rauma-euran kuntarakenneselvitys

TYÖRYHMIEN NYKYTILAKUVAUKSIIN PERUSTUVA
LUONNOS
RAUMA-EURAN KUNTARAKENNESELVITYS
FCG KONSULTOINTI OY
Mikko Kenni, Anna Laiho, Jussi Kukkonen
1
Palvelut ja asiakkaat
1.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut
1.1.1
Nykytila
Kuntarakenneselvityksessä
viranhaltijoille
annettiin
kaksiosainen
valmistelutehtävä.
Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat
osiot:

Palvelujen järjestämistapa

Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista

Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle

Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista
Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (Sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: 9.5.2014,
2.6.2014 ja 16.6.2014.
Rauman sosiaali- ja terveysviraston organisaatio- ja palveluverkkoa voidaan pitää perinteisenä
sektoriorganisaationa. Organisaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa lähemmäs monialaista,
sektorirajat ylittävää rakennetta. Lasten ja nuorten palveluita yhdistetään uuteen perhekeskukseen.
Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan peruspalveluiden vahvistamista ja korjaavien
palveluiden supistamista. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kaupunkilaisten itsenäistä
selviytymistä mm. kotihoidon kehittämisellä, työttömien osallistamisella ja perhetyöllä.
Euran perusturvapalvelujen palvelumuotoilussa painopisteeksi on otettu ehyen ja kuntalaisten
arjessa hyvin toimivan lähipalvelukokonaisuuden muodostaminen. Euran sosiaali- ja terveyspalvelut
on mallinnettu kuntalaisen näkökulmasta neljään toiminnalliseen kokonaisuuteen elinkaarimallia
osittain soveltaen: Ikäkeskukseen, Perhekeskukseen, Terveyskeskukseen ja (erityisryhmien)
Toimintakeskukseen. Palvelutuotannossa kohdistetaan resurssit varhaiseen vaiheeseen ja palvelut
annetaan riittävän räätälöityjen hoito-, palvelu- ja asiakassuunnitelmien pohjalta. Tavoitteena on
päästä hyvään tuloksellisuuteen ja kuntalaisten omien voimavarojen taitavaan hyödyntämiseen.
Rauman ja Euran organisaatiot poikkeavat toisistaan. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden
omana tuotantona toteutettu palvelujärjestelmä on kattava ja sisältää merkittävän määrän
erikoissairaanhoidon palveluita. Eura järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut itse.
Sekä Rauman että Euran pääasiallinen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja on Satakunnan
sairaanhoitopiiri. Lisäksi osa kuntien, erityisesti Rauman, erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan
Rauman aluesairaalassa. Rauma ja Eura käyttävät myös jonkin verran Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin palveluita.
Molempien kuntien organisaatioita voidaan pitää ainakin osin perinteisinä sektoriorganisaatioina,
joissa sosiaali- ja terveyspalvelut on eriytetty toisistaan. Toisaalta kuntien sosiaali- ja
terveyspalveluiden organisaatioista on myös löydettävissä elämänkaarimaisia palveluiden
organisoinnin piirteitä. Elämänkaarimallin mukainen palveluiden organisointitapa näkyy erityisesti
Eurassa. Rauma ja Eura tukeutuvat omaan julkiseen tuotantoon.
2
Taulukko 1. Henkilöstöt kunnittain
RAUMA
Tulosalue
Talous- ja hallintopalvelut
Ympäristöterveydenhuolto
EURA
Tulosalue / vastuualue
Hallinto- ja talous
Terveyspalvelut
vanhus- ja
vammaispalvelut
Sosiaalityö
Vakanssit (lkm)
37
27
Avoterveydenhuolto
Sosiaalipalvelut
Vanhuspalvelut
Terveyskeskussairaala
Rauman aluesairaala
Yhteensä
255
121
368
87
169
1064
Vakanssit (lkm)
10
92
165
10
277
Taulukko 2. Lähellä eläkeikää olevan henkilöstön lukumäärä kunnittain
RAUMA
Tulosalue
Talous- ja hallintopalvelut
Ympäristöterveydenhuolto
EURA
60 vuotta täyttänyt
henkilöstö (lkm)
10
3
Avoterveydenhuolto
Sosiaalipalvelut
Vanhuspalvelut
Terveyskeskussairaala
Rauman aluesairaala
Yhteensä
Tulosalue / vastuualue
Hallinto- ja talous
Terveyspalvelut
vanhus- ja
vammaispalvelut
Sosiaalityö
38
14
38
12
17
132
60 vuotta täyttänyt
henkilöstö (lkm)
2
12
15
0
29
Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa lähellä eläkeikää olevan henkilöstön määrä suhteessa
vakanssien määrään on 12 ja Eurassa kymmenen prosenttia. Yhteensä eläkeikää lähestyviä on
Raumalla 132 ja Eurassa 29 henkilöä. FCG:n arvioiden mukaan eläköityvien määrän ennakoidaan
olevan vuonna 2017 Raumalla 30 ja Eurassa yhdeksän henkilöä. Vuonna 2020 eläköityviä on
Raumalla 32 ja Eurassa seitsemän henkilöä. FCG arvioi henkilöstötarpeen lisäyksen olevan
nykyisellä tuottavuudella aikavälillä 2014–2020 Raumalla 50 ja Eurassa viisi henkilöä. Puolen
prosentin tuottavuuden kasvuolettamalla henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan samalla aikavälillä
Raumalla 18 ja Eurassa kaksi henkilöä.
Kuntien henkilöstömäärä poikkeaa toisistaan merkittävästi. Raumalla henkilöstömäärä on
reilu 1 000, Eurassa n. 200–300. Henkilöstön eläköitymistä tapahtuu molemmissa kunnissa, ja tätä
henkilöstön poistumaa voidaan hyödyntää joustoelementtinä palveluiden uudelleenorganisoinneissa.
Taulukko 3. Väestöllinen huoltosuhde kunnittain
Rauma
Eura
2012
0,64
0,70
2017
0,73
0,79
2021
0,80
0,86
2025
0,83
0,89
2029
0,85
0,91
Kuntien väestöllisellä huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden
määrän suhdetta työikäiseen (15–64-vuotiaaseen) väestöön. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa siis
karkeasti iän perusteella työelämän ulkopuolella olevan väestön suhdetta työikäiseen väestöön.
Huoltosuhteen kasvu merkitsee työikäisen väestön hyvinvointivastuun kasvua. Kuntien
huoltosuhteen kehitys osoittaa työikäisen väestön osuuden vähenevän molemmissa kunnissa.
Pitkittäistarkastelusta voidaan havaita, että Raumalla huoltosuhde on edullisempi kuin Eurassa.
3
Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kunnittain, tilinpäätös 2013
Rauma
Tulosalue
21000 Talous- ja hallintopalvelut
21100 Ympäristöterveydenhuolto
21200 Avoterveydenhuolto
21300 Sosiaalipalvelut
21400 Vanhuspalvelut
21500 Terveyskeskussairaala
21600 Rauman aluesairaala
21700 Erikoissairaanhoito
Yhteensä
Eura
Tulosalue
Hallinto ja talous
Terveyspalvelut
Erikoissairaanhoito
Vanhusten- ja vammaisten pal.
Sosiaalityö
Yhteensä
Toimintatuotot
683 988
588 848
3 758 656
2 742 623
7 019 282
782 122
8 124 469
23 699 988
Toimintatuotot
1 721
1 303 137
2 055 043
580 095
3 939 996
Toimintakulut
-3 196 601
-1 735 925
-24 686 701
-26 702 043
-32 007 841
-8 495 505
-20 428 453
-33 340 635
-150 593 704
Toimintakate
-2 512 613
-1 147 077
-20 928 045
-23 959 420
-24 988 559
-7 713 383
-12 303 984
-33 340 635
-126 893 716
Toimintakulut
-677 456
-10 039 919
-14 346 379
-13 643 098
-4 283 301
-42 990 152
Toimintakate
-675 734
-8 736 782
-14 346 379
-11 588 056
-3 703 206
-39 050 157
Taulukko 5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset kunnittain
Nettokustannukset,
euroa/asukas vuonna 2012
Rauma
Eura
Koko Suomi
3501
3551
3453
Vanhuspalveluiden ja
terveydenhuollon
tarvevakioidut menot,
euroa/asukas vuonna 2011
2347
2313
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Nettokustannukset ovat
Eurassa suuremmat kuin Raumalla. Tarvevakioidut menot ovat Raumalla suuremmat kuin Eurassa.
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Rauma ja Eura
vastaavat suurimmasta osasta peruspalveluiden järjestämisestä itse. Rauma järjestää sosiaali- ja
terveyspalveluiden lisäksi
merkittävässä
määrin erikoissairaanhoidon palveluita omassa
aluesairaalassaan.
Kuntien
sosiaalija
terveyspalveluiden
kustannustasot
vaihtelevat.
Kuntien
kokoerot
palveluverkoissa ja kustannuksissa ovat merkittävät. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat
molemmissa kunnissa sektoriorganisaatioon, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on erotettu omiin
tulos- tai vastuualueisiin. Elämänkaarimallin mukainen tai elinvaiheisiin perustuva organisaatio
toteutuu selvemmin Eurassa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa molemmissa kunnissa.
Kasvu johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta. Kuten muuallakin Suomessa, myös selvityksessä
olevien kuntien väestö ikääntyy nopeasti ja tarve vanhuspalveluiden lisäämiseksi kasvaa. Muiden
ikäryhmien koko vastaavasti pienenee. Tästä voidaan päätellä, että muiden kuin ikääntyneiden
kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät vakaina tai jopa pienenevät. Ennusteet väestörakenteen
muutoksista ja henkilöstötarpeista osoittavat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden
muutoksen ja kehittämisen suunnan. Mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on hillittävä
muun kuin vanhusväestön palveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja samalla kohdennettava
kaikki siirrettävissä olevat voimavarat ikääntyneiden palveluihin. Samalla tulee etsiä keinoja ja
toimeenpanna uudistuksia, joilla parannetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Mitä heikompi kunnan
taloustilanne on, sitä akuutimpi ja suurempi on tarve optimoida resurssien kohdentamista sekä
tehdä tuottavuutta parantavia palvelujärjestelmän uudistuksia.
4
1.1.2
Uuden kunnan malli
1.1.3
Yhteenveto ja johtopäätökset
1.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut
1.2.1
Nykytila
Kuntarakenneselvityksen tekemiseksi nimetty työryhmä aloitti toimintansa ensimmäisessä vaiheessa
kuvaamalla sivistystoimen nykytilaa. Käsiteltäviä osa-alueita olivat tehtävämäärittelyn mukaisesti
talous- ja hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuri ja kirjasto, nuoriso sekä
liikunta ja vapaa-aika (opistot). Nykytilan tiedot kerättiin alatyöryhmittäin samalla periaatteella
molemmista kunnista.
