Pohjanmaan maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvitys - ELY
RAPORTTEJA 73 | 2012 Pohjanmaan maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvitys Pohjanmaan maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvitys RAPORTTEJA 73 | 2012 POHJANMAAN MAANKÄYTTÖ-, LIIKENNE- JA LOGISTIIKKASELVITYS Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Mikko Voipio, Heidi Verkama (kansi) Kansikuva: Heidi Verkama Kartat: Sito, Ramboll ISBN 978-952-257-637-8 (painettu) ISBN 978-952-257-586-9 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-586-9 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus 1 ESIPUHE Tämä selvitys on laadittu Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Työn ohjauksessa ovat olleet mukana erityisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Pohjanmaan liitto sekä maakunnan seutukunnat ja muut sidosryhmät. Työ on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Työ kartoittaa laajasti maakunnan maankäytön, liikenteen ja logistiikan nykytilaa, yhteistoiminnan sujuvuutta ja kehittämistarpeita. Selvitys on tehty konsulttityönä Sito-yhtiöissä. Alikonsulttina on toiminut Liidea Oy (nyk. Ramboll). Projektin ohjausryhmänä on toiminut Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä. Työssä toimi myös työryhmä, jota johti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennejärjestelmäpäällikkö Jarmo Salo. Työryhmään on kuulunut myös kaavoitusinsinööri Ann Holm Pohjanmaan liitosta sekä muita ELY-keskuksen, Pohjanmaan liiton ja kuntien edustajia. Sitossa työryhmän ovat muodostaneet DI Juha Mäkinen, DI Iida-Maria Rantanen, DI Tenho Aarnikko ja HM Katja Hyökki-Kotilainen. Liideassa työhön ovat osallistuneet DI Tuomo Pöyskö ja DI Toni Joensuu. Kesäkuussa 2012 2 Sisältö ESIPUHE................................................................................................................................................ 2 3.6 Joukkoliikenne ..................................................................................................................... 22 1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet ....................................................................................................4 3.6.1 Joukkoliikenteen reitit ja vuorotarjonta .............................................................................. 22 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet ................................................................................................. 4 3.6.2 Joukkoliikenteen nykyinen alueellinen palvelutaso ........................................................... 22 1.2 Suunnittelualue ...................................................................................................................... 4 3.6.3 Tuetut tai ostetut joukkoliikennepalvelut ........................................................................... 23 1.3 Työn sisältö ja toteutus ........................................................................................................... 4 4 Nykytila-analyysi .......................................................................................................................24 2 Yritys- ja kuntakyselyt .................................................................................................................5 4.1 Nykytilan merkittävimmät puutteet ja ongelmakohdat .......................................................... 24 2.1 Kyselyiden toteutus................................................................................................................. 5 4.2 Kehitysnäkymiä .................................................................................................................... 26 2.2 Yrityskysely ............................................................................................................................ 5 5 Strateginen kehittämisohjelma ja sen tavoitteet ....................................................................28 2.2.1 Yritysten kuljetustarpeet ...................................................................................................... 5 5.1 Liikennejärjestelmän tavoitteet ja kehittämisohjelma ........................................................... 28 2.2.2 Kuljetusten suuntautuminen ja solmupisteet ....................................................................... 5 5.2 Maankäyttö .......................................................................................................................... 28 2.2.3 Kehittämistarpeet ................................................................................................................ 6 5.3 Liikenne ................................................................................................................................ 30 2.2.4 Yritysten sijoittumistarpeet .................................................................................................. 6 5.4 Logistiikka ............................................................................................................................ 31 2.3 Kuntakysely ............................................................................................................................ 7 Vaasan logistiikka-alue .............................................................................................................. 31 2.3.1 Maankäyttö ja tonttivaranto ................................................................................................. 7 6 Kehittämistoimenpiteiden määritys .......................................................................................33 2.3.2 Liikenteelliset kehittämistarpeet kunnissa ........................................................................... 7 6.1 Kehittämisohjelma ja hankeluettelo ...................................................................................... 33 3 Pohjanmaan maankäytön, liikenteen ja logistiikan nykytilanne ...........................................8 6.2 Maankäyttö ......................................................................................................................... 33 3.1 Pohjanmaan maankäytön nykytilanne.................................................................................... 8 6.2.1 Hajarakentamisen hallinta ................................................................................................. 33 3.1.1 Aluerakenne ......................................................................................................................... 8 6.2.2 Maankäyttövyöhykkeiden kehittäminen ............................................................................ 33 3.1.2 Väestö, asuminen ja työpaikat ............................................................................................. 8 6.3 Liikenne ................................................................................................................................ 34 3.1.3 Kaavatilanne ...................................................................................................................... 10 6.3.1 Väylien toimintavarmuus ................................................................................................... 34 3.1.4 Hajarakentaminen.............................................................................................................. 10 6.3.2 Saavutettavuus ................................................................................................................. 34 3.2 Logistiikan nykytila ............................................................................................................... 10 6.4 Logistiikka ............................................................................................................................ 34 3.2.1 Lähtökohdat ....................................................................................................................... 10 6.4.1 Yritys- ja logistiikka-alueiden hallittu kehittäminen ............................................................ 34 3.2.2 Logistiikka- ja yritysalueiden nykytilanne ..........................................................................11 6.4.2 Kuljetusketjujen toimintaedellytysten parantaminen ......................................................... 35 3.2.3 Logistiikka- ja yritysalueet maakuntakaavassa ..................................................................11 7 Vaikutusten arviointi ................................................................................................................36 3.2.4 Elinkeinoelämän kuljetukset .............................................................................................. 13 7.1 Vaikutusten arvioinnin periaatteet......................................................................................... 36 3.3 Tieverkon nykytila ................................................................................................................ 13 7.2 Strategisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi ................................................................. 36 3.3.1 Nykyiset liikennemäärät..................................................................................................... 13 7.3 Tulevaisuudenkuvien vaikutusten arviointi ........................................................................... 39 3.3.2 Liikenne-ennuste............................................................................................................... 14 Lähteet ....................................................................................................................................... 42 3.3.3 Liikenneturvallisuus ........................................................................................................... 17 Liitteet ..........................................................................................................................................42 3.3.4 Hoito ja ylläpito .................................................................................................................. 19 3.4 Rataverkon nykytila .............................................................................................................. 19 3.4.1 Rataverkko ja raideliikenne .............................................................................................. 19 3.4.2Rataverkon kunto ja parannushankkeet ............................................................................ 20 3.5 Laiva- ja lentoliikenne .......................................................................................................... 21 3.5.1 Lentoliikenne ja lentorahti .................................................................................................. 21 3.5.2 Laivaliikenne Pohjanmaan satamista ............................................................................... 21 3 1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet logistiikan tilasta sekä antaa kunnille lähtö- ja taus- Pietarsaaresta ja muualta maakunnan pohjoisosis- käydään läpi luvussa 5. Kehittämisohjelman pohjalta Maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvitys on osa tatietoja liikenneverkon, maankäytön ja kaavoituksen ta on yhteys Seinäjoelle ja muualle Etelä-Suomeen. määritetyt kehittämistoimenpiteet on puolestaan esi- Pohjanmaalle laadittavaa liikennejärjestelmäsuunni- kehittämiseen. Suunnitelma toimii osaltaan tausta-ai- Rataverkon kautta Vaasasta on sähköistetty yhteys tetty luvussa 6 ja niiden vaikutusten arviointi luvussa telmaa. Tämä selvitys kartoittaa laajasti maakunnan neistona muun muassa maakuntakaavaa kehitettäes- Seinäjoelle ja sitä kautta muun muassa Helsinkiin ja 7. maankäytön, liikenteen ja logistiikan nykytilaa, yhteis- sä ja elinkeinoelämän sijoittumispäätöksiä tehtäessä. Ouluun. Maakunnassa on neljä syväsatamaa, jotka si- toiminnan sujuvuutta ja kehittämistarpeita. Maankäytössä logistisesti houkuttelevat uudet tai jaitsevat Kristiinankaupungissa, Kaskisissa, Vaasassa 1.2 ja Pietarsaaressa. Vaasan lentokenttä sijaitsee Vaa- Suunnittelualue laajentuvat alueet voidaan ottaa huomioon kuntien san kaupungin alueella. Pietarsaaren ja Kokkolan yh- kaavoitustyössä ja toimintojen sijoittelussa. Liikenne- Suunnittelualueena on Pohjanmaan maakunta, joka verkon osalta esitetään ongelmakohteita, jotka korjaa- sijaitsee Suomen länsirannikolla. Maakunta on ran- malla olisi mahdollista kehittää väyläverkostosta en- nikon suuntainen ja hyvin kapea sisämaahan päin, tistä tehokkaampi ja turvallisempi ottaen huomioon eri leveimmistäkin kohdista rannikolle on vain noin 40 liikennemuodot ja niiden yhteenkytkennät. km. Pohjanmaalla on 16 kuntaa, jotka muodostavat Selvityksen taustaksi tehtiin laaja nykytila-analyysi, Tämän työn rinnalla on laadittavana Pohjanmaan neljä seutukuntaa: Kyrönmaan seutukuntaan kuulu- jossa tarkasteltiin maakunnan maankäytön, liikenteen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Siinä on kehittämi- vat Isokyrö, Laihia ja Vähäkyrö, Pietarsaaren seutu- ja logistiikan nykytilaa. Nykytila-analyysin lähtöaineis- sen painopistealueiksi määritelty maankäytön tiivis- kuntaan Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja tona käytettiin olemassa olevia kaavoja, selvityksiä, täminen, palvelurakenteet, saavutettavuuden kannal- Uusikaarlepyy, Suupohjan rannikkoseutuun Kaskinen, rekisteri- ja tilastoaineistoja sekä suunnitelmia. Poh- ta tehokkaiden alueiden kehittäminen, maankäytön Kristiinankaupunki ja Närpiö sekä Vaasan seutukun- janmaan maankäytön-, liikenteen ja logistiikan nyky- muutosalueiden määrittäminen sekä joukko- ja kevyt- taan Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri. tila on esitetty luvussa 3, nykytilan analyysi esitetään 2 liikenteen edistäminen. Näitä painopisteitä on paino- Pohjanmaan maapinta-ala on noin 7 800 km ja tettu myös tässä maankäyttö-, liikenne- ja logistiikka- asukasluku 179 000 henkilöä. Väestöntiheys on hie- selvityksessä. 2 man suurempi (22,96 hlö/km ) kuin valtakunnallinen 2 teinen lentokenttä sijaitsee Kruunupyyssä. 1.3 Työn sisältö ja toteutus luvussa 4. Työn tausta-aineistoa kerättiin myös kahdella kyselyllä. Toinen suunnattiin Pohjanmaan alueella toi- Sekä tässä että liikennejärjestelmätyössä huomi- keskiarvo (17,61 hlö/km ). Maakunnan erityispiirtei- mivien teollisuuden ja kaupan yrityksille tavoitteena oidaan myös Vaasan ja Pietarsaaren seuduilla toimi- siin kuuluvat toisaalta kansainvälistyneet, globaalin selvittää niiden näkemyksiä kuljetustarpeista, liikenne- vien seudullisen maankäytön, asumisen, liikenteen ja teollisuuden huippuyritykset, toisaalta monipuoliseen verkon puutteista ja maankäyttöön liittyvistä tarpeista. palvelurakenteiden suunnitteluun keskittyvien MAL-/ yrittäjyyteen perustuva elinkeinorakenne sekä erikois- Toinen kysely suunnattiin Pohjanmaan kunnille ja sillä MALPE-verkostojen lähtökohdat sekä liikennerevo- tumisen myötä kasvava alkutuotanto. Tasainen pelto- selvitettiin kuntien maankäyttöön ja liikenteen kehittä- luution periaatteet. Yhteisen MAL-suunnittelun ta- maisema helpottaa saavutettavuutta, mutta maakun- miseen liittyviä kehitystarpeita. Kyselyiden tuloksia on voitteena on parantaa seutujen kehitysedellytyksiä ja taa leimaavat myös harvemman asutuksen alueet, esitetty luvussa 2. hillitä ilmastonmuutosta kokonaisvaltaisesti. Liiken- rannikon saaristoisuus sekä estevaikutusta synnyttä- nerevoluution ajatuksena taas on saada aikaan vä- vät Pohjanmaan lukuisat joet. Maankäytön nykytilan ja sen kehittämissuuntien tarkentamiseksi marraskuussa 2011 järjestettiin lisäk- hemmällä enemmän. Kestävässä, ihmiskeskeisessä Pohjanmaan läpi rannikon suuntaisesti kulkeva si kuntien kaavoituksesta vastaaville henkilöille suun- palveluyhteiskunnassa infrastruktuuria, liikkumista ja valtatie 8 yhdistää maakunnan tärkeimmät keskuk- nattu työpaja. Tavoitteena oli löytää seutukuntien mer- logistiikkaa lähestytään palveluna ja hyvinvoinnin läh- set toisiinsa ja länsirannikon muihin keskuksiin: ete- kittävimmät kasvukohteet, elinkeinoelämälle tärkeät teenä. Tavoitteena on kehittää suunnittelun prosesse- lässä Poriin ja Turkuun sekä pohjoisessa Kokkolaan kohteet ja väylät sekä tuoda esiin eri seutukuntien eri- ja ja työkaluja sekä levittää hyviksi todettuja yhteistyön ja Ouluun. Valtatie 3 (E 12) yhdistää Vaasan seudun tyistarpeet. käytäntöjä seutujen suunnitteluun. Laihian kautta etelään Tampereelle ja Helsinkiin. Lai- Nykytila-analyysin perusteella määritettiin stra- Tämän työn tavoitteena on antaa päättäjille ko- hialta erkanevan valtatien 18 kautta Vaasasta on yhte- teginen kehittämisohjelma, joka muodostuu kehittä- konaiskuva Pohjanmaan maankäytön, liikenteen ja ys Seinäjoelle ja Jyväskylään. Valtatien 19 välityksellä mistoimenpiteistä. Kehittämisohjelma tavoitteineen 4 2 Yritys- ja kuntakyselyt 2.1 Kyselyiden toteutus 2.2 Yrityskysely Kyselytutkimukset toteutettiin vuoden 2011 syyskuun ja lokakuun aikana web-pohjaisella ZEF Arviointi -ky- 2.2.1 Yritysten kuljetustarpeet sely- ja tiedonkeruusovelluksella. missa tuotannon ja tukkukaupan yrityksissä sekä Tuotantoa harjoittavissa yrityksissä yleisimmät ta- logistiikkayrityksissä kuljetusmäärät nousevat yli mil- varalajit ovat metallituotteet, muut valmistettavat tava- joonaan tonniin vuodessa. Kansainvälisiä kuljetuk- rat, kojeet ja laitteet, kemialliset aineet ja tuotteet, eri- sia on valtaosalla kyselyyn vastanneista yrityksistä. laiset raaka-aineet sekä elintarvikkeet. Tukkukaupan Yrityskyselyllä selvitettiin yritysten näkökulmasta Vastanneiden yritysten kuljetustoiminnassa on mer- Kaikkiaan 73 % vastanneista arvioi tavarakuljetusten ja vähittäiskaupan kuljetuksissa tärkeimmät tavarala- merkittävimmät logistiikan solmukohdat, liikenne- ja kittäviä yritysten kokoluokasta ja toimialasta johtuvia kasvavan ainakin hieman nykyisestä seuraavan viiden jit ovat elintarvikkeet, muut valmistetut tavarat ja juo- kuljetusjärjestelmän puutteet sekä tarpeet logistiikka- eroja. Pääsääntöisesti pienen kokoluokan yrityksissä vuoden sisällä. mat. Logistiikkayritysten kuljetukset koostuvat edellä palvelujen ja maankäytön kehittämiseen. Selvitettäviä kuljetusten määrä on vähäinen. Vastaavasti suurim- mainittujen teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden, asioita olivat lisäksi kuljetusketjujen yhteentoimivuus maa-ainesten ja maataloustuotteiden sekä jätteiden ja ja kehitystarpeet, tarpeet uusille terminaaleille ja/tai kierrätysmateriaalien kuljetuksista. yritysalueille, yritysten sijoittumisen kriteerit ja kriittiset Vastanneilla yrityksillä on suhteellisen vähän eri- tekijät sekä kiinnostus kaavoituksessa jo esitettyjä yri- koiskuljetustarpeita, mutta ne ovat muutamassa yri- tysalueita kohtaan ja uudet aluetarpeet. Osoitetiedot tyksessä volyymiltaan merkittäviä. Alueellisesti eri- yrityksiin hankittiin sähköisestä yritysrekisteristä. Koh- koiskuljetuksia käyttävät yritykset ovat sijoittuneet deryhmänä jakelussa olivat maakunnassa toimivat pääosin Vaasaan ja Vöyriin. Vastaavasti vaarallisten tuotanto-, kauppa- ja logistiikkatoimialojen yritykset. aineiden kuljetuksia toiminnassaan käyttävät yritykset Kaikkiaan jakelussa oli 710 yritystä, joista noin puolet ovat sijoittuneet pääosin Vaasaan ja Mustasaareen. oli sijoittunut Vaasaan tai Mustasaareen. Vastauksia saatiin 110 yrityksestä (vastausprosentti noin 16 %), 2.2.2 Kuljetusten suuntautuminen ja solmupisteet joten tulokset antavat hyvän tietopohjan yritysten logistisista tarpeista. Vastaajista suurin yksittäinen ryhmä koostui tuotantotoimintaa harjoittavista yrityksistä. Alle puolet yrityksistä (43 %) on määräävässä ase- Vaasan ja Mustasaaren alueille on muodostunut Poh- massa yrityksen kuljetusratkaisujen valinnassa. Noin janmaan logistiikan merkittävin keskittymä. Tämä ko- kolmannes (36 %) yrityksistä voi jossakin määrin vai- rostui kyselyn vastauksissa. kuttaa kuljetusmuotojen valintaan. Noin viidenneksellä yrityksistä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa kuljetusrat- Pohjanmaan kuntakyselyllä kartoitettiin kunti- kaisuihin. en maankäyttöön ja liikenteen kehittämiseen liittyviä suunnitelmia sekä kehityssuuntia ja -tarpeita. Kysely- Lähes kaikkien vastanneiden yrityksen kuljetus- tutkimus lähetettiin kaikkiin maakunnan kuuteentoista toiminnassa käytetään maantiekuljetuksia. Rautatie- kuntaan kuntien maankäytöstä, elinkeinotoiminnasta kuljetuksia käyttää yhdeksän prosenttia vastanneista. ja liikenneverkon kehittämisestä vastaaville henkilöil- Lisäksi merikuljetuksia ja lentorahtia käyttää vajaa kol- le. Kaikki kunnat vastasivat kyselyyn. Kunnista tulleet masosa vastanneista. Lentorahtia käyttävien yritysten vastaukset koottiin yhteen niin, että jokaisesta kun- osuus on huomattavan korkea. Lentorahtia käyttävistä nasta on huomioitu yhtenäinen näkemys, vaikka vas- yrityksistä lähes 70 % on sijoittunut Vaasaan tai Mus- taamiseen olisi osallistunut useampi henkilö kunnasta. tasaareen. Tärkein reitti tavarakuljetuksille on valtatie 8. Valtatiet 3 ja 19 muodostavat toisen tavarakuljetusten Kuva 2.1. Yrityksen tavarakuljetusten kannalta tärkeimmät väylät (N=100, EOS=2). 