Kohti yhteistä päämäärää

Torstaina kesäkuun 3. päivänä 2010
SUOMENSELÄN SANOMAT
YmpäristöUutiset1
YmpäristöUutiset
Virtain kaupungin ympäristölautakunnan tiedotuslehti 2010
Kohti yhteistä päämäärää
Kevät on jo pitkällä ja maa
hyväsesti lemmessään. Varma orastavan kesän merkki on
myös perinteinen tiedotuslehti, jossa kerromme Virtain kaupungin ympäristöosaston ajankohtaisia kuulumisia. Tämänvuotisessa numerossa keskitymme yhteen tärkeimmistä ympäristöosaston tehtävistä,
kaavoitukseen. Lisäksi lehdessä valotetaan myös poikkeusluvituksia.
Kaavoitus on aina herättänyt monen suuntaisia mielipiteitä ja suomalaisille tyypilliseen tapaan useimmiten negatiiviset ajatukset valtaavat palautteissa sijaa. Positiivisen palautteen antaminen kun koetaan
vaikeana. Kaavoitusprosessin
läpivienti on hyvin samantapainen kuin mikä tahansa suunnitteluprosessi. Sen aikana pyritään selvittämään kaikki ha-
luttuun lopputulokseen vaikuttavat tekijät ja niiden pohjalta luomaan kokonaisuus, joka
vastaa mahdollisimman hyvin
asetettua tavoitetta (= valtaosan
tahtotilaa). On aivan selvää, että kaikkia ei voida, eikä myöskään pidä miellyttää. Onnistuessaan työssään, niin suunnittelija kuin myös kaavoittaja tietää
sen siitä, että jos asiasta ei kuulu juuri mitään, niin se on aina
varma merkki jonkinasteisesta
onnistumisesta työssään.
Kaavoituksen apuvälineeksi on tämän kevään aikana rakennettu
kaavoitusohjelma,
jolla pystytään kokonaisvaltaisemmin arvioimaan lähivuosien kaavoitus tarpeita ja osoitta-
maan siihen riittävät resurssit.
Ohjelmaa tullaan päivittämään
vuositasolla, kuitenkin niin, että kiireelliset tarpeet päätetään
erikseen. Toivomme ympäristöosastolla, että ohjelma kyetään viemään hyvässä hengessä läpi ja asiassa oltaisiin yksituumaisia.
Viime aikoina on kovasti puhuttanut myös Virtain kaupungin strategiaankin kirjattu kohta, jossa loma-asuntoja pyrittäisiin muuttamaan vakituisiksi ja saamaan sitä kautta kuntaamme uusia virtolaisia. Valitettavan usein nykyinen lainsäädäntö ei kyseistä poikkeamista mahdollista ja olemme
joutuneet puun ja kuoren välis-
sä tuottamaan joillekin asiakkaillemme karvaan pettymyksen, vaikka asiaan myötämielisesti suhtaudummekin. Kaupungin päättävien elimien toimesta tehdyt päätökset menevät
aina tiedoksi myös alueelliseen
Ely-keskukseen ja jos ne eivät
ole linjassa, niistä valitetaan ja
kunnan menestymisen mahdollisuudet ovat käytännössä minimaaliset. Vauhtia asiaamme pitäisi hakea aina eduskunnasta
asti, jotta lainsäädäntöön saataisiin kaipaamaamme helpotusta.
Hyvää kesää ja antoisia lukuhetkiä lehtemme parissa,
Toni Harjumäki
Ympäristölautakunnan
puheenjohtaja
2
YmpäristöUutiset
SUOMENSELÄN SANOMAT
Virtolainen lähiluonto
kaavoituksen kohteena
Hyvinvoiva Virrat,
hyvinvoiva virtolainen
Kuntamme strategia pähkinänkuoressa otsikon mukaisesti: Muutama sana sisältää paljon ja on erittäin
haasteikas, osittainkin onnistuessaan sanojen merkitys saa sisällön, jolla on
myös erittäin paljon taloudellista merkitystä positiivisessa mielessä kuntamme talouteen ja hyvinvointiin. Tilinpäätökset ovat
olleet plussalla 17 vuoden ajan ja strategia tähtää myös siihen, että näin
myös jatkuisi maailmanlaajuisesta taantumasta
huolimatta.
Nämä otsikon kallisarvoiset sanat haastavat meitä kuntalaisia liikkumiseen
– ja eräänlaiseen elämäntaparemonttiin, eikä strategia ole mitenkään syyllistävä, vaan paremminkin
mahdollistava.
