Sisällysluettelo 6.1. Sellu- ja paperitehtaat, tuotteet, tuotantomäärät

Sisällysluettelo
6.1. Sellu- ja paperitehtaat, tuotteet, tuotantomäärät, työntekijät, alueellinen sijainti........................
6.2. Sellu- ja paperiteollisuuden prosessi............................................................................................
6.3. Sellu- ja paperitehtaiden käyttämä raaka-aine .............................................................................
6.4. Sellu- ja paperitehtaiden puuraaka-ainepohja. Puunkorjuun suunnittelu yrityksissä ..................
139
6.1. Sellu- ja paperitehtaat, tuotteet, tuotantomäärät, työntekijät, alueellinen sijainti
Luoteis-Venäjän alueella sijaitsee 7 Venäjän 14 suuresta sellu- ja paperitehtaasta, joille kuuluu määräävä osa tällä alalla Venäjän metsäteollisuudessa, mm.: Syktyvkarin metsäteollinen kokonaisuus, Arkangelin, Kotlasskin, Kontupohjan, Svetogorskin, Segezhan ja Solombalskin sellu- ja
paperitehtaat.
Sellu- ja paperitehtaat, tuotteet, tuotantomäärät, työntekijät, tehtaiden alueellinen sijainti
Luoteis-Venäjällä loppuvuodesta 2003 on esitetty taulukossa 6.1.
Taulukko 6.1.
Luoteis-Venäjän sellu- ja paperitehtaat vuonna 2003
Yritys
Kaliningradin alue
1. Tsepruss SOY
2.
3.
Nemanski sellu- ja
paperitehdas Oy
Sovetski sellu- ja
paperitehdas Oy
Henkilöstö määrä,
henkeä
1300
2200
2360
Karjalan tasavalta
4.
Kontupohja Oy
5066
5.
Pohjois-Laatokan
paperitehdas Läskelä Ltd.
456
6.
Pitkärannan sellutehdas Oy
1600
7.
Segezhan sellu- ja
paperitehdas Oy
5200
8.
Suojärven kartontara 360
Tuotteen nimi
Valkaistu havupuu-sulfiittisellu, kauppasellu.
Tuotanto
69 140 t
Tekninen 1,5-2,2 mm paksu kartonki
Paperipyyhkeet
Offset-paperi, neliömassa 65-120 g/m2,
Kauppasellu
Paperi, yhteensä
Tapettien pohjapaperi, päällyspaperi, rasvatiivis paperi
Kartonki (aallotuskartonki)
2 650 t
11 milj. kpl
12 060 t
10 700 t
45 140 t
Valkaistu havupuusta valmistettu sulfiittisellu,
kauppasellu.
Offset-paperi, neliömassa 80-100 g/m2
Tapettipaperit
Tapetit
Aaltopahvi
39 130 t
Sanomalehtipaperi,
pakkauspaperi
Paperi, yhteensä
Tapettien pohjapaperi, lippupaperi, käärepaperi
Sulfaattisellu sähköjohdinten eristys- ja kondensaattoripaperin valmistukseen, sulfaattisellu eristyspaperin valmistukseen.
Voimapaperi, erittäin luja säkkipaperi, oraiden
suojapaperi, vientisahatavaran pakkauspaperi.
Paperisäkkejä, -kasseja ja -pusseja
Kotelokartonki, liimattu kartonki
12 190 t
10 260 t
12 230 t
13 milj. rullaa
8 310 t
584 170 t
2 990 t
80 410 t.
176 120 t
7 790 t
140
Oy
Arkangelin alue
9.
Solombalskin selluja paperitehdas Oy
10.
11.
Liimatusta kartongista tehdyt laatikot
5020
Valkaisematon havupuu-sulfaattisellu
Voloshskin valtionyritys sellutehdas
nro 5
242
Käärepaperi
Valkaisematon havupuusta valmistettu sulfiitti-kauppasellu, valkaistu sulfiittisellu
Kotlasskin sellu- ja
paperitehdas Oy
7000
206 920 t
3 730 t
300 t
Viskoosi-havupuu-sulfiittisellu, valkaistu lehtipuu-sulfaattisellu
311 050 t
Säkkipaperi, offset-, kirjapaino-, syväpaino-,
kopiopaperi, käärepaperi, päällystettäväksi
tarkoitettu pohjapaperi
249 490 t
Kartonki kraftlaineri, fluting.
271 000 t
Paperisäkkejä, vaippoja, paperijalosteita
12.
Arkangelin sellu- ja
paperitehdas Oy
9200
Valkaistu lehtipuu-sulfaattisellu.
Paperi, yhteensä.
mm.
päällyste-, offset-, pergamiinipaperi, folion
pohjapaperi, kirjoitus-, kirjoitusvihko-, etikettipaperi, parafinoitu paperi
Kartonki, yhteensä
Päällystyskartonki, pahvin pintakerroskartonki
Aallotettu paperi
Raakakartonki
Pakkauskartonki
Kuitulevy
Kirjoitusvihkot
216 930 t
80 t
434 410 t
8223 tuh. m2,
332 milj. kpl
141
Komin tasavalta
13.
Neusiedler- Syktyvkar Oy
9250
Painopaperi, sanomalehti-, kirja- ja aikakauslehtipaperi, offset-, kopio-, laminoitava peruspaperi, tapettipaperi, kotitalous- ja saniteettipaperit, joustopakkauspaperi elintarvikkeiden
pakkaukseen automaattilinjoilla, elintarvikkeiden pakkauspaperi, kalkiton offset-paperi.
Peruskartonki –maitotuotteiden tölkkikartonki, kromipaperin korvike, toplaineri.
512 900 t
180 000 t
Pietari
14.
15.
16.
17.
18.
Firma Bumaga
Oy (entinen Volodarskin paperitehdas
Parus Oy
Svetotsh Oy
Valtionyritys
Pietarin Gosznak-paperitehdas
Pietarin Kartontol-tehdas SOY
Kopio-, kääre-, erikoispainopaperi, kromatografian pohjapaperi, korttipaperi katalogeja ja
kortistoja varten, polypropeenin pohjapaperi,
pakkauspaperia elintarvikkeiden pakkaukseen
automaattilinjoilla, kuumien ruokien ja juomien pakkauskartonki, muovipäällystettyjen kirjakansien pohjakartonki, päällyspaperi, eristyspaperin pohjapaperi, piirustus-, taidepaino-,
vedostuspaperi, teollisuuspaperit, koulukirjojen ja -vihkojen paperi, diasotyyppinen valoherkkä paperi, metalliesineiden pakkauspaperi,
termoreaktiivinen lämpöpaperi, kuumasaumattava paperi, kuultopaperi.
