkseen,
koska venäläiset ovat Kouvolan seudulle erityisen tärkeä
kohderyhmä. Luku pitää sisällään kaikki Kouvolan seudulla
vierailevat venäläiset, joista osa jää myös alueelle yöpymään.
Tavoitteena on kasvattaa venäläisten matkailijoiden viipymää
eli venäläisten yöpymisten määrän pitäisi kasvaa suhteessa
voimakkaammin kuin venäläisten kävijöiden.
Tavoiteltava venäläisten kävijöiden määrä (750.000) on samaa tasoa kuin esimerkiksi
Imatran seudulla vuonna 2011 (776.000).
3.2.3 Vapaa-ajan asuntojen määrä
Kouvolan seudulla on runsaasti loma-asuntoja, joista
melkein kaikki ovat pelkästään omistajiensa ja
heidän lähipiirinsä käytössä. Tavoitteena on lomaasuntojen määrän kasvattamisen lisäksi saada niistä
entistä
suurempi
osuus
rekisteröidyn
majoituskapasiteetin piiriin eli vuokrattaviksi niille
ajoille, kun omistaja ei itse loma-asuntoaan käytä.
Mikäli vuokravälitykseen saadaan 150 loma-asuntoa,
jossa kussakin on keskimäärin 7 vuodepaikkaa, se
tarkoittaa
noin
1.000
vuodepaikan
lisäystä
rekisteröinnin piiriin.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
11 (38)
20.2.2013
3.2.4 Välitön matkailutulo, työpaikat ja verotuotto
Matkailutulon vuosikasvu on linjassa rekisteröityneiden yöpymisten vuosikasvun
kanssa. Mikäli yöpymiset kolminkertaistuvat, myös matkailutulo kolminkertaistuu.
Matkailutuloon vaikuttavat myös esimerkiksi ohjelmapalvelut eli kasvu voi olla
voimakkaampaakin. Myös työpaikkojen määrä vähintään kaksinkertaistuu noin 3.000
työpaikkaan.
Lisäksi
osa-aikaisten
sesonkityöntekijöiden
tarve
kasvaa.
Kunnallisverotuotto on laskettu matkailutulon vuosikasvun mukaan, jolloin se olisi 24
miljoonaa euroa vuonna 2022.
4
KOUVOLAN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEN STRATEGISET VALINNAT
4.1 Kehittymisen keskeisiä edellytyksiä
Pohdittaessa Kouvolan seudun matkailun kehittymisen edellytyksiä, ovat seuraavat
asiat nousseet muita keskeisempään asemaan.
Kouvolan seudun matkailun
kasvun vahvin
potentiaali on venäläisten
matkailijoiden määrän ja viipymän lisääminen. Tässä kilpailukentässä on otettava
huomioon naapurialueiden kohteet (esim. Lappeenranta, Imatra, Kotka), jotta
Kouvolan seutu profiloituisi niistä ja erottuisi edukseen muusta tarjonnasta.
Kotimainen matkailija on jatkossakin hyvin tärkeä, koska suurin osa
rekisteröityneistä yöpymisistä tulee edelleen kotimaasta. Kouvolan asema
erinomaisena mökkikuntana kannattaa hyödyntää täysimääräisesti ja kehittää
erilaisia keinoja kotimaisten vapaa-ajan viettäjien ja mökkeilijöiden houkuttamiseksi
ja sitouttamiseksi.
Kouvolan erinomainen saavutettavuus ja keskeinen sijainti luovat mainiot
edellytykset matkailun kasvattamiseen. Saavutettavuus on pyrittävä hyödyntämään
täysimääräisesti markkinoinnin kautta ja mm. huolehtimalla jatkoyhteyksistä ja
paikallisliikenteestä Kouvolan keskustasta matkailukohteisiin. Matkailukohteen
kehittämisessä on hyvä huomioida, että mitä huonompi kohteen saavutettavuus on,
sitä kiinnostavampi kohteen tulee olla pystyäkseen houkuttelemaan matkailijoita.
Kouvolan tapauksessa hyvä uutinen on se, että mitään äärimmäisen erityislaatuista
matkailukohdetta tai – sisältöä ei välttämättä tarvita matkailijamäärien lisäämiseksi.
Kouvolan seudulla on vetovoimatekijöitä, jotka ovat jo nyt tärkeitä matkailu- ja
vapaa-ajan kohteita: Repovesi, Kymijoki, Tykkimäen huvipuisto, Verla, Mustila,
Moision kartano sekä Mielakka. Nämä muodostavat jatkossakin Kouvolan seudun
matkailun keskeisen tarjonnan, jota vahvistetaan edelleen.
Kouvolan seudun vahva teollisuuteen liittyvä historia ja kulttuuri sekä viime vuosina
tyhjentyneet tehdasrakennukset ja muut kiinteistöt on mahdollista hyödyntää
matkailullisesta ja vapaa-ajan näkökulmasta. Teollisuus – teema on aitoa Kouvolaa,
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
12 (38)
20.2.2013
joka voi profiloida aluetta, mikäli teema hyödynnetään luovasti, hauskasti ja
kiinnostavasti.
Yhteismarkkinointia ja -myynti ä on kehitettävä niin, että se palvelee
kokonaisvaltaisesti Kouvolan seudun matkailun kasvua ja ottaa entistä paremmin
huomioon verkostoitumisen hyödyt eri toimijoiden kesken yritys-, kunta- ja
maakuntatasolla.
Matkailun kehittämishankkeiden suhteen on varmistettava, että tavoitteet ja
sisällöt ovat lähtöisin yrittäjien tarpeista ja että yrittäjät ovat niihin sitoutuneita alusta
alkaen. Hankkeiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja oltava master plan -työssä
asetettujen vision ja toimenpidesuunnitelman mukaisia.
Matkailuelinkeinon arvostusta pyritään nostamaan Kouvolan seudulla osoittamalla
sen merkitys työllistäjänä ja verotulon tuojana ja myös palveluiden ja infran
kehittymisen myötä myös paikallisen asukkaan viihtyisyyden lisääjänä. Matkailun
arvostuksen nousu havahduttaa päättäjät tekemään matkailuelinkeinoa paremmin
tukevia päätöksiä ja lisää yrittäjien mielenkiintoa sijoittua Kouvolan seudulle.
Nämä strategiset valinnat antavat suunnan toimenpidesuunnitelman sisällölle ja
toimenpiteiden priorisoinnille.
Kuva 7. Yhteenveto strategisista valinnoista
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
13 (38)
20.2.2013
4.2 Kouvolan seudun matkailutarjonta
Joissakin puheenvuoroissa on Kouvolan seudulle kaivattu uutta kärkikohdetta,
”matkailumagneettia”,
joka
ylittää
uutiskynnyksen
ja
herättää
suurten
matkailijajoukkojen kiinnostuksen. Kouvolan seudulla on useita hienoja matkailu- ja
vapaa-ajankohteita,
jotka
yhdessä
muodostavat
kiinnostavan,
muista
kaupunkiseuduista erottuvan kokonaisuuden. Mitään yksittäistä, kaikkia muita
kiinnostavampaa asiaa ei tässä master plan – työssä voida nimetä, mutta Kouvolan
seudulla on olemassa useita sellaisia aihioita, joista voi syntyä jotain todella
ainutlaatuista ja vetovoimaista.
Tällaisia aihioita, joissa on potentiaalia kehittyä ”matkailumagneeteiksi”, voivat olla
mm.




