Toimeentulotukiohjeistus 2015

Päivitetty
24.8.2015
KUR I KAN SOSIAALl TOI MEN
TOI MEENTULOTUKI OHJEISTUS
Käsittely:
.JIK ky Johtokunta 23.5.2014
2
Sisällysluettelo
1 Toimeentulotuen menettelytapaohjeiden tarkoitus ............................................................................ 3
2 Toimeentulotuen yleiset perusteet ..................................................................................................... 4
2.1 Säännökset ................................................................................................................................. 4
2.2 Keskeiset toimintalinjat ............................................................................................................. 4
2.3 Toimeentulotuen tarkoitus sekä oikeus toimeentulotukeen ....................................................... 4
2.4 Toimeentulotuen rakenne, suuruus ja määräytyminen ............................................................... 5
2.5 Toimeentulotuen hakeminen, myöntäminen ja määräytymisaika .............................................. 5
2.6 Oleskelukunta ............................................................................................................................ 6
2.7 Toimeentulotuen takaisinperintä ................................................................................................ 6
2.8 Käsitteitä ja määräaikoja............................................................................................................ 7
2.9 Muutoksenhaku ......................................................................................................................... 9
3 Perustoimeentulotuki ...................................................................................................................... 10
3.1 Tulot ja varallisuus .................................................................................................................. 10
3.1.1 Tulojen huomioiminen ..................................................................................................... 10
3.1.2 Työttömyyspäivärahan laskentakerroin............................................................................ 12
3.1.3 Varojen huomioiminen..................................................................................................... 12
3.2 Perustoimeentulotuen menot ................................................................................................... 13
3.2.1 Perusosat ja perusosan alentaminen ................................................................................. 13
3.2.2 Asumismenot .................................................................................................................... 15
3.2.3 Terveydenhuollon menot.................................................................................................. 18
4 Täydentävä toimeentulotuki ............................................................................................................ 20
4.1 Lasten päivähoitomenot ........................................................................................................... 20
4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot .......................................................................................... 20
4.2.1 Vuokravakuus ....................................................................................................................... 20
4.2.2 Muuttokulut ..................................................................................................................... 21
4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot ................................................................. 21
4.3.1 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot ......................................................................... 22
4.3.2 Hautausmenot .................................................................................................................. 23
4.3.3 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja ................................................................. 23
5 Ehkäisevä toimeentulotuki .............................................................................................................. 25
6 Erityistilanteita toimeentulotuessa................................................................................................... 26
6.1 Yrittäjät .................................................................................................................................... 26
6.2 Opiskelijat................................................................................................................................ 26
6.3 Itsenäisesti asuvat alaikäiset .................................................................................................... 28
6.4 Vangit....................................................................................................................................... 28
6.5 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat .......................................................................................... 29
6.6 Palveluasuminen ja laitoshoito ................................................................................................ 30
3
1 Toimeentulotuen menettelytapaohjeiden tarkoitus
Toimeentulotukilaki 1412/1997 on tullut voimaan 1.3.1998 alkaen. Lain säädökset koskevat muun
muassa toimeentulotuen määräytymisperusteita, sen rakennetta ja määrää, menettelyä
toimeentulotukiasioissa sekä tuen takaisinperintää.
Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa rajoittaa
viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen tai
muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa (Sosiaali- ja terveysministeriön opas
toimeentulotukilain soveltajille 2013:4).
JIK ky Kurikan sosiaalitoimen toimeentulotukiohjeet on vahvistanut JIK ky:n johtokunta 5/2014.
Lakimuutosten ja vastaavien syiden perusteella tehtävät muutokset hyväksyy sosiaalijohtaja.
Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Ohjeistuksen
tarkoituksena on myös selvittää tuen hakijoille toimeentulotuen perusteita, menettelytapoja ja tuen
määräytymistä. Näihin ohjeisiin on koottu käytännön kannalta keskeisimpiä kohtia
toimeentulotukilaista ja Opas toimeentulotukilain soveltajille– julkaisusta. Laajemman ja
yksityiskohtaisemman tiedon saa tutustumalla ko. lähteisiin kokonaisuudessaan.
4
2 Toimeentulotuen yleiset perusteet
2.1 Säännökset
Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja
huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava mm. seuraavat säännökset
muutoksineen:
Laki toimeentulotuesta 1412/1997
Hallintolaki 434/2003
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000
Sosiaalihuoltolaki 710/1982
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Laki lapsen elatuksesta 704/1975
Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/1386
Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4
2.2 Keskeiset toimintalinjat
Toimeentulotuen käsittelyssä painotetaan seuraavia toimintatapoja:
•
•
•
•
Kirjallisella hakemusmenettelyllä ohjeistoineen turvataan päätösten tasapuolisuus ja
oikeudenmukaisuus.
Nuorten asioihin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulutus- ja
työllistymismahdollisuuksien selvittämiseksi.
Uuden erityisesti täysin tulottoman asiakkaan tilanne selvitetään perusteellisesti.
Korostetaan kaikille toimeentulotuen hakijoille/saajille oman elämänhallinnan saavuttamista
ja omatoimisuutta (esim. asiakas maksaa laskut ja hankkii tarvittavat tositteet itse). Pyritään
ehkäisemään pitkittyvää asiakkuutta ja tarvittaessa tutkimaan kuntoutumisvaihtoehdot, jos on
kyse pitkittyneestä työttömyydestä tai terveydellisistä ongelmista.
2.3 Toimeentulotuen tarkoitus sekä oikeus toimeentulotukeen
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena
on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen
avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön
toimeentulo (TOTUL 1 §).
Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä
laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja
muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta.
Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat (TOTUL 2 §).
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa
ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista
tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla
5
(TOTUL 2 §). Esimerkiksi vanhempien tai muiden omaisten avustukset elantoon, asumiseen ja
koulutuskustannuksiin ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaista tuloa.
2.4 Toimeentulotuen rakenne, suuruus ja määräytyminen
Toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä
ehkäisevään toimeentulotukeen (TOTUL 6§, 7§ ja 13 § 2005/1218).
Perustoimeentulotuen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo (TOTUL 1 §).
Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä
käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus (TOTUL 6 § ja 7 §). Hakijan oikeus
perustoimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla. Toimeentulotukilaskelmaan
selvitetään perheen tulot, varat ja välttämättömät toimeentulotukilaissa määritellyt menot.
Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuviin
menoihin. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi
pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten
harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita (TOTUL 7 c §).
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta
ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta
toimeentulotuesta (TOTUL 1 §). Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen
vaikuttaa aina perheen kokonaistilanne ja päätös tuesta perustuu viranhaltijoiden tekemään
tilannearvioon ja harkintaan (TOTUL 7 c § ja 13 §).
2.5 Toimeentulotuen hakeminen, myöntäminen ja määräytymisaika
Toimeentulotukea haetaan vakituisesta oleskelukunnasta kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla
tai muulla viranomaisen hyväksymällä tavalla (TOTUL 14 §). Toimeentulotukihakemuksia
käsitteleviä viranhaltijoita ovat mm. etuuskäsittelijät, sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät. Jos tuen
tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö
oleskelee hakemusta tehtäessä (TOTUL 14 §).
Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja
maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta (TOTUL 15 §). Toimeentulotukea ei siis
pääsääntöisesti myönnetä takautuvalle ajalle. Mikäli toimeentulotukea haetaan jälkikäteen
takautuvasti, voidaan tehdä erityisistä syistä toimeentulotuen laskelma ja päätös silloin, kun
hakijalla on TOTUL 15 §:n 4 mom. mukaisia toimeentulotukeen oikeuttavia, toteennäytettyjä
menoja. Lähtökohtana on, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä ja
häntä uhkaa esimerkiksi häätö.
Toimeentulotukihakemuksessa tulee aina olla hakemuksen käsittelyssä tarvittavat, ohjeistuksen
mukaiset liitteet. Myös hakijan puolison ja alaikäisten lasten tulo- ja varallisuustiedot tulee esittää.
Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne
tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi sekä ilmoittaa
välittömästi mikäli tiedoissa tapahtuu muutoksia. Toimeentulotuki tarkistetaan, jos henkilön tai
perheen olosuhteissa tapahtuu muutoksia. (TOTUL 17§, 18 §). Hakijan voidaan edellyttää tulevan
6
henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen toimeentulotukiasian selvittämiseksi (Hallintolaki 12
§:n 1 momentti). Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Hakemus voidaan joutua
hylkäämään, jos tarvittavia tietoja ei saada.
Sellainen tulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen
tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen
kalenterikuukauden aikana (TOTUL 15).
Toimeentulotukihakemus -lomakkeet, ohjeet hakemisesta ja hakemuksen liitteistä löytyvät
sosiaalitoimistosta sekä JIK ky:n internetsivuilta.
2.6 Oleskelukunta
Toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee.
Satunnainen ja lyhytaikainen oleskelu kunnan ulkopuolella ei poista vakinaisen oleskelukunnan
myöntämisvastuuta. Toimeentulotuen perusosaa voidaan vähentää, jos poissaolo on toistuvaa,
säännöllistä tai pitkäaikaista ja poissaoloon sisältyy yöpyminen toisella paikkakunnalla
(Taulukko 1).
Taulukko 1.Kunnasta poissaolon vaikutus toimeentulotukeen.
POISSAOLO
POISSAOLO KUNNASTA POISSAOLO KUNNASTA POISSAOLO KUNNASTA
15 VRK/KK →
1 – 8 VRK/KK
9 VRK – 15 VRK/KK
Poissaolo satunnaista/
kertaluontoista
Ei vähennetä
poissaoloajalta
Ei vähennetä
poissaoloajalta
Vähennetään poissaoloajalta
Poissaolo toistuvaa/
säännöllistä
Ei vähennetä
poissaoloajalta
Vähennetään
poissaoloajalta
Oleskelukunta muualla, ei
perustoimeentulotukioikeutta
Kotikuntalain 3.2 §:n mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa
aiheutuu pääasiassa hoidosta tai huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä tai
muutoin vastaavissa olosuhteissa. Kotikunta järjestää ja kustantaa asukkaalleen ao. palvelut
oleskelukunnassa. Oleskelukunta on puolestaan velvollinen myöntämään tarvittaessa tällaisessa
tilanteessa toimeentulotukea.
