TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

SODANKYLÄN KUNTA
SOSIAALIPALVELUT
Sosiaalityö
TOIMEENTULOTUEN
SOVELTAMISOHJEET
1.1.2015 alkaen
Perusturvalautakunta 28.1.2015 § 6
SISÄLLYS
1
SÄÄNNÖKSET ..................................................................................................................................................... 2
1.1
OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY.................................................................... 3
1.2
TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY ........................................................................................................ 3
1.3
OLESKELUKUNTA ............................................................................................................................................. 4
1.4
ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT .............................................................................................................. 5
1.4.1 EU/ETA-kansalainen ............................................................................................................................... 6
1.4.2 Pohjoismaan kansalainen ....................................................................................................................... 7
1.4.3 Turisti..................................................................................................................................................... 7
1.4.4 Oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen .............................................................. 7
1.4.5 Pakolaiset ja paluumuuttajat.................................................................................................................. 8
1.4.6 Turvapaikanhakijat................................................................................................................................. 8
2
TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS ...................................................................................................... 8
2.1
2.2
2.3
3
TOIMEENTULOTUEN RAKENNE ............................................................................................................................ 8
TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN ................................................................................................................10
TOIMEENTULOTUKI TULEVAA ETUUTTA VASTAAN (TTL 23 §) JA PERINTÄ (TTL 21§) .......................................................10
TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN ...............................................................................................10
3.1
TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN ......................................................................................................................10
3.1.1 Ansiotulot..............................................................................................................................................11
3.1.2 Työttömyysturva ...................................................................................................................................11
3.1.3 Kelan etuudet ........................................................................................................................................12
3.1.4 Opiskelijat .............................................................................................................................................12
3.1.5 Eläketulot ..............................................................................................................................................14
3.1.6 Yrittäjät.................................................................................................................................................14
3.1.7 Vähäiset tulot........................................................................................................................................15
3.1.8 Jälkikäteen ja muut huomioon otettavat tulot........................................................................................16
3.1.9 Veronpalautukset / jäännösverot...........................................................................................................16
3.2
OMAISUUDEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN ................................................................................................16
3.3
TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TULOYLIJÄÄMÄN SIIRTÄMINEN ......................................................................................17
3.4
TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON .....................................................................................................................17
4
PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT ..................................................................................................................18
4.1
PERUSOSA ...................................................................................................................................................18
4.1.1 Alennettu perusosa................................................................................................................................18
4.2
MUUT PERUSMENOT .......................................................................................................................................19
4.2.1 Asumismenot ........................................................................................................................................19
4.2.1.1
4.2.1.2
4.2.1.3
4.2.1.4
4.2.1.5
4.2.2
Erilliset lämmityskustannukset...................................................................................................................... 20
Sähkö ja taloussähkö .................................................................................................................................... 20
Erilliset vesimaksut ja kiinteistön hoitomenot ............................................................................................... 21
Poste restante -osoitteessa asuvat, kimppakämpät ....................................................................................... 21
Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut ............................................................................... 22
Vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot ...........................................................................................22
4.2.2.1
Lääkkeet ...................................................................................................................................................... 23
4.2.2.2
4.2.2.3
4.2.2.4
4.2.2.5
5
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ................................................................................................. 23
Hammashoito .............................................................................................................................................. 24
Silmälasit ..................................................................................................................................................... 25
Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia ............................................................................... 25
TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT ....................................................................................................25
5.1
PÄIVÄHOITO-, KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA- JA ELATUSAPU ..............................................................................25
5.2
LASTEN TARVIKKEET JA HARRASTUSMENOT SEKÄ LASTEN LUONAPITO ...........................................................................26
5.3
MUUT ASUMISESTA AIHEUTUVAT MENOT .............................................................................................................27
5.3.1 Vuokravakuus ja välityspalkkio ..............................................................................................................27
5.3.2 Muuttokustannukset .............................................................................................................................27
5.4
KODIN IRTAIMISTO ..........................................................................................................................................28
5.5
MATKAT JA MUUT TYÖSSÄKÄYNNISTÄ AIHEUTUVAT MENOT .......................................................................................28
5.6
OPISKELUSTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET ...........................................................................................................28
5.7
VAATEKUSTANNUKSET .....................................................................................................................................29
5.8
PERHEJUHLA .................................................................................................................................................29
5.9
HAUTAUSKUSTANNUKSET .................................................................................................................................29
5.10 MAAHANMUUTTAJAT ......................................................................................................................................30
5.11 EDUNVALVONTAPALKKIO JA MAISTRAATIN TILINTARKASTUSMAKSU ..............................................................................32
5.12 VANGIT JA VANKILASTA VAPAUTUVAT ..................................................................................................................33
5.13 MENOT, JOTKA EIVÄT OIKEUTA TOIMEENTULOTUKEEN .............................................................................................33
6
EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI ........................................................................................................................34
7
VÄLITYSTILIT......................................................................................................................................................34
8
KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ JA LOPPUHUOMAUTUS..................................................................................................35
LIITE 1, VUODEN 2015 PERUSOSAT
LIITE 2, SELVITYS MAHDOLLISUUDESTA OPISKELLA KESÄAIKANA
LIITE 3, OPTIKON ARVIO
1
SÄÄNNÖKSET
Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja
huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset
muutoksineen:
Laki toimeentuolotuesta1412/1997 muutoksineen
Asetus toimeentulotuesta 66/1998
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
Hallintolaki 434/2003
Sosiaalihuoltolaki 710/1982
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Laki lapsen elatuksesta 704/1975
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003
Ulkomaalaislaki 301/2004
EU/ETA-kansalaisia koskevat säännökset
Avioliittolaki 234/1929 muutoksineen
Työttömyysturvalaki 1290/2002
Uhkasakkolaki 1113/1990
Vankeuslaki 767/2005
Laki aluehallintovirastoista 896/2009
Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013: 4
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta ja eräiksi
siihen liittyviksi laiksi (HE 131/2008 vp.)
Toimeentulotuen määräaikojen noudattaminen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston
ohjauskirje 12.5.2010. Dnro 3231/05.00.04/2010
Hautaustoimilaki 627/2003
Oikeusministeriön ohjeistus edunvalvontapalkkioiden perimisestä (OM 12/33/2009)
Valtioneuvoston asetus edunvalvojan palkkion suuruudesta (696/2012)
2
1.1
Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka
tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.
Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään
välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen
elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus
kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin
avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa
säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti
alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat vanhemmat.
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada
toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla,
muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla
tavalla.
Uudelle asiakkaalle pyritään järjestämään tapaaminen sosiaalityöntekijälle. Asiakkaan tai hänen
laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita
viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää
asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Mikäli hakija antaa tahallaan vääriä
tietoja, voidaan myönnetty toimeentulotuki esittää perittäväksi takaisin hallinto-oikeuden
päätöksellä. Väärinkäytöstilanteissa tehdään myös rikosilmoitus poliisille.
1.2
Toimeentulotuen hakeminen ja käsittely
Toimeentulotukea
haetaan
kirjallisesti,
varatulla
vastaanottoajalla
tai
sosiaalityöntekijän/etuuskäsittelijän hyväksyessä suullisella tai muulla hakemistavalla.
Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Mikäli hakemuksesta ei ilmene,
mihin asiakas hakee toimeentulotukea, on hakemusta siltä osin pyydettävä täydentämään.
Hakemukseen on merkittävä sen saapumispäivä. Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle
lähetetään yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseen määräajassa (14 vrk). Jos asiakas ei ole
määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen
viivästymiselle, toimeentulotukipäätös voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen pohjalta
viivytyksettä.
Hakemuksen käsittelyä koskeviin kysymyksiin vastataan sosiaalityön virkaaikaisessa päivystyksessä (ma - pe klo 9-11, puh. 0400-694024). Toimeentulotuki maksetaan
hakijan tilille päätöstä seuraavana arkipäivänä.
Toimeentulotuen hakijan on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka
vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista,
päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotuspäätös ja muu selvitys
omaisuudesta, varallisuudesta ja säästöistä. Kaikilta asiakkailta kysytään tiliotteet 1 – 3
kuukaudelta. Uusien asiakkaiden on aina toimitettava tiliote 3 kuukaudelta ja todistettava
henkilöllisyytensä esittämällä henkilötodistus tai passi. Ulkomaalaisen passi ja muut
3
matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi,
onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa.
Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena. Päätösten yhdenmukaisen asun vuoksi
käytetään fraasia, jolloin varsinaisen päätösosan jälkeen tulevat perustelut ja lainkohdat, joihin
viitataan. Sekä laskelman että päätöksen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Lyhenteitä
tulee välttää. Perustelutosioon kirjataan miten ja milloin toimeentulotukea on haettu. Lisäksi
mainitaan hakijan toiminta (työssä, työtön, opiskelija, eläkeläinen jne.) ja pääasiallinen tulo, muut
välttämättömät tiedot ja tarvittaessa selvennetään laskelmaa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa
hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Myönteistä päätöstä ei ole välttämätöntä perustella, mutta
kokonaan tai osittain hylätty hakemus tulee aina perustella. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee
mainita ja perustella.
Päätöksentekijä huolehtii siitä, että henkilö- ja perhetiedot sekä osoite- ja pankkitiedot ovat atkjärjestelmässä oikein. Erityisesti perhetilanteen muuttuessa tai lasten aikuistuessa on tilanne
tarkistettava.
Sosiaalityöntekijä/etuuskäsittelijä
tekee
itsenäisesti
ne
päätökset,
jotka
koskevat
perustoimeentulotukea. Harkinnanvarainen toimeentulotuki (täydentävä ja ehkäisevä tuki)
käsitellään sosiaalityöntekijöiden viikkopalaverissa. Myös lastensuojeluperheille myönnettävä
harkinnanvarainen tuki käsitellään viikkopalaverissa.
Määräajat:
Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) tuli voimaan 1.1.2008.
Toimeentulotukilakiin on kirjattu määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle (14 a §).
Tarkoituksena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin
viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tilanteessa
päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön
viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän kanssa
viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt. Sodankylässä
asiakkaalla on mahdollisuus keskusteluun sosiaalityöntekijän kanssa jokaisena arkipäivänä
sosiaalityön päivystyksessä klo 9-11.
1.3
Oleskelukunta
Toimeentulotukilain 14 §:n mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai
perhe vakinaisesti oleskelee. Toimeentulotukea voidaan myöntää kotikuntamerkinnästä lähtien.
Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa,
toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat.
Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja
takuuvuokrasta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi
silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päätetään takuuvuokran
4
myöntämisestä siellä. Ensimmäinen vuokra erääntyy maksettavaksi lähes poikkeuksetta
tulokunnassa, josta sitä haetaan.
Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolella ja hän joutuu
toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin
sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä
tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja
palvelumaksuista sekä säännöllisestä lääkityksestä aiheutuvista menoista vastaa
sijoittajakunta toimeentulotukeen nähden ensisijaisen lainsäädännön perusteella.
Milloin tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään.
Niiden kiireellisten terveydenhuoltomenojen osalta (esim. poliklinikkamaksu), jotka erääntyvät
maksettavaksi myöhemmin, päätöksen tekee se kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti.
Mikäli toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä käy ilmi,
että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, tulee
asia/hakemus liitteineen siirtää toiseen kuntaan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedottaa asia
toimeentulotuen hakijalle.
Viime kädessä lopullisen kustannusvastuun ratkaisee hallinto-oikeus hallintoriita-asiana. Asiassa
tulee huolehtia siitä, ettei hakija jää vaille tarvitsemaansa toimeentulotukea sen vuoksi, että kunnat
ovat eri mieltä kustannusvastuusta.
1.4
Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat
Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa, katsotaanko hänen
asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus toimeentulotukeen TTL 2 §:n nojalla.
Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaisen maahantulo edellyttää, että hänellä on Suomeen
saapuessaan ja maassa oleskellessaan voimassa oleva matkustusasiakirja ja voimassa oleva
vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa.
Ulkomaalaislain 39 §:n mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen
toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos
siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytystä ei
sovelleta myönnettäessä toimeentulotukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleelle henkilölle.
Ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa
oleskelunsa kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä,
varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan
toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen.