Repoveden alue – Palvelut, reitistöt, aktiviteetit ja majoituspalvelut
huippuluokkaa
Kouvola - Suomen paras mökkikunta
KymiRing
–
Pohjoismaiden
moottoriurheilutapahtumien
ja
muiden
suurtapahtumien järjestyspaikka ja elämyskohde
Tykkimäki – elämyksiä ja monipuolista vapaa-aikaa kaupungin palveluiden
äärellä (jatkuvasti uudistuva huvipuisto, vesipuisto, golf, laadukkaat huvilat ja
ravintolat)
Uuden huippukohteen tai – tapahtuman muodostuminen on kiinni useiden eri tahojen
yhteistyöstä, uskosta ja innostuksesta, investoreiden saamisesta sekä taitavasta
brändäyksestä. Kaupungilla, sen eri hallinnonaloilla ja päättäjillä on keskeinen rooli
kun alueelle halutaan luoda vetovoimatekijä, joka tuo mukanaan työpaikkoja ja
matkailutuloa. Kaupunki vastaa toimintaympäristön kehittämisestä ja tukee eri tavoin
matkailukohteen kehittymistä sekä poistaa esteitä kasvun tieltä. Varsinaisesta
liiketoiminnasta vastaavat yrittäjät, mutta joissakin tapauksissa kaupunki voi olla
mukana investoimassa kohteeseen, jotta sen toiminta saadaan käynnistettyä.
Matkailun huippukohdekaan ei menesty yksin, vaan se tarvitsee ympärilleen
monipuolisia
ja
laadukkaita
majoitusja
oheispalveluita
sekä
hyvän
saavutettavuuden. Siksi matkailuelinkeinoa onkin kehitettävä usealla rintamalla yhtä
aikaa, jotta kokonaisuus muotoutuu toimivaksi, laadukkaaksi ja kiinnostavaksi.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
14 (38)
20.2.2013
Kouvolan seudun matkailutarjonta muodostaa kokonaisuuden jota ei muualla ole.
Tarjonta voidaan ryhmitellä sen mukaan, mikä matkailijaa Kouvolan seudulla
ensisijaisesti kiinnostaa.
1. Käyntikohteet. Matkailijaa kiinnostaa jokin tietty kohde, johon hän haluaa
tutustua ja mahdollisesti kokea siellä aktiviteettejä ja elämyksiä




Luontokohteet; Repovesi, Kymijoki, Mustila
Elämys-, hyvinvointi- ja liikuntakohteet; Tykkimäki, Mielakka, Moision
kartano, golf-kentät, KymiRing, kylpylä/uimahallit, hoidot, terveyspalvelut
Kulttuurikohteet; Verla, teollisuus- ja sotahistoriakohteet, Anjalan ja
Moision kartanot, museot, näyttelyt
Ostoskohteet; erikoiskaupat, marketit, tax free
2. Tapahtumat. Matkailija tulee paikan päälle ensisijaisesti osallistuakseen johonkin
tilaisuuteen tai tapahtumaan ja samalla mahdollisesti osallistuu oheistoimintoihin
ja tutustuu käyntikohteisiin.



Viihde- ja kulttuuritapahtumat
Urheilutapahtumat
Kokoukset ja kongressit
3. Vapaa-ajan asuminen. Matkailija viettää omalla tai vuokratulla loma-asunnolla
vapaa-aikaansa ja käyttää alueen palveluita.
Kuva 8. Kouvolan seudun matkailutarjonta
muodostaa kokonaisuuden, jota ei muualla ole.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
15 (38)
20.2.2013
4.3 Kohderyhmien määrittely
Kouvolan seudun matkailun kohderyhmät on tärkeää määritellä ja tunnistaa
mahdollisimman tarkkaan, jotta tuotekehitys ja markkinointi voidaan toteuttaa
tehokkaasti.
Kuva 9. Kouvolan seudun matkailun tärkeimmät kohderyhmät
Omatoimimatkailijat

Omatoimimatkailijat tulevat paikalle jonkin tietyn kohteen tai tapahtuman vuoksi.
He voivat olla myös sukulais- tai tuttavavierailulla tai poikkeamassa
ohikulkumatkalla.

Omatoimimatkailijat ottavat itse selvää kohteesta ja varaavat tarvitsemansa
palvelut. Heille on tarjottava ajantasaista ja kiinnostavaa tietoa ennen matkaa
erityisesti www-sivujen kautta ja sosiaalisessa mediassa. Paikan päällä
omatoimimatkailija hakee tietoa esitteistä ja kysellen matkailuinfosta tai kohteen
henkilökunnalta.
Matkanjärjestäjät

Kouvolan seudulla tavoitellaan erityisesti venäläisiä, saksalaisia ja hollantilaisia
asiakkaita matkanjärjestäjien kautta. Tuotekehitys- ja markkinointityötä tehdään
yhteistyössä
matkanjärjestäjän
kanssa
niin,
että
Kouvolan
seudun
matkailutarjonta vastaa mahdollisimman hyvin matkanjärjestäjän toiveita.
Matkanjärjestäjä tuntee parhaiten omat asiakkaansa ja kantaa myös omalta
osaltaan riskin matkailupalveluketjun onnistumisesta.

Matkanjärjestäjäsuhteiden kehittyminen ja ylläpito on pitkäjänteistä työtä, jossa
molemmin puolinen luottamus on yhteistyön avain. Yhteismarkkinointia toteuttava
taho on usein tärkein kontakti ja väylä matkanjärjestäjäyhteistyöhön.
Kokousten ja tapahtumien järjestäjät

Tapahtumien
järjestäjien
joukkoon
luetaan
urheilu-,
kulttuurija
viihdetapahtumien sekä kokousten järjestäjät. Nämä kaikki tarvitsevat
tapahtumalle toimivat, ajanmukaiset tilat tai tapahtuma-alueen, siihen liittyvät
puitteet ja välineet (lavat, sähköt, valaistuksen, äänentoiston jne.) sekä
kiinnostavia oheistoimintoja. Tapahtumille myös hyvä saavutettavuus on erityisen
tärkeää.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
16 (38)
20.2.2013

Tapahtumien ja kokousten järjestäjät voivat olla paikallisia toimijoita tai sitten
kansallisia tai kansainvälisiä organisaatioita, jotka kierrättävät tapahtumiaan eri
paikkakunnilla.
Paikallisten
järjestäjien
kesken
tarvitaan
toimivaa
yhteistyöverkostoa, jolloin voidaan käyttää mm. yhteisiä laitteita. Ulkopuolelta
tulevia järjestäjiä varten tarvitaan aktiivista ja laadukasta markkinointia.

