Saarenkylä-Vieskanjärvi tuulivoimapuisto
Khall 15.4.2013 Oheismateriaali § 74 S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.4.2013 KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 1 8.4.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ....................................................................................................................1 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET .....................................................................2 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN ......................................................................................3 4 NYKYTILANNE ................................................................................................................4 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus ...............................................................4 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat..................................................................................7 4.3 Luonnonolot......................................................................................................... 10 4.4 5 4.3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia ................................................................ 10 4.3.2 Pinta- ja pohjavedet ................................................................................... 11 4.3.3 Kasvillisuus- ja luontotyypit ......................................................................... 11 4.3.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto ................................................................ 12 4.3.5 Linnusto ................................................................................................... 12 4.3.6 Muu eläimistö ............................................................................................ 15 4.3.7 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet ....................... 16 Maisema- ja kulttuuriympäristö .............................................................................. 17 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ........... 17 4.4.2 Maisemakuva ............................................................................................ 19 4.4.3 Muinaisjäännökset...................................................................................... 19 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet ....................................... 21 5.1 Tuulivoimapuiston rakenteet .................................................................................. 22 6 Suunnittelun tavoitteet .................................................................................................. 24 7 Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen ......................................................................... 24 7.1 8 9 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo ................................ 24 Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset ........................................................... 25 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö .......................................................................... 25 8.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset .................................... 25 8.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset............................. 26 8.4 Muut merkinnät ja määräykset ............................................................................... 28 Osayleiskaavan vaikutukset ........................................................................................... 29 9.1 Laaditut selvitykset ............................................................................................... 29 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät ......................................................................... 29 9.3 Osayleiskaavan vaikutukset ................................................................................... 30 9.3.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset .............................................. 30 9.3.2 Vaikutusalue ............................................................................................. 30 9.3.3 Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen .................................................... 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 2 8.4.2013 9.3.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ............................................. 31 9.3.5 Vaikutukset muinaismuistoihin ..................................................................... 36 9.3.6 Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon .............................................................. 36 9.3.7 Vaikutukset luontoon ja eläimistöön .............................................................. 36 9.3.8 Melu- ja varjostusvaikutukset ...................................................................... 37 9.3.9 Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin ................................................................. 42 9.3.10 Vaikutukset ilmavalvontatutkiin .................................................................... 42 10 Osayleiskaavan toteuttaminen ........................................................................................ 42 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 1 (42) 8.4.2013 SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Saarenkylä-Vieskanjärven alueelle enintään yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä Alavieskan keskustan pohjoispuolella. Suunnittelualue sijaitsee Alavieska-Merijärvi välisen seututien itäpuolella ja suunnittelualue rajautuu idässä Alavieskan keskustan ja Saarenperän yhdistävään Järvitiehen. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat olemaan enimmäiskorkeudeltaan enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai hybriditorni). Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään Herrfors Nät Oy:n omistamaan 110 kV:n voimajohtoon. Suunnittelualueen halki kulkevaan voimajohtoon rakennetaan uusi sähköasema tuulivoimapuistoa varten. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan maakaapeliverkkona. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus on ilmoittanut 16.10.2012, ettei osayleiskaavassa ole tarvetta harkinnanvaraiselle ympäristövaikutusten arviointimenettelylle. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. TM Voima Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Alavieskan kunnalle, jonka kunnanvaltuusto on 12.11.2012 kokouksessa hyväksynyt ja päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a §:n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Alavieskan kunnanvaltuusto. Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 8.4.2013). Lisäksi tuulivoimapuiston melu- ja varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa. Osayleiskaavasta tullaan laatimaan kaavaehdotusvaiheeseen luontoselvitykset ja arkeologinen inventointi. Selvityksistä laaditaan erilliset raportit. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 2 (42) 8.4.2013 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavan vaiheet Ajankohta Kaavan vireilletulo 31.1.2013 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 16.1.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 31.1.-4.3.2013 Osayleiskaavaluonnos kunnanhallituksessa Osayleiskaavaluonnos nähtävänä Osayleiskaavaehdotus kunnanhallituksessa Osayleiskaavaehdotus nähtävänä Osayleiskaavan hyväksyminen/kunnanvaltuusto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 3 (42) 8.4.2013 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: ”Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.” Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Saarenkylän kylätoimikunta tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten luonnonsuojeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Kalajoen-Alavieskan riistanhoitoyhdistys, Kalajokilaakson luonto ry., Alavieskan metsästysseura ry., Jokilaaksojen kelkkailijat ry. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Herrfors Nät Oy, Findgrid Oyj, Finavia Oyj Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintokunnat ja lautakunnat, kuten ympäristölautakunta. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, PohjoisPohjanmaan museo, Puolustusvoimat. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 4 (42) 8.4.2013 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Saarenkylä—Vieskanjärven tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä Alavieskan keskustan pohjoispuolella. Suunnittelualue sijaitsee Alavieska-Merijärvi välisen seututien itäpuolella ja suunnittelualue rajautuu idässä Alavieskan keskustan ja Saarenperän yhdistävään Järvitiehen. Saarenkylä—Vieskanjärven tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueen halki kulkee 110 kV:n voimajohto ja alueelle on rakennettu metsäautoteitä. Suunnittelualueeseen sisältyy yksittäisiä viljelykäytössä olevia peltoalueita. Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 5 (42) 8.4.2013 Asutus Suunnittelualueella ei sijaitse asuinrakennuksia. Suunnittelualueen lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suunnittelualueen pohjoispuolella (Saarinen) ja eteläpuolella (Huhuniemi). Lähimmistä asuinrakennuksista on etäisyyttä suunniteltuihin tuulivoimaloihin noin 900 metriä. Suunnittelualueen lähialueilla sijaitsee yksittäisiä loma-asuntoja. Suunnittelualueen eteläpuolella ja suunnittelualueetta lähimpänä sijaitsevalla loma-asunnolla ei ole rakennuslupaa. Lähimmät kylämäiset alueet sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella Vieriperällä ja koillispuolella Kunnarinperällä. Vieriperän asuinrakennuksista on etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 1 300 metriä ja Kunnarinperältä noin 1 900 metriä. Kuva 2. Asuinrakennukset ja loma-asunnot tuulivoimapuiston lähialueilla maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 6 (42) 8.4.2013 Kuva 3. Asutus tuulivoimapuiston lähialueilla Tilastokeskuksen ruutuaineiston (250 x 250 m) perusteella vuonna 2009. Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 7 (42) 8.4.2013 Liikenne Suunnittelualue rajautuu idässä Järvitiehen (yhdystie 18418 Koisperä-Saarenperä). Yhdystien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 230 ajoneuvoa vuorokaudessa (Elykeskus, liikennemääräkartta 2010). Alavieska-Merijärvi maantie (yhdystie 787) sijaitsee suunnittelualueen länsipuolella noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualueelle on rakennettu metsäautoteitä. Suunnittelualueen halki kulkee loude-kaakkoissuunnassa metsäautotie, joka kulkee Järvitieltä Alavieska-Merijärvi maantielle. Virkistys Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu itä-länsi -suuntainen moottorikelkkaura, jonka rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Jokilaaksojen kelkkailijat ry. Suunnittelualueen eteläpuolisella Vieskanjärvelle on rakennettu uima- ja virkistyspaikka laavuineen. Sähköverkko Alueen halki kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti Herrfors Nät Oy:n 110 kV voimajohto. Tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään tuulivoimapuiston sisäisellä sähkönsiirrolla voimajohdon viereen rakennettavalle sähköasemalle ja liitetään valtakunnan sähköverkkoon. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. SaarenkyläVieskanjärven osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 8 (42) 8.4.2013 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003, vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja tullut lainvoimaiseksi 25.8.2006. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu sisämaahan sijoittuvia tuulivoimapuistoalueita tai -kohteita. Kuva 4. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu kuvaan punaisella aluerajauksella. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarausmerkintöjä. Suunnittelualueelle sijoittuu alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkeva 110 kV:n pääsähköjohto ja moottorikelkkailureitti. Maakuntakaavassa moottorikelkkailureitiksi ([) on osoitettu olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun ylikunnallisia ja maakunnallisia pääreittejä. Maakuntakaavassa suunnittelualueen pohjoispuolelle on merkitty pääsähköjohdoksi (z) olemassa oleva kaakkois-luode suuntainen pääsähköjohto. Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty virkistys- ja matkailukohteen merkinnällä Lumikurun hiihtokeskus. Alavieskan kuntaa koskien on maakuntakaavassa osoitettu kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusaluemerkintä (kmk). Kehittämisperiaatemerkinnällä on osoitettu kaupunkiseutuun liittyviä alueita, joilla kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Lisäksi maakuntakaavan yleismääräyksen mukaan maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsien moniFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 9 (42) 8.4.2013 puolista hyödyntämistä tulee edistää sovittamalla yhteen eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavaluonnos Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä 28.8.-26.9.2012. Maakuntakaavan 1. vaihekaavan yhteydessä osoitetaan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvien alueita Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu PohjoisPohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston alue on tunnistettu A/B-luokkaan (A=ensisijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu hyvin maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi, B=toissijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoimaalueeksi). Nähtäville olleessa maakuntakaavaluonnoksessa osayleiskaava-alue on pääosin esitetty tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1). Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Suunnittelumääräyksenä on, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, luontoon, kulttuuriympäristöön ja liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen ja puolustusvoimien tutkatoiminnan asettamat rajoitteet voimaloiden lukumäärälle, koolle ja sijoittelulle. Kuva 5. Ote maakuntakaavan 1. vaihekaavan luonnoksesta. Yleis- ja asemakaavat Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen eteläosalla on voimassa oikeusvaikutukseton Alavieskan keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 10 (42) 8.4.2013 vuonna 1991. Osayleiskaavassa osa tuulivoimapuiston suunnittelualueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Keskustan osayleiskaavaa uudistetaan parhaillaan, mutta laadittavan osayleiskaavan suunnittelualue ei ulotu SaarenkyläVieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualueelle. Tuulivoimapuiston suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Muut suunnitelmat Alavieskan kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2008 kunnan maankäytön kehityskuvan. Kehityskuva ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnitelma. Kehityskuvassa osa suunnittelualueesta on tunnistettu kallioiseksi alueeksi, jolla voi olla erityisiä virkistysarvoja kallioisuuden vuoksi mm. metsästys-, marjastus- ja ulkoilukäytössä. Alavieskan kuntaan on laadittu myös virkistysreitistöjen yleissuunnitelma, jossa on osoitettu koko kuntaa koskevia yhteystarpeita. Reitistöjen yleissuunnitelmassa suunnittelualueen lounaisosaan on osoitettu olemassa oleva moottorikelkkareitti. 4.3 Luonnonolot 4.3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Alavieskan alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan kiilleliuskealueella. Alueen kallioperä koostuu syväkiviin kuuluvista kvartsi- ja granodioriiteistä, gabrosta sekä dioriitistä. Alueen yleisin maalaji on moreeni, joka on peittää kallioperän muotoja vaihtelevan paksuisena kerroksena. Hankealueelle sijoittuu useita pieniä sekä muutamia laajempia kalliopaljastumia. Alueen pinnanmuodot muodostuvat rikkonaisen moreenimaaston ja näiden välisten suoaltaiden mosaiikista. Alueelle sijoittuu kaksi laajempaa suoallasta. Kokonaisuutena alue on suhteellisen alavaa ja korkeimmat kallioalueet sijoittuvat noin 50–55 m mpy. Alueen eteläpuolelle sijoittuu laaja peltoaukea, joka on entistä Alavieskanjärven pohjaa. Sulfisedimentit ja happamoitumisherkkyys alueella Happamat sulfaattimaat esiintyvät Suomessa pääasiassa jääkaudenjälkeisen Litorinameren aikoinaan peittämillä alueilla, jolloin suunnittelualue alavana rannikon läheisenä alueena lukeutuu tähän vyöhykkeeseen. Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnostaan esiintyviä rikkipitoisia sedimenttejä, jotka voivat hapettuessaan maankäytön seurauksena aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista sekä raskasmetallien liukenemista maaperästä. Tarkkoja tietoja alueista, joissa sulfaattimaita esiintyy, ei ole. Hankealueen happamoitumisherkkyys maa- ja kallioperätietojen perusteella on alhainen. Hankealueella sulfidisedimenttien esiintyminen on epätodennäköistä, mutta potentiaalisimpia kohteita ovat laajojen suoaltaiden turpeenalaiset maakerrokset, mikäli ne ovat hiesupitoisia. Turvemaille rakennettaessa nämä voidaan huomioida rakentamissuunnittelun yhteydessä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 11 (42) 8.4.2013 4.3.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Saarenkylän—Vieskanjärven hankealue sijaitsee Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella (VHA 3). Hankealue sijoittuu eteläosaltaan Kalajoen päävesistöalueella (53) Kalajoen alaosan (53.02) vesistöalueelle ja Järviojan—Jukulaisojan (53.024) valuma-alueelle sekä pohjoisosaltaan Pyhäjoen päävesistöalueella (54) Pyhäjoen alaosan (54.01) alueelle ja Talusojan (54.019) valuma-alueelle. Hankealueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu luonnontilaisia pienvesiä. Turvemaat on pääosin tehokkaasti ojitettuja ja ihmisen luomaa ojaverkostoa alueelle sijoittuu runsaasti. Hankealueelle sijoittuu kaksi laajempaa lähes luonnontilaista suoaluetta. Pohjoisempi Juvinrahka sijoittuu päävesistöalueiden vedenjakajalle, jolloin sen vedet laskevat kahteen suuntaan: suon luoteispäästä Pahapuron kautta Talusojaan, josta edelleen Pyhäjokeen ja suon kaakkoispäästä Järviojan kanavan kautta Kalajokeen. Hankealueen eteläosassa Karhunrahkan suolta vedet laskevat myös pelto-ojien kautta Järviojan kanavaan ja edelleen Kalajokeen. Noin 1,2 km hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan peltoalueen keskellä virtaava Järvioja on kaivettu Alavieskajärven kuivatuksen yhteydessä 1800-luvulla. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee yksityismaalle kaivettu uimalampi, jonka rannalla on laavu. Pohjavesialueet Hankealuetta lähin luokiteltu pohjavesialue sijoittuu noin 8 km etäisyydelle hankealueen eteläpuolella. Kiimamaan (1100902) vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (luokka I) pinta-ala on 0,49 km2 ja antoisuus 50 m3/d. 4.3.3 Kasvillisuus- ja luontotyypit Kasvillisuusalue Hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan–Kainuun alueen länsiosaan, missä kohtaavat pohjoisen ja eteläisen Suomen kasvillisuustyypit ja lajisto. Suoyhdistymätyypiltään Alavieskan alue kuuluu vaihettumisvyöhykkeeseen, missä suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoiden alaryhmään Suomenselän aapasuot ja osaksi Pohjanmaan vietto- ja rahkakeitaisiin. Suunnittelualueen metsät ja suot Kokonaisuutena hankealue on varsin voimakkaasti käsitelty. Alueen metsät ovat vahvasti metsätalouskäytössä ja suurin osa alueen rämeistä ja korvista on ojitettu. Alueelle sijoittuu muutamia laajempia kalliokohteita, joiden edustavuus tarkentuu myöhemmissä luontotyyppi-inventoinneissa. Suoluontokohteista Karhunrahka ja Juvinrahka ovat edustavia ja laajempia, pääosin ojittamattomia alueita. Karhunrahka on aikoinaan ollut Alavieskanjärven rantanevaa ja nykyisin suon eteläpuolelle sijoittuu Vieskanjärven laaja peltoalue. Tyypiltään Karhunrahka on yhdistelmätyypin nevarämettä. Alavieskassa on hyvin vähän jäljellä luonnontilaisia soita, joissa esiintyy aito- ja aapasoiden piirteitä. Näistä merkittävimpiä ovat juuri hankealueelle osittain sijoittuvat JuFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 12 (42) 8.4.2013 vinrahka ja Karhunrahka sekä edustavimpana kunnan lounaisosaan sijoittuva Sivakkaneva. Suunnittelualueen kasvillisuuden ja luontotyyppien kuvaus tulee tarkentumaan laadittavassa luontoselvityksessä. Luontoselvitykseen liittyvät maastoinventoinnit tehdään kesän 2013 aikana. 4.3.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto on selvitetty ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (tiedonanto, Hertta Eliölajit tietokanta, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus 2/2013). Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia uhanalaislajiston esiintymispaikkoja. Hankealueen mahdolliset arvokkaat luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, joiden edustavuus ja sijainti selviävät luontoselvitysten perusteella. Selvitysalueella suoritetaan kasvillisuus- ja luontotyyppiinventointi kesän 2013 aikana. Inventoinnissa tunnistetaan mahdolliset arvokkaat luontokohteet, joita ovat mm. kansallisten lakien mukaiset kohteet sekä paikallisesti tai muutoin arvokkaat luontotyypit. Alueen arvokkaat luontokohteet kuvaillaan ja arvotetaan alueellisesti sekä valtakunnallisesti (mm. luontotyyppien uhanalaisuusluokitus). Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointien tulokset eli alueen luonnonolojen tarkennettu yleiskuvaus sekä mahdolliset arvokohteet esitetään myöhemmin valmistuvassa luontoselvityksessä sekä ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa. 4.3.5 Linnusto Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Alavieskan Saarenkylän–Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaluonnosvaiheessa esitetään hankealueen linnustollinen esiarviointi, joka perustuu olemassa oleviin linnustotietoihin ja aineistoihin. Suunnittelualueelle tehdään tarkemmat linnustoselvityksen kevään ja kesän 2013 aikana ja tuulivoimapuiston osayleiskaavan luontoselvityksessä esitetään hankealueelle kohdennettujen linnustoselvitysten tarkemmat tulokset ja vaikutusten arviointi. Selvityksen tulokset esitetään erillisessä myöhemmin valmistuvassa luontoselvityksessä sekä ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa. Linnustollisessa esiarvioinnissa tarkasteltiin tuulivoimapuiston selvitysalueen pesimälinnustoa sekä lintujen paikallisliikehdintää ja alueen kautta muuttavaa linnustoa. Pesimälinnustoa tarkasteltiin paikallisesti suhteuttaen selvitysalue laajemman alueen linnustollisiin yleispiirteisiin. Selvitysalueen kautta kulkevan muuttolinnuston kohdalla kiinnitettiin huomiota alueen sijaintiin suhteessa tunnettuihin muuttoreitteihin, ja lintujen muuttoa käsiteltiin laajemmassa mittakaavassa paikalliset ja alueelliset erityisseikat huomioiden. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä mahdollisesti pesivien uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten lajien paikkatietoaineistot hankittiin eri viranomaisten tietokannoista (ks. käytetyt tietolähteet jäljempänä). Pesimälinnuston osalta alueella mahdollisesti esiintyviä uhanalaisia tai muuten huomioitavia lajeja selvitettiin myös lintuatlastietokannan sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella todettujen elinympäristöjen pohjalta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 13 (42) 8.4.2013 Tämä linnustollinen esiarviointi on tehty toimistotyönä, ja se perustuu alueelta olemassa olevaan linnustotietoon. Selvitysalueella ei ole tehty linnuston maastoselvityksiä tämän työn yhteydessä, mutta alueella tullaan suorittamaan linnustoselvityksiä kevään ja kesän 2013 aikana. Tässä selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA – ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBA- kohteet) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot, aineistopyyntö) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas (lähialueen lintupaikkojen yleistietoja) Hankkeen yhteydessä suoritettavat linnustoselvitykset Selvitysalueen pesimälinnustoa tullaan inventoimaan kesän 2013 aikana pesimälinnustoinventointeihin suunniteltuja laskentamenetelmiä (mm. pistelaskenta, kartoituslaskenta) soveltamalla. Pesimälinnustolaskennat toteutetaan kolmen käyntikerran selvityksenä touko-kesäkuussa, minkä lisäksi alueelle sijoittuvia metson soidinpaikkoja inventoidaan huhti-toukokuun vaihteessa. Selvitysalueen eteläpuolelle sijoittuvan Alavieskanjärven merkitystä lintujen muutonaikaisena lepäilyalueena selvitetään huhtitoukokuussa peltoalueen kattavien lepäilijälaskentojen avulla. Linnustoselvityksen tulokset esitetään erillisessä myöhemmin valmistuvassa luontoselvityksessä sekä ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa. Pesimälinnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006–2010. Saarenkylä— Vieskanjärven selvitysalue jakaantuu Alavieskan keskustan (712:336, selvitysaste erinomainen) ja Alavieskan Vehkaperän (712337, selvitysaste erinomainen) atlasruutujen alueella. Alavieskan keskustan ja Vehkaperän atlasruuduissa havaittiin atlaksen aikana yhteensä 119 lintulajia, joista 111 lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin 150–175 paria/km2. Selvitysalueen pesimälinnustosta tai alueella mahdollisesti esiintyvien lintuatlasruuduissa tavattujen suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymisestä ei ole tarkempaa tietoa. Rengastustoimiston tiedonannon mukaan (Juha Honkala, kirjall. ilm.) selvitysalueella sijaitsee kanahaukan ja viirupöllön käytössä olevat pesäpaikat, joissa on pesitty viimeksi vuonna 2011. Kaavaluonnoksessa esitettävät tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat lähimmillään noin 400 metrin ja 600 metrin etäisyydelle Rengastustoimiston ilmoittamasta koordinaattipisteestä. Lisäksi alueella on vanha tieto huuhkajan pesäpaikasta. Lintuatlasruuduissa varmasti, todennäköisesti tai mahdollisesti pesivistä lajeista selvitysalueella saattaa elinympäristöjen puolesta esiintyä seuraavia suojelullisesti arvokkaita lintulajeja (valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, alueellisesti uhanalaiset lajit, lintudirektiivin liitteen I lajit): pyy, teeri, metso, mehiläishaukka, sinisuohaukka, hiirihaukka, ampuhaukka, kurki, kapustarinta, liro, huuhkaja, varpuspölFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 14 (42) 8.4.2013 lö, viirupöllö, lapinpöllö, suopöllö, helmipöllö, käenpiika, palokärki, pohjantikka, niittykirvinen, keltavästäräkki, kivitasku, sirittäjä, pikkulepinkäinen, järripeippo ja punavarpunen. Selvitysalueen elinympäristöjen perusteella alueen pesimälinnusto koostuu pääosin alueellisesti yleisistä ja runsaslukuisista, tavanomaisten talousmetsäalueiden ja suoalueiden pesimälajeista. Huomattava osa selvitysalueen pinta-alasta on nuoria metsiä, hakkuita ja ojitettua turvemaata. Selvitysalueen avoimilla suoalueilla sekä alueen ympärille sijoittuvilla peltoalueilla ja selvitysalueen eteläpuoleisilla lampareilla saattaa esiintyä myös vaateliaampaa lajistoa. Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Sääksirekisterin tiedonannon (Juha Honkala, kirjall. ilm.) mukaan selvitysalueen läheisyydessä ei sijaitse kalasääsken tiedossa olevia pesäpaikkoja. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) selvitysalueen ympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja. Edellä mainittujen tietolähteiden osalta on huomattava, että erityisesti Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia ja niiden kattavuus riippuu voimakkaasti paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan. Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Alavieskan kohdalla Kalajoen rannikkoalueella kulkee kansainvälisesti merkittävä lintujen muuttoreitti, jota pitkin muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja niiden pohjoisille pesimäalueilleen. Kalajoella etenkin joutsenen ja hanhien muuttoreittien painopiste sijoittuu selkeästi Saarenkylä-Vieskanjärven suunnittelualueen länsipuolelle. Kurjen ja esimerkiksi petolintujen muutto kulkee leveämmällä rintamalla tuulensuunnasta riippuen, ja kulkee yleensä myös joutsenia ja hanhia kauempana sisämaassa. Alavieskan kaltaisilla maa-alueilla, missä ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia johtolinjoja, lintujen muutto on todennäköisesti hajanaista ja vähäistä, ja saattaa joiltain osin tapahtua hyvinkin korkealla. Suunnittelualueella ei ole tehty erillistä muuttolintuselvitystä, joten lintujen muuton tarkemmasta luonteesta ei ole tietoa. Lähimmät muuttolintuselvitykset on tehty Kalajoen alueella Jokelan, Tohkojan ja Mustilankankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettelyjen yhteydessä. Aiemmin tiedossa olleen ja tuulivoimapuistojen linnustoselvityksissä todetun, Kalajoen kautta kulkevan merkittävän muuttoreitin, leveydestä sisämaahan ja Alavieskan suuntaan ei ole täyttä varmuutta. Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttaa lähes kaikkien alueen kautta muuttavien lajien lentokorkeuksiin ja muuttoreitteihin, ja tuulen suunta määrää esimerkiksi sen mistä lintujen muuttovirta kulloinkin kulkee suhteessa selvitysalueeseen. Kovalla vastatuulella tai muuten huonoissa muutto-olosuhteissa merkittävästi suurempi osa linnuista laskee muuttokorkeuttaan törmäyskorkeudelle tai sen alapuolelle. Riittävän huonon sään aikana monet linnut keskeyttävät muuttonsa kokonaan. Maa-alueiden yllä valtaosa lintujen muutosta kulkee yleensä korkealla. Esimerkiksi hyvällä ja myötätuulisella säällä muuttavat petolinnut ja kurjet lentävät yleensä useamman sadan metrin korkeudessa eli tavallisesti tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden yläpuolella. Myös merkittävä osa kahlaajista ja esim. varpuslinnuista muuttaa maaalueiden yllä usein hyvin korkealla. Sen sijaan suurin osa hanhista ja joutsenista lentää FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 15 (42) 8.4.2013 osin myös törmäyskorkeudella noin 50–100 m korkeudessa. Syksyllä hanhimuutto kulkee selvästi kevättä korkeammalla ja siten suurelta osin törmäyskorkeuden yläpuolella. Lepäilyalueiden läheisyydessä lintujen lentokorkeudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin muualla niiden muuttomatkan varrella. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia muuttolintujen merkittäviä levähdys- tai ruokailualueita. Selvitysalueen eteläpuolelle sijoittuva Alavieskanjärven peltoalue saattaa kuitenkin kerätä jonkun verran muuttomatkallaan levähtäviä ja ruokailevia lintuja, joista osa voi muuttoa jatkaessaan lentää suunnitellun tuulivoimapuiston kautta. Lähialueen tiedossa olevat merkittävät joutsenen, hanhien ja kurkien muuttolevähdyspaikat sijoittuvat pääosin Kalajoen ja Pyhäjoen alueelle selvitysalueen länsi- ja luoteispuolella. 4.3.6 Muu eläimistö Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Alavieskan Saarenkylän–Vieskanjärven tuulivoimapuistohankkeen kaavaluonnoksessa esitetään yleistiedot hankealueen eläimistöstä olemassa olevaan tietoon perustuen. Tiedot hankealueen eläinlajistosta perustuvat pääosin yleistietoon eri eläinlajiemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Myöhemmin valmistuvassa luontoselvityksessä sekä ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa esitetään suunnittelualueelle kohdennettujen luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajiston inventointien tulokset sekä vaikutusten arviointi. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajiston osalta selvitysalueelle mahdollisesti sijoittuvat liito-oravan potentiaaliset elinympäristöt inventoidaan lajin selvittämiselle sopivaan aikaan kevään 2013 aikana. Liito-oravia inventoidaan ns. papanakartoitusmenetelmällä lajin inventoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti yhden maastotyöpäivän aikana. Kaikki Suomessa havaitut lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Hankealueen kattava lepakkoselvitys toteutetaan Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeistuksen mukaisesti detektoriselvityksenä, kaksi kertaa toistettavana kiertolaskentana. Lepakkoselvityksen kartoituskierrokset tehdään kesäkuussa ja heinäkuussa 2013. Hankealueella mahdollisesti esiintyvää tavanomaisempaa eläinlajistoa huomioidaan muiden alueella suoritettavien luontoselvitysten yhteydessä. Maastoselvitysten yhteydessä inventoidaan hankealueella ja voimaloiden sijoituspaikoilla mahdollisesti sijaitsevat luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisen lajiston lisääntymis- ja levähdyspaikat. Nisäkäslajisto Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on todennäköisesti tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteissä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähtämisalueiden hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä (Lsl. 49 § ja 42 §). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 16 (42) 8.4.2013 Suomessa on tavattu kaikkiaan 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luonnonsuojelulain (Lsl. 29 §) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATSsopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Hankealueella voi levinneisyytensä puolesta esiintyä Suomen yleisintä lepakkolajia eli pohjanlepakkoa sekä mahdollisesti myös viiksisiippaa/isoviiksisiippaa. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) liitooravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu–Kuusamo -linjalla, ja Kalajoen alueella on paikoin melko vahva liito-oravakanta. Hankealueella sijaitsee todennäköisesti liitooravalle potentiaalisia elinympäristöjä, joten lajin esiintyminen ainakin osalla aluetta on mahdollista. Viitasammakko on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko on KeskiSuomessa ja entisen Oulun läänin alueella paikoin yleinen. Laji asustaa yleensä rehevillä kosteikoilla ja suoalueilla, mutta se kelpuuttaa elinpiirikseen myös tavanomaiset metsäojat. Viitasammakon esiintyminen hankealueella on elinympäristöjen puolesta mahdollista. EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista alueella saattaa levinneisyytensä puolesta esiintyä aika-ajoin myös kaikkia suurpetojamme. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin hankealue saattaa olla osa lajien laajaa elinpiiriä. 4.3.7 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Hankealuetta lähin Natura-alue Ryökönkangas (FI1002011) sijoittuu Posanperän ja Havistonperän alueella noin 4 km etäisyydelle hankealueen koillispuolella. Ryökönkankaalla sijaitsee myös vanhojen metsien suojelualue (VMA110082). Natura-alueena se on sisällytetty Suomen Natura 2000–ohjelmaan luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena (SCI = Sites of Community Interest). Seuraavaksi lähin suojelualue tai suojeluohjelmien alue on Kaakkurinnevan (SSO110331) soidensuojeluohjelman alue, joka sijoittuu noin 9,3 km etäisyydelle hankealueen luoteispuolella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 17 (42) 8.4.2013 Kuva 6. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat luokitellut pohjavesialueet, Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (Oiva Ympäristö- ja paikkatietokanta). 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Alavieska kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko -alueeseen. Maisema-alueet Saarenkylän hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Voimassa olevassa PohjoisPohjanmaan maakuntakaavassa tuulivoimapuiston pohjoispuolella oleva Taluskylän Talusperä on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Jylkän talonpoikaistila sijaitsee noin 8 kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Jylkän talonpoikaistilan pihapiiri eri-ikäisine asuinrakennuksineen ja talousrakennuksineen on kertova ja hyvin säilynyt esimerkki vauraasta pohjalaisesta talonpoikaisrakentamisesta 1800-luvun alussa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 18 (42) 8.4.2013 Jylkän talonpoikaispihan lisäksi suunnittelualuetta lähimmät muut valtakunnalliset merkittävät kulttuuriympäristöt ovat Mattilanperän ja Kalaputaan kylät. Alavieskan Mattilanperän kylän taloryhmä on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Pohjanmaan jokilaaksokylien takamaille 1700-luvun loppupuolella syntyneistä kruununtiloista, niiden rakennuskannasta ja kehityksestä. Etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 10 kilometriä. Mattilanperä on osa Kalajokeen laskevan Kähtävänojan varteen keskittynyttä Kähtävän kylää. Vastaavasti Merijärven Kalapudas on Pyhäjoen varrella sijaitseva ns. puhtokylä, jonka erityispiirteenä on voimakkaiden kevättulvien takia on maaston korkeimpiin kohtiin keskittynyt asutus. Samalle mäelle on rakennettu useita talouskeskuksia asuinrakennuksineen ja lukuisine talousrakennuksineen. Pihamaa on yhteinen ja rakennusten nurkkien välillä on vain muutama metri. Etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 13 kilometriä. Maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeistä alueista lähimmäs tuulivoimapuistoa sijoittuu Talusperän alue 2,7 kilometriä tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Talusperällä on vanhaa rakennuskantaa sisältävä taloryhmä, joka on seudun vanhinta asutusta. Talusperän lisäksi suunnittelualuetta lähimmät muut maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ovat Merijärven kirkkoympäristö, Merijärven Tanskanperän viljelysalue, Kalajokilaakson kulttuurimaisema välillä Pitkäsenkylä-Nuoranperä-Hihnanperä sekä Pyhäjoen ja Valkonojan yhtymäkohdan tienoilla sijaitseva Vaikkolan kulttuurimaisema Petäjäskoskella. Kuva 7. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat luokitellut pohjavesialueet, Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (Oiva Ympäristö- ja paikkatietokanta). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 19 (42) 8.4.2013 4.4.2 Maisemakuva Saarenkylä-Vieskanjärven alue on tasaista ja alueen korkeuserot ovat pieniä. Voimalapaikat sijoittuvat noin 50-55 metriä merenpinnan yläpuolelle eivätkä ole juurikaan ympäröivää maastoa korkeammalla. Tuulivoimapuiston alue on metsätalouskäytössä ja hankealueella vaihtelevat eri-ikäisen puuston metsäpalstat ja suoalueet. Alueen metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja suurin osa suoalueista on ojitettuja. Alueelle sijoittuu pienipiirteistä kallioalueita ja metsäautoteitä. Lähialueen maisema koostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsäalueista sekä viljelymaisemasta. Lähialueen viljelymaisemat muodostuvat laajuudeltaan erisuuruisista peltoalueista. Suunnittelualueen eteläpuolella Alavieskanjärven alueelle muodostuu laaja peltoalue, jota metsäkaistaleet osin rikkovat. Lähialueen asuinrakennukset sijoittuvat pääasiassa metsäsaarekkeisiin tai teiden varsille. Hankealueen eteläpuolelle noin neljän kilometrin etäisyydelle sijoittuu Alavieskan keskustaajama. Taajama-asutus on levittäytynyt molemmin puolin Kalajokea sekä Kalajoentien varteen. Kalajokivarressa sijaitsee laajempia avoimia peltoalueita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei nykyhetkellä ole muita tuulivoimaloita tai korkeita rakennelmia. Linkkimastoja on hankealueen luoteispuolella Ylipään Linnakalliolla, itäpuolella Someronkylällä sekä Alavieskan keskustassa. 4.4.3 Muinaisjäännökset Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tullaan laatimaan erillinen arkeologinen inventointi. Inventoinnin maastotyöt suoritetaan kesän 2013 aikana ja sen tulokset esitetään kaavaehdotusvaiheessa erillisenä raporttina ja kaavaselostuksessa. Seuraavassa on kuvattu tiiviisti tietoja Alavieskaan aiemmin tehdyistä tutkimuksista sekä suunnittelualueen synnyttämistä lähtökohdista. Edellinen koko Alavieskan käsittänyt arkeologinen inventointi on tehty vuonna 2002. Kyseessä oli Museoviraston arkeologian osaston tutkimushanke. Tätä ennen kunnassa oli tehty perusinventointi vuonna 1984. Pienempialaisia kohdeinventointeja ovat olleet mm. keskustan osayleiskaava-alueen inventointi vuonna 2011 ja vuonna 1992 tehty Imatran Voima Oy:n Ventusnevalta Pyhäkoskelle tehdyn voimalinjan inventointi. Haimilan1 inventoinnin mukaan Alavieskan kivikaudellle ajoittuvat irtolöydöt ovat pääasiassa löytyneet jo 1800-luvun puolella tai 1900-luvun alussa, eikä löytöjen perusteella voitu paikantaa uusia kohteita. Inventoinnin yhteydessä saatiin kuitenkin tietoon joukko röykkiöitä. Lisäksi Haimilan (2002) inventoinnissa kartoitettiin historiallisen ajan kohteita mukaan lukien suuri määrä tervahautoja. Suunnittelualueella ei sijaitse tunnettuja muinaismuistoja. 1 Haimila, Miikka 2002. Alavieskan inventointi. Museovirasto. Tutkimusraportti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 20 (42) 8.4.2013 Suunnittelualuetta lähin tunnettu muinaisjäännös sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella Korkiakurunrahkan itäpuolella. Muinaisjäännös on pronssikautinen hautaraunio Salosaari, joka on luokiteltu muinaisjäännösluokkaan 1. Rakenne sijaitsee soiselle aukealle työntyvällä kaakko-luodesuuntaisella niemekkeellä, jolla kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Niemekkeen kärjessä on muuta maastoa korkeammalle kohoava kallio. Kallion päällä on noin 3 x 3 metriä kokoinen ihmisen pään kokoisesta kivistä ladottu nelikulmainen röykkiö. Röykkiö on hyvässä kunnossa ja ilmeisesti koskematon. Muinaisjäännöksestä on etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 400 metriä. Suunnittelualueen lähistön muista tunnetuista muinaisjäännöksistä voidaan lisäksi mainita suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevat tervahauta (Alavieskan Järvitila). Muinaisjäännöksestä on etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 500 metriä. Maasto Alavieskassa on hyvin alavaa. Tuulivoimapuiston suunnittelualueella korkeimmat kohdat kohoavat noin 60 metrin korkeuteen ja matalimmatkin alueet hieman korkeuden 50 m mpy alapuolella. Karttojen perusteella selvitysalue on soista ja kallioista metsäaluetta. Paikkakunnan suurin järvi Alavieskanjärvi on kuivattu vuosina 1833-1858. Järvi on sijainnut selvitysalueen eteläpuolella. Jääkauden jäljiltä Alavieskan alue oli merta. Kampakeraamisella kivikaudella, noin vuoteen 3000 eKr. mennessä maa oli kohonnut niin paljon, että Litorinameressä oli näkyvissä rikkonainen saaristo. Tänä päivänä näiden saarien rannat ovat noin 60 metrin korkeudella meren pinnasta. Pronssikauden alussa noin vuoden 1800 eKr. tietämissä ranta oli kymmenisen metriä alempana (50 m mpy). Korkeakurunrahka pisti kallioluotona esiin vedestä ja pronssikauden ihmiset rakensivat kiviröykkiön sen itäpuolelle näkyvälle rantakalliolle. Kirkonkylän löydöt joen rannoilla osoittavat, että kivi- ja pronssikauden vaihteessa ihmiset oleskelivat myös 45 m mpy tuntumassa. Rautakaudella (500 eKr. – 1100 jKr.) meren ranta on jo paennut Alavieskan länsipuolelle. Järvet ovat saattaneet olla tuolloin hieman suurempia ja nykyisin soistuneet matalat alueet ovat saattaneet olla järviä, jotka ovat sittemmin kasvaneet umpeen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 21 (42) 8.4.2013 5 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet TM Voima Oy on vastannut Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kV:n voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. Koska arvokkaiden luontokohteiden ja muinaismuistojen inventointi toteutetaan kevään ja kesän 2013 aikana, voivat kaavaluonnoksessa esitetyt voimaloiden sijainnit tarkentua näiden selvitysten tuloksien mukaisesti edelleen kaavaehdotukseen. Kaavaluonnoksessa esitettyjen rakennus- ja huoltoteiden sijaintipaikkojen lisäksi jatkosuunnittelussa tutkitaan vaihtoehtoisia teiden ja maakaapeleiden sijainteja. Oheisessa kuvassa 9 on esitetty vaihtoehtoiset sijainnit tieyhteyksien ja maakaapeleiden toteuttamiseksi. Kuva 8. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston voimaloiden, sähköaseman sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 22 (42) 8.4.2013 Kuva 9. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston voimaloiden ja sähköaseman sijainnit sekä vaihtoehtoiset tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijaintipaikat 5.1 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni. Todennäköisen voimalatyypin tornikorkeus on 137,5 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Näin todennäköinen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi 200 metriä. Osayleiskaavassa tuulivoimaloiden enimmäiskorkeudeksi on määritelty 210 metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat nimellisteholtaan 3 MW. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on alle 30 MW. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 23 (42) 8.4.2013 Kuva 10. Periaatekuva Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuistoon suunnitteluista tuulivoimaloista. Tuulivoimaloiden rakentamis- ja pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 80 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Saarenkylä-Vieskanjärven alueella tuulivoimalat tullaan todennäköisesti perustamaan maanvaraisina teräsbetoniperustuksina tai kallioankkuroituina teräsbetoniperustuksina. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Lisäksi rakentamisen aikana liikkumista tuulivoimapuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 24 (42) 8.4.2013 Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Suunnittelualueen keskiosaan, 110 kV:n voimajohdon varteen rakennetaan tuulivoimapuiston sähköasema. Sähköaseman tarkka sijoittuminen voimajohdon länsi- tai itäpuolelle tarkentuu suunnittelun edetessä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. Sähköasema muodostuu sähköasemakentästä ja kojeistorakennuksesta. TM Voima Oy ja Herrfors Nät Oy ovat neuvotelleet tuulivoimapuiston liittymisestä kantaverkkoon sekä liittymisen ehdoista. 6 Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kV:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a §:n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Alavieskan kunnanvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. 