Kaavoitus on yksi tärkeimpiä kuntamme toimia, millä voidaan ohjata
erinäisiä asioita hyvinkin
paljon. Tulevien asuinalueiden kaavatyössä voidaan
ottaa huomioon kuntamme
kunniakkaan strategian tavoitteet, sillä strategiakuin kaavoituskaan ei ole
yhden vaalikauden tuote,
vaan kantavat asioita vuosikymmeniksi eteenpäin.
Kaavoituksella voidaan
luoda viihtyisyyttä, ottaa
huomioon asuinalueen hyvät liikkumisen mahdollisuudet koko elämänkaarta
ajatellen. Viihtyisä asuinalue houkuttelee liikkumaan ja uskon, että sillä
on suuri-vetovoimavaikutus muuttaa kuntaamme
vakioasukkaaksi.
Jotenkin meidän ihmis-
ten aivojen sopukoissa
elää ajatus siitä omasta punaisesta tuvasta ja perunamaasta. Tästä osoituksena,
että edellisvuonna myydyt
tontit ja niiden kysyntä on
ollut keskustaajamamme
ulkopuolelta, jossa tonttikoot ovat olleet isompia ja
sitä tarvittavaa väljyyttä on
ympärillä. Monipuolisella
tonttitarjonnalla voimme
haasteisiin vastata. Tonttikoolla, viheralueilla on
suuri merkitys niiden kysyntään ja miten viihtyisäksi asuinalueet koetaan.
Myös vanhojen asuinalueiden viihtyisyyttä pitäisi
parantaa, sillä niihin sijoitetut eurot saamme takaisin pitkässä juoksussa.
Lopuksi voisikin todeta,
että kaavoituksella voidaan
tukea kuntamme strategian
suuntaa, kuten myös monilla muilla keinoin. Tärkeintä on, että eri toimijat
puhaltaisivat samaan suuntaan. Tehdään kunnastamme viihtyisä – ja houkutteleva, mahdollisuudet hyvään liikkumiseen koko
elämänkaaren ajalle. Satsaaminen viihtyisyyteen
maksaa itsensä takaisin.
Toivotan kaikille kuntalaisille, kesäasukkaille hyvää kesää. Toivotaan auringonpaistetta moniin kesätapahtumiin. Meillä on
kaunis puhdas luonto, suuri voimavara, joten nauttikaamme annista ja pitäkäämme siitä myös hyvää
huolta.
Kesäterveisin,
Risto Saarinen
Kaupunginhallituksen
edustaja
Torstaina kesäkuun 3. päivänä 2010
Kuluva vuosi on luonnon
monimuotoisuuden teemavuosi. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa teemavuodella herättää meitä suomalaisia näkemään myös lähiluontomme arvon osana
luonnon monimuotoisuutta.
Virroilla lähiluonto-teema
on hyvinkin ajankohtainen.
Meillä on käynnistynyt mittava kaavoitustyö, jonka pitäisi kiinnostaa kaikkia virtolaisia. Sisältäähän yleiskaavoitusohjelma vuosille
2010-2014 sekä Virtain keskustaajaman että joidenkin
kylätaajamien osayleiskaavat sekä keskustan asemakaavan päivityksen.
Kaupungin ympäristöviranomaiset tekevät työtä virtolaisten viihtyvyyden lisäämiseksi ja ottavat suunnittelussa huomioon kaupunkilaisten toiveita ja näkemyksiä oman asuinympäristönsä kehittämisestä. Kaavoitustyössä ensisijaisena tavoitteena on oltava virroilla
asuvien ihmisten viihtyvyyden turvaaminen ja edistäminen ja toisena tavoitteena
uusien virtolaisten houkutteleminen ja hyvien asuinmahdollisuuksien luominen.
On tärkeää, että kaupunkilaiset tuovat julki toiveitaan
ja näkemyksiään varsinkin
omaan asuinympäristöönsä
liittyen, mutta myös kuntaa
laajemmin koskevissa kaavoitus- ympäristökysymyksissä.
