Toimeentulotuen soveltamisohje 2014
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.1.2014 Yhtymähallitus 18.12.2013 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUKEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ .................................................................................................... 2 1 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN OHJE TOIMEENTULOTUESTA ................................................ 3 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN ............................................................................................................................. 3 3 TULOT JA VARAT ....................................................................................................................................................... 5 3.1 VARALLISUUS JA OMAISUUS ....................................................................................................................................... 5 3.2 TULOT .................................................................................................................................................................... 5 3.3 HUOMIOITAVAT TULOT ............................................................................................................................................. 6 3.4 ULOSOTTO, VELKAJÄRJESTELY, KELAN TAKAISINPERINTÄ, JÄÄNNÖSVEROT................................................................... 7 3.5 TULOINA EI HUOMIOIDA ............................................................................................................................................ 7 3.6 TULOJEN JAKSOTTAMINEN ........................................................................................................................................ 8 3.7 KERTAKORVAUKSET ................................................................................................................................................. 8 4 MENOT ......................................................................................................................................................................... 8 4.1 PERUSOSA ............................................................................................................................................................... 8 4.2 ALENNETTU PERUSOSA ............................................................................................................................................. 9 5 PERUSMENOT .............................................................................................................................................................. 9 5.1 ASUMISMENOT ......................................................................................................................................................... 9 5.1.1 VUOKRA ............................................................................................................................................................ 10 5.1.2 LÄMMITYSKULUT JA SÄHKÖLASKUT ...................................................................................................................... 10 5.1.3 YHTIÖVASTIKE ................................................................................................................................................... 10 5.1.4 OMAKOTITALON TAI VASTAAVAN KIINTEISTÖN HOITOMENOJEN ARVIOINTI ................................................................. 10 5.1.5 ASUMISMENOJEN KOHTUULLISTAMISHARKINTA ....................................................................................................... 11 5.1.6 ASUNTO- JA PERUSKORJAUSLAINAN KOROT ....................................................................................................... 11 5.1.7 VESI.................................................................................................................................................................. 11 5.1.8 KOTI-, PALO- JA MUUT VAKUUTUKSET ................................................................................................................. 11 6 TERVEYDENHUOLTOMENOT.................................................................................................................................... 11 6.1 HAMMASHOITO ...................................................................................................................................................... 12 6.2 SILMÄLASIT ........................................................................................................................................................... 12 6.3 KUNTOUTUS .......................................................................................................................................................... 12 6.4 LAITOSHOITO- JA SOSIAALIPALVELUMAKSUT ............................................................................................................. 13 7 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI ......................................................................................................................... 13 7.1 MUUTTO, VUOKRAVAKUUS , VUOKRAENNAKKO, MUUTTOAVUSTUS ............................................................................... 13 7.2 ENIMMÄISMUUTTOKUSTANNUKSET ........................................................................................................................... 15 7.3 TYÖMATKAT JA MUUT TYÖSSÄKÄYNNISTÄ AIHEUTUVAT KULUT ................................................................................... 15 7.4 PÄIVÄHOITO .......................................................................................................................................................... 15 7.5 VÄLTTÄMÄTÖN KODIN IRTAIMISTO .............................................................................................................................. 15 7.6 VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LASTEN TARVIKKEET .................................................................................................................. 15 7.7 MATKAKULUT ........................................................................................................................................................ 16 7.8 HAUTAUSAVUSTUS ................................................................................................................................................. 16 7.9 HARRASTEMENOT................................................................................................................................................... 16 7.10 VAATEMENOT ...................................................................................................................................................... 17 7.11 VARUSMIES- TAI SIVIILIPALVELUSTA SUORITTAVIEN AVUSTAMINEN ............................................................................. 17 7.12 EDUNVALVONTAPALKKIO ...................................................................................................................................... 17 7.13 HENKILÖLLISYYSTODISTUS, AJOKORTTI JA PASSI..................................................................................................... 17 7.14 LAPSEN TAPAAMISESTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET .............................................................................................. 17 8 VANKILASSA OLEVIEN AVUSTAMINEN .................................................................................................................... 17 9 POSTE RESTANTE -ASUJAT ..................................................................................................................................... 18 10 RIKOKSEN UHRIN VAMMAT .................................................................................................................................... 18 11 PALVELUASUMINEN, KOTIHOITO ......................................................................................................................... 18 11.1 PALVELUASUMINEN .............................................................................................................................................. 18 11.2 KOTIHOITO ......................................................................................................................................................... 18 12 OPISKELIJAT ........................................................................................................................................................... 19 12.1 LUOTTOTIETOHÄIRIÖ OPISKELIJALLA ..................................................................................................................... 20 12.2 AVUSTAMINEN OPINTOJEN VIIVÄSTYESSÄ OPINTOTUKIOIKEUDEN PÄÄTYTTYÄ ............................................................. 20 13 ULKOMAALAISET .................................................................................................................................................... 21 13.1 TOIMEENTULOEDELLYTYS ..................................................................................................................................... 21 13.2 PAKOLAISTEN TOIMEENTULOTUKI .......................................................................................................................... 22 13.3 ULKOMAALAISET OPISKELIJAT ............................................................................................................................... 22 13.4 MUIDEN ULKOMAALAISTEN TOIMEENTULOTUKI ........................................................................................................ 23 14 YRITTÄJÄT .............................................................................................................................................................. 23 15 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI ........................................................................................................................... 23 15.1 RÄSTIVUOKRAT.................................................................................................................................................... 