1. No category

PORTFOLIO
MIKA VARPIO
MAISEMA-ARKKITEHTITOIMISTO AISTIMAA
LEIKKAUS
TERASSIPORTAIDEN ETUREUNAN KAARISÄTEET
21 x 120
TERASSIKANSI
38 x 170
320
38 x 100
PALKKIKENKÄ
BETONIVALU
50 x 150
TURVAHIEKKA 300 mm
KANTAVA KERROS 0...32 mm SEPELI
SUODATINKANGAS
160
POHJAMAA
10600
10280
0
996
93
20
40
96
NÄKYMÄ YLHÄÄLTÄ
JULKISIVU
TERASSIKANSI
TERASSIKANSI
10
21 x 120
38 x 170
21 x 120
SISÄLLYS
MAISEMAN RAKENTAMINEN
Hemlebergin siirtolapuutarha .............................................................. 1
Julkinen ulkotila, Tuulipuisto................................................................. 3
Vuosaaren keskuspuiston ideakilpailu.................................................. 5
KAUPUNKISUUNNITTELU
Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi................................................ 7
Kaupunkitila II....................................................................................... 9
RAKENNESUUNNITTELU
Maisemarakentamisen tekniikka ....................................................... 11
ANALYYSIT
August Eklöfin puisto.......................................................................... 13
KUVATAIDE
Rautalehti............................................................................................ 15
T2: REITIT
1,5 km
Sisääntulo
Haarat
Sisärengas
4,5 km
Polku
T3: NÄKYMÄT
Sijaintikartta
Näkymälinja
1
Näkymäsektori
Humlebergin siirtolapuutarha, Porvoo, Yleissuunnitelma
Yleissuunnitelman tilaaja, Porvoon perinteinen siirtolapuutarhayhdistys (POPS), asetti tavoitteeksi saada alueelle noin 60 tonttia ja lisäksi
viljelypalstoja. Suunnittelun yhtenä pääelementtinä on toiminut peltoalueen alimmassa kohdassa kulkenut ojaverkosto, minkä ympärille
loin koko alueen läpi kulkevan pitkittäisen puistoalueen, joka jakaa
tonttialueet kahteen osaan. Tonttien kokovaihtelu suunnitelmassa on
250 - 450 m2, joista neljännes pieniä, neljännes suuria ja puolet keskikokoisia. Eri kokoiset tontit on sijoitettu hajautetusti alueelle. Pyrkimyksenä oli myös suurten maansiirtotöiden välttäminen ja alueen
olemassa olevan topografian hyödyntäminen. Yhdistyksen tavoitteena
on luoda alueesta ekologinen ja mahdollisimman pitkälle omavarainen
yksikkö. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämistä,
kuivakäymälöitä ja hule- sekä harmaiden vesien minimoimista ja niiden luonnonmukaista käsittelyä alueella. Pyrin sovittamaan alueen
ympäristöönsä, niin että se sulautuu olemassa olevaan talousmetsään,
pohjoisiin metsäsaarekkeisiin ja tieverkkoon. Olemassa oleva rakennuskanta pyritään huomioimaan näkymien ja alueen suunnittelussa.
Suunnitelma sisälsi aluepiirroksen, alueleikkauksia, havainne- ja näkymäkuvia sekä 3D mallista tuotetun lyhyen animaation.
Tilaajan kommentti suunnitelman esittelytilaisuuden jälkeen:
”Jälkimaku eilisestä vielä kuplii iloisesti ja haluan siksi lähettää
vielä onnittelut tehdystä työstä yhdistyksemme hyväksi, kiitos!
Tästä on ihan mielettömän hieno jatkaa!”