Maahanmuuttovirasto, Migri, on sisäasiainministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee
maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita.
5
1.4.1 EU/ETA-kansalainen
Euroopan Unionin kansalaisen (+ Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisen) maahantulon ja
oleskelun edellytyksenä on, että hänellä on voimassa oleva henkilötodistus tai passi. EU/ETAmaan kansalaiset voivat oleskella, tehdä työtä, harjoittaa ammattia tai opiskella Suomessa 3 kk
ilman oleskelulupaa. Tänä aikana he ovat toimeentulotuen kannalta pääasiassa samassa
asemassa kuin turistit eli toimeentulotuen myöntäminen voi tulla kysymykseen vain kiireellisessä
tapauksessa.
Jos oleskelu kestää kauemmin, pitää EU-kansalaisen rekisteröidä oleskelu-oikeutensa
paikallispoliisilla. Luvan hakemisen yhteydessä voidaan edellyttää selvitystä turvatusta
toimeentulosta niin, ettei hakija turvautumalla toistuvasti toimeentulotukeen tai vastaavaan
etuuteen oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle. Yksittäistä
turvautumista toimeentulotukeen ei voida pitää sosiaaliturvajärjestelmän rasittamisena, vaan sen
tulee olla vähintäänkin toistuvaa ja säännönmukaista. Väliaikaiset vaikeudet eivät myöskään ole
katsottavissa kohtuuttomaksi rasitteeksi. Kukin tapaus on arvioitava yksilöllisesti. Huomioon
otettavia seikkoja ovat myös oleskelun pituus, henkilökohtaiset olosuhteet ja myönnetyn
avustuksen määrä. Vuoden oleskelun jälkeen EU-kansalainen saa kotipaikkaoikeusmerkinnän.
Viiden vuoden yhtäjaksoisen ja laillisen Suomessa asumisen jälkeen unionin kansalainen on
oikeutettu pysyvään oleskeluun.
EU/ETA kansalaisen hakiessa toimeentulotukea hänen oleskeluoikeutensa voimassaolo
selvitetään tarvittaessa ottamalla yhteyttä poliisiin. Voimassa olevan oleskeluoikeuden perusteella
hänelle myönnetään periaatteessa toimeentulotukea samoin perustein kuin Suomen kansalaiselle
vastaavassa tilanteessa. Toimeentulotuen tarpeen arvioinnin kannalta ratkaisevia seikkoja ovat
kunnassa oleskelun pysyvyys ja muut tapauskohtaisesti arvioitavat olosuhteet.
Työnhakijat:
EU- tai ETA-valtioista tulevilla työnhakijoilla on oikeus hakea 3 kuukauden ajan työtä toisesta EUtai ETA-maasta ja heillä on tällöin oikeus työttömyysturvaan oman maansa kustannuksella.
Työttömyysturvaa saadakseen työnhakijan on tarvinnut ilmoittautua työnhakijaksi oman maansa
lainsäädännön mukaisesti ennen lähtöään. Hänellä on oltava mukanaan Kelan toimistoon tai
työttömyyskassalle toimitettava todistus työttömyysetuuksien määrästä ja kestosta. Suomeen
tultuaan työnhakijan on ilmoittauduttava Suomessa työttömäksi työnhakijaksi 7 päivän kuluessa
saapumisestaan. Työnhakijoiden edellytetään turvaavan toimeentulonsa lähtömaansa
työttömyyskorvauksella siten, etteivät he joudu turvautumaan Suomen toimeentulotukeen.
Työnhakija on toimeentulotukea myönnettäessä rinnastettavissa turistiin ennen työskentelyn
aloittamista.
Työnhakija saa oleskella 3 kuukauden jälkeenkin Suomessa, jos hän on edelleen työnhaussa ja
hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä. Työnhakijan oikeutta toimeentulotukeen
arvioidaan siten kussakin yksittäisessä tilanteessa oleskelun pysyvyyden mukaan.
6
1.4.2 Pohjoismaan kansalainen
Pohjoismaiden kansalaiset voivat tulla vapaasti Suomeen ja oleskella Suomessa ilman
oleskelulupaa. Pohjoismaiden kansalaisten rekisteröinti hoidetaan maistraatissa ja vasta, jos
oleskelu kestää yli 6 kk.
Pohjoismaiden kansalaiset kuuluvat Pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen piiriin, joka tuli
voimaan 1.10.1996 (Finlex: valtiosopimukset 69/1996). Sopimus sisältää ohjeita, jotka liittyvät
välittömien sosiaalipalvelujen tai toimeentulotuen maksamiseen, kotimaahan lähettämiseen tai
pitkäaikaisen hoidon tarpeessa olevan matkustamiseen tai muuttamiseen.
1.4.3 Turisti
Turistiksi katsotaan ulkomaalainen, joka on saapunut Suomeen oleskellakseen täällä lyhyen ajan
(enintään 3 kk). Hänen ei voida katsoa oleskelevan Suomessa vakituisesti ja toimeentulotuen
myöntäminen voi tulla kysymykseen vain kiireellisessä tapauksessa. Lähtökohtaisesti voidaan
olettaa, että turistilla on mukanaan tarvittavat varat täällä oleskelua ja kotimatkaa varten. Näiden
varojen puutteessa ulkomaalainen voidaan käännyttää. Tuen tarpeessa olevalla on oikeus
toimeentulotukeen vain silloin, kun hän ei voi saada toimeentuloaan millään muulla tavalla. Jos
ulkomaalainen turisti on joutunut rahavaikeuksiin tilapäisen oleskelunsa aikana, hänet tulee
ensisijaisesti ohjata hoitamaan asiansa itse. Harkinnan mukaan tällaisessa tapauksessa tulisi
tehdä ilmoitus poliisille mahdollista käännytystä varten. Ulkomaalainen voidaan myös ohjata
kääntymään oman maansa edustuston puoleen.
Toimeentulotuen myöntäminen tulee kysymykseen vasta viimesijaisesti, jos välttämätöntä avun
tarvetta ei voida millään muulla keinolla hoitaa. Toimeentulotuen tarve laajimmillaankin rajoittuu
vain kotimatkakustannuksiin sekä niihin ruokailu- ja muihin välttämättömiin kustannuksiin, jotka
syntyvät ennen kuin hän kohtuudella ennättää palata kotimaahansa. Erityisestä syystä näihin
menoihin voidaan antaa myös osto-osoitus.
1.4.4 Oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen
Jos ulkomaalaisen oleskelu Suomessa perustuu voimassa olevaan oleskelulupaan, häntä voidaan
pitää maassa vakinaisesti oleskelevana ainakin silloin, kun oleskelulupa on jatkuva (A) tai pysyvä
(P). Maassa vakinaisesti oleskelevalla on myös väestörekisteriin merkitty kotikunta. Vakinainen
oleskelukunta on velvollinen myöntämään toimeentulotukea, mikäli sen myöntämisedellytykset
täyttyvät. Jos oleskelulupa on tilapäinen (B), toimeentulotuen myöntäminen rajoittuu yleensä
kiireellisiin tapauksiin ja välttämättömiin kustannuksiin.
Kun oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen hakee toimeentulotukea, on
syytä selvittää, onko hakija oikeutettu asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan tai
sairauspäivärahaan tai työttömyysturvaan. Eli henkilöä on aina pyydettävä esittämään passinsa,
johon liimatusta tarrasta löytyy status, oleskelu- ja työlupa. Statuksesta ilmenee, millä perusteella
lupa on myönnetty ja mikä on maassaolon tarkoitus.
7
Opiskelun perusteella tilapäisen oleskeluluvan saaneella ulkomaalaisella ei ole oikeutta saada
Suomesta opintotukea. Ennen oleskeluluvan saamista on opiskelijan osoitettava, että hänen
toimeentulonsa on turvattu esim. säästöillä, stipendillä tai muulla vastaavalla.
1.4.5 Pakolaiset ja paluumuuttajat
Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun,
uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Kun
turvapaikanhakija saa oleskelulupapäätöksen, hänestä tulee pakolainen ja hän saa
pakolaisstatuksen (A). Paluumuuttaja on henkilö, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja
palaa sitten takaisin Suomeen. Paluumuuttajina pidetään entisiä ja nykyisiä Suomen kansalaisia
sekä sellaisia entisessä Neuvostoliitossa asuneita henkilöitä, kuten inkerinsuomalaisia, joilla on
suomalainen syntyperä.
Pakolaisilla ja paluumuuttajilla Suomessa asuvina on oikeus toimeentulotukeen samoin
edellytyksin kuin muillakin kunnan asukkailla. Jos kysymys on sellaisesta vasta maahan
saapuneesta pakolaisesta tai paluumuuttajasta, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan,
laaditaan toimeentulotuen hakijan kanssa kotoutumissuunnitelma. Kotouttamislain mukaan
pakolaiselle voidaan myöntää paluumuuttoavustusta kotimahaan tai lähtömaahan palaamista
varten, joka ei kuitenkaan ole toimeentulotukea. Sen saamisen ehtona on, että pakolainen
vapaaehtoisesti palaa kotimaahansa tai lähtömaahansa.
1.4.6 Turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakija on henkilö, joka on itsenäisesti tullut maahan ja ilmoittanut hakevansa
turvapaikkaa maasta. Turvapaikanhakijat hakevat oleskelulupaa ja asuvat tuona aikana
vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa kunnassa. Turvapaikkahakemukset käsittelee
maahanmuuttovirasto. Turvapaikkaa hakenut henkilö kuuluu turvapaikanhakijoiden vastaanoton
piiriin kunnes hänelle on myönnetty oleskelulupa tai hän poistuu maasta. Toimeentulotuki
rahoitetaan kokonaan valtion varoista ja sen myöntää ja maksaa vastaanottokeskus. Vastuu
turvapaikkaa hakeneen oleskeluluvan saaneen toimeentulotuesta siirtyy kunnalle, kun henkilö saa
kotikunnan.
2
2.1
TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS
Toimeentulotuen rakenne
Toimeentulotuki
jaetaan
ehkäisevään,
perusja
täydentävään
toimeentulotukeen.
Perustoimeentulotuen piiriin kuuluvia menoja ei makseta täydentävänä toimeentulotukena
siinäkään tapauksessa, että käytetään harkintaa.
8
Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista.
Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat: ravintomenot, vaate- ja jalkinemenot, vähäiset
terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä,
informaatiomenoista (lehti, TV, puhelimen ja internetin käyttömenot) ja harrastus- ja
virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen
toimeentuloon kuuluvat menot.
Perusosien euromäärät vahvistetaan vuosittain ja ovat kaikissa Suomen kunnissa samoja.
Kulutustutkimukseen perustuvat perusosan laskennalliset perusteet yksin asuvan henkilön osalta
ovat vuoden 2007 tasossa seuraavat (prosenttia perusosasta):
ravintomenot 49 %
vaate- ja jalkinemenot 9 %
informaatiomenot 20 %
vähäiset terveydenhoitomenot 3 %
muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot 19 % (henkilökohtainen ja kodin puhtaus,
asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot ja vastaavat)
Muut perusmenot:
1) asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot
2) taloussähkö
3) kotivakuutus sekä
4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat
1) lasten päivähoitomenot,
2) muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot sekä
3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai
itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot.
9
2.2
Toimeentulotuen määräytyminen
Toimeentulotuen suuruus on TTL 6 §:n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytössä olevien
tulojen
erotus.
Hakijalla
on
mahdollisuus
arvioida
toimeentulotukioikeuttaan
toimeentulotukilaskurin avulla (http://sosiaalikollega.fi/virtu.fi/laskurit/toimeentulotukilaskuri).
Toimeentulotukipäätös perustuu
kuitenkin sosiaalityöntekijän/etuuskäsittelijän tekemään
laskelmaan. Perus-, täydentävää ja ehkäisevää tukea voidaan myöntää samalla päätöksellä.
Sosiaalityöntekijän
on
eriteltävä
päätöksessä,
mitä
toimeentulotukilajia
myöntää.