24 15.2. SÄHKÖLASKURÄSTIT ........................................................................................................................................... 24 15.4 MUUT TILANTEET ................................................................................................................................................ 24 2 TOIMEENTULOTUKEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Toimeentulotukilaki (TotuL) 31.12.1997/1412. Laki toimeentulotuesta 22.9.2000/815,3.11.2000/923 ja 2.3.2001/191. Toimeentulotukilain tilapäinen muutos 21.12.2002/1410/2001. Toimeentulotukilain muutokset 1.1.2006, 1.9.2006, 1.1.2007, 1.1.2008, 1.1.2009, 1.1.2010, 1.1.2011, 1.1.2012, 1.1.2013 ja 1.1.2014. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Asetus toimeentulotuesta 30.1.1998/66 ja 8.2.2001/112. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001/189/2001 (KuTy). Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010. Lisäksi käytössä sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4. Toimeentulotukilain 1 § Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo, ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja ruokakuntakohtaisena elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Toimeentulotukilain 2 § 1 mom. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotukilain 2 § 2 mom. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolasten elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaa lapsen vanhemmat (TotuL 1 § ja 2 §). 3 1 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN OHJE TOIMEENTULOTUESTA Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412 /97) ja -asetuksen (66 /98) mukaan kunnan varoista suoritettua tulonsiirtoa kotitaloudelle silloin, kun tavanomaisia tuloja ja toimeentuloa turvaavia etuuksia ei ole tai ne eivät ole riittävät välttämättömään toimeentuloon. Toimeentulotuen myöntää henkilön vakinainen oleskelukunta. Muuttotilanteessa on huomioitava, että toimeentulotuen myöntämisestä vastaa kunta, jossa hakija asuu laskunsa eräpäivänä. Jos vakinaisia oleskelukuntia on useita, toimeentulotuen myöntää se kunta jonka alueella oleskellessa menot ovat syntyneet. SHL:n 13 §:n 2 mom. mukaan kunnan on huolehdittava toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle. Kiireellisessä tapauksessa toimeentulotuen myöntää se kunta missä hakija oleskelee hakemusta tehdessään. (TotuL 14 §). Tilapäisesti kunnassa oleskelevan oikeus toimeentulotukeen rajoittuu pääsääntöisesti matkalipun hintaan kotikuntaan. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotuki on tarkoitettu kattamaan perusosalla katettavien menojen lisäksi asumismenoja sekä vähäistä suurempia terveydenhuollon menoja. Perustoimeentulotuen kustannuksiin saadaan korvamerkittyä valtionosuutta 50 % perustoimeentulotuen määrästä. Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat esimerkiksi lasten päivähoidon maksu, ylimääräiset asumiskustannukset (esimerkiksi muuttokustannukset) sekä erityistarpeista ja –oloista johtuvat menot. Ehkäisevän toimeentulotuen perusteista kunnat päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Kunnalla ja/tai yhteistoiminta-alueella on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät kuitenkaan saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen, tai muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Lakimuutoksista ja muista valtion toimenpiteistä johtuvat indeksi- ja tasokorotukset tehdään tähän ohjeistukseen ilman erillisiä päätöksiä. Tämä ohje on tehty helpottamaan yksilökohtaista harkintaa ja lisäämään hakijoiden yhdenvertaisuutta. Sisäisiä soveltamisohjeita ei voida käyttää päätöksen perusteena, vaan päätös perustellaan aina lain tai asetuksen asianomaisilla kohdilla. 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti. Asiakkaan hakiessa toimeentulotukea ensimmäistä kertaa hänelle varataan aika sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle palvelutarpeen arviointia varten. Palvelutarpeen arvion perusteella yhteistyössä asiakkaan kanssa laaditaan asiakassuunnitelma, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta (esimerkiksi kertaluonteinen toimeentulotukihakemus). Aika sosiaalityöntekijälle/sosiaaliohjaajalle varataan myös aina asiakkaan sitä pyytäessä sekä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan arvioidessa ajanvarauksen olevan tarpeellinen esimerkiksi merkittävien olosuhteiden muutosten vuoksi. Kun asiakkaan sosiaalityön ja muiden palvelujen tarve on selvitetty henkilökohtaisen tapaamisen/tapaamisten avulla, siirtyy asiakkaan mahdolliset seuraavat kirjalliset toimeentulotukihakemukset ns. jonokäsittelyyn asiakassihteereille. Tällöinkin asiakassihteerit siirtävät hakemuksen sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan käsittelyyn huomatessaan asiakkaan olosuhteissa muutoksia, jotka vaativat selvittelyjä. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava viranomaisille kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Toimeentulotukihakemukseen liittyvää laskelmaa laadittaessa tulee asiakkaalla olla riittävät selvitykset tuloistaan ja menoistaan. Jos asiakkaan toimittamat selvitykset ovat riittämättömiä, pyydetään asiakasta 4 kirjallisesti toimittamaan hakemuksen ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot kohtuullisessa määräajassa (TotuL 17 §). Mikäli asiakas ei toimita riittäviä tietoja annetussa määräajassa eikä viranhaltijalla ole mahdollisuutta kohtuudella niitä itse saada haltuunsa, tehdään kielteinen päätös. Toimeentulotuen hakijan tulee itse osoittaa tuen tarpeensa, ja näin ollen toimeentulotukeen mahdollisesti vaadittavia maksullisia tositteita ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona. Toimeentulotukipäätös perustuu aina tulo- ja menolaskelmaan, jossa otetaan huomioon kaikki perheen tulot ja toimeentulotukilaissa määritellyt menot. Perhe on määritelty TotuL:n 3 §:ssä. Myös avoliitossa asuvat muodostavat perheen siten, että avopuolison tuloilla katetaan koko perheen (myös toisen puolison lasten) elantoa. Kaikkien perheenjäsenten tulot otetaan huomioon. Jos asiakkaan ja käsittelijän näkemykset perhekokoonpanosta eroavat, on asiakkaalle TotuL 17 §:n mukaan tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvityksensä talouden erillisyydestä. Tämä saattaa tulla kysymykseen esim. avoliiton tai vanhempien ja täysiikäisten lasten kohdalla. Täysi-ikäisille kotona-asuville lapsille tehdään pääsääntöisesti oma toimeentulotukilaskelma. Asiakkaan hakiessa toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai kertaluonteisesti avustusta suureen menoerään (esimerkiksi silmälasit ja hammashoito), tehdään asiakkaalle takautuva laskelma edelliseltä kuukaudelta, eli laskenta-aikana käytetään 2 kk aikaa. Tiliotteet vaaditaan uudelta asiakkaalta tarkasteltavaksi 3 kuukauden ajalta. Jos tulo- ja menolaskelman osoittamat menot ovat suuremmat kuin tulot ja varat, voi erotuksen saada toimeentulotukena. Tuen suuruus määritellään kuukausittain. Toimeentulotukihakemuksen voi jättää kaikkiin seutukunnan kuntien sosiaalipalvelukeskuksiin/toimistoihin ja palvelupisteisiin (Raahe, Siikajoki (Ruukki), Siikajoen kylän palvelupiste, Pyhäjoki ja Vihanti). Kaikissa toimipisteissä on järjestetty palveluohjausta, neuvontaa ja sosiaalityötä lähipalveluna säännöllisesti lukuun ottamatta Pyhäjokea. Pyhäjoen asiakkaita pyydetään asioimaan Raahessa, ja mikäli se ei onnistu, työntekijä voi tavata asiakasta Pyhäjoella virasto-olosuhteissa tai kotikäynnillä. Sähköisenä toimeentulotukea on mahdollista hakea 1.2.2014 alkaen NettiRassi –palvelun kautta. 2.1 Määräajat Toimeentulotukipäätös on tehtävä viivytyksettä, seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tukipäätös on pantava toimeen viivytyksettä. (TotuL 14 a §.) Asiakkaalla on oikeus päästä tapaamaan sosiaalityöntekijää/sosiaaliohjaajaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on sitä pyytänyt (TotuL 14 a §). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa määräaikojen toteutumista kaksi kertaa vuodessa. Seuraavaksi on määritelty määräaikoja, joita noudatetaan, kun asiakasta ohjataan toimimaan erilaisissa elämäntilanteissa. Määräaikojen noudattamisessa voidaan käyttää harkintaa. Asumiskuluissa tuetaan kurssiaikana enintään 6 kk ajan Asumiskuluissa tuetaan vankeusajalla enintään 6 kk ajan (perustuu Kelan asumistuen maksuperusteisiin) Selvitysten, liitteiden ja tositteiden jättämiselle aikaa annetaan tiedoksisaannista 14 vrk Varallisuuden realisointikehotuksessa toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan 3 kk, lopulliseen toteutumiseen 6 kk. Asioiden/ensisijaisten etuuksien vireillepanoon annetaan aikaa (esim. elatusasiat) 1 kk tiedoksi saannista Usein toimeentulotukeen turvaudutaan ensisijaisten etuuksien viivästyessä. Tällöin ensisijaiset etuudet voidaan periä toimeentulotuen korvaukseksi. Takaisinperintä ei saa aiheuttaa 5 toimeentulotuen tarvetta jatkossa. Takaisinperintä perustuu aina yksilölliseen harkintaan. Tyypillisintä takaisinperintä on asumistuki-, opintotuki- ja ansiosidonnaisen päivärahapäätösten viivästyessä. 3 TULOT JA VARAT 3.1 Varallisuus ja omaisuus Varoina toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esimerkiksi henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa (TotuL12 §). Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu nopeasti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan tulona huomioon. Mikäli tuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee huomioon ottaa nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Mikäli asiakas ilmoittaa, ettei hän realisoi omaisuutta tai ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin omaisuuden realisoimiseksi, tulee päätöksissä ilmoittaa, että vastainen myönnetty toimeentulotuki tullaan esittämään hallinto-oikeudelle varallisuudesta takaisin perittäväksi (TotuL 21-22 §). Omaisuus ja varallisuus lukuun ottamatta työvälineitä ja asuntoa, ovat lain mukaan myös ensisijaisia toimeentulotukeen nähden (TotuL 12 §). Varat otetaan huomioon pääsääntöisesti todellisen reaaliarvon mukaisesti. Huomioon otettavaa omaisuutta ovat mm. kesäasunto, muu kiinteistö kuin käytössä oleva asunto, arvopaperit ja osakkeet sekä arvokkaat kulkuvälineet. Henkilöauton tarpeellisuutta toimeentulotuen saajalla arvioidaan yksilöllisesti, vaikuttavina tekijöinä ovat toimeentulotuen asiakkuuden kesto, perheen koko, auton käyttötarve ja auton arvo (vuosimalli ja hankintahinta). Varallisuus otetaan huomioon silloin, kun se on tosiasiassa ja helposti realisoitavissa. Jos omaisuutta ei voi realisoida tai se on kohtuutonta (esim. omaisuus on perikunnan yhteinen ja toimeentulotuen tarve on tilapäinen) tehdään myönnetystä toimeentulotuesta perintä (TotuL 20-23 §). Toimeentulotuen hylkäämisessä varallisuuden perusteella laskelma ei ole välttämätön. Päätöksessä tulee näkyä varallisuuden arvo ja laatu. 