LINKKI: Santahaminan_maankäyttösuunnitelma 2011
Santahaminan maankäyttösuunnitelma Selostus 20.6.2011 1 Seuraavat kartat on luokiteltu viranomaiskäyttöön: Piirustus nro 1, Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma 1:2000 Piirustus nro 2, Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma 1:4000 Piirustus nro 3, Santahaminan rakennetun alueen vesijohdot, viemärit ja putkistojärjestelyt 1:2000 Sisällysluettelo JOHDANTO ................................................................................................................5 1 SUUNNITTELUALUE ..........................................................................................7 2 SUUNNITTELUALUEEN HISTORIAA.................................................................8 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA...................................................................9 3.1 Alueen toimijat .......................................................................................................9 3.1.1 Joukko-osastot.....................................................................................................9 3.2 Toiminnallinen rakenne ...................................................................................... 10 3.3 Maanomistus ........................................................................................................ 12 3.4 Suoja-alue.............................................................................................................. 13 3.5 Vaara-alue.............................................................................................................. 14 3.6 Kaavoitustilanne .................................................................................................. 15 3.6.1 Maakuntakaava ................................................................................................. 15 3.6.2 Yleiskaavat......................................................................................................... 16 3.7 Muut lähialueen suunnitelmat ........................................................................... 18 3.8 Maisema, luonnonympäristö ja rakennuskanta............................................. 19 3.8.1 Selvityksen lähtökohdat.................................................................................... 19 3.8.2 Suunnittelualueen maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnon yleiskuvaus......................................................................................................... 20 3.8.3 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet ................................................ 24 3.8.3.1 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.............. 24 3.8.3.2 Muut arvokohteet.................................................................................... 27 3.8.3.3 Rakennusinventointi............................................................................... 28 3.8.3.4 Kulttuurihistoriallisten arvokohteiden ottaminen huomioon maankäyttösuunnitelmassa ................................................................... 28 3.8.3.5 Muinaisjäännökset.................................................................................. 29 3.8.4 Luonnon arvokohteet ........................................................................................ 34 2 3.8.5 Pohjavesialueet ................................................................................................. 39 3.9 Kulkuyhteydet, paikoitus ja opastus ............................................................... 40 3.10 Teknisen huollon verkostot............................................................................... 41 3.10.1 Yleistä ................................................................................................................. 41 3.10.2 Vesihuoltoverkoston nykytila............................................................................ 42 3.10.2.1 Vesijohtoverkosto ................................................................................... 42 3.10.2.2 Jätevesiviemäriverkosto ........................................................................ 42 3.10.2.3 Hulevesiviemäriverkosto........................................................................ 42 3.10.3 Vesihuoltoverkoston kehittämis- ja muutostarpeet ........................................ 43 3.10.3.1 Mitoitus .................................................................................................... 43 3.10.3.2 Vesijohtoverkosto ................................................................................... 43 3.10.3.3 Jätevesiverkosto..................................................................................... 43 3.10.3.4 Hulevesijohtoverkosto............................................................................ 43 3.10.3.5 Vesijohdot................................................................................................ 43 3.10.3.6 Jätevesiviemärit...................................................................................... 43 3.10.3.7 Hulevesiviemärit ..................................................................................... 44 3.10.4 Pohjavesiolosuhteiden huomioon ottaminen.................................................. 44 3.10.5 Jatkotoimenpiteet .............................................................................................. 45 3.11 Ympäristön häiriötekijät ..................................................................................... 46 3.11.1 Melu .................................................................................................................... 46 3.11.2 Pilaantuneet maat ............................................................................................. 50 4 TYÖN TAVOITTEET..........................................................................................51 5 MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN KESKEISET PERIAATTEET.......................53 5.1 Aluejako ................................................................................................................. 53 5.2 Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma ....................... 54 5.2.1 Kokonaisrakenne ja laajentumisalueet............................................................ 54 5.2.2 Kasarmit ............................................................................................................. 55 5.2.3 Palvelu- ja hallintoalueet sekä yleisten toimintojen alueet ........................... 55 5.2.4 Sotilashuollon alueet......................................................................................... 56 5.2.5 Virkistys- ja puistoalueet................................................................................... 56 5.2.6 Liikenne- ja pysäköintialueet............................................................................ 56 5.2.7 Erityistoimintojen alueet.................................................................................... 58 5.2.8 Asuinalueet ........................................................................................................ 59 5.2.9 Vesialueet ja pohjavesialueet .......................................................................... 59 5.2.10 Suojelualueet ja -kohteet .................................................................................. 59 5.2.11 Selvitysalue........................................................................................................ 60 5.3 Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma...... 61 5.3.1 Kokonaisrakenne ja laajennusalueet .............................................................. 61 5.3.2 Koulutus- ja harjoitusalueet .............................................................................. 61 5.3.3 Virkistys- ja puistoalueet................................................................................... 62 3 5.3.4 5.3.5 5.3.6 5.3.7 Liikenne- ja pysäköintialueet............................................................................ 62 Erityistoimintojen alueet.................................................................................... 62 Vesialueet ja pohjavesialueet .......................................................................... 64 Suojelualueet ja -kohteet .................................................................................. 64 5.4 Alueen nimistö...................................................................................................... 65 5.5 Maankäyttösuunnitelman toteutus................................................................... 65 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI..........................................................66 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maankäyttöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin .......................................................................... 66 6.2 Vaikutukset maisema- ja taajamakuvaan sekä liikenteeseen..................... 66 6.3 Vaikutukset luontotyyppeihin ja lajistoon ...................................................... 68 6.4 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin............................................................ 68 6.5 Sosiaaliset vaikutukset....................................................................................... 69 6.6 Melu, päästöt ja tärinä ........................................................................................ 69 6.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan................... 70 7 SUUNNITTELUVAIHEET...................................................................................71 7.1 Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................... 71 7.2 Työvaiheet ja vuorovaikutusmenettelyt .......................................................... 71 8 LÄHTÖAINEISTO ..............................................................................................73 Suunnitelmaan liittyvät kartat Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma 1:2000 Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma (sisältää liikennekaavion) 1:4000 Santahaminan rakennetun alueen vesijohdot, viemärit ja putkistojärjestelyt 1:2000 4 5 JOHDANTO Itä-Helsingin saaristossa sijaitsevan Santahaminan varuskuntasaaren alueelle on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma sekä rakennusinventointi vuosien 2009–2011 aikana. Työ käynnistettiin lokakuussa 2009. Maankäyttösuunnitelma käsittää Santahaminan alueen sekä sitä ympäröivät merialueet. Maisemasuunnitelma käsittää Santahaminan keskeiset rakennetut alueet. Rakennusselvitys kattaa koko Santahaminan alueen. Nyt laadittu työ perustuu osittain aiempiin, vuosina 2000–2001 laadittuihin Santahaminan rakennetun alueen sekä ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelmiin. Samaan aikaan on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma myös Isosaaren alueelle. Suunnitelmat laaditaan 10–15 vuoden aikavälille. Maankäyttö- ja maisemasuunnitelma on osa varuskuntasuunnittelua. Suunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Maankäytön suunnittelussa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain periaatteita ottaen huomioon puolustushallinnon eritysolosuhteet. Suunnittelussa noudatetaan puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittista strategiaa ja puolustushallinnon ympäristöpolitiikkaa. Maankäyttösuunnitelma on rakennetun alueen osalta asemakaavan luonteinen ja harjoitusalueiden osalta yleiskaavan luonteinen kokonaisvaltainen puolustusvoimien käytössä olevien alueiden toimintoja ohjaava suunnitelma. Se ohjaa rakentamista ja ylläpitoa, liikennejärjestelyjä, maali-, harjoitus- ja suoja-alueiden sekä ampumaratojen sijoittumista, koulutusta ja luonnonvarojen käyttöä. Maankäytön suunnitelmaan liittyvä maisemasuunnitelma puolestaan ohjaa viheralueiden kehittämistä. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää alueen toimintoihin, erityisesti maanpuolustukseen liittyvät kehitystarpeet ja ohjata niiden kehittämistä kestävällä tavalla, sekä selvittää ja ottaa suunnittelussa huomioon alueiden kehittämiseen liittyvät rajoitukset (luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön arvokohteet sekä arkeologiset arvot, ympäröivä yhteiskunta, ympäristökysymykset sekä toiminnalliset rajoitteet). Pääesikunta vastaa maankäyttö- ja maisemasuunnitelmista ja Puolustushallinnon rakennuslaitos toteuttaa suunnittelun. Suunnittelutyötä tekee konsultti. Suunnitelman konsulttityön tilaaja on Puolustushallinnon rakennuslaitos, jossa projektin johtamisesta on vastannut maisema-arkkitehti Margit Antikainen. Työn ohjaamisesta ovat vastanneet maankäytön, maisemasuunnittelun, rakennus- ja rakenneinventoinnin sekä luonto- ja ympäristöselvityksen työryhmät, joihin on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita puolustusministeriöstä, puolustusvoimista, Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, Senaatti-kiinteistöistä, Metsähallituksesta, Kruunuasunnot Oy:stä, Santahamina-seura ry:stä, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Museovirastosta, Uudenmaan liitosta sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta ja kaupunkisuunnitteluvirastosta. Pöyry Finland Oy:ssä konsulttityöstä ovat vastanneet maisema-arkkitehti Elina Kataja (projektin johto 1.5.2010 alkaen, maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), DI Juha Nurmi (projektin johto ja maankäytön suunnittelu 30.4.2010 asti), maisema-arkkitehti Heidi Ahlgren (maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), arkkitehti Sampo Perttula (maankäytön suunnittelu, rakennusinventointi), maisema-arkkitehti Mariikka Manninen (maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), arkkitehti Marja Kuisma (rakennusinventointi 31.12.2009 asti), ins. amk Juha Riihiranta (suunnitteluavustaja), FM, biologi Soile Turkulainen (luonto), DI Veikko Urmas (liikennesuunnittelu), rakennusmestari Olli Vepsä ja insinööri Sanna Rantanen (vesihuollon suunnittelu) sekä MMM Matti Ventola (laadunvarmistus). Paikka:_____________________________________ Aika: _____._____2011 Kenrmaj Juha-Pekka Liikola Maavoimien Esikuntapäällikkö Ev Turkka Heinonen Maavoimien Huoltopäällikkö 6 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Santahaminan varuskuntasaaren (n. 400 ha). Santahamina sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa Laajasalon eteläpuolella. Santahaminasta on yhteys mantereelle Hevossalmen kääntösillan ja Laajasalon kautta. Santahamina sijaitsee meriteitse noin 5 km päässä Helsingin keskustasta, maanteitse keskustaan on noin 12 km. Santahaminan maankäyttösuunnitelmassa ei ole käsitelty Kuninkaansaaren aluetta. Laajasalo Helsingin keskusta Jollas Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti suhteessa Helsingin keskustaan. 7 2 SUUNNITTELUALUEEN HISTORIAA Santahaminalla on rikas historia, josta tunnetaan monipuolisia vaiheita niin Ruotsin kuin Venäjän vallan ajalta. Ruotsin vallan aikana Santahaminaa kaavailtiin kahdesti kaupungin – Helsingin – sijaintipaikaksi. Santahaminan käyttö sotilassaarena on osa historiallista jatkumoa, jonka juuret ulottuvat Ruotsin vallan ajalle. Santahamina liitettiin Venäjän vallan alkuvuosina osaksi Suomenlahden puolustuslinnoitusta, aluksi viljelykäyttöä ja maan sekä puutavaran ottoa varten ja myöhemmin täysipainoiseksi osaksi Viaporin linnoitusta. Eräs merkittävimmistä taisteluista alueella käytiin Krimin sodan aikana elokuussa 1855. Santahaminan monipuolista historiaa on kuvattu ansiokkaasti mm. teoksessa Santahamina – Viaporin linnoituksen itäinen lukko (Marko Nieminen 2008). Santahamina on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston laatima inventointi, RKY2009). Santahamina jäsentyy osa-alueiksi, joilla kullakin on omat erityiset rakennushistorian, maiseman, luonnon ja toiminnallisten tekijöiden määrittämät omaispiirteensä. Santahamina on omaleimainen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen kokonaisuus, jossa sotilaskäyttö osaltaan ylläpitää saaren erityispiirteitä ja arvoja. Santahaminan rakennuskannasta on osana maankäyttösuunnitelmaa tehty erillinen selvitys, jossa on inventoitu alueen rakennukset ja rakenteet sekä kuvattu eri osa-alueiden erityispiirteitä ja kulttuurihistoriallista arvoa. Santahaminan kulttuurihistoriallista arvoa ja kohteita on kuvattu tarkemmin tämän selostuksen luvussa 3.8.3. Maankäyttösuunnitelmakartalla on esitetty yleismääräys alueen kulttuuriympäristön ja kulttuurihistoriallisten kohteiden suojeluun liittyen. Santahaminassa tunnetaan lukuisia muinaisjäännöksiä, jotka on muinaismuistolain nojalla suojeltu. Museovirastossa on laadittu vuonna 2009 selvitys Santahaminan arkeologisista ja historiallisesti merkittävistä rakenteista. Inventoinnissa käytiin läpi aiemmat tiedossa olevat muinaisjäännökset sekä tunnistettiin uusia kohteita. Tietoa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä luettelo inventoiduista muinaisjäännöksistä on esitetty tämän selostuksen luvussa 3.8.3.5. Muinaisjäännökset on myös esitetty maankäyttösuunnitelmakartoilla. Kuva 2. Uudenmaan Jääkäripataljoona 1950-luvulla. Kuva Santahaminan sotilaskodissa 2009 pidetystä valokuvanäyttelystä. 