350
200
400
200
Kirjoitusvihkot
Kirjoitusvihkot, kolulaisten päiväkirjat, piirustusvihkot ja –kansiot, pro gradu- töiden kansiot, paperijalosteet
Painopaperi, kirjoitus-, piirustus-, asiakirja-,
arvopaperi-, liitu-, kopiopaperi, kortti- ja karttapaperi.
Tervapahvin pohjakartonki ja itse kattohuopa
6 000 t
35 milj. kpl
25,5 milj. kpl.
22 710 t
11 340 t
142
Leningradin alue
19.
Kamennogorskin
offsetpaperitehdas SOY
20.
21.
22.
23.
24.
Firma Komsomolets Oy
Kommunarpaperi- ja kartonkitehdas Oy
Svetogorsk Oy
450
Offset-paperi
24 560 t
420
Pakkauspaperi
15 700 t
Kirjoitusvihkot
66 milj. kpl
580
2500
Vyborgskaja tsel- 2200
luloza Oy
Sjaskin sellu- ja
paperitehdas Oy
2600
Aaltopahvilaatikot
Piirturi- ja tulostinpaperi teollisuudelle, terveydenhoidollisten tuotteiden pohjapaperi,
eristyspaperi suurtaajuiseen hitsaukseen, parafinoitava paperi, savukerasiapaperi, savukepaperi, lämpöreaktiivisen, lämpökemiallisen ja
sähkökemiallisen lämpöpaperin pohjapaperi,
pergamenttipaperi.
Papeijalosteet
Valkaistu havusulfiittisellu ja valkaistu
lehtipuusulfaattisellu
Offset-paperi
Kirjoitus-, kaapeli -, eristys-, kääre- ja kirjekuoripaperi.
WC-paperi. Paperijalosteet. Nestepakkauskartonki.
Kotelokartonki
Valkaisematon sulfiittikauppasellu
Tapettien pohjapaperi, paperipohjaiset polyeteeni-, polypropeeni- ja vahapäällysteiset
pakkausmateriaalit
Pinnoitettu kartonki, aaltopahvin pintakerroskartonki
Paperijalosteita
Valkaistu havupuusta valmistettu sulfiittisellu,
kauppasellu
Kemiallis-mekaaninen massa
Talous- ja hygieniapaperit, tapettien pohjapaperi, käärepaperi.
29 350 t
20 510 t
20 860 t
242 900 t
83 650 t
16 380 t
21 430 t
36 560 t
47 130 t
20 000 t
41 290 t
Hygieniapaperit
25.
Pietarin KPK Oy
2000
Kotelo-, päällystekartonki
213 000 t
Kartonkiaihiot
Pihkovan alue
26.
Velikolukskin
kartonkitehdas
200
Kotelokartonki
3 650 t
143
Novgorodin alue
27.
Velgiiskin paperitehdas
300
Tapettien pohjapaperi, pakkauspaperi, paperi
kassakoneita varten, pehmopaperi.
Pakkauskartonki
Tapettien pohjapaperi
28.
Okulovski bumazhnik Oy
Vologdan alue
30.
Sokolskin selluja paperitehdas
Oy
285
2700
11 550 t
1 610 t.
20 milj. rullaa
Tapettien pohjapaperi , savukepaperi, päällyspaperi
Pakkauskartonki
Kauppasellu
Kaksikerroksinen paperi elintavikkeiden pakkaukseen, imukepaperi, sähke-, lippu-, tulitikkirasian liimaukseen käytettävä paperi, erivärinen kirjoituspaperi, kirjoitusvihkojen päällyspaperi, tapettien pohjapaperi, pyyhke- paperi, voipaperi, käärepaperi
1 560 t
11 860 t
80 t
42 350 t
Luoteis-Venäjän keskeisten sellu- ja paperitehtaiden toiminnan vertaileva analyysi teki
mahdolliseksi yhtenäisen listan laatimisen; siinä yritykset on asetettu paremmuusjärjestykseen työn
tehokkuuden perusteella (taulukko 6.2).
Integroitu yhtenäinen rankinglista perustuu sellu- ja paperiteollisuuden eri sektoreiden kohdalla tehtyihin listoihin: sellu keitettynä, kauppasellu-, paperi- ja kartonki- kohtainen ranking. Yritys sijoittui listassa sitä korkeammalle, mitä suurempi sen tuotantomäärä on.
Sijoituksesta riippuen yritys sai tietyn määrän pisteitä: ensimmäinen sai 1 pisteen, toinen 2
pistettä ja niin edelleen.
Kaikkien neljän rankingin pisteet laskettiin yhteen, ja näin saatiin lopullinen pistemäärä (sarake 2). Minimimäärän pisteitä saaneet yritykset sijoittuvat listan kärkeen. Lähdeaineistona on käytetty valtion tilastokomitean tietoja.
Taulukko 6.2.
Luoteis-Venäjän keskeisten sellu- ja paperitehtaiden toiminnan tehokkuutta kuvaava
integroitu rankinglista vuodelta 2003
Yritys
Kotlasskin sellu- ja
paperitehtaat Oy
Arkangelin sellu- ja
paperitehtaat Oy
Neusiedler – Syktyvkar Oy
Svetogorsk Oy
Segezhan sellu- ja
paperitehtaat Oy
Kontupohja Oy
Sija
Pistemäärä
Sellu keitettynä, tuh.
tonnia
Kauppasellu,
tuh. tonnia
Kartonki,
tuh. tonnia
311,05
Paperi,
kaikki
lajit, tuh.
tonnia
249,49
1
8
912,53
2
11
770,75
216,93
80,14
434,41
3
20
505,64
9,34
512,90
179,92
3
4
20
29
362,60
243,24
20,51
0
263,85
176,12
83,65
58,01
5
32
105,42
0
584,17
0
270,94
144
Solombalskin selluja paperitehtaat Oy
Sjaskin sellu- ja paperitehtaat Oy
Nemanskin sellu- ja
paperitehtaat Ltd.