Toimeentulotukityyppi eritellään myös maksun tiliöinnissä. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman
perusteella toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle
kohdistuvia toimeentulotukeen oikeuttavia menoja (esim. sähkö- ja terveydenhuoltomenot),
voidaan nämä menot maksaa samalta päätökseltä, mikäli päätöksessä on niin mainittu.
2.3
Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan (TTL 23 §) ja perintä (TTL 21§)
Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja/tai perinnällä, tehdään perintäpäätös.
Yleisenä lähtökohta on, että vireillä olevat etuudet peritään. Toimeentulotuen takaisinperintä ei
kuitenkaan saa aiheuttaa uutta toimeentulotuen tarvetta.
2.4. Toimeentulotuki takautuviin menoihin
Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen
toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Arvioitaessa erityisiä syitä on yleensä
lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Erityisenä
syynä takautuvan toimeentulotuen myöntämiselle voidaan pitää esimerkiksi asumisen turvaamista
tai jotain sellaista tuenhakijan tilannetta, jonka johdosta hän on ollut kykenemätön hoitamaan
talouteensa ja toimeentuloonsa liittyviä asioita sillä hetkellä, kun menot ovat erääntyneet.
Ravintomenoihin voidaan toimeentulotukea myöntää enintään tuen hakupäivästä lähtien.
3
3.1
TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN
Tulojen huomioon ottaminen
TTL 11 §:n mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot.
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja muut mahdollisuudet saada välttämätön
toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen käsittelijän on ohjattava asiakasta hakemaan
hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osaaikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle tai ottaa työnantajalta eropaketin, ja tämä toiminta
aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen.
Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa
käytettävissä oleva osuus. Jos etuudenmaksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa hakijalle maksettavasta
10
etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan käytettävissä olevana tulona huomioidaan perinnän
jälkeinen osa.
3.1.1 Ansiotulot
Toimeentulotukilain 11 §:n mukaan ansiotuloista kuuluu jättää huomioimatta vähintään 20 % ja
kuitenkin enintään 150 €/kk (etuoikeutettu tulo). Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on
tulonsaajakohtainen.
Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut
erilliskorvaukset ja luontaisedut sekä tehdyt palkanpidätykset. Kilometrikorvauksia ja työnantajan
maksamia päivärahoja ei huomioida tuloina. Vastaavasti, mikäli kilometrikorvauksia maksetaan, ei
työmatkakuluja huomioida menoina. Myöskään muita työnantajan maksamia kulukorvauksia ei
oteta huomioon siltä osin, kuin ne korvaavat työntekijälle työstä aiheutuneita kuluja.
Ateriakorvaus/-etu ja puhelinetu huomioidaan tulona sillä perusteella, että kyseessä olevat
menot sisältyvät perusosaan ja niitä vastaava etuus saadaan näissä tapauksissa muulla
perusteella. Autoetu huomioidaan kokonaisuudessaan tulona. Sikäli, kuin hakijan ansiotulo ei riitä
hänen toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman
toimeentulon turvaamiseksi.
Palkasta tehdyt pidätykset, jotka ovat osapalkkaa (palkkaennakot, asunto-korvaukset,
työpaikkaruokailu ja muut ostot), lisätään tulona huomioitavaan palkkaan. (Ansiotulon
jaksottamisesta katso myös kohta 3.3). Säästöistä ja arvopapereista voidaan jättää huomioimatta
vähäinen osa (70 euroa/hlö tai 150 euroa/perhe) henkilön ja perheen itsenäisen suoriutumisen
turvaamiseksi. Verotusarvoltaan alle 500 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä
pääsääntöisesti realisoitavaksi, jos toimeentulotuen tarpeen on arvioitu olevan lyhytaikainen.
Muissa tilanteissa omaisuus ohjataan realisoimaan välittömästi ja hallinto-oikeudelle tehdään
esitys toimeentulotuen takaisinperimisestä.
3.1.2
Työttömyysturva
Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan yleensä 20
maksupäivän erissä. Työttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana
hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää. Tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan
keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Työttömyyspäiväraha voidaan siten jakaa
kuukausittain niin, että keskimäärin kertoimena käytetään 21,5 päivää.
Työttömyysturvan jaksotus voidaan aloittaa silloin, kun henkilölle maksetaan kaksi 20 päivän
työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Tällainen tilanne asiakkaalla voi olla pian
työttömäksi jäädessään. Näin ollen jaksotus voi tulla kysymykseen uuden asiakkaan kohdalla jo
heti ensimmäisen hakemiskuukauden aikana. Jaksotusta voidaan käyttää myös sellaisen uuden
asiakkaan kohdalla, joka on saanut yhtäjaksoisesti työttömyysturvaa noin vuoden ajan.
11
Jaksotuksen käytön aloittamisesta voidaan myös asiakkaan kanssa sopia. Tämä tulee
kysymykseen erityisesti silloin, kun esimerkiksi työttömyyspäivärahakauden alussa loppukuusta
maksettavaa 20 päivän erää ei voida kohtuudella huomioida kokonaisuudessaan sen kuukauden
tuloksi, jolle tukea haetaan ja jonka aikana päiväraha maksetaan. Tällöin 20 päivän erästä tulisi
ottaa huomioon kyseiselle kuukaudelle vain niin monen päivän osa, kuin etuuden maksupäivästä
kuukauden loppuun saakka on arkipäiviä (ma - pe) jäljellä ja aloittaa jaksotus 21,5 päivän mukaan
seuraavasta kuukaudesta alkaen.
Huolellisuutta tarvitaan työttömyysturvan jaksotuksen aloittamisessa ja myös sen purkamisessa.
Asiakkaalle on annettava riittävä selvitys tähän liittyvistä laskelmista.
3.1.3 Kelan etuudet
Asumistuki huomioidaan tosiasiallisen suuruisena. Mikäli asiakas ei ole hakenut asumistukea, ja
hänellä saattaisi olla siihen oikeus, hänet on ohjattava laittamaan vireille asumistukihakemus.
Huom! Perheellisellä eläkeläisellä on oikeus valita yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan
asumistuen välillä. Asiakasta on ohjattava Kelaan vertaamaan etuuksien suuruutta.
Sairauspäiväraha maksetaan kuukausittain jälkikäteen 6 arkipäivältä viikossa eli yleensä 25
päivän erissä. Sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää
(yrittäjillä sairastumispäivä ja 3 arkipäivää). Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivää
eli noin vuoden. Mikäli työkyvyttömyys tämän jälkeenkin jatkuu, hakija on ohjattava hyvissä ajoin
laittamaan vireille eläke-/kuntoutustukihakemus. Etuuden päättyessä asiakas ohjataan
hakeutumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jolloin hänellä saattaa myös olla
mahdollisuus saada työttömyysturvaa.
Lapsilisä, elatusapu ja elatustuki sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainraha ja lastenhoidon tuki
näkyvät Kelan sivuilta. Lapsilisä tulee automaattisesti Efficaan. Kannattaa kuitenkin tarkistaa
Kelalta, ettei etuuksissa ole takaisinperintää, jolloin summa on tarkistettava ja perintä merkittävä
laskelman Huomautus-kenttään. Asiakas on velvollinen hakemaan ensisijaista etuutta, esimerkiksi
elatustukea, ellei hän näin tee, se huomioidaan kuitenkin tulona. On syytä tarkistaa, että perheen
kaikkien lasten kaikki etuudet on haettu.
3.1.4 Opiskelijat
Opiskelijan ensisijaisena etuutena otetaan tulona huomioon opintoraha, asumislisä ja valtion
takaama opintolaina. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja
toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella tapahtuvaa opiskelua ei voida pitää hyväksyttävänä
muutoin kuin tapauskohtaisesti harkiten.
Alle 18-vuotiaalle opiskelijalle ei opintolainaa huomioida tulona, ellei sitä tosiasiallisesti ole
nostettu. Lisäksi nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatkoopintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin, ei edellytetä
lainan ottamista, esim. lukiokoulutus.
12
Jos alaikäinen nuori muuttaa toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti
kustantamaan perheelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää
toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on selvittää vanhempien
elatuskyky. (ToTuL 14 §:n). Henkilön vakinainen oleskelukunta myöntää toimeentulotuen, ja lain
perustelujen mukaan oleskelukunta on määrättävä tarvittaessa jokaiseen tuensaajaan nähden
itsenäisesti. Alaikäiselle lapselle maksettu toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta,
mikäli vanhemmat ovat tahallaan laiminlyöneet elatusvelvollisuutensa. jos henkilö oleskelee
muutoin kuin satunnaisesti useammassa kunnassa, jakaantuu järjestämisvastuu (ToTuL 14.2 §:n).
Jos henkilöllä on asunto myös opiskelukunnassa, ja hän oleskelee arkisin tässä kunnassa,
jakaantuu järjestämisvastuu näiden kahden kunnan kesken (ks. opas toimeentulotukilain
soveltajille 62-63).
18 vuotta täyttäneellä laina huomioidaan tulona (poikkeuksena lukiokoulutus). Opintolaina
jaksotetaan aina myöntöjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta lainkaan
oikeudesta huolimatta. Opintolaina kuuluu huomioida tulona, ellei estettä sen saamiselle ja
nostamiselle ole esitetty (KHO 30.11.1999/3854). Jos opiskelija välttää lainan nostamista
ansiotyöllään ja palkkatulo ansiotulovähennyksen jälkeen on vähintään opintolainan suuruinen,
voidaan opintolaina jättää tulona huomioimatta.
Kesällä toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kohdalla nostamaton opintolaina huomioidaan
tulona (hakuaika 31.5. ja nostoaika 31.7. asti). Nostamaton laina katsotaan toimeentulotukeen
nähden ensisijaiseksi tuloksi/varallisuudeksi kesä- ja heinäkuussa.
Opiskelija, joka ei luottohäiriön takia saa lainaa tai ei muuten ole lukukauden ajaksi hakenut
opintolainantakausta, ei voi saada takauspäätöstä enää kesä-heinäkuussa kuluneelle
lukukaudelle, eikä lainaa näin ollen voida huomioida tuloksi. Opiskelijalle tehdään päätös kesällä
yksi (1) kuukausi kerrallaan. Opiskelija ohjataan ilmoittautumaan kesätyönhakijaksi te-toimistoon
ja hakuajan mahdollistaessa hakemaan myös kunnan kesätyötä. Mikäli opiskelija ei hae
opintoetuuksia eikä kesätyötä, voidaan perusosaa alentaa yksi kuukausi kerrallaan 20 %
viranhaltijan päätöksellä. Mikäli opiskelija tämän jälkeenkin on kieltäytynyt järjestämästä
toimeentuloturvaansa muulla kuin hänen realistiset kykynsä huomioivalla tavalla kuin
toimeentulotuella, perusosaa voidaan alentaa 40 % kaksi kuukautta kerrallaan.
Opiskelijan on toimitettava selvitys mahdollisuudesta opiskella kesäaikana (liite 2). Jos
vanhemmat avustavat opiskelijaa opiskeluaikana, on todennäköistä että avustamista tapahtuu
myös kesäaikana.
Ellei opiskelija saa opintolainaa maksuhäiriöiden vuoksi, hänen kokonaistilanteensa selvitetään.
Asiakas ohjataan talous- ja neuvontaan, jossa hänen kanssaan laaditaan suunnitelma
toimenpiteistä lainatakauksen saamiseksi tai opintojen rahoittamiseksi muulla tavalla. Suunnitelma
toimitetaan sosiaalityöntekijälle. Asiakkaan tulee pyytää tiedot luottohäiriömerkinnöistä Suomen
Asiakastieto Oy:ltä ja tuoda selvitys seuraavaan tapaamiseen. Velkoja voidaan lyhentää
kuukausierissä lainatakauksen saamiseksi tai lyhennysohjelma voi olla muutoinkin perusteltua.
Toimeentulotuesta voidaan käyttää asiakkaan kanssa sovittu osa suoraan rästien lyhentämiseen.
Perusosan alentamista voidaan harkita, mikäli asiakas kieltäytyy edellä mainitusta yhteistyöstä tai
laiminlyö opintonsa. Asiakasta tulee ohjata hakemaan ensisijaisia etuuksia.
13
Mikäli hän kieltäytyy tarjotusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai on siirtynyt ilman perusteltua
syytä päiväopiskelijasta iltaopiskelijaksi, hänen perusosaansa voidaan alentaa toimeentulotukilain
10 §:n mukaisesti.