2.7 Toimeentulotuen takaisinperintä
Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei siitä toimeentulotukilaissa toisin säädetä (TOTUL 19
§). Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta (TOTUL 20 §):
•
•
•
•
•
•jos toimentulotukea on myönnetty ennakkona tulevaa etuutta vastaan sinä aikana, kun
tuensaajan muu etuushakemus on käsiteltävänä (esimerkiksi eläke, työttömyysturva,
elatusapu, asumistuki, opintotuki)
•jos tuensaajalla on sellaisia tuloja, varoja, omaisuutta tai oikeus sellaiseen etuuteen, joka
tukea myönnettäessä ei ole vielä hänen käytettävänään
•jos tuensaaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta tai perheensä
elatuksesta
•jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta
jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin.
Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta tai hänen elatusvelvolliseltaan.
7
Takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella on asiasta päätettäessä tai myöhemmin
oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta
korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää tai on velvollinen pitämään
huolta. Päätös perinnästä tehdään pääsääntöisesti samalla kun toimeentulotukipäätöskin. Perintä
voidaan liittää perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätöksiin.
Perinnän kohdistuessa tulossa olevaan etuuteen suorittaa etuuden maksaja (esim. Kela) etuuden
sosiaalitoimelle ja sosiaalitoimi palauttaa mahdollisen yli jäävän osan hakijalle. Mikäli perintä
epäonnistuu ja etuus maksetaan hakijalle tehdystä perintäpäätöksestä huolimatta, huomioidaan saatu
etuus hakijalle tuloksi maksupäivän jälkeiselle ajalle, mikäli olosuhteista ei muuta johdu.
Mikäli hakijalla on kiinteää varallisuutta, mutta se ei ole hänen käytettävissään eikä välittömästi
realisoitavissa, toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti tilapäisesti ja perinnällä tätä
varallisuutta vastaan, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi (TOTUL 19–23 §).
2.8 Käsitteitä ja määräaikoja
TOTUL
Tekstissä lyhenteellä TOTUL tarkoitetaan toimeentulotukilakia.
Asiakas
Toimeentulotukea ja/tai sosiaalityön palvelua hakeva henkilö tai perhe.
Perhe
Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman
alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita, avoliitossa elävää miestä ja naista sekä samaa sukupuolta
olevia rekisteröidyssä parisuhteessa. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen laskelma ja
tuen katsotaan jakautuvan kullekin yhtä suurena osuutena. (TOTUL 3 §, Sosiaali- ja
terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4, 70).
Pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas
Asiakas, joka on saanut yhtäjaksoisesti, vähintään vuoden ajan toimeentulotukea.
Tilapäinen avustaminen
Toimeentulotukea myönnetään noin 1–3 kk ajan.
Tilapäinen toimeentulotuen saaja
Asiakas hakee kertaluontoisesti avustusta suureen menoerään, esim. silmälaseihin. Tällöin hakijan
taloudellinen tilanne kartoitetaan kahden viimeisen kuukauden ajalta tekemällä takautuvat
toimeentulotukilaskelmat.
Perusosa
Perusosien määrät tarkistetaan vuosittain valtakunnallisesti kansaneläkeindeksin mukaan.
Perusosilla kuvataan menoa, joka henkilöllä kuukaudessa kuluu ruokaan ja muihin jokapäiväisiin
arjen menoihin. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset
terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä,
sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot
sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (TOTUL 7 a
§).
8
Toimeentulotukilaskelma
Laskelman avulla määritellään hakijan tai perheen käytettävissä olevien tulojen ja varojen sekä
toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen välttämättömien menojen erotus.
Laskelmavaje
Kun toimeentulotukilaskelman tulot ja varat ovat pienemmät kuin toimeentulotuessa huomioitavat
menot, puhutaan laskelmavajeesta. Tällöin perheen tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä
menoja ja erotus myönnetään perustoimeentulotukena.
Laskelmaylijäämä
Kun toimeentulotukilaskelman tulot ja varat ovat suuremmat kuin toimeentulotuessa huomioitavat
menot, puhutaan laskelmaylijäämästä. Tällöin toimeentulotukilaskelman perusteella perheen tulot
riittävät kattamaan perheen välttämättömät menot ja hakemus pääsääntöisesti hylätään.
Kiireellinen tilanne toimeentulotukipäätöksen teossa
Akuutti, äkillinen ja ennalta arvaamaton tilanne, johon henkilö ei ole kohtuudella voinut varautua;
taloudellinen, terveydellinen tai sosiaalinen kriisitilanne mm. väkivallan tai rikoksen uhriksi
joutuminen, erotilanne tai toimeenpanokelpoisen häätöpäätöksen saaminen. Rahattomuus sinänsä ei
ole tae saada toimeentulotukietuutta kiireellisenä apuna (TOTUL1 §, 2 § ja 14 §).
Palvelutakuu
Palvelutakuun mukaisesti kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään
seuraavana arkipäivänä, muussa tapauksessa seitsemän arkipäivän kuluessa. Ensimmäinen
käsittelypäivä on hakemuksen jättämisestä seuraava arkipäivä. Mikäli hakemus on puutteellinen ja
joudutaan pyytämään lisäselvityksiä, hakemusten käsittelyaika lasketaan alkavan alusta
lisäselvitysten toimittamista seuraavasta arkipäivästä. Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää
mahdollisuus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään
seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön jättämisestä (TOTUL 14 §).
Lyhytaikainen laitoshoito
Laitoshoito on lyhytaikaista, kunnes hoitotaho on tehnyt pitkäaikaishoitopäätöksen.
Pitkäaikaishoitopäätös tehdään 3 kk:n yhtäjaksoisen hoidon jälkeen.
- Hoitojakso 14 vrk tai alle: ravintomenoja ei vähennetä perusosasta
- Hoitojakso 15 vrk tai yli: ravintomenot vähennetään 14 vrk yli menevältä osalta
Pitkäaikainen laitoshoito
Terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa kolmen kuukauden yhtäjaksoisen hoidon jälkeen tehty
pitkäaikaispäätös hoidosta. Asiakasmaksua koskeva päätös on tehty maksukyvyn mukaan.
Selvitysten, liitteiden, tositteiden jättämisen määräaika
Pääsääntöisesti kaksi viikkoa tiedoksisaannista.
Muut määräajat
Varallisuuden realisointikehotuksessa toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan aikaa kolme (3)
kuukautta, lopulliseen toteutukseen lisäksi enintään kolme (3) kuukautta.
Asioiden vireillepanoon (ensisijaiset etuudet, esim. elatusasiat) annetaan aikaa enintään kuukausi (1
kk) tiedoksisaannista.
Asunnon säilyttämisessä vankeusajalla enintään 6 kk (perustuu Kelan asumistuen
maksuperusteisiin).
9
2.9 Muutoksenhaku
Viranhaltijapäätöksen liitteenä on ohje muutoksenhakua ja oikaisuvaatimusta varten. Päätökseen
tyytymätön voi hakea muutosta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Postitse saadun
tiedoksiannon katsotaan saapuneen seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä. Muutoksenhaku
käsitellään yksilöasioiden jaostossa. Jaoston päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta hallintooikeudesta 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimus tulee tehdä kirjallisesti. Tarvittaessa ohjataan hakemaan apua oikaisuvaatimuksen
laatimiseen esimerkiksi sosiaaliasiamieheltä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös,
johon haetaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan.
Oikaisuvaatimus toimitetaan JIK ky/ Kurikan sosiaalitoimen yksilöjaostolle osoitteeseen:
JIK ky/ Kurikan sosiaalitoimi, Yksilöjaosto
Asematie 5
61300 KURIKKA
Muutoksenhakua koskevan asiakirjan voi jättää myös sosiaalitoimen toimipisteeseen toimitettavaksi
kirjaamoon.
Lasku- tai kirjoitusvirhe tai muu asiavirhe korjataan itseoikaisuna. Päätös tulee korjata itseoikaisuna
myös, jos tilanteesta on saatu uutta laskelmaan tai päätökseen vaikuttavaa tietoa. Jos hakijalla on
edelleen vaatimuksia, joita ei voida itseoikaista, vaatimukset käsitellään muutoksenhakuna
yksilöasioiden jaostossa.
10
3 Perustoimeentulotuki
Perustoimeentulotuen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo (TOTUL 1 §).
Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä
käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus (TOTUL 6 § ja 7 §). Hakijan oikeus
perustoimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla.
Toimeentulotukilaskelmassa lasketaan, riittävätkö perheen tulot kattamaan perheen
toimeentulotuessa määritellyt välttämättömät menot. Hakijan/perheen käytettävissä olevista tuloista
ja varoista vähennetään hakijan/perheen perusosat (ruokaan ja muihin perusmenoihin varattu
summa) sekä muut huomioitavat menot. Kun tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja, on
henkilöllä oikeus saada perustoimeentulotukea. Toimeentulotukilaki määrittelee, millaisia tuloja ja
menoja toimeentulotukilaskelmassa voidaan huomioida.
3.1 Tulot ja varallisuus
Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään
toimeentulotukilain 11 §:ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen
käytettävissä olevat tulot. Pääsääntönä on, että toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon
henkilön ja perheenjäsenten kaikki tulot siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki
määrätään.
3.1.1 Tulojen huomioiminen
Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja
julkisista lähteistä saatavat tulot. Tuloista huomioidaan verotuksen tai ulosoton jälkeen käytettävissä
oleva nettotulo. (Taulukko 2.)
Kun tuloihin kohdistuu perintä (esim. Kela perii etuudestaan), ohjataan asiakas tarvittaessa
kohtuullistamaan takaisinperinnästä tekemäänsä sopimusta. Toimeentulotukilaskelmassa
huomioidaan tulona kohtuullisen perinnän jälkeinen nettomäärä.
Kohtuulliset, tosiasialliset työmatkamenot vähennetään ansiotuloista. Työmatkamenot huomioidaan
työssäkäyntialueella (80 km säteellä asuinpaikasta) ja pääsääntöisesti julkisen liikenteen taksan
mukaan (esim. seutu- tai sarjalippu). Työmatkamenot huomioidaan myös osa-aikatyössä käyvälle.