Jokaisen lähiympäristöstään kiinnostuneen kuntalaisen on juuri nyt hyvä miettiä oman asuinpaikkansa lähiluontoon ja ympäristöön
liittyviä viihtyvyystekijöitä. Mitkä seikat tekevät ympäristöstä viihtyisän ja mitkä kohteet omassa lähiluonnossa ovat erityisen merkittäviä ja tärkeitä oman ja koko asuinalueen viihtyvyyden
kannalta ja jotka tulisi kaavassa huomioida. Asukkaille tärkeät kohteet voivat olla pieniäkin esim. ketolaik-
kuja, kosteikkoja, metsiköitä, ojanvarsia, jos niiden säilyttäminen koetaan viihtyvyyden kannalta tärkeäksi.
Tärkeintä on tuoda ympäristöosaston tietoon mielipiteitä lähiluonnossa tärkeiksi
koetuista kohteista.
Virtain kaupungin, joka
ainakin strategioissaan nostaa luontoarvot keskeisimmäksi viihtyvyystekijäksi, tulee kaavoituksessa ottaa huomioon asukkaidensa
mahdollisuudet päästä vaivatta nauttimaan luonnon
tarjoamista virkistysmahdollisuuksista. Viheralueiden ja - käytävien määrää
on lisättävä asuinalueiden
rakentamisessa siten, että
ne eivät ole vain joidenkin
takapihoja ja joutomaata.
Yleiset uimarannat ja rantavirkistysalueet on suunnittelussa otettava nyt huomioon. Laivaranta on veneilijöiden kiittelemä, ja rantapuisto hieno virkistysalue,
mutta hyvälle uimarannalle
asetettuja vaatimuksia se ei
enää täytä.
Rantarakentamisen uskotaan olevan virtain väestökadon pysäyttäjä. Jos kaavoituksessa panostettaisiin
rannanläheiseen rakentamiseen rantarakentamisen sijasta, pääsisi suurempi joukko asukkaista nauttimaan
vesistöjemme suomista virkistysmahdollisuuksista.
Rannanläheisen asuinalueen hyvin suunniteltu yhteinen ranta-alue venelaitureineen ja uimapaikkoineen ja
mahdollisesti yhteiskäytössä olevine rantasaunoineen
olisi sosiaalisestikin asuinaluetta kehittävä vaihtoehto. Se huomioisi myös kesällä ja talvella järvillä liikkuvien mahdollisuuden nauttia eheistä rantamaisemista
ja säilyttäisi rantakasvillisuuden luonnonmukaisena.
Katri Lavaste
ympäristölautakunnan
jäsen
Virtain kaupunki sai vuoden GIS-palkinnon
ESRI Finland myöntää vuoden GIS-palkinnon paikkatiedon parissa toimivalle organisaatiolle tai henkilölle,
joka on toiminnassaan innovatiivisesti ja merkittävällä
tavalla hyödyntänyt ja soveltanut paikkatietoa tai teoillaan muutoin tukenut paikkatiedon tunnettuutta ja hyödyntämistä maassamme.
ESRI-käyttäjäpäivillä luovutetun palkinnon sai tänä
vuonna Virtain kaupunki.
Virtain kaupunki on omalla panoksellaan mahdollistanut seutukunnan yhteisen
paikkatietoratkaisun toteutumista.
Palkinnon saamisen perusteet olivat seuraavat: Virtain
kaupungin keskeisenä ajatuksena on hyödyntää valmisohjelmistojen mahdollisuuksia minimoiden erillisten sovellusten kehittämistä.
Toimintamalli lyhentää palveluiden julkaisuun menevää aikaa ja pienentää kustannuksia.
Virtain kaupunki on panostanut yhteistyöhön ympäristökuntien kanssa tarjoten osaamista, järjestänyt
yhteisiä koulutustilaisuuksia, tukenut sekä palveluiden perustamisessa että seutukunnan yhteisen paikkatietostrategian laatimista.
Toimintaa leimaa eteenpäin
katsominen ja päämäärähakuisuus.
ESRI-käyttäjäpäivillä
luovutetun GIS-palkinnon sai tänä vuonna
Virtain kaupunki.
Vihreillä viikoilla lähitienoot tutuksi
Kaupunkisuunnistuksen palkinnot arvottiin Koivurinteen päiväkodilla.
Tämän kevään Vihreitten
Viikkojen teemana oli lähiympäristöön tutustuminen.
Tapahtumat organisoi kaupungin ympäristökasvatustyöryhmä.
Virinän näyttely: Alakoululaiset ja päivähoitolapset esittelivät omien
koulu- ja hoitopaikkojensa lähiympäristöä piirustuksin, valokuvin ja tilateoksin Virinässä. Näyttelyä
kävi katsomassa parisensataa kävijää.