18-vuotiaan opiskelijan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta lapseensa nähden. Myönnettäessä
toimeentulotukea 18–20-vuotiaalle opiskelijalle on selvitettävä, saako hän tosiasiallisesti
taloudellista apua vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Vanhemmilta tai muilta saadut avustukset
huomioidaan tulona toimeentulotukea myönnettäessä.
3.1.5 Eläketulot
Eläketulot tarkistetaan tiliotteesta. Mikäli asiakas saa eläkettä ulkomailta, maksettavan työeläkkeen
voi tarkistaa eläketurvakeskukselta. Venäjältä ja Virosta maksettavasta eläketulosta tarvitaan
asiakkaan oma selvitys. Mikäli asiakas on kuntoutustuella (määräaikainen työkyvyttömyyseläke),
joka on päättymässä ja työkyvyttömyys edelleen jatkuu, on ohjattava asiakasta tekemään
jatkohakemus. Jos maksuun tulee keskeytys, on ohjattava asiakas hakeutumaan
työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jolloin hänellä saattaa olla oikeus myös
työttömyysturvaan. Eläkkeensaajan asumistuki voidaan ohjata suoraan vuokranantajalle.
3.1.6 Yrittäjät
Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa.
Yksityisotot yritystoiminnasta, vaikka toiminta olisi tappiollista, ovat huomioon otettavaa tuloa.
Käytettävissä olevia tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen
tilinpäätöstä ja tilintarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä ja
tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai Kelan
lausuntoja tai yrittäjäeläkelain mukaista työtuloa soveltaen Eläketurvakeskuksen ohjeita. Tulotasoa
ei tulisi arvioida edellisessä verotuksessa vahvistettua pienemmäksi ilman erittäin pätevää syytä,
jollainen on esimerkiksi konkurssi, yrityksen toiminnan lopettaminen taikka supistaminen sekä
yrittäjän pitkäaikainen sairaus. (Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida
asiantuntijoita salassapitomääräykset huomioiden.)
Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista toimeentulotuella
tukea. Mikäli yrittäjällä ei ole yritystoiminnastaan lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa
tilapäisesti (korkeintaan 3 kk). Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa
yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai
saavan toimentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja
joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa
toimeentulotukilain 10 §:n mukaisesti sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä
tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota ja että hän on laiminlyönyt
velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan.
14
Yritystoiminnan tulot huomioidaan pidemmältä aikaväliltä jaksotettuna kuukautta kohti
kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä
muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät
ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen
yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä
toimeentulon turvaamiseen.
Yrittäjää toimeentulotukiasiakkaana koskevat seuraavat peruslähtökohdat:
ratkaisevaa ovat käytettävissä olevat tulot (11§)
yrittäjä on velvollinen pyydettäessä selvittämään tulonsa (17 § ja hallintolaki 31.2§)
tuloslaskelmasta ja taseesta voi päätellä jotain yrityksen ”tilasta”. Kannattaa aina pyytää myös
kirjanpitäjän selvitys esim. viimeisen vuoden tai puolen vuoden ajalta siitä, mikä on ollut ko.
yrittäjän taloudellinen hyöty yrityksestään em. ajanjaksolta.
päivärahoihin ja matkakorvauksiin saattaa sisältyä eriä, jotka on tulkittava tuloksi, eli esim. em.
korvauksia on maksettu yli työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisten määrien.
yrittäjä voi maksaa vuokraa itselleen, eli yritys on vuokrannut toimitilansa yrittäjältä itseltään.
Tällöin vuokratulo on luonnollisesti toimeentulotukiasiassa huomioon otettava tulo.
KHO:n ratkaisut pitkään kannattamattomasta yritystoiminnasta:
Toimeentulotukilaskelman tulopuolelle ei saa ottaa sitä määrää, minkä yrittäjä saisi, jos hän
lopettaisi yritystoiminnan ja menisi työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Ko. korvaus ei ole
ao. henkilön todellista tuloa.
Jos yrittäjä, jonka yritystoiminta on pitkään ollut kannattamatonta, ei lopeta yritystään ja siirry
työttömäksi työnhakijaksi (saamaan siis toimeentulotukeen nähden ensisijaista etuutta) hänen
perusosaansa voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 §:n mukaisesti.
3.1.7 Vähäiset tulot
Vähäisiksi katsottavat enintään 50 €:n satunnaiset tulot ja avustukset jätetään huomioimatta
laskelmassa. Mikäli summa ylittää 50 €, huomioidaan tämän ylimenevä osa. Yksityishenkilöiltä
saadut tilillepanot ja avustukset (esim. nuoren/opiskelijan vanhemmiltaan saamat) voidaan
huomioida sellaisenaan, koska hakijan katsotaan saavan osan huolenpidostaan toimeentulotukeen
nähden muulla ensisijaisella tavalla (TTL 2 §). Hakijan on esitettävä tilillepanoista selvitystä, jos
mainittuja tuloja ei voida katsoa hänen elantoonsa käytettäviksi.
15
3.1.8 Jälkikäteen ja muut huomioon otettavat tulot
Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehdessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen
huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen
kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tämä edellyttää sitä, että
päätöksessä on aiemmin ilmoitettu mahdollisuudesta ottaa ansiotulo taannehtivasti huomioon.
Muut tulot voidaan ottaa taannehtivasti huomioon, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Jälkikäteen ei
kuitenkaan oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita vähäisiä tuloja, elleivät ne
tosiasiallisesti ole hakijan käytettävissä sen kuukauden aikana, jolle toimeentulotukea haetaan.
Mikäli hakija on jättänyt kertomatta tuloistaan tai antanut erehdyttävää tietoa, asiasta voidaan
tehdä tutkintapyyntö poliisille. (Rikoslaki 29 luku avustuspetokset 5 §, 6 §, 7 § ja 8 § ja
Toimeentulolaki 17 § tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus).
3.1.9 Veronpalautukset / jäännösverot
Veronpalautukset huomioidaan tulona täysimääräisesti. Poikkeuksena ovat pitkäaikais- ja
toistuvaisasiakkaat (kts. luku 8), joiden kohdalla tulona jätetään huomioimatta yksin asuvalla 50
euroa ja perheellisellä 100 euroa. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta
veronpalautuksesta. Jäännösveroa ei huomioida muulloin menoksi (toimeentulotuen saajaa
ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä).
3.2
Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen
Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä
käytettävissä olevat varat, kuten säästöt, arvopaperit ja muut rahavarat. Varoina ei oteta huomioon
henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia
työ- tai opiskeluvälineitä eikä alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen
osaltaan huomioon otettavat menot (mm. perusosa ja osuus asumisen kuluista).
Myös realisoitavissa oleva varallisuus voidaan huomioida tulona kohtuulliseksi katsotun ajan
kuluttua. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta
varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden
hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää
tehtäessä.
Alle 1000 euroa suuruista kiinteää omaisuutta ei pääsääntöisesti edellytetä realisoitavaksi. Yli 2000
euroa hintaisen auton myyminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden, ellei auto ole
välttämätön esim. työssäkäynnin tai perhetilanteen takia. Vaikeammin realisoitavissa olevan
varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden, tavanomaista kalliimman
auton tai veneen ym. realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Asiakkaalle on tiedotettava
määräajasta kirjallisesti päätöksenteon yhteydessä. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät
toimeentulotukipäätökset tehdään perinnällä. Toimeentulotukilain 20 pykälän mukaisesta
perinnästä haetaan lupa hallinto-oikeudelta.
16
Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus on perikunnan
yhteinen) voidaan toimeentulotukea myöntää perinnällä.
3.3
Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen
Tulot ja varat otetaan pääsääntöisesti huomioon siltä ajanjaksolta, jolta toimeentulotukilaskelma
tehdään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana
toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen
peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on silloin, kun henkilö
tai perhe saa suuren kertakorvauksen (esim. perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton,
lahjoituksen tai muun vastaavan).
Opintolaina jaksotetaan aina koko myöntöjaksolle. Yrittäjyyteen sisältyy aina yritysriski, minkä
vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla
koko tilikausi.
Jos laskelma osoittaa tuloylijäämää, siirretään ylijäämä 100 euron ylittävältä osalta seuraavan
kuukauden
laskelmaan,
mikäli
ylijäämä
on
aiheutunut
esim.
sosiaalietuuksista,
veronpalautuksesta, lomarahasta tai -korvauksista. Tavanomaista kuukausipalkkaa ei voida
jaksottaa kuukautta pidemmälle ajalle (KHO:n ratkaisu). Ylijäämää voidaan tavallisesti siirtää
enintään kahdelle kuukaudelle. Mutta mikäli ylijäämä on syntynyt huomattavan suuresta (yli 2000
euroa) kertaluontoisesta summasta, voidaan tuloylijäämää siirtää pidemmällekin ajalle
kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Irtisanomispakettiin kuuluva ansiotulo jaksotetaan sille ajalle, jolta
se on etukäteen maksettu (esim. 15 kk:lle). Työttömyysturvan jaksottaminen ks. kpl 3.1.2..
3.4
Tulot, joita ei oteta huomioon
Toimeentulotuessa ei oteta huomioon seuraavia tuloja: äitiysavustusta, eläkkeensaajan hoitotukea,
vammaistukea, lapsen hoitotukea, kuntoutusrahan lisänä maksettavaa ylläpitokorvausta,
työttömyysturvan lisänä maksettavaa kulukorvausta, korotusosaa ja muutosturvalisää eikä
kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa kulukorvausta. Samoin kehitysvammaisille
ja mielenterveyskuntoutujille maksettavaa työosuusrahaa ei huomioida tulona. Vastaavasti
myöskään menoerät, joita nämä etuudet mahdollisesti on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu
toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin.
Alaikäisten lasten satunnaisia kesä- ja viikonloppupalkat ovat sellaista vähäistä ansiotuloa,
joka jätetään huomioimatta tulona. Alaikäisten säännöllisistä tuloista otetaan huomioon vain se
osa, jonka katsotaan kattavan hänen osaltaan toimeentulotuesta huomioon otettavat menot.
Lapsen osuus lasketaan perusosasta ja asumismenoista. Vapaaehtoistoiminnasta saatavat
kulukorvaukset eivät ole toimeentulotuessa huomioitavia tuloja.
17
4
PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT
Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta
annetun lain 7 a §:n ja 7 b §:n mukaisesti.
4.1
Perusosa
Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaate- ja jalkinemenot, informaatiomenot,
vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen
käytöstä, autopaikasta ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut
henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (Katso kohta 2.1.)
4.1.1 Alennettu perusosa
Toimeentulotuen suorittamisesta alennettuna on säädetty TTL 10 §:ssä.
Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %:lla sellaisen henkilön kohdalla, jonka toimeentulotuen
tarve on johtunut siitä, että hän on ilman perusteltua syytä
kieltäytynyt tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, tai jos hän on
laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei näitä ole voitu tarjota
kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa
sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, tai on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei
suunnitelmaa ole voinut laatia
kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai
kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka on keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut
keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan
Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 40 %:lla:
jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän
halua ottaa vastaan työtä tai osallistua em. toimenpiteisiin; tai
jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu, edelleen
kieltäytyy ilman perusteltua syytä em. toimenpiteistä ja suunnitelman mukaisesta toimintakykyä
edistävästä toiminnasta.
Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä
lukien, jos alentamista ei voida pitää kohtuuttomana. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina
laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ-
18
voimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan
itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen
hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Edellä mainitut prosentit ovat ehdottomia
ylärajoja, joten alentaminen voi olla vähäisempi tai se voidaan jättää kokonaan tekemättä.
4.2
Muut perusmenot
Perusosan lisäksi muina perusmenoina otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina
1) asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot
2) taloussähkö
3) kotivakuutusmaksu sekä
4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
4.2.1 Asumismenot
Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön
tai perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon
asunnon koko ja laatu suhteessa perhekokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava
kustannustaso paikkakunnalla. Erityisin syin (esim. lastensuojelun puoltamana, perusteet
kirjattava) normien mukaan ylihintaisessa asunnossa asuminen voidaan hyväksyä täysimääräisesti
laskelmassa. Sama koskee myös vuokravakuutta. Asiakkaalle annetaan määräaika (3 kk)
hakeutua edullisempaan asuntoon ennen kuin asumismenot huomioidaan kohtuullisten
asumismenojen mukaan. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti.