Taulukko 6. Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli)
Työikäiset,
%
Eura
Rauma
-19
-14
1-6-vuotiaat
päivähoidossa,
% (lkm)
-13 (-48)
-9 (-115)
7-15vuotiaat,
%
-10
+3
16-18vuotiaat,
%
-21
-9
Väestökehitys 2029
mennessä,
%
-8
-3
Vuoteen 2029 ulottuvan ennusteen mukaan väestö vähenee molemmissa kunnissa, ja työikäisten
määrä vähenee merkittävästi. Päivähoidossa olevien lasten määrä näyttäisi vähenevän pitkällä
aikavälillä. Tähän kuitenkin vaikuttavat lainsäädännön muutokset (esim. kotihoidon tuen
muutokset), jotka saattavat lisätä päivähoidon tarvetta. Peruskouluikäisten määrä näyttäisi
vähenevän Eurassa. Lukio- ja ammattikouluikäisten määrä vähenee sekä Eurassa että Raumalla.
Henkilöstön eläköitymistä tarkastellaan tarkemmin luvussa 8.
Taulukko 7. Henkilöstö kunnittain
Eura
Rauma
Yhteensä
Vakinaiset
238
802
1040
Määräaikaiset ja työllistetyt
100
396
496
Taulukko 8. Eläköityminen kunnittain
Eura
Rauma
Yhteensä
Opetushenkilöstö
Päivähoito
ja
esiopetus
Kulttuuri
ja vapaaaika
Eläköityminen
2014-2025,
opetus
128
452
580
97
289
386
18
62
80
34
164
198
Eläköityminen
2014-2025,
päivähoito +
esiopetus
43
107
150
Taulukko 9. Sivistys-toimialueen talous kunnittain
Eura
Rauma
Yhteensä
Toimintakate, TA 2014,
euroa
22 126 049
67 516 847
89 642 896
5
Eläköityminen
2014-2025,
kuva
7
26
33
Talouden ja hallinnon haasteet ovat hyvin samansuuntaisia, vaikka kunnat ovat erikokoisia ja
sivistyksen talouden ja hallinnon henkilöstömäärät hyvin erilaisia. Kouluverkko asettaa haasteita
molemmille kunnille. Verkkokysymys liittyy oleellisesti perusopetuksen alatyöryhmän alueeseen,
mutta koskettaa merkittävällä tavalla myös sivistyspuolen taloutta ja hallintoa. Varsinaisen
verkkorakenteen ohella myös rakennusten kunto huolestuttaa.
Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikat jakautuvat siten, että Raumalla noin 80 prosenttia
päivähoitopaikoista on päiväkotipaikkoja. Eurassa vastaava luku on 63 prosenttia. Omassa kodissa
tapahtuvan perhepäivähoidon arvioidaan vähenevän, ja tämä saattaa olla suuntaus myös
selvityskunnissa. Vuorohoitoa on tarjolla molemmissa kunnissa. Raumalla vuorohoitopaikkoja on
noin 200 ja Eurassa noin 30.
Esiopetusta järjestetään Eurassa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaisuudessa. Siksi
esiopetuksen henkilöstöä on sekä OVTES:n että KVTES:n mukaisissa virka- tai työsuhteissa.
Raumalla esiopetuksen järjestäjänä toimii varhaiskasvatus.
Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on sekä Eurassa että Raumalla. Eurassa avoin päiväkoti
Omppu tarjoaa perhekerhoa, parkkihoitoa sekä kerhotoimintaa kolme vuotta täyttäneille sekä
kaksivuotiaille.
Yksityisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa on Raumalla noin 190 lasta. Tämä on noin 11
prosenttia kunnan kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Eurassa yksityisessä päivähoidossa on 30
lasta, mikä on noin 7,5 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista. Molemmissa kunnissa yksityistä
päivähoitoa tuetaan lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä.
Kotihoidontukeen on tulossa muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien
vanhempien kesken. On arvioitu, että muutos lisää alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää
entisestään. Kotihoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan lasten kotihoitoa. Kotihoidon tuen
kuntalisää maksetaan Raumalla.
Varhaiskasvatuksessa haasteina voidaan nähdä rakennuskannan osittain huono kunto ja mittava
peruskorjaustarve. Oppivelvollisuusiän mahdollinen laskeminen tuo pohdittavaa ja lisäkustannuksia.
Lastentarhanopettajien, etenkin erityislastentarhanopettajien, riittävä saanti on ollut ongelma viime
aikoina. Yleinen trendi on, että lasten kotihoito vähenee ja päivähoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien
tarve kasvaa. Edellä mainittu onkin ristiriidassa ART-mallin tietojen kanssa, jossa päivähoidon
tarpeen todetaan vähenevän. Erityisen tuen tarve hoitolapsilla kasvaa, ja monipuolisen
palvelurakenteen ylläpitäminen sekä lähipalvelujen turvaaminen talouden tiukentuessa on
haastavaa. Erityyppisten palvelumuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksen toiminnoissa on todella
tärkeää, sillä kuntien täytyy löytää uusia toimintamalleja kustannustehokkaampaan toimintatapaan.
Esimerkkinä mainittakoon yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen.
(mahd.
johtopäätöksiin)
Perusopetuksessa Euran väestöennuste näyttää merkittävää laskua vuoteen 2029 mennessä (-10
%). Raumalla 7-15-vuotiaiden lukumäärä pysyy kutakuinkin nykytasolla. Molemmilla kunnilla on
käytössä sama perusopetuksen tuntijako pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuntikehyksen
tunnusluvut poikkeavat toisistaan, mitä selittävät ryhmäkokojen erot. Viikkotuntimäärät ovat lähes
samat. Raumalla erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on suhteellisesti enemmän. Tähän on syynä
naapurikuntien oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan erityiskouluissa Raumalla. Rauma
järjestää maahanmuuttajille suunnattua valmistavaa opetusta ja lisäopetusta.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oppilaita on suhteellisesti enemmän Raumalla kuin Eurassa.
Palvelu tuotetaan molemmissa kunnissa pääosin omin voimin. Rauma järjestää koululaisten
kesätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa kasvu on ollut voimakasta varsinkin Raumalla.
Perusopetuksen haasteena on resurssien niukkeneminen. Henkilöstön määrä vähenee ja
tuntivälyksiä on jouduttu tiukentamaan. Opetusryhmien pienentämiseen kohdistetun kuntien
saaman valtionavustuksen merkitys on ollut todella suuri. Toiminta vaikeutuu huomattavasti, mikäli
avustus lakkaa. Muut haasteet liittyvät kouluverkkoon, koulurakennusten kuntoon sekä
maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen ja opetuksen järjestämiseen.
Perusopetuksen keskeisimpien haasteiden on nähty liittyvän opetukseen (pedagogiset haasteet,
erilaiset oppijat) sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja koulujen
riittämättömiin mahdollisuuksiin vastata kasvaneisiin tukitarpeisiin. Oppilashuollon kehittäminen
vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, opetussuunnitelmatyö, tieto- ja
6
viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ovat niin
ikään erittäin merkittäviä tulevien vuosien kehittämistyössä. (mahd. johtopäätöksiin)
Lukiokoulutuksessa on Eurassa 187 ja Raumalla 748 opiskelijaa. Peruskoulun päättävistä nuorista
lukioon menevien osuus on Raumalla 58 ja Eurassa noin 50 prosenttia. Kurssien ryhmäkoot
vaihtelevat. Yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat Eurassa 8068 euroa (vos 6363 euroa) ja
Raumalla 6555 euroa (vos 6118 euroa). Rauman Lyseon lukiossa toimii myös iltalinja.
Lukiokoulutuksessa suurin tulevaisuuden haaste on lukioiden mahdollinen minimikoko
(keskusteluissa on esiintynyt 500 opiskelijan raja). Taustalla on lukiokoulutuksen järjestäjäverkon
uudelleentarkastelu ja karsiminen. Samalla uudistetaan lukioiden valtionosuusjärjestelmää.
Merkittäviä uudistuksia ja kehittämiskohteita ovat myös sähköiset ylioppilaskirjoitukset,
opetussuunnitelmauudistus sekä opiskelijahuollon kasvava merkitys lakiuudistuksineen.
Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu järjestää toisen asteen ammatillista perustutkinto-,
lisä- ja täydennyskoulutusta. Sataedulla on useita toimipaikkoja maakunnassa. Raumalla on
toimipiste, Eura on kuntayhtymän jäsenkunta. WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos,
jolla on tutkintoon johtavaa koulutusta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä
ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii Raumalla ja Laitilassa sekä useissa muissa
toimipisteissä Satakunnan ja Vakka-Suomen alueella. WinNovan taustalla on koulutusyhtiö
Länsirannikon Koulutus Oy.
Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), jota ylläpitää
samanniminen osakeyhtiö. Molemmat selvityskunnat ovat osakkaina. Rauma on yksi
ammattikorkeakoulun neljästä koulutuspaikkakunnasta. SAMK toimii Raumalla kolmella toimialalla:
liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Turun yliopisto järjestää
yliopistokoulutusta
Rauman
kampuksella.
Kasvatustieteiden
tiedekunnan
opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tarjotaan luokanopettajan, käsityön aineenopettajan,
lastentarhanopettajan ja kasvatustieteen (varhaiskasvatus) koulutusta.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorilla hallinto on erikseen sekä Eurassa että Raumalla. Hallinnon
kustannukset ovat Raumalla suuremmat Taidemuseon, teatterin ja Merimuseon avustusten vuoksi.
Kulttuurin ja vapaa-ajan sektoreilla tietojen keruun ja etenkin yhtenäisen esitystavan ongelmana
ovat kuntien erilaiset toimintamallit ja organisaatiot.
Euran kansalaisopisto toimii Euran alueella. Rauman kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taitava ovat
osa Rauman kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta. Vuoden 2014 alusta Länsi-Suomen
kesäyliopiston toiminta siirrettiin osaksi Rauman kansalaisopistoa.
Rauman musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto, joka
toimii alueellisena musiikkiopistona. Sopimuskunnat ovat Eura, Eurajoki ja Pyhäranta.
Liikuntapalvelujen palvelutarjonta vaihtelee. Sekä Eurassa että Raumalla on uimahalli, Raumalla
myös jäähalli. Omistuspohja vaihtelee. Eniten kustannuksia aiheuttaa ylläpito. Eura hyödyntää
kolmannen sektorin palveluja liikuntapalveluissa enemmän kuin Rauma.
Nuorisopalveluissa molemmat kunnat panostavat nuorten toiminnallisiin palveluihin. Myös
nuorisotiloja löytyy molemmista. Nuorisopalveluissa on tarjolla muun muassa leiri-, retki- ja
tapahtumatoimintaa, pienryhmätoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa.
Kulttuuripalveluissa toiminta on monipuolista. Rauma avustaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa
enemmän kuin Eura. Eura tarjoaa tiloja tai muuta palvelua järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön.
Kirjastoja on molemmissa kunnissa. Pääkirjastojen lisäksi kunnissa on myös lähikirjastoja.
Kirjastoautoja on niin ikään sekä Eurassa että Raumalla.
Museoille tarkoitettua valtionosuutta saa vain Rauma. Eurassa museotoiminta hoidetaan pääosin
järjestö- ja vapaaehtoispohjalta.
Kansalaisopistojen suurimpana tulevaisuuden haasteena on valtionosuusjärjestelmän muutos, mikä
lisää kuntien maksuosuutta. Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa kannattaisi katsoa
kokonaisuutena koko seutukunnalla – tällä hetkellä toimijoita on useita. Molemmissa riittää
palvelukysyntää. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle vahvuus.
Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia.
Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri ovat enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on
7
huomioitava
palvelutuotannossa.
Nuorisotyössä
korostuvat
uudenlaiset
painotukset
ja
moniammatillinen yhteistyö. Vapaa-aikapalveluiden haasteina ovat palveluiden säilyminen lähellä
kuntalaisia, saavutettavuus, talous, määrärahojen suuruus sekä tilojen, paikkojen ja välineiden
kunto ja taso. Vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö. Tehtäväkirjo on laaja ja eri
kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä. Kirjasto toimii jo nykyisellään
maakuntamallin mukaisesti. Kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu.
Kuntakohtaisia kirjastoverkkoja on arvioitava.
Kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa.
Jokaisella sivistyspalveluiden osa-alueella on toimintojen järjestämisessä kuntakohtaisia eroja.
Tiiviimpää yhteistyötä olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän. Vaikka varhaiskasvatuksessa ja
perusopetuksessa on selvä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus, kuntien toimintakulttuurit
ja -periaatteet ovat erilaisia. Lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) on kunnissa suuri.
Lukioon hakeutumisessa on eroja kuntien välillä: perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien
osuus vaihtelee. Liikuntapalvelujen investointeja tulisi katsoa yhtenäisesti, esimerkiksi liikunta-,
uima- ja jäähallien peruskorjausten yhteydessä.
1.2.2
Uuden kunnan malli
1.2.3
Yhteenveto ja johtopäätökset
1.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut
1.3.1
Nykytila
Ostopalvelujen ja oman työn suhde eroaa sekä selvityskunnissa että niiden yksiköiden välillä.
Rauma tuottaa isomman kokonsa tähden enemmän teknisen toimen palveluja omana työnä kuin
Eura, joka käyttää paljon ostopalveluja. Kaavoitus, ympäristötoimen palvelut ja rakennusvalvonta
hoidetaan Raumalla omana työnä ja Eurassa ostopalveluna. Kaksi jälkimmäistä palvelua Eura
hankkii Säkylän kunnalta, joka toimii isäntäkuntana Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa. Suurin
osa kiinteistö- ja mittauspalveluista hoidetaan kummassakin kunnassa omana työnä, samaten
rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapito. Raumalla rakennusten ja kiinteistöjen varsinainen
suunnittelutyö hankitaan pääosin ja uudisrakentaminen kokonaan ostopalveluna.
Siivouksen osalta oman työn osuus on Raumalla 64 prosenttia ja ostopalvelun osuus 36 prosenttia.
Eurassa puhtauspalvelut hoidetaan pääosin omana työnä. Kunnallistekniikassa Rauman oman
suunnittelun ja ostopalveluiden suhde on 60/40 ostopalveluiden hyväksi. Rauman katutoimessa
katujen ja vesihuollon rakentaminen hoidetaan puoliksi omana työnä ja puoliksi ostopalveluna ja
katujen ja yleisten alueiden talvi- ja kesäkunnossapito pääosin omana työnä. Eurassa
kunnallistekniikan henkilötyö hoidetaan kunnan omalla henkilöstöllä ja teiden ja katujen
kunnossapito hankitaan ostopalveluna. Rauma tuottaa omana työnä myös puistojen ja yleisten
alueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä liikuntapaikkojen ylläpidon.
Valtaosa (98 %) Rauman talousvedestä valmistetaan Äyhön vesilaitoksella. Lisäksi Lapin alueella on
pohjavesilaitos.
Rauman
yhdyskuntajätevedet
puhdistetaan
kaupungin
ja
paikallisen
metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla. Rauman ja Euran vesijohto- ja jätevesiverkostot ovat
yhteydessä toisiinsa. Eurassa vesihuoltolaitos vastaa puhtaan veden tuottamisesta ja jätevesien
johtamisesta puhdistettavaksi. Jätevesien puhdistamisen hoitaa Euran kuntakonserniin kuuluva JVPEura Oy. Vesihuoltolaitoksen vastuulla on siis vain jätevesiverkosto. Rauman jätehuollosta vastaa
Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, joka on osana Rauman kaupungin organisaatiota toimiva Rauman
ja Eurajoen yhteinen kunnallinen liikelaitos. Euran jätehuolto hoidetaan ostopalveluna.
Käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat kunnittain.
Taulukko 10. Selvitysalueen kuntien teknisen toimen henkilöstö ja eläköityminen
8
Nykyinen henkilöstö
Eläköityminen
vuoteen 2020
mennessä
Rauma
Eura
396
88 (+3,35)
85
13
Työryhmän arvion mukaan eläköityvien työntekijöiden tilalle on tarpeen valita uudet työntekijät,
mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Käytännössä tulevaisuudessa on siis mahdotonta
ylläpitää nykyistä palvelutasoa, mikäli henkilöstömäärä vähenee. Eläköitymistä hyödyntämällä
voidaan poistaa työtehtävien päällekkäisyyksiä.
Haasteena teknisellä toimialalla on jatkuvasti laajenevan infran hoito ja kunnossapito yhä
pienemmällä rahoituksella. Rahoitusvajeen suuruutta lisää se, että rakennukset varustetaan yhä
monimutkaisemmalla talotekniikalla, mikä osaltaan kasvattaa kunnossapidon kustannustasoa. Myös
erityisosaajien rekrytointi on vaikeaa. Haasteena on niin ikään hyvälaatuisen talousveden
tuottaminen. Huoli on merkittävä erityisesti Euran alueella, missä elintarviketeollisuuden
vaatimukset veden laadun ja määrän osalta ovat poikkeukselliset. Raumalla talousvesi puhdistetaan
pintavedestä, mikä osaltaan luo painetta laitoksen talouden hallintaan ja veden laatuun.
1.3.2
Uuden kunnan malli
1.3.3
Yhteenveto ja johtopäätökset
1.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut
1.4.1
Nykytila
Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut
tarjoaa yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta.
Tehtäviin kuuluvat myös mm. kaupunki- ja yrityssuhteet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä
elinkeinopoliittinen edunvalvonta
Euran kuntaan on keskitetty elinkeinopalvelut vuoden 2011, jolloin palveluja myydään Säkylälle ja
Köyliölle. Elinkeinopalvelut sisältävät muun muassa yritys- ja elinkeinoneuvonnan, kunta- ja
yrityssuhteet/yhteistyö, yhteistyön muiden toimijoiden, elinkeinopoliittisen edunvalvonnan sekä
erilaisia projekteja ja hankkeita.
Raumalla hankintapalvelut on organisatorisesti ja toiminnallisesti oma johdettava kokonaisuutensa,
joka kilpailuttaa Rauman kaupungin hankinnat keskitetysti. Poikkeuksena pienhankinnat, jotka
virastot voivat kilpailuttaa itse. Tarjouskilpaluja varten on käytössä Cloudia Oy:n toimittama
sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Hankintojen johtamisen työkaluina on mm. hankintastrategia ja
hankintaohjeet.
Eurassa hankinnat suoritetaan pääosin hajautetusti hallintokunnittain. Myös Euralla on olemassa
hankintaohjeet. Tietohallintopalvelut kilpailuttavat ja hankkivat tietohallintoon liittyvät asiat.
Raumalla lainopillisten palveluiden tehtävänä on koko kuntakonsernin oikeudellinen neuvonta ja
lainopillisten toimeksiantojen hoitaminen. Yksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin lakiasiat.
Päivittäisten eri hallintokuntien konsultointiavun lisäksi lakimiehet hoitavat kartellioikeudenkäynnit
sekä muut merkittävät oikeudenkäynnit, merkittävimpien kauppojen ja sopimusten valmistelun ja
valvonnan sekä avunannon pienemmissä, kaupunkiin kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten
ratkaisemisen (40-60 kpl/v). Lakimiehet toimivat myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien
yhtiöiden hallitusten jäseninä ja asiantuntijoina niissä (n. 30 kpl) sekä kaavoitusjaoston ja
keskusvaalilautakunnan sihteereinä.
Euralla lainopilliset palvelut ostetaan, tai tehdään itse, koska organisaatiossa ei ole juristia.
9
Raumalla asiahallinta/asiakirjahallinnassa on siirrytty pitkälti sähköiseen toiminatatapaan. Käytössä
on
asianhallintajärjestelmä
Kuntatoimisto,
josta
käytössä
ovat
mm.
Diaari
–
asianhallintajärjestelmä, liitteiden hallinta, EPJ – esityslista-pöytäkirjajärjestelmä, Ktweb ja PDFjulkaisu, luottamushenkilöportaali (asteittainen käyttöönotto menossa), TPH – työpöydän hallinta,
VIPS – viranhaltijapäätökset sekä päätösarkisto ja Arkki - arkistosovellus.
Eurassa on käytössä Dynasty-ohjelmisto asiakirjahallinnossa. Ohjelmisto sisältää myös
tiedonohjausjärjestelmän, mutta sitä ei ole vielä otettu käyttöön. Ohjelmisto sisältää myös
sopimushallinnan ja yhteystietorekisterin. Esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kunnan kotisivuilla.
Suunnitelmissa on siirtyä luottamuselimien kokouksissa sähköiseen kokouskäytäntöön. Tarkoitus on
aloittaa hallituksesta, mutta tarkempi aikataulutus on vielä päättämättä.
Raumalla on kaksi kaupungin palvelupistettä. Kaupungintalon neuvontapisteessä hoidetaan sisäiset
palvelut, kuten puhelinvaihde, postitus ja kokouspalvelut, kulunvalvonta, henkilökorttien tekeminen
sekä asiakasohjaus. Kaupungin puhelinkeskuksessa hoidetaan vaihteen kautta kulkeva sisäinen ja
ulkoinen puhelinliikenne sekä ylläpidetään puhelinnumerotietoja. Toisessa palvelupisteessä
(Pyyrman) palvellaan asiakkaita kaikissa kaupunkiin liittyvissä asioissa hallintokuntaan katsomatta.
Palvelupisteessä
toimii
asiakaspalvelupiste
(kaupungin
kassapalvelut),
matkailupalvelut,
maahanmuuttopalvelut sekä rakennusvalvonnan päivystys. Lisäksi siellä on esillä kaupungin
nähtävillä pidettäviä karttoja, kuulutuksia ja suunnitelmia yms.
Sekä Raumalla että Euralla on omaa atk-henkilöstöä. Raumalla vakituista atk-henkilöstöä on eniten,
yhteensä 8kpl + sotessa 1 hlö atk-tukitehtävissä. Laitilassa it:stä vastaa muutama henkilö.
Raumalla tietohallinto hoitaa keskitetysti hallinnon järjestelmien lisäksi myös opetustoimen
palvelimien, yhteyksien ja oppilaskoneiden ylläpidon ja hallinnan. Eurassa hoitavat pääsääntöisesti
koulut itse ja koulujen atk-vastaavat hoitavat koulujen järjestelmät ja oppilaskoneet. Pääasiassa
kaikki ylläpito ja hallinta tehdään omana työnä kummassakin kunnassa, mutta asiantuntijapalveluja
ostetaan tarvittaessa. Tietoliikennepalveluja ostetaan paikallisilta operaattoreilta.