Pitkärannan sellutehdas Oy
Sovetski sellu- ja paperitehdas Oy
Tsepruss SOY
Viipurin sellu Oy
Sokolskin sellu- ja
paperitehtaat Oy
Pietarin KPK OY
6
34
211,90
206,92
3,73
0
7
35
91,04
47,13
41,29
0
9
40
64,21
10,66
45,14
12,19
9
40
80,75
80,41
0
0
10
41
70,66
39,13
22,49
8,31
10
11
12
41
42
44
80,7
55,97
41,90
69,14
16,38
0
0
21,43
42,35
2,65
36,56
12,58
13
45
0
0
0
212,97
Luoteis-Venäjän sellu- ja paperiteollisuudessa on havaittavissa seuraavia kehitystrendeja ja
–prioriteetteja:
- uusien teknologioiden kehittely ja käyttöönotto tarkoituksena tuotantoprosessin energiankulutuksen alentaminen;
- huipputeknologisten keskipainavien paperilajien tuotevalikoiman laajentaminen; ennen muuta
erikoispapereiden ja paino- ja kopiopapereiden pohjana olevan paperin tuotannon lisääminen;
- kemikaalien käytön lisääminen tuotantoprosessissa, erikoisaineiden ja ennen muuta paperin lujuutta lisäävien täyteaineiden kohdennettu käyttö;
- päällystettyjen jalosteiden jatkuva kehittely;
- kiertovesijärjestelmän kehittyminen ja puhtaan veden kulutuksen supistuminen;
- paperin ja kartongin lujuuden parantaminen poistamalla olemassa olevien teknologioiden haittatekijät;
- paperimassan tiivistäminen paperirainaa muodostettaessa;
- lopullinen siirtyminen neutraaliin liimaukseen paperia valkaistusta kuidusta tuottavissa yrityksissä, vähittäinen siirtyminen neutraalia lähentelevään liimaukseen, jossa käytetään emulsiopäällystystä ja vahvistettua hartsia päällystyspastan sijasta;
- pintakäsittelyn kehittäminen, paperin päällystäminen väriaineilla liima-aineella päällystämisen
ohella; elintarvikkeiden pakkaukseen tarkoitettujen pakkaus-paperilajien kehittely;
- sanomalehtipaperin ja ehkä myös painopaperin bioteknologisten valmistus-menetelmien käyttöönotto;
- kaikkien paperilajien, mm. painopaperin homogeenisyys- ja lujuusominaisuuksien parantaminen;
- pitkälle kehitettyjen erikoispaperien ja mm. lääketieteellisiin tarkoituksiin kehitettyjen paperijalosteiden valmistuksen organisointi.
Luoteis-Venäjän sellu- ja paperitehtaissa viedään nykyään päätökseen siirtymistä neutraaleissa (lievästi alkalisissa) olosuhteissa tapahtuvaan liimaukseen, jossa käytetään tuontikemikaaleja. Samalla
pyritään korvaamaan ulkomaiset kemikaalit kotimaisilla (dimeeriset yhdistelmäliimat ja kationinen
tärkkelys). Kehitetään liimausmenetelmää, jossa käytetään hartsidispersiopohjaisia Sacocell- liimoja.
Paperin värjäystä ja päällystämistä liima-aineella kehitetään edelleen yrityksissä, joissa on liimauspuristimia. Niitä on nykyään vähän mutta kaikesta päätellen yritykset hankkivat uusia liimauspuristimia.
Pitkään jatkuneen lamakauden päätyttyä Luoteis-Venäjän elintarvike-teollisuuden nopea kehitys ja
pakkauspaperimarkkinoiden kehittymättömyys ovat johtaneet erilaisten elintarvikkeiden pakkauk145
seen tarkoitettujen pakkauspapereiden ja aaltopahvin valmistuksen ripeään kasvuun. Tämä kehityssuunta edellyttää tuotevalikoiman laajentamista, laadun parantamista ja tuotantomäärien lisäämistä.
Erityisen kiinnostavaa on sellaisten ominaisuuksiltaan erikoisten pakkauspapereiden kehittäminen,
jotka säilyttävät elintarvikkeet tuoreina.
Monet aallotuskoneistot riippuvat paikallisesta kysynnästä, mikä jarruttaa aallotuskartongin ylituotantoa. Samalla Luoteis-Venäjällä käytännöllisesti katsoen kaikki kierrätyspaperista valmistettava
uusiokartonki ja fluting tehdään vanhentuneilla erikoistumattomilla koneilla. Aineen kuiduttamisessa keittonesteen konsentraatio on pieni (pitoisuus enintään 4 %), massan pesu huonoa, erityisen
huonosti saadaan poistetuksi hieno hiekka, kiertovesijärjestelmän ensimmäinen vaihe eli erittäin
saastuneen veden puhdistaminen ei ole erotettu itsenäiseksi vaiheeksi, suotautus ei varmista saastuneen veden hyvää poistoa, koska useimmissa yrityksissä massasulpun suotautumiskyky on enintään
9%
Luoteis-Venäjän sellu- ja paperiteollisuuden tuottajat ovat mielellään yhteistyössä alan tutkimuslaitosten kanssa. Uusien kemikaalien ja täyteaineiden käyttö antaa mahdollisuuden parantaa, vaikkakin
ei lopullisesti, paperin lujuutta, kierto- ja jätevesipuhdistusta, ratkaista biokasvettumiin ja paperirainan viiralla suotauttamiseen liittyviä ongelmia.
Viime vuosina Luoteis-Venäjän sellu- ja paperitehtaissa on käynnissä voimakas rakenneuudistus,
jonka tarkoituksena on ylhäältä alaspäin integroitujen metsäyhtiöiden perustaminen, joiden toimiala
on hyvin laaja alkaen puunkorjuusta ja päätyen mekaaniseen puunjatkojalostukseen ja kemialliseen
metsäteollisuuteen, mm. paino- ja saniteettipaperin valmistus yms.
Suurten fuusioituneiden metsäyhtiöiden esimerkkinä voidaan mainita Ilim Pulp SOY, Titan-yhtiö,
Kontinentalinvest Oy, Syktyvkarin sahalaitos Oy ym., jotka ovat menestyneet hyvin sellu- ja paperiteollisuudessa.