3.2 Tulot Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot (TotuL11 §). Käytettävissä olevina tuloina pidetään pääsääntöisesti tuloja, jotka ovat olleet maksussa edellisen kuukauden 25. pv ja sen päivän jälkeen (palkkatulot, sv-päiväraha, lastenhoidontuki). Laskelmaa tehtäessä tulot huomioidaan tositteiden perusteella. Jos tarvittavia tositteita ei ole, tarkistetaan tulotiedot maksajalta, tai pyydetään asiakasta toimittamaan selvitykset. Työttömyyskorvaus / elatustuki/-apu/ lapsilisä katsotaan kalenterikuukausittain tuloksi. Jos asiakas perusteettomasti kieltäytyy ensisijaisen työttömyysetuuden hakemisesta/ työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta, ei hakemusta voida kokonaan hylätä. Tällöin perusosaa alennetaan 20- 40 % sillä perusteella, että hakija on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota (TotuL10 §). Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, voidaan opintolaina kuitenkin ottaa tulona huomioon (Opintotukilaki 65/1994). Jos muun etuuden käsittely viivästyy kohtuuttomasti, on viivästyksen syy selvitettävä. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle, tämän ei pitäisi aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Mikäli tällaiselle hakijalle kuitenkin muodostuu toimeentulotuen tarve, ohjataan hakija ensisijaisten etuuksien (palkka) piiriin. Tiliotteella näkyvät panot ja tulot tarkistetaan ja huomioidaan tuloksi mikäli ei käy ilmi, että kyseessä on ollut laina, jonka asiakas on maksanut takaisin. Silloin kun satunnaisen tulon 6 summa on alle 50 euroa, se voidaan jättää huomioimatta tulona. 50 euron ylittävät summat huomioidaan tuloina. Yksityisten antamat alle 50 euron avustukset huomioidaan tulona, mikäli ne ovat säännöllisiä. Tiliotteet pyydetään kaikista perheen tileistä. Tiliotteilta tarkistetaan myös, että kaikki tiedossa olevat tulot tuloutuvat ko. tilille (esim. veronpalautus). Mikäli näin ei ole, pyydetään selvitys myös muista tileistä. Säästöt ja määräaikaistalletukset ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden, ja ne otetaan tuloina huomioon (TotuL 11-12 §). Mikäli on perusteltua syytä epäillä väärien tietojen antamista, voidaan tilistä tehdä kysely pankkiin. Tästä menettelystä on ilmoitettava asiakkaalle. 3.3 Huomioitavat tulot Tuloja ovat - - ansiotyöstä saadut palkkatulot lukuun ottamatta etuoikeutetun tulon vähennystä (-20% enintään –150 €/kk/talous) ja tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja yritystoiminnasta saadut yrittäjätulot lukuun ottamatta etuoikeutetun tulon vähennystä vanhuus-, työkyvyttömyys-, perhe-, yms. eläkkeet omaisuustulot; vuokra-, korko-, osinko-, yms. pääomatulot pikavipit (ei ensimmäisen kuukauden laskelmassa) sosiaalietuudet; työttömyyspäiväraha sairauspäiväraha (25 pv/kk) alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontuki Raahe-lisä elatusapu / -tuki asumistuki opintotuki (asumislisä, opintoraha ja opintolaina) lapsilisät Työmarkkinatuessa, ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa kertoimen 21,5 päivän käyttö aloitetaan seuraavan kalenterikuukauden alusta, kun henkilö on tosiasiallisesti saanut kaksi (2) työttömyyspäiväraha suoritusta saman kalenterikuukauden aikana. Päivärahasuorituksen on tullut tapahtua sinä aikana, kun henkilö on saanut toimeentulotukea. Toimeentulotukea ei ole tarvinnut saada kokonaista vuotta ennen kertoimen käyttöönottoa, riittää että työttömyyspäiväraha on maksettu sellaisena kuukautena, jolloin henkilö on saanut toimeentulotukea. Kertoimen käytön poistaa vain työssäolojakso (TotuL15 §). Vuoden työttömänä olleelle henkilölle maksetaan siis tosiasiallisesti 13 työmarkkinatukierää vuoden aikana. Kertoimen käytöllä 13. työmarkkinatukierä jaksotetaan kuukausittaiseksi tuloksi, eikä toimeentulotuessa näin ollen oteta yhtenäkään kuukautena huomioon kahta työmarkkinatukierää. Sairaspäivärahan ja karenssin jälkeen palataan kertoimen käyttöön kun asiakas saa ensimmäisen täyden työmarkkinatuen tai ansiosidonnaisen työttömyysturvan erän. Karenssin tai vajaan työmarkkinatukierän aikana huomioidaan varsinaiset tulot sekä mahdollisesti tehdään perusosan alennus em. ajalle. (TotuL 15 §.) Perheen alle 18-vuotiaiden säännölliset tulot huomioidaan vain siltä osin kuin ne kattavat lapsen perusosan. Alaikäinen ei saa tuloillaan elättää vanhempiaan. Alaikäisen lapsen satunnaisia tuloja (esim. kesätyöansiot) ei huomioida perheen laskelmassa tulona. Alaikäisen lapsen elatuksesta vastaa aina ensisijaisesti huoltaja. Esimerkiksi alaikäisen opiskelijan hakiessa toimeentulotukea edellytetään pääsääntöisesti huoltajan hakemusta, joka täytetään vanhempien nimissä. Opiskelijan vanhempia kehotetaan hakemaan toimeentulotukea omalla paikkakunnallaan. Vanhempien vastuu koulutuskustannuksista voi jatkua myös 18 ikävuoden jälkeen (Laki lapsen huollosta ja elatuksesta 3 §). Päätöksen tekemisen jälkeen asiakkaalle tulleita tuloja, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehdessä, voidaan jaksottaa huomioon otettavaksi seuraaville kuukausille, jos se tuen kertaluontoisuuden taikka sen saamisen peruste huomioon ottaen on kohtuullista. 7 Mikäli hakijan tulo- ja menolaskelma osoittaa ylijäämää, siirretään 50 euron ylittävä osuus seuraavalle kuukaudelle tuloksi. (TotuL 11 ja 15 §) Ylijäämän siirrossa käytetään kuitenkin aina yksilökohtaista harkintaa, ja varmistutaan siitä, että ylijäämän siirto ei ole asiakkaan kannalta kohtuuton. 3.4 Ulosotto, velkajärjestely, Kelan takaisinperintä, jäännösverot Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä on perusteltua ottaa huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Tämä koskee vain ulosmittausta suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Ulosottolain mukainen velallisen kirjallinen maksusuunnitelma rinnastetaan ulosmittaukseen. Ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma ja sen maksut otetaan toimeentulotukea myönnettäessä huomioon samalla tavoin, kuin jos määrä olisi ulosmitattu asiakkaan tuloista. (KHO 27.1.2016/135) Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen tulee suhtautua samalla tavalla kuin muihinkin velanhoitomenoihin toimeentulotukea myönnettäessä (KHO:n päätös 3.4 2001/674). Kelan takaisinperintäpäätös rinnastetaan ulosmittaukseen. Toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevina tuloina huomioidaan vain asiakkaalle tosiasiassa maksetun Kelan etuuden määrä. (KHO 5.7.2007/1800) Asiakas voidaan ohjata kuitenkin Kelaan sopimaan mahdollisimman pienistä takaisinperintäeristä. Jäännösveroja ei huomioida hyväksyttävinä menoina (KHO 23.5.2000, taltio 939). Jäännösverojen lykkäys ja poistoanomukset on tehtävä verotoimistoon verolain 125 §:n perusteella. Toimeentulotuen saaja voi lisäksi hakea poistoa kaupungin/kunnan hallitukselta. 3.5 Tuloina ei huomioida - - äitiysavustusta vammaistukea KELA:n eläkettä saavan hoitotukea tai 16 vuotta täyttäneen vammaistukea Tuki otetaan huomioon kuitenkin, jos hakija on pitempiaikaisessa (yli 2 viikkoa) kestäneessä sairaala- tai laitoshoidossa. Vammaistuki katkeaa hoidon jatkuttua yli 3 kuukautta. työmarkkinatuen kulu- ja majoituskorvaus kilometrikorvauksia erilaisin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kuntoutusrahaan ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät verottomat aktivointi- ja kulukorvaukset vauvaraha, jonka kunta maksaa syntyneestä lapsesta alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja perusosan ylittävältä osuudelta Elatusapu ja elatustuki ovat tuloksi huomioitavaa tuloa. Mikäli elatusvelvollinen ei maksa elatusmaksujaan, on elatustuen hakeminen ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Erityisesti veronpalautusten maksatusaikana seurataan mahdollisia ulosmittauksen kautta saatavia elatusmaksuja. Kun lapsi on puolet kuukaudesta isän ja puolet äidin luona eikä elatusmaksua ole määritelty, lapsen perusosa puolitetaan. Lapsilisä lasketaan tuloksi sille vanhemmalle, jolle se maksetaan. Veronpalautukset otetaan huomioon tuloina maksukuukautena (ei oteta huomioon jos ulosmitataan). Mikäli palautus on vähäinen, alle 150 €/talous, se jätetään huomioon ottamatta. Jos palautus on suurempi kuin 150 €, huomioidaan tuloina 150 € ylittävä osuus/talous. Huomioidusta veronpalautuksesta aiheutuva tuloylitys huomioidaan pääsääntöisesti helmikuun laskelmaan saakka. Jos palautus on huomattava, voidaan tuloa huomioida pitemmällekin (TotuL 11 ja 15 §). 8 3.6 Tulojen jaksottaminen Kun toimeentulotuen hakeminen uudella asiakkaalla perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen aikaisemmasta, (työttömyys, jonkin sosiaaliturvaetuuden päättyminen, palkkatulojen väheneminen), tehdään ensin takautuva toimeentulotukilaskelma yhden kuukauden ajalta ennen hakemuskuukautta tai sen kuukauden alusta kun viimeiset merkittävät tulot ovat tuloutuneet (esim. lopputili). Tiliotteet tarkistetaan uuden asiakkaan osalta 3 kuukauden ajalta takautuvasti. Toimeentulotukilain mukaan tulot ja menot otetaan huomioon siitä kuukaudesta alkaen, jolta toimeentulotuki määrätään. Siksi takautuvien laskelmien jaksotetun tulon siirroissa käytetään harkintaa. Jos uuden asiakkaan asiakkaaksi tulo on johtunut yllättävästä tilanteesta, johon hän ei ole voinut varautua eikä takautuvia laskennallisia tuloja tosiasiassa ole, ne jätetään huomioon ottamatta (Totul 15 §). 