5 pääreitin. Valtateiden lisäksi tärkeäksi itä–länsisuun- sataman heikko saavutettavuus tie- ja rataverkolla se- taiseksi tavaraliikenteen reitiksi nousee kantatie 67. kä sataman tarjoamat rajalliset laivayhteydet nousivat Muita logistiikan näkökulmasta tärkeitä solmupisteitä vastauksissa esille. Myös Pietarsaaressa sataman ovat kyselyyn vastanneille yrityksille Vaasan ja Pietar- tieyhteyksien kehittäminen nähtiin tärkeänä saavutet- saaren satamat ja Vaasan lentoasema. Vaasan, Kas- tavuuden ja puutteellisen liikenneturvallisuuden vuok- kisten ja Pietarsaaren ratayhteydet arvioitiin tärkeiksi si. Satamiin toivotaan uusia laivayhteyksiä: nykyisin kuljetusreiteiksi vain harvoissa yrityksissä. Muita yk- yritykset käyttävät puutteellisten yhteyksien vuoksi sittäisten yritysten esiin nostamia tärkeitä yhteyksiä muita satamia. Ongelmana nähtiin erityisesti suorien olivat valtatiet 2 ja 13, seututie 741 (Purmontie) sekä laivayhteyksien puuttuminen Eurooppaan. Nykyisen Turun ja Helsingin satamat (kuva 2.1) Vaasa–Uumaja-yhteyden kehittäminen arvioitiin tär- Helsingin sataman yhteys (52 %) nousee tärkeim- keäksi. Lisäksi uusia rahtiyhteyksiä toivottiin Ruotsiin mäksi solmukohdaksi Pohjanmaan yritysten tuon- Uumajan eteläpuolelle eli esimerkiksi Örnsköldsvikiin, tikuljetuksissa. Tuontikuljetuksissa käytetään myös Härnösandiin tai Sundsvalliin. Rauman (41 %), Turun (37 %), Porin (33 %) ja Vaa- Yritykset arvioivat, että maakunnassa olisi tarve san (26 %) satamien yhteyksiä. Viennissä korostuu keskitetyn ja kokonaisvaltaisen logistiikkakeskuksen etenkin Satakunnan ja Turun satamien vahva asema perustamiselle palvelemaan Pohjanmaan teollisuu- Helsingin ja Vaasan satamien lisäksi. Merkittävimmik- den logistisia tarpeita. Tällä hetkellä merkittävimmät si esteiksi Pohjanmaan satamien käytölle nousevat logistiikkaan vaikuttavat infrastruktuurin kehittämis- sopivien laivalinjojen puuttuminen, yhteyksien harva tarpeet Pohjanmaalla kohdistuvat yritysten arvioiden frekvenssi ja hintataso suhteessa vaihtoehtoisiin kul- perusteella valta- ja kantatieverkkoon (79 %): teiden jetusreitteihin. Ongelmiksi koettiin myös yhteyksien kunto ja ylläpitotaso koettiin puutteelliseksi. Erityi- luotettavuus sekä satamapalveluiden palvelu- ja hin- sesti mainintoja keräsi valtatie 8, jolle kaivattiin tason tataso. Toisaalta useat yritykset eivät ole tietoisia sa- nostoa ja parempaa ylläpitoa. Toisaalta rahtipalvelu- tamien tarjoamista palveluista ja yhteyksistä. jen etelä–pohjoissuunnassa arvioitiin toimivan hyvin: Vain yhdeksän yritystä kyselyyn vastanneista käyt- puutteita arvioitiin olevan enemmän poikittaissuuntai- tää rautatiekuljetuksia tavarakuljetuksissaan; kuljetus- sissa (itä–länsi) yhteyksissä. Rataverkon osalta näh- ten määrän arvioitiin kuitenkin kasvavan rataverkolla. tiin tarvetta kapasiteetin ja tason nostolle Vaasan ja Ongelmiksi rautatiekuljetuksissa nostettiin etenkin kul- Suupohjan radoilla. Meriliikenteen osalta kehittämis- jetusten huono soveltuvuus yritysten tuotekuljetuksiin tarpeita nostettiin esille etenkin Vaasan sataman ke- ja kaukana sijaitsevat terminaali-/lastausalueet sekä hittäminen: maayhteyksien parantaminen, satama- terminaalipalvelujen puute, kuljetusten hitaus ja kus- väylän syventäminen ja paremmat laivayhteydet (mm. tannustaso suhteessa muihin kuljetusmuotoihin. tiheämpi frekvenssi Ruotsiin, uudet konttiyhteydet val- Kuva 2.2. Tärkeimmät sijoittumispäätöksiä ohjaavat tekijät. tamerisatamiin). Myös Kaskisten, Kristiinankaupungin 2.2.3 Kehittämistarpeet ja Pietarsaaren satamia sekä satamayhteyksiä toivottiin kehitettävän. Kuljetusmuotojen välisessä yhteistyössä kehittämistarpeiksi nostettiin parempi yhteensopivuus sekä 2.2.4 Yritysten sijoittumistarpeet nopeus, helppous, edullisuus ja kapasiteetti. Merkittävimmiksi kehittämistarpeiksi kuljetusmuotojen väli- Yli puolet (58 %) vastanneista yrityksistä on kiinnostu- sessä yhteistyössä arvioitiin erilaiset yhteyspuutteet. nut laajentamaan toimintojaan tai sijoittumaan uudel- Yhteyspuutteina nousivat esille heikot raideliikenteen le sijoittumisalueelle alle kymmenen vuoden päästä. yhteydet satamiin (Vaasa, Kaskinen). Etenkin Vaasan Ensisijaisesti yritykset laajentaisivat tai rakentaisivat 6 Kuva 2.3. Kuntien arvio nykyisten teollisuus-, kauppa- tai logistiikkakaavojen varannoista hehtaareina. uudet toimitilat nykyiselle sijoittumisalueelleen (63 %). Kuntien kaavatilanne vaihtelee suuresti. Useimpi- Uusista alueista Vaasan suunniteltu logistiikkakeskus en kuntien taajama-alueilla on voimassa oleva yleis- nähtiin useissa yrityksissä kiinnostavana sijoittumis- kaava tai osayleiskaava (osa on ns. kyläkaavoja, alueena. jotka korvaavat asemakaavatason). Kaava-alueiden Tärkeimmät sijoittumispäätöksiä ohjaavat tekijät ulkopuolisen hajarakentamisen osuus kuntien raken- ovat Pohjanmaalla yritysten vastausten perusteel- tamisesta on kokonaisuutena merkittävä. Hajaraken- la sijoittumisalueelle johtavien tieyhteyksien kunto ja tamisen osuus on suuri (yli 50 %) Närpiössä, Maalah- välityskyky, työvoiman saatavuus ja työvoimakustan- dessa, Kruunupyyssä, Vähäkyrössä ja Pedersöressä. nukset, yhteistyökumppaneiden tai alihankkijoiden Vain Kaskisten kunnasta ilmoitettiin, ettei kunnassa läheisyys, jakelukustannukset ja kohdemarkkinoiden ole lainkaan hajarakentamisalueita. Hajarakentami- läheisyys sekä toimitilakustannukset. Uudella sijoit- nen keskittyy vastausten perusteella pääsääntöisesti tumisalueella arvioidaan tarvittavan etenkin tiekulje- taajamien lievealueille ja kyliin sekä maatiloille ja ran- tuspalveluita sekä kansainvälisiä kuljetuspalveluita ta-alueille. ja varastointipalveluja. Muita tärkeitä logistiikka- ja Kuntien valmius vaikuttaa hajarakentamiseen tukipalveluita ovat huolintapalvelut, korjaamotoiminta on kuntakyselyn vastausten perusteella suhteellisen sekä konttiliikenteen erityispalvelut sekä alihankinta- heikko: seitsemältä kunnalta puuttuu kokonaan haja- palvelut. rakentamisen hallintaan liittyvät suunnitelmat. Hajarakentamisen tehokkaampaan ohjaukseen tähtääviä 2.3 Kuntakysely suunnitelmia on kolmessa kunnassa. Ilmoitettuina ohjauskeinoina olivat ohjaaminen yleiskaavoituksen 2.3.1 Maankäyttö ja tonttivaranto Kuva 2.4. Teollisuus-, kauppa- tai logistiikkakaavojen varantojen toteuttamisvuosi (N=34, EOS=1). kautta sekä periaatteiden tarkentaminen suunnittelutarveratkaisujen harkinnan ja päätösten tueksi. Kuntien vastausten perusteella merkittävimmät (yli 5 000 km²) nykyiset logistiikkatoimintojen keskittymät (terminaalit tai varastot) sijaitsevat Kaskisissa, Kris- 2.3.2 Liikenteelliset kehittämistarpeet kunnissa tiinankaupungissa, Pedersöressä, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Liikenteellisesti merkittävinä alueina kun- Merkittävimmiksi liikenteellisiksi ongelmakohdiksi nat nostivat esille logistiikka-alueiden lisäksi suuret kunnat nostavat teiden hoidon ja ylläpidon alemmilla tuotantolaitokset, satamat, energialaitokset, maanot- tieverkoilla, tieverkon tason alemmilla tieverkoilla sekä toalueet sekä kaupallisten toimintojen ja palvelujen kävely ja pyöräilyn nykytilan (kuva 2.5). keskittymät. Kuntien vastauksissa nousivat tärkeimmiksi kehit- Kuntia pyydettiin arvioimaan nykyisten teollisuus-, tämistarpeiksi raskaan liikenteen toimintaedellytysten kauppa- tai logistiikkakaavojen varantoa hehtaareina. (elinkeinoelämän kuljetusten) kehittäminen sekä käve- Suurimmat varannot löytyvät Kristiinankaupungista, lyn ja pyöräilyn toimintaympäristön (kevyen liikenteen Pedersörestä ja Vähäkyröstä. Selvää niukkuutta on väylät) kehittäminen. Kunnat nostivat esille etenkin tie- Vaasan, Mustasaaren ja Laihian kunnissa, joissa ny- yhteyksien ja liikenneturvallisuuden kehittämishank- kyinen tonttivaranto suhteessa kysyntään on pieni. keita. Uusia liikennetarpeita syntyy etenkin kasvavista Kuntien vastausten perusteella suurimmassa osassa kaupan ja palveluiden keskittymistä. Vaasassa (maa- maakunnan kunnista on hyvinkin kattava varanto kaa- liikennekeskus, sataman laajennus) ja Kruunupyys- voitettuja yritys- ja logistiikka-alueita: varannon on ar- sä on vireillä logistiikka-alueiden kehitystyöt. Useissa vioitu riittävän pääsääntöisesti seuraaviksi 5–10 vuo- rannikkoalueen kunnissa on lisäksi suunnitteilla mer- deksi. kittäviä tuulipuistorakentamisen alueita. Kuva 2.5. Kuntien merkittävimmät liikenteelliset ongelmakohdat (N=34, EOS=0). 7 3 Pohjanmaan maankäytön, liikenteen ja logistiikan nykytilanne 3.1 Pohjanmaan maankäytön nykytilanne 3.1.1 Aluerakenne Pietarsaaren seutu on selkeä maakunnan pohjoinen aluekeskus, jonka vahvuuksia ovat monipuolinen teollisuus, kattavat palvelut ja hyvät liikenneyhteydet. Pietarsaaren merkitystä vahvistaa läheinen yhteistyö Pohjanmaan maakunnan alue koostuu 16 kunnasta, Kokkolan seudun kanssa. Koska perinteisen teollisuu- jotka muodostavat Suomen länsirannikolle kapean, den kokonaisroolin on Pietarsaaren seudulla vähenty- 230 km pitkän ja vain noin 20–50 km leveän rannik- nyt asteittain, uusien työpaikkojen luonti erikostuneen kokaistaleen. Pohjanmaan aluerakennetta leimaavat teollisuuden alueella on korostunut. Tästä esimerk- toisaalta rannikko ja sen äärelle syntyneet kaupungit kinä ovat korkeatasoisten purje- ja moottoriveneiden sekä kunta- ja kyläkeskukset. Monikeskuksinen alue- valmistus. rakenne on muodostunut jo keskiajoilta lähtien viljaviin Suupohjan alueella ylikunnallisen alue- ja palve- laaksoihin ja suistoihin. Kylät noudattavat maiseman lurakenteen rungon muodostavat alueen kolmen kau- muotoja, ryhminä tai leveinä nauhoina. Alueen erityis- pungin (Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki) mo- piirteenä on lisäksi maan kohoaminen, jonka pitkän nipuolinen yhteistyöverkosto. Alueella yritystoiminnan ajan vaikutukset näkyvät muun muassa rannikon asu- rungon muodostavat tulevaisuudessakin Kaskisten tusrakenteen kehityksessä ja laivaliikennettä palvele- puunjalostusteollisuus, verstasmainen metalliteolli- vien satamien sijainnissa. suus sekä erittäin vahva ja työllistävä elintarviketuo- Maakunnassa on kolme selkeää keskusseutua. tanto. Elintarviketuotannon nousevina suuntauksina Vaasa maakunnan keskiosan rannikolla on koko maa- ovat lähi- ja luomutuotanto, jotka soveltuvat jo nykyi- kunnan keskus. Pohjoisen osan selkeänä alueellise- sellään erinomaisen hyvin Suupohjan alueen erikos- na keskuksena toimii Pietarsaari. Etelässä Suupoh- tuneeseen maataloustuotantoon; esimerkkinä alueen jan rannikkoseudun alueen tärkeimpiä keskuksia ovat valtakunnallinen vahvuus lasinalaisviljelyssä. Kristiinankaupunki, Kaskinen sekä Närpiö, jotka Pohjanmaan liiton aluerakenteen kehityskuvassa muodos- 3.1.2 Väestö, asuminen ja työpaikat tavat kolminapaisen, laajaan yhteistyöhön perustuvan verkostomaisen aluekeskuksen. Maakunnan noin 80 Pohjanmaan väkiluku oli vuoden 2011 lopussa noin kylää täydentävät aluerakennetta. Rannikon erityis- 179 000 henkeä. Vuodesta 1980 maakunnan väkiluku piirteestä kertoo puolestaan se, että Maalahti määri- on kasvanut viidellä prosentilla, mutta väestönmuutos tetty saaristokunnaksi (saariston kehityksen edistämi- ei ole jakautunut tasaisesti kaikille seutukunnille. Vä- sen laki: 494/1981). Lisäksi Luoto, Mustasaari, Närpiö kiluvultaan selvästi suurin seutukunta on Vaasan seu- ja Vöyri ovat saaristo-osakuntia. tukunta. Siellä myös kasvu on ollut voimakkainta ja Vaasan kaupunki maakuntakeskuksena sekä yli- väkiluku onkin lisääntynyt melko tasaisesti 1980-luvul- opistokaupunkina on koko maakunnan ykköskeskus, ta alkaen. Ennusteen mukaan seutukunnan kasvu on jonka valtakunnallisestikin merkittävää asemaa vah- vuosina 2010–2040 vieläkin nopeampaa. Pietarsaa- vistavat monipuoliset globaaleilla markkinoilla toimivat ren seutukunnassa kasvu on ollut vuosina 1980–2010 suuryritykset. Vaasan seudulla perinteisen teollisuu- melko tasaista ja jatkunee ennusteen mukaan myös den rinnalla mm. uudet yritystoiminnan tuki- ja konsul- sellaisena. Kyrönmaan seutukunnassa väkiluku oli tointipalvelut tarjoavat yliopiston ansiosta hyvän kas- laskussa 1990-luvulla, mutta se kääntyi maltilliseen vualustan uusille työpaikoille. kasvuun 2000-luvulle tultaessa. Myös Kyrönmaalla 8 Kuva 3.1. Pohjanmaan asutusrakenne (Lähde: YKR-aineisto). kasvu on ennusteen mukaan maltillista seuraavien neet kiinni osaksi Vaasan keskustataajamaa. Suurena ajoittain jopa koko maan mittakaavassa ennätykselli- • Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia alu- vuosikymmenien ajan. Pohjanmaan seutukunnista erillisenä alueena voidaan mainita Helsingby, joka on sen nopeaa. Viime vuosina kasvu on tosin hidastunut eella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän vain Suupohjan rannikkoseudulla väestön määrä pie- noin 15 km päässä Vaasan keskustasta. (Valtiovarain- noin prosenttiin vuodessa, mikä sekin on verrattavissa asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodos- nenee tasaisesti. Vuoteen 2010 mennessä väkiluku oli ministeriö 2012) suurimpien kasvavien kaupunkiseutujen vastaaviin lu- tavat niin sanotun työllisen päiväväestön, jonka kuihin. (Valtiovarainministeriö 2012) määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikko- pienentynyt 17 % vuoden 1980 väkilukuun verrattuna. Asuntorakentaminen on ollut viime vuosina ja vuo- Myös tulevaisuudessa seutukunnan väestö vähenee. sikymmeninä kohtalaisen vilkasta myös Vaasan kes- Pohjanmaan työllinen väestö oli vuonna 2010 Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus on kustataajaman läheisellä, noin 30 kilometrin etäisyy- 81 144 henkilöä. Heistä yli 90 % sekä asuu että työs- • Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla taas tarkoi- keskittynyt kaupunkeihin ja maaseututaajamiin ja dellä sijaitsevalla lieve- ja haja-asutusalueella. Tämän kentelee Pohjanmaalla. Suurimmat pendelöintivirrat tetaan kaikkia alueella asuvia työllisiä riippumatta kylärakenne on harventunut. Nykyisin rannikolla ja seurauksena haja-asutusväestö Vaasan ympärillä on suuntautuvat viereisiin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella saaristossa on runsaasti vapaa-ajan asutusta. Osa kasvanut noin yhdellä prosentilla vuodessa. (Valtiova- maakuntiin. asuva työllinen työvoima muodostaa niin sanotun asukkaista haluaisi muuttaa vapaa-ajan asuntonsa rainministeriö 2012) vakituiseen asuinkäyttöön, mikä lisäisi asutuksen hajautumista. Pietarsaaressa Pedersören kuntaan kuuluva Hie- Pohjanmaan maakunnan sisällä töissä käydään jen määrälle. työllisen yöväestön. seutukuntarajojen yli. Noin puolet (40 012 henkilöä) tasalmen asunto- ja työpaikka-alue on osa Pietar saa- Pohjanmaan suhteellisen tiheästä asutuksesta ja ren keskustataajamaa alle 5 km etäisyydellä keskus- tasapainoisesta keskusverkosta johtuen etäisyydet tasta. Vastaavasti Lilla Furuholmenin, Vikarholmenin maakunnan pääkeskuksiin eivät muodostu mistään ja Risön taajamamaiset asuntoalueet Luodon kunnas- kunnasta kohtuuttoman pitkiksi. Suurimmat keskukset sa sijaitsevat välittömästi Pietarsaaren rajan takana ja ovat Vaasan ja Pietarsaaren kaupunkiseudut, jotka merenlahden erottamina kaupunkiseudun keskusta- ovat yhdyskuntarakenteellisesti osittain ongelmalli- taajamasta. Myös Pedersören muut merkittävät taa- sia. Mustasaaren kunnan keskusta Sepänkylä on osa jamat ovat toiminnallisesti kiinteä osa Pietarsaaren Vaasan keskustataajamaa ja sen etäisyys Vaasan yhdyskuntarakennetta. Pietarsaaren yhdyskuntara- keskustasta on 4 km. Myös noin 10 kilometrin etäisyy- kenteen hallintaa on vaikeuttanut myös se, että kes- dellä sijaitsevat Singsbyn ja Karperön taajamamaiset kustataajaman läheisellä haja-asutusalueella väes- asutusalueet kaupungin pohjoispuolella ovat kasva- tönkasvu on viime vuosikymmeninä ja vuosina ollut Kuva 3.2. Pohjanmaan väestön muutos ja -ennuste 1985–2040 (Tilastokeskus). Kuva 3.3. Pendelöintivirrat Pohjanmaan seutukuntien ja naapurimaakuntien välillä (Tilastokeskus). 9 koko maakunnan työikäisestä väestöstä asuu ja työs- osayleiskaavoja. Kuntien taajamissa on vanhoja Kylien yhteyteen sijoittuva maaseuturakentami- kuljetuksiin ja jakeluun, saavutettavuuteen, ympä- kentelee Vaasassa. valtuustojen hyväksymiä yleiskaavoja sekä osayleis- nen ei ole useinkaan ongelmallista vaan positiivista, röivään markkina-alueeseen sekä yritysilmapiiriin. Pohjanmaalla onkin kolme selkeää työssäkäyn- kaavoja, mistä suurin osa ei ole oikeusvaikutteisia. joka mahdollistaa peruspalveluiden säilymisen tai jopa Elinkeinoelämän kannalta logistiikka ja logistinen toi- tialuetta: laajin niistä on Vaasan ympärillä, toinen När- Vuonna 2009 lakiin tulleita ns. kyläkaavoja ei ole vielä paikoin niiden vahvistumista kyläalueilla. Ongelmalli- mintaympäristö nähdäänkin yhä selkeämmin liiketoi- piön ja Kaskisen muodostama ja kolmas Pietarsaaren valmistunut montaa, mutta niiden odotetaan korvaa- simpia alueita ovat kaupunkiseutujen lievealueet. mintaa suoraan tukevaksi ja kehittäväksi toimialaksi. ympärille muodostunut neljän kunnan kokonaisuus. van asemakaavatason keskustojen ulkopuolella. 3.1.3 Kaavatilanne 3.1.4 Hajarakentaminen Vuosina 2000–2009 väestönkasvu koko maa- Suomessa yritysten logistiikkakustannukset ovat kunnassa oli 5 215 henkilöä. Asemakaava-alueiden jonkin verran Keski-Euroopan kilpailijamaita kor- ulkopuolelle sijoittui 2 810 asukasta, eli yli puolet keammat johtuen lähinnä aluerakenteellisista eroista väestönkasvusta. Tästä arviolta noin puolet on suo- (pitkät kuljetusmatkat) ja Suomen pienestä väestötihe- Pohjanmaan nykyinen ympäristöministeriön vahvista- Hajarakentamisella tarkoitetaan yleensä taajaman ranaista haja-asutusaluetta, jonka voidaan nähdä ha- ydestä (ohuet tavaravirrat). Vientiteollisuudessa myös ma maakuntakaava on vuodelta 2010. Koko maakun- tai asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle sijoittunut- jauttavan haitallisesti yhdyskuntarakennetta. Lisäksi maamme perifeerinen sijainti päämarkkina-alueisiin nan alueen kattava maakuntakaava on pitkän aikavä- ta väestöä. Usein on tarkasteltava useaa rajausta ja yksi Pohjanmaan erityispiirre on rannikolla sijaisevien nähden lisää kuljetuskustannuksia. lin suunnitelma, jonka ratkaisuilla pyritään tukemaan yhtä ainoata määritelmää on tästä vaikea tehdä. Tätä loma-asuntojen muuttuminen ympärivuotisiksi pää- Suomessa yritysten ja kaupan logistiikkakustan- kestävän kehityksen toteutumista Pohjanmaalla. kuvaavat hyvin seuraavan taulukon määritelmät sekä asunnoiksi. Tätä ongelmaa ei käsitelty tässä työssä nukset ovat keskimäärin 12 % yrityksen vuotuisesta Maakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytykset asukasvertailut, joita tässä työssä on kaikkia hyödyn- syvällisemmin vaan keskityttiin maakuntatasolla asu- liikevaihdosta (LVM Logistiikkaselvitys 2010). Kulje- hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, netty. Maakuntakaavan taajamien lähtökohtana ollut misen ja teollisuuden maankäyttöön. tusten osuus logistiikkakustannuksista on noin 35 %, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää asemakaavatilanne 2000-luvun alussa, joissain maa- kehitystä Pohjanmaalla. Kaavassa osoitetaan perus- kunnissa taajamiksi on esitetty suunniteltua taajamaa. linjaukset mm. alue- ja yhdyskuntarakenteen kehit- Maakunnan kuntien välillä on suuria eroja uuden tämisen puitteita, turvataan seudullisten verkostora- rakentamisen sijoittumisen ja väestötiheyden suhteen. 