Kaupunkisuunnistus:
Virtain keskustan liikkeisiin oli asennettu 20 rastia, joissa oli Virtoja koskevia kysymyksiä. Vastaajien kesken arvottiin yritysten luovuttamia palkintoja.
Suunnistajia oli lähes kaksisataa.
Virrat-peli: Pelin virallinen julkistamistilaisuus
oli Kurjenkylän koululla.
Pelin avulla tulee koko Virrat tutuksi hauskalla tavalla. Pelilaudan on tehnyt taiteilija Linda Peltola Killinkoskelta. Kysymykset ovat
virtolaisten lasten ja nuorten laatimia.
Paikalliset järjestöt tutuiksi näyttely: Koivurinteen päiväkodilla tutustuttiin paikallisiin järjestöihin
tuomalla esille niihin liittyviä tavaroita, asusteita ynnä muuta rekvisiittaa.
Julkkishuutokauppa:
Virtain Lions Club Tarjanne järjesti huutokaupan,
jossa kaupan oli virtolaisten julkkisten luovuttamia
heille tarpeettomia tavaroita. Huutokaupan tuotol-
la hankittiin yksi Virrat-pelin pelialusta lisää.
Vihreille viikoille oma
logo: Yläkoulun 7-luokkalaisten tekemistä ehdotuksista valittiin Anni Raittisen tekemä perhonen vihreitten viikkojen logoksi.
Marttisessa kyläkoulujen ja päivähoitolasten
ympäristöpäivät: Nuorisokeskus Marttisessa puuhailivat kyläkoululaiset ja
päivähoitolapset ympäristöaiheisten tehtävien parissa koko päivän.
Yläkoululla
monenmoista toimintaa: Yläkoululla oli muun muassa
kirpputori ja unohtuneiden
tavaroiden näyttely. Pulpetteja siivottiin. Lisäksi ympäristöaiheista tiedotusmateriaalia oli esillä.
Torstaina kesäkuun 3. päivänä 2010
SUOMENSELÄN SANOMAT
YmpäristöUutiset3
Virtain keskustaajaman
osayleiskaavan laatiminen
aloitettu
Virtain keskustaajamaan
laaditaan uusi osayleiskaava, jolla korvataan alueelle
aiemmin laaditut vanhentuneet yleiskaavat. Yleiskaavalla ohjataan alueen maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta sekä sen kehittymistä
yleispiirteisellä tasolla. Se
luo perustan asemakaavoitukselle ja alueiden käytön
muulle suunnittelulle.
Nyt laadittavalla yleiskaavalla suunnitellaan ja ratkaistaan tavoitevuoden 2035
väestö- ja työpaikkakehitystä vastaava rakentamistarve,
yhdyskunta- ja taajamarakenteen muotoutuminen, sekä
liikennejärjestelyt. Kaavassa
huomioidaan myös alueen
luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot. Keskeisinä tavoitteina on kestävän kehityksen mukainen ja taloudellisesti järkevä taajamarakenne, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, monipuolisten ja vetovoimaist-
en asumismahdollisuuksien
lisääminen mm. mahdollistamalla rannanläheinen
asuminen, sekä viihtyisän ja
turvallisen elinympäristön
muodostaminen.
Kyseessä on vaativa ja pitkä arviolta noin kaksi vuotta
kestävä prosessi.
Kaavan laatii konsultti, FCG Finnish Consulting
Group Oy.
Työ aloitetaan strategisella suunnitteluosiolla, jolla tutkitaan suunnittelualueen vaihtoehtoisia kehityskuvia pohtimalla mm.
yhdyskuntarakenteen painopiste- ja muutosalueita,
asuin-, työpaikka- ja palvelujen alueiden sijoittumista ja laajentumissuuntia,
tieverkkoa, sekä suojelu- ja
virkistysalueita. Vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan
ja niistä muokataan runko
yleiskaavan pohjaksi. Tämä
työvaihe ajoittuu syksyyn
2010.
Ensimmäinen yleiskaavaluonnos valmistunee kevättalvella 2011, jolloin se
esitellään yleisölle ja asetetaan julkisesti nähtäville ja
kommentoitavaksi. Saatavien mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen luonnos muokataan kaavaehdotukseksi,
jonka arvioidaan valmistuvan syksyllä 2011. Kaavaehdotus asetetaan taas julkisesti nähtäville ja siitä on
mahdollisuus esittää muistutuksia. Kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn
kaavaehdotus saataneen kevättalvella 2012.