8 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 3.1 Alueen toimijat Santahaminan alueella toimii noin 4000 henkilöä (työpaikat, varusmiehet, kadetit), joista varusmiesten osuus on noin 1500. Santahaminassa on noin 900 vakituista työpaikkaa. Santahaminassa oli vuoden 2009 alussa 418 asukasta. Santahaminan ympäristössä on vilkasliikenteisiä vene- ja laivaväyliä, jotka rajoittavat saaren ammuntoja. Santahaminassa toimivat puolustusvoimien joukoista muun muassa Kaartin Jääkärirykmentti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Etelä-Suomen Huoltorykmentti, Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Merisotakoulu. Useat muutkin Etelä- ja Itä-Suomen joukko-osastot sekä rajavartiolaitoksen ja poliisin yksiköt käyttävät saaren harjoitusalueita ja harjoitustoimintaan rakennettuja koulutustiloja. Santahaminassa toimii myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Etelä-Suomen alue. Santahaminassa on Helsingin kaupungin ylläpitämä koulu ja päiväkoti. Kruunuasunnot Oy hallinnoi saaren asuinrakennuksia. 3.1.1 Joukko-osastot Kaartin jääkärirykmentti Kaartin Jääkärirykmentti on pääkaupunkiseudun oma joukko-osasto. Rykmentin päätehtävänä on kouluttaa pääkaupunkiseudun suojaksi taisteluun rakennetulla alueella erikoistuneita joukkoja. Koulutustehtävien lisäksi rykmentti vastaa valtiollisista edustustehtävistä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyistä ja asevelvollisuusasioiden hoitamisesta alueellaan. Varusmiehiä rykmenttiin astuu palvelukseen vuosittain noin 2000. Suomenlahden Meripuolustusalue Suomenlahden Meripuolustusalueen joukkoyksiköistä Santahaminaan on sijoitettu Suomenlinnan Rannikkorykmentti. Suomenlinnan Rannikkorykmentin vastuulla on valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvonta sekä turvaaminen pääkaupunkiseudun edustalla. Kriisitilanteessa se puolustaa pääkaupunkiseutua osana muuta meripuolustusalueen toimintaa. Etelä-Suomen Huoltorykmentti Etelä-Suomen Huoltorykmentti on Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan alainen hallintoyksikkö. Etelä-Suomen Huoltorykmentti vastaa täydennysten, kunnossapidon, kuljetusten, kenttälääkinnän ja huoltopalveluiden järjestelyistä Etelä-Suomen Sotilasläänin alueella. Henkilöstöä Etelä-Suomen Huoltorykmentillä on 134. Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu antaa ylintä yleistä ja sotilaallista maanpuolustusopetusta. Korkeakoulussa tehdään myös sotatieteellistä tutkimusta. Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) päätehtävä on järjestää opetus, joka johtaa upseerin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin. Lisäksi MPKK:n tehtävänä on tehdä sotatieteellistä tutkimusta sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Opetuksen suunnittelevat ja toteuttavat ainelaitokset: taktiikan, strategian, sotatekniikan, johtamisen ja sotilaspedagogiikan, sotahistorian sekä käyttäytymistieteiden laitokset. Ne vastaavat myös alansa tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta. 9 Merisotakoulu Merisotakoulu kouluttaa merikadetteja laivasto-, rannikkojoukko- ja johtamisjärjestelmälinjoilla, varusmiehiä reserviupseereiksi merivoimien laivasto-, meritiedusteluja tietotekniikkayksiköihin, merivoimien palkattua henkilöstöä sekä reserviläisiä kertaus- ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Opiskelijoita Merisotakoulussa on vuosittain noin 250. Lisäksi Merisotakoulu tutkii ja kehittää merivoimien meri- ja rannikkosodankäyntiä. Edellä mainittujen joukko-osastojen lisäksi Santahaminassa toimivat Sotilaslääketieteen Keskuksen alainen Santahaminan Terveysasema ja Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen alainen Santahaminan Muonituskeskus. Kuva 3. Santahaminan varusmiehet harjoittelevat mm. Saharan alueen hiekkakentillä. 3.2 Toiminnallinen rakenne Santahamina jakautuu toiminnallisesti kahteen eriluonteiseen osa-alueeseen: Saaren länsi- ja luoteisosassa sijaitsevaan rakennettuun alueeseen sekä laajaan ampuma- ja harjoitusalueeseen. Santahaminan osa-alueita ovat oheisella kartalla (kuva 4) osoitetut alueet: 1 Sisääntuloalue ja rakennetun alueen pohjoisranta 2 Kasarmialueen ranta 3 Asuinalue ja palvelut 4 Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalue ja urheilualueet 10 5 Keskeinen kasarmialue 6 Kasarmialueen eteläosa 7 Harjoitusalueen reuna 8 Päälaiturin, satama-, huolto- ja korjaamotoimintojen alue 9 Radioniemen alue 10 Eteläkärki 11 Itäkärki, Leipurinniemen alue 12 Harjoitus- ja ampuma-alueet Pohjoisniemi MPKK:n kiväärirata Hämylänniemi Kissalammenniemi Päälaituri Kissalampi Leipurinniemi Radioniemi Sahara Haulikkorata Kuperkeikka Likolampi Riviera Taisteluammuntojen alue Keskusampumarata Suurlahti Itäniemi Kuninkaansalmi Eteläniemi Kuva 4. Santahaminan toiminnallinen rakenne sekä tärkeimmät nimet Asuinaluetta ympäröivät ranta-alueet (1,2) sekä Eteläkärjen ja Likolammen ympäristö (10) ovat saaren asukkaiden, henkilökunnan ja varusmiesten virkistyskäytössä. Santahaminan itäisimmässä kärjessä eli Leipurinniemessä sijaitsee puolustusministeriön sauna (11). Ampuma- ja harjoitusalueella (12) sijaitsevat toiminnallisesti tärkeät taisteluampumarata ja keskusampumarata. Taisteluammuntojen vaara-alue ulottuu Santahaminan etelä- ja kaakkoispuoliselle merialueelle. Kasarmi- 11 alueen itäpuolinen, nk. Saharan alue on aktiivisessa käytössä olevaa varusmiesten lähiharjoitusaluetta. Ampuma- ja harjoitusalueen pohjoisosassa sijaitsevat pistoolirata ja Maanpuolustuskorkeakoulun kiväärirata. Keskusampumaradan pohjoispuolella on haulikkorata ja eteläpuolella polttotaistelurata. Itäniemessä on kaksi kranaatinheittopaikkaa. 3.3 Maanomistus Santahaminan maa-alueita ja rakennuksia hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Asuinkiinteistöjä hallinnoi Kruunuasunnot Oy. Koulu ja päiväkoti ovat Helsingin kaupungin hallinnassa. Saarta ympäröivää merialuetta hallinnoi Metsähallitus. Radioniemessä sijaitseva mastoalue on aiemmin ollut Soneran käytössä, ja mastot ovat siirtyneet liikenne- ja viestintäministeriön hallintaan. Ministeriöllä on sopimus Senaattikiinteistöjen kanssa. Kuva 5. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoima alue Santahaminassa 12 3.4 Suoja-alue Santahaminan suoja-alue on esitetty oheisella kartalla. Aluevalvontalaissa säädetään suoja-alueista ja suoja-alueilla noudatettavista toimintarajoituksista. Suojaaluesäännösten tarkoituksena on osaltaan varmistaa Suomen alueellinen koskemattomuus. Suoja-alueet ovat valtakunnan turvallisuuden ja aluevalvonnan järjestämisen kannalta tärkeitä ja rajoiltaan tarkkaan määriteltyjä Suomen aluevesien osia. Kuva 6. Santahaminan suoja-alue (Lähde: Merivoimat: http://www.mil.fi/merivoimat/esikunta/suoja_index2.dsp) 13 3.5 Vaara-alue Santahaminan vaara-alue on esitetty oheisella kartalla. Santahaminan taisteluampumarata käsittää Santahaminan saaren kaakkoisen osan sekä sitä reunustavan merialueen ja pysyvän ilmailun vaara-alueet. Kuva 7. Santahaminan vaara-alue (Lähde: Taisteluampumaradan johtosääntö. Kaartin Jääkärirykmentti 2007) 14 Kuva 8 Taisteluampuma-alueen maaraja näkyy kuvassa punaisella. Raja on esitetty likimääräisesti maankäyttösuunnitelmakartalla. Raja on merkitty maastoon. (kuvalähde: Taisteluampumaradan johtosääntö. Kaartin Jääkärirykmentti 2007) 3.6 Kaavoitustilanne 3.6.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä marraskuussa 2006. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 15.8.2007 maakuntakaavan vahvistamisesta tehdyt valitukset. Santahamina on maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Santahaminan pohjavesialueet on osoitettu pv-merkinnällä, jota koskee seuraava suunnittelumääräys: ” Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua.” Santahaminan pohjoispuolelle on osoitettu veneväylä. Santahaminan ja Isosaaren välille on osoitettu laivaväylä. Osa Santahaminasta on osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: ”Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maaaineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot.” Santahamina on osoitettu kult- 15 tuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot.” Kuva 9. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. 3.6.2 Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, jossa Santahamina on osoitettu sotilasalueeksi. Santahaminan rakennettu alue on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota koskee määräys: ”Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät”. Santahaminan Suurlahden saaret ja luodot on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Santahamina on osoitettu alueeksi, joka muutetaan asunto- ja virkistysalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois (A). 16 Kuva 10. Ote Helsingin yleiskaava 2002:sta. Suunnittelualue rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. 17 3.7 Muut lähialueen suunnitelmat Santahaminan alueella ei ole asemakaavoitettua aluetta. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Santahaminan pohjoispuolella Laajasalon Jollaksessa. Laajasalon Kruunuvuorenrannan asuinalueen osayleiskaavatyöhön liittyen on suunnitteilla joukkoliikenneyhteys Kruunuvuorenselän yli Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Eri vaihtoehtoina on tarkasteltu mm. silta-, lautta- ja tunneliyhteyttä. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2008 lopulla, että suunnittelua jatketaan Kruununhaasta Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta kulkevan raitiotiesiltavaihtoehdon pohjalta. Suunnitteluun liittyy YVA-menettely (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 24.6.2009), joka on parhaillaan käynnissä. YVA-ohjelma oli nähtävillä 13.9. – 12.11.2010. Tätä kirjoittaessa lehtitietojen mukaan kaupungin taloustilanne edellyttää siltavaihtoehdon suunnittelun lykkäämistä. Kruunuvuorenrannan ja koko Laajasalon joukkoliikenneyhteyksien tarkastelussa on tutkittu myös yhteysmahdollisuuksia Santahaminaan (Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008. Helsingin kaupunki). Vaikka Santahaminan maankäytön muutoksen suunnittelu nykyisestä käytöstä poiketen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, ovat joukkoliikenneratkaisut sidoksissa toisiinsa. Vaihtoehtoja on selvitetty jo Helsingin yleiskaava 2002 -työn yhteydessä. Kaikissa joukkoliikennevaihtoehdoissa (metro, pikaraitiotie, bussi) yhteys Santahaminaan tapahtuu samoin kuin nykyisinkin saaren pohjoisosassa Hevossalmen kohdalta. Maankäyttösuunnitelmassa ja varuskunnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdolliset tulevaisuuden joukkoliikenneyhteydet. Saaren pääsisäänkäynnin säilyminen nykyisellä paikallaan Hevossalmessa ei rajoita joukkoliikenneyhteyden toteuttamista tulevaisuudessa. 18 3.8 Maisema, luonnonympäristö ja rakennuskanta 3.8.1 Selvityksen lähtökohdat Santahaminan maankäyttösuunnitelmaa varten on kerätty ja analysoitu aiemmin laadittuja selvityksiä. Saarelta on olemassa huomattava määrä monipuolista selvitysaineistoa. Saaren luontoarvot toimivat osaltaan suunnittelun lähtökohtana. Luontoarvojen selvittämisen pääasiallisena tietolähteenä on Santahaminan osalta käytetty ”Santahamina, sotilassaaren luontoaarteet” -julkaisua (toim. J. Nieminen 2009), johon on koottu kattavasti tietoa saaren luonnonympäristöstä ja arvokkaista luontokohteista. Julkaisu sisältää asiantuntija-artikkelit lajilistoineen saaren linnustosta, hyönteisistä ja putkilokasveista. Käytössä olleet selvitykset ja muu taustamateriaali on lueteltu lähdeluettelossa. Lisäksi selvitystä varten tehtiin yleispiirteinen maastokäynti Santahaminaan ja pidettiin tilaajan, Helsingin kaupungin ja Metsähallituksen kanssa yhteinen työneuvottelu. Kuva 11. Näkymä mereltä Santahaminan läntiselle rannalle, jossa vaihtelevat kallio- ja ruovikkorannat. Kuvassa vasemmalla näkyy Radioniemessä sijaitseva masto. Santahaminan maiseman kuvaus perustuu olemassa oleviin selvityksiin, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä lukuisiin maastokäynteihin. Lisäksi on pidetty tilaajan, Helsingin kaupungin ja Metsähallituksen kanssa yhteisiä työneuvotteluja. Taustaaineistona olleet selvitykset on lueteltu lähdeluettelossa. Maiseman osa-alueiden kuvaus sisältyy Santahaminaan laadittuun maisemasuunnitelmaan. Santahaminan rakennuskannasta on osana maankäyttösuunnitelmaa laadittu erillinen rakennuskannan selvitys, joka on tämän suunnitelmaselostuksen liitteenä 4. Selvityksen painopisteenä on ollut nykytilanteen kartoitus alueen rakennuksista ja rakenteista. Lähtötietoina on käytetty pääasiassa Puolustushallinnon rekisteritietoja, lisäksi rakennukset ja rakenteet on käyty kuvaamassa maastossa. Selvityksessä on erityisesti ollut tarpeen tuoda esiin käytöstä poistuneet rakennukset, jotta niiden suojelun tarvetta ja mahdollisia käyttötarkoituksen muutoksia voidaan pohtia jatkossa tarkemmin. Rakennusinventointi luo pohjan alueen suojelutarpeiden tarkempaan määrittelyyn. 19 3.8.2 Suunnittelualueen maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnon yleiskuvaus Santahaminan saari sijaitsee Itä-Helsingissä mannerrannikon edustalla sisäsaariston vyöhykkeellä. Kapea Hevossalmi erottaa Santahaminan Laajasalosta, Jollaksesta ja Villingistä. Saari on osa rannikkoa myötäilevää kookkaiden, puustoisten ja osittain rakennettujen saarien ketjua. Santahamina sijaitsee maisemallisessa rajakohdassa: saaren etelä-itäranta rajautuu avoimeen ulkosaaristo – avomerivyöhykkeeseen kun taas länsi-pohjoisranta on osa suojaisampaa sisälahtien vyöhykettä. Alueella on monipuolinen historia, mikä näkyy sekä alueen luonnossa että rakennetussa ympäristössä. Rakennetut alueen painottuvat saaren länsi- ja pohjoisosiin. Muut osat saaresta ovat satoja vuosia jatkuneen käytön enemmän tai vähemmän muokkaamia luonnonalueita. Santahamina on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, joka on osa maailmanperintökohde Suomenlinnan linnoitussaarien ketjua. SANTAHAMINA SUOMENLINNA VALLISAARI KUNINKAANSAARI Kuva 12. Santahamina on osa Suomenlinnan linnoitussaarten ketjua Helsingin edustalla. Kuvalähde: Suomenlinnan maisema. Kunnostussuunnitelma. Helander et al. 1987. Santahaminan topografia on hyvin vaihtelevaa. Alavimmat, hiljattain maankohoamisen myötä merestä paljastuneet alueet ovat vain hiukan merenpinnan tason yläpuolella, kun taas kallioselänteiden korkeimmat lakialueet nousevat yli 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Maakerros kallion päällä on yleensä ohut, ja lakialueet ovat avokalliota. Saaren pohjoisosa on eteläosaa loivapiirteisempi. Rantojen luonne vaihtelee saaren eteläosan jylhistä kalliorannoista matalien poukamien loiviin maankohoamisrantoihin, joilla kasvillisuus on rehevää. Kallioperältään Santahaminan eteläosa on graniittia. Pohjoisosassa on granaattija kordieriittigneissiä. Lisäksi saarella on kauempaa kulkeutuneita lohkareita. Likolammen ja Kissalammen alueilla on laaja emäksisten kivilajien vyöhyke, mikä näkyy kasvillisuuden erityisenä rehevyytenä. Myös saaren pohjoisosassa, päätien molemmin puolin on pienialainen kalkkikiviesiintymä. 20 Maaperä on suurelta osin hiekkaa. Moreenia on ainoastaan rakennetulla alueella pienenä selänteenä, kallioiden ympärille muodostuneina kapeina kehinä sekä niiden välisissä notkelmissa. Itärannan alavassa pohjukassa on jonkin verran savea. Saaren keskiosan hiekka- ja hietatasanne on jääkauden sulamisvaiheessa jäätikön reunan eteen syntynyt reunamuodostuma. Alue on luokiteltu I luokan pohjavesialueeksi, ja alueelta pumpattiin aiemmin osa saarelaisten juomavedestä. Pintavesiuomia on alueella vähän, sillä imeytyminen on hiekkapitoisen maaperän takia voimakasta. Rakennetun alueen eteläpuolella sijaitseva Likolampi, joka on keinotekoisesti muotoiltu selänteiden väliseen painanteeseen, on toiminut jätevesien saostusaltaana 1980-luvun alkuun asti. Saaren länsiosassa sijaitsevan Kissalammen alueella on vielä 1700-luvun ns. Kuninkaan Kartaston mukaan ollut kapea salmi, joka on erottanut toisistaan Santahaminan ja saaren nykyisen itäkärjen, joka on tuolloin ollut erillinen Storholmenin saari. Kuva 13. Likolammen aluetta Santahaminan rakennettu ympäristö on rakentunut vuosisatojen kuluessa. Selkeimmin omina kokonaisuuksinaan hahmottuvat 1900-luvun alussa rakennettu venäläisten punatiilikasarmien laaja kokonaisuus, Maanpuolustuskorkeakoulun 1940luvun funktionaalista tyylisuuntaa edustava eheä kokonaisuus sekä 1950–60 lukujen asuntoarkkitehtuuria edustava kokonaisuus. Edellisten lisäksi alueella on eri-ikäisten rakennusten muodostamia pienempiä ryhmiä ja yksittäisiä rakennuksia sekä runsaasti eri-ikäisiä rakenteita, kuten tykkipattereita, vanhoja kivettyjä tykkiteitä, paraatikenttiä, harjoitusalueita, muistomerkkejä ja laiturirakenteita. Saarelta sekä sitä ympäröivältä vesialueelta tunnetaan lukuisia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä (puolustusrakenteet). Joitakin kivijalka- ja aitarakenteita on säilynyt sotilaskäyttöä edeltäneeltä Santahaminan kylän ajalta. Museovirasto on laatinut selvityksen Santahaminan arkeologisista ja historiallisesti merkittävistä rakenteista. Inventointi valmistui keväällä 2010. Eri-ikäisillä ja -luonteisilla rakennetuilla alueilla maisemakuvan peruselementtejä ovat rakennukset, niiden rajaamat piha- ja kenttäalueet, näkymäakselit rakennus- 21 ten ja teiden suuntaisesti sekä rakennettua aluetta rajaavat metsäiset luonnonalueet. Paikoin avautuu näkymiä meren suuntaan. Luonnonalueilla maisemakuva vaihtelee luonnontilaisten luontokohteiden miljöistä voimakkaasti muokattuihin tai kuluneisiin harjoitus- ja ampuma-alueisiin. Kaukaa avomeren suunnasta katsottuna puustoinen Santahamina hahmottuu luonnonalueena. Myös lähempää tarkasteltuna saaren eteläosa hahmottuu lähinnä luonnonalueena. Lännen suunnasta tarkasteltuna rakennukset ja muut rakennetut elementit, kuten laiturit ja mastot erottuvat saaren maisemassa, samoin kulttuurivaikutteinen kasvillisuus. Santahaminan kasvillisuutta on jo vuosisatojen ajan muokannut ihmisen toiminta. Luontoa on muokattu käyttötarpeisiin sopivaksi ja alueelle on myös tuotu uusia lajeja. Saaren biotooppien monimuotoisuus on oleellisesti suurempi kuin muilla Helsingin saarilla. Saaren suuri koko ja sijainti avomeren ja sisäsaariston rajakohdassa lisää kasvillisuuden vaihtelua. Saaren etelärannoilla tapaa ulkosaariston luodoille ominaisia kasviyhdyskuntia, kun taas pohjoisrannan suojaisissa poukamissa ollaan jo mannerrannikon olojen tuntumassa. Suuren pinta-alan vuoksi Santahaminaan mahtuu laajoja metsäalueita ja myös soita. Saaren metsät ovat keskimäärin iäkkäitä, esimerkiksi suuri osa männiköistä on 100 - 200 vuotta vanhoja, mutta metsiä on paikoin myös hoidettu uudistamalla pieniä aloja kerrallaan. Suurin osa saaren metsistä on tyypiltään tuoreita kankaita, mutta Saharan alueella ja kallioisilla selänteillä kasvillisuus on karumpaa. Kasarmialueella ja vanhojen huviloiden ympäristössä tavataan omaleimaista kulttuurikasvilajistoa. Kuva 14. Santahaminan eteläkärjen linnoitusvallien omaleimaista kasvillisuutta Santahaminan eläimistö on saaren erityispiirteiden ansiosta hyvin monipuolinen. Nisäkkäistä Santahaminassa on tavattu ainakin hirvi, jänis, rusakko, kettu, orava, mäyrä, saukko, villiminkki ja siili sekä useita lepakkolajeja. Linnuista saarella pesii monia metsälajeja, jotka ovat muualla Helsingissä harvaluisia. Muita linnustoltaan arvokkaita alueita ovat saaren lammet, lehdot ja ruovikot. Saaren ympäristön matalikot ovat tärkeitä muuttolintujen levähdyspaikkoja. Hyönteisistä saarella tavataan varsinkin paahteisten hiekkamaiden ja varjoisten lehtojen lajeja, minkä lisäksi lam- 22 met ovat arvokkaita sudenkorentoalueita. Saarella on myös monia matelijoiden ja sammakkoeläinten suosimia elinympäristöjä. Kuva 15. Ympäristön tyypillisiä elementtejä Santahaminassa: Saharan hiekka-aluetta ja vanhaa kookasta männikköä. Kuva 16. Santahamina, yleiskartta (lähde: Maanmittauslaitos, maastotietokanta). 