2 varastoinnin ja varastoon sitoutuneen pääoman osuus 3.2 Logistiikan nykytila noin 50 % ja muiden erittelemättömien kustannusten osuus noin 15 % (kuva 3.4). Osin laman takia kuljetus- 3.2.1 Lähtökohdat kustannusten osuus on viime vuosina laskenut, kun kenteiden toteuttamisedellytykset sekä varmistetaan Väestötiheys (asukasta/maa-km ) vaihtelee alueen merkittävimmät luonnonsuojelun, kulttuuriympäristön kunnissa haja-asutusalueilla välillä 1–8 ja taajamissa Sekä kansainvälisten että kotimaisten tutkimusten nusten osuus on hieman noussut (Logistiikkaselvitys ja virkistyksen tarpeet maakunnassa. (Pohjanmaan välillä 150–350. Näistä poiketen Vaasassa väestöti- mukaan logistiset tekijät ovat tänä päivänä yksi tär- 2010). Lähivuosina energian hinnan ja palkkakustan- liitto 2008) heys on 1100, Pietarsaaressa 850 ja Kaskisissa 600. keimmistä yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksiin nusten noususta johtuen kuljetus- ja palkkakustannus- Valmisteilla ovat myös vaihekaava I, jossa käsitel- Prosentuaalisesti eniten asuntoja haja-asutusalueille vaikuttavista tekijöistä. Tärkeyden taustalla ovat var- ten osuus suhteessa muihin kustannuksiin palautunee lään kaupallisten palveluiden sijoittumista (hyväksytty on vuosina 2001–2005 rakennettu Korsnäsiin, Oravai- masti logistiikkasektorin kiinteä yhteys kuljetusinfraan, ennalleen. maakuntavaltuustossa 14.5.2012) sekä vaihekaava siin ja Uusikaarlepyyhyn. Merkittävämpiä muun muas- II, jossa käsitellään uusiutuvia energiamuotoja (luon- sa liikennejärjestelmän kannalta ovat kuitenkin alueet, nosvaiheessa). Tavoitteena on, että maakuntakaavan joilla hajarakentamista on määrällisesti eniten. Näitä päivittäminen aloitetaan vuonna 2013. olivat kuntatasolla vuosina 2001–2005 Pedersören (n. Pääosin Pohjanmaan alue on yleiskaavoittamatonta, enimmäkseen Pohjanmaalla on tehty ranta- Taulukko 3.1. Hajarakentamisen määritelmiä. 10 taas varastonpitoon ja varastointiin liittyvien kustan- 80 kpl), Mustasaaren (n. 60 kpl) ja Kruunupyyn (n. 50 kpl) alueet. Kuva 3.4. Logistiikkakustannukset liikevaihdolla painotettuna (Lähde: Logistiikkaselvitys 2010). Pohjanmaalla monipuolinen elinkeinorakenne ja Laajemmin tarkasteltuna globaalin talouden ra- kenneterminaali. Kuvassa 3.6 on esitetty maakunnan 2 sen erilaiset variaatiot maakunnan sisällä luovat jo kennemuutos on sekä uhka että mahdollisuus Poh- itsessään varsin hyvät perusedellytykset alueen lo- janmaan elinkeinoelämälle ja logistiikan toimintaym- gistiikkasektorin kehittämiselle. Myös maakunnan lii- päristölle. Tuotannon ja valmistuksen siirtyminen yhä kenteellinen sijainti ja mahdollisuudet hyödyntää eri laajemmin lähemmäs markkinoita voi vähentää vien- kuljetusmuotoja (tie-, raide-, vesi- ja lentokuljetukset) titeollisuuden osuutta ellemme pysty pitämään omaa antavat hyvät perusedellytykset logistiikan eri toimijoil- tuotantoamme kilpailukykykyisenä. Myös infraverkos- Työpaikka- ja logistiikka-/yritysalueita ohjaavia mer- valtatiet 3 ja 18 Laihian–Tervajoen–Isokyrön suun- le. Selkeän voimavaran logistiikan kehittämiselle tuo ton kehittämisen laiminlyönti tai yksipuolisesti Itämerta kintöjä maakuntakaavassa ovat perinteinen teolli- taan. Toisena teollisuuden ydinvyöhykkeenä nousee myös toisaalta maakunnan vahva vientiteollisuus se- koskevat laivaliikenteen päästöjen tiukennukset voivat suus- ja varastoaluemerkintä (T; t-1) sekä maaliiken- esiin Pietarsaaren–Pedersören (vt 8–kt 68) teollisuus- kä tämän vastavoimana seutu- ja paikallislogistiikkaan merkittävästi vaikeuttaa logistiikkapalvelujen kehit- neterminaalimerkintä (LM). Selkeästi myös Vaasan alueiden vyöhyke. tukeutuva vihannes- ja lasinalaisviljelyyn erikoistunut tämistä maakunnassa. Toisaalta Pohjanmaan vienti- laatukäytävä (kk-5) -merkintä tukee logistiikka-/yritys- maataloustuotanto. teollisuuden painopistealue energiateollisuus on glo- alueiden sijoittumista liikenteellisesti ja kaupunkira- Logistiikan kannalta tarkastellen Pohjanmaalla on baalisti voimakkaasti kasvava toimiala, mikä luo myös kenteellisesti edulliselle vyöhykkeelle. myös sijainnista johtuvia heikkouksia kuten huonoh- logistiikkatoimialalle hyvät tulevaisuuden kehitysmah- Kaikkiaan maakuntakaavassa on runsaat 30 teol- jen varantojen riittävyys vaihtelee merkittävästi kunta- ko valtakunnallinen saavutettavuus raideliikenteessä dollisuudet. Tulevaisuuden logistiikan kasvumahdol- lisuus-/yritysaluevarausta, joista suuri osa on jo ko- kohtaisesti. Pääsääntöisesti kunnat arvioivat varanto- sekä valtakunnallisten vahvojen läpikulkevien tavara- lisuuksia voi syntyä myös verkottumis- ja ideointivai- konaan tai ainakin osittain yritysalueina. Alueellisesti jen riittävän noin 5–10 vuodeksi. virtojen puuttuminen (vertailukohtana valtatie 4 Keski- heessa oleva Keskipohjolan kuljetuskäytävä -hankeen teollisuuden varaukset sijoittuvat varsin tasaisesti ko- Nykyisellään merkittävimmät vähittäiskaupan Suomessa tai päärata Etelä-Pohjanmaalla). Maakunta myötä perinteisten itä–länsisuuntaisten kuljetusreittien ko maakuntaan ja niiden koko ja liikenteellinen merki- suuryksiköt sijoittuvat Vaasan ja Pietarsaaren kes- sijoittuu myös Etelä-Suomen suurten väestökeskitty- ruuhkautuessa. tys vaihtelevat huomattavasti alkaen valtakunnallises- kusta-alueille. Erityisesti maakuntakeskus Vaasassa ti merkittävistä suurteollisuuden alueista ja päättyen keskustan kaupallisten palveluiden tarjonta on hyvin kuntien pienehköihin yritysalueisiin. Maakunnallisesti monipuolinen ja laaja. Maakunnan pohjoisosassa taas mien ja markkina-alueiden (pääkaupunkiseutu, Turun ja Tampereen kaupunkiseudut) luoteisreunalle, mikä vaikeuttaa kotimaan kuljetuksia ja jakelua palvelevien 3.2.2 Logistiikka- ja yritysalueiden nykytilanne nykyiset 10 000 m teollisuusrakennukset ja varastot. merkittävän Vaasan ja Mustasaaren rajalle sijoittuvan uuden maaliikenteen logistiikkakeskuksen kaavoitus on käynnissä kuntien yhteistyönä. Kaavat on osin jo 3.2.3 Logistiikka- ja yritysalueet maakuntakaavassa hyväksytty. Selkeinä rakenteellisina yritysvyöhykkeinä erottuvat Vaasan laatukäytävän suunta sekä sen jatkeena Kuvassa 3.7 on esitetty maakuntakaavan yritysalueet (T ja t-1 alueet). Nykyisten teollisuus-, kauppa- tai logistiikkakaavo- keskusten kilpailukykyä alueella. Nykyisellään Pohjanmaalla ei ole merkittävää, kaikille • Tavaraliikenteen logistiikalla tarkoitetaan normaa- toimijoille vapaasti käytettävissä olevaa logistiikkakes- listi tuotteen koko ketjua raaka-aineesta loppu- kusta. Sen sijaan alueella on runsaasti pienempiä eri käyttäjälle ja loppusijoitukseen saakka. Lisäksi yritysalueille sijoittuneita logistiikkapalveluita tarjoavia logistiikkaan liittyy tiedonhallintaa, optimointia, logistiikka-alueita kuten kuljetusliikkeiden terminaale- verkostoitumista ja eriasteista lisäarvotuotantoa. ja, kaupparyhmittymien tukku- ja jakelukeskuksia sekä Myös ns. vihreä logistiikka eli ympäristö ja päästö- yritysten varastohalleja ja pakkaamoja. kysymykset ovat tärkeä osa logistista toimintaympäristöä. Tällä hetkellä logistiikan ja kuljetusten kannalta merkittävimmät yritysalueet ovat Vaasassa ABB:n • Logistiikassa nykysuuntauksena on selkeästi vah- alue ja sen jatkeena Klemettilän alue kaupungin kes- vistunut toimintojen ulkoistaminen esim. kuljetus kustassa rautatien koillispuolella sekä Wärtsilän alu- ja varastotoiminnoissa. Toiminnan ulkoistamisen eet keskustassa ja Runsorissa, Pietarsaaressa Al- lisäksi siihen on voitu yhdistää muita lisäarvopal- holmin suurteollisuusalue ja Pedersin–Kuusisaaren veluja kuten välivarastointia ja kokoonpanoa, jotka teollisuusalueet ohikulkutien tuntumassa, Mustasaa- osaltaan hyödyntävät tilaajayritystä. Tätä kutsu- ressa Lintuvuoren alue sekä Kaskisissa sataman teol- taan myös 3PL:n logistiikaksi, jossa asiakkaalla on lisuusalue. kuitenkin logistiikan kokonaisohjaus (strategiataso) hallussaan. Logistiikan kuljetusten kannalta merkittäviä terminaaleja ovat myös Vaasan, Pietarsaaren ja Kaskisten satama-alueet samoin kuin nykyinen Runsorin maalii- Kuva 3.5. Vaasa Airport Parkiin on sijoittunut useita energiaklusterin yrityksiä. 11 Kuva 3.6. Pohjanmaan teollisuusrakennukset ja -varastot (RHR 2009). 12 Kuva 3.7 Pohjanmaan maakuntakaava: yritysalueet ja –varaukset (t-merkintä) sekä niiden sijoittuminen suhteessa taajamiin. Pietarsaaren keskusta on selkeästi seutukunnan tär- suunnissa tavaravirrat ovat lähes tasapainossa. Poh- keimmät väylät, sillä noin 40 % maakunnan maantei- Valtateiden 3 ja 8 lisäksi vain valtatien 18 ja kantatien kein kauppapaikka sekä päivittäistavaroissa että eri- janmaalle saapuu kuljetuksia eniten naapurimaakun- den liikennesuoritteesta syntyy valtateillä 3 ja 8. 68 liikennemäärät ylittävät paikoin 5 000 ajoneuvoa koiskaupassa. nista Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta, Sata- Valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliikenne on Selvästi keskusta-alueen ulkopuolelle sijoittuva kunnasta sekä Uudeltamaalta. Maakunnasta lähtevät Vaasan eteläpuolella 2 100–3 400 ajoneuvoa vuoro- Seututeistä vilkkaimmin liikennöityjä ovat maantiet kaupan suuryksikkökeskittymä on Vaasan Kivihaas- kuljetukset menevät pääosin samoihin maakuntiin kaudessa ja pohjoispuolella 3 500–6 500 ajoneuvoa 663, 673, 715, 724, 741 sekä 749, joilla liikennemäärä sa valtatien 8 luoteispuolella. Erikoiskaupassa on Tilastokeskuksen tiekuljetustilastojen perusteella. Kul- vuorokaudessa. Valtatiellä 3 liikennemäärät pienene- ylittää 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näistä suu- Isokyrön ja Vähäkyrön rajalla Tervajoella merkittävä jetusvirtojen suunnat on esitetty kuvassa 3.9. vät Vaasasta poispäin. Laihian ja maakunnan rajan rin osa sijoittuu eri kuntakeskusten ja Vaasan alueen välillä ajoneuvoja kulkee vuorokaudessa 2 200–4 000. välille sekä Pietarsaaren seudulle, jossa on useita autokaupan keskittymä. Pohjanmaan uusimmassa, hyväksytyssä vaihekaavassa 1 on uudistetun maan- 3.3 vuorokaudessa. Tieverkon nykytila käyttö- ja rakennuslain mukaisesti määritelty kaupallisten palvelujen mitoitus ja sijoittuminen maakunnassa. Vaihekaavan aluevarauksia on tarkemmin käsitelty 3.3.1 Nykyiset liikennemäärät luvussa 5 maankäytön kehittämistavoitteiden ja toi- Pohjanmaan liikennesuorite maanteillä (noin 1 200 menpiteiden yhteydessä. milj. autokm/v) on noin kolmasosa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen liikennesuoritteesta. Liikenne- 3.2.4 Elinkeinoelämän kuljetukset suoritteesta lähes puolet (48 %) kohdistuu valtateille. Kantateiden osuus liikennesuoritteesta on 5 %, seu- Pohjanmaalle saapuvia kuljetuksia on 1,03 miljoonaa tuteiden 25 % ja yhdysteiden 22 %. Koko tieverkos- tonnia (8 %) enemmän kuin sieltä lähteviä kuljetuksia. ta suurin osa on näitä vähäliikenteisiä yhdysteitä ja Epätasapainoa on erityisesti lähimaakuntien välisissä pääteiden osuus tieverkosta on vain 14 %. Suurimmat kuljetusvirroissa (metsä- ja energiateollisuuden raaka- liikennemäärät (KVL yli 10 000) keskittyvät Vaasan ainekuljetukset). Tärkeimpien vienti- ja tuontisatamien kohdalle valtateille 3 ja 8. Nämä ovatkin alueen tär- Kuva 3.9. Pohjanmaalta lähtevät ja sinne saapuvat kuljetukset (Tilastokeskus). Kuva 3.8. Tervajoen autokaupan keskittymä (Lähde: Isokyrön kunta) . Kuva 3.10. Liikennesuoritteet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Tietilasto 2009). 13 vilkkaita väyliä (kuva 3.9). Yhdysteiden osuus maa- kaantuu kulkutavoin sekä matkakohteittain kuva 3.11 valtatiet korostuvat vielä yleistä liikennettäkin enem- nekasvun trendiin sekä väestö-ennusteisiin. Näiden kunnan liikennesuoritteesta on pieni, mutta saavutet- osoittamalla tavalla. (Liikennevirasto 2012) män samoin kuin yhteydet satamiin. Elinkeinoelämän mukaan liikenne Suomessa kasvaa vuodesta 2006 tavuuden ja usean elinkeinon (metsä- ja maatalous) Liikkumisen määrään vaikuttaa merkittävästi ih- kuljetusten kannalta selvästi tärkein väylä on valtatie vuoteen 2040 keskimäärin 32 prosenttia ja Pohjan- kannalta on tärkeää, että nämä yhteydet ovat olemas- misten asuinpaikan sijainti niin yhdyskuntaraken- 8, joka on valtakunnallisesti yksi tärkeimmistä erikois- maalla 34 prosenttia. Kasvu painottuu pääteille, joiden sa ja käytettävissä. teellisesti kuin seudullisestikin. Mitä kauempana kau- kuljetusreiteistä ja ehdolla eurooppalaiseen TEN-verk- yleinen kasvuennuste on jopa 43 prosenttia vuoteen Vuosina 2010–2011 päivitetty valtakunnallinen lii- punkien keskustoista asutaan, sitä enemmän tarve koon. Raskaan liikenteen osalta muut tärkeimmät reitit 2040. kennetutkimus osoittaa, että suomalaisten liikkumis- liikkumiselle autolla kasvaa, mikä näkyy myös kuvasta ovat valtatiet 3 Vaasasta Tampereelle ja Helsinkiin se- Työssä tehtiin liikenne-ennustemalli, joka perustuu tavat ovat muuttuneet viime vuosina. Ihmiset liikkuvat 3.12. Kulkutapa onkin hyvin riippuvainen matkan pi- kä valtatie 19 Pietarsaaren alueelta Seinäjoen kaut- Liikenneviraston kunta-ennusteisiin sekä maankäy- jalan ja pyöräillen yhä vähemmän. Vähennys koskee tuudesta sekä etäisyydestä palveluihin. Alle 5 kilomet- ta Etelä-Suomeen sekä valtatie 18 Vaasan seudulta tön kehityksiin. Koska liikennepolitiikka pyrkii hidas- kaikkia ikäryhmiä, mutta merkittävintä muutos on ollut rin matkoista suuri osa tehdään kävellen tai pyörällä, Keski-Suomeen. Raskaan liikenteen liikennemäärät tamaan liikenteen kasvua ja osa maankäytön hank- nuorten ja ikäihmisten kohdalla. Tutkimuksen mukaan 5–10 kilometrin matkoista noin 65 % tehdään henki- on esitetty kuvassa 3.14. Kuvassa viivan paksuuden keista on epävarmoja ja hyvin pitkälle tulevaisuuteen nuorten jalankulkua ovat korvanneet ajo mopoilla ja löautolla ja yli 10 kilometrin matkat tehdään pääosin ja raskaan liikenteen prosenttiosuutta kuvaavat luvut tehtyjä varauksia, liikenne-ennusteista tehtiin kolme mopoautoilla. Liikkuminen on nykyisin myös nopeam- autolla (yli 80 %). Pohjanmaan maakunnassa henki- osoittavat hyvin pääteiden korostumisen kuljetuksis- erillistä skenaarioita perustuen työn tavoitteisiin ja vai- paa ja suomalaiset liikkuvat yhä kauemmas. Yli sata löautolla ajetaan vuodessa keskimäärin 16 194 km, sa. kutustarkasteluihin. kilometriä pitkien kotimaanmatkojen määrä on kasva- mikä on suhteessa merkittävästi vähemmän kuin ym- nut 16 prosenttia vuosien 2004–2005 tutkimukseen päröivissä maakunnissa tai valtakunnallisesti (17 661 nähden. Toinen merkittävä muutos on ostos- ja asi- km), vaikka Pohjanmaalla onkin henkilöautoja suh- ointimatkojen ja -suoritteiden kasvaminen noin 30 pro- teessa asukaslukuun koko maan keskiarvoa enem- Liikenteen kehitys on ollut Pohjanmaalla lähellä ko- sentilla. Päivässä tehdään keskimäärin 2,9 matkaa, män. Raskaan liikenteen osuus on Pohjanmaalla kes- ko maan keskiarvoa. Vuodesta 2000 vuoteen 2011 maankäytön hankkeet ovat toteutuneet ja joista noin 60 % tehdään henkilöautolla. Matkasuori- kimäärin 8,5 %, mutta useilla valtatieosuuksilla jopa liikenne on kasvanut 16,5 prosenttia, mikä vastaa liikenne keskittynyt pääteille sekä te on vuorokaudessa yhteensä 41 kilometriä, joka ja- 13–20 %. Raskaan liikenteen virtoja tarkasteltaessa vuositasolla 1,2 prosentin liikennesuoritteen kasvua. Liikenne-ennusteen skenaariot ovat: 3.3.2 Liikenne-ennuste 1) Yleiseen kehitykseen perustuva perusennuste 2040 2) Maksimiliikenne-ennuste, jossa kaikki km/henkilö/vrk Liikenneviraston liikenne-ennusteet perustuvat liiken- Kuva 3.11. Suomalaisen keskimääräinen matkasuorite vuorokaudessa on 41 kilometriä; kulkutavan ja matkakohteen jakaumat (Liikennevirasto 2012). 14 Kuva 3.12. Taajamakoko ja matkasuorite kulkutavoittain. Suurimmat siniset palkit kuvaavat henkilöautomatkoja kuljettajana tai matkustajana. (Liikennevirasto 2012). Kuva 3.13. Liikennemäärät vuonna 2011 valta- ja kantateillä sekä tärkeimmillä seututeillä. Kuva 3.14. Nykyiset raskaan liikenteen liikennemäärät sekä niiden osuus kokonaisliikenteestä. 15 Kuva 3.15. Liikenne-ennuste perusennusteen mukaan vuonna 2040. 16 Kuva 3.16. Liikennemäärien kasvun sijoittuminen vuoteen 2040. leillä, joihin on esitetty eniten kaupan ja teollisuuden 3.3.3 Liikenneturvallisuus uusia keskittymiä. Liikenteen kasvu vaihtelee huomat- • Onnettomuustiheys on vuosittaisten onnettomuuk- Liikenneturvallisuutta tarkasteltiin laskemalla tärkeim- tulokset ja skenaariot auttavat tekemään infrastruktuu- pien teiden yhteysvälien onnettomuusriskiä ja -tiheyttä rin kehittämisratkaisuja oikeaan aikaan sekä seuraa- vuosilta 2006–2010 käyttäen keskimääräistä arvoa. maan liikenteen kasvua ja sen kasvu-uran muutoksia. Näin laskettuja onnettomuustiheyden ja -riskin arvoja Skenaarioiden erotuskuvat, joissa näkyy ero perus- vertailtiin valtakunnallisiin keskiarvoihin (taulukko 3.2). ennusteeseen, on esitetty liitteessä 1. Kuvassa 3.15 Kuvassa 3.18 on näillä perusteilla määritetyt onnet- on esitetty Pohjanmaan liikenne-ennuste perusennus- tomuusalteimmat tieosuudet, joissa molemmat arvot teen mukaan vuodelle 2040. Kuvassa 3.16 on esitetty ylittävät valtakunnallisen keskiarvon selvästi. Onnet- liikennemäärien kasvun sijoittuminen vuoteen 2040. tomuusriski henkilövahinkojen osalta tarkastellulla Kuvasta on rajattu pois väylät, joissa kasvu on jäänyt tieverkolla on esitetty karttaliitteenä (liite 2) alle 400 ajoneuvoon vuorokaudessa. Vihreä väri ku- Vertailulukujen mukaan erityisen onnettomuusalt- vaa vähenemistä, jota on tapahtunut vain Sepänky- tiita osuuksia ovat valtatie 3 lähes koko matkalta, val- läntiellä Vaasassa uuden valtatien linjauksen seurauk- tatie 8 Vaasan pohjoispuolella sekä kantatie 68 Pietar- sena. Liikenne kasvaa eniten Vaasan seudulla, jossa saaressa. Lisäksi Vähäkyröntiellä (mt 717), Vöyrintiellä valtateillä ylitetään pitkilläkin tieosuuksilla yli 10 000 (mt 718) sekä Pietarsaaren sisääntuloteillä (kt 68 ja mt ajoneuvon vuorokausittainen liikennemäärä. Tällöin 749) on korkea kuolemantiheys. Onnettomuusriski ja liikenteen palvelutaso heikkenee kaksikaistaisilla teil- tiheys ovat puolestaan matalia valtatiellä 8 Vaasasta lä, joilla syntyy siksi kehittämistarpeita. Vaasan etelä- etelään koko osuudelta sekä valtatiellä 8 maakunnan puolella valtatiellä 8 sekä seututeillä liikenne on tule- pohjoisosassa. Seututeistä alhaisin onnettomuusriski vaisuudessakin alle 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, on maanteillä 664 (Vanhakylä–Lapväärti), 687 (Lai- joten liikenne säilyy sujuvana ja muun muassa ras- hia–Jurva) sekä 747 (Yttresse–Åsbacka). kaan liikenteen ohitusmahdollisuudet säilyvät hyvinä. Lukumäärällisesti eniten onnettomuuksia vuosina Pää- ja seututeillä liikenteen sujuvuus on pää- 2006–2010 sattui valtatiellä 8 Vaasasta Uusikaarle- sääntöisesti hyvä eikä väylien kuormitus nouse on- pyyhyn (valtatien 19 liittymään) sekä valtatiellä 3. Poh- gelmaksi kuin Vaasan kaupunkiseudulla (kuva 3.17). janmaan kunnista eniten onnettomuuksia suhteessa Tieosuuksista noin 5 % ylittää 60 % rajan kapasiteetis- asukaslukuun on tapahtunut vuosina 2006–2010 taan suhteessa vuorokausiliikenteeseen. Tällöin huip- Vöyri-Maksamaalla, Uusikaarlepyyssä ja Isossaky- Joukkoliikenne-ennuste, jossa liikennepoli- putunnin aikana esiintyy ruuhkautumista sekä jonou- rössä. Näissä kaikissa keskimääräinen loukkaantu- tiikka ja liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat tumista liittymissä. neiden määrä suhteessa 100 000 asukkaaseen ylit- Kuva 3.17. Liikenneväylien kuormitusasteet sekä liikennesuoritteen jakautuminen kuormitusasteen mukaan. 