Arto Nummijärvi
kaavoitusarkkitehti
Likimääräinen yleiskaavarajaus.
Loma-asunnon muuttaminen
pysyvään asuinkäyttöön
Virroilla ilmenee jossain
määrin haluja muuttaa loma-asunto pysyvään asuinkäyttöön. Maankäyttö- ja
rakennuslain mukaan tällaiselle rakennuksen käyttötarkoituksen muutokselle on
haettava rakennuslupa. Ranta-alueella luvan myöntäminen on usein varsin problemaattinen juttu.
Kaavoittamattomat
ranta-alueet
Ranta-alueella, jolla ei ole
oikeusvaikutteista yleis- tai
asemakaavaa rakennuslupaa
ei saa myöntää ilman kaavaa
tai poikkeuslupaa. Poikkeusluvan ratkaisee tällaisissa tapauksissa Pirkanmaan ELYkeskus. Tällöin kaupunki
antaa hakemuksesta lausunnon.
Kaavoitetut
ranta-alueet
Jos rakennushanke on kaavan mukainen, voidaan lupahakemus käsitellä suoraan
rakennuslupana.
Asia mutkistuu huomattavasti jos rakennushanke on
kaavan vastainen, koska rakennuslupaa ei saa myöntää
vastoin kaavaa. Tällaisissa
tapauksissa asia on tutkittava
ja ratkaistava kaavaa muuttamalla. Kaavamuutos on melko suuritöinen ja pitkällinen
prosessi. Yksittäistapauksissa tietyin edellytyksin asia
voidaan ratkaista poikkeusluvalla. Poikkeusluvan ratkaisee pääsääntöisesti kaupunki.
Poikkeuslupa
Silloin, kun poiketaan
maankäyttö- ja rakennuslain tai sen nojalla annetuista rakentamista koskevista
säännöksistä ja määräyksistä on rakentamiselle haettava poikkeuslupa. Tyypillisin
poikkeaminen on rakentaminen vastoin kaavaa. Poikkeuslupa on rakennuspaikka- ja rakennuskohtainen, ei
henkilökohtainen.
Poikkeamiselle tulee olla erityiset syyt. Erityisinä
syinä voidaan pitää erilaisia
maan käyttöön, kuten rakennuspaikkaan, sen sijaintiin ja
rakennushankkeeseen liittyviä seikkoja. Puhtaasti henkilökohtaiset syyt, kuten halu asua tietyllä paikalla, sukulais- tai ystävyyssuhteet,
perinnönjako, tms. eivät ole
laissa tarkoitettuja erityisiä
syitä.
Poikkeamisluvan myöntämisen edellytykset on määrätty laissa. Sen mukaan
poikkeaminen ei saa haitata kaavoitusta ja sen toteuttamista tai alueiden käytön
muuta järjestämistä, vaikeuttaa luonnonsuojelun ja
rakennetun ympäristön suojelun tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa
myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. En tässä yhteydessä lähde tarkemmin selvittämään, miten näitä lain ilmaisuja tulkitaan ja sovelletaan,
koska siihen ei tämän lehden
sivut riitä.
Myös perustuslain edellytys kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta on pidettävä kirkkaana mielessä päätöksiä tehtäessä.
Poikkeuslupa ratkaistaan
aina hakemuksesta. Siinä luvan hakija selvittää tiedot rakennuspaikasta, mitä aiotaan
rakentaa, sekä esittää perustelut ja erityiset syyt poikkeamiselle. Kaupungin viranhaltijat tutkivat asian, tekevät lisäselvityksiä ja pyytävät tarvittavat lausunnot.
Myös rakennuspaikan naapureita tiedotetaan hankkeesta ja heille varataan
mahdollisuus mielipiteen
esittämiseen. Poikkeuslupapäätöksen tekee kaupunki.
Vuosittain tulee kaupungin viranhaltijoille 10–15
Osayleiskaava-alueen rajaus
Killinkosken asemakaavatyö etenee
1:60 000
(c) Maanmittauslaitos
Killinkosken kylätaajamaan tekeillä oleva asemakaavan muutos- ja laajennustyö on edennyt kaavaehdotusvaiheeseen. Se
tulee julkisesti nähtäville
ja kommentoitavaksi alkukesällä 2010. Kaavan laatiminen on edennyt suotuisasti hyvässä yhteistyössä kyläläisten, kiinteistönomistajien ja eri osallista-
hojen kanssa.