23 3.8.3 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet 3.8.3.1 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Päätös on tullut lainvoimaiseksi kesällä 2010. Santahamina kokonaisuudessaan on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Santahaminaan tai sen kanssa samaan merelliseen avoimeen maisematilaan rajautuvat lisäksi RKY-kohteet Suomenlinna sekä osia Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutuksesta. Santahamina on osa Suomenlinnan maailmanperintökohdetta. Kuva 17. Santahaminan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. (www.rky.fi) 24 Santahaminan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY2009) Kuvaus Santahaminan saaren strategisesti tärkeä sijainti Helsingin edustalla on muokannut vuosisatoja sotilaskäytössä olleen alueen kulttuuriympäristöä poikkeukselliseksi kokonaisuudeksi, jonka perustana ovat Venäjän keisarikunnan valtakunnallisen sotilasrakentamisen osana 1850 aloitetut ja 1917 asti täydennetyt tykkipatterit sekä 1910-luvulla rakennettu varuskunta. Suomen puolustusvoimien toteuttamien rakennusvaiheiden merkityksestä kertoo mm. 1940 valmistunut Kadettikoulu, joka on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Santahaminan sotilasalueen hyvin säilynyttä historiallista kerrostuneisuutta lisäävät merenkulkuun, asutushistoriaan ja sotilaalliseen toimintaan liittyvät muinaisjäännökset. Santahaminaan johtaa pohjoisesta Hevossalmesta maantie, jonka varrella ovat keskeiset sotilasrakennukset. Venäläisen varuskunnan laaja 1910-luvun punatiilikasarmialue on rakennettu keisarikuntaa varten laadittujen tyyppipiirustusten mukaan saaren länsiosaan. Paraatikentän reunoilla on säännöllinen kasarmiryhmä, jota on 1960-luvulla täydennetty kahdella arkkitehti Pekka Rajalan suunnittelemalla kasarmilla. Paraatikentän eteläpuolella mm. yksikerroksiset talli- ja varastorakennukset, sähkö- ja radioasemat ja monikerroksiset kasarmit muodostavat erinomaisesti säilyneen kokonaisuuden. Venäläisen varuskunnan ortodoksikirkon kivijalka on paraatikentän itäpuolella. 1910-luvun alueella on myös suomalaisen kauden kasarmeja ja toimitiloja, kuten Ilmailuvoimien rakennukset 1920-luvulta, joista mainittakoon päällystökerho, asuinrakennus sekä länsirannan asuinrakennukset ja ilmailuvarikko. Ilmailuvoimien rakennuksille on ominaista sileäksi rapattu selkeälinjaisuus. Toinen rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävä kokonaisuus on saaren pohjoisosassa, jossa päätiestä itään haarautuvan tien varrella ovat Kadettikoulun, nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) rakennukset kolmesta vaiheesta. Olavi Sortan 1930luvulla suunnittelemat modernin pelkistetyt rakennukset, kookkaat koulu- ja ruokalajuhlasalirakennukset sekä pienemmät kasarmi, kurssirakennus, asuinrakennus ja talli, ympäröivät mäntyjä kasvavaa pihaa. Kolmikerroksisen koulurakennuksen siipiosassa ovat voimistelusali, uima-allas ja sauna. Sisätiloja elävöittävät luonnon- ja keinovalon vuorovaikutus, kiiltopinnat sekä tyylitellyt sotilasaiheet. Aluetta on täydennetty pohjoisosaan lähelle rantaa 1964 valmistunein Tyyne ja Reino Lammin-Soilan suunnittelemin koulu- ja asuntolarakennuksin. Niiden ja Kadettikoulun väliin jäävällä aukiolla on Krimin sodan pommituksessa 1855 menehtyneiden sotilaiden pyramidin muotoinen hautamuistomerkki. Sen ympärillä on 1600-1700-luvuille ajoittuva hautausmaa. 1993 valmistunut Osmo Lapon piirtämä luentosali-oppilasasuntola on Kadettikoulun länsipuolella. Alueeseen kuuluu myös urheilukenttä. Varuskunta-alueen asuntoja on keskitetty saaren pohjois- ja luoteisosaan puistomaisen puuston keskelle. Päätien länsipuolella pohjoisosassa ovat alueen vanhimmat, 1850-luvun puiset sotilasrakennukset sekä 1910-luvun punatiilisiä asuinrakennuksia. Tien itäpuolella on nuorempaa rakennuskantaa omana ryhmänään: 1950-60 luvuilla valmistuneet arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän ja arkkitehti Reino Lammin-Soilan suunnittelemat kerrostalot. Niiden välissä on kolme 1980-90-luvun asuintaloa. Alueen tuntumassa on tyyppipiirustusten mukaan 1950-luvulla valmistunut vesitorni. Santahaminan itä- ja eteläosassa on harjoitusalue, kuten Suurlahden hiekkainen ranta-alue Riviera. Alueen rakennukset, mm. 1880-luvun ruutikellarit ja 1910-luvulla rakennetut varastot ja kellarit ovat pattereittain saaren rannoilla. Tieverkosto on pääosin venäläiseltä kaudelta. Saaren keskellä on Saharaksi nimitetty hietikkoalue, joka on hakattu avoimeksi jo 1820-luvulla Viaporin tykistön ampumaleirejä varten. Itsenäisyyden ajan alussa Saharaa on käytetty Ilmailuvoimien lentokenttänä. Sisällissodan vankileirillä 1918 menehtyneiden punaisten hauta muistomerkkeineen on Saharan laidalla. Venäläisaikaiset tykkipatterit sijaitsevat ympäri saaren. Ne ovat osa Viaporin linnoituspiiriä, joka ulottui Helsingin edustan saarille. Tykkipattereita on täydennetty I maailmansodan aikaan, jolloin Santahamina on liittynyt osaksi Ahvenanmaalta Pietarin edustalle ja Viron rannikoille ulottuvaa Pietari Suurelle nimettyä meririntamaa. Tykkipattereille johtavat päätiestä 25 haarautuvat mukulakivetyt tykkitiet. Saarella on runsaasti luonnonarvoja, kuten lehdot saaren lounaisosassa ja Rivieran rantaniityt metsineen. Varuskuntakäyttö on edesauttanut uhanalaisten eliö- ja kasvilajien säilymistä. Rannoilla on laiturirakenteita eri ajoilta. Saarta ympäröiviltä vesiltä tunnetaan mm. väyläesteitä ja hylkyjä. Historia Santahaminan saari sijaitsee ikivanhan purjehdusreitin varrella, ja se on ollut merenkulkijoiden pysähdyspaikka, mahdollisesti myös satama ja kauppapaikka. Saarelta on etsitty viikinkiaikaan ajoittuvia kohteita johtuen Uudenmaan rannikkoa seurailevasta ”viikinkien idäntiestä” sekä Vartiokylän keskiaikaisen linnavuoren läheisyydestä. Varmoja jäännöksiä rautakautisesta toiminnasta ei saarelta ole toistaiseksi löytynyt. Santahaminan kylä mainitaan 1400-luvulla. Kylässä oli 1560-luvulla kaksi taloa. Kylä sijaitsi saaren länsirannalla mahdollisesti Papinlahden puretun upseerikerhon ympäristössä aina 1800-luvun alkupuolelle asti. Santahamina esiintyy runsaasti kirjallisissa lähteissä 1500luvun puolivälissä, jolloin Kustaa Vaasa suunnitteli sitä Tallinnan kilpailijaksi rakennettavan uuden kaupungin sijaintipaikaksi. Helsinki perustettiin lopulta Vantaanjoen suulle, mutta Santahaminaan ehdittiin rakentaa aittoja. Helsingin siirtoa Vantaanjoen suusta Santahaminaan suunniteltiin 1630-luvulla, mutta kaupunki siirrettiinkin Vironniemelle. 1600-luvun puolivälissä laadittuun karttaan on saaren pohjoisosaan merkitty hautausmaa, joka sijaitsee nykyisen maanpuolustuskorkeakoulun pihassa. Paikalla tehtiin arkeologisia kaivauksia 2004 ja havaittiin, että kaikki tutkitut vainajat olivat miehiä. 1808-1809 Suomen sodassa venäläiset piirittivät Viaporia myös Santahaminasta käsin. Yhdeksän tykin patteri rakennettiin nykyiselle Radioniemelle ja lähisaareen. Viaporin antauduttua venäläiset piiritysjoukot siirtyivät pois. Santahamina liitettiin Viaporin linnoitukseen 1810-luvulla. Intensiivinen sotilaallinen toiminta alkoi Krimin sodan aikana 1850luvulla, jolloin saarelle rakennettiin tykkipattereita pääkaupungin turvaksi osana Helsingin edustan ja Viaporin linnoitustöitä. Rakentaminen jatkui vaiheittain Venäjän vallankumoukseen saakka. Keisarikunta toteutti 1910-luvulla koko keisarikuntaan ulottuvan sotilasrakennushankkeen, joka käsitti sekä varuskuntia että linnoituksia. Hankkeen tuloksena Suomeen valmistui kymmenkunta ns. punatiilivaruskuntaa ja meri- ja maalinnoitusketju. Valikoimassa niistä ovat Santahamina, Dragsvik, Hennala, Riihimäki ja Kouvola sekä pääkaupunkia ympäröivä maa- ja merilinnoitusketju. Viaporin tykistö alkoi käyttää Santahaminaa jo 1820-luvulla leirialueena ja nimittää sitä Leirisaareksi. Jo ennen 1910-luvun punatiilivaihetta rakennettiin pääasiassa puisia majoitus- ja varastorakennuksia saaren pohjoisosaan ja jo tuolloin muotoutuneen päätien varteen. 1906 Viaporin kapina alkoi miinakomppaniassa, jonka kasarmit olivat nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun alueella. Kapinaan liittyvä muistomerkki on päätien pohjoispäässä. Santahaminassa oli 1918 sisällissodan punavankileiri. Sen jälkeen Santahaminaan sijoitettiin suomalainen varuskunta, jonka joukko-osastot ja toiminnot ovat vaihdelleet. Santahaminassa on ollut maavoimien ja tykistön eri joukko-osastoja ja kouluja, mm 1940-1963 Ilmatorjuntakoulu. Ilmailuvoimat aloitti toimintansa Santahaminassa 1923-1943 ja käytti Saharan ampumarataa lentokenttänä. Kadettikoulu siirtyi 1940 Niinisalosta Santahaminaan. Uusi kadettikoulu päätettiin rakentaa Santahaminaan ja arkkitehtonisen kokonaisuuden suunnitteli puolustusministeriön arkkitehti Olavi Sortta apunaan arkkitehdit Kyllikki Halme ja Irma Paasikallio. Rakentaminen aloitettiin 1939. Kadettikoulun rakennushanke kytkettiin alusta pitäen tuolloin näköpiirissä olleiden vuoden 1940 olympialaisten valmisteluun. Viitattiin urheilijoiden majoitus- ja harjoittelutilojen tarpeeseen ja uuden kadettikoulun yhteyteen saatiinkin mm. uimahalli. Suomen puolustusvoimien 1930-1940-luvun rakentaminen ilmentää nuoren kansakunnan luomaa uutta, vanhemmasta varuskuntarakentamisesta erottautuvaa arkkitehtuuria, jossa kansainväliset arkkitehtuurivaikutteet oli mukautettu suomalaisiin olosuhteisiin. 26 Lisätietoa Markus Manninen, Viapori. Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918. Sotamuseo Helsinki 2000. Anne Mäkinen, Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000. Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto akatemia, do.co.mo.mo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002. Kai Heng et al., Santahaminasuunnitelma 2007. Puolustusministeriö 2007. Marko Nieminen, Santahamina, Viaporin linnoituksen itäinen lukko. Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos 2008. (lähde: www.rky.fi) 3.8.3.2 Muut arvokohteet Vuonna 1940 valmistunut Kadettikoulu eli nykyinen Maanpuolustuskorkeakoulun alue on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Alueen ominaispiirteitä ja arvoja on kuvattu edellä tässä luvussa RKY 2009 -kuvauksen yhteydessä. Kuva 18. Maanpuolustuskorkeakoulun arvokas aluekokonaisuus on suomalaisen modernismin esimerkki osana kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymää merkkiteosvalikoimaa. 27 3.8.3.3 Rakennusinventointi Santahaminan rakennuskannasta on osana maankäyttösuunnitelmaa laadittu erillinen rakennuskannan selvitys. Selvityksen painopisteenä on ollut nykytilanteen kartoitus alueen rakennuksista ja rakenteista. Lähtötietoina on käytetty pääasiassa Puolustushallinnon rekisteritietoja, lisäksi rakennukset ja rakenteet on käyty kuvaamassa maastossa. Selvityksessä on lisäksi ollut tarpeen tuoda esiin käytöstä poistuneet rakennukset, jotta niiden suojelun tarvetta ja mahdollisia käyttötarkoituksen muutoksia voidaan pohtia jatkossa tarkemmin. Museovirasto on laatinut käyttöä vailla olevista rakennuksista arvion, joka on kuvattu rakennusinventointiraportissa. Rakennusinventointi toimii osaltaan lähtötietona alueen suojelutarpeiden tarkemmassa määrittelyssä. Rakennuskantaan kohdistuvien muutosten, mm. rakennuskorjausten valmistelun yhteydessä tulee laatia perusinventointia kattavammat selvitykset kyseiseen osa-alueeseen, rakennusryhmään tai kohteeseen liittyen. 3.8.3.4 Kulttuurihistoriallisten arvokohteiden ottaminen huomioon maankäyttösuunnitelmassa Santahaminan varuskuntasaaren aluekokonaisuus on valtakunnallisissa inventoinneissa osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueella korostuvat rakennetun kulttuuriympäristön arvojen lisäksi arkeologiset arvot, maisemalliset arvot ja luontoarvot sekä maanpuolustukseen ja puolustushistoriaan liittyvät toiminnalliset arvot ja toiminnan jatkuvuus. Santahaminan maankäytössä tulee ottaa huomioon alueen kulttuuriympäristön ainutlaatuisuus. Aluetta koskevissa suunnitelmissa sekä käytännön rakennustöissä tulee suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden ottaa huomioon kulttuurihistoriallisten ja muiden arvojen säilyttäminen. Täydennysrakentaminen tulee sijoittaa arvokkaiden aluekokonaisuuksien luonnetta vaalien. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maankäyttösuunnitelmassa on osoitettu yleismääräys kulttuuriympäristön suojeluun liittyen. Rakennuskohtaisia suojelumerkintöjä ei ole esitetty. Valitun lähestymistavan taustalla on alueen kokonaisuuden ja eri osa-alueiden kulttuurihistoriallinen arvo, joka hahmottuu eriluonteisten osa-alueiden sekä niiden toimintojen kautta, ja jossa sotilassaaren alueella jatkuva käyttö, muokkaava voima on säilynyt varsin pitkään samana ja säilyy edelleen ylläpitäen kulttuurihistoriallisia arvoja sekä luontoarvoja. Kunkin yksittäisten rakennusten arvoa tai hierarkkista asemaa ei ole tässä yhteydessä ollut tarkoituksenmukaista tutkia ja määrittää kohdekohtaisesti. Sen sijaan kysymykset säilyneisyydestä ja suojelutarpeista nousevat esille laajoina toiminnallisina kokonaisuuksina. Erityisesti maisemasuunnitelman yhteydessä on tarkasteltu ja kuvattu eri osa-alueiden erityispiirteitä ja arvoja. Alueella jatkuva toiminta ylläpitää rakennusten arvoa osana kokonaisuutta. Eräs esiin noussut kysymys on ollut käyttöä vailla olevat rakennukset ja niiden suojelu. Rakennusinventoinnissa on lueteltu nämä rakennukset sekä esitetty tarkempi arvio niiden huomioon ottamisesta alueita koskevassa suunnittelussa ja toimenpiteissä. 28 Koko Santahaminan alueen kulttuuriympäristön suojelua koskeva yleismääräys on laadittu yhteistyössä Museoviraston kanssa. Määräys on osa maankäyttösuunnitelmakarttaa. Määräyksen sisältö on seuraava: Ehdotus yleismääräykseksi: rakennukset ja ympäristö (Museovirasto, rakennushistorian osasto, 31.5.2010) Santahamina on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Sen kulttuurihistoriallisten arvojen osatekijöitä ovat rakennukset ikään, materiaaliin tai käyttöön katsomatta, lisäksi rakennusten pihapiirit, muistomerkit, istutukset ja istutetut alueet, kentät, harjoitusmaastot, tiestö ja muu kulkuväylästö, laituripaikat ja muut toiminnan muokkaamat ympäristöt, muinaisjäännökset (joista on oma erityismääräyksensä) sekä luonnontilaiset, usein samalla ihmisvaikutteiset maastokohdat. Santahamina jäsentyy osa-alueiksi, joilla kullakin on omat erityiset, rakennushistorian ja toiminnallisten tekijöiden määrittämät omaispiirteensä. Kulttuurihistoriallisen arvon säilymiseksi alueen ominaispiirteet ja osa-alueiden ominaisluonne on otettava huomioon rakennuksiin ja muuhun ympäristöön vaikuttavien toimien harkinnassa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Rakennusten muutoksissa on kuultava hyvissä ajoin Museovirastoa, luontevimmin viimeistään hankesuunnittelua aloitettaessa. Se, mikä koskee rakennuksia, koskee soveltuvin osin myös alueen muita kohteita ja ominaispiirteitä. Uudisrakentaminen tulee suunnitella siten, että muutos ei vähennä alueen kulttuurihistoriallista arvoa ja että rakentaminen on mahdollisimman korkeatasoista. Yleismääräys ei koske tilapäisiä tai väliaikaisia rakenteita ja rakennelmia, rakennuksista erillisiä teknisiä laitteita ja kojeita suojineen sekä tavanomaista (päivittäistoiminnan aiheuttamaa) maastoon kajoamista. 