3) tavasti alueiden ja väylien kesken. Liikenne-ennusteen sien määrä sataa tiekilometriä kohden. Tiheys on hidastaneet yleistä liikenteen kasvua. tää raja-arvon 200, kun maakunnan keskiarvo on 162. korkea vilkkailla väylillä. Lisäksi potentiaalisilla joukkoliikennevyöhyk- Turvallisimpia kuntia näyttävät olevan kaikki eteläisen • Onnettomuusriski kuvaa onnettomuuksia sataa keillä, kuten Vaasan seudulla, joukkolii- Suupohjan kunnat. Koko Pohjanmaan maakunnan miljoonaa autokilometriä eli liikennesuoritetta kenteen osuus on kasvanut suhteessa kohden. Riski nousee korkeaksi vähäliikenteisillä henkilöautoliikenteeseen teillä. Tulosten perusteella liikenne-ennusteiden liiken- • Tässä selvityksessä on vertailtu luonnollisia tiejak- teen kasvun erot ovat merkittäviä vaihdellen joukko- soja vastaaviin tieluokkiin ja niiden keskimääräisiin liikenne-ennusteen 24 prosentista maksimiennusteen arvoihin koko maassa. 44 prosenttiin. Kokonaisliikennemääriin nähden erot eivät ole yhtä suuria; merkittävimmät vaikutukset syntyvät Vaasan seudulla sekä vilkkaimmilla yhteysvä- Taulukko 3.2. Onnettomuustunnuslukujen valtakunnalliset vertailuarvot. 17 Kuva 3.18. Onnettomuusalteimmat tieosuudet. Luku tiejakson kohdalla kertoo suhteen valtakunnallisiin keskiarvoihin. 18 Kuva 3.19. Tärkeimpien tiejaksojen liittymätiheydet. Liikenneviraston ohjeen mukaan pääteillä tulisi olla enintään kaksi liittymää ja seututeillä tai taajama-alueilla neljä liittymää kilometriä kohti. onnettomuustilanne suhteessa muihin maakuntiin on häkyröntie. Tien leveys- ja nopeusrajoituskartat on teitä Nykyisellään päällystetyn tieverkon pintakunto on minen. Myös toimenpiteet ovat keventyneet vuosien hieman keskiarvoa turvallisempi. Nopeusrajoitukset esitetty liitteessä 3. Maantiellä 673 nopeusrajoitus on melko hyvä, mutta verkolla on vaurioitumista ja kan- ajan. Vaarana onkin, että suuret korjaushankkeet ka- eivät selitä juurikaan tiettyjen kohteiden liikenneturval- tien kapeudesta ja pienipiirteisyydestä huolimatta 100 tavuuspuutteita. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen saantuvat. Rannikolla pehmeä maaperä tekee raken- lisuusongelmia. Ongelmallisimmilla väylillä nopeusra- km/h. Tieyhteys ei kuitenkaan noussut kuin vilkkaam- maanteiden hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa vuosille teen parantamisen haasteelliseksi ja usein kalliiksi. joitus on 80 km/h, vaikka niin pääteillä kuin seututeillä man pohjoisosan tiejakson osalta esille liikenneturval- 2010–2014 kuitenkin ennustetaan, että kaikkien pääl- on paljon tieosuuksia, joilla rajoitus on 100 km/h. No- lisuustarkastelussa. Toisaalta voidaan pohtia, onko lystettyjen teiden kunto heikkenee suunnitelmakauden peustason nostotarpeita ei päätieverkolta löydy kuin tällä rannikon matkailutiellä tarvetta säilyttää nopeus- aikana. Ylläpitotoimenpiteillä pyritään pitämään erityi- valtatieltä 8 Vaasan pohjoispuolelta, joka on yksi on- tasona 100 km/h. sesti päätieverkko hyvässä kunnossa. Pääteillä myös 3.4 Rataverkon nykytila 3.4.1 Rataverkko ja raideliikenne nettomuusalteimmista kohteista. Nopeusrajoitusten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle on tekeillä lii- tiemerkintöjen laatutaso on turvattu, mutta alemmalla madaltamisia voisi harkita taajamateillä, joilla läpikul- kenneturvallisuussuunnitelma, jossa luodaan alueen verkolla tiemerkintöjen laatutaso riippuu käytettävässä Päärata kulkee Pohjanmaan pohjoisosan läpi ja on kevan liikenteen tulisi huomioida asutus ja maankäyt- liikenneturvallisuustyölle pitkän aikavälin visio ja käy- olevasta rahoituksesta. erittäin tärkeä maakunnalle, vaikka kulkeekin pää- tö paremmin liikennerevoluution ja MALPE-ajatusta- tännön työtä ohjaavat tavoitteet sekä kuvataan konk- Sorateiden palvelutaso on kesäisin yleensä hy- osin maakuntarajojen ulkopuolella. Pääradalta lähtee van mukaisesti. reettiset toimenpiteet vuosille 2012–2016. Työ valmis- vä; ongelmat esiintyvät muina aikoina. Kelirikko on- Pohjanmaan rannikolle kolme päättyvää raideyhteyttä tuu syksyllä 2012. kin merkittävä ongelma Pohjanmaan alueella. Alueella Pietarsaaren satamaan, Vaasaan ja Vaasan sata- esiintyy sekä pinta- että runkokelirikkoa. Keväällä ke- maan sekä Kaskisten satamaan Vaasan radan eli Sei- lirikko alkaa maaliskuun lopulla ja päättyy kesäkuun näjoki–Vaasa(–Vaskiluoto) ratayhteydellä henkilölii- alkupuolella. Painorajoitukset tulevat kelirikkoisille teil- kennemäärä on noin 375 000 matkustajaa vuodessa. Liittymätiheys on puolestaan korkea useilla onnettomuusherkillä tieosuuksilla. Suuri liittymätiheys ja joko tien kapeus tai korkea nopeusrajoitus ovat yhdessä 3.3.4 Hoito ja ylläpito selkeä riski liikenneturvallisuudelle. Esimerkiksi Vähäkyrön ja Vöyrin tiet ovat tästä esimerkkejä (kuva 3.19) Pohjanmaan maantieverkon pituus on 2 861 kilo- le tavallisesti huhtikuun puolivälin tienoilla. Poikkeuk- Rataosuudella on viisi asemaa, joista matkustajamää- Liittymätiheyteen pitäisi kiinnittää enemmän huo- metriä, mikä on kolmasosa Etelä-Pohjanmaan ELY- sellisen sateiset syksyt ja alkutalvet altistavat pintake- riltään merkittävin on Vaasa. Radan sähköistämisen miota ja rajoittaa liittymisiä liikenteellisesti tärkeillä keskuksen maantieverkon pituudesta. Pohjanmaan lirikolle, jolloin painorajoituksia voidaan myös joutua valmistuttua on vuoden 2011 lopussa Vaasan vuoro- pääteillä sekä tukea liittymistä ja liikenneturvallisuutta maanteistä valtaosa (70 %) on yhdysteitä. Seututeitä asettamaan. Painorajoitusuhanalaisia teitä esiintyy tarjontaan lisätty kaksi uutta junavuoroa. Muutosten taajamateillä, joissa liittymiä ei voida vähentää. Tar- on 15 % ja valtateitä puolestaan 12 %. Sen sijaan erityisesti Vaasan eteläpuolella. jälkeen Vaasan ja Seinäjoen välillä kulkee kymmenen kasteluissa seutu- ja kantateillä todettiin tiestandar- kantatieverkon osuus koko maantieverkon pituudesta Talvihoitoluokitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuk- päivittäistä junavuoroa, joista kaksi on nopeaa suoraa din puutteita, kuten erittäin pienipiirteistä geometri- on pieni, noin 2 %. Kaikki kanta- ja valtatiet ovat pääl- sen alueella noudattaa valtakunnallisia talvihoidon toi- vuoroa Helsinkiin. Ongelmana on, että junavuorot pal- aa ja väylän kapeutta, muun muassa maantiellä 673 lystettyjä. Suurin osa valtateistä on kestopäällysteisiä mintalinjoja. Erityisesti pääteillä on pyritty hoitoluokal- velevat heikosti työmatkalaisia, sillä töihin ei pääse Närpiöstä Maalahteen, maantiellä 718 Vöyrintie Vä- (AB tai SMA), mutta osa kantateistä on kevytpäällys- taan yhtenäisiin yhteysväleihin vaikka liikennemäärät aamuisin kahdeksaksi. Seinäjoen suuntaan ensim- häkyröstä valtatielle 8 asti sekä maantiellä 717 Vä- teisiä (PAB). Kaikista maanteistä noin 30 % on sora- poikkeaisivatkin pitkän tiejakson yksittäisellä osuudel- mäinen juna saapuu klo 8.33, Vaasaan ensimmäinen la hoitoluokkien peruskriteereistä. Talvihoitoluokkaa juna saapuu klo 8:45. Osittain tähän on syynä rataka- on nostettu valtakunnallisten linjausten mukaisesti, pasiteetti, osin VR:n junien kiertokulkuun liittyvät on- jos tiellä on paljon raskasta liikennettä. Lisäksi maan- gelmat. Tavaraliikennettä Vaasan radalla on ollut noin teille on määritetty talvihoidon täsmähoitokohteita, 100 000 tonnia vuodessa (noin 71 000 tonnia 2010). joilla asiakkaiden erityistarpeiden vuoksi hoitotapaa, Kuljetukset koostuvat lähes yksinomaan raakapuukul- sen ajoitusta tai laatua voidaan muuttaa paikallisesti jetuksista, joita on lähes 90 % kuljetuksista. Tavaralii- ilman, että hoitoluokkaa muutetaan. Tällaisia kohteita kenteessä tärkein liikennepaikka on Vaskiluoto, jonka ovat esimerkiksi turve- ja puutavarakuljetusten sekä kautta pääosa liikenteestä hoidetaan: raakapuuta, linja-autoliikenteen tarpeet liukkaudentorjunnalle sekä metalleja ja koneita, muoviraaka-aineita, kontteja ja koululaisten tarpeiden vuoksi tien reunojen pitäminen vaihtelevia määriä projektikuljetuksia. Koska Vaskiluo- puhtaana irtolumesta ja sohjosta. don ja Vaasan välinen rataosuus on sähköistämätön, Maanteiden ylläpidon rahoitus on pienentynyt. Kiertoajat päällystämisessä ja rakenteen parantamiKuva 3.20. Tieverkon jakautuminen luokittain. tavaraliikenne hoidetaan Vaasan radalla edelleen dieselvetoisella veturikalustolla. sessa ovat tämän takia pidentyneet. Erityisesti alem- Suupohja radan eli Seinäjoki–Kaskinen-radalla ei malla tieverkolla on uhkana päällysteiden rapautu- ole lainkaan henkilöliikennettä. Tavaraliikennettä ra- 19 Taulukko 3.3. Asemien matkustajamäärät. dalla on ollut yli 400 000 tonnia vuodessa, mutta vuon- 120 km/h. Rataosalla on yhteensä 73 tasoristeystä. na 2011 kuljetusmäärä jäi noin 300 000 tonniin. Liiken- Radalla on viisi asemaa ja junien kohtausmahdolli- ne koostui pääosin raakapuun, puupellettien, etanolin, suus on Isossakyrössä ja Laihialla. Sähköistys val- sellun ja nikkelirikasteen kuljetuksista. Radan heikko mistui vuonna 2011, mutta sen yhteydessä ei lisätty kunto ja liikennerajoitukset heikentävät ratayhteyden junien kohtauspaikkoja eikä tehty standardin nostoa raideliikenteen kilpailukykyä suhteessa tieliikentee- suuremman ajonopeuden mahdollistamiseksi. Nämä seen. Ratayhteys on osa NECL II -kuljetuskäytävää toimet vaatisivat Liikenneviraston karkean arvion mu- (kehityshanke) Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Ve- kaan noin 24 miljoonan euron investoinnit. näjälle. Seinäjoki–Kaskinen-rata on nykyisin huonossa Pietarsaaren radalla eli Pännäinen–Pietarsaa- kunnossa ja nopeustaso on erittäin matala (30–50 ri–Alholma-rataosuudella on ainoastaan tavaraliiken- km/h, painorajoitus 22,5 t). Tasoristeyksiä on 161 kap- nettä. Vuosittainen liikennemäärä on noin 900 000 paletta, joista 29 on varustettu puomeilla. Tasoriste- tonnia. Liikenne koostuu pääosin Alholman metsäte- yksissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ta- ollisuuden ja Pietarsaaren sataman kuljetuksista. pahtunut 15 henkilövahinkoa. Rata vaatisi välittömästi perusparannuksen, jonka suuruudeksi on selvitykses- 3.4.2 Rataverkon kunto ja parannushankkeet sä arvioitu 124 M€. Suunnitelma tähtää tavoitenopeuteen 80 km/h ja pitkäaikaiseen parannukseen. Lisäksi radan nykyinen kunto vaatii tehostettua kunnossapi- Kuva 3.21. Pohjanmaan rataverkko ja liikenneasemat. (Lähde: Verkkoselostus 2012, Liikennevirasto). 20 Vaasa–Seinäjoki-rataosuus on yksiraiteinen rata, jon- toa liikennöinnin mahdollistamiseksi ennen kuin radan ka pituus on 75 kilometriä. Suurin sallittu nopeus on perusparantaminen käynnistyy. Kaskisten rataa ei ole Kuva 3.22. Vasemmalla henkilöliikenteen matkojen määrät vuonna 2011 (1000 matkustajaa/v) ja oikealla tavaraliikenteen kuljetusvirrat 2011 (1000 t/v) (Lähde: Liikennevirasto). suunniteltu sähköistettäväksi. Kaskisten satamassa ti suurempi osa lentorahdiksi päätyvistä lähetyksistä infrastruktuuri on uutta ja hyvällä tasolla, ja siellä on kuljetetaankin autoilla Turun ja Helsingin lentoasemi- toteutettu muun muassa kaksoisraide. en kautta. Aikaisemmin Vaasasta on ollut suoria len- Pietarsaaren satamaraide on teollisuusraide, jon- torahtiyhteyksiä ja ne pyritään avaamaan uudelleen ka tehostamiseksi pitää siirtää Pietarsaaren keskus- lentoasemaa, logistiikkakeskusta ja rahtifasiliteetteja tassa oleva ratapiha UPM:n tehdasalueelle, sähköis- kehittämällä. tää satamaraide sekä rakentaa Pännäisiin niin sanottu Kruunupyyn lentoasemalta (Kokkola–Pietarsaari) kolmioraide. UPM, Liikennevirasto ja Pietarsaaren kuljetettiin samaan aikaan kotimaan rahtia 27 tonnia kaupunki ovat sopineet ratahankkeen esisuunnittelun (ei ulkomaan rahtia). käynnistämisestä keväällä 2012 osana Pietarsaaren suurteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseen tähtäävää logistista kokonaisjärjestelyä, jossa parannetaan 3.5.2 Laivaliikenne Pohjanmaan satamista meriväylää, rataverkkoa ja Pietarsaaren satamatietä. Pohjanmaalla sijaitsee neljä keskisuurta ulkomaan- 3.5 Laiva- ja lentoliikenne 3.5.1 Lentoliikenne ja lentorahti Vaasan lentoaseman kautta matkustaa vuosittain 3.23. Kaskisten satama. Satamaan johtaa muun muassa raideyhteys sekä erillinen yksityistie sellutehtaalle (Lähde: Kaskisten satama). kaupan satamaa. Nämä ovat huomattavasti pie-nempiä kuin Pohjanlahden suurimmat satamat Kokkola, tuotannossa käytettävän hiilen, raskaan polttoöljyn ja ja 0,54 miljoonan tonnin viennistä. Tuonnissa tärkeim- Raahe ja Pori, mutta erittäin tärkeitä Pohjanmaan kalkin kuljetuksia. Kaikki kaupungin satamatoiminnot mät tavaralajit ovat raakapuu, kivihiili, öljy ja kemi- sekä lähialueiden kuten Etelä-Pohjanmaan elinkeino- on lähitulevaisuudessa tarkoitus keskittää Karhusaa- kaalit. Vastaavasti viennissä tärkeimpiä tavaralajeja elämälle ja vientiteollisuudelle. ren satamaan. ovat selluloosa, sahatavara ja paperi. Satamasta on noin 300 000 ja Kruunupyyn lentoaseman kautta va- Kaskisten satamaan johtavan meriväylän kulkusy- Pietarsaaren satama on profiililtaan vahvasti met- säännöllinen linjaliikenne Saksaan, Pohjois-Afrikkaan, jaa 100 000 matkustajaa. Molemmilta lentoasemilta vyys on 9,0 metriä. Sataman kokonaisliikennemäärä säteollisuuden satama. Satamaan johtavan meri- Ranskaan, Englantiin, Israeliin, Kreikkaan, Baltiaan ja on suhteellisen tiheä päivittäinen vuorotarjonta Hel- vuonna 2010 oli 1,07 miljoonaa tonnia. Tuonnin osuus väylän kulkusyväys 9,0 metriä, mutta väylää syven- Norjaan. sinkiin. Lisäksi lentoasemilta on suoria kansainvälisiä liikenteestä oli noin 433 000 tonnia (40 %) ja viennin täminen 11,0 metriin aloitetaan vuoden 2012 aikana. Vaasan sataman liikenne koostuu tavara- ja mat- reittilentoyhteyksiä. Vaasasta lennetään päivittäin 641 000 tonnia (60 %). Sataman liikenne koostuu Sataman kokonaisliikenne oli 2010 noin 1,66 miljoo- kustajaliikenteestä. Tavaraliikenteen osalta satama ja neljä suoraa lentoa Tukholmaan sekä 4–6 kertaa vii- viennin osalta pääosin sahatavarasta ja kemihiertees- naa tonnia koostuen 1,11 miljoonan tonnin tuonnista sataman yhteydet ovat palvelleet pääosin energiate- kossa Uumajaan ja Riikaan. Kruunupyystä on suora tä. Tuonti muodostuu metsäteollisuuden kemikaaleista reittiyhteys Skellefteåån 4 kertaa päivässä. Lisäksi ja raakapuun tuonnista. Satamasta on säännöllisiä lin- molemmilla lentoasemilla on kansainvälistä tilausmat- jayhteyksiä eri puolille Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa kaliikennettä. Vaasan lentoasemalla lentorahti kulkee Kristiinankaupungin satama koostuu kaupungin sisä- nykyisin matkustajaliikenteen koneiden ruumassa. satamasta ja Pohjolan Voima Oy:n yksityisestä Karhu- Vuonna 2010 lehtorahtia kuljetettiin Vaasan lentoase- saaren satamasta. Sisäsatamaan johtaa syvyydeltään man kautta kotimaahan 22 tonnia ja ulkomaille vain 5 metrin ja Karhusaaren 12 metrin väylä. Sisäsataman 3 tonnia. Vaasan seudulle sijoittunut teollisuus on pienehkö liikennemäärä koostuu pääasiassa turpeen merkittävä lentorahtiyhteyksien käyttäjä, mikä nousi ja metalliromun viennistä sekä kalkin ja lecasoran esiin myös yrityskyselyssä. Nykyisin tonnimääräises- tuonnista. Karhusaaren sataman liikenne on energia- Taulukko 3.4. Vaasan ja Kruunupyyn lentoasemien henkilöliikennemäärät. Kuva 3.24. Pohjanmaan satamien ulkomaan tavaraliikenne 2010 (Lähde: Satamaliitto). 21 ollisuuden raaka-ainekuljetusten tarpeita. Satamaan ja keskimääräiset ajosuoritteet ovat pienemmät kuin 3.5. on esitetty henkilöautonomistus kuntakohtaisesti ympäristökeskus. Joukkoliikenteen palvelutaso mää- johtaa meriväylä 9,0 metrin syväyksellä. Sataman ko- maaseutukunnissa. Tällä hetkellä Suomessa on yh- Pohjanmaan alueella. Taulukossa esitetyillä lukemilla ritetään Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti kuuteen konaisliikenne vuonna 2010 oli 1,34 miljoonaa tonnia teensä noin 2,95 miljoonaa rekisteröityä henkilöautoa voidaan katsoa olevan merkitystä kulkumuodon pääluokkaan, joita ovat kilpailutaso, houkutteleva ta- tavaraliikennettä ja noin 47 000 matkustajaa. Tavara- eli noin 548 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden. liikenteestä 1,19 miljoonaa tonnia oli tuontia ja 0,21 Henkilöautotiheys vaihtelee merkittävästi kunta-, seu- miljoonaa tonnia vientiä. Tärkeimmät tavaralajit tuon- tu- ja maakuntakohtaisesti. Vähiten henkilöautoja tu- nissa ovat kivihiili ja kappaletavarakuljetukset sekä hatta asukasta kohden vuonna 2011 oli Uudellamaalla viennissä vilja ja kappaletavarakuljetukset. Sataman (noin 463 kappaletta) ja eniten Etelä-Pohjanmaalla Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen vastaa toisessa ääripäässä ovat lakisääteiset kuljetukset, tärkein säännöllinen linjayhteys on Vaasan ja Uuma- (648 kappaletta). Pohjanmaalla oli vuonna 2011 yh- toimivalta-alueensa palvelutason määrittelystä. Toi- jossa joukkoliikenteen palvelutason määrällisinä kri- jan välinen matkustaja- ja rahtiyhteys. Maaliskuussa teensä noin 112 877 rekisteröityä henkilöautoa eli noin mivaltaisia viranomaisia Pohjanmaalla ovat Vaasan teereinä ovat vain lakiin perustuvien kuljetusten jär- 2012 käynnistettiin selvitys Pohjanmaan satamista, 630 kappaletta tuhatta asukasta kohti. Taulukossa kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja jestäminen muun muassa koululaisille jonka tarkoituksena on kartoittaa sekä Pohjanmaan neljän syväsataman nykytilannetta että niiden yhteistyömahdollisuuksia. Selvitys on osa Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. 