146
6.2. Sellu- ja paperiteollisuuden prosessi
Sellu- ja paperiteollisuuden teknologisella prosessilla tarkoitetaan puun kemiallista käsittelyä. Sellun valmistusprosessin rakenne Luoteis-Venäjällä sijaitsevissa yrityksissä on esitetty kuvassa 6.1.
Kuva 6.1.
Puun kemiallisen käsittelyn prosessikaavio
Puu
Hake
Hake
Hakkeen valmistus
Kuori ja puutähteet
≈10 % puusta
Sellun, puolisellun valmistus
Lipeä ja
kaasupäästöt
(30-55 %
puusta )
Kuoren ja puutähteiden
hyötykäyttö
Puumassan valmistus,
ТМP ja CТМP
Höyry, sähkö
Lipeän ja kaasupäästöjen regenerointi
Ostettu höyry ja
sähkö
Kemikaalit
Tuoreet kemikaalit
Vesi
Sellu, puolisellu (45-70 %
puusta)
Puhdas vesi
Paperin ja kartongin valmistus
Täyteaineet
Jätevesi
Kiertoveden paikallinen puhdistus
Uusiokuitu
Puumassa, ТМP, CТМP (80-95
% puusta)
Paperi, kartonki ja niiden jalosteet
Jätevesi
Puhdistuslaitteet
Jätevesi
Vesistöön
147
Sulfiittisellun valmistus (kuva 6.2). Sulfiittisellu valmistetaan kuoritusta ja haketetusta puusta niin
että homogeeniseksi hienonnettua puun tai yksivuotisten kasvien haketta keitetään liuoksessa, jonka
kemikaaleina ovat kalsium-, magnesium-, ammonium- ja natriumbisulfiitti sekä rikkidioksidi.
Keitetyn massan kuidut erotetaan lipeästä, pestään, kuumalajitellaan ja erotetaan keittymättömät jakeet; kuidut joko käsitellään uudelleen kemikaaleja käyttäen – valkaistaan ja jalostetaan – tai käytetään valkaisemattomana. Keittokemikaalit regeneroidaan osittain ja joskus melkein kokonaan.
Tätä teknologiaa käytetään seuraavissa yrityksissä: Tsepruss SOY:ssä, Sovetskin sellu- ja paperitehtaassa, Voloshskin valtionyritys sellutehdas nro 5:ssä, Kotlasskin sellu- ja paperitehtaassa, Arkangelin sellu- ja paperitehtaassa, Viipurin sellu Oy:ssä, Sjaskin sellu- ja paperitehtaassa.
Kuva 6.2
Sulfiittisellun valmistuksen periaatteellinen kaavio
148
Sulfaattisellun valmistus
Nykyään tunnetaan kaksi tärkeintä kemiallista menetelmää, joissa sellua keitetään lipeäliuoksessa:
massa valmistetaan natriumhydroksidin ja natriumsulfidin avulla. On olemassa myös niiden muunnoksia, mm. sellun keitto antrahinonin avulla. Sulfaattimenetelmä on laajalle levinnyt tehokas ja
kannattava teknisen sellun valmistusmenetelmä. Sulfaattisellun raaka-aineena voidaan käyttää melkein kaikkia puulajeja, myös pihkaisia, ja valmis sellu on mekaanisilta ominaisuuksiltaan luja ja
kestävä.
Sulfaattimenetelmässä puu tai muu raaka-aine käsitellään lipeäliuoksella korkeassa (yleensä 170 °
С:n) lämpötilassa muutaman tunnin ajan.
Sulfaattikeitto- eli valkolipeän aktiivisia komponentteja ovat NaOH ja Na2S sekä lisäaineet, mm.
natriumkarbonaatti, -tiosulfaatti, -sulfaatti ja –polysulfidi, joita syntyy keittokemikaalien regenerointiin liittyvissä kemiallisissa reaktioissa.
Sellun sulfaattikeitto tapahtuu useissa keittokattiloissa erä- eli jaksottaisena keittona tai jatkuvana
keittona. Jatkuva keitto on edullsempaa eräkeittoon verrattuna, niin että tällä menetelmällä saadaan
suurin osa sulfaattisellusta. Jaksottaisen keiton uudet teknologiat ovat kuitenkin muuttumassa kilpailukykyisiksi, niissä käytetään kuuman lipeän poistamista ja kemiallisen massan kylmää purkamista kattilasta.
Tavallinen sulfaattikeitto, johon liittyy kuuma kaasutus jaksottaisen keiton kattiloissa, käsittää seuraavat vaiheet:
Keittolaitteet tarkastetaan ja valmistetaan keiton seuraavaan jaksoon.
Kattila täytetään keittoliemellä ja -hakkeella.
Keittolämpötila nostetaan maksimilukemiin (höyrytys).
Kaasut ja ilma poistetaan (tärpättikaasutus).
Sellu keitetään lopullisen lämpötilan alaisena.
Seuraavia jaksoja ovat loppuvaiheen kaasutus paineen alentamiseksi (ellei massan ulospuhallus tapahdu keitonaikaisen painon alaisena) ja
massan ulospuhallus.
Luoteis-Venäjän sellu- ja paperiteollisuuden yritykset (Solombalskin sellu- ja paperitehdas, Pitkärannan sellutehdas, Kotlasskin sellu- ja paperitehdas, Sjaskin sellu- ja paperitehdas) ovat ottaneet
käyttöön sulfaattimenetelmän variantin, jossa kemiallinen massa puretaan kattilasta kylmänä ja
mustaalipeää käytetään lämmön takaisinsyöttöön.
Jatkuvan sellunkeiton laitteista yleisin on Kamyr-merkkinen laitteisto. Luoteis-Venäjällä nämä laitteet on asennettu seuraviin sellu- ja paperitehtaisiin (taulukko 6.3.):
Taulukko 6.3.