3.7 Kertakorvaukset Jos henkilö on saanut ison kertaluonteisen tulon viimeisen 6 kk:n aikana (esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava), jaetaan korvaus niin monella kuukaudella kuin on tulonsaamisen ja hakemuskuukauden välillä (hakemuskuukaudet mukana) eli jaksotetaan tulo näille kuukausille ja näin saatu kuukausi-tulo otetaan tuloksi käsittelykuukaudelle mahdollisten muiden tulojen lisäksi. Esim. henkilö on saanut joulukuussa 2018 euroa ja hakee toimeentulotukea maaliskuussa, 2018 € jaetaan neljällä = 504,50 € joka lasketaan tuloksi maaliskuulle. Päätöksenteossa huomioidaan aina yksilökohtainen kohtuullisuusharkinta. 4 MENOT 4.1 Perusosa Valtioneuvosto määrittelee perusosan suuruuden vuosittain. Vuoden 2014 perusosat ovat seuraavat: Tuen saaja Yksin asuva Yksinhuoltaja Avio- ja avopuolisot, kumpikin Vanhempansa luona asuva 18 v täyttänyt Lapset - 0 - 9 -vuotiaat - 10-17-vuotiaat € / kk 480,20 528,22 408,17 350,55 302,53 336,14 € / päivä 16,01 17,61 13,61 11,69 10,08 11,20 Poste restante -asujalle huomioidaan yhteisöasuvan perusosa 408,17 € Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle huomioidaan perusosa 105,00 € Perusosaan sisältyvät seuraavat menot - ravintomenot henkilökohtainen ja kodin puhtaus vähäiset terveydenhuoltomenot digisovitin sanomalehden tilausmaksu puhelimen käyttömenot vaatemenot harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuneet menot 9 Ravintomenot Vaatemenot Informaatiomenot (lehti, TV, puhelimen käyttömenot) Vähäiset terveydenhuoltomenot Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot *) Yhteensä Prosenttia perusosasta 49 9 12 3 28 100% *) Henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot, vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Sakkoja ei huomioida menona toimeentulotukilaskelmassa. 4.2 Alennettu perusosa Toimeentulotukilain 10 §:n mukaan perusosaa voidaan alentaa 20-40 %, jos hakija on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt hänelle yksilöidysti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Perusosan alennusta ei tarvitse poistaa, jos henkilö toistamiseen kieltäytyy työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Alentamispäätökset voidaan tehdä enintään 2 kuukaudeksi kerrallaan. Mikäli alentamisen perusteet jatkuvat, voidaan edelleen tehdä 20-40 % alennus. Ammatillista koulutusta vailla olevan alle 25–vuotiaan nuoren perusosaa voidaan alentaa 20 %, mikäli häneltä on evätty työttömyyspäiväraha koulutuksesta kieltäytymisen tai keskeyttämisen vuoksi. (Totul 10 §). Perusosan alentamispäätös edellyttää toimeentulotuen hakijan ja sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan yhteistyössä laatimaa sosiaalityön asiakassuunnitelmaa itsenäisen selviytymisen edistämiseksi. Suunnitelman laatimisessa voi tarvittaessa olla mukana työvoima- ja muut viranomaiset. (Totul 10 §). Perusosan alentaminen voi perustua myös suunnitelman laiminlyöntiin. Jos työmarkkinatuki katkeaa työvoimatoimistossa ilmoittautumisen laiminlyönnin johdosta, alennetaan perusosaa koko kuukaudeksi – 20 %. Kuntouttavan työtoiminnan keskeyttäminen perusteettomasti voi johtaa perusosan alentamiseen 20 %. Myös luvattomat poissaolot, jotka aiheuttavat työmarkkinatukitulon vähenemisen, voivat johtaa perusosan alentamiseen 20 %. 5 PERUSMENOT 5.1 Asumismenot Asumismenot huomioidaan vain asuntoon jossa hakija asuu. Asumismenoina huomioidaan: vuokra, yhtiövastike (hoito- ja rahoitusvastike), lämmityskulut, sähkö- ja kaasumaksut, vesija jätevesimaksut, jätehuoltokulut, tontin vuokra, koti- ja palovakuutus (kohtuullinen, suppea kotivakuutus, vakuutuskirja liitteenä) kohtuulliset asuntolainan korot ja kiinteistövero. Asumistuki on ensisijainen etuus, joka otetaan tulona huomioon. Päätöksentekijä huolehtii siitä, että asumistuki on haettu. Mikäli päätös viivästyy kohtuuttomasti, viivästymisen syy on selvitettävä. Mikäli ensisijaista etuus ei ole käytettävissä toimeentulotukipäätöstä tehdessä, peritään ensisijainen etuus toimeentulotuen korvaukseksi. 10 5.1.1 Vuokra Kohtuulliset vuokramenot määräytyvät Raahessa ja seutukunnassa vallitsevan hintatason mukaan, joita käytetään ohjeellisina viitearvoina (vuokra ilman asumistukea). Kohtuullisina asumismenoina huomioidaan seuraavat vuokrat: Perheen koko Asunnon koko €/kk Raahe €/kk Siikajoki €/kk Pyhäjoki 1 hlö 2 hlö 37 m2 490 420 370 57 m2 580 520 430 3 hlö 77 m2 660 620 520 4 hlö 90 m2 730 640 530 5 hlö 105 m2 800 660 630 6 hlö 115 m2 870 720 680 7 hlö 125 m2 960 720 710 8 hlö tai > 135 m2 1050 820 780 Mikäli vuokra katsotaan kohtuuttomaksi, annetaan asiakkaalle riittävä, 3 kuukauden aika hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Yksilöllisistä tarpeista tai perheen olosuhteista johtuvista syistä voidaan rajoista poiketa. Asumismenoina ei huomioida autopaikkaa ja viivästysmaksuja. Saunamaksu huomioidaan vain yhden saunavuoron osalta. Toiselle paikkakunnan asumiskustannuksia ei huomioida menona, koska oleskelukunta huomioi vain kunnan alueella oleskelusta johtuvat menot. Mikäli asiakasohjauksesta huolimatta asiakas haluaa muuttaa ylikalliiseen asuntoon, kohtuullistettu asumismeno huomioidaan heti vuokrasopimuksen alettua. 5.1.2 Lämmityskulut ja sähkölaskut Jos asunnossa on puulämmitys, voidaan kohtuulliset polttopuukustannukset huomioida menona toimeentulotukilaskelmassa. Pääsääntöisesti myönnetään maksusitoumus puun toimittajalle. Mikäli puut sisällytetään toimeentulotukilaskelmaan, on esitettävä kuitti aiheutuneista kuluista. Jos asunnossa on sähkö- tai öljylämmitys tai kaukolämpö, kustannukset hyväksytään kohtuullisina laskujen mukaan. Kohtuullisuusharkintaa tehtäessä huomioidaan Kelan määrittelyt kohtuullisista asumismenoista ja –neliöistä ja suhteutetaan lämmityskustannukset käytettävissä oleviin neliöihin. Sähkölaskut huomioidaan menona erääntymiskuukauden laskelmassa. Tilanteessa, jossa asiakkaan sähkönjakelu on keskeytetty, sähkön uudelleen kytkentämaksu voidaan joutua toimeentulotukivaroin myöntämään. Toimeentulotuen myöntäminen toistuviin sähkön uudelleen kytkentämaksuihin ei ole perusteltua. 5.1.3 Yhtiövastike Asumisoikeus- ja osaomistusasunnon käyttövastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa. Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainanlyhennysosuutta, ei hyväksytä vuokramenoksi. 5.1.4 Omakotitalon tai vastaavan kiinteistön hoitomenojen arviointi Kohtuulliset hoitomenot (nuohous, jätehuolto) otetaan huomioon todellisen määräisinä kuukausitasolla. Jatkuvan toimeentulotuen saajalla asumiskustannukset voidaan huomioida eräpäiväteorian mukaan. 11 5.1.5 Asumismenojen kohtuullistamisharkinta Asumismenoja kohtuullistettaessa annetaan asiakkaalle kohtuullinen, 3 kuukauden aika etsiä kohtuuhintainen asunto tai vaikuttaa asumismenoihin vähentävästi. Kulut huomioidaan todellisen suuruisina siis 3 kk ajan, jonka jälkeen kohtuullistaminen otetaan käyttöön. Asumismenot voidaan tämän jälkeenkin huomioida täysinä, mikäli hakija on aktiivisesti etsinyt edullisempaa asuntoa, mutta ei ole sitä saanut. Mikäli asiakas hakeutuu kalliimpaan asuntoon toimeentulotuen asiakkuuden aikana edullisemmasta asunnosta, jossa asuminen on ollut turvattu, voidaan kohtuulliset asumismenot huomioida heti uuden vuokrasopimuksen alettua. Syy asunnon vaihtoon tarkistetaan. 5.1.6 Asunto- ja peruskorjauslainan korot Kohtuulliset asuntolainojen korot huomioidaan asumismenoina kokonaan kuukausittain. Lisäksi huomioidaan välttämättömän peruskorjauslainan korot. Mikäli toimeentulotuen tarve näyttää pitkittyvän, ohjataan asuntovelallinen velkaneuvojan vastaanotolle. Velkaneuvoja arvioi, onko asunnon säilyttämiselle olemassa edellytyksiä, jotta toimeentulotukea voidaan myöntää korkomenoihin. Asunnon ollessa myynnissä ei huomioida korkoja menoina, jos hakija asuu jo toisessa asunnossa. Tapauksessa, jossa perheellä on kahden asunnon kulut johtuen toisen asunnon terveyshaitasta, voidaan sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti harkinnalla huomioida määräajan molempien asuntojen kustannukset. 5.1.7 Vesi Kohtuulliset vesimaksut huomioidaan vuokranantajan/taloyhtiön laskutuksen mukaisesti kuukausitasolla sekä tasauslasku eräpäivän mukaisesti. 5.1.8 Koti-, palo- ja muut vakuutukset Kohtuulliset koti-. palo-, vastuu- ja oikeusturvavakuutusmaksut huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa. Hakijan on esitettävä vakuutuskirja. Henkilö-, auto-, liikenne- ja vapaa-ajan asunnon vakuutuksia ei huomioida menoina. 6 TERVEYDENHUOLTOMENOT Toimeentulotukilain 7 §:n mukaan vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan (käsikauppatuotteet, ilman reseptiä hankitut lääkkeet). Terveydenhuoltomenoina otetaan pääsääntöisesti huomioon julkisesta terveydenhuollosta aiheutuneet menot. Yksityisten palveluntuottajien kustannuksia voidaan hyväksyä vain hoidon kiireellisyyden, välttämättömyyden ja erityisyyden perusteella. Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja sairaanhoidollisista ilmaisvälineistä. Jos apuvälinettä tms. ei ole myönnetty terveydenhuollosta, kustannusta ei pääsääntöisesti huomioida myöskään toimeentulotuessa. Mikäli asiakas kuitenkin hakee korvausta apuvälineeseen toimeentulotukena, tulee asiakkaan tällöin pyytää lääkärinlausunto apuvälineen tarpeellisuudesta ja väline voidaan korvata vain lääkärin katsoessa sen välttämättömäksi. Reseptillä määrättyjen ehkäisyvälineiden kustannukset huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Hyvinvointilääkkeisiin (esimerkiksi nikotiinilaastarit, kaljun hoito, erektiolääke, lihavuudenhoito) toimeentulotukea myönnetään, mikäli lääkkeet on määrätty reseptillä sairauden hoitoon ja asiakas esittää lääkkeen välttämättömyydestä lääkärin lausunnon. 12 Reseptilääkkeet vaihdetaan apteekissa edullisempaan vaihtoehtoon 1.4.2009 voimaan tulleen lain mukaan. Reseptien uusinnasta aiheutuvia maksuja ei huomioida toimeentulotuessa, koska reseptit voi uusia terveyskeskuksessa ilman maksuja. Terveydenhuollon matkakuluissa huomioidaan asiakkaalle Kelan määrittelemä omavastuuosuus. Terveydenhuollon matkakulujen katon täyttymisen jälkeen matkat ovat ilmaisia. Lääkärin määräämät reseptilääkkeet otetaan huomioon maksutositteiden mukaisesti. Lääkemääräykseen on liitettävä pääsääntöisesti paikallisen apteekin kuitti. Toimeentulotuessa hyväksytään vain paikallisten lääkärien määräämät sekä kuntoutuslaitosten lääkärien ja OYS:n lääkärien määräämät lääkkeet. Asiakkaat, jotka ovat valinneet e-Reseptin, voivat saada lääkelistauksen terveyskeskuksesta. 