3.8.3.5 Muinaisjäännökset Santahaminan saari on vanhojen purjehdusreittien varrella sijaitseva satamapaikka ja saaressa sijaitsi keskiajalta 1700-luvulle Sandhamnin kylä. Santahaminaa suunniteltiin uuden kaupungin (Helsingin) perustamispaikaksi 1500-luvulla ja uudelleen 1600-luvulla, jolloin Helsinki siirrettiin pois Vantaanjoen suusta. Jo Ruotsin vallan aikaan Santahaminan saarelle suunniteltiin sotilaallista toimintaa ja Krimin sodan aikana 1800-luvun puolivälissä venäläiset aloittivat saaren linnoittamisen. Venäjän vallan alkuvuosikymmeninä Santahamina liitettiin Viaporin linnoitukseen ja saari muutettiin suljetuksi sotilasalueeksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana oli aktiivinen linnoittamisvaihe. Suomen itsenäistyttyä Santahamina siirtyi puolustusvoimille, jonka hallinnassa Santahaminan saari edelleen on. Museovirasto (U. Köngäs & T. Mikkanen) suoritti Santahaminassa syksyllä 2009 muinaisjäännösinventoinnin Senaatti-kiinteistöjen tilauksesta. Inventointialue käsitti Santahaminan saaren lisäksi lähistöllä sijaitsevat pikkusaaret, joista tarkastettiin Teerisaari, Nuottasaari, Lehmäsaari ja Matosaari. Inventoinnissa etsittiin kaikenlaisia ja -ikäisiä muinaisjäännöksiä, jotka paikannettiin, rajattiin, määriteltiin ja luokiteltiin. Lähdeaineistona käytettiin mm. historiallisia karttoja, kirjallisuutta ja vanhoja inventointitietoja. 29 Vuoden 2009 inventoinnin jälkeen alueelta tunnetaan yhteensä 38 muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä, neljä mahdollista muinaisjäännöstä, yksi irtolöytöpaikka ja 15 muuta kohdetta (joita ei luokiteltu muinaisjäännöksiksi). Muinaisjäännöksistä vanhin on keskiajalta periytyvä kylänpaikka. Suurin osa kohteista on 1800- ja 1900-lukujen puolustusvarustuksia ja sotahistoriallisia rakenteita, mutta joukossa on myös hautapaikkoja, kivirakenteita, kalliohakkauksia ja merenkulkuun liittyviä jäännöksiä. Muiksi, muinaismuistolain rauhoituksen ulkopuolisiksi kohteiksi on luokiteltu mm. maastosta löytyneet nuorehkot talonpohjat. Edellä mainittujen Museoviraston inventoimien muinaisjäännöskohteiden lisäksi saarella on laajalla alueella mahdollisia hautapaikkoja, joista on parhaillaan laadittavana tarkempia tutkimuksia. Hautapaikat tulee ottaa huomioon alueen maankäytön suunnittelussa ja käytännön rakennustoimenpiteissä. Museoviraston inventointiraportissa 2009 on esitetty erillisillä taulukoilla ennen inventointityötä muinaisjäännösrekisterissä olleet muinaisjäännöskohteet sekä vuoden 2009 inventoinnissa tunnistetut kohteet. Kaikki edellä mainitut tunnistetut muinaisjäännöskohteet ja -alueet on esitetty maankäyttösuunnitelmakartoilla kohde- ja aluemerkinnöillä sm-1. Kohteet on numeroitu paikallistamisen helpottamiseksi. Numerointi viittaa Santahaminan arkeologisen inventoinnin 2009 kohdekuvauksiin ja taulukoihin Merkinnät ja niihin liittyvät suunnittelumääräykset ovat seuraavanlaisia: Maankäyttösuunnitelmakartoilla on esitetty muut inventoinnissa tunnistetut arvokkaat kohteet, joilla ei ole muinaisjäännöksen asemaa, kohdemerkinnällä sy, Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Lisäksi on esitetty suojeltavat muistomerkit merkinnällä sr-1, Muistomerkki. Santahaminan tykkipattereita on yhdistänyt mukulakivinen tykkitieverkosto. Tiet on rakennettu tukemalla tienreunat suuremmilla luonnonkivillä tai lohkokivillä. Joskus tiet on pengerretty. Tien keskiosa on päällystetty reunustaa pienemmillä mukulakivillä. Tien leveys on vaihdellut 4 ja 12 metrin välillä riippuen paikasta ja käyttötarkoituksesta. Tien vieressä on saattanut olla oja. Vanha tieverkosto kartoitettiin ja rajattiin maastohavaintojen perusteella sekä käyttäen apuna vanhoja karttoja. Samat tielinjat ovat edelleen käytössä, osa mukulakiveyksistä erottuu yhä maanpinnalle ja osa on peittynyt, kun teitä on myöhemmin 30 parannettu. Vaikkei mukulakiveystä ole aina erotettavissa maanpinnalle, on hyvin todennäköistä että nykyisen tienpinnan alla on säilynyt arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia ja rakenteita. Tykkitiet liittyvät saaren tykkipattereiden muodostamaan historialliseen kokonaisuuteen ja ovat suojeltuja muinaisjäännöksiä. Mikäli tällaisella tienosuudella tehdään töitä, joiden aikana maahan kajotaan, on Museoviraston kanssa etukäteen neuvoteltava tarvittavista toimenpiteistä ja tutkimuksista. Maankäyttösuunnitelmassa tykkiteihin liittyen on osoitettu yleismääräys. (Museovirasto 2009) Ehdotus yleismääräykseksi, muinaisjäännökset/tykkitiet: Alueella sijaitsevat tykkitiet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai käsittelyltään niihin rinnastettavia kohteita. Tykkiteitä koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava Museovirastoa. Tunnettujen tykkiteiden sijainti on esitetty karttaliitteenä maankäyttösuunnitelman selostuksessa sekä Santahaminan arkeologisessa inventoinnissa 2009 (kohde nro 25). Kuva 19. Santahaminan muinaisjäännökset (Museovirasto 2009). Taulukossa 1 (nro:t 1-11) on luetteloitu ennen vuotta 2009 tunnistetut kohteet. 31 Kuva 20. Santahaminan muinaisjäännökset (Museovirasto 2009). Taulukossa 2 (nro:t 1232) on luetteloitu vuoden 2009 inventoinnissa tunnistetut kohteet. 32 Kuva 21. Santahaminan muinaisjäännökset ja tykkitiet, sijainti alueella (Museovirasto 2009). 33 3.8.4 Luonnon arvokohteet Tässä luvussa on esitelty käytettävissä olleisiin lähteisiin ja asiantuntijatietoihin perustuen saaren merkittävimmät luontoarvot. Ne on järjestelty kaksitasoisesti siten, että arvokkaina aluekokonaisuuksina rajatut alueet (A-G) pitävät useimmissa tapauksissa sisällään useita erityisen arvokkaita luontokohteita (1-16). Erityisen arvokkaat luontokohteet ovat sellaisia, joissa esiintyy uhanalaista, harvinaista tai erityisen monipuolista lajistoa tai ne edustavat poikkeuksellisen luonnontilaisia, edustavia tai harvinaisia luontotyyppejä - monissa niistä on metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä tai joissakin vesilailla suojeltuja kohteita ja osa täyttää luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppien kriteerit. Myös aluekokonaisuuksina rajatuilla alueilla on huomioon otettavia luontoarvoja sekä merkitystä luontokohteita yhdistävinä viherkäytävinä. Aluerajaukset on esitetty seuraavalla kartalla (aluekokonaisuudet vaaleanvihreällä ja arvokkaat luontokohteet tummanvihreällä). Samat aluerajaukset on esitetty Santahaminan maankäyttösuunnitelman kartoilla. 16 7 G B 8 13 9 6 12 C F A E 3 11 1 4 10 2 10 D 14 10 15 10 5 Kuva 22. Santahaminan luonnon arvokohteet 34 A. Länsiosa Saaren länsi- ja lounaisosassa on useita lähekkäisiä luontokohteita. Lisäksi Nuottasaari on luontoarvoiltaan huomionarvoinen ja pohjoisosan Radioniemessä kasvaa rehevää lehtimetsää ja iäkästä puustoa. 1. Likolampi ja sen ympäristö Likolampi on keinotekoisesti kallioiden väliseen painanteeseen muotoiltu lampi, joka aiemmin toimi jätevesien saostusaltaana. Lammen ympäristössä on kallioperässä emäksisiä kivilajeja ja rehevää lehtomaista kasvillisuutta. Lampi tärkeä pesimälampi etenkin mustakurkku-uikulle, mutta siellä pesii ja kasvattaa poikasiaan myös muita vesilintuja. Ympäröivien lehtojen lintutiheys on suuri. Likolampi on arvokas myös matelija- ja sudenkorentokohteena ja siellä ruokailee lepakoita. Lammen itäpuolen rinteessä kasvaa vanhaa kuusikkoa ja lammen ympäristössä istutettuina jaloja lehtipuita ja vierasperäisiä havupuita. Jalopuulehdoissa on tavattu uhanalaisia perhoslajeja. 2. Saharankorpi Suoalue on vanhasta ojituksesta huolimatta säilynyt melko luonnontilaisena. Siellä vaihtelevat mosaiikkimaisesti ja väliin laajempinakin kuvioina erilaiset korpityypit ja suursaranevapainanteet. Lännessä kohteeseen kuuluu rehevää vanhaa kuusimetsää ja pohjoispäässä on kausivetinen lammikko. Alueella kasvilajisto on monipuolinen. Alueella esiintyy myös runsaasti lepakoita. 3. Papinlahti Alueeseen sisältyy ruovikkoranta ja sitä reunustavat tervalepät sekä ylempänä kärrytien molemmille puolille sijoittuva saniaislehto. Alueella esiintyy lehtimetsien linnustoa kuten kuhankeittäjä. 4. Kiviarkunniemen pohjoispuolen luhta ja lehto Kohde koostuu suojaisan lahdenrannan leveästä avoluhdasta ja sen yläpuolen rantalehdosta. Alueella esiintyy Helsingissä huomionarvoista kasvilajistoa ja se edustaa hyvin kasvillisuuden sukkessiosarjaa murtovedestä lehtoon. 5. Eteläkärki Niemen kärki on luonnoltaan monipuolista virkistysaluetta ja muinaismuistoaluetta. Se on Helsingin lintutieteellisen yhdistyksen käyttämä lintujen havainnointipaikka ja arvokas sekä linnustoltaan että kasvillisuudeltaan. Kallioilla ja Krimin sodan aikaisten linnoitusten hiekkavalleilla esiintyy hienoa ketokasvillisuutta. Alueella on myös pieni kalliovesilampare. Uhanalaisia ja huomionarvoisia kasvilajeja tavataan useita, kuten keltamatara (VU, valtakunnallisesti uhanalainen, vaarantunut), ketopiippo, ketonoidanlukko (NT, valtakunnallisesti uhanalainen, silmälläpidettävä), hirssisara, pikkurantasappi (NT, valtakunnallisesti uhanalainen, silmälläpidettävä), jouhiluikka ja suomyrtti. Ketokasvillisuudelle raivaus ja myös kohtalainen kulutus ovat eduksi, joten kummankin toiminnon jatkuvuus on suotavaa. Niemen tyven pienialainen lehto on merkittävä lepakkoalue. 35 6. Länsiluoto Matala kallioluoto on Santahaminan alueen paras lintuluoto ja ainoa, jossa pesii vielä selkälokkeja. B. Teerisaaren alue Teerisaari, joka on yhdistetty kannaksella Santahaminaan, kuuluu laajahkoon jäätikköjokimuodostelmien kokonaisuuteen. Saaressa ja sen ympäristössä on useita luontokohteita. 7. Teerisaari Saaren laakeaa etelärantaa vallitsevat merenrantaniityt, jotka vaihettuvat yläosassa mäkikaurakedoksi. Saaren mantereen puolelle on rakennettu pitkittäissuuntainen hiekkavallin, jolla kasvaa niittykasvilajistoa. Mäkikauraketo on Helsingissä harvinainen kasvillisuustyyppi ja alueella esiintyy muutenkin huomionarvoista kasvilajistoa. Teerisaari on yksi saaren aktiivisimmista lepakkopaikoista. 8. Teerisaaren eteläpuolen luhta Kohde on laakea merenranta, jonka kasvillisuus vaihettuu ruovikosta yläosan lajistoltaan monipuoliseksi luhdaksi. 9. Sotilaskodin ranta Pienvenesataman eteläpuolella sijaitsee rehevä tervaleppävaltainen lehto, jossa on runsas lehtimetsälinnusto. 10. Haapasaaret, Punaluoto, Lohikari, Pitkäsaari Kallioisilla saarilla ja luodoilla pesii lokkeja ja vesilintuja. Ammunnat Santahaminan Suurlahdella Haapasaariin ja luotoihin on kielletty lintujen pesimäaikana 20.5. – 15.8. siten, että maaleja ei saa asettaa eikä paikantaa kyseisiin maastonkohtiin (Taisteluampumaradan johtosääntö 2007). C. Itäosa Alueeseen kuuluvat Suurlahden alue ja Kissalammen ympäristö sekä pohjoisosassa Storholmenin (Kissalammennimen ja Leipurinniemen) ja eteläosassa Itälinnakkeen kallioiset metsät. Lisäksi pohjoisosassa Hämylänniemessä on lehtoa sekä tärkeä lepakoiden pesimä- ja ruokailualue. 11. Suurlahti ja Riviera Suurlahden loiva rantavyöhyke on saaren merkittävin kosteikkoalue ja luontoarvoiltaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Ammunnat ja maastopalot pitävät aluetta osittain avoimena. Laakeilla hiekkapohjaisilla rannoilla vallitsevat merenrantaniityt, joiden edustan matalikolla sini- ja merikaisla muodostavat näyttäviä kasvustoja. Rantaniityn ylemmillä osilla kasvaa mm. maariankämmekkää. Länsiosassa kohde jatkuu saaren keskustaan päin ulokkeena, jonka sisäosia vallitsevat tervaleppäluhdat, korvet ja -lehdot. Useat metsäkuvioista ovat lahopuustoisia. Taisteluampumaradan kupeessa on rehevä lammikko, jossa kasvaa Helsingissä äärimmäisen uhanalaista 36 varstasaraa. Rivieran alue on merkittävä lintujen pesimä-, ruokailu- ja lepäilyalue. Maalialueen ulkopuolelle jäävällä niityllä pesivät mm. tylli ja punahalkaviklo. Lisäksi se on tärkeä alue paahteisten ympäristöjen hyönteisille – nivelkärsäisten lisääntymis- ja talvehtimisalueena Riviera on Helsingin merkittävin - ja siellä ruokailee lepakoita. 12. Kissalampi ja Kissalammen luhta Kissalampi on hyvin matala kluuvityyppinen lampi, jonka matala hiekkakannas erottaa merestä. Lammen ympärillä on monipuolisesti luhtakasvillisuutta ja kaakkoispuolella lehtoa. Lammesta työntyy kohti länsilounasta pitkä ja kapea luhta- ja niittykasvillisuuskieleke, jonka pohjoisreunalla on ruohoista tervaleppäkorpea. Alueella esiintyy useita huomionarvoisia kasvilajeja kuten nevaimarre, soikkokaksikko, lehtokielo, merisara, hirssisara, suomyrtti, mesimarja ja nuokkukohokki. Lampi ja sen rehevät ja lahopuustoiset rantametsät ovat linnustoltaan arvokkaita; lammen linnustoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku ja ristisorsa. Kissalampi on myös tärkeä matelija- ja sudenkorentoalue ja rantametsineen merkittävä pesimä- ja ruokailupaikka lepakoille. 13. Kissalammenniemi Kohde koostuu luonnontilaisesta hiekkarannasta sekä länsiosan lehdosta. Rinteen yläosassa on pieni, liki luonnontilainen lähde. Alueella esiintyy Helsingissä huomionarvoista kasvilajistoa. 14. Itäniemi Itäniemen länsiosassa on runsaslahopuustoisia metsäkuvioita. Rannassa ja rinteessä on lehtoa. Vanhan kalliometsän alueella on laajoja jäkälikköjä. Alue on myös linnustoltaan arvokas ja siellä tavataan lepakoita. D. Eteläosa Alueella on pitkä yhtenäinen ja melko luonnontilainen merenrantaosuus. 15. Etelärannan poukama Kohde koostuu lahdenpoukamasta ja sitä rajoittavista kallioista. Poukaman perukan merenrantaniityn kasvilajisto on suojaisenpuoleisille, kivisille ulkorannoille luonteenomaista. Itäisen kallioniemen kärkipaaden takana on erinomaisen edustava kivinen siniheinäniitty. Alueella kasvaa mm. liuskamaltsaa (valtakunnallisesti uhanalainen, LC, elinvoimainen). E. Sahara Sahara on avoin harjoitus- ja entinen lentokenttäalue keskellä saarta. Sen maaperä on kuivaa hietikkoa ja monin paikoin esiintyy nummimaista kasvillisuutta. Alue on tärkeä etenkin paahteisten ympäristöjen hyönteisille. Mahdollista pohjaveden pinnan tason nousua alueella tulee tarkkailla alueen luontoarvojen säilymisen vuoksi. 37 F. Kasarmialue Kasarmialueella on lepakoiden tärkeitä pesimäkolonioita ja tien suuntaisesti ruokailualuetta. G. Lehmäsaari Lehmäsaaressa ja sen luodolla pesii vuosittain vesilintuja, tiiroja ja lokkeja. 16. Hevossalmen luoto Luodolla pesii huomattavan suuri tiirakolonia. 38 3.8.5 Pohjavesialueet Merkittävä osa suunnittelualueesta on harjua ja I luokan pohjavesialuetta. Osa saarelaisten juomavedestä on aikaisemmin pumpattu tältä pohjavesialueelta, nykyään koko saari on liitetty HSY:n verkkoon. Arvokkaan pohjavesialueen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pohjavedenpinnan mahdollista nousua alueella tulee tarkkailla pitkällä aikavälillä. Uudenmaan ELY-keskus on luokitellut Santahaminan pohjavesialueen luokkaan I eli vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi. Maankäyttösuunnitelmassa on esitetty pohjavesialueen rajaus maakuntakaavan ja ELY-keskuksen tietojen mukaisesti. Alueen kokonaispinta-ala on 1,13 km², varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,85 km². Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 400 m³/d. Santahaminaan on laadittu pohjavesialueen suojelusuunnitelma (Vesihydro Oy 1999). Kuva 23. Santahaminan I luokan pohjavesialueen rajaus 39 3.9 Kulkuyhteydet, paikoitus ja opastus Santahaminan pääväylänä toimii saaren pohjoisosasta Hevossalmen sillalta kasarmialueen eteläosaan johtava tieyhteys, jolta saaren kattavat kokoojaväylät erkanevat. Lisäksi saarella on alempiluokkaisia liityntäväyliä, joista osa toimii myös palokujina. Santahamina on suljettu sotilaskohde, jolla liikkuminen on luvanvaraista. Luvat myöntää Puolustusvoimien ulkopuoliselle henkilöstölle Santahaminan komendantin toimisto. Kulunvalvonta tapahtuu välittömästi Hevossalmen sillan jälkeen olevalla tarkastuspisteellä. Saaren pysäköinti on pääosin hajautettu rakennusten yhteyteen. Alueella on myös muutamia laajempia, rakennetun alueen pohjoisosassa sijaitsevia pysäköintialueita. Santahaminan sisääntuloportin eteläpuolella on Santahaminan opastustaulu. Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksella on oma opastustaulunsa Ritaritalon kohdalla. Santahaminan nykyinen tiestö, opasteet ja laajat paikoitusalueet on esitetty oheisella kartalla. Maankäyttösuunnitelmassa osoitettu uusi tiestö ja liikennekaavio on esitetty tämän selostuksen luvussa 5.2.6. Kuva 24. Santahaminan nykyinen tiestö (pääväylät mustalla, kokoojaväylät punaisella ja liityntäväylät keltaisella), paikoitus (P) ja opastaulut (i) 40 3.10 Teknisen huollon verkostot 3.10.1 Yleistä Tämän luvun tarkoituksena on todeta alueen vesihuollon nykytila ja esittää, miten sitä pitää kehittää tai muuttaa alueen maankäytön suunnittelussa esitettyjen uusien rakennuskohteiden ja alueiden häiriötöntä vesihuoltotarvetta palvelemaan. Tärkeänä tavoitteena on myös esittää, miten nykyisellään hajanainen vesihuoltoverkosto on tulevaisuudessa mahdollista ryhmitellä siten, että alueelle syntyisi selkeä vesihuoltoverkostojen reitistö. Selvitystä täydentää vesihuollon verkostojen kartta. Selvitys on laadittu sekä Santahaminan että Isosaaren alueelle. Selvitys perustuu viettoviemärien osalta olemassa oleviin karttatietoihin. Isosaaren osalta selvitys on kuvattu Isosaaren maankäyttösuunnitelmaselostuksessa. Edellä kuvattua ryhmittelyä pitää pyrkiä käyttämään koskien myös erilaisia kaapelija kaukolämpöyhteyksiä. Näiden reitityspiirustuksien laatiminen ei ole sisältynyt nyt käynnissä olevaan työhön. Tavoitteena reittien valinnassa on se, että ne sijaitsisivat katujen ja ajoyhteyksien sekä kevyen liikenteen reittien tai ulkoilureittien alla tai puistoalueilla siten, että ne rajoittaisivat mahdollisimman vähän alueen tulevaa maankäyttöä ja rakentamista. Lähes kaikki Santahaminan alueen rakennukset kuuluvat nykyisen vesihuollon piiriin. Vesihuoltoputkistot on rakennettu vuosien varrella melko hajanaisesti siten, että ne eivät noudata kaikilta osiltaan olemassa olevia kulkureittejä tai niitä ei ole ryhmitelty jälkeenpäin katsottuna tarkoituksenmukaisesti. Osa putkistoista on rakennettu piha-alueiden poikki siten, että ne ilman siirtoa rajoittaisivat mahdollista tulevaa täydennysrakentamista. Johtolinjoja on rakennettu vuosien mittaan myös hyvin monesta eri materiaalista. Vesijohtoja on hyvin monia putkikokoja ja materiaaleja. Putkina on käytetty asbestisementti-, valurauta-, teräs-, PVC -, PEH- ja PEL-putkia. Alueen täydennysrakentamista rajoittaa myös useassa kohdin vesihuoltokaivannoista erilleen rakennettu kaukolämpö- ja kaapeliverkosto. Lähtötietoaineistona olleessa vesihuoltoverkostoja esittävässä kartta-aineistossa on jonkin verran virheellisiä putkikokoja, jotka eivät vastaa valmistajan standardimittaa. Näitä virheellisiä putkikokoja ovat esimerkiksi seuraavat: 170 PVC = 160 PVC 230 tai 238 PVC = 225 PVC 300 PV = 315 PVC 130 PVC = 125 PVC 100 PVC = 110 PVC Alueelta saatavilla oleva vesihuolto- ja muita verkostoja esittävä sähköinen kartta on kuvaruudulla tarkasteltuna riittävän yksityiskohtainen, mutta laajempana koko alueen kattavana piirustuksena tai paperitulosteena sitä ei voida sellaisenaan 41 käyttää yksityiskohtaisen tiedon, mm. putkien sijainnin, korkotietojen tai materiaalien esittämiseksi. Santahaminan alue on rakentamiselle edullista ja helppoa sora-, tai hiekka maastoa, jossa ei esimerkiksi verkostojen painumista ja siitä johtuvaa rikkoutumista ilmene kovinkaan paljon. Suurin osa tarkasteltavasta alueesta Santahaminassa on luokiteltu ensimmäisen luokan pohjavesialueeksi eli vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi. Tämä on asettanut ja tulee jatkossakin asettamaan tiettyjä erityisvaatimuksia jätevesien ja hulevesien keräykselle, putkilinjojen tiiveydelle ja ns. likaisten pintavesialueiden hulevesien käsittelylle. 3.10.2 Vesihuoltoverkoston nykytila 3.10.2.1 Vesijohtoverkosto Santahaminan vesihuoltoverkosto on siirtynyt sovituilta osin HSY:n omistukseen 1.1.2010 alkaen. Alueelle johtaa kaksi DN 200 mm pääsyöttöyhteyttä HSY:n verkostosta mantereelta. Toinen vesijohto tulee maihin alueelle luoteiskulmassa Hevossaaren sillan ja Teerisaaren puolessa välin. Lähellä rantaa sijaitsee päävesimittarikaivo. Mittarikaivon jälkeen verkosto hajautuu pitkin aluetta. Toinen yhteys tulee maihin alueen koilliskulmassa. Verkostossa on paljon kiertoyhteyksiä, joten se on hyvin toimintavarma. Alueen palonsammutus hoidetaan verkostossa olevien palopostien kautta saatavalla vedellä. Alueella on pohjavesikaivo, joka ei kuitenkaan ole enää käytössä. Alueella on myös vesitorni, joka ei ole käytössä. 3.10.2.2 Jätevesiviemäriverkosto Jätevedet kerätään gravitaatioviemäreillä ja neljällä pumppaamolla ja näiden paineviemäreillä tarkasteltavan alueen lounaisosassa sijaitsevalle pääpumppaamolle (HSY), josta ne pumpataan DN 250 mm paineviemärillä meren pohjassa HSY:n viemäriverkostoon. Alueen pumppaamoista kaksi on HSY:n pumppaamoita. Jätevesiviemärit sijaitsevat osittain samoissa kaivannoissa vesijohtojen kanssa, mutta osittain myös erillisissä omissa kaivannoissaan halkoen kaavoituksessa esitettyjä rakennettavia alueita. 3.10.2.3 Hulevesiviemäriverkosto Hulevesiä alueelta kerätään luonnollisesti ensisijaisesti vain katoilta ja päällystetyiltä liikennealueilta ja sielläkin lähinnä pysäköintialueilta. Hulevedet johdetaan lyhyillä purkuviemärillä mereen tai sopiviin maastokohtiin. Osa hulevesistä käsitellään öljynerotuksen kautta ennen mereen laskemista. Tällainen alue on mm. autohuoltolan alue alueen lounaisosassa. 42 3.10.3 Vesihuoltoverkoston kehittämis- ja muutostarpeet 3.10.3.1 Mitoitus Määritettäessä tarkasteltavalle alueille asukasmääriä ja työpaikkamääriä on käytetty seuraavia ohjeellisia arvoja: - 1 asukas/45 k-m2 1 työntekijä/70 tsto-k-m2 Johtolinjoilla, joissa keskellä olemassa olevaa linja tehdään linjamuutos, on käytetty samaa putkikokoa kuin nykyinenkin on. 3.10.3.2 Vesijohtoverkosto Uusien vesijohtojen mitoituksessa on käytetty mitoituskertoimia Qdmax 2,0 ja Qhmax 1,5. Alueen sisällä kulutukset on jaettu väkiluku- ja työpaikkalukujen perusteella. Mitoituksessa ei ole huomioitu mahdollista springlerjärjestelmien palovedentarvetta, vaan springlerveden tarve on turvattava erillisillä springlervesisäiliöillä ja pumpuilla. 3.10.3.3 Jätevesiverkosto Uusien jätevesiviemärin mitoitusvirtaama on laskettu lisäämällä maksimikulutukseen (Qmax) arvio vuotovesistä. Viemäriverkoston tulevat kaadot ja mitoitukset on tarkastettava kun alueen suunnittelu etenee ja tulevat korkotasot ovat tarkemmin tiedossa. 3.10.3.4 Hulevesijohtoverkosto Vesihuollon yleissuunnitelmassa on hulevesien viemärit mitoitettu 120–130 l/s/ha mitoitussateen mukaan. Valumakertoimina on käytetty kaupunkiliiton julkaisussa B63 ”Vesijohtojen ja viemäreiden suunnittelu” määriteltyjä kertoimia. Tulvareitteinä toimivat kadut ja viheralueet. 3.10.3.5 Vesijohdot Uusia yhteyksiä rakennetaan nykyisestä verkosta suunnitelmapiirustuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi muutoksia tehdään uudelleen ryhmittelyn periaatteiden mukaisesti. Nykyisten parakkirakennusten läpi menevät vesijohto- ja aluelämpölinjat siirretään liikennöidyn väylän alle ja jokaiseen rakennukseen tehdään oma taloliitos. 3.10.3.6 Jätevesiviemärit Tulevilta rakennuksilta jätevedet johdetaan suunnitelmakartassa esitetyillä gravitaatioviemäreillä olemassa olevaan verkostoon. Rakennettavilta jätevesiviemäreiltä 43 ja niiden tarkastuskaivoilta vaaditaan ehdotonta tiiveyttä koska ne sijaitsevat tärkeällä pohjaveden muodostumisalueella. Sekä paineviemäreitä että gravitaatioviemäreitä joudutaan muuttamaan uuteen sijaintiinsa tulevien toimintojen vuoksi. Lisäksi muutoksia tehdään uudelleen ryhmittelyn periaatteiden mukaisesti. 3.10.3.7 Hulevesiviemärit Nykyisten hulevesiviemäreiden siirtoja ei Santahaminan alueen suunnitelmassa ole esitetty siinä määrin kuin jätevesiviemäreiden tai vesijohtojen, sillä niitä ei samalla tavalla ole tarvetta keskittää johtamaan vesiä samaan paikkaan kuin esimerkiksi jätevesiä. Hulevesiviemäreiden purkupaikkoja on molemmilla alueilla hajautettu sijoittumaan sopiviin maastokohtiin muuallekin kuin merenrantaan, ja siksi niille ei tarvitse löytää pitkiä siirtolinjoja esimerkiksi liikenneväylien alueella. Uudet hulevesiviemärit puretaan ensisijaisesti meren rantaan. Ulkosalla olevien raskaiden ajoneuvojen pysäköinti- ja huoltoalueiden hulevedet on johdettava öljynerotusjärjestelmän kautta mereen. Vain puhtailta alueilta voidaan hulevesiä johtaa alueen sisällä maastoon. Pääliikenneväylien kuivatusjärjestelyjä ei ole tässä suunnitelmassa erikseen esitetty. Päällystetyillä tiealueilla kuivatus tapahtuu ensisijaisesti kallistuksilla vapaaseen maastoon tai kadun suuntaisilla kuivatusviemäreillä, jotka puretaan sopivaan maastokohtaan. Paikoitusalueilla hulevedet kerätään keräilyviemäreillä ja johdetaan sopivaan maastokohtaan. Isosaaren nykyinen hulevesiviemäröinti säilytetään ennallaan. 3.10.4 Pohjavesiolosuhteiden huomioon ottaminen Tarkastelualue sijoittuu osittain Santahaminan (nro 0109103) I-luokan pohjavesialueille. Santahaminan pohjavesialueella sijaitsee vedenottamo, jonka käyttö on lopetettu vuonna 2007. Alueen pohjavesiolosuhteet tulee ottaa huomioon kaikissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä. Vaikka suunniteltava kohde ei sijoittuisikaan luokitellulle pohjavesialueelle, on pohjaveden pilaaminen kielletty (YSL 8§). Myös pohjaveden muuttaminen on kielletty (VL 1:18§). Lisäksi suunniteltavat toimenpiteet saattavat olla vesilain mukaan luvanvaraisia. Lähtökohtana tulee olla, etteivät suunnitellut toimenpiteet heikennä pohjaveden laadullista tai määrällistä tilaa. Pohjaveden määrälliseen tilaan vaikuttavia toimenpiteitä saattavat olla esim. rakenteiden ulottaminen pohjavedenpinnan tason alapuolelle siten, että rakenteiden kuivanapidon seurauksena muodostumasta poistuu pohjavettä. Lisäksi pohjaveden muodostumista vähentäviä, ja siten myös määrälliseen tilaan vaikuttavia toimenpiteitä saattavat olla esim. pintojen asfaltointi ja kuivatusvesien poisjohtaminen. Pohjaveden laadulliseen tilaan vaikuttavia toimenpiteitä saattavat olla esim. laajaalaiset maankaivutyöt. Pohjavedenpinnan taso Santahaminan pohjavesialueella on vedenottamon käytöstä poistamisen (2007) jälkeen noussut. Pohjavedenpinnan tason nousu saattaa 44 aiheuttaa ongelmia olemassa olevien rakenteiden kuivatuksen suhteen. Alun perin pohjavedenpinnan tason yläpuolelle sijoittuneet rakenteet saattavat pohjavedenpinnan tason kohotessa joutua pohjavedenpinnan tason alapuolelle. Pohjavedenpinnan tason kohoamisesta saattaa aiheutua myös muita haitallisia tai ei toivottuja seurauksia. Esimerkiksi pohjaveteen voi liueta haitta-aineita sellaisista maaperäkerroksista, jotka ovat vedenottamon käytön aikana sijoittuneet pohjavedenpinnan tason yläpuolelle. Vedenoton lopettamisen ja pohjavedenpinnan tason nousun vaikutuksia sekä korjaavia toimenpiteitä tulisi selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä tarkemmin. Pohjavedenpinnan taso pidemmällä aikavälillä tulee tämän hetken tietämyksen mukaan nousemaan. 3.10.5 Jatkotoimenpiteet Tässä yleissuunnitelmassa esitetyt putkistomuutokset on tehty ilman gravitaatiolinjojen korkeustietoja tai tarkemittauksia. Etenkin gravitaatiolinjojen osalta on jatkosuunnitteluvaiheissa mitattava nykyisten viemäreiden korkeusasemat, erityisesti niissä kohdin, joissa liitytään vanhaan järjestelmään. Putkien asennussyvyyttä voidaan tarvittaessa laskea routasyvyyden saavuttamiseksi. Jos kaivukustannusten arvioidaan kasvavan liian suuriksi, asennussyvyys voidaan säilyttää entisellä tasolla ja putket voidaan lämpöeristää. Vesihuoltoverkoston siirrot, uudelleen järjestelyt ja muiden esitettyjen periaatteiden mukaisen ryhmittelyn rakentaminen tulee tehdä vähitellen vaiheittain, esimerkiksi uusien liikenneväylien rakentamisen tai vanhojen kunnostamisen yhteydessä, uusien putkiyhteyksien tai vanhojen saneerauksen vaihtoehtona. Sama koskee myös kaapelointien ja kaukolämmön rakentamista. HSY:n mukaan yleisten vesijohtojen ja viemäreiden siirrot palvelevat alueen maankäyttöä ja rakentamista, joten niiden suunnittelu ja toteutus tulee kustantaa HSY:n ulkopuolisella rahoituksella. Suunnitteluperiaatteet tulee käydä läpi HSY:n kanssa ja valmiit suunnitelmat tulee hyväksyttää HSY:llä. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen mukaan vesijohtoverkoston suunnittelussa on huomioitava sammutusveden saannin turvaaminen asuin- ja kasarmialueilla. Tämän varmistamiseksi palopostiverkostolle suositellaan tehtäväksi tarkistus ja huolto sekä tarvittaessa laajennus siten, että paloposteja on asuin- ja kasarmialueilla 150 m välein. Vesijohtoverkoston kapasiteetin suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös automaattisten sammutuslaitteistojen vedentarve. 45 3.11 Ympäristön häiriötekijät 3.11.1 Melu Santahaminan ammuntojen vaikutuksia on selvitetty keväällä 2010 laadituissa ympäristömeluselvityksissä (Insinööritoimisto Akukon Oy, Helsinki 3/2010). Santahaminan ampumatoiminta on erittäin vilkasta, ja ammunnoista (rata- ja taisteluammunnat) aiheutuu melu- ja tärinähaittoja sekä paineaaltoja. Selvityksessä melua selvitettiin mallilaskennan avulla ja raskaiden aseiden ja ampumaratojen melumittauksilla. Mittaukset käsittivät sekä melupäästöjen lähimittauksia että melutasojen kaukomittauksia. Tärinän arviointi ei sisältynyt selvitykseen. Santahaminan pienikaliiperisten aseiden laukausmäärät ovat suuria ja niiden melua on kuultavissa alueen ulkopuolella, Laajasalon lähimmässä melulle altistuvassa kohteessa lähes päivittäin. Raskaiden aseiden voimakkaimman melun aiheuttavat sinkoammunnat. Haitallisin pienikaliiperisten aseiden melu on peräisin Maanpuolustuskorkeakoulun kivääri- ja pistooliradalta sekä lähiharjoitusalueelta. Sen sijaan Keskusampumaradan melu ei leviä saaren ulkopuolelle. Meluselvityksen perusteella laaditut melun leviämistä kuvaavat kartat ovat tämän luvun lopussa (Kuva 26 ja Kuva 27). Selvityksen perusteella raskaiden aseiden sekä laskettu että mitattu melu ylittää Puolustusvoimien suositusarvot (C-äänialtistustaso Lce 100 dB) Jollaksessa ja Hevossalmessa, Santahaminaa lähimpänä sijaitsevien asuintalojen luona. Myös pienikaliiperisten aseiden sekä laskettu että ryhmälaukausten mitattu melu ylittää ampumaratamelun ohjearvon (AI-enimmäisäänitaso LAImax 65 dB) Hevossalmen alueen ja Jollaksen lähimmillä asuintaloilla. Ampumaradoilta kuuluvien yksittäislaukausten melun mittaustulokset olivat selvityksessä suunnilleen ohjearvonkohdalla. Melua kohdistuu myös saaren sisällä herkkiin kohteisiin kuten koulun ja päiväkodin piha-alueisiin sekä asuinalueisiin. Meluisia raskaiden aseiden harjoitusviikkoja on ampuma- ja harjoitusalueella siten, että vuodessa on noin 70 merkittävää ampumapäivää. Ampumaradoilla toiminta on aktiivista ja peruskoulutuskaudella radoilla ammutaan useimpina päivinä. Harjoitusten määrä vaikuttaa asukkaiden kokemaan häiritsevyyteen. Tämän tekijän kuvaamiseksi ei Suomessa kuitenkaan toistaiseksi ole käytetty pitkän ajan melualtistusta kuvaavaa lukua. Selvityksen johtopäätöksissä ja suosituksissa todetaan, että pienikaliiperisten aseiden meluhaittoja voitaisiin vähentää siirtämällä osa nykyisin Santahaminan pohjoisosassa tapahtuvista ammunnoista keskusampumaradan yhteyteen saaren eteläosaan, suunnitteilla olevalle 150 m radalle. Raskaiden aseiden osalta varsinaiset melun tekniset torjuntatoimet ovat selvityksen mukaan rajallisia. (Santahaminan ampumatoiminta, Ympäristömeluselvitys, Insinööritoimisto Akukon Oy, Helsinki 3/2010) Santahaminaan on myös aiemmin laadittu meluselvityksiä, joiden pohjalta ammuntoja on keskitetty kauemmas Jollaksen ja Hevossalmen asuinalueista saaren eteläosaan. 46 Vuoden 2010 lopulla käynnistettiin suunnitelma Santahaminan ampumatoiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi. Tarkennetun selvityksen ja meluntorjuntasuunnitelman laatii Akukon Oy, ja sen tavoitteena on ampumaratamelun osalta pienentää 65 dB(Almax) melualue siten, että se ei yllä Santahaminan saaren ulkopuolella oleville asuinalueille. Raskaiden aseiden osalta suunnitelmassa tarkastellaan melun vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä arvioidaan niiden vaikutus 55 dB(Aeq) melualueeseen. Selvitys valmistuu vuoden 2011 aikana. (Maavoimien esikunta, lausunto 13.4.2011) Kuva 25. Näkymä Santahaminan taisteluampumarata-alueelle. 47 Kuva 26. Santahaminan ampumatoiminnan melualueet. Koko saari on 55 dB (Aeq) melualuetta (merkitty karttaan sinisellä), melualue ulottuu lisäksi Laajasalon rannoille. 48 Kuva 27. Santahaminan ampumaratojen melualueet. Saari on suurelta osin ampumaratojen 65 dB (AImax) melualueella, raja on esitetty kuvassa sinisellä. 