Tapahtumille on tyypillistä, että majoituskysyntä voi nousta tapahtuman
toteutusajankohdan aikana yli tarjonnan. Siksi on tärkeää, että tapahtumat
pyritään jaksottamaan niin, ettei ainakaan suurimpia tapahtumia toteuteta
samaan aikaan.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
17 (38)
20.2.2013
5
TOIMENPIDESUUNNITELMA
Toimenpidesuunnitelma
sisältää
Kouvolan
seudun
matkailun
tavoitteiden
saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, niiden vastuutahon ja tavoitteellisen
toteutusaikataulun. Toimenpidesuunnitelma koostuu neljästä aihepiiristä: 1)
markkinoinnin ja myynnin, 2) kohteiden ja 3) tapahtumien kehittäminen sekä 4)
vapaa-ajan asumisen edistäminen.
Suurin
osa
toimenpiteistä
edellyttää
toteutuakseen
erillistä
rahoitusta.
Toimenpiteestä riippuen rahoittajia voivat olla yhdessä tai erikseen
 Kouvolan seudun yrittäjät
 Kouvolan seudun kunnat, Iitti ja Kouvola
 Kymenlaakson liitto; EU-hankerahoitus
 Kaakkois-Suomen ELY-keskus; EU-hankerahoitus, yritystoiminnan rahoitus,
investointituet
Toimenpiteelle nimetty vastuutaho vastaa myös sopivien rahoituskanavien
löytämisestä. Jos EU-hankerahoitus koetaan sopivaksi kanavaksi, vastuutaho käy
tarvittavat neuvottelut omarahoitusosuuden maksajien (yleensä yrittäjien) sekä
rahoittajaviranomaisen kanssa, jotta kokonaisuus muodostuu mahdollisimman
tehokkaaksi ja voimassa olevien rahoitusohjelmien mukaiseksi. Toimenpiteiden
priorisointi ja aikataulutus auttavat myös rahoituksen riittävyyden suunnittelussa.
Esimerkiksi kunta voi varautua budjetissaan tiettyihin toimenpiteisiin tietyssä
järjestyksessä ja varmistaa, että varat riittävät ainakin prioriteetiltään tärkeimpiin
hankkeisiin.
Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä elinkeinoelämälle
ja kehittää toimintaympäristöä. Investointien toteutus ja toiminnan operointi on
pääsääntöisesti yritysten vastuulla.
Kouvolan seudun matkailun kehittämiseksi on noussut esiin useita erilaisia
investointitarpeita. Osa niistä on jo suunnitelmissa pitkällä (esim. KymiRing), mutta
osalle on tehtävä ns. kannattavuustutkimus/toteuttavuusselvitys, jotta
investoinnin toteuttavuuskelpoisuus tulee arvioitua. Investoreiden vakuuttamiseksi
kannattavuustutkimusten tulisi olla ammattimaisesti laadittuja.
Kannattavuustutkimus sisältää mm. seuraavat määrittelyt3
 Sijainti, kohderyhmät ja kysyntä, kilpailuasema ja brändi
 Tilaohjelma, koko, sijainti, asiakaspaikkamäärät, tyyli, varustelutaso
 Kilpailevien markkinoiden määrittely, analysointi ja tulevaisuuden näkymät
 Kustannusarvio ja viiden vuoden kassavirtaennuste
Kannattavuustutkimus maksaa yleensä 15.000–30.000 euroa ja siihen menee aikaa
noin 3-6 viikkoa. Kun kannattavuustutkimus on tehty, voidaan tarkentaa tarvittaessa
maankäyttösuunnitelmaa ja tilaohjelmaa. Mikäli kannattavuustutkimuksen tulos on
kannustava, on aloitettava ensin operaattorin, ja sen jälkeen investoijan, etsintä.
Ammattimainen operaattori lisää investoinnin houkuttavuutta.
Kouvolan seudun matkailun master planin toteutumista varten olisi hyvä nimetä
seurantaryhmä tai varmistaa jotenkin muuten, että joku taho seuraa, miten master
planissa asetetut tavoitteet ja erityisesti toimenpiteet ovat lähteneet toteutumaan.
Seurannan tulosten perusteella voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia ja päivityksiä
master
planiin,
esimerkiksi
nostamalla
jokin
toimenpide
tärkeämpään
prioriteettiluokkaan tai toteamalla jonkin toimenpiteen muuttuneen syystä tai toisesta
toteuttamiskelvottomaksi. Myös uusia toimenpiteitä voidaan tarvita, sillä kaikkea ei
voida master planin laatimisvaiheessa ennustaa. Esimerkiksi yhteiskunnalliset
muutokset Venäjällä, verotuksen tai lainsäädännön muutokset Suomessa tai jopa
luonnonilmiöt voivat muuttaa tilanteita niin, että niihin on reagoitava myös matkailun
kehittämistyössä.
3
Matkailuhankkeesta investointikohteeksi –opas, Invest in Finland, 2012.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
18 (38)
20.2.2013
5.1 Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen
Matkailukohteiden markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen kohdistuu Kouvolan
seudulla runsaasti odotuksia. Tarve toimintatapojen uudistamiseen on selkeä. Uuden
toimintamallin tulee palvella mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti Kouvolan seudun
matkailun vahvaa kasvua tulevina vuosina. Sitä varten tarvitaan
1)
2)
3)
selkeät, yhdessä matkailuelinkeinon kanssa sovitut pitkäntähtäimen tavoitteet
ja markkinointisuunnitelma,
tavoitteisiin nähden oikein mitoitetut resurssit (rahoitus, työntekijät,
osaaminen) ja
toimenpiteitä tukeva aktiivinen verkosto ja yhteistyökumppanit.
Tavoitetilannetta voidaan kuvata seuraavalla kuviolla.
Kouvolan seudulle on juuri luotu uusi brändi, joka sopii mainiosti myös matkailun
puolelle. Kouvolan ja Iitin brändit sekä Kouvolan seudun matkailun master plan luovat
ne keskeiset suuntaviivat, joiden tukemana matkailun kehittämistä, markkinointia ja
myyntiä tehdään.
Markkinointiorganisaatio vastaa Kouvolan seudun matkailu- ja tapahtumakohteiden
markkinoinnista ja myynnistä. Toiminta perustuu yrittäjien kanssa laadittuun
markkinointisuunnitelmaan, joka varmistaa sen, että toiminta on yrittäjien tavoitteita
palvelevaa, pitkäjänteistä ja kattavaa.
Kouvolan seudulla toteutetaan erilaisia matkailun kehittämiseen liittyviä hankkeita,
joiden hallinnoijia voivat olla mm. oppilaitokset, erilaiset yhdistykset tai
kehittämisyhtiö Kinno. Mikäli näissä hankkeissa on markkinointitoimenpiteitä (wwwsivut, esitteet, matkanjärjestäjien käynnit yms.) ne toteutetaan yhteistyössä
markkinointiorganisaation kanssa. Näin säästetään resursseja ja varmistetaan, että
markkinointi on yhdessä sovittujen linjausten mukaista (brändi, imago, painopisteet).
Yritykset osallistuvat yhteismarkkinointikampanjoihin mutta toteuttavat tarvittaessa
myös omia, itsenäisiä markkinointitoimiaan. Kaikki yhteismarkkinointiin liittyvä löytyy
yhden luukun takaa ja matkailuhankkeiden tiedetään olevan yhdessä sovitun master
planin mukaisia. Kokonaiskuva selkiintyy ja verkoston toiminta tehostuu.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
19 (38)
20.2.2013
Uudessa toimintamallissa markkinointiorganisaatiolla on kaksi päätehtävää.
1. Yksityisille henkilöille (B to C)

Tarjoaa tietoa seudun matkailu- ja oheispalveluista kiinteässä
infopisteessä, tarpeen mukaan eri tilaisuuksissa ja sesonki-kohtaisissa
”tapahtumapisteissä” sekä sähköisissä välineissä.

Toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyitä.

Välittää majoitusta (varauspalvelu).
2. Yrityksille, organisaatioille (B to B)

Myy ja välittää yrityksille ja organisaatioille Kouvolan seudun kokous-,
kongressi- ja tapahtumatiloja.

Paketoi, myy ja välittää Kouvolan seudun matkailuyritysten tuottamia
palveluita
kokousten
tai
tapahtumien
järjestäjille
sekä
matkanjärjestäjille.
Näitä päätehtäviä tukevia tehtäviä ovat lisäksi
 Markkinointikampanjoiden ja – materiaalien suunnittelu ja toteutus
(suunnitelmat teemoittain, kampanjoiden toteuttaminen ja rahaliikenne,
toteutusten seuranta)
 Tuotekehityksen edistäminen (yritysten tuotekehityksen edistäminen niin, että
saadaan koottua markkinoille myyviä ja laadukkaita kokonaisuuksia)
 Tiedotus, viestintä ja edunvalvonta (Kouvolan seudun matkailun ”kasvoina”
toimiminen, matkailun tilastotietojen ja muun tutkimustiedon hankinta,
seuranta ja välitys matkailuyrittäjille, päätöksentekijöille ym.)
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
20 (38)
20.2.2013
Markkinointiorganisaation toimenpiteiden suunnittelusta ja tulosten seurannasta
vastaavat ns. markkinointitiimit. Niiden jäseninä on yrittäjiä ja muita matkailualan
toimijoita. Alustavasti tiimien teemoiksi on esitetty seuraavia:




Kokous- ja kongressi, liikunta/urheilu-tapahtumat
Luontomatkailu
Huvi-, hyvinvointi- ja ostosmatkailu
Kulttuuri- ja tapahtumamatkailu
1. Matkailupalveluiden markkinointi ja myynti
Toteutus
Toteutetaan uudelleenjärjestely matkailu-, kulttuuri- ja tapahtumatuotannon
markkinoinnin ja myynnin osalta. Laaditaan Kinnon matkailupalveluiden
liiketoimintasuunnitelma.
Aika
V. 2012-2013
Vastuu
Kouvola Innovation Oy
Vaikuttavuus
Mahdollistaa konkreettisen tuloksen tekemisen, auttaa varsinkin pkmatkailuyrityksiä saamaa tuotepakettejaan paremmin markkinoille. Karsii
päällekkäistä työtä ja kohdentaa markkinointiin suunnatut rahat
tehokkaammin.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
21 (38)
20.2.2013
2. Matkailuyritysten kilpailukyvyn lisääminen ja tuotteiden/palveluiden
laadun kehittäminen
Toteutus
Yritysten kilpailukyvyn parantaminen kohentamalla yritysten tuotteiden ja
palvelun laatua sekä saatavuutta. Keinoina koulutukset, yrityskohtainen
ohjaus, tutustumismatkat ja tuotekokonaisuuksien suunnittelu sekä hinnoittelu.
Aika
Jatkuvaa
Vastuu
Kouvola Innovation Oy
Vaikuttavuus
Lisää yritysten kiinnostavuutta ja vakuuttavuutta asiakkaan silmissä parantaen
niiden markkina-arvoa ja saatavuutta. Yritykset saavat ohjauksen ja
koulutuksen myötä uudenlaisia näkökulmia, uusia verkostoja ja
yhteistyökumppaneita sekä ennen kaikkea lisää asiakkaita.
3. Joustavat ja liikkuvat matkailuinfopisteet
Toteutus
Tarjotaan Kouvolan seudun matkailu- ja vapaa-ajan palveluista infoa
joustavissa ja liikkuvissa matkailuinfopisteissä mm. kauppakeskuksissa,
matkakeskuksessa, tapahtumissa ja Tykkimäellä.
Matkailuinfossa huomioidaan kohderyhmän tarpeet ja toiveet ja tarjotaan infoa
sen mukaisesti (ei mielellään ”yleisesittelyä” vaan juuri pääpaino sellaisilla
asioilla, jotka siinä tilanteessa ja paikassa voivat kiinnostaa).
Aika
Tykkimäellä kesäisin vuodesta 2013 alkaen, muualla tarpeen/sesonkien
mukaan.
Vastuu
Kouvola Innovation Oy
Vaikuttavuus
Lisää palveluiden käyttöä ja viipymää, kun asiakas huomaa, että alueella on
myös muuta nähtävää ja koettavaa.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
22 (38)
20.2.2013
5.2 Tapahtuma- ja kokousmatkailun kehittäminen
Tapahtumien kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin on koottu kaikki
kokousmatkailua sekä urh eilu-, kulttuuri- ja vi ihdetapahtumien
kehittymistä tukevat toimet. Vaikka kyseessä on sisällöltään erityyppiset
tapahtumat, on niiden toteutuksessa paljon yhteneväisyyksiä.
Kaikki tapahtumat tarvitsevat toteutuspaikoikseen tiloja ja alueita sekä
niihin tekniikan ja erilaisia lavoja ja rakennelmia. Tapahtumien osallistujille
on myös pystyttävä tarjoamaan majoitus- ja ravitsemuspalveluita.
Oheispalveluilla voidaan lisätä tapahtuman houkuttelevuutta sekä viipymää.
Lisäksi Kouvolan imago, palvelukulttuuri ja saavutettavuus ovat tekijöitä,
jotka vaikuttavat tapahtumanjärjestäjien ja yleisön kiinnostukseen.
Tapahtumilla voidaan tasoittaa sesonkivaihteluita ja pyrkiä järjestämään
tilaisuuksia ympäri vuoden mahdollisimman tasaisesti. Päällekkäisyyksiä on
vältettävä, jotta esimerkiksi majoituskapasiteetti ei ylikuormitu.
Kouvolan seudulla on jo runsas tapahtumatarjonta, mutta tapahtumien
järjestäjät esittäneet toiveensa tiiviimmästä yhteistyöstä esimerkiksi
yhteisten äänentoisto- tai muiden vastaavien laitteiden hankinnassa ja
käytössä. Kaupungilta odotetaan aktiivista otetta ja tukea tapahtumiin ja
kokousten järjestämiseen liittyvissä asioissa.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
23 (38)
20.2.2013
4. Kokous- ja tapahtumapalveluihin liittyvän verkoston kokoaminen
Toteutus
Kartoitetaan Kouvolan seudun kokous- ja tapahtumatilat ja alueet,
oheispalvelut, majoitus- ja ravintolapalvelut, kaupungin tarjoamat palvelut jne.
Verkoston keskeiset toimijat muodostavat ydinryhmän, joka pääsee
vaikuttamaan myös myynti- ja markkinointipaketin sekä
markkinointisuunnitelman sisältöön ja tulosten seurantaan.
Aika
V. 2012–2013, yhtä aikaa myynti- ja markkinointipaketin laatimisen kanssa.
Vastuu
Kouvola Innovation Oy
Kumppanit
Kouvolan kaupungin viestintä, Iitin kunta, kulttuuritoimi, yritykset,
tapahtumatuottajat
Vaikuttavuus
Hyvin toimivan verkoston avulla voidaan palvella isompiakin kokousryhmiä ja
tarjota mm. monipuolisia ohjelma- ja majoituspalveluita. Verkoston jäsenet
voivat hyödyntää toinen toisensa palveluita ja välineistöä. Verkoston tiivis
yhteydenpito voi estää myös tapahtumien päällekkäisyyttä.
Tämä toimenpide tukee myös ”Urheiluliiketoiminnan esiselvitys” -hankkeen
(2010) kärkihanke-esitystä verkoston kokoamisesta.
5. Kokous- ja tapahtumapalveluiden markkinointisuunnitelma
Toteutus
Tapahtumien markkinointisuunnitelma sisältää seuraavat osa-alueet:
Kohderyhmien tarkentaminen
 Kouvolan seudulla toimivien organisaatioiden kartoittaminen ja
niiden kokoustarpeiden selvittäminen: onko niillä valtakunnallista
tai kansainvälistä katto-organisaatiota tai muita kontakteja >
niiden kautta esim. vuosikokousten tai seminaarien
houkutteleminen Kouvolan seudulle
 Tärkeimmät, kokouksia järjestävät tahot pääkaupunkiseudulla
Markkinointikeinojen suunnittelu
 Miten edellä määriteltyjä kohderyhmiä lähestytään, mitä medioita
ja välineitä käytetään
Markkinoinnin seuranta
 Suunnitelmaan laaditaan mittarit, joilla seurataan markkinoinnin
tuloksia
Aika
V. 2012-2013, yhtä aikaa myynti- ja markkinointipaketin laatimisen kanssa.
Päivitetään vuosittain.
Vastuu
Kouvola Innovation Oy
Kumppanit
Kouvolan kaupungin viestintä, kulttuuritoimi, yritykset, tapahtumatuottajat
Vaikuttavuus
Tapahtumiin liittyvän markkinointisuunnitelman noudattaminen kohdistaa
toimenpiteet kustannustehokkaasti ja antaa tietoa markkinoinnin tuloksista.
Päällekkäisen työn tekeminen eri tahojen kesken poistuu.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
24 (38)
20.2.2013
6. Kokous- ja tapahtumapalveluiden myynti- ja markkinointipaketti
Toteutus
Kouvolan seudulle laaditaan myynti- ja markkinointipaketti, jota käytetään
markkinoitaessa Kouvolaa kansallisten tai kansainvälisten kokousten ja
tapahtumien pitopaikkana.
Aika
V. 2012-2013. Päivitetään vuosittain
Vastuu
Kouvola Innovation Oy
Kumppanit
Kouvolan kaupungin viestintä, oheisohjelmaa tarjoavat yritykset,
tapahtumatuottajat
Vaikuttavuus
Suomen merkittävimmillä kokouspaikkakunnilla on käytössään