3.6 Joukkoliikenne 3.6.1 Joukkoliikenteen reitit ja vuorotarjonta Busseilla hoidettava joukkoliikenteen verkko Pohjanmaalla on nykyisin alueellisesti kattava sekä maakunta- että seututasolla. Merkittäviä eroja joukkoliikenteen palvelutasossa esiintyy kuitenkin vuorotiheydessä ja liikennöintiajoissa. Paras vuorotarjonta on keskittynyt kaupunkiseutujen välittömään läheisyyteen. Vaikka verkko on alueellisesti kattava, vuorotarjonta on etenkin pääteiden ja kaupunkiseutujen ulkopuolelle sijoittuvissa kunnissa tai kuntien osissa osittain jopa peruspalvelutason alapuolella. Pohjanmaalla joukkoliikenteen suurin vuorotarjonta on perinteisesti keskittynyt talviarkipäille, koska suuri osa nykyisistä bussimatkustajista on koululaisia ja opiskelijoita. Kesällä ja viikonloppuisin vuorotarjonta on huomattavasti talviarkipäiviä vähäisempää. Autojen lukumäärä kotitalouksissa nähdään yleensä joukkoliikenteen käyttöön vaikuttavana ja sitä vähentävänä tekijänä. Yleensä siellä, missä henkilöautojen määrä on suuri, joukkoliikenteen vuorotarjonta on keskimääräistä vähäisempää. Kaupunkimaisissa asuinkunnissa kotitalouksien autotiheys, autollisten kotitalouksien osuus 22 Kuva 3.25. Joukkoliikenteen vuorotarjonta Pohjanmaan alueella talvi- ja kesäarkena (ei sisällä Vaasan paikallisliikenteen tarjontaa). so, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisää- 3.6.2 Joukkoliikenteen nykyinen alueellinen palvelutaso teiset kuljetukset. Palvelutasoltaan paras luokka on kilpailutaso, jossa kriteerit määrällisten ja laadullisten tekijöiden osalta ovat korkeat. Palvelutasoluokituksen Kilpailutasolla joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle ja houkuttelevalla tasolla 3.6.3 Tuetut tai ostetut joukkoliikennepalvelut se on käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Keskitasolla joukkoliikenne tarjoaa liikkumisvaih- Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- toehdon päivittäisiin kohteisiin. Peruspalvelutasoinen keskus ostaa toimivalta-alueellaan niin sanottua kan- joukkoliikenne tarjoaa vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, nattamatonta runkoliikennettä vuosittain eduskunnan kouluun ja asiointiin. Minimitasolla joukkoliikenteen myöntämien ja Liikenneviraston kohdentamien määrä- avulla hoidetaan perusyhteydet, joiden avulla on mah- rahakiintiöiden perusteella. Vuonna 2011 Pohjanmaan dollista päästä aamulla kouluun ja töihin, illalla kotiin alueella käytettiin ELY:n runkoliikenteen ostoihin 0,56 sekä asioida kahdesti viikossa. Lakisääteisellä tasolla miljoonaa euroa. hoidetaan vain lakisääteiset kuljetukset. Ostoliikenteiden lisäksi yhteiskunta tukee joukko- Paras palvelutaso on Pohjanmaalla keskittynyt liikenteen käyttöä muun muassa matkustajille suun- Vaasan kaupungin paikallisliikenteen alueelle. Palve- nattujen lippujen hinnanalennuksilla. Tällaisia tuettuja lutasoltaan kilpailutasoista joukkoliikenteen tarjontaa lipputuotteita ovat muun muassa Vaasan paikallislii- ei Pohjanmaan alueella ole. Pääosa Vaasan paikal- kenteen kaupunkiliput sekä seutuliput niiden kuntien lisliikenteen alueesta on houkuttelevan palvelutason osalta, jotka kuuluvat johonkin seutulippualueeseen. aluetta. Vaasan kaupungin sisäisen liikenteen lipputuki oli Houkuttelevaan tasoon päästään muualla Pohjan- vuonna 2010 noin 1,05 milj. euroa. Yhteiskunta (ELY maan alueella lähinnä vain Mustasaaren Sepän-kylän ja kunnat) käytti seutulippujen hinnanalennukseen yh- ja Vaasan välisessä liikenteessä. Edellä mainittu yh- teensä noin 0,26 miljoonaa euroa. teysväli kuuluu Vaasan paikallisliikenteen alueeseen. Tämän lisäksi kansaneläkelaitos maksaa opiskeli- Muita vuorotiheydeltään ja liikennöintiajoiltaan houkut- jaseutulippukorvauksia. Lisäksi kunnat hankkivat kou- televan tason kriteerit täyttäviä alueita ei Pohjanmaalla lukuljetuksia ostoliikenteinä omiin tarpeisiinsa, mikäli tällä hetkellä ole. Keskitasossa, lähellä houkuttelevaa siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ajettavat linjat tai tasoa, olevia yhteysvälejä ovat Pietarsaari–Pännäinen niiden vuorot eivät palvele kuntien tarpeita. Lisäksi ja Laihia–Vaasa, joista Pietarsaari–Pännäinen-yhteys- kunnat maksavat oppilaiden matkalippujen korvauk- väli on syöttöliikennettä Pännäisten rautatieasemal- sia. le. Muita keskitason määrälliset palvelutasokriteerit Pohjanmaan alueella ajettavasta joukkoliikentees- täyttäviä yhteysvälejä ovat muun muassa Vähäkyrö– tä karkeasti ottaen jopa kolmannes on ostoliikennettä. Vaasa, Maalahti–Vaasa, ja Pietarsaari–Luoto. Pietar- Tämä vaihtelee kuitenkin kunta- ja aluekohtaisesti. Taulukko 3.5. Henkilöautotiheys tuhatta asukasta kohden Suomessa ja Pohjanmaan kunnissa saari–Uusikaarlepyy ja Närpiö–Kaskinen–Kristiinankaupunki-välien liikenne on myös keskitasoista, tai lähellä sitä, mutta kokonaisvuorotarjonnasta merkittävä osa muodostuu pikavuorolii-kenteestä. Muut alueet ovat tarjonnaltaan ja liikennöintiajoiltaan vähäisempiä ja kuuluvat palvelutasoluokituksen perusteella peruspalvelu- tai minimitasoon. Näillä alueilla joukkoliikenne palvelee lähinnä opiskelu-, kouluja asiointiliikenteen tarpeita. Pidempimatkainen busseilla hoidettava joukkoliikenne keskittyy lähinnä pääteille, joilla liikennöi pikavuoroja. 23 4 Nykytila-analyysi 4.1 Nykytilan merkittävimmät puutteet ja ongelmakohdat Aluerakenne ja hajarakentaminen linnuntietä mitattuna 5 kilometrin etäisyydelle keskustaajaman ja 3 kilometrin etäisyydelle lähitaajaman ulkoreunasta. Kylien ulkopuolinen haja-asutusalue tarvitsee Hajarakentaminen ja sen hallinnan keinot ovat ol- kunnallistekniikkaa, kunnossapitoa ja palveluja (mm. leet keskeinen osa työn aikana käytyä keskustelua. koulukuljetuksia ja ikääntyneiden palveluiden järjes- Hajarakentamista pohdittiin muun muassa alueen tämistä). Ongelmia aiheutuu lisäksi muun muassa il- kaavoittajien kanssa työpajassa, jossa tulivat esiin mastonmuutoksen hillinnässä (asemakaava-alueiden maakuntakaavan taajamien laajentamistarpeet sekä ulkopuolella asuvien liikkumisen hiilidioksidipäästöt tiettyjen taajamamaisten kylien luokittelu tulevaisuu- ovat keskimäärin kolmanneksen suuremmat kuin ase- dessa taajamiksi. Tämän perusteella ja kehittyvät ky- makaava-alueilla asuvilla), tiestön kuormituksessa, lät pois laskien haja-asutuksen osuus koko väestöstä kulumisessa ja kunnossapidossa. Kun asutus on jo on 15–20 prosenttia. Kuitenkin osa YKR:n mukaisesta päässyt hajautumaan, keinot sen hallintaan ovat vä- taajamasta voidaan katsoa hajarakentamiseksi, esi- hissä. Yhdyskuntarakenteen perusratkaisut säilyvät merkkinä pääväylien taajamien lievealueet. Lievealu- jopa vuosisatoja. Liikkumis- ja palveluvyöhykkeiden eet ovatkin yksi ongelmallisimmista alueista myös hyödyntäminen on tärkeää hajarakentamisen hallin- Pohjanmaalla. Lievealueella tarkoitetaan alueellisesti nalle, samoin kuin edullisten ja palveluiltaan hyvin yhtenäistä etäisyysvyöhykettä taajaman ulkoreunas- saavutettavissa olevia alueiden kaavoittaminen. ta, joka suuntautuu ympäröivälle haja-asutusalueelle Kuva 4.1. Esimerkki lievealueesta Joensuun rakennemallityöstä (Lähde: Joensuun seudun osayleiskaava 2020). 24 Kuva 4.2. Väestö asemakaava-alueen ulkopuolella sekä viimeisen 10 vuoden kehityksen perusteella tehdyt johtopäätökset haja-asutuksen leviämisen suunnista. Työpajassa nousivat esiin myös eri seutukuntien tystonttien kysyntään vaikuttaa merkittävästi globaali alueiden ja kaupan suuryksiköiden kasvaviin kuljetus- erilaisuudet niin aluerakenteen, elinkeinorakenteen taloustilanne. Meneillään olevat Vaasan Laajametsän tarpeisiin. kuin liikennetarpeidenkin osalta. yritysalueen ja Mustasaaren Granholmsbackenin kaa- Yrityskyselyssä korostui yleisesti valtatien 8 tär- Tieverkon kunto vaikuttaa maantiekuljetusten ja vahankkeet parantavat lähitulevaisuudessa osaltaan keä rooli alueen runkokuljetusreittinä. Tien kuntoa pi- sitä kautta koko kuljetusketjun tehokkuuteen. Maan- yritystonttien tarjontaa ja saatavuutta alueella. dettiin kuljetusten kannalta paikoin varsin heikkona ja teiden ylläpidon rahoitustason laskun myötä alempi Pietarsaaren kaupunkiseudulla Pietarsaaressa sille toivottiin lisää ohituskaistoja, parempaa ylläpitoa verkko on päässyt rapistumaan. Tämä kehitys tullee Haja-asutus: yritysalueiden varantoa on vain muutaman vuoden ja nopeusrajoitusten tarkistuksia. Muilla pääkuljetus- myös jatkumaan, jolloin tieverkon korjausvelan suu- • Haja-asutuksen kustannukset ja haitat tulevat tarpeisiin, kun taas Pedersören kunnassa valmiita väylillä (valtatiet 3 ja 19) ei kyselyssä ilmennyt merkit- ruus kasvaa entisestään. Maakunnan elinkeinoelä- yritysalueita on useammaksi vuodeksi. Lähivuosina täviä kunto-ongelmia. män kannalta onkin tärkeää tunnistaa elinkeinoelä- Työpajan keskeisimpinä johtopäätöksinä voidaan esittää: jatkossa korostumaan. • Osa työryhmistä ei kokenut haja-asutusta mer- • Pietarsaaren ohikulkutie (mt 749) sekä läheisten sisääntuloteiden liittymät. yrityslaajennukset ja uudet yritykset sijoittunevatkin Yrityskyselyn mukaan rautatiekuljetusten osuus män kuljetuksille merkittävimmät alemman verkon kittävänä haittana muun muassa Pietarsaaren ja kuntien raja-alueelle ohikulkutien ja valtatien 8 välialu- maakunnan kuljetuksista oli hyvin pieni ja selvästi al- tiet, joiden ylläpidon laatu pitää varmistaa. Esimerkiksi Suupohjan alueilla. Suurimmat ongelmat kohdis- eelle. Korsnäsissa ja Vöyrissä yritysalueiden nykyiset le valtakunnallisen keskiarvon. Pääesteenä rautatie- Kristiinankaupungin satamaan vievä maantie 6620 on tuvat Vaasan kaupunkiseutuun sekä taajamien varannot ovat hyvin rajalliset, mutta näissä kunnissa kuljetusten käytölle mainittiin sen tekninen sopimat- ylläpitoluokassa 3A eli seitsenportaisen asteikon toi- lievealueisiin. Kuntien kesken hajarakentamisen uusien alueiden kysyntäkin on vähäisempää. Laihi- tomuus yrityksen kuljetuksiin. Osin käytön vähäisyys seksi alimmassa luokassa. rajoittamisen ja sen haittojen kokemisella on isoja alla valmiiden yritysalueiden määrä on nykyisellään johtuu raidekuljetusten huonosta hintakilpailukyvystä Alempaa verkkoa pitää tarkastella tarkemmin eroja. kysyntään nähden rajallinen. Kunnan yleiskaavan sekä suoran pistoraideyhteyden tai lastauspaikan/ter- myös kehittyvän maankäytön kannalta. Kehittyvien päivityksen myötä logistisesti edullisia alueita löyty- minaalipalvelujen puutteesta. kylien ja taajamien kohdilla niille oleellisten teiden lii- • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnat voivat jatkossa määrittää tiukemmin, miltä nee Vaasa–Seinäjoki-rautatien ja uuden ohikulkutien alueilta tuetaan joukkoliikennettä palveluihin ja tuntumasta. Ongelmana on, että näiden toteutus on kouluihin julkisin varoin. osittain riippuvainen ohikulkutien toteutuksesta ja sen aikataulusta. Elinkeino ja liikkuminen: • Työpaikka- ja teollisuusalueiden kaavavaranto koettiin pääosin hyväksi. • Tuulivoima vaatii hyvän tieverkon ja on iso kysymys koko alueella. • Tuulivoima maaseudulla voi olla myös tapa estää haja-asutusta. • Alueella ei ole juurikaan joukkoliikennettä, joka pystyisi korvaamaan oman auton. Tarkemmat seutukuntakohtaiset haja-asutusaluekartat on esitetty seutukunnittain liitteessä 4. Yritysaluevarausten ja logistiikan nykytilan merkittävimmät puutteet ja ongelmakohdat kennöitävyys on varmistettava. Tähän liittyvät myös Liikenneverkon nykytilan merkittävimmät puutteet ja ongelmakohdat maankäytön (asutuksen) ja liikenteen ristiriidat: ajonopeuksia tulee laskea niin nopeusrajoituksin kuin tieympäristön tiivistämisellä. Sama ongelma toistuu etenkin raskaan liikenteen osalta pääteillä (vt 3 ja vt Vaasassa nykytilanteen logistisena ja liikenteellisenä ongelmana on nykyisten teollisuusalueiden Tieverkon osalta ei nouse esiin yhtä selvää ongel- 8), joilla suuret liikennemäärät ja liikenteen sujuvuus sijainti kaupungin keskustassa, missä tilojen laajen- makohtaa. Liittymätiheydet ovat Pohjanmaalla varsin ovat hyväksyttäviä. taminen on rajallista ja kuljetukset kuormittavat mer- suuria etenkin suhteessa ohjearvoihin. Sama ongel- kittävästi keskustan katuverkkoa. Tätä ongelmaa lisää ma esiintyy muissakin maakunnissa, kuten läheisellä yhteysväleinä voidaan pitää: satamakuljetusten ohjautuminen Vaasan ydinkeskus- Etelä-Pohjanmaan alueella. Päätiet ja etenkin Pohjan- • Valtatien 8 Vaasan pohjoisosa: Tieosuudella tan katuverkon kautta. Suunniteltu uusi satamatie maan selkärankana toimiva valtatie 8 ovat pääsään- esiintyy tiegeometriapuutteita, eikä tieosuus täytä valtatieltä 8 Vikbystä helpottaisi oleellisesti kaupunki- töisesti tiestandardiltaan kunnossa ja kapasiteettion- merkittävästä liikennemäärästä huolimatta pää- seudun eteläpuolen uusien yritysalueiden kuljetuksia gelmia esiintyy lähinnä Vaasan kaupunkiseudulla ja teiden standardin vaatimuksia. Tieosuudella on Vaskiluodon satamaan ja satamasta. Myös käynnis- Pietarsaaren sisääntuloteiden liittymissä. Tähän tuo korkea onnettomuustiheys ja lähellä Vaasaa myös tynyt Sepänkylän ohitustien rakentaminen helpottaa parannusta pian valmistuva Sepänkylän ohitustie sujuvuuspuutteita. paikallisesti valtatien 8 raskaan liikenteen sujuvuutta (valtatien 8 uusi linjaus). Liikenteen toimivuuden arvi- • Vaasan sataman tieyhteys keskustan lävitse ja laajenevalla kauppakeskusten alueella. Pidemmällä oidaan olevan ongelmana vuoden 2020 jälkeen seu- suoran yhteyden puute valtatielle 3 ja tulevalle tähtäimellä kaupunkiseudun kasvaessa ja yritystoi- raavilla yhteysväleillä: logistiikka-alueelle: Vaasan satamaan ohjataan minnan siirtyessä enenevässä määrin ydinkeskus- • Valtatie 3 Laihia–Vaasa, alkaen valtatien 18 liikenne keskustan eri asuntokatujen kautta, joilla tan ulkopuolelle valtatien 8 uusi suunniteltu linjaus Työn taustaksi suoritetun kuntakyselyn mukaan suu- lentokentän eteläpuolelta Helsingbystä Vassoriin pa- rimmassa osassa maakunnan kunnista on hyvinkin rantaa merkittävästi yrityskuljetusten sujuvuutta ja kattava varanto kaavoitettuja yritys- ja logistiikka- turvallisuutta kaupunkiseudulla. Uusi ohitustieyhteys alueita seuraaviksi 5–10 vuodeksi. Selvää niukkuutta tarvitaan myös suunnitellun logistiikkakeskuksen ja on lähinnä Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla. Yri- Vaasan kaupunkiseudun eteläosien uusien työpaikka- liittymästä • Valtatie 8 Vaasan yhdystie (tiesuunnitelma tehty väylän parantamiseksi 2+2-kaistaiseksi) • Muut Vaasan sisääntulotiet, kuten Vähäkyröntie (mt 717) • Kantatie 68 Kolpintie Pietarsaaressa Tieliikenteen yhteyspuutteina ja ongelmallisimpina kulkee sekä leveitä erikoiskuljetuksia että suuri määrä raskasta liikennettä. Satamasta tulisi saada kaupungin eteläpuolelta suora yhteys valtatielle 3, jolta pääsisi myös tulevalle logistiikka-alueelle. • Valtatiellä 3 on jo nykyisin erittäin suuret liikennemäärät Vaasan ja Laihian välillä. Tällä välillä 25 on nykyisen kaksikaistaisen tien takia vähäiset • Vöyrin taajamatiejakso: Tiegeometrialtaan pie- ohitusmahdollisuudet ja liittymisongelmia nykyisis- nipiirteinen ja kapea tie, jolla on lisäksi korkea sä tasoliittymissä. Suurin yksittäinen pullonkaula liittymätiheys ja näistä johtuen erittäin korkea on Laihialla ruuhkautunut valtatien 18 liittymä, joka onnettomuusriski. on liikennevaloohjattu. Myös Laihian taajaman läpi 4.2 Kehitysnäkymiä Alue- ja elinkeinorakenteen kehittäminen Yritys- ja logistiikka-alueiden kehittäminen Yrityskyselyn mukaan 75 % vastaajista piti tarpeellisena valtakunnallisen tai alueellisen logistiikka-keskuk- Sekä Vaasa–Seinäjoki- että Seinäjoki–Kaski- kulkeva päätie voidaan katsoa päätien liikenteen nen-ratojen heikolla kunnolla on varmasti ollut oma Pohjanmaan maakunnassa alue- ja yhdyskuntara- sen saamista maakuntaan ja sinne olisi valmis laajen- näkökulmasta ongelmaksi liikenteen sujuvuuden vaikutuksensa vähäisiin kuljetusmääriin rautateitse. kenteen kehittämistavoitteet perustuvat nykyisen ra- tamaan toimintojaan viidennes vastaajista. osalta ja toisaalta haittaavana tekijänä alueen Kaskinen–Seinäjoki-rataosan heikko kunto on hy- kenteen vahvuuksien parantamiseen ja positiivisen Suunniteltu maakunnallinen/valtakunnallinen lo- asukkaille. Maakuntakaavassa on merkintä Laihi- vin kriittinen Suupohjan alueelle ja koko radanvarren kehityksen tukemiseen valituilla kasvuvyöhykkeillä gistiikkakeskus Vaasan ja Mustasaaren rajalle lento- an ohitukselle sekä uudelle linjaukselle Laihialta elinkeinoelämälle. Radan nykyinen alhainen nopeus- olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntä- aseman itäpuolelle sijoittuu liikenteellisesti edullises- Vaasaan. Tälle välille on liikenne-ennusteissa rajoitus on pidentänyt matka-aikaa niin, että Kaskis- en. Toisena tavoitteena on asutuksen aluerakenteen ti kehittyvälle Vaasa–Seinäjoki-vyöhykkeelle. Alueen kohdistumassa suurimmat liikenteen kasvut, joten ten satamiin tulevilla junakuljetuksilla tulee olla kak- eheyttäminen kestävän kehityksen periaatteiden mu- toteutuminen kaavaillussa laajuudessa edellyttää nykyisen väylän kapasiteettiongelmat pahentuvat sinkertainen miehitys. Tämä sekä pitkä kuljetusaika kaisesti. Siten uudet merkittävät asuin-, työpaikka- tai kuitenkin suunniteltujen tieyhteyksien (suora yhteys pian lähitulevaisuudessa. nostavat kuljetuskustannuksia merkittävästi. Radan palvelutoimintojen alueet pyritään sijoittamaan olevaa Vaskiluotoon ja valtatien 8 oikoyhteys Helsingbystä • Vt 3–vt 8, uusi tieyhteys logistiikka-alueelta poh- perusparantaminen edes vaiheittain ja sopivien las- yhdyskuntarakennetta täydentäen tai rakennetta sopi- Vassoriin) toteutumista sekä raideyhteyden saamista joiseen on yksi merkittävimpiä ja pisimpiä uusia taus-/purkausterminaalien kunnostaminen parantaisi vasti eheyttäen. Maaseudun asutusta sekä matkailu- Vaasa–Seinäjoki-radalle. Edelleen logistiikkakeskus tieyhteyksiä. Maakunnalla on sille tarve ja se on rataosan kilpailukykyä ja lisäisi samalla Kaskisten sa- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnataan tukemaan tarvitsisi toimintansa ytimeksi paikallisen suurteolli- esitetty maakuntakaavassa. Tieyhteys voidaan taman kautta tapahtuvaa tavaraliikennettä. taajamia ja valittua palvelukyläverkostoa. Tavoitteena suuden ja mahdollisesti kaupan logistiikkatoimintojen on, että uusi asutus tukee olevan kylärakenteen pal- keskittämistä alueelle. Tarpeettoman, jopa haitallisen, velujen säilymistä tai edelleen kehittämistä. keskinäisen kilpailun välttämiseksi logistiikka-alueen jakaa kahteen osaan, joista eteläosa parantaa Merkittävänä paikallisena ongelmakohteena on vähäkyröläisten Vaasan saavutettavuutta sekä Vaasan satamaradan kulku läpi kaupungin keskus- palvelee alueelle esitettyä logistiikkakeskusta. tan. Suunniteltu uusi ratayhteys Vaasa–Seinäjoki-ra- Aluerakenteen kehittämisvaihtoehtoja on laajem- kehittämisessä kannattaa pyrkiä yhteistoimintaan Sei- Toinen osa jatkaa yhteyttä logistiikkakeskukselta dalta Helsingbystä suunnitellun logistiikkakeskuksen min tarkasteltu maakuntakaavan pohjaksi laaditussa näjoen logistiikkakeskushankkeen kanssa kummalle- pohjoiseen valtatielle 8. Tämä on logistisesti tärkeä kautta Vaskiluodon satamaan uuden satamatien rin- vaihtoehtoisissa aluerakenneskenaariomalleissa. Pe- kin alueelle luontaisten vahvuuksien hyödyntämiseksi oikaisu, joka siirtää liikennettä Vaasan alueelta nalla vahvistaisi logistiikkakeskuksen kilpailukykyä eri- ruslähtökohdaksi muodostui näiden yhdistelmä, jossa ja päällekkäisten toimintojen eliminoimiseksi. pois. Oikaisu on kuitenkin realistinen vasta 2030 tyisesti itä–länsisuunnan kuljetuksissa Keskipohjolan korostuu monikeskusmalli. Monikeskusmallissa maa- Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä oli ylei- liikennetilanteessa. NECL (North East Cargo Link II) -projektin tavoitteiden kunnan vetureina toimivat nykyiset Vaasan ja Pietar- sesti kiinnostunut laajentamaan toimintaansa lähivuo- mukaisesti. saaren kaupungit. Päivittäiset peruspalvelut tarjoavat sien aikana. Lähes 60 % vastanneista yrityksistä halu- Pietarsaaren satamaraiteen ongelmana on säh- näitä ympäröivät maaseutukeskukset sekä toiminnal- si kuitenkin ensisijaisesti laajentaa tilojaan nykyisellä neturvallisuustarkastelussa korkean onnettomuus- köistyksen puutteen lisäksi suurteollisuuden ja sa- lisesti ja elinkeinorakenteiltaan monimuotoiset jokivar- alueellaan. Kyseeseen tulisivat lähinnä pienehköt riskin johdosta. Lisäksi tie on kapea ja siltä puuttuu taman raideliikenteen tarvitseman ratapihatoiminnan sia ja pääteitä seurailevat kyläkeskukset. (1 000–4 000 m2) varasto- ja tuotantohalliinvestoinnit. kevyen liikenteen väylä kohti Vaasan kaupunkia. sijoittuminen kaupungin keskustan ja sataman väli- Elinkeinorakenteellisesti Vaasan kaupungin mer- Tiejakson nopeustasot vaihtelevat välillä 50–80 matkan pituiselle siirtelyalueelle, jolloin ratapihan siir- kitys maakunnan keskuksena tulee vahvistumaan eri- km/h; nopeustasot tulisi tarkistaa liikenneturvalli- täminen keskustasta UPM:n tehdasalueelle tehostaa tyisesti korkean teknologian ja globaalin energiateol- suuden ja maankäytön ehdoilla. toimintaa sekä ajallisesti että kustannusten kannalta lisuuden valtakunnallisena keskuksena. Pietarsaaren Liikenneviraston ja ELY-keskuksen mahdollisuudet lii- • Pietarsaaren sisääntuloteiden liikenneturvalli- huomattavasti. Siirto helpottaa myös kaupungin kes- ja Kaskisten alueilla puunjalostusteollisuus säilyttää kenneverkon kehittämiseen ovat nykyisessä