6.1 Hammashoito Hammashoitopalveluita tarvitsevat asiakkaat ohjataan oman alueensa terveyskeskushammashoitolaan. Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin kun hoidon kiireellisyys ja välttämättömyys sitä perustellusti edellyttävät. Välttämätön proteettinen hoito terveyskeskushammaslääkärin suosituksesta huomioidaan kokonaan menona. Etenkin asiakkaalle, joka ei ole säännöllisesti toimeentulotuen piirissä, hammashoidon maksuja voi neuvotella pitemmälle ajanjaksolle sopiviin kuukausieriin. Hampaiden pohjauksiin myönnetään toimeentulotukea tarvittaessa. Nukutuksessa tehtävä hammashoito ei ole pääsääntöisesti hyväksyttävä toimeentulotukimeno. Mikäli asiakas hakeutuu nukutuksessa tehtävään hammashoitoon ja hakee kustannuksiin toimeentulotukea, on asiakkaan esitettävä hammaslääkärin lausunto hoidon välttämättömyydestä ja kiireellisyydestä. Harkittaessa toimeentulotuen myöntämistä hammashoitoon on otettava huomioon hakijan tulotaso ja olosuhteet ennen toimeentulotuen asiakkuutta ja hammashoidon tarpeen kiireellisyys asiakkuuden aikana. Jos tuen tarve on lyhytaikainen ja henkilön aiemmat tulot ovat olleet kohtuulliset, edellytetään että hammashoito kustannetaan omin varoin. 6.2 Silmälasit Silmälääkärin tai optikon määräämät silmälasikustannukset otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Silmälasit myönnetään pääsääntöisesti korkeintaan kolmen vuoden välein. Kehysten maksimihintana huomioidaan 84 €. Linssien on oltava peruslinssit. Kovapintoja, erikoishiontoja jne. ei huomioida ilman erityistä lääkärin toteamaa perustetta. Hakijan on toimitettava kustannusarviot kolmesta liikkeestä, joista edullisimman mukaan kustannukset voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa. Piilolinssit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita (työolot, lääkärin määräys). Piilolinssien hoitonesteet sisältyvät perusosaan. 6.3 Kuntoutus Ensisijaista on aina julkisen terveydenhuollon antama hoito ja kuntoutus. Fysioterapiahoidoissa täytyy olla aina lääkärinlausunto hoidon välttämättömyydestä ja julkisin verovaroin kattamisesta. Maksusitoumus fysioterapiaan voidaan myöntää ainoastaan akuuteissa ja työ - ja toimintakykyyn liittyvissä tilanteissa. Asiakasta ohjataan ensisijaisesti osallistumaan terveyskeskuksen ryhmäterapioihin (kuntosaliryhmä, allasryhmä, tasapainoryhmät, niska- ja selkäryhmään, painonhallintaryhmä, hengityselinsairaiden ryhmä), jonka kustannus huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa. Fysikaalinen hoito on pyrittävä järjestämään julkisen terveydenhuollon fysioterapian kautta. 13 6.4 Laitoshoito- ja sosiaalipalvelumaksut Lyhytaikaista laitoshoitoa on hoito siihen saakka kunnes terveydenhuolto on tehnyt pitkäaikaishoitopäätöksen. Pitkäaikaishoitopäätös tehdään 3 kk:n yhtäjaksoisen hoidon jälkeen. Laitoshoidon ajalta tehdään vähennys ravintomenojen osuudesta perusosaan 14 vrk ylittävältä ajalta. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta on kysymys kun terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa on tehty pitkäaikaispäätös maksukyvyn mukaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992, muut 1288/1993) 11 §:n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Sosiaalipalveluista perittävän maksun alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Tarvittaessa asiakasta ohjataan tekemään maksuvapautusanomukset ja/tai maksun alentamista koskevat hakemukset asiasta päättävään yksikköön, esimerkiksi varhaiskasvatukseen, vanhus– ,mielenterveys- tai vammaispalveluihin. Terveydenhuollon laitoksessa annettavasta muusta kuin pitkäaikaishoidosta perittävä maksu on terveydenhuoltomeno, joka otetaan huomioon toimeentulotuen suuruutta määrättäessä samalla tavoin kuin muutkin terveydenhuoltomenot. Jos hoito kestää koko kuukauden tai enemmän ei perusosaa lasketa menoksi, vaan pelkkä käyttöraha 105 €/kk ja sairaala-/muu laitoshoitomaksu lasketaan menoiksi (asiakasmaksulaki 33 §). Jos henkilölle on määrätty laitos- tai sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu (tulojen mukainen ylläpitomaksu) ei henkilölle pääsääntöisesti synny oikeutta toimeentulotukeen, koska maksuun tulisi sisältyä kaikki välttämättömät menot. Terveydenhuoltomenot yms. on kuitenkin huomioitava ja haettava maksun alennusta. 7 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c § mukaisia täydentävän toimeentulotuen menoja ovat: lasten päivähoitomenot, muut kuin 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot, henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita (ToTuA1 §). Harkintaan perustuen täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää tositteen/kustannusarvion tai muun selvityksen perusteella asiakkaan kokonaistilanne huomioon ottaen. 7.1 Muutto, vuokravakuus, vuokraennakko, muuttoavustus Muutto on pääsääntöisesti ennakoitavissa oleva asia, johon toimeentulotuen hakija voi ja tulee varautua. Poikkeuksena tästä mainittakoon perhe-elämän kriisitilanteet. Muuttoon liittyvissä kustannuksissa voidaan toimeentulotukena avustaa pääsääntöisesti jatkuvan toimeentulotuen saajia. Jatkuvaksi toimeentulotuen saajaksi katsotaan henkilö, joka on saanut toimeentulotukea 6 kk ajan. Muuttoon liittyvissä kustannuksissa ulkopaikkakunnalle voidaan avustaa pääsääntöisesti vain, jos tuen hakijalla on toisella paikkakunnalla työ- tai opiskelupaikka tai muu erityisen perusteltu syy muuttoon. Opiskelijat tulee ohjata ensisijaisesti hakemaan asuntoa opiskelija-asuntolasta. 14 Vuokravakuus voidaan myöntää pääsääntöisesti jatkuvan toimeentulotuen saajalle kertaluontoisesti. Tuen määrä voi olla korkeintaan yhden kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava määrä. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Vuokravakuuteen myönnetään laskelman mukainen tulovaje. Myönnettävä tuki ei välttämättä kata koko vakuutta. Liian kalliiseen asuntoon ei vakuutta myönnetä, vaan hylätään hakemus ja ohjataan hakemaan kohtuuhintaista asuntoa. Ulkopaikkakunnalle muuttavalle voidaan myöntää 6 kuukauden määräaikainen vuokravakuus ja asiakasta on ohjattava hakemaan uudelta asuinpaikkakunnaltaan uutta vuokravakuutta maksusitoumuksen päättyessä. Mahdollinen asumistuki edellytetään maksettavaksi suoraan vuokranantajalle ja vuokranantajan tulee viipymättä ilmoittaa mahdollisesta vuokranmaksun laiminlyönnistä. Vuokravakuudesta tehdään aina takaisinperintäpäätös. Mikäli sosiaalitoimisto joutuu maksamaan vuokravakuuden hakija laiminlyönnin vuoksi, hakijan kanssa on tehtävä suunnitelma mahdollisesta takaisinperinnästä. Uutta vuokravakuutta ei pääsääntöisesti myönnetä, mikäli kuntayhtymälle on tullut maksettavaksi aikaisempia vuokravakuuksia tai ennen kuin hakija on korvannut vanhan vuokravakuuden kuntayhtymälle (takaisinperintä asiakkaan antamalla valtakirjalla). Jos vakuus on myönnetty, on vuokranmaksua seurataan ja laiminlyönteihin puututaan. Vuokraennakkoa ja välityspalkkiota ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena. Ensimmäisen kuukauden vuokra haetaan eräpäivän mukaan joko uuden oleskelupaikkakunnan sosiaalitoimistosta tai muuttokunnasta. Samanaikaisesti ei kuitenkaan huomioida kahden asunnon vuokramenoja. Hakijaa ohjataan järjestämään muutto niin, ettei hänelle tule kahden asunnon vuokramenoja yhdelle kuukaudelle. Erityistilanteissa edellä mainituista perusteita voidaan poiketa sosiaalityöntekijän päätöksellä, mikäli joku seuraavista ehdoista täyttyy - hakija on asunnoton tai on vaarassa jäädä asunnottomaksi hakijalla on lastensuojelullinen peruste hakijalla on vaikea kriisitilanne (esimerkiksi perheväkivaltatilanne) perheen koko kasvaa kyseessä on edullisempi asunto Asuntoon muutettaessa ja sieltä pois muutettaessa asiakasta ohjataan yhdessä vuokranantajan edustajan kanssa käymään asunto läpi niin, että mahdollisilta ylimääräisiltä siivous- ja korjauskustannuksilta vältyttäisiin. Siivous – ja korjauslaskuissa on oltava asiakkaan kuittaus, jolla voidaan todentaa, että asiakas ja vuokranantaja ovat yhteisesti tarkistaneet asunnon kunnon muuttotilanteessa. Lähtöpaikkakunta huomioi muuttokustannukset halvimman kuljetustavan mukaan. Tuttavien suorittamiin muuttoihin voidaan myöntää 0.20 €/km + peräkärryvuokra. Kustannuksia arvioitaessa huomioidaan kustannusten kohtuullisuus. Hakijan tulee esittää kolme (3) kirjallista tarjousta vuokra-autoja tarjoavasta yrityksestä. Kaupungin/kunnan sisäisiin muuttoihin ei avustusta myönnetä. Muuttokustannuksista ensisijaisesti huomioidaan polttoaineen ja vuokraauton kustannukset. Muuttofirman muuttopalvelu myönnetään vain erityisen painavin terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Muuttoavustusta haetaan TE -toimiston kautta, kun työnhakija muuttaa työssäkäyntialueen ulkopuolelle ja työsuhde kestää vähintään 6kk. Muuttokustannusten korvauksen edellytyksenä on, että muutto on tapahtunut kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Muuttokustannukset korvataan aiheutuneiden kustannusten perusteella, kuitenkin enintään 700 euroa. Muuttokustannusten korvausta TE-toimistosta on haettava kuukauden kuluessa muutosta. 15 7.2 Enimmäismuuttokustannukset Asiakas järjestää muuton ensisijaisesti itse edullisinta tapaa käyttäen. Lähtökohtaisesti muuttokuluina huomioidaan todelliset kustannukset, mikäli niitä ei voida pitää kohtuuttomina. Kohtuulliseksi määritellyt enimmäismuuttokustannukset ovat seuraavat: Muuttomatka enintään 100 km avustus enintään 300 euroa Muuttomatka yli 100 km avustus enintään 450 euroa 7.3 Työmatkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat kulut Työmatkat huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa. Asiakas kuitenkin velvoitetaan muuttamaan veroprosentti työmatkoja vastaavaksi. Työmatkakulut otetaan lisäosassa huomioon edullisimman matkustustavan mukaisesti (taajamalippu/seutulippu). Oman auton bensiinikulut huomioidaan 0,20 €/km mikäli työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman (vammaispalvelun selvitys) vuoksi oman auton käyttö on välttämätöntä. Työvaatteita ja -välineitä voidaan huomioida (suojavaatteet, työkengät, työvälineet), mikäli työnantaja ei osallistu kustannuksiin. 