vastaavankaltainen paketti, joka on tärkein työkalu tapahtuma- ja
kokouspaikkojen markkinoinnissa. Se myös antaa kuvan
kokouspaikkakunnasta, jossa asiat on suunniteltu hyvin valmiiksi ja
järjestäminen otetaan vakavasti.
Paketti nostaa esiin Kouvolan seudun parhaat puolet ja mahdollisuudet
onnistuneen tapahtuman järjestämiseen.
Kuva 10. Tapahtumien myynti- ja markkinointipaketin sisältöä.
(Lähde: Leena Sipilä/FCB)
Myynti- ja markkinointipaketin sisältö on hahmoteltu alla olevassa kuvassa. Lähteenä
on käytetty Finnish Convention Bureaun (FCB) johtajan Leena Sipilän esitystä
Kouvolan seudun matkailun master plan -työpajassa 15.5.2012.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
25 (38)
20.2.2013
7. Huvipäällikkö/tapahtumakoordinaattori
Toteutus
Taho, joka auttaa tapahtumien järjestäjiä ja edistää markkinointia sekä
tiedonkulkua yhteistyöverkoston kesken;
• vastaa tapahtumakalenteri-järjestelmästä ja sinne myytävistä
bannereista,
• koordinoi tapahtumien yhteismarkkinointia (esim. Kouvolan seudun
tapahtuma-esite)
• välittää tietoa tapahtumien pitopaikoista ja vuokrattavista laitteista ja
rakenteista tapahtumien järjestäjille
• kutsuu kokoon työryhmän, joka tehtävänä kehittää kaupungin,
tapahtumajärjestäjien ja matkailumarkkinoinnin välistä vuorovaikutusta
ja yhteisiä toimintatapoja
• ylläpitää yhteistyöverkostoa ja tapahtumien vuosikelloa
Aika
V. 2013 -
Vastuu
Kouvola Innovation Oy
Kumppanit
Kouvolan kaupungin viestintä, kulttuuritoimi, yritykset, tapahtumatuottajat
Vaikuttavuus
Tämä toimenpide tukee myös ”Urheiluliiketoiminnan esiselvitys” -hankkeen
(2010) kärkihanke-esitystä verkoston kokoamisesta.
8. Monitoimiareena
Toteutus
Kouvolan seudulle on kaivattu pitkään ns. monitoimihallia/-areenaa, jossa
voidaan toteuttaa monenlaisia tapahtumia ja tilaisuuksia.
Urheiluliiketoiminnan esiselvityshankkeen pohjalta laaditaan
toteutettavuusselvitys, jonka jälkeen investoreiden etsintä ja neuvottelut.
Aika
V. 2013 -
Vastuu
Kouvolan kaupunki/maanhankinta, kaavoitus, investoreiden hankinta
Kouvola Innovation Oy/toteutettavuusselvitys ja investoreiden hankinta sekä
neuvottelut.
Kumppanit
Kouvolan seudun urheilujärjestöt
Vaikuttavuus
Monitoimihalli/-areena täydentää Kouvolan seudun tarjontaa erilaisten
tapahtumien ja tilaisuuksien muuntuvana ja monipuolisena tilana. Olemassa
olevat tilat ja rakennukset ovat liian pieniä, suurin osa tekniikaltaan
vanhentuneita ja tiloiltaan joustamattomia, jolloin niiden käyttö on rajattua
vain tietyn tyyppisiin tarpeisiin. Luo työllisyyttä alueelle.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
26 (38)
20.2.2013
5.3 Kohteiden kehittäminen
Kohteiden kehittämiseen liittyvissä toimenpiteissä on lueteltu kaikki kulttuuri-, ostos-,
elämys- ja liikunta- sekä luontokohteisiin liittyvät tarpeet.
5.3.1 Luontokohteet
9. Majoitustilojen rakentaminen vaiheittain Repoveden kansallispuiston
lähialueelle
Toteutus
Repoveden alueelle suunnitellaan ja toteutetaan vaiheittain ekologiseen
matkailuun erikoistuva matkailukylä, joka on 20 hehtaarin alueelle levittäytyvä
kokonaisuus sisältäen chalet-, retkeilymaja-, asuntovaunu-, teltta- sekä
korkeatasoista huvilamajoitusta
Aika
V. 2013 -
Vastuu
Kouvola Innovation Oy: toteutettavuusselvitys, investoreiden hankinta
Kouvolan kaupunki: Kaavoitus ja maankäytön ratkaisut sekä alustava
suunnitelma majoituksen rakentamisen vaiheistuksesta, laajuudesta ja tyypistä
> investoreiden hankinta
Investorit, yksityiset: rakentaminen
Operaattorit: majoitusliiketoiminta
Vaikuttavuus
Majoituspalveluita tarjoamalla lisätään Repoveden kävijöiden viipymää ja sitä
kautta matkailutuloa. Kokonaisuudessaan kymmenien miljoonien investoinnit,
jotka toteutetaan vaiheittain.
Rakentaminen työllistäisi ja toisi alueelle elinvoimaa, kuten myös kymmenet
työpaikat, joita syntyisi majoitusyrityksiin.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
27 (38)
20.2.2013
10. Luontomatkailukeskuksen toteuttaminen
Toteutus
Luontomatkailun kehittämiseksi on todettu tarve ns. luontomatkailu/palvelukeskukselle, joka voi koostua useammasta eri rakennuksesta.
•
•
•
•
•
•
Tilat ohjelmapalvelutuotteiden myyntiä sekä varusteiden säilytystä varten
Tilat luontonäyttelylle ja kaupoille; matkamuistoja, retkeilytuotteita ja -varusteita
Info
Saunat
Kahvila/ravintola
Pihasta pääsy alueelta lähteville reiteille sekä laiturit venetakseille
Aika
V. 2013 -
Vastuu
Investorit/yrittäjät: rakentaminen
Operaattorit/yrittäjät: liiketoiminta
Kouvolan kaupunki: Kaavoitus ja maankäytön ratkaisut
Kouvola Innovation Oy: toteuttavuusselvitys, investoreiden houkutteleminen
Vaikuttavuus
Palveluita tarjoamalla lisätään luontomatkailukohteiden houkuttavuutta ja
kävijöiden viipymää ja sitä kautta matkailutuloa.
40 000 kävijää x 10 € = 400 000 € - päiväkävijöinä
40 000 kävijää x 200 € = 8 milj. € - yöpyjinä
Retkeilykeskuksen myötä alueella toimivien yritysten palvelut saadaan
paremmin tarjolle ja yhteistyö yritysten kesken sujuvammaksi.
11. Repoveden ja Pohjois-Kouvolan alueen reittiverkoston kehittäminen
Toteutus
Repovedellä on tällä hetkellä 40 km:n reittiverkosto. Reittejä ja taukopaikkoja
tulisi kehittää edelleen koko Pohjois-Kouvolan alueella mm. retkeilyä,
maastopyöräilyä, hiihtoa ja hevosvaelluksia sekä melontaa varten. Reittien
tulee olla hyvin merkittyjä, vaativuuden kannalta luokiteltuja ja eri
kohderyhmille räätälöityjä.
Osa reiteistä puiston alueelle, osa ulkopuolelle.
Aika
V. 2013 -
Vastuu
Kouvola Innovation Oy, Kymenlaakson virkistysalueyhdistys, Metsähallitus
Vaikuttavuus
Monipuolinen reittiverkosto on Repoveden alueen käytettävyyden ja
houkuttavuuden kannalta oleellisen tärkeää. Vuoden retkeilykohteeksikin
valitun alueen tulee vastata odotuksia ja mieluummin ylittää ne. Reittien
monipuolistaminen tarjoaa lisää mahdollisuuksia myös alueen yrittäjille
liiketoiminnan monipuolistamisen suhteen.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
28 (38)
20.2.2013
12. Repoveden opas- ja ohjelmapalveluiden kehittäminen
Toteutus
Repovedellä toimii jo yrittäjien yhteistyörenkaita. Yrittäjien yhteistyötä pyritään
vahvistamaan ja laajentamaan niin, että alueella on tarjota monipuolinen
palveluvalikoima eri kohderyhmien tarpeisiin.
Repoveden alueella toimivat yrittäjät hyödyntävät kansallispuiston ja sen
ulkopuolella olevia reittejä, taukopaikkoja sekä retkeilykeskusta. Yrittäjäringit