Oman auton käytöstä huomioidaan 0,20 €/km vain perustellusta syystä esim. jos julkista liikennettä
ei ole, aikataulut eivät sovi (selvitys työvuoroista ja aikatauluista) tai terveydelliset syyt tai
työtehtävien luonne edellyttävät oman auton käyttöä. Ensisijaisesti on haettava verottajalta
ennakonpidätyksen tarkistusta, mikäli työmatkakulut ovat tavanomaista suuremmat ja niitä ei ole
huomioitu pidätysprosenttia määrättäessä.
Tulot, joita ei toimeentulotukilaskelmassa huomioida on esitetty taulukossa 3.
11
Taulukko 2. Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavat tulot.
Nettomääräisenä
huomioitavat tulot
Huomioitavaa
Ansiotulot
•Nettomäärästä vähennetään 20 % ja korkeintaan 150e (TOTUL 11 § 17.12.2010/1172).
••Jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiassa
käytettävissä oleva osuus. Palkkatuloista huomioidaan suoran ulosmittauksen tai
ulosottomiehen vahvistaman maksusuunnitelman jälkeinen osuus palkkatuloista. Muita
vapaaehtoisia lyhennyksiä ulosottoon tai muille velkojille ei huomioida menona.
••Nostetut palkkaennakot merkitään tuloksi virallisen palkanmaksupäivän mukaan.
••Mikäli palkkaan sisältyy luontaisetuja (mm. puhelin- ja ravintoetu), nämä katsotaan
toimeentulotuessa tuloksi.
••Työmatkamenot ja palkasta peritty ammattiliiton/ työttömyyskassan jäsenmaksu
vähennetään huomioitavista tuloista.
••Pääsääntöisesti ansiotuloista vähennetään kulukorvaukset. Jos työtulo koostuu
pääasiassa verottomista kulu- ja matkakorvauksista, katsotaan nämä tuloksi, kuten
veroviranomaisetkin ovat linjanneet.
Työttömyysetuudet
Huomioidaan nettomääräisenä joitakin aktiiviajan korotusosia lukuun ottamatta (Taulukko
3)
Opintotuki (sis.
opintoraha, asumislisä
ja opintolaina)
Opintolaina on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus ja opiskelija velvoitetaan
nostamaan opintolaina elantonsa turvaamiseksi. Opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti
opintolainan myöntöajanjaksolle 400 €/kk. Opintolaina voidaan huomioida myös
nostettavissa olevan suuruisena kertaeränä, mikäli siihen on perusteet. (KHO 30.11.1999,
taltio 3854 ja 23.3.2005, taltio 629.), ks. tarkemmin luku 6.2.
Lapsiperheen tuet
Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, lastenhoidontuet ja lapsilisä.
Elatusmaksu
(elatustuki/ elatusapu)
Toimeentulotukeen nähden ensisijaista tuloa. Elatusmaksusta tulee olla lastenvalvojan tai
oikeuden vahvistama sopimus tai oikeuden päätös.
Eläke
Jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiassa
käytettävissä oleva osuus, kuten palkkatuloissa.
Sairauspäiväraha
Omaishoidontuki
Nettomäärästä vähennetään etuoikeutetun tulon osuus 20% ja korkeintaan 150e.
Sotilasavustus
Veronpalautukset
Veronpalautukset huomioidaan tulona yksin asuvalta 150 euroa ylittävältä osalta ja
perheelliseltä (avio-/avopari, lapsiperhe, yksinhuoltaja) 250 euroa ylittävältä osalta.
Avustukset, lahjat,
pelivoitot, lainat ja
pikavipit ym.
Hakijoiden tiliotteilla näkyvät vähäiset ja satunnaiset, korkeintaan 50 euron tulot kuukautta
kohti voidaan vähäisinä tuloina jättää huomioimatta. Pienet ”vipit” jätetään tulona
huomioimatta, jos takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on
todennettavissa. Yksinomaan ilmoitus siitä, että kyseessä on laina, ei vielä oikeuta
poistamaan tuloa.
Vakuutusyhtiön
korvaukset
Esim. tapaturmakorvaus, korvaus kivusta ja särystä tai aiheettomasta
vankeusrangaistuksesta, kulut ja kohtuullisuus huomioiden.
Eläkevakuutus
Realisointimahdollisuus selvitettävä, ks. kohta 3.1.3.
Alaikäisten lasten tulot
Alle 18-vuotiaan säännölliset ja merkittävät ansiotulot otetaan huomioon siltä osin kuin
niillä katetaan hänen osuuttaan perusosasta ja terveydenhuoltomenoista työmatkakulujen ja
ns. etuoikeutetun tulon vähentämisen jälkeen. Lasten satunnaiset kesä- ja
viikonloppupalkat
(esim. vähäiset palkat lehdenjaosta) ovat sellaisia ansiotuloja, joita ei pääsääntöisesti
huomioida.
Pääomatulo
Realisointimahdollisuus selvitettävä, ks. kohta 3.1.3.
12
Taulukko 3. Toimeentulotukilaskelmassa huomioimatta jätettävät tulot.
Tulot, joita ei
huomioida
Huomioitavaa
Tuloina ei oteta huomioon aktiivitoimenpiteeseen tai työllistymistä edistävään palveluun
Työttömyysetuuden
korotusosat aktiiviajalta osallistumisen ajalta maksettavaa kulukorvausta, ylläpitokorvausta, toimintarahaa,
työmarkkinatuen korotusosaa, muutosturvalisää, ansiosidonnaisen päivärahan korotettua
ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Etuoikeutettuna ansio-osan määränä pidetään myös
ansio-osan ja korotetun ansio-osan erotusta.
Vammaistuki/hoitotuki
Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu
toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Hoitotuella/vammaistuella katettavista menoista
tehdään kirjaus laskelman terveydenhuoltomenot - kohtaan. Ne välttämättömät menot,
joita hoitotuki ei kata otetaan huomioon. Epäselvissä tilanteissa pyydetään toimittamaan
lääkärintodistus ja hoitotukipäätös.
Rintamamieslisä
Äitiysavustus
Työvaate-, kilometri- ja
yöpymiskorvaus
Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu
toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin.
3.1.2 Työttömyyspäivärahan laskentakerroin
Työttömyyspäiväraha lasketaan pitkäaikaistyöttömillä 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen
saakka, kunnes päiväraha tulee maksuun kaksi kertaa (20 päivän suuruisena) saman
kalenterikuukauden aikana. Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha otetaan huomioon
keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 pv x euroa/päivä/netto. Muutostilanteessa, kun etuus alkaa tai
päättyy, lasketaan päivärahat todellisten kuukausimaksatusten mukaan. (KHO 7.11.2001 taltio 2762
ja KHO 1.12.2001 taltio 3320).
3.1.3 Varojen huomioiminen
Pääsääntöisesti kaikki henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä
tai realisoitavissa olevat varat ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaisia (TOTUL 11 §, 12 §).
Varallisuus tarkistetaan asiakkuuden alkaessa ja vuosittain pyytämällä nähtäväksi esitäytetty
veroilmoitus/verotuspäätös selvitysosineen (ilmoitusosa, verotuspäätös, erittelyosa ja
verotustodistus). Hakemus voidaan hylätä käytettävissä olevan varallisuuden perusteella.
Toimeentulotukea myönnettäessä hakijaa voidaan velvoittaa realisoimaan omaisuuttaan elämisensä
turvaamiseksi. Toimeentulotukea voidaan myöntää takaisinperinnällä omaisuutta vastaan,
pääsääntöisesti kuitenkin määräajaksi.
Varoina ei oteta huomioon (TOTUL 12 §):
1. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa;
2. tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä;
3. alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla
huomioon otettavat menot; eikä (29.12.2005/1218)
4. muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.
Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit, osakkeet ja muu helposti realisoitavissa oleva
varallisuus otetaan huomioon laskelmassa. Jos varallisuutta ei voida realisoida välittömästi (esim.
kiinteistön myynti, perikunnan osuus tai kuolinpesän omaisuus, tms. varallisuus) toimeentulotukea
13
voidaan myöntää määräajaksi takaisinperinnällä (ks. myös 2.7). Kiinteän omaisuuden (esim.
kesämökki) realisointiaikaa annetaan enintään 6kk.
Alle 18-vuotiaan varat otetaan huomioon siltä osin kuin niillä katetaan hänen osuuttaan perusosasta
ja terveydenhuoltomenoista. Alle 500 euron talletuksia voidaan käyttää alle 18-vuotiaan
erityishankintoihin (esim. harrastuksiin, polkupyörän hankintaan jne.) ilman, että niillä tulisi kattaa
perusosaa ja terveydenhuoltokuluja.
3.2 Perustoimeentulotuen menot
Perustoimeentulotukea laskettaessa menot koostuvat perhekokoonpanon mukaisista perusosista
sekä muista huomioitavista menoista. Menot huomioidaan sen kuukauden laskelmassa, jolloin
maksu erääntyy. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen
suuruisina huomioon (TOTUL 7 b §):
1. asumistukilain (408/1975) 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot; (19.1.2006/64)
2. taloussähköstä aiheutuvat menot;
3. kotivakuutusmaksu; sekä
4. vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. (TOTUL 7 b §, 2005/1218.)
3.2.1 Perusosat ja perusosan alentaminen
Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu turvaamaan henkilön ja perheen välttämätön jokapäiväinen
eläminen. Perusosien suuruus tarkistetaan vuosittain valtakunnallisesti kansaneläkeindeksin
mukaisesti.
Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset
terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä,
sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot
sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (Taulukko 4).
Perusosaan sisältyviä menoja ei huomioida toistamiseen toimeentulotukilaskelmassa menoina.
Taulukko 4. Toimeentulotuen perusosaan sisältyvät menot (STM 2013:4).
Ravinto
49%
Vaatemenot
9%
Informaatiomenot (lehti, Internet-yhteys, puhelimen käyttö)
20%
Vähäiset terveydenhuoltomenot
3%
Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (henkilökohtainen ja
kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot)
19%
Yhteensä
100%
Toimeentulotukilaskelmassa perusosat määräytyvät perheen kokoonpanon mukaan. Tiedot
perustuvat väestörekisteriin. Taulukkoon 5 on koottu perusosat, niiden selitykset sekä esimerkkejä.