Kylän omaleimaisuus
tulee kaavassa hyvin esiin.
Tehdasmiljöö, vanhan tiiviin kylätaajaman hyvin
säilynyt rakennuskanta,
vesistöt ja arvokas luonnonympäristö kontrastina
taajamaa ympäröiviin avariin peltomaisemiin ja laajoihin metsiin tekevät Killinkosken kylästä ympäris-
töltään erityislaatuisen.
Kaava on luonteeltaan
säilyttävä ja samalla uutta
antava. Alueelle tulee noin
40 uutta omakotitalotonttia
ja yksi uusi rivitalotontti.
Kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn kaava saataneen tulevan syksyn aikana.
Arto Nummijärvi
kaavoitusarkkitehti
Myös kyläläisiä on kuultu Killinkosken asemakaavan laadintavaiheessa.
tiedustelua mahdollisuudesta muuttaa loma-asunto pysyväksi asunnoksi. Vuonna
2009 lupahakemuksia jätettiin 3 kpl, jotka kaikki ratkaistiin myönteisesti. Hieman pidemmällä aikavälillä tarkastellen, vuoden 2007
alusta tähän päivään mennessä (3,5 vuotta) näitä muutoslupahakemuksia on jätetty 15 kpl, joista 11 on ratkaistu myönteisesti.
Rakennuslupa
Mikäli poikkeuslupapäätös on myönteinen ja valitusajan (30 päivää) jälkeen
saanut lainvoiman, rakennushankkeelle haetaan rakennuslupaa. Hakemus jätetään kaupungin rakennusvalvontatoimistoon. Tässä
vaiheessa luvan hakijan tulee esittää suunnitelmat rakennuksesta ja rakennuspaikan järjestelyistä. Viranhal-
tijat tutkivat luvan myöntämisen edellytykset. Pysyvässä asuinkäytössä olevien rakennusten suunnittelulliset ja tekniset vaatimukset
ovat huomattavasti tiukempia, kuin loma-asuntojen
vastaavat vaatimukset. Rakennuslupapäätöksen tekee
rakennustarkastaja.
Arto Nummijärvi
kaavoitusarkkitehti
Naurissalmen sulun
avajaisia juhlitaan
Pitkään kestänyt Hauhuunveden-Uurasjärven
kunnostushanke on päätöksessään. Naurissalmen pienvenesulun avajaisia vietetään 11. kesäkuuta klo 15 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Alueella on vähän parkkipaikkoja, joten paikalle
tulevien toivotaan käyttävän kimppakyytejä tai tulevan linja-autoasemalta
klo 14.40 lähtevään yhteiseen kuljetukseen.
Pienvenesulun vieressä ja Naurissalmen viereisissä salmissa (Putikko-
ja Simpsiönsalmi) sijaitsevien pohjapatojen avulla nousivat Hauhuunveden ja Uurasjärven alimmat vedenkorkeudet. Tämä helpottaa vesistöjen
virkistyskäyttöä ja parantaa maisemakuvaa.
Hankkeen rahoittivat
Virtain kaupunki, valtio
(Pirkanmaan ympäristökeskus ja Metsähallitus)
ja paikalliset organisaatiot.
Ilman paikallisten tahojen ja ihmisten sitkeyttä ja
aktiivisuutta ei juhlia kesäkuulla vietettäisi.
Hissien rakentamista
edistetään
Virtain kaupungin strategiassa on nostettu esiin
esteetön kaupunki ja yhtenä sen osana hissien rakentamisen edistäminen.
Kysyntä
esteettömiin
huoneistoihin kasvaa koko ajan. Erityisesti vanhusväestön kasvava määrä lisää tarvetta hissillisiin kerrostaloihin. Liikuntarajoitteinen väestö
ja lapsiperheet tarvitsevat
myös yhä lisääntyvässä
määrin huoneistoja palvelujen läheltä. Virtain kaupungissa on melko paljon
kolmikerroksisia kerrostaloja, joissa ei ole hissejä. Hissin rakentaminen
hissittömään taloon ei ainoastaan vaikuta kiinteistön päivittäiseen käytettävyyteen, vaan myös
kiinteistön kiinnostavuuteen ja arvon nousuun.