Raumalla ja Euralla on useita eri ohjelmistoja eri versioita. Mitään yhtenäisyyttä ei kunnilla
pääasiassa ole. Ainoa yhteinen, samaan toimittajaan ja tekniikkaan perustuva ohjelmisto
kummallakin on kirjastojärjestelmä. Haasteena kummallakin on järjestelmien laajentuminen,
monimutkaistuminen ja sitä kautta atk-henkilöstön osaamisen ylläpitäminen riittävällä tasolla, koska
järjestelmien ylläpito, hallinta ja käyttäjätuki vievät lähes kaiken ajan. Asiakkaalle ja kehittämiseen
ei aikaa tahdo riittää. Sähköisiä (itse)palveluita pitäisi ottaa käyttöön sekä kuntalaisille että
organisaatioiden sisäisille käyttäjille.
Sekä Raumalla ja Eurassa taistellaan tietohallinnon saralla samojen asioiden kanssa ja tehdään
samoja asioita vähän eri tavoilla ja eri ohjelmistoilla. Resursseja menee turhaan päällekkäisiin ja
epäolennaisiin tehtäviin. Nykytekniikalla ja tietoliikenneyhteyksillä palvelimet ja muu tekniikka
voidaan keskittää yhteen paikkaan. Järjestelmien ja ohjelmistojen yhtenäistämisellä ja
automatisoinnilla saavutetaan säästöjä hallinnassa ja ylläpidossa.
Ruokapalvelut on Raumalla oma taseyksikkönsä, kun taas Eurassa se on organisoitu
keskushallintoon omaksi vastuualueeksi. Raumalla palvelukeittiöitä ja toimituspisteitä on koulupäiväkotisektorilla
yhteensä
neljäkymmentäkolme.
Kokopäivähoitolaitoksissa
Rauman
ruokapalveluilla on kolme palvelukeittiötä ja kuusi toimituspistettä. Eurassa on kahdeksan
valmistuskeittiötä, kahdeksan palvelukeittiötä ja kymmenen toimituspistettä.
1.4.2
Uuden kunnan malli
1.4.3
Yhteenveto ja johtopäätökset
10
2
Talous
2.1 Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella
Kuntatalouden tilanne koko maassa on ollut viime vuosina erittäin haasteellinen. Kuntien menot ovat
kasvaneet selvästi kun samanaikaisesti yleisen taloustilanteen ja valtion julkisen talouden
sopeuttamistoimien
takia
tulokasvu
ei
ole
vastannut
toimintakatteen
heikkenemistä.
Valtionosuuksien leikkauksia on tehty vuosittain ja kunnat ovat joutuneet kiristämään
kunnallisverotusta. Kuntien vuosikate on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien kuitenkin siten, että
vuonna 2013 se kääntyi nousuun. Tähän oli vaikuttamassa poikkeukselliset verotulotilitykset,
kiristynyt kunnallisverotus sekä aikaisempia vuosia alhaisempi menokasvu. Toimintakate heikkeni
3,4 % kun se vuosina 2010–12 heikkeni keskimäärin 5,2 % vuosittain. Vaikka käyttötalouden
heikkenemiskierrettä saatiin hieman oikaistua, niin kuntien velkaantuminen jatkui velkamäärän
kasvettua noin 13 %.
Vuonna 2014 ennustetaan kuntatalouden taas heikkenevän ja vuosikatteen jäävän poistojen tasoa
alhaisemmaksi. Myös vuoteen 2018 ulottuvassa peruspalveluohjelman ennusteessa kuntatalous
heikkenisi, mihin vaikuttaa yleinen taloustilanne, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä
väestön ikääntymisestä johtuvat kustannusten kasvupaineet. Vuoden 2014 tasosta sosiaali- ja
terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä yli miljardin euron
verran. Vaikka samanaikaisesti verokehitykseen ennustetaan kasvua, niin kuntatalous tulisi
pysymään alijäämäisenä koko ennustekauden.
Taulukossa X esitettyjen tunnuslukujen perusteella Rauman talouden tila on parempi kuin Euran.
Rauman kaupunkikonsernin tilanne on erityisen hyvä suhteessa sen kokoon.
Taulukko X. Kuntien talouden nykytilanne tunnuslukujen ja vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella
TUNNUSLUVUT
TP 2013
Toimintakate €/as.
Verot
€/as.
Valt.os.
€/as.
Verorahoitus
yht. €/as.
Vuosikate
€/as.
Vuosikate
%:a
poistoista
Lainakanta
€/as.
Omavarai
-suus-%
Kertynyt yli/alijäämä
€/as.
Konsernin lainakanta
€/as.
Konsernin
omavaraisuus
-%
Konsernin
kertynyt
yli/alijääm
ä, €/as.
RAUMA
EURA
MannerSuomi
keskimäärin
Rauman
seutu
Satakunta
-5 025
-5 295
-4 989
4 103
3 559
3 790
1 285
1 965
1 522
5 388
5 524
5 312
453
219
380
94
108
100
14
1 373
2 542
77,4
56,3
60,4
1 105
651
1 284
1 191
3 285
68,6
39,8
2 519
355
-5 040
4145
1 475
5 620
622
145
462
78,3
2 509
-5 023
3 613
1 807
5 420
448
113
1 737
63,6
1 159
Asukasta kohden mitattuna Raumalla on Euraa parempi toimintakate (suurin nettomeno tulee kattaa
muulla rahoituksella kuin omalla toiminnan tulorahoituksella).
Valtakunnallisiin lukuihin verrattuna toimintaa rahoitetaan molemmissa kunnissa verorahoituksella
enemmän kuin toiminnan tulorahoituksella. Rauma kerää verotuloja enemmän kuin Eura. Raumalla
kertyy enemmän verotuloja kuin valtakunnassa ja Satakunnassa keskimäärin, Eurassa taas
vähemmän.
Rauma saa valtionosuuksia selvästi vähemmän kuin Eura ja vähemmän kuin Manner-Suomen,
Satakunnan ja Rauman seudun kunnat keskimäärin. Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) kertyy
Eurassa enemmän kuin Raumalla, ja molemmissa kunnissa yli valtakunnallisen keskiarvon.
Vuosikate on Raumalla kaksinkertaisesti korkeampi kuin Eurassa, jossa se on alle valtakunnallisen
keskiarvon. Rauman asukaskohtainen lainakanta on hyvin alhainen, eikä Eurankaan lainakanta ylitä
maan keskiarvoa.
Kunnan omavaraisuusaste on Raumalla yli ja Eurassa alle valtakunnallisen arvon. Taulukossa X
olevien lukemien mukaan kummallakaan kunnalla ei ole kertynyttä ylijäämää yli valtakunnallisen
arvon (Rauman virallinen luku on kuitenkin yli valtakunnallisen keskiarvon, 2 562 €/as.).
Kuntakonsernin lainakanta on Raumalla huomattavasti pienempi kuin Eurassa ja konsernin
omavaraisuusaste on korkeampi. Kuntakonsernin omavaraisuusaste on alle 50 prosentin suosituksen
Eurassa. Raumalla on myös konsernin kertynyttä ylijäämää selvästi enemmän kuin Eurassa.
11
Valtakunnallisessa vertailussa, jossa taloutta arvioidaan 9 tunnusluvulla, Rauma on kahden mittarin
osalta 10 parhaimman kunnan joukkoon.
2.1.1
Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus
Taulukossa X esitetyssä laskelmassa on palvelujen tuottamisen vaikutuksessa otettu huomioon
ainoastaan se, että Raumalla on Eurasta poiketen satamaliiketoimintaa. Satamaliikelaitoksen kaikki
tulot ja menot on otettu pois laskelmasta, mutta nykyinen tuloutuskorvaus pääomasta on
laskelmassa. Tästä syystä Rauman tässä esitetyt luvut poikkeavat virallisesta tuloslaskelmasta.
Rauman luvut sisältävät siis Eurasta poiketen myös Rauman aluesairaalan kulut.
Taulukko X. Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus (Rauman luvut ilman satamaliikelaitosta)
TULOSLASKELMA TP 2013
RAUMA
TOIMINTAKATE
-200 874
654
164 020 743
51 373 061
3 607 663
18 126 813
-19 207 222
0
-1 080 408
63 542
-1 016 866
3 054 341
VEROTULOT
VALTIONOSUUDET
rahoitustuotot ja –kulut yht.
VUOSIKATE
Poistot
Satunnaiset tuotot
TILIKAUDEN TULOS
Poistoerojen lisäys (-) / vähennys (+)
TILIKAUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄ
Satama mukana – tilikauden ylijäämä
Tunnusluku
-5 025
EURA
82 %
26 %
2%
453
94,4 %
44 014 816
24 305 687
-125 451
2 705 182
-2 497 743
0
207 439
31 930
239 369
-27
-25
75 €/as.
-65 489 870
Tunnusluku
-5 203
67 %
37 %
0%
219
108,3 %
17
19
Tilikauden tulos vuonna 2013 oli positiivinen Euralla 19 €/as. ja negatiivinen Raumalla -25 €/as.
(Rauman virallinen tulos ml. Satama +75€/as.).
Taulukko X. Kuntien rahoituslaskelma 2013 (Rauma ilman satamaa)
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Toiminnan ja investointien rahavirta yht.
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.2013
Rahavarat 1.1.2013
Rahavarat/as.
Tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirta ja
sen kertymä 5 vuodelta €
Investointien tulorahoitus %
Rauma
17 819 849
-24 399 204
-6 579 355
3 830 534
-2 748 822
Eura
2 594 421
-9 114 448
-6 520 027
6 429 460
-90 567
-2 748 822
18 486 337
21 235 159
-90 567
549 106
639 673
462
44
-20 511 992
-11 528 762
72,4
33,2
Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan molempien kuntien toiminnan ja talouden rahavirta on ollut
negatiivinen
(tunnusluvun
positiivisuus
ilmaisee,
kuinka
paljon
rahavirrasta
jää
nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen luku ilmaisee,
että menoja joudutaan kattamaan olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää
lainaa). Negatiivisesta luvusta huolimatta Rauma on kattanut sen ilman lainanottoa. Rahavarat ovat
tilikauden lopussa vähentyneet molemmilla kunnilla.
Rahavarat asukasta kohden ovat Raumalla 462 euroa ja Eurassa 44 euroa.
Rauma
Toiminnan tulos
12
Rauman kaupungin tulos on esitetty tässä selvityksessä poiketen virallisista tilinpäätöslaskelmista.
Toiminnan tulos on esitetty jättämällä satamaliikelaitos laskelmista pois ja ottamatta huomioon
omistajatuloutusta.
Rauman toimintatulot olivat 61,2 milj. € ja ne kattoivat toimintamenoista 23,3 %. Toimintatulot
asukasta kohden olivat 1 550 €. Toimintamenot olivat 262,1 milj. €. Toimintamenot asukasta
kohden olivat 6 555 €.
Raumalla hallintokunnilla on valtuustoon nähden sitova erä toimintakate. Kaupungin toimintakate oli
– 200,9 milj. € eli nettomenot asukasta kohden olivat -5 025€. Vuosikate oli 18,1 € ja se ei riittänyt
kattamaan 19, 2 milj. € poistoja. Tilikauden tulos oli - 1,1 milj. € alijäämäinen ja asukasta kohden
se oli -27 €.