Toimeentulotuen perusosan alentamisesta on säädetty toimeentulotukilain 10 §:ssä.
Toimeentulotuen hakija on TOTUL 2 §:ssä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta velvollinen
ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Jos toimeentulotuen hakija on ilman perusteltua syytä
14
kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta,
joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään
aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista
koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt
koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu
työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004)perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla.
Jos kieltäytyminen on toistuvaa, voidaan perusosaa alentaa enintään 40 prosentilla. Perusosan
alentamisen perusteena käytetään esimerkiksi työvoimatoimikunnan antamaa työvoimapoliittista
lausuntoa. Alentaminen koskee niin työssäolovelvoitteen saaneita kuin muitakin työttömiä.
Perusosan alentamisen voivat aiheuttaa:
• •tarjotusta työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta kieltäytyminen
• •kieltäytymiset työnhakijaksi ilmoittautumisesta tai työnhaun uusimisesta
• •kieltäytyminen aktivointisuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta (sisältää työ- ja
toimintakyvyn arvioinnin)
• •kieltäytyminen kuntouttavasta työtoiminnasta tai tämän keskeyttäminen perusteetta
• •alle 25-vuotiaan, ammattikouluttamattoman työttömän kohdalla opintopaikan haun
laiminlyönti (kevät, myös abikevät), ellei työllistymissuunnitelmassa tai vastaavassa ole
muuta sovittu
• maahanmuuttajan kieltäytyminen kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai sen
toteuttamisesta
Perusosan alentaminen voi tulla kysymykseen myös opiskelijan tai yrittäjän kohdalla. Kyse on
tilanteista, joissa opiskelijalla ei ole ollut oikeutta opintotukeen opintojen pitkittymisen vuoksi,
opiskelija keskeyttää opiskelun, opiskelee avoimessa yliopistossa tai iltalukiossa vailla
opintotukioikeutta. Yrittäjän kohdalla alentaminen voi tulla kysymykseen, jos yrittäjä on halunnut
jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa ja ei ole toisaalta hankkinut toimeentuloaan
toimeentulotukilain 2 § 1 momentissa tarkoitetulla muulla ensisijaisella tavalla.
Alentaminen voidaan tehdä ja sitä voidaan jatkaa kahden kuukauden jaksoissa edellyttäen, että
perusteet ovat olemassa ja ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ei vaarannu. Perusosan
alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan
kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Päätökseen
kirjataan suunnitelman pääasiallinen sisältö, esimerkiksi se, että asiakkaan tulee hakeutua TEtoimistoon työttömäksi työnhakijaksi.
15
Taulukko 5. Toimeentulotuen perusosat 1.1.2015 alkaen.
PERUSOSA
MÄÄRITELMÄ
ESIMERKKITAPAUKSIA
Yksin asuva
485,50 €/kk
Yhden henkilön ruokatalous tai
vanhempi, joka ei ole avo- tai
avioliitossa ja jonka luona asuu täysiikäinen lapsi
• Opiskelija soluasunnossa/
asuntolassa, jossa on vuokravastuu
omalla vuokrasopimuksella
• Puoliso
armeijassa/siviilipalveluksessa
• Puoliso ja lapset asuvat toisella
paikkakunnalla
• yksityisesti sijoitettu lapsi
Yksinhuoltaja
534,05 €/kk
Alaikäisen lapsen huoltaja, jonka
luona lapsi väestörekisterin mukaan
asuu
• Mikäli lapset ovat
vanhemmillaan huolto- ja
tapaamissopimusten mukaisesti
vuoroviikoin, vanhempi
katsotaan laskelmassa puolet
kuusta yksinhuoltajiksi ja puolet
kuusta yksin asuviksi
Muu 18 vuotta täyttänyt
412,68 €/kk
Avio- ja avopuolisot
• Pariskunnat, jotka asuvat
avioliiton omaisissa olosuhteissa
Vanhempansa luona asuva 18
vuotta täyttänyt
354,42 €/kk
Vanhempansa luona asuva täysiikäinen iästä riippumatta
• Yksinhuoltajan perusosaa
käytetään, kun täysi-ikäinen
hakija asuu oman vanhempansa
luona oman lapsensa kanssa
Yhteisöasuvan perusosa
412,68€/kk
Taloudessa yhteiskäytössä olevat
esim. keittiö, TV, sanomalehti ja
kodinkoneet
• Yhdessä asuvat sisarukset
• Yhdessä asuvat kaverukset
• Asunnottomat pääsääntöisesti,
vaikka osoite Poste restante
Lasten perusosien suuruudet
257,32 € - 339,85 €/kk
Määräytyvät lapsen iän ja
sisarusjärjestyksen mukaan.
• Lapset vanhemmilla
vuoroviikoin: laskelmassa
huomioidaan puolet lapsen
perusosasta
• Vauvan perusosa huomioidaan
syntymäpäivästä lukien
3.2.2Asumismenot
Toimeentulotuen perusosan lisäksi toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan menoina kohtuulliset
asumiskulut. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja
laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso
paikkakunnalla. Kohtuullisten asumiskulujen määrittelemiseksi käytössä ovat
enimmäisasumismenot (Taulukko 6), jotka tarkistetaan vuosittain.
Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut otetaan huomioon kolmen kuukauden ajan
todellisen suuruisina. Tämän jälkeen asumiskulut huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa
enimmäisasumismenojen mukaisesti. Järjestelyaika (3kk) ei koske tilannetta, jossa hakijalla on
uuteen asuntoon muuttaessaan ollut tiedossa, että kyseessä on perheen kokoon ja tulotasoon nähden
liian suuret asumiskulut.
Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut voidaan ottaa huomioon, jos asunto on suunniteltu
tai varusteltu hakijan erityistarpeita ajatellen (ei koske palveluasumista) tai perheolosuhteet muuten
16
sitä edellyttävät, esimerkiksi lasten vuoroasumisessa. Enimmäisasumismenoja suurempien
asumiskulujen hyväksymisestä tehdään päätös tilannearvion perusteella.
Taulukko 6. Enimmäisasumismenot Kurikan alueella 1.8.2015 alkaen.
Ruokakunnan
Enimmäisasumismenot Asumistukeen
henkilömäärä
€/kk
oikeuttava m²
1
445
37
2
535
57
3
590
77
4
630
90
5
695
105
6
815
115
Huomioon otettavat asumismenot, enimmäisasumismenojen ylärajaan saakka
1) Vuokra-asunto:
• •vuokra
• •vesimaksut
• •lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m³/vuosi)
2) Omistusasunto:
• •hoitovastike ja rahoitusvastikkeen korko*
• •asuntolainojen korot**
• •lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m³/vuosi)
• •vesimaksut
• •kiinteistön hoitomenot (mm. jäte-, nuohous-, auraus- ja tienhoitomaksut)
• •palovakuutus
• •tontin vuokra
• •kiinteistövero
*Pääomavastiketta ei pääsääntöisesti oteta huomioon. Pääomavastike, johon sisältyy pakollisen
peruskorjauksen lainanlyhennys, huomioidaan.
**Huomioidaan, mikäli asuntolainojen korot on otettu huomioon tuen hakijan ennakonpidätyksessä.
Vaaditaan pankin, rahoitusyhtiön tms. lainanantajan tosite siitä, että on kyse asuntolainoista
(asunnon hankintaan tai peruskorjaukseen). Viimeisimmät maksutositteet esitettävä, hyväksytään
vain pankin tai muun virallisen rahoituslaitoksen kautta maksettu korko (huom. aravalainan korosta
on mahdollista saada lykkäystä kolmelle vuodelle).
3) Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto:
• •käyttövastike, huom. pääomavastiketta ei huomioida menona***
• •vesimaksut
• •lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m³/vuosi)
***Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainanlyhennysosuutta ja jolla vähennetään
kyseessä olevan huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä
17
asumistuessa vuokraksi. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun
maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa hyväksytä asumismenoiksi. Sen
vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja
perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja.
Muut asumismenot
Taulukko 7. Asumismenot, jotka huomioidaan enimmäisasumismenojen lisäksi.
MUUT ASUMISMENOT
HUOMIOITAVAA
Taloussähkö
Mikäli sähkölaskussa on sekä sähkölämmitys että taloussähkö yhdessä,
on taloussähkön osuus laskusta 35 %. Lämmityssähkön osuus 65 %
sisältyy enimmäisasumismenoihin.
Saunamaksu
Kotivakuutus
Huomioidaan laskun sekä vakuutuskirjan mukaan. Hyväksytään
vakinaisen asunnon irtaimisto-, asuinrakennus-, pientalon LVI- sekä
vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Autotalli- yms. vakuutuksia ei oteta
huomioon.
Asuntolainojen korot ja
asunnon perusparannuksesta
aiheutuvat kustannukset
Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai
perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista
koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan enimmäisasumismenojen
rajaan saakka mikäli tuen hakijan verotuksen ennakonpidätyksessä on
asuntolainojen korot jo otettu huomioon. Ohjataan selvittämään
peruskorjausavustuksen mahdollisuus kunnasta.
Takuuvuokra/vuokravakuus
Täydentävän toimeentulotuen meno, katso tarkemmin kohta 4.2.
Asumismenoihin liittyviä linjauksia:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•Asumistuki on ensisijainen etuus, jota tulee hakea.
Vuokrasopimuksesta tulee selvitä eritellysti perittävät maksut. Kiinteistöön liittyvistä
maksuista vastaa vuokranantaja (kiinteistövero ja tienhoitopiirimaksut).
•Pääsääntöisesti saman perheen päällekkäisiä vuokria tai muita asumiskuluja ei huomioida,
esimerkiksi irtisanomisajan vuokra.
•Tavanomaista suuremmat sähkö-, vesi ym. kulutukseen perustuvat laskut: laskun
suuruutta voidaan tarvittaessa verrata ja kohtuullistaa perhekoon mukaiseen keskimääräiseen
kulutukseen.
•Autopaikkamaksua ei huomioida.
•Yhteistaloudessa asuvien osalta, jos asunnossa on yhteiset sähkö-, lämmönkäyttö- ja
vesimittarit, asumiskulut jaetaan pääluvun mukaan riippumatta siitä kenen nimellä laskut
ovat.