Asumisen rahoitus- ja
kehittämiskeskus (ARA)
antaa avustusta hissin rakentamiseen hissittömään taloon. ARA:
n avustuksen määrä on
enintään 50 prosenttia
kaikista kustannuksista
(hissi, rakennustyöt sekä
suunnittelu). Tuen saaminen hankkeelle edellyttää, että on olemassa
selvä hankesuunnitelma
ja taloyhtiön päätös hissin tekemiseksi. Kaupunki tutkii mahdollista his-
sien rakentamista omiin
kiinteistöihin ja niiden
tukemiseen
mahdollisuuksien mukaan muualla. Muutamat kaupungit ovat tehneet päätöksiä
omasta avustuksesta hissin rakentamiseen. Sen
suuruus on 10–15 prosentin luokkaa.
Virtain kaupungintalon
peruskorjauksessa varustettiin kaupungintalo hissillä, joka helpottaa liikuntarajoitteisten asiointia talossa. Tämän hissin
veroton kustannus on vähän yli satatuhatta euroa.
Normaalisti hissin rakentamiskustannus on noin
kaksi kertaa hissilaitteen
arvo.
Uusi asunto-osakeyhtiölaki astuu voimaan 1.7.
2010 ja helpottaa asuntoyhtiöiden päätöksentekoa
hissin rakentamispäätöksessä. Kustannusosuudet
voidaan jyvittää hyödyn
mukaan. Tämän uskoisi
lisäävän hissin rakentamispäätöksiä.
Virtain kaupunki tulee
selvittämään omien kiinteistöjen esteettömyyttä sekä arviomaan niiden
kustannusvaikutuksia.
Lisäksi selvitys tultaneen
laajentamaan koskemaan
kaikki julkisia rakennuksia sekä muita kaupungissa olevia kerrostaloja.
SUOMENSELÄN SANOMAT
Torstaina kesäkuun 3. päivänä 2010
Kalettomanlahden alueen kehittämissuunnittelu on käynnistynyt
Virtain kaupunki laatii hankesuunnitelmaa tavoitteena Kalettomanlahden alueen kehittäminen ja vetovoimaisuuden säilyttäminen.
Suunnitelma toimii yhtenä
pohjaselvityksenä käynnistymässä olevan yleiskaavan
laatimiselle. Rantapuisto uimarantoineen ja satamapalveluineen on yksi suosituimmista Virtain kesäkohteista
ja sellaisena se halutaan säilyttää.
Suun nittelutoimikunta
odottaa parhaillaan virtolaisilta, veneilijöiltä, alueen asukkailta ja käyttäjiltä ajatuksia, mihin suuntaan
aluetta halutaan kehittää.
Myös Kalettomanlahden
eteläpuolisen alueen käyttöä koskevia ideoita kaiva-
Tänä vuonna valmistuvat sekä Vaskuunjärven ja Havanganjärven kunnostussuunnitelmat. Molemmissa on tavoitteena korvata nykyiset
säädeltävät padot kiinteillä padoilla ja samalla nostaa alimpia vedenkorkeuksia hiukan.
Vermasjärven kunnostus
sai Aluehallintoviraston luvan. Lupa töiden aloittamiseen saatiin, vaikka lupapäätöksestä on valitettu Vaasan
hallinto-oikeuteen Todennäköisesti pato rakennetaan
ensi vuonna. Hanke nostaa
Vermasjärven alimpia vedenkorkeuksia, mikä helpottaa vesistön virkistyskäyttöä
ja parantaa maisemakuvaa.
Toisveden alimpien vedenkorkeuksien nostamisen
suunnittelu alkaa olla loppusuoralla. Nostaminen tapahtuu rakentamalla pohjapato Horhankosken niskalle.
Suunnitelman valmistuttua
haetaan hankkeelle lupa. Ra-
kentamiseen päästään aikaisintaan parin kolmen vuoden
kuluttua.
Kurjenjärven lupahakemus on niin sanotusti sisällä. Lupaviranomainen vaatii siihen vielä täydennyksiä,
jotka tehdään syksyyn mennessä.
Selvityksiä veden
laadusta
Ympäristölautakunta on
teettänyt viime vuosina
muutamia selvityksiä vesistöjen vedenlaadusta. Vuonna
2006 tehtiin selvitys Iso-Tarjanteen Mustalahden kunnosta, vuonna 2008 Keihäsjärvestä ja vuonna 2009 Vaskuunjärvestä.
Resurssien
puutteen vuoksi selvityksiä
ei ole voitu tehdä kuin enintään yksi vuodessa.