2
H1: Havainnekuva alueen eteläpuolelta pohjoiseen
N2: Näkymä mäen päällä olevalta näköala- ja levähdyspaikalta kohti Veckjärveä
N3: Näkymä puistoakselia pitkin länteen
MÄNTY
TRITON
POSEIDON
TERVALEPPÄ
TUULITAIDETEOS
+3.80
+3.00
KÄVELYSILTA
SIKSAK POLKU
3
Julkinen ulkotila, Tuulipuisto, Arvosana 4/5
Kurssin harjoitustyönä laadittiin yleissuunnitelmatasoinen viheraluesuunnitelma Helsingin Jätkäsaareen. Tuulipuistoksi nimetyssä suunnitelmassani otin teemaksi merellisen ympäristön ja alueen tuulisuuden. Tuulipuisto koostuu itä-länsi suuntaisesta Poseidonin puistosta ja
kapeasta meren rantaa myötäilevästä Tritonin puistosta. Näitä puistoja
yhdistää pitkä ja korkea kävelysilta. Puiston tilarakenne on melko avoin
mikä mahdollistaa paitsi tuulen pääsyn puistoon myös pitkät vapaat
näkymälinjat puiston läpi. Korkeat puuryhmät nousevat laajoilta nurmikko- ja heinikkoalueilta eikä pensaskerroksen kasvillisuutta juuri ole
sulkemassa näkymiä. Tritonin puiston rantalouhikkoa koristaa sarja
pienempiä tuulitaideteoksia ja Poseidonin puiston keskusaukiolla on
suurempi tuulitaideteos, jotka kaikki reagoivat pieneenkin tuuleen.
Vaikka metsikkötilkut ovat pieniä ja alueellisia, nähdään julkisivusta
että puiston silhuetti on melko puustoinen. Poseidonin puiston nurmialueet sijoittuvat puiston itäpäähän, kun taas tuuleen reagoivat heinäniityt sijaitsevat länsipäässä, lähellä venesatamaa ja merta vastaanottamassa mereltä puhaltavat ilmavirtaukset. Heinät jatkuvat kävelysillan
yli, missä Tritonin puiston heinät jatkavat samaa kasvillisuusteemaa.
Poseidonin puiston lehtipuut muuttuvat Triton puistossa havupuiksi.
NÄKYMÄKUVA TRITONIN PUISTOSTA
RIIPPAKOIVU
HAAPA
TUULITUNNELI
HAAPA
TERVALEPPÄ
SEIKKAILURATA
+8.50
+4.30
+4.00
0
JULKISIVU ”TUULIPUISTO ETELÄSTÄ”
TERASSIKATSOMO
STA
-ALU
TURVA
PAIKKA
LEIKKI
TTI
SFAL
IVU
KO
TI
ALT
ASF
VÄRIA
TA
SEIKKAILURA
NURMI
SIN
4
SVALAI
PYLVÄ
ELI
NN
TU
TUULI
PA
HAA
MO
TERA
TSO
SSIKA
TI
ALT
ASF
HKA
TU
NURMI
+5
.00
KIVI
OS
ETE
.50
D
TAI
E
TUULI
NURMI
+4
NN
A
TAS
NÄKÖALA
Ä
EPP
TERVAL
O
SAUKI
KU
KES
HKA
TU
KIVI
TTA
KIVILAA
SIN
VALAI
DE
H
KO
A
SILT
ELY
LKU
VILA
KAH
KÄV
SSI
ERA
NT
O
AK-P
IKS
INÄ
HE
Ä
EIN
H
S
VILA
KAH
TI
ALT
ASF
Ä
EPP
TERVAL
TAMA
ESA
VEN
DETALJILEIKKAUS KÄVELYSILLASTA
OSA-ALUESUUNNITELMA ”POSEIDON”
+4
.00
5
Vuosaaren keskuspuiston ideakilpailu, Kunniamaininta
Osallistuin Lappset Groupin ja Helsingin kaupungin järjestämään Vuosaaren toiminnallisten alueiden ideakilpailuun Viuhka nimisellä työllä.
