Vapaudenpuisto vuoden 1847 asemakaavassa
Asemakaavan mukainen tori (kartassa Stor Torget) tasoitettiin vuonna 1852, alue aidattiin, ja sen laidoille istutettiin lehtipuita.
Vuonna 1863 Torikatua jatkettiin torin poikki, jolloin tori jakautui kahteen aidattuun ja puuistutuksilla ympäröityyn osaan,
joista toinen oli Kauppatori ja toinen tuolloin Nelikulmapuistona tunnettu puisto, nykyinen Vapaudenpuisto.
Tarkennus puiston alueesta
1847 Asemakaava
Puiston suunnittelukilpailu 1911
1900-luvun alussa Nelikulmapuisto oli luonnontilaisena. Puistovaliokunta järjesti puistosuunnittelukilpailun vuonna 1911 saadakseen kaupungin puistoihin yhtenäisen ilmeen.
Suunnittelukilpailun voitti Harald Söderberg.
Puiston toteutuksen aloitusta viivästyttivät varojen
puute sekä epäselvyys, siitä minkälevyisiksi Silta- ja
Koskikadut tulisivat.
Nelikulmapuistosta Vapaudenpuistoksi
Puiston rakentaminen sai alkusysäyksen Nelikulmapuiston valinnasta vapaudenpatsaan sijoituspaikaksi vuonna 1920. Patsaan myötä puiston nimi muutettiin Vapaudenpuistoksi.
Harald Söderbergin suunnitelma
1911 Puiston suunnittelukilpailu
1919 Silta- ja Koskikatujen leveydet vahvistettiin
1920 Vapaudenpatsaan
sijoituspaikan valinta
Vapaudenpuiston valmistuminen
Puisto haluttiin valmistuvaksi patsaan paljastustilaisuuteen 9.9.1923.
Kaupungininsinööri Rope Taivainen teki Söderbergin
toteutumattoman suunnitelman pohjalta lopulliset piirustukset. Suunnitelmassa huomioitiin kuvanveistäjä
Yrjö Liipolan toiveet patsaskummusta.
Söderbergin suunnitelmasta haluttiin toteuttaa keskuskenttä, kulmakäytävät ja valaistus valurautaisiin pylväisiin asennettavilla sähkölampuilla. Käytävistöä yksinkertaistettiin ja istutussommitelma otettiin Söderbergin
Keskuspuistoa varten tekemästä suunnitelmasta.
Rope Taivaisen suunnitelma
1923 Puisto valmistui
1925 Bengt Schalinin kunnostussuunnitelmat,
toteutuksesta ei varmuutta
Joensuun kaupungin suunnitelmia 1986
1986
Joensuun kaupungin suunnitelmia 1997
1997
1997
Joensuun kaupungin suunnitelmia 1997
Vapaudenpuisto ennen ja nyt