7.4 Päivähoito Päivähoitomenot ovat toimeentulotuessa huomioitava meno. Kunnallinen päivähoito on ensisijaista. (KHO 2006:2191) Pääsääntöisesti kunnallisen päivähoidon tulisi olla maksutonta, mikäli perhe on oikeutettu toimeentulotukeen. Asiakasmaksulain 11 §:n mukaan maksun perimisestä voidaan luopua mm. huollollisista syistä. Tällöin tulee olla yhteydessä varhaiskasvatusyksikköön ja ohjata asiakasta hakemaan maksuvapautusta tai –alennusta. Yksityiset päivähoitokustannukset voidaan huomioida lyhytaikaisesti vain erityisistä syistä (esim. mikäli kunnallista hoitopaikkaa ei ole heti saatavilla). 7.5 Välttämätön kodin irtaimisto Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin tarvikkeisiin pitkäaikaiselle toimeentulotuen saajalle. Pitkäaikaiseksi toimeentulotuen saajaksi katsotaan asiakas, joka on saanut toimeentulotukea yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Yksinäiselle henkilölle voidaan hyväksyä ensiasunnon perushankintoihin enintään 100 € sekä pariskunnalle ja perheelle 200 €. Asiakkaita ohjataan käyttämään kierrätyskeskusten palveluita. Kodinperustamiskuluihin voidaan tukea myöntää toimeentulotukea vain kerran. - Jääkaapin ja pesukoneen kohtuulliset korjauskustannukset huomioidaan menoina lapsiperheille. Pyykkikone huomioidaan menona pääsääntöisesti edullisimman tarjouksen mukaan (n. 300 €) lapsiperheelle, mikäli taloyhtiössä ei ole pesutupaa. Pölynimurin hankkimiseen myönnetään avustusta vain painavin terveydellisin perustein (lääkärinlausunto). Huostassa olleiden lasten siirtyessä itsenäiseen asumiseen käytetään ensisijaisesti LsL:n mukaisia itsenäistymisvaroja. Lisäksi toimeentulotukena voidaan myöntää avustusta enintään 200 e (yksilöllinen harkinta). Asiakkaita voi ohjata kysymään avustuksia myös seurakunnalta. 7.6 Välttämättömät lasten tarvikkeet Välttämättömiin lasten tarvikkeisiin (vaunut, rattaat jne.) myönnetään avustusta jatkuvalle toimeentulotukiasiakkaalle enintään 250 € lapsen syntymisen jälkeen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät voivat harkintansa mukaan myöntää lastensuojelun asiakkaille avustusta välttämättömiin lasten tarvikkeisiin. 16 7.7 Matkakulut TE -toimisto myöntää liikkuvuusavustusta työpaikan tutustumista ja palvelusuhteen sopimista varten 0,21 €/km jälkikäteen todistusta vastaan. Avustusta ko. matkoihin voidaan myöntää yksilöllisen harkinnan mukaan maksusitoumuksena edullisimman kulkuneuvon mukaan. Päihdehuollon laitoskuntoutuksen matkakulut omalla autolla voidaan huomioida 0,20 €/km. Jos perhekuntoutukseen sisältyy kotikuntoutusjaksoja, voidaan laskelmassa huomioida menona ateriatuki 5 € /pv . Ulkopaikkakuntalaiselle voidaan myöntää matkalippu takaisin kotipaikkakunnalle erityisin perustein. Kriminaalihuollon käynteihin tai matkoihin oikeudenkäynteihin liittyen ei toimeentulotukea myönnetä. 7.8 Hautausavustus Toimeentulotukioikeus hautauskustannuksiin määräytyy samalla tavalla kuin oikeus toimeentulotukeen yleensä. Toimeentulotukihakemus tehdään perukirjan vahvistamisen jälkeen vainajan nimellä ja siinä mainitaan hautaustoimiston yhteystiedot. Hakemuksen liitteenä on esitettävä pankkitilien kuolinpäivän saldotodistukset, perukirja sekä selvitykset hautauskustannuksista. Lisäksi hautauksen järjestäjän tulee selvittää mahdolliset muut avustusta myöntävät tahot (henkivakuutus, liikennevakuutus, valtionkonttori, ammattiyhdistys, potilas- ja vammaisjärjestöt, työnantajan ryhmähenkivakuutus ym.). Kuolinpesän varat otetaan huomioon hautausavustusta myönnettäessä. Mikäli kuolinpesä on varaton, huomioidaan välttämättömiin hautauskuluihin enintään 1000 euroa (välttämättömiä menoja eivät ole muistotilaisuus, kuolinilmoitus ja hautakivi). Mahdollisten tilillä olevien rahavarojen lisäksi vainajan mahdollinen realisoitava omaisuus huomioidaan vainajan varoina. Omaisuus voidaan realisoida ja siitä tulevat varat on käytettävä ensisijaisesti hautauskuluihin. Huomioitavaa siis on, että hautauslaskut ovat ensisijaisia muihin laskuihin nähden. Avioliitossa olleet puolisot ovat velvollisia kattamaan vainajan hautauskuluja perukirjaan merkityn yhteisen omaisuuden turvin (esimerkiksi osuus yhteisestä asunnosta tai muusta omaisuudesta). (Avioliittolaki 103 §.) Perukirjassa mainitaan, mikäli vainajalla ja leskellä on avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehtosopimus, eikä leski luovuta varoja vainajan hautauskuluihin. Tässä tapauksessa ei lesken varoja huomioida hautausavustusta myönnettäessä. Vainajalta maksamatta jääneitä laskuja ei myönnetä toimeentulotukena, vaan ne tulee merkitä perunkirjaan velaksi, tai mikäli kuolinpesälle on jäänyt varoja hautauskulujen jälkeen, maksetaan maksamattomat muut laskut kuolinpesän varoista. Perunkirjoitusasioissa asiakasta ohjataan olemaan yhteydessä oikeusaputoimistoon. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan lähiomaisen (esim. lapset, vanhemmat, puoliso) kuoleman johdosta voidaan hautajaisvaatteisiin, kukkalaitteisiin ja matkoihin myöntää avustusta yhteensä enintään 50-70 €. 7.9 Harrastemenot Lasten harrastusmenoihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden, sairauden tai muun erityisperusteen vuoksi laskua/tositetta vastaan. Tukea voidaan myöntää lapsen yhteen harrastukseen/vuosi. Samoin perustein kuin harrastusmenoihin voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea lapsen polkupyörään, suksiin, luistimiin ym. harrastusvälineisiin, jos lapsella ei ole muuta toimeentulotuella tuettavaa harrastusta. 17 7.10 Vaatemenot Romaninaisen hameen hankintakuluihin huomioidaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen 450 €/hame. Hameen hankintaan voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea toimeentulotukilaskelman mukaisesti enintään 3 vuoden välein. Tuen hakijan tulee yksilöidä hameen hankintakustannus ja paikka mistä hame ostetaan. Tuki myönnetään maksusitoumuksena. Edellytyksenä on kuitenkin, että hakija on jatkuvan (yli 6 kk) toimeentulotuen saaja. Muut romanikulttuuriin liittyvät vaatehankinnat sisältyvät normaaliin perusosaan. Romanimiehille ei myönnetä erikseen vaatteisiin toimeentulotukea Vaatetuskulut sisältyvät perusosaan, eikä vaatekustannuksia pääsääntöisesti huomioida menona laskelmassa. Pitkäaikaislaitoshoidossa oleville, joille perusosan sijasta huomioidaan menoksi vain käyttörahat, voidaan myöntää toimeentulotukea harkinnan mukaan välttämättömään vaatetukseen. 7.11 Varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavien avustaminen Asevelvollisuuslain mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon. Siviilipalvelua suorittavalla on vastaavat etuudet siviilipalveluasetuksen nojalla, joten toimeentulotuen tarvetta ei synny (Asevelvollisuuslaki 452/1950; Siviilipalvelulaki 1723/1991). Tämä koskee myös ns. henkilökohtaisten lomien aikaa – varusmiehillä on mahdollisuus viettää aika siviilipalvelukeskuksessa tai kasarmilla. 7.12 Edunvalvontapalkkio Edunvalvontapalkkio otetaan huomioon täydentävän toimeentulotuen menona kokonaisuudessaan sen erääntymiskuukautena. (KHO 2008:85). 7.13 Henkilöllisyystodistus, ajokortti ja passi Henkilöllisyystodistuksen ja ajokortin hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia ei huomioida toimeentulotuen menona. Passin kustannukset huomioidaan vain ulkomaan kansalaiselle tai paluumuuttajalle silloin, kun se on välttämätön asiakirja oleskeluluvan saamiselle. 7.14 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kustannukset Lainsäädännön mukaan vastuu lapsen kuluista, elatusmaksua lukuun ottamatta, kuuluu sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu, ellei muuta ole sovittu huolto- ja tapaamisoikeussopimuksessa. Pääsääntöisesti lasten luonapidosta aiheutuvia kustannuksia ei erikseen myönnetä toimeentulotukena. Vanhempien tulee keskenään neuvotella siitä, miten se vanhempi, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastaa lapsen elantomenoista tapaamisen ajalla (laki lapsen huollosta ja elatuksesta). Mikäli yksilökohtaisen harkinnan perusteella tukea myönnetään, huomioidaan menona 49% lapsen päiväkohtaisesta perusosasta. Tuki myönnetään jälkikäteen hakijan esitettyä luotettavan – lähivanhemman allekirjoittaman - todistuksen luonapidosta. 8 VANKILASSA OLEVIEN AVUSTAMINEN Lyhyen, pääsääntöisesti alle kuuden kuukauden tuomion saaneiden vuokramenoissa sekä muissa asumiskuluissa voidaan avustaa KELAn asumistuen myöntämisen perusteiden mukaisesti. 18 Silmälaseihin ja hammashoitoon voidaan avustaa, mikäli vankilasta ei avusteta. Asiakkaiden tilanteet selvitetään tapauskohtaisesti. Tuloina huomioidaan mahdollinen työtulo vankilassa. Tuloa ovat myös vangeille tulleet kirjerahat omaisilta ja muut omalle tilille tulleet rahat. Mikäli avo- tai aviopuolisoista toinen on vankilassa, tehdään heille erilliset toimeentulotukilaskelmat ja kotona asuvalle huomioidaan yksinasuvan perusosa. 9 POSTE RESTANTE -ASUJAT PL -osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia. Siksi asunnottomilta edellytetään aktiivista asunnon hakua, ja asiakkaan aktiivisuus tarkistetaan toimeentulotukea myönnettäessä. Asiakkaan on esitettävä yksilöity selvitys/todistus asumisesta. Pääsääntöisesti PL– osoitteessa asuville huomioidaan yhteistaloudessa olevan perusosa, koska Suomen ilmastoolosuhteissa oletetaan kaikkien asuvan jossakin. 10 RIKOKSEN UHRIN VAMMAT Korvauksia kustannuksiin haetaan Valtiokonttorista os. Valtiokonttori, Vakuutus, Vahingonkorvauspalvelut, PL 50, 00054 Valtiokonttori. Asiakkaalle voidaan lähettää sieltä suoraan korvauslomake. Siihen liitetään poliisitutkintapöytäkirja, lääkärinlausunto, ja mahdollinen hoitosuunnitelma. Näistä kopiot tulee liittää toimeentulotukihakemukseen. Pääsääntöisesti ko. kustannukset käsitellään vasta näiden tositteiden saamisen jälkeen ja myönnetyistä kustannuksista lähetetään perintäilmoitus Valtiokonttoriin. Korkeimman Hallinto-oikeuden mukaan korvaus pysyvästä viasta, vammasta, kivusta, särystä sekä vaatteiden menetyksestä on kokonaisuudessaan katsottavissa käytettävissä olevaksi tuloksi. 