taloudel- suusongelmat: Maantie 749 Uusikaarlepyystä kustan katuverkon liikenteen sujuvuutta tasoriste- suhteellisen asemansa panostamalla entistä enem- lisessa tilanteessa rajalliset. Lähtökohtana on säilyttää Pietarsaaren ohikulkutien kautta Luotoon nousee yksissä kun vaunujen siirtely keskustassa vähenee män erikoistumiseen ja säilyttämällä kansainvälisen liikenneolosuhteet tyydyttävässä kunnossa varmista- koko osuudeltaan esiin korkean kuolemantiheyden olennaisesti. Pännäisten kolmioraiteen puuttuminen kilpailuetunsa riittävillä uusinvestoinneilla. malla elinkeinoelämän toimivat kuljetukset pääyhte- johdosta. Lisäksi kantatiellä 68 on sekä korkea vaikeuttaa Pietarsaaren satamaradan rataliikenteen ysväleillä ja säilyttämällä liikenteen turvallisuustaso onnettomuusriski että kuolemantiheys. Yhteysvä- sujuvuutta olennaisesti, kun Pohjanmaan radalta sa- tyydyttävänä. leillä on suhteellisen korkeat liikennemäärät, jotka tamaradalle voi kääntyä vain pohjoisesta tuleva liiken- aiheuttavat ongelmia muun muassa liittymissä. ne. • Vähäkyrö–Vaasa-taajamatie: Tiejakso nousee esiin niin yhteyspuutteena valtatielle 3 kuin liiken- 26 Liikenteen ja väylien kehittäminen Paikalliset investointikohteet suunnitellaan ja toteutetaan yhä useammin kuntien rahoittamina. Elin- keinoelämän tarpeita tukevia alueellisia investointeja hykkeellä 50 % ja 1–3 kilometrin vyöhykkeellä 30 %. voidaan toteuttaa vain EU-, työllisyys- ja kuntarahoi- Poikkeuksen muodostavat Vaasa ja Seinäjoki, joiden tuksella. Liikennevirasto toteuttaa vuosina 2012–2016 kohdalla on käytetty vain Tilastokeskuksen muutos- kehittämishankkeen ohikulkutien rakentamiseksi val- prosenttia. Tämän tarkastelun perusteella potentiaa- tatielle 8 Sepänkylään. listen käyttäjien määrää voidaan maankäytön ohjauk- Liikennerevoluution ajatuksia on ideoitu valtatiellä 8 välillä Pori–Oulu järjestämällä kilpailu yhteysvä- sella kasvattaa yli 20 %, minkä lisäksi junayhteyksien palvelutasoa tulee parantaa. lin kehittämisestä. Ajatusten soveltamista jatketaan Vaasa–Oulu kehittämisselvityksellä. Katsantoa avarretaan perinteisestä tielinjatarkastelusta kattamaan yhteysvälin koko rannikkovyöhyke satamineen ja asemineen, korostaen erityisesti elinkeinoelämän näkökulmaa. Tieverkon ylläpidossa alhainen rahoitustaso pakottaa tulevaisuudessa keskittämään tienpidon toimet pääosin päätieverkolle. Mikäli rahoitustaso ei nouse, päätieverkon kunto pysyy pääosin samana mutta alemman verkon kunto heikkenee vuosi vuodelta. Sorateille kohdistuvista parantamistoimenpiteistä merkittävimmät kohdistuvat puuhuoltokohteille. Lisäksi ELY-keskuksen toiminta-alueelle suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen vaikutuksia tieverkkoon on tarkoitus selvittää, koska suunnitelluille alueille johtaa Kuva 4.3. Väestö Vaasa–Seinäjoki-ratayhteyden rautatieasemien lähistöllä vuonna 2010. usein alemman luokan tie. Joukkoliikenteen osalta määritellään vuoden 2013 loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella se palvelutaso, joka alueelle tullaan tarjoamaan. Määrittelytyö tehdään yhdessä kuntien, maakuntaliittojen ja liikenneoperaattoreiden kanssa. Vuosien 2012–2016 tavoitteena on joukkoliikenteen kysynnän lisääminen Vaasan kaupunkiseudulla. Muilla Pohjanmaan alueilla joukkoliikenteen kysynnän ei oleteta lisääntyvän merkittävästi. Tieosuuksille, joilla on asutustihentymiä, kehitetään lisämatkustajien houkuttelemiseksi joukkoliikennetarjontaa oheispalveluineen. Esimerkiksi Vaasa–Seinäjoki-välille on kehitteillä laatukäytävä. Kuvassa 4.3. on esitetty väestö kilometrin ja kolmen kilometrin säteellä Vaasa–Seinäjoki-ratayhteyden rautatieasemista. Väestömäärä on esitetty myös taulukossa 4.1, jossa on myös alueen väestöennuste vuodelle 2040. Väestöennusteessa on käytetty kertoimena Tilastokeskuksen muutospro- Taulukko 4.1. Väestö Vaasa–Seinäjoki-ratayhteyden rautatieasemien lähistöllä (Lähde: Tilastokeskus, RTK 2011, Väestötilastot 2012). senttia sekä lisäprosenttia, joka on 0–1 kilometrin vyö27 5 Strateginen kehittämisohjelma ja sen tavoitteet 5.1 Liikennejärjestelmän tavoitteet ja kehittämisohjelma 5.2 Maankäyttö Pohjanmaan maakuntaohjelmassa mainitaan yhtenä LJS-tavoite: tavoitteena ”toiminnallisesti tehokas ja monipuolinen Luodaan edellytykset maankäytön ja liikenteen yh- liikennejärjestelmä, joka takaa elinkeinoelämän kilpai- teensovittamiseksi lukyvyn ja kehittymisen, ottaa huomioon maakunnan • Luodaan liikenteelliset edellytykset kaupunkiseutujen asukkaiden tarpeet ja kestävän kehityksen sekä edis- ja kehittyvien kylien yhdyskuntarakenteiden tiivistämi- tää ja kehittää Pohjanmaan liikenneyhteyksiä hyvin selle ja palveluverkon tehokkaalle käytölle. toimivana liikennejärjestelmänä unohtamatta poikit- Kuva 5.1. Maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvityksen strateginen kehittämisohjelma. • Kaupunkien keskinäistä yhteistyötä edesautetaan taisia liikenneyhteyksiä ja turvaa näin Pohjanmaan parantamalla matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta saavutettavuuden.” (Pohjanmaan liitto 2011a) kaupunkien välillä. Maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvitys on osa Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, joka Maankäytön kehittämisen keinoja ovat hajaraken- laaditaan vuoden 2012 aikana. Liikennejärjestelmälle tamisen hallinta sekä maankäyttövyöhykkeiden on laadittavassa suunnitelmassa määritetty tavoitteet, kehittäminen. Pohjanmaan maakuntakaavassa on jotka ohjaavat siis myös tätä työtä. Päätavoitteita on esitetty seuraava rakennemalli tavoiteltavaksi aluera- kolme, ja jokaiselle näistä on määritetty tarkentava ku- kenteeksi, johon tulee peilata tulevia kehitystrendejä vaus. Päätavoitteet ovat: ja kehityshankkeita. Tällä tavoitellaan yhdenmukaista 1. 2. 3. Luodaan edellytykset maankäytön ja liiken- linjaa, jotta vältetään maakunnallisesta näkökulmasta teen yhteensovittamiseksi Pohjanmaalla. mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Tavoiteltava alue- Kehitetään Pohjanmaan saavutettavuutta ja rakenne on yhdistelmä kolmesta skenaarioista, jotka liikkumisen mahdollisuuksia. olivat Polarisoitunut aluerakenne, Kehitysvyöhyke Parannetaan kuljettamisen toimintaedellytyk- aluerakenne ja Lähikeskus aluerakenne. siä Pohjanmaalla. Pohjanmaan tavoitellussa aluerakenteessa koros- Tavoitteiden toteutumiseksi laadittiin strategi- tuvat elinvoimaiset kaupunkiseudut ja toimivat liiken- nen kehittämisohjelma. Työn otsikossa on mainittu neyhteydet sekä jokilaaksot maaseutuelinkeinoineen. maankäyttö, liikenne ja logistiikka. Strategisen kehit- Aluerakenteen kehittäminen perustuu seuraaviin ele- tämisohjelman jako on tehty noudattaen tätä samaa mentteihin: kolmijakoa. Kukin osa-alueista sisältää kaksi toimenpideryhmää. Kehittämisohjelman rakenne on esitetty Kolmen erilaisen keskustan verkosto: kuvassa 5.1. Kehittämisohjelman sisältämät varsinai- 1) Vaasan seutu (Vaasan ja Kyrönmaan seu- set toimenpiteet on määritetty luvussa 6. Ennen toi- tukunnat) valtakunnan osakeskuksena menpiteiden määrittämistä esitetään tarkennetut stra- ja maakuntakeskuksena sekä yliopisto- tegiat maankäytölle, liikenteelle ja logistiikalle. Nämä kaupunkina toimii Pohjanmaan veturina. strategiat on esitetty seuraavaksi luvuissa 5.2–5.4. Vaasan seudun asemaa maakunnan veturina korostaa myös sen keskeinen asema Merenkurkun ja Itämeren yhteistyössä. Lisäksi Vaasan seutu on maakunnan luontainen maantieteellinen keskusta. 28 Kuva 5.2. Pohjanmaan maakuntakaava: Tavoiteltava aluerakenne 2030 2) 3) Pietarsaaren seutu on selkeä maakunnan Maankäyttövyöhykkeiden kehittämisen periaat- pohjoinen aluekeskus, jonka vahvuutena teena ovat SYKE:n määrittelemät kriteerit kaupun- on monipuolinen teollisuus ja hyvät liiken kiseutujen liikkumisvyöhykkeille sovellettuna maa- neyhteydet. kuntatasolle. Edellä mainitut kriteerit eivät suoraan Suupohjan rannikkoseudun kolmen kau- sovellu maaseutumaisten alueiden tarkasteluun. Tä- pungin muodostama aluekeskus perus- män vuoksi työssä laajennettiin jalankulku- ja pyöräi- tuu laajaan yhteistyöhön, kemialliseen ja lyvyöhykkeet kattamaan kuntakeskusten lisäksi myös mekaaniseen puunjalostukseen sekä la- muut palvelutarjonnaltaan tärkeät asutus- ja kyläkes- sinalaisviljelyyn. kukset. Näiden ulkopuolelle jäävä asutettu alue on Yhdyskuntarakentamisen hallitsematon hajautuminen on todettu kaupunkiseutujen kehittämisen ja aluetta, joissa liikkuminen perustuu oman henkilöauton käyttöön. liikennejärjestelmän näkökulmasta haitalliseksi. Toi- Joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeet ovat ta- saalta pitkän ajan kaupungistumisen trendi on siirtä- voitteellisia ja ne edellyttävät muun muassa yhdys- nyt asukkaita jo niin paljon kaupunkeihin, että monet kuntarakenteen tiivistämistä ja eheyttämistä sekä pal- maaseutukunnat ovat joutuneet ongelmiin muun mu- velutarjonnan kehittämistä. assa nuorten ja työikäisten vähyyden johdosta. Kuten kaavoittajien työpajassakin tuli esiin, hajarakentaminen taajamien ja asemakaavoitettujen alueiden ulko- Liikkumisvyöhykkeiden rajaukset ja määrityskriteerit ovat: • Liikkumisvyöhykkeet on muodostettu maakun- puolelle koetaan joko hyvin haitalliseksi tai vain vähäi- tkaavassa merkittyjen taajamatoimintojen kri- seksi ongelmaksi kunnasta ja näkökulmasta riippuen. teereiden pohjalta (taajamatoimintojen alakes- Haja-asutus etenkin taajamien lievealueille aiheut- kuksiin kävely- ja pyöräilyvyöhykkeet) SYKEn taa seuraavia vaikutuksia, joista merkittävimmät ovat yhdyskuntaraketeen vyöhykejako huomioiden pääosin negatiivisia: • Vyöhykkeet: • Taajamien lievealueiden kaavoitus vaikeutuu • Jalankulkuvyöhyke 1 km • Asemakaava-alueet taajama-alueilla voivat jäädä • Pyöräilyvyöhyke 2,5 km keskeneräisiksi • Palveluiden ja infrastruktuurin tehottomuus/kustannusten kasvu • Lähipalveluverkko heikkenee, kun ihmiset hakevat autolla palveluita suuremmista keskittymistä kauempaa • Liikennemäärien kasvu – pidemmät keskimatkaetäisyydet • Joukko- ja kevyenliikenteen järjestäminen vaikeampaa • Arjen sujuvuus vaikeutuu autoriippuvuuden myötä, mikä on toisaalta myös valintakysymys • Yksilönvapaus on positiivisesti suurempi väljemmällä alueella Kuva 5.3. Liikkumisvyöhykkeiden periaatekuva (Lähde: MAL-verkosto, vyöhykesuunnittelun kehittämishanke hajarakentamisen hallintaan). • Henkilöautovyöhyke: kaikki asuttu alue (YKRmäärittelyn mukaiset taajamat, kylät, pienkylät ja maaseutu asumisen alueet) • Joukkoliikennevyöhyke: Joukkoliikenteen osalta huomioidaan SYKEn vyöhykkeet Vaasassa • Joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeet: maakuntakaavan laatukäytävä sekä yhteysvälit, jotka aikaisemmassa suunnittelussa määritetty joukko-liikenteen tärkeiksi kehittämissuunniksi (varsinaiset tavoitteelliset palvelutasot määritetään käynnistyvässä suunnittelutyössä) • SYKEn vyöhykemäärittely koskee vain Vaasan ja Pietarsaaren kaupunkiseutuja • Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vyö- • Maaseudulta kaupunkiseuduille muuttaneet koke- hykkeitä vahvistetaan määrätietoisesti yhdys- vat ympäröivän alueen viihtyisämmäksi ja ihmislä- kuntarakennetta tiivistämällä ja eheyttämällä. heisemmäksi Asutusta ja palveluita kehitetään vuorovaikut- Kuva 5.4. Pohjanmaan liikkumisvyöhykkeet. 29 teisesti kävelyn ja pyöräilyn käytettävyyden pa- Liikenneverkon kehittämistavoitteet perustuvat toi- laajeneminen sekä suunniteltu ja paljon tilaa vievä muun muassa Kaskisten sataman osalta merkittäväs- rantamiseksi palvelujen hakemiseen. Erityinen saalta Pohjanmaan maakuntaa tukevaan kehitykseen, kaupan keskus lisäävät liikennettä sekä valta- että ti, mutta hankkeen toteuttaminen edellyttää varmuutta huomio kiinnitetään päivittäistavarakauppojen toisaalta valtakunnallisiin linjauksiin. Maakunnan lii- kantatiellä ja voivat vaatia pienehköjä liikenneturval- kaavaillun Itämeren Keskipohjolan kuljetuskäytävän ja koulujen saavutettavuuteen. kenteen heikkouksia ovat poikittaisyhteyksien puut- lisuus- ja sujuvuusinvestointeja alueelle. Nykyisen (NECL-projekti) realisoitumista käytännön kuljetuksi- Maankäytön kehittämisellä tavoitellaan siis tiivis- teet ja alemman tieverkon huono kunto. Perustiestön teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi tulee na. Sataman tulevaisuuden kannalta on kuitenkin en- tyvää yhdyskuntarakennetta tehostamaan olemassa ja yksityisteiden kunnon on oltava elinkeinoelämän huolehtia sujuvien, kaupungin ydinkeskustan ohitta- siarvoisen tärkeää, että Suupohjan rata säilyy tulevai- olevan liikennejärjestelmän käyttöä, hillitsemään hen- kuljetusten ja liikenneturvallisuuden vaatiman tason vien kuljetusyhteyksien säilymisestä Alholman teolli- suudessakin tavaraliikenteen ratana. kilöautoliikenteen kasvua, parantamaan liikennetur- mukaista niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisesti. suusalueelle ja satamaan. vallisuutta sekä edesauttamaan joukkoliikenteen sekä Kun suhteutetaan maakunnan alue- ja elinkeino- Suupohjan alueella kuljetusten runkoyhteytenä olevan infrastruktuurin käytön tehostamista. Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn kulkutapojen kasvua. Tiiviimpi ra- rakenteen tulevaisuuden kehitys tarvittaviin logistii- toimii jatkossakin valtatie 8, jolla ei Suupohjan alueella loogiset matkaketjut ja joukkoliikenteen solmukohtien kenne mahdollistaa myös nykyistä edullisemmat ra- kan ja kuljetusjärjestelmien investointitarpeisiin, niissä tulevaisuudessakaan ole merkittäviä sujuvuuteen tai palvelutason kehittämisellä tavoitellaan joukkoliiken- kentamis-, käyttö- ja ylläpitokustannukset. korostuvat erityisesti alueen kaupunkiseutujen val- kuljetuksiin liittyvä ongelmakohteita. Närpiöntien (mt teen kulkumuoto-osuuden kasvua, etenkin liikkumis- Seutukunnittaiset liikkumisvyöhykekartat on esi- takunnallisen saavutettavuuden parantaminen sekä 673) ja valtatien liittymässä voidaan pitemmällä täh- vyöhykekuvassa esitetyillä joukkoliikennevyöhykkeil- tetty liitteessä 5. Liikkumisvyöhykkeiden rajaukset maanteitse että raideliikenteessä. Toisaalta maakun- täimellä tarvita eritasoratkaisua Högbackin–Nixbackin lä. Liikennemuotojen monipuolisella kehittämisellä ovat seutukuntatarkkuuteen tähtääviä ohjeellisia raja- nan vientiteollisuuden kuljetustarpeet edellyttävät jo- alueen kasvavan yritystoiminnan ja kaupan suuryksi- varmistetaan maakunnan kestävä kehitys sekä kilpai- uksia, joita tulee tarkentaa alueiden kaavoituksessa. ko maakunnan omien satamien linjaliikenteen kehittä- kön sekä elintarviketuotannon lisääntyvistä kuljetuk- lukyky tulevaisuudessakin. mistä tai kuljetusyhteyksien parantamista maakunnan sista johtuen. 5.3 Liikenne vientiteollisuuden käyttämiin vienti-/tuontisatamiin. Vaasan kaupunkiseudulla liikennehakkeina koros- Suupohjan radan kunnostaminen ja kantavuuden nostaminen parantaisivat alueen kilpailukykyä tuvat valtatien 8 sujuvuuden parantaminen, suoran LJS-tavoite: satamayhteyden toteuttaminen keskustan eteläpuolit- Kehitetään Pohjanmaan saavutettavuutta ja liikkumi- se, lentoaseman henkilö- ja tavaraliikenneyhteyksien sen mahdollisuuksia. monipuolistaminen sekä kaavaillun logistiikkakeskuk- • Kaupunkiseutujen sisäisiä ja kaupunkien välisiä yhte- sen määrätietoinen eteenpäinvienti mahdollisesti yh- yksiä kehitetään matka- ja kuljetusketjujen tarpeiden teistyössä Seinäjoen vastaavan keskuksen kanssa. pohjalta. Energiateollisuuden roolin vahvistuessa tulee varmis- • Junayhteyksiä Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun taa, että alueen tieverkostolla huolehditaan ylisuur- välillä nopeutetaan ja pelvelutasoa parannetaan. ten kuljetusten reittien ylläpidosta jatkossakin vientiin • Kansaivälisinä henkilöliikenneyhteyksinä kehitettään menevien suurten moottori-, kattila- ja muuntajatoi- Merenkurkun yhteyttä ja sen toimivuuteen liittyviä mitusten tarpeisiin. Edelleen tulee erikseen selvittää tekijöitä sekä lentoyhteyksiä ulkomaille Vaasan ja suunniteltujen järeiden tuulivoimaloiden ja tuulivoima- Kruunupyyn kentiltä. lapuistojen rakentamiseen liittyvät alemman tieverkon • Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta kasvatetaan erityisesti kaupunkiseuduilla ja matkaketjujen toimivuutta ja opastettavuutta parannetaan. • Maaseudun kehittyvistä kylistä on joukkoliikenneyh- parannustarpeet. Pietarsaaren kaupunkiseudulla eivät aluerakenteen tai elinkeinorakenteen muutokset juurikaan edellytä mittavia logistiikan kuljetusverkon investointeja. teydet kaupunkeihin tai joukkoliikenteen solmupistei- Pääradan kuljetuskapasiteetin meneillään olevat pa- siin. rannustoimet vahvistavat raideliikenteen kilpailukykyä • Olemassa olevan infrastruktuurin ylläpito ja tehosta- alueella ja ohjannevat enenevässä määrin yritystoi- minen ja liikkennepalveluiden kehittäminen vaiheittan mintaa Pietarsaaren ja Pedersören rajalle sekä Pän- tarpeiden mukaan. näisiin aseman lähialueille. Kruunupyyn lentokentän ja valtatien 8 tuntumassa oleva logistiikkakeskuksen 30 Kuva 5.5. Logistiikan trendit ja uudet toimintatavat. Liikenteen kehittämisellä tavoitellaan olemassa Pohjanmaan keskuskaupunkien ja satamien saavutettavuuskuvat on esitetty liitteessä 6. 5.4 Logistiikka Panostukset logistisiin kokonaisratkaisuihin, jotka sito- Vaasan logistiikka-alue vat Merenkurkun laivayhteyden, valtatiet, raideliiken- paremmin kansainvälisten materiaalivirtojen liikkumista ja näin parantaa alueen kilpailukykyä. Lisäksi LJS-tavoite: teen ja lentoliikenteen yhteen, edistävät maakunnan Vaasan lentokentän viereen toteutetaan mittava maa-, logistiikka-alueen toteutuminen edesauttaa yhteistyö- Parannetaan kuljettamisen toimintaedellytyksiä Poh- kilpailukykyä (Pohjanmaan liitto 2011a). Logistiikan ilma-, rautatie- ja merikuljetukset yhdistävä logistinen tä Uumajan sataman ja logistiikkakeskuksen kanssa. janmaalla kehittäminen voidaankin jakaa kahteen näkökulmaan: kokonaisuus, joka avaa laajat mahdollisuudet Me- Nykyisin logistiikkayrityksiä on sijoittunut keskus- uusiin ja kehitettäviin yritys-/logistiikka-alueisiin sekä renkurkun liikenteen kasvulle. Kokonaishankkeen ta- tan tuntumaan, sataman läheisyyteen sekä Risön kuljetusketjujen toimintaedellytysten parantamiseen. voitteena on vastata logistiikkatoimijoiden toimitila- ja alueelle, joka on osoittautunut seudun logistiikkatar- aluetarpeisiin sekä palvella suurena yksikkönä entistä peisiin nähden liian pieneksi. Vaihekaavassa logis- • Pohjanmaan pääyhteyksiä ja liikenteen palveluja kehitetään siten, että liikkuminen ja kuljettaminen ovat häiriöttömiä sekä turvallisia ja kuljetusaikataulut ovat ennustettavia. • Satamayhteyksien ja satamatoimintojen palvelutasoa parannetaan. • Vaasan ja Pietarsaaren seudun logistiikkakeskuksia Kehitettävien yritys-/logistiikka-alueiden alueiden valinnan pääkriteerit olivat: • Pohjanmaan maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava 1 (ehdotus) kehitetään ylimaakunnalliseen palveluun, lisäksi • kuntakyselyn ja työpajan tulokset mahdollistetaan alueellisten logistiikkakeskusten • aluerakenteellinen sijainti (sijoittuminen olevaan kehittyminen. • Mahdollistetaan maakuntaa palvelevat yhdistetyt kuljetukset Suomeen ja ulkomaille. rakenteeseen) alueellinen tasapuolisuus maakunnan sisällä • alueen liikenteellinen sijainti ja saavutettavuus • alueen toiminnalliset kehittämismahdollisuudet Maakunnan logistiikan kehittämisstrategiassa tulee • kehittämisen edellyttämät kynnys huomioida, että kokonaisratkaisut kytkeytyvät ja so- • kustannukset veltuvat kiinteästi alan globaaleihin trendeihin. Toi- • sijaintiin positiivisesti vaikuttavat erityistekijät saalta pitää ottaa huomioon myös Suomen ja Pohjanmaan alueelliset erityispiirteet. Kuvaan 5.6. on pyritty hahmottelemaan logistiikan muutoskenttää. Kuva 5.6. Logistiikka- ja lentokenttä alueen osat ja toiminnot. (esim. ratayhteys, lentokentän läheisyys jne.). Tärkeimpien kehitettävien alueiden sijainnit ja luokitus on esitetty kuvausten jälkeen kuvassa 5.7. Kuva 5.7. Kehitettävät yritys- ja logistiikka-alueet. 