•Pääsääntöisesti vanhempiensa luona asuvalle, täysi-ikäiselle lapselle ei huomioida
asumiskuluja, vaan asumiskulut katsotaan täysimääräisesti vanhempien menoiksi veden ja
sähkön käytöstä johtuvaa pääluvun mukaista osuutta lukuun ottamatta.
•Jos vanhempi tai vanhemmat ovat toimeentulotuen hakijana ja heidän luonaan asuu täysiikäinen lapsi, jolla on tuloja ja maksukykyä, katsotaan tämän voivan osallistua
kokonaisasumismenoihin pääluvun mukaisella osuudella.
•Jos vanhempi vuokraa täysi-ikäiselle lapselleen asunnon, heidän keskinäinen
vuokrasopimuksensa on toimeentulotuessa pätevä, mikäli kyse on erillisestä asunnosta.
Asuntoa pidetään erillisenä, jos siinä on käytettävissä oma sisäänkäynti, keittiö ja
18
•
•
kylpyhuone.
•Jos samassa vuokra-asunnossa asuvilla kaveruksilla tai vanhemmalla ja aikuisella lapsella
on erilliset vuokrasopimukset, asumiskustannukset huomioidaan erillisesti.
Enimmäisasumismenot määräytyvät kuitenkin asunnossa asuvien henkilöiden pääluvun
mukaisesti ja niin että yhteenlasketut tuet eivät voi ylittää huomioitavia asumismenoja.
Mikäli asumiskuluja jaetaan, tarkistetaan asuntoon tehdyt asumistukipäätökset.
•Tulkintaristiriidoissa otetaan huomioon Kelan linjaus yleistä asumistukea koskien.
3.2.3 Terveydenhuollon menot
Julkisen terveydenhuollon kustannukset huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa.
Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon mm. poliklinikka- ja vuodeosastomaksut,
hammashoitomaksut sekä julkisen terveydenhuollon määräämät reseptilääkkeet. (ks. Taulukko 8).
Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon vain,
kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys julkisen terveydenhuollon arvion mukaan sitä
edellyttävät.
Vähäiset terveydenhuoltomenot, kuten ilman reseptiä saatavat käsikauppalääkkeet ja hoitotarvikkeet
ovat perusosaan sisältyviä vähäisiä menoja (3 % perusosasta), joita ei erikseen huomioida
menona. Peruuttamattomasta ajanvarauksesta aiheutuneet kulut tai viivästysmaksut eivät ole
toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja.
Joitakin hoito- tai kuntoutussuunnitelmasta aiheutuvia kustannuksia, voidaan huomioida
toimeentulotukilaskelmassa menona, jos niitä ei muuten korvata. Esimerkiksi julkisen liikenteen
kulut voidaan ottaa menona huomioon, jos tuen saajalla on runsaasti hoito- tai
kuntoutussuunnitelman mukaisia käyntejä (päiväkeskukset, terapiat ja sarjahoidot).
19
Taulukko 8. Terveydenhuoltomenot.
TERVEYDENHUOLTO- HUOMIOITAVAA
MENOT
Lääkekulut
• Lääkärin määräämistä reseptilääkkeistä otetaan huomioon omavastuuosuudet
reseptien ja apteekin kuittien mukaan. Ensisijaisesti on valittava halvin
korvaava lääke, mikäli lääkäri ei ole kieltänyt lääkkeen vaihtoa.
•• Raskauden ehkäisyyn määrätyt e-pillerit ja muut lääkärin määräämät
ehkäisyvälineet voidaan ottaa huomioon myös yksityisen lääkärin määrääminä.
•• Potenssilääkkeet hyväksytään menoiksi vain lääkärinlausunnon perusteella
ja
Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon.
•• Tupakanvieroituslääkitys otetaan huomioon, jos se on määrätty sairauden
hoitoon.
Silmälasit
• Toimeentulotukea silmälaseihin tulee hakea ennen lasien tilausta.
•• Maksusitoumus silmälaseihin myönnetään tarpeen mukaisesti, kuitenkin
enintään kolmen vuoden välein, ellei lääkäri määrää toisin terveydellisistä
syistä.
•• Maksusitoumus optikkoliikkeeseen myönnetään pakettitarjouksesta.
• Erityiskäsittelyn (tummennus, kovapinta, heijastuksen esto) hakija maksaa
pääsääntöisesti itse
Hammashoito
• Julkisen terveydenhuollon hammashoitokustannukset otetaan menona
huomioon.
••Yksityisen hammaslääkärin antaman hoidon kustannukset huomioidaan
julkisen terveydenhuollon hinnaston mukaan.
•• Hammasproteesien hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat
toimeentulotuessa huomioitavia menoja. Mikäli asiakas tarvitsee
hammasproteesit sekä ylä- että alaleukaansa purennallisen toimintakyvyn
palauttamiseksi, hänen tulee ottaa yhteyttä suoraan erikoishammasteknikoihin.
•• Jos on kyse osaproteesista tms., tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen
suun terveydentilan ja mahdollisen proteettisen hoidon arvioimiseksi.
•• Implanttihoidon kustannusten huomioiminen tulee kyseeseen vain harvoin.
Hoidon tarpeen arvioimiseksi ohjataan julkiseen terveydenhuoltoon.
Hedelmättömyyshoito
Julkisen terveydenhuollon antaman hedelmättömyyshoidon kulut otetaan
menona huomioon.
Fysikaalinen hoito
Julkisen terveydenhuollon antaman fysikaalisen hoidon kulut otetaan menona
huomioon. Yksityisessä hoitolaitoksessa annetun fysikaalisen hoidon kulut
huomioidaan julkisen terveydenhoidon mukaisen maksun mukaan
Päihdehuollon
asiakasmaksut
Sosiaalijohtajan tekemien erillisten sijoituspäätösten mukaiset asiakasmaksut
otetaan menona huomioon.
Erikoislääkärit
Yksityisen silmälääkärin kustannukset voidaan ottaa menona huomioon Kela
korvauksen jälkeen sekä yksityisen gynekologin käynnit erityisestä perusteesta.
20
4 Täydentävä toimeentulotuki
Toimeentulotuesta annetun lain 7 c §:n mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä
otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat:
1. lasten päivähoitomenot;
2. muut kuin 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä (19.1.2006/64)
3. henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon
turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi
pitkäaikaista toimeentulotuen asiakkuutta, jatkuvaa pienituloisuutta, pitkäaikaista tai vaikeaa
sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
Täydentävän toimeentulotuen tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti asiakkaalle tehdyn
toimeentulotukilaskelman perusteella.
4.1 Lasten päivähoitomenot
Mikäli perheellä on toistuva toimeentulotuen tarve, ohjataan päivähoitomaksuihin hakemaan
alentamista tai poistoa kunnan päivähoitotoimistosta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
annetun lain (734/1992) 11 §:n mukaisesti.
Yksityisestä päivähoidosta perheelle aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulotukimenona.
Vastaavasti laskelmassa otetaan tulona huomioon lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon
tuesta annetun lain mukainen tuki. Jos toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista, on syytä selvittää
perheen mahdollisuudet saada kunnallista päivähoitoa.
Kunnan järjestämien tai hankkimien iltapäiväkerhotoimintojen maksut otetaan huomioon 1.-2.
luokkien oppilaille ja muille vain erityisestä syystä.
4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot
Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi takuuvuokra ja muut
muutosta aiheutuvat kustannukset.
4.2.1 Vuokravakuus
Toimeentulotukena voidaan myöntää vuokravakuus yhden kuukauden suuruiseen kohtuuhintaiseen
takuuvuokraan takuusitoumuksena, jos hakija on oikeutettu toimeentulotukeen tai on pienituloinen
eikä ole voinut varautua muutosta aiheutuviin kustannuksiin. Vuokravakuus voidaan myöntää
tilanteessa, jossa asunnon tarve on välttämätön tai asunnon vaihdolle on perusteltu syy, kuten
perheen koon muutos, ero, työ- tai opiskelupaikan saanti. Vuokravakuutta myönnettäessä
noudatetaan enimmäisasumismenoja (ks. Taulukko 6). Hakijan tulee neuvotella vuokranantajan
kanssa siitä, että takuuvuokra myönnetään takuusitoumuksena eikä rahana. Vakuussitoumuksen
myöntämisestä ja sitoumuksen ehdoista ilmoitetaan vuokranantajalle kirjallisesti.
21
Itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten takuuvuokrahakemusten yhteydessä selvitetään aina nuoren
perhetilanne ja muuton välttämättömyys. Vakuutta ei myönnetä automaattisesti nuoren
varattomuuden tai itsenäistymishalun perusteella.
Vuokravakuuspäätökset tehdään takaisinperinnällä. Jos sosiaalitoimi joutuu perustellusta syystä
maksamaan asiakkaan vuokravakuuden vuokranantajalle, maksettavaksi langennut summa voidaan
periä asiakkaalta takaisin. Mikäli asiakas on toiminnallaan aiheuttanut sen, että takuusitoumus
lankeaa sosiaalitoimiston maksettavaksi, uutta vuokravakuutta ei pääsääntöisesti toistamiseen
myönnetä.
Toiselle paikkakunnalle muuttavalle myönnettävä vuokravakuus on määräaikainen ja voimassa
enintään kaksi vuotta. Hakijan tulee tänä aikana järjestää vakuus joko itse tai hakea vakuutta
oleskelukunnan toimeentulotukiviranomaiselta.
4.2.2 Muuttokulut
Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä
perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia eikä hakija saa muuttoon avustusta esim. TE-toimiston
kautta liikkuvuusavustuksena tai muulla tavoin.
Hakijan tulee esittää kustannusarvio muuttokuluista. Usein kyseessä ovat polttoainekulut,
peräkärryn tai pakettiauton vuokra. Kuljettajasta ja/tai apumiehistä aiheutuvia kustannuksia ei
pääsääntöisesti huomioida.
Paikkakunnan sisäiseen muuttoon avustetaan todellisten kustannusten mukaan ja enintään 120
euroa. Mahdollisista ylimenevistä kustannuksista hakija vastaa itse.