voivat järjestää ohjelmapalveluita myös Kymijoelle ja muualle Kouvolan
seudulle.
Aika
jatkuvaa
Vastuu
Ohjelmapalveluyrittäjät
Vaikuttavuus
Verkostomainen toiminta vahvistaa kaikkien siihen osallistuvien yritysten
markkina-asemaa, monipuolistaa asiakkaille tarjottavaa
ohjelmapalveluvalikoimaa sekä helpottaa niiden hankintaa.
13. Kymijoen luontomatkailun kehittäminen
Toteutus
Kymijoen luontomatkailun kehittämistä jatketaan panostamalla erityisesti
kalastusmatkailun ja melonnan mahdollisuuksiin ja opastukseen sekä
ohjelmapalveluihin.
Aika
V. 2012 -
Vastuu
Kouvolan kaupunki: lupa-asiat, maankäyttö, rantautumispaikat, opasteet,
kalaportit patoihin, maisemointi, jokiuomien ja isojen purojen raivaus melojien
mentäväksi.
Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry: rakenteet, ylläpito
Kouvola Innovation Oy: reittikartat, laiturit, laavut tmv.
Yrittäjät: ohjelmapalvelut
Vaikuttavuus
Yritykset saavat paremmat mahdollisuudet toimia Kymijoella ja sen varrella.
Kalastusmatkailijoiden ja melojien määrä lisääntyy, kun Kymijoen monipuolisia
mahdollisuuksia voidaan markkinoida.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
29 (38)
20.2.2013
14. Kimolan kanavan toteuttaminen
Toteutus
Kimolan kanavan käyttöönotto uudelleen niin, että nippunosturi ja pato
puretaan ja korvataan suluilla.
Hankkeelle on myönnetty suunnittelurahaa 559 000 € (ELY-keskus).
Kouvolan, Iitin ja Heinolan osuudet suunnittelutyöstä ovat yhteensä 62 000 €
ja varsinaisesta rakennustyöstä vajaa 3 milj. €.
Aika
V. 2012 -
Vastuu
Liikennevirasto: rakennuttaminen
Kunnat: maankäyttösuunnitelmat, tukiyhtiön perustaminen, rahoituksen
kokoaminen
Vaikuttavuus
Kanavan sijainti on erittäin edullinen matkailun kehittämisen näkökulmasta,
sillä pääkaupunkiseudun ja Pietarin alueen saavutettavuus on hyvä. VesijärviPäijänne-Ruotsalainen-Konnevesi on tärkeä virkistys- ja
matkailualuekokonaisuus tulevaisuudessa ja kanavan lähialueella sijaitsee
olemassa olevia ja kehittyviä matkailukohteita kuten Vierumäki ja Verlan alue.
Lisäksi Kouvola ja Heinolan seutu ovat maamme suosituimpien
kesämökkialueiden joukossa, sillä alueella on yhteensä yli 20.000 vapaa-ajan
asuntoa.
Sulun rakentaminen edistäisi matkailun lisäksi myös rantarakentamista ja
rahtikuljetusta.
15. Mustilan Arboretumin kehittäminen
Toteutus
Suomen vanhin ja suurin arboretum on matkailullisestikin arvokas kohde ja sen
näkyvyyttä ja sisältöä on myös jatkossa kehitettävä.
Aika
jatkuvaa
Vastuu
Mustilan kotikunnassäätiö, Mustila Viini Oy, Mustilan Taimitarhat
Vaikuttavuus
Vahvistaa Kouvolan seudun palvelutarjontaa ja houkuttelee kasveista ja
puutarhoista kiinnostuneita ihmisiä ympäri maailmaa.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
30 (38)
20.2.2013
5.3.2 Ostoskohteet
16. Ostoskohteet esille
Toteutus
Kaikki ostoskohteet esille www-sivuille ja markkinointimateriaaliin eri teemojen
alle ryhmiteltynä (tavaratalot, erikoisliikkeet, digitaaliset info- ja tienvarsitaulut
jne.).
Tax free –kaupoista ajantasainen tieto www-sivuille.
Aika
v. 2012, ylläpito ja päivitys jatkuvaa
Vastuu
Kouvola Innovation Oy: www-sivut, digitaaliset tienvarsitaulut,
markkinointipaketit yrityksille yms.
Ostoskohteet: tietojen ylläpito ja päivitys
Vaikuttavuus
Lisää ostoskohteiden myyntiä, kun kohteet ovat helposti asiakkaiden
löydettävissä. Lisää mm. ohikulkuliikenteen osalta vetovoimaisuutta
keskustaan ja market -alueille.
Luo paremman kuvan Kouvolan palvelutarjonnasta.
17. Ostoskohteiden erikoispalvelut venäläisille asiakkaille
Toteutus
Koulutusta kauppiaille ja kauppojen henkilöstölle (erityisesti pienet
kaupat). Kauppoihin lisää esim. venäjänkielistä palvelua, venäläisiä
kiinnostavaa tarjontaa sekä kotiin toimitus – palvelu yms. joka edistää
venäläisten kiinnostusta ja nostaa palvelun tasoa.
Aika
jatkuvaa
Vastuu
Kouvola Innovation Oy: koulutuksen järjestäminen
Ostoskohteet: palveluiden kehittäminen
Vaikuttavuus
Lisää ostoskohteiden venäläisten asiakkaiden määrää.
18. Ostos- ja perhematkailupakettien kokoaminen
Toteutus
Ostos- ja perhematkailupakettien kokoaminen yhteistyössä matkailuyrittäjien
ja kauppiaiden kanssa. Esim. paketit, joissa tarjotaan yksi yö/huone max 4 hlö
(2+2), sisältää junalla tuleville paikallisbussin/katujunan käytön viipymän
aikana, liput johonkin kohteeseen (teatteriin, Tykkimäelle, Mielakkaan tms.)
Erilaiset painotukset eri kohderyhmille (venäläiset, kotimaiset jne.)
Aika
Jatkuvaa
Vastuu
Kouvola Innovation Oy
Matkailu- ja majoitusyrittäjät ja kauppiaat
Vaikuttavuus
Lisää Kouvolan seudun houkuttavuutta ostos- ja perhematkailukohteena ja
helpottaa eri palveluiden hankintaa.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
31 (38)
20.2.2013
19. Lähi- ja luomuruuan saatavuuden parantaminen
Toteutus
Löydä läheltä -infohanke, Lähiruokamessut, maatila- ja tuottajatorit, Meidän
Maaseutu -messut, Sadonkorjuu-tapahtuma jne.
Tulossa esite ja www-sivut neljällä kielellä (suomi, englanti, venäjä ja ruotsi)
tuottajista, jatkojalostajista, suoramyyntipisteistä ja muista ostospaikoista sekä
lähiruokaa käyttävistä ravitsemus- ja matkailuyrityksistä.
Tapahtumat, tiedottaminen, tuottajien ja yritysten yhteistyöketjujen
rakentaminen ja vahvistaminen.
Aika
v. 2013 -
Vastuu
Lähiruoan Ystävät ry, ProAgria, Kymenlaakson Messut ry, seudun ravintolat
Matkailuyrittäjät sekä kauppiaat
Rahoittajina mm.: ELY-keskus ja MTK Kaakkois-Suomi
Vaikuttavuus
Vahvistaa Kouvolan seudun lähi- ja luomuruokatuottajien elinvoimaisuutta ja
lisää myyntiä. Yhdistää tuottajat ja ravitsemus- ja matkailuyritykset. Vastaa
nykykuluttajien vaatimuksiin ja lisää seudun houkuttelevuutta.
20. Kouvolan keskustan kehittäminen
Toteutus
Kouvolan keskustavisio – työ on suunnittelun osalta valmistunut.
Voittajaksi valittiin ”Oikotie”-niminen suunnitelma. Keskustaan toteutettavat
muutokset tulevat tukemaan myös matkailun kehittymistä.
Aika
Keskustavision toteutus käynnistyy 2013.
Vastuu
Kouvolan kaupunki
Keskustan yrittäjät, kiinteistöjen omistajat ja Kouvolan Ydinkeskusta ry
Vaikuttavuus
Kouvolan kaupungin keskustan kehittäminen tukee ostosmatkailun
vahvistumista. Viihtyisä kaupungin keskusta toimivine liikenneyhteyksineen
houkuttelee matkailijoita ostoskierrokselle ja ravintoloihin sekä nauttimaan
Kymijoen rantamaisemasta.
21. Iitin kirkonkylän Radansuun alueen kehittäminen
Toteutus
Iitin kirkonkylä on kaunis, harvinaisen hyvin perinteisen rakenteessa ja