Soluasuminen (oma huone + yhteinen keittiö) rinnastetaan yksinasumiseen. Kaverusten asuminen
niin sanotussa kimppakämpässä voi perustua yhteiseen tai erillisiin vuokrasopimuksiin. Näissä
tilanteissa on erikseen selvitettävä, tuleeko laskelmassa käyttää yksin asuvan vai yhteistaloudessa
asuvan perusosaa.
Asumistuki on ensisijainen etuus, joka on heti haettava. Toista vuokraa ei makseta, ennen kuin on
varmistunut, että asumistukea on haettu.
Alle 18-vuotiaan osalta vuokrasopimuksen allekirjoittaa huoltaja, joka myös antaa
suostumuksensa itsenäiselle asumiselle. Huoltajan vastuu ei poistu, vaikka alaikäinen nuori siirtyy
asumaan itsenäisesti. Mikäli alle 18-vuotias nuori asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen kanssa ja he
yhdessä hakevat toimeentulotukea, ei heitä voida pitää avioliiton omaisissa olosuhteissa asuvina,
vaan molemmille on tehtävä oma laskelma. Tällöin perusosana käytetään yhdessä asuvan
perusosaa. Poikkeuksena on tilanne, jossa hakijoilla on yhteinen lapsi, jolloin heille laaditaan
yhteinen laskelma. Opiskelijan ensisijainen asumismuoto Sodankylässä on asuntola.
19
Kirjallinen vuokrasopimus on esitettävä ja tarvittavat tarkistukset on voitava tehdä ennen kuin
asumiskuluja voidaan toimeentulotukena maksaa.
Asunnon vaihtoon ei avusteta ilman eritysperusteita.
Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat:
1) vuokra
2) vastike (hoitovastike, pääomavastikkeesta korkomenot)
3) erikseen maksettavat lämmityskustannukset
4) vesimaksut
5) kiinteistön hoitomenot, joita ovat esim. taloussähkö, koti- ja palovakuutus, tontin vuokra,
kiinteistövero, jätehuolto, nuohous ja auraus.
6) asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuiset
korot edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainan korot
otettu huomioon ja perhe asuu kyseisessä asunnossa
Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat
asumismenot.
Työntekijän tulee seurata asiakkaan vuokranmaksua, ettei vuokravelkaa syntyisi. Päiväkirjalle
merkitään esitettyjen tilitapahtumien lisäksi, jos vuokra on maksamatta. Vuokran
laiminlyöntitilanteissa asiakasta voidaan varoittaa etukäteen siitä, ettei asumiskuluja jatkossa
hyväksytä menona, mikäli laiminlyönti jatkuu.
4.2.1.1 Erilliset lämmityskustannukset
Kohtuulliseksi katsottava lämmityspuun hinta on n. 50 euroa heittokuutiolta. Osittain
sähkölämmityksellä lämmitettävään asuntoon voidaan huomioida polttopuita menona
toimeentulotuessa enintään 5m3/vuosi. Täysin puulämmityksellä lämmitettävään asuntoon
voidaan huomioida polttopuita menona toimeentulotuessa enintään 10m3/vuosi. Polttoainelaskut
(öljy tai vastaavat) jaetaan kuukautta kohti. Lämmityskulujen kokonaisuudessaan tulisi sisältyä
kohtuullisiin asumismenoihin.
4.2.1.2 Sähkö ja taloussähkö
Silloin kuin sähkölaskussa on talous- ja lämmityssähköä, sähkölaskusta katsotaan 1/3
taloussähköksi ja 2/3 lämmityssähköksi. Sähkölaskun tulee kuitenkin olla kohtuullinen. Sama
koskee tasauslaskuja, jolloin kokonaislasku jaetaan asukasmäärän mukaan kuukautta kohti.
20
4.2.1.3 Erilliset vesimaksut ja kiinteistön hoitomenot
Vesimaksut huomioidaan todellisina, edellyttäen että ne mahtuvat kohtuullisiin asumismenoihin.
Kohtuullisena erillisenä vesimaksuna kuukaudessa hyväksytään enintään 28 euroa henkilöltä.
Muussa kuin asunto-osakeyhtiössä tai asunto-osuuskunnan omistamassa talossa sijaitsevassa
omassa asunnossa asuvien asumismenoihin luettavat kiinteistön hoitomenot kuukaudessa
lasketaan Kelan ohjeiden mukaan.
Kiinteistövakuutus ja kodin irtaimistovakuutus huomioidaan asumismenojen lisäksi
kokonaisuudessaan. Vakuutuskirja on aina esitettävä. Omakotitalon kotivakuutusmääränä
huomioidaan enintään 200 euroa/vuosi. Kerros- ja rivitaloon kotivakuutusmäärä seuraavasti:
asunnon koko
vakuutusmaksu €/vuosi
40 m2
60
60 m2
70
80 m2
80
Saunamaksuja ei hyväksytä toimeentulotukimenona. Samoin autopaikka- ja pesutupamaksuja
ei huomioida (viimeksi mainitut sisältyvät perusosaan).
Asiakkaan perhekokoon muuttuessa yllättäen pienemmäksi huomioidaan vanha vuokra
laskelmassa enintään 3 kuukautta, jonka aikana asiakkaan tulee aktiivisesti hakea uutta asuntoa.
Mikäli asuminen kyseisessä asunnossa jatkuu tämän jälkeenkin, asumismenot kohtuullistetaan.
4.2.1.4 Poste restante -osoitteessa asuvat, kimppakämpät
Poste restante -osoitteessa asuvat saattavat menettää ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien
väärinkäyttö on mahdollista. Poste restante -osoitteessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä
selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Perusosa määritellään pääsääntöisesti muun 18 vuotta
täyttäneen mukaan.
Kaveriasunnossa asuvilla (esim. opiskelijat) hyväksytään kunkin hakijan kohdalla vuokrasta
enintään 300 euroa. Muut yhteiset asumiskulut jaetaan asukkaiden määrällä. Alivuokra-asunnossa
asuvan asumismenona hyväksytään enintään 300 euroa ja pariskunnan kohdalla enintään 400
euroa.
21
4.2.1.5 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut
Kunnan järjestämä palveluasuminen voi sisältää asunnon ja sen lisäksi asiakkaan tarvitsemia
sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Vuokran lisäksi peritään asiakkaalta asunnosta vuokra tai
vastike ja sen lisäksi maksu hänelle järjestetyistä palveluista.
Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on
ensisijainen keino.
Palvelukodissa/kuntoutumisyksikössä (esim. Ansajokos) asuvalle tehdään laskelma, jossa
huomioidaan menoina:
-
ateriat, palvelumaksu ja terveysmenot hoitotuen ylittävältä osalta
vuokra, sähkö
kotisairaanhoito, lääkkeet
perusosa 51 %
yleisten tilojen vuokra
Toimeentulotukea myönnettäessä maksut tulisi eritellä menolajeittain. Ateriakulut sisältyvät
perusosaan, samoin asiakkaan asumisestaan maksamat kustannukset esim. vuokra/vastike,
taloussähkö ja kotivakuutus muihin perusmenoihin. Kotihoidon maksut, joihin sisältyy
kotisairaanhoitopalveluja,
voidaan
kokonaan
katsoa
vähäistä
suuremmiksi
terveydenhuoltomenoiksi, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää ko. palvelun saamista. Maksut
kotona annettavista palveluista, joihin ei sisälly kotisairaanhoitoa (esim. siivous, vaatehuolto ja
muut vastaavat tukipalvelut) katsotaan täydentävään toimeentulotukeen kuuluviksi menoiksi.
Kotipalvelumaksu voidaan ensisijaisesti poistaa, tukipalvelumaksuja ei yleensä poisteta.
Kotisairaanhoito ja lääkkeet huomioidaan erikseen. Palveluntuottajien palvelujen maksut voivat
olla niin suuret (esim. ateriamaksut voivat olla suurempia kuin toimeentulotuen perusosan ravintoosuus), että asiakas joutuu toimeentulotuen tarpeeseen. Tällöin laskelmassa huomioidaan menona
ylimenevä ruokarahan osuus.
4.2.2 Vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot
Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuoltopalveluja. Ilman
lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuollon kustannukset, kuten lääkemenot ja hoitotarvikkeet
sisältyvät perusosaan. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan huomioida
toimeentulotuessa ainoastaan erityistilanteessa, kun erikoishoidon tarpeellisuus, hoidon
kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttää tai vastaavia julkisen
terveydenhuollon palveluita ei ole saatavissa. Tällaisia hyväksyttäviä yksityisen terveydenhuollon
menoja ovat esim. silmälääkärin palkkiot sekä mammografia, jotka huomioidaan Kela-korvauksen
jälkeen täysimääräisinä. Yksityisen hoidon tarpeellisuuden ja sen eri vaihtoehdot arvioi julkisen
terveydenhuollon ammattihenkilökunta. (Katso myös kohta Hammashoito 4.2.2.3)
22
Mikäli toimeentulotukea terveydenhuoltomenoihin hakee muu kuin pitkäaikais- tai
toistuvaisasiakas, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista
edeltävältä kuukaudelta sekä hankinnan kiireellisyyttä.
4.2.2.1 Lääkkeet
Lääkemenoina huomioidaan lääkärin sairauden hoitoon määräämät reseptilääkkeet ja itsehoitoon
reseptillä määrätyt reseptivapaat lääkkeet/tuotteet, joihin myönnetään Kela-korvaus. Muut
reseptivapaat lääkkeet ja tuotteet katetaan perusosalla. Toimeentulotukena korvataan vain
apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, ellei
lääkäri ole kieltänyt lääkkeen vaihtoa. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin, joihin ei tule
Kela-korvausta haetaan toimeentulotukea, asiakkaalta edellytetään, että hän toimittaa
lääkärinlausunnon sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. Luontaistuotteisiin ja
vitamiineihin ei myönnetä toimeentulotukea (poikkeuksena sairauden parantamiseen määrätyt
sairausvakuutuslain mukaan korvattavat vitamiinivalmisteet).
E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menoina. Potenssi-,
laihdutus-, lapsettomuus- ja tupakanvierotuslääkkeisiin ei myönnetä toimeentulotukea, ellei
lääkärinlausunnon mukaan kyseessä ole sairauden hoito.
Mikäli kalliimman lääkkeen käyttö on lääketieteellisistä syistä perusteltua, lääkäri voi kieltää
lääkkeen vaihdon edullisempaan valmisteeseen. Tällöin korvaus maksetaan lääkkeen todellisen
hinnan perusteella ja myös sosiaalitoimi maksaa maksusitoumuksella asiakkaan todellisen
omavastuuosuuden. Mikäli asiakas ei halua vaihtaa viitehintaa kalliimpaa lääkettä edullisempaan,
maksaa asiakas koko lääkkeen itse, eikä sitä voida laskuttaa sosiaalitoimelta. Mikäli laskun lääkeerittelyssä on merkintä vaihtokielto/ostaja, vähennetään se laskun loppusummasta.
Maksusitoumuksella voidaan antaa korkeintaan kolmen (3) kuukauden lääkkeet.
Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen vuotuisen omavastuuosuuden, ns. lääkekaton,
täyttyessä. Lisäkorvaus on 100 % 1,50 € omavastuun ylittävältä osata lääkettä kohti. Oikeus
lisäkorvauksen tulee tarkistaa Kelasta. Mikäli asiakas on saanut maksusitoumuksen lääkkeisiin,
tulee apteekin merkitä se tiedostoihinsa. Tällöin Kela omavastuuosuuden ollessa täyttymässä
ilmoittaa asiasta asiakkaan lisäksi myös sosiaalitoimistoon, joka voi hakea tilityksenä lisäkorvausta
maksamistaan kustannuksista.
Apteekki noudattaa laskutuksessaan oheista käytäntöä.