Sellu- ja paperiteollisuuden yritykset, joissa käytetään Kamyr-merkkisiä jatkuvan sellunkeiton laitteita
Yritys
Laitteiden
määrä
Kotlasskin sellu- ja paperiteh3
taat Oy
4
Arkangelin sellu- ja paperiteh2
taat Oy
3
Segezhan sellu- ja paperiteh1
taat Oy
Neusiedler – Syktyvkar Oy
Svetogorsk Oy
Tuottavuus
(tonnia sellua/vrk)
1700
2320
1930
1650
455
Käyttöönotto vuosi
1964-1969
1964-1970
1964-1970
1964-1992
1983
149
Laite toimii seuraavalla tavalla. Lajiteltu keittohake johdetaan hakeosastolta hakesiiloon. Siilosta
hake siirtyy hakkeenpurkauslaitteen syöttökouruun ja sieltä hakkeen annostelulaitteeseen. Hakkeenannostelulaitteen tehtävänä on annostaa haketta ja siirtää sitä tietyin määrin keittimen matalapainesyöttimeen. Hakkeen lokerosyöttimessä on lokeroita, joihin hake sirottuu. Roottorin käännyttyä 180° hake joutuu matalapaineen syöttimeen ja sieltä edelleen höyrytyskammioon. Hakkeen höyryhaudontaan höyrynkäsittelykammiossa käytetään kiehumishöyryä, joka johdetaan keittimen syöttölaitteesta sekä haihdutinsykloneista. Hakkeesta höyryttämisessä poistuva ilma ja tärpättihöyryt
yhdessä ylimääräisen kiehumishöyryn kanssa johdetaan höyrynkäsittelykammiosta kierukkalämmönvaihtimeen ja edelleen terpentiinilauhduttimeen, missä tärpätti erotetaan muodostuneesta lauhteesta. Höyryttämisen jälkeen hake jalostetaan keittolipeällä, erityisessä laitteessa se erotetaan vieraista esineistä ja aineksista ja se siirtyy edelleen syöttöputkeen.
Syöttöputki (kammio) on tarkoitettu haudutetun hakkeen koneelliseen kuljetukseen höyrytyslaitteesta korkeapainesyöttölaitteeseen. Syöttökammion yläosaan tullut hake joutuu kiertolipeän suihkuun ja kulkee sen mukana alas täyttäen korkeapainesyöttölaitteen lokerot. Korkeapainesyöttölaite
(KPS) on tarkoitettu hakkeen jatkuvaan syöttöön keittimen tai impregnointilaitteen yläosaan. Impregnointilaitteen tarkoituksena on keittonesteen tai valkolipeän imeyttäminen hakkeeseen kaksirunkoisessa laitteessa keittimen ulkopuolella ennen varsinaista keittoa. Hakkeen impregnointi tapahtuu koneessa 130-140 °С:n lämpötilassa 30...40 minuuttia. Sellunkeitto tapahtuu pystysuorassa
keittimessä, jossa keittopaine on 1,0...1,2 МPа. Käytössä on jatkuvatoimisia keittimiä: on hydraulisia keittimiä, joihin hake syötetään keittoliemen tasolle; on keittimiä joissa haudutettu ja imeytetty
hake joutuu ensin keittimen höyryosastoon, jossa keitto tapahtuu, ja vasta sitten siirtyy keittoliemen
tasolle. Keittimen keskellä kulkee putkeja, joita pitkin keittoneste johdetaan. Massan ulosottoa varten keittimen alaosassa on purkulaite. Siihen kuuluu pohjassa oleva siipikaavin ja keskusputki.
Kaapimen kiertonopeutta ja ulosotettavan massan määrää annostellaan variaattorin avulla. Keskellä
keittimen pohjaa on sivuputkia massan ulosottoa varten ja tarpeen vaatiessa höyryn suoraa syöttöä
varten. Kaavin purkaa massan ala-aukkoon, kun sen tiiviys on 10...12%. Massan ulospuhallusta
säädellään ilmaputkistossa olevien puhallusventtiilien avulla. Jatkuvatoimisesta keittimestä keittokemikaalit otetaan talteen kahteen tai kolmeen peräkkäiseen paisuntasäiliöön, ja niissä muodostuva
höyry käytetään hakkeen esihaudontaan bunkkerissa.
Seuraavaksi sellu pestään, lajitellaan ja valkaistaan.
Keittämisen jälkeen massa pestään tarkoituksena erottaa siitä puuraaka-aineen keittoliemeen liuenneet ainekset (massaliete), jotka ovat reagoineet keittokemikaalien kanssa.
Massalietteen sisältämän massan kuivat aineet koostuvat orgaanisista aineista (keittoliemeen liuenneesta puuaineksesta) ja mineraaliaineista (keittoliemen komponenteista).
Keitetty massa pestään monessa vaiheessa (3...5 vaihetta) käyttäen vastavirtapesusekvenssiä, jossa
kuuma pesuvesi (60...80°С) johdetaan pesun viimeisessä vaiheessa, ja käytetty mustalipeä otetaan
talteen ja johdetaan regenerointijärjestelmään vain sellunpesun ensimmäisessä vaiheessa.
Sellun lajittelun ja puhdistuksen päätavoitteena on erottaa massasta keittymättömät jakeet, oksat,
kuitukimput, kuori, niini, hartsi ja hiekka. Sellun lajittelun ja puhdistuksen järjestys sekä siinä käytettävät laitteet riippuvat puhdistettavan sellun lajista, sen tarkoituksesta ja puhdistuksen lopputulosta koskevista standardien vaatimuksista, sulfiittisellun osalta on otettava huomioon myös lopputuotteen hartsipitoisuus.
Sellun lajitteluprosessiin kuuluvat yleensä seuraavat peräkkäiset vaiheet: vedenerotus, pesua edeltävä esilajittelu, oksien ja keittymättömien jakeiden erotus, epäpuhtauksien erotus (hieno lajittelu),
hiekan ja muiden raskaiden jakeiden erotus massasta (keskipakoispuhdistimissa), hartsin ja pienkuidun poisto (jos sellua koskevat standardit sitä edellyttävät), sakeutus ja kuivaus.
150
Valkaisuprosessin tavoitteena on lisätä kuitupuolivalmisteen vaaleutta poistamalla massaan keittämisen jälkeen jäänyt ligniini ja antamalla sellulle tiettyjä fyysis-kemiallisia ominaisuuksia.