31 Kaskisten satama syyteen. Alueelle on sijoittunut sekä työpaikka-alue tiikkakeskus onkin sijoitettu Vaasan ja Mustasaaren kyisten lentorahtiyhteyksien avaamisen. Valtakunnan rajalle, lentokentältä itään, jossa on riittävästi tilaa ja logistisesta näkökulmasta Vaasan logistiikkakeskuk- alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Lisäksi sen ja Seinäjoelle sijoittuvan raideliikenteeseen tukeu- Kaskisten satama, rautatie ja infrastruktuuri muodos- mään saa sijoittaa päivittäistavaran suuryksikön sekä tavoitteena on kytkeä logistiikkakeskus rautatiehen. tuvan logistiikkakeskukset ovat suhteellisen lähellä tavat Suupohjan logistiikkakeskuksen, jota kehite- runsaasti tilaa vaativaa tai muuta erikoiskauppaa. Keskuksen uusi paikka on optimaalisesti moot- toisiaan, mikä mahdollistaisi yhteistyön kautta hakea tään. Säännöllisiä merikuljetuksia Kaskisista Ruotsiin toritien ja lentokentän tuntumassa sekä Seinäjoki– synergiaetuja. Hankkeilla on riittävästi alueellista ky- Sundsvallin alueen satamiin edistetään erilaisin toi- Vaasa-radan varressa. Valtatielle 8 suunniteltu uusi syntää ja erilaiset liiketoimintastrategiat, jotta molem- menpitein, kuten NECL-projektilla (North East Cargo linjaus Helsingbystä Vassoriin luo hyvä edellytykset mat hankkeet voivat toteutua toisistaan riippumatta. Link). Kaskisten satamassa on runsaasti tilaa, joten Kruunupyyn logistiikkakeskus palvelee maakunnan alue soveltuu erityisen hyvin vienti- ja tuontikuljetuk- pohjoisosan logistiikkatarpeita valtatien 8 ja Lento- siin. Satamaan on valmis ratayhteys, mutta yhteyden kentäntien liittymäalueella. Alueella on mahdollisuus kilpailukyvyn parantamiseksi rata vaatii mittavan pe- raideyhteyteen ja se sijoittuu sopivasti Pietarsaaren rusparannuksen. ja Kokkolan yrityselämän kuljetustarpeita ajatellen. maaliikenneyhteydelle. Lisäksi tavoitteena on saada suorat tie- ja raideyhteydet Vaasan satamaan etelän suunnasta. Keskuksen siirtäminen mahdollistaa logis- Kristiinankaupunki: Karhusaaren teollisuusalue tiikkatoiminnan kehittämisen ja vapauttaa keskustasta maa-alueita muuhun maankäyttöön. että kaupan keskittymä. Edsevön kaupan keskitty- Karhusaaren satama on nykyisin pääosin Pohjolan Kruunupyyn logistiikkakeskus Logistiikka-alueen viereen on kaavoitettu maakunta- Maakuntakaavan vaihekaavassa alue on osoitettu voiman voimalaitoksen hiilikuljetusten käytössä, mut- logistiikkakeskukseksi (LM-2). Alue on tarkoitettu tie-, ta satamatoimintoja ollaan kehittämässä. Alueelle on rautatie- ja lentoliikenteen tarpeita palveleville logis- kaavoitettu runsaasti yritystontteja. Alueen on ajatus tiikkaterminaaleille ja muille logistiikkatoimintaa palve- tukeutua niin valtatiehen 8, Kaskisten rataan kuin Osin jo nykyisellään yritysalueena toimiva kokonai- oon sekä satamien että lentologistiikan tarpeet. Lisäk- leville toiminnoille. (Pohjanmaan liitto 2010) Alueesta Kristiinankaupungin satamaan, jolloin eri toimialoilla suus Närpiön keskustan ja VT8 välissä Kaskinen si logistiikkatoimijoiden yhteistoimintaa kehittämällä on käynnistetty ”laatukäytävän osayleiskaava”, joka on hyvät toimintaedellytykset sijoittua Karhusaareen. –Seinäjoki radan tuntumassa, josta on noin 3 kilo- varmistetaan koko ketjun sujuvuus. Närpiö: Högbackin-Nixbackin yritysalueet kaavassa myös tilaa vaativaa kauppaa (LM-1). Kuljetusketjujen toimintaedellytysten varmistamiseksi logistiikan kehittämisessä on otettava huomi- metriä Närpiön keskustaan. Alueelle on esitetty tilaa Maakunnan tavoitteena on saada Bothnian Cor- Merkittävä osa logistiikkakeskuksen kehittämistä vievää kauppaa sekä vähittäiskaupan suuryksikköä, ridor mukaan EU:n TEN-prioriteettihankkeisiin. Tä- on lentologistiikan kehityshanke Vaasa Airport Logis- joka koostuu nykyisestä Högbackin kauppa-alueesta hän kuuluva Suomen päärata valittiinkin Euroopan tic Center, joka mahdollistaa valmistuttuaan kilpailuky- ja sen laajennuksesta. Alueen toteutuksen riskinä on, komission esitykseen osaksi ydinverkkoa. että se osittain hajauttaa olemassa olevaa yhdyskun- Pohjanmaan alue on mukana North East Cargo Link tarakennetta sekä kasvattaa liikennemääriä. Lisäksi -kehityshankeessa, joka pyrkii kehittämään itä–länsi- sinne ei tulisi sijoittua keskustaan soveltuvaa kaupal- suuntaista kuljetuskäytävää Atlantilta Norjan ja Ruot- lista toimintaa, joka alkaisi kilpailla Närpiön keskustan sin kautta Suomeen ja edelleen Venäjälle. Tämä on kanssa. Toisaalta se lisäisi Suupohjan kaupallisia pal- erityisesti Kaskisten sataman kannalta suuri mahdol- veluita ja vähentäisi tarvetta asioida Vaasassa. lisuus. valmistuu keväällä 2013. Koska alue on suurimmilta osin jo rakennettu ja Yleisesti logistiikan kehittämisellä tavoitellaan vaihemaakuntakaava mahdollistaa vain vähäisen päi- maakunnan elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja toimin- vittäistavarakaupan ja erikoistavaran kaupan laajen- taedellytysten turvaamista. Strategisilla toimenpiteillä nuksen. Paljon tilaa vaativan kaupan tila puolestaan kehitetään koko logistista ketjua sekä ohjataan kul- voi lisääntyä merkittävästi eikä tällä ole niin suurta vai- jetusvirtoja kustannustehokkaasti ympäristöystävälli- kutusta yhdyskuntarakenteeseen tai liikennemääriin. semmille reiteille. Pietarsaaren/Pedesören rajalue Pietarsaaren ohikulkutien (mt 749) varressa on nykyisiä yritysalueita, joissa on vielä tilaa laajennukselle. Kuva 5.8. Midnordic Green Transport Corridor – North East Cargo Link II. 32 Lisäksi Suurin uusin keskittymä sijoittuu lähelle valtatien 8 ja Pietarsaareen johtavan kantatien 68 liittymän lähei- 6 Kehittämistoimenpiteiden määritys 6.1 Kehittämisohjelma ja hankeluettelo vää asuinrakentamista tai muutoin selvästi taajamien • taajamarakenteiden kasvua ohjaavan rajauksen ulkopuolelle sijoittuvaa vähäisempää pientalorakenta- määrittely maakunta- ja kuntakaavaprosessissa mista tai olemassa olevien kylien yhteyteen rakentaLiikennejärjestelmälle on asetettu tavoitteet, ja näihin mista. tavoitteisiin pääsemiseksi on laadittu strategia. Strate- Hajarakentamisen hallintaan on vaikea määritellä giaa toteutetaan kehittämistoimenpiteillä ja hankkeilla. • uuden asutuksen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittaminen olemassa olevien palvelujen piiriin • Vaasan ja Pietarsaaren kaupunkiseutujen kehittäminen • Vaasa–Pietarsaari- tai Vaasa-Seinäjoki-vyöhykkeen kehittäminen joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävelyvyöhykkeillä • Pohjanmaan satamavyöhykkeiden kehittäminen ohjausvälineitä. Kyse on toisaalta poliittisesta tahdos- maankäytön suunnittelulla ja rakennuslupamenet- • linkitettyjen logististen toiminta-alueiden, kuten Kehittämistoimenpiteistä vain osa on listattu tässä sel- ta, vaikutusten ymmärtämisestä ja vaikutusten arvioin- telyllä vityksessä, osa määritellään liikennejärjestelmäsuun- nin vaikeudesta. Hallinnan toimenpiteitä ovat esimer- nitelmassa ja osa tulevaisuudessa. kiksi: polkupyörien ja henkilöautojen liityntä pysäköinnin • hajarakentamisen päätösten ja ohjauksen tehosta- kehittäminen liikennesuunnittelulla 6.2 Maankäyttö minen valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti • joukkoliikennevyöhykkeiden vaihtoyhteyksien sekä tamisen hallinta ja taajama-alueiden eheyttäminen tamisen määrittely ja ohjaamalla rakentaminen myös kasvuvyöhykkeiden kehittämistä, jolloin ta- sekä dynaamisten yritys- ja kasvu maankäyttövyöhyk- asemakaava-alueille, niihin kytketyksi tai kyläkes- voitteena on ohjata maankäytön ja toiminnan kehitys- keiden kehittäminen. kuksiin kyläkaavoilla (MRL 44 §) tä ja kasvua vyöhykkeille, jotka vahvistavat sen alu- teiskunnan kannalta epätoivottu ja kallis hajaraken- een toimijoita sekä ehkäisevät vyöhykkeen keskusten alueilla, esimerkiksi sanktioilla, verotuskeinoilla ja reuna-alueiden kehityksen eriytymistä. Kasvuvyö- tai kunnan palvelujen kustannusvastaavuuksien hykkeen kehityspotentiaalia luovat alueen väestö-, määrittelyllä asuinpaikan mukaan asutus-, työpaikka- ja osaamistihentymät. Tämä nä- taminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat tarvetta hillitä yhdyskuntarakenteen hajautumista. Hajarakentamisen kasvu taajaman ulkopuo- kyy vyöhykkeen asiointivirroissa ja ylikunnallisessa pendelöinnissä. 6.2.2 Maankäyttövyöhykkeiden kehittäminen lelle näkyy ongelmina ja kustannuksina vasta pitkän ajan päästä, mutta vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Maankäyttövyöhykkeiden kehittäminen voi olla • taloudelliset keinot ohjata rakentamista kaava- • linjakas rakennuskieltokäytäntö. Liikennejärjestelmää tukevia tekijöitä ovat kasvuvyöhykkeen päätie- ja rataverkko, satamat, lentoliikenne, joukkoliikenne sekä kehittyneet tietolii- Maankäyttövyöhykkeiden kehittäminen on edennyt kenneyhteydet ja -palvelut. Liikennejärjestelmän Ongelmallisinta hajarakentaminen on sijoittues- viimeisen 10 vuoden aikana useissa tutki-mus- ja ke- kehittäminen kokonaisuutena palvelee alueen elinkei- saan taajamien lievealueille, missä se haittaa alueiden hityshankkeissa osana yhdyskuntarakenteen kehitys- noelämän kehitystä ja yritysten etabloitumista vyöhyk- tulevaa suunnittelua ja on jo sellaisenaan estämässä työtä. Vyöhykkeet on määritelty ja ne kuvaavat hyvin keelle. Kasvuvyöhykkeen tehostetulla maankäytön- yhdyskuntien tiivistämistä. Jos kunnan rakentamises- eri alueiden yhdyskuntarakenteen ominaispiirteitä ja ja liikennesuunnittelulla voidaan kannustaa asuin- ja ta merkittävä osa sijoittuu asemakaava-alueiden ulko- liikkumistottumuksia. palvelurakenteen kehittämistä vyöhykkeen alueella. puolelle, sillä on yleensä monia hankalia seurauksia. Vyöhykkeiden kehittämisen ja käyttöönoton toi- Tiivistyneillä kasvualueiden kävely- ja joukkoliikenne- Tällaisia ovat esimerkiksi liikkumistarpeiden lisäänty- menpiteitä ovat mm: vyöhykkeillä kehitetään vaihtoyhteyksiä ja liityntäpy- minen, palveluiden saavutettavuuden heikkeneminen, • vyöhykemäärittelyn tiedon jakaminen päättäjille ja säköintiä. asemakaava-alueiden jääminen keskeneräisiksi ja ke- kaavoittajille vyen liikenteen houkuttelevuutta vähentävät liikenne- • rakennemallien suunnittelu turvallisuusongelmat. • kunta- ja taajamakohtaisten maankäytön vyöhyk- Hajarakentamisen toisena ääripäänä voidaan pitää maaseudulle sijoittuvaa alueen elinkeinoihin liitty- nen. keinoin. • osayleiskaavojen lisääminen ja niissä hajaraken- Hajarakentamisen hallinnalla pyritään estämään yh- • Kaupunkiverkostojen yhteistoiminnan kehittämi- • täydennysrakentamisen tukeminen taloudellisin Maankäytön strategisia toimenpiteitä ovat hajaraken- 6.2.1 Hajarakentamisen hallinta Vaasan ja Seinäjoen kehittäminen keiden määrittely maakunta- ja kuntakaavaproses- Kasvuvyöhyke voi olla esimerkiksi vahvistuva ja kehittyvä maakunnan teollinen selkäranka. Kasvuvyöhykkeen kehittämisen toimenpiteitä ovat esimerkiksi: sissa 33 6.3 Liikenne Kantateiden kehittäminen sisältää muun muassa • Suupohjan radan parantamisella taas on suuri seuraavien kantateiden parantamishankkeita: merkitys radan kilpailukyvylle ja siten Kaskisten Liikenteen osalta strategiset toimenpiteet voidaan • Kt 63 välillä Evijärvi–Kaustinen sisältää tien raken- sataman toimintaedellytyksille. jakaa kahteen ryhmään: väylien toimintavarmuuden teiden ja geometrian parantamisia sekä liittymä- ja varmistamiseen sekä saavutettavuuteen. kevyen liikenteen järjestelyjä • Kt 68 Pietarsaaren pään liikenteen turvallisuuden 6.3.1 Väylien toimintavarmuus ja toimivuuden parantamistoimenpiteitä. 6.4.1 Yritys- ja logistiikka-alueiden hallittu kehittäminen Logistiikka nähdään entistä selkeämmin keskeisenä Meriväylien kehittäminen sisältää nykyisten syväve- tekijänä yrityksen asiakaspalvelulle, kannattavuudel- siväylien ja satamien säilyttämistä ja kehittämistä se- le ja kilpailukyvylle. Logistiikkasektorin suurimpina kä satamiin johtavien maakuljetusväylien kehittämistä. tulevaisuuden uhkina korostuvat kustannusten nou- Meriväylät sisältävät myös niin sanotun merten moot- su, kilpailun kiristyminen sekä osaavan henkilöstön Väylien toimintavarmuuden varmistaminen sisältää Taajamateiden kehittäminen tarkoittaa niiden taaja- toritien kehittämisen sekä kuljetusyhteyksien kehit- saatavuus. Näiden tekijöiden hallinta vaatii yritysten, liikenneväylien tekniset ominaisuudet ja niiden tarkoi- mateiden parantamista, jotka liittyvät kiinteästi kehitty- täminen Ruotsiin sekä Eurooppaan. Hankkeina ovat logististen toimijoiden sekä maankäytön ja liikenteen tuksenmukaisuuden. Toimenpiteitä ovat valtatien 8 yh- viin taajamiin ja kyläkeskuksiin tai kehitysvyöhykkei- muun muassa Pietarsaaren satamaväylän syventämi- suunnittelijoiden uudenlaista toimintaa ja yhteistyötä teyskäytävän kehittäminen, valtatien 3 kehittäminen, siin. Toimenpiteellä pyritään turvaamaan turvalliset ja nen, Vaasan satamaväylä ja Kaskisten satamaväylän sekä hallittua kehittämistä. muiden valtateiden kehittäminen, kantateiden kehittä- sujuvat yhteydet näihin asutuskeskittymiin. syventäminen. minen, taajamateiden kehittäminen, alemman verkon Suomessa on kehitteillä 100–200 logistiikka-aluetta. Osa alueista on yhden yrityksen tai toimijan alueita toimintavarmuuden säilyttäminen, satamien rautatie- Alemman verkon toimintavarmuuden säilyttämi- yhteyksien kehittäminen sekä meriväylien kehittämi- sellä tarkoitetaan niukkojen resurssien ohjaamista nen. Lähtökohtana on liikennerevoluution mukaisesti siten, että alemman verkon tärkeimmät maantiet säily- Saavutettavuus sisältää seuraavat toimenpiteet: yhteiskäyttöisiä logistiikka-alueita on kuitenkin melko toteuttaa hankkeita, joilla on suuret vaikutukset ja joi- vät liikennöitävässä kunnossa. Tämä edellyttää alem- • Liikenteen ongelmakohtien ja yhteyspuutteiden vähän. den toimenpiteet ovat kustannustehokkaita. man verkon tarkkaa analysointia ja elinkeinoelämän poistaminen. Tähän liittyy niin pieniä toimenpitei- kuljetuksille tärkeimpien teiden tunnistamista. tä kuin pitemmällä aikavälillä yhteyspuutteiden ten hallinnan näkökulmasta tarvitaan sopiva määrä lo- korjaaminen uusilla väylillä. Esimerkkinä Vaasan gistisia toimintapisteitä, joissa kuljetusketjut yhdistyvät satamayhteydet ja tavarakuljetuksille voidaan tuottaa taloudellisesti li- Valtatien 8 yhteysvälin kehittäminen sisältää mm seuraavien tieosien parantamisen: Satamien rautatieyhteyksien kehittäminen sisältää • Vt 8 Stormossen–Koivulahti parantaminen sekä uusia rautatieyhteyksiä että olemassa olevien 2+2-kaistaiseksi sekä liittymäjärjestelyt • Vt 8 Vaasan yhdystien parantaminen 2+2-kaistaiseksi sekä liittymäjärjestelyt • Vt 8 Vaasa–Kokkola parantaminen: ohituskaistoja, liittymäjärjestelyjä ja kevyen liikenteen väyliä rakentamalla • Vt 18 Laihian ohitustien rakentaminen ja muita liittymäjärjestelyjä vt 18:lla. rakenteiden parantamista sekä henkilöliikenteen palveluiden parantamista: • Vaasan satamaraide mahdollistaa suorat rautatiekuljetukset Vaasan satamaan. • Vaasa–Seinäjoki-radan henkilöliikenteen junavuo- 6.3.2 Saavutettavuus ja osa on kunnallisia tai useamman tahon yhteisiä kehitysprojekteja. Toimivia valtakunnallisia tai alueellisia • Joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaaminen Yritysten ja logistiikan tehokkuuden ja kustannus- säarvoa. maaseudulla • Kehittyvien kylien ja taajamien palvelutarjonnan Logistiikka-alueiden hallittu kehittäminen edellyt- lisääminen sekä palveluiden saavutettavuuden tää muun muassa seuraavia toimenpiteitä: parantaminen • logististen toimintojen keskittäminen; Vaasan • Joukkoliikenteen kehittämiskäytävien sekä Vaasan logistiikka-alueen toteuttaminen sekä seudullisten rojen lisääminen ja junanopeuksien nostaminen ja Pietarsaaren kaupunkiseutujen joukkoliikenteen teollisuuspainotteisten yritysalueiden ja Kruunu- lisäävät joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta ja kehittäminen sekä joukkoliikenteen solmupistever- pyyn logistiikka-alueen kehittäminen vähentävät autoliikenteen määrää. koston luominen • Pännäisten ratapihan parantaminen ja PietarValtatien 3 kehittäminen sisältää muun muassa Lai- saaren satamaradan sähköistäminen nopeuttaa hia–Vaasa-välin parantamisen liittymäjärjestelyiden, kuljetusten ohjaamista pääradalta Pietarsaaren pitkämatkaisen ja paikallisen liikenteen erottelutoi- satamaan ja vapauttaa siten myös kapasiteettia menpiteiden sekä liikenteen aiheuttamien ympäristö- pääradalta. Pietarsaaren kaupungin ratapihan haittojen vähentämistoimenpiteiden avulla. siirto UPM:n tehdasalueelle satamaan parantaa • Raideliikenteen palvelutason parantaminen vaiheittain Vaasa-Seinäjoki välillä. • Merenkulun turvaaminen sekä Vaasan seudun erikoiskuljetusverkon kehittäminen. • maakunnassa olevien ja sinne muodostettavien yritys- ja logistiikka-alueiden määrän ja sijainnin hallinta eriasteisilla kaavoilla • logistiikka-alueiden sijainnin optimointi yritystoiminnan, työvoiman saatavuuden, saavutettavuuden sekä liikenneolosuhteiden mukaan 6.4 Logistiikka • kuljetusketjujen optimointi eri kuljetusmuotojen kesken mm. logistiikkakeskuksen mahdollistavi- satamaradan liikenteen sujuvuutta ja kustannusMuiden valtateiden kehittäminen sisältää valtatien tehokkuutta. Ratapihan parantaminen nopeuttaa Logistiikan kehittämistoimenpiteitä ovat yritys- ja logis- en yhdistettyjen kuljetusten ja satamayhteystyön 18 Laihian ohitustien rakentamisen ja muita liittymä- kulje-tusten ohjaamista pääradalta pois ja vapaut- tiikka-alueiden hallittu kehittäminen ja kuljetusketjujen kautta järjestelyjä valtatiellä 18. taa siten myös kapasiteettia pääradalta. toimintaedellytysten parantaminen 34 6.4.2 Kuljetusketjujen toimintaedellytysten parantaminen Logistiikkatoimijoiden yhteistoiminnan kehittäminen tarkoittaa muun muassa: • kuljetusketjujen luomista Lentologistiikan kehittämisen toimenpiteitä ovat • logistiikan tietopalvelujen ja sisälogistiikan kehittä- muun muassa: mistä (riittävän isot kokonaisuudet mahdollistavat • Vaasa Airport Logistics Centerin kehittäminen kustannustehokkaat ja palvelutasoltaan nykyistä • Kokkolan–Pietarsaaren lentoaseman kehittäminen huomattavasti paremmat järjestelmät) • tavaraketjujen kehittäminen lentoasemilla. • City-logistiikan kehittämistä. Satamien toimintaedellytysten parantamisen toimenpiteitä ovat muun muassa: • Selvityksen laatiminen Pohjanmaan satamien erikoistumisesta • Vaasan konttiliikenteen kehittäminen • tie- ja ratayhteyksien kehittäminen satamiin (Vaasa ja Kaskinen) Logistiikkatoimijoiden yhteistoiminnan kehittäminen tukee sekin kuljetusketjujen toimintaa. Yritysten ja logistiikan tehokkuuden ja kustannusten hallinnan näkökulmasta tarvitaan yritysten välillä yhteistoimintaa ja kuljetusketjujen parantamista. Sitä voidaan kehittää helpoimmin keskitetyissä logistiikkakeskuksissa. Tähän kuuluu myös logistiikan tietopalvelujen kehittäminen. Ympäristölainsäädännön kiristyessä ja asiakaspaineiden kasvaessa teollisuus ja kauppa vaativat parempaa toimitusketjujen ekotehokkuutta logistiikkapalveluissaan. Energian kallistuminen ja sitä kautta kuljetuskustannusten nousu korostavat myös osaltaan koko logistisen ketjun tehokkuuden parantamista. Käytännössä tämä merkitsee tavaravirtojen tehokkaampaa yhdistelyä ja kuljetusyksikköjen koon kasvattamista. EU:n säännökset, kuten tuotekohtaiset käsittelymääräykset sekä ajo- ja lepoaikamääräykset, vaikuttavat osaltaan logistiikanpalveluihin ja kuljetusketjuihin. Ympäristö- ja tehokkuustrendit tulevat vahvistumaan myös paikallisella tasolla kaupunkien tavara- ja jakeluliikenteessä eli city-logistiikassa, joka edellyttää yritysten välistä yhteistoimintaa. Kaupunkien ydinkeskustat halutaan rauhoittaa tarpeettomalta jakelu- ja huoltoliikenteeltä keskittämällä kauppojen kuljetuksia ja jakeluliikennettä sekä ajallisesti että alueellisesti. 