Tilikauden tulos poikkeaa normaalivuodesta johtuen verotulojen tilitysjärjestelmän muutoksesta;
verovuoden 2012 jäännösverot tilitettiin jo joulukuun 2013 tilityksessä. Verotulojen
tilitysjärjestelmän aikataulumuutos ja veroperustemuutosten tulosta parantava vaikutus oli 3,2 milj.
€. Ilman tätä kertaerää ja ilman satamaa Rauman kaupungin tulos olisi -4,3 milj. € alijäämäinen.
Toiminnan rahoitus ja rahoitustilanne
(Toiminnan
rahoitus
kerrottu
tässä
selvityksessä
rahoituslaskelman
mukaan
ilman
satamaliikelaitosta, virallisen Rauman kaupungin tilinpäätöksen rahoituslaskelmaluvut on esitetty
suluissa)
Rauman kaupungin toiminnan rahavirta oli 17,8 milj. € (24,3 milj. €). Investointien rahavirta eli
nettomenot olivat -24,4 milj. € (-26,4 milj. €). Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta
yhteensä oli – 6,6 milj. € (-2,0 milj. €), josta rahoituksen rahavirta kattoi 3,8 milj. € (4,1 milj. €).
Kaupungin rahavarat vähenivät -2,7 milj. € vuonna 2013 (2,0 milj. €). (Sataman vaikutus
kaupungin rahavarojen lisääntymiseen virallisessa tilinpäätöksessä on + 4,7 milj. €).
Kaupungin rahavarat ilman satamaa olivat vuoden 2013 tilikauden lopussa noin 18,5 milj. euroa ja
ne vähenivät 2,7 milj. € johtuen korkeasta investointitasosta.
Rauman peruskaupungin rahoitustilanne ilman liikelaitoksia on viisi miljoonaa alijäämäinen. Tämä
johtuu siitä, että investointien nettomenot ovat -19,6 milj. €, joista toiminnan rahavirta kattaa
+13,9 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä peruskaupungilla on -5,7 milj.
€, joista rahoituserät kattavat noin 0,7 milj. €, jolloin vaikutus maksuvalmiuteen on edellä mainittu 5,0 miljoonaa euroa.
Kassa- ja rahoitusvarallisuus sekä mahdollinen sijoitustoiminta
Kaupungin virallisen tilinpäätöksen, jossa on peruskaupunki sisältäen taseyksiköt ja kaikki
liikelaitokset oli 73,9 milj. euroa. Kaupungin kassavaroista peruskaupungin osuus ilman liikelaitoksia
oli 20,8 milj. €, taseyksiköt yhteensä 2,5 milj. € ja liikelaitokset yhteensä 49,7 milj. €.
Taseyksiköistä sataman rahavarojen osuus oli suurin 55,4 milj. €, jätehuoltoliikelaitoksen rahavarat
1,9 milj. € ja vesi- ja viemäriliikelaitoksella oli kassa-alijäämää -7,6 milj. €.
Eura
Toiminnan tulos
Euran toimintatulot kattoivat toimintamenoista 13,9 prosenttia. Toimintatulot asukasta kohden olivat
853 € ja toimintamenot asukasta kohden 6 149€. Eurassa hallintokunnilla on valtuustoon nähden
sitovana eränä tulosalueen brutto- ja nettomeno. Kunnan toimintakate eli nettomenot asukasta
kohden olivat 5 297 €. Vuosikate oli 2 705 181 € ja se riitti kattamaan poistot. Tilikauden tulos oli
239 438 € ja asukasta kohden se oli 19,4 €.
Tilikauden tulos ei poikennut normaalivuodesta.
Euran tulosta paransi kuitenkin verotulojen
tilitysjärjestelmän muutos, joka paransi tulosta noin 1,0 milj. €.
Toiminnan rahoitus on hoidettu sekä kassavaroilla että kuntatodistusohjelmalla. Vuoden 2013
lopussa kassavaroja oli 549 000 euroa ja lyhyttä maksuvalmiuden turvaamiseksi otettua lainaa 6,0
milj. €.
Euralla ei ole sijoitettavia rahavaroja.
13
Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä -6,5 milj. €.
VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMIEN JA ARVIO TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLE
Rauma
Rauman kaupungin vuoden 2014 talous hallintokuntien toiminnan osalta näyttää toteutuvan lähes
budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ostopalveluna toteutettavat erikoissairaanhoidon menot tulevat ylittymään budjetoidusta noin 1,5 –
2,0 miljoonaa euroa.
Vuoden 2014 talousarvio toteutunee peruskaupungin osalta – 1,4 miljoonan euron tulokseen.
Tulosennuste koko kaupungin osalta tullee olemaan ylijäämäinen noin 8,9 miljoonaa euroa, mikäli
sataman yhtiöittämisen vaikutus (noin 20 milj. €) tulee kirjattavaksi tilikaudelle 2014.
Verokertymän arvioidaan jäävän noin 5 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi.
Eura
Euran kunnan vuoden 2014 talousarvio näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun
ottamatta sitä, että vuoden 2014 tilinpäätös on arviolta – 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Verokertymän arvioidaan oleva noin 0,8 miljoonaa euroa budjetoitua suurempi.
Vuosien 2015 – 2016 talouskehitykseen vaikuttavat verotulokertymät ja valtionosuudet. Euran
kuntatalouden haasteena on myös käyttötalouden menojen hallinta. Suunnitelmavuosien
tilinpäätökset ovat alijäämäisiä nykyisillä veroprosenteilla.
2.1.2
Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja –suunnitelmat
Talouden tasapainottamisohjelmat
Rauma
Rauman peruskaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa.
Rauman suurimmat haasteet liittyvät valmistautumiseen valtionosuuksien alenemiseen sekä vesi- ja
viemäriliikelaitoksen kassa-alijäämän (-7,6 milj. €) kaventamiseen pitkällä aikavälillä. Liikelaitoksen
kassa-alijäämäisyys on johtunut suurista investoinneista, joita ei ole kyetty kattamaan
tulorahoituksella. Merkittävä investointitahti tulee jatkumaan. Liikelaitoksen johtokunta on
hyväksynyt suunnitelman liikelaitoksen talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä.
Tässä selvityksessä Rauman kaupungin tuloslaskelma ja tase on esitetty ilman Satamaliikelaitosta,
mikä vaikuttaa merkittävästi Rauman kaupungin tulokseen ja rahoitusasemaan. Tässä selvityksessä
ei ole otettu vielä huomioon sitä, että jatkossa alustavien suunnitelmien mukaan Rauman
kaupungilla on ns. omistajatuloutusta vuosittain noin 4 milj. € riippuen valittavasta toimintamallista.
Vastaavasti Rauman kaupunki tullee myöntämään yhtiölle lainaa yhtiön tekemien merkittävien
investointien vuoksi. Nettotuloutukseksi on tällä hetkellä arvioitu yhteensä vuosina 2015 – 2021
noin kolme miljoonaa euroa.
Rauman kaupungin maksuvalmiuden ylläpito saattaa merkitä sekä lyhytaikaista että pitkäaikaista
velanottoa johtuen peruskaupungin voimakkaista investoinneista ja sataman yhtiöittämisestä.
Rauman kaupungin velanottotarve on riippuvainen myös tulevasta verotulokehityksestä.
Eura
Eura on tehnyt talouden vakauttamisohjelmia. Seuraava kytkeytyy uuteen kuntastrategiaan, jonka
tekeminen aloitetaan kuluvana vuonna.
Euran talouden suurimmat haasteet kohdistuvat käyttötalouden tasapainoiseen kehitykseen ja
mittaviin investointeihin otettujen lainojen hoidon hallintaan.
Valtionosuuksien väheneminen ja verotulokehitys ovat myös lähitulevaisuuden riskitekijöitä.
Taseen ylijäämä oli vuoden 2013 lopussa 8,0 milj. euroa. Kassavaroja ei käytännössä ole vaan
maksuvalmiutta hoidetaan lyhytaikaisilla luotoilla.
14
Rakennemuutosohjelmat
Rauma
Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei ole laadittu, mutta toiminnallisia organisaatiomuutoksia on
käynnissä.
Rauman kaupunki on päättänyt perustaa osakeyhtiön nykyisestä Satamaliikelaitoksesta 1.1.2015
alkaen. Lisäksi valmistelun alla on ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisen
selvittämiset johtuen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yhtiöittämään kunnallisen toiminnan, joka
toimii kilpailluilla markkinoilla ja jolla on merkittävästi kaupungin ulkopuolisia asiakkaita.
Lisäksi Rauman kaupunki valmistelee parhaillaan talotoimen muuttamista taseyksiköksi.
Rauman kaupunki on tilannut ja tulee saamaan vuoden 2014 aikana Kunnan Taitoa ja Tiera Oy:iltä
yhteisselvityksen valtakunnallisesta KuntaERP:stä ja taloushallinnon prosesseista ja vaihtoehtoisista
toimintamalleista sekä tiedolla johtamisen toimintamallista.
Eura
Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei vuotuisten vakauttamisohjelmien lisäksi ole laadittu, mutta
valmisteilla on kouluverkon rakennetta koskeva ohjelma. Perusturvapalveluiden toimintamallia
kehitetään parhaillaan sekä toiminnan että talouden osalta.
Yhteenveto tasapainottamistarpeista ja välttämättömistä rakennemuutoksista
Talouden tasapainottaminen
 Kummallakaan kunnalla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää
 Raumalla varaudutaan valtionosuuksien vähentymiseen (-5,1 milj. €),
maksuvalmiuden ylläpitoon investointitason jatkuessa korkeana
 Euralla on talouden vakauttamisohjelma, tavoitteena käyttötalouden
tasapainottaminen, investointilainojen hallinta, valtionosuusuudistukseen
varautuminen ja verotulokehitys
Välttämättömät rakennemuutokset:
 Raumalla lähinnä toiminnallisia muutoksia: Sataman yhtiöittäminen,
Ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisselvitykset käynnissä.
Talotoimi-taseyksikön perustaminen. Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n perustaminen.
KuntaERP-selvitykset taloushallinto- ja tietojärjestelmistä
 Euralla kouluverkko-ohjelma ja perusturvapalveluiden toimintamalli
2.1.3
Valtionosuudet
Taulukko X. Valtionosuuksien erittely TP 2013
Rauma
Eura
Valtionosuudet
51 373 061
24 305 687
Peruspalveluiden valtionosuus
66 245 016
24 867 341
Verotuloihin perustuva valt.os.
tasaus
-10 166 908
1 271 734
Järjestelmämuutoksen tasaus
441 723
147 021
Opetus- ja kulttuuritoimen
valt.osuus
-5 146 770
-1 980 409
Valtionosuudet/asukas
1 285
1 965
Verotulotasauksen määrä asukasta
kohden
102,82
15
Rauman kaupunki on vanhassa järjestelmässä maksanut verotuloihin perustuvaa tasausta noin 10,2 milj. €. Eura on saanut tasauslisää noin 13 €/as. EURAN TEKSTISSÄ JA TAULUKOSSA OLEVAT
LUVUT EIVÄT TÄSMÄÄ!
Taulukko X. Rakennepaketin ja VOS-uudistuksen vaikutus selvitysalueen kunnissa
Esitys 10.4.2014
vuoden 2014 tasolla
NYKYINEN
MUUTOS
Asukasluku
euroa
euroa
€/as.