7 Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo Osayleiskaava on ilmoitettu vireille 31.1.2013 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 31.1-4.3.2013 välisen ajan. Nähtävillä oloaika saatiin yksi mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Janne Haviston antamassa mielipiteessä vaadittiin lisäselvityksiä osayleiskaavan liittyen mm. melu- ja välkehaittoja, lentoestevaloja, linnustovaikutuksia, liikenteen vaikutuksista alueen asukkaisiin sekä vaikutuksista kiinteistöjen arvoon. Lisäksi mielipiteessä tuotiin esille ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeesta tuulivoimaloiden meluja välkehaitat (haitta-alueen laajuus, matalataajuinen melu) sekä maiseman sietokykyyn liittyvät tekijät. Kaavoittajan vastine: Mielipiteessä esitettyjä vaikutuksia selvitetään kaavaprosessin edetessä. Kaavan yhteydessä tehtävät selvitykset on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Selvitysten tulokset sekä osayleiskaavan vaikutusten arviointi esitetään kaavaselostuksessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 25 (42) 8.4.2013 8 Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,8 km². SaarenkyläVieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Lisäksi peltoalueita on osoitettu maatalousalueeksi. Suunnittelualueen halki kulkeva 110 kV:n voimajohto on osoitettu kaavassa. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus, tornirakenne, niiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Osayleiskaavassa ei ole ei ole esitetty voimaloiden enimmäistehoa, mutta tuulivoimapuiston kokonaisnimellisteho on alle 30 MW ympäristövaikutusten tarveharkintapäätöksen mukaisesti. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Suunnittelualueen keskelle, 110 kV:n voimajohdon varteen, on osoitettu tuulivoimapuiston sähköasema. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 8.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset ENERGIAHUOLLON ALUE Energiahuollon alueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 50 km² suuruinen kojeistorakennus. Tuulivoimalaitoksia palveleva sähköasema on merkitty kaavaan EN-alueeksi. Alue sijoittuu suunnittelualueen keskiosaan voimajohdon yhteyteen. Energiahuoltoalueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 50 k-m²:n suuruinen kojeistorakennus. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Suunnittelumääräyksessä on annettu vähim- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 26 (42) 8.4.2013 mäisetäisyys maa- ja metsätaloutta palvelevan rakentamisen sijoittumiselle suhteessa tuulivoimaloihin. MAATALOUSALUE. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle voidaan toteuttaa toiminnoille tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Muuta rakentamista tulee välttää. Osayleiskaava-alueella sijaitsevat peltoalueet on osoitettu maatalousalueeksi. 8.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa 267,00 metriä (N2000). Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN PAIKKA. OHJEELLINEN UUSI TIELINJAUS. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveänä. OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 §:n mukainen lentoestelupa. Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaava voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtiovalFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 27 (42) 8.4.2013 tioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv-1), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Kaavamääräyksin on ohjattu myös tuulivoimaloiden kokonaiskorkeutta sekä niiden väritystä. Vaalealla värityksellä tarkoitetaan maisemakuvaan soveltuvaa yhtenäistä väritystä (valkoinen tai muu vaalea väri). Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus (torni + lapa) saa olla enintään 210 metriä. Lisäksi kaavamääräyksin on myös määrätty tuulivoimaloiden suurin kokonaiskorkeus merenpinnasta (tuulivoimaloiden alueiden korkein maanpinnan kohta on +57,00). Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit perustuvat tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun, mutta ne on osayleiskaavassa tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettava huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Näiltä osin kaavaluonnos ja kaavamääräykset täsmentyvät kaavaehdotusvaiheessa, kun luontoselvitykset ovat valmistuneet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (9 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä edellytetään myös voimaloiden maanpäällisten osien purkamista rakennusvalvonnan määräämässä ajassa. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 28 (42) 8.4.2013 8.4 Muut merkinnät ja määräykset Nykyisiä teitä ja voimajohtoa koskevat merkinnät ja määräykset YHDYSTIE/KOKOOJAKATU NYKYINEN TIELINJAUS SÄHKÖLINJA Osayleiskaava-alueen itäreunassa sijaitseva Järvitie on osoitettu yhdystienä. Nykyisinä tielinjauksina on osayleiskaavassa osoitettu suunnittelualueen halki luode-kaakkoissuunnassa kulkeva metsäautotie sekä ne nykyiset tieosuudet, joita käytetään voimaloiden rakennus- ja huoltoteinä. Sähkölinjan merkinnällä on osoitettu suunnittelualueen halki kulkeva Herrfors Nät Oy:n 110 kV:n voimajohto. Moottorikelkkailureittiä koskevat merkinnät ja määräykset OHJEELLINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI. Moottorikelkkareitin etäisyys tuulivoimaloista on oltava vähintään 220 metriä. Kaavaluonnoksessa on esitetty nykyinen moottorikelkkailureitin sijainti. Moottorikelkkailureitin sijainti tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä Osayleiskaava-alueen eteläosaan sijoittuva Jokilaaksojen kelkkailijat ry:n rakentama ja ylläpitämä moottorikelkkaura. Kaavaluonnoksessa moottorikelkkauran sijainti on osoitettu nykyiselle paikalleen, mutta sen sijainti tulee tarkentumaan kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä kaavaehdotuksen mukaisten voimalapaikkojen sijaintien ja käytävien neuvottelujen perusteella. Sijainnin tarkentumistarpeesta johtuen kelkkailureitti on osoitettu kaavaluonnoksessa oranssilla värillä. Kaavaehdotuksessa kelkkailureitti osoitetaan yleisten merkitsemisperiaatteiden mukaisesti mustalla värillä. Moottorikelkkareitin sijoittamista ja reitin etäisyyttä tuulivoimaloista ohjaavalla määräyksellä on varmistettu reitin turvallinen sijainti suhteessa tuulivoimaloihin. Etäisyys on määritelty Liikenneviraston maanteitä koskevaan ohjeistukseen perustuen (6.6.2011). Ohjeen mukaan maanteillä, joilla nopeusrajoitus on alle 100 km/h, tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys on maantien suojaalueen leveys lisättynä voimalan kokonaiskorkeudella (torni+lapa). Maanteille määritellyn vähimmäisetäisyyden voidaan katsoa olevan riittävä myös moottorikelkkareittiä koskien. Muut merkinnät YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA ALUEEN RAJA OSA-ALUEEN RAJA FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 29 (42) 8.4.2013 9 Osayleiskaavan vaikutukset 9.1 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaa varten on laadittu ja laaditaan seuraavat erillisselvitykset: Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 8.4.2013). Melu- ja varjostusmallinnukset WindPro -ohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa (ks. 9.3.8). Luontoselvitykset kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi linnustoselvitykset (pesimälinnusto- ja muuttolinnustoselvitys) metson soidinpaikkainventointi ja liito-oravaselvitys lepakkoselvitys Kaavaluonnosvaiheessa luontoselvityksiin liittyvät lähtökohdat ja olemassa olevat tiedot on kuvattu kaavaselostuksessa. Luontoselvitykset tarkentuvat kevään ja kesän 2013 aikana tehtävillä maastoinventoinneilla. Luontoselvityksen tulokset esitetään erillisessä myöhemmin valmistuvassa luontoselvityksessä sekä ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa. Arkeologinen inventointi. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tullaan laatimaan erillinen arkeologinen inventointi. Inventoinnin maastotyöt suoritetaan kesän 2013 aikana ja sen tulokset esitetään kaavaehdotusvaiheessa erillisenä raporttina ja kaavaselostuksessa. 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin. Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä. Arvioinnissa on hyödynnetty ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 30 (42) 8.4.2013 9.3 Osayleiskaavan vaikutukset 9.3.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulivoimapuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat vaikutukset sekä linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia aiheuttavat myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. 9.3.2 Vaikutusalue Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulivoimapuiston maisemavaikutus ulottuu noin 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset noin 2 km:n etäisyydelle tuulivoimapuistosta. 9.3.3 Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Saarenkylä-Vieskanjärven alue täyttää tuulivoimarakentamisen toteuttamiskelpoisuuden ehdot. Alueella tuotettu sähköenergia voidaan siirtää valtakunnan sähköverkkoon, jossa on riittävä sähkönsiirtokapasiteetti. Suunnittelualue on suurelta osin melko voimakkaan metsätalouden piirissä. Alueelle sijoittuvat 9 tuulivoimalaa sekä niihin liittyvät huoltotiet eivät rajoita alueen nykyistä käyttötarkoitusta metsätalousalueena kuin tuulivoimaloiden ja huoltoteiden välittömiltä rakennusalueilta. Tuulivoimalat eivät myöskään merkittävästi rajoita alueella liikkumista, eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakenFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 31 (42) 8.4.2013 nus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää 12-14 erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheittaisiin jaksoihin koko tuulivoimapuiston rakentamisen ajalle (noin vuosi). Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää tällä ajalla raskasta liikennettä erityisesti tuulivoimapuiston läheisillä tieosuuksilla nykyisiin liikennemääriin verrattuna ja lisää luonnollisesti myös liikenteestä aiheutuvia melu- ja pölyhaittoja teiden välittömillä lähialueilla. Tuulivoimapuiston käytön aikaiset liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Liikennettä aiheutuu tuulivoimapuiston huoltoliikenteestä ja tuulivoimapuiston huoltoteiden aurauksista. 9.3.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 8.4.2013), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin osayleiskaavan maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston maisemalliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentaminen Saarenkylä-Vieskanjärven alueelle muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa voimakkaasti. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat metsätalous- ja suomaisemasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi. Rakennettavat tuulivoimalat ja huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat jo paikoin avoimia avohakkuista johtuen, mutta tuulivoimapuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Maisemanmuutokset tuulivoimapuiston alueella ovat merkittäviä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 32 (42) 8.4.2013 Tuulivoimapuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta ”huminasta” johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulivoimapuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maisemanmuutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Tämä etäisyys tarkoittaa tässä hankkeessa noin 1,4 km etäisyyttä tuulivoimaloista. Tällä etäisyydellä tuulivoimalat näkyvät tuulivoimapuistoalueen sisällä oleville avosoille sekä etelä- ja pohjoispuolen peltoalueille. Kuva 11. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston näkemäalueanalyysi. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimaloiden havaittavuus vähenee. Näkemäalueanalyysin mukaan tuulivoimalat näkyvät erityisesti laajoille avoimille pelto- ja suoalueille. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 33 (42) 8.4.2013 Asuinrakennuksia dominanssivyöhykkeelle sijoittuu muutamia Vieriperällä, Talusojan eteläpuolella ja Alavieskanjärven peltoalueen pohjoisreunalla, lisäksi Alavieskanjärven peltoalueelle sijoittuu yksittäisiä loma-asuntoja. Näkemäalueanalyysin mukaan asuin- ja lomarakennuksista muodostuu näkymiä tuulivoimaloille. Näkemäalueanalyysi ei kuitenkaan ole ottanut huomioon pihapiirien pihapuustoa, joten tarkemmassa ilmakuvatarkastelussa ilmenee, että kovin laajoja avoimia näkemäsektoreita tuulivoimaloille ei pääse syntymään. Lähimmät loma-asunnot sijoittuvat ilmakuvatarkastelun perusteella metsäsaarekkeisiin, joten niiltä ei todennäköisesti muodostu näkymiä tuulivoimaloille muuten kuin toisessa kohteessa yksittäisiin voimaloihin pihapuuston lomasta. Vieriperän asuinrakennusten ja tuulivoimaloiden välissä on niin ikään pihapuustoa, metsäsaarekkeita ja talousrakennuksia, joten tuulivoimaloille muodostuu näkymiä vain tietyistä kohtaa katsellessa, ei koko piha-alueilta. Myös pohjoispuolen asuinrakennukset sijoittuvat metsänreunoihin tai metsäsaarekkeisiin ja laajoja yhtenäisiä näkymiä tuulivoimapuistoon niistä ei pääse syntymään. Tuulivoimalan näkyessä pihapiiriin se hallitsee maisemaa ja maisemavaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Tuulivoimapuiston lähivaikutusalueella, joka ulottuu enimmillään noin 5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista, voimalat näkyvät Alavieskanjärven ja Järviojanvarren peltoalueelle, Kalajokilaakson laajoille peltoaukeille Alavieskan keskusten länsi- ja itäpuolelle sekä pohjoispuoleisille peltoalueille Taluskylän ympäristössä, Saarenperällä ja Haavistonperällä. Kuva 12. Havainnekuva Alavieskanjärven peltoaluetta halkovalta Järvitieltä. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 1250 metriä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 34 (42) 8.4.2013 Kuva 13. Havainnekuva Merijärventien ja Talusojan risteämäkohdasta. Etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on 1600 metriä. Tuulivoimalat näkyvät peltoaukean takaa metsän yli ja hallitsevat maisemaa. Kuva 14. Havainnekuva Järvitieltä lähempänä Alavieskan keskustaa. Etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on 2800 metriä. Tuulivoimaloiden roottorit näkyvät metsänreunan yläpuolella, mutta etäisyyttä on jo lähes 3 kilometriä, eivätkä tuulivoimalat enää hallitse voimakkaasti maisemaa. Kuva 15. Havainnekuva Taluskyläntielle Tolosperän ja Taluskylän väliselle peltoaukealta. Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan 4000 metriä. Tuulivoimalat näkyvät selvästi maisemassa, mutta etäisyyden kasvaessa ne eivät enää hallitse maisemaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 35 (42) 8.4.2013 Välivyöhykkeellä, etäisyys noin 5-12 kilometriä tuulivoimaloista, voimalat näkyvät näkemäalueanalyysin mukaan erityisesti Kalajokilaakson peltoaukeille. Koillisessa voimalat näkyvät Merijärven keskustaa ympäröiville peltoaukeille ja luoteessa Jylkän kylän peltoaukeille. Etäisyydestä johtuen tuulivoimalat eivät enää hallitse maisemaa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee. Myös maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Vaikutuksia hankealueesta 12 kilometriä kauempiin kohteisiin ei ole tarkemmin käsitelty, sillä viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala ”sulautuu” ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin ja maisema-alueisiin Valtakunnallisista kohteista Jylkän talonpoikaistila sijaitsee noin 8 kilomerin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Näkemäalueanalyysin mukaan tuulivoimalat näkyvät Jylkän peltoalueille, mutta itse Jylkän talonpoikaistilan pihapiiristä näkymiä tuulivoimaloille ei synny. Vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Mattilanperältä lähimmille tuulivoimaloille on matkaa noin 10 kilometriä ja Kalaputaan kylältä noin 13 kilometriä. Näkemäalueanalyysin mukaan tuulivoimalat eivät näy kumpaankaan kohteeseen eikä vaikutuksia näin ollen aiheudu. Maakunnallisesti arvokkaista kohteista lähimpänä tuulivoimaloita sijaitsee Talusperä. Näkemäalueanalyysin mukaan näkymiä tuulivoimaloille syntyy kylän peltoalueiden pohjoisosista. Maisemavaikutukset ovat kohtalaisia. Merijärven kirkon ympäristöstä tai Talusperältä ei synny näkymiä tuulivoimaloille, joten vaikutuksia ei näin ollen aiheudu. Kalajokilaakson kulttuurimaiseman Pitkäsenkylä-Nuoranperä-Hihnanperän alueelta avautuu näkymiä tuulivoimaloille laajoilta peltoaukeilta. Etäisyys tuulivoimapuistoon on kuitenkin jo niin suuri että maisemavaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Petäjäkosken Vaikkolan kulttuurimaisema-alueelta avautuu yksittäisiä näkymiä tuulivoimaloille pieneltä alueelta peltoalueen keskeltä. Etäisyys tuulivoimapuistoon on kuitenkin jo niin suuri, että maisemavaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien ja vilkkuvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimaloiden lentoestevalojen aiheuttamat vaikutukset ovat voimakkaimpia tuulivoimapuiston lähialueelle sijoittuvien asuin- ja lomarakennusten pihapiireissä, jonne voimaloiden lentoestevalot näkyvät (=voimaloiden tornin korkein kohta näkyy). Valojen maisemallinen vaikutus on merkittävintä pimeinä aikoina, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 36 (42) 8.4.2013 jolloin säännöllisesti välähtävät valot luovat jatkuvasti liikkeessä olevan maiseman. Lentoestevalojen maisemaa muokkaava vaikutus on voimakas maaseutualueella, jossa ei tyypillisesti ole ylimääräisiä valonlähteitä. Tiheämmin asutuilla alueilla, joissa erilaisiin valoihin on totuttu, ei lentoestevalojen maisemaa muovaama vaikutus ole niin merkittävä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut tammikuussa 2013 ohjeen tuulivoimaloiden päivämerkinnöistä ja lentoestevalojen ryhmittämisestä. Ohjeiden mukaan tuulivoimaloiden lentoestevalojen valovoimaa voidaan pienentää hyvissä näkyvyysolosuhteissa. Lisäksi ohjeen mukaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja voidaan ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Ohjeen mukaan kokonaiskorkeudeltaan yli 150 m maanpinnasta ulottuvat tuulivoimalat tulee merkitä ulkokehällä suuritehoisilla vilkkuvilla valkoisilla lentoestevaloilla. 9.3.5 Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset muinaismuistoihin kuvataan arkeologisen inventoinnin valmistuttua. 9.3.6 Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon Tuulivoimala on yksi saasteettomimmista energiantuotantomuodoista. Tuulivoima aiheuttaa ilmastopäästöjä rakentamisvaiheessa esim. teräksen, betonin ja muiden rakennusmateriaalien valmistamisesta, kuljetuksista sekä tuulivoimapuiston huoltotöistä. 