Tavoitteena oli luoda viihtyisä ja liikunnallinen puistokokonaisuus,
missä eri toiminnalliset ja kasvillisuuteen liittyvät osatekijät nivoutuvat
saumattomasti yhteen. Nostin kohdealueelle hydrologisesti merkittävän veden suurempaan rooliin paitsi yhtenä maisemaelementtinä,
myös lisäämällä sen luonnollista käsittelyä alueella. Pyrin virtaviivaistamaan olemassa olevaa reittirakennetta ja luomaan alueelle ”sydämen”,
joka toimii eri alueiden toimintoja yhdistävänä tekijänä. Puiston pohjois- ja eteläosa ovat kasvillisuuden leimaamia alueita kun taas keskiosa
painottuu avoimempaan tilaan ja liikunnallisiin toimintoihin. Puiston
ytimessä on yhdistetty kioski ja huoltorakennus, jonka edessä on viihtyisä pieni aukio ja istumaryhmiä. Talvisin rakennus toimii lämpimänä
pukuhuoneena lähellä olevalle luistinradalle. Metsäinen länsirinne
toimii puiston luonnollisena rajana ja verhoaa korkeat kerrostalot havumetsän taakse. Koulun pohjoispuolelle on perustettu hedelmätarha,
missä koululaiset voivat paitsi tutustua ruokakasvien vuodenkiertoon
myös hyödyntää niitä sadonkorjuuaikana. Kullakin toimintoalueella
ja reittien varrella on penkkejä, joilla voi levähtää ja seurata puiston
toimintaa.
YLEISSUUNNITELMA
OSA-ALUESUUNNITELMA PUISTON KESKEUSAUKIOLTA
VIHERPAINANNE
SKEITTIPAIKKA
NURMI
VESIUOMA
+ 5.7
BETONI
KIVEYS
ASFALTTI
+ 5.4
YLEISVALAISIN
SKEITTIPOOL
KIOSKI
BETONIPENKKEJÄ
PERENNA-ALUE
+ 6.4
NÄKYMÄKUVA PUISTON KESKUSAUKIOSTA
6
ASFALTTI
PUKUHUONE
PUUKANTISIA PENKKEJÄ
NURMI
YLEISVALAISIN
RIIPPUSILTA
+ 6.2
VALONHEITIN
TEKONURMI
KIVITUHKA
Kosteikko
Juniorialue
JALKAPALLOKENTTÄ
+ 5.8
KOSTEIKKOMETSÄ
Vesiliukumäki
Seniorialue
Kioski
Parkour
ALUELEIKKAUS (ETELÄ-POHJOINEN)
Jalkapallokenttä
Skeittialue
Vesiuoma
Leikkipuistorakennus
Ruusutarha
Polku
Koirapuisto
7
Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi, Arvosana 5/5
HAVAINNEKUVA KAUPUNGIN POHJOISOSASTA
Kurssin harjoitustyönä luotiin uusi kuvitteellinen kaupunkirakenne
Helsinki-Tampere oikoradan varteen Riihimäen korkeudelle. Suunnittelutehtävään sisältyi yleissuunnitelman laatiminen alueelle ryhmätyönä sekä asemakaavan ja rakennustapaohjeen laatiminen yksilötyönä.
Suunnittelin kaupungin pohjoisosan, joka liittyy kaupungin keskustaan
liikenteellisesti kaupunginosan reunamilla olevien kokoojakatujen kautta. Alueen sisäinen liikenne toimii hidaskatujen avulla “shared space”
periaatteella, missä autoilijat ja kevyt liikenne käyttävät yhteisiä väyliä.
Suoraviivaiset kevyen liikenteen väylät viheralueiden läpi luovat oikopolkuja pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Alueen itäreunan suuri ratapuisto toimii suojaviheralueena junaradan suuntaan ja lähivirkistysalueena
alueen asukkaille. Yhdyskuntarakenteellisesti priorisoin alueella kevyen
liikenteen käyttöä ja kaupunkikuvallisesti suunnittelin alueesta matalan ja tiiviin, jolloin horisonttilinja säilyy korkeiden kerrostalojen sijaan
puiden hallitsemana. Vaikka tontit sijaitsevat toisiinsa nähden melko
tiiviisti on kaupunginosan kattavilla viheralueilla ja kaareutuvalla katurakenteella saavutettu rauhallinen ja miellyttävä maisemakuva.