49 3.11.2 Pilaantuneet maat Santahaminan ympäristöohjelmassa 2008–2012 on todettu alueet, joilla tiedetään tai epäillään olevan pilaantuneita maita. Näitä ovat mm. vanhat kaatopaikat, läjitysalueet, lumenkaatopaikat, entiset ja nykyiset ampumaradat, huoltoalueet, jätteenkeräysalueet sekä nykyiset ja entiset maalialueet. Pilaantuneiden maiden tietokantaa ylläpitää Kaartin Jääkärirykmentti. Santahaminaan on lisäksi laadittu likaantuneiden maa-alueiden perusselvitys (Maa ja Vesi Oy 2001), pohjavesialueen suojelusuunnitelma (Vesihydro Oy 1999) sekä kaatopaikkojen ja läjitysalueiden riskikartoitus (Vesihydro Oy 2002). Vuonna 2002 laaditussa selvityksessä on todettu, että Santahaminan vanhat kaatopaikat ja läjitysalueet eivät ole aiheuttaneet pohjaveden pilaantumista eivätkä näin ollen muodosta käytännössä ympäristö- tai terveysriskejä alueen luonnolle, ihmisille ja pohjavedelle (Santahaminan kaatopaikkojen ja läjitysalueiden riskikartoitus, Vesihydro Oy 2002) Santahaminan rakennetulta alueelta on tiedossa kolme käytöstä poistunutta ajoneuvojen huoltomonttua, joista kaksi on peitetty maakerroksella. Alueiden maaperä voi olla likaantunut ajoneuvoista valutetuista aineista, moottoriöljystä ja jäähdytysnesteestä. Lisäksi alueelta on tiedossa käytöstä poistettuja tai täytettyjä öljysäiliöitä, joiden ympäristön maaperä voi olla likaantunut. Alueen vanhemmilla huolto- ja varastoalueilla maaperään on voinut joutua maalien sisältämiä haitta-aineita, akkuhappoja, moottoriöljyä sekä varastoituja kemikaaleja kuten mineraaliöljyä ja liottimia. Santahaminassa toimii nykyään ajanmukaisesti varustettu ongelmajätevarasto. Santahaminan käytöstä poistuneille ja käytössä oleville ampumarata-alueille tyypillisiä haitta-aineita ovat lyijy ja räjähteiden lisäaineet sekä palavien nesteiden hiilivetyjäämät. (Santahaminan rakennetun alueen likaantuneiden maa-alueiden perusselvitys, Maa ja Vesi Oy, 2001) 50 4 TYÖN TAVOITTEET Maankäyttösuunnitelma on varuskuntasuunnitteluun liittyvä suunnitelma, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Tavoitteena on toiminnan perustuminen kaikilla puolustusvoimien käytössä olevilla alueilla tarkoituksenmukaiseen maankäytön suunnitelmaan. Suunnitelma luo perusteet maankäytön suunnittelulle osana varuskunnan toiminnan kehittämistä. Maankäyttösuunnitelman keskeisenä tavoitteena on tarkoituksenmukainen, tehokas, toimiva, taloudellinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö ja sen kestävä käyttö. Suunnittelu sisältää myös kaavoitusprosessiin liittyvän vaikutusten arvioinnin tarvittavassa laajuudessa. Santahamina on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Santahamina jäsentyy osa-alueiksi, joilla kullakin on omat erityiset rakennushistorian, maiseman, luonnon ja toiminnallisten tekijöiden määrittämät omaispiirteensä. Santahaminan sotilassaari on omaleimainen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen kokonaisuus, jossa jatkuva sotilaskäyttö eli toiminta alueella osaltaan ylläpitää saaren erityispiirteitä ja arvoja. Arvot ohjaavat maankäyttö- ja maisemasuunnittelutyötä. Arvojen säilymiseksi alueen ominaispiirteet, toiminta alueella sekä osaalueiden ominaisluonne on otettava huomioon rakennuksiin ja muuhun ympäristöön vaikuttavien toimien harkinnassa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Nyt laaditun maankäyttö- ja maisemasuunnitelman tavoitteena on ollut tuoda esiin Santahaminan kulttuurihistoriaan, luontoon, maisemaan ja toimintaan liittyviä arvoja sekä esittää toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia, jotka edistävät arvojen säilyttämistä. Suunnitelman tavoitteiden ja varuskunta-alueen toimintojen yhteensovittaminen on ollut merkittävä osa työn aikaista valmistelu- ja vuorovaikutusprosessia. Erityisiä tavoitteita Santahaminan maankäytön suunnittelulle ovat olleet varuskunta-alueen toimintoihin, maankäyttöön, liikenteeseen, kunnallistekniikkaan ja rakennuksiin liittyvien kehittämistarpeiden selvittäminen sekä niiden ohjaaminen kestävällä tavalla. Suunnittelussa on ollut tarpeen selvittää ja ottaa huomioon alueen kehittämiseen liittyvät rajoitukset, kuten luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön sekä arkeologisen kulttuuriperinnön arvokohteet, pohjavesialueet, ympäristöhäiriöt (melu, pilaantuneet maat ym.) sekä ammuntojen vaara-alueet ja muut toiminnan aiheuttamat rajoitukset turvallisuuteen liittyen. Santahamina on suljettu sotilaskohde, jolla liikkuminen on luvanvaraista. Liikkumista on myös alueella rajoitettu taisteluampumaradan vaara-alueen vuoksi. 51 Pääosin maankäyttö sotilassaarella on suunniteltu säilytettäväksi ennallaan. Maankäyttösuunnitelmassa esitettyjä merkittäviä hankkeita ovat mm. Santahaminan monitoimitalon ja uuden logistiikkakeskuksen suunnittelu sekä liikenteelliseen kehittämiseen ja kulku- sekä pysäköintijärjestelyihin liittyvät hankkeet. Maankäyttösuunnitelman keskeisiä periaatteita ja sisältöä on kuvattu luvussa 5. Kuva 28. Näkymiä Santahaminasta. Yläkuvassa Maanpuolustuskorkeakoulun alueen Leijonatalon leijonareliefi, alakuvassa tyypillinen näkymä punatiilikasarmialueelta. 52 5 MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN KESKEISET PERIAATTEET 5.1 Aluejako Santahaminan maankäyttösuunnitelma on laadittu kahdessa osassa: keskeinen rakennettu alue sekä ampuma- ja harjoitusalue on esitetty erillisillä suunnitelmakartoillaan. Oheisesta kuvasta käy ilmi aluejako suunnitelmakartoilla. Keskeisen rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma on laadittu mittakaavassa 1:2000 ja ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma on laadittu mittakaavassa 1:4000. Ampuma- ja harjoitusalueen suunnitelma sisältää liikennekaavion. RAKENNETTU ALUE AMPUMA- JA HARJOITUSALUE Kuva 29. Santahaminan maankäyttösuunnitelmien aluejako 53 5.2 Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma 5.2.1 Kokonaisrakenne ja laajentumisalueet Santahaminan keskeisen rakennetun alueen rakenne ja maankäyttö säilyvät pääosin nykyisellään: o Asuinalueelle ja Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen alueelle on osoitettu maltillisesti täydennysrakentamista o Logistiikkakeskuksen laajennuksen sekä kasarmialueen itäpuolelle rakennettavan huoltokehän lisäksi kasarmialueen maankäyttöön ei ole osoitettu merkittäviä muutoksia. o Satamatoiminnot säilyvät pääosin nykyisessä laajuudessaan, ja aluekokonaisuutta kehitetään. Alueelle on osoitettu helikopterin laskeutumispaikka. Alueelle voidaan sijoittaa tarvittavia satamatoimintoja palvelevia rakenteita, esimerkiksi laitureita, joiden sijainti ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä, sekä mahdollisen METO-tukikohdan edellyttämiä toimintoja. Lisäksi alueelle on mahdollista sijoittaa polttoaineen jakelupiste. Nykyinen polttoaineen jakelupiste on saanut ympäristöluvan joulukuussa 2010 ja voi siten myös jatkaa entisellä paikallaan. o Suunnittelualueen eteläosan sotilashuollon alueille on osoitettu täydennysrakentamista (sosiaali- ja toimistotilat, kuljetuskeskus). o Suunnittelualueen pohjoisosan rannat säilyvät virkistyskäytössä, Radioniemen pohjoisosaa kehitetään virkistysalueena. Radioniemen eteläosa säilyy mastoalueena, lisäksi alueelle voidaan sijoittaa logistiikkaa palvelevia toimintoja. Keskeisimmät maankäytön kehittämishankkeet, joille on esitetty aluevaraus maankäytön suunnitelmassa, ovat seuraavat: o Uudisrakentaminen o Santahaminan toimijoiden yhteinen toimisto-, kirjasto- ja auditoriorakennus, Santahaminan monitoimitalo (n. 8000 br-m2), sekä siihen liittyvät pysäköinti- ja kulkujärjestelyt. Rakennuksen tarkempi tilaohjelma määritellään tarkemman suunnittelun perusteella o Nykyisen asuinalueen eteläpuolelle Puolustusvoimien toimintaa palvelevien rakennusten alue o Maanpuolustuskorkeakoulun Ritaritalon laajennus (n. 2000 k-m2) sekä siihen liittyvät pysäköintijärjestelyt o Logistiikkatoimintojen kehittäminen ja laajentaminen o Kasarmialueella logistiikkakeskuksen laajennus, huollon uudelleenjärjestelyt o Kasarmialueen ja sataman väliselle sotilashuollon alueelle uudisrakennus (sosiaali- ja toimistotilat) o Kuljetuskeskuksen laajennus (uudisrakennuksia) o Liikenteellinen kehittäminen, huolto- ja turvallisuusnäkökohdat o Porttialueen ja kulkuyhteyksien mahdolliset uudelleenjärjestelyt ja liittyminen Santahaminan monitoimitalon uudisrakennushankkeeseen, alueen suunnittelu kokonaisuutena o Uusi huoltokehä kasarmialueen itäpuolelle, kasarmialueen pohjoisosan nykyinen tieyhteys muutetaan kevyen liikenteen yhteydeksi, osa kasarmialueen pohjois-eteläsuuntaista katua muutetaan pihakaduksi o Harjoitusalueelle uusi tieyhteys asuinalueen ja Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen ja Saharan väliselle alueelle 54 o o Uusia pysäköintialueita on osoitettu asuinalueen eteläpuolisen Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen laajennusalueelle, varusmiesten pysäköintialueen itäpuoliselle alueelle (kasarmialueen pohjoisosassa) ja aliupseerikoulun alueelle (kasarmialueen eteläosassa) o Pohjoisrannan venesataman pysäköintialuetta laajennetaan. Tämä venesatamaa ja Santahaminan monitoimitaloa palveleva pysäköintialue voidaan tarvittaessa aidata Santahaminan alueesta ulkopuolelle, jolloin pysäköintialueen käyttäjien ei ole tarpeen liikkua kulunvalvonnan kautta. o Pysäköintialueiden laajennuksia on osoitettu Maanpuolustuskorkeakoulun urheilukentän itäpuolelle ja Ritaritalon yhteyteen o Bussin päätepysäkiltä etelään on osoitettu uusi kevyen liikenteen reitti kasarmialueen kautta kohti Likolampea ja Eteläkärkeä Teknisen huollon edellyttämät tilavaraukset 5.2.2 Kasarmit Rakennetun alueen keskiosan kasarmialueet on osoitettu AK-1-merkinnällä. Alueet käsittävät kasarmirakennusten lisäksi ympäröivät piha-alueet, harjoituskentät ja henkilökunnan pysäköintialueet. Kasarmirakennuksissa on varusmiesten majoitustilojen lisäksi opetus- ja koulutustiloja, sotilashallinnon tiloja sekä varasto- ja huoltotiloja. 5.2.3 Palvelu- ja hallintoalueet sekä yleisten toimintojen alueet Kasarmialueen luoteispuolella on grillikioski, joka on osoitettu liikerakennusten alueena KL-merkinnällä. Asuinalueen länsipuolella sijaitsee Helsingin kaupungin koulu, Santahaminan ala-aste, joka on osoitettu YO-merkinnällä (opetustoimintaa palvelevien rakennusten alue). Asuinalueen keskellä sijaitsee Helsingin kaupungin päiväkoti, jonka alue on osoitettu YL-merkinnällä (julkisten lähipalvelurakennusten alue). Kasarmialueella sijaitseva muonituskeskus on osoitettu P-1-merkinnällä, sotilaskoti P-2-merkinnällä ja upseerikerho P-3-merkinnällä. Sotilashallinnon alueet, joilla on esikuntia ja muita hallintoon liittyviä yksiköitä, on osoitettu YH-1-merkinnällä. Kasarmialueen länsipuolella sijaitsevan terveysaseman alue on osoitettu YS-1merkinnällä. Radioniemen eteläosaan on osoitettu aluevaraus monimerkinnällä YH-1/ YO-1/ T1. Alueella on lisärakentamisen tarpeita, mutta maankäytön pääkäyttötarkoitus tai mahdolliset toimijat eivät ole vielä tarkentuneet. Aluetta tullaan käyttämään joko sotilashallinnon alueena, Puolustusvoimien opetustoimintaa palvelevien rakennusten alueena, sotilashuollon alueena, tai niiden yhdistelmänä. Alueella sijaitsee nykyisin yksi masto, jonka ohjeellinen sijainti suoja-alueineen on osoitettu suunnitelmassa emt-merkinnällä Puolustusvoimien opetustoimintaa palvelevien rakennusten alueet on osoitettu YO-1-merkinnällä. Nämä alueet käsittävät Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen lisäksi puolustusvoimien muiden joukkoyksiköiden koulutusrakennusten alueita, jotka sijaitsevat suunnittelualueen eteläosassa. Santahaminan monitoimitalon alue on osoitettu asuinalueen pohjoispuolelle Santahaminan pääsisäänkäynnin läheisyyteen YO-1-aluevarauksena. Uudisrakentamista on osoitettu Maanpuolustuskorkeakoulun nykyiselle kampusalueelle, Ritaritalon pohjoispuolelle. Asuinalueen 55 eteläpuolelle on osoitettu Y-1-merkinnällä Puolustusvoimien toimintaa palvelevien rakennusten alue. Uudisrakennusten mahdolliset sijainnit on osoitettu ohjeellisin rakennusaloin. 5.2.4 Sotilashuollon alueet Suunnittelualueen keski- ja eteläosassa sijaitsevat sotilashuollon alueet on osoitettu T-1-merkinnällä. Kasarmialueen itäosassa sijaitsevalle sotilashuollon alueelle on osoitettu ohjeellisella rakennusalalla logistiikkakeskuksen laajennus. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva sotilashuollon alue (kuljetuskeskus) laajenee etelään, uudisrakennusten mahdolliset sijainnit on osoitettu ohjeellisin rakennusaloin. Sotilashuollon alueita voidaan myös sijoittaa kuljetuskeskuksen eteläpuolelle Radioniemen eteläosaan, jonne on osoitettu monimerkintä YH-1/ YO-1/ T-1. 5.2.5 Virkistys- ja puistoalueet Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen keskellä ja kasarmialueen pohjoispuolella sijaitsevat puistometsät on osoitettu puistoina VP-merkinnällä. Nämä puistometsät ovat erityisen arvokkaita alueen taajamakuvan kannalta, minkä vuoksi niiden hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Santahaminalaisten lähivirkistysalueet, asuinaluetta ympäröivä rantavyöhyke läheisinä kalliometsineen ja Radioniemen pohjoisosa uutena kehitettävänä virkistysalueena, on osoitettu VL-merkinnällä. Mikäli aluetta tarvitaan METO-tukikohdan tarpeisiin, osa alueesta muuttuu satamaalueeksi (LS-2). Varusmiesten virkistyskäytössä oleva sotilaskodin ranta, Santahaminan koulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun urheilukentät sekä alueen pohjoisosassa sijaitseva ranta-alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi VU-merkinnällä. Päiväkodin viereinen leikkipuisto on osoitettu VK-merkinnällä. 5.2.6 Liikenne- ja pysäköintialueet Santahaminan pääsisäänkäynnit säilyvät ennallaan saaren pohjoisosassa Hevossalmessa sekä päälaiturin alueella. Suunnittelun aikana on tarkasteltu vaihtoehtoja saaren pohjoisosan pääsisäänkäynnin porttialueen, portin itäpuolen huvivenesataman pysäköintimahdollisuuksien sekä ja kulkujärjestelyjen mahdollisista uudelleen järjestelyistä. Maankäyttösuunnitelmakartalla ei ole esitetty raja-aidoille tai kulkuporteille sijainteja. Suunnitelma on laadittu siten, että se mahdollistaa erityyppisiä portti- ja kulkujärjestelmiä. Asia ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä saaren eri toimijoiden kesken. Suunnittelualueen pää-, kokooja- ja liityntäväylät on osoitettu katualueina. Eri aluevarausten sisäiset ajoyhteydet on osoitettu ajo-merkinnällä. Ajoyhteydellä merkityille alueille sekä katualueille saa sijoittaa kunnallisteknisiä johtoja. Uusia katualueita on osoitettu kasarmialueen itäpuolelle (huoltokehä) ja asuinalueen sekä uuden Y-1 -alueen eteläpuolelle. Huoltokehältä on osoitettu kääntöpaikka muonituskeskuksen pohjoispuolelle. Kasarmialueen pohjoisosan nykyinen kapea tieyhteys on osoitettu muutettavaksi kevyen liikenteen reitiksi, ja kasarmialueen halki kulkeva katu on osoitettu pihakaduksi muonituskeskukselle asti. Asuinalueen eteläpuolinen nykyinen tieyhteys muuttuu asuinalueen sisäiseksi ajoyhteydeksi. Tieratkaisuilla on pyritty rauhoittamaan asuinalue läpiajoliikenteeltä ja parantamaan erityisesti kasarmialueen pohjoisosan ja muonituskeskuksen ympäristön liikenneturvallisuutta. Tärkeimmät kevyen liikenteen reitit on osoitettu maankäyttösuunnitelmassa (pohjois-eteläsuuntainen reitti sekä reitit Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalueelle). 56 Tärkeimmät ulkoilureitit on osoitettu omalla merkinnällään (erityisesti Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalue, Sotilaskodin rannan ja Teerisaaren alue). Satama-alue on osoitettu LS-1-merkinnällä. Alueella on satamatoimintojen lisäksi ajoharjoittelu- ja pelastustoimintoja. Satama-alueelle on osoitettu helikopterin laskeutumispaikka öljyntorjuntavarikon edustan asfalttikentälle. Satama-alueelle on mahdollista sijoittaa polttoaineen jakelupiste. Santahaminan nykyinen polttoaineen jakelupiste on saanut ympäristöluvan joulukuussa 2010 ja voi siten jatkaa entisellä paikallaan. Mikäli satama-alueelle suunnitellaan uutta jakelupistettä, tulee suunnittelussa ottaa huomioon sadevesien tulviminen, viemäröinti sekä tulvakorkeus. Satama-alueelle on lisäksi mahdollista osoittaa METO-tukikohdan edellyttämiä toimintoja. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on edellyttänyt, että vuoden 2001 aluevaraukset METO-tukikohtaan liittyen pidetään suunnitelmissa mukana. Vuoden 2001 aluevaraus sijaitsee osittain nyt laaditun maankäyttösuunnitelman satama-alueella, osittain eteläpuoleisella lähivirkistysalueella. METO-tukikohdan suunnitelmien etenemisen ja toteutumisen aikataulu ei ole vielä tarkentunut, minkä vuoksi lähivirkistysalueen osa on osoitettu monimerkinnällä VL / LS-2, mahdollistaen pääkäyttötarkoituksen muuttumisen tulevaisuudessa. LS-2-merkinnän mukaan satama-alueelle on sallittua sijoittaa METO-tukikohdan edellyttämiä toimintoja. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevat Santahaminan venekerhon ylläpitämät venesatamat on osoitettu LV-merkinnällä. Rakennetulla alueella pysäköinti on pääosin hajautettu rakennusten välittömään yhteyteen. Näitä pienialaisia pysäköintialueita ei ole maankäyttösuunnitelmassa osoitettu. Laajemmat pysäköintialueet on osoitettu LPA-merkinnällä autopaikkojen alueina, joista laajin on kasarmialueen pohjoisosassa sijaitseva varusmiesten pysäköintialue. Varusmiesten pysäköintialueen itäpuolelle on osoitettu uuden huoltokehän taakse uusi pysäköintialue, joka toimii myös kasarmi- ja asuinalueiden sekä Maanpuolustuskorkeakoulun laajennusalueen pysäköintipaikkojen reservinä. Alue otetaan käyttöön tarvittaessa. Maanpuolustuskorkeakoulun urheilukentän itäpuolinen pysäköintialue (LPA) on osoitettu laajennettavaksi. Pohjoisrannan venesataman pysäköintialue on osoitettu LPA-merkinnällä, ja aluetta on osoitettu laajennettavaksi nykyisestä. Tämä venesatamaa ja Santahaminan monitoimitaloa palveleva pysäköintialue voidaan tarvittaessa aidata Santahaminan alueesta ulkopuolelle, jolloin pysäköintialueen käyttäjien ei ole tarpeen liikkua kulunvalvonnan kautta. Santahaminan monitoimitalon aluevarauksen yhteyteen, Santahaminan sisääntulotien länsipuolelle on osoitettu LPA-alue, jota hyödynnetään monitoimitalon vieraspysäköintiin ja mahdollisiin porttialueen järjestelyihin. Monitoimitalo tulee toteutuessaan todennäköisesti edellyttämään lisäksi rakennuksen ja läheisen kallioalueen yhteyteen rakennettavaa maanalaista pysäköintiä. Lisäksi voidaan hyödyntää saaren pohjoisrannan huvivenesataman yhteyteen laajennettavaa pysäköintialuetta. Eri pysäköintialueiden ja uuden monitoimirakennuksen kulku- ja turvallisuusjärjestelyt tulee ratkaista yhtenä kokonaisuutena. Muita uusia pysäköintialueita on osoitettu ohjeellisin p-merkinnöin Maanpuolustuskorkeakoulun Ritaritalon ja suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevan aliupseerikoulun yhteyteen. 