9.3.7 Vaikutukset luontoon ja eläimistöön Linnusto Tuulivoiman linnustovaikutuksia on tutkittu viime vuosina runsaasti etenkin Yhdysvalloissa, Saksassa, Brittein saarilla ja Pohjoismaista Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomalaista empiiristä tutkimustietoa tuulivoiman linnustovaikutuksista on saatavana vielä hyvin vähän, joten ulkomaisten tutkimusten yleistettävyys Suomen oloihin ja eri tuulivoimapuistohankkeisiin on arvioitava aina hankekohtaisesti. Tuulivoimaloilla, niiden huoltotiestöllä ja sähkönsiirtojärjestelmillä on vaikutuksia linnustoon ja lintujen elinympäristöön niiden rakentamisen, toiminnan ja purkamisen aikana. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan, joiden vaikutusmekanismit eroavat oleellisesti toisistaan: Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon. Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla sekä niiden välillä ja muuttoreiteillä. Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon sekä lintupopulaatioihin. Jokaisen tuulivoimapuiston kohdalla täytyy erikseen arvioida mitkä edellä mainituista seikoista muodostuvat alueen linnuston kannalta merkittävimmiksi vaikutusmekanismeiksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 37 (42) 8.4.2013 Hankkeen linnustovaikutukset arvioidaan selvitysalueen paikalliset ja alueelliset erityisseikat huomioiden kaavaehdotuksen yhteydessä. Linnustovaikutusten arvioinnin pohjana ovat maastokaudella 2013 hankealueella tehtävät maastoselvitykset sekä muu olemassa oleva käyttökelpoinen aineisto. Muu eläimistö Eläinlajistoon kohdistuvat vaikutukset ilmenevät pääasiassa muuttuvien elinympäristöjen ja häiriövaikutusten kautta. Elinympäristön muutos ja häiriövaikutukset ovat voimakkaimmillaan hankkeen rakennusvaiheen aikana. Lepakoille tuulivoimalat aiheuttavat myös suoran riskin törmätä tuulivoimalan pyöriviin lapoihin, sekä epäsuoran riskin menehtyä ilmanpaineen muutoksen kautta. Hankkeen vaikutukset tavanomaiseen eläimistöön sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin arvioidaan tarkemmin kaavaehdotuksen yhteydessä. Vaikutusten arvioinnin pohjana ovat maastokaudella 2013 hankealueella tehtävät maastoselvitykset sekä muu olemassa oleva käyttökelpoinen aineisto. 9.3.8 Melu- ja varjostusvaikutukset Melumallinnuksen lähtötiedot ja menetelmät Hankkeen aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu laatimalla mallinnukset tuulivoimaloiden aiheuttamista äänenpainetasoista. Mallinnusten tavoitteena on osoittaa, kuinka laajalle alueelle kyseiset vaikutukset ulottuvat. Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Meluja varjostusmallinnukset on laatinut ympäristöinsinööri AMK Hans Vadbäck FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 10 °C, ilmanpaineena 101,325 kPa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 137 m korkeita voimaloita. Mallinnuksen referenssivoimalana on käytetty Vestas V126 (3,0 MW) voimalatyyppiä. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 107,5 dB. Taulukko 1. Mallinnuksessa käytetyt tuulivoimaloiden äänitehotasot, LWA Voimala V126 napakorkeus (m) 137 Oktaavikaistat,Hz (LWA) 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 LwA dB(A) 89,1 96,1 99,5 102,1 101,9 99,0 94,2 84,7 107,5 Vaikutusalueen pintojen rosoisuus (kovuus) on arvioitu ilmakuvien, karttatarkastelujen sekä maastossa tehtyjen havaintojen perusteella. Laskenta on tehty 1,5 metrin korkeudelta maapinta-tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,5 (asteikolla 0–1; kova–pehmeä). Maanpinnan kovuuden valinta perustuu alueen topografiaan ja kasvillisuuteen, soveltaen Naturvårdsverketin ohjeistusta (2010). Selvityksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät 5 dB:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Mallinnuksen epävarmuus on noin -5 – +3 dB. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 38 (42) 8.4.2013 Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Taulukko 2. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992). Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB 50 dB1) 2) Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 dB 40 dB Ulkona 3) 4) Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB Opetus ja kokoontumistilat 35 dB - Liike ja toimistohuoneet 45 dB - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 3. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* muilla alueilla FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi LAeq Päivä klo 7-22 LAeq Yö klo 22-7 45 dB 40 dB 40 dB 35 dB ei sovelleta ei sovelleta Huomautukset * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 39 (42) 8.4.2013 Varjostusmallinnuksen lähtötiedot ja menetelmät Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilanne –laskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistajan Vestas V126 -voimalaa (3,0 MW). Mallinnuksessa voimalan napakorkeudeksi on määritelty 137 m ja roottorin halkaisijaksi 126 m. Hankealueen kuukausittaisina todennäköisinä auringonpaistetunteina käytettiin Ruotsin Uumajan sääaseman tietoja sekä keskimääräisinä tuulisuustietoina käytettiin NASA:n pitkän aikavälin (1982-2012) tuulisuustietoja alueelta (MERRA-data). Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan 8 633 tuntia/vuosi. Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä. Laskennassa auringonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringonsäteilyä ei otettu huomioon. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 40 (42) 8.4.2013 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset ja mallinnusten tulokset Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamista tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhintatyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista. Melumallinnusten tulokset Kuva 16. Tuulivoimaloiden melun leviäminen melumallinnuksen mukaan. Asuinrakennukset on kuvattu punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein. Laaditun melumallinnuksen mukaan Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja. Kuitenkin tuulivoimapuiston pohjoispuolella sijaitsevan asuinrakennuksen osalta ympäristöministeriön ohjearvo yöajalla (40 dB) ylittyy hieman. Asuinrakennuksesta (Saarinen) on etäisyyttä lähimpään voimalaan noin 900 metriä. Muiden asuinrakennusten kohdalla valtioneuvoston ohjearvot tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot eivät ylity. Tuulivoimapuiston lähialueella ei sijaitse juuri loma-asuntoja (ks. kohta 4.1). Mallinnuksen mukaan valtioneuvoston ohjearvot ylity loma-asuntojen osalta. Yhden suunnittelu- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 41 (42) 8.4.2013 alueen eteläpuolisen loma-asunnon osalta ympäristöministeriön yöajan ohjearvo (>35 dB) ylittyy. Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat. Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset ja mallinnusten tulokset Kuva 17. Varjostusmallinnuksen "real case" -tulokset. Asuintalot merkitty punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein. Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuiston varjostustunnit ylittävät 8 tuntia kahden asuinrakennuksen kohdalla. Toinen näistä asuinrakennuksista sijaitsee tuulivoimapuiston pohjoispuolella ja toinen eteläpuolella. Muualla varjostustunnit eivät ylitä vakituisen asutuksen tai loma-asutuksen osalta ”real case” laskennan mukaan 8 tuntia, jos puuston varjostusvaikutusta ei huomioida. Muutoin varjostusvaikutukset jäävät kohtuullisiksi häiriintyvien kohteiden osalta. Alle 8 mutta yli 1 tunnin varjostusvaikutuksia aiheutuu varjostusmallinnuksen mukaan 14 asuinrakennukselle ja kahdelle loma-asunnolle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / LUONNOSVAIHE 42 (42) 8.4.2013 Tuulivoimaloiden varjostuksesta aiheutuvaa haittaa voidaan lieventää rajoittamalla varjostusta aiheuttavien voimaloiden käyttöä varjostustuntien (auringon paistaessa määrätyistä suunnista) aikana. 9.3.9 Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin Virkistyskäyttö Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, roottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille. Turvallisuus Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä, eikä niihin juurikaan liity onnettomuusriskejä. Talviaikaan tuulivoimalan rakenteisiin saattaa muodostua jäätä, joka pudotessaan aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa ja myrskyissä riskit ovat suurimmat. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen. Lumen ja jään putoamisvaarasta ilmoitetaan varoituskyltein. 9.3.10 Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä. Puolustusvoimien pääesikunnan lausunnon mukaan Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuistohankkeeseen ei tarvitse laatia erillistä tutkavaikutusselvitystä. 10 Osayleiskaavan toteuttaminen Tuulivoimapuiston osayleiskaavalla mahdollistetaan yhdeksästä tuulivoimalaitoksesta muodostuvan tuulivoimapuiston rakentaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tavoiteaikataulun mukaisesti tuulivoimapuiston rakentaminen on tarkoitus käynnistää vuodenvaihteessa 2013/2014. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
© Copyright 2024