NÄKYMÄKUVA ASUINALUEELTA
A
HAVAINNEKUVA 1 : 2000
B
8
B
A
ALUELEIKKAUS A-A
ALUELEIKKAUS B-B
9
KAUPUNKITILA II, Arvosana 4/5
Kurssilla suunniteltiin Rauman keskustaan, historiallisen Vanhan Rauman ja uudemman modernin keskustan rajapintaan aluetta, missä tuli
huomioida Vanhan Rauman ja uuden modernimman kerrostalopainotteisen rakennetun ympäristön liittyminen toisiinsa. Suunnittelin ajallisten rakennuskerrostumien väliin uuden korttelirakenteen, joka toimii
siirtymävyöhykkeenä Vanhan rauman ja uudemman rakennuskannan
välillä. Uuden korttelin rakennukset suunnittelin monimuotoiseksi
kahdesta neljään kerroksisiksi asuinrakennuksiksi, joiden kivijalassa
uuden Rauman puolella on myös kaupallisia palveluita. Rakennusten
kerroskorkeudet laskeutuvat joen suuntaan yhdistäen rakennusprofiilit
visuaalisesti Vanhan Rauman matalampaan rakennuskantaan. Uudet
rakennukset suojaavat sisäänsä kaksi puolijulkista sisäpihaa. Kortteli
rajautuu idän puolelta keskuspuistoon, jonka halki Raumanjoki virtaa.
Vahvistin työssä myös nykyisin vaatimattoman vesiuoman roolia kaupunkikuvassa ja siirsin liikenteen painopistettä keskustassa pyöräilyn ja
jalankulun suuntaan rajaamalla autoliikenteen hallitsemaa aluetta ja
lisäämällä kevyen liikenteen reittejä uuteen puistomaiseen keskustaan.
KORTTELISUUNNITELMAA HAVAINNOLISTAVA ILMAKUVA
NÄKYMÄKUVA MUSEOAUKIOLTA LOUNAASEEN
NÄKYMÄKUVA KORTTELIN SISÄPIHALTA
10
LEIKKAUS LOUNAS-KOILLINEN
LEIKKAUS
21 x 120
TERASSIKANSI
38 x 170
320
38 x 100
PALKKIKENKÄ
BETONIVALU
50 x 150
TURVAHIEKKA 300 mm
11
Maisemarakentamisen tekniikka, Arvosana 4/5
Kurssilla käytiin läpi viheralueiden toteutuksessa käytettävät materiaalit ja rakennustekniikka, erityisesti maa- ja pintarakenteet sekä maisemarakentamisen tekniset toteutusasiakirjat. Kurssin harjoitustyössä
tehtiin Töölöläiseen korttelipihaan pinnantasaus- ja kuivaussuunnitelma, tarkemman mittakaavan pihasuunnitelma, sekä useita detaljipiirustuksia. Suunnittelualueella olevista rakenteista tehtiin yksityiskohtaiset piirrokset ja missä näkyvät rakenteiden mitat, rakennekerrokset,
niiden paksuudet ja muut tekniset yksityiskohdat. Yksityiskohtaisten
rakenne- ja istutussuunnitelmien avulla suunnitelmat on helppo toteuttaa. Lisäksi tutustuttiin pihatyöselostuksiin.