11 PALVELUASUMINEN, KOTIHOITO 11.1 Palveluasuminen Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan palveluasumisen asiakkaan seuraavat menot: - Vuokra - Aspa –maksu (asumispalvelu/ostopalvelumaksu, näkyy yleensä laskusta eriteltynä). Lasku koostuu hoivasta ja huolenpidosta mm. yövalvontaa tarjoavasta palvelukodista. Maksu huomioidaan hoitotuen ylittävältä osalta. - Sairaalamaksut huomioidaan hoitotuen ylimenevältä osalta - Reseptilääkemenot laskun mukaan tai apteekin kuitin mukaan, huomioidaan hoitotuen ylittävältä osalta. - Edunvalvontapalkkio eräpäivän mukaisesti laskua vastaan. Ei huomioitavia menoja: - Tukipalvelumaksu (sisältää perusosalla katettavia menoja kuten pyykkihuoltoa) - Muut tukipalvelut (asiointi-kauppapalvelua) - Ateriapalvelumaksu (sisältyy perusosaan) 11.2 Kotihoito Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan kotihoidon asiakkaan seuraavat menot: - Säännöllinen kotihoitomaksu hoitotuen ylittävältä osalta 19 - Vaativan kotisairaanhoidon maksut hoitotuen ylittävältä osalta - Sairaalamaksut, tilapäisen vuorohoidon maksut, intervallijaksomaksut huomioidaan hoitotuen ylittävältä osalta - Reseptilääkemenot laskun mukaan tai apteekin kuitin mukaan, huomioidaan hoitotuen ylittävältä osalta - Edunvalvontapalkkio eräpäivän mukaisesti laskua vastaan Ei huomioitavia menoja: - päivätoimintamaksu Jos asiakas esittää, että hoitotuki on myönnetty jotakin tiettyä menoa tai sairautta varten, voidaan hoitotuki kohdentaa ko. asiaan, eikä sillä velvoiteta kattamaan muita menoja. 12 OPISKELIJAT Opintososiaaliset etuudet eli opintoraha, asumislisä ja opintolaina ovat opiskelijan ensisijaisia toimeentulon turvaajia. Opintolaina otetaan huomioon haettavissa/nostettavissa olevan määrän suuruisena siitä huolimatta, että opiskelija ei ole hakenut opintolainan takausta tai ei nosta lainaa. Perusosaksi lasketaan täysi perusosa, johon lasketaan kuuluvaksi opiskelumateriaalit, vaatteet ja muut opiskelukulut. Opiskelijoiden pakollisiin opiskelukustannuksiin/välttämättömiin materiaali- ja muihin kuluihin voidaan harkinnalla myöntää toimeentulotukea korkeintaan 150 €/lukuvuosi tositetta tai laskua vastaan sekä opiskelijan työvaatteisiin enintään 85 €/vuosi = täydentävä toimeentulotuki. Perusteluina lastensuojelun asiakkuus ja/tai jatkuva toimeentulotuen asiakkuus. Perheen kokonaistilanne kartoitetaan. Opintolaina on nostettavissa 1.8.-31.7. välisenä aikana. Mikäli lainan takaus on haettu, mutta osa lainasta on nostamatta, otetaan nostettavissa oleva lainamäärä tuloina huomioon myös kesäajalle. Mikäli opiskelijalla ei vielä ole lainantakausta, häntä ohjataan hakemaan sitä. Laina voidaan huomioida lainantakauksen hakemuskuukauden alusta alkaen tuloksi edellyttäen, että ko. kuukausi on opintotukeen oikeuttava kuukausi. Opintotukea voi hakea koko kesän ajaksi (amk ja yliopisto). Opintoja voi suorittaa esseinä, tentteinä, kursseina tai esim. työstämällä opinnäytetyötä. Mikäli opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen kesäajalla, hänen on ensisijaisesti haettava työtä koulun kesäloman ajalle. Perheellinen opiskelija hakee opiskeluihin liittyviin kuluihin ja opiskelupaikkakunnalla asumisesta johtuviin kuluihin tukea opiskelupaikkakunnalta. Oleskelupaikkakunnalla huomioidaan vain ko. kunnassa aiheutuvat menot. Mikäli opiskelija asuu vanhempiensa luona ja on alaikäinen, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan lainaa. Lukiossa opiskelevia ei velvoiteta nostamaan lainaa ko. tilanteessa täysiikäisyyden saavutettuaankaan. Lukio-opinnot eivät valmista ammattiin. Pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaina olleiden perheiden lapsia ei velvoiteta nostamaan opintolainaa. Itsenäisesti asuvan alle 18 -vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee ensisijaisesti huoltaja, joka toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset. Lapsen elatuksesta annetun lain mukainen vanhemman elatusvastuu selvitetään. (Laki lapsen huollosta ja elatuksesta 3 §.) Mikäli opiskelija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä tulot huomioon hakijan käytettävissä olevina tuloina. Opiskelijalta pyydetään selvitys, avustavatko vanhemmat häntä taloudellisesti. Taloudellisen tilanteen selvittämiseksi tarkistetaan tiliotteet 3 kuukauden ajalta. KHO:n päätöksen (KHO 26.8.2004/2013) mukaan vanhemmat eivät ole vastuussa täysi-ikäisen opiskelevan nuoren elatuksesta. Vanhempien elatusvastuuta ei voida perustaa lapsen elatuksesta annetun lain mukaiseen vanhempien vastuuseen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 -vuotta. Opiskelijoita ei voida velvoittaa 20 esittämään selvitystä vanhempiensa varallisuudesta tai tuloista omaa toimeentulotukihakemustaan varten. Vanhempien varallisuuden vaikuttaessa alentavasti opiskelijan opintotuen määrään tarkistetaan vanhempien elatuskyky ja otetaan tosiasialliset avustukset tulona huomioon. Opiskelijan luvalla ollaan yhteydessä vanhempiin ja käydään keskustelu vanhempien elatusvelvollisuudesta. Matkakuluista hyväksytään menoina opiskelijakausikortin mukainen omavastuu toiselle paikkakunnalle kuljettaessa. Matkat opiskelupaikkakunnalle tai opiskeluun liittyvään harjoitteluun voidaan ottaa huomioon, kun on perusteltuja syitä. Pääsääntöisesti edellytetään opiskelijan asuvan opiskelupaikkakunnalla. Matkat voidaan huomioida esim. perhesyistä tai siirtymävaiheen aikana, jos opiskelupaikkakunnalta asunnon löytäminen tuottaa vaikeuksia. Opintolainan korkoihin on ensisijaisesti haettava Kelan korkotukiavustusta. Toimeentulotukea haettaessa on esitettävä Kelan korkotukiavustuspäätös. Mikäli Kela ei myönnä korkoavustusta, korko voidaan huomioida menoina toimeentulotukilaskelmassa koron maksukuukautena. Yksityistä koulutusta ei toimeentulotuella tueta vaan velvoitetaan opiskelija hakemaan opintotuella tuettuun kouluun. Iltalukion opiskelu ei ole päätoimista, joten iltalukiolaisten on hakeuduttava työttömäksi työnhakijaksi tai työharjoitteluun. Jos työttömyysturva evätään sen vuoksi, että hakija kieltäytyy työstä/harjoittelusta opiskelun takia, voidaan perusosaa alentaa –20%. (Totul 10 § ) Mikäli asiakkaalla on jo aiempi ammattitutkinto, opiskelua ei tueta toimeentulotukivaroin, vaan hakijalla katsotaan olevan oikeus ensisijaisiin etuuksiin (Totul 2 §). Jatko-opintoja ei ole perusteltua tukea toimeentulotuella. Näissä tapauksissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota hakijan olosuhteisiin ja työhistoriaan ennen opiskelun aloittamista sekä opiskelun aloittamisen syihin. Perusteltuna syynä voidaan pitää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä vähäistä mahdollisuutta työllistyä aiemmassa ammatissaan (Totul 10§ 1mom.kohta 1 ja 4mom). Yhteistyö TE-hallinnon kanssa on suositeltavaa (työnhakusuunnitelma). Asiakkuuden siirtoa Työvoiman palvelukeskukselle (TYP) voidaan harkita muiden asiakkuuskriteerien täyttyessä. Asiakkaan uudelleen koulutukseen liittyviä rahoitusvaihtoehtoja (Kelan kuntoutustuet, Työeläkevakuutuslaitokset jne.) voidaan siellä tarvittaessa selvittää. 12.1 Luottotietohäiriö opiskelijalla Mikäli opiskelija ei luottotietomerkinnän vuoksi saa lainaa nostettua mistään pankista (opiskelijaa voi pyytää toimittamaan asiasta pankin selvityksen), on opiskelijaa ohjattava olemaan yhteydessä Kelan opintotukikeskukseen. Tällaisessa tilanteessa lainan laskennallista määrää ei huomioida tulona. Oman elatuksen laiminlyönti voi johtaa perusosan alentamiseen 20 %. Opiskelijan luottotietomerkinnän syy selvitetään ja arvioidaan voidaanko sen hoitamisessa opiskelijaa tukea toimeentulotuella. Asiakasta pyydetään toimittamaan Suomen Asiakastieto OY:n rekisteriote luottotiedoistaan. Rekisteriotteen saa maksutta kerran vuodessa. Jos merkintä johtuu vähäisestä summasta, tulee arvioida auttaako sen huomioiminen toimeentulotukimenona opiskelijaa saamaan jatkossa opintolainan ja näin tukemaan itsenäistä selviytymistä. 12.2 Avustaminen opintojen viivästyessä opintotukioikeuden päätyttyä Mikäli opiskelijan opintotukioikeus on päättynyt, voidaan opiskelua tukea alennetulla perusosalla -20 %, mikäli tutkinnon suorittaminen lähitulevaisuudessa on realistista (ensisijaisten etuuksien menettäminen oman toiminnan johdosta). Opintojen etenemistä seurataan tietyin määräajoin opintorekisteriotteelta, jonka asiakas esittää. Mikäli opiskelijan opinnot ovat viivästyneet niin, että hänen opintosuorituksensa eivät ole riittävät opintotuen saamiseen, tulee hänet ensisijaisesti ohjata hakemaan harkinnanvaraista opintotuen osaa. Ammattikorkeakoulussa opiskelevat ohjataan toimittamaan tukiajan pidennystä koskeva hakemus Korkeakoulun opintotukilautakunnalle. 21 Opiskelijan on esitettävä toimeentulotukihakemuksensa liitteeksi oppilaitoksen opintoohjaajan tai opintosihteerin antama selvitys opintojen edistymisestä tai suunnitelma siitä, missä ajassa opiskelijan on mahdollista saada opintonsa loppuun suoritettua tai saada opintososiaaliset etuudet takaisin. Mikäli opinnot eivät edisty kolmen kuukauden aikana, tulee opiskelija ohjata hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin tai työnhakijaksi. Mikäli opiskelija edelleen jatkaa opintojaan, voidaan perusosaa alentaa -20 % 2 kk kerrallaan. Perusteena on, että opiskelija on laiminlyönyt mahdollisuutensa huolehtia omasta elatuksestaan. Ja mikäli opiskelija toistuvasti kieltäytyy järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin, perusosaa voidaan alentaa –40% sosiaalityöntekijän /sosiaaliohjaajan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. (Totul 2a §, 10 § 4 mom. ja 1 mom.) 13 ULKOMAALAISET Toimeentulotukilain 14 §:n mukaan kunta voi olla velvollinen myöntämään toimeentulotukea ulkomaalaiselle ja muulle ulkomailta Suomeen muuttaneelle henkilölle, jos tämä oleskelee kunnassa vakinaisesti tai jos toimeentulotuen tarve on kiireellinen. Ulkomaalaisen maassa oleskelun peruste vaikuttaa oikeuteen saada toimeentulotukea. Ulkomaalaisen hakiessa toimeentulotukea on tarkistettava seuraavat asiat ja asiakirjat: matkustusasiakirja kotipaikkatodistus (maistraatti) kotipaikkapäätös (pakolaisella ELY-keskuksen päätös) oleskelulupa, status – onko toimeentuloedellytystä eli onko hakijalla velvollisuus itse elättää itsensä ja perheensä; jos on, yhteydenotto asiakkaan luvalla poliisiin voi olla tarpeen hakijan elämäntilanteen selvittämiseksi ja tilanteen ohjaamiseksi oikeudet Kelan ensisijaisiin etuuksiin yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa 13.1 Toimeentuloedellytys Maahanmuuttoviraston ohje 1665/0031/2008 Ulkomaalaislain 39 §:n 1 momentin mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää turvattua toimeentuloa, jollei laissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytys tarkoittaa käytännössä, että ulkomaalaisella tulee olla varoja/tuloja Suomessa elämiseen seuraavasti: 1 aikuinen 2. samaan talouteen kuuluva aikuinen alaikäinen perheenjäsen opiskelija opiskelijan täysi-ikäinen perheenjäsen opiskelijan alaikäinen perheenjäsen au pair 1000 euroa/kk 700 euroa/kk 500 euroa/kk 560 euroa/kk 700 euroa/kk 500 euroa/kk 280 euroa/kk Toimeentuloedellytystä ei sovelleta mm. syntyperältään suomalaiselle ja hänen perheenjäsenelleen, Suomen kansalaisen perheenjäsenelle, tämän alaikäiselle naimattomalle lapselle tai Suomen kansalaisen muulle omaiselle, ihmiskaupan uhrille, tilapäistä suojelua tarvitsevalle, turvapaikan saaneelle pakolaiselle, kiintiöpakolaiselle ja heidän perheenjäsenelleen tai muulle omaiselle. Näin ollen henkilöt, joihin toimeentuloedellytystä ei sovelleta, voivat olla oikeutettuja toimeentulotukeen. Jos toimeentuloedellytystä sovelletaan toimeentulotuen hakijaan, on suositeltavaa tehdä asiakkaan luvalla yhteistyötä lupaviranomaisen kanssa. 