5 398 173
8 593 939 578
-994 779
-0,18
Rauma
39 842
54 137 296
-5 115 277
-128
Eura
12 406
25 825 636
-1 224 075
-99
Koko maa
Rakennepaketin*) vaikutus:
VOS-muutos
1 Mrd = 186 €/as.
+rakennepaketti yhteensä
TAVOITE
TAVOITE
euroa
€/as.
euroa
€/as.
-1 000 000 000
-186
-1 000 994 779
-186
Rauma
-7 410 612
-186
-12 525 889
-314
Eura
-2 307 516
-186
-3 531 591
-285
Koko maa
*) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla
2.2 Tulevat investointitarpeet
Investoinnit on rahoitettu tähän mennessä Raumalla ilman velanottoa. Eura on ottanut investointien
rahoittamiseen lainaa.
Taloussuunnitelmakaudella (3-5 vuotta) molemmat kunnat tullevat tarvitsemaan lainarahoitusta
investointeihin.
Rauma
30 000 000
25 000 000
20 000 000
15 000 000
10 000 000
5 000 000
0
Maa-alueet
Muut investointihankkeet
TA 2014
TS 2015
TS 2016
292 500
380 000
380 000
500 000
500 000
500 000
Irtain käyttöomaisuus
1 723 500
1 300 000
1 310 000
Perusparannuskohteet
11 672 500
14 320 000
11 515 000
Uudiskohteet
4 750 000
9 725 000
6 900 000
Kuvio X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016
Rauman
merkittävimmät
investoinnit
taloussuunnitelmakaudella
2014
–
2016
ovat
talonrakennuksen osalta Uotilan koulun peruskorjaus, Pohjoisen alueen päiväkoti ja koulu,
Yhtenäiskoulu Nanu sekä uimahalli ja kunnallistekniikan osalta keskustan kehittäminen, Lakarin
alue, Luostarinkylän eritasoliittymä, siltakorjaukset sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinnit.
16
Taulukko X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016
Rauma
Peruskaupungin investoinnit
TP 2013
TA 2014
TS 2015
TS 2016
Uudiskohteet
-6 521 688
-4 750 000
-9 725 000
-6 900 000
Perusparannuskohteet
-2 251 842
-11 672 500
-14 320 000
-11 515 000
Irtain käyttöomaisuus
-1 202 328
-1 723 500
-1 300 000
-1 310 000
Muut investointihankkeet
-1 127 182
-500 000
-500 000
-500 000
-347 709
-292 500
-380 000
-380 000
Maa-alueet
Valtionosuudet /muut inv.tulot
Nettoinvestoinnit
Taseyksiköiden nettoinvestoinnit
Ruokapalvelut
Pienvenesatamat
Winnova/SAMK
PERUSKAUPUNKI YHT:
520 000
50 000
50 000
-10 972 235
478 513
-18 418 500
-26 175 000
-20 555 000
-1 631 229
-1 280 000
-1 730 000
-1 720 000
-157 053
-80 000
-80 000
-70 000
-84 599
-150 000
-150 000
-150 000
-1 389 577
-1 050 000
-1 500 000
-1 500 000
-12 603 464
-19 698 500
-27 905 000
-22 275 000
Liikelaitosten nettoinvestoinnit
-6 742 656
-32 582 000
-24 710 000
-22 170 000
Vesi-ja viemäriliikelaitos
-4 750 544
-5 105 000
-6 050 000
-5 050 000
-31 568
-1 107 000
-260 000
-200 000
-1 960 544
-26 370 000
-18 400 000
-16 920 000
Jätehuoltoliikelaitos
Satamaliikelaitos
Rauman peruskaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 11 milj. €, joista uudiskohteet olivat
6,5 milj. €, peruskorjauskohteet 2,3 milj. €, irtaimen käyttöomaisuushankinnat 1,2 milj. € ja muut
investointikohteet yhteensä 1,1 milj. €. Rauman kaupunki osti maa-alueita 0,3 milj. €.
Investointitulot olivat vajaat 0,5 milj. €.
Merkittävimmät investoinnit olivat vuonna 2013 kunnallistekniikassa 10,9 milj. € ja talotoimessa 4,9
milj. € sekä vesi- ja viemäriliikelaitos 4,8 milj. €. Peruskaupungin merkittävimmät olivat yhteensä
15 milj. € vuonna 2013 (merkittäväksi lueteltu yli 0,5 milj. € investointikohteet).
Taulukko X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016














Koillinen teollisuusalue
3,6 milj.€
Pohjoiskehä
1,5 mil.€
Maa-alueet
1,2 milj.€
Winnova/SAMK – kiinteistöt
1,0 milj.€
Vanhojen rakennusten muutostyöt 0,9 milj.€
Kaivopuiston päiväkoti
0,9 milj.€
Yhtenäiskoulu
0,9 milj.€
Ulkovalaistusverkko
0,9 milj.€
Nikulanmäki
0,9 milj.€
Peruskunnostusohjelma
0,8 milj.€
Linnavuoren palvelukeskus
0,7 milj.€
Keskustan kehittäminen
0,6 milj.€
Teknisen ltk, irtain
0,6 milj.€
Jäähalli
0,5 milj.€
Yht. 15 milj.€
Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan vuodelle 2014 budjetoitu 19,7
milj.€, 27,9 milj.€ vuodelle 2015ja 22,3 milj.€ vuodelle 2016.
Taseyksiköiden investoinnit
Taseyksiköiden yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna 2013 1,6 milj. €. Talousarviossa vuodelle
2014 on budjetoitu 1,7 milj. € ja vuodelle 2016 1,7 milj. €. Taseyksiköiden investoinnit aiheutuvat
pääosin Winnova/SAMK – taseyksikön investoinneista.
17
Liikelaitosten investoinnit
Liikelaitosten, ml. satama, yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna 2013 6,7 milj. €. Vuoden 2014
talousarviovuodelle on budjetoitu 32,6 milj. €, vuodelle 2015 24,7 milj. € ja vuodelle 2016 22,2 milj.
€. Tässä on huomioitava että suurin osa em. investoinneista taloussuunnitelmakaudella ovat
sataman investointeja.
Investointien rahoitus
Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 kassavaroin ilman lainanottoa. Rauman kaupunki
on ottanut viimeksi lainaa vuonna 1998 jäähallin peruskorjaukseen.
Rauman kaupungin investointien tulorahoitusprosentti ilman satamaa vuonna 2013 oli 72,4 %.
(virallisen tilinpäätöksen mukainen 91,2 %) Toisin sanoen kaupungin peruskaupungin 12,6 milj. €
investoinneista noin 5 milj. € rahoitettiin kassavaroin. Kokonaisuudessaan mukaan lukien muut
liikelaitokset paitsi satama kaupungin 17,4 milj. €:n kokonaisnettoinvestoinneista katettiin 4,8 milj.
€ kassavaroin.
Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on -20,5 milj. € (TP 2013 12,0 milj. €).
Taloussuunnitelmakaudelle on strategiassa, Rauma tarinassa linjattu, että Investointien
rahoittamiseen voidaan tarvittaessa suunnitelmallisesti ottaa lainaa.
Eura
Kuvio X. Euran kunnan investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016
Euran
merkittävimmät
investoinnit
terveyskeskuksen/vanhainkodin
laajennus
vesihuoltoverkoston saneeraus.
taloussuunnitelmakaudella
2014–2016
ja
peruskorjaus,
autististen
asuntola
Taulukko X. Euran kunnan investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016
Eura
Tp 2013
Ta 2014
TS 2015
Ts 2016
Investointikohteet
Uudiskohteet
Perusparannuskohteet
Irtain käyttöomaisuus
Muut investointihankkeet
Maa-alueet
945 214
900 000
700 000
0
9 077 393
6 265 000
3 549 800
2 092 800
490 581
422 500
200 000
200 000
16 606
143 300
143 500
143 500
207 293
50 000
50 000
50 000
Valtionosuudet /muut inv. Tulot
1 530 759
1 372 373
117 500
50 000
Nettoinvestoinnit
9 206 328
6 408 427
4 525 800
2 436 300
18
ovat
sekä
Merkittävin investointikohde vv. 2013 – 2016 on terveyskeskuksen laajennus ja peruskorjaus.
Hankkeen kustannusarvio on 14,2 milj. euroa.
Yhtä merkittävä hanke on vuonna 2013 valmistunut Euran Uima- ja urheiluhallin 12,3 milj. €
peruskorjaus ja laajennus, minkä pääomakuluista kunta vastaa.
Kunnan
investoinnit
rahoitettiin
vuonna
2013
suurimmaksi
osaksi
lainoituksella.
Taloussuunnitelmakaudella investoinnit rahoitetaan suurimmaksi osaksi uutta lainaa ottamalla.
Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on -11,5 milj. €.
2.3 Merkittävimmät varat ja velat
Taulukko X. Selvitysalueen kuntien ottolainat
TP 2013 ottolainat
Rauma
€/as.
Eura
€/as.
Lainat rahoitus- ja
vakutuuslaitoksilta
198 276
5
13 130 377
1 062
Lainat kuntarahoitukselta
356 928
9
3 843 051
311
0
0
0
0
555 204
14
16 973 428
1 372
Lainat muilta
Ottolainat yhteensä
Molemmilla kunnilla oli lainaa rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta. Raumalla lainaa oli 5 €/as. ja Euralla
1 062 €/as. Molemmilla kunnilla oli myös lainaa kuntarahoitukselta. Raumalla kuntarahoituksen
lainat olivat 9 €/as. ja Euralla 311 €/as.
Rauma:
Kaupungin taseen luvut on esitetty ilman satamaliikelaitosta.
Kaupungin taseen loppusumma oli 264,6 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 228,6 milj.€,
toimeksiantojen varat 4,6 milj.€ ja vaihtuvat vastaavat 30,9 milj.€.
Kaupungin oma pääoma oli 208,1 milj.€, josta peruspääoma 136,4 €, muut omat rahastot 4,2 milj €
(tapaturmarahasto) ja tilikausien ylijäämät olivat 44,2 milj.€. Vierasta pääoma oli 41,2 milj. € ja sen
osuus vastattavasta oli 16%.
Konsernin taseen loppusumma oli 419,8 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 304 milj.€,
toimeksiantojen varat 5,1 milj.€ ja vaihtuvat vastaavat 110,8 milj€.
Konsernin oma pääoma oli 266,2 milj.€, josta peruspääoma 159,8€, muiden omien rahastojen
tasearvo omasta pääomasta oli 5,1 milj. €. Konsernin tilikausien yli/alijäämät olivat 95,6 milj. €.
Vieraan pääoma oli 116,1 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 28%
Kaupungin ottolainat tilinpäätöksen 2013 olivat yhteensä 555.203,50 €, joista Kuntarahoitukselta
356.928,00 euroa ja liikepankeilta 198.275,50€. Liikelaitoksilla ja taseyksiköillä ei ollut ottolainoja.
Lainat asukasta kohden olivat 14€/as. Vuonna 2006 ennen kuntaliitosta on otettu 250.000€ ja 2007
ennen kuntaliitosta 200.000€.