KANTAVA KERROS 0...32 mm SEPELI
SUODATINKANGAS
160
POHJAMAA
NÄKYMÄ YLHÄÄLTÄ
JULKISIVU
TERAS
TERASSIKANSI
10
21 x 120
38 x 170
21 x 1
38 x 100
38 x 1
160
320
120
10
TURVAHIEKKA 300 mm
SUOD
POHJA
TURVAHIEKKA 300 mm
NÄKYMÄ YLHÄÄLTÄ
3000
KÄSIJOHTEEN PÄÄTYMUTKA
POIKKILEIKKAUS
80
1200
40
KÄSIJOHDE TERÄSPUTKI
40 mm
TERÄSOSIEN MAALAUS
Tikkurila 0298 (Kastanjanruskea)
JULKISIVU
TERÄSTANKO
20 mm
12
828
TERÄSTANKO
16 mm
950
1110
500
KIINNITYSLAIPPA
LIIKUNTASAUMA 20 mm
80 mm
200
KANTAVA KERROS 0...32 mm SEPELI
5
SUODATINKANGAS
1200
POHJAMAA
MAX
MIN
KENTTÄKIVI
RAUDOITUSVERKKO
BETONIANTURA
HIEKKA 0...8 mm
100 mm
SAVI (LiSa)
150 mm
VESI
13
Suomen maisema-arkkitehtuurin historia, Arvosana 5/5
Kurssilla käytiin läpi Suomen maisema-arkkitehtuurin historiaa Eeva
Ruoffin johdolla varhaisista kivikauden ajoista lähelle nykyhetkeä.
Kurssin harjoitustöinä tehtiin kolme puistoanalyysiä, joissa tutkittiin
puiston rakennetta, niiden suhdetta ympäristöönsä, luonnetta ja
muita tekijöitä. Yhteisinä puistokohteina olivat Topeliuksen puisto ja
Sibeliuksenpuisto Helsingissä. Kolmannen puistoanalyysin kohde oli
vapaavalintainen ja tein sen August Eklöfin puistosta, joka sijaitsee
kotikaupungissani Porvoossa. Analyysissä pohdin puiston sijaintia ja
kulkuyhteyksiä ympäristön suhteen. Myös puiston muotoilu, kasvillisuus ja siellä käytetyt materiaalit sekä valaisu olivat tarkastelun kohteena. Kiinnitin huomiota myös puiston tunnelmaan ja sen käyttöön.
Johtopäätöksenä pidin puistoa nuoresta iästään huolimatta hyvänä
lisänä Porvoon puistokokonaisuudessa ja osana Porvoon kansallista
kaupunkipuistoa.
Kuva 1: Valtionpäivätriptyykki
Kuva 14: Betonikivistä ladottu kulkuväylä
A
Kuva 9: Puiston aluejako
Vesikouru
A
Betonikivipolku
Hiekkapolku
Istutuksia
Kuvat 20-21: Puistoaluetta yövalaistuksessa
14
Kuva 10: Puiston poikkileikkaus A-A
Valaisin
Penkkejä
Istutusalue
Valaisin
Valaisin
Valtiopäivätriptyykki
Vesikouru
Istutusalue
Hiekkapolku
Betonikiveys
Valaisin
Penkkejä
Istutusalue
Betonikiveys
Istutusalue
Hiekkapolku
15
Kuvataide 2, Rautalehti, Arvosana 4/5
Kuvataide 2 kurssilla tehtiin Kari Cavenin ja Jaakko Niemelän ohjaamana vapaavalintainen työ Jakomäen palvelutaloon Helsingissä. Palvelutalon asukkaiden toiveissa oli saada tiloihin luontoaiheista ympärivuotista silmäniloa. Tein itse taideteokseen alustavan suunnitelman ja
toteutuksen teimme kolmen hengen ryhmätyönä. Työmme oli metallilevyistä pääasiassa hitsaamalla ja taivuttamalla valmistettu puunrunko
lehtineen, joka sijoitettiin porraskäytävän ylimpään kerrokseen. Avajaistilaisuudessa asukkaat ottivat työn vastaan suurella ilolla.
16
MIKA VARPIO, [email protected], 050-5333880