rakennuskantansa säilyttänyt vanha maaseutukylä, jossa käy nykyisin noin
60.000 asiakasta vuosittain. Hotelli, kesäteatteri, musiikkijuhlat ja golf
muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden, jota kehitetään myös
tulevaisuudessa.
Aika
jatkuvaa
Vastuu
Yrittäjät, Iitin kunta
Vaikuttavuus
Iitin kirkonkylän miljöön säilyttäminen ja toimintojen kehittäminen houkuttelee
entistä enemmän matkailijoita ja lisää Iitin vetovoimaisuutta.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
32 (38)
20.2.2013
5.3.3 Elämys- ja liikuntakohteet
22. Tykkimäen huvipuiston tarjonnan kehittäminen
Toteutus
Jatkossakin jokin uusi laite tai muu houkutin huvipuistoon vuosittain tai joka
toinen vuosi.
Vesipuiston rakentaminen, korkeatasoisten vuokramökkien rakentaminen.
Aika
jatkuvaa
Vastuu
Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy
Kouvolan kaupunki: kaavoitus 11,5 ha alueelle tehty
Vaikuttavuus
Tykkimäki on Kouvolan seudun yksi kärkituotteista, jonka uudistuminen ja
vetovoimaisuus ovat tärkeitä koko seudun matkailun kehittymisen kannalta.
Kävijämääriä/liiketuloa on mahdollista nostaa asiakkaiden viipymää
(yöpyminen) pidentämällä. Alueen monipuolisuus houkuttelisi jäämään yöksi.
23. Loma-asuntoalue Tykkimäki-Saarenmaa -alueelle
Toteutus
Toteutettavuusselvitys loma-asuntoalueen rakennuttamisen mahdollisuuksista
Aika
Toteutettavuusselvitys v. 2013
Vastuu
Kouvola Innovatio Oy: toteuttavuusselvitys
Vaikuttavuus
Kouvolan seudulle tarvitaan lisää hyvätasoista majoituskapasiteettia.
Tykkimäen tuntumassa oleva loma-asuntoalue olisi sijainniltaan erinomainen ja
tarjoaisi erityisesti venäläisille matkailijoille kiinnostavan majoitusvaihtoehdon.
24. Golfkenttä Saarenmaa – Tykkimäki -alueelle
Toteutus
Saarenmaa-Tykkimäki -alueelle on suunniteltu uutta golfkenttää.
Yleiskaavaehdotus, jossa on varaus golfkentälle, on tulossa
hyväksymiskäsittelyyn v. 2013.
Golf-kentän toteutumiseksi on syytä tehdä kannattavuustutkimus, jonka
tulosten pohjalta investoreita aletaan lähestyä.
Aika
Toteutettavuusselvitys v. 2013
Vastuu
Kouvola Innovation Oy: toteutettavuusselvitys
Vaikuttavuus
Kouvolan seudun olemassa olevat golf-kentät ovat jo ruuhkaisia ja tarvetta
uudelle kentälle uskotaan olevan. Tärkeimpinä kohderyhminä
pääkaupunkiseudulla asuvat golfin harrastajat, golfia harrastavat vapaa-ajan
asukkaat sekä venäläiset golfarit. Edellyttää, että kentän vieressä on riittävä
määrä hyvätasoista majoituskapasiteettia (chalet, huvilat yms).
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
33 (38)
20.2.2013
25. KymiRing
Toteutus
Moottoriurheilutapahtumien ja muiden suurtapahtumien järjestyspaikka,
elämyskohde, kuljettajakoulutuskeskus, testilaboratorio.
Liiketoiminta- ja tarveselvitys on tehty ja rakentamista suositetaan.
Seuraavana työvaiheena KymiRing Oy:n perustaminen, joka vastaa hankkeen
eteenpäin viemisestä ja investoreiden ja operaattoreiden hankinnasta.
Ensimmäisen rakentamisvaiheen hankekoko 100 M€ ja koko hanke 200 – 300
M€.
Aika
Suunnittelu v. 2010 – 2012
Yhtiön perustaminen ja muut toteutuksen käynnistämisen toimenpiteet v.
2012-
Vastuu
Tulevat osakkaat: KymiRing Oy:n perustaminen
KymiRing Oy: hankkeen toteutus
Vaikuttavuus
Toteutuessaan merkittävä vaikutus Kouvolan seudun matkailutulon kasvuun ja
tunnettuuden lisääntymiseen myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Rata olisi ensimmäinen ja tällä hetkellä ainut kuljetusalan direktiivien
mukaisten ammattipätevyys koulutusten ajoharjoittelurata. Koulutukset olisivat
siten iso osa radan käyttöä.
26. Wellness – Spa –kylpylän rakentaminen / uimahallin uudistaminen
Toteutus
Kannattavuustutkimus, jossa selvitetään mm. kumpi vaihtoehto (kylpylän
rakentaminen vai uimahallin uudistaminen) on toteuttamiskelpoisempi ja
vetovoimaisempi vaihtoehto.
Aika
Toteutettavuusselvitys v. 2012-2013
Vastuu
Kouvola Innovation Oy: toteutettavuusselvitys, investoreiden hankinta
Kouvolan kaupunki: kaavoitus
Vaikuttavuus
Kylpyläpalvelut parantavat matkailijoille ja myös kuntalaisille suunnattua
palvelutarjontaa. Kylpylä olisi myös kokouspalveluiden kanssa myytävä tärkeä
oheistuote.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
34 (38)
20.2.2013
27. Hevosmatkailun kehittäminen
Toteutus
Kouvolan seudulla on potentiaalia kehittää hevosalan osaamista ja
palvelutarjontaa. Matkailutoimijat ovat mukana tässä työssä kehittämässä
hevosiin liittyvää matkailutarjontaa (esim. vaellukset, maastoratsastukset,
rekiajelut, ratsastusvalmennus). Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia on
käynnistämässä ns. Hevosvetovoimaa –hanketta.
Aika
Tuotekehitys v. 2013 Uusien hevosmatkailutuotteiden markkinointi ja myynti v. 2014 -
Vastuu
Yritykset; tuotekehitys
Palmenia; mahdolliset hevosmatkailun kehittämishankkeet
Vaikuttavuus
Kouvola tunnettuus hevosalan ja hevosmatkailun edelläkävijänä kasvaa ja
hevosalan yrittäjien elinvoimaisuus vahvistuu.
Venäläisten asiakkaiden määrä kasvaa.
28. Mielakan rinnekeskuksen palvelutarjonnan kehittäminen
Toteutus
Mielakan rinnekeskuksen palvelutarjonnan kehittäminen palvelemaan
paremmin nykyisiä ja uusia kohderyhmiä. Suunnitelmissa mm. lasten maa,
mattohissi, streetin kehittäminen
Aika
jatkuvaa
Vastuu
Mielakan rinnekeskus
Vaikuttavuus
Vahvistaa Mielakan ja samalla koko Kouvolan seudun palvelutarjontaa
erityisesti lapsiperheille.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
35 (38)
20.2.2013
5.3.4 Kulttuurikohteet
29. Teollisuus – ja sotilashistorian esilletuonti
Toteutus
Kouvolan seudun vahva teollisuus- ja sotilashistoria ja alueen värikäs RuotsiVenäjän rajahistoria 1743-1812 ovat aitoja ja kiinnostavia teemoja, joiden
ympärille voidaan luoda elämyksellisiä tapahtumia, palveluja ja tuotteita sekä
perinteisempiä museonäyttelyjä. Seudulla voidaan jatkaa näiden teemojen
hyödyntämiseen tähtäävää tuotekehitystä, jossa eri tutkimusaineistoja
käyttäen kartoitetaan tärkeimmät historialliset kohteet ja tuotteistetaan niiden
yhteyteen esim. sopivia teemamatkailureittejä ja -tapahtumia yhdessä alueen
museoiden, kulttuurituottajien, taide- ja luovien alojen toimijoiden,
oppilaitosten, kotiseutu- yms. yhdistysten ja näiden yrityskumppaneiden
kanssa.
Aika
Tuotekehityshanke sotilashistorian osalta meneillään.
Teollisuushistorian osalta voisi jatkaa edellä mainitun päätyttyä.
Vastuu