4.2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut
Asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa terveyskeskus-, poliklinikka-, sairaala-,
katkaisuhoito- ja päihdekuntoutuksen laskut (ei kuntaosuutta). Sairaala- ja laitoshoitolaskut
huomioidaan eräpäivän mukaisesti. Viikkoa pidemmissä hoitojaksoissa huomioidaan
ateriaetuus 5 päivän ylimenevältä osalta (49 % päiväkohtaisesta perusosasta). Etuus voidaan
23
huomioida laskelman tulopuolella tai jättää menopuolella laskusta mainitun edun verran
hyväksymättä.
Taulukko 1.1.2015
Tuen saaja
Ruokamenojen osuus/pv
- yksin asuva
- muu 18 v. täyttänyt: avio- ja avopuolisot
- vanhempansa tai vanhempiensa luona
asuva 18 v. täyttänyt
-10-17 v. lapsi
1. lapsi
2. lapsi
3. lapsi jne.
- alle 10 v. lapsi
1. lapsi
2. lapsi
3. lapsi jne.
7,93
6,74
Sairausmatkoina
huomioidaan
yhdensuuntaiselta matkalta.
enintään
5,79
5,55
5,15
4,76
5,00
4,60
4,20
Kela-korvauksen
omavastuu
16,00
euroa
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 §:n mukaan
sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn
mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun
periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen
elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että
maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu
menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden.
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville asiakkaille huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksulaissa annetun asetuksenmukaisesti käyttövara 99,00 euroa/kk menona
perusosan sijaan.
4.2.2.3 Hammashoito
Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia palveluja hammashoidossa. Samoin
perumatta jääneitä käyntejä ei hyväksytä menona. Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava
kustannusarvio. Tarvittaessa tehdään kahden (2) kuukauden takautuva laskelma asiakkaan
maksukyvyn selvittämiseksi, jos asiakas ei ole säännöllisessä toimeentulotukiasiakkuudessa.
Proteesit voi maksaa myös osamaksulla.
Proteesien hankinta ja korjaus huomioidaan menona hammasteknikon arvion perusteella. Hakija
toimittaa proteesien hankinnasta kaksi kustannusarviota.
KHO:n ratkaisu 27.8.2004: Yksityisellä lääkäriasemalla annetusta hammashoidosta aiheutuneen
laskun omavastuuosuutta ei kuulunut korvata toimeentulotukena – ei edes sitä määrää, mitä saatu
hoito olisi tullut maksamaan terveyskeskuksessa.
24
4.2.2.4 Silmälasit
Silmälaseista hyväksytään yksiteholaseihin (linssit + kehykset) 157 € ja kaksiteholaseihin 295 €
(linssi + kehykset) neljän vuoden välein. Linsseihin voidaan myöntää toimeentulotukea tarpeen
mukaan edellä mainittua aiemminkin optikon tai lääkärin selvityksen perusteella. Silmälaseista on
toimitettava kaksi kustannusarviota, jolloin korvaus määräytyy halvemman mukaan. Liitteessä 3
on lomake ”optikon arvio”. Piilolinsseistä aiheutuvat kustannukset hyväksytään vain erityisistä
syistä, ja hakijalta edellytetään lääkärinlausuntoa. Aurinkolaseihin voidaan myöntää
toimeentulotukea vain lääkärinlausunnon perusteella. Tarvittaessa tehdään kahden (2) kuukauden
takautuva laskelma asiakkaan maksukyvyn selvittämiseksi, jos asiakas ei ole säännöllisessä
toimeentulotukiasiakkuudessa. Silmälasit voi maksaa myös osamaksulla.
4.2.2.5 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia
Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon
kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin
hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten (poikkeuksena kiireellinen
hoidon tarve ja toimeentulotukilain 7 c §:n mukaiset erityiset syyt). Mikäli toimeentulotukeen
oikeutetulla on oikeus saada psykoterapiaa Kelan kustantamana kuntoutuksena, voidaan
psykoterapian omavastuuosuudet myöntää toimeentulotukena. Toimeentulotuen myöntäminen
suunniteltuun hoitoon tulisi kirjata asiakassuunnitelmaan tai psykoterapiakäyntien myöntämisestä
tulisi tehdä erillinen pitkä päätös, jotta asiakas voi sitoutua hoitoon. Mikäli psykoterapian tarve vielä
jatkuu sen jälkeen, kun Kelan myöntämä kuntoutus loppuu, tulee asiakas ohjata
mielenterveystoimiston palvelujen piiriin jatkohoitoa varten. Toimeentulotukea ei myönnetä
yksityisen psykoterapian tai yksityisen psykiatrin hoidosta aiheutuviin kustannuksiin siinä
tapauksessa, että asiakas ei saa terapiaan tukea Kelan kuntoutusvaroista.
5
TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT
Toimeentulotukiasetuksen 1 §:n 1 momentin 4 kohta antaa mahdollisuuden harkita henkilön tai
perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi katsottuja menoja. Täydentävä toimeentulotuki perustuu
pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen.
5.1
Päivähoito-, koululaisten iltapäivätoiminta- ja elatusapu
Päivähoidon asiakasmaksut ovat asiakasmaksulain mukaisia sosiaalihuollon palveluista henkilön
maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja, jotka on jätettävä perimättä tai niitä on alennettava
siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai
25
henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Maksun alentaminen on ensisijaista
toimeentulotukeen nähden.
Päivähoitomenot voidaan hyväksyä toimentulotuen laskelmaan tilapäisesti. Mikäli asiakkaan
toimeentulotuen tarve on jatkuva, ohjataan asiakasta hakemaan asiakasmaksulain mukainen
vapautus
päivähoitomaksuista.
Koululaisten
iltapäivätoiminnan
laskut
huomioidaan
toimeentulotukeen oikeuttavina menona, mikäli perheen tilanne huomioon ottaen se on tarpeellista.
Asiakasta ohjataan hakemaan maksuvapautusta.
Elatusapu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Mikäli elatusapu on maksajan maksukykyyn
nähden asetettu liian suureksi, tulee asiakas ohjata panemaan vireille menettely elatusavun
alentamiseksi.
5.2
Lasten tarvikkeet ja harrastusmenot sekä lasten luonapito
Lasten tarvikkeisiin ja harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja
toistuvaisasiakkaana tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla olleelle perheelle. Asiakkaita ohjataan
kestävän kehityksen mukaisesti kierrättämään ja hyödyntämään kirpputoreja sekä muuta
vapaata kaupankäyntiä yksityishenkilöiden välillä (esim. nettikirpputorit, Seitasäätiö, Sinisarastus).
Lastentarvikkeisiin voidaan toimeentulotukea myöntää seuraavasti:
Lastenvaunut enintään 150 €
Lasten sänkyyn enintään 85 € (patjoineen)
Rattaat 85 €
Lapsen polkupyörään enintään 120 €, alle kouluikäiselle myönnetään ainoastaan
lastensuojelullisista syistä. Lasten harrastusmenoina huomioidaan kouluikäiselle enintään 200 €
/vuosi/lapsi (sisältää esim. leirimaksut) ja alle kouluikäiselle lapselle 100 €/vuosi/lapsi
pitkäaikaisen toimeentulotuen asiakkaille. Myös lastensuojelun esittämä harkinnanvarainen
toimeentulotuki on käsiteltävä sosiaalityöntekijöiden viikkopalaverissa.
Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvina menoina voidaan hyväksyä lapsen
päivänormi, kun tapaamissopimus on vahvistettu ja kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista
todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Päivänormi sisältää perusosaan liittyvät
kustannukset. Matkakulut huomioidaan edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien
kesken, elleivät vanhemmat ole sopineet niistä muulla tavoin.
Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu 4-6 vrk/kk ja
puolet loma-ajoista) tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa
lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän
luonapitoajan ylimenevältä ajalta, ellei erityisistä perustelluista syistä muuta johdu.
Tapaamisia tuetaan mikäli tuen maksamatta jättäminen vaarantaa lapsen oikeutta tavata toista
vanhempaansa. Päätöksenteko vaatii tapauskohtaista arviointia.
26
5.3
Muut asumisesta aiheutuvat menot
Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi takuuvuokra,
vuokraennakko ja muut muutosta aiheutuvat kustannukset. Nämä menot otetaan huomioon
pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina.
Talonkirjaotteen hankinta samoin kuin palovaroittimen tai uuden tv-antennin hankinta, silloin kuin
ne tulevat asukkaan maksettaviksi, ovat yleensä kertaluonteisia menoja, jotka kuuluvat
täydentävään toimeentulotukeen. Toimeentulotukea saavan asiakkaan digisovittimen hankinta
rinnastetaan television, matkapuhelimen tai tietokoneen hankintaan, joiden menot voidaan ottaa
asiakkaan tilanteesta riippuen huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Hallinto-oikeudet ovat
katsoneet, ettei kunnalla ole velvollisuutta myöntää näihin erikseen toimeentulotukea.
5.3.1 Vuokravakuus ja välityspalkkio
Toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle tai perheelle, kriisitilanteessa taikka
asunnottomana olleelle voidaan myöntää kirjallinen vuokratakaus. Edellytyksenä takuuvuokran
myöntämiselle on kuitenkin se, että asiakas on takuuvuokran suhteen toimeentulotuen tarpeessa,
esim. takauksen myöntäminen mahdollistaa asunnottoman asiakkaan asunnon saannin tai
ehkäisee asiakkaan asunnottomaksi joutumisen. Takaus myönnetään pääsääntöisesti vain
kohtuullisiin vuokriin (poikkeuksena lastensuojelulliset perusteet). Takuuvuokra myönnetään
kunnan asuntoyhtiöiden asuntoihin sitoumuksena. Sitoumukseen kirjataan, että Sodankylän
perusturvalautakunnalla on oikeus periä vuokravakuus takaisin asiakkaalta, mikäli vakuutta
joudutaan käyttämään. Jo maksettua vuokratakausta ei voida huomioida toimeentulotuessa
välttämättömänä menona.
Yksityisille vuokranantajille annettu vuokratakaus pyritään pääsääntöisesti antamaan kirjallisena,
mutta mikäli vuokranantaja kuitenkin vaatii rahallisen takauksen, tulee takauksessa olla maininta
rahojen palauttamisesta asumisen päätyttyä perusturvalautakunnan tilille. Kirjallinen
vuokratakaus muulle paikkakunnalle muutettaessa on voimassa pääsääntöisesti vuoden.
Asunnonvälityspalkkioon ei myönnetä toimeentulotukea, koska välityspalkkio voidaan periä vain
toimeksiantajalta, joten se ei tule vuokralaisen maksettavaksi. Vuokravakuutta myönnettäessä
tulee tarkistaa, onko asiakkaalla entisiä vuokravakuuksia. Niiden kotiuttaminen tulee
varmistaa ennen uuden etuuden myöntämistä.
5.3.2 Muuttokustannukset
Kohtuulliset muuttokustannukset voidaan ottaa toimeentulotuessa huomioon, mikäli muutolle on
hyväksyttävä peruste eikä hakija saa muuttoon avustusta esim. työvoimatoimiston kautta.
Muuttokustannukset huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaisesti. Sodankylän alueella
tapahtuviin muuttoihin myönnetään toimeentulotukena enintään 100 - 200 € riippuen muutto-
27
matkan pituudesta, perheen koosta ja muista erityisistä syistä. Apumiesten kustannukset voivat
olla perusteltuja esimerkiksi vanhuksilla ja liikuntarajoitteisilla. Muutto muualle Suomeen
huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaan. Asiakkaan on toimitettava sosiaalityöntekijälle
vähintään kolme tarjousta.
Tuttavien suorittamiin muuttoihin voidaan myöntää polttoainekuluja enintään 0,22 €/km.
Muuttokuluja ja takuuvuokraa on haettava etukäteen.
Työpaikan vuoksi toiselle paikkakunnalle muuttava voi saada 700 euroa muuttoavustusta
työvoimahallinnolta. Muuttoavustus on harkinnanvarainen ja se koskee kaikkia työttömiä.
Avustusta ei myönnetä, jos uusi työpaikka on oman työssäkäyntialueen sisällä.
5.4
Kodin irtaimisto
Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää avustusta seuraavasti:
Henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai/ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai
toistuvaisasiakas enintään 250 €.