Paikkakunnalta pois muuttoon myönnetään kohtuulliset muuttokustannukset pääsääntöisesti
maksusitoumuksena. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä tulee olla yrityksen kustannusarvio
muuttokuluista edullisimman vaihtoehdon mukaan. Maksusitoumus muuttoon annetaan vain
ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yritykselle, ei yksityiselle henkilölle.
Toiselle paikkakunnalle muutettaessa toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa oleskelun aikana
lasku erääntyy. Esimerkiksi takuuvuokra sekä muuttokustannukset erääntyvät usein maksettavaksi
lähtökunnassa asumisen aikana kun taas lähtöpaikkakunnan loppusähkölasku erääntyy vasta
tulokunnassa asumisen aikana.
4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot
Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle tai perheelle, jolla on erityisistä tarpeista
tai olosuhteista johtuvia, tarpeelliseksi harkittuja menoja. Täydentävä toimeentulotuki myönnetään
henkilön tai perheen toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi
asiakkaan toimittaman tarveselvityksen ja asiakaskohtaisen harkinnan perusteella. Kustannuksia
arvioitaessa käytetään käytettyjä tarvikkeita vastaavaa hintatasoa.
22
4.3.1 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot
Lasten tapaamisista aiheutuvat menot
Lapsen oikeus tavata vanhempiaan turvataan myöntämällä tapaamiskuluihin tarvittaessa
toimeentulotukea. Tapaamiskulut huomioidaan toteutuneiden tapaamispäivien ja lapsen
päiväkohtaisen perusosan mukaan.
Toimeentulotukea myönnetään toteutuneiden tapaamisten perusteella korkeintaan lastenvalvojan tai
oikeuden vahvistaman tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen mukaan.
Toimeentulotukihakemuksen liitteenä tulee olla lastenvalvojan vahvistama tapaamissopimus tai
oikeuden päätös tapaamisista sekä lähivanhemman antama kirjallinen selvitys toteutuneista
tapaamisista. Viikonlopputapaamisista (perjantaista sunnuntaihin) lapsen perusosa huomioidaan
kahden päivän ajalta.
Mikäli yksilöityä vahvistettua tapaamissopimusta ei ole (ns. suullinen sopimus), voidaan
lähivanhemman antaman selvityksen perusteella myöntää toimeentulotukea siten, että huomioitavan
perusosan enimmäismäärä on neljä vuorokautta kuukaudessa sekä kaksi täyttä lomaviikkoa
vuodessa.
Kun lapsi ja vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla tapaamisista aiheutuvat matkakustannukset
sisältyvät perusosaan. Kun vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä matkakuluista ole
vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä, vastaavat vanhemmat pääsääntöisesti lapsen
matkakuluista puoliksi. Matkakustannukset otetaan huomioon tositteita vastaan, jälkikäteen yleisen
kulkuneuvon taksan mukaisesti. Polttoainekulut otetaan huomioon todellisten kulujen mukaan, jos
julkisen kulkuneuvon käyttö ei ole mahdollista.
Lasten asuessa vanhemmillaan vuoroviikoin vahvistetun huolto- ja tapaamissopimuksen mukaisesti,
on kyseessä perustoimeentulotuessa huomioitava meno. Lapsen perusosa huomioidaan tällöin
toimeentulotukilaskelmassa luonapitopäiviltä. Vastaavasti lapsen etuuksista (esim. lapsilisä)
toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon tulona puolet lapsen elantoa varten. Vuoroasumista
harkitessa kannattaa muistaa, että lapsen väestörekisteriin ilmoitetulla osoitteella on vaikutuksensa
ensisijaisiin etuuksiin, kuten asumistukeen.
Lasten harrastusmenot
Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin. Lasten
tavanomaisiin harrastusmenoihin (esim. urheiluseurojen tai taideharrastusten jäsen- ja kerhomaksut)
voidaan myöntää toimeentulotukea silloin, kun on kyse perheen yli vuoden kestäneestä
asiakkuudesta tai kun lapsen pitkäaikainen harrastus on vaarassa päättyä perheen taloudellisten
vaikeuksien vuoksi. Toimeentulotukea voidaan myöntää alle seitsemänvuotiaalle 50 euroa ja yli
seitsemänvuotiaalle 100 euroa vuodessa. Harrastuskulujen lisäksi toimeentulotukea voidaan
myöntää koululaiselle välttämättömään suksipakettiin enintään 80 euroa ja luistimiin 25 euroa.
Harrastuskuluista tulee esittää tositteet sosiaalitoimeen.
Lasten tarvikkeet
Lasten tarvikkeet sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin. Perheen
ensimmäiselle lapselle voidaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen myöntää toimeentulotukea
tarvikkeisiin, joita perhe ei ole pystynyt muulla tavoin hankkimaan. Toimeentulotukea voidaan
myöntää kustannusarvioon perustuen ensisijaisesti yhdistelmävaunuihin enintään 190 euroa.
23
Erityisestä perusteesta rattaisiin voidaan myöntää enintään 100 euroa ja vaunuihin 150 euroa.
Lapsen pinnasänkyyn voidaan myöntää enintään 85 euroa ja patjaan enintään 30 euroa,
syöttötuoliin enintään 50 euroa, turvaistuimeen enintään 60 euroa sekä polkupyörän lapsi-istuimeen
enintään 35 euroa. Tarvikekuluista tulee esittää tositteet sosiaalitoimeen.
Tapauskohtaiseen harkintaan perustuen voidaan myöntää toimeentulotukea välttämättömiin
hankintoihin lapsen sänkyyn enintään 100 euroa, patjaan enintään 40 euroa, polkupyörään enintään
70 euroa ja turvakypärään enintään 25 euroa. Kouluikäiselle lapselle on mahdollista myöntää
toimeentulotukea koulupöytään enintään 50 euroa ja -tuoliin enintään 30 euroa.
4.3.2 Hautausmenot
Hautaamisesta aiheutuviin välttämättömiin kuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea enintään
1200 €, jos kuolinpesän varat eivät tule kattamaan hautauskuluja. Avustus myönnetään varattomalle
vainajalle perunkirjoituksen perusteella jälkikäteen. Toimeentulotukea tulee hakea vainajan
viimeisen asuinpaikan sosiaalitoimesta.
Hautauspalvelut sisältävät vainajan kuljetuksen, vaatetuksen, pukemisen sekä arkun. Lisäksi
voidaan ottaa huomioon haudan kaivamisesta, kunnostuksesta tai polttohautauksesta aiheutuvat
kulut. Hautapaikkamaksu, muistokivi, kuolinilmoitus ja muistotilaisuusmenot eivät kuulu
huomioitaviin menoihin.
Mikäli vainajalla on maksamattomia laskuja, esim. sairaalalaskuja ym., niitä ei huomioida
laskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi. Mikäli kuolinpesä on varaton, laskut
jäävät kuolinpesälle veloiksi.
4.3.3 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja
Muita yleisiä erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja on koottu taulukkoon 9.
24
Taulukko 9. Erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja
MUITA MENOJA
Kodin irtaimisto
HUOMIOITAVAA
•• Kodinhankintoihin annettava avustus harkitaan hakijan kokonaistilanteen
mukaan (esim. eroperheet, vankilasta vapautuneet). Pääsääntöisesti vain
kurikkalaisille ensimmäiseen asuntoon muuttaville nuorille annettava avustus
välttämättömiin kodinhankintoihin on enintään 200 € jos vanhemmat eivät pysty
avustamaan
•••• Pyykinpesukoneeseen voidaan myöntää erityisessä tilanteessa
lapsiperheelle enintään 300 euroa, jos ei ole käytettävissä yleistä pesukonetta (esim.
taloyhtiössä ei ole konetta), tai muutenkin jos hakijan kunto tai sairaus edellyttää
oman koneen käyttöä.
Vaatetus
• Vaatetus sisältyy toimeentulotuen perusosaan (9 %).
•• Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää enintään 500 euroa kolmen vuoden
välein, mikäli hame on jatkuvassa käytössä ja hakija on toimeentulotukeen
oikeutettu. Tilapäiselle toimeentulotuen hakijalle tehdään kahden kuukauden
laskelma. Tuki maksetaan pääsääntöisesti maksusitoumuksena vain
ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yritykselle. Romanihameen korjaukseen ei
myönnetä erikseen toimeentulotukea. Romanimiehen vaatetuskulut sisältyvät
perusosaan.
•• Äitiysvaatetuksen kohtuullisia kustannuksia voidaan tarvittaessa huomioida. •
Perhejuhlat ja
hautajaiset
• Perhejuhlien, kuten hautajaisten, ristiäisten, rippijuhlien ja häiden kuluihin
voidaan myöntää enintään 70 euroa pitkäaikaisesti asiakkaina olleille perheille.
•• Hautajaisiin osallistuvan, toimeentulotukeen oikeutetun lähiomaisen
kukkalaitteeseen voidaan myöntää enintään 40 euroa. Lähiomaisia ovat puoliso,
lapset, sisarukset ja vanhemmat.
• Hautajaisvaatetukseen yms. ei pääsääntöisesti myönnetä täydentävää
toimeentulotukea. Kantajalle voidaan korvata mustan puvun hankintaan 80 euro
Edunvalvonta
Edunvalvontapalkkio otetaan huomioon kokonaisuudessaan erääntymiskuukauden
laskelmassa.
Julkisessa
työvoimapalvelussa
olevan matkakulut
sekä
työllistymisen
edistämisestä
aiheutuvat menot
• Esim. työvoimakoulutus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, muu kuntoutus.
•• Kulukorvaus on tarkoitettu matka- ja muihin kustannuksiin, joita
osallistumisesta aiheutuu.
•• Ennen kuin kulukorvaus on käytettävissä, voidaan toimeentulotukea myöntää
työssäkäyntialueella todellisiin matkakustannuksiin, kun yhdensuuntainen matka on
yli viisi kilometriä.
•• Kuntouttavassa työtoiminnassa olevalle maksetaan tarvittaessa toimintaraha ja
lisäksi todelliset matkakulut.
•• Työllistymistä tukevan koulutuksen korvauksia tulee ensisijaisesti tiedustella
TE-toimistosta.
•• Opinnoista aiheutuvat kustannukset sisältyvät pääsääntöisesti opintotuella
katettaviin menoihin.