Mikäli halutaan edes jonkinlainen kuva vesistön tilasta, tulee näytteet ottaa sekä talvella että kesällä ja eri
vesikerroksista ja mielellään
Vesistöjen kunnostaminen nostaa alimpia vedenkorkeuksia, helpottaa vesistön virkistyskäyttöä ja
parantaa maisemakuvaa.
vielä useammasta pisteestä. Näytteenotto ja analyysit joudutaan ostamaan. Vesistötietoa saadaan myös ns.
velvoitetarkkailuista, joita
tehdään keskuspuhdistamon
ja Killinkosken puhdistamoilta purkautuvien puhdis-
tettujen jätevesien vaikutusten selvittämiseksi. Tuloksia
voi kysellä ympäristösuunnittelijalta.
Uimavesien laadun valvomisesta vastaa terveysvalvonta ja tuloksia voi kysellä terveystarkastajalta.
Koirankakat oikeaan roskikseen
net kaupungit ovat lähteneet
mukaan omalla panoksellaan toimimaan paikallisesti, sillä joka kevät kuntalaiset nostavat koirankakkaon-
Jos et, niin tule kuuntelemaan projektipäällikkö Satu Heinon esitys jätevesistä 12.6. klo 13 kaupungintalon valtuustosaliin. Kulku on
gelman esille.
Nyt koirankakkatarran voi
noutaa ilmaiseksi myös Virtain kaupungintalon neuvonnasta ja kiinnittää omaan
roskikseen ja siten olla itse
mukana kampanjassa. Tarran voi tilata myös netistä osoitteesta: www.koirankakkaroskis.fi.
Hyvä mieli sydämessä
Muista pussittaa ja viedä
kaikki eivät roskaa siedä.
w
w
Koiranomistajat Johanna
Hulkko ja Jussi Kallioniemi keksivät konkreettisen
ratkaisun koirankakkaongelmaan. He ideoivat tarran,
jonka pientalon asukkaat
voivat hankkia ja kiinnittää
omaan roskikseensa. Tarra
antaa ohikulkevalle koiranomistajalle luvan sujauttaa
kakkapussin kyseiseen roskikseen.
Hulkko ja Kallioniemi
ovat yksityishenkilöitä, eikä kampanjan takana ole
yritystä tai yhdistystä. Mo-
w.
ko
ira n ka kk aro
sk
is
Joko tiedät miten hoidat
jätevetesi 2014 mennessä?
Virtain kaupungintalon peruskorjauksessa varustettiin kaupungintalo hissillä, joka helpottaa liikuntarajoitteisten asiointia talossa.
taan. Halutaanko alue säilyttää nykyisellään vai halutaanko sinne esimerkiksi
asumiseen, virkistykseen,
vapaa-aikaan tai veneilypalveluihin liittyviä toimintoja.
Suunnittelusta vastaa tekninen toimisto, yhteistyössä
ympäristö ja sivistystoimen
kanssa. Suunnittelua ohjaa
laaja ohjausryhmä. Hankkeen suunnittelijaksi on valittu Pöyry Finland Oy.
Virtain kaupungin kotisivuilta löytyy linkki, josta voi tulostaa pohjakartan
ja kirjoittaa tai piirtää ideoitaan.
Karttoja on jaossa myös
kaupungin keskuksessa sekä Rantaterassilla. Palautus
ennen juhannusta kaupungin keskukseen.
Vesistöjä kunnostetaan urakalla
.fi
4
YmpäristöUutiset
näyttelytila Virinän ovesta.
Satu Heino on puolueeton
asiantuntija, jonka työnantaja on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
Linnut tekee taas jo pesää
se taas tietää uutta kesää.
Kevättä nyt viettää saamme
roskat, jätteet tiellä jaamme.
Kengissä eläinulostusta
kävelijäin mieli musta.
Koiran kakat, puheenaiheet
esille tuo vuoden vaiheet.
Koiran jos sä omistat
niin itsellesi muistutat:
kakkapussi muista mukaan
silloin murise ei kukaan.
Koiran jätteet mukaan ota
jätesäilöön – välttyy sota.
Ihmiset myös roskat heittää
talvella ne lumi peittää.
Kevät lumen sulattaa
ja roskaajalle muistuttaa:
muista jätesäilöt omat
maisemat on silloin somat.
Luonto puhtaana kun meillä
paras mieli kulkee teillä.
Luonnon puhtaan säilyessä
hyvä mieli sydämessä.
Aune Järviniemi
Ympäristölautakunnan
jäsen