Pariskunnalle ja perheelle 400 €. Pesukoneeseen voidaan myöntää lapsiperheille enintään 300 €,
ellei taloyhtiössä ole pesutupaa/pesukonetta.
5.5
Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot
Tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä
aiheutuneita menoja (TTL 11 § 2 mom. 3. kohta). Työmatkamenot huomioidaan edullisimman
matkustustavan mukaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvia menoja voidaan ottaa
huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä
työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Tällöin
voidaan huomioida erityisen pitkän työmatkan aiheuttamat kustannukset todellisten
polttoainekustannusten mukaan enintään 0,22 euroa/km. Toimeentulotuen hakijan on haettava
ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi.
5.6
Opiskelusta aiheutuvat kustannukset
Opiskelusta aiheutuvat kustannukset katetaan pääsääntöisesti opintotuella. Korkoavustuksen
hakeminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Opintolainan korot huomioidaan ns.
vanhoissa lainoissa (vuoteen 1992–1994 mennessä myönnetyt lainat) erääntymiskuukausina kaksi
kertaa vuodessa. Sen jälkeen myönnettyjen lainojen korkoja ei huomioida opiskeluaikana, koska
ne voidaan pääomittaa. Lukuvuoden 2003–2004 jälkeen myönnettävät opintolainat muodostavat
uuden lainatyypin, joiden korkoja ei pääomiteta kokonaisuudessaan, vaan opiskelija maksaa osan
koroista jo opintotukiaikana. Näiden lainojen korot voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa.
28
Opintonsa päättäneiden työttömien henkilöiden opintolainojen korkoja ei huomioida, koska Kela voi
maksaa ne anomuksesta.
Muihin opiskelusta aiheutuviin menoihin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli hakija/perhe on
pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Välttämättömät oppikirjat ja suuremmat opiskelutarvikkeet
huomioidaan opiskelijan erityisistä syistä johtuviksi tarpeellisiksi menoiksi erillisen selvityksen tai
kuittien perusteella. Yo-kirjoitusmaksut huomioidaan kaikilla menona.
Sellaisia opintoja, joihin ei voi saada opintotukea, ei ole perusteltua rahoittaa toimeentulotuella.
Mikäli toimeentulotuen hakijalla on jo ammatillinen koulutus, ei jatko-opintoja ole
tarkoituksenmukaista pääsääntöisesti tukea toimeentulotuella. Näissä tapauksissa tulee erityisesti
kiinnittää huomiota hakijan olosuhteisiin, työhistoriaan ennen opiskelujen aloittamista sekä
opiskelun aloittamisen syihin. Perusteltuna syynä voidaan pitää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä
vähäistä mahdollisuutta työllistyä aikaisemmassa ammatissa
5.7
Vaatekustannukset
Romanihameeseen voidaan myöntää avustusta tarpeen mukaan enintään 360 euroa kahden (2)
vuoden välein. Edellytyksenä on, että romaninainen 1) käyttää jatkuvasti hametta, 2) hame on
huonokuntoinen ja että hän 3) on ollut toimeentulotuen toistuvais- tai pitkäaikaisasiakas. Jos
henkilö on muuttanut toiselta paikkakunnalta, tarkistetaan lähtökunnasta, milloin hameraha on
viimeksi myönnetty. Muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan.
Hautajaisvaatteisiin ei myönnetä toimeentulotukea, koska vaatemenot sisältyvät perusosaan.
5.8
Perhejuhla
Perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhlat, lakkiaiset, häät) järjestämiseen voidaan pitkään toimeentulotuen
varassa eläneelle henkilölle tai perheelle myöntää 100 euroa.
5.9
Hautauskustannukset
Välttämättömiin hautausmenoihin myönnetään toimeentulotukea, kun kuolinpesän varat ovat
riittämättömät. Kuolinpesän varat otetaan huomioon hautausavustusta määrättäessä, samoin
lesken tulot ja varat. Tältä osin on esitettävä perukirja ja selvitys kuolinpäivän rahavaroista ja
pankkitilien saldoista.
Hautausavustus myönnetään pääsääntöisesti perukirjan toimittamisen jälkeen. Maksamattomia
laskuja, esim. sairaalalaskuja, ei huomioida normilaskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle
maksettavaksi, tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Mikäli vainajalla on ollut
realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä vainajan
varallisuuden perusteella tai vaihtoehtoisesti tehdä perintäpäätös kuolinpesän varoista.
Mahdollisista vainajan vakuutuksista on pyydettävä selvitys ja tehtävä tarvittaessa perintäpäätös.
29
Toimeentulotuessa hyväksytään arkkuhautaukseen enintään 600 euroa, lisäksi maksetaan
seurakunnan perimät välttämättömät maksut (haudan avaus ja peittäminen, hautapaikka).
Vainajille joiden puoliso on jo aiemmin haudattu, voi tulla myös pakollisia kuluja hautakiven
siirrosta, jotta hauta saadaan kaivettua (sama tilanne sukuhautaan haudattaessa). Seurakunnan
perimistä välttämättömistä maksuista säädetään hautaustoimilaissa (2 luku 6 §) ja kirkkolaissa 17
luku 9 §. Rintamaveteraaneille ja heidän puolisoilleen hautasija, haudan avaaminen ja
peittäminen ovat ilmaisia.
Lähiomaisen, isän, äidin, lapsen, sisaren, veljen tai puolison, erityistapauksissa isovanhemman
(ollut lapsen virallinen huoltaja) kuoltua voidaan myöntää kukkavihkoon enintään 35 euroa sekä
matkakulut hautajaisiin Suomen rajojen sisäpuolella.
5.10
Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajaa on pyydettävä esittämään jokin asiakirja, kuten passi, viisumi tai
oleskelulupakortti, mistä käy ilmi maassaolon tarkoitus. Passiin liimatusta oleskelulupatarrasta tai
erillisestä oleskelulupakortista löytyy status (P, A, B), oleskelu- tai työlupa sekä tieto, mille ajalle
oleskelulupa on myönnetty. Passin oleskelulupatarrat ovat muuttumassa erillisiksi oleskelulupakorteiksi. Oleskelulupa ja viisumi ovat kumpikin maahantuloa ja maassa oleskelua varten
myönnettäviä lupia. Viisumi myönnetään lyhyttä, enintään 3 kk kestävää, tilapäistä vierailua varten.
Alle 3 kk kestävä vierailu on verrattavissa turistina oloon (ei oikeutta toimeentulotukeen).
Oleskelulupatyypit:
Määräaikainen oleskelulupa myönnetään tilapäisluonteista (tilapäinen oleskelulupa, B) tai
jatkuvaluonteista (jatkuva oleskelulupa, A) maassa oleskelua varten. Oleskeluluvan tyyppi riippuu
maassa oleskelun tarkoituksesta. Esim. opiskelu on yleensä tilapäistä, kun taas esim. Suomen
kansalaisen perheenjäsenen maassaoloa voidaan pitää jatkuvana. Ensimmäinen määrä-aikainen
oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti yhdeksi vuodeksi. Uusi määräaikainen oleskelulupa on
voimassa enintään neljä vuotta.
Pysyvän oleskeluluvan (P) ulkomaalainen voi saada, kun hän on oleskellut Suomessa neljä vuotta
määräaikaisella jatkuvalla oleskeluluvalla (A-lupa).
Toimeentulotukea myönnetään maahanmuuttajalle, joilla on status P, A tai toinen B sekä
kotikuntamerkintä Sodankylään. Kotikuntamerkinnän voi saada sen perusteella, kuinka kauan on
ollut maassa. Maahanmuuttaja voi saada kotikuntamerkinnän mm, jos hänellä on status A, P,
toinen B maasta poistumisen estämiseksi tai B-oleskeluluvan saaneet opiskelijat.
Kotikuntamerkinnän voi saada myös EU-kansalainen, joka on oleskellut tarvittavan kauan
kunnassa. Kotikuntamerkintää eivät voi saada turvapaikanhakijat eivätkä turistit.
Kotikuntamerkinnän antaa maistraatti ja sen voi tarkistaa väestötietojärjestelmästä.
30
Opiskelijoille, joille on myönnetty oleskelulupa B, ei myönnetä toimeentulotukea, koska heillä pitää
olla pankkitilillä rahaa elämiseen tai työsopimus itsensä elättämistä varten tai molemmat, ennen
maahan tuloa. Jos opiskelija kuitenkin hakee toimeentulotukea, tulee siitä ilmoittaa poliisin lupakansliaan.
EU-kansalaisille, jotka ovat olleet maassa alle 3 kk, ei voida myöntää toimeentulotukea. Toisessa
EU-valtiossa yli 3 kk kestävän oleskelun edellytyksenä on, että henkilön toimeentulo on turvattu.
Hänellä pitää olla riittävät varat ja sairausvakuutus, jotta hänen ei tarvitse oleskeluaikanaan
turvautua vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Kun oleskelu on kestänyt yli 3
kk, voidaan toimeentulotukea myöntää vain harkinnanvaraisesti ja lyhytaikaisesti. Turisteille ei
myönnetä toimeentulotukea. Jos toimeentulotukea hakevalla maahanmuuttajalla on passissa
status B, asiassa otetaan yhteyttä maahanmuuttajayksikköön.
Perheenyhdistäminen:
Jos maahanmuuttajan, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta, puoliso saa Suomeen oleskeluluvan
perhesiteen perusteella ja kyseessä on ns. uusi avioliitto, eli liitto on solmittu perheenkokoajan
Suomeen tulon jälkeen, on perheenkokoaja elatusvelvollinen puolisoaan kohtaan eikä
toimeentulotukeen tule turvautua. Jos perheenkokoaja on Pohjoismaan kansalainen tai saanut
oleskeluluvan paluumuuttajana tai entisen Suomen kansalaisuuden tai suomalaisen syntyperän
perusteella, ei toimeentulon turvaamista vaadita. Perheenyhdistämistapauksissa noudatetaan
maahanmuuttoviraston päätöstä ja katsotaan, onko oleskelulupaa myönnettäessä vaadittu
toimeentulon turvaamista.
Passi ja oleskelulupa:
Passin ja oleskeluluvan kustannukset hyväksytään menoksi kuittia vastaan kotoutumisajalla
oleville maahanmuuttajille, jos heillä on toimeentulotukioikeus. Passin ja oleskeluluvan
kustannukset voidaan harkinnanvaraisesti hyväksyä kotoutumisajan jälkeenkin, jos siihen on
painava ja erityinen syy, esim. äkillinen tulojen menetys tai pakolais-status.
Suomen kansalaisuuden saanut ei tarvitse passia, joten heidän passikulujaan ei huomioida. Jos
Suomessa asuva henkilö menee naimisiin ulkomailla asuvan kanssa, ulkomailla asuvan
oleskelulupahakemusta eikä muitakaan kuluja hyväksytä menoina. Suomessa asuva henkilö
hoitaa perheenyhdistämisasian itse. Kansalaisuuden hakemisen kustannuksia ei hyväksytä
menona.
Asiakkaiden oleskelu ulkomailla:
Maahanmuuttajien, kuten muidenkin toimeentulotuen hakijoiden, on ennen matkaansa ilmoitettava
aikuissosiaalityön palveluihin, mikäli he ovat lähdössä matkoille ulkomaille. Matkan jälkeen on
näytettävä passi. Oikeuskäytännössä on katsottu, että ulkomailla voi olla keskimäärin 7 päivää
kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa toimeentulotukeen (KHO 2000/T 3248). Tältä ajalta
31
toimeentulotuki maksetaan normaalisti. Jos matka kestää yli 7 päivää, perusosa jätetään
ylimeneviltä päiviltä huomioimatta. Asumisen kulut hyväksytään täysimääräisesti enintään kolmelta
kuukaudelta. Jos matka kestää yli kolme kuukautta, vuokra hyväksytään täysimääräisesti vain
erityistapauksissa. Perheellisen kohdalla perusosaa vähennetään vain ulkomailla olevien
perheenjäsenten osalta. Jos ulkomailla oleskelu aiheuttaa työttömyysturvaan katkoksen, voidaan
hakijan perusosaa alentaa.