Kaupungin pitkäaikainen vieras pääoma oli noin 5,0 miljoonaa euroa, joista 4,5 miljoonaa euroa oli
liittymismaksuja. Lyhytaikaista vierasta pääomaa oli 36,2 milj.€, josta ostovelat olivat lähes 14
milj.€ ja siirtovelat 19 milj. €
Rauman kaupunkikonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 47,6 milj.€ ja 1.191
euroa/asukas.
Eura:
Kunnan taseen loppusumma oli 68,0 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 63,0 milj.€,
toimeksiantojen varat 39.000 € ja vaihtuvat vastaavat 4,9 milj.€.
19
Oma pääoma oli 37,8 milj.€, josta peruspääoma 29,7 milj. €, ja tilikausien yli/alijäämät 8,0 milj. €.
Vierasta pääomaa oli 29,8 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 43,8 %.
Konsernin taseen loppusumma oli 98,7 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 87,1 milj. €,
toimeksiantojen varat 0,2 milj. € ja vaihtuvat vastaavat 11,3 milj.€.
Konsernin oma pääoma oli 37,3 milj.€, josta peruspääoma 29,7 milj. €, rahastot 3,1 milj. € ja
tilikausien yli/alijäämät 4,4 milj. €. Vierasta pääomaa oli 58,1 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli
58,9 %.
Kunnan ottolainat tilinpäätöksessä 2013 olivat yhteensä 6,3 milj. €, joista Kuntarahoitukselta 0,4
milj. € ja liikepankeilta 6,0 milj.€. Lainat asukasta kohden olivat 1373 €/as.
Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma oli 11,7 milj.€, joista 2,1 milj.€ oli liittymismaksuja.
Lyhytaikaista vierasta pääomaa oli 18,1 milj.€, josta ostovelat olivat 4,4 milj. € ja siirtovelat 4,8
milj. €
Euran kuntakonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 40,6 milj.€ ja 3.286 €/asukas.
Taulukko X. Kuntien lainasaamiset (ml. konsernin otto- ja antolainat)
TP 2013 - antolainat
Lainasaamiset tytäryhteisöiltä
Lainasaamiset muilta
Lainasaamiset yhteensä
Rauma
Eura
13 529 090 3 397 472
112 118 320 842
13 641 208 3 718 314
Rauman antolainat olivat yhteensä 13,6 miljoonaa euroa, joista tytäryhteisöjen osuus oli 13,5
miljoonaa euroa. Merkittävin tytäryhtiölaina oli Rauman Energia Oy:lle 12,9 milj.€.
Euran antamat antolainat olivat vuonna 2013 3,4 milj.€ euroa, josta tytäryhtiöille annetut lainat
olivat 3,4 milj.€. Euran merkittävimmät antolainat ovat Euran Uima- ja urheiluhalli Oy:lle,
KiinteistöOy Kauttuan Puistolle ja JVP Eura Oy:lle.
Tasearvostukset ja poistojärjestelmä
Tässä vaiheessa ei vielä pidetty tarkoituksenmukaisena laatia varsinaisia taseyhdistelyjä
selvityskuntien kesken. Taseiden osalta on huomattava, että omaisuuden tasearvot tulee
mahdollisissa jatkovaiheissa tarkemmin selvittää.
20
Taulukko X. Kuntien taseet
Tase
VASTAAVAA
RAUMA
264 064 743
39979 EURA
6 605
67 969 970
12 368
5 496
LAITILA
58 667 097
8 487
EURAJOKI
6 913 81 198 120
5 93
13
PYSYVÄT VASTAAVAT
6 176 621
152 608 973
Sijoitukset
69 775 529
PYSYVÄT VASTAAVAT yht
228 561 123
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
4 561 689
Valtion toimeksiannot
4 429 835
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
131 854
Muut toimeksiantojen varat
0
87 %
2%
97 %
3%
1 475 034
47 459 207
14 146 385
63 080 626
38 933
17 268
21 665
93 %
0%
44 %
56 %
173 783
12 279 696
10 498 088
7 990 364
30 941 930
1%
40 %
34 %
26 %
12 %
106 660
4 194 645
0
549 106
4 850 411
2%
86 %
0%
11 %
7%
200 055
5 909 281
99 267
6 208 603
3%
0
95 % 2 168 506
0 % 16 488 142
2 % 5 123 496
11 % 23 780 144
264 611 070
6 619
67 969 970
5 496
58 667 097
6 913 81 198 119
13
OMA PÄÄOMA
208 136 000
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
1 371 821
PAKOLLISET VARAUKSET
5 388 955
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
8 543 377
VIERAS PÄÄOMA
PITKÄAIK.VPO
4 974 079
LYHYTAIKA VPO
36 196 839
VIERAS PÄÄOMA yht.
41 170 918
5 206
37 802 795
3 057
35 393 992
4 170 70 871 475
11
1 906 957
27 720
454 645
34 610
0
216 803
3 097 689
17 786 094
20 883 783
15 % 4 520 427
85 % 5 554 805
2 461 10 075 231
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
3%
67 %
31 %
2%
75 %
22 %
114 714
44 473 773
7 460 506
52 048 993
409 501
0
397 742
11 759
0%
114 435
85 % 52 414 665
14 %
4 782 715
89 % 57 311 815
1%
106 161
0%
0
97 %
106 161
1
VAIHTUVAT VASTAAVAT
VAHTO-OMAISUUS
SAAMISET
RAHOITUSARVOPAPERIT
RAHAT JA PAKKISAAMISET
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT.
VASTATTAVAA
307 520
0
62 530
12 %
88 %
1 030
11 664 996
18 132 129
29 797 125
39 %
61 %
2 409
Raumalla aravalainat ovat toimeksiantojen varauksia ja pääomissa on yhteensä 24 kpl aravalainaa –
yhteensä 4,4 miljoonaa euroa.
Sumu-poistojen perusteella näyttää olevan kuntakohtaisia erovaisuuksia taloudellisissa pitoajoissa.
Esimerkiksi hallintorakennuksissa poistoajat vaihtelevat 25- 50 vuoteen. Lisäksi osa kunnista oli
ottanut uuden Kilan kuntajaoston suosituksen käyttöön vain uusien investointien kohdalla. Vanhan
poistojärjestelmän käyttöä jatkettiin vanhojen investointikohteiden.
Tilinpäätöksissä annettava selvitys sumu-poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta
viittaa siihen, että kuntien poistot olisivat alemmat kuin mitä suunniteltavien investointien
perusteella syntyvä investointitaso edellyttäisi. (Vaihteluväli Rauman -21,8% ja Eurajoen -76,8%
välillä).
Poistojen ollessa pitkään alemmalla tasolla kuin nettoinvestoinnit se lisää
todennäköisyyttä korjausvelan kasvulle. Tämä tulee jatkoselvityksissä selventää, koska
poikkeuksellisen suuret investoinnit vaikuttaa tämän arviointiin.
Organisaatiorakenne ja palvelujen järjestämistapa vaikuttaa siihen, mitä omaisuutta on
peruskaupungin taseessa ja mitä konserniyhtiöiden kautta konsernitaseessa. (RAUMAN JA EURAN
TIEDOT?)
Raumalla on sijoitusvarallisuutta (rahoitusarvopaperit).
Rauma:
Rauman kaupunki on ottanut jo vuonna 2012 käyttöön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston
tarkistetun
yleisohjeen
mukaisen
poistojärjestelmän.
Tarkistettua
kirjanpitolautakunnan
kuntajaoston ohjetta tulee noudattaa viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen.
Kaupungin poistonalainen omaisuus oli lähes 125 milj.€, josta aineettomat hyödykkeet olivat 6,2
milj.€, rakennukset ja rakennelmat 58,3 milj.€, kiinteät rakenteet ja laitteet 57,1 milj.€ sekä koneet
ja kalusto 3,3 milj.€.
Aineettomien hyödykkeiden pitkäaikaiset menot poistetaan kahden vuoden tasapoistoina.
Rakennukset ja rakennelmat poistetaan pääasiassa tasapoistona 25 vuoden aikana. Vaihteluväli
tässä on 10 vuotta talousrakennuksista ja 50 vuotta väestönsuojista. Kiinteät rakenteet ja laitteet
poistetaan pääasiassa 20% menojäännöspoistoilla. Tässä omaisuusluokassa menojäännöspoistojen
vaihteluväli on 10 – 25%. Ainoastaan kaatopaikkojen rakenteisiin käytetään 15 vuoden tasapoistoa.
21
1
Koneiden ja laitteiden poistojärjestelmä käytetään tasapoistoa ja vaihteluväli on taloudellisen
käyttöiän mukaan 3 – 15 vuotta. Rauman kaupunki ostaa kuljetuskaluston itselleen eli ei käytä
leasing-vuokrausta. Sen sijaan kaupungilla on käytössä sisäinen leasing.
Eura:
Eura otti vuonna 2013 käyttöön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkistetun yleisohjeen
mukaisen poistojärjestelmän.
Kunnan poistonalainen omaisuus oli 48,9 milj. €. Merkittävimmät olivat aineelliset hyödykkeet,
joiden tasearvo oli 47,5 milj. €. Niiden poistojärjestelmä on rakennusten osalta 20 - 40 vuoden
tasapoisto ja menojäännöspoisto kunnallistekniikan osalta.
2.3.1
Kuntien ja konsernien taloudelliset vastuut
Taulukko X. Kuntien ja konsernien taloudelliset vastuut
V. 2013 TP:n liitetiedoista
Lainat rahoitus- ja
vakuutuslaitoksilta
Pakolliset varaukset
Leasing-vastuut
vastuusitoumukset samaan
konserniin kuuluvien
konserniyhteisöjen puolesta
Muut vastuusitoumukset
Rauma
konserni
Eura
konserni Laitila
konserni
Eurajoki
555 204 47 627 255 16 973 429 40 623 313 12 435 000 30 369 000
5 388 955 6 907 197
0 626 641
28 000
473 071
11 976 1 008 034
375 928 680 807
66 212
235 802
21 133 819
15 800 934
2 087 250 16 681 991
7 086 452
743 467
743 467
konserni
0
0
2 169 000
259 450
465 458
254 328
254 328
Kuntien vastuu takauskeskuksen
takausvastuista
173 612 902
54 059 576
36 889 468
25 805 321
Muut taloudelliset vastuut
16 819
63 802 4 253 289 4 265 757
90 000
Jätetään tyhj.
Muut tal. vastuut kuin lainat yht 202 251 721 24 661 024 74 489 727 5 573 205 44 903 599 1 452 340 26 525 107
513 778 9 684 7
Taulukko X. Konsernien lainakannat, omavaraisuusasteet ja konsernien kertyneet yli-/alijäämät
Konsernin
Konsernin
omalainakanta €/as varaisuus-%
1 191
68,6
3 285
39,8
Konsernin kertynyt
yli-/alijäämä,€/as
2 519
355
Rauman kaupunki on mukana puukartellia koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa kanteet on
Helsingin käräjäoikeudessa nostettu. Oikeudenkäyntiin sisältyy huomattava oikeudenkäyntikuluriski.
Euran kunnalla ei ole tiedossa merkittäviä taloudellisia riskejä. JVP Eura Oy:stä on tutkinta
meneillään.