57 Kuva 30. Santahaminan maankäyttösuunnitelmien mukainen liikenneverkko 5.2.7 Erityistoimintojen alueet Kasarmialueella sijaitsevat vedenottamo ja sähkökeskus on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueiksi ET-merkinnällä. Radioniemen mastoalue on osoitettu EMT-1-merkinnällä, jonka mukaan mastoalueelle saa sijoittaa logistiikkaa palvelevia toimintoja mastojen suoja-alueet huomioiden. Maankäyttösuunnitelmassa Radioniemen alueelle on merkitty siellä tällä hetkellä sijaitsevat mastot varoalueineen. EMT-1-alueelle saa sijoittaa kaksi mastoa. Radioniemen alueen kokonaisuutta tulee suunnitella tarkemman suunnittelun yhteydessä. Suunnittelualueen etelä- ja keskiosissa sijaitsevat mm. satamaa ympäröivät metsät on osoitettu suojaviheralueina EV-merkinnällä. Suojaviheralueilla on erityinen merkitys mm. meluhaittoja aiheuttavien toimintojen, kuten sataman, haittojen lieventäjinä. EV-alueiksi on osoitettu harjoitusalueen reunoilla sijaitsevia metsäalueita 58 Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen etelä- ja lounaispuolella. Lisäksi Radioniemen Papinlahden rannassa sijaitsevat tervaleppävaltaiset ruovikkorannat on osoitettu EV-alueiksi. Muonituskeskuksen itäpuolella harjoitusalueen rajalla sijaitseva Santahaminan hautausmaa-alue on osoitettu maankäyttösuunnitelmassa EH-merkinnällä. Aidatulla alueella on punaisten muistoksi pystytetty muistomerkki vuodelta 1949. Alueella saattaa sijaita hautoja mahdollisesti laajemminkin. Aiheesta on parhaillaan käynnissä tarkempia erillisiä tutkimuksia. 5.2.8 Asuinalueet Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevat Kruunuasunnot Oy:n hallinnoimat asuinalueet pihoineen on osoitettu kerrostalovaltaisina asuntoalueina (AK). Asuinalueilla on useita eri aikakausilta peräisin olevia asuinkerrostaloja sekä talousrakennuksia. 5.2.9 Vesialueet ja pohjavesialueet Santahaminan rakennetun alueen länsi- ja pohjoispuoliset merialueet on osoitettu vesialueina W-merkinnällä. Santahaminan keskiosan käsittävä I luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on osoitettu pv-merkinnällä. Pohjavesialueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 § (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristönsuojelulain 8 § (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Pohjaveden pinnan taso alueella on mahdollisesti nousemassa, ja tätä tulisi tarkkailla pitkällä aikavälillä. 5.2.10 Suojelualueet ja -kohteet Rakennettu alue on osa Santahaminan valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 2009), jonka arvot tulee ottaa alueen käytössä ja suunnittelussa huomioon. Luonnon, maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteet ovat arvokkaita ja säilytettäviä tekijöitä koko alueella. Suojeltavia rakennuksia ja alueita ei ole yksilöity, vaan koko aluetta koskee yleismääräys (ks. tämän selostuksen luku 3.8.3.4). Suunnitelmassa on osoitettu suojeltavat muistomerkit sr-1-merkinnällä. Näitä ovat Krimin sodan aikaisen Viaporin pommituksen uhrien muistomerkki Maanpuolustuskorkeakoulun puistossa, Viaporin kapinan muistomerkki upseerikerhon eteläpuolella saaren luoteisrannan tuntumassa, kasarmialueen paraatikentällä sijaitseva Joutselän taistelun muistomerkki sekä kasarmialueen itäpuolisella hautausmaalla sijaitseva punaisten muistomerkki. 59 Museoviraston laatiman arkeologisen inventoinnin perusteella osoitetut, muinaismuistolain nojalla rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset on osoitettu smmerkinnällä ja indeksillä, joka viittaa inventoinnissa käytettyyn kohdeluetteloon. Lisäksi kohdeluettelo on kuvattu tämän selostuksen luvussa 3.8.3.5. Museoviraston inventoinnissa tunnistetut kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, joilla ei ole muinaisjäännöksen asemaa, on osoitettu maankäyttösuunnitelmassa sy -merkinnällä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on osoitettu maankäyttösuunnitelmassa luo-1- (tärkeät luontokohteet) ja luo-2-merkinnöin (viheryhteys tai huomionarvoinen luontokohde). Näiden alueiden käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueiden luontoarvot. Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisen eläinlajin (lepakko) lisääntymis- ja levähdyspaikat on osoitettu s-1 -kohdemerkinnällä. Tarkemman suunnittelun ja neuvottelujen perusteella tulee harkita, onko joitakin arvokkaita luontokohteita tarpeen merkitä maastoon. Kartta arvokkaista luontokohteista ja -alueista voidaan jatkossa liittää esimerkiksi osaksi johtosääntöä sen mahdollisen uudistamisen yhteydessä. 5.2.11 Selvitysalue Santahaminan sisääntuloportin alue, monitoimirakennuksen alue, monitoimirakennuksen pysäköinti- ja kulkujärjestelyt sekä portin itäpuolella sijaitsevan huvivenesataman kulku- ja pysäköintijärjestelyt on osoitettu suunnitelmassa selvitysalueeksi. Alueen maankäyttö tulee ratkaista yhtenä kokonaisuutena tarkemman suunnittelun perusteella. Kyseessä on erittäin näkyvä kokonaisuus toiminnallisesti, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella, ja alueen suunnittelu on suositeltavaa ratkaista esimerkiksi arkkitehtikilpailun avulla. Pysäköintiratkaisuissa tulee tutkia myös maanalaisten tilojen mahdollisuuksia alueen kallioita hyödyntäen. 60 5.3 Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma 5.3.1 Kokonaisrakenne ja laajennusalueet Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen rakenne säilyy pääosin nykyisellään: o Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen itäpuolinen alue kuntoratoineen ja esteratoineen säilyy virkistys- ja urheilualueena o Saharan ympäristö säilyy taistelukoulutusalueena o Saharan eteläpuolinen ajoharjoittelualue säilyy nykyisellään o Raskasaseammunnat säilyvät Suurlahden ja Rivieran alueella o Pienikaliiperisten aseiden ammunnat pyritään keskittämään keskusampumaradalle saaren eteläosiin. Tämä edellyttää uuden ampumaradan rakentamista 150 m radan eteläpuolelle. o Uusi taajamataistelualue / rakennetun alueen koulutusympäristö on osoitettu keskusampumaradan länsireunalle o Likolammen ympäristö, Eteläkärki, Saharan korpi sekä saaren pohjois- ja etelärannat säilyvät suojaviher- ja virkistysalueina, joilla maaperää merkittävästi kuluttavaa harjoituskäyttöä ei sallita. o Taisteluampumaradan länsipuolella ja Santahaminan Leipurinniemeen johtavan tein pohjoispuolella sijaitsevia alueita kehitetään suojaviheralueina, joilla on merkitystä melusuojauksen kannalta. Keskeisimmät maankäyttösuunnitelmassa esitetyt maankäytön kehittämishankkeet, joille on esitetty aluevaraus maankäytön suunnitelmassa, ovat seuraavat: o Pienikaliiperisten aseiden ammuntojen keskittäminen keskusampumaradan alueelle o Keskusampumaradalle rakenteilla kiväärirata, myöhemmin rakennetaan pistoolirata - tavoitteena asutusta lähellä olevan Maanpuolustuskorkeakoulun kivääriradan ja pistooliratojen käytön vähentäminen. MPKK:n kivääriradan käyttöä voidaan rajoittaa vasta siinä vaiheessa, kun uusi rata etelämpänä on käytössä. o Uusi taajamataistelualue keskusampumaradan yhteyteen o Liikenteellinen kehittäminen o Uusia ja kehitettäviä tiejärjestelyjä keskusampumaradan ympäristössä o Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen ja asuinalueen eteläpuolelle uusi tie, tavoitteena haitallisen läpiajoliikenteen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen 5.3.2 Koulutus- ja harjoitusalueet Rakennetun alueen itäpuolinen Saharan alue on osoitettu lähiharjoitusalueena toimivaksi taistelukoulutusalueeksi HT-merkinnällä. HT-aluetta käytetään lähinnä lyhytaikaiseen koulutukseen, kaivautuminen ja majoittuminen alueella on sallittua. Rakennetun alueen eteläpuolisella mäkialueella sijaitseva ajoharjoittelualue on osoitettu HHA-merkinnällä. Suurlahden rannalla, saaren itäosassa sijaitseva taisteluampumarata on osoitettu HAT-merkinnällä. Kaivautuminen ja majoittautuminen alueella on kiellettyä. Alue on ampumaharjoitustoiminnan kannalta keskeisin alue, vaikka varsinaiseen ampuma-alueeseen kuuluu laajempi kokonaisuus, joka jää va-merkinnällä osoitetun 61 vaara-alueen sisään. Vaara-alue on osoitettu maankäyttösuunnitelmakartalla sekä merkitty maastoon punakeltaisin paaluin, varoitustauluin ja puomein. Keskusampumaradan länsipuolelle on osoitettu uusi taajamataistelualue (HT-1), joka sijaitsee osin pohjavesialueella. Tämä tulee ottaa alueen toimintojen sijoittelussa huomioon. Pohjavedelle vaarallisia aineita ei saa käsitellä pohjavesialueella. Keskusampumaradan eteläpuolella sijaitseva polttotaistelurata on osoitettu HT-2merkinnällä. Itäniemen kranaatinheittopaikat on osoitettu HT-3-merkinnöin. Taistelukoulutusalueen reunavyöhykkeet suositellaan käsiteltäväksi luonnonmukaisina kasvillisuusvyöhykkeinä. Olemassa olevaa puustoa tulee hoitaa ja kehittää monilajisena, melulta ja pölyltä suojaavana vyöhykkeenä. Paikoin reunavyöhykkeillä on edullista suosia luontaisia kosteita kasvupaikkatyyppejä, jotka voivat osaltaan estää esimerkiksi mahdollisten maastopalojen leviämistä. Tällaisilla kosteilla kasvupaikoilla maastoa ei tule ojittaa ja mahdollisesti umpeenkasvaneita ojia ei ole tarpeen perata. Uusissa istutuksissa voidaan suosia lehtipuita. 5.3.3 Virkistys- ja puistoalueet Santahaminan lounaisosassa sijaitseva Eteläkärki on osoitettu virkistysalueena (V). Alueella on saaren tärkeimpiä virkistysalueita, lisäksi alueella on merkittäviä kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja ekologisia arvoja. Puolustusministeriön saunan alue on osoitettu myös V-merkinnällä. Liikkuminen alueella on rajoitettua. Maanpuolustuskorkeakoulun itäpuolinen kunto- ja esteradan alue sekä rakennetun alueen eteläpuolinen kenttä on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueina (VU). Myös saaren koillisrannalle on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta.. 5.3.4 Liikenne- ja pysäköintialueet Suunnittelualueen keskeisin kokoojaväylä johtaa rakennetun alueen eteläosasta Likolammen, keskusampumaradan ja Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen kautta Kissalammelle. Lisäksi on osoitettu saaren liityntäväylät, joista osa toimii myös palokujina (lähinnä ampuma-alueella). Uusia tieyhteyksiä on osoitettu Maanpuolustuskorkeakoulun eteläpuolelle (kokoojaväylä) ja keskusampumaradan ympäristössä (liityntäväyliä). Santahaminan pohjois- ja länsirannoilla sijaitsevat venesatamat on osoitettu LVmerkinnällä. Nämä kohteet sijaitsevat keskeisellä rakennetulla alueella. Maanpuolustuskorkeakoulun urheilukentän koillispuolinen ranta-alue on osoitettu ajoneuvojen vesistökoulutusalueeksi LV-1-merkinnällä. 5.3.5 Erityistoimintojen alueet Keskusampumarata, Maanpuolustuskorkeakoulun kiväärirata ja pistooliradat sekä keskusampumaradan pohjoispuolinen haulikkorata on osoitettu ampumarataalueina (EA). Pienikaliiperisten aseiden ammunnat keskitetään keskusampumaradalle, millä pyritään vähentämään lähempänä asuinalueita sijaitsevien Maanpuolustuskorkeakoulun kivääri- ja pistooliradoilta aiheutuvia meluhaittoja. Tämä edellyttää uuden ampumaradan rakentamista 150 m radan eteläpuolelle. Uuden radan käyttöön oton jälkeen MPKK:n kiväärirata jää käyttöön ainoastaan peruskoulutuskauden ruuhkahuippujen tasaamiseksi. 62 Rakennetun alueen itäpuolinen hautausmaa on osoitettu EH-merkinnällä. Alue on siirretty Santahaminan maankäyttösuunnitelmien karttajaossa osaksi rakennettua aluetta. Santahaminaa ympäröivät saaret Suurlahden saaria lukuun ottamatta on osoitettu suojaviheralueiksi (EV), joilla harjoitustoiminta ei ole sallittua. Suurlahden saaret on osoitettu ammuntojen maalialueiksi HMA-merkinnällä. Käytännössä Suurlahden saaret ovat suojaviheralueita, joilla on liikkumisrajoitus. Saaret on Helsingin yleiskaavassa osoitettu luonnonsuojelualueiksi. Saarilla on käyttörajoitus lintujen pesimäaikana. EV-1 merkinnällä on osoitettu Santahaminan pohjoisranta, Likolammen ympäristö sekä Saharan eteläpuoli suojaviheralueiksi, joilla on sallittu harjoitus- ja urheilutoiminta, josta ei aiheudu voimakasta maaperän kulumista. Maanpuolustuskorkeakoulun kivääriradan ja taisteluampumaradan sekä haulikkoradan ja taisteluampumaradan väliset alueet, Itäniemi sekä Leipurinniemeen johtavan tien eteläpuoliset suojaviheralueet on osoitettu EV-2-merkinnällä alueiksi, joilla on sallittu harjoitusja urheilutoiminta, josta ei aiheudu voimakasta maaperän kulumista, ja joiden metsää tulee säilyttää ja kehittää melusuojavyöhykkeenä. Kaikki suojaviheralueet ovat tärkeitä ammuntojen meluhaittojen lieventämiseksi. Melusuojana toimivien suojaviheralueiden puustoa tulee hoitaa ja kehittää (mahdollisesti täydennysistutusten keinoin), jotta melulta suojaava vaikutus on mahdollisimman tehokas. Kuva 31 Taisteluampuma-alueen suorituspaikat. Kuvasta käyvät ilmi maalialueina toimivien alueiden sijainnit Itälinnakkeessa sekä Suurlahden ja Itäkärjen alueella (aniliininpunaisella) Kuvalähde: Kaartin Jääkärirykmentti 2007. 63 5.3.6 Vesialueet ja pohjavesialueet Likolampi, Kissalampi sekä ampuma- ja harjoitusaluetta ympäröivät merialueet on osoitettu vesialueina W-merkinnällä. Santahaminan keskiosan käsittävä I luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on osoitettu pv-merkinnällä. Pohjavesialueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 § (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristönsuojelulain 8 § (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. 5.3.7 Suojelualueet ja -kohteet Ampuma- ja harjoitusalue on osa Santahaminan valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 2009), jonka arvot tulee ottaa alueen käytössä ja suunnittelussa huomioon. Luonnon, maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteet ovat arvokkaita ja säilytettäviä tekijöitä koko alueella. Suojeltavia rakennuksia ja alueita ei ole yksilöity, vaan näitä koskee yleismääräys (ks. tämän selostuksen luku 3.8.3.4). Suunnitelmassa on osoitettu suojeltavat muistomerkit sr-1-merkinnällä; ampumaja harjoitusalueelle ei sijoitu suojeltavia muistomerkkejä Museoviraston laatiman arkeologisen inventoinnin perusteella osoitetut, muinaismuistolain nojalla rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset on osoitettu sm-merkinnällä ja indeksillä, joka viittaa inventoinnissa käytettyyn kohdeluetteloon. Lisäksi kohdeluettelo on kuvattu tämän selostuksen luvussa 3.8.3.5. Museoviraston inventoinnissa tunnistetut kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, joilla ei ole muinaisjäännöksen asemaa, on osoitettu maankäyttösuunnitelmassa sy -merkinnällä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on osoitettu luo-1(tärkeät luontokohteet) ja luo-2-merkinnöin (viheryhteys tai huomionarvoinen luontokohde). Näiden alueiden käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueiden luontoarvot. Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisen eläinlajin (lepakko) lisääntymisja levähdyspaikat on osoitettu s-1 -kohdemerkinnällä. 64 5.4 Alueen nimistö Santahaminaan on samaan aikaan maankäyttösuunnitelman laatimisen kanssa osoitettu katujen ja teiden nimet. Nimistöä ovat suunnitelleet yhteistyössä Santahaminassa toimivat eri tahot, ja Helsingin kaupungin nimistötoimikunta on tarkistanut esitettävät nimet sekä hyväksynyt nimistöehdotuksen. Sotilasläänin esikunta tekee esityksen nimistön hyväksymisestä Helsingin kaupunginhallitukselle, ja kaupunginhallitus hyväksyy nimet, jolloin ne tulevat virallisiksi. Nimistö on esitetty suomenkielisenä maankäyttösuunnitelmakartoilla. 5.5 Maankäyttösuunnitelman toteutus Maankäyttösuunnitelman toteuttamisesta vastaavat puolustusvoimien joukkoosastot yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Puolustusvoimien joukkoosastot esittävät tarpeidensa mukaisesti maankäyttösuunnitelmassa esitetyt rakennus-, rakenne- ja/tai aluetarpeet toiminnan ja resurssien suunnitteluprosessia ja Pääesikunnan logistiikkaosaston normiohjetta (TILAH-001) noudattaen. Toteuttamisen aikataulua ei ole määritelty suunnittelun yhteydessä. Suunnitelma on laadittu noin 10–15 vuoden ajanjaksoa silmällä pitäen. Kuva 32. Entisöity tykkitie Santahaminassa 65 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Seuraavassa on kuvattu Santahaminan maankäyttö- ja maisemasuunnitelman toteuttamisen keskeiset vaikutukset. 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maankäyttöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin Santahaminan rakennetulla alueella merkittävimpiä muutoksia rakennettuun ympäristöön, maankäyttöön ja kulttuuriympäristöön aiheuttavat portin eteläpuolelle sijoitetun uudisrakennuksen eli Santahaminan monitoimitalon rakentaminen, asuinalueen eteläpuolinen Puolustusvoimien toimintaa palvelevien rakennusten käyttöön osoitettu laajennusalue, Maanpuolustuskorkeakoulun Ritaritalon mahdollinen laajentaminen, kasarmialueen itäpuolelle ja asuinalueen eteläpuolille rakennettavat tiet, sotilashuollon alueen uudisrakentaminen, logistiikkakeskuksen laajentaminen, kuljetuskeskuksen laajentaminen, porttialueen ja kulkujärjestelyjen mahdolliset muutokset sekä uudet ja laajennettavat pysäköintialueet. Uudisrakentaminen sijoittuu nykyiselle rakennetulle alueelle tai sen välittömään läheisyyteen, ja rakennettu alue ei merkittävästi laajene. Maanpuolustuskorkeakoulun kampus laajenee asuinalueen pohjoispuolelle. Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen rooli Santahaminassa kasvaa merkittävästi. Uudisrakennukset on sijoitettu siten, että ne eivät riko tyylillisesti yhtenäisiä rakennetun ympäristön arvokkaita kokonaisuuksia eivätkä edellytä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan purkamista. Alueen kaupunkikuvallisen ilmeen säilymisen kannalta uudisrakentaminen tulisi toteuttaa Santahaminan rakennuskannalle tyypillisen, avoimen korttelirakenteen mukaisesti. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella merkittävimmät muutokset rakennettuun ympäristöön ja maankäyttöön kohdistuvat keskusampumaradan alueelle, jonka uudet ampumaradat ja tieyhteydet sekä uusi taajamataistelualue muuttavat aluetta avoimemmaksi ja rakennetummaksi. Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen eteläpuolelle osoitettu uusi tieyhteys muuttaa paikallisesti alueen maankäyttöä. Kulttuuriympäristön suojelua ohjaa koko saarta koskeva yleismääräys. Muinaisjäännökset on osoitettu säilytettäviksi. Koko Santahaminan rakennettu alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, mikä tulee ottaa huomioon uudisrakennushankkeita tarkemmin suunniteltaessa. Suuri osa saarten tiestöstä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tykkiteitä, mikä tulee ottaa huomioon tiestön kehittämisessä. 6.2 Vaikutukset maisema- ja taajamakuvaan sekä liikenteeseen Santahaminan rakennetulla alueella merkittävimpiä muutoksia maisema- ja taajamakuvaan aiheuttavat portin eteläpuolelle sijoitetun uudisrakennuksen eli Santahaminan monitoimitalon rakentaminen, asuinalueen eteläpuolinen Puolustusvoimien toimintaa palvelevien rakennusten käyttöön osoitettu laajennusalue, Maanpuolustuskorkeakoulun Ritaritalon mahdollinen laajentaminen, kasarmialueen itäpuolelle ja asuinalueen eteläpuolille rakennettavat tiet, logistiikkakeskuksen laajentaminen, kuljetuskeskuksen laajentaminen sekä uusien ja laajennettavien pysäköintialueiden rakentaminen. 66 Taajama- ja maisemakuvan muuttumisen kannalta merkittävin hanke on Santahaminan monitoimitalo, joka sijoittuu Santahaminan sisääntuloalueelle. Rakennus sijoittuu metsäisen kallioselänteen ja saaren länsirannan väliselle rakentamattomalle alueelle. Ranta ja kallioselänne ovat nykytilassa virkistyskäytössä. Uudisrakennushankkeen myötä osa-alue muuttuu merkittävästi rakennetummaksi, ja näkymät kallioselänteeltä merelle katkeavat paikoin. Rakennuksen, siihen liittyvän pysäköinnin sekä kulkujärjestelyjen suunnittelun yhteydessä on tarkemmin tutkittava rakentamisen vaikutukset saaren pohjoisosan taajama- ja maisemakuvaan sekä virkistykseen. Alueen itäpuolinen kallioalue tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä jättämään rakentamisen ulkopuolelle, kalliota voidaan kuitenkin hyödyntää esimerkiksi maanalaiseen pysäköintiin. Arvokkaita vanhoja mäntyjä tulisi säilyttää mahdollisimman paljon. Uudisrakennus ympäristöineen antaa Santahaminaan saavuttaessa ensivaikutelman koko alueesta. Alueen kokonaisuuden suunnittelu olisi perusteltua ratkaista esimerkiksi arkkitehtuurikilpailun avulla. Asuinalueen eteläpuolelle sijoittuvat rakennukset, tieyhteydet ja pysäköintialue sijoittuvat maisemallisesti arvokkaan Saharan avoimen alueen pohjoispuolelle. Rakennettavalta alueelta ei kuitenkaan ole näköyhteyttä Saharaan, eikä rakentaminen muuta Saharan rajautumista. Uusi huoltokehä sijoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kasarmialueen ja maisemallisesti arvokkaan Saharan väliselle reunavyöhykkeelle, jolla on tällä hetkellä pienimuotoinen ajoyhteys. Uuden huoltokehän ja asuinalueen eteläpuolisen uuden kokoojatien rakentamisen myötä kasarmialueen ja asuinalueen väliset liikennejärjestelyt muuttuvat merkittävästi. Huoltokehä mahdollistaa kasarmialueen pohjoisosan nykyisen, liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisen yhteyden katkaisemisen. Huoltokehä vähentää raskaan liikenteen määrää kasarmialueella. Asuinalueen eteläpuolinen uusi kokoojatie vähentää vastaavasti asuinalueen ja Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen läpiajoliikennettä sekä parantaa yhteyksiä saaren pohjoisosasta ampuma- ja harjoitusalueelle. Portin mahdollinen siirto etelämmäksi vähentäisi saaren pohjoispuolisen tieverkon ajoittaisesta ruuhkautumisesta (jonot) aiheutuvia haittoja. Uudisrakentamisen myötä Santahaminasta Helsingin kaupungin katuverkkoon suuntautuva liikenne kuitenkin lisääntyy nykyisestä. Saarella liikenteen kasvu keskittyy rakennetun alueen pohjoisosaan, jonne on suunnitteilla Santahaminan monitoimitalo. Monitoimitalo suunnitellaan ainakin osin avoimeksi myös saaren ulkopuolisille. Santahaminan monitoimitalon toiminta saattaa aiheuttaa ajoittaista ruuhkautumista porttialueella ja pohjoisosan pysäköintialueilla esim. yleisötilaisuuksien aikaan. Pysäköintialueita on kuitenkin varattu maankäyttösuunnitelmassa useaan eri paikkaan (esimerkiksi sisääntuloväylän länsipuolelle sekä saaren pohjoisrannan huvivenesataman eteläpuolelle), ja rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös mahdollisuus maanalaiseen pysäköintiin. Mahdolliset ruuhkatilanteet tulee ottaa huomioon porttialueen ja Santahaminan monitoimitalon sekä kulku- ja kulunvalvontajärjestelyjen kokonaisuuden suunnittelussa. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella merkittävimpiä muutoksia maisemakuvaan aiheuttavat keskusampumaradalle sijoittuvat uudet ampumaradat, jotka muuttavat alueen luonnetta selvästi nykyistä avoimemmaksi ja osittain myös rakennetummaksi. Keskusampumaradan viereen sijoittuvan uuden taajamataistelualueen toteutumisen myötä nykyinen metsäalue muuttuu puoliavoimeksi rakennetuksi alueeksi. 67 Kasvillisuuden raivaus on suunniteltava riittävän laajalla alueella ja tehtävä harkiten, jotta haitalliset muutokset maisemakuvaan jäävät vähäisiksi. Kasvillisuudella voidaan osittain vähentää myös melun ja pölyn leviämistä. Muualla ampuma- ja harjoitusalueella maisemakuvaan ei maankäyttösuunnitelman toteuttaminen aiheuta merkittäviä muutoksia. Keskusampumaradan uudet tiejärjestelyt edistävät alueen turvallisuutta ja parantavat yhteyksiä Itäniemeen. Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksen ja asuinalueen eteläpuolinen uusi tieyhteys vähentää em. alueiden läpiajoliikennettä ja parantaa yhteyksiä saaren pohjoisosasta ampuma- ja harjoitusalueelle. 6.3 Vaikutukset luontotyyppeihin ja lajistoon Maankäyttösuunnitelmassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät laajat alueet omalla merkinnällään ja näiden sisälle sijoittuvat suojelukohteet omalla merkinnällään. Näille alueille ei ole osoitettu sellaisia muutoksia maankäyttöön, joilla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia luontotyyppeihin ja lajistoon. Kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaiden alueiden läheisyyteen ei ole osoitettu uudisrakentamista. Osa alueista on osoitettu lähivirkistysalueiksi tai suojaviheralueiksi, joilla maaperää ei saa voimakkaasti muokata. Luonnonympäristön arvokohteet tulee ottaa huomioon alueiden käytössä ja toiminnassa. Sotilassaaren alueella jatkuva toiminta osaltaan ylläpitää monia avoimille alueille tyypillisiä lajeja ja siten edistää alueen luonnonarvojen säilyttämistä. 6.4 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Uusien rakennusten ja tieyhteyksien rakentamisella on paikallisia vaikutuksia kuivatukseen, mutta suunnitelmalla ei ole merkittäviä vaikutuksia vesitasapainoon. Alueiden vesitasapainoon tulee uuden laajamittaisen rakentamisen tai pintojen päällystämisen yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota. Harjoitusalueen reuna-alueilla tulee harkita kosteiden kasvupaikkatyyppien ennallistamista tai kehittämistä vesitasapainon ylläpitämiseksi. Ojittamista tai umpeenkasvaneiden ojien avaamista ei suositella harjoitusalueen reunavyöhykkeillä. Uusien rakennushankkeiden yhteydessä on otettava huomioon hulevesien käsittely ja ohjaaminen. Raskaiden ajoneuvojen pysäköinti- ja huoltoalueiden hulevedet on johdettava öljynerotusjärjestelmän kautta mereen. Pohjaveden laadulle riskejä aiheuttavien toimintojen, kuten polttoaineen jakelupaikkojen sijoittaminen maankäyttösuunnitelman mahdollistamana pohjavesialueiden ulkopuolelle, parantaa pohjaveden suojelun edellytyksiä. Myös nykyinen polttoaineen jakelupiste on saanut ympäristöluvan joulukuussa 2010. Pohjavedenpinnan taso pidemmällä aikavälillä tulee tämän hetken tietämyksen mukaan nousemaan. Mahdollisen pohjavedenpinnan tason nousun vaikutuksia (mm. riskit rakennusten perustuksille, haitta-aineiden liukeneminen ylemmistä maaperäkerroksista) sekä korjaavia toimenpiteitä, esimerkiksi pumppaamisen ja ojittamisen mahdollisuuksia, tulisi selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä tarkemmin. Pohjaveden tason nousua tulisi tarkkailla pitkällä aikavälillä. 68 6.5 Sosiaaliset vaikutukset Santahaminan rakennetulle alueelle osoitetut uudet tieyhteydet parantavat liikenneturvallisuutta ja vähentävät asuinalueelle liikenteestä kohdistuvia häiriöitä. Liikennemäärät ja sen myötä liikenteen haitat kuitenkin kasvavat erityisesti saaren pohjoisosassa, jonne Santahaminan monitoimitalo sijoittuu. Logistiikkakeskuksen laajentaminen lisää raskasta liikennettä saaren pohjoisosassa. Pienikaliiperisten aseiden ammuntojen keskittäminen Maanpuolustuskorkeakoulun kivääri- ja pistooliradoilta keskusampumaradalle vähentää Santahaminan ja Jollaksen asutukselle kohdistuvia meluhaittoja. Ammuntojen keskittäminen kauemmaksi rakennetusta alueesta parantaa myös alueen turvallisuutta. Pysäköintijärjestelyjen kehittäminen vähentää ns. villiä pysäköintiä ja siten lisää alueen viihtyisyyttä. Maanpuolustuskorkeakoulun uudisrakennushankkeiden johdosta majoitustilojen ja henkilöstön määrä Santahaminassa kasvaisi merkittävästi. Majoitustilojen todellinen tarve ei ole tarkasti tiedossa ja tulee ratkaista tarkemman suunnittelun yhteydessä. Uudisrakennushankkeiden myötä Maanpuolustuskorkeakoulu luopuisi C35oppilasasuntolasta ja rakennus voitaisiin muuttaa kokonaisuudessaan takaisin puolustusvoimien henkilöstön asunnoiksi, mikä kasvattaisi Santahaminan asukasmäärää n. 30-40 asukkaalla. Santahaminan monitoimitalon toteuttaminen mahdollistaisi useiden Maanpuolustuskorkeakoulun nykyään hajallaan sijaitsevien toimintojen keskittämisen yhteen lähelle päärakennusta ja vastaisi samalla Maanpuolustuskorkeakoulun kasvavaan tilatarpeeseen. Virkistyksen kannalta tärkeät aluekokonaisuudet ja ulkoilureitit on maankäyttösuunnitelmassa osoitettu säilytettäviksi. Portin mahdollisen siirron johdosta Santahaminan rakennetun alueen pohjoisrannan tuntumassa sijaitseva ulkoilureitti katkeaisi. Maisemasuunnitelman toteutumisen myötä Santahaminan rakennettujen alueiden viihtyisyys ja edustavuus paranee. Maisemasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet parantavat myös virkistysalueiden laatua ja saavutettavuutta. 6.6 Melu, päästöt ja tärinä Maankäyttösuunnitelman toteutumisen myötä pienikaliiperisten aseiden ammunnat keskittyvät Santahaminan eteläosaan, mikä vähentää ammunnoista Santahaminan, Jollaksen ja Hevossalmen asutukselle aiheutuvia meluhaittoja. Santahaminan ammuntojen vaikutuksia on selvitetty keväällä 2010 laadituissa ympäristömeluselvityksissä (Insinööritoimisto Akukon Oy, Helsinki 3/2010). Selvityksen perusteella ammuntojen aiheuttama melu ylittää nykytilanteessa puolustusvoimien ohjearvot Jollaksen ja Hevossalmen asuinalueilla. Selvityksen tuloksia on kuvattu tarkemmin kappaleessa 3.11.1. Vuoden 2010 lopulla on käynnistetty meluntorjuntasuunnitelman laatiminen (Akukon), jonka perusteella tutkitaan melun vähentämisen mahdollisuuksia. 69 Uudisrakentamisen myötä liikenne lisääntyy Santahaminassa ja Hevossalmen sillan kautta Helsingin katuverkossa. Liikenteen haitat (melu, päästöt) saattavat lisääntyä erityisesti saaren pohjoisosassa sekä saaren pohjoispuolella Jollaksessa ja Laajasalossa. 6.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan Maankäyttösuunnitelman toteuttaminen tiivistää ja täydentää Santahaminan rakennetun alueen yhdyskuntarakennetta. Uudisrakennushankkeiden myötä Santahaminan rooli yhdyskuntarakenteessa saattaa muuttua jonkin verran siviileille avoimien toimintojen (Santahaminan monitoimitalon auditorio ja kirjasto) myötä. Monitoimirakennus kytkee Santahaminan alueen toiminnallisesti ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen. Elinkeinotoimintaan maankäyttösuunnitelmalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. 70 7 SUUNNITTELUVAIHEET 7.1 Osallistuminen ja yhteistyö Santahaminan ja Isosaaren maankäytön ja maisemasuunnitteluun ovat osallistuneet seuraavat osallistahot: Puolustusministeriö, resurssipoliittinen osasto, yhdyskunta- ja ympäristöyks. Puolustusvoimat o Pääesikunta, logistiikkaosasto (PELOGOS) o Maavoimien Esikunta o Etelä-Suomen Huoltorykmentti (ESHRE) o Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta (ESSLE) o Kaartin Jääkärirykmentti o Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) o Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK) o Suomenlahden Meripuolustusalue o Merisotakoulu o Rajavartiolaitoksen esikunta o Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus (PURU) Puolustushallinnon rakennuslaitos Yhteistyökumppanit o Senaatti-kiinteistöt o Metsähallitus/Etelä-Suomen luontopalvelut, Metsätalous/Länsi-Suomi o Kruunuasunnot Oy o Santahamina-seura ry (asukkaat) o HSY Vesi o Liikenne- ja viestintäministeriö Sidosryhmät o Uudenmaan ELY-keskus o Museovirasto o Uudenmaan liitto o Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto 7.2 Työvaiheet ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitusvaihe (10/2009) Työ käynnistyi lokakuussa 2009, jolloin pidettiin aloituskokous (12.10.2009). Aloituskokoukseen kutsuttiin kaikki keskeiset suunnittelun osallistahot. Kokouksessa esiteltiin suunnittelutehtävä, perustettiin suunnittelua ja selvitysten laatimista ohjaavat työryhmät ja sovittiin jatkotoimenpiteistä. Valmisteluvaihe (10/2009–10/2011) Selvitykset sekä alustavat maankäyttö- ja maisemasuunnitelmat laadittiin työryhmien ohjaamina. Laaja sidosryhmäkokous pidettiin 22.6.2010, jossa esiteltiin alustavat suunnitelmat sekä selvitysten tulokset. Suunnitelmia on tarkistettu saadun palautteen perusteella syksyllä 2010. Valmisteluvaiheessa pidettiin seuraavat kokoukset: o o Rakennusinventointiryhmä 23.10.2009 Maankäyttöryhmä 5.11.2009 71 o o o o o o o o o Maisemasuunnitteluryhmä 17.11.2009 Luonto- ja ympäristöryhmä 26.11.2009 Rakennusinventointiryhmä 7.12.2009 Luonto- ja ympäristöryhmä (pieni kokoonpano) 8.1.2010 Saaren toimijoiden yhteinen kokous 14.1.2010 Isosaaren suunnittelukokous 15.1.2010 Maankäyttöryhmä 27.1.2010 Maisemasuunnitteluryhmä 2.3.2010 Maankäyttöryhmä 20.4.2010 Valmisteluvaiheessa pidettiin seuraavat työkokoukset ja maastokäynnit: o o o o o o o o o o o Isosaaren maastokäynti 3.11.2009 Maisemasuunnittelun työkokous 15.12.2009 Työkokous Kaartin Jääkärirykmentin kanssa (harjoitusalueen maankäytön suunnittelu) 20.1.2010 Maisemasuunnittelun työkokous 10.2.2009 Maankäyttöryhmän pienryhmän maastokäynti Santahaminaan (Santahamina-talo) 3.3.2010 Maisemasuunnittelun työkokous 5.5.2010 Rakennusinventointi/rakennussuojelun ja arkeologian työkokous 26.5.2010 Maisemasuunnittelu/metsänhoidon työkokous ja maastokäynti 18.6.2010 Maankäyttösuunnittelun työkokous / Kaarti 21.6.2010 Maankäyttösuunnitelman esittely / Kaarti 1.9.2010 Isosaaren ja Santahaminan maastokäynti / metsät 14.9.2010 Ehdotus- ja hyväksymisvaihe (11/2010–6/2011 ) Ehdotukset maankäyttö- ja maisemasuunnitelmista esiteltiin 8.12.2010 sidosryhmille, jonka jälkeen suunnitelmista pyydetään lausunnot. Lausuntojen perusteella suunnitelmiin tehdään tarvittavat muutokset. Suunnitelmat viimeistellään keväällä 2011, toimitetaan tilaajalle ja jaetaan suunnittelun osapuolille. Ehdotus- ja hyväksymisvaiheessa pidettiin seuraavat kokoukset: o Sidosryhmäesittelyn suunnittelukokous 26.10.2010 ja 2.12.2010 o Sidosryhmäesittely 8.12.2010 o Lausuntojen käsittely 14.3.2011 o Lausuntojen käsittely ja tehdyt muutokset 25.5.2011 Muut esittelyt Santahaminan maankäyttö- ja maisemasuunnitelman luonnoksia esiteltiin Kaartin Jääkärirykmentin järjestämässä erillistilaisuudessa viranomaisille ja lähialueiden asukkaille 12.10.2010. 72 8 LÄHTÖAINEISTO Paikkatietoaineistot: x Ilmakuvat. Topografikunta 2004. x Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen luontokohderajaukset x Luontotietojärjestelmän luontokohdetiedot 2.11.2009. Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2009. x OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu. www.fi/oiva. Suomen ympäristökeskus 2010. x Pohjakartat. Topografikunta 2009. Kirjalliset aineistot: x Eliölajit-järjestelmän tiedot uhanalaisista lajeista 25.11.2009. Suomen ympäristökeskus 2009. x Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008. Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto 2008. x Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus. Uudenmaan liitto 2008. x Santahamina, sotilassaaren luontoaarteet. Maanpuolustuskorkeakoulu 2009 x Santahamina – Viaporin linnoituksen itäinen lukko. Marko Nieminen. Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos. 2008. x Santahaminan kehittämissuunnitelma. Kaartin Jääkärirykmentti 2005 x Santahaminan pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Vesihydro 1999 x Santahaminan rakennettu alue, likaantuneiden maa-alueiden perusselvitys. Maa ja Vesi Oy 2001. x Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma. Maa ja Vesi Oy 2001. x Santahaminan taisteluampumaradan johtosääntö. 1.9.2007. Kaartin Jääkärirykmentti. x Santahaminan varuskunnan jätehuoltosuunnitelma. Maa ja Vesi Oy 2005. x Santahaminan ympäristöohjelma 2008-2012. x Santahamina-suunnitelma 2007. Puolustusministeriö 2008. x Suojeltujen luontotyyppien rajojen määrittäminen. Isosaaren merenrantaniityt. Dnro 0100L0340-253. Uudenmaan ympäristökeskus 2000. x Suomenlinnan maisema. Kunnostussuunnitelma. Helander, Vilhelm et al. 1987. x Taajamametsien hoito. Komulainen, Minna. 1995. Sähköiset lähteet: x www.rky.fi (tiedot valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä) 73 74
© Copyright 2024