Sellua valkaistaan joko vaalentamalla valkaisemattomassa sellussa olevia väriaineita tai poistamalla
massan aineosien väri. Tumman värin aiheuttaa suurimmaksi osakseen massaan jäljelle jäänyt ligniini, joka sisältää erilaisia oheisaineita, lopputuotteen ominaisuudet riippuvat paljolti sellun keittotavasta, puulajista ja valkaisuun käytettävistä valkaisukemikaaleista.
Luoteis-Venäjän sellutehtaissa sellun vaaleuden parantamiseksi käytetään enimmäkseen klooridioksidia. Paljon harvemmin käytetään happi- ja alkalivalkaisua.
Mekaanisesta ja kemiallisesta massasta tuottavat sellua Syktyvkarin sellu- ja paperitehtaat, Sjaskin
sellu- ja paperitehtaat, Selenginskin sellu- ja paperitehtaat, Volga Oy ja Turinskin sellu- ja paperitehdas.
Paperinvalmistus. Seuraavaksi tarkastellaan paperituotteiden valmistusprosessia Luoteis-Venäjän
yrityksissä. Paperinvalmistuksen yleinen rakenne esitetään kuvassa 6.3.
151
Kuva 6.3.
Paperinvalmistuksen yleinen rakenne
Kuituaine
Kuitujen keräys
Jauhaminen
Sulputtaminen
Liima- ja täyteaineiden lisäys seokseen
Sulpun varastointi
Paperimassan annostettu siirtäminen
Laimentaminen
Puhdistaminen
Levittyminen viiralle
Vedenpoisto
Puristus
Kuivatus
Kiertovesi
Jäähdyttäminen
Hylkypaperin
Päällystys
uudelleenkäsittely Rullaus
Kostutus
Rulliksi leikkaaminen
Kalanterointi
Bobineiksi leikkaaminen
Pakkaus
Arkeiksi leikkaaminen
Arkkien lajittelu ja laskenta
Pakkaus
Alkuperäinen kuituaine jauhetaan ja sekoitetaan veteen, seos laimennetaan sopivaan sakeuteen. Paperilajista riippuen paperihiokkeeseen lisätään mineraalisia täyteaineita, liima-aineita ja päällystyspigmenttejä. Paperimassan sakeuden tasaan-nuttua massa kerätään metallisäiliöön. Kuitusulpun annostettuun laimentamiseen käytetään kiertovettä, ts. paperikoneen viiraosastosta talteen otettua ja
kiertovesijärjestelmään palautettua vettä. Tällä tavalla vähennetään puhtaan veden kulutusta ja samalla supistetaan täyteaineiden poistumista massasta ja kuituhäviötä prosessin aikana.
Sulppu laimennetaan ja puhdistetaan vieraista aineksista lajittelu- ja puhdistuskoneissa ja johdetaan
paperikoneeseen. Paperikoneessa laimea paperimassa levittyy viiralle, jossa massasta poistetaan
vettä ja massa muotoutuu paperiksi, paperirata kulkeutuu puristimiin ja edelleen kuivaukseen, sitten
paperiraina jäähdytetään, höyrytetään ja kiillotetaan ja paperikoneen kuivapäässä paperi kiertyy rul152
laksi. Jos tarvitaan tiivistä lujaa paperia (eristyspaperi ym. paperilajit) tai läpikuultavaa paperia
(kuulto- ja kalkiopaperi), tai jos halutaan lisätä paperin kiiltoa ja sileyttä (paino- ja liitupaperi), niin
pohjapaperi kostutetaan ja kalanterointi suoritetaan erillisenä jälkikäsittelynä, näin saadaan superkalanteroitu paperi.
Valmis paperi leikataan pienemmiksi rulliksi tai arkeiksi, jotka lasketaan ja pakataan. Rullat myös
pakataan ja kuljetetaan paperivarastoihin. Ylimääräinen kiertovesi otetaan talteen ja johdetaan puhdistuslaitteeseen, josta talteenotetut kuidut palaavat taas valmistusprosessiin ja vesi johdetaan laimennettavaksi. Paperikoneesta, superkalanterista, pitkittäisleikkaus- ja paperinleikkauskoneesta tuleva hylkypaperi siirretään kuidutettavaksi pulpperiin ja käytetään sen jälkeen kuituaineena paperinvalmistukseen.
Kartonki valmistetaan suurin piirtein samalla tavalla, mutta kartongin eri kerrosten paperimassa
valmistetaan erikseen. Pintakerroksena olevan kraftlainerin paperiraina muodostetaan kartonkikoneen toisella rainanmuodostusyksiköllä eli tasoviiralla ja keskikerros muotoutuu koneen sylinteriosassa.
Kartongin pintakerroksen kuitulietteen sakeus säädetään samalla kun sulppu pumpataan säiliöstä,
tämä mahdollistaa massan laimennukseen tarvittavan vesimäärän tarkan annostuksen. Laimennettu
sulppu johdetaan kahteen peräkkäiseen hydrojauhajaan, joissa se puhdistetaan ja tarpeen vaatiessa
jauhetaan, jauhatusaste riippuu metalliterien välyksestä. Jos välys on suuri, terät iskevät ja kampaavat massaa, muuten ne jauhavat massaa. Sitten tasoviiralla talteenotetulla kiertovedellä jatkettu
massa, jonka sakeus on 0,7%, siirretään pieksimeen ja lajittimiin hienolajittelua varten. Lajittelun
viimeisessä vaiheessa muodostuvat jätteet siirretään tasolajitteluun. Vieraista aineksista puhdistettu
massa johdetaan kiertovesi-järjestelmään, johon johdetaan myös viiralta suodattunut vesi.
Massa laimennetaan edelleen haluttuun sakeuteen massansekoituspumpussa. Tähän tarkoitukseen
käytetään kartonkikoneen tasoviiralta suodattuvaa kiertovettä. Sekoituspumpun rakenne, johon
kuuluu käyttöpyörä, mahdollistaa massan sakeuden säätelyn laajalla alueella. Tämä saavutetaan joko säätämällä kolmivaiheisten virrankokoojamoottorien kiertonopeutta, tai vastaavalla pumpun
käyttöpyörämelojen asennon säätelyllä. Paperimassan siirtämistä perälaatikkoon säädellään pumpun takana olevalla venttiilillä. Tuo venttiili varmistaa, että massan korkeus perälaati-kossa pysyy
samana.