22 13.2 Pakolaisten toimeentulotuki Pakolaisten toimeentulotukihakemukset ratkaistaan pääsääntöisesti Toimeentulotuen soveltamisohjeiden mukaisesti. Pakolaisstatuksella oleviin ei sovelleta toimeentuloedellytystä. Pakolaisten toimeentulotukikustannukset laskutetaan ELY-keskukselta ensimmäisestä kuntaan rekisteröimisestä alkaen kolmen vuoden ajan, tulkkikustannukset korvataan kunnalle ilman aikarajoitusta. Kunnalle korvataan myös pakolaiselle myönnetystä paluumuuttoavustuksesta aiheutuneet kustannukset ilman aikarajoitusta. - Alkuavustusta kodin perustamiseen myönnetään pakolaiselle, joka saa kuntaan kuntapaikan. Alkuavustusta myönnetään seuraavasti: 1 2 2 2 aikuinen aikuista aikuista ja 1 lapsi aikuista ja 2 lasta 834 euroa 1112 euroa 1251 euroa 1390 euroa 2 aikuista ja 3 lasta 2 aikuista ja 4 lasta tai enemmän 1 aikuinen ja 1 lapsi 1529 euroa 1668 euroa 973 euroa 1 aikuinen ja 2 lasta 1112 euroa 1 aikuinen ja 3 lasta 1aikuinen ja 4 lasta tai enemmän 1251 euroa 1390 euroa Pakolaisille myönnetään toimeentulotukea myös passi- ja passikuvamaksuihin, oleskelulupamaksuihin sekä erityistä harkintaa käyttäen passinhakumatkoihin. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti myönnetä kansalaisuushakemuksiin. Pakolaistaustaisille toimeentulotuen hakijoille voidaan huomioida yksilöllistä tarveharkintaa käyttäen 1 harrastusmeno/hlö ensimmäisen 3 vuoden ajan kotoutumisen edistämiseksi. Paluumuuttoavustusta voidaan pakolaiselle erityisellä harkinnalla myöntää kotimaahan tai entiseen asuinmaahan. Kustannuksina voidaan korvata kohtuulliset matkakustannukset halvimman matkustustavan mukaan ja muuttokustannukset (kohtuulliset rahtikustannukset tarvittaessa) sekä avustusta paluumaahan asettumista varten. Mikäli pakolaisella on maahan tullessaan jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, jonka hoitaminen Suomessa aiheuttaa huomattavia kustannuksia, tulee harkittavaksi erityiskorvaussopimuksen laatiminen ELY-keskuksen kanssa. Erityiskorvaussopimushakemukseen tulee liittää asiakas-, huolto- tai palvelusuunnitelma, josta käy ilmi asiakkaan tarvitsemat palvelut sekä lääkärintodistus. 13.3 Ulkomaalaiset opiskelijat Mikäli ulkomaalainen on Suomessa opiskelua varten (opiskelijan oleskelulupa, status B), tulee hänen jo oleskelulupaa hakiessaan osoittaa, että hänen toimeentulonsa on turvattu joko stipendillä, apurahalla tai muilla varoilla. Hakijalla tulee olla käytössään vähintään 500 e kuukaudessa tai 6 000 e vuodessa. Näin ollen heillä ei pääsääntöisesti ole oikeutta toimeentulotukeen. Lisätietoja toimeentuloedellytys –kohdassa. Edellä esitettyä lukuun ottamatta ulkomaalaisille opiskelijoille myönnetään toimeentulotukea tässä ohjeessa aikaisemmin esitetyn opiskelijan toimeentulotuen mukaisesti. Pakolaisstatuksella oleville maahanmuuttajille ei kotoutumisaikana (3 vuotta) huomioida opintolainaa tuloksi heidän opiskellessa ensimmäistä ammattiaan Suomessa. Lukio-opintoja suorittavalle ei myöskään huomioida opintolainaa tuloksi. 23 13.4 Muiden ulkomaalaisten toimeentulotuki Pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen ei ole ilman vaadittavaa oleskelulupaa maassa olevilla eikä EU/ETA – valtioiden kansalaisilla, joilla on oikeus oleskella maassa kolme kuukautta ilman oleskelulupaa. Tänä aikana heidät rinnastetaan turistiin. Mikäli ulkomaalainen jolla on kotikuntamerkintä, on oleskellut suomessa yli vuoden ajan ja/ tai hakijalla on oikeus Kelan asumisperustaisiin etuuksiin (esim. asumistuki, lapsilisä) voi hakijalla olla oikeus toimeentulotukeen. Ulkomaalaisille ei kuitenkaan pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea kansalaisuushakemuksen, passin hankintaan liittyviin kustannuksiin tai oleskelulupamaksuihin, vaan ne katsotaan perusosalla katettavaksi menoksi. 14 YRITTÄJÄT Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa, myös yksityisotot huomioidaan tulona vaikka yritystoiminta olisi tappiollista. Yrittäjää, jonka yritystoiminta on kannattamatonta, voidaan tukea toimeentulotukivaroin korkeintaan kolme kuukautta. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnasta tai hakeutumalla työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavansa toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjän yritystoiminta on pitempään tappiollista, voidaan perusosaa alentaa 20-40 %. Yrittäjän tulee toimittaa toimeentulotukihakemuksen liitteenä yrittäjän työtuloselvityslomake kirjanpitäjän täyttämänä, yrityksen tiliote sekä edellisen kuukauden tulos- ja taselaskelmat. Jos TE -toimisto hylkää yrittäjänä toimineen työttömyyspäivärahan sillä perusteella, että hakija työllistyy yrityksessään, toimeentulotukea voidaan myöntää alennetulla perusosalla sen jälkeen kun hakijalle annettu määräaika yrityksensä lopettamiselle on päättynyt. Yrittäjän kohdalla ei voida hallinto-oikeuden linjauksen mukaan käyttää laskennallista työttömyyspäivärahaa tulona. Yrittäjien tulojen määrittelyn lähtökohtana on yrittäjän kirjanpitäjän tai tilitoimiston antama selvitys. Mikäli esitetty selvitys ei riitä päätöksen tekemiseen, hakijalle on varattava tilaisuus esittää lisäselvityksiä. Jos yritystoiminta on jatkuvasti tappiollista, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 – 40 %. Yrittäjän on toimitettava toimeentulotukihakemukseen selvitys seuraavista asioista: Perheenjäsenten tiliotteiden lisäksi myös yrityksen tiliotteet kahdelta edelliseltä kuukaudelta Kirjanpitäjän selvitys yrittäjän tuloista ja yrityksen tilasta Viimeisin tuloslaskelma ja tase Yrittäjän tuloja ovat mm. maksettu palkka, osuus tuotosta, yksityisnostot (tavarana/rahana), päivärahat, voitto ja mahdollinen starttiraha. Yrityksen menoja ei toimeentulotuessa voida ottaa huomioon ja lähtökohtana on myös se, että yrityksestä saatavat tulot on ensisijaisesti käytettävä omaan ja perheen elatukseen. Jos yrittäjä on todistettavasti tehnyt lopettamisilmoituksen tai yritys konkurssin, ja yrittäjä hakeutunut työnhakijaksi, käsitellään toimeentulotuki kuten työttömällä. 15 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevästä toimeentulotuesta säädetään toimeentulotukilain 1 § ja 13 §:ssä seuraavasti "Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentu- 24 lotukea edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseen, ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen, taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen tai muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin." Ehkäisevä toimeentulotuki on osa viimesijaista taloudellista tukea ja se on suunnitelmallisen sosiaalityön väline. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää tilanteissa, joissa asiakas ei ole oikeutettu saamaan varsinaista toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää - ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi - äkillisistä onnettomuuksista johtuvien vaikeuksien lievittämiseksi - pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen katkaisemiseksi (esim. rästissä oleviin ammattiliiton jäsenmaksuihin) - muuhun tuen saajan sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista edistävään tarkoitukseen (esim. rästivuokrat, sähkölaskurästit) Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti akuuteissa kriiseissä. Asiakkaan taloudellinen tilanne saattaa äkillisesti heikentyä sairauden, työttömyyden, lähiomaisen kuoleman, perheen hajoamisen tai onnettomuuden vuoksi. Hänen mahdollisuutensa suoriutua jokapäiväisistä menoistaan heikentyy. Osa jokapäiväisistä menoista voi olla sellaisia, jotka eivät oikeuta varsinaiseen toimeentulotukeen. Tällöin voi olla perusteltua myöntää tukea näihin menoihin, jotta selviytymisen edellytykset jatkossa parantuvat. Asiakasta ohjataan sopimaan juoksevia maksujaan maksukykynsä mukaiseksi. Tarvittaessa ohjataan velkaneuvojan palveluihin. 15.1 Rästivuokrat Pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää toimeentulotukea voidaan rästivuokriin myöntää enintään yhden kuukauden vuokraa vastaava määrä. Vuokrarästejä käsiteltäessä on tarkistettava asiakkaan/perheen mahdollinen rahaksi muutettava omaisuus/irtaimisto. Mikäli avustusta myönnetään, asiakkaalle on selvitettävä, että kyseessä on harkintapäätös ja avustusta ei myönnetä kuin kerran. Tuen saamisen edellytyksenä on itsenäisen suoriutumisen paraneminen ja olennaista on asiakkaan oma suunnitelma rästitilanteen parantamiseksi ja haltuunottamiseksi. Lapsiperheiden kohdalla voi tulla harkittavaksi lastensuojeluilmoituksen tekeminen lastensuojeluun. 15.2. Sähkölaskurästit Sähkölaskurästeihin voidaan myöntää ennaltaehkäisevää toimeentulotukea enintään 500 euroa. Tuen saamisen edellytyksenä on itsenäisen suoriutumisen paraneminen ja olennaista on asiakkaan oma suunnitelma rästitilanteen parantamiseksi ja haltuunottamiseksi. Katkaisu- ja kytkentämaksuista asiakas vastaa pääsääntöisesti itse. Lapsiperheiden kohdalla voi tulla harkittavaksi lastensuojeluilmoituksen tekeminen lastensuojeluun. 15.4 Muut tilanteet Ennalta ehkäisevää tukea voidaan myöntää myös muissa erityisissä tilanteissa, joissa toimenpiteellä voidaan nähdä olevan myönteisiä vaikutuksia asiakkaan tilanteeseen.
© Copyright 2024