Taulukko X. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
V. 2013 TP:n liitetiedoista
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Pakolliset varaukset
Leasing-vastuut
Vastuusitoumukset samaan konserniin
kuuluvien konserniyhteisöjen puolesta
Muut vastuusitoumukset
Kuntien
vastuu
takauskeskuksen
takausvastuista
Muut taloudelliset vastuut
Muut tal. vastuut kuin lainat yht
Rauma
konserni
Eura
konserni
555 204
47 627 255
16 973 429
40 623 313
5 388 955
6 907 197
0
626 641
11 976
1 008 034
375 928
680 807
21 133 819
2 087 250
15 800 934
16 681 991
173 612 902
54 059 576
16 819
63 802
4 253 289
4 265 757
202 251 721
24 661 024
74 489 727
5 573 205
22
275 8
84 8
17 6
9 582 2
Jatkoselvityksissä kuntakonsernin kaikki taloudelliset vastuut sekä riskit tulee tarkemmin selvittää.
Kuntakonsernin omavaraisuudessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa on merkittäviä eroja.
TUNNUSLUVUT
TP 2013
RAUMA
EURA
Pyhäran
23
3
Henkilöstö
3.1 Henkilöstörakenteet ja –käytännöt
Vuoden 2013 tietojen mukaan Rauman ja Euran palveluksessa oli yhteensä yli 4 000 työntekijää.
Näistä vakinaisia oli noin 3 000 ja heidän keski-ikänsä oli X vuotta. Henkilöstön palkkakustannukset
olivat yhteensä noin 159,3 miljoonaa euroa.
Lisäksi on huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em.
henkilöstölukuja suurempi.
Ostopalvelut?
Kuntayhtymät?
Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän tarkka selvittäminen on
nykyisin erittäin haasteellista. Tämä johtuu palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta
organisoinnista. Näitä ovat perinteisen kuntayhtymämallin lisäksi yhtiöittäminen, isäntäkuntamallit
sekä erityisesti palvelujen kasvava ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä.
Taulukossa X on esitetty keskeiset tiedot kuntayksiköiden henkilöstöstä sekä henkilöstöpolitiikkaan
ja toimiin kohdistuvista näkökulmista.
Taulukko X. Keskeiset tiedot selvitysalueen kuntien henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta
Henkilöstöä (joista vakinaisia)
(2013)
Esimiesten lukumäärä koko
henkilöstöstä
HTV/koko henkilöstö
Henkilöstön keski-ikä
Eläköityvien lukumäärä v.2014–
2020
Keskimääräinen eläköitymisikä
Rekrytoinnit v. 2013
Arvio rekrytointien lisäyksestä v.
2020 %/v.
Palkkakustannukset koko
henkilöstö
Henkilöstöasioiden valmisteluun
ja päätöksentekoon osallistuvat
toimielimet
Henkilöstöpolitiikkaa määrittävät
ohjelmat ja linjaukset sekä
paikalliset sopimukset
Rauma
3 121+97 (2 442)
Eura
852+3 (612)
197
n. 60
3 012
49
459/554 (Kevan tilasto)
48
63
156
n. 5 %
n. 62
47
0/-
palkkakustannukset yht. 132,6 milj. €
sivukulut 32,3 milj. €
1. Kaupunginvaltuusto
2. Kaupunginhallitus
3. Yhteistyötoimikunta
4. Työsuojelutoimikunta
5. Tasa-arvotoimikunta
6. Henkilöstöpalvelut
7. Henkilöstön kehittämis-työryhmä
(poikkihall.)
8. Henkilökuntaneuvosto
9. Tyhy-ryhmä
10. Senioritiimi
1. Henkilöstöstrategia (voimassa v. 2014
loppuun).
2. Rauma Tarina v. 2020
3. Henkilöstösääntö
4. Palkkaus- ja täyttömenettelyä koskeva
ohje
5. Vakanssipaketti (talousarviokäsittelyn
yhteydessä, vuosittain)
6. Työterveyshuollon
toimintasuunnitelma
7. Työsuojelun toimintasuunnitelma (I+II
lk.)
24
palkkakustannukset yht. 26,7
milj. €
sivukulut 8,1 milj. €
1. Valtuusto
2. Kunnanhallitus
3. Henkilöstöjaosto
4. Yhteistyötoimikunta
5. Tyky-työryhmä
6. Henkilöstöpalvelut
1. Henkilöstöpoliittinen ohjelma
2. Henkilöstöasioiden
tietopankki
3. Henkilöstöraportti
4. Aloitetoiminnan sääntö
5. Merkkipäiväohje
6. Tasa-arvosuunnitelma
7.Rekrytointiprosessi-kuvaus
8. Työterveyshuollon
toimintasuunnitelma
9. Työsuojelun
toimintaohjelma, sisältää
Merkittävimmät haasteet;
huomiot ja johtopäätökset
palvelualueen nykytilasta
8. Koulutussuunnitelma
9. Useita kh:ssa hyväksyttyjä
henkilöstöön liittyviä sisäisiä ohjeita (
mm. merkkipäivien muistamiskäytännöt,
pitkään palvelleiden muistamiskäytännöt
ym.)
10. Useita eri toimintamalleja ( mm.
PysyFölis-malli, päihdeohjelma,
kiusaamisen ja häirinnän käsittely,
psykososiaalinen kuormittuneisuus
työssä jne.)
11. Ikäohjelma (sisältää mm. yli 55vuotiaiden 5 fysioterapiakertaa/v.)
12. Paikallisia sopimuksia n. 5 kpl (mm.
pitkät työvuorot)
Merkittävimmät haasteet kohdistuvat
osaavan henkilöstön saamiseen sekä
siihen, että henkilöstömitoitus suhteessa
palvelurakenteeseen on optimaalinen.
laajan paketin erilaista
materiaalia
10. Muutama paikallinen
sopimus (pitkät työvuorot ja
suojavaatetus)
Samansuuntaiset kuin Rauman
esityksessä.
Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat selvitysalueen kunnissa ovat sosiaali- ja terveystoimi
sekä kasvatus- ja opetustoimi.
Taulukko X. Toimialakohtaiset henkilöstömäärät selvitysalueella kesäkuussa 2014
Keskusvirasto
315+9
Sosiaali- ja terveystoimi
1631+9
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi
267+37
Kasvatus ja opetustoimi
1197+35
Tekninen toimi
534+10
Yhteensä
3973+100
3.2 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos
Henkilöstön eläköitymisen ja tulevien rekrytointitarpeiden lähtötiedot perustuvat Kuntien
eläkevakuutuksen (Keva) tilastoihin. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja
määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat.
Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen henkilöstö.
Rekrytointitarpeiden
lähtökohtana
on
valtioneuvoston
peruspalveluohjelman
2015–18
tuottavuusvaatimuksen nostaminen kuntasektorilla. Osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tulee
nostaa tuottavuutta keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito,
perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön
ikärakenteen tuleviin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen
paranemiseen
tulevaisuudessa.
Palvelutarpeiden
sekä
henkilöstön
eläköitymisja
rekrytointitarpeiden ennusteet ulottuvat valtuustokausien mukaisesti vuoteen 2029 saakka.
Eläköityminen
Koko henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 Raumalla 49 ja Eurassa 48 vuotta. Koko maassa
kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta (KT Kuntatyönantajat), molemmissa selvitysalueen
kunnissa henkilöstön keski-ikä oli siis valtakunnallista tasoa korkeampi.
25
Rauma-Euran henkilöstöstä eläköityy 41 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien
määrä on korkeimmillaan vuosina 2014–2018, jolloin keskimäärin 137 työntekijää jää vuosittain
pois työelämästä. Eniten henkilöstöä eläköityy vuonna 2014 (151 henkilöä). Ennusteajanjakson
loppua kohden eläköityminen hidastuu selvästi, sillä vuosina 2025–2029 poistuma on keskimäärin
97 henkilöä vuodessa.
Palvelutarpeen muutos
Väestön määrällisiin ja ikärakenteellisiin muutoksiin perustuva palvelutarpeen ennakointi vuoteen
2029 saakka on laadittu kuudesta sektorista sekä ns. muista tehtävistä. Selvitysalueen
palvelutarpeen kehitys on ennustejaksolla kaksijakoinen siten, että kuluvan vuosikymmenen ajan
palvelutarve laskee kokonaisuudessaan hieman, mutta kääntyy taas nousuun 2020-luvun alussa.
Vuonna 2029 selvitysalueen palvelutarve on 7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2012.
Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta ja mm. nuorempien
ikäluokkien pienenemistä. Erityisen paljon ja varsin nopealla alkutahdilla vähenee lukiopalvelujen
tarve, joka laskee voimakkaasti vuoteen 2017 mennessä ja kääntyy sen jälkeen hienoiseen nousuun
ollen ennustejakson lopulla 88 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Perusopetuksen tarve kasvaa
hieman vuoteen 2021 mennessä, mutta vähenee sen jälkeen ja on vuonna 2029 vuoden 2012
tasolla. Päivähoidon ja esiopetuksen tarve pienenee tasaisesti.
Palvelutarve kasvaa eniten vanhusten hoidon palveluissa, joissa merkittävin kasvu ajoittuu 2020luvulle. Vuonna 2029 vanhusten hoidon palveluja tarvitaan 29 prosenttia nykytasoa enemmän. Sen
lisäksi kasvaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarve.
Kuvio X. Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella
Henkilöstön laskennallinen tarve
Henkilöstömäärän sektorikohtainen ja kokonaismäärän tarpeen kehitysennuste perustuu em.
palvelutarpeeseen sekä siihen, että tuottavuutta on pakko nostaa vähintään laskelmissa olevalla 0,5
prosentin vuosittaisella tasolla. Tämä tarkoittaa 116 työntekijän vähennystä vuoden 2013 tasosta
vuoteen 2029 mennessä. Ellei tuottavuus nouse, kasvaa työntekijöiden tarve 171 henkilöllä vuoteen
2029.
26
Kuvio X. Selvitysalueen koko henkilöstö, kun tuottavuus ei muutu
Rekrytointitarpeet
Tulevina vuosina tapahtuva kuntahenkilöstön eläköityminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden
sopeuttaa henkilöstömääriä palvelutarvetta ja kuntatalouden tasapainoa ajatellen. Oikealla
henkilöstösuunnittelulla pystytään sopeuttamiset tekemään ilman irtisanomisia.
Edellä kuvatun mukaisesti selvitysalueen palvelutarpeet laskevat aluksi hieman aina
vuosikymmenen vaihteeseen saakka ja kääntyvät sitten hienoiseen nousuun. Tämä näkyy selvästi
myös siinä, miten paljon tehtäviin on tarve rekrytoida työntekijöitä eläkepoistuma huomioiden.
Suhteessa eniten eläköityy vuoteen 2025 mennessä toimistotyöntekijöitä, siivous- ja
kiinteistönhuollossa työskenteleviä sekä lääkäreitä. Yli puolet mainittujen ammattiryhmien
työntekijöistä eläköityy 2020-luvun puoliväliin mennessä. Henkilöstötarve kasvaa eniten
terveydenhuollossa, erityisesti perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä. Voimakkaimmin
rekrytointitarve vähenee päivähoidossa ja esiopetuksessa.
27