Huomioon otettavia tuloja:
Maahanmuuttajan on toimeentulotukea haettaessa tuotava sosiaalitoimeen todistus siitä, onko
hänellä omaisuutta kotimaassaan.
Venäjän kansalaisella voi olla oikeus Venäjän valtiolta haettavaan äidin pääomatukeen, jos hänen
toinen, kolmas jne. lapsensa on syntynyt vuoden 2007 jälkeen. Tuki voi olla noin 10 000 euroa ja
se on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hyväksi esim. koulutukseen tai asuntolainan lyhentämiseen.
Toimeentulotukea haettaessa on mahdollisesta äidin pääomatuesta tuotava todistus
sosiaalitoimeen. Todistuksesta on käytävä ilmi, onko pääomatukea myönnetty ja paljonko siitä on
nostettu sekä mihin tukea on käytetty.
Tulkin käyttö:
Pakolaisen tai siihen kotouttamislain mukaan rinnastettava henkilö on oikeus saada tulkkipalveluita
sosiaali- ja terveyspalveluissa, kotouttamissuunnitelman laatimiseen, maahantulon alkuvaiheeseen
liittyvää kotoutumista edistävien palvelujen käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (asioiminen
kaupassa, postissa, ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyttö jne.) sekä koulun tai päiväkodin ja
kodin väliseen yhteistyöhön. Tulkkien tilaamisen ja maksamisen hoitaa varauksen tehnyt
viranomainen.
5.11
Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu
Edunvalvojan hakiessa asiakkaalleen toimeentulotukea, tulee hänen liittää hakemuksen liitteeksi
tiliote asiakkaansa edunvalvontatilistä. Edunvalvonnassa olevien toimeentulotuki käsitellään kuten
muidenkin hakijoiden. Myös edunvalvonnassa olevien tilin saldo lasketaan säästöksi, jos saldo on
suurempi kuin säännölliset jatkuvat tulot. Palkkio peritään päämiehiltä, joiden nettotulot ovat
vähintään 5727,12/vuosi ja joilla ei ole nettovarallisuutta yli 17181,36 euroa (valtioneuvoston
asetus edunvalvojan palkkion suuruudesta 696/2012). Koska asiakas ei voi vaikuttaa kyseiseen
maksuun, se otetaan huomioon menona. Maistraatti perii edunvalvonnassa olevilta
tilintarkastusmaksun, joka otetaan myös huomioon menona.
Edunvalvontapalkkioon/maistraatin tilintarkastusmaksuun myönnettävä toimeentulotuki on
täydentävää toimeentulotukea. Oikeusministeriön ohjeistuksen (OM 12/33/2009)mukaan
edunvalvontapalkkio tulee periä kerran vuodessa joulukuussa. Palkkio pitää siitä syystä huomioida
32
toimeentulotuessa menona sille kuukaudelle, jona se peritään, koska edunvalvonnassa ei voida
”säästää” palkkioon tarvittavaa rahaa odottamaan joulukuuta.
5.12
Vangit ja vankilasta vapautuvat
Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vangin vankeudessa
saama majoitus ja ylläpito kattavat suurelta osin ne vankeusoloissa vangille syntyvät perusmenot,
jotka sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Vangin kustannettavaksi voi kuitenkin jäädä joitakin
perusosalla katettavia menoja, kuten yhteydenpitoon, harrastus- ja virkistystoimintaan liittyvät
kustannukset sekä osa hygieniakustannuksista (KHO:2013:58). Vankilasta maksettava käyttöraha
tai palkka riittää normaalisti kattamaan nämä menot.
Tutkintavangille voidaan myöntää käyttörahaa 90 € kuukaudessa, mikäli hän ei ole vankeuden
aikana oikeutettu työtuloon eikä hänellä ole käytössään tuloja tai muitakaan varoja.
Yksin asuvan vangin asunnon säilyttämiseksi voidaan vuokra- ja muut asumiskustannukset
hyväksyä toimeentulotukimenona enintään kuuden kuukauden ajan (vrt. yleinen asumistuki). Jos
tuomio on pidempi, ei asunnon säilyttämistä ole tarkoituksenmukaista tukea toimeentulotuella.
Vankilasta vapautuville laskelmassa otetaan huomioon vapauspassissa ilmoitetut käytössä olevat
varat. Jos vanki on vapautunut kesken kuukautta, toimeentulotuki lasketaan vapautumispäivästä
alkaen.
5.13
Menot, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen
- lainojen lyhennykset
- kulutusluottojen korot
- osamaksut
- sakot
- lisäverot
- autokulut
- yritysvelat
- asianajajan palkkiot ja oikeudenkäyntikustannukset
- kansalaisuushakemukseen liittyvät kustannukset
- ulosottovelat, mikäli niitä ei ole mitattu suoraan palkasta tai muusta tulosta (poikkeuksena
sellainen ulosoton kanssa laadittu maksusuunnitelma, joka on rinnastettavissa ulosmittaamiseen)
33
- ajokortin hankkimiskulut
- saunamaksut (sisältyy perusosaan)
- elatusapu
6
EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI
Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti. Ehkäisevän
toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja
omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta
toimeentulotuesta.
Ehkäisevän toimeentulotuen käyttötarkoitus on pitkälle sama kuin toimeentulotuesta annetun lain 7
c §:n 1 mom. 3 kohdan mukaiset erityismenot. Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen
sosiaalityön väline akuutteihin kriisitilanteisiin tai niiden ehkäisemiseen. Sitä voidaan myöntää
myös henkilölle / perheelle, joka ei muutoin olisi oikeutettu saamaan varsinaista toimeentulotukea,
mikäli ennalta ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan esimerkiksi ehkäistä pitkäaikaisen
toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen.
Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää yleensä asiakassuunnitelman laatimista ja
päätöksen tuen myöntämisestä tekee sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelma kirjataan joko
toimeentulotukipäätökseen tai erilliseen dokumenttiin. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan
myöntää mm. tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi,
ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien
lieventämiseksi.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkempia myöntämisperusteita ja tuen euro-määräisiä rajoja ei ole
tarkoituksenmukaista tarkemmin määritellä, koska ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen
perustuu yksilökohtaiseen harkintaan eikä sitä myönnetä kaavamaisesti. Tavoitteena on, että
ehkäisevän toimeentulotuen osuus kaikista toimeentulotukimenoista olisi noin 3 %.
7
VÄLITYSTILIT
Sosiaalitoimi voi lainsäädännön perusteella perustaa välitystilin asiakkaalle, jonka talouden
hallinnassa on vakavia puutteita. Eläkkeiden ja muiden etuuksien periminen välitystilille edellyttää
yleensä asiakkaan suostumusta. Välitystilillä turvataan ensisijaisesti henkilön tai perheen
asuminen, mahdollisesti myös terveydenhoito- ja muut välttämättömät menot sekä huolehditaan
käyttörahan riittävyydestä (maksetaan tarvittaessa useammassa erässä kuukauden aikana).
Välitystiliasiakkuuden aloittaminen edellyttää asiakkaan henkilökohtaista tapaamista ja
34
tilannekartoituksen laatimista hänen elämäntilanteestaan. Päätöksen välitystiliasiakkaaksi
ottamisesta tekee sosiaalityöntekijä. Se tehdään pääsääntöisesti määräaikaisena ja siihen tulisi
kirjata välitystilin tarkoitus/tavoitteet sekä menot, joita tililtä hoidetaan. Välitystiliasiakkaan tilannetta
ja suunnitelmaa on tarkistettava säännöllisin väliajoin (esim. kerran vuodessa). Ennen välitystilin
perustamista tulee selvittää, ovatko muut mahdollisuudet raha-asioiden hoitoon riittäviä (esim.
maksupalvelu, suoraveloitus, maksusopimus laskuttajan kanssa, etuuden maksaminen suoraan
vuokranantajalle). Myös omaisten mahdollisuus hoitaa asiakkaan raha-asioita tulee selvittää.
Välitystilille ei kerrytetä säästöjä, ellei ole suunniteltu varautumista johonkin suurempaan
hankintaan tai menoon.
8
KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ JA LOPPUHUOMAUTUS
Pitkäaikaistyötön:
Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä
työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa.
Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas:
Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella
yhdenjaksoista asiakkuutta.
tarkoitetaan
vähintään
vuoden
kestänyttä
Toimeentulotuen toistuvaisasiakas:
Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa toimeentulotuen tarve on
viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin joka toinen kuukausi (vähintään 6 kuukautena 12:sta).
Nämä toimeentulotuen soveltamisohjeet eivät saa rajoittaa viranhaltijoiden tapauskohtaista
harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen. Ohjeiden
tarkoituksena on korostaa pyrkimystä yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamiseen kunnassa.
Indeksikorotukset ohjeistukseen tehdään ilman erillistä päätöstä.
35
Liite 1
VUODEN 2015 PERUSOSAT
€/kk
€/pv
ruokaraha/pv
väh. terv. huolto/kk
49 %
3%
Yksin asuva
485,50
16,18
7,93
14,57
alennettu -20 %
388,40
12,94
6,34
11,65
alennettu -40 %
291,30
9,71
4,76
8,74
Yksinhuoltaja
534,05
17,80
8,72
16,02
alennettu -20 %
427,24
14,24
6,98
12,81
alennettu -40 %
320,43
10,68
5,23
9,61
Muu 18 v. täytt.
Puolisot
alennettu -20 %
412,68
13,76
6,74
12,38
330,14
11,00
5,39
9,91
alennettu -40 %
247,60
8,25
4,04
7,43
11,81
5,79
10,63
Vanhempien luona 354,42
asuva aikuinen
alennettu -20 %
283,53
9,45
4,63
8,51
alennettu -40 %
212,65
7,08
3,47
6,38
1. lapsi
339,85
11,33
5,55
10,20
2. lapsi
315,58
10,52
5,15
9,47
3. lapsi jne.
291,30
9,71
4,76
8,74
1. lapsi
305,87
10,20
5,00
9,18
2. lapsi
281,59
9,39
4,60
8,45
3. lapsi jne.
257,32
8,58
4,20
7,72
10–17 v. lapsi
Alle 10v. lapsi
Liite 2
OPPILAITOKSEN TODISTUS
TOIMEENTULOTUKIVIRANOMAISELLE
Toimeentulolaki 17 §, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 12 § ja 20 §
Opiskelijan nimi
__________________________________________________
Henkilötunnus
__________________________________________________
Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkintoonsa kuuluvia päätoimisia opintoja (esim. luentoopetus, tentit, harjoitustyöt, essee-muotoiset suoritukset, opinnäytetyö tai työharjoittelu) vähintään
kesäopintotukeen oikeuttava määrä opintosuorituksia.
Lisätietoa vaadittavista opintosuorituksista saa Kelasta ja Opintotukilautakunnalta.
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
Kyllä
Ei
Oppilaitoksen leima:
Päiväys ja todistuksen antajan allekirjoitus
_________________________________________________________________
nimenselvennys
Liite 3
Sodankylän kunta
Perusturvalautakunta
PL 60
99601 SODANKYLÄ
OPTIKON ARVIO
ASIAKASTIEDOT suku- ja etunimet
Henkilötunnus
Osoite
Sosiaalityöntekijän yhteystiedot nimi
Puhelinnumero
Päivämäärä
SILMÄLASIEN/PIILOLASIEN HANKINTA TAI UUSIMINEN
Asiakkaalla ei ole aikaisempia silmälaseja/piilolaseja
Asiakas tarvitsee uudet linssit muuttuneen näön vuoksi
Uudet linssit voidaan asentaa asiakkaan vanhoihin kehyksiin
Asiakas selviytyy entisillä silmälaseilla
Uusien silmälasien hankkiminen on välttämätöntä
Kustannusarvio: (hinnat sis. alv 24 %)
kehys:
linssi:
linssi:
pinnat:
hiontatyö:
värit:
muut:
yhteensä:
summa alennuksen jälkeen:
silmälääkäri:
yhteensä:
Lisäselvitykset ja perustelut silmälasien tarpeesta:
Optikkoliikkeen edustajan allekirjoitus
Sodankylä ____.____ 20__
__________________
Optikkoliike
_____________________________
Optikkoliikkeen edustaja