35 7 Vaikutusten arviointi Maankäyttövyöhykkeiden kehittäminen ja vyöhykkeiden käyttöönotto vaikuttavat eniten asumiseen ja ten parantaminen ja logistiikkatoimijoiden yhteistoi- sää Vaasan logistiikkakeskuksen houkuttelevuutta ja minnan kehittäminen. pikarahtiyritysten toimintaedellytyksiä. Tämä voi myös ympäristöön, kun turvallisuuden tunne taajamissa pa- Logistiikan kehittämisen suurimmat positiiviset vähentää liikenteen ympäristöpäästöjä muun muassa Vaikutusten arvioinnin periaatteet ranee, melu- ja tärinähaitat vähenevät. Lisäksi hen- vaikutukset kohdistuvat elinkeinoelämään ja ympä- tehokkaampien kuljetusketjujen ja lentokuljetusten pa- Vaikutusten arviointi on tehty kahdella erillisellä mene- kilöauton käyttötarve vähenee, kun joukkoliikenteen ristöön. Logistiikka-alueiden hallittu kehittäminen lisää rempien täyttöasteiden myötä. telmällä. Ensimmäisessä arvioinnissa on tehty edel- edellytykset ja pyöräilyn houkuttelevuus paranevat. kuljetusten tehokkuutta ja parantaa lähialueiden yri- Logistiikan kehittämisen negatiiviset vaikutukset 7.1 lisessä luvussa esitetyille strategisille toimenpiteille Liikenteen kehittämisohjelman toimenpiteet ovat tysten toimintaedellytyksiä. Tällöin liikennemäärät pie- liittyvät ympäristöön uusien logististen alueiden raken- eli kehittämisohjelmalle vaikutusten arviointi. Toisena väylien toimintavarmuuden varmistaminen (8 eri toi- nenevät ja liikenteestä aiheutuvat päästöt vähenevät. tamisen kautta. menetelmänä on arvioitu erikseen tehtyjen maankäy- menpidettä) sekä saavutettavuuden parantaminen (9 Satamien erikoistuminen ja yhteistoiminta lisää- tön, liikenteen ja logistiikan tulevaisuuden kuvausten eri toimenpidettä). vaikutukset. Tässä menetelmässä on hyödynnetty Toimintavarmuuden varmistamisen suurimmat Liikenneviraston vaikuttavuusohjetta. Arviointi toteu- positiiviset vaikutukset kohdistuvat liikenteeseen ja tettiin sekä määrällisenä että asiantuntija-arviona. elinkeinoelämään. Tällä kehittämisohjelmalla liiken- Ensimmäinen arviointi perustuu asiantuntija-ar- teen sujuvuus paranee ja elinkeinoelämän kuljetuk- vioihin. Arvioinnissa on tarkasteltu strategisten toi- set toimivat. Liikenneturvallisuus paranee pääteillä ja menpiteiden vaikutuksia neljästä näkökulmasta: taajamissa. Raideliikenteen palvelutaso ja tehokkuus maankäytön suunnittelu ja asutus, liikenne ja liiken- paranevat ja yhdistetyille kuljetuksille syntyy parem- nejärjestelmä, elinkeinoelämä ja kuljetukset sekä ym- mat toimintaedellytykset. Myös satamien kilpailukyky päristö. Vaikutukset on kuvattu sanallisesti ja niille on paranee. annettu arvio seitsenportaisella asteikolla: -3...+3. Mii- Elinkeinoelämän hyödyt syntyvät kuljetusten te- nusmerkki kuvaa negatiivista vaikutusta, plusmerkki hokkuuden ja toimintavarmuuden paranemisesta sekä positiivista ja merkkien määrä vaikutuksen suuruutta. meri-, rata- ja tiekuljetusten tehostumisesta kuljetus- Ennen arvioiden laatimista on listattu jokaiselle nä- ketjujen paranemisen myötä. kökulmalle indikaattoreita, joiden avulla arvioita yhtenäistettiin. Indikaattorit on esitetty taulukossa 7.1. vät yksittäisten satamien tehokkuutta, mikä mahdollistaa niiden kasvun. Lentologistiikan kehittäminen li- Asutukselle hyötyjä ovat taajamien asuinolosuhteiden ja turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen paraneminen. Ympäristön kannalta haitat taajamissa vä- 7.2 Strategisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi henevät ja liikenteen hiilidioksidipäästöt pienenevät, kun kuljetuksia siirtyy teiltä raiteille. Haittoja syntyy toisaalta uusien väylähankkeiden ympäristövaikutuk- Ensimmäisen menetelmän vaikutusarvioinnin tauluk- sista ja pääteiden lisääntyvistä liikennemääristä. ko, jossa on strategisten toimenpiteiden arviointi, on Saavutettavuuden paranemisella on positiivisia esitetty taulukoissa 7.2–7.3. Seuraavaksi esitetään vaikutuksia kaikkiin vertailtaviin tekijöihin eli maan- arvioinnin yhteenveto maankäytön, liikenteen ja logis- käyttöön ja asumiseen, liikenteeseen, elinkeinoelä- tiikan suhteen: mälle ja ympäristöön. Erityisen suuria useamman Maankäytön kehittämisohjelman toimenpiteet ovat tekijän positiivisia vaikutuksia on yhteyspuutteiden hajarakentamisen hallinta ja maankäyttövyöhykkeiden poistamistoimenpiteellä, raideliikenteen palvelutason kehittäminen. parantamisella ja merenkulun turvaamisella ja sen Hajarakentamisen hallinnan suurimmat positiiviset vaikutukset kohdistuvat maankäyttöön ja asutukseen, palvelutason parantamisella. Negatiivisia vaikutuksia ei saavutettavuuden parantamisella ole. kun kasvualueet ja taajamat tiivistyvät, palvelut pa- Logistiikan kehittämisohjelman toimenpiteet ovat ranevat, liikkumistarve vähenee ja liikenteen ja asumi- yritys- ja logistiikka-alueiden hallittu kehittäminen, len- sen ristiriidat vähenevät. tologistiikan kehittäminen, satamien toimintaedellytys- 36 Taulukko 7.1. Vaikutusten arvioinnissa käytetyt indikaattorit. Taulukko 7.2. Vaikutusten arviointi menetelmällä 1 (osa 1). 37 Taulukko 7.3. Vaikutusten arviointi menetelmällä 1 (osa 2). 38 7.3 Tulevaisuudenkuvien vaikutusten arviointi maankäyttöön, liikenteeseen ja elinkeinoelämän Se lisää taajamien turvallisuutta, asukasmukavuut- kuljetuksiin. ta sekä parantaa liikenteen toimivuutta ja helpottaa • Hajarakentamisen hallinta tiivistää maankäyttöä, Toisen arviointimenetelmän vaikutusarviointitaulukot, vähentää liikennetarpeita ja parantaa palveluiden joissa on laadittujen tulevaisuuskuvien vaikutusten saavutettavuutta. logistisia kuljetuksia. • Väylien toimintavarmuus on hyvin paljon kiinni tulevista tienpidon rahoitustasoista, mutta liiken- arvioinnit, on esitetty taulukoissa 7.5–7.7. Tulevaisuu- • Liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteillä den kuvaukset on laadittu ottaen huomioon kehittä- kevyt- ja joukkoliikenteen kulkumuotoisuus kas- mistoimenpiteiden ja koko liikennejärjestelmän kehit- vaa, kun taas autoliikenteen osuus laskee hidas- tämisen toimenpiteet ja tavoitteet. Kuvauksessa on taen liikenteen kasvua teillä. Tämä lisää taajamien Logistiikan tavoite: Parannetaan kuljettamisen toi- esitetty kolmitasoisen tulevaisuuskuvan arviointi; opti- turvallisuutta, asukasmukavuutta sekä parantaa mintaedellytyksiä Pohjanmaalla. maalisesti toteutuneen, osittain toteutuneen ja nykyti- liikenteen toimivuutta ja helpottaa logistisia kulje- • Mikäli yritysalueiden kehittäminen etenee hallitusti lana jatkuvan tulevaisuuskuvan arviointi. Arvioinnissa tuksia. nejärjestelmäsuunnitelman pienistä toimenpiteistä syntyy suhteellisen helposti positiivisia vaikutuksia. ja kuljetusketjujen toimintaedellytyksiä paranne- pyrittiin 5–7 mittariin, joista 3–4 on samoja kaikkien • Todennäköisesti maankäytön osalta edistyminen taan, toimenpiteillä on suuret vaikutukset liiken- tulevaisuuskuvien osalta ja muut niin sanottuja sekto- on hidasta, koska nylyistä rakennetta on vaikea teeseen ja elinkeinoelämän kuljetuksiin ja jonkin rikohtaisia mittareita. Tavoitteena oli toteuttaa arviointi muuttaa. Näin aivan optimaalisia vaikutuksia voi verran vaikutuksia maankäytön kehittymiseen mahdollisimman monella määrällisellä tekijällä. olla vaikea saavuttaa, vaikka liikkumisvyöhykkeitä Osa asiantuntija-arvioista arvioitiin suhteessa lii- hyödynnettäisiin uusien asutusten osalta. kennejärjestelmän ja vaikutustarkastelun tavoitteisiin neuvoliikenteen määrät vähenevät kuljetusten siirtyessä osittain raiteille. Tällöin turvallisuus paranee seuraavien arviointiperusteiden mukaisesti (taulukko Liikenteen tavoite: Kehitetään Pohjanmaan saavu- 7.4). Näin vaikutusten suuruutta ja merkitystä on hel- tettavuutta ja liikkumisen mahdollisuuksia. pompi kuvata. • Mikäli liikennejärjestelmän tavoitetilan toimenpiteet Kun verrataan vaikutuksia asetettuihin tavoittei- • Liikenne sijoittuu sopiville väylille ja raskaan ajo- toteutuvat ja väylien toimintavarmuuden paran- ja liikenteen ympäristöpäästöt vähenevät. • Elinkeinoelämän hyödyt tulevat logististen kustannusten säästöinä ja työvoiman saatavuuden paranemisena. siin, voidaan yhteenvetona tulevaisuudenkuvien vai- tamistoimenpiteet toteutetaan, niillä on suuret kutustarkastelusta todeta muun muassa seuraavaa: vaikutukset maankäyttöön, liikenteeseen ja elinkei- vyöhykkeisiin järjestetyssä maankäytössä, josta on noelämän kuljetuksiin hyötynä turvallisuuden ja liikenteen toimivuuden Maankäytön tavoite: Luodaan edellytykset maankäy- • Liikennesuorite vähenee, jolloin liikenneturvalli- tön ja liikenteen yhteensovittamiseksi Pohjanmaalla. suus paranee, palveluiden saavutettavuus para- • Mikäli liikennejärjestelmän tavoitetilan toimenpiteet nee ja liikenteestä aiheutuvat ympäristöpäästöt toteutuvat, hajarakentamisen hallintaan panostetaan ja liikkumisvyöhykkeiden kehittäminen etenee, toimenpiteillä on erittäin suuret vaikutukset • Maankäytön olosuhteet paranevat tiivistetyssä ja paraneminen vähenevät • Kevyt- ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa, kun taas autoliikenteen määrät eivät kasva. Taulukko 7.4. Arviointiperusteet osalle asiantuntija-arvioista. 39 Taulukko 7.5. Vaikutusten arviointi menetelmällä 2, maankäytön tulevaisuudenkuvan osalta. Taulukko 7.6. Vaikutusten arviointi menetelmällä 2, liikenteen tulevaisuudenkuvan osalta. 40 Taulukko 7.7. Vaikutusten arviointi menetelmällä 2, logistiikan tulevaisuudenkuvan osalta. 41 Lähteet LIITTEET Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2010. Maanteiden hoito- ja ylläpitosuunnitelma 2010–2014. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2011. Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys. Vaasa–Seinäjoki. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 6/2012. ISBN 978-952-257-451-0. Liite 1 Liikenne-ennustekuvat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2012a. Liikenneturvallisuussuunnitelma. Valmistuu syksyllä 2012. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2012b. Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2012–2016. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikenne ja infrastruktuuri. Liikennevirasto 2011. Seinäjoki–Kaskinen-radan perusparannuksen hankearviointi. Vertailuvaihtoehtoina radan tehostettu kunnossapito ja radan liikenteen lakkaaminen. Liikenneviraston suunnitelmia 2/2011. ISBN 978-952-255-713-1. Liikennevirasto 2012. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010–2011. Suomalaisten liikkuminen. ISBN 978-952-255103-0. Pohjanmaan liitto 2008. Pohjanmaan maakuntakaava. Kaavaselostus. Maakuntavaltuuston hyväksymä 29.9.2008 Pohjanmaan liitto 2010. Maakuntakaava, vaihe 1: Kaupallisten palvelujen sijoittuminen. Selostus. Käsitelty maakuntahallituksessa 22.11.2010. Liite 2 Henkilövahinkojen onnettomuusriski. Liite 3 Tien leveydet ja nopeusrajoitukset tieosuuksittain. Liite 4 Haja-asutusalueet seutukunnittain. Pohjanmaan liitto 2011a. Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–2014. Pohjanmaan liitto 2011b. Vaihemaakuntakaava 1: Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla, vaikutusten arviointi. Käsitelty maakuntahallituksessa 17.10.2011. Valtiovarainministeriö 2012. Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys. Valtiovarainministeriön julkaisuja 5a/2012. ISBN 978-952-251-302-1, ISSN 1797-9714. 42 Liite 5 Seutukunnittaiset liikkumisvyöhykekartat. Liite 6 Saavutettavuuskuvat. Liite 1A Liikenne-ennuste: Erotuskuva maksimiennuste - perusennuste. 43 Liite 1B Liikenne-ennuste: Erotuskuva joukkoliikenne-ennuste - perusennuste. 44 Liite 2 Henkilövahinko-onnettomuuksien riski valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna. Liite 3A Tien leveys. 45 Liite 3B Nopeusrajoitukset. 46 Liite 4A Väestö taajama- ja asemakaava-alueiden ulkopuolella, Suupohjan rannikkoseutu. Liite 4B Pietarsaaren seutukunta. Liite 4C Vaasan seutukunta. 47 Liite 5A Vyöhykkeet, Suupohjan rannikkoseutu. 48 Liite 5B Vyöhykkeet, Vaasan seutu. Liite 5C Vyöhykkeet, Pietarsaaren seutukunta. Liite 6A Pohjanmaan satamien saavutettavuus tieverkolla. 49 Liite 6B Pietarsaaren saavutettavuus tieverkolla. 50 Liite 6C Kristiinankaupungin saavutettavuus tieverkolla. KUVAILULEHTI Julkaisusarjan nimi ja numero Raportteja 73/2012 Vastuualue Liikenne Tekijät Julkaisuaika Juha Mäkinen, Iida-Maria Rantanen Tenho Aarnikko, Katja Hyökki-Kotilainen Tuomo Pöyskö, Toni Joensuu Kesäkuu 2012 Kustantaja /Julkaisija Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankkeen rahoittaja / toimeksiantaja Ely-keskus, Pohjanmaan liitto, Euroopan aluekehitysrahasto Julkaisun nimi Pohjanmaan maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvitys Tiivistelmä Maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvitys on tehty Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman rinnalla tukemaan suunnitelmaa sekä toimimaan maakuntakaavoituksen taustatietona. Selvitys kartoittaa laajasti maakunnan maankäytön, liikenteen ja logistiikan nykytilaa, yhteistoiminnan sujuvuutta ja kehittämistarpeita. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kehittämisen painopistealueiksi on määritelty maankäytön tiivistäminen, palvelurakenteet, saavutettavuuden kannalta tehokkaiden alueiden kehittäminen, maankäytön muutosalueiden määrittäminen sekä joukko- ja kevytliikenteen edistäminen. Näitä painopisteitä on painotettu myös tässä maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvityksessä. Selvityksen taustaksi tehtiin laaja nykytila-analyysi, jossa tarkasteltiin maakunnan maankäytön, liikenteen ja logistiikan nykytilaa. Työn aikana toteutettiin kaksi kyselyä. Näistä toinen suunnattiin Pohjanmaan alueella toimivien teollisuuden ja kaupan yrityksille tavoitteena selvittää niiden näkemyksiä kuljetustarpeista, liikenneverkon puutteista ja maankäyttöön liittyvistä tarpeista. Toinen kysely suunnattiin Pohjanmaan kunnille, ja sillä selvitettiin kuntien maankäyttöön ja liikenteen kehittämiseen liittyviä kehitystarpeita. Maankäytön nykytilan ja sen kehittämissuuntien tarkentamiseksi järjestettiin lisäksi kuntien kaavoituksesta vastaaville henkilöille suunnattu työpaja. Tavoitteena oli löytää seutukuntien merkittävimmät kasvukohteet, elinkeinoelämälle tärkeät kohteet ja väylät sekä tuoda esiin eri seutukuntien erityistarpeet. Maankäytön nykytilan merkittävimmät puutteet ja ongelmakohdat liittyvät hajarakentamiseen, jonka hallinnan keinot olivat keskeisenä osana työn aikana käytyä keskustelua. Vaasassa nykytilanteen logistisena ja liikenteellisenä ongelmana on nykyisten teollisuusalueiden sijainti kaupungin keskustassa, missä tilojen laajentaminen on rajallista ja kuljetukset kuormittavat merkittävästi keskustan katuverkkoa. Tätä ongelmaa lisää satamakuljetusten ohjautuminen Vaasan ydinkeskustan katuverkon kautta. Tieliikenteen kannalta ongelmallinen osuus on esimerkiksi valtatien 8 Vaasan pohjoisosa. Myös Vaasan sataman tieyhteys keskustan lävitse ja suoran yhteyden puute valtatielle 3 ja tulevalle logistiikka-alueelle on ongelmallinen. Valtatiellä 3 välillä Vaasa–Laihia suurin yksittäinen pullonkaula on Laihialla ruuhkautunut valtatien 18 liittymä, joka on liikennevalo-ohjattu. Yksi merkittävimpiä ja pisimpiä uusia tieyhteyksiä on uusi tieyhteys valtatieltä 3 valtatielle 8 logistiikka-alueelta pohjoiseen, eteläosa parantaa vähäkyröläisten Vaasan saavutettavuutta sekä palvelee alueelle esitettyä logistiikkakeskusta. Kaskinen–Seinäjoki-rataosan heikko kunto on hyvin kriittinen Suupohjan alueelle ja koko radanvarren elinkeinoelämälle. Matka-aika vaatii kaksinkertaisen miehityksen, mikä nostaa kuljetuskustannuksia merkittävästi. Merkittävänä paikallisena ongelmakohteena on myös Vaasan satamaradan kulku läpi kaupungin keskustan. Pietarsaaren satamaraiteen ongelmana taas on sähköistyksen puutteen lisäksi suurteollisuuden ja sataman raideliikenteen tarvitseman ratapihatoiminnan sijoittuminen kaupungin keskustan ja sataman välimatkan pituiselle siirtelyalueelle. Lisäksi Pännäisten kolmioraiteen puuttuminen vaikeuttaa Pietarsaaren satamaradan rataliikenteen sujuvuutta olennaisesti. Nykytila-analyysin perusteella määritettiin strateginen kehittämisohjelma, joka muodostuu kehittämistoimenpiteistä. Kehittämisohjelma muodostuu kuudesta toimenpideryhmästä. Maankäytön toimenpideryhmiä ovat hajarakentamisen hallinta ja maankäyttövyöhykkeiden kehittäminen, liikenteen osalta väylien toimintavarmuus ja saavutettavuus sekä logistiikan osalta yritys- ja logistiikka-alueiden hallittu kehittäminen sekä kuljetusketjujen toimintaedellytysten parantaminen. Näiden toimenpideryhmien alle on määritetty tässä selvityksessä osa kehittämistoimenpiteistä, osa toimenpiteistä määritellään liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja osa tulevaisuudessa. Mikäli hajarakentamisen hallintaan panostetaan ja liikkumisvyöhykkeiden toteuttaminen etenee, maankäyttö tiivistyy vähentäen liikennetarpeita ja parantaen palveluiden saavutettavuutta. Lisäksi kevyt- ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa, kun taas autoliikenteen osuus laskee hidastaen liikenteen kasvua teillä. Tämä lisää taajamien turvallisuutta, asukasmukavuutta sekä parantaa liikenteen toimivuutta ja helpottaa logistisia kuljetuksia. Maankäyttövyöhykkeiden kehittäminen ja vyöhykkeiden käyttöönotto vaikuttavatkin eniten asumiseen ja ympäristöön, kun turvallisuuden tunne taajamissa paranee ja melu- ja tärinähaitat vähenevät. Lisäksi henkilöauton käyttötarve vähenee, kun joukkoliikenteen edellytykset ja pyöräilyn houkuttelevuus paranevat. Väylien toimintavarmuuden ja saavutettavuuden parantamistoimenpiteiden toteutuessa liikennesuorite vähenee parantaen liikenneturvallisuutta, palveluiden saavutettavuutta ja vähentäen liikenteestä aiheutuvia ympäristöpäästöjä. Liikenneturvallisuus paranee pääteillä ja taajamissa. Raideliikenteen palvelutaso ja tehokkuus paranevat ja yhdistetyille kuljetuksille syntyy paremmat toimintaedellytykset. Myös satamien kilpailukyky paranee. Elinkeinoelämän hyödyt syntyvät kuljetusten tehokkuuden ja toimintavarmuuden paranemisesta sekä meri-, rata- ja tiekuljetusten tehostumisesta kuljetusketjujen paranemisen myötä. Jos yritysalueiden kehittäminen etenee hallitusti ja kuljetusketjujen toimintaedellytyksiä parannetaan, liikenne sijoittuu sopiville väylille ja raskaan ajoneuvoliikenteen määrät vähenevät kuljetusten siirtyessä osittain raiteille. Logistiikka-alueiden hallittu kehittäminen lisää kuljetusten tehokkuutta ja parantaa lähialueiden yritysten toimintaedellytyksiä. Tällöin liikennemäärät pienenevät ja liikenteestä aiheutuvat päästöt vähenevät. Satamien erikoistuminen ja yhteistoiminta lisäävät yksittäisten satamien tehokkuutta, mikä mahdollistaa niiden kasvun. Lentologistiikan kehittäminen lisää Vaasan logistiikkakeskuksen houkuttelevuutta ja pikarahtiyritysten toimintaedellytyksiä. Tämä voi myös vähentää liikenteen ympäristöpäästöjä muun muassa tehokkaampien kuljetusketjujen ja lentokuljetusten parempien täyttöasteiden myötä. Asiasanat Maankäyttö, liikenne, logistiikka ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 978-952-257-637-8 978-952-257-586-9 2242-2846 2242-2846 2242-2854 www URN Kieli Sivumäärä www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi URN:ISBN:978-952-257-586-9 Suomi 51 Julkaisun tilaukset Kustannuspaikka ja -aika Painotalo 2012 Kopijyvä 51 RAPORTTEJA 73 | 2012 POHJANMAAN MAANKÄYTTÖ-, LIIKENNE- JA LOGISTIIKKASELVITYS Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ISBN 978-952-257-637-8 (painettu) ISBN 978-952-257-586-9 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-586-9 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus
© Copyright 2024