Teollisuusmuseosäätiö/Stora Enso Oyj (Ankkapurhan teollisuusmuseo):
puunjalostusteollisuuden museaalinen esittely
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia: sotilashistoriallisten kohteiden
kartoitus ja tuotteistamissuunnitelma
Vaikuttavuus
Nostaa esiin Kouvolan aitoa historiaa, joka hyvin jalostettuna ja tuotteistettuna
lisää palvelutarjontaa ja houkuttelevuutta.
30. Verlan alueen kehittäminen
Toteutus
Maailmanperintökohde Verlan suojelu ja hoito on järjestetty kansallisella
lainsäädännöllä. Sen hallinnasta vastaa kohteen suurin maaomistaja UPMKymmene Oyj ja hoitoa toteuttamaan on asetettu Verlan hoitokunta, jossa ovat
edustettuina viranomaiset sekä kohteen omistajatahoja. Hoitokunta ohjaa ja
ohjeistaa restaurointiin ja ylläpitoon liittyvää toimintaa tekeillä olevan hoito- ja
käyttösuunnitelman mukaisesti.
Verlan tapahtumien ja aktiviteettien kehittäminen laadullisesti ja
kokonaisuuksiltaan myytäviksi tuotepaketeiksi.
Aika
jatkuvaa
Vastuu
UPM-Kymmene Oyj: Verlan alueen kehittämistoimet
Kouvola Innovation Oy: laatu ja tuotteistaminen
Vaikuttavuus
Maailmanperintökohde Verla on Kouvolan seudun tärkeimpiä
vetovoimatekijöitä.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
36 (38)
20.2.2013
31. Kartanokulttuurin hyödyntäminen
Toteutus
Museovirasto on päättänyt luopua kansalliselta historia-arvoltaan ainutlaatuisen
Anjalan kartanomuseon ylläpidosta ja haluaisi lahjoittaa sen vastuulliselle
julkishallinnolliselle taholle tai esim. sopivalle säätiölle ennen kuin joutuu
myymään ko. kohteen tarjousten perusteella. Selvitysaikaa asian valmistelulle on
Museovirastossa jatkettu 31.3.2013 saakka. Kouvolan kaupunki selvittää
Museoviraston sekä alueella toimivien yhteistyökumppaneiden ja muiden
kohteesta kiinnostuneiden tahojen kanssa, miten kohteen ylläpito ja kehittäminen
jatkossa järjestetään.
Kouvolan kaupungin omistama ja yksityisen tahon operoima Moision kartano
Elimäellä on ainutlaatuinen matkailukäytössä oleva aateliskartano, jonka
näkyvyyttä halutaan lisätä ja ohjelmapalvelujen sisältöä laajentaa.
Aika
v. 2012 -
Vastuu
Kouvolan kaupunki ja Museovirasto: Anjalan kartanomuseon alue
Ankkapurhan teollisuusmuseosäätiö: Ankkapurhan teollisuusmuseo ja tehtaankylä
Moision taide- ja pitokartano Oy
Vaikuttavuus
Ankkapurhan historiallisen koskialueen ja sen reunamille syntyneiden kulttuuri- ja
matkailupalvelujen huomioarvon kasvattaminen Kouvolan eteläosiin
hahmoteltujen teemamatkailureittien sekä Kouvolan eteläosien
matkailukartanoiden, museoiden, taide- ja muiden ohjelmapalveluyritysten,
kotiseutuyhdistysten ja nuorisoseurojen yhteistyöllä kehitettävillä
kulttuurimatkailun verkostotuotteilla, joiden yhtenä osana pyritään lisäämään
myös Keski-Kymen jokialueen virkistyskäyttöä.
Moisio tekee Elimäellä läheistä yhteistyötä Mustilan kartanon kanssa ja tarjoaa
puitteet mm. lähiruokamessujen yhteydessä järjestettäville seminaareille ja
juhlakattauksille. Vahvistaa Kouvolan seudun palvelutarjontaa ja on tärkeä kohde
taiteesta, antiikista ja laadukkaasta ruoasta kiinnostuneille ihmisille.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
37 (38)
20.2.2013
5.4 Loma-asumisen edistäminen
Kouvolan seudulla on runsaasti loma-asuntoja (n. 10.000 vuonna 2011). Lomaasuntojen omistajat ovat investoineet alueelle ja viettävät loma-asunnollaan ison
osan vapaa-ajastaan. He käyttävät alueella rahaa erilaisiin palveluihin ja ostoksiin ja
ovat siksi merkittävä osa matkailutulon muodostumista. Loma-asuntojen omistajat
kaipaavat kaupungilta hyviä palveluita (kaavoitus, infra, vesi- ja jätehuolto jne.) sekä
tekemistä, tapahtumia ja muita palveluita mökkipaikkakunnallaan.
Loma-asuntojen omistajat voivat olla myös majoittajia, mikäli he luovuttavat lomaasuntonsa välitykseen niinä aikoina, kun eivät itse sitä käytä. Loma-asuntoja voidaan
rakentaa
jatkossa
Kouvolan
seudulle
pelkästään
myös
investointija
vuokrausmielessä eli puhtaasti välityskäyttöön, jolloin omistaja ei itse käytä mökkiä
lainkaan vaan omistaa sen sijoituskohteena.
32. Tonttien kaavoitus ja infra
Toteutus
Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan tehtävänä on vapaa-ajan asumiseen
tarkoitettujen tonttien kaavoitus Kouvolan seudulle etupainotteisesti niin, että
kysyntää vastaavaa tarjontaa on valmiina olemassa.
Aika
jatkuvaa
Vastuu
Kouvolan kaupunki, tekninen toimi
Iitin kunta, kaavoitustoimikunta/tekninen toimi
Vaikuttavuus
Vapaa-ajan asukkaiden määrän lisääntyminen alueella -> matkailutuloa,
kiinteistöverotuloa
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
38 (38)
20.2.2013
33. Palvelut loma-asuntojen omistajille
Toteutus
Loma-asuntojen omistajille tarjotaan rakentamisvaiheesta alkaen erilaista apua
yhden luukun periaatteella. Loma-asuntojen omistajille tiedotetaan seudun
palveluista, matkailutarjonnasta, tapahtumista mm. www-sivuilla tai erillisellä
tiedotteella.
Loma-asuntojen omistajia aktivoidaan vuokraamaan omaa loma-asuntoaan ja
esitellään varaamotoimintaa. Loma-asukastilaisuus järjestetään kerran
vuodessa, esim. Kouvola-päivien yhteydessä.
Alkuun palvelukokonaisuuden suunnittelu ja toteutus.
Aika
jatkuvaa
Vastuu
Kouvolan kaupunki, Iitin kunta / Kouvola Innovation Oy
Loma-asukastoimikunnat
Vaikuttavuus
Hyvä palvelutarjonta loma-asuntojen omistajille lisää vapaa-ajan asumisen
viipymää sekä edistää uusien loma-asuntoinvestointien saamista seudulle.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
Loppuraportti
39
20.2.2013
5.5 Yhteenveto toimenpiteistä
Seuraavaan taulukkoon on koottu kaikki edellä kuvatut toimenpiteet. Kaikki ovat tärkeitä ja niillä on selkeä vaikutus Kouvolan seudun matkailun kehittymiseen. Koska resursseja matkailun
kehittämiseen on kuitenkin rajallisesti, on hyvä priorisoida toimenpiteet niin, että toteutus voidaan tehdä vaiheittain. Vaikuttavuus on arvioitu sen mukaan, kuinka paljon hanke
toteutuessaan vaikuttaa matkailutulon ja työllisyyden kasvuun. Kustannuksia on kuvattu suuntaa-antavasti (€ = vähäiset, €€ = merkittävät ja €€€ = merkittävät ja uusia investoijia vaativat
kustannukset). Vastuutahoksi on nimetty se toimija, jonka vastuulla on käynnistää kyseinen toimenpide. Rinnalle tarvitaan lisäksi joukko yhteistyökumppaneita ja rahoittajia.
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
20.2.2013
Loppuraportti
40
FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY
20.2.2013
Loppuraportti
41