•• Toimeentulotukea voidaan harkinnanvaraisesti myöntää välttämättömiin
oppikirjoihin ja -materiaaleihin enintään 300 euroa lukuvuodessa. Usein
ensimmäisenä opintovuonna on eniten kirjaostoja.
••Työvaatteisiin, yo-maksuihin, pääsykokeisiin yms. voidaan myöntää yhteensä
enintään 100 euroa lukuvuodessa.
Opiskelusta
aiheutuvat menot
25
5 Ehkäisevä toimeentulotuki
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta
ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta
toimeentulotuesta. (3.11.2000/923).
Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea mainittujen
tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen
saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai
taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä
muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin (TOTUL 13§).
Tuen myöntämisellä pyritään saamaan muutos asiakkaan tai perheen tilanteeseen. Ehkäisevän
toimeentulotuen myöntäminen edellyttää aina yksilökohtaista harkintaa ja on pääsääntöisesti
kertaluontoista. Siksi tarkempia myöntämisperusteita tai tuen euromääräisiä rajoja ei ole
mahdollista eikä tarkoituksenmukaista määritellä.
Ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan auttaa tuen tarpeessa olevaa selviytymään odotettavissa
olevista toimeentulo-ongelmista ja ajautumasta tilanteeseen, jossa hän joutuisi pitkäänkin
turvautumaan toimeentulotukeen. Sitä voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa asiakas ei ole
oikeutettu saamaan perus- tai täydentävää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea
käytetään ensisijaisesti asumisen turvaamiseen ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseen,
erityisesti lapsiperheiden tukemiseksi.
Esimerkiksi ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen vuokrarästeihin vaatii aina yksilökohtaista
harkintaa ja arviota asumisesta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. vuokrarästin suuruuteen,
vuokrarästin maksusuunnitelmaan sekä siihen, voidaanko rästin maksamisella turvata asuminen
nykyisessä asunnossa tai tulisiko asumista turvata muulla keinoin. Lisäksi ehkäisevää
toimeentulotukea myönnettäessä tulee yhdessä asiakkaan kanssa laatia suunnitelma, jonka avulla
saadaan aikaan muutos ja turvataan vuokrien maksu jatkossa niin, ettei rästiytyminen uusiudu.
Suunnitelmaan voi kuulua esimerkiksi asumistuen kääntäminen maksuun suoraan vuokranantajan
tilille, välitystilin käyttöönotto, edunvalvojan hakeminen tai hakeutuminen talous- ja
velkaneuvontaan tai muihin tarpeellisiksi arvioituihin palveluihin.
26
6 Erityistilanteita toimeentulotuessa
6.1 Yrittäjät
Yritystoiminnan tulisi turvata yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulo niin, ettei hän joudu
turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotuella avustaminen voi olla tilapäistä, mutta selvästi
kannattamatonta yritystoimintaa (esim. yritystulo alle työmarkkinatuen) harjoittavan yrittäjän
toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista.
Yritystoiminnan lopettamisen pitkittäminen toimeentulotuen turvin voi pahimmassa tapauksessa
syventää yrittäjän velkataakkaa. Mikäli yrittäjä haluaa jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa,
voidaan hänen toimeentulotukeaan alentaa toimeentulotukilain 10 pykälän mukaisesti enintään 2040 prosenttia kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin
muutoksiin. Yrittäjätulo selvitetään pääsääntöisesti vähintään kuluvalta tilikaudelta ja edelliseltä
vahvistetulta tilikaudelta.
Toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi yrittäjältä pyydetään toimeentulotukihakemuksessa
tarvittavien liitteiden lisäksi yritystä koskevat selvitykset, kuten yrityksen tiliotteet, tulos- ja
taselaskelma sekä selvitykset yritystuloista.
Toimeentulotukeen nähden ensisijainen aloittavan yrittäjän toimeentuloa turvaava etuus on
starttiraha. Mikäli starttiraha on käytetty ja yrittäjä hakee toimeentulotukea, annetaan selvitysten ja
konsultaation perusteella 3-6 kuukauden järjestelyaika saada yritystoiminta kannattavaksi tai tehdä
tarvittavat toimenpiteet yrityksen lopettamiseksi.
6.2 Opiskelijat
Opiskelijan toimeentuloa turvaava etuus on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja
opintolainan valtiontakauksesta. Näin ollen myös valtion takaama opintolaina on ensisijaista tuloa
toimeentulotukeen nähden. Se, että lainaa ei ole nostettu tai lainan takausta ei ole haettu, voi olla
toimeentulotukihakemuksen hylkäämisperuste.
Opintoetuudet ja opintolainan nostovelvollisuus
Käytännössä opintolaina jaksotetaan toimeentulotukilaskelmassa kuukaudelle tarkoitettua erää
vastaavasti, esim. 400e/kk. Opintolainan korkoja ei oteta toimeentulotuessa menona huomioon.
Kelalta on mahdollista hakea korkoavustusta.
Toimeentulotukea hakiessaan opiskelijan tulee esittää tositteet opintolainan nostosta. Mikäli
opintolainaa ei ole nostettu, tulee tästä antaa selvitys toimeentulotukihakemuksen yhteydessä.
Lukio-opiskelijoilta ei velvoiteta opintolainan nostamista.
Maksuhäiriö ei ole aina este opintolainan valtiontakauksen saamiselle. Lainatakauksen voi saada
erityisistä syistä, esimerkiksi, jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja sen
rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika. Esimerkiksi näissä tilanteissa opiskelijan tulee
toimittaa Kelaan selvitys erityisistä perusteista lainantakauksen uudelleen käsittelemiseksi.
27
Lisätietoja menettelystä saa Kelasta.
Opiskelijan opintotukioikeuteen vaikuttavat mm. ikä, asumismuoto ja joissakin tilanteissa
vanhempien tulot (Taulukko 10).
Taulukko 10. Opintoetuudet ja toimeentulotuki
OPISKELIJA
TULOT
Vanhempien luona asuva alle 18-vuotias Ammattiopintoihin ja lukio-opintoihin saatava opintoraha
otetaan tulona huomioon vanhempien laskelmassa, eikä
opiskelija
opintolainan hakemista edellytetä.
Vanhempien luona asuva 18 vuotta
täyttänyt opiskelija
Ammatti- ja lukio-opintoihin saatava opintoraha otetaan
tulona huomioon. Kotona asuvilta lukio- opiskelijoilta
ei velvoiteta opintolainan nostamista.
Itsenäisesti asuva alle 18 -vuotias
opiskelija
Vanhemmilla on elatusvelvollisuus jolloin tuloina otetaan
huomioon vanhempien todellinen elatuskyky, mahdollisesti
vahvistetut elatusavut ja -tuet. Opintotuki lainoineen otetaan
tulona huomioon.
Itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt
opiskelija
Opintotuki lainoineen otetaan tulona huomioon.
Ilta- ja monimuoto-opiskelija,
avoinyliopisto
Työttömyysetuus, ansiotulo tai muu ensisijainen tulo.
Toimeentulotuki ei voi olla opintojen ainoa rahoitusmuoto.
Opiskelija, joka ei saa opintorahaa, voi
kuitenkin saada lainatakauksen
seuraavissa tilanteissa
18 – 19 -vuotiaan itsenäisesti asuvan opintoraha on evätty
vanhempien tulojen perusteella. Lainatakaus myönnetään
vanhempien tuloista riippumatta.
Alle 17-vuotias itsenäisesti asuva ei voi saada opintorahaa,
mutta saattaa olla oikeutettu asumislisään ja lainatakaukseen.
Opiskeleva vanhempi
Opiskelevalla vanhemmalla opintoetuuksien ohella voi olla
oikeus Kelan kotihoidontukeen, jos perheessä on alle 3vuotias lapsi, eikä lapsella ole kunnallista päivähoitopaikkaa.
Opiskelijan toimeentulotuki kesäajalla
Mikäli opiskelija ei voi opiskella kesällä, eikä hän ole saanut toimeentuloaan järjestettyä muulla
tavoin, voidaan hänelle myöntää toimeentulotukea.
Päätoimisissa opinnoissa opintolaina on nostettavissa 31.7. saakka, kun se on myönnetty 31.5.
mennessä. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea kesäajalle, eikä hän ole nostanut lukuvuoden
aikana opintolainaa, nostettavissa oleva opintolaina tulee nostaa käyttöön kesäajan elämisen
turvaamiseksi. Tällöin opintolaina otetaan tulona huomioon hakemuskuukauden
toimeentulotukilaskelmassa kertasuorituksena ja laskelmaylijäämä siirretään seuraaville
kuukausille. (TOTUL 2 § ja 15 §, KHO 30.11.1999, taltio 3854 ja 23.3.2005, taltio 629.)
Mikäli opintolainan takausta ei ole lukukaudelle haettu, velvoitetaan opiskelija 31.5. asti hakemaan
opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada.
Syyslukukauden opintolainaerä on nostettavissa 1.8. alkaen. Ammatillisessa peruskoulutuksessa
olevien elokuun opintolainaerä huomioidaan elokuulle tuloksi, sillä heillä on oikeus opintotukeen
9,5–10 kuukaudelta (elo-toukokuu). Sen sijaan elokuun opintorahaa ja asumislisää ei huomioida
elokuulle tuloksi, sillä ne maksetaan vasta syyskuun opintotuen yhteydessä. Elokuun
28
toimeentulotukea ei poikkeuksellisesti peritä syyskuussa maksussa olevasta elokuun opintotuesta.
Muissa kuin ammatillisissa peruskoulutuksissa opiskelevilla on opintotukikuukausia lukuvuodessa
9 (syys-toukokuu). Opintolaina on tarkoitettu turvaamaan opiskelijan elämistä näinä kuukausina.
Tästä syystä opintolainaa ei pääsääntöisesti oteta tulona huomioon elokuun
toimeentulotukilaskelmassa, vaikka se on nostettavissa 1.8. alkaen (KHO 23.3.2005, taltio 629).
Opiskelijan opiskelupaikkakunnan asumiskustannuksia ei oteta kesäaikana huomioon, jos hän
oleskelee muualla.
Vanhempien koulutusavustus
Vanhemmat eivät ole elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Mikäli opiskelija saa
vanhemmiltaan varoja, nämä otetaan tulona huomioon toimeentulotuesta päätettäessä. Mikäli
koulutusavustus on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä tai sosiaaliviranomaisen vahvistuksella,
tämä otetaan tulona huomioon tosiasiallisten maksusuoritusten mukaisesti.