Samalla tavalla paperimassa siirretään kartonkikoneen viirasylinterille kartongin keskikerroksen
muodostamiseksi. Mutta tässä tapauksessa paperimassa laimennetaan sekoituspumpussa sylintereistä suotautuneella vedellä sakeuteen 0,8%. Massan puhdistamiseen käytetään samoin lajittimia. Lajittelujätteet seulotaan lisäksi tärylajittimessa, ja sakeuttamisen jälkeen paperimassa johdetaan lajittelemattoman jätepaperin kokooja-altaaseen. Ennen kuin massa johdetaan viirasylinterin säiliöön, se
laimennetaan lisäksi sekoituspumpussa, jossa on myös melapyörä. Tästä massa johdetaan viirasylinterille, jossa painetta valvotaan ylivuodon avulla.
Monikerroksisen kartongin valmistukseen tarkoitetussa kartonkikoneessa on useampia rainanmuodostusyksiköitä. Niiden määrä riippuu valmistettavan tuotteen 1 m2:n painosta. Kartonkikoneessa
on oltava joko useampi viirasylinteri tai viirasylinterin ja yhden tai useamman tasoviiran yhdistelmä.
Suurilla sellu- ja paperitehtailla on tehokkaat kiinteät yhteistoimintasuhteet puunjalostus- ja puunkorjuuyrityksiin.
153
Komin tasavallassa Neusiedler Syktyvkar Oy:llä on yhteistoimintaa puutavaran kolmen suuren kuluttajan kanssa, joilla on omia sahoja. Ne ovat Syktyvkarin saha-puunjalostustehdas, Zheshartskin
vaneritehtaat ja Syktyvkarin vaneritehdas.
Segezhan sellu- ja paperitehtaat. Holdingyhtiöön kuuluvat Segezhan sellu- ja paperitehtaat, 10 metsänhakkuutaloutta ja Segezhan LDK –saha-puunjalostustehdas. Puuraaka-aineen hankinta kuuluu
Segezhan sellu- ja paperitehtaiden tehtäviin, se myös markkinoi Segezhan puunjalostustehtaan valmistamaa sahatavaraa.
Luoteis-Venäjän metsäyhtiö –nimiseen holdingyhtiöön kuuluvat Nemanskin sellu- ja paperitehdas,
Kamennogorskin offsetpaperitehdas ja Velgiiskin puun-jalostustehdas. Yhtiössä käytetään samantyyppistä puuraaka-aineen jakamista.
Solombalskin sellu- ja paperitehtaat ostavat pääasiallisesti valmista teknista haketta (sellun valmistuksen tärkeintä raaka-ainetta) Arkangelin alueella toimivilta puunjalostustehtailta.
6.3. Sellu- ja paperitehtaiden käyttämä raaka-aine
Sellun raaka-aineena käytetään sellu- ja paperiteollisuudessa pääasiallisesti havupuuta ja lehtipuuta.
Havu- ja lehtipuuta toimitetaan sellu- ja paperitehtaille pyöreänä raakapuuna (kuitupuuna, kokorunkoina) tai teknisena hakkeena.
Valtion standardien – GOST 9462-88 ”Pyöreä lehtipuutavara. Tekniset ehdot” ja GOST 9463-88
”Pyöreä havupuutavara. Tekniset ehdot” – vaatimisten mukaisesti kuitupuu jaotellaan kolmeen laatuluokkaan: I, II ja III. laatuluokka riippuen puutavarassa olevien vikojen lajista ja koosta. Kooltaan
kuitupuu jakautuu pienpuuhun, jonka latvaläpimitta on 6 - 13 cm, keskisuuri kuitupuu, jonka latvaläpimitta on 14 - 24 cm ja suuri kuitupuu, jonka latvaläpimitta on 26 cm ja yli. Pituudeltaan kuitupuu voi olla 0,75; 1,0; 1,1; 1,2; 1,25 m tai näillä jaollinen.
Tarkoituksena on saada mukaan jalostusprosesseihin mahdollisimman paljon huonolaatuista puuraaka-ainetta, siksi on kehitelty joukko teknisiä ehtoja, jotka sallivat toimitettavassa paperipuussa
olevan suurempi määrä kooltaan suurempia vikoja kuin pyöreää puutavaraa koskevat standardit sallivat. Niiden joukossa on: TU 13-0273685-402-89 ”Puuraaka-aine (IV laatuluokan kuitupuu) valkaistun sulfiitti- ja bisulfiittisellun, sulfaattisellun ja bisulfiittipuolisellun valmistamiseksi. Tekniset
ehdot”; TU 13-0273685-404-89 ”Teknologiset halkopuut. Tekniset ehdot”; TU 13-0273685-405-90
”Sellu- ja paperiteollisuuden puuraaka-aine, tekniset ehdot”.
Kokorunkoina toimitettavaa puuraaka-ainetta koskevat vaatimukset on esitetty OST 13-18-90 ”Kokorungot. Tekniset ehdot.” –standardissa. Teknologisena hakkeena toimitettavaa puuraaka-ainetta
koskevat vaatimukset on esitetty GOST 15815-83 ”Teknologinen hake. Tekniset ehdot” standardissa. Luoteis-Venäjällä käytettävissä olevista puulajeista sellu- ja paperiteollisuudelle ovat
tärkeimpiä seuraavat: havupuulajit:
- mänty tavallinen (Pinus silvestris L);
- kuusi tavallinen (Picea excelsa L.);
Lehtipuulajeista kuitujen valmistuksessa käytetään:
- hieskoivua (Betula pubescens E.);
- rauduskoivua (Betula verrucosa E.) ja
- haapaa (Populus tremula L).
154
Tehokkuus on esitetty taulukoissa 6.4 – 6.5
Taulukko 6.4.
Absoluuttisen kuivan sellun saanto prosentteina suhteessa sellunkeittoon käytetyn puuraakaaineen määrään
Puulaji
Sellun saanto %:na
valkaistava
kemialliseen käsittelyyn
Mäntykuitupuu
Kuusikuitupuu
42 – 48
44 – 49
35-36,5
38-42
Koivukuitupuu
Haapakuitupuu
Lehtikuusikuitupuu
50 – 51
51 – 54
39 – 42
33-34,5
Taulukko 6.5.
Kuitupuun kulutus sellunkeitossa 1 sellutonnia kohti
Puutavaralaji ja tuotenimike
Kuitupuun kulutus,
m3
Mäntykuitupuu, valkaisematon ja valkaistava sellu
4,7
5,0
Kuusikuitupuu, valkaisematon ja valkaistava sellu
Koivukuitupuu, valkaistava ja liukeneva sellu
Mäntyä ja lehtikuusta sekaisin, liukeneva sellu
4,8
4,2
6,3
5,0
4,2
6,5
Paperiteollisuuden tutkimuslaitoksen TsNIIB Oy:n arvion mukaan Luoteis-Venäjän sellu- ja paperitehtaiden käyttämän puuraaka-aineen yhteismäärä on 18 400 – 18 500 tuhatta m3. Luoteis-Venäjän
puuraaka-aineen hinnat on esitetty taulukossa 6.6
Taulukko 6.6.
Puuraaka-aineen hinnat Luoteis-Venäjällä
Puulaji
Hinta 1 m3, rpl.
Mäntykuitupuu I-II laatuluokka
700-900
Kuusikuitupuu I-II laatuluokka
700-900
Koivukuitupuu
750-950
Haapakuitupuu I-II laatuluokka
500-600
Teknologinen puuraaka-aine
150-250
(IV laatuluokan havukuitupuu)
Luoteis-Venäjän sellu- ja paperitehtaat käyttävät puuraaka-aineena enimmäkseen I ja II laatuluokan
havu- ja lehtikuitupuuta. Sellun valmistuksessa keskimääräinen saanto on 48 – 54 %.
Lehtikuitupuusta valmistetun sellun osuus on viime aikoina kasvanut jatkuvasti ja on nykyään yli
50 % selluntuotannosta. Syynä tähän on ulottuvilla olevien havupuuvarojen ehtyminen ja lehtipuusellun valmistuksen suhteellisen pienet kustannukset. Lehtipuusellua valmistetaan käytännöllisesti
katsoen kaikissa sellutehtaissa.
155
6.4. Sellu- ja paperitehtaiden puuraaka-ainepohja. Puunkorjuun suunnittelu
yrityksissä
Luoteis-Venäjän sellu- ja paperiteollisuudessa 19 % yrityksistä harjoittaa omaa puunkorjuuta.
Puunkorjuun alalla toimivista yrityksistä mainittakoon Kotlasskin sellu- ja paperitehtaat Oy, Segezhan sellu- ja paperitehtaat Oy, Solombalskin sellu- ja paperitehtaat Oy, Neusiedler – Syktyvkar
Oy, Svetogorsk Oy.
Omia puunkorjuuyksiköitä on ennen muuta suurilla sellu- ja paperitehtailla, joille sijoitukset muuten tappiolliseen puunkorjuualaan korvautuvat mahdollisuudella valvoa puuraaka-aineen saantia.
Tällaiset yritykset ovat yleensä holdingyhtiöitä, jotka koostuvat metsänhakkuu- ja sellu- ja paperiyrityksistä.
Esimerkkinä voidaan tarkastella Venäjän johtavan metsäyhtiön – Ilim Pulp Enterprise – rakennetta,
siihen kuuluvat Kotlasskin sellu- ja paperitehtaat, Pietarin KPK, Kommunar-paperitehdas.
156
Kuva 6.4.
Ilim Pulp Enterprise –metsäyhtiön rakenne
Kotlasskin selluja paperitehtaat
Bratskin
metsäteollinen
kokonaisuus
Ust-Ilimskin
metsäteollinen
kokonaisuus
Pietarin
kartonkitehdas ja
kirjapaino
17 metsänhakkuutaloutta
18 metsänhakkuutaloutta
7 metsänhakkuutaloutta
Kommunar
jätteiden kierrätys
Plzenska
Petrobord
Kommunar
Ilim
papirna
trading
paperitehdas
Gofropak
157
Kirjallisuusluettelo
Raportti Katsaus liitupaperin ja pakkauskartongin maailman- ja Venäjän markkinoista. Metsäteollisuuden tutkimuskeskus. Moskova 2004. 83 sivua.
Raportti Sellun- ja paperinvalmistuksen nykyaikaisten teknologioiden analyysia.
Paperiteollisuuden tutkimuslaitos TsNIIB Oy. Moskova 2003. 28 sivua.
Valtion tilastokomitean aineisto.
Sellun- ja paperinvalmistuksen teknologia. Käsikirja. Toim. Osipova P. S. Kolme osaa. Pietari LTA
2002. 1. osa. 1. jakso. 420 sivua.
Sellun- ja paperinvalmistuksen teknologia. Käsikirja. Toim. Osipova P. S. Kolme osaa. Pietari LTA
2002. 1. osa. 2. jakso. 633 sivua.
Laptev V. N. Sellun- ja paperinvalmistuksen teknologian ja laitteiston harjoituskurssi. Ekologia.
Moskova 1991. 206 sivua.
D. Hoyer. Kartonginvalmistus. –lesnaja promyshlennost. Moskova 1977. 382 sivua.
Joukkoviestimet ja Internet.
Paperiteollisuuden tutkimuslaitos TsNIIB Oy:n eksperttiarvioita.
Список использованной литературы.
Отчет «Обзор мирового и российского рынков мелованной бумаги и упаковочного картона».
ФГУП ГНЦ ЛПК., Москва. 2004г. 83 с.
Отчет «Анализ современных технологий целлюлозно-бумажного производства». ОАО
«ЦНИИБ» Москва., 2003г. .28 с.
Данные Госкомстата.
Технология целлюлозно-бумажного производства. Справочные материалы. В 3-х томах
СПБ.: ЛТА, 2002. под ред. Осипова.П.С. т.1.ч.1. 420 с..
Технология целлюлозно-бумажного производства. Справочные материалы. В 3-х томах
СПБ.: ЛТА, 2002. под ред. Осипова.П.С. т.1.ч.2. 633 с..
Практикум по технологии и оборудованию целлюлозно-бумажного производства. В.Н.
Лаптев. Москва. Экология. 1991г. 206 с.
Производство картона. Д.Хойер. Москва. Лесная промышленность. 1977. 382 с.
Данные СМИ и Интернета.
Экспертные оценки ОАО «ЦНИИБ»
158