Opintojen eteneminen ja pitkittyneet opinnot
Kela seuraa opintojen etenemistä säännöllisesti. Opiskelija voi hakea toimeentulotukea, mikäli
opintotuen maksaminen lakkautetaan puutteellisten opintosuoritusten vuoksi eikä opiskelija saa
järjestettyä korvaavaa rahoitusta opinnoilleen. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä opiskelijan
tulee esittää opintojensa etenemisestä suunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Suunnitelmalla ja
sen etenemisellä on vaikutuksensa myös toimeentulotuen määrään arvioitaessa perusosan
alentamista. Toimeentulotuen perusosaa voidaan pitkittyneiden opintojen perusteella alentaa
TOTUL 10 §:n perusteella enintään 20–40%, ks. tarkemmin luku 3.2.1.
6.3 Itsenäisesti asuvat alaikäiset
Alaikäisen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat.
Mikäli alaikäinen henkilö asuu perustellusti ja välttämättömistä syistä muualla kuin vanhempiensa
luona saamatta muulla tavoin elatustaan, hänen oikeutensa toimeentulotukeen hakemuksesta
tarkistetaan. Ensisijaiset etuudet ja elatusvelvollisten elatuskyky selvitetään. Elatuskyky tarkistetaan
saatavilla olevista tiedoista, esimerkiksi verotiedoista ja tarvittaessa yhteistyössä lastenvalvojan
kanssa.
Myönnetty toimeentulotuki peritään elatuskykyiseltä elatusvelvolliselta, jos hän on laiminlyönyt
elatusvelvollisuutensa. Todellinen elatuskyky tarkistetaan verotuksen valmistuttua, jonka avulla
todetaan mahdollinen elatusvelvollisuuden laiminlyönti tai tahallinen erehdyttäminen. (TOTUL 20
§).
6.4 Vangit
Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Suljettu vankila huolehtii
29
vankien päivittäisestä ylläpidosta. Avolaitoksessa ammattityötä tekevä saa palkkaa. Valmentavaan
työhön, koulutukseen tai muuhun vankilan järjestämään toimintaan osallistuvalle vankila maksaa
toimintarahaa sekä suljetuissa että avolaitoksissa. Tutkintavangilla tai muussa erityistapauksessa ei
ole aina mahdollisuutta osallistua työntekoon tai muuhun toimintaan, jolloin vanki ei myöskään saa
toimintarahaa.
Jos vangilla ei vankilan antaman selvityksen mukaan ole mahdollisuutta osallistua työtoimintaan ja
kattaa käyttövarojaan vankilasta saamallaan taloudellisella tuella tai muilla varoilla, tulee erotus
kattaa toimeentulotuella. Vankien käyttövaraan sovelletaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista, 7 c §. Vähimmäiskäyttövara on sidottu työeläkeindeksiin.
Suljetussa vankilassa vangille tulee jäädä toimeentulotukilaskelman jälkeen käyttövaroja 99 euroa
kuukaudessa. Vankityötulosta ei tehdä etuoikeutetun tulon vähennystä. Toimeentulotuen myöntää
vangin kotikunta ja hakemuksen liitteenä tulee esittää vankilan tilikortti. Tarvittaessa myös
aviopuolison tulo- ja menotiedot tulee esittää.
Vankeinhoitolaitos ei vastaa niistä kustannuksista, jotka vangille aiheutuvat hänen vapaudessa
olevien olosuhteidensa ylläpitämisestä ja yhteydenpidosta läheisiin. Toimeentulotuessa erityisistä
tarpeista tai olosuhteista aiheutuvina menoina voidaan pitää asumiskustannuksia sekä lasten
tapaamisista aiheutuvia kuluja. Vangin asumiskustannuksia voidaan ottaa huomioon lyhyen tuomion
(enintään 6kk) aikana samalta ajalta, jolle Kela myöntää asumistukea. Tapaamisista aiheutuviin
kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea pääasiallisesti lapsiperheille.
6.5 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat
Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonne ja sen edellytykset tulee aina selvittää
toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä. Oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa, katsotaanko
hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus toimeentulotukeen toimeentulotukilain 2
§:n perusteella.
EU/ ETA-valtioiden kansalaisten, turistien, ulkomaalaisten opiskelijoiden ja muiden ulkomaalaisten
ja maahanmuuttajien oikeudesta toimeentulotukeen löytyy tietoa toimeentulotukioppaasta (Opas
toimeentulotukilain soveltajille, STM julkaisuja 2013:4).
Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin
osallistumisen aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki. Kotoutumistukena maksetaan
työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Toimeentulotuki maksetaan kotoutumistukena sinä aikana,
jolloin hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma.
Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen
oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä.
Kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti maahanmuuttajan omien tavoitteiden, työja koulutushistorian sekä hänelle suunniteltujen ja tarjottujen toimenpiteiden perusteella.
Kotoutumissuunnitelman enimmäisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman
allekirjoittamisesta. Em. aikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella perustelluista syistä.
(Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/1386, Opas toimeentulotukilain soveltajille, STM julkaisuja
2013:4)
30
Passin ja matkustusasiakirjan hankkiminen ja uusiminen
Passin / matkustusasiakirjan ja oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuneet kustannukset voidaan
hyväksyä toimeentulotukimenona poliisilaitoksen maksukuitin mukaan maksukuukautena silloin,
kun ne ovat välttämättömät asiakkaalle hänen ensisijaisten etuuksien hakemista varten tai ovat
pakollisia Suomessa oleskellessa. Pelkästään ulkomaille matkustamista varten hankintakuluja ei
hyväksytä.
Kurssimaksut
Suomen kielen opiskelu on ensiarvoisen tärkeää maahanmuuton alkuvaiheessa. Kaikilla asiakkailla
ei ole mahdollisuutta hakeutua työvoimapoliittiseen kielikoulutukseen. Oppikirjojen tai sanakirjojen
kustannuksia ei oteta huomioon. Pitempään Suomessa asuneiden työllistymistä edistävien
kielikurssien kurssimaksut voidaan ottaa huomioon vain mikäli ne sisältyvät työllistymis- tai
aktivointisuunnitelmaan ja ovat perusteltuja.
Kansalaisuuden hakeminen
Kansalaisuuden hakemisesta aiheutuneet kulut voidaan ottaa huomioon vain erityisistä syistä.
Erityisiä syitä voivat esimerkiksi olla hakijan kansalaisuudettomuus tai jos kansalaisuus
merkittävästi edistää hakijan itsenäistä suoriutumista. Pääsääntöisesti kyseessä tulisi olla
työllistymisen mahdollistuminen.
6.6 Palveluasuminen ja laitoshoito
Kunta tuottaa asukkailleen palveluita, joista peritään maksukyvyn mukainen asiakasmaksu.
Asiakasmaksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/92)
ja asetukseen (912/92). JIK kyssä asiakaskohtaiset maksut määrittää JIK ky:n hallintosäännössä
määritellyt viranhaltijat JIK ky:n johtokunnan antaman ohjeistuksen mukaan. JIK ky:n järjestämässä
palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on
toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino.
Jos hakija on itse hakeutunut muun kuin JIK ky:n järjestämän palvelun piiriin ja hänen omat tulonsa
ja varansa eivät riitä hänen tarvitsemiensa palvelujen ja välttämättömien elinkustannusten
kattamiseen, menetellään toimeentulotuessa palvelumaksujen huomioon ottamisessa samoin kuin
muiden yksityisten palvelujen, esimerkiksi terveyspalvelujen kohdalla. (STM 2013:4, 112 – 113.)
Lyhytaikainen laitoshoito
Laitoshoito on lyhytaikaista, kunnes hoitotaho on tehnyt pitkäaikaishoitopäätöksen.
Pitkäaikaishoitopäätös tehdään 3 kk:n yhtäjaksoisen hoidon jälkeen.
- Hoitojakso 14 vrk tai alle: ravintomenoja ei vähennetä perusosasta
- Hoitojakso 15 vrk tai yli: ravintomenot vähennetään 14 vrk yli menevältä osalta
Toimeentulotukeen oikeuttavina menoina ei oteta huomioon menoja, jotka vastaavat laitoshuoltoon
sisältyviä etuuksia. Ravinnon lisäksi tällaisia etuuksia voivat olla hoidon luonteesta riippuen
esimerkiksi terveydenhuolto ja vaatetus. Laitoshuollossa olevalla henkilöllä voi olla kuitenkin myös
sellaisia toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, joita vastaavat etuudet eivät sisälly laitoshuoltoon.
31
Palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa palvelu muodostaa kokonaispaketin, johon
kuuluvat ateriat, kodinhoito, huolenpito, hoiva ja hoito. Palvelupaketin maksu määräytyy
nettotulojen mukaan. Vuokran asiakas maksa erikseen vuokrasopimuksen perusteella.
Käyttövaroja asiakaan omaan käyttöön jää palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa
170 eur/kk. Käyttövarat kattavat vaatemenot, henkilökohtaisesta puhtaudesta aiheutuvat menot,
parturi- ja kampaamokulut, jalkahoidot, matkakulut, puhelinkulut, harraste- ja muut vastaavat
menot.
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Siihen
sisältyvät hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät
palvelut. Maksu voidaan määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön
henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 105 €. Toimeentulotuessa pitkäaikaisessa
laitoshoidossa olevan käyttövaraksi määrittyy perusosan sijaan tämä vähimmäiskäyttövara.
Palveluasumisessa sekä pitkäaikaisessa laitoshoidossa toimeentulotukea voi olla perusteita
myöntää sellaisiin menoihin, jotka eivät sisälly palveluun eivätkä käyttövaroilla katettaviin
menoihin ja ovat välttämättömiä toimeentulotukilaissa määriteltyjä menoja. Kysymykseen voivat
tulla mm. proteesit, silmälasit, kalustehankinnat ja äkilliset terveydenhuollon kustannukset. Hakijan
varat ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve jatkuu,
asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen
keino.
Toimeentulotukiohjeistuksen pohjana on käytetty Lappeenrannan kaupungin
toimeentulotukiohjeistusta.